KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Mielenterveystyön ja psykiatrisen hoidon erikoistumisopinnot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Mielenterveystyön ja psykiatrisen hoidon erikoistumisopinnot"

Transkriptio

1 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Mielenterveystyön ja psykiatrisen hoidon erikoistumisopinnot Nella Sipilä & Heli Vänskä ELINKAUTINEN projektityö elokuvan välittömästä vaikutuksesta Projektityö 2005

2 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Mielenterveystyön ja psykiatrisen hoidon erikoistumisopinnot SIPILÄ, NELLA VÄNSKÄ, HELI Elinkautinen projektityö elokuvan välittömästä vaikutuksesta Projektityö Työn ohjaaja Toimeksiantaja Marraskuu 2005 Avainsanat 33 sivua + 3 liitesivua THM Merja Laitoniemi Marko Kivioja, MMM-Videoframe25 ry Ehkäisevä päihdetyö, elokuvaterapia, elokuva vaikuttajana, nuoruuskehitys, nuoret ja päihteet Marko Kivioja otti yhteyttä Kymenlaakson ammattikorkeakouluun Kuusankosken toimipisteeseen ja pyysi tekemään elokuvan välitöntä vaikutusta mittaavan tutkimuksen. Projektityön tarkoituksena oli tutkia elokuvan katsojissa herättämiä tunteita, ajatuksia ja heidän kokemustaan elokuvan annista. Työn teoria käsittelee elokuvaterapiaa, elokuvaa vaikuttajana ja ehkäisevässä päihdetyössä, nuoruuskehitystä sekä nuoria ja päihteitä. Kokemuksia elokuvasta kartoitettiin 73 Kouvolan Lyseon lukion abiturientilta kyselylomakkeen avulla. Elokuvan koettiin opettaneen tunteiden tunnistamista ja antaneen katsojilleen tietoa, vertaistukea ja vinkkejä tulevaisuuden varalle. Katsojat olisivat halunneet myös vanhempiensa ja kavereidensa näkevän elokuvan. Kyselylomakkeen kysymykset vastasivat tutkimusaiheiseen ja tilaajan asettamaan työn tarkoitukseen. Vastausprosentti oli sata antaen kattavan kuvan otannasta. Monivalinta- ja avointenkysymysten asettelu lomakkeessa oli onnistunut. Nykypäivän päihdehoidon nousevana ajatuksena on päihteidenkäyttäjän itsensä vastuuttaminen toiminnastaan ja vaikutuksestaan ympäristöönsä. Elinkautinen - elokuvan päihteidenkäyttäjän läheisten näkökulma vastaa juuri tähän ajatukseen. Herätellään käyttäjä tai päihteidenkäyttöä harkitseva ajattelemaan, ettei hän toiminnallaan teekään hallaa vain itselleen vaan myös läheisilleen.

3 ELINKAUTINEN joka yö tässä ruumiissa istun elinkautista siitä, mitä en ole tehnyt tässä täytäntöönpanossa vartija on minussa kukaan ei oikeutta käynyt kalastan sanoja kuolleesta virrasta kukaan ei vapauta sellaista vankia jonka ovi ei ole lukossa joka yö tässä ruumiissa todistetaan valalla siitä, mitä kukaan ei nähnyt tässä istuntosalissa syyttäjä on minussa valamies omatuntonsa myynyt pelkojen kolonna viivyttää aamua kukaan ei puolusta sellaista vankia jonka ovi ei ole lukossa joka yö tässä ruumiissa kidutetaan vankia joka rikostaan ei ole tiennyt tässä rangaistusmuodossa tuomari on minussa ulkopuolelle oikeus jäänyt odotan kauhulla laukausten kaikua kukaan ei armahda sellaista vankia jonka ovi ei ole lukossa (Marja Mattlar)

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 5 ELINKAUTINEN 6 1 JOHDANTO 5 2 ELOKUVA VAIKUTTAJANA 6 3 ELOKUVATERAPIA 6 4 ELOKUVA EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ 8 5 NUORUUSKEHITYS 10 6 NUORET JA PÄIHTEET 12 7 TYÖN KULKU JA TOTEUTUS Lähtökohtien toteaminen ja työn tavoitteet Työskentelyn aloittaminen Aineiston keruu ja analysointi 16 8 KYSELYN TULOKSET Vastaajien taustatiedot Kokemukset aiemmasta päihdevalistuksesta Mieleenpainuvin roolihahmo Samaistumisen kohde 20

5 8.5 Tunnelma elokuvan alussa ja lopussa Elokuvan anti katsojille Vastaajien arviot elokuvan huumeiden käyttäjästä Mieleen jäävin asia elokuvassa Loppukohtaus, ruokailutilanteet ja menneisyydelle vilkuttaminen Päihdeterapeutilla käynti ja matka terapeutille Yksittäiset vastaukset Velkojat ja isän uhkailu Musiikki ja perheen reaktiot Vanhempien työpaikka- ja sairaalakohtaukset Vastaajien arviot elokuvan suosittelemisesta Arvio suosittelemisesta vanhemmille Arvio suosittelemisesta kavereille 28 9 HANKKEEN ARVIOINTI POHDINTA 30 LÄHTEET 32 LIITE LIITE 1. KYSELYLOMAKE

6 5 1 JOHDANTO Päihteiden käyttö on jatkuvasti lisääntynyt ja yhä nuoremmat kokeilevat päihteitä. Nykynuorilla on paljon tietoa päihteistä, mutta vaikuttaako saatu tieto heidän käyttäytymiseensä. Nuoret saavat valistusta paljon ja monelta taholta. Mietittäväksi jää, onko valistus liian yksipuolista ja päihteidenkäyttäjien maailmaa kuvaavaa. Nämä lähtökohdat mielessään MMM-Videoframe25 työsti erilaisen päihde-elokuvan, jonka välitöntä vaikutusta he halusivat kartoittaa. Marko Kivioja otti yhteyttä Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun Kuusankosken toimipisteeseen ja tilasi tutkimuksen opiskelijatyönä. Elokuva tuli ensi-iltaan marraskuussa 2004, jolloin tutustuimme elokuvaan sekä elokuvan tekijöihin. Elokuvan tekijöiltä saimme myös taustatiedot elokuvan tekemisestä, työn tavoitteista ja tarkoituksesta. Työn tilaaja ehdotti teoriataustaksi elokuvaterapiaa. Elokuvaterapian lähdekirjallisuuden rajallisuuden vuoksi, laajensimme teorian käsittelemään myös ehkäisevää päihdetyötä sekä nuoria ja päihteitä. Yhteistyössä työn tilaajan kanssa päädyimme valitsemaan tutkimusmenetelmäksi kyselylomakkeen. Kysely tehtiin Kouvolan Lyseon lukiolaisille yleisönäytännön yhteydessä tammikuussa Tutkimuksia elokuvan käytöstä ehkäisevässä päihdetyössä ei ole tutkittu eikä aiheesta ole tehty julkaisuja. Vaikuttavuutta sen sijaan on tutkittu runsaastikin. Vaikuttavuustutkimukset käsittelevät kuitenkin muita tieteenaloja kuin hoitotiedettä. Aiheen tutkimisen vähyyden vuoksi koimme tutkittavan aiheen haastavana ja mielenkiintoisena sekä tarpeellisena. Ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta on hyvä, että nuoriin kohdistuvaan päihdevalistukseen kehitetään uusia lähestymistapoja ja näkökulmia. Päihdevalistuksessa ollaan tämän työn myötä siirtymässä pois käyttäjäkeskeisyydestä kohti päihteidenkäyttäjän läheiset huomioivaa lähestymistapaa.

7 6 2 ELOKUVA VAIKUTTAJANA Elokuva on taiteista se, joka eniten muistuttaa näkö ja kuuloaistiemme avulla kokemaamme todellista, oikeaa ja aitoa elämää (Mäkipää 1996, 5). Elokuva koetaan todellisena, kuten haaveet, uni, arki, juhla, ilot, surut tai aistiharhat ja siksi se koetaan vaikuttavana. Elokuvassa katsoja voi seurata läheltä muiden intiimiäkin yksityiselämää, tapahtumia ja asioita, jotka tavallisesti privatisoidaan tai salataan todellisessa arkielämässä. (Heikkilä, Paloheimo, Taipale 2000, ) Elokuvan vaikuttavuus perustuu neljään tekijään: 1. identifikaatioon eli samastumiseen elokuvan henkilöihin sekä kertomukseen ja ympäristöön. 2. projektioon eli tarpeeseen heijastaa elokuvan henkilöihin voimakkaita tuntemuksia, antaa heille luonteenpiirteitä, arvovarauksia, normeja 3. Imitaatioon eli tarpeeseen toistaa, jäljitellä ja saada toimintamalleja omaan elämään. 4. Idealisaatioon eli tarpeeseen luoda ihanteita, auktoriteetteja ja esikuvia, tyydyttää omia omnipotenssiunelmia ja tarpeeseen saada viitteellinenkin selitys elämän pulmiin. (Heikkilä 2000, ) Erilaiset dokumenttielokuvat ovat myös tehokkaita tiedon välittämisessä. Niin dokumentit kuin muutkin elokuvat ovat käyttökelpoisia vuorovaikutuksellisen tukemisen välineinä. Oikeaan aikaan saatu asiallinen tieto tukee itse kunkin henkilön toimintakykyä. (Mäkipää 1996, 6.) Mäkipään (1996, 6) mukaan elokuvassa ihminen saa tiedostamattomille ja selkiintymättömille tunteilleen konkreettisen kohteen. Elokuvan avulla ihminen rakentaa minätietoisuuttaan, ihmiskäsitystään sekä maailmankuvaansa. 3 ELOKUVATERAPIA Elokuvaterapia on oma itsenäinen hoitomuoto, joka eroaa muista luovuusterapioista (kuvataide-, musiikki-, kirjallisuus-, tanssi- ja draamaterapia) olematta silti niitä parempi tai huonompi. Elokuvaterapia muistuttaa eniten elämää itseään kaikista luovuusterapioista. (Mäkipää 1996, 14.) Elokuvaterapialiiton mukaan elokuvaterapia

8 7 tarkoittaa elävän kuvan käyttämistä hoidollisesti. Hoidolla tarkoitetaan suunnitelmallisesti toteutettua, tasapainottavaa, eheyttävää ja ei- toivottuja olotiloja parantavaa myönteistä toimintaa. (Suomen elokuvaterapialiitto.) Kuten kaikissa luovuusterapioissa, elokuvaterapiassakin elokuva toimii vain välineenä, instrumenttina ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Elokuva on jo sinällään jostakin pakottavasta tarpeesta syntynyt viesti tekijöiltä katsojille. (Mäkipää 1996, 15.) Elokuvan muodon tai tyylilajin valinta riippuu kulloisestakin elokuvan käyttötarkoituksesta. Elokuvaterapiassa käytetään elokuvaa, joka puhuttelee ja koskettaa terapoitavia. Tekemisen näkökulmasta voidaan elokuvaterapia jakaa yksinkertaisesti kahtia: 1. ensisijaisesti aktiivisesti toiminnalliseen 2. ensisijaisesti vastaanottavaan terapiaan Toiminnallinen elokuvaterapia tarkoittaa erilaisten elokuvallisten tallenteiden tekemiseen liittyvää luovaa toimintaa (kuten käsikirjoitus, kuvaus, ohjaus, jne) sekä tekoprosessiin liittyvien tunteiden ja aikaansaatujen tulosten hoidollista kohtaamista. Toiminnallinen elokuvaterapia on yhdessä kokemista ja jakamista. Siihen liittyy aina paitsi antavia myös vastaanottavia ulottuvuuksia. (Mäkipää 1996, 16.) Vastaanottava elokuvaterapia voidaan jakaa kahteen erilaisia lähestymistapoja hyödyntävään toimintaan: Analyyttiseen eli oivallusta tuottavien elokuvien katsomiseen Supportiiviseen eli tukea antavaan elokuvien katsomiseen sekä katsomiskokemusten hoidolliseen työstämiseen. Analyyttisessä, oivallusta tuottavassa elokuvaterapiassa käytetään, mikäli mahdollista, elokuvateatteriolosuhteita. Analyyttinen terapia edellyttää asiakkaalta motivaatiota, valmiutta sekä kykyä pohtivaan työskentelyyn. Peiliulottuvuus tarjoaa mahdollisuuden kokea omaa sekä muiden todellisuutta; muiden tapaa elää, ajatella ja tuntea. Sekä toisaalta mahdollisuuden tarkastella ja tutkia omaa, muille välittyvää peilikuvaa eli mahdollisuuden nähdä itsensä muiden silmin. Peiliulottuvuus tähtää minätie-

9 8 toisuutta lisäävään tai minää eheyttävään vaikutukseen. Peiliulottuvuutta voidaan käyttää sekä analyyttisesti että supportiivisesti. (Mäkipää 1996, ) Supportiivisessa, tukea antavassa elokuvaterapiassa korostuu elämänmyönteisyys, positiivisuus ja asioita ja arvoja suhteuttava sisältö. Se soveltuu kaikille jossain muodossaan. Ikkunaulottuvuus tähtää olemassaolo- ja ihmistietoutta lisäävään minän ja sitä ympäröivän todellisuuden rakenteiden sekä vuorovaikutussuhteiden selkiytymiseen, niihin sopeutumiseen. Ikkunaulottuvuudella tähdätään myös elämänkirjoa laajentavaan ja suhteuttavaan vaikutukseen. (Mäkipää 1996, ) Elinkautinen elokuva käyttää elokuvaterapia näkökulmasta vastaanottavaa analyyttistä terapiaa. Elokuvassa käytetään peiliulottuvuutta, jossa katsoja voi samaistua elokuvan henkilöihin ja tunnelmiin. Lähtökohtana Elinkautinen elokuvassa on tuoda päihdevalistuksen laajaan kirjoon uusi näkökulma, siirtyä pois käyttäjäkeskeisyydestä ja tuoda perhe sosiaalisine ja tunnesuhteineen keskeiseksi. 4 ELOKUVA EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ Paineet ehkäisevään päihdetyötä kohtaan ovat kasvaneet nuorten päihteiden käytön lisääntyessä. Tavoitteena ehkäisevässä päihdetyössä on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Toiminta on parhaimmillaan laaja-alasta yhteistyötä. (Päihteiden 2000, 4.) Sieväsen pro gradu-tutkielman (2005, 51) mukaan nuoret olivat sitä mieltä, että nuorten itsetuntoa pitää pyrkiä vahvistamaan kodin ja koulun yhteistyössä. Opetuksellisella osa-alueella nuoret korostivat terveystiedon opetusta, elämyksellisiä menetelmiä ja shokkiopetusta. Esimerkkejä shokkiopetuksesta nuoret kertoivat huumeiden käyttäjien kanssa töitä tehneen poliisin näyttämiä kuvia ja videoita sekä terveiden keuhkojen kuvan vertailua tupakoivan ihmisen keuhkojen kuvaan. Ehkäisevä päihdetyö määritellään toiminnaksi, jolla vähennetään ja ehkäistään päihteiden käyttöä vaikuttamalla saatavuuteen, päihteitä koskeviin asenteisiin ja tietoihin, päihteiden käyttötapoihin sekä päihteiden ongelmakäyttöä synnyttäviin olosuhteisiin ja sitä tukevaan kulttuuriin. (www.stakes 2005.) Ehkäisevä päihdetyö on käsitteenä laaja ja sisältää monentasoisia päihteiden käyttöön ja sen haittoihin vaikuttavia toimenpiteitä ja päätöksiä. Toiminnan tason ja

10 9 kohderyhmän mukaan puhutaan primaari-, sekundaari ja tertiaaripreventiosta. (Päihteiden 2000, 9.) Primaaripreventiolla tarkoitetaan yleisryhmiin tai koko väestöön kohdistuvaa toimintaa. Päihdevalistuksen ja kasvatuksen avulla pyritään lisäämään päihteisiin sekä niiden haittoihin ja käyttöön liittyvää tietoutta sekä edistämään yksilön elämänhallintaa. Koulussa tehtävä ehkäisevä päihdetyö liittyy suurelta osin primaaripreventioon. (Päihteiden 2000, 9.) Sekundaaripreventioon liittyvät toimenpiteet kohdistuvat jo päihteitä kokeilleihin ja riskiryhmiin. Tavoitteina on riskeistä tiedottaminen, päihteiden käytön varhainen toteaminen, käyttöön puuttuminen ja hoitoonohjaus. (Päihteiden 2000, 9.) Tertiaaripreventiolla tarkoitetaan päihteiden käytöstä johtuvien haittojen vähentämistä ja hoitamista ja se kohdistuu päihteiden ongelmakäyttäjiin. Käytännössä se on jo syntyneen vakavan riippuvuuden hoitamista. (Päihteiden 2000, 9.) Päihdeopetuksen yksi tärkeimpiä lähtökohtia on lapsen ja nuoren kokemusmaailman tunteminen ja erittely. Joka kahdeksas suomalainen kasvaa päihdeperheessä. Tämä tarkoittaa, että lähes jokaisessa koululuokassa on lapsia, joille vanhempien tai läheisten tai muiden päihteiden käyttö on elettyä arkea. Ehkäisevän päihdetyön ohjelmien vaikuttavuuden arvioimiseksi ei ole käytettävissä yhtenäisiä maailmanlaajuisia kriteereitä. (Päihteiden 2000, 21). Mäkipään (1996, 31, 37-38) kirjassa on luetteloitu elokuvaterapian vinkkipankki, josta löytyy osio myös päihteille ja huumeille. Mäkipää kehottaa myös luottamaan omaan vaistoon, tunteeseen ja kokemukseen ja tekemään rohkeitakin valintoja. Elinkautinen elokuvassa tekijät lähtivät rohkeasti hakemaan uutta näkökulmaa päihdetyöhön. He toivat näkyväksi elokuvallaan perheen roolin ja tuntemukset. Tähän asti valistus on ollut suurelta osin käyttäjäkeskeistä, läheisten unohtuessa. Kuitenkin päihdeongelma on luonteeltaan sen kaltainen, ettei se voi olla vaikuttamatta läheisiinkin. Elokuva on myös valistusmuodoista yksi nuoriin eniten vaikuttavimmista.

11 10 Elinkautinen elokuva toimii sekä primaari- että sekundaaripreventio tasolla kohdistuen nuoriin ja heidän vanhempiinsa. 5 NUORUUSKEHITYS Nuoruus on elämänvaihe, jolloin yksilö etsii voimavarojaan, minuuttaan ja identiteettiään (Friis, Eirola, Mannonen 2004, 44).Lapsuudesta ei hypätä aikuisuuteen vaan siirrytään asteittain nuoruuskehityksen aikana. Nuori heilahtelee itsenäistymispyrkimyksen ja toisaalta riippuvuuden tarpeiden välillä. Hänen mielikuvansa ovat voimakkaita, ja ne pyrkivät korvaamaan ja sotkemaan todellisuutta. Kun nuorella on aikaa ja tilaa kasvaa, hän voi nuorena aikuisena ottaa vastuun itsestään ja ympäristöstään. Aidon kypsyyden vastakohtana on vääränlainen kypsyys tai kypsymättömyys, jolloin kasvu on häiriintynyt nuoren omaksuessa aikuisen ominaisuudet liian aikaisin tai liian myöhään. (Välisalo-Leinonen 1993, 39.) Nuoruus sijoittuu ikävuosien välille (Friis, Eimola, Mannonen 2004, 44; Välisalo-Leinonen 1993, 39). Vaiheen loppupuolella kiinteytyy jo suhteellisen muuttumaton aikuisen persoonallisuus. Nuoruusikä on rajallista, eikä kehityksellisesti pitkittynyttä nuoruutta ole olemassa. Nuoruus on mahdollisuuksien aikaa, minkä vuoksi sitä kutsutaan persoonallisuuden rakentumisen toiseksi mahdollisuudeksi. Nuoruusiän tapahtumaketju muuttaa persoonallisuutta ratkaisevalla ja lopullisella tavalla. (Välisalo-Leinonen 1993, 39.) Nuoruuden kehityksellisenä päämääränä on saavuttaa itse hankittu autonomia. Nuoruusikään liittyy sisäisten ja ulkoisten syiden vaikutuksesta kasvanut jännite, jota nuori voi käyttää hyväkseen voidakseen kasvaa. Nuoruus voidaan jakaa eri vaiheisiin. 13-vuotias ja 18-vuotias eroavat toisistaan, vaikka molemmat ovatkin vaiheessa, jossa he kehittyvät. (Välisalo-Leinonen 1993, 39.) Vaiheet voidaan karkeasti jakaa seuraavasti: Varhaisnuoruus (12 16 vuotiaana): Varhaisnuoruus kytkeytyy alkaneeseen puberteettiin. Varhaisnuori elää ristiriidassa. Nuoren suhde vanhempiin vaihtelee aaltomaisesti; välillä korostaen lapsenomaisuut-

12 11 ta ja toisaalta itsenäisyyttä. Nuoren maailmassa ikätoverit ovat vanhempia tärkeämpiä. (Friis, Emola, Mannonen 2004, 45-46; Välisalo-Leinonen 1993, 39.) Varsinainen nuoruus, keskinuoruus (15 18 vuotiaana): Varsinaisessa nuoruusiässä nuori on saanut osittain hallintaansa varhaisnuoruuden yllykepaineen ja alkanut sopeutua muuttuneeseen ruumiinkuvaansa. Hämmentyneestä varhaisnuoresta tulee aktiivinen, kantaa ottava sekä kykyjään etsivä ja käyttävä tyttö tai poika. (Friis, Emola, Mannonen 2004, 45-46; Välisalo-Leinonen 1993, 39.) Jälkinuoruus (18 22 vuotiaana): Nuoruus alkaa myrskyisästi päättyen tyveneen. Nuoren kyky empatiaan lisääntyy. Nuori ottaa toiset huomioon, antaa periksi, tekee kompromisseja tai siirtää omia halujaan. Nuori tekee valintoja, jotka vaikuttavat hänen tulevaan aikuisuuteensa. Hänestä tulee yhteiskunnan jäsen ja omalta osaltaan vastuuta vastaanottava. (Välisalo- Leinonen 1993, 39.) Nuoren kehitystehtävänä on aikuisen persoonallisuuden eheytyminen (Friis, Emola, Mannonen 2004, 46). Nuoren aikuisen elämäntilanne on erilainen kuin missään muussa elämänvaiheessa. Nuori aikuinen on välikädessä, häneltä odotetaan aikuismaista otetta omaan elämäänsä. Elämään sisältyy myös enemmän mahdollisia roolimuutoksia kuin missään muussa elämänvaiheessa, esim. nuoresta aikuiseksi, koululaisesta opiskelijaksi, kotona asujasta yksin / parisuhteessa eläjäksi. Ympäristö kohdistaa nuoreen aikuiseen odotuksia. Ne vaikuttavat itseään toteuttavan ennusteen tavoin elämänrakenteen muotoutumiseen. (Välisalo-Leinonen 1993, 39.) Samankaltaisuus samanikäisten kanssa tuntuu välttämättömältä, ja toisaalta yksityisyyden tarve on huomattava. Ystävien parissa kokeillaan, tutkitaan ja omaksutaan aikuisuuteen liittyviä ihanteita, arvoja ja käyttäytymistapoja, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen elämään varsinkin vapaa-aikana. (Friis, Emola, Mannonen 2004, 45.) Muiden suhtautuminen meihin muokkaa käsitystä itsestämme ja sitä kautta omaa käyttäytymistämme. Ihminen on suurelta osin sitä, mitä hänen oletetaan olevan. Vanhempien ja nuoren aikuisen viestintä saa nuoren aikuistuttua uuden ulottuvuuden. Jos vanhemmat hyväksyvät nuorelleen aikuisen roolin, sanomaristiriitoja ei todennäköisesti synny. Vanhemmuus ei

13 12 häviä nuoren aikuistumisen myötä vaan saa uuden muodon. Pystyäkseen ottamaan itse vastuuta elämästään nuoren on itsenäistyttävä. (Välisalo-Leinonen 1993, 39.) 6 NUORET JA PÄIHTEET Pienelle ryhmälle nuoria ovat huumeet yritys ratkaista ongelmia. Tärkein syy huumeiden kokeiluun on halu hakea elämään jännitystä tai uteliaisuus. Nuoruus on testaamisen ja kokeilujen aikaa. Halutaan tietää miltä mikin asia tuntuu. (Aalberg Siimes 1999, 221.) Koiviston (2004, 38) pro gradu-tutkielman mukaan aineita kokeiltiin ensimmäisen kerran kavereiden kanssa. Jopa sattumasta voi olla kyse kokeilussa. Huumekokeilussa voi olla kyse yksinomaan siitä, että nuori on ollut väärässä porukassa väärään aikaan. Hän on voinut joutua tilanteeseen, jossa ei ole ollut vapautta olla kokeilematta. Kokeileminen liittyy myös nuoren sosiaaliseen tilanteeseen, siihen, miten kaveripiiri vaikeuttaa tai mahdollistaa kokeilua. (Aalberg Siimes 1999, 221.) Monelle nuorelle huumeiden kokeilu on tapa kapinoida, hakea aikuisten huomiota ja hätkähdyttää. Huumeiden kokeilu saa vanhemmat avuttomiksi ja tyrmistyneiksi, jolloin nuori voi tuntea olevansa vallan kahvassa kiinni. Huumeet ovat itse asiassa aihe, josta vanhemmat uskovat tietävänsä vähiten. Huumeongelma syntyy siitä, että nuori haluaa käyttää ja kokeilla aineita. Taustalla on tekijöitä, joiden vuoksi nuori etsii huumeiden aiheuttamaa, tavallisesta elämästä poikkeavaa tunnetilaa. Nuori voi käyttää huumeita esimerkiksi saadakseen hetkellistä mielihyvää, selviytyäkseen liian ankarina kokemistaan arkielämän vaatimuksista tai välttääkseen jatkuvaa psyykkistä kärsimystä. Kokeilun halu on huumeiden käytön syy noin puolella tapauksista. (Aalberg Siimes 1999, 222.) Nuorten huumeidenkäyttö on lisääntynyt Suomessa, kuten muissakin länsimaissa. Huumeiden käytön lisääntymistä selitetään kahdella teorialla. Tartuntateorian mukaan huumeiden käyttö on tarttuvaa. Nuoret ovat alttiita aineiden käytölle, ellei heitä erityisesti siltä suojella. Porttiteorian mukaan huumeiden käyttöä edeltää nuorilla alkoholin ja tupakan käyttö. Alkoholia ja tupakkaa käyttävät nuoret ovat alttiimpia kokeilemaan kannabista ja sen jälkeen vahvempia huumeita. Suomalaisille päih-

14 13 denuorille on tyypillistä sekakäyttöä. Tavallista on alkoholin ja lääkeaineiden samanaikainen käyttö sekä vaihteleva eri aineiden käyttö. (Aalberg Siimes 1999, 222.) Nuorista noin 5 % on huumeiden riskikäyttäjiä ja heidän on myös vaikea lopettaa. Ongelmakäyttäjät yrittävät huumeiden avulla ratkaista psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmiaan. Huumeiden välittäjät ja käyttäjät antavat näille nuorille aineista ihannoidun kuvan. Jos huumeiden käyttö parantaa, edes tilapäisesti, nuoren elämänlaatua, siihen on vaikea vaikuttaa, ellei todellisuus muutu. Jos nuori välttyy tupakoinnilta, hänellä on vain pieni riski tulla huumausaineiden väärinkäyttäjäksi. (Aalberg Siimes 1999, 222.) Ongelmakäytön syntyyn vaikuttaa käytön aloittamisen syy. Huumeiden käyttö kaveripiirissä hauskanpitoon johtaa pienemmällä todennäköisyydellä ongelmakäyttöön kuin aineiden käyttö oman olon korjaamiseksi tai sellaisen tunteen saavuttamiseksi, josta tuntee, ettei sitä muuten pystyisi saavuttamaan. Jos aineiden kokeilija todella uskoo niiden auttavan pahaan oloon, hän on altis joutumaan psyykkiseen koukkuun. (Huolesta 2000, 21.) Riippuvuuteen joutumista edesauttaa nuoren myönteinen asenne huumeita kohtaan ja tunne hallitusta huumeiden käytöstä. Osaltaan alttiutta riippuvuuden kehittymiseen voi selittää biologisilla perintötekijöillä. Sokea usko perintötekijöiden voimaan voi tuottaa psyykkistä alttiutta: jos kokeilen, jään varmasti koukkuun. Oikeanlainen apu ja väliintulo olisi tärkeää jo siinä vaiheessa, kun riippuvuus on syntymässä. Ongelmaksi muodostuu nuoren itsensä kokemus siitä, ettei tarvitse apua. (Huolesta 2000, 22.) Koiviston (2004, 40) mukaan huumeiden käyttö oli nuorten koko elämä ja aikaisemmat kaverit sekä perhe unohtuivat. Huumeiden käytöstä tuli nuorten elämäntapa ja elämä oli ollut täysin huumekeskeistä, eikä mikään liittynyt muuhun kuin huumeisiin. Kaikki kaverit olivat huumeita käyttäviä nuoria, joten puheenaiheetkin liittyivät yleensä vain huumeisiin.

15 14 7 TYÖN KULKU JA TOTEUTUS 7.1 Lähtökohtien toteaminen ja työn tavoitteet Vuonna 2001 elokuvan ohjaaja Marko Kivioja katsoi lastensuojelutyössään useita päihdevalistusvideoita, joista lähes kaikki olivat käyttäjäkeskeisiä. Kiviojan mielestä ongelmaa käsiteltiin puhtaasti perheen näkökulmasta harvoin, jos lainkaan. Marko Kivioja ja Matti Kalevi Pasi miettivät asiaa ja päättivät tehdä elokuvan, jossa päihdeongelmaa käsitellään puhtaasi perheen näkökulmasta, kuinka poissaoleva päihderiippuvainen vaikuttaa perheeseen. Joulukuussa 2001 Kivioja ja Pasi vetäytyivät metsään pohtimaan kuinka asiaa lähestyisivät ja loivat käsikirjoituksen ensimmäisen version. (Kivioja 2003.) Käsikirjoitusta alettiin työstää lokakuussa Alkuperäisenä ajatuksen oli, että elokuvan olisi rahoittanut Kouvolan kaupungin Päihdetyön tuki- ja neuvontakeskus, mutta yllättäen loppusyksystä 2002 tämä instanssi ajettiin alas ja lopetettiin Koska käsikirjoitusta oli ehditty työstää jo pitkälle, ja koska aihe ja tarina tuntuivat tärkeiltä, päätettiin projektin toteuttamista kuitenkin jatkaa ja etsiä rahoitusta muualta. (www.videoframe....) Päärahoitus tuli lopulta Pohjoiskymen kasvu ry:ltä, välirahoitus Kuusankosken kaupungilta ja vastikkeeton sponsorituki Kymen nuorten asema oy:ltä (Kivioja 2004). Elokuvan nimeä miettiessään Kivioja kuunteli Timo Rautiaisen ja Trio niskalaukauksen kappaletta Elinkautinen. Hänestä Marja Mattlarin tekemät sanat kertoivat juuri siitä, mistä Kiviojan mielestä oli kyse, syyllisyydestä. Kivioja ehdotti kappaletta Pasille elokuvan musiikiksi. Pasin mielestä laulu oli hieno ja nimi loistava, näin elokuva sai työnimensä, joka myöhemmin päätettiin ottaa myös varsinaiseksi nimeksi. (Kivioja 2003.) Vuonna 2003 hiottiin ja viimeisteltiin käsikirjoitusta, tehtiin kuvaussuunnitelma, aikataulut ja kuvakäsikirjoitus, etsittiin kuvauspaikat, valittiin roolitus ja hankittiin muu henkilökunta ja kalusto sekä hoidettiin rahoitus kuntoon. Kun kaikki tämä oli valmiina aloitettiin kuvaukset tammikuussa Kuvauspäiviä kertyi kaikkiaan n. 20. Työtä tehtiin pääsääntöisesti viikonloppuisin. Tämän jälkeen oli vuorossa edi-

16 15 tointi ja kuvan sekä äänen jälkikäsittelyvaihe. Elokuvan tekemisestä vastasi kuusankoskelainen MMM-Videoframe25 ry. (www.videoframe....) Elokuva sai ensiiltansa Kuusankoski-talolla Elokuvasta järjestettiin myös neljä ennakkoesitystä yleisölle marraskuussa Elokuva on fiktiivinen kertomus nelihenkisestä perheestä, jonka lapsista vanhin on ajautunut huumekierteeseen vanhempien siitä mitään tietämättä. Elokuvan aikana vanhemmille paljastuu vähitellen koko totuus: Heidän perheessään elää päihdeongelmainen. Esikoinen on jo täyttänyt 18 vuotta, joten hän on lastensuojelun ulkopuolella ja siten omien valintojensa armoilla, kuten myös koko perhe. Kertojana on perheen nuorimmainen viisitoistavuotias Reetta, jonka silmin tapahtumia seurataan. Hän pyrkii olemaan mahdollisimman lojaali sisarustaan kohtaan. Mutta lopulta, apunaan edesmennyt mummi, joka on Reetan keskustelukaveri, hän on valmis ottamaan vastuun. Elokuva tarkastelee väittämää "Päihteiden käyttö on henkilökohtainen ongelma vai onko?" päihteidenkäyttäjän omaisten kautta. Se ei pyri antamaan valmiita vastauksia, vaan toimimaan keskustelun herättäjänä. Elokuvan kesto on 26 minuuttia. (www.videoframe....) Elokuvaa on tarkoitus markkinoida valtakunnallisesti päihdehuollon parissa työskenteleville henkilöille ja järjestöille, oppilaitoksiin ja kirjastoille. Lisäksi se tulee osallistumaan erilaisiin filmialan kilpailuihin. Siitä järjestetään myös yleisöesityksiä ja sitä esitetään Kymenlaakson kouluissa ja ammattioppilaitoksissa. Huhtikuuhun 2005 mennessä elokuvan on kouluissa nähnyt hieman yli tuhat oppilasta ja kaikkiaan reilut kaksituhatta ihmistä. (www.videoframe....) Marko Kivioja otti yhteyttä Kymenlaakson ammattikorkeakouluun Kuusankosken toimipisteeseen ja pyysi tekemään elokuvan välitöntä vaikutusta mittaavan tutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää elokuvan yleisössä herättämiä tunteita, ajatuksia ja heidän kokemustaan elokuvan annista. Elokuvan toteuttajat tulevat käyttämään tutkimuksen tuloksia rahoittajille tekemässään loppuraportissa sekä elokuvan markkinoinnissa.

17 Työskentelyn aloittaminen Syyskuussa 2004 saimme aiheen projektiin opettajalta. Ennen kuin otimme yhteyttä projektin tilaajaan, Marko Kiviojaan, luimme fideoframe25 nettisivuilta elokuvasta. Kiviojan kanssa sovimme, että ennen tutkimuksen yksityiskohtien hiomista katsomme elokuvan ja muodostamme sen tyylistä oman mielikuvamme. Saimme sähköpostitse kutsun elokuvan ensi-iltaan, kutsuvierasnäytäntöön, jonne kumpikin olimme estyneitä saapumasta. Kiviojan ehdotuksesta osallistuimme yleisönäytökseen, joka pidettiin marraskuun 25. päivä 2004 Kuusankoski-talolla Voikkaa-salissa. Tapasimme elokuvan ohjaajan Marko Kiviojan ja näyttelijä/käsikirjoittaja Matti Kalevi Pasin ennen näytännön alkua Kuusankoski-talon kahviossa. Keskustelimme elokuvan synnystä, tutkimuksemme tarkoituksesta ja aikataulusta. Olimme päättäneet tutkivamme elokuvan vaikutusta kyselylomakkeen avulla ja miettineet tapaamista varten valmiiksi mahdollisia kysymyksiä kyselylomaketta varten. Nähtyämme elokuvan hylkäsimme kaikki valmiit kysymyksemme tarkoitukseen sopimattomina ja katsoimme elokuvan toiseen kertaan keksien samalla tarkoituksen mukaisempia kysymyksiä. Koska elokuvaa on tarkoitus esittää sekä kouluissa että vanhempainilloissa syntyi elokuvan aikana ajatus tehdä vertaileva tutkimus vertaillen vanhempien ja nuorten vastauksia toisiinsa. Elokuvan esitykset oli tarkoitus aloittaa tammikuussa 2005, joten jäimme odottamaan varmistuksia esityspäivistä ja paikoista. 7.3 Aineiston keruu ja analysointi Tammikuun alussa 2005 laadimme nuorille ja vanhemmille omat alustavat kyselylomakkeet, jotka molemmat sisälsivät samat kysymykset hieman eri sanamuodoin. Opettaja tarkasti alustavat lomakkeet ja teki niihin muutosehdotukset Lomakkeet oli tarkoitus esitestata Kouvolassa Lyseon lukiossa Oltuamme yhteydessä ohjaajaan ja saatuamme tietoomme lukio esityksen laajuuden, tulimme opettajan kanssa yhdessä tulokseen, että kyselylomakkeiden esitestauksesta luovutaan, lomakkeet otetaan käyttöön sellaisenaan (liite 1) ja tutkimus tehdään Lyseon lukiolla keskittyen ainoastaan nuorten tutkimiseen. (Kyselylomakkeen asettelua on liitteessä muutettu, jotta saimme sen liitteeksi oikealla sivujaottelulla.) Päätöstämme tukivat myös ne seikat, että monet koulut olivat jo lyöneet lukkoon kevään vanhempainiltansa ohjelmineen, joten elokuvaa voitaisiin vanhempain-illoissa käyttää vasta

18 17 seuraavalla lukukaudella. Elokuvalle ei myöskään ollut vielä tammikuun 13. päivään mennessä varmistunut muita esityksiä keväälle. Lyseon lukiolla oli kolme esitystä tammikuun 14. päivän aikana. Yhdessä esityksessä odotettiin olevan oppilasta. Oppilaiden määrä yllätti sekä meidät että ohjaajan. Kiviojan pyynnöstä otimme tutkimusotannaksi keskimmäisen esityksen, joka oli tarkoitettu abiturienteille. Meidän tuli saapua Lyseon lukiolle tuntia ennen esitystä, koska elokuvasta tehtiin juttua Kouvolan sanomiin ja meitä haluttiin haastatella projektityön tiimoilta. Kivioja oli tulostanut meillä valmiiksi 75 kyselylomaketta, joista kaksi meni muuhun käyttöön. Asetuimme ovelle jakamaan kyselylomakkeen ja kynän jokaiselle katsojalle heidän tullessaan sisään auditorioon. Ensimmäisille 73 oppilaalle riitti kyselylomakkeita, noin 10 oppilaan jäädessä ilman. Elokuvan ohjaaja esitteli meidät tervetulosanojensa jälkeen ja käytimme lyhyen puheenvuoron kertoen projektin tarkoituksesta ja kyselylomakkeen täytöstä. Elokuvan jälkeen katsojille annettiin aikaa lomakkeiden täyttämiseen ja lomakkeet pyydettiin palauttamaan pois lähtiessä ovelle. Olimme sijoittaneet oven viereen laatikon lomakkeita palauttamista varten. Osan otimme vastaan itse. Päätimme työstää projektityötä osissa. Nella otti työstääkseen kaikki kyselylomakkeet yhdenmukaisen käsittelyn takaamiseksi ja Heli alkoi työstää teoriaosuutta. Työtä tehtiin itsenäisesti tammikuusta toukokuuhun 2005 toisiamme konsultoiden ja työstä keskustellen. Lähetimme ensimmäisen version työstä opettajille luettavaksi Olemme koko työn ajan olleet yhteydessä ohjaajaan puhelimitse ja sähköpostitse. Toukokuun alussa ohjaaja Kivioja ilmoitti tarvitsevansa työn kesäkuun puolivälissä siinä muodossaan kun työ sillä hetkellä on. Toukokuun viimeisenä päivänä työstimme yhdessä työn pohdintaa ja hankkeen arviointia saaden työn ensimmäiseen valmiiseen muotoonsa. Kesän ja syksyn 2005 aikana muokkasimme työn tekstiosuutta ja ulkoasua, jättäen työn muutoksineen opettajien luettavaksi. Työ esitettiin opiskeluryhmällemme Marraskuun 2005 alussa työ sai lopullisen muotonsa ja luovutettiin tilaajalle.

19 18 8 KYSELYN TULOKSET 8.1 Vastaajien taustatiedot Kyselylomakkeita (liite 1.) jaettiin 73 kappaletta. Kaikki lomakkeet palautettiin asianmukaisesti täytettyinä. Kyselyyn osallistuneiden ikä vaihteli 17:sta 19 vuoteen. Kyselyyn osallistuneista 18-vuotiaita oli 88 % (64 kpl), 19-vuotiaita 11 % (8 kpl)ja 17-vuotiaita 1 % (1 kpl). Tyttöjä kyselyyn vastanneista oli 58 % (42 kpl) ja poikia 42 % (31 kpl). 8.2 Kokemukset aiemmasta päihdevalistuksesta Kaikki kyselyyn osallistuneet olivat aiemminkin saaneet päihdevalistusta. Sukupuolella vaikuttaisi olevan merkitystä saadun valistuksen määrään, sillä vain yhdellä tavalla päihdevalistusta saaneista 70 % oli poikia. Useammalla kuin yhdellä tavalla päihdevalistusta oli saanut 82 % kyselyyn vastanneista. Yleisintä valistustapa oli valistusmateriaali, jota oli saanut 88 % vastaajista. Päihdevalistusluennoilla oli ollut 84 % ja valistuselokuvia oli nähnyt 40 % vastanneista. Muilla tavoin valistusta oli saanut 4 %, muina tapoina mainittiin huumerekka, internet ja koulussa puhuneen vangin omakohtaiset kokemukset. 8.3 Mieleenpainuvin roolihahmo Elokuvasta pyydettiin nimeämään roolihahmo, joka jäi parhaiten vastaajien mieleen (kuva 1.). Koska monivalintakysymyksissä oli mahdollista valita useampi vastausvaihtoehto on vastausten osuudet laskettu suhteessa valittujen vastausvaihtoehtojen lukumäärään.

20 19 käyttäjä 5 % mummo 4 % muu 4 % sisar 34 % äiti 48 % isä 6 % Kuva 1. Elokuvan henkilöistä parhaiten mieleen jäänyt roolihahmo (n = 80) Elokuvan roolihahmoista mieleenpainuvimmaksi vastaajat olivat kokeneet perheen äidin roolin. Valintaansa oli perustellut 61 % vastauksen valinneista. Perustelut jakautuivat seuraavan taulukon mukaisesti (taulukko 1.): Taulukko 1. Perustelujen jakautuminen äidin roolihahmon valinneiden vastauksissa Miksi % kpl Eniten esillä/näytettiin eniten 30 % 7 Ärsytti jollain tavalla 22 % 5 Kielsi tapahtuneen/peitteli sitä 13 % 3 Ulkonäkönsä vuoksi 9 % 2 Eniten esillä, perfektionisti 4 % 1 Näytteli hyvin 4 % 1 Hössötti koko ajan 4 % 1 Tuttu tilanne, kieltäminen 4 % 1 Oudoin tapaus 4 % 1 Oli naiivi 4 % 1 Yhteensä 100 % 23 Sisaren roolihahmo oli jäänyt mieleen 34 %:lle vastaajista. Sisaren koettiin alussa olleen ainut, joka välitti käyttäjästä. Hän huomasi ongelman ja oli huolissaan. Vaikka sisar oli peloissaan ja toivoton hän ei kuitenkaan ollut neuvoton. Hän piti ohjat käsissään vaikeassa tilanteessa, ja vaikka hän ymmärsi ettei tilannetta voi täysin korjata, hän yritti silti. Hän herätti perheen huomaamaan ongelman ja oli lopulta koko perheen vahvin jäsen, joka sai muutoksen aikaan. Sisarella koettiin olevan samanlaisia ajatuksia kuin itsellä ja itsensä pystyi kuvittelemaan sisaren rooliin. Sisaren roolihahmoa pidettiin erikoisena ja fiksuja ja häntä näytettiin elokuvassa paljon. Myös

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu 61 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu Kvartti-malli LAPSEN TUKEMINEN SIIRTYMÄVAIHEESSA Malli koostuu kahdesta osasta:

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Nea Lindholm 14E, Eevi Prittinen 14E, Enni Leppänen 14C Lohjan Yhteislyseon lukio Ps7 toukokuu 2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika %

201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika % 201 vastausta Tiivistelmä Sukupuoli Tyttö 100 50 % Poika 101 50 % Ikä 6lk 23 11 % 7lk 38 19 % 8lk 44 22 % 9lk 52 26 % Lukio/ammattikoulu 36 18 % Olen vanhempi kuin edelliset vastausvaihtoehdot 8 4 % 1)

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Omat rajat kuinka sanoa EI. Aineenopettajien kokemukset turvataitokasvatusmateriaalien testauksesta

Omat rajat kuinka sanoa EI. Aineenopettajien kokemukset turvataitokasvatusmateriaalien testauksesta Omat rajat kuinka sanoa EI Aineenopettajien kokemukset turvataitokasvatusmateriaalien testauksesta Sisällys Alkutilanne Mitä materiaaleja käytettiin Millainen tuntisuunnitelma/työsuunnitelma oli käytössä

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Tulokset on raportoitu erikseen alakoulujen ja yläkoulujen

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas SISÄLTÖ Sivu Johdanto 1 Ehdotettu malli opettajapaneelin keskustelutilaisuuteen 2 2

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella -ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella Annette Ukkola Oulun yliopisto Tuloksista - lähteenä kolme eri kyselyä

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Lapsen/Nuoren kysymykset

Lapsen/Nuoren kysymykset PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot