KYSELYTUTKIMUSRAPORTTI Keski-Suomen LEADER-ryhmiltä yritysrahoitusta saaneet yritykset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYSELYTUTKIMUSRAPORTTI Keski-Suomen LEADER-ryhmiltä yritysrahoitusta saaneet yritykset"

Transkriptio

1 KYSELYTUTKIMUSRAPORTTI Keski-Suomen LEADER-ryhmiltä yritysrahoitusta saaneet yritykset 8/2012 Niina Puistovirta

2 2 Sisällys 1. Johdanto Mitä LEADER-toiminta on? Kyselyn tavoite ja aiemmat tutkimukset Taustatiedot haasteltavista yrityksistä Kyselyn tulokset aihealueittain Mitä kautta yritykset saavat tietoa LEADER-rahoituksesta? Miten yritykset ovat kokeneet LEADER-ryhmien antaman palvelun? Ongelmakohtia ja kehitettävää Rahoituksen vaikutukset Rahoituksen avulla aloitetun toiminnan jatkuvuus, kokemukset ja suositteluhalukkuus LEADER-ryhmien toiminnan kehittäminen tulevaisuudessa Yrittäjien mielipiteet LEADER-ryhmän hyödyllisyydestä ja tarpeellisuudesta Vapaa sana Johtopäätökset ja suositukset LÄHTEET LIITTEET Kuvat Kuva 1. Keski-Suomen LEADER-ryhmien alueet... 4 Kuva 2. PoKo ry:n aluekartta... 5 Kuva 3. Yritysten saama tuki (N70)... 6 Kuva 4. Myönnettyjen tukien jaottelu lajeittain. (N70) Kuva 5. Ryhmien jakamien tukien määrät (N70)... 7 Kuva 6. Yritysten ikäjakauma... 8 Kuva 7. Vastanneiden yritysten toimialat (N70)... 8 Kuva 8. Mistä saitte ensimmäisen kerran tietoa LEADER-rahoituksesta yrityksille? (N 69)... 9 Kuva 9. LEADER-rahoitukseen tarkemmin tutustuttuanne, kävikö tiedoista selkeästi ilmi a) voiko yrityksenne hakea tukea / b) miten tukea haetaan? (N 70) Kuva 10. Saitteko muualta kuin LEADER-ryhmältä apua tuen hakemiseen? (N 69) Kuva 11. Tiedonsaanti hakuvaiheessa. Saitteko tukihakemuksenne hakuvaiheessa LEADER-ryhmältä riittävästi tietoa.. (N 70) Kuva 12. Tiedonsaanti toteutus- ja maksatusvaiheessa. Saitteko hankkeenne toteutus- ja maksatusvaiheessa LEADER-ryhmältä riittävästi tietoa.. (N 70) Kuva 13. Yrittäjien palvelukokemukset. Mielestäni LEADER-ryhmän henkilökunta.. (N 70) Kuva 14. Rahoituksen vaikutukset yrityksessä Kuva 15. Suosittelisitteko LEADER-rahoituksen hakemista toisille yrityksille? Kuva 16. Millaista toimintaa toivotte LEADER-ryhmiltä tulevaisuudessa? (N 70)... 18

3 3 1. Johdanto Yrittäjyyteen innostaminen on tärkeä teema Suomessa ja Euroopassa. Yrittäjyys on myös yksi maaseudun elinvoimaisena pitämisen kulmakivistä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman keskeisenä tavoitteena on perinteisen maa- ja metsätalouden tukemisen lisäksi monipuolistaa maaseudun yritystoimintaa ja kannustaa paikallislähtöiseen kehittämistyöhön. Suomen kansallisen maaseudun kehittämisstrategian toimintalinja 3 määrittelee ensisijaiset tavoitteet maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseksi ja maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantamiseksi. Toimintalinjan tavoitteena on tukea maaseudun yritysten ja työpaikkojen määrän lisääntymistä ja elinkeinojen monipuolistumista, vahvistaa naisten ja nuorten osuutta elinkeinotoiminnassa, edistää uusien innovaatioiden ja tuotekehityksen hyödyntämistä työtilaisuuksien luomiseksi maaseudulle sekä lisätä maaseudun osaamista yrittäjyyden sekä tietotekniikan ja muun teknologian alueilla. Toimintalinja 3:n toimenpiteillä kuten taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle (311) ja tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen (312) kehitetään maaseudun yritystoimintaa. (MMM, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , s ) Strategiaa toteutetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman avulla. Ohjelman keskeisenä tavoitteena, strategiaa mukaillen, on maaseudun yritystoiminnan vahva kasvu ja työpaikkojen lisääminen myös muilla kuin perinteisillä maaseudun yritystoiminnan aloilla (Maaseutuvirasto, Yritystoiminnan tuet -esite ). Ohjelmasta tuetaan sen tavoitteita toteuttavien, maaseudun yritystoimintaa monipuolistavien yritysten perustamista, kehittämistä ja laajentamista. Suomessa hyväksi maaseudun kehittämisen välineeksi todetulla LEADER-toimintatavalla on olennainen merkitys toimintalinjan 3 tavoitteiden saavuttamisessa (MMM, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , s. 61). Meneillään oleva Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma on alkanut vuonna 2007 ja jatkuu vuoden 2013 loppuun. Uutta ohjelmakautta valmistellaan parhaillaan. Omalta osaltaan kehittämisohjelmaa toteuttavat ja maaseudun yrityksiä rahoittavat tämän kyselyn tilanneet Keski-Suomen LEADER-toimintaryhmät, JyväsRiihi ry, Maaseutukehitys ry, Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry ja Vesuri-Ryhmä ry. Lisäksi kyselyssä oli mukana PoKo ry, jonka alueena on Mänttä-Vilppula, Virrat, Ruovesi ja Kuru. Pieniä yrityksiä Suomessa on paljon ja niiltä odotetaan sekä kasvua että työllistävää vaikutusta. Suomen yrittäjien (2011) mukaan Suomen yrityksistä 93,4 % on alle kymmenen henkeä työllistäviä mikroyrityksiä ja uusista työpaikoista kolme neljästä syntyy pk-yrityksiin. Kuitenkin tuoreen, kesäkuussa 2012 julkaistun yritysrahoituskyselyn (Elinkeinoelämän keskusliitto ym. 2012) mukaan mikroyritysten rahoitusongelmat ovat jopa kolme kertaa yleisempiä kuin suurten yritysten rahoitusongelmat. Rahoitusongelmat ovat myös keskimäärin selvästi vakavampia kuin suurissa yrityksissä: lähes puolet rahoitusongelmia kokeneista mikroyrityksistä ei saanut ulkoista rahoitusta lainkaan. Rahoituksen puute heijastuu mikroyrityksillä suoraan toiminnan jatkumiseen: yli 80 prosentilla rahoitusongelmia kokeneista mikro- ja pienistä yrityksistä yrityksen toiminnan jatkuvuus oli joko vaarassa tai liiketoimintaa voitiin jatkaa vain olennaisesti suunnitellusta poikkeavalla tavalla. (Mt 2012.) LEADER-toimintaryhmät ovat tärkeitä rahoittajia maaseudun mikroyrittäjille. Tämän kyselytutkimuksen tarkoituksena oli tulevan ohjelmakauden strategiaa silmälläpitäen selvittää, miten toimintaryhmiltä rahoitusta saaneet yritykset ovat kokeneet hyötyneensä LEADER-toiminnasta ja rahoituksesta, sekä mitä he toivovat rahoitukselta ja toimintaryhmätyöltä tulevaisuudessa.

4 4 2. Mitä LEADER-toiminta on? LEADER-toimintaryhmä on rekisteröity yhdistys, joka kannustaa maaseudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään uusia työpaikkoja ja yrityksiä. LEADER-toimintaryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa edistäviä hankkeita sekä yrityksiä. Ryhmät myös neuvovat tuen hakijoita hakemusten valmistelussa ja hankkeiden toteuttamisessa ja myös tiedottavat tuista, paikallisesta maaseudun kehittämissuunnitelmastaan ja rahoittamistaan hankkeista sekä aktivoivat paikallisia toimijoita (Maaseutu.fi/leader). LEADER-toiminnan kulmakiviä ovat paikallisuus, oma-aloitteisuus ja verkostoituminen. Ryhmät saavat vuosittain käyttöönsä tietyn summan julkista rahaa, jolla ne rahoittavat valitsemansa hankkeet omalla toimintaalueellaan. Ryhmiä rahoitetaan EU:n maaseuturahaston Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Osa toimintaryhmien rahoituksesta on peräisin kansallisista lähteistä, joita ovat valtio ja kunnat. (Maa- ja metsätalousministeriö 2011.) Manner-Suomessa toimii kaiken kaikkiaan 55 LEADER-toimintaryhmää ja yksi toimii Ahvenanmaalla. Keski-Suomen LEADER-ryhmien sekä PoKo ry:n alueet ja yritysten kotikunnat näkyvät alla olevissa kartoissa. Kuva 1. Keski-Suomen LEADER-ryhmien alueet

5 5 Kuva 2. PoKo ry:n aluekartta Yritysten on mahdollista saada avustusta investointeihin, yritysten kehittämiseen ja ensimmäisten vieraiden työntekijöiden palkkakustannuksiin. (Maaseutuvirasto, yritystoiminnan tuet 2010). Tukiprosentit voivat vaihdella alueittain ja ryhmittäin. Jäljempänä näistä tukimuodoista käytetään nimiä investointituki, kehittämistuki ja käynnistämistuki. Yrittäjä voi hakea tukea maaseuturahaston varoista joko ELY-keskuksesta tai paikalliselta toimintaryhmältä, eli LEADER-ryhmältä. Tukihakemusten käsittelypaikan määrittelee lähinnä haettavan tuen määrä. Keski-Suomessa kustannusarvioltaan yli euron arvoiset hankkeet käsitellään pääsääntöisesti suoraan ELY-keskuksessa (Viisari ry 2009). Pienemmät hankkeet kulkevat paikallisen LEADER-ryhmän kautta, vaikka lopullinen rahoituspäätös tehdäänkin ELY-keskuksessa. LEADER-ryhmä tekee hankkeen tarkoituksenmukaisuusharkinnan ja ELY-keskus laillisuusharkinnan. ELY-keskus ei voi muuttaa LEADER-ryhmän tekemää tarkoituksenmukaisuusharkintaa, vaan voi puuttua ainoastaan hankkeen laillisuuteen. Jos hanketukea haetaan suoraan ELY-keskuksesta, niin ELY-keskus vastaa sekä tarkoituksenmukaisuus- että laillisuusharkinnoista. (Laki maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista , 4.luku 33 ) 3. Kyselyn tavoite ja aiemmat tutkimukset Tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten yrittäjät saavat tiedon LEADER-rahoituksesta, onko tieto yrittäjille selkeää ja mitä mahdollisia ongelmakohtia rahoitusprosessissa on. Lisäksi kartoitettiin rahoituksen vaikutuksia yrityksissä ja tiedusteltiin yrittäjien mielipiteitä LEADER-ryhmien nykyisestä palvelusta sekä toiveita koskien tulevaisuuden LEADERtoimintaa. Kyselylomake on laadittu yhteistyössä Keski-Suomen LEADER-ryhmien (JyväsRiihi ry, Maaseutukehitys ry, Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry, PoKo ry ja Vesuri-Ryhmä ry) kanssa. Yritysten kokemuksia LEADER-toiminnasta, ohjelmaperusteisista rahoittamismalleista ja rahoituksen vaikutuksista on selvitetty muutamissa aiemmissa tutkimuksissa. Viisari Ry:n alueella on Aikaväli-hankkeen puitteissa vuonna 2007 tehty kysely LEADER+yritysrahoitusta saaneille yrityksille (Puro, 2007). Vuonna 2012 Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus selvitti tutkimuksessaan (Ponnikas ym. 2012) Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan ohjelmallisen kehittämisen vaikuttavuuksia. Kyselyyn osallistui rahoitusta saaneiden yritysten lisäksi kehittämishankkeiden ja kehittämisyhtiöiden edustajia sekä kunnanjohtajia. Valtakunnallisella tasolla LEADER-toiminnan vaikutuksia on tutkittu

6 6 viimemmäksi manner-suomen maaseudun kehittämisohjelman arviointiraportissa vuodelta 2011 (Keränen ym. 2012). Kaikkien näiden kyselyiden tuloksissa nousevat melko selvästi esille samat teemat: LEADERtoiminta koetaan yrittäjää lähellä olevaksi, erityisesti aloittaville- ja mikroyrityksille merkittäväksi tukimuodoksi. LEADER-ryhmien palvelu ja heiltä saatu apu on yrittäjien mielestä hyvää, mutta rahoituksen hakemiseen vaadittu byrokratia on turhan raskas ja sitä tulisi keventää. Saadulla rahoituksella on ollut myönteisiä vaikutuksia yrityksen toimintaan ja liikevaihtoon. Hypoteesina on, että tämän kyselyn tulokset ovat samansuuntaisia edeltävien kyselyiden kanssa. 4. Taustatiedot haasteltavista yrityksistä Haastateltaviksi on valittu n. 30 % kunkin LEADER-ryhmän yritysrahoitusta saaneista yrityksistä. Jyväs-Riihi ry, Viisari ry ja Maaseutukehitys ry ovat tietoisesti valinneet haastateltavat yritykset rahoitusta saaneiden joukosta, mutta tavoitelleet monipuolista otosta. Vesuri-ryhmä ry ja PoKo ry käyttivät haastateltavien valinnassa arvontaa. Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluin kesä-heinäkuun 2012 aikana. Haastattelussa apuna käytettiin Webropolohjelmistoa, jonka sähköiselle lomakkeelle saadut vastaukset tallennettiin. Haastattelut aloitettiin ja päätettiin Kyselyssä oli mukana 77 yritystä. Yrityksistä 15 oli Jyväs-Riihen alueelta, 17 Viisarin alueelta, viisi Maaseutukehityksen alueelta, 20 Vesuri-ryhmän alueelta ja 20 PoKon alueelta. Näistä yhteensä kyselyyn vastasi 70 yritystä, joten vastausprosentiksi muodostui 90. Kyselyyn osallistuvien yritysten taustatiedot saatiin kultakin LEADER-ryhmiltä valmiina. Taustatiedoista käy ilmi LEADER-alue, yrityksen nimi, yhteyshenkilöt, paikkakunta, saatu tukilaji ja määrä, yrityksen ikä, yrittäjän ikä (jos tiedossa) ja onko yrityksellä maatilakytkentää. Taustamuuttujissa eri tuet, kehittämis-, investointi- ja käynnistystuki, laskettiin yhteen yhdeksi tukisummaksi. Kuvassa 3 näkyy tukimäärien jakauma. 34 % 33 % alle 5000 e e e yli % 24 % Kuva 3. Yritysten saama tuki (N70) Kyselyyn osallistuneet yritykset ovat saaneet hyvin erisuuruisia tukia. Suurin yksittäinen summa oli , pienin puolestaan Sekä suuria yli euron että pienimpiä alle 5000 euron tukia jaettiin lähes yhtä paljon.

7 7 Kuvassa 4 on esitetty, miten tuet jakautuivat investointi-, käynnistämis- ja kehittämistukien kesken. 25 % 16 % 59 % Investointituki Käynnistämistuki Kehittämistuki Kuva 4. Myönnettyjen tukien jaottelu lajeittain. (N70). Eniten tukea on myönnetty investointeihin (kuva 4). Neljännes tuista oli kehittämistukea ja 16 % käynnistystukea. Sama vastaaja on saattanut useampaa kuin yhtä tukea. Seuraavassa kuvassa 5 puolestaan on nähtävissä tukisummien jakauma LEADER-ryhmittäin alle 5000 e (N=23) e (N=6) e (N=17) yli (N=24) Viisari ry Vesuri-ryhmä ry PoKo ry Maaseutukehitys ry JyväsRiihi ry Kuva 5. Ryhmien jakamien tukien määrät (N70) Viisari ry ja Jyväs-Riihi ry ovat myöntäneet eniten suurimpia, yli euron tukia, PoKo ry:n jakamat tuet jakautuvat tasaisesti eri kokoluokkiin ja Vesuri Ry puolestaan on myöntänyt eniten alle 5000 euron tukia. Myös Maaseutukehityksen jakamien tukien määrä on painottunut yli euron tukisummiin.

8 8 Kuvassa 6 näkyy tukia saaneiden yritysten ikä, mikä vaihteli juuri aloittaneesta yli 20 vuotta toimineisiin. yli 20 vuotta; vuotta; vuotta; 14 alle 2 vuotta; vuotta; 19 alle 2 vuotta 2-4 vuotta 5-10 vuotta vuotta yli 20 vuotta Kuva 6. Yritysten ikäjakauma Niukasti yli puolet yrityksistä oli kuitenkin enintään neljä vuotta toimineita, eli melko tuoreita yrityksiä vuotta ja vuotta yrittäneitä oli molempia 14 kappaletta. Yli 20 vuotta toimineita yrityksiä oli mukana viisi. Yritysten toimialakirjo oli hyvin heterogeeninen (Kuva 7). Yrityksistä seitsemällä oli maatilakytkentä. Yrityksen toimiala Muu palvelutoiminta Taiteet, viihde ja virkistys Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Kiinteistöalan toiminta Informaatio ja viestintä Majoitus- ja ravitsemistoiminta Tukku- ja vähittäiskauppa; Rakentaminen Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, Teollisuus Kaivostoiminta ja louhinta Maatalous, metsätalous ja kalatalous Yrityksen toimiala Kuva 7. Vastanneiden yritysten toimialat (N70). Vastaajista suurin osa oli yksittäisiä ammatinharjoittajia, joiden toimialojen kirjo vaihteli suuresti. Majoitus- ja ravitsemisyrittäjiä oli 10 ja taiteet, viihteet ja virkistys alalla, johon kuuluu esim. liikunta-alan yrittäjät, oli myös monta vastaajaa.

9 9 5. Kyselyn tulokset aihealueittain Tässä osiossa käydään läpi kyselyn tuloksia ja pohditaan johtopäätöksiä. Lainaukset ovat poimintoja yrittäjien avoimista kommenteista, joita kyselyn aikana tuli esille Mitä kautta yritykset saavat tietoa LEADER-rahoituksesta? Puolet vastaajista on saanut tiedon LEADER-rahoituksesta paikkakunnan kehittämisyhtiön tai muun yrittäjien neuvontatahon kautta kehittämisyhtiön lisäksi tiedonlähteiksi mainittiin ProAgria ja TE-toimisto (kuva 8). Toiseksi eniten, 28 prosentille, tieto on kantautunut yrittäjien korviin puskaradion välityksellä. Tiedon lähteeksi mainittiin useimmiten toiset yrittäjät tai sukulaiset. Pari vastaajaa kertoi saaneensa tietoa koulutustilaisuudesta. Osalle puolestaan LEADER-rahoitus oli tuttu edellisen yritystoiminnan tai yhdistystoiminnan kautta. Vastaajista 16 % oli ottanut yhteyttä suoraan LEADER-ryhmään. Internetistä tietoa oli saanut vain kaksi ja lehti-ilmoituksista kolme vastaajaa. 2 % Internetistä 28 % Yrityspalvelusta / elinkeinoviranomaisilta 4 % 50 % Suoraan LEADER-ryhmästä Lehdestä 16 % "Puskaradiosta" Kuva 8. Mistä saitte ensimmäisen kerran tietoa LEADER-rahoituksesta yrityksille? (N 69) Haastatteluissa kävi ilmi, että yrittäjät eivät ole lähes lainkaan etsineet oma-aloitteisesti tietoa LEADER-rahoituksesta, vaan tiedot on saatu pääasiassa kehittämisyhtiön tai suoraan LEADER-ryhmien työntekijöiden kanssa käytyjen keskustelujen kautta. Yleensä tiedonkulku on edennyt niin, että yrittäjä on saanut vinkin LEADER-rahoitusmahdollisuudesta ja ottanut sitten suoraan yhteyttä joko LEADER-ryhmään tai aloittanut hakuprosessin kehittämisyhtiön kanssa. Yrityksistä 40 oli täysin, ja 12 jokseenkin samaa mieltä siitä, että yritysten hakukelpoisuuskriteerit oli ilmaistu selkeästi. Se, miten tukea haetaan, ei ollut yrityksille aivan niin selkeää: 11 vastaaja oli jokseenkin eri mieltä ja 2 täysin eri mieltä hakemistavan selkeydestä (kuva 9). Valtaosa, 34 yritystä, oli kuitenkin täysin samaa mieltä että myös ohjeet tuen hakemiseksi olivat selkeät.

10 täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä täysin eri jokseenkin mieltä eri mieltä ei kokemusta a) voiko yrityksenne hakea tukea b) miten tukea haetaan Kuva 9. LEADER-rahoitukseen tarkemmin tutustuttuanne, kävikö tiedoista selkeästi ilmi a) voiko yrityksenne hakea tukea / b) miten tukea haetaan? (N 70) Noin puolella vastaajista seudullinen kehittämisyhtiö tai vastaava neuvontataho, kuten TEtoimisto oli apuna myös hakemusten täyttämisessä (kuva 10). Monet yrittäjät mainitsivatkin, että apu hakemusten täyttämisessä oli tarpeen eikä itse olisi papereita osannut täyttää. Kymmenessä tapauksessa hakijayritys ei ole ollut ollenkaan LEADER-ryhmän kanssa tekemisissä hakuvaiheessa. 51 % 49 % Kyllä En Kuva 10. Saitteko muualta kuin LEADER-ryhmältä apua tuen hakemiseen? (N 69) Monet vastaajat mainitsivat, että epäselvät asiat avautuivat viimeistään keskusteluissa joko LEADER-ryhmän tai muun neuvontatahon kanssa. Joissain tapauksissa esimerkiksi yrityksen toimiala, kilpailutilanne tai rahoitettava investointi esimerkiksi erikoinen laite ei istunut suoraan rahoitusperusteisiin, jolloin koko hanke vaati tarkempaa selvittelyä ja keskusteluja ennen aloittamista.

11 Miten yritykset ovat kokeneet LEADER-ryhmien antaman palvelun? Lähes poikkeuksetta yrittäjät ovat olleet hyvin tyytyväisiä LEADER-ryhmiltä saamiinsa apuun ja neuvoihin hakuprosessin aikana (kuva 11). Hankesuunnitelman laatimisesta, hakemusten täyttämisestä ja tarvittavien liitteiden hankkimisesta on annettu yrityksille hyvin tietoa: n. 80 % vastaajista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä saamansa tiedon riittävyydestä. Hakemusten etenemisestä on tiedotettu sen sijaan yritysten mielestä hiukan huonommin: 70 % mielestä tiedonsaanti on ollut hyvää (täysin tai jokseenkin samaa mieltä) mutta kahdeksan vastaajaa oli jokseenkin tai täysin eri mieltä saamansa tiedon riittävyydestä. Kymmenen vastaajaa ei ole ollut LEADER-ryhmän kanssa yhteyksissä hakuvaiheessa, vaan hakemus on täytetty esimerkiksi kehittämisyhtiön avustuksella. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % a) hankesuunnitelman laatimiseksi b) lomakkeiden täyttämiseksi c) hakemukseen tarvittavista liitteistä d) hakemukseni etenemisestä 0 ei kokemusta 1 täysin eri mieltä 2 jokseenkin eri mieltä 3 ei samaa eikä eri mieltä 4 jokseenkin samaa mieltä Kuva 11. Tiedonsaanti hakuvaiheessa. Saitteko tukihakemuksenne hakuvaiheessa LEADERryhmältä riittävästi tietoa.. (N 70) Viimeistään rahoituspäätöksen tultua ja maksatusvaiheessa yritykset ovat kuitenkin olleet suoraan yhteyksissä LEADER-ryhmään. Tällöinkin yritykset ovat olleet yli 90-prosenttisesti tyytyväisiä (täysin tai jokseenkin samaa mieltä) LEADER-ryhmiltä saamiinsa tietoihin rahoituspäätökseen liittyen ja miten toimia maksatuksen hakemiseksi (kuva 12).

12 % 90 % 80 % % 60 % 50 % 40 % 30 % ei kokemusta 1 täysin eri mieltä 2 jokseenkin eri mieltä 20 % 10 % 0 % a) rahoituspäätöksestä ja sen ehdoista b) maksatuksen hakemisesta 3 ei samaa eikä eri mieltä 4 jokseenkin samaa mieltä 5 täysin samaa mieltä Kuva 12. Tiedonsaanti toteutus- ja maksatusvaiheessa. Saitteko hankkeenne toteutus- ja maksatusvaiheessa LEADER-ryhmältä riittävästi tietoa.. (N 70) Yrittäjien kokemukset LEADER-ryhmien tarjoamasta palvelusta on esitetty kuvassa % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % a) oli helposti tavoitettavissa b) oli palvelualtista c) osasi antaa oikeaa tietoa oikeaan aikaan 56 d) puhui asioista ymmärrettävästi 0 ei kokemusta 1 täysin eri mieltä 2 jokseenkin eri mieltä 3 ei samaa eikä eri mieltä 4 jokseenkin samaa mieltä 5 täysin samaa mieltä Kuva 13. (N 70) Yrittäjien palvelukokemukset. Mielestäni LEADER-ryhmän henkilökunta.. Heikosta tavoitettavuudesta mainitsi kuusi vastaajaa, mutta he sanoivat itsekin, että siihen vaikutti esimerkiksi sen hetkiset henkilönvaihdokset tai sairaslomat. Mainintoja tuli myös siitä, että vaikka juuri samaisella hetkellä ei henkilökuntaa tavoitettukaan, yrittäjään otettiin yhteyttä kuitenkin ensi tilassa. Myös kysymyksiin sai aina vastauksen. Palvelualttiudesta eri mieltä oli vain yksi vastaaja, yli 95 % vastaajista piti henkilöstöä palvelualttiina. Kaiken kaikkiaan useimmat vastaajat kokivat, että LEADER-ryhmät ovat hoitaneet työnsä erinomaisesti, ja mahdollinen takkuaminen tapahtuu ELY-keskuksissa tai on kiinni prosessin synnynnäisestä byrokratiasta, ei LEADER-ryhmistä. Yrittäjät pääasiassa kiittelivät LEADER-

13 13 ryhmien avuliasta ja palvelualtista henkilökuntaa. Monet vastaajista mainitsivat, että ilman ulkopuolista apua, kuten LEADER-ryhmien tarjoamaa palvelua, hakemusten täyttämisestä ei olisi tullut mitään tai yrittäjä ei olisi viitsinyt lainkaan ryhtyä koko hakemusruljanssiin Ongelmakohtia ja kehitettävää Kysyttäessä avoimesti mahdollisia ongelmia hakuprosessissa, vastaukset liittyivät lähinnä prosessin byrokratiaan kokonaisuudessaan sekä pitkiin odotusaikoihin (liite 1). Ilman suurempia ongelmia prosessin totesi sujuneen 70 vastaajasta 30 vastaajaa eli 43%. Ei ollut [ongelmia]. Apua tuli koko ajan, sähköpostilla viestiteltiin, oli monta tapaamista. Erittäin positiivista, vaikka vei aikaa. Ihmeellistä, että rahoitusta yleensä saa. Ei mitään ongelmia. Saatiin hyvin apua ja tietoa, asia tuli ymmärrettäväksi selkokielellä, että mistä on kyse. Itse kun ei ole mikään paperinpyörittäjä. Monille kuitenkin hakemukset ovat mutkikkaita täyttää ja lomakkeiden kieli vaikeaselkoista. Kaksi vastaajaa mainitsi, että pienille ja suurille yrityksille voisi olla omat lomakkeensa. Myös tarkastusbyrokratia herätti hämmennystä. [Yritykselläni oli] pieni tarve, osa-aikaisen työntekijän palkkaus, joillakin puolestaan on miljoonainvestoinnit -> sama lomake molemmille! Lomakepapereiden täyttö on vaikeaa, lomakebyrokratia suhteessa hankkeen vaatimaan on rahoitukseen suuri! Pieniä asioita suureilla lomakehärdellillä, 17 eri lomaketta tarvittiin. Hakemuksen täyttämisessä oli ongelmia, oli vaikeasti ymmärrettäviä kysymyksiä: 30 % lomakkeiden kielestä on vaikeaselkoista. Tilitoimistokaan ei ymmärrä, esim. vaadittuja lukuja. Samantyylisiä kysymyksiä ja adjektiiveja on paljon. [Paperit] vaativat asiantuntija-apua. Lomakkeiden täyttäminen oli haastavaa. Tehdä kymmenen liitettä.. byrokratia olisi kiva saada alas. Järjetöntä yhteiskunnan ja yrittäjien ajan ja rahan tuhlausta! Yllätyin loppukäsittelystä: Viisari tarkastaa Viitasaarella ja Saarijärvellä, sitten tarkastetaan vielä Ely-keskuksessa kaikki useaan kertaan, tarkastaja vielä kävi jälkeenpäin... tuntui hullulta! Tarkastus suhteessa saatuihin rahasummiin käsittämätöntä! Yrittäjä on jo itsekin tarkastanut paperit lähetettäessä - homma antaa vaikutelman ettei yrittäjään luoteta. Tuli tunne, että oli viimeinen kerta kuin haen rahaa! Aikaa tuhlaantui todella paljon, ensimmäinen omarahoitus on jo maksettu, mutta lisää omaa rahaa menee vielä paljon ennen kuin pääsen töihin. Tukirahoitusta ei ole vielä saatu. Koko prosessi hakemusten täyttämisestä päätöksen sekä rahojen saamiseen kestää monen yrittäjän mielestä liian kauan. Kun tukea myönnetään, tuesta ei ole käytännön hyötyä aloittavalle yritykselle. Rahan saa vasta sitten kun kassa on täynnä ja yritys pyörii. Raha pitäisi saada nopeammin käyttöön. Esim. Finnveran siltarahoitus on toimiva. Kun rahaa tarvitaan sitä ei saa, kun vasta jälkeenpäin. Prosessi on liian pitkä rahojen takaisin saamiseksi. Haastavinta oli epätietoisuus rahan saapumisesta tilille. Ei pystynyt ennakoimaan omaa budjettiaan, pitkä odotusaika maksatuksessa.

14 14 Yksi LEADER-rahoituksen ongelmakohta tulee vastaan esimerkiksi uutta innovaatiota, keksintöä tai tuotetta kehiteltäessä: etukäteen on mahdotonta tietää mitä tarvikkeita tai kuluja projekti tulee pitämään sisällään, koska ollaan luomassa jotain ennennäkemätöntä. Pienelle yritykselle myös ennusteiden laatiminen vuosien päähän tai hankintojen kilpailutus, jos mahdollisia valmistajia on esimerkiksi vain yksi, tuottavat ylimääräistä päänvaivaa. Tarkkuus liian suuri, jos joku naula esim. oli vääränlainen, niin ei kuulunutkaan hankkeeseen.. Tuotekehittämisessä ei voi sanoa etukäteen mitä siihen tarvitsee. Riittäisi, että saa tietyn summan ja piste. Osa tuotteista kehitetty omalla rahalla, koska [tarvittavia osia] ei voinut määritellä etukäteen. Osa hankkeesta meni "pieleen". Kun tehdään luovaa uutta, mitä ei ole olemassa, rahoitus tulee vasta jälkikäteen. Pitää kehittää ja olla tuloksia ennen kuin on resursseja. Palkat jäävät maksamatta, jotta voi pitää hankkeen pystyssä. Pitää jo ennakkovaiheessa tietää mikä asia liittyy hankkeeseen, säännöt muuttuvat matkan varrella, kuittien kerääminen.. koko kirjanpito pitää käydä läpi että saa rahat. Säännöissä mukana pysyminen ja asioiden ylöskirjaaminen on vaikeaa. Pienyritykselle haastavaa oli talouslukujen ja ennusteiden antaminen, jos joku ei olisi niitä täyttänyt, niin olisi jäänyt tekemättä. Jos asiakkaita käy, niin rahaa tulee. Pienyrityksille voisi olla omat lomakkeet. Vaikea pienyrityksen on antaa ennusteita vuosien päähän, täysin piti vetää hatusta. Ei pienyrittäjä semmoisia osaa antaa. Ohjeistuksesta huolimatta joillakin oli ollut ongelmia hakemusten täyttämisessä ja väärin tai puutteellisesti täytettyjen lomakkeiden vuoksi papereita joko hakemus- tai maksatusvaiheessa oli jouduttu lähettämään useampaan kertaan. Tarjouspyyntöjen tekeminen oli vaikeaa, rahan eteen sai tehdä hommia. Seuraavan kerran tiedän että en kovin helposti lähde hakemaan. Kirjanpitäjältä sain paljon apua. Lopputulos ei vastannut kuitenkaan odotuksia. Kun menin Jämsekiin, täytettiin hakemuksia - siinä vaiheessa ammattitaito oli kaukana.. olisin voinut saada tukea mm. kassakoneisiin ja pankkikorttikoneisiin mutta niitä ei laitettu hakemukseen. Kuitteja ei enää voitu lisätä investointeihin. Tietoa ja osaamista LEADER-rahoituksesta voisi lisätä kehittämisyhtiöissä. Ulkopuolisen avun tarve lomakkeiden tulkitsemiseksi ja täyttämiseksi sekä prosessin etenemisen aikana on ilmeinen. Yksi yrittäjä ehdottikin, että kilpailutusta varten voisi olla valmis tarjouspyyntöpohja helpottamaan pyyntöjen lähettämistä. Into rahoituksen hakemiseen saattaa loppua jo alkuunsa, kun yrittäjä näkee hakemuslomakkeen Rahoituksen vaikutukset Kyselyssä tiedusteltiin rahoituksen vaikutuksia väittämien avulla (kuva 14). Saadulla rahoituksella on ollut paljon vaikutusta 22 yrityksen ja jonkin verran vaikutusta 29 yrityksen liikevaihdon kasvuun (a). Sen sijaan henkilöstömäärän kasvuun (b) vaikutus on ollut vähäisempi: 39 yrityksen henkilöstömäärään rahoitus ei ole vaikuttanut lainkaan. Vaikutusta on ollut lähinnä niillä yrityksillä, jotka ovat saaneet käynnistysrahoitusta. Rahoitus on myös ollut suureksi avuksi tuotannon tehostamisessa (c), 26 yrityksen tuotantoa rahoitus on tehostanut paljon ja 28 yrityksen tuotantoa jonkin verran. Rahoitus on vaikuttanut paljon 20 yrityksen ja jonkin verran 22 yrityksen uusien tuotteiden, tuotantomenetelmien tai toimintatapojen kehittämiseen (d). Rahoitus on vaikuttanut paljon tai jonkin verran 43 yrityksen yleiseen kasvuun (f). Yli puolet yrityksistä mainitsi rahoituksen myös vaikuttaneen yhteistyö- ja sidosryhmäverkoston kasvamiseen.

15 15 Yksi merkittävä seikka on rahoituksen henkinen anti: yrityksistä 40 % sai rahoituksesta paljon ja hiukan yli 40 % jonkin verran uskoa yrityksen toimintaedellytyksiin. Saadulla rahoituksella on ollut paljon tai jonkun verran vaikutusta yhteensä 51 yrityksen toiminnan jatkumiselle (i). Hankkeen toteuttamiseksi rahoitus on ollut välttämätön 45 prosentille yrityksistä (j). Vähäisin vaikutus rahoituksella on ollut yritysten kansainvälistymiseen (h), minkä vain viisi yritystä mainitsi vaikutuksena. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % en osaa sanoa 1 ei lainkaan 2 vähän 3 jonkin verran 4 paljon Kuva 14. Rahoituksen vaikutukset yrityksessä Avoimissa kommenteissa (liite 2) rahoituksen vaikutuksiin liittyen tuli esiin, että rahoitus on monelle yrittäjälle erittäin hyvä ja suuri apu, vaikkei olisi välttämätönkään: Rahoitus ei ollut täysin välttämätön, mutta hyvä apu. Vähentänyt ainakin ensimmäisen vuoden miinusta. Uskottu on [toimintaedellytyksiin] joka tapauksessa, mutta rahoitus on erittäin suuri apu. Rahoitus on vaikuttanut uuden palvelun toteuttamiseen. Raha auttoi todella paljon, vaikkei ihan välttämätön olisi ollutkaan. Saatu rahoitus on esimerkiksi mahdollistanut suuremman tai paremman investoinnin, mitä pelkällä omalla tai lainarahalla olisi hankkinut. Saatu rahoituspäätös on myös aikaistanut tai saanut alulle suunnitteilla olleita hankkeita: Ilman rahoitusta ei olisi aloitettu niin mittavaa investointia. Isolla rahalla on päästy kehittämään. Joillekin yrityksille rahoituksella on ollut todella suuri merkitys, joko taloudellisesti ja/tai henkisesti: Ei ole ollut vielä henkilöstövaikutuksia. Rahoitus vaikuttaa välillisesti kaikkeen. Rahoitus on pitänyt yritystä pystyssä, koska on ollut paljon vaikeuksia. Rahoitus mahdollistaa välillisesti sen, että voi lähteä verkostoitumaan - se vaatii kuitenkin omaa aktiivisuuta.

16 16 Helpottanut yksityisyrittäjän arkea. Ikinä en ole saanut mitään tämän tyylistä tukea. Tuki on ollut "sata jänistä". Osa vastaajista ei vielä osannut täysin arvioida rahoituksen vaikutuksia, sillä hanke oli vielä kesken tai kyseessä oli keksintö, joka on vasta kokeiluasteella. Nämä vastaajat kuitenkin arvioivat esimerkiksi liikevaihdon kasvavan ja hankkeen tuovan positiivisia vaikutuksia tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa tulee vaikuttamaan. Poika on koulutuksessa ja tulee jatkamaan yritystä. Jokainen penni on tarpeen, iso apu. Hankkeessa kehitetään tuotteita, työ alkaa sen jälkeen kun tuotteet on olemassa. Rahoitus luo tavoitteellisuutta ja antaa uskoa yritykseen. Kansainvälistyminen on mahdollista, ja se on ehkä uuden hankkeen paikka. Ei vielä vaikutusta liikevaihtoon, mutta kun toiminta alkaa niin liikevaihto tuplaantuu kahden vuoden aikana. Myös henkilöstö tulee kasvamaan 5-6 henkilöön. Tarkoitus on laajentaa muihinkin akkreditoituihin palveluihin. Tulevaisuudessa kasvua odotettavissa kaikilla osa-alueilla, myös kansainvälistyminen periaatteessa mahdollista, muttei sitä ole vielä konkreettisesti mietitty. Joillekin puolestaan saatu rahoitus on ollut hienoinen pettymys: Tuotekehittely oli kyseessä, mutta rahoituksella ei loppupeleissä ollut merkitystä, koska rahoitusta ei tullut toivottua määrää. Alussa antoi toki uskoa toimintaedellytyksiin, mutta lopputulos jäi laihaksi. Ei olisi jäänyt varmaan tekemättä ilman rahoitusta, mutta rahoitusmahdollisuus antoi sysäyksen eteenpäin. Maksatus tuli kahdessa erässä, vain pari tonnia... itse tehtiin paljon työtä. Paljon ongelmia oli hakemusvaiheessa mm. oman työn osuuden laskeminen Hankkeesta tuli kuluja todella paljon, oli sitouduttu hyvin suureen omaan rahoitusosuuteen. Tämä oli erillinen halli-hanke, passiivienergia urheiluhalli ensimmäinen maailmassa lajiaan. Käytännössä muu toiminta vaikeutui kovasti, koska tämä hanke vei paljon rahaa ja lopulta keskeytyi. Yksi vastaaja kritisoi hiukan kasvun korostamista rahoituksen saamiseksi, vaikka rahoituksen vaikutus liiketoimintaan onkin ollut suuri: Vuosi investointipäätöksen jälkeen lv nousi 42 %. Uudella kalustolla saa tehtyä enemmän tavaraa. Tuotanto 30 % tehokkaampi. Pystyy sahaamaan isompaa tavaraa ja tehokkaammin. Ilman tukea ei olisi mahdollisuus hommata investointia omalla rahalla. Yrityksellä ei ole kasvuhakua. Mikroyrityksellä harvoin on kasvuhalukkuutta, ja tukihommat usein räätälöity kasvua ajatellen. Rahoituksella voisi kannustaa myös ihan perustoimeentuloon ja toiminnan kannattavuuteen ja tehostamiseen. Kaiken kaikkiaan rahoituksella on pääsääntöisesti ollut myönteistä vaikutusta yritysten liiketoimintaan ja yrityksen alulle saattamiseen ja kehittymiseen/kehittämiseen Rahoituksen avulla aloitetun toiminnan jatkuvuus, kokemukset ja suositteluhalukkuus Haastatelluista yrityksistä 67:llä rahoituksen avulla käynnistetty toiminta jatkuu tai hankitut investoinnit ovat edelleen käytössä. Kolmen yrityksen hankkeet ovat keskeytyneet. Yrityksistä 60 oli hakenut LEADER-rahoitusta ensimmäistä kertaa. Vastaajista 10 sanoi hakeneensa aiemminkin LEADER-rahoitusta. Joillekin rahoitus oli tuttu esimerkiksi edellisen

17 17 yritystoiminnan tai yhdistystoiminnan kautta. Eri rahoitusmuodot myös sekoittuivat vastaajien mielessä, eivätkä he lopulta olleet aivan varmoja, ovatko hakeneet juuri LEADERrahoitusta vai jotain muuta tukea. Haastatellusta 70 yrityksestä 67, eli 96 %, suosittelisi LEADER-rahoitusta toisille yrityksille ja moni vastaajista olikin jo kertonut tästä rahoitusmuodosta eteenpäin (kuva 15). 4 % Kyllä En 96 % Kuva 15. Suosittelisitteko LEADER-rahoituksen hakemista toisille yrityksille? Perusteluina suosittelulle vastaajat mainitsivat esimerkiksi sen, että rahoitus on helpotus pienelle yrittäjälle ja antaa uskoa eteenpäin. Ne, joilla hanke oli sujunut hyvin, olivat ehdottomasti suosittelun kannalla. Suosittelusta huolimatta moni myös muistutti, että hakemusprosessiin on syytä suhtautua tietyllä varauksella: hakeminen vaatii paljon paperityötä ja sitoutumista sekä ottaa aikaa. Suosittelen paperisotaa rakastaville, kuten eräs vastaaja totesi. Muutamat kokivat myös niin, että kovin pienten summien vuoksi hakemiseen ei kannata ryhtyä, koska paperityöhön kulutettu aika vie tuloja varsinaisesta työstä - toisin sanoen saman rahan olisi tienannut omalla työllään byrokratiaan kulutetussa ajassa. Aloittaville ja pienyrityksille ok, isommille ei Oli yllätys että pienet yritykset voi jotain joskus saada. Jos paperit on kunnossa ja selkeät, niin mikäs siinä. Nyt osaisi jo itsekin laatia. Kolmesta kielteisesti vastanneesta yksi perusteli vastauksiaan pettymyksellä ELY-keskuksen toimintaan (oma hanke oli kariutunut), toinen ei suosittelisi rahoitusmuotoa pienille hankkeille vaativan byrokratian vuoksi. Kolmas puolestaan mainitsee, että rahoitus voi vääristää kilpailutilannetta, mikäli myös varakkaammat saman alan toimijat saavat tukea. Rahoituksen tulisi kohdistua niihin, jotka todella tukirahoitusta tarvitsevat.

18 LEADER-ryhmien toiminnan kehittäminen tulevaisuudessa Yrittäjiltä kysyttiin, millaista toimintaa he odottavat LEADER-ryhmiltä tulevaisuudessa (kuva 16). Kaikki avoimet kommentit kysymykseen liittyen ovat liitteessä % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % aktiivisempaa yhteydenpitoa kattavampaa pienyritysneuvontaa suurempi vastuu hakemuksista infotilaisuudet 1 täysin eri mieltä 2 jokseenkin eri mieltä 3 ei samaa eikä eri mieltä 4 jokseenkin samaa mieltä 5 täysin samaa mieltä Kuva 16. Millaista toimintaa toivotte LEADER-ryhmiltä tulevaisuudessa? (N 70) Yhteensä 49 % vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että ryhmä voisi pitää vielä aktiivisemmin yhteyttä hankkeen aikana ja joidenkin mielestä myös sen jälkeen. Keskusteluissa kävi ilmi, että yrittäjät kaipaavat yhteydenpidolta kuulumisten kyselyä ja kiinnostusta yritystä ja yrittäjää kohtaan: yhteydessä oleminen on myös yrittäjän henkistä tukemista ja kannustamista. Ei ole koskaan liikaa yhteydenpitoa, neuvontaa ja ohjeistusta, etenkin aloittavalla yrityksellä. Yhteydenpito ei ole pahitteeksi. Kyllä saa käydä kahvilla :) Henkinen tuki hankkeen aikana ja mitä kuuluu -puhelut olisivat mukavia. Monien mielestä kuitenkin yhteydenpito jo nykyisellään on vallan riittävää ja neuvoja on saatu aina kysyttäessä yhteydenpidon lisäämiselle ei koeta tarvetta. Yhteydenpidon tiiviys myös todennäköisesti vaihtelee hankkeesta, yrittäjän neuvonnan tarpeesta tai LEADERryhmästä riippuen. Nykyinen yhteydenpito on riittävää.. yrittäjä itse soittaa jos tarvitsee apua. Moni saattaa tarvita apua paperisotaan. Riippuu hankkeesta yhteistyön tiiviys. Yrittäjän pitää itse osata täyttää hakemuksia - "laittaa voi leivän päälle". Kysymyksestä, pitäisikö LEADER-ryhmien tarjota nykyistä kattavampaa pienyritysneuvontaa, vastaajista 36 % oli täysin samaa mieltä ja 45 % jokseenkin samaa mieltä. Myönteisesti vastanneiden mielestä neuvontaa ei ole koskaan liikaa, ainakaan aloittelevalle

19 19 yrittäjälle. Koska LEADER-ryhmät tuntevat jo yritykset, myös monialaisempi neuvontapalvelu voisi olla luontevaa. Eniten kaivattiin markkinointineuvontaa (8 mainintaa), mikä ilmeni avoimissa kommenteissa. Markkinointiasioissa etenkin tarvitsisi lisää neuvontaa. Rahoituksen mukana tulee esiin monia muitakin liiketoiminnan osa-alueita, ryhmä tuntee jo yrityksen, niin yhteistyö on luontevaa. Mielipiteet siihen, pitäisikö LEADER-ryhmän ottaa vielä suurempi vastuu hakemusten täyttämisestä, jakautuivat tasaisemmin. Eri LEADER-ryhmät toimivat eri tavoin, ja joissakin ryhmissä yhteistyö hakemusten täyttövaiheessa on jo hyvin tiivistä yrittäjä saa siis jo paljon apua nyt, eikä enempää voisi oikeastaan antaa. Yksi vastaaja puolestaan oli valmis jopa maksamaan palvelusta, jossa yrittäjän tarvitsisi ainoastaan kuvailla hanke ja allekirjoittaa hakemukset. Avoimissa kommenteissa nousi usein kuitenkin esiin se, että yrittäjän täytyy myös itse ottaa vastuuta hakemusten täyttämisestä ja tehdä oma osuutensa (11 mainintaa). Osalle yrittäjistä hakemusten täyttäminen ei ollut tuottanut mitään ongelmia. Hakemusten täyttäminen olisi siunaus Hakemusten täyttöön voisi tarjota apua jos yrittäjällä ei ole muita apuja saatavilla, hakemukset ovat mutkikkaita. Yrittäjän täytyy tietää itse oma liiketoimintansa Kädestäpitämismeininki ei ole hyvästä. Vastaajista 52 % oli täysin samaa mieltä siitä, että LEADER-ryhmät voisivat järjestää yritysrahoituksen infotilaisuuksia. Vastaajien mielestä tiedotusta LEADER-rahoituksesta on tarpeen lisätä ja toiminta voisi olla näkyvämpää. Yleisesti ottaen moni vastanneista ei ollut tiennyt tästä rahoitusmuodosta lainkaan ennen kuin menivät yritysneuvojan juttusille tai kuulivat asiasta muuta kautta. Avoimissa vastauksissa (5 mainintaa) toivottiin myös henkilökohtaista tiedottamista ja suoraa kontaktia enemmän kuin yleisötilaisuuksia: yrittäjän aika on kortilla ja lähteminen työn äärestä tai vähäisellä vapaa-ajalla kuuntelemaan luentoja ei onnistu tai houkuttele. Tiedotusta LEADER-rahoituksesta pitäisi lisätä, jotta pienet yritykset voisivat saada tukea ja tietäisivat. Mieluummin suoramarkkinointia yrityksille, juuri sinulle! Uusien rahoitusmahdollisuuksien ym. tuen (esim. markkinointi) hakeminen ja etsiminen on työlästä ja aikaavievää, jos joku tulisi kertomaan kotiin/toimistolle asti niin olisi tosi hyvä juttu. Yrittäjät eivät ehdi infotilaisuuksiin, henkilökohtainen kontakti kuitenkin tärkeämpi ja tavoittavampi. LEADER-ryhmien toiminta on yrittäjien mielestä nykyisellään hyvää, mutta tuntematonta. Ryhmä koetaan rahoittavana tahona, eikä siltä odoteta oikeastaan enempää.

20 Yrittäjien mielipiteet LEADER-ryhmän hyödyllisyydestä ja tarpeellisuudesta LEADER-ryhmien toiminta koettiin poikkeuksetta tärkeänä kaikkien 70 vastanneen yrityksen mielestä. Kaikki avoimet kommentit ovat liitteessä 4. Yrittäjien vastauksissa korostui LEADER-ryhmän suuri merkitys rahoituksen saamisen väylänä. Ryhmällä on myös merkittävä rooli yrittäjän apuna mutkikkaassa hakuprosessissa, lomakkeiden täyttämisessä sekä byrokratian pehmentäjänä ja selventäjänä. Näitä perusteluja tuli 28 yritykseltä. Saa ohjeita tukien hakuun, tuki on osana budjetissa. Jos ajattelee koko Eurooppaa, niin Suomessa myös tulee hyödyntää tätä rahaa. Suomentavat hankejargonia, helpottaa ja nopeuttaa hankehakemista, tarjoavat asiantuntijpalvelua ja helpottavat yrittäjän hakemista. On erittäin tärkeää, papereita ei osaa täyttää ilman apua. Yksittäisen yrityksen kannalta on tärkeä ja merkittävä rahoitustuki ja apu. Liputetaan ja kiitollisuudella vastaanotetaan! Seuraavaksi eniten, 19 mainintaa, sai LEADER-ryhmän merkitys nimenomaan pienten yritysten ja maaseudun yritysten rahoittajana ja paikallisena toimijana. Pienten yritysten ja pienten hankkeiden on vaikea muutoin saada rahoitusta, mutta LEADER-ryhmä paikallisena ja lähellä olevana toimijana on mikroyrittäjälle tärkeä ja helposti lähestyttävä organisaatio. Tärkeää tällaisella alueella toimivalle ja pienelle yritykselle. Pienuus on hyväksyttyä tämän instanssin kanssa. Esim. Ely-keskusta ei kiinnosta pienyrittäjät. Tarve kehittää maaseudun yrityksiä ei takuulla vähene, suuri osa maaseudun asukkaista lienee yrittäjiä. Kohderyhmä jää monen neuvonta- ja rahoitustyön ulkopuolelle. Omalla paikkakunnalla oli ihminen jonka luona saattoi käydä ja myös virka-ajan ulkopuolella. Kaksi instanssia [LEADER-ryhmä ja ELY-keskus], jotka tekevät päätöksen on pieni harmi siihen nähden että joku on apuna. Papereiden täyttäminen yksin iltapuhteella kotona on ahdistuksen paikka. Monesti hakeminen tyssää siihen, ettei vaan jaksa hakea tukia, mikä on todella suuri harmi. Avoimista vastauksista 13 liittyi LEADER-ryhmän merkitykseen yleisen henkisen tuen ja rohkaisun antajana. Ryhmän toiminta on koko hakuprosessin kannalta tärkeää, on toinen puoli kakkua, helpompi ylittää kynnys lähteä hakemaan, rohkaisee. Hankkeen alkuarviointi on oleellista, [LEADER-ryhmä] antaa mielipiteen hankkeen mielekkyydestä, jos ryhmän mielestä hankkeella on potentiaalia, niin se luo uskoa projektin toteuttamiseen. LEADER-ryhmän tarjoama rahoitus on suuri apu myös aloittavalle yritykselle (12 mainintaa). Tärkeää alkuvaiheessa; saa tukea ja uskoa yrittämiseen, saa täsmärahoitusta. Kehittää yritystä eteenpäin, kun alussa ei ole rahaa missään - tärkeä potku alkuvaiheessa. Tulee jatkuvuutta ja rahaa toiminnan kautta. Liikkeellelähtöasetelmassa tärkeää. [LEADER-toiminta on] todella tärkeää. Mahdollistaa monen aloittavan yrityksen toiminnalle hyvän alun, helpottaa alkuinvestointeja - suuri asia. Moni hankinta olisi jäänyt tekemättä ilman tukea, pystyi satsaamaan eri tavalla yrityksen aloittamiseen.

Maaseudun LEADER-yritysrahoitus

Maaseudun LEADER-yritysrahoitus Maaseudun LEADER-yritysrahoitus Kokemuksia Keski-Suomen LEADER-ryhmien ja PoKo ry:n alueen yrittäjiltä KYSELYTUTKIMUSRAPORTTI 27.8.2012 Niina Puistovirta Maaseutukehitys ry 2 Sisällys 1. Johdanto... 3

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä

Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä Tilaisuus: Toimintaryhmien neuvottelupäivät 1.4.2009, Dipoli, Espoo Kirsi Murtomäki, ylitarkastaja,

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500

Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500 Härmänmaan TE-toimisto Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500 Starttirahan hakeminen Starttirahaa haetaan siitä

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA Yhteenveto Lähes kaikki vastanneet tiekunnat eivät ole käyttäneet aikaisemmin yksityisiä tieisännöintipalveluja. Vastaajat

Lisätiedot

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020 Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020 Maria Konsin-Palva Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Mikä maaseutuohjelma? Osaksi EU:n rahoittama kehittämisohjelma, EU osuus tulee maaseuturahastosta - On toteutettu

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet

NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet Ohjelmakaudella 2007-2013 Pohjois-Savossa toimii kolme Leader -toimintaryhmää: Ylä-Savon Veturi ry www.ylasavonveturi.fi Kehittämisyhdistys Kalakukko ry www.kalakukkory.fi

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI Rahoitusmahdollisuudet mikroyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä Kuortanen 1.9.2009 Jarmo Kallio MIKROYRITYS Yritys joka työllistää alle 10 työntekijää

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Yrityksille Joilla Venäjäperusasiat kunnossa

Lisätiedot

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015 Leader-rahoitus Yritysten ja yhdistysten info 2015 Mitä Leader on? Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Valintakriteerit maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Tietoisku 4.4.2014

Valintakriteerit maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Tietoisku 4.4.2014 Valintakriteerit maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Tietoisku 4.4.2014 Sari Rannanpää Avaintaito Osuuskunta Suomi sari@avaintaito.com Rahoituksen tarkentamisen yleisimmät keinot Hyväksyttävyysvaatimus

Lisätiedot

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Yritysrahoituskysely 2012 Taulukko 1. Yritysten toimialat, % T a ulukko 1. Yrityste n toimia la t, % Teollisuus 23 Sähkö-, kaasu ja vesihuolto 3 Rakentaminen 12 Tukku- ja vähittäiskauppa 18 Majoitus- ja

Lisätiedot

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen 1 V. 2010 toteutetussa selvityksessä kysyttiin yritysten tärkeimmistä kehittämis-, ja osaamishaasteita kansainvälisessä kaupassa seuraavan 5 vuoden aikana. 2 Yhteenveto kommenteista, joiden suhteen toivottiin

Lisätiedot

LEADER-tuki maaseutualueiden kehittämisessä. Heidi Pasanen, Leader-neuvoja

LEADER-tuki maaseutualueiden kehittämisessä. Heidi Pasanen, Leader-neuvoja LEADER-tuki maaseutualueiden kehittämisessä Heidi Pasanen, Leader-neuvoja Leader - yleisperiaatteita Läheisyysperiaatteeseen perustuva toimintatapa alueiden kehittämisessä Paikallista, alueiden välistä,

Lisätiedot

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden

Lisätiedot

Tavoitteena: elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilyttäminen ympäristön tilan parantaminen uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö

Tavoitteena: elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilyttäminen ympäristön tilan parantaminen uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAA 2007-2013 Tavoitteena: elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilyttäminen ympäristön tilan parantaminen uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö MANNER-SUOMEN

Lisätiedot

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen Kansainvälisen kasvun ja rahoituksen aamu 12.3.2014 Varsinais-Suomen ELY-keskus/Timo Mäkelä 13.3.2014 1 Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Yritystuen maksaminen

Yritystuen maksaminen Yritystuen maksaminen Leadertyön ajankohtaispäivät 28.10.2015 Maaseutuvirasto Tukien maksatusyksikkö Per-Ola Staffans Yritystuen maksamiseen liittyviä säännöksiä Ns. maaseuturahastoasetus (EU) N:o 1305/2013

Lisätiedot

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Raportin kohderyhmä: Yrityspalvelu Pirjo Lundeqvist Oy Vastaajia yhteensä: 19 1 Raportin lukuohjeet - Raportin alussa näytetään tää indeksit: it Indeksi tarkoittaa

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Yritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta 21.1.2015

Yritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta 21.1.2015 Yritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta 21.1.2015 Faktaa Mansikasta Yhdistyksen johtavana ajatuksena toimia maaseutualueiden elinvoimaisuuden puolesta Yhdistyksen toimialue Sisä-Savo, Leppävirta, Varkauden

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Raivaaja Yritysten kasvun ja alueelle sijoittumisen esteet pois Itä-Uudellamaalla 2014 Posintra Oy. Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen

Raivaaja Yritysten kasvun ja alueelle sijoittumisen esteet pois Itä-Uudellamaalla 2014 Posintra Oy. Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen Raivaaja Yritysten kasvun ja alueelle sijoittumisen esteet pois Itä-Uudellamaalla 2014 Posintra Oy Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-toimintaryhmät Maaseudun kehittämisyhdistyksiä, jotka aktivoivat, neuvovat ja rahoittavat Maaseudun toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN Mistä apua ja rahoitusta kansainvälisyyteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Yritysrahoitusryhmä Jarmo Kallio 13.12.2010 1 ELY-keskuksen

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 Sivu 1 20.6.2011 Kehittämisen lähtökohdat Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 toteutetaan koko maassa Ahvenanmaata

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseutuohjelman 2014 2020 yritystuet

Manner-Suomen maaseutuohjelman 2014 2020 yritystuet Manner-Suomen maaseutuohjelman 2014 2020 yritystuet Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Pääehdot yritykselle Maaseutumaisella alueella sijaitsevat pienet (alle 50 htv) - ja mikro-yritykset tai elintarvikkeiden

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Kimmo Riusala www.obotnia.fi facebook.com/obotnia Esityksen rakenne 1. Monirahastoisenyhteisölähtöisen paikallisen

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Miten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan?

Miten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan? Miten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan? Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Risto Mäkikyrö Teknologia-asiantuntija 1/18 Esityksen sisältö Hakemuksen kokonaisuus (kalvot 2-5) NABC (kalvot 7-11) Projektin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen logo Hankehakemuksia voi jättää pelkästään sähköisesti EURA 2014 -järjestelmässä, joka avautuu hakijoille toukokuun

Lisätiedot