Merenkulkulaitos. Suositukset ilmajohtojen alikulkukorkeuksista. Merenkulkulaitoksen julkaisuja 4/2006

Transkriptio

1 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 4/200 Suositukset ilmajohtojen alikulkukorkeuksista Merenkulkulaitos Helsinki 200 ISBN: ISSN:

2 Julkaisija KUVAILULEHTI Merenkulkulaitos Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteen) 11maj o htotyöry h mä Puheenjohtaja Jarmo Hartikainen Sihteeri Jukka Kotisalo Julkaisun laji Merenkulkulaitoksen julkaisuja Toimeksiantaja Merenkulkulaitos Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Suositukset ilmajohtojen alikulkukorkeuksista Tiivistelmä Tässä ohjejulkaisussa on annettu suositukset vesialueille rakennettavien ilmajohtojen alikulkukorkeuksis - ta. Lisäksi julkaisu sisältää ohjeet ilmajohtojen alikulkukorkeuksien merkitsemisestä maastoon ja kartoille sekä alikulkukorkeustietojen ylläpidosta Merenkulkulaitoksen rekistereissä. Tässä julkaisussa esitetyt ohjeet ja suositukset koskevat kaikkia yleisen väylän ylittäviä ilmajohtoja samoin kuin myös muilla purjehdus- ja kulkukelpoisilla vesialueilla kulkevia ilmajohtoja, sekä rannikolla että sisävesillä. Suositukset alikulkukorkeuksista on esitetty ensisijaisesti väyläluokittain tai alueittain eriteltyinä. Ohjees - sa ei esitetä yksittäisiä johtokohtaisia alikulkukorkeussuosituksia. Ne tulee ratkaista tapauskohtaisesti kunkin hankeprosessin yhteydessä tässä ohjeessa esitettyjä periaatteita ja suosituksia soveltaen. Ohjeen IHtetaulukoihin on koottu tiedot yleisen kulkuväylän ylittävistä ilmajohdoista. Ajantasaiset tiedot näistä ja muista vesistöristeämistä ylläpidetään merikartoituksen karttatietokannassa (HIS). Ohje on laadittu työryhmässä jossa ovat olleet edustettuna Merenkulkulaitoksen väylänpito, merikartoi - tus, Järvi-Suomen, Saaristomeren-, Pohjanlanden- ja Suomenlanden merenkulkupiirit sekä laitoksen uikopuolisina jäseninä Sähköenergialiitto ry Senerin ja Suomen Purjehtijaliiton edustajat. f1kl Avainsanat (asiasanat) Se ga ilmajohto, voimajohto, alikulkukorkeus, valmistumisilmoitus, alikulkukorkeuden vertailutaso, suojaetäisyys Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ISSN ISBN Merenkulkulaitoksen julkaisuja / Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Luottamuksellisuus 41 Suomi 2 Julkinen Jakaja Kustantaja Merenkulkulaitos Merenkulkulaitos

3 SUOSITU KSET ILMAJOHTO) EN ALIKU LKU KORKEU KSISTA 1 Johdanto Nykytilanne lVäylästö Ilmajohdot ja alikulkukorkeudet Alus- ja venekanta... Periaatteetja määritelmät... 4 Ilmajohtojen alikulkukorkeussuositukset... 7 Prosessit ja menettelyt Hankepäätös ja suunnitelma Lupaprosessi ja luvanvaraisuus Rakentaminen ja ilmoitukset Merkintä Merkitseminen maastoon Merkitseminen merikartoille Ylläpitoja valvonta Muutosmenettelyt... 1 Tietojen ylläpito... 1 LIITIE ET 1. Väyläluokitus 2. Väylästön yleiskartat (HIS-tietokannassa olevat ilmajohdot ja siltapaikat 12/200). Ilmajohdon valmistumisilmoitus (lomakepohja) 4. Tietoja ilmajohdoista alueittain (taulukot)

4 2.1 osa -dot. Ohjeissa niistä 2 1 Johdanto Suomen vesialueilla on runsaasti ilmajohtoja, jotka rajoittavat vesiliikenteen alikulkukorkeutta. Johtorakentamista on vesililkenteen osalta ohjannut ja lukujen vaihteessa laaditut ohjeet ja suositukset Suositus johtojen alikulkukorkeuksista sisävesistöissä, Vuoksen vesistö (MKH 1987), Suositus johtojen alikulkukorkeuksista sisävesistöissä, II (MKH 1991) ja Suositus johtojen alikulkukorkeuksista merialueilla (MKH 1991). on esitetty johtojen alikulkukorkeuksien mäaraytymisperiaatteet sekä suositukset noudatettavista alikulkukorkeuksista. Nyt julkaistavassa uudessa päivitetyssä ohjeessa on em. kolme julkaisua yhdistetty yhdeksi, sekä sisävedet että merialueet kattavaksi ohjejulkaisuksi. Päivitystyö on toteutettu työryhmässä, jonka kokoonpano on ollut seuraava: puheenjohtaja Jarmo Hartikainen Merenkulkulaitoksen väylänpito-toiminnosta, Kirsti Loponen Järvi- Suomen merenkulkupiiristä, Vilho Asunmaa Pohjanlanden merenkulkupiiristä, Yrjö Laaksolahti Suomenlanden merenkulkupiiristä, Maarit Mikkeisson merikartoitus-toiminnosta, sekä sihteerinä Jukka Kotisalo väylänpito-toiminnosta. Merenkulkulaitoksen ulkopuolelta työryhmään ovat kuuluneet Jukka Muttilainen Sähköenergialiitto ry:stä sekä 011i Eiro ja Grönberg Suomen Purjehtijaliitosta. Arne Ohje sisältää johtojen alikulkukorkeuksien määräytymistä koskevat periaatteet ja määritelmät, suositukset alikulkukorkeuksista väylillä ja muilla vesialueilla sekä kuvaukset rakentamisprosessista ja tietojen ylläpitoprosessista. Ohjeen liitteenä on päivitystyön yhteydessä kootut tiedot väyliä ylittävistä ilmajohdoista ja niiden alikulkukorkeuksista (lute 4). Alueellisesti ohje kattaa rannikon merialueet sekä ne sisävesialueet, joilla on yleisiä väyliä, tai joilla muutoin on merkittävää vesiliikennettä. Ohjeen piiriin kuuluvat väyliä ylittävien johtoristeämien lisäksi myös muilla purjehduskelpoisilla vesialueilla olevat ilmajoh Ohjeen suositukset koskevat vapaata purjehduskelpoista vesialuetta ensimmäiseen esteeseen asti, joka voi olla esimerkiksi purjehduskelvoton joki tai koski, matala silta tai vesivoimalaitos. Alikulkukorkeussuositukset eivät myöskään koske matalia lahtia tai muita, veneilyn kannalta merkityksettömiä ranta -alueita. Tässä julkaisussa esitettävät alikulkukorkeussuositukset ovat luonteeltaan yleisohjeita, ja on mandollista poiketa molempiin suuntiin tapauskohtaisten perusteluiden ja harkinnan nojalla. 2 Nykytilanne Väylästö Yleisten väylien yhteenlaskettu pituus on km (vuonna 200). Rannikolla olevien väylien pituus on yhteensä km ja sisävesillä olevien väylien 9 41 km. Valtaosa väylistä kuuluu Merenkulkulaitokselle (1 192 km). Syvimpien väylien kulkusyvyys rannikolla on 1, m ja sisävesillä syvimmät väylät ovat Saimaan kanava ja Saimaan syväväylät, joiden kulkusyvyys on 4, m/4,2 m. Merenkulun turvalaitteita (majakoita, loisto - ja, viittoja, linjatauluja jne.) oli yleisillä väylillä vuonna 200 yhteensä 2 77 kpl. Väylästö on jaettu käyttötarkoituksensa mukaan kolmeen pääluokkaan ja kuuteen varsinaiseen väyläluokkaan (VL1 - VL) taulukon 1 mukaan. Väylästön perusluokitustaulukko esitetty liitteessä 1. on Merenkulkulaitos/Suositukset ilmajohtojen alikulkukorkeuksista

5 -vuudessa vain Pääluokka Väyläluokka Pituus (km) 1. Kauppamerenkulun väy- VL1 Kauppamerenkulun 1. 1k väylät 2209 lät VL2 Kauppamerenkulun 2. 1k väylät Yhdysväylät VL Hyötyliikenteen matalaväylät 4708 VL4 Veneilyn runkoväylät 112. Veneilyn paikallisväylät VL Veneväylät 4 VL Venereitit 4922 Taulukko 1. Vayläston pääluokat ja vaylaluokat Väylien ja väyläkilometrien kokonaismäärät eivät enää sanottavasti kasva. Väylästön kehittäminen keskittyy olemassa olevien väylien parantamiseen. Uusia väyliä rakennetaan vähän. Väylästön saneerauksen yhteydessä tarpeettomia väyliä lakkautetaan, ja osalla väyliä niiden väyläluokkaa saatetaan alentaa, mikä käytännössä tarkoittaa useimmiten niiden kulkusyvyyden alentamista. 2.2 Ilmajohdot ja alikulkukorkeudet Vesistön ylittävien ilmajohtojen määristä ja niiden korkeuksista ei ole olemassa kattavaa, sähkö- tai puhelinyhtiöiden ylläpitämää rekisteriä. Merenkulkulaitos ylläpitää tiedot merikartoilla esitettävistä johdoista omassa karttatietokannassa (HIS). Johtotietojen katta ja tietosisällössä on vielä puutteita. Merenkulkupiirit ovat ohjeen uusimistyön yhteydessä kartoittaneet väyliä ylittävät johdot ja niitä koskevat tiedot. Kartoituksen tulokset on esitetty taulukossa liitteessä 4 (tiedot eivät kaikilta osin kattavia). Väylästön yleiskartat väyläluokittain ja Merenkulkulaitoksen HIS -tietokannassa olevat johto- ja sil on esitetty karttaliitteissä 2/1-2/1 (tietokantatilanne 12/200). -tapaikat Aikaisemmissa ohjejulkaisuissa esitetyt suositukset alikulkukorkeuksista on todettu pääosiltaan edelleen toimiviksi, eikä merkittäviä muutostarpeita aikaisempaan nähden ole ilmennyt. Monilla vesistöalueilla alueen sillat muodostavat kriittisimmän alikulkukorkeutta rajoittavan tekijän. Lisäksi uusien voima- ja tietoliikennelinjojen rakentaminen vesistöalueilla toteutetaan nykyisin suurelta osin kaapelointeina, mikä osaltaan vähentää uusien ilmajohtojen perustamistarvetta. Sähköenergialiitto ry Sener on soveltanut omassa toiminnassaan ensisijaisesti em. Me annettuja suosituksia. Suomen Sähkölaitosyhdistys -renkulkulaitoksen ohjejulkaisuissa ry:n julkaisema verkostosuositus (Ri 2:8) Ilmajohtojen sijoituskorkeus vesistöristeämissä on osin vanhentunut ja jäänyt pois käytöstä. 2. Alus- ja venekanta Vuonna 200 julkaistun Veneilyn määrä ja taloudelliset vaikutukset Suomessa tutkimuksen mukaan noin vildesosalla Manner-Suomen kotitalouksista on mandollisuus käyttää jonkinlaista venettä (n kotitaloutta.) Käyttömandollisuus moottoriveneeseen purjeveneeseen on noin 1,9 %:lla kotitalouksista eli noin kotitaloudella. tai Laajentamalla otoksen veneiden määrä kotitalouksien suhteella lääneittäin saadaan huviveneiden määräksi Manner-Suomessa yhteensä venettä mukaan lukien soutuveneet ja kanootit ym. Enintään 20 hv perämoottoriveneitä oli tutkimuksen mukaan ja yli 20 hv perämoottoriveneitä Alikulkukorkeuksien kannalta kriittisimmän ryhmän muodostavat purjeveneet, joiden mastonkorkeudet ovat useissa tapauksessa määrääviä vesialueella olevien ilmajohtojen korkeuksia määritettäessä. Merenkulku!aitos/Suositukset ilmajohtojen alikulkukorkeuksista

6 Pohjanlahti 4 Veneitä Suomessa noin ( so utuve ne, ei m 0 otto na kevytpurje o kanootti o vesiskootteri pe rä m ootto ni m ax 20 yli 20 sisämoottori o moottoripurjehtija purje vene perämoottoni Kuva 1: Veneiden jakautuminen eri tyyppeihin. Taulukossa 2 on esitetty purjehdusseuroihin rekisteröityjen purjeveneiden mastonkorkeuksien jakauma. Kysely perustuu vuonna 200 tehtyyn Purjehtijaliiton jäsenseuroille tehtyyn kyselyyn. Tiedot kattavat noin 2 % seuroihin rekisteröidyistä purjeveneistä. Venellyn määrä ja taloudelliset vaikutukset Suomessa tutkimuksen mukaan Suomessa on purjevettä ja kyselyyn saatiin koottua noin 000 purjeveneen mastonkorkeustie -dot. Taulukosta ilmenee, että korkeamastoisten veneiden (mastonkorkeus yli 1 m) kotisata - mat sijaitsevat pääosin rannikolla. Sisävesillä yli 12 m mastonkorkeuden omaavia veneitä esiintyy lähinnä Saimaan, eteläisen Päijänteen ja Näsijärven alueilla. Suomenlahti Saaristomeri Tampereen alue Päijänteen alue Saimaan alue Maston korkeus allem -7m 7-lOm lo-12m 12-14m J4-1m ]-18m 18-20m yli2otn Veneen kotisatama kpl kpl kpl kpl kpl kpi kpl kpl kpl Hamina-Porvoo Helsinki-Hanko Turun alue Ahvenanmaa Selkämeri Merenkurkku Perärneri Näsijärvi Roine-Längelmävesi Vanajavesi-Pyhäjärvi Vammala 8 21 Lahti-Jyväskylä Keitele Etelä-Saimaa Pohjois-Saimaa Joensuu-Nurmes Oulunjärvi 7 11 Kuusamo Lappi yhteensä yhteensä Taulukko 2: Purjehtijaliiton jäsenseuroihin rekisteröityjen purjeverieiden mastonkorkeudet Aluskanta vaikuttaa ratkaisevasti johdon alikulkukorkeuden valintaan ja erityisesti purjeveneiden korkeudet ovat kasvaneet melkoisesti 20 viime vuoden aikana ja jo rakennetut johdot ovat alkaneet haitata suurimpien veneiden reitin valintaa. Merenkulkulaitos/Suositukset ilmajohtojen alikulkukorkeuksista

7 Purjeveneiden mastojen muuttaminen lyhennettäviksi ei ole mandollista. Mastoissa ja ja vanteissa vaikuttavat kovalla tuulella varsin suuret voimat. niitä tukevassa haruksissa Ainoana, joskin hankalana ja hitaana ratkaisuna tulee näissä tapauksissa kysymykseen takilan kaato ja uudelleen pystytys. koko Kauppa-alusten korkeudet vaihtelevat aluksen koon a alustyypin mukaan. Merialueilla kauppamerenkulun väyliä ylittävien ilmajohtojen tarpeellinen alikulkukorkeus määritetään tapauskohtaisesti väylää käyttävän liikenteen mukaan. Merenkulun muun hyötyliikenteen vaatimat alikulkukorkeudet on esitetty taulukossa. Puolustusvoimat Hinaajat Suuret kalastusalukset Saariston yhteysalusliikenne Merivartiosto Väylänhoito Palo-ja pelastuskalusto 18 m 1 rn 14 m 11 m 8 m 8 m 8 m Taulukko. Merenkulun muun hyötyliikenteen vaatimat alikulkukorkeudet Periaatteet ja määritelmät Ilmajohdon alikulkukorkeuden määräytyminen ja siihen liittyvät käsitteet on esitetty kuvassa 2. Keskeisiä käsitteitä ja periaatteita alikulkukorkeuden määräytymisessä ovat: Ali kulku korkeus: Alikulkukorkeus on suurin korkeus, jolla ilmajohto voidaan turvallisesti alittaa määrääväs lukien. Alikulkukorkeus ilmoitetaan maastossa vesiliikennemer - -tä vedenkorkeustasosta kein ja merikartalla alikulkukorkeuslukemana. Määräävä vedenkorkeustaso: Määräävä vedenkorkeustaso on vedenpinnan vertailutaso, jonka suhteen alikulkukorkeus ilmoitetaan. Määräävänä vedenkorkeustasona on: merialueilla keskivedentaso (MW). Tulevissa hankkeissa käytetään pääsääntöisesti vuoden 200 keskiveden tasoa (aikaisempien vuosien keskiveteen sidotut alikulkukorkeudet ovat em. vertailutasoon nähden varmemmalla puolella). järvialueilla purjehduskauden ylin vedenkorkeustaso (HWnav). Ylävertailutasot kanavilla ja avattavien siltojen kohdalla on määritelty Merenkulkulaitoksen tiedotuslehdessä 4/2004 Kanavaliikennemääräykset. järvialueilla, joilla purjehduskauden ylävertailutasoa ei ole määritetty, voidaan määräävänä vedenkorkeustasona käyttää keskiylivettä (MHW). Etenkin järvialueilla on vedenkorkeus purjehduskauden aikana suurimmaksi osaksi määräävää vedenkorkeustasoa alempana, ja käytettävissä oleva alikulkukorkeus siten ilmoitettua suurempi. Vesillä liikkuja voi harkintansa ja tarpeen mukaan hyödyntää tämän eron suurempana alikulkukorkeutena. Suojaetä isyys Suojaetäisyys on ilmajohdon alimman asennon ja suurimman sallitun mastonkorkeuden välinen turvaväli. Merenkulkulaitos/Suositukset ilmajohtojen alikulkukorkeuksista 1.200

8 (mm. 1*1 Suojaetäisyyden suuruus vaihtelee 1, - 4, m:iin. Suojaetäisyys tarvitaan sähköpurkausten välttämiseksi, ja sen suuruuteen vaikuttaa ilmajohdon jännitteen suuruus. Suojaetäisyyteen sisältyy myös aluksen liikkeistä, ja muista mandollisista epätarkkuuksista vedenkorkeuden arvioinnista) aiheutuvat lisätarpeet alikulkukorkeuteen. Tarkempia ohjeita ilmajohtojen etäisyyksistä ja etäisyyksien määrittämisestä on annettu SFS SFS -EN (Vaihtosähköilmajohdot yli 4 kvjännitteillä. osa 1: Yleiset -standardissa vaatimukset, yhteiset määrittelyt, ). i-i = JOlIDON ALIKULKLJKORKEUS (suurin sallittu niastonkorkeus) MerKitn merlkarttoihtn ja vesiiikennemerkeilla Ilmajohdon kohdalle maastoon, kuvassa 12,0 rn R ILM.AJOHDON PAJNUMAVAP.A PLLIMPAAN MAPIDOLUSEEN ASENTOON IIELILEN TAI JAAKUORMAN VAIKUTUKSESTA J = SUOJAETAISYYS ( m) limajohdon alimman asennon ja suurimman saliltun mastonkorkeuden valinen turvavah (va ltt rnatön sati köpurkau ksen valttamis.eksi) suuruus riippuu ilmajohdon janriltteesta. C = iaaraava VEDENKORKEUSTASO - merialueilla keskwedenkorkeus (MW) - jaralueilia purjehduskauden aikainen ylin vedenkorkeus (liwnav) D - PUR)EPIDUSKAUD N AIKAINEN ALIN VEDENKORKEUSTASO E - ALEMMAN VEDENKORKEUDEN AIHLU 11 M.A. VAIHTELEVA USA EI voida sisaltyttaa karttoihn elka ilmajcl'don aikulkukorkeuteen Kuva 2. Ilmajohdon alikulkukorkeuden määräytyminen Merenkulkulaitos/Suositukset ilmajohtojen alikulkukorkeuksista

9 7 4 Ilmajohtojen alikulkukorkeussuositukset Yleisenä ohjeena ja suosituksena on, että ilmajohdon rakentajan tulee suunnitella vesistönylitykset turvallisen korkealle yleisellä kulku- tai uittoväylällä sekä myös sellaisilla alueilla, joissa voi olla vesiliikennettä. Ilmajohtojen alikulkukorkeussuositukset merialuellle on esitetty taulukossa 4 ja sisävesille. taulukossa Jaotteluperusteena suositustaulukoissa on käytetty väyläluokkaa, väylän kulkusyvyyttä vesistöaluetta. sekä sisävesillä Kauppamerenkulun väylille merialueilla ei ole annettu metrimääräisiä suosituksia, vaan tarvittava alikulkukorkeus tulee ratkaista tapauskohtaisesti. [MERIALUEET Väylä/vesialue Kauppamerenkulun väylät VL1 ja VL2 Johtojen alikulkukorkeus (m) Tapauskohtainen Hyötyliikenteen matalaväylät VL Veneilyn runkoväylät VL , minimi 18 Veneväylät VL - kulkusyvyys > 1, m kulkusyvyys < 1, m 7-12 Venereitit VL 7-12 Väylän ulkopuoliset purjehduskelpoiset meri alueet 1-20 Muut merialueet 7 Taulukko 4. Ilmajohtojen alikulkukorkeussuositukset merialueilla SISÄVESIALUEET Väylä/vesialue Johtojen alikulkukorkeus (m) Kauppamerenkulun väylät (Saimaan syvä- 24, väylä) VL2 Hyötyliikenteen matalaväylät VL ks=>2,4m 1 ks <2,4m 14 Veneilyn runkoväylät VL Veneväylät VL - kulkusyvyys > 1, m kulkusyvyys < 1, m 7-12 Venereitit VL 7-12 Väylän ulkopuoliset purjehduskelpoiset sisävesialueet (isot vesistöt) Muut vesiliikenteen käyttämät alueet 7 Taulukko. Ilmajohtojen alikulkukorkeussuositukset sisvesiltä Merenkulkulaitos/Suositukset ilmajohtojen alikulkukorkeuksista

10 -sen Väyläluokituksen määräämä alikulkukorkeussuositus koskee myös sellaisia väylien ulkopuolisia alueita, joita kyseinen väylä palvelee (mm. väylän vaikutuspiirissä olevat satamat, maihinnousupaikat yms.). Suositusten soveltamisen ja kaikkiin kohteisiin liittyvän tapauskohtaisen harkinnan yhteydessä tulee ottaa huomioon seuraavia tekijöitä: kyseisellä vesialueella tai reitillä mandollisesti jo olevat alikulkukorkeutta rajoittavat rakenteet (sillat, muut ilmajohdot). Lähtökohtana on, että ilmajohdon alikulkukorkeuden tulee olla vähintään yhtä suuri kuin ko. reitillä mandollisesti jo oleva matalin alikulkukorkeus. Käytännössä reitillä olevien kiinteiden vesistösiltojen korkeus määrää alikulkukorkeuden kyseisellä reitillä. Imajohdosta aiheutuvan rajoituksen vaikutusalue ja sen laajuus vesiliikenteen kannalta mandolliset käytettävissä olevat vesiliikenteen kierto/rinnakkaisreitit (kierto - matkan pituus, muu käytettävyys). Jos käytettävissä on samanarvoinen rinnakkainen reitti, jossa ei ole alikulkukorkeutta rajoittavia esteitä, ei matalammastakaan alikulkukorkeudesta ole tällöin merkittävää haittaa vesiliikenteelle, ja ohjeen mukaisista suositusarvoista on mandollista tarvittaessa tinkiä. alueen vesiliikenne ja alus/venekanta mandolliset muut vesiliikenteen erityispiirteet ja -tarpeet ko. alueella/reitillä. johdon tyyppi ja voimajohtojen jännite suositusten mukaisen alikulkukorkeuden edellyttämät toimenpiteet ja kustannusvaikutukset mandollisuudet toteuttaa johdon rakentaminen kaapelointityönä, jolloin alikulkukorkeutta ei rajoiteta. Prosessit ja menettelyt Ilmajohdon rakentaminen ja ylläpito sekä lupa- ja Imoitusprosessit on esitetty kaaviona kuvassa..1 Hankepäätös ja suunnit&ma Kaikissa tapauksissa, joissa ilmajohto ylittää yleisen kulkuväylän tai kulkee purjehduskelpoisella vesialueella, on johtohankkeesta vastaavan kysyttävä asiassa Merenkulkulaitok lausuntoa tarvittavasta alikulkukorkeudesta siitä riippumatta, haetaanko ilmajohtohankkeelle vesilain mukaista ympäristölupaviraston lupaa. Lausunto on hyvä kysyä jo sillä saattaa olla ratkaiseva vaikutus siihen, mandollisimman varhaisessa vaiheessa, koska millaisia toteutusratkaisuvaihtoehtoja hakkeessa voi tulla kysymykseen. Lähtökohtana voidaan suunnittelussa käyttää tämän ohjeen mukaisia suosituksia. Lausuntoa pyydettäessä tulee lausuntopyyntöasiakirjoista ilmetä hankkeen osalta ainakin seuraavat tiedot: suunnitellun ilmajohdon tyyppi ja jännite (jos kyseessä voima/sähköjohto) suunnitellun ilmajohdon sijainti Johdon korkeus vesialueella, erityisesti risteävien väylien kohdalla mandolliset kaapelointivaihtoehdot (myös kaapelin sijainnilla/linjauksella voi olla merkitystä vesiliikenteen kannalta) alustava toteutusaikataulu onko hankkeelle tarkoitus hakea vesilupaa. Lausunnossaan Merenkulkulaitos ottaa kantaa mm seuraaviin kohtiin (jos johdolle on tarkoitus hakea vesilupa, voidaan osaa luetelluista kohdista tarkentaa vesilupalausunnossa: alikulkukorkeus ja sen riittävyys työnaikaiset järjestelyt ja ilmoitukset ilmoitus valmistumisesta merkitseminen maastoon. Merenkulkulaitos/suositukset ilmajohtojen alikulkukorkeuksista I

11 Suunnitelman muutoksista tulee johdon rakentajan informoida Merenkulkulaitosta tarpeen mukaan. ätäs Suunnitelma I ILausunnot ± Lupaharkinta I Iluvanvaraiset hankkeet Lupaprosessi hakemuksen vaim istelu hakemuksen käsittely lupapäätös Lausunnot ja muistutukset Lupaehdot Rakentaminen Ilmoitus rakentami Merkintä maastoon Ilmoitukset Tiedot TM- ja karttajulkaisuihin Ylläpito mand. muutokset Muutostarpeet Johdon rakentaja vastaa Kuva. Ilmajohdon rakentamisprosessi.2 Lupaprosessi ja luvanvaraisuus Vesilain mukaan valtaväylää ei saa ilman vesilupaa rakentamalla sulkea tai supistaa eikä väylään saa asettaa sen käyttämistä vaikeuttavaa laitetta (VL 1:12, ). Lupa johdon rakentamiseen on siis haettava jos johto tulee rajoittamaan vesiliikennettä. Jotta johdon rakentaja välttyisi vesiluvan hakemiselta, on hänen varmistettava se korkeus, millä johto ei rajoita vesiliikennettä. Johdon katsotaan rajoittavan vesiliikennettä varsinkin silloin, jos sen alikulkukorkeus on jo olevien rakenteiden (siltojen tai johto-pienempjen) korkeus, eikä vaihtoehtoisia, kohtuullisiksi katsottuja kulkureittejä kuin samalla kulkureitillä/vesialueella ole. Merenkulkulaitos/Suositukset ilmajohtojen alikulkukorkeuksista

12

13 on 11 johdon omistaja/ylläpitäjä yhteystiedot mand. yhteydenottoa varten tiedot maastomerkinnöistä tiedot johdon tyypistä, sähköjännitteestä karttaan merkittävä alikulkukorkeus (sama kuin maastoon merkitty) määräävä vedenkorkeustaso tieto sijainnista vesialueen ylittävältä osin: - karttaote (peruskarttaote) - koordinaatit ja koordinaattijärjestelmä (sikäli kuin asennuskoordinaatit on määritetty). Tiedostoformaatin tulee olla sellainen, että tiedostot ovat luettavissa yleisimmillä paikkatieto-ohjelmistoilla. Koordinaattijärjestelmänä suositellaan käytettäväksi Euref-FIN -koordinaatistoa. muut mandolliset erityistiedot (tapauskohtaisesti) Tarpeen mukaan ilmoitukseen voi liittää myös johdon sijaintia ja sen maastomerkintöjä selventäviä valokuvia. Edellä esitetyn lisäksi tulee ottaa huomioon ao. johdon vesilupapäätöksessä mandollisesti erikseen mainitut, tietojen toimittamista koskevat lupaehdot. Jos kyse on olemassa olevaa johtoa koskevista muutostiedoista, sovelletaan siinä edellä esitettyjä ohjeita. Tiedot toimitetaan Merenkulkulaitokselle. Tiedot voi toimittaa suoraan myös sähköisessä muodossa..4 Merkintä.4.1 Merkitseminen maastoon Vesistön ylittävät, vesiliikennettä rajoittavat ilmajohdot on merkittävä maastoon vesiliikennemerkeillä. Merkitsemistarpeeseen vaikuttaa mm. johdon korkeus suhteessa alueella esiintyvään vesiliikenteeseen sekä johdon jännite. Merenkulkulaitos ottaa kantaa merkit koskevien lausuntojensa yhteydessä. -semistarpeeseen ilmajohdon alikulkukorkeutta Merenkulkulaitoksen ohjeet ja määräykset ilmajohtojen merkitsemisestä ja merkitsemisessä käytettävistä vesiliikennemerkeistä on esitetty Merenkulkulaitoksen tiedotuslehdes nro / sä Ilmajohto merkitään maastoon ilmajohtoa osoittavalla tiedotusmerkillä (kuva 4). Merkissä salamaa esittävä kuvio. Sen lisäksi käytetään rajoitettu alikulkukorkeus -merkkiä (kuva joka osoittaa sallitun alikulkukorkeuden metreissä. Merkki voidaan varustaa vaikutus- ), suuntaa osoittavalla apumerkillä. Kuva 4. Ilmajohto Kuva. Rajoitettu alikulkukorkeus Merenkulkulaitos/Suositukset ilmajohtojen alikulkukorkeuksista

14 se on 12 Rajoitettu alikulkukorkeus -merkki sijoitetaan ilmajohtoa kuvaavan merkin yläpuolelle. Merkit voidaan sijoittaa kulkusuuntaan nähden joko väylän oikealle puolelle tai molemmille puolille väylää kohdalle, jossa johtolinja risteää väylää. (tai valtaväylää, jos alueella ei kulje virallista väylää). Rajoitettu alikulkukorkeus -merkki voidaan kiinnittää myös suoraan ilmajohtoon. Tällöin merkin yhteydessä ei käytetä ilmajohto-merkkiä. Yleisen kulkuväylän ylittävissä ilmajohdoissa johtoon kiinnitettyä alikulkukorkeutta osoittavaa merkkiä voidaan käyttää merenkulkupiirin luvalla. Väylien ulkopuolisilla alueilla olevissa ilmajohdoissa merkintää voidaan käyttää alle 00 metrin havaitsemisetäisyyksillä, jolloin merkin sivun pituus on 0 millimetriä. Yli 400 voltin ilmajohdon jännite voidaan merkitä apukilvellä ilmajohto-merkin alapuolelle. Merkit on sijoitettava siten, että ne ovat lähestyvästä aluksesta helposti havaittavissa niin, että alus voidaan hyvissä ajoin kääntää takaisin tai pysäyttää. Merkkien asettamisesta huolehtii johdon omistaja/asettaja kustannuksellaan. Yksityiskohtaisempia merkintää koskevia ohjeita voi kysyä merenkulkupiiristä. Johdon asettajan on joka tapauksessa hyvä esittää johtojen merkitsemistä koskeva suunnitelma merenkulkupiirille ennen merkinnän toteuttamista. Lisäksi on merkkien asettamisessa otettava huomioon muut mandolliset vesilupapäätöksessä esitetyt lupaehdot (sikäli kuin kyseessä on luvanvarainen hanke)..4.2 Merkitseminen merikartoille Merikartoille merkitään kaikki väylän ylittävät ilmajohdot sekä mandollisuuksien mukaan kaikki ilmajohdot niillä väylien ulkopuoleisilla alueilla, joilla on vesiliikenteen kannalta merkitystä. Myös muilla vesialueilla olevat ilmajohdot voidaan merkitä kartoille, sikäli kuin niistä on tietoja olemassa. Suomalaisilla merikartoilla ilmajohtojen karttasymboleita ei ole eroteltu ilmajohdon tyypin mukaan, vaan kaikille johtotyypeille käytetään samaa, kansainvälisessä symboliikassa voimajohtoa kuvaavaa karttasymbolia. voirnansirtojohto. pylväitä sekä alkulkukorkeus Kraftiedning med mast och fr h id Power transmission line with pylons and safe overhead clearance Ilmajobto. puhelin- tai lennatinkaapeli Telelednirig Overhead cable, Telephone line, Telegraph line Kuva : Ilmajohdon merkintä merikartalla Ilmajohdon alikulkukorkeus merkitään kartalle ilmajohtosymbolin yhteyteen silloin, kun määritetty, ja kun se on tiedossa. Ilmajohdon alikulkukorkeus voidaan merkitä kartalle myös tapauksissa, joissa korkeutta ei ole merkitty maastoon.. Ylläpito ja valvonta Ilmajohdon ja sen merkinnän ylläpidosta vastaa johdon omistaja. Merenkulkulaitoksen valvontavastuuseen kuuluu, että johtorakenteet ja vesiliikennemerkit ovat vesiliikenteen kannalta asianmukaisessa kunnossa. Mandollisista havaituista puutteista merenkulkupiiri ilmoittaa johdon ylläpitäjälle. Merenkulkulaitos/Suositukset ilmajohtojen alikulkukorkeuksista

15 tai TM -dot 1 Muutosmenettelyt Johdon rakenteen uusimiseen ei tarvita lupaa, jos se tehdään entisiä määräyksiä noudattaen. Olemassa olevan johdon alikulkukorkeutta pysyvästi muutettaessa harkitaan luvanvaraisuus samoin kuin uudisrakentamishankkeissa. Myös toimintamenettelyt ovat periaatteessa samat kuin edellä kuvatuissa uudishankkeissa. Jos voimajohto korvataan esimer - kiksi suurjännitejohdolla, mutta alikulkukorkeus ei pienene, ei luvan hakeminen ote pääsääntöisesti tarpeellista. Muutoksesta tulee kuitenkin tehdä ilmoitus Merenkulkulaitokselle kohdassa..1 mainittujen ohjeiden mukaisesti. Väliaikaisten muutosten ollessa kyseessä, johdon ylläpitäjä informoi Nierenkulkulaitosta muutoksesta hyvissä ajoin ja sopii tarvittavista toimenpiteistä koskien mm. maastoon merkitsemistä sekä ilmoittamisesta esimerkiksi paikallisissa sanomalehdissä. Merenkulkulaitos huolehtii tiedottamisesta TM (Tiedonantoja Merenkulkijoille) -julkaisussa ilmajohdon ylläpitäjän antamien tietojen perusteella. Jos muutos on pitkäaikainen tai muuten vaikutuksiltaan merkittävä, johdon ylläpitäjän on syytä harkita vesiluvan hakemista ympäristölupavirastolta. Tietojen ylläpito Merikartoilla esitettävien ilmajohtojen tiedot ylläpidetään Merenkulkulaitoksessa merikar - toitustoiminnon ylläpitämässä HIS-karttatietokannassa (Hydrographic Information System). Tietokannassa ylläpidetään kaikki merikartoille tulevat kartografiset kohteet, mukaan lukien väylien risteämätiedot (mm. sillat, kaapelit ja johdot). Väylä- ja turvalaitetie ylläpidetään ja otetaan kartoille väylänpitotoiminnon ylläpitämistä väylä- ja turvalaiterekistereistä. Ilmajohtojen kohdeluokka HIS-tietokannassa on nimeltään Siirtojohto. Johtotietojen tietosisältö (tietokantakuvaus) on esitetty yksityiskohtaisesti liitteessä xx. Johdoista tallennetaan tietokantaan seuraavat tiedot (pakolliset tiedot merkitty P:llä): - siirtojohdon tyyppi (P) - siirtojohdon alikulkukorkeus - omistaja - kohteen tunniste (järjestelmän luoma geneerinen tunniste) (P) Siirtojohdon tyyppikooditus HIS -kannassa on seuraava: o tuntematon 1 voimajjohto 2 sähköjohto puhelin/tiedonsiirto 4 köysirata. Omistajatiedon tallentaminen tietokantaan on tärkeää etenkin väylänpidon ja valvonnan kannalta mandollisia myöhempiä muutoksia ja yhteydenottoja varten. Tietojen ylläpitoprosessi on kuvattu kaaviossa kuvassa 7. Vaiheittain esitettynä prosessi etenee seuraavasti: Johdon rakentaja toimittaa tiedot johdosta ja sen valmistumisesta ao. merenkulkupiiriin. Valmistumisilmoitukseen liitetään kohdassa..1 mainitut tiedot. Merenkulkupiirissä johtoasioita käsittelevä henkilö käy tiedot läpi (mm. tietojen ristiriidattomuus, tarvittavat tiedot mukana, alikulkukorkeus upaehtojen mukainen) ja toimittaa ne edelleen merikartoitukseen, Merikarttayksikköön aktuaarille -lehden päätoimittajalle. Merikartoituksessa tiedot ohjataan asianomaiselle HIS-tietokanna ylläpitäjälle. HIS-tietokannan ylläpitäjä vie tiedot tietokantaan. Jos hän huomaa tässä vaiheessa vielä tarkistamistarpeita, ottaa hän yhteyttä merenkulkupiiriin ao. johtoasioista Merenkulkulaitos/Suositukset ilmajohtojen alikulkukorkeuksista

16 14 vastaavaan henkilöön, joka tarpeen mukaan on edelleen yhteydessä johdon rakentajaan/johtotietojen toimittajaan. Päivitetyt johtotiedot julkaistaan seuraavassa merikarttapainoksessa. Elektronisiin kartta-aineistoihin (ENC-aineistoihin) päivitys HIS -kannasta tapahtuu TM -lehden perusteella. Johdoista annettavat TM -ilmoitukset perustuvat suoraan johdon rakentajalta me kautta tulleeseen Imoitukseen, ei tietokantaan tallennettuun aineistoon. -renkulkupiirin mandpalaute/lisätietotarpeet tiedot valmistu neesta johdosta Merenkulkupilri Merenkulku!aitos ja sen rnerkinnä ta Lausunto- ja lupaj... I sekä mand.. asioista vastaava hjo I muutoksista I I MerikarttaycsikkÖ._...,ITM -julkaisut lajantasaistus I {HlS -kannan ylläpito I I TM-julkaisut Väytänkäyttäjät I ym. vesillä Ilikkujat I I I [R7 --*InSector julkaisut HIS-tietokanta I I I ENC- aineistot -*:ENC- ainll 1(esim. WebMap? Kehityshanke)1 L Tietojen selauskäyttäjät (vaylänpito, merenkulkupiirit ym.) I Kuva 7. Johtotietojen yllapitoprosessi Suunnitteilla on järjestely, jolla HIS -tietokannassa olevia johtotietoja voidaan selata Me sisäisessä verkossa intranetin avulla. -renkulkulaitoksen Johtotietojen tallentaminen tietokantaan ja tietojen muuttaminen perustuu johdon asetta kautta tuleviin ilmoituksiin. Tietojen tallennus ei edellytä erillisiä, -jalta merenkulkupiirin Merenkulkulaitoksessa tehtäviä vahvistamis- tai hyväksymismenettelyjä. Tietokannan lokitietoihin tal!entuu tiedot päivitysajankohdasta ja päivittäjästä. Väliaikaisia alikulkukorkeuden muutoksia ei päivitetä tietokannan alikulkukorkeustiedolle varattuun kenttään. Väliaikaiset muutokset voidaan päivittää lisätietokenttään, jolloin ne eivät tulostu merikartoille, mutta ne saadaan huomautuksena mukaan ENC-aineistoihin sekä VTS-karttoihin. Väliaikaiset muutokset päivitetään ENC:lle TM -lehden perusteella. Tiedot maastoon asetetuista johtojen alikulkukorkeusmerkeistä voidaan tallentaa turvalaiterekisteriin vesiliikennemerkkeinä. Rekisteriin tallennettavia tietoja ovat mm. merkin sijainti(koordinaatit) ja omistaja. Merenkulkulaitos/Suositukset Umajohtojen alikulkukorkeuksista

17 LuTE 1 Merenkulkulaitos VAYLALUOKITUS Väylästön perusluokitus PÄÄLUOKKA VÄYLÄLUOKKA (perusväylaluokka) Ensisijaisesti kauppamerenkulun VL1 Kauppamerenkulun Valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittavät kauppamerenkulun Kauppamerenkulun käyttöön rakennettu ja 1-1k väylät pääväylät, joilla kulkee valtaosa vesiliikenteen tavaravirroista. väylät kauppamerenkulkua varten (pääväylät) Liikennöinti mandollista ympärivuotisesti kaikissa ylläpidettävä väylä. näkyvyysolosuhteissa. Kauppamerenkululla tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaista rannikon VL2 Kauppamerenkulun Lähinnä paikallista merkitystä omaava kauppamerenkulun väylä, alusliikennettä, joka maksaa väylämaksuja. Sisävesillä 2-1k väylät tai pääväylään liittyvä rinnakkais- tai yhdysväylä. kauppamerenkulun väyläksi luetaan Saimaan syväväylästö. Ensisijaisesti muun hyötyliikenteen VL Hyötyliikenteen Mm. yhteysliikennettä, kalastusaluksia, proomuliikennettä, ulttoa 2 Yhdysväylät kuin kauppamerenkulun käyttöön matalaväylät ja alueellisesti merkittävää matkustajaliikennettä palvelevat rakennetut ja ylläpidettävät väylät väylät. sekä alueellisesti merkittävät veneilyn pääväylät VL4 Veneilyn runkoväylät Veneilyn pääväylä, joka muodostaa yhtenäisen pidempijaksoisen reitin rannikolla tai sisävesillä kanden alueen välille. Ensisijaisesti veneilyn käyttöön VL Veneväylät Paikallinen veneväylä, esim. pistoväylä pääväylältä satamaan tai Veneilyn tarkoitettu paikallinen matalaväylä yhdysväylä kanden muun väylän välillä. paikallisväylät Kulkusyvyys 1,0... 2, m. VL Venereitit Reittitasoi nen matalaväylä Kulkusyvyys 0,... 2, m (kulkusyvyydestä ei vastata)

18 LuTE 2/1 (1 Indeksikartta karttaliitteisiin 1/12 - JA JOHTOPAIKAT (12/200) 12/12 VÄYLÄT VÄYLÄLUOKITTAIN JA MERENKULKULAITOKSEN KARTTATIETOKANNASSA (HIS) OLEVAT VAYLIA RISTEAVAT SILTA- Kauppamerenkulun paavaylat Kauppamerenkulun 2-Ik:n vaylat Hyotyliikenteen matalaväylät Veneyn runkovaylat Venovaylät Vor,oreitit I Jt - 1JLL - 9/12. j /12. - ',- - -N ii 10/12.( /1 2-4/12 8/12

19 [lite 2/2 (1) YLEISET KULKUVAYLAT VÄYLÄLUOKITTAIN JA MERENKULKULAITOKSEN KARTTATIETOKANNASSA (HIS) OLEVAT VÄYLIÄ RISTEÄVÄT SILTA- JA JOHTOPAIKAT (12/200) Suomenlanden merenkulkupiirin alue! itäinen Suomenlahti 71 Sillan atikulkukorkeus Ilmajobdon alikulkukorkeus - VL 1 - Kauppamerenkulun päväylat - VL 2 - Kauppamerenkulun 2-lk:n vàyl4t VL - Hyötyltikenteen rnatalavaylät - VL 4 - Veneilyn runkovyi4t VL - Venevsylt VL - Venereitit Silta Ilmajohto I!, 4

20 LillE 2/ (1) YLEISET KLILKUVAYLÄT VÄYLÄLLJOKITTAIN JA MERENKULKULAITOKSEN KARTTATIETOKANNASSA (HIS) OLEVAT VÄYLIÄ RISTEÄVÄT SILTA- JA JOHTOPAIKAT (12/200) Suomenlanden merenkulkupiirin alue! lantinen Suomenlahti Sillan alikulkukorkeus Ilmajobdon alikulkukorkeus - VI 1 - Kauppamerenkulun paavaylat - VI 2 - Kauppamerenkulun 2 -lk:n vaylat VL l-iyotyliikenteen matalavaylat - VI 4 - Veneilyn runkovaylat VL - Venevaylat - VI - Veneretit :)ohto -.-- JllllI il

21 [lite 2/4 (1) YLEISET KULKUVAYLAT VAYLALUOKITTAIN JA MERENKULKULAITOKSEN KARTTATIETOKANNASSA (HIS) JOHTOPAIKAT (12/200) OLEVAT VAYLIA RISTEAVAT SIlTA- JA Saaristomeren merenkulkupiirin alue! Ahvenanmaa

22 LuTE 2/ (1) YLEISET KU LKUVÄYLÄT VAYLALUOKITTAIN JA MEREN KULKULAITO KSEN KARTTATIETOKAN NASSA (HIS) OLEVAT VAYLIA RISTEAVAT SIlTA- JA JOHTOPAIKAT (12/200) Saaristomeren merenkulkupiirin alue / Saaristomeri

23 LuTE 2/ (1) YLEISET KIJLKIJVÄYLÄT VÄYLÄLUOKIFTAIN JA MERENKULKULAITOKSEN KARTTATIETOKANNASSA (HIS) OLEVAT VÄYLIÄ RISTEÄ VAT SILTA- JA JOHTOPAIKAT (12/200) Saaristomeren merenkulkupiirin alue! Selkämeri

24 LuTE 2/7 (1) YLEISET KU LKUVÄYLÄT VAYLALUOKITTAIN JA MEREN KULKU LAITOKSEN KARTTATIETOKANNASSA (HIS) OLEVAT VÄYLIÄ RISTEÄVÄT SILTA- JA JOHTOPAIKAT (12/ 200) Pohjanlanden merenkulkupiirin alue! Merenkurkku

25 LuTE 2/8 (1) YLEISET KULKUVÄyL.ÄT VAYLALUOKITTAIN JA MERENKULKULAITOKSEN KARTTATIETOKANNASSA (HIS) OLEVAT VAYLIA RISTEA VAT SILTA- JA JOHTOPAIKAT (12/200) Pohjanlanden merenkulkupiirin alue/ Perämeri

26 LuTE 2/9 (1) YLEISET KIJLKUVÄYLÄT VAYLALUOKITTAIN JA MERENKULKULAITOKSEN KARTTATIETOKANNASSA (HIS) OLEVAT VÄYLIÄ RISTEAVÄT SILTA- JA JOHTOPAIKAT (12/200) Järvi-Suomen merenkulkupiirin alue! Eteläinen Saimaa N T I JWIti (J - - -, -l - I - / Sillan alukulkukorkeus Ilmajohdon alikulkukorkeus 4A p I - VL I - Kauppamerenkulun paavaylat - VL 2 - Kauppamerenkulun 2 -lk:n vaylat VL - Hytyluukeflteen matalavaylat - VL 4 - Veneilyn runkovaylat 24 VL - Venevaylat - VL - Venereltit

27 LIITE2/1O (1) YLEISET K(JLKUVÄYLÄT VAYLALIJOKITTAIN JA MERENKULKULAITOKSEN KARTTATIETOKANNASSA (HIS) OLEVAT VAYLIA RISTEA VAT SILTA- JA JOHTOPAIKAT (12/200) Järvi-Suomen merenkulkupiirin aluef pohjoinen Saimaa

28 LuTE 2/11 (1) YLEISET KULKUVAYLAT VAYLALUOKITTAIN JA MERENKULKULAITOKSEN KARTTATIETOKANNASSA (HIS) OLEVAT VAYLIA RISTEÄ VAT SILTA- JA JOHTOPAIKAT (12/ 200) Järvi-Suomen merenkulkupilrin alue/ Päijänne

29 LuTE 2/12 (1) YLEISET KULKUVAYLAT VAYLALUOKITTAIN JA MERENKULKULAITOKSEN KARTTATIETOKANNASSA (HIS) OLEVAT VAYLIA RISTEAVAT SILTA- JA JOHTOPAIKAT (12/200) Järvi-Suomen merenkulkupilrin alue! Keitele

30 LuTE 2/1 (1) YLEISET KU LKUVÄYLÄT VÄYLÄLUOKITTAIN JA MEREN KU LKU LAITOKSEN KARTTATIETOKANNASSA (HIS) OLEVAT VÄYLIÄ RISTEÄ VAT SILTA- JA JOHTOPAIKAT (12/ 200) Järvi-Suomen merenkulkupiirin alue! Tampere - Virrat

31 muu [lite Merenkulkulaitos VESISTÖN YLITTÄVÄN ILMAJOHDON VALMISTU MISILMOITUS Omistajatiedot Omistaja Osoite Yhteyshenkilö Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Ilmajohdon tiedot Hankkeen nimi/kuvaus hankkeesta - Sijaintikunta Vesilupapäätöksen numero (jos lupaa haettu) Valmistumisajankohta Ilmajohtotyyppi voima/sähköjohto puhelin/tiedonsiirtojohto muu johto Alikulkukorkeus (m) (maastoon ja karttaan merkitty) Vedenkorkeuden vertailutaso Vouma/sahkojohdon jannite Tiedot maastomerkinnöistä Muita tietoja Li itte et karttaote koordinaattitiedot lite Aika ja paikka Nimi

32 VÄYLÄN YLITTÄVÄT ILMAJOHDOT Tyyppi (johtojen tyyppiluokittelu HIS -kannan määrittelyjen mukaisesti) 0 tuntematon I voimajjohto 2 sähköjohto puhelin/tiedonsiirto LuTE 4 Nro Risteämän (johdon) nimi Tyyppi Väylätiedot Alikulkukorkeus (m Alue Sijaintikunta Omistaja väylänro v-lk merkitty (m) 1 Korsnäs-Munapirtt Suomenlahti Pyhtää Imatran Voima Oy 2 Kyrksundet Suomenlahti Pyhtää Imatran Voima Oy Jomalsund pohjoinen Suomenlahti Ruotsinpyhtää Imatran Voima Oy 4 Jomalsund eteläinen Suomenlahti Ruotsinpyhtää Imatran Voima Oy Keihässalmi Suomenlahti Pyhtää Imatran Voima Oy MW2000 Manner-Hästholmen Suomenlahti Loviisa Imatran Voima Oy MW Lehtisaari-öisalmi Suomenlahti Pyhtaä Imatran Voima Oy Vedenkork. - taso MW2000 MW2000 MW2000 MW Skjutholmen-Bargarholmen Suomenlahti Sipoo Etelä-Suomen Energia Oy MW Taivallahti Suomenlahti Helsinki Helsingin Energia MW Humallahti Suomenlahti Helsinki Helsingin Energia MW Svinösund Suomenlahti Espoo F 0 N MW Dalkarby-Estböle Suomenlahti Pohja Tammisaaren Energia MW Degerö-Gullö Suomenlahti Tammisaari Tammisaaren Energia MW Degerö-Gullö keskim. pohj Suomenlahti Tammisaari Tammisaaren Energia MW Degerö-Gullö keskim. etel Suomenlahti Tammisaari Tammisaaren Energia MW Degerö-Gullö eteläinen Suomenlahti Tammisaari Tammisaaren Energia MW Manner-Odesö Suomenlahti Tammisaari Tammisaaren Energia MW2000 MW Rokinnokka - Ristkari 8 Saaristomeri 19 Rokinnokka - Ristkari 8 Saaristomen 20 Mäntyniemi - Santareveli 10 Saaristomeri 21 Kuuttokari-Lynaskeri Saaristomeri 22 Katavari - Kari Saaristomeri 2 Pastuskerinsilta Saaristomeri 24 Tattari - Kari 8 Saaristomeri 2 Keltiäiskari - Rouniokari Saaristomeri 2 Hällö - Isakso 8 Saaristomeri Maastossa -vertailu

33 Nro Risteäman (johdon) nimi Tyyppi Väylätiedot Alikulkukorkeus (m Alue Sijaintikunta Omistaja väylänro v-ik merkitty (m) 27 Gloholm - Bodholm Saanstomeri 28 Söderhoim - Skinnarskär Saaristomeri 29 Nötö - BrändÖ Saaristomeri 0 Bjömholm Långholm - 8 Saaristomeri 1 Algrundet - Utö Saaristomeri 2 Taalintehtaan eteäpuoli Saaristomeri Lånholm - Bjämå 1 8 Saaristomeri 4 Teho - Kimito ön 1 8 Saaristomeri stömma kanal 40 Saaristomeri Lillholm - Lemlax 1 18 Saaristomeri 7 Pjukala - Lillholmen 1 14 Saaristomeri 8 Storholm - Karuna 1 4 Saaristomeri 9 40 Sandfall - Brynas Lofsdal - Kopparo Saaristomeri Saaristomerl 41 Hessund 1 20 Saaristomeri 42 Kuusiston salmi - Hovlrinta 1 20 Saaristomeri 4 KuusIsto - Kirjala 1 20 Saaristomeri 44 Piikkjö - Harvaluoto 1 0 Saaristomeri 4 Kuuslston salmi 8 Saaristomeri - 4 Kuusiston salmi - Auvainen 20 Saaristomeri 47 Finnholm - Sommarö 12 Saaritomeri 48 Sonnboda - BrandO Saaristomeri 49 Lemströmin kanava 21 Saaristomeri 0 Fastersbyö 1 24 Saaristomeri 1 Fasterö - Godby 24 Saaristomeri 2 Slottsundet 19 Saaristomeri Kaltainen - Hevoskari 1, Saaristomeri 4 Vasikkaluoto - kan 1 18 Saaristomeri Jumo-Bergholmen 12 Saaristomeri Halsö-Södö Saaristomri 7 Piriholmi-kyöviik Saaristomeri 8 Kiupinnieml - lehmämaa 18 Saaristomeri 9 Luonnonmaa -Hanhi 1 Saaristomeri 0 Nådeldal - Viiala 1 19 Saaristomeri 1 Nimetön Airismaa 20 Saaristomeri Vedenkork. taso - - Maastossa - -vertailu-

34 ;;:- Risteaman (johdon) nimi Tyyppi Vaylatiedot vaylanro V k Alikulkukorkeus (m merkitty (m) Alue ---- Korvanmaa - Pakinainen Saaristomeri Sijaintikunta Omistaja Vedenkork taso - sattmark - Saaristomeri 4 Öjen - lillandet I 14 Saaristomeri - Saridösund 14 Saaristomeri Sandö-Öjen 1 14 Saaristomeri 7 Petsor - Vansor Saaristomeri 8 Peltola 2 kpl , Vuoksi Lappeenranta 9 Tuohilampi , Vuoksi 70 Mälkiä kpl , Vuoksi 71 Kähö (Ulttokallio) Vuoksi Taipalsaari 72 Kuivaketvele - Kuivinsaari 2 kpl / - Vuoksi 7 Mertaniemi - Suur-Kaijasaari (Annans Vuoksi Lappeenranta 74 Akkasaari - Pappilanniemi Vuoksi 7 TullisaImi (Nuottaluoto) Taipalsaari 7 Ukonsalmi 0 20 Vuoksi 77 Salminiemi - Kalmasaari - Vuosalmi Kurenvirta Leikkaanvirta Lapinsalo Mustalansalmi (Laamalansaari) Nikinsalmi 0 2 Vuoksi 8 Uittamonsalmi (Tiaisenkylä) Vuoksi 84 Kallioniemi (Varkaantaipale) Toijola (Varkaantaipale) Varkaantaipale 2 kpl Louhivesi, Vuohisaari Kosoniemi (Koiravuorensalmi) Juurisalmi Siikasalmi Vubksi - 91 Kirkonvarkaus 2 kpl Outulanvirta Kylälahti Vuoksi 94 Väätämönsalmi 2 kpl Paajalansaari-Piskolansaari Rupakonvirta Savitaipale Suomenniemi / Ristlina / Puumala Ristilna Mikkeli Ristilna / Mikkeli Ristilna Mikkeli Anttola Ristiina 48,80 NN 7,10 MN 4, NN 7,0 NM 7,0 MN 7,0 MN 7,0 MN 7,0 NM 7,0 NM 7,0 NM 7,0 MN 7,0 MN 7,0 NM Maastossa Jttyä korkeutta. lom ' ' ' ' ' vertailu

35 i - Risteämän (johdon) nimi Tyyppi Väy!tedöt... AIikukukorkeus(m Alue Sijaintikunta 9mistajä '. Maastossa väylänro.' v-lk rierkitt,(m) ' ' Nokisalmi 0 7 Vuoksi Ristiina/Anttola Pihlajasalo-Sjikasaari (Slikavesi) 0 1 Anttola Pälpänsalmi 2 kpl 0 1 Juva Slikakoski (Purusaari) 0 1 Hatniemi - Heinäsaari - Maarala Vuoksi Osmonaskelsaaret Vuoksi Puumala Sitkonleuvonsalmi (Leukoirisalmi) 2 k Sitkonleuvorisalmen sillan vieressä 0 80 Viltasaari, Laakonniemi 0 80 Hakovirta Sulkava Kokonsaari - Kalmosaari - Koirsalo 0 70 Savonlinna Koirsalo - Tavin Hevossaari 2 kpl Vuoksi Ritosaari - Ikoinniemi (Potkusalmi) 0 20 Laitaatsalmi 0 42 Vuoksi Ahvionsalmi Vuoksi Kongonsaari - Pellossaari Vuoksi Virtasalmi (Moirisalmi) 0 20 Hievasniemi - Mustikkasaai-i -Vaaher 0 20 Punkaharju Vaahersalo-Tuunaarisaari 0 20 Potkusalmi (Takaharju) 0 20 Murtosaari - Pöllänsaari (Murtosalmi) Vuoksi Herroirisaari - Kauvonniemi (Kauvons 0 0 Torakkaluoto - Iso-Matari Ketveleen kanava Hiekkasalmi Haponlanden kanava Oravi Pisamaniemi-Kangaslampi (useita ye Puomilarisalmi Virtasalmi Kostorisaari - Pitkäsaari - Koritiosaari Kopolanvirta 4 kpl? Pussilantaipaleen kanava kpl Kapeasalmi Leppävirta ja 7( ei ole , 2 24, Vuoksi Vuoksi Vuoksi Vuoksi Vuoksi Vuoksi Vuoksi Vuoksi Vuoksi Vuoksi Vuoksi' Vuoksi Vuoksi Rantasalmi Savonlinna Kangaslampi Joroinen Varkaus Leppavirta Suur-Savon Sähkö Joroisten Energia? Atro Oyj / Savon Voima vtailu tao '. 81,20 NN 81,20 NN 81,20 NN 81,20 NN 2 '.

36 Risteämän (Johdon) nimi Tyyppi Yölinnunsalrni 2 kp Konnuksen kanava 14 Hiltulanlahti kpl m Vuoksi Kuopio 1 Pitkälahti (Koiravesi) m Vuoksi 1 Päivärannan läppäsilta 1 72 ja 7 18, Vuoksi 17 Puijonsarvi - Uotilainen Vuoksi 18 Virranniemi Siilinjärvi /Kuopio 19 Kortesalmi Vuoksi 140 Kirkkoniemi - Poikonsaaret Ruskeavirta (Poikonssaaret-Tupakka Ranta-Toivala - Kotkanniemi Vuoksi 14 Jysänkoski Vuoksi Slilinjärvi 144 Tervasalmi - Tulivirta - Pieni Savilami Uitonsalmi Pajusalmi Matkussaari - Kuoresaari Vuoksi Juankoski 148 Muuruvirta Vuoksi 149 Huutoniemi - Hämälänsaari Karjalankoski, sulun alapuolella m Vuoksi 11 Karjalankoski, sulun yläpuolella m Vuoksi 12 Petäjäniemi - Paasikoski - Hevoshak m Vuoksi 1 Koivukoski-Hyppyrimäki m Vuoksi 14 Putkisilta m Vuoksi 1 Putkisillan yläpuolella m Vuoksi 1 Niskakoski 4 kpl Vuoksi 17 Juankoski-Pikonlahti useita Vuoksi 18 Lastukoski useita Vuoksi Nilsiä 19 Lastuniemi-Telkkoniemi Vuoksi 10 Aholansaari-Vasikkasaari-Sääskiniem Väyätiedot Alikulkukorkeus (m Alue Sijaintikunta väyänro v-ik merkitty (m) 2 11 Syvärinsalmi Vuoksi 12 Kivisalmi Kuopio 1 Susivirta (Kivisillansalmi) 2 kpl 1 ja Vuoksi Kuopio 14 Kipinsalmi Kuopio 1 Riitasaarensalmi (taulu johdossa) Vuoksi Kuopio 1 Hiidenniemi -Kipansalo KuopiolTuusniemi 12,0 24, Vuoksi Vuoksi Omistaja Afro Oyj / Savon Voima Atro Oyj I Savon Voima Atro Oyj / Savon Voima? Fortum? Atro Oyj / Savon Voima Pohjois-Karjalan Sähkö Pohjois-Karjalan Sähkö? Pohjois-Karjalan Sähkö Iedenkork.- iertailu- :aso 120 NN 2,0 NN 2,0 NN 2,0 NN 2,0 NN 2,0 NN 2,0 NN 2,0 NN 2,0 NN 82,0 NN 82,0 NN 82,0 NN 82,0 NN 82,0 NN 82,0 NN 82,0 NN 82,0 NN 88,0 NN 88,0 NN 88,0 NN 88,0 NN 88,0 NN 9,7 NN 9,7 NN 9, NN 9, NN 9, NN 9, NN 82,0 NN 82,0 NN 82,0 NN 82,0 NN 82,0 NN Maastossa ' ' 82,ONN 82,0 NN

37 Risteäman (johdon) nimi Tyyppi Väylätiedot AUkulkukorkeus (m Alue Sijaintikunta Omistaja Vedenkork. - Maastossa vaylanro V 1k merkitty (m) taso i7 Summa 2 kpl Vuoksi Kuopio,, 82,0 NN i! Kaarilampi - Sääriniemi Räkkäli Vuoksi.:!_ Särkimäki -Roikanniemi Vuoksi i Vehmersalmi 1 78 i? Ienet Vasikot Leppäsalmi Vuoksi 174 Varisniemi 2 kpl Vuoksi 17 Varistaipaleen kanava i Vuoksi 17 Taivallanden kanava i , Vuoksi 177 Kaavinkoski kpl 1 ja Luikonlahti (Kaavi) Vuoksi 179 Ohtaansalmi2 kpl I ja Kortesalmi Jouhisaari - Levänierni Levälahti Vahtisaari Kerman kanava i ,0 Vuoksi 18 Vääräkosken avokanava 2 kpl 1 ja , ja 1, Vuoksi 18 Pilpan kanava i ,0 Vuoksi 187 Hiekkavirta Vuoksi 188 Hanhivirta Linnasaari , Vuoksi Metsosaari Vuoksi 190 Vihtakannan avokanava , VuoksI 191 Vaarasaari - Laitaatsaari Vaarasaari - Linno Kivisalmi Tikansalmi Sirkkala 2 kpl ,0 Vuoksi 19 Utran vanha kanava - Putaansaari - U ,0 Vuoksi 197 Rakuuniemi ,0 Vuoksi 198 Uuro ,0 Vuoksi 199 Uuro ,0 Vuoksi 200 Kuuman kanava i 12,0 Vuoksi 201 Kuuman kanavan alaportti portti ,0 Vuoksi Vehmersalmi Tuusniemi Leppävirta/ Heinävesi Heinävesi Tuusniemi/ Kaavi Kaavi? Tuusniemi/ Outokumpu Heinävesi/ Liperi Heinävesi Enonkoski Rääkkylä Liperi Joensuu Kontiolahti Savonranta Atro OyJ I Savon Voima Pohjois-Karjalan Sähkö 1 m Fingrid ja 14 m Pohjois- Pohjois-Karjalan Sähkö Fingrid Pohjois-Karjalan Sähkö Pohjois-Karjalan Sähkö Pohjois-Karjalan Sähkö Pohjois-Karjalan Sähkö Suur-Savon Sähkö Pohjois-Karjalan Sähkö Pohjois-Karjalan Sähkö ja Pohjois-Karjalan Fingrid Sä Pohjois-Karjalan Sähkö Pohjois-Karjalan Sähkö Fingrid vertailu 82,0 NN 82,0 NN 82,0 NN 82,0 NN 82,0 NN 82,0 NN 82,0 NN 82,0 NN 82,0 NN 101,0 NN 101,0 NN 101,ONN 101,0 NN 82,0 NN 82,0 NN 80,0 NN 78,20 NN 77,40 NN 77,1 NN 77,1 NN 77,1 NN 78,0 NN 78,0 NN 78,0 NN 78,0 NN -- Saunasaari Lapinsalmi ' ' ' ' ' Fingrid Fingrid

38 Nro Risteärnän(johdon) im.. Typi.. VäyIätieckt Al ikulkukorkeué(rn : ;Alue Maastossa yylnrq V lk merkitty (m) 202 Paihola ,0 Vuoksi 20 Uitonvjrta ,0 Vuoksi 204 Uitonniemi ,0 Vuoksi 20 Kaltimon kanava ,0 Vuoksi 20 Louhiojanlandeni(l -puoli - Kaltimon v ja 7 ja 12,0 ja 8 Vuoksi 207 Paukkajan Tervaniemi ,0 Vuoksi 208 Uimasalmi ,0 Vuoksi 209 Ahveninen ,0 Vuoksi 210 Petynsaari Ruokovirran kanava Ahkiolanden vanha kanava Ahkiolanderi kanava Nerkoon kanava 2 kpl Iisalmi Vuoksi 21 Iisalmi Vuoksi 217 Kilpijärvi - Tikanselkä Vuoksi 218 Tikankoski sillan yläpuoli 2 kpl Vuoksi 219 Koljonvirta (2 kpl) Vuoksi 220 Koljonvirta 2ja 727 4,7 Vuoksi 221 Kihlovirta Vuoksi 222 Kiurujoki useita, l2kpl, osa kartalla Vuoksi jjaintikunta.. :. Eno Kuopio Maaninka Lapinlahti Iisalmi Qnija.: Fingrid Pohjois-Karjalan Sähkö Fingrid '. Pohjois-Karjalan Sähkö Fingrid Fortum? Atro Oyj I Savon Voima Atro Oyj I Savon Voima Atro Oyj / Savon Voima ':.., Vderik.*k... vertailu taso 84,20 NN 8420 NN 84,20 NN 8,0 NN 94,20 NN 94,20 NN 94,20 NN 94,20 NN 82,0 NN 82,0 NN 82,0 NN 8,80 NN 87,10 NN 87,10 NN 87,10 NN 87,10 NN 8710 NN 87,10 NN 87,10 NN 87,10 NN 87,10 NN 22 Kankaansalmi Kymijoki litti litin Sähkö 77, NN 224 Kapasaari Kymijoki Heinolan Energia Oy 77 NN 22 Jyrängönvirta ei merk. Kymijoki 77, NN 22 Tornionsalmi Kymijoki Asikkalan Voima 77, NN 227 Onalinsalmi ei merk. Kymijoki 77, NN 228 Kalkkinen Kymijoki Asikkala 77, NN 229 Kalkkisten kanavan itäp. 2 kpl 1? ja Kymijoki Asikkalan Voima ja Päijät-Här 77, NN 20 Vääksyn kanava Kymijoki Asikkalan Voima 78,80 NN 21 Kellosalmi (läppäsilta)? ei merk. Kymijoki 78,80 NN 22 Kalliosalmi Rekisalo Kymijoki Kuhmoinen Hämeen Sähkö Oy 78,80 NN 2 Korkeasaarensalmi Kymijoki Sysmä Fingrid Verkko Oy 78,80 NN 24 Verkkoniemi/ Liikolanlahti ei merk. Kymijoki 78,80 NN 2 Samaansalmi Kymijoki 78,80 NN ' '

39 Nio Risteamän Oohdon) nimi Tyyppi Väylätiedot Alikulkukorkeus (m Alue Sijaintikunta Omistaja Vedenkork. - 2 Vuoksensalmi Kunninsalmi Jämsänjoki4kpl(7kpr?) Karhusalmi Kllvensalmi 2 kpl Hämeenlahti-Iso Lehtisaari Iso Lehtisaari-Kalasaari Slikasaari-Haapaniemi Aijälänjoki Varassaari-Vaajakoskl kpl Yläkoski Vuonteensalmi Perttulinlahti Kuhankosken kanava 2 kpl Kantolanniemi Tyvelänsaaari-Kantolanniemi Kuusaan kanava Aatunselkä 2kpl Haukkasaari Hiekkalahti 2kpl Paatelan kanava Paatela radanvarsi Häränvirta Äänenlemi Mertasaari Matilanvirta Listonsalmi Kemppaalansalmi Kivisalmi Otramäki-Pakarilansalo Neiturin kanava 2 kpl Kerkonkosken kanava 2 kpl Kerkonkosken kanava Säynätsalmi Kotasaari Lletesalmi 1 1 Maastossa väylanro v-ik merkitty (m). vertailu Kymijoki Suur-Savon Sähkö yhtiöt 7880 NN Kymijoki - 78,80 NN ej merkkiä Kymijoki ' 78,80 NN Kymijoki Jämsä 78,80 NN Kymljoki Korpilahti Suur-Savon Sähkö yhtiöt 78,80 NN Kymijoki Jyväskylä/Jyväsk.mlk Verkko Oy 78,80 NN 81 1 Kymijoki Jyväskylä/Jyväsk.mlk 78,80 NN Kymijoki Suur-Savon Sähkö yhtiöt 78,80 NN Kymijoki Jyväskylä Jyväskylän Energia 78,80 NN ,7 Kymijoki Järvi-Suomen Energia (Suur- 81,0 NN Kyrnijoki Jyväskylän Energia 81,0 NN ,2 Kymijoki Keski-Suomen Valo 81,0 NN Kymijoki 81,0 NN Kymijoki 81,0 NN Kymijoki 8,0 NN Kymijoki 8,0 NN o Kymijoki 89,0 NN Kymijoki Äänekoski/Suolahti 92,0 NN Kymijoki 92,0 NN Kymijoki Äänekoski 92,0 NN o Kymijoki Suolahti Keski-Suomen Valo? 99,90 NN 0 80 Kymijokl Energia 99,90 NN , Kymljoki Äänekoski Keski-Suomen Valo 99,90 NN Kymijoki 99,90 NN 0 87 ei merkkiä Kymijoki 99,90 NN Kymijoki Sonera 99,90 NN Kymljoki Viitasaari Afro Oyj / Savon Voima 99,90 NN Kymijoki Konnevesi 9,0 NN Kymljoki 9,0 NN Kymijokl 99,90 NN o Kymijoki 101,00 NN Kymijoki 98,20 NN Kymijoki 98,20 NN Kymijokl 98,20 NN Kymljoki Tervo 98,20 NN taso ' ' Luhanka ' Ääneseudun Fingrid

40 Nro Risteämän (johdon) nimi Tyyppi Väylätiedot Alikulkukorkeus (m väytänro v-lk merkitty (m) taso 271 Lietesalmi Kymijoki ,2ONN 272 Lietesalml Kymijok, 98,20 NN 27 Pulkkilansaaij Kymijoki 98,20 NN 274 Kuttakoski 2kpI Kymijoki Atro Oyj / Savon Voima 98,20 NN 27 Hintikansalmi Kymijoki Vesanto 9,0 NM 27 Riitunvirta 0 88 Kymijoki Rautalampi 101,00 MN Alue Sijaintikunta Omistaja Vedenkork. 277 tikkolansa!mi 0 88 Kymijoki Afro Oyj / Savon Voima 101,00 NN 278 Jokelanjoki alasuu 0 88 Kymijoki '. 101,00 MN 279 Jokelanjoki yläsuu 0 88 Kymijoki 101,00 MN 280 Kolun kanava Kymijoki Afro Oyj / Savon Voima 102,70 NN 281 Kolun kanava Kymijoki 102,70 MN 282 Kolun kanava Kymijoki 102,70 NM 28 Kolun kanava Kymijoki 102,70 NM 284 Kopola väylä päättyy ennen johtoa? Kymijoki 102,70 NN 28 Vuonamansalmi (2kpl) Kymijoki 102,70 NM 28 Kukkoniemi Kymijoki Pielavesi 102,70 NN 287 Säviän kanava Kymijoki fl NN 288 Hirvensalmi 2 80 Kymijoki Hirvensalmi Suur-Savon Sähkö yhtiöt 9,2 N0/ Suonsalmi Kymijoki fl 9,2 N0/ Pälväsalmi Kymijoki Hirvensalmi- Mikkeli 9,2 N0/ Kotalahti Kymijoki Mikkeli 9,2 N0/ Vanhosalmi Kymijoki Hirvensalmi/Mikkeli 29 Puulansalmi 2 90 Kymijoki 9,2 N0/ Hirvensalmi/Kangas - niemi ' 9,2 N Kortesatmi Kymijoki 9,2 N0/ Putkisaari Kymljoki 29 ' Kymijoki 297 Riuttanen-Paavalinsaarj ? Kymijoki 9,2 N0/ ,2 N0/ ,2 N0/ Kauppilannlemi Kymljoki 9,2 N0/ (Lasiniemi) Kymijoki - 9,2 M0/ Vaimossalmi Kymljki Kañgasnniemi 9,2 N0/ Vastarannansalmi Kokemäenjoki Tampere Tampereen kaupungin sähköl 9, MN 02 Otavansalml Kokemäenjoki Ylöjärvi 9, NN 0 Pimeäsalmi Kokemäenjoki 9, NN 04 Aunessillansalmi ei taulua Kokemäenjoki Tampere Tampereen Puhelin O 9, NN Maastossa vertailu-

41 Nio Risteämn (johdon) nimi Tyyppi Väylätiedot Alikulkukorkeus (ml Alue Sijaintikunta Omistaja Vedenkork. - 0 Kurjenniemi (Hempuransalmi?) 0 Maastossa vaylanro v 1k merkitty (m) 900 ei taulua Kokemäenjoki Ylöjärvi vertailu. taso Hämeen Sähkö 9, NN 0 Mattila (Terälahtl) ei taulua Kokemäenjoki 9, NN 07 Toltaansalo Kokemäenjoki Kuru 9, NN 08 Iso-Leppäsalo Kokemäenjoki 9, NN 09 Muroleen kanava ei taulua Kokemaenjoici Ruovesi Koillis-Satakunnan Sähkö Oy 9, NN 10 Miestamonnjemj Kokemäenjoki Hämeen Sähkö 9, NN 11 Kauhanokka-Rasusaari Kokemäenjoki 12 Karkausniemi Korpulanvuolle Kokemäenjoki 1 Sotkansaarj-Levonnokka Kokemäenjoki 14 Vuolleniemi-Vuollesaari Kokemäenjoki 1 Klrkkosalmen L-puoli 2 kpl Kokemäenjoki Vilppula 1 Kirkkosalmi sillan luona 2 kpl Kokemäenjoki 17 Kirkkosalmen 1-puoli 2 kpl Kokemäenjoki 9, NN 9, NN 9, NN 9, NN Koillis-Satakunnan Sähkö Oy 9, NN 9, NN 18 Syvinkisalmi 2 kpl i Kokemäenjoki Ruovesi 9, NN 9, NN 19 Visuvesi, Kaivoskanta Kokemäenjoki Hämeen Sähkö 9, NN 20 Näntönsalmj Kokemäenjoki Virrat Koillis-Satakunnan Sähkö Oy? 9, NN 21 Toltaansalmi Kokemäenjoki ' 9, NN 22 Keiturinsalmj Kokemäenjoki 9, NN 2 Herraskosken kanava 2kpl Kokemäenjokl Hämeen Sähkö? 9, NN 24 Rantala-Landenpohja Kokemäenjoki Nokia-Pirkkala Fingrid? 77,1 NN 2 Kaivanto 2 kpl Kokemäenjoki 77,1 NN 2 Sotkanvirta 2 kpl Kokemäenjoki Nokia 77,1 NN 27 Hinsalansalrni eitaulua Kokemäenjoki Vesilahti 77,INN 28 Särkisaari Kokemäenjoki 77,1 NN 29 Kuusinokka Kokemäenjoki 77,1 NN 0 Lempäälän kanava / 9-tien silta 2 kpl Kokemäenjoki 79,0 NN 1 Hiidenvuolle 2 kpl Kokemäenjoki Lempäälä 79,0 NN 2 Väänteenvuolle Laakankärki Kokemäenjoki Viiala-Valkeakoskj 79,0 NN Jumusensaari, Varrasniemj Kokemäenjoki Valkeakoski-Vijala 79,0 NN 4 Konhonvuolle-Neitsytsaari 2 kpl Kokemäenjoki Valkeakoski-Toijala 79,0 NN Haavisto-Saarelankari Kokemäenjoki Valkeakoski 79,0 NN Lepaa Kokemäenjoki Hattula 79,0 NN 7 Rahkoila 2 kpl Kokemäenjoki 79,0 NN 8 Mierola-Pappilanniemi Kokemäenjöki 79,0 NN 9 Puistonmäki Kokemäenjokj Hämeenlinna 79,0 NN - -

42 Nro Risteämän (johdon) nimi Tyyppi Väylätiedot Alikulkukorkeus (m Alue Sijaintikunta Omistaja Vedenkork. - vaylänro v-ik merkitty (rn) taso 40 Vanaja 2 kpl i 9112 KokemäenJoki - 79,0 NN 41 Vanajannlemi-Perttula Kokemäenjoki 79,0 NN Miemalansalmi Kokemäenjoki 79,0 WN 4 Ämmännokka 2 kpl Kokemäenjoki Janakkala - 79,0 NN 44 Kalpalinna kpl i Kokemäenjoki 79,0 NN 4 Pyhämäki ei taulua Kokemäenjoki 79,0 NW 4 Hiidenjoki kpl Kokemäenjoki 79,0 NN 47 Puujoki kpl katso lisäys ei tauluja Kokemäenjoki - 79,0 NN 48 Puujoen Leppäkosken haara 2 kpl ei tauluja Kokemäenjoki 79,0 NW 49 Isovuolle 2 kpl Kokemäenjokl Valkeakoski 79,0 NW 0 Suutarinluoto Kokemäenjoki 79,0 NN 1 Niittysaari-Heritynniemi Kokemäenjoki 79,0 NN 2 Niittysaari-Huhtasaarj Kokemäenjoki 84,40 NN Laajansalmi Kokemäenjoki Valkeakoski-Pälkäne Vattenfall? 84,40 NN 4 Harhalanssatmi kpl katso lisäys Kokemäenjoki Pälkäne Kyllönjoki kpl ei taulua Kokemäenjoki Kostian sillan alap. 1 kpl ja yläp. 1 kpl taulu Kokemäenjoki Kostianvirran sillan alap. 2 kpl ja yläp. Alvettulanjoki sähköj. sillan L-puoli; pi Vitsiälänvuolle 2 kpl Haapasaari kpl 7, 11 ei taulua 8 Kokemäenjoki Kokemäenjoki Kokemäenjoki Kokemäenjoki Hauho Hämeen Puhelin? 1 Lehdesmäenjoki kpl katso lisäys ,7 Kokemäenjoki Vattenfall? 84,40 NN 2 Lampaansalmi Kokemäenjoki 84,40 NW 84,40 NN 84,40 NN 84,40 NN 84,40 NN 84,40 NN 84,40 NN Hämeen Puhelin? 84,40 NW Syväsalmi Kokemäenjoki Vattenfall 84,40 NW 4 Vihavuori ei taulua Kokemäenjoki 84,40 NW Vänniönsalmi Kokemäenjoki Kangasala Vattenfall 84,40 NN Kaivanto 2 kpl Kokemäenjoki 7 Pelisalmi Kokemäenjoki 84,40 NN 84,40 NW 8 Maljastensalmi ei taulua Kokemaenjoki Orivesi, Kulmalahti 84,40 NN 9 Rönninsalmi Kokemäenjoki Orivesi Vattenfall 84,40 NN 70 Piitansalmi 2 kpl katso lisäys Kokemäenjoki Längelmäki 84,40 NN 71 Vinninsaari-Mattila 2 kpl ei tauluja Kokemäenjoki Ritasaari-Latosaari Solttila-Tunkelo Moisionmäki-Naurissaari (Mänttä) Selkäluodot-Vasikkasaarj Kokemäenjoki Kokemäenjoki Kokemäenjoki Kokemäenjoki Mänttä 84,40 NW 84,40 NN 84,40 NN Hämeen Sähkö Oy Maastossa - -vertailu

43 Cjsjc DFS. MV! fr -g sheets