VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TIITIÄISET

Transkriptio

1 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TIITIÄISET Tiitiäinen metsäläinen pieni menninkäinen, posket tehty puolukasta, tukka naavatuppurasta, silmät ovat siniset tähdet. Tiitiäinen metsäläinen pieni menninkäinen, keinu kuusen kainalossa, tuutu tuulen kartanossa, sammuta siniset tähdet!

2 2 Sisällys 1. RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITO TIITIÄISET Tiitiäisten päivärytmi Tiitiäisten viikko-ohjelma Tiitiäisten henkilökunta.4 2. TOIMINTAA MÄÄRITTÄVÄT ARVOT Turvallisuus Yksilöllisyys Yhteistyö Läheisyys KASVATUSNÄKEMYS Perushoito Hoitoon tulo ja hoidosta lähtö Ruokailu Hygienia ja siisteyskasvatus Lepohetki Ulkoilu 7 4. VANHEMPIEN OSALLISUUS Kasvatuskumppanuus Tutustumiskäynti Vanhempien kunnioitus VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN Leikkiminen Liikkuminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Tutkiminen VARHAISKASVATUKSEN SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT Fyysinen ja motorinen kehitys Kieli ja vuorovaikutus Matemaattiset valmiudet Eettinen Esteettinen Uskonnollis-katsomuksellinen Ympäristö ja luonto ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA ARVIOINTI... 14

3 3 RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITO TIITIÄISET Ryhmiksemme sijaitsee Hyllykalliolla pienkerrostalon ensimmäisessä kerroksessa. Tiloinamme on tavallinen kolmen huoneen ja keittiön asunto. Piha-alueemme on erillinen aidattu alue etupihalla. Käymme välillä myös läheisissä metsissä ja leikkipuistoissa, sekä tutkimme luontoa lähialueen metsikössä. Ryhmiksemme on aloittanut toimintansa vuonna Lapsia meillä on yhdeksän ja nykyään toimimme myös varahoitopaikkana alueen perhepäivähoidon lapsille. Tarjoamme hoitoa arkipäivisin klo: Tiitiäisten päivärytmi klo 8:00 klo 8.30 klo 9.30 klo:10.00 klo:11.00 klo:11.15 klo:12.00 klo:14.00 klo:15.30 Aamupala Vapaata leikkiä Ohjattua toimintaa Ulkoilua Tuokio Ruokailu Päiväunet Välipala Ulkoilua Lisäksi kiertelemme lähipuistoissa ja käymme kirjastossa satutunneilla ja lainaamassa kirjoja. Myös retket kuuluvat meidän ohjelmaan. 1.2 Tiitiäisten viikko-ohjelma Ma Ti Ke To Pe Oman lelunpäivä ja vapaa leikki Askartelu ja kädentaidot Liikunta ja satuhieronta Laululeikit ja lorut Musisointi

4 4 1.3 Tiitiäisten henkilökunta Sirpa Ankkuri Kirsi Kallio-Kangasluoma Leila Tuominiemi TOIMINTAA MÄÄRITTÄVÄT ARVOT Tiitiäisten toiminta-ajatuksen lähtökohtana on kodinomaisuus ja hyvä perushoito sekä virikkeiden tarjoaminen ikätason mukaan. Luottamuksellinen ja luonteva ilmapiiri vanhempien kanssa antaa hyvän pohjan toimivalle yhteistyölle. Lapsen perustarpeista huolehtimalla luomme hyvät edellytykset lapsen kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Lasta kannustetaan opettelemaan asioita oman kehitystasonsa mukaan ja häntä tuetaan sosiaalisten taitojen oppimisessa. Lapsen itsetunto ja terve itsearvostus tarvitsevat kehittyäkseen kasvattajalta kehuja, kannustusta sekä aitoa kiinnostusta lapsen asioista ja oikeuden tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on. 2.1 Turvallisuus Lasten fyysisen- ja psyykkisen turvallisuuden takaaminen. Tavoitteena on luoda kodinomainen - ja kiireetön ilmapiiri. Turvallisuutta lisää myös rajat hoitopäivän aikana ja rakkaus ja läheisyys lapsia kohtaan. 2.2 Yksilöllisyys Huomioimme lasten erilaiset tarpeet ottamalla huomioon persoonan ja ikätason. Hyväksymme jokaisen lapsen omana itsenään ja kannustamme lasta eri tilanteissa.

5 5 Varahoitoyksikössä korostuu lapsen yksilöllisyyden huomioiminen. Varaamme riittävästi aikaa lapsen perustarpeiden selvittämiseen. Kuuntelemme ja huomioimme lasta yksilöllisesti sekä pyrimme siihen että lapsen on helppo kertoa iloistaan ja huolistaan hoitajille. 2.3 Yhteistyö Teemme yhteistyötä lasten vanhempien kanssa. Avoin ja luottamuksellinen hoitosuhde vanhempien kanssa lasta koskevissa asioissa on yhteistyömme perusta panostamme siihen paljon. Teemme tarvittaessa yhteistyötä muiden tahojen, kuten kiertävän erityislastentarhanopettajan, neuvolan tai lastensuojelun kanssa. On myös tärkeää että hoitajilla on keskenään hyvä vuorovaikutus ja yhteistyö. 2.4 Läheisyys Pyrimme olemaan aidosti läsnä lapsen jokaisessa hoitopäivässä. Varahoitolapsille annamme mahdollisuuden tutustua rauhassa aikuisiin ja ryhmän muihin lapsiin. Lapset saavat syliä, hellyyttä ja halauksia paljon hoitopäivän aikana sekä kannustamme ja rohkaisemme heitä haastavissa tilanteissa. KASVATUSNÄKEMYS Lapsi ja perhe tarvitsevat luottamusta siihen, että päivähoidossa on turvallista niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Pyrimme siihen, että aikuinen on lasta lähellä ja läsnä. Lapselle halutaan luoda turvallinen ja kodikas ympäristö hoitopäivän ajaksi ja mahdollisuus toimia oman ikätasonsa mukaisesti pienessä lapsiryhmässä, huomioimme myös lapsen kiinnostukset kohteet ammattitaitoisten hoitajien ohjauksessa. Keskeistä hoidossa on myös yksilöllisyys ja pienen ryhmän mahdollistama ihmisläheisyys, haluamme luoda lapselle viihtyisän ja mukavan hoitopaikan jonne hänen on kiva tulla. Toimimme oikeudenmukaisesti ja pidämme kiinni sovituista rajoista. Kannustamme lasta omatoimisuuteen mm. pukemistilanteissa, ruokailussa astioiden palauttaminen sekä leikkien pois siivoaminen. Opetamme hyviä tapoja. Anteeksi pyytäminen ja anteeksi antaminen sekä sanat kiitos ja ole hyvä ovat tärkeitä. Ruokailuhetkellä annamme toisille ruokarauhan. Arvostamme lasta omana itsenään. Myönteisen palautteen kautta vahvistamme lapsen minäkuvaa.

6 6 3.1 Perushoito Perushoito on olennainen osa Tiitiäisten varhaiskasvatusta. Perushoitoon kuuluu päivähoitoon tuleminen ja lähteminen, ruokailu, hygienia, pukeutumistilanteet, lepo ja ulkoilu. Perushoitotilanne on arvokas kasvatuksellinen ja vuorovaikutuksellinen hetki aikuisen ja lapsen välillä. 3.2 Hoitoon tulo ja hoidosta lähtö Hoitaja on aina vastaanottamassa ja luovuttamassa lasta kotiin. Näin tarjotaan lapselle turvallinen siirtyminen vanhemmilta hoitajalle. Vanhemman hakiessa hoidosta kerromme päivän kuulumiset. Haluamme toimia siten että vanhemmat kokee hoitopaikan turvalliseksi ja heidän on helppo jättää lapsi hoitoon. On tärkeää että vanhemmat luottavat hoitohenkilökuntaan sekä henkilökunta vanhempiin. 3.3 Ruokailu Tiitiäisten ruoka tulee Kertunlaakson päiväkodin keittiöltä, jossa on laadittu kuuden viikon kiertävä ruokalista. Välipalan ja aamupalan teemme itse, pyrimme mahdollisemman paljon valmistamaan välipaloja itse emmekä käytä valmisruokia. Ennen ruokailua pidämme pienen tuokion, jossa lausumme ruokalorun ja siunaamme ruuan. Itse ruokailussa harjoittelemme hyviä pöytätapoja ja rohkaisemme lapsia maistamaan myös uusia makuja. Hoitajat ruokailevat yhdessä lasten kanssa, toimien samalla esimerkkinä hyville ruokailutavoille. Kattila ja vuoka, täältä tulee ruoka! lusikkaan kun tartun, suureksi mä vartun. Leivän syön, maidon juon ruokarauhan muille suon.

7 7 3.4 Hygienia ja siisteyskasvatus Ohjaamme lapsia hygieniakasvatuksessa. Kannustamme omatoimisuuteen esim. käsienpesun yhteydessä, mutta aikuinen valvoo tapahtumaa. Siisteyskasvatusta toteutamme lapsen ikätason mukaisesti, yhdessä vanhempien kanssa. 3.5 Lepohetki Luomme lepohetkestä rauhallisen ja miellyttävän tilanteen. Lepo on lapselle tärkeää, että hän jaksaa toimia ryhmässä ja pystyy omaksumaan ja oppimaan uusia asioita. Myös lapsen kasvu ja kehitys vaativat lepoa ja rauhoittumista. Meillä on kaksi huonetta, joissa nukutaan/levätään. Luemme päivittäin sadun tai kuuntelemme unimusiikkia jonka jälkeen lapset rauhoittuvat nukkumaan tai lepäämään hiljaisuudessa. 3.6 Ulkoilu Ulkoilemme päivittäin joko omassa pihassa tai lähialueella. Käymme myös kävelyretkillä ja opettelemme samalla liikenteessä kulkemista sekä liikennesääntöjä. Rankkasateella ja paukkupakkasilla jätämme ulkoilun väliin, silloin leikimme / askartelemme sisällä. VANHEMPIEN OSALLISUUS Vanhempien osallisuus varhaiskasvatuksessa on mahdollistettavissa parhaiten tavallisissa arjen tilanteissa. Tärkeintä osallisuudessa on se että varhaiskasvatuksessa vanhemmat ja henkilökunta sitoutuvat osallisuuden edistämiseen. Varhaiskasvatuksessa osallisuuden kehittämiseksi oleellisinta on se, että pyritään luomaan arkisia käytäntöjä, työmuotoja ja toimintatapoja, joissa vanhemmat ja lapset sekä heidän näkemyksensä ja mielipiteet tulevat huomioiduksi ja kuulluksi.

8 8 4.1 Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuus tarkoittaa vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan välistä yhteistyötä lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvissä asioissa. Tärkeää on molemminpuolinen kunnioitus ja avoimuus. Yhdessä toimien tuetaan parhaiten lapsen kasvua ja kehitystä. Teemme jokaiselle lapselle varhaiskasvatussuunnitelman, jota käydään läpi yhdessä vanhempien kanssa vähintään kerran vuodessa. 4.2 Tutustumiskäynti Yhteistyö alkaa tutustumiskäynnistä ennen hoidon aloittamista. Tutustumisen yhteydessä käydään läpi lapsen perushoitoon liittyvät asiat, allergiat, yksilölliset tavat, mahdolliset lääkkeet ja muut hoidon aloittamisen kannalta tarpeelliset tiedot. Hoitajat kertovat hoitopaikan yleisistä tavoista, esitellään tilat, lapsen nukkumapaikka ja oma lokero. Vanhemmat saavat itse päättää montako kertaa haluavat käydä tutustumassa ennen hoidon aloitusta. Yleensä 1-3 kertaa riittää. 4.3 Vanhempien kunnioitus Vanhempien ja perheiden kunnioitus on tärkeä osa työtämme. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu ja oikeus lapsen kasvatuksesta, koska he ovat parhaita asiantuntijoita omasta lapsestaan jonka vuoksi hoitajien täytyy kunnioittaa perheiden arvoja ja valintoja. Ystävällisyys, avoimuus ja rehellisyys edesauttavat luottamuksellisen suhteen syntymistä. On tärkeää kertoa vanhemmille lapsen päivästä. Vanhemmat ja perheet ovat erilaisia, toiset haluavat kuulla päivästä vain pääpiirteet ja toiset vanhemmat haluavat hoitopäivän tarkemmin kerrottuna. Hoitajan on myös mukavaa kuulla lapsen kuulumiset kotoa, jos jotain tavallisesta poikkeavaa on tapahtunut. Tämä auttaa hoitohenkilökuntaa ymmärtämään paremmin lapsen käyttäytymistä tai muuten erilaista olemusta. Varhaiskasvatuksen henkilökunnalta vaaditaan hyvää kuuntelutaitoa, kykyä eläytyä toisen tilanteeseen, rohkeutta ottaa vaikeatkin asiat puheeksi ja tietynlaista tilannetajua.. Kasvatuskumppanuuden toimiminen vaatii molemmilta osapuolilta yhteistyökykyä sekä henkilökunnalta että vanhemmilta.

9 9 5. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 5.1 Leikkiminen Leikki on lapsen työtä ja se on kehityksen kannalta tärkeä asia, sen vuoksi ryhmiksessä on aikaa myös vapaaseen leikkiin. Panostamme paljon sekä ohjattuun että vapaaseen leikkiin. Lapsi harjoittelee leikin avulla tärkeitä taitoja, kuten sosiaalisia taitoja. Annamme lasten leikkiä keskenään, mutta tuemme jos tulee tarvetta sekä ohjaamme leikkiä tarvittaessa. Leikki kehittää myös lapsen minäkuvaa ja itsetuntoa sekä rikastuttaa lapsen mielikuvitusta. Tarjoamme lapsille kiireettömän ympäristön, jossa saa leikkiä ja toteuttaa itseään. Pääsääntöisesti leikit kerätään pois niiden loputtua, mutta jos mahdollista leikin voi jättää ja jatkaa seuraavana aamuna. Leikimme sekä sisällä että ulkona. 5.2 Liikkuminen Liikkuminen on lapselle luonnollinen tapa tutustua itseensä, toisiin lapsiin ja ympäristöönsä. Monipuolisella ja leikinomaisella liikunnalla luodaan pohja lapsen kokonaisvaltaiselle kasvulle ja kehitykselle, oman kehon hallinnalle ja liikunnallisten perustaitojen oppimiselle. Liikkumisen tulisi olla lapselle miellyttävää ja liikkumisen pitäisi antaa lapselle onnistumisen kokemuksia. Meillä Tiitiäisten ryhmiksessä on oma päivä liikunnalle. Silloin harjoitellaan erilaisia liikunnallisia taitoja, kuten esim. potkitaan palloa, jumpataan ja rauhoitutaan lopuksi satuhieronnan avulla silloin, kun liikunta järjestetään sisätiloissa. Teemme myös melkein

10 10 päivittäin kävelylenkkejä lähipuistoihin ja metsiin missä tulee erilaiset maastot hyvin esiin. Järjestämme myös syksyisin lasten urheilukilpailut. 5.3 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Taiteellinen kokeminen on kasvun väline, mahdollisuus toisenlaiseen oppimiseen. Taiteellinen kokeminen on suorittamisen vastakohta, se on vapautta ilmaista omaa persoonallista kokemista. Taiteellisen kokemisen avulla lapsi oppii mielikuvituksen ja todellisuuden suhdetta elämässä. Kuuntelemme musiikkia ryhmiksessä paljon lähes päivittäin. Lauletaan ja tanssitaan sen tahdissa ja lapset ovat innoissaan ja iloitsevat musiikista. Piirustusvälineet on jatkuvasti lasten saatavilla, he saavat piirrellä ja värittää aina kun haluavat, askartelemme myös viikoittain, meillä on ryhmiksessä oma päivä askartelulle. Aloittelemme myös pienryhmätoimintaa jonka myötä hoitajalla on hyvin aikaa ohjata lapsen askartelua ja maalausta yksilöllisesti pienessä ryhmässä. Kirjastossa käymme lainaamassa kirjoja kuukausittain. Lapsille luetaan satuja päivittäin, näin tuemme lasten kielellistä kehitystä ja kirjat ovat jatkuvasti lasten saatavilla. 5.4 Tutkiminen Tutkiminen ja kokeileminen on lapselle luontainen tapa lähestyä ympäröivää maailmaa. Pieni lapsi tutkii kaikilla aisteillaan haistellen, maistellen, tunnustellen, katsoen ja kuunnellen. Lapsi on utelias uusille asioille. Yhdessä ihmettely arkipäivän monenlaisten asioiden äärellä on arvokasta yhdessäoloa lasten kesken sekä lasten ja hoitajien. Tutkiminen voi olla, leikkiä, rakentelua, kirjoihin tutustumista ja metsään retkiä joita teemme useita toimintakauden aikana. Seuraamme vuodenaikojen muutoksia päivittäin ja askartelemme paljon vuodenaikojen mukaan.

11 11 6. VARHAISKASVATUKSEN SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT 6.1 Fyysinen ja motorinen kehitys Tavoitteena lapsen fyysisen motorisen kehityksen kohdalla ovat oman kehon hahmottaminen ja hallinta. Erityisesti ulkona keinutaan, potkitaan palloa, juostaan ja leikitään erilaisia pihaleikkejä. Talvella hiihdetään ja luistellaan sekä käymme pulkkamäessä. 6.2 Kieli ja vuorovaikutus Kieli on ajattelun ja vuorovaikutuksen väline, joka kehittyy vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa. Tuemme kielen kehitystä lukemalla paljon, laulamalla, loruttelemalla ja keskustelemalla arjen tapahtumista lasten kanssa. Aamupiirissä harjoittelemme lasten kanssa viikonpäiviä, vuodenaikoja, värejä ja säätiloja. Ohjaamme lapsia selvittämään ristiriitatilanteet yhdessä keskustelemalla. 6.3 Matemaattiset valmiudet Matemaattista ajattelua tuetaan kun, vertaillaan, luokitellaan, mitataan ja lasketaan tuttuja arjen asioita. Päivyriä katsomme päivittäin: mikä kuukauden päivä on, mikä viikon päivä on ja mikä kuukausi. Harjoittelemme oman iän näyttämistä sormin ja laulamme lauluja, joissa lasketaan erilaisia asioita, esim. viisi pientä ankkaa. Matemaattisia taitoja kehittävät myös muisti-ja palapelit, joita käytössämme on. Ulkoilun aikana laskemme esim. eläimiä, autoja yms. 6.4 Eettinen Lapselle opetetaan pienestä pitäen mikä on oikein ja mikä väärin, myös ettei saa ottaa toisen kädestä lelua eikä aiheuttaa pahaa mieltä kaverille. Lapset voivat oppia että ihmisiä on erilaisia ja erimaista esim. kirjojen kautta erilaisista kulttuureista ja ihon väreistä joka auttaa heitä ymmärtämään ihmisten erilaisuuden, mutta ovat silti tasavertaisia meidän kanssa. 6.5 Esteettinen Hoitopaikan tilojen pitää olla siistit ja viihtyisät jossa viihtyvät sekä lapset että henkilökunta. Lasten tekemät askartelut ja maalaukset kivasti esillä että niitä on mukava katsella sekä

12 12 vanhempien että lasten. Lapset osallistuvat esteettisyyteen esim. keräämällä lelut ja viemällä omat tavarat ja vaatteet niille tarkoitettuihin lokeroihin. 6.6 Uskonnollis-katsomuksellinen Kunnioitamme perheiden erilaisia vakaumuksia. Käymme jouluna ja pääsiäisenä seurakuntakodilla hartauksessa. Seurakuntakummit käyvät Tiitiäisillä muutaman kerran vuodessa pitämässä tuokion. Vietämme ryhmiksessämme myös kirkollisia juhlapäiviä laulamme hengellisiä lauluja lasten virsikirjasta ja askartelemme aiheisiin liittyviä askarteluja esim. Enkeleitä, kynttilöitä jne.

13 Ympäristö ja luonto Opetamme lapsia arvostamaan ja kunnioittamaan luontoa. Keskustelemme esim. roskien laittamisesta roskakoriin sekä istutusten varomisesta pihapiirissä. Kävely - ja metsäretkillä tutustumme luontoon ja tutkimme ja ihmettelemme, mitä tapahtuu eri vuodenaikoina luonnossa. Tutkimme eläinten jälkiä ja seuraamme miten eläimet muuttuvat eri vuodenaikoina, esim. orava ja jänis. Seuraamme myös päivittäin millainen sää on ulkona. Monet askartelut ja laululeikit seuraavat eri vuodenaikoja, saamme luonnosta paljon erilaista askartelumateriaalia. 7. ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Erityisellä tuella tarkoitetaan varhaiskasvatuksessa tukitoimia, jotka on suunniteltu yksilöllisesti lapsen tuen tarpeen mukaan yhdessä vanhempien kanssa. Tarvittaessa arvioinnin tueksi halutaan lasten neuvolan terveyden hoitaja, onko hän huomannut jotain eritystuen tarvetta neuvola käynnin yhteydessä. Lapsi kasvaa ja kehittyy omaan yksilölliseen tahtiinsa. Lapset voivat jossain vaiheessa tarvita tukea enemmän kasvuunsa ja kehitykseensä. Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen osa-alueilla. Lisäksi lapsi voi tarvita tukea tilanteessa jossa kasvu olosuhteet muuttuvat esim. muuttunut perhetilanne, jolloin kasvuolosuhteet heikkenevät tai eivät turvaa hänen terveyttään tai kehitystään. Tuen tarve voi kestää eripituisia aikoja.

14 14 Tuen tarpeen arvioinnissa on tärkeää vanhempien ja hoitajien yhteinen näkemys tuen tarpeesta. Vanhempien kanssa käydään keskusteluja, joiden pohjalta arvioidaan millaista tukea lapsi tarvitsee. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna varhaiskasvatussuunnitelmaa tai neuvolan arviointilomaketta jonka hoitajat ja vanhemmat täyttävät ennen 4-vuotis neuvolaa sekä kiertävää erityislastentarhanopettajaa. Lapselle laaditaan henkilökohtaiset tavoitteet joita seurataan säännöllisesti. Varhaiskasvatuksessa tukitoimet aloitetaan mahdollisemman nopeasti, kun lapsen erityisen tuen tarve on havaittu. Tarvittaessa ja vanhempien luvalla voidaan ottaa yhteyttä neuvolaan, psykologiin ja toimintaterapeuttiin. Tukitoimina voi olla lapsen kehityksen seuraaminen, erilaiset järjestelyt hoitopaikassa ja tutkimuksiin ohjaaminen. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen hoito järjestetään pääsäänöisesti omassa tutussa päivähoitoryhmässä jossa saa mallia muilta tutuilta lapsilta normaalissa arjessa. Lapselle on mahdollista saada henkilökohtainen avustaja tai ryhmäavustaja jos siihen on tarvetta ja kiertävät erityislastentarhanopettajat sekä toimintaterapeutit voivat tulla ryhmikseemme käynnilleen jolta hoitajatkin saavat hyviä neuvoja lapsen kehityksen ja toiminnan avuksi. Olemme aloittaneet ryhmiksessämme pienryhmätoiminnan, jossa lapset jaetaan kolmeen ryhmään pienempään ryhmään, tällöin lapsia on helpompi ohjata yksilöllisemmin. Lapset voi jakaa pieniin ryhmiin monin eri perustein. Näitä voi olla jako iän mukaan, leikkitaitojen, sukupuolen tai tuen tarpeen mukaan. Pienessä ryhmässä lapset tekevät aloitteita ja tuovat ajatuksiaan esille rohkeammin kuin suuremmassa ryhmässä. Pienessä ryhmässä hoitaja pystyy aidosti olemaan läsnä, osoittamaan kiinnostusta ja jakamaan lasten huomionkohteet, tämä on sitä tärkeämpää mitä pienemmästä lapsesta on kysymys. Myös meteli, levottomuus ja kiireen tuntu vähenevät huomattavasti pienryhmätoiminnan myötä. 8. ARVIOINTI Päivähoidon laatua arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti. Arvioinnin keskeinen tavoite on lapsija asiakaslähtöisen hoidon, kasvatuksen ja opetuksen toteutuminen sekä päivähoitopalvelujen toimivuus ja niiden kehittäminen. Arviointi on keskeinen osa laatua, koska niiden avulla mitataan toimintaa ja sen vaikuttavuutta. Arvioinnin avulla löydetään

15 15 toiminnan vahvuudet ja kehittämistarpeet. Päivähoidon laatua arvioivat lapset, lasten vanhemmat päivähoidon työntekijät. Asiakastyytyväisyys kysely toteutetaan päivähoidossa. Sen avulla lasten vanhemmat voivat arvioida päivähoidossa toteutettavaa varhaiskasvatusta ja palvelukykyä. Keskeinen tekijä päivähoitoyksikön laadun varmistamisessa on yhteistyö perheiden kanssa. Lapsen vanhemmat käyvät vasu- keskusteluja vähintään kerran vuodessa, jossa kuullaan myös perheiden näkemyksiä päivähoidon laadusta. Näiden lisäksi päivähoidossa toteutetaan toiminnan itse arviointia. Ryhmiksessä arvioimme omaa toimintaamme säännöllisesti ja teemme muutoksia tarvittaessa toimivampaan ja parempaan suuntaan lapsi ryhmä huomioon ottaen. Kehittämistä ryhmiksessä on jatkuvasti kun lapsiryhmä muuttuu ja lapsia tulee erilaisista perheistä ja erilaisista kulttuureistakin.