Järkyttävien tapahtumien aiheuttamat reaktiot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Järkyttävien tapahtumien aiheuttamat reaktiot"

Transkriptio

1 Finska Järkyttävien tapahtumien aiheuttamat reaktiot Reaktioner vid omskakande händelser Milloin tarvitaan ammattilaisen apua? Kirjoittanut Tom Lundin, Kunskapscentrum för traumatisk stress, Akademiska Sjukhuset i Uppsala En skrift av Tom Lundin, Kunskapscentrum för traumatisk stress, Akademiska Sjukhuset i Uppsala

2 Sisältö Mitä on trauma? Mitä on psykologinen stressi? Miten me tavallisesti reagoimme traumatisoivien tapahtumien yhteydessä? Mitä on psyykkinen trauma? Mitä on traumaattinen stressi? Normaali reaktio traumatisoivan tapahtuman yhteydessä Traumaperäinen stressihäiriö PTSD Traumaattinen suru PTSD:n ja traumaattisen surun hoito

3 Johdanto Tämä kirjanen on ennen kaikkea tarkoitettu erittäin vaikean elämäntapahtuman kokeneille ja heidän omaisilleen. Siitä voi myös olla apua äkillisesti läheisen omaisen menettäneille. Melkein kaikki ihmiset ovat joskus kokeneet jonkin vaikean tapahtuman, esimerkiksi avioeron tai läheisen omaisen menetyksen. Tällaisen tapahtuman jälkeinen reaktio saattaa ilmetä kiihtymyksenä, pelkona, suuttumuksena tai murheena. Useimmat selviytyvät kuitenkin vaikeuksista, psyykkinen kipu vähenee, ja vähitellen voi taas jatkaa normaalia elämää. Mutta joskus ihmiset joutuvat olemaan osallisina hengenvaarallisissa tai koko elämän muuttavissa tapahtumissa, jotka ovat niin järkyttäviä tai kauhistuttavia, että muistikuvat eivät lievity ajan myötä. Kokemus saattaa olla niin voimakas, että asianomainen ei enää jaksa jatkaa elämäänsä. Tällöin on kyse sairaudentilasta, joka vaatii hoitoa. Miten normaalin reaktion voi erottaa ammattimaista hoitoa vaativasta reaktiosta? Tässä kirjasessa kerrotaan tiivistetyssä muodossa, mitä nykyisin tiedetään traumaattisen kokemuksen aiheuttamista seurauksista. Saat apua reaktioidesi ymmärtämisessä ja tietoa käytettävissäsi olevista sairaanhoitopalveluista.

4 Mitä on trauma? Trauma on kreikankielestä tuleva sana, jolla tarkoitetaan ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta aiheutuvaa henkistä tai ruumiillista vammaa tai haavaa. Kaikki ihmiset joutuvat vaihtelevassa määrin kokemaan traumaattisia tapahtumia eli tapahtumia, jotka voivat aiheuttaa trauman. Tällaisia tilanteita ovat esim. äkillinen työttömyys, avioero, ystävän tai omaisen menetys tai tieto vakavasta sairaudesta. Useimmiten traumaattinen tapahtuma ei ole hallittavissa eli siihen on mahdotonta vaikuttaa. Mitä on psykologinen stressi? Psykologinen stressi kuuluu normaalina osana ihmisen elämään ja on sitä tarvitaan, jotta ihminen oppisi käsittelemään kohtaamiaan suruja, pettymyksiä ja vaikeuksia. Psykologisen stressin aikana ihminen kypsyy ja kehittyy, ja hänestä tulee vahvempi ihmisenä. 4

5 Miten me tavallisesti reagoimme traumaattisten tapahtumien yhteydessä Kriisi-, menetys- ja surureaktiot Traumaattisen tapahtuman synnyttämä psykologinen stressi laukaisee kriisireaktion (menetys- tai surureaktion), jossa on eri vaiheita: Sokkivaihe kestää muutamasta sekunnista tai minuutista tunteihin, päiviin tai korkeintaan yhteen viikkoon. Sokin saanut ei ymmärrä tapahtunutta tai kieltää sen sanomalla esimerkiksi se ei ole totta tai on täytynyt tapahtua jokin erehdys. Usein vaiheen kokeneet tuntevat itsensä henkisesti turtuneiksi, ja tilanne vaikuttaa epätodelliselta. Ulospäin henkilö saattaa vaikuttaa joko rauhalliselta ja keskittyneeltä tai jännittyneeltä, ahdistuneelta ja sekavalta. Tunneperäisen lukkiutumisen vuoksi hän ei muista tai muistaa hämärästi joitakin tapahtuman jälkeisiä tietoja tai keskusteluja. Siirtyminen reaktiovaiheeseen on useimmiten nopea ja selvä, ja nyt henkilö alkaa reagoida tapahtuneeseen. Läheisen omaisen menetystä surevalle on itku tavallisin merkki, mutta myös suuttumusta ja vihamielisyyttä esiintyy. Ahdistuneisuus ja alakuloisuus ovat tavallisia tunteita tämän vaiheen aikana, joka saattaa kestää muutamasta viikosta tai kuukaudesta jopa yhteen vuoteen. Siirtyminen työstämisvaiheeseen tapahtuu hitaammin. Tässä vaiheessa tapahtumaa työstetään kertaamalla traumaa jatkuvasti muistissa ja kokemalla se uudestaan. Tapahtumaa voidaan kerrata mielessä sekä valveilla että unissa, ja tällöin käydään läpi traumaa edeltävät, trauman aikaiset ja trauman jälkeiset tapahtumat. Henkilön on kerrattava tapahtunutta ajatuksissaan, puhumalla ja joskus kirjoittamalla siitä. Työstämisvaihe voi kestää useita vuosia voimakkaan psyykkisen trauman yhteydessä. Uudelleen suuntautumisvaihe tulee vähitellen työstämisen jälkeen ja jatkuu, kunnes henkilö seuraavan kerran kokee kriisireaktion. Uudelleen suuntautuminen merkitsee toipumista ja omakuvan muutumista, jota ihmiset usein kuvaavat siten, että he tuntevat muuttuneensa henkisesti. Ehkä läpikäydyillä kärsimyksillä on ollut positiivinen vaikutus persoonallisuuteen, koska ne ovat antaneet lisää kokemuksia ja kypsyyttä. 5

6 Milloin ammattilaisen apua tarvitaan? Monet ihmiset selviytyvät normaalista psykologisesta stressistä ilman, että siitä on haittaa heidän psyykkiselle terveydelleen. Niin raskaalta ja vaikealta kuin äkillinen suru esimerkiksi läheisen omaisen menettämisen jälkeen saattaa tuntuakin, se on normaali ja välttämätön osa jälkeen jääneiden omaisten elämää. Suruprosessi ei ole mikään sairaudentila, mutta joskus voi olla hyvä puhua lääkärin, kuraattorin tai psykologin kanssa. Sureva tuntee usein itsensä täysin tai osittain työkyvyttömäksi jonkin aikaa ja saattaa tarvita sairauslomaa Jotkut ihmiset ovat muita herkemmin psyykkisesti haavoittuvia, jolloin myös heidän psyykkinen terveytensä on alttiimpi erilaisille vaaratekijöille, kuten esimerkiksi pitempiaikaiselle masennustilalle kriisireaktion yhteydessä. Suurempi haavoittuvaisuus saattaa johtua aikaisemmista kokemuksista, monen psyykkisen trauman kasautumisesta, kovasta stressistä tai siitä, että ajankohtainen trauma on ollut erittäin voimakas. 6

7 Mitä on psyykkinen trauma? Psyykkinen trauma on dramaattinen tapahtuma, johon liittyy väkivaltaa tai selvä hengenvaaran uhka. Kyseessä voi esimerkiksi olla ruumiillinen pahoinpitely tai seksuaalinen loukkaus aseella uhkailu tai vangiksi ottaminen laiminlyöminen tai hylkääminen lapsena raiskaus, erityisesti aseella uhaten sodan, terrorin, kidutuksen tai keskitysleirin kokeminen katastrofitapahtuma, esim. luonnon katastrofi (lumivyöry, maanvyörymä, tulva), tulipalo, liikenneonnettomuus (auto-, bussi-, juna-, laiva-, lento-onnettomuus), teollisuus- tai muu tekninen, suuri onnettomuus joku sellainen kauhistuttava tapahtuma, jota useimmat ihmiset eivät koskaan koe. Sellaisten ihmisten, jotka altistuvat psyykkiselle traumalle tai ovat sellaisen todistajina, psyykkinen terveys on vaaravyöhykkeessä. Suurin riski on niillä, jotka altistuvat välittömälle hengenvaaralle tai joutuvat seksuaalisen loukkauksen kohteeksi. Mitä on traumaattinen stressi? Traumaattiseksi stressiksi kutsutaan sitä stressiä, jonka kokevat kaikki ihmiset, jotka kärsivät tai todistavat psyykkisen trauman. Traumaattista stressiä voivat myös aiheuttaa toistuvat traumatisoivat tapahtuvat, joista niiden kohteeksi joutuneella ei ole ollut mahdollisuutta toipua, tai jatkuvat uhkaukset pitemmällä aikavälillä. Miten me ihmiset reagoimme traumaattisen stressin yhteydessä? Olin 18-vuotias, kun minut raiskattiin puukolla uhaten. Ensin tunsin itseni täysin häväistyksi ja loukatuksi, mutta jonkin ajan kuluttua uskoin jättäneeni tapahtuman taakseni. Halusin sitä ja uskoin pystyväni siihen. Mutta totta puhuakseni en ole pystynyt palaamaan normaaliin elämään eikä mikään ole entisellään. Herään joka yö luullen, että hän on huoneessani, ja uskallan tuskin hengittää. Voin vieläkin kuulla hänen äänensä... 7

8 Normaali reaktio traumaattisen stressin yhteydessä Traumaattinen stressi ilmenee psyykkisen trauman kokeneella ihmisellä erilaisina oireina. Nämä oireet jaotellaan yleensä neljään ryhmään: Affektiivinen (tunneperäinen) reaktio merkitsee kuolemanpelkoa ja muistikuvia traumaattisesta tapahtumasta. Jos on selvinnyt hengissä onnettomuudesta, jossa kuoli muita ihmisiä, voi tuntea syyllisyydentunnetta eloonjäämisestä. Se tarkoittaa, että syytetään itseään siitä, mitä on tehnyt, tai mitä ei ole tehnyt toisten pelastamiseksi. Monet tällaisen reaktion kokeneet kertovat tunteneensa tyhjyyden tunnetta tai tunteiden turtumista. Muita tavallisia reaktioita ovat masentuneisuus ja raivonpuuskat. Käyttäytymisessä tapahtuvia muutoksia selittämättömänä väsymyksenä, ärtyneisyytenä tai aggressiivisuutena esiintyy usein ja monet vetäytyvät helposti syrjään tai välttävät sellaisia asioita tai henkilöitä, jotka muistuttavat traumaattisesta tapahtumasta. Suhtautumiselle omaan itseensä ja/tai ympäristöön on ominaista epäluuloisuus ja epätodellisuuden tunne. Usein melko pian trauman jälkeen aletaan pohtia elämän ja tapahtuneen tarkoitusta. Psykofysiologinen reaktio. Henkinen kokemus saattaa myös välittyä ihmisen muuhun elimistöön ja ilmetä lihasten jännittymisenä ja yliherkkyytenä äkillisille valo- tai ääniärsykkeille. Unihäiriöt ja painajaiset ovat tavallisia oireita. Kukaan ei enää saanut minuun yhteyttä olin ikään kuin katkaissut kaikki siteeni ulkomaailmaan tunneperäisesti. Kävin tapahtuman vaiheet läpi mielessäni joka päivä, mutta en oikeastaan tuntenut mitään. En pystynyt keskittymään mihinkään. Saatoin viettää tunteja saamatta mitään aikaiseksi. Perheeni huomasi, että en voinut hyvin. Luulin, että vaivasin heitä, mikä sai minut tuntemaan oloni entistä huonommaksi. Tiesin, että minussa oli jotakin vikaa, mutta en tiennyt, mistä viasta oli kyse tai mitä sille voitaisiin tehdä... 8

9 Traumaperäinen stressihäiriö PTSD Ihmisille, jotka kokevat tai todistavat psyykkisen trauman, tulee joskus psyykkisiä terveydellisiä häiriöitä. Ennen kaikkea heille saattaa kehittyä traumaperäinen stressihäiriö, PTSD. Laajoissa tutkimuksissa on osoitettu, että PTSD:hen sairastumisen vaara vaikean psyykkisen trauman kokemisen jälkeen on 20-30%. Tämä merkitsee toisaalta sitä, että vähintään seitsemälle kymmenestä vaikean psyykkisen trauman kokeneesta ei tule pysyviä tai vammauttavia psyykkisiä haittoja. Arvion mukaan 1-2% Ruotsin väestöstä kärsii PTSD:stä. PTSD:ään voi sairastua kuka hyvänsä niin miehet, naiset kuin lapsetkin, sekä nuoret että vanhat, mutta sairaus on huomattavasti yleisempi naisten keskuudessa. Tämän syynä on luultavasti se, että naiset useammin joutuvat väkivaltaisten tekojen, kuten esim. raiskauksen ja fyysisen tai psyykkisen pahoinpitelyn, kohteeksi. Tämänkaltaiselle väkivallalle altistuminen lapsena tai nuorena lisää PTSD:n kehittymisen vaaraa. PTSD:n pääasialliset oireet PTSD:n yhteydessä oireiden kuvaus jaotellaan yleensä kolmeen ryhmään: 1. Uudelleen eläminen (uudelleen kokeminen) 2. Välttäytymiskäyttäytyminen 3. Liiallinen valppaus Uudelleen elämisessä on kyse traumaattiseen tapahtumaan liittyvistä toistuvista, tunkeutuvista muistikuvista, ns. matkoista tai häiritsevistä mieleen takautumista tai tapahtuman uudelleen elämisen kokemisista ( flashbacks ). Tapahtuneeseen liittyvät painajaiset ovat myös tavallisia. Uudet tapahtumat, jotka tavalla tai toisella muistuttavat traumasta, saattavat laukaista uudelleen elämisen. Trauman uudelleen eläminen synnyttää voimakasta ahdistusta ja pelkoa. Välttely merkitsee sitä, että trauman kokenut yrittää välttää kaikkea, mikä muistuttaa häntä traumasta. Välttäytymiskäyttäytyminen saa usein henkilön vetäytymään syrjään perheen, ystävien ja työtovereiden keskuudesta. Liiallinen valppaus ja muistinmenetykset kuuluvat kolmanteen oireryhmään. Muistinmenetys, joka saattaa joskus olla täydellinen, rajoittuu useimmiten juuri traumaa edeltävään, trauman aikaiseen ja trauman jälkeiseen aikaan. 9

10 Liiallinen valppaus merkitsee epätavallisen herkkää huomiointia/pelontunnetta, ärtyvyyttä, aiheettomia vihanpuuskia ja keskittymisvaikeuksia. Usein yöllä ei saa kunnolla nukutuksi ja nukahtaminen on vaikeaa illalla. Yliherkkyys äkillisille valo- tai äänivaikutelmille on toinen, erittäin pitkäaikainen oire. Mistä tietää sairastavansa PTSD:tä? Seuraavien ehtojen on täytyttävä, jotta diagnoosi on PTSD: tietty määrä oireita kustakin oireryhmästä oireet ovat alkaneet vähintään kuukausi sitten oireista on selviä haittoja henkilön toiminnalle kotona, sosiaalisesti tai ammatillisesti PTSD:n oireet ilmenevät tavallisesti muutaman viikon kuluessa trauman jälkeen, mutta joillakin oireet ilmaantuvat vasta monen kuukauden tai vuoden jälkeen. Toisilla oireet häviävät 6-12 kuukauden kuluessa, kun taas toisilla on huomattavasti pitkäaikaisempia vaivoja. On tärkeää painottaa, että ihmiset reagoivat hyvin eri tavalla psyykkisen trauman jälkeen. Joillekin ongelmat jäävät melko vähäisiksi, ja he toipuvat ilman hoitoa, kun taas toiset saattavat tarvita pitkäaikaista hoitoa. Tiedän, että hänellä on ollut sietämättömiä kokemuksia. Mutta niihin on mahdotonta eläytyä. Haluan auttaa häntä, ja olen yrittänytkin, koska rakastan häntä. Mutta ongelmat jatkuvat, hän ei pysty jättämään kokemuksiaan taakseen. Hän on yhä vaikeammin tavoitettavissa, helposti kiukustuva, kärttyinen, jännittynyt, eikä saa nukutuksi. Hän juo enemmän, varmasti oireidensa lievittämiseksi. En ymmärrä, miksi hän ei halua puhua kanssani ja miksi hän ei anna minun auttaa. Tunnen menettäneeni hänet. Hän on jättänyt minut elämänsä ulkopuolelle, enkä ole koskaan tuntenut itseäni näin yksinäiseksi ja avuttomaksi. 10

11 Traumaattinen suru Traumaattinen suru on läheisen omaisen menettämisen jälkeinen vaikeutunut surureaktio. Traumaattisen surun yhteydessä lisääntyvät yksilön psyykkiset terveysriskit. Mikä erottaa traumaattisen surun normaalista surureaktiosta? Traumaattiselle surureaktiolle on ominaista voimakkaat ja tuskalliset muistot kuolleesta, esimerkiksi kuolleen kaipaaminen, ikävöiminen ja etsiminen. Traumaattisen surun saattavat aiheuttaa eri seikat: kuolema oli äkillinen, täysin odottamaton ja liian varhainen kuolema tapahtui dramaattisissa olosuhteissa suuret ruumiilliset vauriot kuolleen ruumista ei ole löydetty Tutkimukset, joissa on seurattu äkillisesti, odottamatta ja liian varhain kuolleiden henkilöiden omaisia, osoittavat että 50-60%:lle omaisista tulee psyykkisen sairauden oireita. Jos kuolema tapahtuu dramaattisissa olosuhteissa tai jos kuolleen ruumista ei löydetä, on sairastuvuusprosentti jopa 70-80%. 11

12 Tavalliset oireet traumaattisen surun yhteydessä tunkeutuvat ja tuskalliset muistot kuolleesta kaiken kuolleesta muistuttavan välttely (esim. ajatusten, tunteiden, akti viteettien, ihmisten ja paikkojen) turtumisen, sekoamisen tai sokin tunne ulkopuolisuuden tunne ja elämän tyhjäksi ja tarkoituksettomaksi kokeminen tunneperäisten reaktioiden täydellinen puuttuminen vaikea hyväksyä kuolemaa (esim. epäuskoisuus) vaikea ajatella elämän voivan jatkua ilman kuollutta tunne, että osa omasta itsestään on kuollut omaksua itselleen kuolleen oireita tai tapoja Traumaattinen suru on tuskallista. Jos sureminen jatkuu pitkään, sureva ei pysty hoitamaan normaalilla tavalla sosiaalisia suhteitaan ja työtehtäviään. Joskus oireiden hallitsevana piirteenä on ahdistus tai masennus. Joillakin ihmisillä traumaattinen suru saattaa viivästyä. Kun minut lopulta oli pelastettu pelastusveneestä, tunsin koko elämäni olevan lopussa. En halunnut tehdä mitään enkä tavata ketään. Mikään ei saanut minua iloiseksi tai surulliseksi. Ajattelin koko ajan onnettomuutta ja tunsin olevani taas pimeydessä aaltojen keskellä. En pystynyt koskaan nukkumaan muutamaa tuntia kauempaa ja heräsin useimmiten kylmässä hiessä kylpien keskellä painajaista. En halunnut tuntea näin. Mutta en voinut sille mitään 12

13 PTSD:n ja traumaattisen surun hoito Kaikkein tärkeintä ihmisille, jotka kärsivät PTSD:stä tai traumaattisesta surusta, on tapahtuneesta puhuminen. Kerta toisensa jälkeen. Heidän on uskallettava puhua kaikista yksityiskohdista, myös kaikkein tuskallisimmista, ja omista ajatuksistaan, tunteistaan, peloistaan ja mielikuvistaan. PTSD:tä sairastaville ei tavallisesti riitä pelkästään sukulaisten ja ystävien kanssa puhuminen. Useimmiten he tarvitsevat psykiatrian alan ammattilaisten tietoja (lääkäriltä, psykologilta tai erikoisalan vastaanoton kuraattorilta). Yleislääkäri voi tarvittaessa kirjoittaa lähetteen erikoislääkärin vastaanotolle. Potilaalle, jolla ei ole vaikeanlaatuista PTSD:tä, saattaa riittää ammattilaisen antama keskustelutuki (psykoterapia) rajoitetun ajanjakson aikana. Vaikeat unihäiriöt tai tuskalliset ahdistuksen oireet saattavat kuitenkin vaatia joksikin aikaa lääkehoitoa. Joskus oireita on lievitettävä lääkkeillä, ennen kuin traumaattista kokemusta voidaan käsitellä psykoterapian avulla. Vaikeimmissa tapauksissa PTSD:n hoidossa käytetään kolmea perustavaa hoitomenetelmää: Kognitiivinen käyttäytymisterapia KBT Eye Movement Desensitization and Reprocessing EMDR Masennuslääkkeillä, ennen kaikkea SSRI-valmisteilla, tapahtuva hoito 13

14 Psykologiset hoitomenetelmät KBT ja EMDR ovat psykologisia hoitomenetelmiä, joilla on tutkimusten mukaan hyvä vaikutus PTSD:n ja traumaattisen surun hoidossa. Parhaimman mahdollisen tuloksen saamiseksi näiden hoitomenetelmien kanssa käytetään usein lääkkeitä. On myös olemassa muita psykologisia hoitomenetelmiä, joilla voi olla hyvä vaikutus PTSD:n hoidossa. Yhteistä kaikille menetelmille on se, että ne keskittyvät vain itse traumaan ja ovat ajallisesti rajoitettuja (useimmiten hoitokertojen määrä on alle 15). Muut hoidot Joskus saatetaan tarvita muita täydentäviä hoitomuotoja. Traumaattisten muistojen kuvaaminen tai hahmottaminen piirrettyjen kuvien, liikkeiden ja musiikin avulla voi muodostaa lähtökohdan ajatuksiin ja tunteisiin liittyvälle jäsentelylle ja käsittelylle. Kehoon kohdistuvat terapiamuodot ja lääkintävoimistelu ovat tärkeitä täydentäviä hoitomenetelmiä silloin, kun ennen kaikkia keho muistaa. Ryhmäterapiaa voidaan käyttää tilanteissa, joissa monta ihmistä on altistunut samalle traumalle. 14

15 Kirjallisuutta Foa EB, Keane TM, Friedman MJ (2000). Effective Treatments for PTSD. Practice Guidlines from the International Society for Traumatic Stress Studies. Guilford Press, New York. Jacobs S (1999). Traumatic Grief. Diagnosis, Treatment and Prevention. Brunner & Mazel, Philadelphia. Lundin T (1992). Traumatisk stress och personlig förlust. Almqvist & Wiksell, Stockholm. Michel P-O, Lundin T, Otto U (2001). Psykotraumatologi. Studentlitteratur, Lund. Parkes CM (1996). Bereavement. Studies of grief in adult life (3:d ed.), Routledge, New York.

16 ELIXIR S-01-ZOL-047 Tämän kirjasen ovat yhteistyönä laatineet Pfizer AB ja dosentti Tom Lundin, Kunskapscentrum för traumatisk stress, Akademiska Sjukhuset i Uppsala. Suomenkielisen käännöksen on tarkistanut psykiatri Leena M. Johansson, Flemingsbergs vårdcentral, Huddinge. Pfizer AB Sollentuna Tel

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Akuutti stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö

Akuutti stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö Akuutti stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö Epätavallisen voimakkaan traumaattisen tapahtuman tavallisimmat psyykkiset seuraamukset jaetaan stressireaktioihin ja stressihäiriöihin. Stressireaktiot

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura

Suomen Mielenterveysseura Kriisi Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-22-1 Paino: Grano 2015

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta 1 OPAS SISÄLTÄÄ 1. Kidutus 3 2. Kidutuksen muodot 4 3. Trauma 6 4. Kidutustrauma 8 5. Tunnistaminen 9 2 Teksti: Anu Rasinkangas

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle

Lisätiedot

LIITE 2: Traumaattisessa kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen ensihoidossa. Piia Latvala

LIITE 2: Traumaattisessa kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen ensihoidossa. Piia Latvala LIITE 2: Traumaattisessa kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen ensihoidossa Piia Latvala Traumaattinen kriisi äkillinen, yllätyksellinen, epätavallisen voimakas tapahtuma, joka tuottaisi huomattavaa kärsimystä

Lisätiedot

Defusing-ohjaajakoulutus

Defusing-ohjaajakoulutus Defusing-ohjaajakoulutus 16.-18.3.2015 Jyväskylässä Suomen Suomen Yhteisöakatemia Oy Oy Saarijärventie Taitoniekantie 5 B 14 8 D 35 40200 Jyväskylä40740 Jyväskylä www.sya.fi Defusing-ohjaajakoulutus 16.-18.3.2015

Lisätiedot

Väkivalta parisuhteessa

Väkivalta parisuhteessa Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa

Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa Salli Saari

Lisätiedot

Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa 20.11.2010

Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa 20.11.2010 Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen Turussa 20.11.2010 ja miten ansainneesi edes luulet sen, että aina saat suotuisat tuulet? Mitä tarkoittaa kriisi Kriisillä tarkoitetaan äkillistä muutosta ihmisen

Lisätiedot

Defusing-ohjaajakoulutus

Defusing-ohjaajakoulutus Defusing-ohjaajakoulutus 6.-8.4.2016 Jyväskylässä Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14 40200 Jyväskylä DEFUSING-OHJAAJAKOULUTUS 6.-8.4.2016 Jyväskylässä Miksi? ammattilainen pystyy kohtaamaan

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

SURUN JA TRAUMAN VUOROVAIKUTUS PÄÄTELMIÄ SUREVIEN AUTTAMISEEN

SURUN JA TRAUMAN VUOROVAIKUTUS PÄÄTELMIÄ SUREVIEN AUTTAMISEEN SURUN JA TRAUMAN VUOROVAIKUTUS PÄÄTELMIÄ SUREVIEN AUTTAMISEEN Atle Dyregrov, FT Johtaja, Kriisipsykologian keskus Fortunen 7, 5013 Bergen, Norja atle@krisepsyk.no www.krisepsyk.no www.childrenandwar.org

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kokenut vaikean kriisitilanteen

Sinulle, joka olet kokenut vaikean kriisitilanteen Sinulle, joka olet kokenut vaikean kriisitilanteen 1 Kriisireaktio koetaan harvoin normaaliksi, vaikka se onkin tavallinen tapa reagoida vaikeisiin kokemuksiin ja tunteisiin kriisitilanteissa. Osa meistä

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11

Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Sisällys Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Johdanto 15 1. Kriisi luonnollinen osa elämää 19 Lähimmäisen kohtaaminen 21 Mitä tarkoittaa terve ja sairas? 25 Uutta tietoa vaiko vanhaa? 28 Vankkaa

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä TYÖSSÄ KOHDATTU VÄKIVALTA JA SEN YHTEYS HYVINVOINTIIN Tuula Leino, tutkija/psykologi VÄKIVALTA/ TYÖVÄKIVALTA On tärkeä pitää mielessään: IHMISEN TERVEYS ON AINA VAARASSA SIELLÄ MISSÄ

Lisätiedot

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU Tampere, 12.4.2013 Atle Dyregrov, FT Johtaja, Kriisipsykologian keskus Fortunen 7, 5013 Bergen, Norja atle@krisepsyk.no www.krisepsyk.no www.childrenandwar.org

Lisätiedot

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 12. 10. 2011, Tampere Heikki Suhonen Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Ikääntyminen ja päihdeongelma

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hyvä hoito ja nykykäytännöt

Syömishäiriöiden hyvä hoito ja nykykäytännöt Syömishäiriöiden hyvä hoito ja nykykäytännöt Pia Charpentier Psykologi Kognitiivinen psykoterapeutti, VET Toiminnanjohtaja Syömishäiriökeskus, Elämän Nälkään Ry pia.charpentier@syomishairiokeskus.net Syömishäiriöiden

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin

TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 Trapu -toimintamalli työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla POTILASOHJE 1 (8) Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla Ohje päivitetty: POTILASOHJE 2 (8) Osanottomme menetyksenne vuoksi Olette saaneet juuri kuulla, että odottamanne vauva on

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus

Lisätiedot

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 Omaisyhteistyön seminaari Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 PD-palliaation kohteena Bunting-Perry L 2006 Parkinsonin-tauti/yleistä 2/3 yli 70-vuotiaita Etenevä hermosolujen kuolema SN ja laajaalaisemminkin

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Hirvelän koulu. Kriisisuunnitelma

Hirvelän koulu. Kriisisuunnitelma Hirvelän koulu Kriisisuunnitelma KRIISI Henkilöt, jotka ovat joutuneet traumaattisiin tapahtumiin (onnettomuus, sairaus, väkivallanteko, kuolema avioero tms.) tai sellaisen uhkaan läpikäyvät kriisin. Koulu

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Mielenterveyden Ensiapukirja Mielenterveyden Ensiapukirja Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Suomen Mielenterveysseura

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 Hyvinvoiva Perhe HYPE -hanke (2014-2017) Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n hallinnoima Rayn rahoittama hanke, joka on mukana

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Jaana Kaukoranta Neuvontahoitaja, SYLVA ry. psykologi 20.3.2014 Psyykkinen kriisi: Ennustamattomuus Avuttomuus Hallinnantunteen menetys Tietoisuus haavoittuvuudesta

Lisätiedot

Stressi ja sen selättäminen lukiossa. Psykologi Päivi-Marjatta Marjo

Stressi ja sen selättäminen lukiossa. Psykologi Päivi-Marjatta Marjo Stressi ja sen selättäminen lukiossa Psykologi Päivi-Marjatta Marjo Stressin eri muodot Optimaalinen stressi lisää hyvää suoritusta ja on tarpeellista lukiossakin Haitallisessa, pitkittyneessä stressissä

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot