KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Mielenterveystyön ja psykiatrisen hoidon erikoistumisopinnot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Mielenterveystyön ja psykiatrisen hoidon erikoistumisopinnot"

Transkriptio

1 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Mielenterveystyön ja psykiatrisen hoidon erikoistumisopinnot Nella Sipilä & Heli Vänskä ELINKAUTINEN projektityö elokuvan välittömästä vaikutuksesta Projektityö 2005

2 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Mielenterveystyön ja psykiatrisen hoidon erikoistumisopinnot SIPILÄ, NELLA VÄNSKÄ, HELI Elinkautinen projektityö elokuvan välittömästä vaikutuksesta Projektityö Työn ohjaaja Toimeksiantaja Marraskuu 2005 Avainsanat 33 sivua + 3 liitesivua THM Merja Laitoniemi Marko Kivioja, MMM-Videoframe25 ry Ehkäisevä päihdetyö, elokuvaterapia, elokuva vaikuttajana, nuoruuskehitys, nuoret ja päihteet Marko Kivioja otti yhteyttä Kymenlaakson ammattikorkeakouluun Kuusankosken toimipisteeseen ja pyysi tekemään elokuvan välitöntä vaikutusta mittaavan tutkimuksen. Projektityön tarkoituksena oli tutkia elokuvan katsojissa herättämiä tunteita, ajatuksia ja heidän kokemustaan elokuvan annista. Työn teoria käsittelee elokuvaterapiaa, elokuvaa vaikuttajana ja ehkäisevässä päihdetyössä, nuoruuskehitystä sekä nuoria ja päihteitä. Kokemuksia elokuvasta kartoitettiin 73 Kouvolan Lyseon lukion abiturientilta kyselylomakkeen avulla. Elokuvan koettiin opettaneen tunteiden tunnistamista ja antaneen katsojilleen tietoa, vertaistukea ja vinkkejä tulevaisuuden varalle. Katsojat olisivat halunneet myös vanhempiensa ja kavereidensa näkevän elokuvan. Kyselylomakkeen kysymykset vastasivat tutkimusaiheiseen ja tilaajan asettamaan työn tarkoitukseen. Vastausprosentti oli sata antaen kattavan kuvan otannasta. Monivalinta- ja avointenkysymysten asettelu lomakkeessa oli onnistunut. Nykypäivän päihdehoidon nousevana ajatuksena on päihteidenkäyttäjän itsensä vastuuttaminen toiminnastaan ja vaikutuksestaan ympäristöönsä. Elinkautinen - elokuvan päihteidenkäyttäjän läheisten näkökulma vastaa juuri tähän ajatukseen. Herätellään käyttäjä tai päihteidenkäyttöä harkitseva ajattelemaan, ettei hän toiminnallaan teekään hallaa vain itselleen vaan myös läheisilleen.

3 ELINKAUTINEN joka yö tässä ruumiissa istun elinkautista siitä, mitä en ole tehnyt tässä täytäntöönpanossa vartija on minussa kukaan ei oikeutta käynyt kalastan sanoja kuolleesta virrasta kukaan ei vapauta sellaista vankia jonka ovi ei ole lukossa joka yö tässä ruumiissa todistetaan valalla siitä, mitä kukaan ei nähnyt tässä istuntosalissa syyttäjä on minussa valamies omatuntonsa myynyt pelkojen kolonna viivyttää aamua kukaan ei puolusta sellaista vankia jonka ovi ei ole lukossa joka yö tässä ruumiissa kidutetaan vankia joka rikostaan ei ole tiennyt tässä rangaistusmuodossa tuomari on minussa ulkopuolelle oikeus jäänyt odotan kauhulla laukausten kaikua kukaan ei armahda sellaista vankia jonka ovi ei ole lukossa (Marja Mattlar)

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 5 ELINKAUTINEN 6 1 JOHDANTO 5 2 ELOKUVA VAIKUTTAJANA 6 3 ELOKUVATERAPIA 6 4 ELOKUVA EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ 8 5 NUORUUSKEHITYS 10 6 NUORET JA PÄIHTEET 12 7 TYÖN KULKU JA TOTEUTUS Lähtökohtien toteaminen ja työn tavoitteet Työskentelyn aloittaminen Aineiston keruu ja analysointi 16 8 KYSELYN TULOKSET Vastaajien taustatiedot Kokemukset aiemmasta päihdevalistuksesta Mieleenpainuvin roolihahmo Samaistumisen kohde 20

5 8.5 Tunnelma elokuvan alussa ja lopussa Elokuvan anti katsojille Vastaajien arviot elokuvan huumeiden käyttäjästä Mieleen jäävin asia elokuvassa Loppukohtaus, ruokailutilanteet ja menneisyydelle vilkuttaminen Päihdeterapeutilla käynti ja matka terapeutille Yksittäiset vastaukset Velkojat ja isän uhkailu Musiikki ja perheen reaktiot Vanhempien työpaikka- ja sairaalakohtaukset Vastaajien arviot elokuvan suosittelemisesta Arvio suosittelemisesta vanhemmille Arvio suosittelemisesta kavereille 28 9 HANKKEEN ARVIOINTI POHDINTA 30 LÄHTEET 32 LIITE LIITE 1. KYSELYLOMAKE

6 5 1 JOHDANTO Päihteiden käyttö on jatkuvasti lisääntynyt ja yhä nuoremmat kokeilevat päihteitä. Nykynuorilla on paljon tietoa päihteistä, mutta vaikuttaako saatu tieto heidän käyttäytymiseensä. Nuoret saavat valistusta paljon ja monelta taholta. Mietittäväksi jää, onko valistus liian yksipuolista ja päihteidenkäyttäjien maailmaa kuvaavaa. Nämä lähtökohdat mielessään MMM-Videoframe25 työsti erilaisen päihde-elokuvan, jonka välitöntä vaikutusta he halusivat kartoittaa. Marko Kivioja otti yhteyttä Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun Kuusankosken toimipisteeseen ja tilasi tutkimuksen opiskelijatyönä. Elokuva tuli ensi-iltaan marraskuussa 2004, jolloin tutustuimme elokuvaan sekä elokuvan tekijöihin. Elokuvan tekijöiltä saimme myös taustatiedot elokuvan tekemisestä, työn tavoitteista ja tarkoituksesta. Työn tilaaja ehdotti teoriataustaksi elokuvaterapiaa. Elokuvaterapian lähdekirjallisuuden rajallisuuden vuoksi, laajensimme teorian käsittelemään myös ehkäisevää päihdetyötä sekä nuoria ja päihteitä. Yhteistyössä työn tilaajan kanssa päädyimme valitsemaan tutkimusmenetelmäksi kyselylomakkeen. Kysely tehtiin Kouvolan Lyseon lukiolaisille yleisönäytännön yhteydessä tammikuussa Tutkimuksia elokuvan käytöstä ehkäisevässä päihdetyössä ei ole tutkittu eikä aiheesta ole tehty julkaisuja. Vaikuttavuutta sen sijaan on tutkittu runsaastikin. Vaikuttavuustutkimukset käsittelevät kuitenkin muita tieteenaloja kuin hoitotiedettä. Aiheen tutkimisen vähyyden vuoksi koimme tutkittavan aiheen haastavana ja mielenkiintoisena sekä tarpeellisena. Ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta on hyvä, että nuoriin kohdistuvaan päihdevalistukseen kehitetään uusia lähestymistapoja ja näkökulmia. Päihdevalistuksessa ollaan tämän työn myötä siirtymässä pois käyttäjäkeskeisyydestä kohti päihteidenkäyttäjän läheiset huomioivaa lähestymistapaa.

7 6 2 ELOKUVA VAIKUTTAJANA Elokuva on taiteista se, joka eniten muistuttaa näkö ja kuuloaistiemme avulla kokemaamme todellista, oikeaa ja aitoa elämää (Mäkipää 1996, 5). Elokuva koetaan todellisena, kuten haaveet, uni, arki, juhla, ilot, surut tai aistiharhat ja siksi se koetaan vaikuttavana. Elokuvassa katsoja voi seurata läheltä muiden intiimiäkin yksityiselämää, tapahtumia ja asioita, jotka tavallisesti privatisoidaan tai salataan todellisessa arkielämässä. (Heikkilä, Paloheimo, Taipale 2000, ) Elokuvan vaikuttavuus perustuu neljään tekijään: 1. identifikaatioon eli samastumiseen elokuvan henkilöihin sekä kertomukseen ja ympäristöön. 2. projektioon eli tarpeeseen heijastaa elokuvan henkilöihin voimakkaita tuntemuksia, antaa heille luonteenpiirteitä, arvovarauksia, normeja 3. Imitaatioon eli tarpeeseen toistaa, jäljitellä ja saada toimintamalleja omaan elämään. 4. Idealisaatioon eli tarpeeseen luoda ihanteita, auktoriteetteja ja esikuvia, tyydyttää omia omnipotenssiunelmia ja tarpeeseen saada viitteellinenkin selitys elämän pulmiin. (Heikkilä 2000, ) Erilaiset dokumenttielokuvat ovat myös tehokkaita tiedon välittämisessä. Niin dokumentit kuin muutkin elokuvat ovat käyttökelpoisia vuorovaikutuksellisen tukemisen välineinä. Oikeaan aikaan saatu asiallinen tieto tukee itse kunkin henkilön toimintakykyä. (Mäkipää 1996, 6.) Mäkipään (1996, 6) mukaan elokuvassa ihminen saa tiedostamattomille ja selkiintymättömille tunteilleen konkreettisen kohteen. Elokuvan avulla ihminen rakentaa minätietoisuuttaan, ihmiskäsitystään sekä maailmankuvaansa. 3 ELOKUVATERAPIA Elokuvaterapia on oma itsenäinen hoitomuoto, joka eroaa muista luovuusterapioista (kuvataide-, musiikki-, kirjallisuus-, tanssi- ja draamaterapia) olematta silti niitä parempi tai huonompi. Elokuvaterapia muistuttaa eniten elämää itseään kaikista luovuusterapioista. (Mäkipää 1996, 14.) Elokuvaterapialiiton mukaan elokuvaterapia

8 7 tarkoittaa elävän kuvan käyttämistä hoidollisesti. Hoidolla tarkoitetaan suunnitelmallisesti toteutettua, tasapainottavaa, eheyttävää ja ei- toivottuja olotiloja parantavaa myönteistä toimintaa. (Suomen elokuvaterapialiitto.) Kuten kaikissa luovuusterapioissa, elokuvaterapiassakin elokuva toimii vain välineenä, instrumenttina ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Elokuva on jo sinällään jostakin pakottavasta tarpeesta syntynyt viesti tekijöiltä katsojille. (Mäkipää 1996, 15.) Elokuvan muodon tai tyylilajin valinta riippuu kulloisestakin elokuvan käyttötarkoituksesta. Elokuvaterapiassa käytetään elokuvaa, joka puhuttelee ja koskettaa terapoitavia. Tekemisen näkökulmasta voidaan elokuvaterapia jakaa yksinkertaisesti kahtia: 1. ensisijaisesti aktiivisesti toiminnalliseen 2. ensisijaisesti vastaanottavaan terapiaan Toiminnallinen elokuvaterapia tarkoittaa erilaisten elokuvallisten tallenteiden tekemiseen liittyvää luovaa toimintaa (kuten käsikirjoitus, kuvaus, ohjaus, jne) sekä tekoprosessiin liittyvien tunteiden ja aikaansaatujen tulosten hoidollista kohtaamista. Toiminnallinen elokuvaterapia on yhdessä kokemista ja jakamista. Siihen liittyy aina paitsi antavia myös vastaanottavia ulottuvuuksia. (Mäkipää 1996, 16.) Vastaanottava elokuvaterapia voidaan jakaa kahteen erilaisia lähestymistapoja hyödyntävään toimintaan: Analyyttiseen eli oivallusta tuottavien elokuvien katsomiseen Supportiiviseen eli tukea antavaan elokuvien katsomiseen sekä katsomiskokemusten hoidolliseen työstämiseen. Analyyttisessä, oivallusta tuottavassa elokuvaterapiassa käytetään, mikäli mahdollista, elokuvateatteriolosuhteita. Analyyttinen terapia edellyttää asiakkaalta motivaatiota, valmiutta sekä kykyä pohtivaan työskentelyyn. Peiliulottuvuus tarjoaa mahdollisuuden kokea omaa sekä muiden todellisuutta; muiden tapaa elää, ajatella ja tuntea. Sekä toisaalta mahdollisuuden tarkastella ja tutkia omaa, muille välittyvää peilikuvaa eli mahdollisuuden nähdä itsensä muiden silmin. Peiliulottuvuus tähtää minätie-

9 8 toisuutta lisäävään tai minää eheyttävään vaikutukseen. Peiliulottuvuutta voidaan käyttää sekä analyyttisesti että supportiivisesti. (Mäkipää 1996, ) Supportiivisessa, tukea antavassa elokuvaterapiassa korostuu elämänmyönteisyys, positiivisuus ja asioita ja arvoja suhteuttava sisältö. Se soveltuu kaikille jossain muodossaan. Ikkunaulottuvuus tähtää olemassaolo- ja ihmistietoutta lisäävään minän ja sitä ympäröivän todellisuuden rakenteiden sekä vuorovaikutussuhteiden selkiytymiseen, niihin sopeutumiseen. Ikkunaulottuvuudella tähdätään myös elämänkirjoa laajentavaan ja suhteuttavaan vaikutukseen. (Mäkipää 1996, ) Elinkautinen elokuva käyttää elokuvaterapia näkökulmasta vastaanottavaa analyyttistä terapiaa. Elokuvassa käytetään peiliulottuvuutta, jossa katsoja voi samaistua elokuvan henkilöihin ja tunnelmiin. Lähtökohtana Elinkautinen elokuvassa on tuoda päihdevalistuksen laajaan kirjoon uusi näkökulma, siirtyä pois käyttäjäkeskeisyydestä ja tuoda perhe sosiaalisine ja tunnesuhteineen keskeiseksi. 4 ELOKUVA EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ Paineet ehkäisevään päihdetyötä kohtaan ovat kasvaneet nuorten päihteiden käytön lisääntyessä. Tavoitteena ehkäisevässä päihdetyössä on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Toiminta on parhaimmillaan laaja-alasta yhteistyötä. (Päihteiden 2000, 4.) Sieväsen pro gradu-tutkielman (2005, 51) mukaan nuoret olivat sitä mieltä, että nuorten itsetuntoa pitää pyrkiä vahvistamaan kodin ja koulun yhteistyössä. Opetuksellisella osa-alueella nuoret korostivat terveystiedon opetusta, elämyksellisiä menetelmiä ja shokkiopetusta. Esimerkkejä shokkiopetuksesta nuoret kertoivat huumeiden käyttäjien kanssa töitä tehneen poliisin näyttämiä kuvia ja videoita sekä terveiden keuhkojen kuvan vertailua tupakoivan ihmisen keuhkojen kuvaan. Ehkäisevä päihdetyö määritellään toiminnaksi, jolla vähennetään ja ehkäistään päihteiden käyttöä vaikuttamalla saatavuuteen, päihteitä koskeviin asenteisiin ja tietoihin, päihteiden käyttötapoihin sekä päihteiden ongelmakäyttöä synnyttäviin olosuhteisiin ja sitä tukevaan kulttuuriin. (www.stakes 2005.) Ehkäisevä päihdetyö on käsitteenä laaja ja sisältää monentasoisia päihteiden käyttöön ja sen haittoihin vaikuttavia toimenpiteitä ja päätöksiä. Toiminnan tason ja

10 9 kohderyhmän mukaan puhutaan primaari-, sekundaari ja tertiaaripreventiosta. (Päihteiden 2000, 9.) Primaaripreventiolla tarkoitetaan yleisryhmiin tai koko väestöön kohdistuvaa toimintaa. Päihdevalistuksen ja kasvatuksen avulla pyritään lisäämään päihteisiin sekä niiden haittoihin ja käyttöön liittyvää tietoutta sekä edistämään yksilön elämänhallintaa. Koulussa tehtävä ehkäisevä päihdetyö liittyy suurelta osin primaaripreventioon. (Päihteiden 2000, 9.) Sekundaaripreventioon liittyvät toimenpiteet kohdistuvat jo päihteitä kokeilleihin ja riskiryhmiin. Tavoitteina on riskeistä tiedottaminen, päihteiden käytön varhainen toteaminen, käyttöön puuttuminen ja hoitoonohjaus. (Päihteiden 2000, 9.) Tertiaaripreventiolla tarkoitetaan päihteiden käytöstä johtuvien haittojen vähentämistä ja hoitamista ja se kohdistuu päihteiden ongelmakäyttäjiin. Käytännössä se on jo syntyneen vakavan riippuvuuden hoitamista. (Päihteiden 2000, 9.) Päihdeopetuksen yksi tärkeimpiä lähtökohtia on lapsen ja nuoren kokemusmaailman tunteminen ja erittely. Joka kahdeksas suomalainen kasvaa päihdeperheessä. Tämä tarkoittaa, että lähes jokaisessa koululuokassa on lapsia, joille vanhempien tai läheisten tai muiden päihteiden käyttö on elettyä arkea. Ehkäisevän päihdetyön ohjelmien vaikuttavuuden arvioimiseksi ei ole käytettävissä yhtenäisiä maailmanlaajuisia kriteereitä. (Päihteiden 2000, 21). Mäkipään (1996, 31, 37-38) kirjassa on luetteloitu elokuvaterapian vinkkipankki, josta löytyy osio myös päihteille ja huumeille. Mäkipää kehottaa myös luottamaan omaan vaistoon, tunteeseen ja kokemukseen ja tekemään rohkeitakin valintoja. Elinkautinen elokuvassa tekijät lähtivät rohkeasti hakemaan uutta näkökulmaa päihdetyöhön. He toivat näkyväksi elokuvallaan perheen roolin ja tuntemukset. Tähän asti valistus on ollut suurelta osin käyttäjäkeskeistä, läheisten unohtuessa. Kuitenkin päihdeongelma on luonteeltaan sen kaltainen, ettei se voi olla vaikuttamatta läheisiinkin. Elokuva on myös valistusmuodoista yksi nuoriin eniten vaikuttavimmista.

11 10 Elinkautinen elokuva toimii sekä primaari- että sekundaaripreventio tasolla kohdistuen nuoriin ja heidän vanhempiinsa. 5 NUORUUSKEHITYS Nuoruus on elämänvaihe, jolloin yksilö etsii voimavarojaan, minuuttaan ja identiteettiään (Friis, Eirola, Mannonen 2004, 44).Lapsuudesta ei hypätä aikuisuuteen vaan siirrytään asteittain nuoruuskehityksen aikana. Nuori heilahtelee itsenäistymispyrkimyksen ja toisaalta riippuvuuden tarpeiden välillä. Hänen mielikuvansa ovat voimakkaita, ja ne pyrkivät korvaamaan ja sotkemaan todellisuutta. Kun nuorella on aikaa ja tilaa kasvaa, hän voi nuorena aikuisena ottaa vastuun itsestään ja ympäristöstään. Aidon kypsyyden vastakohtana on vääränlainen kypsyys tai kypsymättömyys, jolloin kasvu on häiriintynyt nuoren omaksuessa aikuisen ominaisuudet liian aikaisin tai liian myöhään. (Välisalo-Leinonen 1993, 39.) Nuoruus sijoittuu ikävuosien välille (Friis, Eimola, Mannonen 2004, 44; Välisalo-Leinonen 1993, 39). Vaiheen loppupuolella kiinteytyy jo suhteellisen muuttumaton aikuisen persoonallisuus. Nuoruusikä on rajallista, eikä kehityksellisesti pitkittynyttä nuoruutta ole olemassa. Nuoruus on mahdollisuuksien aikaa, minkä vuoksi sitä kutsutaan persoonallisuuden rakentumisen toiseksi mahdollisuudeksi. Nuoruusiän tapahtumaketju muuttaa persoonallisuutta ratkaisevalla ja lopullisella tavalla. (Välisalo-Leinonen 1993, 39.) Nuoruuden kehityksellisenä päämääränä on saavuttaa itse hankittu autonomia. Nuoruusikään liittyy sisäisten ja ulkoisten syiden vaikutuksesta kasvanut jännite, jota nuori voi käyttää hyväkseen voidakseen kasvaa. Nuoruus voidaan jakaa eri vaiheisiin. 13-vuotias ja 18-vuotias eroavat toisistaan, vaikka molemmat ovatkin vaiheessa, jossa he kehittyvät. (Välisalo-Leinonen 1993, 39.) Vaiheet voidaan karkeasti jakaa seuraavasti: Varhaisnuoruus (12 16 vuotiaana): Varhaisnuoruus kytkeytyy alkaneeseen puberteettiin. Varhaisnuori elää ristiriidassa. Nuoren suhde vanhempiin vaihtelee aaltomaisesti; välillä korostaen lapsenomaisuut-

12 11 ta ja toisaalta itsenäisyyttä. Nuoren maailmassa ikätoverit ovat vanhempia tärkeämpiä. (Friis, Emola, Mannonen 2004, 45-46; Välisalo-Leinonen 1993, 39.) Varsinainen nuoruus, keskinuoruus (15 18 vuotiaana): Varsinaisessa nuoruusiässä nuori on saanut osittain hallintaansa varhaisnuoruuden yllykepaineen ja alkanut sopeutua muuttuneeseen ruumiinkuvaansa. Hämmentyneestä varhaisnuoresta tulee aktiivinen, kantaa ottava sekä kykyjään etsivä ja käyttävä tyttö tai poika. (Friis, Emola, Mannonen 2004, 45-46; Välisalo-Leinonen 1993, 39.) Jälkinuoruus (18 22 vuotiaana): Nuoruus alkaa myrskyisästi päättyen tyveneen. Nuoren kyky empatiaan lisääntyy. Nuori ottaa toiset huomioon, antaa periksi, tekee kompromisseja tai siirtää omia halujaan. Nuori tekee valintoja, jotka vaikuttavat hänen tulevaan aikuisuuteensa. Hänestä tulee yhteiskunnan jäsen ja omalta osaltaan vastuuta vastaanottava. (Välisalo- Leinonen 1993, 39.) Nuoren kehitystehtävänä on aikuisen persoonallisuuden eheytyminen (Friis, Emola, Mannonen 2004, 46). Nuoren aikuisen elämäntilanne on erilainen kuin missään muussa elämänvaiheessa. Nuori aikuinen on välikädessä, häneltä odotetaan aikuismaista otetta omaan elämäänsä. Elämään sisältyy myös enemmän mahdollisia roolimuutoksia kuin missään muussa elämänvaiheessa, esim. nuoresta aikuiseksi, koululaisesta opiskelijaksi, kotona asujasta yksin / parisuhteessa eläjäksi. Ympäristö kohdistaa nuoreen aikuiseen odotuksia. Ne vaikuttavat itseään toteuttavan ennusteen tavoin elämänrakenteen muotoutumiseen. (Välisalo-Leinonen 1993, 39.) Samankaltaisuus samanikäisten kanssa tuntuu välttämättömältä, ja toisaalta yksityisyyden tarve on huomattava. Ystävien parissa kokeillaan, tutkitaan ja omaksutaan aikuisuuteen liittyviä ihanteita, arvoja ja käyttäytymistapoja, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen elämään varsinkin vapaa-aikana. (Friis, Emola, Mannonen 2004, 45.) Muiden suhtautuminen meihin muokkaa käsitystä itsestämme ja sitä kautta omaa käyttäytymistämme. Ihminen on suurelta osin sitä, mitä hänen oletetaan olevan. Vanhempien ja nuoren aikuisen viestintä saa nuoren aikuistuttua uuden ulottuvuuden. Jos vanhemmat hyväksyvät nuorelleen aikuisen roolin, sanomaristiriitoja ei todennäköisesti synny. Vanhemmuus ei

13 12 häviä nuoren aikuistumisen myötä vaan saa uuden muodon. Pystyäkseen ottamaan itse vastuuta elämästään nuoren on itsenäistyttävä. (Välisalo-Leinonen 1993, 39.) 6 NUORET JA PÄIHTEET Pienelle ryhmälle nuoria ovat huumeet yritys ratkaista ongelmia. Tärkein syy huumeiden kokeiluun on halu hakea elämään jännitystä tai uteliaisuus. Nuoruus on testaamisen ja kokeilujen aikaa. Halutaan tietää miltä mikin asia tuntuu. (Aalberg Siimes 1999, 221.) Koiviston (2004, 38) pro gradu-tutkielman mukaan aineita kokeiltiin ensimmäisen kerran kavereiden kanssa. Jopa sattumasta voi olla kyse kokeilussa. Huumekokeilussa voi olla kyse yksinomaan siitä, että nuori on ollut väärässä porukassa väärään aikaan. Hän on voinut joutua tilanteeseen, jossa ei ole ollut vapautta olla kokeilematta. Kokeileminen liittyy myös nuoren sosiaaliseen tilanteeseen, siihen, miten kaveripiiri vaikeuttaa tai mahdollistaa kokeilua. (Aalberg Siimes 1999, 221.) Monelle nuorelle huumeiden kokeilu on tapa kapinoida, hakea aikuisten huomiota ja hätkähdyttää. Huumeiden kokeilu saa vanhemmat avuttomiksi ja tyrmistyneiksi, jolloin nuori voi tuntea olevansa vallan kahvassa kiinni. Huumeet ovat itse asiassa aihe, josta vanhemmat uskovat tietävänsä vähiten. Huumeongelma syntyy siitä, että nuori haluaa käyttää ja kokeilla aineita. Taustalla on tekijöitä, joiden vuoksi nuori etsii huumeiden aiheuttamaa, tavallisesta elämästä poikkeavaa tunnetilaa. Nuori voi käyttää huumeita esimerkiksi saadakseen hetkellistä mielihyvää, selviytyäkseen liian ankarina kokemistaan arkielämän vaatimuksista tai välttääkseen jatkuvaa psyykkistä kärsimystä. Kokeilun halu on huumeiden käytön syy noin puolella tapauksista. (Aalberg Siimes 1999, 222.) Nuorten huumeidenkäyttö on lisääntynyt Suomessa, kuten muissakin länsimaissa. Huumeiden käytön lisääntymistä selitetään kahdella teorialla. Tartuntateorian mukaan huumeiden käyttö on tarttuvaa. Nuoret ovat alttiita aineiden käytölle, ellei heitä erityisesti siltä suojella. Porttiteorian mukaan huumeiden käyttöä edeltää nuorilla alkoholin ja tupakan käyttö. Alkoholia ja tupakkaa käyttävät nuoret ovat alttiimpia kokeilemaan kannabista ja sen jälkeen vahvempia huumeita. Suomalaisille päih-

14 13 denuorille on tyypillistä sekakäyttöä. Tavallista on alkoholin ja lääkeaineiden samanaikainen käyttö sekä vaihteleva eri aineiden käyttö. (Aalberg Siimes 1999, 222.) Nuorista noin 5 % on huumeiden riskikäyttäjiä ja heidän on myös vaikea lopettaa. Ongelmakäyttäjät yrittävät huumeiden avulla ratkaista psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmiaan. Huumeiden välittäjät ja käyttäjät antavat näille nuorille aineista ihannoidun kuvan. Jos huumeiden käyttö parantaa, edes tilapäisesti, nuoren elämänlaatua, siihen on vaikea vaikuttaa, ellei todellisuus muutu. Jos nuori välttyy tupakoinnilta, hänellä on vain pieni riski tulla huumausaineiden väärinkäyttäjäksi. (Aalberg Siimes 1999, 222.) Ongelmakäytön syntyyn vaikuttaa käytön aloittamisen syy. Huumeiden käyttö kaveripiirissä hauskanpitoon johtaa pienemmällä todennäköisyydellä ongelmakäyttöön kuin aineiden käyttö oman olon korjaamiseksi tai sellaisen tunteen saavuttamiseksi, josta tuntee, ettei sitä muuten pystyisi saavuttamaan. Jos aineiden kokeilija todella uskoo niiden auttavan pahaan oloon, hän on altis joutumaan psyykkiseen koukkuun. (Huolesta 2000, 21.) Riippuvuuteen joutumista edesauttaa nuoren myönteinen asenne huumeita kohtaan ja tunne hallitusta huumeiden käytöstä. Osaltaan alttiutta riippuvuuden kehittymiseen voi selittää biologisilla perintötekijöillä. Sokea usko perintötekijöiden voimaan voi tuottaa psyykkistä alttiutta: jos kokeilen, jään varmasti koukkuun. Oikeanlainen apu ja väliintulo olisi tärkeää jo siinä vaiheessa, kun riippuvuus on syntymässä. Ongelmaksi muodostuu nuoren itsensä kokemus siitä, ettei tarvitse apua. (Huolesta 2000, 22.) Koiviston (2004, 40) mukaan huumeiden käyttö oli nuorten koko elämä ja aikaisemmat kaverit sekä perhe unohtuivat. Huumeiden käytöstä tuli nuorten elämäntapa ja elämä oli ollut täysin huumekeskeistä, eikä mikään liittynyt muuhun kuin huumeisiin. Kaikki kaverit olivat huumeita käyttäviä nuoria, joten puheenaiheetkin liittyivät yleensä vain huumeisiin.

15 14 7 TYÖN KULKU JA TOTEUTUS 7.1 Lähtökohtien toteaminen ja työn tavoitteet Vuonna 2001 elokuvan ohjaaja Marko Kivioja katsoi lastensuojelutyössään useita päihdevalistusvideoita, joista lähes kaikki olivat käyttäjäkeskeisiä. Kiviojan mielestä ongelmaa käsiteltiin puhtaasti perheen näkökulmasta harvoin, jos lainkaan. Marko Kivioja ja Matti Kalevi Pasi miettivät asiaa ja päättivät tehdä elokuvan, jossa päihdeongelmaa käsitellään puhtaasi perheen näkökulmasta, kuinka poissaoleva päihderiippuvainen vaikuttaa perheeseen. Joulukuussa 2001 Kivioja ja Pasi vetäytyivät metsään pohtimaan kuinka asiaa lähestyisivät ja loivat käsikirjoituksen ensimmäisen version. (Kivioja 2003.) Käsikirjoitusta alettiin työstää lokakuussa Alkuperäisenä ajatuksen oli, että elokuvan olisi rahoittanut Kouvolan kaupungin Päihdetyön tuki- ja neuvontakeskus, mutta yllättäen loppusyksystä 2002 tämä instanssi ajettiin alas ja lopetettiin Koska käsikirjoitusta oli ehditty työstää jo pitkälle, ja koska aihe ja tarina tuntuivat tärkeiltä, päätettiin projektin toteuttamista kuitenkin jatkaa ja etsiä rahoitusta muualta. (www.videoframe....) Päärahoitus tuli lopulta Pohjoiskymen kasvu ry:ltä, välirahoitus Kuusankosken kaupungilta ja vastikkeeton sponsorituki Kymen nuorten asema oy:ltä (Kivioja 2004). Elokuvan nimeä miettiessään Kivioja kuunteli Timo Rautiaisen ja Trio niskalaukauksen kappaletta Elinkautinen. Hänestä Marja Mattlarin tekemät sanat kertoivat juuri siitä, mistä Kiviojan mielestä oli kyse, syyllisyydestä. Kivioja ehdotti kappaletta Pasille elokuvan musiikiksi. Pasin mielestä laulu oli hieno ja nimi loistava, näin elokuva sai työnimensä, joka myöhemmin päätettiin ottaa myös varsinaiseksi nimeksi. (Kivioja 2003.) Vuonna 2003 hiottiin ja viimeisteltiin käsikirjoitusta, tehtiin kuvaussuunnitelma, aikataulut ja kuvakäsikirjoitus, etsittiin kuvauspaikat, valittiin roolitus ja hankittiin muu henkilökunta ja kalusto sekä hoidettiin rahoitus kuntoon. Kun kaikki tämä oli valmiina aloitettiin kuvaukset tammikuussa Kuvauspäiviä kertyi kaikkiaan n. 20. Työtä tehtiin pääsääntöisesti viikonloppuisin. Tämän jälkeen oli vuorossa edi-

16 15 tointi ja kuvan sekä äänen jälkikäsittelyvaihe. Elokuvan tekemisestä vastasi kuusankoskelainen MMM-Videoframe25 ry. (www.videoframe....) Elokuva sai ensiiltansa Kuusankoski-talolla Elokuvasta järjestettiin myös neljä ennakkoesitystä yleisölle marraskuussa Elokuva on fiktiivinen kertomus nelihenkisestä perheestä, jonka lapsista vanhin on ajautunut huumekierteeseen vanhempien siitä mitään tietämättä. Elokuvan aikana vanhemmille paljastuu vähitellen koko totuus: Heidän perheessään elää päihdeongelmainen. Esikoinen on jo täyttänyt 18 vuotta, joten hän on lastensuojelun ulkopuolella ja siten omien valintojensa armoilla, kuten myös koko perhe. Kertojana on perheen nuorimmainen viisitoistavuotias Reetta, jonka silmin tapahtumia seurataan. Hän pyrkii olemaan mahdollisimman lojaali sisarustaan kohtaan. Mutta lopulta, apunaan edesmennyt mummi, joka on Reetan keskustelukaveri, hän on valmis ottamaan vastuun. Elokuva tarkastelee väittämää "Päihteiden käyttö on henkilökohtainen ongelma vai onko?" päihteidenkäyttäjän omaisten kautta. Se ei pyri antamaan valmiita vastauksia, vaan toimimaan keskustelun herättäjänä. Elokuvan kesto on 26 minuuttia. (www.videoframe....) Elokuvaa on tarkoitus markkinoida valtakunnallisesti päihdehuollon parissa työskenteleville henkilöille ja järjestöille, oppilaitoksiin ja kirjastoille. Lisäksi se tulee osallistumaan erilaisiin filmialan kilpailuihin. Siitä järjestetään myös yleisöesityksiä ja sitä esitetään Kymenlaakson kouluissa ja ammattioppilaitoksissa. Huhtikuuhun 2005 mennessä elokuvan on kouluissa nähnyt hieman yli tuhat oppilasta ja kaikkiaan reilut kaksituhatta ihmistä. (www.videoframe....) Marko Kivioja otti yhteyttä Kymenlaakson ammattikorkeakouluun Kuusankosken toimipisteeseen ja pyysi tekemään elokuvan välitöntä vaikutusta mittaavan tutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää elokuvan yleisössä herättämiä tunteita, ajatuksia ja heidän kokemustaan elokuvan annista. Elokuvan toteuttajat tulevat käyttämään tutkimuksen tuloksia rahoittajille tekemässään loppuraportissa sekä elokuvan markkinoinnissa.

17 Työskentelyn aloittaminen Syyskuussa 2004 saimme aiheen projektiin opettajalta. Ennen kuin otimme yhteyttä projektin tilaajaan, Marko Kiviojaan, luimme fideoframe25 nettisivuilta elokuvasta. Kiviojan kanssa sovimme, että ennen tutkimuksen yksityiskohtien hiomista katsomme elokuvan ja muodostamme sen tyylistä oman mielikuvamme. Saimme sähköpostitse kutsun elokuvan ensi-iltaan, kutsuvierasnäytäntöön, jonne kumpikin olimme estyneitä saapumasta. Kiviojan ehdotuksesta osallistuimme yleisönäytökseen, joka pidettiin marraskuun 25. päivä 2004 Kuusankoski-talolla Voikkaa-salissa. Tapasimme elokuvan ohjaajan Marko Kiviojan ja näyttelijä/käsikirjoittaja Matti Kalevi Pasin ennen näytännön alkua Kuusankoski-talon kahviossa. Keskustelimme elokuvan synnystä, tutkimuksemme tarkoituksesta ja aikataulusta. Olimme päättäneet tutkivamme elokuvan vaikutusta kyselylomakkeen avulla ja miettineet tapaamista varten valmiiksi mahdollisia kysymyksiä kyselylomaketta varten. Nähtyämme elokuvan hylkäsimme kaikki valmiit kysymyksemme tarkoitukseen sopimattomina ja katsoimme elokuvan toiseen kertaan keksien samalla tarkoituksen mukaisempia kysymyksiä. Koska elokuvaa on tarkoitus esittää sekä kouluissa että vanhempainilloissa syntyi elokuvan aikana ajatus tehdä vertaileva tutkimus vertaillen vanhempien ja nuorten vastauksia toisiinsa. Elokuvan esitykset oli tarkoitus aloittaa tammikuussa 2005, joten jäimme odottamaan varmistuksia esityspäivistä ja paikoista. 7.3 Aineiston keruu ja analysointi Tammikuun alussa 2005 laadimme nuorille ja vanhemmille omat alustavat kyselylomakkeet, jotka molemmat sisälsivät samat kysymykset hieman eri sanamuodoin. Opettaja tarkasti alustavat lomakkeet ja teki niihin muutosehdotukset Lomakkeet oli tarkoitus esitestata Kouvolassa Lyseon lukiossa Oltuamme yhteydessä ohjaajaan ja saatuamme tietoomme lukio esityksen laajuuden, tulimme opettajan kanssa yhdessä tulokseen, että kyselylomakkeiden esitestauksesta luovutaan, lomakkeet otetaan käyttöön sellaisenaan (liite 1) ja tutkimus tehdään Lyseon lukiolla keskittyen ainoastaan nuorten tutkimiseen. (Kyselylomakkeen asettelua on liitteessä muutettu, jotta saimme sen liitteeksi oikealla sivujaottelulla.) Päätöstämme tukivat myös ne seikat, että monet koulut olivat jo lyöneet lukkoon kevään vanhempainiltansa ohjelmineen, joten elokuvaa voitaisiin vanhempain-illoissa käyttää vasta

18 17 seuraavalla lukukaudella. Elokuvalle ei myöskään ollut vielä tammikuun 13. päivään mennessä varmistunut muita esityksiä keväälle. Lyseon lukiolla oli kolme esitystä tammikuun 14. päivän aikana. Yhdessä esityksessä odotettiin olevan oppilasta. Oppilaiden määrä yllätti sekä meidät että ohjaajan. Kiviojan pyynnöstä otimme tutkimusotannaksi keskimmäisen esityksen, joka oli tarkoitettu abiturienteille. Meidän tuli saapua Lyseon lukiolle tuntia ennen esitystä, koska elokuvasta tehtiin juttua Kouvolan sanomiin ja meitä haluttiin haastatella projektityön tiimoilta. Kivioja oli tulostanut meillä valmiiksi 75 kyselylomaketta, joista kaksi meni muuhun käyttöön. Asetuimme ovelle jakamaan kyselylomakkeen ja kynän jokaiselle katsojalle heidän tullessaan sisään auditorioon. Ensimmäisille 73 oppilaalle riitti kyselylomakkeita, noin 10 oppilaan jäädessä ilman. Elokuvan ohjaaja esitteli meidät tervetulosanojensa jälkeen ja käytimme lyhyen puheenvuoron kertoen projektin tarkoituksesta ja kyselylomakkeen täytöstä. Elokuvan jälkeen katsojille annettiin aikaa lomakkeiden täyttämiseen ja lomakkeet pyydettiin palauttamaan pois lähtiessä ovelle. Olimme sijoittaneet oven viereen laatikon lomakkeita palauttamista varten. Osan otimme vastaan itse. Päätimme työstää projektityötä osissa. Nella otti työstääkseen kaikki kyselylomakkeet yhdenmukaisen käsittelyn takaamiseksi ja Heli alkoi työstää teoriaosuutta. Työtä tehtiin itsenäisesti tammikuusta toukokuuhun 2005 toisiamme konsultoiden ja työstä keskustellen. Lähetimme ensimmäisen version työstä opettajille luettavaksi Olemme koko työn ajan olleet yhteydessä ohjaajaan puhelimitse ja sähköpostitse. Toukokuun alussa ohjaaja Kivioja ilmoitti tarvitsevansa työn kesäkuun puolivälissä siinä muodossaan kun työ sillä hetkellä on. Toukokuun viimeisenä päivänä työstimme yhdessä työn pohdintaa ja hankkeen arviointia saaden työn ensimmäiseen valmiiseen muotoonsa. Kesän ja syksyn 2005 aikana muokkasimme työn tekstiosuutta ja ulkoasua, jättäen työn muutoksineen opettajien luettavaksi. Työ esitettiin opiskeluryhmällemme Marraskuun 2005 alussa työ sai lopullisen muotonsa ja luovutettiin tilaajalle.

19 18 8 KYSELYN TULOKSET 8.1 Vastaajien taustatiedot Kyselylomakkeita (liite 1.) jaettiin 73 kappaletta. Kaikki lomakkeet palautettiin asianmukaisesti täytettyinä. Kyselyyn osallistuneiden ikä vaihteli 17:sta 19 vuoteen. Kyselyyn osallistuneista 18-vuotiaita oli 88 % (64 kpl), 19-vuotiaita 11 % (8 kpl)ja 17-vuotiaita 1 % (1 kpl). Tyttöjä kyselyyn vastanneista oli 58 % (42 kpl) ja poikia 42 % (31 kpl). 8.2 Kokemukset aiemmasta päihdevalistuksesta Kaikki kyselyyn osallistuneet olivat aiemminkin saaneet päihdevalistusta. Sukupuolella vaikuttaisi olevan merkitystä saadun valistuksen määrään, sillä vain yhdellä tavalla päihdevalistusta saaneista 70 % oli poikia. Useammalla kuin yhdellä tavalla päihdevalistusta oli saanut 82 % kyselyyn vastanneista. Yleisintä valistustapa oli valistusmateriaali, jota oli saanut 88 % vastaajista. Päihdevalistusluennoilla oli ollut 84 % ja valistuselokuvia oli nähnyt 40 % vastanneista. Muilla tavoin valistusta oli saanut 4 %, muina tapoina mainittiin huumerekka, internet ja koulussa puhuneen vangin omakohtaiset kokemukset. 8.3 Mieleenpainuvin roolihahmo Elokuvasta pyydettiin nimeämään roolihahmo, joka jäi parhaiten vastaajien mieleen (kuva 1.). Koska monivalintakysymyksissä oli mahdollista valita useampi vastausvaihtoehto on vastausten osuudet laskettu suhteessa valittujen vastausvaihtoehtojen lukumäärään.

20 19 käyttäjä 5 % mummo 4 % muu 4 % sisar 34 % äiti 48 % isä 6 % Kuva 1. Elokuvan henkilöistä parhaiten mieleen jäänyt roolihahmo (n = 80) Elokuvan roolihahmoista mieleenpainuvimmaksi vastaajat olivat kokeneet perheen äidin roolin. Valintaansa oli perustellut 61 % vastauksen valinneista. Perustelut jakautuivat seuraavan taulukon mukaisesti (taulukko 1.): Taulukko 1. Perustelujen jakautuminen äidin roolihahmon valinneiden vastauksissa Miksi % kpl Eniten esillä/näytettiin eniten 30 % 7 Ärsytti jollain tavalla 22 % 5 Kielsi tapahtuneen/peitteli sitä 13 % 3 Ulkonäkönsä vuoksi 9 % 2 Eniten esillä, perfektionisti 4 % 1 Näytteli hyvin 4 % 1 Hössötti koko ajan 4 % 1 Tuttu tilanne, kieltäminen 4 % 1 Oudoin tapaus 4 % 1 Oli naiivi 4 % 1 Yhteensä 100 % 23 Sisaren roolihahmo oli jäänyt mieleen 34 %:lle vastaajista. Sisaren koettiin alussa olleen ainut, joka välitti käyttäjästä. Hän huomasi ongelman ja oli huolissaan. Vaikka sisar oli peloissaan ja toivoton hän ei kuitenkaan ollut neuvoton. Hän piti ohjat käsissään vaikeassa tilanteessa, ja vaikka hän ymmärsi ettei tilannetta voi täysin korjata, hän yritti silti. Hän herätti perheen huomaamaan ongelman ja oli lopulta koko perheen vahvin jäsen, joka sai muutoksen aikaan. Sisarella koettiin olevan samanlaisia ajatuksia kuin itsellä ja itsensä pystyi kuvittelemaan sisaren rooliin. Sisaren roolihahmoa pidettiin erikoisena ja fiksuja ja häntä näytettiin elokuvassa paljon. Myös

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisy tilaisuuteen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Heli Heimala, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, VTT Mikä vaikuttaa? -koulutus, 7.11.2012, Lahti 6.11.2012 1 Päihdehaittoja voi ehkäistä Monopoli (+++) Hinta ja verotus

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset 007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Vattumadon talo päiväkotiprojekti eskareille Valoveistos ja Varjoteatteri Merja Isomaa-James, Tuija Mettinen LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Murrosikäisen kehitys

Murrosikäisen kehitys Murrosikäisen kehitys EVÄITÄ VANHEMMUUTEN -ilta 1.10.2013 Luento- ja keskustelutilaisuus nuorten vanhemmille Psykologi Maija Karakorpi VSSHP/Raision nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuori ei ole iso lapsi

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Baletti - Kysely huoltajille 2015

Baletti - Kysely huoltajille 2015 Baletti - Kysely huoltajille 2015 Yleistä Huoltajakysely lähetettiin kaikille baletin oppilaiden vanhemmille eli yht. 74 henkilölle. Vastauksia saatiin 23.Vastausprosentti oli 31,1, joka on huomattavasti

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Pepén tie uuteen päiväkotiin Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti

Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Myönnä, että alkoholi on sinulle ongelma. Myönnä, ettet selviä siitä itse vaan tarvitset hoitoa.

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli KASILUOKKA Koulutusvalinnat ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on rohkaista nuoria tekemään koulutusvalinnat omien kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella sukupuolen ja siihen liitettyjen

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina

Lisätiedot

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA Hanna Hiljanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan oppilaitos, sosionomin koulutusohjelma 28.8.2008 Taustatietoa kyselystä

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Hiljattain julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kouluterveyskysely 2009 kertoo aiempaa uupuneemmista nuorista. Lukiolaiset kärsivät niin päivittäisestä väsymyksestä

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot