Järkyttävien tapahtumien aiheuttamat reaktiot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Järkyttävien tapahtumien aiheuttamat reaktiot"

Transkriptio

1 Finska Järkyttävien tapahtumien aiheuttamat reaktiot Reaktioner vid omskakande händelser Milloin tarvitaan ammattilaisen apua? Kirjoittanut Tom Lundin, Kunskapscentrum för traumatisk stress, Akademiska Sjukhuset i Uppsala En skrift av Tom Lundin, Kunskapscentrum för traumatisk stress, Akademiska Sjukhuset i Uppsala

2 Sisältö Mitä on trauma? Mitä on psykologinen stressi? Miten me tavallisesti reagoimme traumatisoivien tapahtumien yhteydessä? Mitä on psyykkinen trauma? Mitä on traumaattinen stressi? Normaali reaktio traumatisoivan tapahtuman yhteydessä Traumaperäinen stressihäiriö PTSD Traumaattinen suru PTSD:n ja traumaattisen surun hoito

3 Johdanto Tämä kirjanen on ennen kaikkea tarkoitettu erittäin vaikean elämäntapahtuman kokeneille ja heidän omaisilleen. Siitä voi myös olla apua äkillisesti läheisen omaisen menettäneille. Melkein kaikki ihmiset ovat joskus kokeneet jonkin vaikean tapahtuman, esimerkiksi avioeron tai läheisen omaisen menetyksen. Tällaisen tapahtuman jälkeinen reaktio saattaa ilmetä kiihtymyksenä, pelkona, suuttumuksena tai murheena. Useimmat selviytyvät kuitenkin vaikeuksista, psyykkinen kipu vähenee, ja vähitellen voi taas jatkaa normaalia elämää. Mutta joskus ihmiset joutuvat olemaan osallisina hengenvaarallisissa tai koko elämän muuttavissa tapahtumissa, jotka ovat niin järkyttäviä tai kauhistuttavia, että muistikuvat eivät lievity ajan myötä. Kokemus saattaa olla niin voimakas, että asianomainen ei enää jaksa jatkaa elämäänsä. Tällöin on kyse sairaudentilasta, joka vaatii hoitoa. Miten normaalin reaktion voi erottaa ammattimaista hoitoa vaativasta reaktiosta? Tässä kirjasessa kerrotaan tiivistetyssä muodossa, mitä nykyisin tiedetään traumaattisen kokemuksen aiheuttamista seurauksista. Saat apua reaktioidesi ymmärtämisessä ja tietoa käytettävissäsi olevista sairaanhoitopalveluista.

4 Mitä on trauma? Trauma on kreikankielestä tuleva sana, jolla tarkoitetaan ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta aiheutuvaa henkistä tai ruumiillista vammaa tai haavaa. Kaikki ihmiset joutuvat vaihtelevassa määrin kokemaan traumaattisia tapahtumia eli tapahtumia, jotka voivat aiheuttaa trauman. Tällaisia tilanteita ovat esim. äkillinen työttömyys, avioero, ystävän tai omaisen menetys tai tieto vakavasta sairaudesta. Useimmiten traumaattinen tapahtuma ei ole hallittavissa eli siihen on mahdotonta vaikuttaa. Mitä on psykologinen stressi? Psykologinen stressi kuuluu normaalina osana ihmisen elämään ja on sitä tarvitaan, jotta ihminen oppisi käsittelemään kohtaamiaan suruja, pettymyksiä ja vaikeuksia. Psykologisen stressin aikana ihminen kypsyy ja kehittyy, ja hänestä tulee vahvempi ihmisenä. 4

5 Miten me tavallisesti reagoimme traumaattisten tapahtumien yhteydessä Kriisi-, menetys- ja surureaktiot Traumaattisen tapahtuman synnyttämä psykologinen stressi laukaisee kriisireaktion (menetys- tai surureaktion), jossa on eri vaiheita: Sokkivaihe kestää muutamasta sekunnista tai minuutista tunteihin, päiviin tai korkeintaan yhteen viikkoon. Sokin saanut ei ymmärrä tapahtunutta tai kieltää sen sanomalla esimerkiksi se ei ole totta tai on täytynyt tapahtua jokin erehdys. Usein vaiheen kokeneet tuntevat itsensä henkisesti turtuneiksi, ja tilanne vaikuttaa epätodelliselta. Ulospäin henkilö saattaa vaikuttaa joko rauhalliselta ja keskittyneeltä tai jännittyneeltä, ahdistuneelta ja sekavalta. Tunneperäisen lukkiutumisen vuoksi hän ei muista tai muistaa hämärästi joitakin tapahtuman jälkeisiä tietoja tai keskusteluja. Siirtyminen reaktiovaiheeseen on useimmiten nopea ja selvä, ja nyt henkilö alkaa reagoida tapahtuneeseen. Läheisen omaisen menetystä surevalle on itku tavallisin merkki, mutta myös suuttumusta ja vihamielisyyttä esiintyy. Ahdistuneisuus ja alakuloisuus ovat tavallisia tunteita tämän vaiheen aikana, joka saattaa kestää muutamasta viikosta tai kuukaudesta jopa yhteen vuoteen. Siirtyminen työstämisvaiheeseen tapahtuu hitaammin. Tässä vaiheessa tapahtumaa työstetään kertaamalla traumaa jatkuvasti muistissa ja kokemalla se uudestaan. Tapahtumaa voidaan kerrata mielessä sekä valveilla että unissa, ja tällöin käydään läpi traumaa edeltävät, trauman aikaiset ja trauman jälkeiset tapahtumat. Henkilön on kerrattava tapahtunutta ajatuksissaan, puhumalla ja joskus kirjoittamalla siitä. Työstämisvaihe voi kestää useita vuosia voimakkaan psyykkisen trauman yhteydessä. Uudelleen suuntautumisvaihe tulee vähitellen työstämisen jälkeen ja jatkuu, kunnes henkilö seuraavan kerran kokee kriisireaktion. Uudelleen suuntautuminen merkitsee toipumista ja omakuvan muutumista, jota ihmiset usein kuvaavat siten, että he tuntevat muuttuneensa henkisesti. Ehkä läpikäydyillä kärsimyksillä on ollut positiivinen vaikutus persoonallisuuteen, koska ne ovat antaneet lisää kokemuksia ja kypsyyttä. 5

6 Milloin ammattilaisen apua tarvitaan? Monet ihmiset selviytyvät normaalista psykologisesta stressistä ilman, että siitä on haittaa heidän psyykkiselle terveydelleen. Niin raskaalta ja vaikealta kuin äkillinen suru esimerkiksi läheisen omaisen menettämisen jälkeen saattaa tuntuakin, se on normaali ja välttämätön osa jälkeen jääneiden omaisten elämää. Suruprosessi ei ole mikään sairaudentila, mutta joskus voi olla hyvä puhua lääkärin, kuraattorin tai psykologin kanssa. Sureva tuntee usein itsensä täysin tai osittain työkyvyttömäksi jonkin aikaa ja saattaa tarvita sairauslomaa Jotkut ihmiset ovat muita herkemmin psyykkisesti haavoittuvia, jolloin myös heidän psyykkinen terveytensä on alttiimpi erilaisille vaaratekijöille, kuten esimerkiksi pitempiaikaiselle masennustilalle kriisireaktion yhteydessä. Suurempi haavoittuvaisuus saattaa johtua aikaisemmista kokemuksista, monen psyykkisen trauman kasautumisesta, kovasta stressistä tai siitä, että ajankohtainen trauma on ollut erittäin voimakas. 6

7 Mitä on psyykkinen trauma? Psyykkinen trauma on dramaattinen tapahtuma, johon liittyy väkivaltaa tai selvä hengenvaaran uhka. Kyseessä voi esimerkiksi olla ruumiillinen pahoinpitely tai seksuaalinen loukkaus aseella uhkailu tai vangiksi ottaminen laiminlyöminen tai hylkääminen lapsena raiskaus, erityisesti aseella uhaten sodan, terrorin, kidutuksen tai keskitysleirin kokeminen katastrofitapahtuma, esim. luonnon katastrofi (lumivyöry, maanvyörymä, tulva), tulipalo, liikenneonnettomuus (auto-, bussi-, juna-, laiva-, lento-onnettomuus), teollisuus- tai muu tekninen, suuri onnettomuus joku sellainen kauhistuttava tapahtuma, jota useimmat ihmiset eivät koskaan koe. Sellaisten ihmisten, jotka altistuvat psyykkiselle traumalle tai ovat sellaisen todistajina, psyykkinen terveys on vaaravyöhykkeessä. Suurin riski on niillä, jotka altistuvat välittömälle hengenvaaralle tai joutuvat seksuaalisen loukkauksen kohteeksi. Mitä on traumaattinen stressi? Traumaattiseksi stressiksi kutsutaan sitä stressiä, jonka kokevat kaikki ihmiset, jotka kärsivät tai todistavat psyykkisen trauman. Traumaattista stressiä voivat myös aiheuttaa toistuvat traumatisoivat tapahtuvat, joista niiden kohteeksi joutuneella ei ole ollut mahdollisuutta toipua, tai jatkuvat uhkaukset pitemmällä aikavälillä. Miten me ihmiset reagoimme traumaattisen stressin yhteydessä? Olin 18-vuotias, kun minut raiskattiin puukolla uhaten. Ensin tunsin itseni täysin häväistyksi ja loukatuksi, mutta jonkin ajan kuluttua uskoin jättäneeni tapahtuman taakseni. Halusin sitä ja uskoin pystyväni siihen. Mutta totta puhuakseni en ole pystynyt palaamaan normaaliin elämään eikä mikään ole entisellään. Herään joka yö luullen, että hän on huoneessani, ja uskallan tuskin hengittää. Voin vieläkin kuulla hänen äänensä... 7

8 Normaali reaktio traumaattisen stressin yhteydessä Traumaattinen stressi ilmenee psyykkisen trauman kokeneella ihmisellä erilaisina oireina. Nämä oireet jaotellaan yleensä neljään ryhmään: Affektiivinen (tunneperäinen) reaktio merkitsee kuolemanpelkoa ja muistikuvia traumaattisesta tapahtumasta. Jos on selvinnyt hengissä onnettomuudesta, jossa kuoli muita ihmisiä, voi tuntea syyllisyydentunnetta eloonjäämisestä. Se tarkoittaa, että syytetään itseään siitä, mitä on tehnyt, tai mitä ei ole tehnyt toisten pelastamiseksi. Monet tällaisen reaktion kokeneet kertovat tunteneensa tyhjyyden tunnetta tai tunteiden turtumista. Muita tavallisia reaktioita ovat masentuneisuus ja raivonpuuskat. Käyttäytymisessä tapahtuvia muutoksia selittämättömänä väsymyksenä, ärtyneisyytenä tai aggressiivisuutena esiintyy usein ja monet vetäytyvät helposti syrjään tai välttävät sellaisia asioita tai henkilöitä, jotka muistuttavat traumaattisesta tapahtumasta. Suhtautumiselle omaan itseensä ja/tai ympäristöön on ominaista epäluuloisuus ja epätodellisuuden tunne. Usein melko pian trauman jälkeen aletaan pohtia elämän ja tapahtuneen tarkoitusta. Psykofysiologinen reaktio. Henkinen kokemus saattaa myös välittyä ihmisen muuhun elimistöön ja ilmetä lihasten jännittymisenä ja yliherkkyytenä äkillisille valo- tai ääniärsykkeille. Unihäiriöt ja painajaiset ovat tavallisia oireita. Kukaan ei enää saanut minuun yhteyttä olin ikään kuin katkaissut kaikki siteeni ulkomaailmaan tunneperäisesti. Kävin tapahtuman vaiheet läpi mielessäni joka päivä, mutta en oikeastaan tuntenut mitään. En pystynyt keskittymään mihinkään. Saatoin viettää tunteja saamatta mitään aikaiseksi. Perheeni huomasi, että en voinut hyvin. Luulin, että vaivasin heitä, mikä sai minut tuntemaan oloni entistä huonommaksi. Tiesin, että minussa oli jotakin vikaa, mutta en tiennyt, mistä viasta oli kyse tai mitä sille voitaisiin tehdä... 8

9 Traumaperäinen stressihäiriö PTSD Ihmisille, jotka kokevat tai todistavat psyykkisen trauman, tulee joskus psyykkisiä terveydellisiä häiriöitä. Ennen kaikkea heille saattaa kehittyä traumaperäinen stressihäiriö, PTSD. Laajoissa tutkimuksissa on osoitettu, että PTSD:hen sairastumisen vaara vaikean psyykkisen trauman kokemisen jälkeen on 20-30%. Tämä merkitsee toisaalta sitä, että vähintään seitsemälle kymmenestä vaikean psyykkisen trauman kokeneesta ei tule pysyviä tai vammauttavia psyykkisiä haittoja. Arvion mukaan 1-2% Ruotsin väestöstä kärsii PTSD:stä. PTSD:ään voi sairastua kuka hyvänsä niin miehet, naiset kuin lapsetkin, sekä nuoret että vanhat, mutta sairaus on huomattavasti yleisempi naisten keskuudessa. Tämän syynä on luultavasti se, että naiset useammin joutuvat väkivaltaisten tekojen, kuten esim. raiskauksen ja fyysisen tai psyykkisen pahoinpitelyn, kohteeksi. Tämänkaltaiselle väkivallalle altistuminen lapsena tai nuorena lisää PTSD:n kehittymisen vaaraa. PTSD:n pääasialliset oireet PTSD:n yhteydessä oireiden kuvaus jaotellaan yleensä kolmeen ryhmään: 1. Uudelleen eläminen (uudelleen kokeminen) 2. Välttäytymiskäyttäytyminen 3. Liiallinen valppaus Uudelleen elämisessä on kyse traumaattiseen tapahtumaan liittyvistä toistuvista, tunkeutuvista muistikuvista, ns. matkoista tai häiritsevistä mieleen takautumista tai tapahtuman uudelleen elämisen kokemisista ( flashbacks ). Tapahtuneeseen liittyvät painajaiset ovat myös tavallisia. Uudet tapahtumat, jotka tavalla tai toisella muistuttavat traumasta, saattavat laukaista uudelleen elämisen. Trauman uudelleen eläminen synnyttää voimakasta ahdistusta ja pelkoa. Välttely merkitsee sitä, että trauman kokenut yrittää välttää kaikkea, mikä muistuttaa häntä traumasta. Välttäytymiskäyttäytyminen saa usein henkilön vetäytymään syrjään perheen, ystävien ja työtovereiden keskuudesta. Liiallinen valppaus ja muistinmenetykset kuuluvat kolmanteen oireryhmään. Muistinmenetys, joka saattaa joskus olla täydellinen, rajoittuu useimmiten juuri traumaa edeltävään, trauman aikaiseen ja trauman jälkeiseen aikaan. 9

10 Liiallinen valppaus merkitsee epätavallisen herkkää huomiointia/pelontunnetta, ärtyvyyttä, aiheettomia vihanpuuskia ja keskittymisvaikeuksia. Usein yöllä ei saa kunnolla nukutuksi ja nukahtaminen on vaikeaa illalla. Yliherkkyys äkillisille valo- tai äänivaikutelmille on toinen, erittäin pitkäaikainen oire. Mistä tietää sairastavansa PTSD:tä? Seuraavien ehtojen on täytyttävä, jotta diagnoosi on PTSD: tietty määrä oireita kustakin oireryhmästä oireet ovat alkaneet vähintään kuukausi sitten oireista on selviä haittoja henkilön toiminnalle kotona, sosiaalisesti tai ammatillisesti PTSD:n oireet ilmenevät tavallisesti muutaman viikon kuluessa trauman jälkeen, mutta joillakin oireet ilmaantuvat vasta monen kuukauden tai vuoden jälkeen. Toisilla oireet häviävät 6-12 kuukauden kuluessa, kun taas toisilla on huomattavasti pitkäaikaisempia vaivoja. On tärkeää painottaa, että ihmiset reagoivat hyvin eri tavalla psyykkisen trauman jälkeen. Joillekin ongelmat jäävät melko vähäisiksi, ja he toipuvat ilman hoitoa, kun taas toiset saattavat tarvita pitkäaikaista hoitoa. Tiedän, että hänellä on ollut sietämättömiä kokemuksia. Mutta niihin on mahdotonta eläytyä. Haluan auttaa häntä, ja olen yrittänytkin, koska rakastan häntä. Mutta ongelmat jatkuvat, hän ei pysty jättämään kokemuksiaan taakseen. Hän on yhä vaikeammin tavoitettavissa, helposti kiukustuva, kärttyinen, jännittynyt, eikä saa nukutuksi. Hän juo enemmän, varmasti oireidensa lievittämiseksi. En ymmärrä, miksi hän ei halua puhua kanssani ja miksi hän ei anna minun auttaa. Tunnen menettäneeni hänet. Hän on jättänyt minut elämänsä ulkopuolelle, enkä ole koskaan tuntenut itseäni näin yksinäiseksi ja avuttomaksi. 10

11 Traumaattinen suru Traumaattinen suru on läheisen omaisen menettämisen jälkeinen vaikeutunut surureaktio. Traumaattisen surun yhteydessä lisääntyvät yksilön psyykkiset terveysriskit. Mikä erottaa traumaattisen surun normaalista surureaktiosta? Traumaattiselle surureaktiolle on ominaista voimakkaat ja tuskalliset muistot kuolleesta, esimerkiksi kuolleen kaipaaminen, ikävöiminen ja etsiminen. Traumaattisen surun saattavat aiheuttaa eri seikat: kuolema oli äkillinen, täysin odottamaton ja liian varhainen kuolema tapahtui dramaattisissa olosuhteissa suuret ruumiilliset vauriot kuolleen ruumista ei ole löydetty Tutkimukset, joissa on seurattu äkillisesti, odottamatta ja liian varhain kuolleiden henkilöiden omaisia, osoittavat että 50-60%:lle omaisista tulee psyykkisen sairauden oireita. Jos kuolema tapahtuu dramaattisissa olosuhteissa tai jos kuolleen ruumista ei löydetä, on sairastuvuusprosentti jopa 70-80%. 11

12 Tavalliset oireet traumaattisen surun yhteydessä tunkeutuvat ja tuskalliset muistot kuolleesta kaiken kuolleesta muistuttavan välttely (esim. ajatusten, tunteiden, akti viteettien, ihmisten ja paikkojen) turtumisen, sekoamisen tai sokin tunne ulkopuolisuuden tunne ja elämän tyhjäksi ja tarkoituksettomaksi kokeminen tunneperäisten reaktioiden täydellinen puuttuminen vaikea hyväksyä kuolemaa (esim. epäuskoisuus) vaikea ajatella elämän voivan jatkua ilman kuollutta tunne, että osa omasta itsestään on kuollut omaksua itselleen kuolleen oireita tai tapoja Traumaattinen suru on tuskallista. Jos sureminen jatkuu pitkään, sureva ei pysty hoitamaan normaalilla tavalla sosiaalisia suhteitaan ja työtehtäviään. Joskus oireiden hallitsevana piirteenä on ahdistus tai masennus. Joillakin ihmisillä traumaattinen suru saattaa viivästyä. Kun minut lopulta oli pelastettu pelastusveneestä, tunsin koko elämäni olevan lopussa. En halunnut tehdä mitään enkä tavata ketään. Mikään ei saanut minua iloiseksi tai surulliseksi. Ajattelin koko ajan onnettomuutta ja tunsin olevani taas pimeydessä aaltojen keskellä. En pystynyt koskaan nukkumaan muutamaa tuntia kauempaa ja heräsin useimmiten kylmässä hiessä kylpien keskellä painajaista. En halunnut tuntea näin. Mutta en voinut sille mitään 12

13 PTSD:n ja traumaattisen surun hoito Kaikkein tärkeintä ihmisille, jotka kärsivät PTSD:stä tai traumaattisesta surusta, on tapahtuneesta puhuminen. Kerta toisensa jälkeen. Heidän on uskallettava puhua kaikista yksityiskohdista, myös kaikkein tuskallisimmista, ja omista ajatuksistaan, tunteistaan, peloistaan ja mielikuvistaan. PTSD:tä sairastaville ei tavallisesti riitä pelkästään sukulaisten ja ystävien kanssa puhuminen. Useimmiten he tarvitsevat psykiatrian alan ammattilaisten tietoja (lääkäriltä, psykologilta tai erikoisalan vastaanoton kuraattorilta). Yleislääkäri voi tarvittaessa kirjoittaa lähetteen erikoislääkärin vastaanotolle. Potilaalle, jolla ei ole vaikeanlaatuista PTSD:tä, saattaa riittää ammattilaisen antama keskustelutuki (psykoterapia) rajoitetun ajanjakson aikana. Vaikeat unihäiriöt tai tuskalliset ahdistuksen oireet saattavat kuitenkin vaatia joksikin aikaa lääkehoitoa. Joskus oireita on lievitettävä lääkkeillä, ennen kuin traumaattista kokemusta voidaan käsitellä psykoterapian avulla. Vaikeimmissa tapauksissa PTSD:n hoidossa käytetään kolmea perustavaa hoitomenetelmää: Kognitiivinen käyttäytymisterapia KBT Eye Movement Desensitization and Reprocessing EMDR Masennuslääkkeillä, ennen kaikkea SSRI-valmisteilla, tapahtuva hoito 13

14 Psykologiset hoitomenetelmät KBT ja EMDR ovat psykologisia hoitomenetelmiä, joilla on tutkimusten mukaan hyvä vaikutus PTSD:n ja traumaattisen surun hoidossa. Parhaimman mahdollisen tuloksen saamiseksi näiden hoitomenetelmien kanssa käytetään usein lääkkeitä. On myös olemassa muita psykologisia hoitomenetelmiä, joilla voi olla hyvä vaikutus PTSD:n hoidossa. Yhteistä kaikille menetelmille on se, että ne keskittyvät vain itse traumaan ja ovat ajallisesti rajoitettuja (useimmiten hoitokertojen määrä on alle 15). Muut hoidot Joskus saatetaan tarvita muita täydentäviä hoitomuotoja. Traumaattisten muistojen kuvaaminen tai hahmottaminen piirrettyjen kuvien, liikkeiden ja musiikin avulla voi muodostaa lähtökohdan ajatuksiin ja tunteisiin liittyvälle jäsentelylle ja käsittelylle. Kehoon kohdistuvat terapiamuodot ja lääkintävoimistelu ovat tärkeitä täydentäviä hoitomenetelmiä silloin, kun ennen kaikkia keho muistaa. Ryhmäterapiaa voidaan käyttää tilanteissa, joissa monta ihmistä on altistunut samalle traumalle. 14

15 Kirjallisuutta Foa EB, Keane TM, Friedman MJ (2000). Effective Treatments for PTSD. Practice Guidlines from the International Society for Traumatic Stress Studies. Guilford Press, New York. Jacobs S (1999). Traumatic Grief. Diagnosis, Treatment and Prevention. Brunner & Mazel, Philadelphia. Lundin T (1992). Traumatisk stress och personlig förlust. Almqvist & Wiksell, Stockholm. Michel P-O, Lundin T, Otto U (2001). Psykotraumatologi. Studentlitteratur, Lund. Parkes CM (1996). Bereavement. Studies of grief in adult life (3:d ed.), Routledge, New York.

16 ELIXIR S-01-ZOL-047 Tämän kirjasen ovat yhteistyönä laatineet Pfizer AB ja dosentti Tom Lundin, Kunskapscentrum för traumatisk stress, Akademiska Sjukhuset i Uppsala. Suomenkielisen käännöksen on tarkistanut psykiatri Leena M. Johansson, Flemingsbergs vårdcentral, Huddinge. Pfizer AB Sollentuna Tel

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Näkökulmia surun kohtaamiseen Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Analyysi henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista Rovaniemellä 2007 Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmän

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Trappan-modellen Portaat-malli

Trappan-modellen Portaat-malli Trappan-modellen Portaat-malli Kuopio 17.8.2012 Åsa Carlsson & Janiina Mieronkoski Miten Portaat-malli syntyi? Barn som vittne till våld (suom. Lapsi väkivallan todistajana)- projekti 1990-luvulla Tavoitteena

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Mielenterveyden Ensiapukirja Mielenterveyden Ensiapukirja Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Suomen Mielenterveysseura

Lisätiedot

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU Tampere, 12.4.2013 Atle Dyregrov, FT Johtaja, Kriisipsykologian keskus Fortunen 7, 5013 Bergen, Norja atle@krisepsyk.no www.krisepsyk.no www.childrenandwar.org

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri

Lisätiedot

DES. Ohjeet: Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto:

DES. Ohjeet: Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto: 1 DES Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto: / 200 Ohjeet: Tässä kyselylomakkeessa on 28 kysymystä kokemuksista, joita Sinulla saattaa ilmetä arkielämässäsi. Me olemme kiinnostuneita siitä, onko Sinulla,

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

merkitys omaisten ja vainajan

merkitys omaisten ja vainajan Hautaamisen ja hautauskulttuurin merkitys omaisten ja vainajan näkökulmasta Anna Liisa Aho TtT, dosentti Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö KUOLEMA JA TYÖ - seminaari 52 409 kuollutta Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

RAND Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen?

RAND Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen? 1. Onko terveytenne yleisesti ottaen? RAND - 36 1. Erinomainen 2. Varsin hyvä 3. Hyvä 4. Tyydyttävä 5. Huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen?

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot

Hiukset kasvavat takaisin vahvempina. Niin minäkin. Yksin. Yhdessä.

Hiukset kasvavat takaisin vahvempina. Niin minäkin. Yksin. Yhdessä. Hiukset kasvavat takaisin vahvempina. Niin minäkin. Yksin. Yhdessä. SUOMEN SYÖPÄPOTILAAT - CANCERPATIENTERNA I FINLAND ry Ei voi olla totta. Minulla? Onko se mahdollista? On se. Joka neljännelle meistä.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

TerveysInfo. Depression orsakar muntorrhet. Depis Kirjasen tarkoitus on auttaa lukijaa tunnistamaan masennus ja hoitamaan sitä.

TerveysInfo. Depression orsakar muntorrhet. Depis Kirjasen tarkoitus on auttaa lukijaa tunnistamaan masennus ja hoitamaan sitä. TerveysInfo masennus Depis Kirjasen tarkoitus on auttaa lukijaa tunnistamaan masennus ja hoitamaan sitä. Duodecim 2009 6, 11 x 17,8 cm : 120 s. : mv. Hakusanat: hoito, ennaltaehkäisy, oireet, masennus

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Kuinka usein käytät seuraavia aineita

Kuinka usein käytät seuraavia aineita Huumeiden käytön kartoitus ja hoitomotivaatio - DUDITE Asiakastunniste: Kuinka usein käytät seuraavia aineita (ks.dudit-huumeluettelo [1]) En koskaan Kokeillut Kerran 2-4 kertaa yhden tai kuussa tai kuussa

Lisätiedot

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely Vastauspäivämäärä Potilaan nimi Henkilötunnus Tiedustelemme tällä lomakkeella mielialan erilaisia piirteitä. Vastatkaa kuhunkin kysymykseen sillä tavalla millaiseksi tunnette itsenne tällä hetkellä. Rastittakaa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta 1 OPAS SISÄLTÄÄ 1. Kidutus 3 2. Kidutuksen muodot 4 3. Trauma 6 4. Kidutustrauma 8 5. Tunnistaminen 9 Teksti: Anu Rasinkangas Syksy

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

"MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY"

MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY "MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY" Varsinais-Suomen tutkijalautakunnan terveisiä Mikä Mitä Miten Miksi VT Mika Peltola ORGANISAATIO Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden

Lisätiedot