KYSELYTUTKIMUSRAPORTTI Keski-Suomen LEADER-ryhmiltä yritysrahoitusta saaneet yritykset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYSELYTUTKIMUSRAPORTTI Keski-Suomen LEADER-ryhmiltä yritysrahoitusta saaneet yritykset"

Transkriptio

1 KYSELYTUTKIMUSRAPORTTI Keski-Suomen LEADER-ryhmiltä yritysrahoitusta saaneet yritykset 8/2012 Niina Puistovirta

2 2 Sisällys 1. Johdanto Mitä LEADER-toiminta on? Kyselyn tavoite ja aiemmat tutkimukset Taustatiedot haasteltavista yrityksistä Kyselyn tulokset aihealueittain Mitä kautta yritykset saavat tietoa LEADER-rahoituksesta? Miten yritykset ovat kokeneet LEADER-ryhmien antaman palvelun? Ongelmakohtia ja kehitettävää Rahoituksen vaikutukset Rahoituksen avulla aloitetun toiminnan jatkuvuus, kokemukset ja suositteluhalukkuus LEADER-ryhmien toiminnan kehittäminen tulevaisuudessa Yrittäjien mielipiteet LEADER-ryhmän hyödyllisyydestä ja tarpeellisuudesta Vapaa sana Johtopäätökset ja suositukset LÄHTEET LIITTEET Kuvat Kuva 1. Keski-Suomen LEADER-ryhmien alueet... 4 Kuva 2. PoKo ry:n aluekartta... 5 Kuva 3. Yritysten saama tuki (N70)... 6 Kuva 4. Myönnettyjen tukien jaottelu lajeittain. (N70) Kuva 5. Ryhmien jakamien tukien määrät (N70)... 7 Kuva 6. Yritysten ikäjakauma... 8 Kuva 7. Vastanneiden yritysten toimialat (N70)... 8 Kuva 8. Mistä saitte ensimmäisen kerran tietoa LEADER-rahoituksesta yrityksille? (N 69)... 9 Kuva 9. LEADER-rahoitukseen tarkemmin tutustuttuanne, kävikö tiedoista selkeästi ilmi a) voiko yrityksenne hakea tukea / b) miten tukea haetaan? (N 70) Kuva 10. Saitteko muualta kuin LEADER-ryhmältä apua tuen hakemiseen? (N 69) Kuva 11. Tiedonsaanti hakuvaiheessa. Saitteko tukihakemuksenne hakuvaiheessa LEADER-ryhmältä riittävästi tietoa.. (N 70) Kuva 12. Tiedonsaanti toteutus- ja maksatusvaiheessa. Saitteko hankkeenne toteutus- ja maksatusvaiheessa LEADER-ryhmältä riittävästi tietoa.. (N 70) Kuva 13. Yrittäjien palvelukokemukset. Mielestäni LEADER-ryhmän henkilökunta.. (N 70) Kuva 14. Rahoituksen vaikutukset yrityksessä Kuva 15. Suosittelisitteko LEADER-rahoituksen hakemista toisille yrityksille? Kuva 16. Millaista toimintaa toivotte LEADER-ryhmiltä tulevaisuudessa? (N 70)... 18

3 3 1. Johdanto Yrittäjyyteen innostaminen on tärkeä teema Suomessa ja Euroopassa. Yrittäjyys on myös yksi maaseudun elinvoimaisena pitämisen kulmakivistä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman keskeisenä tavoitteena on perinteisen maa- ja metsätalouden tukemisen lisäksi monipuolistaa maaseudun yritystoimintaa ja kannustaa paikallislähtöiseen kehittämistyöhön. Suomen kansallisen maaseudun kehittämisstrategian toimintalinja 3 määrittelee ensisijaiset tavoitteet maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseksi ja maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantamiseksi. Toimintalinjan tavoitteena on tukea maaseudun yritysten ja työpaikkojen määrän lisääntymistä ja elinkeinojen monipuolistumista, vahvistaa naisten ja nuorten osuutta elinkeinotoiminnassa, edistää uusien innovaatioiden ja tuotekehityksen hyödyntämistä työtilaisuuksien luomiseksi maaseudulle sekä lisätä maaseudun osaamista yrittäjyyden sekä tietotekniikan ja muun teknologian alueilla. Toimintalinja 3:n toimenpiteillä kuten taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle (311) ja tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen (312) kehitetään maaseudun yritystoimintaa. (MMM, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , s ) Strategiaa toteutetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman avulla. Ohjelman keskeisenä tavoitteena, strategiaa mukaillen, on maaseudun yritystoiminnan vahva kasvu ja työpaikkojen lisääminen myös muilla kuin perinteisillä maaseudun yritystoiminnan aloilla (Maaseutuvirasto, Yritystoiminnan tuet -esite ). Ohjelmasta tuetaan sen tavoitteita toteuttavien, maaseudun yritystoimintaa monipuolistavien yritysten perustamista, kehittämistä ja laajentamista. Suomessa hyväksi maaseudun kehittämisen välineeksi todetulla LEADER-toimintatavalla on olennainen merkitys toimintalinjan 3 tavoitteiden saavuttamisessa (MMM, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , s. 61). Meneillään oleva Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma on alkanut vuonna 2007 ja jatkuu vuoden 2013 loppuun. Uutta ohjelmakautta valmistellaan parhaillaan. Omalta osaltaan kehittämisohjelmaa toteuttavat ja maaseudun yrityksiä rahoittavat tämän kyselyn tilanneet Keski-Suomen LEADER-toimintaryhmät, JyväsRiihi ry, Maaseutukehitys ry, Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry ja Vesuri-Ryhmä ry. Lisäksi kyselyssä oli mukana PoKo ry, jonka alueena on Mänttä-Vilppula, Virrat, Ruovesi ja Kuru. Pieniä yrityksiä Suomessa on paljon ja niiltä odotetaan sekä kasvua että työllistävää vaikutusta. Suomen yrittäjien (2011) mukaan Suomen yrityksistä 93,4 % on alle kymmenen henkeä työllistäviä mikroyrityksiä ja uusista työpaikoista kolme neljästä syntyy pk-yrityksiin. Kuitenkin tuoreen, kesäkuussa 2012 julkaistun yritysrahoituskyselyn (Elinkeinoelämän keskusliitto ym. 2012) mukaan mikroyritysten rahoitusongelmat ovat jopa kolme kertaa yleisempiä kuin suurten yritysten rahoitusongelmat. Rahoitusongelmat ovat myös keskimäärin selvästi vakavampia kuin suurissa yrityksissä: lähes puolet rahoitusongelmia kokeneista mikroyrityksistä ei saanut ulkoista rahoitusta lainkaan. Rahoituksen puute heijastuu mikroyrityksillä suoraan toiminnan jatkumiseen: yli 80 prosentilla rahoitusongelmia kokeneista mikro- ja pienistä yrityksistä yrityksen toiminnan jatkuvuus oli joko vaarassa tai liiketoimintaa voitiin jatkaa vain olennaisesti suunnitellusta poikkeavalla tavalla. (Mt 2012.) LEADER-toimintaryhmät ovat tärkeitä rahoittajia maaseudun mikroyrittäjille. Tämän kyselytutkimuksen tarkoituksena oli tulevan ohjelmakauden strategiaa silmälläpitäen selvittää, miten toimintaryhmiltä rahoitusta saaneet yritykset ovat kokeneet hyötyneensä LEADER-toiminnasta ja rahoituksesta, sekä mitä he toivovat rahoitukselta ja toimintaryhmätyöltä tulevaisuudessa.

4 4 2. Mitä LEADER-toiminta on? LEADER-toimintaryhmä on rekisteröity yhdistys, joka kannustaa maaseudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään uusia työpaikkoja ja yrityksiä. LEADER-toimintaryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa edistäviä hankkeita sekä yrityksiä. Ryhmät myös neuvovat tuen hakijoita hakemusten valmistelussa ja hankkeiden toteuttamisessa ja myös tiedottavat tuista, paikallisesta maaseudun kehittämissuunnitelmastaan ja rahoittamistaan hankkeista sekä aktivoivat paikallisia toimijoita (Maaseutu.fi/leader). LEADER-toiminnan kulmakiviä ovat paikallisuus, oma-aloitteisuus ja verkostoituminen. Ryhmät saavat vuosittain käyttöönsä tietyn summan julkista rahaa, jolla ne rahoittavat valitsemansa hankkeet omalla toimintaalueellaan. Ryhmiä rahoitetaan EU:n maaseuturahaston Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Osa toimintaryhmien rahoituksesta on peräisin kansallisista lähteistä, joita ovat valtio ja kunnat. (Maa- ja metsätalousministeriö 2011.) Manner-Suomessa toimii kaiken kaikkiaan 55 LEADER-toimintaryhmää ja yksi toimii Ahvenanmaalla. Keski-Suomen LEADER-ryhmien sekä PoKo ry:n alueet ja yritysten kotikunnat näkyvät alla olevissa kartoissa. Kuva 1. Keski-Suomen LEADER-ryhmien alueet

5 5 Kuva 2. PoKo ry:n aluekartta Yritysten on mahdollista saada avustusta investointeihin, yritysten kehittämiseen ja ensimmäisten vieraiden työntekijöiden palkkakustannuksiin. (Maaseutuvirasto, yritystoiminnan tuet 2010). Tukiprosentit voivat vaihdella alueittain ja ryhmittäin. Jäljempänä näistä tukimuodoista käytetään nimiä investointituki, kehittämistuki ja käynnistämistuki. Yrittäjä voi hakea tukea maaseuturahaston varoista joko ELY-keskuksesta tai paikalliselta toimintaryhmältä, eli LEADER-ryhmältä. Tukihakemusten käsittelypaikan määrittelee lähinnä haettavan tuen määrä. Keski-Suomessa kustannusarvioltaan yli euron arvoiset hankkeet käsitellään pääsääntöisesti suoraan ELY-keskuksessa (Viisari ry 2009). Pienemmät hankkeet kulkevat paikallisen LEADER-ryhmän kautta, vaikka lopullinen rahoituspäätös tehdäänkin ELY-keskuksessa. LEADER-ryhmä tekee hankkeen tarkoituksenmukaisuusharkinnan ja ELY-keskus laillisuusharkinnan. ELY-keskus ei voi muuttaa LEADER-ryhmän tekemää tarkoituksenmukaisuusharkintaa, vaan voi puuttua ainoastaan hankkeen laillisuuteen. Jos hanketukea haetaan suoraan ELY-keskuksesta, niin ELY-keskus vastaa sekä tarkoituksenmukaisuus- että laillisuusharkinnoista. (Laki maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista , 4.luku 33 ) 3. Kyselyn tavoite ja aiemmat tutkimukset Tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten yrittäjät saavat tiedon LEADER-rahoituksesta, onko tieto yrittäjille selkeää ja mitä mahdollisia ongelmakohtia rahoitusprosessissa on. Lisäksi kartoitettiin rahoituksen vaikutuksia yrityksissä ja tiedusteltiin yrittäjien mielipiteitä LEADER-ryhmien nykyisestä palvelusta sekä toiveita koskien tulevaisuuden LEADERtoimintaa. Kyselylomake on laadittu yhteistyössä Keski-Suomen LEADER-ryhmien (JyväsRiihi ry, Maaseutukehitys ry, Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry, PoKo ry ja Vesuri-Ryhmä ry) kanssa. Yritysten kokemuksia LEADER-toiminnasta, ohjelmaperusteisista rahoittamismalleista ja rahoituksen vaikutuksista on selvitetty muutamissa aiemmissa tutkimuksissa. Viisari Ry:n alueella on Aikaväli-hankkeen puitteissa vuonna 2007 tehty kysely LEADER+yritysrahoitusta saaneille yrityksille (Puro, 2007). Vuonna 2012 Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus selvitti tutkimuksessaan (Ponnikas ym. 2012) Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan ohjelmallisen kehittämisen vaikuttavuuksia. Kyselyyn osallistui rahoitusta saaneiden yritysten lisäksi kehittämishankkeiden ja kehittämisyhtiöiden edustajia sekä kunnanjohtajia. Valtakunnallisella tasolla LEADER-toiminnan vaikutuksia on tutkittu

6 6 viimemmäksi manner-suomen maaseudun kehittämisohjelman arviointiraportissa vuodelta 2011 (Keränen ym. 2012). Kaikkien näiden kyselyiden tuloksissa nousevat melko selvästi esille samat teemat: LEADERtoiminta koetaan yrittäjää lähellä olevaksi, erityisesti aloittaville- ja mikroyrityksille merkittäväksi tukimuodoksi. LEADER-ryhmien palvelu ja heiltä saatu apu on yrittäjien mielestä hyvää, mutta rahoituksen hakemiseen vaadittu byrokratia on turhan raskas ja sitä tulisi keventää. Saadulla rahoituksella on ollut myönteisiä vaikutuksia yrityksen toimintaan ja liikevaihtoon. Hypoteesina on, että tämän kyselyn tulokset ovat samansuuntaisia edeltävien kyselyiden kanssa. 4. Taustatiedot haasteltavista yrityksistä Haastateltaviksi on valittu n. 30 % kunkin LEADER-ryhmän yritysrahoitusta saaneista yrityksistä. Jyväs-Riihi ry, Viisari ry ja Maaseutukehitys ry ovat tietoisesti valinneet haastateltavat yritykset rahoitusta saaneiden joukosta, mutta tavoitelleet monipuolista otosta. Vesuri-ryhmä ry ja PoKo ry käyttivät haastateltavien valinnassa arvontaa. Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluin kesä-heinäkuun 2012 aikana. Haastattelussa apuna käytettiin Webropolohjelmistoa, jonka sähköiselle lomakkeelle saadut vastaukset tallennettiin. Haastattelut aloitettiin ja päätettiin Kyselyssä oli mukana 77 yritystä. Yrityksistä 15 oli Jyväs-Riihen alueelta, 17 Viisarin alueelta, viisi Maaseutukehityksen alueelta, 20 Vesuri-ryhmän alueelta ja 20 PoKon alueelta. Näistä yhteensä kyselyyn vastasi 70 yritystä, joten vastausprosentiksi muodostui 90. Kyselyyn osallistuvien yritysten taustatiedot saatiin kultakin LEADER-ryhmiltä valmiina. Taustatiedoista käy ilmi LEADER-alue, yrityksen nimi, yhteyshenkilöt, paikkakunta, saatu tukilaji ja määrä, yrityksen ikä, yrittäjän ikä (jos tiedossa) ja onko yrityksellä maatilakytkentää. Taustamuuttujissa eri tuet, kehittämis-, investointi- ja käynnistystuki, laskettiin yhteen yhdeksi tukisummaksi. Kuvassa 3 näkyy tukimäärien jakauma. 34 % 33 % alle 5000 e e e yli % 24 % Kuva 3. Yritysten saama tuki (N70) Kyselyyn osallistuneet yritykset ovat saaneet hyvin erisuuruisia tukia. Suurin yksittäinen summa oli , pienin puolestaan Sekä suuria yli euron että pienimpiä alle 5000 euron tukia jaettiin lähes yhtä paljon.

7 7 Kuvassa 4 on esitetty, miten tuet jakautuivat investointi-, käynnistämis- ja kehittämistukien kesken. 25 % 16 % 59 % Investointituki Käynnistämistuki Kehittämistuki Kuva 4. Myönnettyjen tukien jaottelu lajeittain. (N70). Eniten tukea on myönnetty investointeihin (kuva 4). Neljännes tuista oli kehittämistukea ja 16 % käynnistystukea. Sama vastaaja on saattanut useampaa kuin yhtä tukea. Seuraavassa kuvassa 5 puolestaan on nähtävissä tukisummien jakauma LEADER-ryhmittäin alle 5000 e (N=23) e (N=6) e (N=17) yli (N=24) Viisari ry Vesuri-ryhmä ry PoKo ry Maaseutukehitys ry JyväsRiihi ry Kuva 5. Ryhmien jakamien tukien määrät (N70) Viisari ry ja Jyväs-Riihi ry ovat myöntäneet eniten suurimpia, yli euron tukia, PoKo ry:n jakamat tuet jakautuvat tasaisesti eri kokoluokkiin ja Vesuri Ry puolestaan on myöntänyt eniten alle 5000 euron tukia. Myös Maaseutukehityksen jakamien tukien määrä on painottunut yli euron tukisummiin.

8 8 Kuvassa 6 näkyy tukia saaneiden yritysten ikä, mikä vaihteli juuri aloittaneesta yli 20 vuotta toimineisiin. yli 20 vuotta; vuotta; vuotta; 14 alle 2 vuotta; vuotta; 19 alle 2 vuotta 2-4 vuotta 5-10 vuotta vuotta yli 20 vuotta Kuva 6. Yritysten ikäjakauma Niukasti yli puolet yrityksistä oli kuitenkin enintään neljä vuotta toimineita, eli melko tuoreita yrityksiä vuotta ja vuotta yrittäneitä oli molempia 14 kappaletta. Yli 20 vuotta toimineita yrityksiä oli mukana viisi. Yritysten toimialakirjo oli hyvin heterogeeninen (Kuva 7). Yrityksistä seitsemällä oli maatilakytkentä. Yrityksen toimiala Muu palvelutoiminta Taiteet, viihde ja virkistys Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Kiinteistöalan toiminta Informaatio ja viestintä Majoitus- ja ravitsemistoiminta Tukku- ja vähittäiskauppa; Rakentaminen Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, Teollisuus Kaivostoiminta ja louhinta Maatalous, metsätalous ja kalatalous Yrityksen toimiala Kuva 7. Vastanneiden yritysten toimialat (N70). Vastaajista suurin osa oli yksittäisiä ammatinharjoittajia, joiden toimialojen kirjo vaihteli suuresti. Majoitus- ja ravitsemisyrittäjiä oli 10 ja taiteet, viihteet ja virkistys alalla, johon kuuluu esim. liikunta-alan yrittäjät, oli myös monta vastaajaa.

9 9 5. Kyselyn tulokset aihealueittain Tässä osiossa käydään läpi kyselyn tuloksia ja pohditaan johtopäätöksiä. Lainaukset ovat poimintoja yrittäjien avoimista kommenteista, joita kyselyn aikana tuli esille Mitä kautta yritykset saavat tietoa LEADER-rahoituksesta? Puolet vastaajista on saanut tiedon LEADER-rahoituksesta paikkakunnan kehittämisyhtiön tai muun yrittäjien neuvontatahon kautta kehittämisyhtiön lisäksi tiedonlähteiksi mainittiin ProAgria ja TE-toimisto (kuva 8). Toiseksi eniten, 28 prosentille, tieto on kantautunut yrittäjien korviin puskaradion välityksellä. Tiedon lähteeksi mainittiin useimmiten toiset yrittäjät tai sukulaiset. Pari vastaajaa kertoi saaneensa tietoa koulutustilaisuudesta. Osalle puolestaan LEADER-rahoitus oli tuttu edellisen yritystoiminnan tai yhdistystoiminnan kautta. Vastaajista 16 % oli ottanut yhteyttä suoraan LEADER-ryhmään. Internetistä tietoa oli saanut vain kaksi ja lehti-ilmoituksista kolme vastaajaa. 2 % Internetistä 28 % Yrityspalvelusta / elinkeinoviranomaisilta 4 % 50 % Suoraan LEADER-ryhmästä Lehdestä 16 % "Puskaradiosta" Kuva 8. Mistä saitte ensimmäisen kerran tietoa LEADER-rahoituksesta yrityksille? (N 69) Haastatteluissa kävi ilmi, että yrittäjät eivät ole lähes lainkaan etsineet oma-aloitteisesti tietoa LEADER-rahoituksesta, vaan tiedot on saatu pääasiassa kehittämisyhtiön tai suoraan LEADER-ryhmien työntekijöiden kanssa käytyjen keskustelujen kautta. Yleensä tiedonkulku on edennyt niin, että yrittäjä on saanut vinkin LEADER-rahoitusmahdollisuudesta ja ottanut sitten suoraan yhteyttä joko LEADER-ryhmään tai aloittanut hakuprosessin kehittämisyhtiön kanssa. Yrityksistä 40 oli täysin, ja 12 jokseenkin samaa mieltä siitä, että yritysten hakukelpoisuuskriteerit oli ilmaistu selkeästi. Se, miten tukea haetaan, ei ollut yrityksille aivan niin selkeää: 11 vastaaja oli jokseenkin eri mieltä ja 2 täysin eri mieltä hakemistavan selkeydestä (kuva 9). Valtaosa, 34 yritystä, oli kuitenkin täysin samaa mieltä että myös ohjeet tuen hakemiseksi olivat selkeät.

10 täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä täysin eri jokseenkin mieltä eri mieltä ei kokemusta a) voiko yrityksenne hakea tukea b) miten tukea haetaan Kuva 9. LEADER-rahoitukseen tarkemmin tutustuttuanne, kävikö tiedoista selkeästi ilmi a) voiko yrityksenne hakea tukea / b) miten tukea haetaan? (N 70) Noin puolella vastaajista seudullinen kehittämisyhtiö tai vastaava neuvontataho, kuten TEtoimisto oli apuna myös hakemusten täyttämisessä (kuva 10). Monet yrittäjät mainitsivatkin, että apu hakemusten täyttämisessä oli tarpeen eikä itse olisi papereita osannut täyttää. Kymmenessä tapauksessa hakijayritys ei ole ollut ollenkaan LEADER-ryhmän kanssa tekemisissä hakuvaiheessa. 51 % 49 % Kyllä En Kuva 10. Saitteko muualta kuin LEADER-ryhmältä apua tuen hakemiseen? (N 69) Monet vastaajat mainitsivat, että epäselvät asiat avautuivat viimeistään keskusteluissa joko LEADER-ryhmän tai muun neuvontatahon kanssa. Joissain tapauksissa esimerkiksi yrityksen toimiala, kilpailutilanne tai rahoitettava investointi esimerkiksi erikoinen laite ei istunut suoraan rahoitusperusteisiin, jolloin koko hanke vaati tarkempaa selvittelyä ja keskusteluja ennen aloittamista.

11 Miten yritykset ovat kokeneet LEADER-ryhmien antaman palvelun? Lähes poikkeuksetta yrittäjät ovat olleet hyvin tyytyväisiä LEADER-ryhmiltä saamiinsa apuun ja neuvoihin hakuprosessin aikana (kuva 11). Hankesuunnitelman laatimisesta, hakemusten täyttämisestä ja tarvittavien liitteiden hankkimisesta on annettu yrityksille hyvin tietoa: n. 80 % vastaajista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä saamansa tiedon riittävyydestä. Hakemusten etenemisestä on tiedotettu sen sijaan yritysten mielestä hiukan huonommin: 70 % mielestä tiedonsaanti on ollut hyvää (täysin tai jokseenkin samaa mieltä) mutta kahdeksan vastaajaa oli jokseenkin tai täysin eri mieltä saamansa tiedon riittävyydestä. Kymmenen vastaajaa ei ole ollut LEADER-ryhmän kanssa yhteyksissä hakuvaiheessa, vaan hakemus on täytetty esimerkiksi kehittämisyhtiön avustuksella. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % a) hankesuunnitelman laatimiseksi b) lomakkeiden täyttämiseksi c) hakemukseen tarvittavista liitteistä d) hakemukseni etenemisestä 0 ei kokemusta 1 täysin eri mieltä 2 jokseenkin eri mieltä 3 ei samaa eikä eri mieltä 4 jokseenkin samaa mieltä Kuva 11. Tiedonsaanti hakuvaiheessa. Saitteko tukihakemuksenne hakuvaiheessa LEADERryhmältä riittävästi tietoa.. (N 70) Viimeistään rahoituspäätöksen tultua ja maksatusvaiheessa yritykset ovat kuitenkin olleet suoraan yhteyksissä LEADER-ryhmään. Tällöinkin yritykset ovat olleet yli 90-prosenttisesti tyytyväisiä (täysin tai jokseenkin samaa mieltä) LEADER-ryhmiltä saamiinsa tietoihin rahoituspäätökseen liittyen ja miten toimia maksatuksen hakemiseksi (kuva 12).

12 % 90 % 80 % % 60 % 50 % 40 % 30 % ei kokemusta 1 täysin eri mieltä 2 jokseenkin eri mieltä 20 % 10 % 0 % a) rahoituspäätöksestä ja sen ehdoista b) maksatuksen hakemisesta 3 ei samaa eikä eri mieltä 4 jokseenkin samaa mieltä 5 täysin samaa mieltä Kuva 12. Tiedonsaanti toteutus- ja maksatusvaiheessa. Saitteko hankkeenne toteutus- ja maksatusvaiheessa LEADER-ryhmältä riittävästi tietoa.. (N 70) Yrittäjien kokemukset LEADER-ryhmien tarjoamasta palvelusta on esitetty kuvassa % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % a) oli helposti tavoitettavissa b) oli palvelualtista c) osasi antaa oikeaa tietoa oikeaan aikaan 56 d) puhui asioista ymmärrettävästi 0 ei kokemusta 1 täysin eri mieltä 2 jokseenkin eri mieltä 3 ei samaa eikä eri mieltä 4 jokseenkin samaa mieltä 5 täysin samaa mieltä Kuva 13. (N 70) Yrittäjien palvelukokemukset. Mielestäni LEADER-ryhmän henkilökunta.. Heikosta tavoitettavuudesta mainitsi kuusi vastaajaa, mutta he sanoivat itsekin, että siihen vaikutti esimerkiksi sen hetkiset henkilönvaihdokset tai sairaslomat. Mainintoja tuli myös siitä, että vaikka juuri samaisella hetkellä ei henkilökuntaa tavoitettukaan, yrittäjään otettiin yhteyttä kuitenkin ensi tilassa. Myös kysymyksiin sai aina vastauksen. Palvelualttiudesta eri mieltä oli vain yksi vastaaja, yli 95 % vastaajista piti henkilöstöä palvelualttiina. Kaiken kaikkiaan useimmat vastaajat kokivat, että LEADER-ryhmät ovat hoitaneet työnsä erinomaisesti, ja mahdollinen takkuaminen tapahtuu ELY-keskuksissa tai on kiinni prosessin synnynnäisestä byrokratiasta, ei LEADER-ryhmistä. Yrittäjät pääasiassa kiittelivät LEADER-

13 13 ryhmien avuliasta ja palvelualtista henkilökuntaa. Monet vastaajista mainitsivat, että ilman ulkopuolista apua, kuten LEADER-ryhmien tarjoamaa palvelua, hakemusten täyttämisestä ei olisi tullut mitään tai yrittäjä ei olisi viitsinyt lainkaan ryhtyä koko hakemusruljanssiin Ongelmakohtia ja kehitettävää Kysyttäessä avoimesti mahdollisia ongelmia hakuprosessissa, vastaukset liittyivät lähinnä prosessin byrokratiaan kokonaisuudessaan sekä pitkiin odotusaikoihin (liite 1). Ilman suurempia ongelmia prosessin totesi sujuneen 70 vastaajasta 30 vastaajaa eli 43%. Ei ollut [ongelmia]. Apua tuli koko ajan, sähköpostilla viestiteltiin, oli monta tapaamista. Erittäin positiivista, vaikka vei aikaa. Ihmeellistä, että rahoitusta yleensä saa. Ei mitään ongelmia. Saatiin hyvin apua ja tietoa, asia tuli ymmärrettäväksi selkokielellä, että mistä on kyse. Itse kun ei ole mikään paperinpyörittäjä. Monille kuitenkin hakemukset ovat mutkikkaita täyttää ja lomakkeiden kieli vaikeaselkoista. Kaksi vastaajaa mainitsi, että pienille ja suurille yrityksille voisi olla omat lomakkeensa. Myös tarkastusbyrokratia herätti hämmennystä. [Yritykselläni oli] pieni tarve, osa-aikaisen työntekijän palkkaus, joillakin puolestaan on miljoonainvestoinnit -> sama lomake molemmille! Lomakepapereiden täyttö on vaikeaa, lomakebyrokratia suhteessa hankkeen vaatimaan on rahoitukseen suuri! Pieniä asioita suureilla lomakehärdellillä, 17 eri lomaketta tarvittiin. Hakemuksen täyttämisessä oli ongelmia, oli vaikeasti ymmärrettäviä kysymyksiä: 30 % lomakkeiden kielestä on vaikeaselkoista. Tilitoimistokaan ei ymmärrä, esim. vaadittuja lukuja. Samantyylisiä kysymyksiä ja adjektiiveja on paljon. [Paperit] vaativat asiantuntija-apua. Lomakkeiden täyttäminen oli haastavaa. Tehdä kymmenen liitettä.. byrokratia olisi kiva saada alas. Järjetöntä yhteiskunnan ja yrittäjien ajan ja rahan tuhlausta! Yllätyin loppukäsittelystä: Viisari tarkastaa Viitasaarella ja Saarijärvellä, sitten tarkastetaan vielä Ely-keskuksessa kaikki useaan kertaan, tarkastaja vielä kävi jälkeenpäin... tuntui hullulta! Tarkastus suhteessa saatuihin rahasummiin käsittämätöntä! Yrittäjä on jo itsekin tarkastanut paperit lähetettäessä - homma antaa vaikutelman ettei yrittäjään luoteta. Tuli tunne, että oli viimeinen kerta kuin haen rahaa! Aikaa tuhlaantui todella paljon, ensimmäinen omarahoitus on jo maksettu, mutta lisää omaa rahaa menee vielä paljon ennen kuin pääsen töihin. Tukirahoitusta ei ole vielä saatu. Koko prosessi hakemusten täyttämisestä päätöksen sekä rahojen saamiseen kestää monen yrittäjän mielestä liian kauan. Kun tukea myönnetään, tuesta ei ole käytännön hyötyä aloittavalle yritykselle. Rahan saa vasta sitten kun kassa on täynnä ja yritys pyörii. Raha pitäisi saada nopeammin käyttöön. Esim. Finnveran siltarahoitus on toimiva. Kun rahaa tarvitaan sitä ei saa, kun vasta jälkeenpäin. Prosessi on liian pitkä rahojen takaisin saamiseksi. Haastavinta oli epätietoisuus rahan saapumisesta tilille. Ei pystynyt ennakoimaan omaa budjettiaan, pitkä odotusaika maksatuksessa.

14 14 Yksi LEADER-rahoituksen ongelmakohta tulee vastaan esimerkiksi uutta innovaatiota, keksintöä tai tuotetta kehiteltäessä: etukäteen on mahdotonta tietää mitä tarvikkeita tai kuluja projekti tulee pitämään sisällään, koska ollaan luomassa jotain ennennäkemätöntä. Pienelle yritykselle myös ennusteiden laatiminen vuosien päähän tai hankintojen kilpailutus, jos mahdollisia valmistajia on esimerkiksi vain yksi, tuottavat ylimääräistä päänvaivaa. Tarkkuus liian suuri, jos joku naula esim. oli vääränlainen, niin ei kuulunutkaan hankkeeseen.. Tuotekehittämisessä ei voi sanoa etukäteen mitä siihen tarvitsee. Riittäisi, että saa tietyn summan ja piste. Osa tuotteista kehitetty omalla rahalla, koska [tarvittavia osia] ei voinut määritellä etukäteen. Osa hankkeesta meni "pieleen". Kun tehdään luovaa uutta, mitä ei ole olemassa, rahoitus tulee vasta jälkikäteen. Pitää kehittää ja olla tuloksia ennen kuin on resursseja. Palkat jäävät maksamatta, jotta voi pitää hankkeen pystyssä. Pitää jo ennakkovaiheessa tietää mikä asia liittyy hankkeeseen, säännöt muuttuvat matkan varrella, kuittien kerääminen.. koko kirjanpito pitää käydä läpi että saa rahat. Säännöissä mukana pysyminen ja asioiden ylöskirjaaminen on vaikeaa. Pienyritykselle haastavaa oli talouslukujen ja ennusteiden antaminen, jos joku ei olisi niitä täyttänyt, niin olisi jäänyt tekemättä. Jos asiakkaita käy, niin rahaa tulee. Pienyrityksille voisi olla omat lomakkeet. Vaikea pienyrityksen on antaa ennusteita vuosien päähän, täysin piti vetää hatusta. Ei pienyrittäjä semmoisia osaa antaa. Ohjeistuksesta huolimatta joillakin oli ollut ongelmia hakemusten täyttämisessä ja väärin tai puutteellisesti täytettyjen lomakkeiden vuoksi papereita joko hakemus- tai maksatusvaiheessa oli jouduttu lähettämään useampaan kertaan. Tarjouspyyntöjen tekeminen oli vaikeaa, rahan eteen sai tehdä hommia. Seuraavan kerran tiedän että en kovin helposti lähde hakemaan. Kirjanpitäjältä sain paljon apua. Lopputulos ei vastannut kuitenkaan odotuksia. Kun menin Jämsekiin, täytettiin hakemuksia - siinä vaiheessa ammattitaito oli kaukana.. olisin voinut saada tukea mm. kassakoneisiin ja pankkikorttikoneisiin mutta niitä ei laitettu hakemukseen. Kuitteja ei enää voitu lisätä investointeihin. Tietoa ja osaamista LEADER-rahoituksesta voisi lisätä kehittämisyhtiöissä. Ulkopuolisen avun tarve lomakkeiden tulkitsemiseksi ja täyttämiseksi sekä prosessin etenemisen aikana on ilmeinen. Yksi yrittäjä ehdottikin, että kilpailutusta varten voisi olla valmis tarjouspyyntöpohja helpottamaan pyyntöjen lähettämistä. Into rahoituksen hakemiseen saattaa loppua jo alkuunsa, kun yrittäjä näkee hakemuslomakkeen Rahoituksen vaikutukset Kyselyssä tiedusteltiin rahoituksen vaikutuksia väittämien avulla (kuva 14). Saadulla rahoituksella on ollut paljon vaikutusta 22 yrityksen ja jonkin verran vaikutusta 29 yrityksen liikevaihdon kasvuun (a). Sen sijaan henkilöstömäärän kasvuun (b) vaikutus on ollut vähäisempi: 39 yrityksen henkilöstömäärään rahoitus ei ole vaikuttanut lainkaan. Vaikutusta on ollut lähinnä niillä yrityksillä, jotka ovat saaneet käynnistysrahoitusta. Rahoitus on myös ollut suureksi avuksi tuotannon tehostamisessa (c), 26 yrityksen tuotantoa rahoitus on tehostanut paljon ja 28 yrityksen tuotantoa jonkin verran. Rahoitus on vaikuttanut paljon 20 yrityksen ja jonkin verran 22 yrityksen uusien tuotteiden, tuotantomenetelmien tai toimintatapojen kehittämiseen (d). Rahoitus on vaikuttanut paljon tai jonkin verran 43 yrityksen yleiseen kasvuun (f). Yli puolet yrityksistä mainitsi rahoituksen myös vaikuttaneen yhteistyö- ja sidosryhmäverkoston kasvamiseen.

15 15 Yksi merkittävä seikka on rahoituksen henkinen anti: yrityksistä 40 % sai rahoituksesta paljon ja hiukan yli 40 % jonkin verran uskoa yrityksen toimintaedellytyksiin. Saadulla rahoituksella on ollut paljon tai jonkun verran vaikutusta yhteensä 51 yrityksen toiminnan jatkumiselle (i). Hankkeen toteuttamiseksi rahoitus on ollut välttämätön 45 prosentille yrityksistä (j). Vähäisin vaikutus rahoituksella on ollut yritysten kansainvälistymiseen (h), minkä vain viisi yritystä mainitsi vaikutuksena. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % en osaa sanoa 1 ei lainkaan 2 vähän 3 jonkin verran 4 paljon Kuva 14. Rahoituksen vaikutukset yrityksessä Avoimissa kommenteissa (liite 2) rahoituksen vaikutuksiin liittyen tuli esiin, että rahoitus on monelle yrittäjälle erittäin hyvä ja suuri apu, vaikkei olisi välttämätönkään: Rahoitus ei ollut täysin välttämätön, mutta hyvä apu. Vähentänyt ainakin ensimmäisen vuoden miinusta. Uskottu on [toimintaedellytyksiin] joka tapauksessa, mutta rahoitus on erittäin suuri apu. Rahoitus on vaikuttanut uuden palvelun toteuttamiseen. Raha auttoi todella paljon, vaikkei ihan välttämätön olisi ollutkaan. Saatu rahoitus on esimerkiksi mahdollistanut suuremman tai paremman investoinnin, mitä pelkällä omalla tai lainarahalla olisi hankkinut. Saatu rahoituspäätös on myös aikaistanut tai saanut alulle suunnitteilla olleita hankkeita: Ilman rahoitusta ei olisi aloitettu niin mittavaa investointia. Isolla rahalla on päästy kehittämään. Joillekin yrityksille rahoituksella on ollut todella suuri merkitys, joko taloudellisesti ja/tai henkisesti: Ei ole ollut vielä henkilöstövaikutuksia. Rahoitus vaikuttaa välillisesti kaikkeen. Rahoitus on pitänyt yritystä pystyssä, koska on ollut paljon vaikeuksia. Rahoitus mahdollistaa välillisesti sen, että voi lähteä verkostoitumaan - se vaatii kuitenkin omaa aktiivisuuta.

16 16 Helpottanut yksityisyrittäjän arkea. Ikinä en ole saanut mitään tämän tyylistä tukea. Tuki on ollut "sata jänistä". Osa vastaajista ei vielä osannut täysin arvioida rahoituksen vaikutuksia, sillä hanke oli vielä kesken tai kyseessä oli keksintö, joka on vasta kokeiluasteella. Nämä vastaajat kuitenkin arvioivat esimerkiksi liikevaihdon kasvavan ja hankkeen tuovan positiivisia vaikutuksia tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa tulee vaikuttamaan. Poika on koulutuksessa ja tulee jatkamaan yritystä. Jokainen penni on tarpeen, iso apu. Hankkeessa kehitetään tuotteita, työ alkaa sen jälkeen kun tuotteet on olemassa. Rahoitus luo tavoitteellisuutta ja antaa uskoa yritykseen. Kansainvälistyminen on mahdollista, ja se on ehkä uuden hankkeen paikka. Ei vielä vaikutusta liikevaihtoon, mutta kun toiminta alkaa niin liikevaihto tuplaantuu kahden vuoden aikana. Myös henkilöstö tulee kasvamaan 5-6 henkilöön. Tarkoitus on laajentaa muihinkin akkreditoituihin palveluihin. Tulevaisuudessa kasvua odotettavissa kaikilla osa-alueilla, myös kansainvälistyminen periaatteessa mahdollista, muttei sitä ole vielä konkreettisesti mietitty. Joillekin puolestaan saatu rahoitus on ollut hienoinen pettymys: Tuotekehittely oli kyseessä, mutta rahoituksella ei loppupeleissä ollut merkitystä, koska rahoitusta ei tullut toivottua määrää. Alussa antoi toki uskoa toimintaedellytyksiin, mutta lopputulos jäi laihaksi. Ei olisi jäänyt varmaan tekemättä ilman rahoitusta, mutta rahoitusmahdollisuus antoi sysäyksen eteenpäin. Maksatus tuli kahdessa erässä, vain pari tonnia... itse tehtiin paljon työtä. Paljon ongelmia oli hakemusvaiheessa mm. oman työn osuuden laskeminen Hankkeesta tuli kuluja todella paljon, oli sitouduttu hyvin suureen omaan rahoitusosuuteen. Tämä oli erillinen halli-hanke, passiivienergia urheiluhalli ensimmäinen maailmassa lajiaan. Käytännössä muu toiminta vaikeutui kovasti, koska tämä hanke vei paljon rahaa ja lopulta keskeytyi. Yksi vastaaja kritisoi hiukan kasvun korostamista rahoituksen saamiseksi, vaikka rahoituksen vaikutus liiketoimintaan onkin ollut suuri: Vuosi investointipäätöksen jälkeen lv nousi 42 %. Uudella kalustolla saa tehtyä enemmän tavaraa. Tuotanto 30 % tehokkaampi. Pystyy sahaamaan isompaa tavaraa ja tehokkaammin. Ilman tukea ei olisi mahdollisuus hommata investointia omalla rahalla. Yrityksellä ei ole kasvuhakua. Mikroyrityksellä harvoin on kasvuhalukkuutta, ja tukihommat usein räätälöity kasvua ajatellen. Rahoituksella voisi kannustaa myös ihan perustoimeentuloon ja toiminnan kannattavuuteen ja tehostamiseen. Kaiken kaikkiaan rahoituksella on pääsääntöisesti ollut myönteistä vaikutusta yritysten liiketoimintaan ja yrityksen alulle saattamiseen ja kehittymiseen/kehittämiseen Rahoituksen avulla aloitetun toiminnan jatkuvuus, kokemukset ja suositteluhalukkuus Haastatelluista yrityksistä 67:llä rahoituksen avulla käynnistetty toiminta jatkuu tai hankitut investoinnit ovat edelleen käytössä. Kolmen yrityksen hankkeet ovat keskeytyneet. Yrityksistä 60 oli hakenut LEADER-rahoitusta ensimmäistä kertaa. Vastaajista 10 sanoi hakeneensa aiemminkin LEADER-rahoitusta. Joillekin rahoitus oli tuttu esimerkiksi edellisen

17 17 yritystoiminnan tai yhdistystoiminnan kautta. Eri rahoitusmuodot myös sekoittuivat vastaajien mielessä, eivätkä he lopulta olleet aivan varmoja, ovatko hakeneet juuri LEADERrahoitusta vai jotain muuta tukea. Haastatellusta 70 yrityksestä 67, eli 96 %, suosittelisi LEADER-rahoitusta toisille yrityksille ja moni vastaajista olikin jo kertonut tästä rahoitusmuodosta eteenpäin (kuva 15). 4 % Kyllä En 96 % Kuva 15. Suosittelisitteko LEADER-rahoituksen hakemista toisille yrityksille? Perusteluina suosittelulle vastaajat mainitsivat esimerkiksi sen, että rahoitus on helpotus pienelle yrittäjälle ja antaa uskoa eteenpäin. Ne, joilla hanke oli sujunut hyvin, olivat ehdottomasti suosittelun kannalla. Suosittelusta huolimatta moni myös muistutti, että hakemusprosessiin on syytä suhtautua tietyllä varauksella: hakeminen vaatii paljon paperityötä ja sitoutumista sekä ottaa aikaa. Suosittelen paperisotaa rakastaville, kuten eräs vastaaja totesi. Muutamat kokivat myös niin, että kovin pienten summien vuoksi hakemiseen ei kannata ryhtyä, koska paperityöhön kulutettu aika vie tuloja varsinaisesta työstä - toisin sanoen saman rahan olisi tienannut omalla työllään byrokratiaan kulutetussa ajassa. Aloittaville ja pienyrityksille ok, isommille ei Oli yllätys että pienet yritykset voi jotain joskus saada. Jos paperit on kunnossa ja selkeät, niin mikäs siinä. Nyt osaisi jo itsekin laatia. Kolmesta kielteisesti vastanneesta yksi perusteli vastauksiaan pettymyksellä ELY-keskuksen toimintaan (oma hanke oli kariutunut), toinen ei suosittelisi rahoitusmuotoa pienille hankkeille vaativan byrokratian vuoksi. Kolmas puolestaan mainitsee, että rahoitus voi vääristää kilpailutilannetta, mikäli myös varakkaammat saman alan toimijat saavat tukea. Rahoituksen tulisi kohdistua niihin, jotka todella tukirahoitusta tarvitsevat.

18 LEADER-ryhmien toiminnan kehittäminen tulevaisuudessa Yrittäjiltä kysyttiin, millaista toimintaa he odottavat LEADER-ryhmiltä tulevaisuudessa (kuva 16). Kaikki avoimet kommentit kysymykseen liittyen ovat liitteessä % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % aktiivisempaa yhteydenpitoa kattavampaa pienyritysneuvontaa suurempi vastuu hakemuksista infotilaisuudet 1 täysin eri mieltä 2 jokseenkin eri mieltä 3 ei samaa eikä eri mieltä 4 jokseenkin samaa mieltä 5 täysin samaa mieltä Kuva 16. Millaista toimintaa toivotte LEADER-ryhmiltä tulevaisuudessa? (N 70) Yhteensä 49 % vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että ryhmä voisi pitää vielä aktiivisemmin yhteyttä hankkeen aikana ja joidenkin mielestä myös sen jälkeen. Keskusteluissa kävi ilmi, että yrittäjät kaipaavat yhteydenpidolta kuulumisten kyselyä ja kiinnostusta yritystä ja yrittäjää kohtaan: yhteydessä oleminen on myös yrittäjän henkistä tukemista ja kannustamista. Ei ole koskaan liikaa yhteydenpitoa, neuvontaa ja ohjeistusta, etenkin aloittavalla yrityksellä. Yhteydenpito ei ole pahitteeksi. Kyllä saa käydä kahvilla :) Henkinen tuki hankkeen aikana ja mitä kuuluu -puhelut olisivat mukavia. Monien mielestä kuitenkin yhteydenpito jo nykyisellään on vallan riittävää ja neuvoja on saatu aina kysyttäessä yhteydenpidon lisäämiselle ei koeta tarvetta. Yhteydenpidon tiiviys myös todennäköisesti vaihtelee hankkeesta, yrittäjän neuvonnan tarpeesta tai LEADERryhmästä riippuen. Nykyinen yhteydenpito on riittävää.. yrittäjä itse soittaa jos tarvitsee apua. Moni saattaa tarvita apua paperisotaan. Riippuu hankkeesta yhteistyön tiiviys. Yrittäjän pitää itse osata täyttää hakemuksia - "laittaa voi leivän päälle". Kysymyksestä, pitäisikö LEADER-ryhmien tarjota nykyistä kattavampaa pienyritysneuvontaa, vastaajista 36 % oli täysin samaa mieltä ja 45 % jokseenkin samaa mieltä. Myönteisesti vastanneiden mielestä neuvontaa ei ole koskaan liikaa, ainakaan aloittelevalle

19 19 yrittäjälle. Koska LEADER-ryhmät tuntevat jo yritykset, myös monialaisempi neuvontapalvelu voisi olla luontevaa. Eniten kaivattiin markkinointineuvontaa (8 mainintaa), mikä ilmeni avoimissa kommenteissa. Markkinointiasioissa etenkin tarvitsisi lisää neuvontaa. Rahoituksen mukana tulee esiin monia muitakin liiketoiminnan osa-alueita, ryhmä tuntee jo yrityksen, niin yhteistyö on luontevaa. Mielipiteet siihen, pitäisikö LEADER-ryhmän ottaa vielä suurempi vastuu hakemusten täyttämisestä, jakautuivat tasaisemmin. Eri LEADER-ryhmät toimivat eri tavoin, ja joissakin ryhmissä yhteistyö hakemusten täyttövaiheessa on jo hyvin tiivistä yrittäjä saa siis jo paljon apua nyt, eikä enempää voisi oikeastaan antaa. Yksi vastaaja puolestaan oli valmis jopa maksamaan palvelusta, jossa yrittäjän tarvitsisi ainoastaan kuvailla hanke ja allekirjoittaa hakemukset. Avoimissa kommenteissa nousi usein kuitenkin esiin se, että yrittäjän täytyy myös itse ottaa vastuuta hakemusten täyttämisestä ja tehdä oma osuutensa (11 mainintaa). Osalle yrittäjistä hakemusten täyttäminen ei ollut tuottanut mitään ongelmia. Hakemusten täyttäminen olisi siunaus Hakemusten täyttöön voisi tarjota apua jos yrittäjällä ei ole muita apuja saatavilla, hakemukset ovat mutkikkaita. Yrittäjän täytyy tietää itse oma liiketoimintansa Kädestäpitämismeininki ei ole hyvästä. Vastaajista 52 % oli täysin samaa mieltä siitä, että LEADER-ryhmät voisivat järjestää yritysrahoituksen infotilaisuuksia. Vastaajien mielestä tiedotusta LEADER-rahoituksesta on tarpeen lisätä ja toiminta voisi olla näkyvämpää. Yleisesti ottaen moni vastanneista ei ollut tiennyt tästä rahoitusmuodosta lainkaan ennen kuin menivät yritysneuvojan juttusille tai kuulivat asiasta muuta kautta. Avoimissa vastauksissa (5 mainintaa) toivottiin myös henkilökohtaista tiedottamista ja suoraa kontaktia enemmän kuin yleisötilaisuuksia: yrittäjän aika on kortilla ja lähteminen työn äärestä tai vähäisellä vapaa-ajalla kuuntelemaan luentoja ei onnistu tai houkuttele. Tiedotusta LEADER-rahoituksesta pitäisi lisätä, jotta pienet yritykset voisivat saada tukea ja tietäisivat. Mieluummin suoramarkkinointia yrityksille, juuri sinulle! Uusien rahoitusmahdollisuuksien ym. tuen (esim. markkinointi) hakeminen ja etsiminen on työlästä ja aikaavievää, jos joku tulisi kertomaan kotiin/toimistolle asti niin olisi tosi hyvä juttu. Yrittäjät eivät ehdi infotilaisuuksiin, henkilökohtainen kontakti kuitenkin tärkeämpi ja tavoittavampi. LEADER-ryhmien toiminta on yrittäjien mielestä nykyisellään hyvää, mutta tuntematonta. Ryhmä koetaan rahoittavana tahona, eikä siltä odoteta oikeastaan enempää.

20 Yrittäjien mielipiteet LEADER-ryhmän hyödyllisyydestä ja tarpeellisuudesta LEADER-ryhmien toiminta koettiin poikkeuksetta tärkeänä kaikkien 70 vastanneen yrityksen mielestä. Kaikki avoimet kommentit ovat liitteessä 4. Yrittäjien vastauksissa korostui LEADER-ryhmän suuri merkitys rahoituksen saamisen väylänä. Ryhmällä on myös merkittävä rooli yrittäjän apuna mutkikkaassa hakuprosessissa, lomakkeiden täyttämisessä sekä byrokratian pehmentäjänä ja selventäjänä. Näitä perusteluja tuli 28 yritykseltä. Saa ohjeita tukien hakuun, tuki on osana budjetissa. Jos ajattelee koko Eurooppaa, niin Suomessa myös tulee hyödyntää tätä rahaa. Suomentavat hankejargonia, helpottaa ja nopeuttaa hankehakemista, tarjoavat asiantuntijpalvelua ja helpottavat yrittäjän hakemista. On erittäin tärkeää, papereita ei osaa täyttää ilman apua. Yksittäisen yrityksen kannalta on tärkeä ja merkittävä rahoitustuki ja apu. Liputetaan ja kiitollisuudella vastaanotetaan! Seuraavaksi eniten, 19 mainintaa, sai LEADER-ryhmän merkitys nimenomaan pienten yritysten ja maaseudun yritysten rahoittajana ja paikallisena toimijana. Pienten yritysten ja pienten hankkeiden on vaikea muutoin saada rahoitusta, mutta LEADER-ryhmä paikallisena ja lähellä olevana toimijana on mikroyrittäjälle tärkeä ja helposti lähestyttävä organisaatio. Tärkeää tällaisella alueella toimivalle ja pienelle yritykselle. Pienuus on hyväksyttyä tämän instanssin kanssa. Esim. Ely-keskusta ei kiinnosta pienyrittäjät. Tarve kehittää maaseudun yrityksiä ei takuulla vähene, suuri osa maaseudun asukkaista lienee yrittäjiä. Kohderyhmä jää monen neuvonta- ja rahoitustyön ulkopuolelle. Omalla paikkakunnalla oli ihminen jonka luona saattoi käydä ja myös virka-ajan ulkopuolella. Kaksi instanssia [LEADER-ryhmä ja ELY-keskus], jotka tekevät päätöksen on pieni harmi siihen nähden että joku on apuna. Papereiden täyttäminen yksin iltapuhteella kotona on ahdistuksen paikka. Monesti hakeminen tyssää siihen, ettei vaan jaksa hakea tukia, mikä on todella suuri harmi. Avoimista vastauksista 13 liittyi LEADER-ryhmän merkitykseen yleisen henkisen tuen ja rohkaisun antajana. Ryhmän toiminta on koko hakuprosessin kannalta tärkeää, on toinen puoli kakkua, helpompi ylittää kynnys lähteä hakemaan, rohkaisee. Hankkeen alkuarviointi on oleellista, [LEADER-ryhmä] antaa mielipiteen hankkeen mielekkyydestä, jos ryhmän mielestä hankkeella on potentiaalia, niin se luo uskoa projektin toteuttamiseen. LEADER-ryhmän tarjoama rahoitus on suuri apu myös aloittavalle yritykselle (12 mainintaa). Tärkeää alkuvaiheessa; saa tukea ja uskoa yrittämiseen, saa täsmärahoitusta. Kehittää yritystä eteenpäin, kun alussa ei ole rahaa missään - tärkeä potku alkuvaiheessa. Tulee jatkuvuutta ja rahaa toiminnan kautta. Liikkeellelähtöasetelmassa tärkeää. [LEADER-toiminta on] todella tärkeää. Mahdollistaa monen aloittavan yrityksen toiminnalle hyvän alun, helpottaa alkuinvestointeja - suuri asia. Moni hankinta olisi jäänyt tekemättä ilman tukea, pystyi satsaamaan eri tavalla yrityksen aloittamiseen.

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittämisaamu Yritysrahoituksen tietoisku Keski-Suomen ELY-keskus 28.9.2016 Maaseutuohjelman rahoitus yrityksille Rahoitusta vuosille 2014-2020 käytettävissä yhteensä n. 24 milj. Tukea myönnetään

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

TUKENA JA RAHOITAJANA

TUKENA JA RAHOITAJANA ELY-KESKUS MATKAI LUYRI TTÄJÄN TUKENA JA RAHOITAJANA 22.09.2010 2010 Lisää viraston Paul a Nordenswan nimi, tekijän nimi ja osasto 21.9.2010 1 Avustusten myöntäminen yrityksille Kansalliset rahat EAKR-rahat=

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA Yhteenveto Lähes kaikki vastanneet tiekunnat eivät ole käyttäneet aikaisemmin yksityisiä tieisännöintipalveluja. Vastaajat

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Paltamo 10.2.2015 Yleistä maaseudun yritystuesta Monipuolisempaa ja vahvempaa yrittäjyyttä maaseudun yritystuilla. Yritysten perustamista ja investointeja

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2016 havainnot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2016 havainnot Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2016 havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden vuoden 2016 aikana asioineiden

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Kustavi Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry. Esitykseni tänään

Kustavi Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry. Esitykseni tänään Kustavi 3.2.2016 Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry 1 Esitykseni tänään 1) Toiminnan taustaa ja strategiaa 2) Hankevalinnan perusteet 3) Pohdintoja hyvästä hankeidesta 4) Hankkeen perusedellytykset

Lisätiedot

Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi

Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER Ohjelmakausi 2007 2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 aiemmin Leader oli oma Euroopan Unionin yhteisöaloiteohjelma, rahoitus

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Työturvallisuus- ja työterveysasiat. Kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Yrittäjät

Työturvallisuus- ja työterveysasiat. Kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Yrittäjät Työturvallisuus- ja työterveysasiat Kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Yrittäjät 8.3.2016 1 Kyselystä Kysely lähetettiin 4.2.2016 yhteensä 4784 jäsenyrittäjälle Yritykset valittiin

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella Yritystuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella Yritystuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella 2014-2020 Yritystuki-info 11.6.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Sivu 1 27.5.2015 Yritystukien suuntaaminen Toteutetaan Manner-Suomen

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä Yit Yritysrekisterin t i monet mahdollisuudet Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä SYÖTTEET KÄSITTELY Hallinnolliset aineistot mm. verohallinto prh vrk tullihallitus valtiokonttori kuntien eläkevakuutus

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus MYR 13.3.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Sivu 1 16.3.2015 Työryhmät MYR asettanut kaksi työryhmää maaseudun kehittämisohjelman tueksi: biotalouden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa Frami 9.4.2015 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Hanna Mäkimantila 2.4.2015 Hakujen avautuminen maaseutuohjelmassa on jatkuva haku haku

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta.

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta. 1(5) LOMAKKEEN 3317 TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE Lnro 3316A EUROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Manner-Suomen

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen. Päivitetty Pirjo Onkalo

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen. Päivitetty Pirjo Onkalo Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Päivitetty 8.10.2015 Pirjo Onkalo Yleistä laajakaistojen rahoittamisesta Ohjelmakaudella 2014-2020 kyläverkkoja voidaan edelleen rahoittaa Maaseuturahastosta, runkoverkkoja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa 12.5.2015 Yritys-Suomi palvelut yhteinen roadmap Perustmisneuvon ta - TE-toimisto - Elinkeinoyhtiöt - ProAgria Koulutus Yrittäjäkurssit Oma Yritys-

Lisätiedot

Yleishyödylliset investointihankkeet

Yleishyödylliset investointihankkeet Yleishyödylliset investointihankkeet Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 28.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 28.5.2015

Lisätiedot

Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen logo Hankehakemuksia voi jättää pelkästään sähköisesti EURA 2014 -järjestelmässä, joka avautuu hakijoille toukokuun

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaiset työnantajakäynnit työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaisten työnantajakäyntien opas julkaistu 6/2011 1 Sisältö Toimialakohtaisten työnantajakäyntien

Lisätiedot

Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa. Maaseutuvirasto

Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa. Maaseutuvirasto Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa Maaseutuvirasto Mikä on Hyrrä? Hyrrä on uusi maaseudun tukien verkkopalvelu. Hyrrä opastaa hakijan tukiprosessin alusta loppuun - aina tukihakemuksesta

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET 2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Taustatiedot... 3 Sukupuoli... 3 Ikä... 3 Asuinkunta... 4 Aikuissosiaalityön tai toimeentulotuen asiakkuus... 4 Oma tilanne

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016 Hakijan ohje Sisältö: 1. Yleistä ESR-hausta 2. Haun erityispiirteet 3. Ohjeita hakemuksen

Lisätiedot