Keski-Pohjanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Pohjanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelma"

Transkriptio

1 Keski-Pohjanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Luonnos

2 Sisällysluettelo Tiivistelmä Johdanto Terveydenhuoltolain velvoite terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimiseen Järjestämissuunnitelman laadintaprosessi KPSHP alueella Toimintaympäristö Väestön palvelutarve ja siihen vaikuttavat tekijät Väestö Hyvinvoinnin ja terveyden yleisiä tekijöitä Terveys ja hyvinvointi Väestön palveluiden käyttö Terveydenhuollon palveluiden tarpeen arviointi ja seuranta alueella Palvelutarpeeseen pohjautuva henkilöstön tarvearvio Terveyden edistäminen ja ehkäisevät palvelut Terveyden edistämisen määritelmä, tavoitteet ja vastuutahot Kuntien tehtävät ja toimintatavat terveyden edistämisessä Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tehtävät terveyden edistämisessä ja ennaltaehkäisevässä työssä Neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut Työikäisten terveyden edistäminen Iäkkäiden terveyden edistäminen Mielenterveystyö ja terveyden edistäminen Päihdetyö ja terveyden edistäminen Työterveyshuolto ja terveyden edistäminen Sosiaalitoimen rooli terveyden edistämisessä Erikoissairaanhoidon rooli terveyden edistämisessä Terveydenhuollon sairaanhoito-palveluiden järjestäminen Keski-Pohjanmaalla valtuustokaudella Ei-kiireelliset perusterveydenhuollon avosairaanhoidon palvelut Päivystyspalvelut Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystys 2

3 4.2.2 Suun terveydenhuollon päivystys Apteekkipäivystys Sosiaalipäivystys Ensihoito Kotiin annettavat palvelut ja palveluasuminen Vuodeosastopalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Suun terveydenhuolto Kuntoutuspalvelut Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö Kunnallinen työterveyshuolto Tukipalvelut Laboratoriopalvelut Radiologia ja kuvantamispalvelut Lääkehuoltopalvelut Välinehuolto Kuljetus- ja varastointipalvelut Tietojärjestelmien ja potilasrekisterien yhteiskäyttö ja toimivuus Alueen terveydenhuollon yhteistyö erityistilanteisiin varautumisessa Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laadunhallinnan nykytila ja kehittämissuunnitelma Potilasturvallisuussuunnitelmien nykytila ja kehittämissuunnitelma Perusterveydenhuollon kehittäminen Perusterveydenhuollon yksikön toiminta ja toiminnan ohjaus Perusterveydenhuollon yksikön tehtävät ja vastuut Henkilöstön rekrytointi ja täydennyskoulutus Henkilöstön rekrytointi Henkilöstön täydennyskoulutus ja osaamisen kehittäminen Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Sosiaalityö Vammaispalvelut

4 9.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksityiset toimijat Järjestöjen kanssa toteutettava yhteistyö KELA ja ELY Järjestämissuunnitelman seuranta ja arviointi Liite 1. Ohjausryhmän kokoonpano Liite 2. Työryhmät Liite 3. Koulutustasomittain Liite 4. Työttömät % työvoimasta Liite 5. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä Liite 6. Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna Liite 7. Lastensuojelutoimenpiteiden piirissä olevien määrät Liite 8. Erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatristen avohoitokäynnit / vuotiasta Liite 9. Koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorien osuus Liite 10. Terveydenhuoltolaki Liite 11 Alkoholijuomien myynti Liite 12 Yleisimmät kuolinsyyt Liite 13 Poikkeusolot Liite 14 Epidemiat ja pandemiat sekä suuronnettomuustilanteet Liite 15 Lait ja suositukset Liite 16 Käsitteet Liite 17 Henkilöstörakenne Liite 18 Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelun kehittämisen suositukset Liite 19 Kokkolan neuvolat; Kanta-Kokkola Liite 20 Kokkolan neuvolat; muu Kokkola Liite 21 Yhteispäivystyksen käynnit

5 Tiivistelmä Arvoisa lukija, Luettavanasi on nyt ensimmäinen Terveydenhuoltolain ja Valtioneuvoston asetuksen vaatimusten mukainen Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien alueelle laadittu terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Suunnitelmaa on laadittu yhteistyössä yli organisaatiorajojen laajasti sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita kirjoittamistyöhön osallistaen. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista on koordinoinut Kokkolan kaupungin johdolla kokoontunut ohjausryhmä, jossa on ollut edustus kaikista sairaanhoitopiirin jäsenkunnista. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen yhteinen väestöpohja on v n asukasta. Vuoteen 2020 mennessä on Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin tällä hetkellä kuuluvien kuntien väkiluvun arvioitu lisääntyvän noin 2 %:lla ja vuoteen 2030 mennessä 4,5 %:lla (vuoden 2030 ennuste ). Ennusteen mukaan väestön määrä lisääntyy vain Kokkolassa, muissa kunnissa asukasluku vähenee. Väestön ikärakenne tulee myös muuttumaan ikäihmisten osuuden kasvaessa ja huoltosuhteen heikentyessä. Terveyttä ja sairastavuutta kuvaavat mittarit osoittavat, että Keski-Pohjanmaalla kuntien välillä väestön terveydessä on suuria eroja. Väestön palvelujen tarpeet eri kunnissa poikkeavat toisistaan. Myös keskimääräinen työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisikä vaihtelee kuntien välillä. Sairastavuusindeksi oli vuonna 2011 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella 102,2. Ainoastaan Kaustisen ja Kruunupyyn kunnissa indeksi oli alle maan keskiarvon. Kansantauti-indeksi sairaanhoitopiirin alueella on 117,5, joka on selvästi yli koko maan keskiarvon. Kansantauti-indeksin perusteella arvioituna pääosin perusterveydenhuollon vastuulle kuuluva ennaltaehkäisevä työ suurten kansantautien osalta on epäonnistunut ja jatkossa riittävien resurssien turvaaminen ennaltaehkäisevään työhön on välttämätöntä. Sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon avohoidon käyntimäärien ja myös osastohoidon käytön määrien välillä on selkeitä kunnittaisia eroja. Palveluiden käyttö ei näytä selkeästi aina korreloivan sairastavuus- tai kansantauti-indeksiin, joten mahdollisesti palvelurakenteet ja käytettävissä olevat resurssit ohjaavat väestön käyttäytymistä ja palvelujen käyttöä. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset ovat olleet sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa valtakunnallista kehitystä voimakkaammassa nousussa ja ovat nyt kaikissa jäsenkunnissa yli valtakunnallisen keskiarvon. Erityisesti ikäihmisten palveluissa palveluiden peittävyys on suuri ja palvelurakenne on raskas ja laitospainotteinen. Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien alueella onkin jo meneillään ikäihmisten palvelurakenteiden uudistamistyö, jossa pyritään entistä avohoitopainotteisempaan ja kevyempään palvelurakenteeseen. Väestön ikääntyminen lisää tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää. Sosiaali- ja terveysalan palvelutarpeen kasvuun ja henkilöstön eläköitymiseen perustuva tuleva työvoimatarve on ennakoitu sosiaali- ja terveysalalla suureksi. Tähän haasteeseen voidaan vastata keskittämällä voimavarat yhteen koulutuksesta ja rekrytoinnista vastaavaan yksikköön. Erityisasiantuntijoiden työpanoksen riittävyyden turvaaminen vaatii työnkuvien sel- 5

6 keyttämistä, hoitoketjujen uudistamista ja työn painopisteen siirtämistä ennakoivaan ja varhaisempaan puuttumiseen. Terveyden edistäminen on kunnassa yhteisvastuullista toimintaa. Terveyden edistäminen olisi hyväksyttävä kuntapolitiikan toimintalinjaksi, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa toiminnoissa, kaikilla toimialoilla. Käytännössä se tarkoittaa sitoutumista, joka vahvistetaan kuntastrategiassa ja kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Perusterveydenhuollossa terveyttä edistävien palveluiden resurssit ovat valtakunnallisia suosituksia vähäisemmät Kokkolan terveyskeskuksessa terveydenhoitajien osalta neuvolassa ja opiskeluterveydenhuollossa, lääkärien osalta kaikilla osa-alueilla niin Kokkolassa kuin Jyta-alueella. Jotta väestöryhmien terveyseroja voidaan supistaa, on kehitettävä uusia, eri väestöryhmille soveltuvia menettelytapoja. Terveyskioski on esimerkki matalan kynnyksen palvelusta ja tavoitteena on meneillään olevan valtuustokauden aikana aloittaa terveyskioski-tyyppinen toiminta Keski-Pohjanmaalla. Ennaltaehkäisevän työn toteutumista seurataan jatkossa kuntien hyvinvointityöryhmissä ja sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Ikäihmisten terveyttä edistetään tekemällä ikäihmisen hyvinvointia edistäviä ja tukevia kotikäyntejä tietyille ikäluokille ja jatkossa ikäihmisten neuvonta- ja ohjauspalvelut toimivat matalan kynnyksen periaatteella viitenä päivänä viikossa. Ikäihmisille tehdään myös laajaalaiset hyvinvointia ja terveyttä edistävät tarkastukset ainakin kahdelle ikäluokalle vuosittain. Ei-kiireellisiä perusterveydenhuollon palveluita on tarkoitus maakunnassa kehittää mm. puhelinpalvelua kehittämällä ja tehostamalla, joka puolestaan vähentää käyntejä terveyskeskuksissa. Tavoitteena on järjestää lääkäripalvelut pääasiassa omana toimintana lähipalvelut turvaten. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi maakunnassa on käynnistynyt erillinen sosiaali- ja terveydenhuollon rekrytointihanke. Valtuustokauden aikana kehitetään uusia sähköisiä palvelumuotoja monipuolistamaan perusterveydenhuollon palveluvalikoimaa. Näin osa väestöstä voi saada perusterveydenhuollon palveluita sähköisesti. Jatkossa pyritään löytämään maakunnallinen yhteinen toimintamalli kansansairauksien hoitoon ja ottamaan käyttöön hoitosuunnitelmat kaikille pitkäaikaispotilaille ja kehittämään edelleen lääkäri-hoitaja-työparityöskentelymallia. Hoitajien osaamista kansansairauksien ehkäisyyn ja hoitamiseen vahvistetaan. Kiireettömässä vastaanottotoiminnassa korostetaan kansansairauksien ehkäisyä ja hoitoa. Hoitoon pääsyn kriteerit yhtenäistetään. Valtuustokauden aikana selvitetään myös mahdollisuudet avosairaanhoidon laajempaan kokonaisuudistukseen, jossa potilaat ja avosairaanhoidon resurssit jaettaisiin kahteen ryhmään: palveluiden satunnaiskäyttäjiin sekä kansansairauksista kärsiviin palveluita säännöllisesti ja runsaasti käyttäviin. Tulevaisuudessa runsaasti ja säännönmukaisesti palveluita käyttävien ryhmässä yksilövastaanottokäyntien rinnalle kehitetään uusia palvelumuotoja, kuten tavoitteellinen puhelu, ryhmäohjaus ja vertaistukiryhmät. Yhteistyötä potilaan hoidossa kehitetään erikoissairaanhoidon konsultaatiomahdollisuuksia monipuolistamalla ilman hoitovastuun siirtymistä erikoissairaanhoidolle. Puhelinkonsultaatioille varataan nykyistä selkeämmin resurssia sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa ja puhelinkonsultaatioiden yhteydessä pyritään jo selvittämään mahdollisten erikoistutkimusten tarve. Konsultaatiokynnyksen madaltamisen ja lisääntyvän yh- 6

7 teistyön myötä osaaminen perusterveydenhuollossa kasvaa johtaen konsultaatiotarpeen ja lähetemäärien laskuun. Ensisijaisesti jatkossa sähköiset lähetteet pyritään käsittelemään konsultaatiopyyntöinä. Työterveyshuolto on Terveydenhuoltolain mukaan osa perusterveydenhuoltoa. Käytännössä kansanterveystyön ja työterveyshuollon tiivis integraatio sekä resurssien tarkoituksenmukainen keskinäinen jako olisi toiminnallisesti välttämätöntä. Tiiviillä yhteistyöllä ja saumattomilla tietojärjestelmäratkaisuilla olisi mahdollista välttää turhia kustannuksia aiheuttavia päällekkäisiä tutkimuksia ja parantaa potilasturvallisuutta sekä lyhentää hoitoviiveitä. Työterveyshuollosta laaditaan myös merkittävä määrä lähetteitä erikoissairaanhoitoon, jolloin syntyvät kustannukset siirtyvät työnantajilta ja Kelalta alueen kunnille. Näin ollen työterveyshuolto olisi kannattavaa ottaa tiiviiseen yhteistyöhön alueellisia hoitoketjuja sekä toimintakäytänteitä luotaessa. Jatkossa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja tulee muuttumaan siten, että perusterveydenhuollon yhteydessä tehdään nykyistä enemmän erikoissairaanhoidon elektiivistä tutkimus- ja hoitotoimintaa. Tämä toteutuu sekä jalkauttamalla erikoislääkäreitä perusterveydenhuoltoon että ostamalla erikoissairaanhoitopalveluita. Perusterveydenhuollossa voi jatkossa olla myös nykyistä enemmän kliinisten alojen erikoislääkäreitä sekä muita erikoisasiantuntijoita. Perusterveydenhuollon lääkäreistä noin puolet pitäisi olla yleislääketieteen erikoislääkäreitä. Näin Terveydenhuoltolain mukainen perusterveydenhuollon kokonaisvastuu potilaan hoidosta on nykyistä helpompaa toteuttaa. Kokkolassa virka-ajan perusterveydenhuollon lääkäripäivystys siirtyy sairaalan yhteispäivystyksen tiloissa toteutettavaksi vuoden 2014 alusta. Päivystyspalveluissa Jyta-alueen asukkaiden virka-ajan päivystystä harkitaan keskitettäväksi jokilaaksoittain yhteen toimipisteeseen. Keski-Pohjanmaalle luodaan myös yhteinen ensihoitoon ulottuva potilaiden hoidon kiireellisyysluokitusohje, joka mm. mahdollistaa potilaan siirtämisen suoraan erikoissairaanhoidon hoidettavaksi. Perusterveydenhuollon päivystys pyritään järjestämään mahdollisimman suurelta osin virkalääkäreiden toimintana perustamalla yhteispäivystykseen uusia päivystyslääketieteeseen painottuvia lääkärin virkoja ostopalveluista vapautuvien määrärahojen turvin. Perusterveydenhuollon takapäivystystä vuodeosastoille ja palvelukodeille pyritään kehittämään ainakin viikonloppujen ajalle. Tavoitteena on säilyttää päivystysasetuksen vaatimukset täyttävä erikoissairaanhoidon päivystys KPKS:ssa. Vastaavasti päivystävä sairaala-strategia mahdollistaa elektiivisen toiminnan osalta toimintojen kriittisen uudelleenarvioinnin ja osa kiireettömästä erikoissairaanhoidosta voidaan toteuttaa perusterveydenhuollon yhteydessä tai oman maakunnan ulkopuolella. Ikäihmisten palveluissa tarkoituksena on vähentää palveluasumisen peittävyyttä ja siirtää resursseja kotihoitoon. Kotona asuvia yli 75-vuotiaita tulisi tavoitteen mukaan olla 91 %. Tämä edellyttää kotihoidon toimimista 24/7-periaatteella. Jatkossa koulutettua hoitohenkilöstöä on saatavilla rajallisesti, jolloin hoitohenkilöstön osaaminen kotiin annettavissa palveluissa tulee kohdentaa hoitotyöhön eikä tukipalveluihin. Kotihoidon ennalta ehkäisevän toiminnan resurssit eivät ole riittävät tarpeeseen nähden. Jos näihin toimintoihin ei kohdenneta riittäviä resursseja, asiakkaat ovat riskissä ajautua palvelujen puutteellisuuden ja 7

8 ennakoinnin vähäisyyden vuoksi asumispalveluiden piiriin. Palvelurakenteen muuttuessa entistä avohoitoisemmaksi tehostetussa palveluasumisessa hoidetaan jatkossa yhä sairaampia vanhuksia, mikä lisää tarvetta sairaanhoidollisen osaamisen lisäämiseen, lääkäriresurssin kohdentamiseen ja henkilöstörakenteen muuttamiseen. Kotisairaalatoiminnan ulottamista koko sairaanhoitopiirin alueelle tulee selvittää ja monipuolinen tietotekniikan hyödyntäminen tulee olla yksi kotihoidon kehittämisen linja. Perusterveydenhuollon akuuttivuodeosastopalveluissa Kokkolan terveyskeskuksen käyttämää kotiuttamismallia laajennetaan koko maakunnan yhteiseksi kotiuttamishoitajamalliksi. Myös maakunnan alueen terveyskeskusten vuodepaikkojen yhteistä profilointia ja paikkamäärien arviointia tarvitaan. Tavoitteena on profiloida vuodeosastoja siten, että esimerkiksi infektiopotilaiden, aggressiivisten dementiapotilaiden ja kuntoutuspotilaiden mahdollinen keskittäminen tulisi kysymykseen. Jyta-alueella vuodepaikkojen määrät tulevat laskemaan vuosien aikana 60 akuuttivuodeosastopaikkaan. Tavoitteena on, että vuodepaikkojen määrän laskemisella henkilökuntamitoitus saadaan kohdalleen ja lisäresurssia saadaan siirrettyä kotihoitoon. Tavoitteena koko sairaanhoitopiirin alueella on saada asianmukaisia potilashuoneita infektiopotilaille ja luopua sairaalainfektioille altistavista ja epäkäytännöllisistä usean potilaan potilashuoneista. Päihdepalveluissa tapahtuu syksyn 2013 aikana merkittävä toiminnallinen muutos, kun päihdepalveluita kootaan Päihdekeskus Porttiin. Syntyvään uuteen palvelukokonaisuuteen tulevat: selviämis- ja vieroitushoito, avokuntoutus (nuoret ja aikuiset), laitoskuntoutus, terveysneuvontapiste, intensiivinen huumeidenkäyttäjien avohoito ja opioidiriippuvaisten korvaushoito. Kehittämiskohteena mielenterveys- ja päihdekuntoutujien hoidossa on palvelutarpeen arvioinnin, ostopalvelukäytäntöjen ja palveluasumisen sekä kotiin suunnattavien palveluiden kehittäminen. Nykytilanteesta asumispalveluiden käyttöä vähennetään 10 % /vuosi ja lisätään kotikuntoutusta ja päivätoimintaa sekä avotyötoimintaa samassa suhteessa. Kaksoisdiagnoosipotilaiden ja diagnosoimattomien asunnottomien asumispalveluihin kiinnitetään erityistä huomiota. Kokkolassa on tarve kehittää nuorille päihdeongelmaisille, erityisesti huume- ja sekakäyttäjille, tarkoitettuja asumispalveluja. Jytan alueella kehittämistyö tulee kohdistaa pääasiassa kotona asumiseen tukemiseen ja tukipalveluiden kehittämiseen. Suun terveydenhuollossa on selkeä lisähenkilöstön tarve erityisesti Kokkolan alueella. Suuhygienistejä tulee tehokkaan työnjaon vuoksi olla noin puolet hammaslääkärimäärästä ja hammashoitajia 1,5 kertaa hammaslääkärien määrä. Ajanvarauksessa on tarkoitus jatkaa keskittämistä ja tavoite on saada vaativille hammashoitotoimenpiteille oma keskitetty maakunnallinen yksikkönsä. Myös muutoin keskittymistä isompiin suun terveydenhuollon toimintayksiköihin tulee tapahtumaan. Suun terveydenhuoltoa koskeva asetus päivystysjärjestelyistä on valmistumassa ja tullee voimaan toukokuussa Asetuksen voimaantulon jälkeen erityisvastuualueella on järjestettävä yhteistyössä ympärivuorokautinen suun terveydenhuollon päivystys, jossa on valmius vaativiin hammaslääketieteellisiin toimenpiteisiin, seurantaan ja tehohoitoon. Tulevaisuudessa kuntoutuspalveluiden kehittämisen edellytyksenä on asiakaslähtöinen palveluiden järjestäminen resursseja joustavasti ja tehokkaasti käyttäen organisaatiorajois- 8

9 ta välittämättä. Kuntoutussuunnitelmien laatiminen moniammatillisesti varmistaa tarpeenmukaisen kuntoutuksen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kuntoutuspalveluiden koordinoinnista Keski-Pohjanmaalla vastaa alueellinen kuntoutuksen työryhmä. Tavoitteena on myös yhteisen alueellisen apuvälinekeskuksen perustaminen. Kuntoutuksen resurssien riittävyyden takaamiseksi on tehokkaiden, hyviin käytäntöihin perustuvien ryhmätoimintojen kehittäminen palveluvalikoimaan välttämätöntä yksilöterapioiden rinnalle. Osaamista kaikkien käytettävien olevien terapiamuotojen (fysio-, toiminta-, puheterapia jne.) osalta tulisi olla omassa organisaatiossa, jotta ostopalveluiden tarpeen arviointi osataan tehdä oikein. Erikoisairaanhoidon palveluiden turvaaminen omassa maakunnassa edellyttää tulevan päivystysasetuksen mukaista päivystävänä sairaalana toimimista. Tämä edellyttää mm. jaetun kirurgian päivystyksen sekä välittömässä valmiudessa olevan lastentautien ja gynekologian erikoisalan päivystyksen synnytysvalmiuden ylläpitämiseksi. Päivystävässä sairaalassa on oltava mahdollisuus sydäninfarktien pallolaajennus-toimenpiteisiin sekä aivohalvausten liuotushoitoihin. Toisaalta erikoissairaanhoidossa on erikoisaloja, joiden toiminta nykyisessä laajuudessa ei ole välttämätöntä päivystävän sairaalan näkökulmasta. Suurten kansansairauksien osalta erityisosaamisen säilyttäminen omassa sairaalassa on tärkeää, vaikka ko. erikoisosaaminen ei olisi välttämätöntä päivystysasetuksen mukaisessa päivystävä sairaala-toiminnassa. Koko erikoissairaanhoidon osalta keskeinen haaste on kyetä hoitamaan päivystyksellisesti potilaita entistä enemmän ja laajemmalta alueelta. Päivystävä sairaala-toimintamalli vaatii päivystyksen tueksi seuranta-/tarkkailuosaston. Potilaiden hoitoa erikoissairaanhoidossa ollaan edelleen avohoitoistamassa ja toiminta kehittyy enemmän päiväsairaalamaisen toiminnan suuntaan. Yhteistyö ja henkilökierto vuodeosastojen välillä mahdollistavat potilaiden joustavan sijoittelun osastoille ja vahvan erikoisosaamisen jakamisen henkilökunnan välillä. Hoitoaikojen lyhentyminen edellyttää hoitoketjun saumatonta toteutumista. Erikoissairaanhoidon sairaansijojen määrän arviointi tulee suorittaa maakunnallisen perusterveydenhuollon vuodeosastopalveluiden tarkastelun yhteydessä. Laboratorio-näytteenottopalvelu-verkostoa ei ole tarkoitus muuttaa valtuustokaudella. Tavoite on siirtyä sähköiseen ajanvaraukseen näytteenotossa seuraavan nelivuotiskauden aikana mahdollisimman kattavasti koko Keski-Pohjanmaan alueella. Tarkoitus on myös muodostaa putkiposti-yhteys Kokkolan terveyskeskuksen ja keskussairaalan laboratoriotoimipisteen välille. Röntgenpalveluissa yhteistyön syventyessä toimijoiden välillä on tähdättävä tietojärjestelmien yhteensopivuuteen, kuva-arkisto on jo yhteinen kaikkien toimijoiden kesken. Keski- Pohjanmaalla on mahdollista vähentää röntgentoimipisteiden määrää siten, että jokilaaksoihin jäisi vain yksi toimipiste kumpaankin. Kuntien ja sairaanhoitopiirin on Keski- Pohjanmaalla sovittava radiologian toiminnasta siten, että se muodostaa tulevaisuudessa toiminnallisen kokonaisuuden. 9

10 Lääkehuoltopalveluissa tavoitteena on vakiinnuttaa osastofarmasia osastojen lääkehuoltoa vahvistavaksi toimintamuodoksi. Keski-Pohjanmaalla välinehuolto tulisi nähdä yhtenä kokonaisuutena, jolloin välinehuollon kokonaisuutta voidaan paremmin valvoa laadun, kustannusten, henkilöstön, osaamisen ja jatkuvan kehittämisen näkökulmasta. Potilastietojen entistä paremman käytettävyyden edistämiseksi rakennetaan alueellinen potilastietojärjestelmä, jota sovittujen avoimien rajapintojen kautta eri toimijat voivat käyttää. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten rekrytoinnissa Keski-Pohjanmaalla on syytä välttää turhaa keskinäistä kilpailua ja pyrkiä yhdistämään rekrytointiin käytettävät voimavarat. Jatkossa rekrytointi voitaisiin keskittää yhteiseen rekrytointiyksikköön. Laatimalla valmiita urapolkuja terveydenhuollon ammattilaisille ja kehittämällä yhdessä perehdytystä ja sisäistä täydennyskoulutusta voidaan parantaa alueen houkuttelevuutta. Täydennyskoulutus tulee nähdä osana laajempaa osaamisen kehittämistä. Toimintaprosessien ja käytäntöjen yhtenäistyessä eri toiminnoissa terveydenhuollossa myös tarpeet täydennyskoulutuksen yhteiselle koordinoinnille lisääntyvät. Täydennyskoulutusta ja osaamisen kehittämistä koordinoimaan perustetaan alueellinen koulutustyöryhmä. 10

11 1. Johdanto 1.1 Terveydenhuoltolain velvoite terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimiseen Terveydenhuoltolain ( /1326) 34 mukaan samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Suunnitelmassa on lain mukaan sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Suunnitelma on laadittava valtuustokausittain ja hyväksyttävä sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Suunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on, että kuntayhtymään kuuluvista jäsenkunnista vähintään kaksi kolmannesta sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Kuntien ja kuntayhtymän on yhdessä arvioitava suunnitelman toteutumista vuosittain sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asioista, joista on sovittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa. 1.2 Järjestämissuunnitelman laadintaprosessi KPSHP alueella kokouksessa Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkunnat ovat sopineet ohjausryhmän asettamisesta järjestämissuunnitelman valmistelua varten. Ohjausryhmän tehtävä on organisoida ja aikatauluttaa järjestämissuunnitelman valmistelu sekä hyväksyä sen sisältö kuntien käsittelyä varten ja sairaanhoitopiirin hyväksyttäväksi sairaanhoitopiirin syksyn 2013 yhtymävaltuustossa. Ohjausryhmä koostuu Keski-Pohjanmaan maakunnan kuntien kuntajohtajista sekä johtavista sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoista. Ohjausryhmän kokoonpano on esitelty liitteessä 1. Ohjausryhmä on tammikuussa 2012 asettanut neljä työryhmää valmistelemaan suunnitelman eri kokonaisuuksia. Työryhmien valmisteltavaksi annetut asiakokonaisuudet ovat pohjautuneet Terveydenhuoltolakiin ja Valtioneuvoston asetukseen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta. Työryhmien aihealueet ja kokoonpanot on esitelty liitteessä 2. Ohjausryhmän asettamien työryhmien tehtävänä on ollut koota lähtötiedot ja kehittämisaihiot/- vaihtoehdot mennessä. Työryhmien tuotokset on esitelty Kokkolan kaupungintalolla sairaanhoitopiirin alueen luottamushenkilöjohdolle sekä johtaville viranhaltijoille väliarviointitilaisuudessa, jonka jälkeen työryhmät ovat jatkaneet saamansa palautteen perusteella työskentelyään syksyn 2012 aikana. 11

12 Joulukuussa 2012 työryhmien jatkotyöskentelyn jälkeen syntyneet tuotokset on annettu perusterveydenhuollon yksikön käyttöön terveydenhuollon järjestämissuunnitelman kokoamiseksi. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmatyön kokoaminen on käynnistynyt ja järjestämissuunnitelman kirjoittamistyöhön on käytetty perusterveydenhuollon kehittämisyksikön jäsenten työpanoksen lisäksi alueen sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden työpanosta kunkin viranhaltijan erityisasiantuntemuksen mukaan suunnitelman eri kohdissa. Ohjausryhmä on kokoontunut väliarviointitilaisuuksiin ja ja järjestämissuunnitelma-luonnosta on esitelty koko Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen jäsenkuntien poliittisille päättäjille. 12

13 2. Toimintaympäristö 2.1 Väestön palvelutarve ja siihen vaikuttavat tekijät Valtioneuvoston asetuksen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta ( /337) 2 mukaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimisessa on otettava huomioon kuntien hyvinvointikertomusten tietoja ja muita tietoja alueen väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, palvelutarpeesta sekä palvelujen toteuttamisesta, laadusta ja toimivuudesta. Palvelutarpeeseen ja järjestämiseen vaikuttavat muun muassa väestön määrä, ikärakenne ja asutuksen rakenne, maantieteellinen laajuus, alueen sosioekonominen rakenne ja sosiaalinen hyvinvointi, elinolosuhteet, varallisuus, työllisyys, väestön kansanterveydellinen rakenne ja tilanne sekä sairastavuus. Keski-Pohjanmaan alueella ei ole tähän mennessä systemaattisesti arvioitu kuntakohtaista palvelutarpeen kehitystä. Ainostaan Reisjärvellä on tehty vuonna 2012 sähköinen hyvinvointikertomus. Keski-Pohjanmaan alueen muissa kunnissa tehdään vuoden 2013 aikana sähköinen hyvinvointikertomus, jota tullaan käyttämään palvelutarpeen seurannassa ja arvioinnissa. Hyvinvointikertomus on kunnan eri toimialojen yhdessä laatima tietopaketti kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niihin vaikuttavista seikoista. Kertomuksen avulla kootaan ja jalostetaan oleellinen hyvinvointitieto tukemaan kunnassa tehtävää suunnittelua ja päätöksentekoa Väestö Asukkaiden määrän kehittymisellä ja väestön ikärakenteella on suuri vaikutus palveluiden kysyntään. Väestöä ja väestörakennetta kuvataan ikäryhmäkohtaisilla väestötiedoilla, väestön koulutustasolla ja väestön huoltosuhteella. Kaikissa kunnissa väestön vanheneminen vaikuttaa palvelutarpeen lisääntymiseen. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen kokonaisväestömäärä oli vuoden 2011 lopussa Vuoden 2013 alussa tapahtunut Reisjärven liittyminen sairaanhoitopiiriin nostaa väkiluvun Vuoteen 2020 mennessä on Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin tällä hetkellä kuuluvien kuntien väkiluvun arvioitu lisääntyvän noin 2 %:lla ja vuoteen 2030 mennessä 4,5 %. (Vuoden 2030 ennuste ). Ennusteen mukaan väestön määrä lisääntyy vain Kokkolassa, muissa kunnissa asukasluku vähenee. Ennusteen mukaan eniten väkeä Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kunnista tulevat menettämään Halsua ja Lestijärvi. 13

14 Väestökehitys Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Lestijärvi Perho Reisjärvi Toholampi Veteli KPSHP THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Väestömuutosennuste ,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % -5,0 % -10,0 % -15,0 % -20,0 % -25,0 % -30,0 % 11,2 % 1,4 % 4,4 % -1,2 % -3,0 % -7,0 % -10,4 % -8,4 % -10,0 % -18,4 % -24,0 % Luonnollinen väestönlisäys vuosina on ollut positiivinen Kaustisella, Kokkolassa, Perhossa ja Toholammilla. Nettomuutto on ollut positiivinen Kokkolassa. Sairaanhoitopiirin alueen väestöstä on 15,9 % on ruotsinkielisiä. Ruotsinkielisiä on Kruunupyyn asukkaista 81,9 % ja Kokkolan asukkaista 13,5 %. Muissa kunnissa ruotsikielisten osuus on pieni (0-2 %). Samalla, kun kunnan asukasluku vähenee, kuntalaisten ikärakenne vanhenee. Yli 65-vuotiaiden määrä väestöstä kasvaa 19,5 %:sta 23 %:iin vuoteen vuoteen 2020 mennessä ja 26 %:iin 2030 mennessä, mikä merkitsee väestöllisen huoltosuhteen huomattavaa heikkenemistä. 14

15 Eri ikäryhmien %osuudet väestöstä (THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet) vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 65 vuotta täyttäneet 75 vuotta täyttäneet Halsua 5,4 10,3 9 48,6 26,6 13,8 Kannus 8,4 11,9 12,2 48,6 18,9 8,8 Kaustinen 9,2 10,1 11,2 49,5 20 9,4 Kokkola 9,1 10,8 11,5 50,1 18,5 8,1 Kruunupyy 7,8 11,2 10,7 48, Lestijärvi 5,5 10,1 10,1 49,2 25,1 13,1 Perho 12,6 14,8 10,7 43,7 18,2 8,7 Reisjärvi 8,4 12,9 11,2 45,7 21,8 10,3 Toholampi 8,7 11,9 11, ,1 Veteli 8,2 8,7 9,8 49,8 23,4 11,8 K-PSHP 8, ,3 49,3 19,5 8,9 Eri ikäryhmien % osuus väestöstä ennuste Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vuotiaat vuotiaat 65 vuotta täyttäneet Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde (alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrän suhde vuotiaiden määrään) heikkenee vuoteen 2020 ja 2030 mennessä kaikissa Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen kunnissa. Huoltosuhteen heikkeneminen johtuu pääosin väestön ikääntymisestä. 15

16 Huoltosuhde vuonna 2012 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on 61,7 (koko maa 54,3). Lapsiperheiden osuus kaikista perhetyypeistä on 40 % ja se on kymmenen viime vuoden aikana vähentynyt, mutta on koko maan lukua hieman korkeampi. Syntyvyys on noussut 2000-luvulla, vuonna 2011 syntyi 100 lasta enemmän kuin vuonna Yksinhuoltajaperheiden osuus perheistä on myös lisääntynyt, mutta niiden osuus on huomattavasti pienempi kuin koko valtakunnassa Hyvinvoinnin ja terveyden yleisiä tekijöitä Sosioekonomisella asemalla (koulutus, ammatti, työllisyys, tulot) on merkitystä väestöryhmien terveyteen. Suomalaisten terveydentila on kehittynyt myönteisesti jo vuosikymmeniä, mutta terveys ei ole jakautunut tasaisesti eri väestöryhmien kesken. Vähiten koulutusta saaneet sairastavat enemmän kuin paljon koulutusta saaneet. Terveyspalveluiden käyttöön ja saatavuuteen liittyvää tasa-arvoa voidaan parantaa kohdentamalla erityisiä palveluita heikoimmassa asemassa oleville. Koulutustasomittain ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Koulutustaso on parantunut 10 viime vuoden aikana koko sairaanhoitopiirin alueella, mutta on koko maan tasoa matalampi. Koulutustasomittain sairaanhoitopiirin alueella on 297. Koulutustasomittain kunnittain (liite 3) Työttömien osuus työvoimasta oli 7,5 % vuonna 2011 sairaanhoitopiirin alueella (koko maa 9,4 %). Nuorisotyöttömiä oli 10,9 % vuotiaasta 1,5 työvoimasta ja pitkäaikaistyöttömiä 1,3 %. Nuorisotyöttömyys oli Kokkolassa maan keskiarvoa korkeampi, alueen muissa kunnissa alhaisempi. (liite 4) 16

17 Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä sairaanhoitopiirissä on 58,3. Pisimpään työelämässä ollaan Kruunupyyssä (61,3 -vuotiaana) ja varhimmin eläkkeelle jäädän Lestijärvellä (53,9-vuotiaana), jossa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien prosentuaalinen määrä työikäisestä väestöstä on sairaanhoitopiirin kunnista suurin. Taulukossa on esitelty eläkkeelle siirtymisiät kunnittain vuodelta Eri vuosia keskenään verrattaessa keskimääräisessä eläkkeelle siirtymisiässä ei ole merkittäviä muutoksia. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä , ,6 58,2 61,3 57, ,6 58,3 58, ,9 54, Maahanmuuttajien osuus väestöstä on kasvanut 10 vuodessa yli puolella. Koko sairaanhoitopiirin alueella vuonna 2011 muuta oli kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia 1388, joista Kokkolassa asui Kokkola on vastaanottanut pakolaisia 250 vuosien välillä. Peruspalvelut ovat tärkeitä maahanmuuttajien kotouttamisessa: ne voivat joko edistää tai estää yksilöllistä kotoutumisprosessia. 17

18 2.1.3 Terveys ja hyvinvointi Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksiluku, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Kansantauti-indeksi muodostuu sen mukaan kuinka paljon erityiskorvattavia lääkkeitä käytetään seitsemän suurimman erityiskorvattavan sairauden hoitoon. Indeksissä on laskettu kunkin seitsemän sairauden esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon. Vakioitu indeksi kertoo, mikä on kunnan sairastavuus, jos ikärakenne on samanlainen kuin koko maassa. Ikävakioidussa sairastavuusindeksissä on otettu huomioon väestön ikärakenne Sairastavuusindeksi oli vuonna 2011 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella 102,2. Sairastavuusindeksi vakioitu Halsua 107,5 102,6 103,2 109,1 108,3 Kannus 112,0 116,3 111,7 109,4 112,2 Kaustinen 99,1 94,9 99,2 95,1 94,5 Kokkola 98,0 99,8 100,1 101,4 100,6 Kruunupyy 84,2 86,7 85,5 83,2 82,2 Lestijärvi 115,9 127,9 126,2 119,5 124,0 Perho 111,1 109,7 109,7 110,2 113,5 Reisjärvi 126,3 133,2 127,8 129,2 129,7 Toholampi 103,2 103,8 101,1 100,2 99,6 Veteli 105,2 105,0 104,2 102,2 100,8 Keski-Pohjanmaa 100,9 102,4 102,4 102,7 102,2 18

19 Kansantauti-indeksi sairaanhoitopiirin alueella on 117,5, joka on selvästi yli koko maan keskiarvon Kansantautiindeksi vakioitu Diabetes Psykoosit Sydämen vajaatoiminta Nivelreuma Astma Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Halsua 125,0 113,8 109,6 142,4 97,4 125,5 140,4 145,8 Kannus 121,2 131,1 114,7 146,9 95,9 101,8 129,9 128,2 Kaustinen 134,2 97,2 102,2 254,1 89,7 130,9 106,3 158,7 Kokkola 112,9 100,2 97,4 148,2 84,8 120,4 102,8 136,2 Kruunupyy 88,6 87,3 56,6 100,9 76,1 91,4 84,9 123,2 Lestijärvi 157,2 161,1 175,6 267,2 111,5 78,2 129,0 177,9 Perho 144,9 108,2 121,3 265,5 93,9 104,8 147,9 173,0 Reisjärvi 161,6 114,6 129,8 308,8 118,2 135,8 136,4 187,7 Toholampi 122,1 124,4 90,8 160,0 91,5 120,6 133,6 133,8 Veteli 127,4 94,6 121,2 190,1 83,8 123,0 117,4 162,0 KPSHP 117,5 103,9 99,5 165,0 87,1 116,7 109,5 141,0 Sairastavuus-indeksillä mitattuna sairaanhoitopiirin kuntien tervein väestö asuu Kruunupyyssä. Koko maan keskiarvoa pienempi sairastavuusindeksi on Kaustisella ja Toholammilla. Muiden kuntien sairastavuusindeksit ovat koko maan keskiarvoa korkeammat. Korkeimmat sairastavuusindeksit sairaanhoitopiirin alueella ovat Reisjärvellä ja Lestijärvellä. Kansantauti-indeksi on koko maan keskiarvoa pienempi vain Kruunupyyssä. Korkein kansantautien sairastavuus on Reisjärvellä, Lestijärvellä, Perhossa ja Kaustisella. Indeksiä merkittävimmin nostaa sydämen vajaatoiminnan ja sepelvaltimotaudin sairastavuus. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin osalta indeksiä merkittävimmin nostaa sydämen vajaatoiminnan ja sepelvaltimotaudin sairastavuus. Kansantauti-indeksin perusteella arvioituna pääosin perusterveydenhuollon vastuulla oleva ennalta ehkäisevä työ kansantautien osalta on epäonnistunut. Jatkossa riittävien resurssien turvaaminen tähän työhön on välttämätöntä. Terveyttä ja sairastavuutta kuvaavat mittarit osoittavat, että Keski-Pohjanmaalla kuntien välillä väestön terveydessä on suuria eroja. Väestön palvelujen tarpeet eri kunnissa poikkeavat toisistaan. Myös työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus vaihtelee eri kunnissa. Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuudet kunnittain on esitelty liitteessä 6. 19

20 Työkyvyttömyyseläkkeet sairausryhmittäin vuonna 2011 (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet) Verenkiertoelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista ,4 5,1 2,9 4,1 2,9 6,2 4,2 5,9 3,8 3,9 4 3,8 Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on pysynyt jokseenkin samana 10 vuoden aikana mutta on koko maan keskiarvoa jonkin verran suurempi (KPSHP 9,4 koko maa 8,6 % vuonna 2011). Suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä on mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Kansansairauksia voidaan vähentää panostamalla erityisesti lihavuuden, liikkumattomuuden, tupakoinnin, alkoholin liikakäytön ennalta ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi Kattavaa tietoa lasten ja nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista ei ole on saatavilla kovin paljon. Valtakunnallista ja kuntatasoista välillisiä tietoja saadaan palveluiden käytön perusteella, lastensuojelun tukitoimien perusteella sekä taloudellisten indikaattoreiden valossa. Joka toinen vuosi tehtävä kouluterveyskysely antaa tietoa yläkoululaisten, lukiolaisten ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien terveydestä ja hyvinvoinnista. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimenpiteiden piirissä olevien lasten ja nuorten määrä on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta on alueellisesti koko Suomen keskiarvoa pienempää. Sijoitettuja 0-17-vuotiaita lapsia ja nuoria vuonna 2011 oli 141 (0,8 % vastaavanikäisistä) ja lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä 868 lasta ja nuorta (5,1 %) Liite 7. Lastensuojelun toimenpiteiden kuntakohtainen vaihtelu on melko suurta. Lisääntynyt lastensuoje- 20

21 lullisten toimenpiteiden määrä ei välttämättä kerro kuntien lastensuojelullisen tilanteen vaikeutumisesta, vaan myös siitä, että toimenpiteisiin tartutaan varhemmin ,8 1,4 0 0,4 1,1 0,8 1, ,5 2,6 4,5 6,9 5 2,4 4 10,6 4,7 3,9 5,9 5,1 6,7 Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan valtaosa nuorista kokee terveydentilansa hyväksi. Yläluokkalaisten ja lukiolaisten arviot omasta terveydentilasta ovat parantuneet hieman luvun aikana, vaikka pitkäaikaissairauksien tai erilaisten oireiden yleisyydessä ei ole tapahtunut vähenemistä samalla ajanjaksolla. Yleisimpiä oireita ovat niska-hartiaseudun kivut sekä päänsärky. Keskimäärin joka seitsemännellä nuorella on väsymystä lähes päivittäin. Nuorten masentuneisuus on pysynyt yhtä yleisenä läpi 2000-luvun. Masentuneisuutta on 13 prosentilla peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista, 10 prosentilla lukiolaisista ja 12 prosentilla ammattiin opiskelevista. Erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatristen avohoitokäyntien määrä on Kokkolassa maan keskiarvoa suurempaa, vuonna 1018 käyntiä / vuotias, Keski-Pohjanmaa 721 käyntiä ja koko maa 753 käyntiä. Liite 8. Kolmasosa yläluokkalaisista ja lukiolaisista harrastaa hengästyttävää liikuntaa korkeintaan tunnin viikossa. Ammattiin opiskelevilla liikunnan harrastaminen on vieläkin harvinaisempaa. Nuorten tupakointi ja alkoholin käyttö ovat vähentyneet 2000-luvun alusta lähtien. Ammattiin opiskelevat tupakoivat ja käyttävät muita päihteitä enemmän kuin lukiolaiset. Päivittäinen tupakoi peruskoululaista 15 prosenttia, lukiolaista 10 prosenttia ja ammattiin opiskelevista 40 prosenttia. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa on 14 prosenttia peruskoululaisista, 20 prosenttia lukiolaisista ja 32 prosenttia ammattiin opiskelevista. Koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten osuus Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on ollut nousussa (7,7 % vuonna 2011), mutta on selvästi koko maan arvoa pienempi (11,2 %). Liite 9. 21

22 Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Lestijärvi Perho Reisjärvi Toholampi Veteli Koko maa Perusasteen koulutuksen jälkeen pääsy jatkokoulutukseen on tärkeä tavoite syrjäytymisen ehkäisyssä. Vuonna 2011 oli Keski-Pohjanmaalla nuoria, joilla ei ole peruskoulututkinnon jälkeistä tutkintoa 580, joista miehiä oli 353. Ikääntyvien terveys ja hyvinvointi Ikääntyvien hyvinvointia ja toimintakykyä kuvaa välillisesti se, miten pitkään pystyy asumaan kotona. Vuoden 2011 tilastojen mukaan sairaanhoitopiirin alueella 89 % 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona. 75 vuotta täyttäneistä asuu yksin 42 %. Alla olevat taulukot on otettu Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnetista. Taulukoista puuttuvat Kruunupyyn tiedot, jotka SOTKAnetissä olivat virheelliset. Virhe johtuu ilmeisesti Teerijärven ja Sandbackan hoitokeskusten pitkäaikaispotilaiden kirjautumisesta lyhytaikaisasiakkaiksi. Kruunupyyssä kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus oli vuonna 2011 n. 86 % ,3 86,4 87,3 89,6 83,5 88,4 93,3 86,9 84,2 89,6 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Säännöllistä kotihoidon piirissä on 10,6 %, tehostetussa palveluasumisessa 9,4 % ja laitoshoidossa 1,6 %. Kaikissa alueen kunnissa on tehty tai on tekeillä palvelurakenteen muutoksia, jotka ovat siirtäneet ikääntyneiden hoidon painopistettä laitoshoidosta kotihoitoon. Kotona asumisen lisääminen vaatii kotihoidon hoitotyön resurssien lisäämistä ja optimaalista kohdentamista. Lisäksi tulee kehittää asiakaslähtöisiä tukipalveluja. 22

23 Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Lestijärvi Perho Reisjärvi Toholampi Veteli KPSHP Koko maa Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Lestijärvi Perho Reisjärvi Toholampi Veteli Koko maa ,2 0,5 1,7 11,7 12,2 12,2 8,6 7,6 7,7 9,2 10,4 0 16,5 0,4 0,6 0,5 10,8 0,7 12,5 4, ,9 17,4 16,7 14, ,2 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Väestön palveluiden käyttö Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit: Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit / 1000 asukasta 23

24 Vuonna 2011 Kokkolan terveyskeskuksessa lääkäriresurssit ovat olleet todellista virkamäärää suuremmat ja avohoidon käyntimäärä ei kuvasta todellista tämänhetkistä resurssitilannetta. Tämä vääristymä heijastuu myös KPSHP:n yhteenlaskettuun avohoidon käyntimäärään. Työterveyshuollon käynnit sisältyvät em. lukuihin Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta vuonna Somaattisen erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit / 1000 asukasta vuonna Hoitopäivät sairaaloissa vuonna Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät / 1000 asukasta Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitopäivät / 1000 asukasta 24

25 Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Lestijärvi Perho Reisjärvi Toholampi Veteli KPSHP Koko maa Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Lestijärvi Perho Reisjärvi Toholampi Veteli KPSHP Koko maa Kustannukset Kokkolan sosiaali- ja terveystoimessa perusterveydenhuollon osalta resurssit vuosina ovat olleet todellista virka- ja toimipohjaa paremmat, joka näkyy oheisissa kustannustaulukoissa. Vuonna 2012 Kokkolan perusterveydenhuollossa käytössä olleet resurssit ovat olleet lähempänä virka- ja toimipohjaa ja kustannuskehitystä on saatu taitettua aikaisemmasta. Oheiset kustannustaulukot on saatu SOTKANet:istä, jossa ei ole vielä käytettävissä vuoden 2012 lukuja Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon (mukaanlukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas 25

26 Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Lestijärvi Perho Reisjärvi Toholampi Veteli KPSHP Koko maa Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas 2.2 Terveydenhuollon palveluiden tarpeen arviointi ja seuranta alueella Valtioneuvoston asetuksen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta ( /337) 2 mukaan järjestämissuunnitelmassa on sovittava, miten väestön perusterveydenhuollon palvelujen tarvetta, työterveyshuollon palvelujen tarvetta sekä erikoisaloittaista palvelujen tarvetta ja näihin vaikuttavia tekijöitä arvioidaan ja seurataan alueella. Suunnitelmassa on sovittava, miten sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueella vastataan väestön perusterveydenhuollon palvelujen tarpeeseen. Laaja hyvinvointikertomus (kerran valtuustokaudessa) Laaja hyvinvointikertomus on toimikautensa päättävän ja aloittavan kunnan tai kaupungin valtuuston työväline ja se valmistellaan valtuustokauden viimeisenä eli neljäntenä vuotena. Laaja hyvinvointikertomus auttaa hyvinvointitiedon siirtymisessä valtuustolta toiselle (arvoja, asenteita, käytäntöjä, osaamista, tavoitteita ja kehittämistoimia) ja se on tarkoitettu koko valtuustokauden aikaiseen toiminnan tarkasteluun, arviointiin ja suunnitteluun. Laaja hyvinvointikertomus sisältää myös tulevan valtuustokauden ensimmäisen vuoden suunnittelun, jotta valtuustokauden viimeisenä vuotena ei tarvitse valmistella sekä laajaa että vuosittaista hyvinvointikertomusta. Vuosittainen raportointi eli vuosittainen hyvinvointikertomus (kerran vuodessa) Vuosittainen hyvinvointikertomus on toimikaudellaan olevan kunnan tai kaupungin valtuuston työväline, joka valmistellaan valtuustokauden ensimmäisenä, toisena ja kolmantena vuotena ja se on tarkoitettu vuosittaiseen tarkasteluun ja arviointiin hyvinvoinnin edistämisen tilasta, tavoitteis- 26

27 ta, toimenpiteistä ja resursoinnista sekä tavoitteiden saavuttamisesta. Järjestelmässä on huomioitu poikkihallinnollisuus ja toiminnallisuus. Hyvinvointikertomuksessa olevat ikäryhmittäiset indikaattoripaketit sisältävät yhdeksään hyvinvointiteemaan liittyviä indikaattoreita. Kaikista teemoista ei vielä ole saatavilla kuntakohtaisia, valtakunnallisesti käytössä olevia indikaattoreita. Vuoden 2013 aikana indikaattoripaketteja täydennetään yhteistyössä valtakunnallisten tietolähteiden ja kuntien käyttäjien kanssa. Poikkitoiminnallisuuden kehittäminen on tärkeä tavoite. Tavoitteena on kytkeä sähköinen hyvinvointikertomus osaksi kunnan talous- ja toimintasuunnitelmaa. Hyvinvointikertomusta tukevat asiakirjat (kuten päihde- ja mielenterveysstrategiat) kytketään osaksi kunnan ja palvelualueen hyvinvointijohtamista, suunnittelua ja päätöksentekoa. Hyvinvointikertomuksen lisäksi palvelutarpeen arviointiin ja seurantaan tarvitaan asiakkailta saatua systemaattista palautetta palvelutarpeesta ja vaikuttavuudesta. Tavoitetila Keski-Pohjanmaalla: 1. Laaja hyvinvointikertomus tehdään valtuustokausittain ja sitä käytetään systemaattisesti palvelutarpeen arvioinnissa ja seurannassa. Hyvinvointikertomus on osa kuntastrategiaa. 2. Luodaan alueellinen yhtenäinen toimintamalli, jolla kerätään palveluista saatua palautetta. 2.3 Palvelutarpeeseen pohjautuva henkilöstön tarvearvio Väestön ikääntyminen lisää tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää. Sosiaali- ja terveysalan palvelutarpeen kasvuun ja henkilöstön eläköitymiseen perustuva tuleva työvoimatarve on ennakoitu sosiaali- ja terveysalalla suureksi. Riittäviin ammattihenkilöstön koulutusmääriin ja koulutuksen sisältöön vaikutetaan mahdollisuuksien mukaan Keski-Pohjanmaalla. Lääkärit Lääkärivaje on haitannut terveyskeskuksia ja sairaaloita jo pitkään. Erikoisalakohtainen lääkäritilanne ja erikoislääkärikoulutuksen tarve vuoteen 2025 Oulun Yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella raportin mukaan vuoteen 2025 mennessä lääkärityövoimasta eläköitynee noin 30 %, joista suurin osa on erikoislääkäreitä. Kun otetaan huomioon eläköitymisen lisäksi väestön palvelutarpeen kasvu, tämänhetkisen lääkärivajeen korjaaminen ja päivystysasetuksen aiheuttama erikoislääkäritarpeen lisäys, uusien erikoislääkäreiden valmistumismäärä ei riitä vastaamaan terveyspalvelujärjestelmän arvioimaan erikoislääkäritarpeeseen. 27

28 Koulutusmäärät Valtioneuvosto on hyväksynyt kehittämissuunnitelman, jolla lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja kasvatetaan. Tavoite vuodelle 2016 on 770 aloituspaikkaa, kun aloittajia vuonna 2009 oli 619. Esimerkiksi Oulun yliopistossa uusia aloituspaikkoja tulee olemaan 22. Myös erikoistumiskoulutuksen kokonaiskapasiteettia on lisättävä ja erityisen tärkeää on erikoislääkärikoulutuksen lisääminen aloilla, joilla nyt on vajetta koko erityisvastuualueella, kuten psykiatriassa ja yleislääketieteessä. Lisäksi koulutusta tulee lisätä aloilla, joilla arvioitu tarpeen kasvu ylittää koulutuksen volyymin, kuten esimerkiksi psykiatriassa ja anestesiologiassa. Keski-Pohjanmaalla lääkärien rekrytointia on kehitetty alueellisessa yhteistyössä. Erikoissairaanhoidossa lääkärien rekrytointitilanne vuonna 2012 parantui hieman. Ortopedien ja psykiatrien puuttuminen on kuitenkin vaikeuttanut sairaalan toimintaa. Osaamista on jouduttu hankkimaan kilpailuttamalla palvelun tuottajia. Perusterveydenhuollossa lääkäritilanne on parantunut viimeisen vuoden aikana Keski-Pohjanmaalla. Hoitohenkilöstö Suurimpiin eläköityviin ammattiryhmiin vuoteen 2025 kuuluvat mm. sairaanhoitajat ja perus- ja lähihoitajat. Sairaanhoitajista eläkkeelle siirtyy noin 50 %, perus- ja lähihoitajista noin 60 % ja osastonhoitajista jopa 80 %. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysalan osaamistarveselvityksen mukaan sairaanhoitajia tarvitaan tulevaisuudessa enemmän sekä erikoissairaanhoidossa että peruspalveluissa. Eläköitymisen lisäksi tarvetta lisäävät tehtävänimikemuutokset, työjaon muutokset, tehtävien siirrot ja henkilöstömitoituksen korjaamiset. Erikoissairaanhoidon tehostamisen, hoitoketjujen kehittämisen ja väestön ikärakenteen kehityksen seurauksena alueen terveyskeskuksissa, palveluasumisen yksiköissä ja kotihoidossa hoidetaan hoitoisuudeltaan yhä vaativimpia potilaita. Tästä johtuen perinteisen hoiva- ja huolenpidon rinnalla tarve sairaanhoidolliseen, kliinisen hoitotyön osaamiseen on lisääntynyt. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeita lisäävät lainsäädäntö ja erilaiset suositukset. (mm. ensihoidon ja sairaanhoidon kiristyvät pätevyysvaatimukset, vanhuspalvelulaki). Erityistyöntekijät Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 2012 tekemän selvityksen mukaan kolmasosassa alueen kunnista sosiaalityöntekijällä on asiakkaita tai asiakasperheitä enemmän kuin suositeltava määrä. Asiakastyötä tekevistä sosiaalityöntekijöistä suurin osa työskentelee lastensuojelussa. Lastensuojelussa toimii myös eniten sosiaalityöntekijöitä, joilta puuttuu tehtävän edellyttämä kelpoisuus. Lakisääteisten määräaikojen noudattaminen tuottaa vaikeuksia ja lastensuojelun työmäärä kasvaa ja tilanteet ovat entistä haastavampia. Keski-Pohjanmaan kunnissa sosiaalityöntekijöiden rekrytointi jonkin verran helpottunut yliopistokeskus Chydenian sosiaalityön maisteriopintojen myötä. Erikoissairaanhoidossa sosiaalityöntekijöiden rekrytointitilanne on hyvä. Psykologeista, puheterapeuteista, kuulontutkijoista sekä toimintaterapeuteista on pulaa Keski-Pohjanmaalla. 28

29 Tavoitetila Järjestelmällisellä ja suunnitelmallisella rekrytoinnilla sekä tulevien ammattihenkilöiden huolellisella perehdytyksellä pyritään säilyttämään henkilöstötilanne vakaana niin lääkäreiden kuin hoitohenkilökunnankin osalta. Em. tavoitteen saavuttamista edistäisi maakunnallinen rekrytointi ja koulutusyksikkö. Erityisasiantuntijoiden työpanoksen riittävyyteen voidaan vaikuttaa myös hoitoketjuja uudistamalla ja työnkuvia selkeyttämällä. LÄHTEET: Hyvönen Erno (2007): Koulutus- ja työvoimatarpeen ennakoinnin loppuraportti. Syyskuu Keski-Pohjanmaan Liitto Kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista perusteista. STM asetusluonnos Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysalan osaamistarveselvitys. Työryhmän raportti syyskuu Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 (voimassa alkaen) Oulun Yliopistollisen Sairaalan (OYS) erityisvastuualue (2003): Pohjois-Suomen terveydenhuollon hoitohenkilöstön saatavuus v eläköityminen ja valmistuvien määrä. Tertsunen, Anne (2012): Erikoisalakohtainen lääkäritilanne ja erikoislääkärikoulutuksen tarve vuoteen 2025 Oys- ervassa. Selvityksen loppuraportti Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Vesterinen, Marja-Liisa (toim.) SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi. Raportteja ja tutkimuksia 3. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän julkaisuja. ISBN: ISSN Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 3.Painotalo Seiska Oy. Iisalmi

30 3. Terveyden edistäminen ja ehkäisevät palvelut 3.1 Terveyden edistämisen määritelmä, tavoitteet ja vastuutahot Terveydenhuoltolain ( /1326) 3 mukaan terveyden edistämisellä tarkoitetaan yksilöön, väestöön, yhteisöihin ja elinympäristöön kohdistuvaa toimintaa, jonka tavoitteena on terveyden, työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen sekä terveyden taustatekijöihin vaikuttaminen, sairauksien, tapaturmien ja muiden terveysongelmien ehkäiseminen ja mielenterveyden vahvistaminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen sekä suunnitelmallista voimavarojen kohdentamista terveyttä edistävällä tavalla. Terveyden edistämisellä voidaan myös ajatella ymmärrettävän kaikkea sitä toimintaa, joka lisää terveyttä, työ- ja toimintakykyä sekä vähentää terveysongelmia ja väestöryhmien välisiä terveyseroja. Se on suunnitelmallista vaikuttamista hyvinvoinnin ja terveyden taustoihin, kuten elintapoihin, elinoloihin, ympäristöön sekä palvelujen toimivuuteen ja saatavuuteen. 3.2 Kuntien tehtävät ja toimintatavat terveyden edistämisessä VNA 3 (Kuntien välinen yhteistyö) mukaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa on sovittava kuntien tavoista toimia laaja-alaisessa yhteistyössä alueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toteuttamiseksi. Terveyden edistäminen on kunnassa yhteisvastuullista toimintaa. Jokaisen hallinnonalan omat tehtävät sisältävät terveyteen vaikuttavia ratkaisuja. Ihmisten arkiympäristöä, kotia, päiväkotia, koulua, työpaikkoja, asuinaluetta ja liikennettä koskevat päätökset voivat olla terveyttä vahvistavia tai sitä heikentäviä. Vaikka ensisijainen vastuu omasta terveydestä ja hyvinvoinnista on ihmisellä itsellään, yksilön elämäntapaan ja valintoihin vaikuttavat hänen tiedolliset ja muut voimavaransa ja elinolosuhteensa. Kunnan tehtävänä on tukea terveellisten valintojen mahdollisuuksia ja vahvistaa terveyden taustatekijöitä kuten koulutusmahdollisuuksia, elinoloja, työoloja ja palvelujen toimivuutta, jotta yksilöiden ja yhteisöjen mahdollisuudet edistää omaa ja lähiympäristönsä terveyttä paranevat. Terveyden edistäminen olisi hyväksyttävä kuntapolitiikan toimintalinjaksi, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa toiminnoissa, kaikilla toimialoilla. Käytännössä se tarkoittaa sitoutumista, joka vahvistetaan kuntastrategiassa ja kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Tämä edellyttää kunnassa toimivia hyvinvointijohtamisen rakenteita, joita ovat Hyvinvointitietoa tuottavaa seuranta- ja raportointijärjestelmää (sähköinen hyvinvointikertomus) Poikkihallinnollista toimintaa vahvistavia johtamiskäytäntöjä ja johtamisen työvälineitä Osaavaa henkilökuntaa Hyviä toimintakäytäntöjä Kaikki toimialat kattavaa toimeenpano-organisaatiota (kunnan hyvinvointityöryhmä) 30

31 Terveyden edistäminen Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kunnissa Hyvinvointityöryhmät on nimetty kuntiin, mutta suunnitelmallista kehittämistyötä ei ole tehty. Strategista hyvinvointityötä on alueella tehty ja viime vuosina valmistuneet strategiat ovat olleet maakunnallisia. Strategiatasolla on laadittu yhteisiä tavoitteita, joihin on eriasteisesti sitouduttu. Maakunnallinen Keski-Pohjanmaan liiton koordinoima hyvinvointistrategia 2015 valmistui keväällä Kunnat ovat allekirjoittaneet hyvinvointisopimuksen, jolla ovat sitoutuneet omassa toiminnassaan hyvinvointistrategian tavoitteiden toteuttamiseen. Reisjärvellä on allekirjoitettu Pohjois- Pohjanmaan hyvinvointisopimus ja Muutos Nyt - hyvinvointisopimus Keväällä 2012 on käynnistynyt Terps2-hanke (Hyvinvoinnin edistämisen johtaminen ja seuranta Keski-pohjanmaalla sekä Kruunupyyn kunnassa). Hankkeessa keskitytään hyvinvointijohtamisen ja -rakenteiden kehittämiseen, käyttöönottoon, levittämiseen ja juurruttamiseen kunnissa. Kehittämistyön keskiössä on sähköinen hyvinvointikertomus (ehvk) ja sen kytkeminen hyvinvointirakenteiden toimintaan eli johtamiseen, suunnitteluun ja päätöksentekoon kunnassa. Poikkitoiminnallinen terveyden edistäminen kunnan johtamisjärjestelmässä tarkoittaa sopimista vastuusta, työnjaosta, yhteistyökäytännöistä ja voimavarojen kohdentamisesta eri hallinnonalojen kanssa. Hankkeen aikana koulutetaan kuntien luottamus- ja viranhaltijaorganisaatiot päätösten ennakkoarviointi-menetelmän (EVA) käyttöön. Ennakkoarvioinnissa tuodaan näkyviin päätösvaihtoehtojen erilaiset vaikutukset, kuten terveys- ja hyvinvointivaikutukset, jo ennen päätöksentekoa. Ennakkoarviointi auttaa näkemään, mikä vaihtoehdoista toteuttaa parhaiten tavoitteita. 31

32 Kuntien tavoitteet terveyden edistämisessä Luodaan hyvinvointijohtamisen rakenteen kuntiin Kunnat ja sairaanhoitopiiri ottavat käyttöön päätösten ennakkoarviointimenettelyn (EVA) Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteiden asettelu ja toimenpiteiden kohdentamisessa perustuu valtakunnalliseen Terveys ohjelmaan sekä hyvinvointikertomuksen tietoihin Kansansairauksien ehkäisyyn luodaan alueella yhtenäiset käytännöt o Elintapaohjaus pysyväksi toiminnaksi o Lihavuuden ehkäisy o Savuton kunta o Päihdehaittojen ehkäisy o Henkilökunnalle koulutusta varhaisen puuttumisen -malleista o Ryhmäohjauksen kehittäminen Kuntien aktiivisuutta terveyden edistämisessä seurataan TEA-viisarilla 3.3 Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tehtävät terveyden edistämisessä ja ennaltaehkäisevässä työssä Terveyden eriarvoisuus näkyy kansansairauksiin sairastumisessa. Kansansairaudet ovat alueella yleisiä, joten kansansairauksien riskitekijöihin ja niiden ehkäisyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ehkäisevän toiminnan painoalueena ovat kansansairauksien ehkäisy (mm. diabetes, valtimosairaudet, mielenterveyden häiriöt) erityisesti lihavuuteen, liikkumattomuuteen, tupakointiin ja alkoholin liikakäyttöön varhaisella puuttumisella Neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on keskeinen osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa. Neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta säädetään terveydenhuoltolaissa ( /1326) sekä Valtioneuvoston asetuksessa neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009). Lainsäädännöllä pyritään varmistamaan, että palvelut ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. Peruspalveluliikelaitos Jytan peruspalvelulautakunta ja Kokkolan sosiaali- ja terveyslautakunta ovat hyväksyneet kuntiensa neuvolapalvelujen ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelmat, joissa määritellään toiminnan sisältö ja resurssit. Määräaikaistarkastukset, jotka toteutetaan asetuksen määräämällä tavalla, ovat neuvola-, kouluja opiskeluterveydenhuollon perusta. Osa määräaikaisista terveystarkastuksista toteutetaan laajoina terveystarkastuksina. Laajat terveystarkastukset ovat viime vuosien tärkeimpiä uudistuksia lasten ja perheiden ehkäisevien terveyspalvelujen parantamiseksi. Laajat terveystarkastukset lisäävät vanhempien tukemisen mahdollisuuksia osana perinteisiä tuttuja neuvolan ja kouluterveydenhuollon palveluja. Ulottues- 32

33 saan lapsen odotusajalta kahdeksannelle luokalle nämä seitsemän tarkastusta avaavat 15 vuoden jatkumon perheiden tukemiseen. Laajoissa terveystarkastuksissa laajennetaan näkökulmaa yksilöstä perheeseen ja kotiin. Yhteistyötä tehdään aina myös muiden keskeisten toimijoiden kuten varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa. Lapsen hyvinvointi riippuu keskeisesti molempien vanhempien hyvinvoinnista, perheen elinoloista ja lapsen muista kasvuympäristöistä. Laajoihin terveystarkastuksiin tarvitaan terveydenhoitajan lisäksi aina myös lääkärin työpanos. Lääketieteellinen asiantuntemus on tarpeen lasten ja perheiden monisyisissä ongelmissa, ja työparina on helpompi kohdata perheiden vaikeita ongelmia ja viedä asioita eteenpäin. Laajojen terveystarkastusten tavoitteena on: 1) vahvistaa lapsen, vanhempien ja koko perheen voimavaroja, terveyttä ja hyvinvointia 2) varhentaa perheen ja perheenjäsenten tuen tarpeiden tunnistamista 3) varmistaa tuen oikea-aikainen antaminen ja järjestäminen perheelle sekä 4) tehostaa syrjäytymisen ehkäisyä ja terveyserojen kaventamista. Nykytilan kuvaus Laajojen terveystarkastusten toteuttaminen on tuonut haasteita neuvolatyöhön ja koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Asetuksen toimeenpanon edellytyksenä on riittävä henkilöstömäärä ja osaamisen kehittäminen, koska asetuksen velvoitteet lisäävät työn vaativuutta ja moniammatillista työskentelyotetta. Erityisesti lääkärin osuus on ollut riittämätön, mutta myös terveydenhoitajien asiakasmäärät ylittävät osassa toimintoja suositukset. Kunnat ovat saaneet vuosina korotettua valtionosuutta yhteensä 18,5 miljoonaa euroa ja vuodesta 2011 lähtien 18,5 miljoonaa euroa vuosittain asetuksen toimeenpanon tukemiseksi. Korotettu valtionosuus 18,5 miljoonaa euroa vuosittain jää pysyvästi kuntien saamiin valtionosuuksiin vuodesta 2011 lähtien. Korotus on 50 % kuntien itsensä arvioimasta lisärahoitustarpeesta. Jyta-alueen neuvoloissa työskentelevien terveydenhoitajien toimenkuvat vaihtelevat toimipaikasta riippuen. Osa terveydenhoitajista työskentelee yhdellä sektorilla ja osalla on useampiakin sektoreita hoidettavana. Joissakin toimipisteissä terveydenhoitajilla on myös avosairaanhoitopotilaiden vastaanottoa. Neuvolatoiminnassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on yhteensä 16 terveydenhoitajan vakanssia. Lisäksi ylimääräisellä vakanssilla työskentelee yksi osa-aikainen (32h/viikko) terveydenhoitaja. Laskennallisesti henkilöstöresurssit ovat asiakasmääriä kohden suositusten mukaiset. Tämä edellyttää kuitenkin tällä hetkellä olevan ylimääräisen vakanssin vakituista täyttämistä. Laskennassa ei ole huomioitu työskentelemistä useammalla kuin yhdellä vastuualueella ja useammassa kuin yhdessä toimipisteessä. Neuvolatoimintaan, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon ei Jytassa ole nimetty vastuulääkäriä. Toiminnasta vastaa johtava lääkäri yhdessä perheiden palvelujen palvelujohtajan ja johtavan terveydenhoitajan kanssa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäriresurssit ovat riittämättömät. Terveydenhoitajilla ei ole lääkärityöparia ja mahdollisuus konsultoida lääkäriä ei aina toteudu. La- 33

34 kisääteiset terveystarkastukset neuvoloissa ovat toteutuneet, joillakin kouluilla on ajoittain jäänyt toteutumatta. Kokkolassa laajat terveystarkastukset toteutuvat pääosin äitiys- ja lastenneuvoloissa, mutta kouluja opiskeluterveydenhuollossa ne jäävät osin toteutumatta. Syynä on lääkäriresurssien vaihtelu ja niukkuus. Voimassa olevat henkilöstömitoituksia koskevat suositukset sisältyvät asetuksen perustana oleviin vuosina julkaistuihin oppaisiin ja suosituksiin. Äitiysneuvolan henkilömitoitusta päivitetään, suositus on vuodelta Kanta-Kokkolassa on viisi neuvolaa, joissa toimivat äitiys- ja lastenneuvolat. Perhesuunnitteluneuvolat ovat Mariankadun, Torkinmäen ja Koivuhaan neuvoloissa. Kälviällä, Lohtajalla Ja Ullavalla on omat neuvolat. Suunnitelmissa on Kanta-Kokkolan neuvoloiden vähentäminen kahteen. Neuvoloiden nykyiset ja suunnitellut sijainnit ja välimatkat liitteenä olevissa kartoissa. 34

35 Henkilöstömäärät neuvoloissa koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa Kokkolan terveyskeskuksessa ja Jyta-alueella ÄITIYS- NEUVOLA Terveydenhoitajia yht. Synnyttäviä/th Jyta 4, th/80 synnyttävää Suositus Lääkäri Suositus Syntyneitä/v Henkilöstö vajaus Kokkola 6, t /vk 585 0,7 th lääkäri 1 lääkäri/800 synnyttävää LASTEN- NEUVOLA Terveydenhoitajia Jyta 5, ? lääkäri Kokkola 9, th/340 lasta 1 1 lääkäri/ th 2400 lasta 0,8 lääkäri Lapsia/th Suositus Lääkäri Suositus Lapsia 0-6 v Henkilöstövajaus KOULUTERVEY- DENHUOLTO Terveydenhoitajia Jyta 6,5 600/th Oppilaita/th Suositus Lääkäri Suositus Oppilaita Henkilöstövajaus Kokkola 8,5 600/th 1 th/600 oppilasta 60 tuntia/kk OPISKELU- TERV.HUOLTO Jyta Terveydenhoitajia 1 lääkäri/1200 oppilasta tai 1 pv /vk/500 oppilasta 3900 Opisk/th Suositus Lääkäri Suositus Oppilaita sisältyy kouluterveydenhuollon lukuihin Kokkola 5,5 1000/th 1 th/ opiskelijaa Perhesuunnitteluneuvola 20 tuntia/kk 1 lääkä- ri/ opisk 5152 lääkärin työpanos vajaa 5556 lääkärin työpanos vajaa Kokkolan perhesuunnitteluneuvolassa työskentelee 2.3 terveydenhoitajaa. Käyntejä on vuosittain 5000 Perusterveydenhuollossa terveyttä edistäviin palveluiden resurssit ovat valtakunnallisia suosituksia vähäisemmät Kokkolan terveyskeskuksessa terveydenhoitajien osalta neuvolassa ja opiskeluterveydenhuollossa, lääkärien osalta kaikilla osa-alueilla niin Kokkolassa kuin Jyta-alueella. Seurannan mittarina käytetään THL:n TEA-viisaria (Terveyden edistämisaktiivisuus perusterveydenhuollossa) 35

36 Tavoitetila neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluiden osalta Palveluita on kehitettävä niin, että lapset ja perheet saavat tarvitsemansa tuen ja avun luonnollisissa ympäristöissään ja niiden tukemana. Neuvolajärjestelmä ja kouluterveydenhuolto tavoittavat lähes kaikki lapset ja lapsiperheet. Tarjoamalla perheille tukea oikeaan aikaan voidaan ehkäistä ongelmien kasaantumista ja vähentää korjaavien palveluiden tarvetta. Kehitetään moniammatillista yhteistyötä (perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu). Erityispalvelujen tehtävä on tukea peruspalveluja. Henkilöstömitoitus tulee saada suositusten mukaiseksi. Riittämättömät resurssit vaikeuttavat varhaista tunnistamista ja nopea tuen järjestäminen ei toteudu. Toisaalta myös ennaltaehkäisevän terveydenhuollon rakenteissa (neuvoloiden lukumäärä) on tavoiteltava toiminnallisesti riittävän kokoisia yksiköitä, jolloin nykyisilläkin resursseilla voidaan vastata palvelutarpeeseen moniammatillisesti nykyistä paremmin. Terveysneuvonnassa ohjataan lapsia, nuoria ja perheitä ottamaan vastuuta terveydestään ja terveellisistä elämäntavoista. Keskeisimmät aihealueet ovat ravitsemus, liikunta, painon hallinta, ihmissuhteet, median merkitys terveyden ja turvallisuuden kannalta, suun terveys sekä seksuaaliterveys mukaan lukien raskauden ehkäisy. Kiinnitetään huomiota lähi- ja parisuhdeväkivallan, tapaturmien sekä tupakoinnin ja muiden päihteiden käytön ehkäisyyn. Kansansairaudet ovat alueella yleisiä, joten kansansairauksien riskitekijöihin ja niiden ehkäisyyn kiinnitetään huomiota myös neuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asiakaskontakteissa Työikäisten terveyden edistäminen Suurin osa työikäisistä on työterveyshuollon piirissä, mutta osa jää kaikkien palvelujen ulkopuolelle. Vailla palveluja jäävät helpoimmin osa työttömistä ja varhaiseläkkeelle siirtyneistä. Terveys ja sitä uhkaavat ja edistävät tekijät jakautuvat väestössä epätasaisesti. Vähän koulutetuilla ja pienituloisilla hyvää terveyttä tukevat elämäntavat ja harrastukset ovat harvinaisempia kuin hyvin toimeentulevilla ja hyvin koulutetuilla. Suurimmat terveyden edistämisen mahdollisuudet perustuvat edullisten valintojen ja elämäntapojen tukemiseen ja haitallisten valintojen muuttamiseen. Terveelliset ravitsemustottumukset, tupakoinnin lopettaminen, säännöllinen liikunta ja alkoholinkäytön vähentäminen kohtuulliseksi vaikuttavat suotuisasti useimpiin keskeisiin terveysuhkiin. Jotta väestöryhmien terveyseroja voidaan supistaa, on kehitettävä uusia, eri väestöryhmille soveltuvia menettelytapoja. Terveyskioski on esimerkki matalan kynnyksen palvelusta. 36

37 Terveyskioski on ihmisten päivittäiseen ympäristöön sijoitettu hoitajavetoinen, matalan kynnyksen terveydenhuollon palvelupiste. Terveyskioskeista saa apua perusterveydenhoidon tarpeisiin, ennaltaehkäisevää opastusta ja neuvontaa. Kaikille avoimiin hoitajatasoisiin palveluihin pääsee ilman ajanvarausta, ja ne ovat maksuttomia. Terveyskioskit sijaitsevat tyypillisesti kauppa - ja ostoskeskuksissa. Terveyskioski toimii terveyskeskuksen alaisena yksikkönä osana kunnan perusterveydenhuollon palvelukokonaisuutta. Terveyskioskin toiminnan painopiste voi suuntautua kunnan tarpeen mukaan ennaltaehkäisevään palveluun tai hoitotoimenpiteisiin. Terveyskioskien palveluvalikoimaan kuuluvat tyypillisesti muun muassa terveysneuvonta, pienimuotoinen vastaanottotoiminta (esimerkiksi verenpaine-, verensokeri- ja lihasvoimamittaukset), rokotukset, ompeleiden poistot, palvelunohjaus ja erilaiset teemapäivät (liikunta, hammashuolto, diabetes jne.). Palvelut kansalaisille siellä missä he muutenkin asioivat. Keskeinen sijainti kauppa- ja ostoskeskuksissa muiden palvelujen yhteydessä mahdollistaa helpon ja nopean matalan kynnyksen käynnin. Terveyskeskuksia laajemmat aukioloajat iltaisin ja viikonloppuisin palvelevat myös kiireisiä, ruuhkavuosia eläviä kaupunkilaisia. Terveyskioskista saa palvelua joustavasti aikaa varaamatta ja ilman pitkää odotusta. Palvelun helpon saatavuuden vuoksi hoitoon hakeutumisen kynnys on matala. Palvelulla voidaan mahdollisesti tavoittaa myös riskiryhmiä, jotka eivät muuten hakeutuisi hoitoon. Varhain todetun terveysongelman ansiosta voi olla mahdollista estää sairauksien kehittyminen ja vähentää hoidoista aiheutuvia kustannuksia. Terveyskioski voi edistää kansalaisten elämänlaatua ja yhdenvertaista kohtelua. Julkisen perusterveydenhuollon resurssien kohdentaminen järkevästi: kaikilla on mahdollisuus saada hoitoa joustavasti, toimenpiteiden vaatimalla tasolla ja kustannustehokkaasti tuotettuna. Hoitajatasoisten palveluiden käyttö voi vapauttaa lääkäriaikoja niitä tarvitseville. Ennaltaehkäisevä työ voi säästää pitkällä aikavälillä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannuksia, voi pidentää asiakkaan odotettavissa olevaa elinikää ja voi vähentää kansalaisten terveyseroja. Tehokas lisäresursointi väestön ikääntymisen aiheuttamiin tarpeisiin. Terveyskioski voi myös olla joustava lisäresurssi myös esim. rokotuskampanjoiden aikaan. Tavoitetila Keski-Pohjanmaalla Lähdetään kokeilemaan terveyskioskimallia Iäkkäiden terveyden edistäminen Iäkkäiden neuvontapalveluita säätää ja ohjaa mm. Terveydenhuoltolaki vuodelta 2011 ja Ikäihmisten palvelujen laatusuositus vuodelta 2008, joiden mukaan ikäihmisille on järjestettävä ohjantaa ja neuvontapalveluita mm. terveyteen, hyvinvointiin, lääkitykseen ja apuvälineisiin liittyvissä asioissa. Ikäihmisille voidaan järjestää myös terveystarkastuksia. 37

38 Nykytilakuvaus Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on noudatettu valtakunnallista ohjeistusta. Kotihoidon ennalta ehkäisevän toiminnan resurssit eivät ole riittävät tarpeeseen nähden. Ennalta ehkäisevällä toiminnalla tarkoitetaan mm: palveluohjausta, kotikuntoutusta, hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä, toimintakykykartoitusten tekemistä, ikäneuvolan terveydentilakartoituksia ja matalan kynnyksen toimintaa. Jos näihin toimintoihin ei kohdenneta riittäviä resursseja, asiakkaat ovat riskissä ajautua palvelujen puutteellisuuden ja ennakoinnin vähäisyyden vuoksi asumispalveluiden piiriin. Peruspalveluliikelaitos Jytassa on tehty vuoden 2010 alusta lähtien ns. hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä omaishoidon ohjaajien toimesta 75-vuotiaille ei säännöllisten palveluiden piirissä oleville. Vuoden 2013 alusta lähtien hyvinvointia edistävät kotikäynnit tehdään 80-vuotiaille ei säännöllisten palveluiden piirissä oleville. Ikäneuvolatoiminta aloitettiin Jytassa 2011 asteittain ja joka kunnassa se oli käytössä v Ikäneuvolatoiminnan tarkoitus on auttaa ja tukea ikääntyvää edistämään omaa terveyttään, hyvinvointiaan ja toimintakykyään. Ikäneuvolassa toimii matalan kynnyksen neuvontapiste, jonne yli 65- vuotiaat voivat soittaa ja myös varata ajan sairaanhoitajan/terveydenhoitajan vastaanotolle. Ikäneuvolassa tehtiin aluksi 70 -vuotiaille laaja hyvinvointi- ja terveystarkastus, mutta vuoden 2013 alusta lähtien tarkastukseen kutsutaan 75-vuotiaat. Ikäneuvolatoiminta on asiakkaille maksutonta. Ikäneuvolan yhteydessä on muistihoitajatoimintaa, jota tulee jatkossa lisätä. Kotihoidon piirissä on aloitettu myös kuntohoitajatoiminta. Kokkolan terveyskeskus tarjoaa palveluja senioreiden terveyspiste Daaliassa yli 65-vuotiaille kokkolalaisille, jotka eivät ole terveyspalveluiden piirissä. Toiminta painottuu ennaltaehkäisevään työhön, kohderyhmänä ovat kotona asuvat yli 65-vuotiaat. Tavoitteena on tukea ikäihmisiä selviytymään kotioloissa mahdollisimman pitkään. Terveyspiste Daalia tarjoaa 67 ja 71 vuotta täyttäville kokkolalaisille ilmaisen ennaltaehkäisevän terveystapaamisen. Kokkolassa toimii kotihoidon palveluohjauskeskus, jonka henkilöstö vastaa kotiin annettavien tukipalveluiden (esim. kauppakassi, kuljetuspalvelu, ateriapalvelu) tarpeen arvioinnista ja myöntämisestä asiakkaille. Palveluohjauksessa työskentelee palveluohjaajia, joilla kaikilla on pitkäaikainen kokemus kotihoidosta sekä kotihoidon tukipalveluista. Ennaltaehkäisevät kotikäynnit tehdään kaikille 80-vuotiaille, jotka eivät ole kotihoidon tai asumispalveluiden piirissä. Tavoitetila Tavoitteena on, että iäkäs kuntalainen voi asua omassa kodissaan ja kokee elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. Lähtökohta on, että iäkkäällä henkilöllä on mahdollisuus ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. Tämän mahdollistamiseksi kunnissa: tehdään ikäihmisen hyvinvointia edistäviä ja tukevia kotikäyntejä tietyille ikäluokille 38

39 ikäihmisten neuvonta- ja ohjauspalvelut toimivat matalan kynnyksen periaatteella viitenä päivänä viikossa ikäihmisille tehdään laaja-alaiset hyvinvointia ja terveyttä edistävät tarkastukset ainakin kahdelle ikäluokalle vuosittain. koko maakunnan alueella toimii muistineuvolat hyvinvointia edistävän toiminnan tueksi on nimetty vastuulääkäri kaikilla ikäihmisillä on mahdollista osallistua ohjaaviin ja toiminnallisiin lihaskunnon ja tasapainon ylläpitämisen ryhmiin. koko maakunnan alueella toimii yhteistyösssä kolmannen sektorin ja kuntien muiden sektoreiden kanssa erilaisia sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtääviä ryhmiä Mielenterveystyö ja terveyden edistäminen Mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveydenhäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Toimintaa säätelevät Mielenterveyslaki (1990) ja valtakunnalliset suositukset. Mielenterveyttä vaarantaviin tekijöihin, kuten liialliseen alkoholin käyttöön, on puututtava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarjottava tarpeenmukaista neuvontaa, tukea sekä huolehdittava tarpeenmukaisesta yhteistyöstä muiden toimijoiden, erityisesti sosiaalihuollon ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon kanssa, jotta palvelut muodostuisivat tarkoituksenmukaisiksi. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä. Jopa 25 % suomalaisista kärsii haittaavista psyykkisistä oireista, ja prosentilla on todettavissa jokin diagnosoitava mielenterveyden häiriö, yleisimpinä masennus, ahdistuneisuushäiriöt ja alkoholin käyttöön liittyvät ongelmat. Mielenterveyshäiriöiden kuormittavuus on suurta sekä yksilöllisesti että yhteiskunnallisesti. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat pitkäaikaista työ- ja toimintakyvyn heikentymistä ja aiheuttavat suurimman osan työkyvyttömyyseläkkeistä ja pitkäaikaisista sairauslomista. Ennaltaehkäisevään työhön on suuri tarve, ja ennaltaehkäisevä työ on vaikuttavaa ja kannattavaa. Keski-Pohjanmaan ennaltaehkäisevän mielenterveystyön tavoitteena on: Vahvistaa Keski-Pohjanmaan alueen väestön mielenterveyttä suojaavia tekijöitä; vahvistaa alueen yhteisöjen mielenterveyttä suojaavia rakenteita; vähentää tai poistaa yksilön mielenterveyttä vaarantavia tekijöitä, etenkin riskiryhmiin kohdistuen; sekä vähentää tai poistaa alueen yhteisöjen mielenterveyttä vaarantavia rakenteita. 39

40 Näihin tavoitteisiin pyritään useilla eri tavoilla ja keinoilla: Väestön terveyskäyttäytymiseen ja hyvinvointia tukevaan toimintaan sekä varhaiseen hoitoon hakeutumiseen vaikuttaminen, mikä tapahtuu kehittämällä mielenterveyttä ylläpitävän, mielenterveys- ja päihdehäiriöitä ehkäisevän tiedon lisäämiseen sekä päihde- ja mielenterveyshäiriöihin liittyvän leimautumisen vähentämiseen väestössä tähtäävää tiedotustoimintaa. Väestötiedotuksen määrää, laatua, säännöllisyyttä ja väestön tavoittavuutta kehitetään. Mm. sosiaalisen median välineiden hyödyntämistä lisätään, tiedottamiseen valitaan vuosittaiset teemat. Riskiryhmiin kohdistuvan perhekeskeisen työskentelyn lisääminen ja kehittäminen (mm. vauvaperhetyö, psyykkisesti sairaan aikuisen lasten ja perheen huomiointi). Kehitettävänä alueena on erityisesti somaattiseen sairastamiseen liittyvä perheiden tuki. Tavoitteena on, että riskiryhmien perhetapaamiset toteutuvat rutiinisti vähintään hoitosuhteen alkuvaiheessa. Hyödynnetään Kiurun järjestämän Perhe- ja verkostotyön koulutuksen saaneiden työntekijöiden sekä alueelle koulutettujen Toimiva Lapsi ja Perhe-koulutuksen käyneiden työntekijöiden osaamista. Yhteistyössä järjestöjen kanssa edistetään omaistyötä, erityisalueena lapsiomaistyön kehittäminen. Edistetään väestön yhdenvertaista pääsyä palveluihin toteuttamalla mm. Mielenterveyden ensiapu 2-koulutukset sosiaali- ja terveydenhuollon esimiehille sekä perustason työntekijöille. Ehkäisevän mielenterveystyön näkökulman hyödyntäminen kuntien hyvinvointikertomusten yhteydessä (TERPS-2 hanke) Synergiamahdollisuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen: toimintakulttuurin muutos, synergian etsiminen, yhteisten ennaltaehkäisevän työn kohderyhmien tunnistaminen somaattisessa ja psykiatrisessa hoidossa. Esimerkiksi aikuisiän diabeteksen, masennuksen ja päihdehäiriöiden osalta ennaltaehkäisyn kohderyhmä usein yhteinen. Keinoina työparityöskentelyn lisääminen, Joustava konsultaatiotuki. Riskiryhmiin kohdistuva vaikuttava ennaltaehkäisevä työ kehittyy kustannustehokkaana osana arkityötä. Vaikuttavan ennaltaehkäisyn näkökulmien ja menetelmien osaaminen ja käyttö lisääntyy erikoissairaanhoidossa ja peruspalveluissa. Työmuotona ennaltaehkäisevän työn käytäntöjen ja menetelmien työyhteisöpainotteinen kehittämis- ja koulutushanke (verkkokurssi, työyhteisökohtaiset konsultaatiot, erillisrahoitus). Suunnitelman toteuttamisessa hyödynnetään vuodesta 2006 alkaen toiminutta Maakunnallisen ehkäisevän työn vastuuhenkilöiden ryhmää, joka koostuu kuntien nimeämistä ehkäisevän työn vastuuhenkilöistä. Ryhmän tehtävänä on koordinoida Keski-Pohjanmaan alueella tehtävää ehkäisevää mielenterveystyötä, tehdä pienimuotoisia selvityksiä, antaa lausuntoja, edistää hyvien käytäntöjen toimeenpanoa, organisoida väestötiedotusta ja tapahtumia. 40

41 3.3.5 Päihdetyö ja terveyden edistäminen Terveydenhuoltolain mukaan kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarpeellinen päihdetyö. Päihdetyöhön kuuluu terveydenhuollon palveluihin sisältyvä ohjaus ja neuvonta, joka koskee päihteisiin liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä. Keski-Pohjanmaalla ennaltaehkäisevä työ on kirjattuna Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan päihde- ja mielenterveysstrategiaan ( ) ja Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelmaan ( ). Alkoholijuomien myynti asukasta kohti esitetty liitteessä 11. Alkoholin käyttöön liittyy vakavia terveyshaittoja, joiden määrä ylittää alkoholista saatavat myönteiset terveysvaikutukset. Sekä kielteisten että myönteisten vaikutusten määrä riippuu alkoholin kokonaiskulutuksesta. Kulutustason muutokset heijastuvat suoraan alkoholisairauksien ja alkoholikuolemien määrään. Kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen Suomessa Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana 65 vuotta täyttäneiden miesten alkoholikuolleisuus Suomessa on kaksinkertaistunut. Kasvu on ollut nopeampaa kuin kaikilla miehillä yhteensä. Alkoholiperäisiin syihin menehtyneistä suurin osa oli kuitenkin työikäisiä ja vain 23 prosenttia 65 vuotta täyttäneitä vuotiaiden naisten ja miesten yleisimmät kuolemansyyt kuvattu liitteessä 12. Vuonna 2011 joka viides kuollut oli työikäinen. Työiässä eli vuotiaana kuoli miestä ja naista. Työikäisten miesten sepelvaltimotautikuolemien määrä on puolittunut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Alkoholiperäiset sairaudet ja alkoholimyrkytykset ovat kaksinkertaistuneet saman ajan kuluessa. Muita yleisimpiä työikäisten miesten kuolemansyitä ovat tapaturmat ja itsemurhat. Itsemurhien määrä on vähentynyt viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. (Lähde: Tilastokeskus). Työikäisten naisten yleisimpiä kuolemansyitä olivat alkoholiperäiset syyt, syövät ja niistä erityisesti rintasyöpä sekä tapaturmat ja itsemurhat. Naisten alkoholiperäisten kuolemien määrä on yli kak- 41

42 Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Perho Reisjärvi Toholampi Veteli KPSHP Koko maa sinkertaistunut 30 vuodessa ja niiden määrä oli vuonna 2011 suurempi kuin naisten rintasyöpä- tai sepelvaltimotautikuolemien. Työikäisten naisten itsemurhien määrä on pysynyt viime vuosikymmenet samansuuruisena. Vuonna 2011 niitä oli 172, joka on 20 vähemmän kuin edellisenä vuonna (Lähde: Tilastokeskus) Kouluterveyskysely tehdään peruskoulujen 8. ja 9. luokan oppilaille sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Kysely tehdään 3 vuoden välein THL toimesta. Kouluterveyskyselyn mukaan tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa olevien 8. ja 9. luokkalaisten määrä Keski-Pohjanmaalla on ollut laskussa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella ja koko maassa (Kouluterveyskysely) 30 27, ,2 13,6 10,6 7,2 0 15,7 0 13,8 15, Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Varhain lapsuudessa aloitettu alkoholinkäyttö lisää alkoholisoitumisriskiä. Mikäli käyttö aloitetaan 14 vuoden iässä, alkoholisoitumisriski on 40 %. Juomisen aloittamisen siirtäminen 21 ikävuoteen vähentää alkoholisoitumisriskiä 10 %:lla. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9. -luokan oppilaista Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella ja koko maassa

43 Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Perho Reisjärvi Toholampi Veteli KPSHP Koko maa ,1 3 5,1 3,3 2,4 2,6 4, Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Kouluterveyskyselyn mukaan nuorten asenteet päihteiden käyttöä kohtaan ovat muuttuneet selvästi sallivampaan suuntaan 2000-luvun puolivälistä alkaen. Ongelmatasoisesti päihteitä käyttävät nuoret voidaan jakaa niihin, joiden ongelmat johtuvat humalajuomisesta ja huumekokeiluista sekä niihin, joilla päihteiden käyttö liittyy laajempaan psykososiaaliseen ongelmavyyhteen. Jälkimmäisessä ryhmässä ongelmat alkavat usein jo lapsuudessa ja voivat siirtyä sukupolvelta toiselle. (Kouluterveyskysely 2011). Huumeita voidaan verrata alkoholiin tai muihin päihdyttäviin tai riippuvuutta aiheuttaviin aineisiin ja käyttäytymistapoihin. Huumeiden käytön tai hallussapidon erityispiirteenä on kuitenkin niiden kriminalisointi. Alkoholin ja PKV-lääkkeiden sekakäyttö on usein myös yhteydessä huumeidenkäyttöön. Tällainen yhteiskäyttö muodostaa suuren haasteen hoidossa. Huumeidenkäyttö johtaa hyvin nopeasti alakulttuuriin, joka vaikeuttaa käyttäjän elämää monin tavoin: ongelmaa salataan, hoitoon hakeutuminen on vaikeaa, aineen hankinta johtaa rikolliseen elämäntapaan. Rahapelit ja ruutuaika uusi haaste sosiaali- ja terveydenhuollolle Kouluterveyskyselyn mukaan vuonna 2011 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella rahapelejä viikoittain pelaavia opiskelijoita oli peruskoulun oppilaista 16,8 %, lukion opiskelijoista 8,3 % ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista 21,6 %. Keskipohjalaisista peruskoululaisista 6 %, lukiolaista 4 % ja ammattioppilaitoksen opiskelijoista 9 % käytti koulupäivinä television katseluun, tietokoneen käyttöön sekä kännykkä- ja konsolipeleihin aikaa 6 h tai enemmän vuorokaudessa. Viikonloppuisin vastaava ajankäyttö oli 16 % (peruskoululaiset), 15 % (lukiolaiset) ja 18 % (ammattioppilaitoksessa opiskelevat). Peruskoululaista 19 %, lukiolaisista 28 % ja ammattioppilaitoksessa opiskelevista 12 % koki, että netissä viettämä aika tuo ongelmia opiskeluun (Lähde: Kouluterveyskysely). 43

44 Ehkäisevän päihdetyön sisältö ja vastuualueet Ehkäisevällä päihdetyöllä edistetään päihteettömiä elintapoja ja lisätään päihteisiin liittyvää tietoutta. Tavoitteena on vähentää päihteiden kysyntää, saatavuutta, tarjontaa ja päihdehaittoja. Tehokkain tapa on vähentää alkoholin riskikulutusta ja sitä kautta väestön alkoholisoitumista. Näyttö vaikuttavuudesta on melko vahvaa alkoholijuomien saatavuuden sääntelyn ja terveydenhuollossa käyttävän varhaisen puuttumisen osalta. Toimintalinjoista paikallisesti helposti toteutettavia ovat oston vähimmäisikärajan valvonta, myyntiajan rajoitukset ja myyntipisteiden määrän rajoittaminen, ajokunnon tarkastuspisteet sekä terveydenhuollossa suoritettava alkoholin käyttöön liittyvä kysely (audit) ja lyhytneuvonta (miniinterventio). Alkoholimainonnan ja markkinoinnin sääntelyllä voidaan vähentää erityisesti nuorten juomista. Keski-Pohjanmaalla tehdään aktiivisesti yhteistyötä alkoholielinkeinon, alkoholitarkastuksen ja poliisin kanssa. Tavoitteena on kansanterveyttä edistävän ja päihdehaittoja vähentävän paikallisen alkoholipolitiikan kehittäminen. Vuoden 2013 alusta aloitettiin Kokkolan ydinkeskustan alueella Valviran koordinoimana seutulupakokeilu, jossa alueen toimijat, asukkaat ja viranomaiset voivat yhteistyössä olla vaikuttamassa alkoholilupien myöntämiseen uudentyyppisen lausuntokäytännön avulla THL: n kumppanina on aloitettu Pelipilotti , jonka tavoitteena on peliongelman tunnistaminen ja interventioiden osaaminen perus- ja erityispalveluissa. Työtä koordinoi Kokkolan kaupunki/ Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus. Menetelmäosaamisen kehittäminen, menetelmän käyttö ja kirjaamiskäytäntöjen kehittäminen voisi tulevaisuudessa olla perusterveydenhuollon yksikön vastuulla. Strategiatyötä koordinoi Kiuru, Peruspalveluliikelaitos Jyta, Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveystoimi ja SONETBotnia. Sosiaalija terveydenhuollon lisäksi useat eri toimijatahot tekevät ehkäisevää päihdetyötä kukin omalla osaamisalueellaan ilman keskitettyä koordinointia Työterveyshuolto ja terveyden edistäminen Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuollon tavoitteena on edistää työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työyhteisön toimintaa. Työterveyshuoltolain mukaisia työterveyshuoltopalveluja ovat esimerkiksi: työpaikkaselvitys, terveystarkastukset, tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus, vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen edistäminen, seuranta ja kuntoutukseen ohjaaminen, työpaikan ensiapuvalmiuden suunnitteluun osallistuminen, työntekijän työkyvyn arviointia ja työssä jatkamismahdollisuuksia koskeva selvittelytyö yhdessä työntekijän ja työnantajan kanssa. 44

45 Tavoitteet työurien pidentämiseksi ja eläkkeellesiirtymisiän nostamiseksi, työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja työssä jaksamisen tukemiseksi ovat keskiössä työterveyshuollon toiminnan sisällön suunnittelussa. Työpaikkaselvitys on Kela-korvattavaa lakisääteistä toimintaa ja työterveyshuollon toiminnan perusta. Sen avulla muodostetaan käsitys työpaikasta, työn mahdollisista vaaratekijöistä, riskeistä ja henkilöstön kuormittumisesta, tehdään johtopäätöksiä keskeisistä terveysvaaroista, annetaan työympäristöön kohdistuvia korjausehdotuksia sekä tehdään henkilöstölle terveystarkastussuunnitelma. Työpaikkaselvitys voi kohdistua myös työtoimintaan. Terveystarkastuksissa huomioidaan paitsi työhön liittyvät kuormitustekijät ja työn edellyttämät terveysvaatimukset myös yksilön terveyskäyttäytyminen ja kansansairauksien riskit ja niiden suhde työhön. Tietojenanto- ja ohjauskäynneillä annettava terveysneuvonta ja opastus auttavat työntekijää omaksumaan terveyttä edistäviä elämäntapoja, mikä tukee osaltaan työssä jatkamisen mahdollisuuksia. Terveystarkastukset tavoittavat myös ne työikäiset ihmiset, jotka eivät muutoin hakeutuisi terveydenhuoltopalveluiden piiriin, mikä avaa erinomaiset mahdollisuudet puuttua mm. kansansairauksien riskeihin ennaltaehkäisevästi. Päihteidenkäytön kysely AUDIT sekä diabetekseen liittyvä DEHKO-kartoitus kuuluu rutiininomaisesti terveystarkastusten sisältöön ja riskikäytön ilmetessä tehdään mini-interventio Sosiaalitoimen rooli terveyden edistämisessä Väestöryhmien väliset terveyserot eivät ole pelkästään terveysongelma vaan sosiaalisen eriarvoisuuden ongelma, koska terveyserojen syntyyn vaikuttavat muun muassa tulonjako, koulutusjärjestelmä sekä työ- ja asumisolosuhteet. Sosiaalitoimen roolina on palvelutuotannollaan torjua, lieventää ja paikata eri väestöryhmien hyvinvointi- ja terveysvajeita. Kunnan sosiaalitoimessa voidaan ehkäistä hyvinvointi- ja terveyserojen kasvua ja kunnan henkilöstöltä edellytetään riittävää koulutusta sosiaali- ja terveyserojen tunnistamiseksi. Tavoitteena on pyrkiä luomaan terveyseroja kaventavia käytäntöjä hyvinvointipalveluihin, esimerkiksi: neuvoloissa varataan enemmän resursseja ja aikaa lapsiperheille, joiden arjessa ongelmat kasaantuvat riittävän tuen varaaminen opiskelijaterveydenhuoltoon eteenkin alueille, joissa asuu maahanmuuttajia kohdennetaan sosiaali- ja terveydenhuollon resursseja syrjäytymisvaaran uhan alla oleville kuten esim. vähävaraisten vanhusten tukipalveluihin arvioidaan käynnissä olevien tai päättyneiden hankkeiden vaikuttavuutta terveyden- ja hyvinvoinnin eroihin huomioidaan erityisryhmät, kuten esim. koulupudokkaat, ammatillisissa oppilaitoksissa opintonsa keskeyttävät, asevelvollisuuden/siviilipalveluksen keskeyttäneet, yksinhuoltajat, maahanmuuttajat, päihteitä käyttävät odottavat äidit, pitkäaikaistyöttömät, asunnottomat ja vapautuvat vangit. 45

46 3.3.8 Erikoissairaanhoidon rooli terveyden edistämisessä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistoiminta voidaan jakaa terveyden ja hyvinvoinnin edellytyksiä luoviin toimenpiteisiin ja yksilöön kohdistuviin toimenpiteisiin. Erikoissairaanhoidon rooli terveyden edistämisessä painottuu vahvasti yksilöön kohdistuviin toimenpiteisiin. Erikoissairaanhoidon potilaana ihmisellä on luontainen alttius ottaa vastaan omaan sairauteensa liittyvää terveyttä edistävää ohjausta ja neuvontaa. Erikoissairaanhoidossa tämä ohjaus on luonteeltaan sekundaaripreventiota, toisen vaiheen ennaltaehkäisyä eli jo ilmenneen sairauden etenemisen ja pahenemisen ehkäisyä ja paranemisen tukemista. Erikoissairaanhoidossa kuten muuallakin palvelujärjestelmässä on tärkeää tunnistaa tilanteet, joissa ennaltaehkäisylle on tarvetta ja jossa toteutettavilla toimenpiteillä voidaan arvioida olevan vaikutusta hoidettavan henkilön terveydentilan kehittymiseen. Ennaltaehkäisyä koskevat toimenpiteet on syytä suunnitella osaksi kyseisen sairauden hoito- ja palveluprosessia. Lisäksi tarvitaan terveyden edistämisen yleistä tietämystä ja vaikutuskeinoja koskevaa täydennyskoulutusta kaikille potilaan hoitoprosessissa mukana oleville. Erikoissairaanhoidon toinen rooli terveyden edistämisessä on sairauden luonnollista kulkua ja ennaltaehkäisyä koskevan tiedon välittäminen palvelujärjestelmän muille osapuolille sekä väestölle. Tämän roolin toteuttaminen tarkoittaa käytännössä ammattihenkilöille järjestettävään koulutukseen osallistumista sekä tiedon välittämistä väestölle joko potilasjärjestöjen kautta taikka suoraan esim. tiedotusvälineiden välityksellä. On tärkeää, että erikoissairaanhoidon asiantuntijoiden tietämys on eri kanavien kautta käytettävissä terveyden edistämistoimintaa kehitettäessä. 46

47 4. Terveydenhuollon sairaanhoito-palveluiden järjestäminen Keski-Pohjanmaalla valtuustokaudella Perusterveydenhuollon yhteistyö VNA 4 mukaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa on sovittava kuntien terveyskeskusten yhteistyöstä. Suunnitelmassa on lisäksi sovittava, kuinka kunnan järjestämisvastuulla olevat työterveyshuollon palvelut ja muut erityisosaamista vaativat perusterveydenhuollon tehtävät toteutetaan. Keski-Pohjanmaalla perusterveydenhuollon palveluita tuottavat Kokkolan kaupunki (isäntäkuntamallilla palveluiden tuotanto myös Kruunupyyn kunnalle, väestöpohja yhteensä n asukasta) sekä Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiurun peruspalveluliikelaitos Jyta. Jyta tuottaa peruspalvelut 7 jäsenkunnalleen (Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli) väestöpohja ollessa n asukasta. Kunnallisia työterveyshuollon palveluita tuottavat peruspalveluliikelaitos Jyta sekä Kokkolassa liikelaitos Työplus. Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveystoimella sekä Jytalla on laajaa yhteistyötä kehittämistoiminnassa ja tiedottamisessa alueen väestölle (mm. eresepti, sähköinen asiointijärjestelmä Omahoito, hoitoketjutyö) sekä terveydenhuollon ammattihenkilöiden rekrytoinnissa. Toimijoita yhdistää myös virka-ajan ulkopuolinen perusterveydenhuollon lääkäripäivystys, joka toteutetaan yhteispäivystyksessä Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa. Keski-Pohjanmaalle on myös luotu yhteinen hoidon kiireellisyysluokitus (triage). Organisaatiot käyttävät Efficapotilastietojärjestelmää ja tietojen katselu saman rekisterinpitäjän ominaisuudessa yli organisaatiorajojen onnistuu aluekatselu-ominaisuuden avulla ja organisaatioilla on yhteinen kuva-arkisto. Perusterveydenhuollon akuuttivuodeosastopalveluissa, kuntoutuksessa sekä sosiaalipäivystyksen järjestämisessä tehdään myös yhteistyötä. Organisaatioiden välinen yhteistyö ja työnjako on huomioitu mm. lakisääteisen pandemiasuunnitelman sekä valmiussuunnitelmien laatimisessa. 4.1 Ei-kiireelliset perusterveydenhuollon avosairaanhoidon palvelut Ei-kiireellisiä avosairaanhoidon palveluita on käsitelty seuraavina prosessi-kokonaisuuksina: 1. yhteydensaanti/puhelinneuvonta/hoidon tarpeen arviointi/ajanvaraus 2. ei-kiireelliset vastaanottopalvelut lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla 3. Yhteistyö ja rajapinta erikoissairaanhoitoon ei-kiireellisissä palveluissa 47

48 Yhteydensaanti terveyskeskuksiin, puhelinneuvonta, hoidon tarpeen arviointi Jyta-alueella ja Kokkolan sosiaali- ja terveystoimessa (ml Kruunupyy) ei ole keskitettyä puhelinneuvontaa/ajanvarausta, vaan ne hoidetaan terveyskeskuskohtaisesti painottaen paikallistuntemusta. Nykyinen puhelintekniikka mahdollistaa useamman terveydenhuollon ammattihenkilön kiinnittämisen ajanvarausnumeroihin parantaen puheluiden läpipääsyä. Lisäksi järjestelmä tarjoaa ruuhkatilanteessa soittajalle mahdollisuuden siirtää puhelu toiseen terveyskeskukseen tai jättää terveyskeskuksen ajanvaraukseen takaisinsoittopyyntö. Puhelintekniikan uudistamisen yhteydessä puhelinkontakteihin ja hoidon tarpeen arvioihin liittyvää lainmukaista kirjaamista potilastietojärjestelmään on tehostettu. Tavoitetila Keski-Pohjanmaalla: Tavoitteena on säilyttää puhelinneuvonta- ja ajanvarauspalvelut toimipaikkakohtaisina ja kehittää hoidon tarpeen arvioihin liittyvää kirjaamista sähköiseen potilastietojärjestelmään ja luoda luotettava puheluiden raportointijärjestelmä. Hoitajien osaamista hoidon tarpeen arvioiden tekemisessä on tarkoitus parantaa yhteisen maakunnallisen koulutuksen myötä. Tavoitteena tehostuvan puhelinpalvelun avulla on vähentää käyntejä terveyskeskuksissa. Ei-kiireelliset vastaanottopalvelut Jytassa lääkärien ja laajavastuisten asiantuntijahoitajien (hengitys-, verenpaine- ja sydänhoitajat) sekä päivystävien sairaanhoitajien vastaanottopalveluita tarjotaan Kannuksen, Lestijärven, Perhon ja Tunkkarin terveyskeskuksissa. Lääkärien virkamäärät ovat seuraavat: Kannus 5, Toholampi 4, Perho 3, Tunkkari 10. Kokkolan terveyskeskuksessa on pääterveysasemalla 4 tiimiä (4-5 lääkäriä/tiimi) ja lisäksi Koivuhaan terveysasemalla on 3,5 lääkäriä, Kälviällä 2,5 lääkäriä (kokonaisulkoistus Hoitoketju Coronarialle), Ullavalla 0,6 lääkäriä sekä Lohtajalla 1,5 lääkäriä. Kaikki vastaanotot toimivat lääkärien ja hoitajien tiimityömallilla. Tiimeissä työskentelevien yleislääketieteen erikoislääkärien lisäksi Kokkolan terveyskeskuksessa on 7-10 eri alojen erikoislääkäriä. Kruunupyyn terveyspalvelut tuotetaan Kokkolan kaupungin toimesta isäntäkuntamallilla. Kruunupyyssä on 4 terveyskeskuslääkärin virkaa, mutta kaikki lääkäripalvelut hankitaan tällä hetkellä vuokralääkäripalveluna Attendo Oy:n kautta. Sekä Kokkolassa että Jytassa tuotetaan omana toimintana/ostopalveluina terveyskeskuksissa sydämen rasitusergometria-tutkimuksia, suoliston tähystystutkimuksia, verenpaineen vuorokausiseurantoja, sydämen rytmin vuorokausirekisteröintejä sekä radiologin suorittamia ultraäänitutkimuksia sekä natiivi-rtg-kuvien lausuntoja. Tavoitetila Keski-Pohjanmaalla: Tavoitteena on järjestää lääkäripalvelut pääasiassa omana toimintana lähipalvelut turvaten. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi maakunnassa on käynnistynyt erillinen sosiaali- ja terveydenhuollon rekrytointihanke. Keskinäistä kilpailua osaajista pyritään välttämään ja helpottamaan siirtymis- 48

49 tä hallitusti ja suunnitellusti organisaatioiden välillä (suunnitelmalliset urapolut, erikoistumispalveluiden kerääminen Keski-Pohjanmaalla mahdollisimman kattavasti). Tavoitteena on kehittää uusia sähköisiä palvelumuotoja monipuolistamaan perusterveydenhuollon palveluvalikoimaa (Omahoito). Näin osa väestöstä voi saada perusterveydenhuollon palveluita sähköisesti (mm. laboratorio- ja röntgenvastausten tiedustelu, lääkelistojen tarkistaminen, pitkäaikaissairauksien seuranta, verkossa tehtävä terveystarkastus). Tavoitteena on löytää maakunnallinen yhteinen toimintamalli kansansairauksien hoitoon ja ottaa käyttöön hoitosuunnitelmat kaikille pitkäaikaispotilaille ja kehittää edelleen lääkäri-hoitajatyöparityöskentelymallia. Hoitajien osaamista kansansairauksien ehkäisyyn ja hoitamiseen vahvistetaan. Kiireettömässä vastaanottotoiminnassa korostetaan kansansairauksien ehkäisyä ja hoitoa. Hoitoon pääsyn kriteerit yhtenäistetään. Perusterveydenhuollossa avosairaanhoidon palveluiden käyttö näyttää kumuloituvan tietylle väestönosalle, joissa kansansairauksien esiintyvyys korostuu. Esimerkiksi Jytan alueella n asukkaan väestöpohjasta 981 henkilöä käytti lääkärin vastaanottopalveluita 5-10 kertaa vuoden 2012 aikana. Em. 981 henkilöä käyttivät v aikana yhteensä 6064 lääkärin vastaanottokäyntiä. Valtuustokauden aikana tavoitteena on selvittää, olisiko syytä siirtyä avosairaanhoidon lääkäri- ja hoitajavastaanottotoiminnassa toimintamalliin, jossa väestö ja avosairaanhoidon resurssit jaettaisiin erikseen kansansairauksista kärsivien säännöllisesti terveyspalveluita käyttävien ryhmään sekä palveluiden satunnaiskäyttäjien ryhmään. Säännöllisesti terveyspalveluita käyttävien ryhmässä voisivat yksilövastaanottokäyntien lisäksi olla vaikuttavia ja kustannustehokkaita palvelumuotoja myös ryhmäohjaus ja vertaistukiryhmät. Kehittämisen mallina voisi toimia Hämeenlinnassa toimiva avosairaanhoidon kanavamalli (väestö jaettu terveyshyöty- ja episodikanavaan) ja myös POTKUhankkeessa (potilas kuljettajan paikalle) kehitetty pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyn ja hoidon terveyshyötymalli. Mallissa kaikilla palveluita säännöllisesti ja runsaasti käyttävillä potilailla olisi henkilökohtainen hoitosuunnitelma ja oma hoitovastaava ja toimintamuoto olisi enemmän proaktiivinen kuin reaktiivinen. Myös mahdollisesti pirstoutuneesta asiantuntijahoitajamallista (diabetes-, sydän-, verenpaine- ja astmahoitaja) tulisi pyrkiä kansansairaushoitajamalliin. Yhteistyö erikoissairaanhoitoon ei-kiireellisissä palveluissa THL 33 mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on velvollinen yhteistyössä perusterveydenhuollosta vastaavan kunnan kanssa suunnittelemaan ja kehittämään erikoissairaanhoitoa siten, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Kokonaisuudessa on huomioitava erikoissairaanhoidon palvelujen tarjoaminen tarkoituksenmukaisesti perusterveydenhuollon yhteydessä sekä erikoissairaanhoidon yksiköissä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on annettava alueensa terveyskeskuksille niiden tarvitsemia sellaisia erikoissairaanhoidon palveluja, joita perusterveydenhuollon ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa sekä vastattava kunnallisen terveydenhuollon tuottamien laboratorio- ja kuvantamispalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä muiden vastaavien erityispalvelujen kehittämisen ohjauksesta ja laadun valvonnasta. Yhteistyö potilaan hoidossa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä tapahtuu sähköisen lähete-palaute-järjestelmän avulla. Valtaosa erikoissairaanhoidosta toteutetaan Kiurussa 49

50 perinteisen hoidonporrastusmallin mukaisesti hoitovastuun siirtyessä lähetteen tekemisen myötä erikoissairaanhoitoon. Tavoitetila perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyössä Yhteistyötä potilaan hoidossa kehitetään erikoissairaanhoidon konsultaatiomahdollisuuksia monipuolistamalla ilman hoitovastuun siirtymistä erikoissairaanhoidolle. Puhelinkonsultaatioille varataan nykyistä selkeämmin resurssia sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa ja puhelinkonsultaatioiden yhteydessä pyritään jo selvittämään mahdollisten erikoistutkimusten tarve. Konsultaatiokynnyksen madaltamisen ja yhteistyön myötä osaaminen perusterveydenhuollossa kasvaa johtaen konsultaatiotarpeen ja lähetemäärien laskuun. Jatkossa sähköiset lähetteet pyritään ensisijaisesti käsittelemään konsultaatiopyyntöinä. Jatkossa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja tulee muuttumaan siten, että perusterveydenhuollon yhteydessä tehdään nykyistä enemmän erikoissairaanhoidon elektiivistä tutkimus- ja hoitotoimintaa. Tämä toteutuu sekä jalkauttamalla erikoislääkäreitä perusterveydentuoltoon että ostamalla erikoissairaanhoitopalveluita. Perusterveydenhuollossa voi jatkossa olla myös nykyistä enemmän erikoislääkäreitä sekä muita erikoisasiantuntijoita (esim. psykologit). Näin Terveydenhuoltolain mukainen perusterveydenhuollon kokonaisvastuu potilaan hoidosta on nykyistä helpompaa toteuttaa. Perusterveydenhuollon lääkäreille suunnitellaan annettavaksi rajattu oikeus tilata erikoissairaanhoidon tason kuvantamistutkimuksia (esim. tietokonekerroskuvaus, ultraäänitutkimukset) ennalta sovittujen kriteereiden tai erikoislääkärin konsultaation perusteella. Kuvantamistutkimusten jälkeen hoidon suunnittelu tutkimustulosten perusteella tapahtuu joko lähettävän lääkärin toimesta tai yhteispäivystyksen erikoissairaanhoito-päivystyksessä (esimerkiksi alaraajalaskimoiden uä laskimotukoksen poissulkua varten tai esimerkiksi pään TT aivohalvauspotilailla, kun arvioidaan, että hoito voi joka tapauksessa tapahtua terveyskeskuksen vuodeosastolla). 50

51 4.2 Päivystyspalvelut Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystys Virka-ajan perusterveydenhuollon päivystys hoidetaan Jytassa omissa terveyskeskuksissa. Kokkolan terveyskeskuksen virka-aikainen päivystysvastaanottotoiminta on jaettu neljään eri päivystystiimiin. Kälviän ja Kruunupyyn vastaanotot huolehtivat päivystysvastaanotosta omalta osaltaan. Osittain virka-aikaisia päivystyspalveluita tuottavat myös alueen työterveyshuollon palvelutuottajat. Keskussairaalan yhteispäivystyksessä hoidetaan maakunnan virka-ajan ulkopuolinen lääkäripäivystys. Yhteispäivystykseen sisältyy sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon päivystys. Lääkärityövoiman osalta perusterveydenhuollon päivystys on ulkoistettu, erikoissairaanhoidon päivystys toimii pääasiassa virkalääkäreiden turvin. Erikoissairaanhoidon päivystys on jaettu medisiiniseen päivystykseen (sisätautien eri alat, neurologia, keuhkosairaudet, lastentaudit), operatiiviseen päivystykseen (kirurgian eri alat, korvataudit ja silmätaudit, naistentaudit) sekä psykiatrian päivystykseen. Nelipaikkainen teho-osasto tukee erikoisaloja kriittisesti sairaiden potilaiden hoidossa. Potilaskäyntejä yhteispäivystyksessä on vuodessa noin , joista on perusterveydenhuollon käyntejä. Yhteispäivystyksen toimintaa tuetaan kotivarallaolojärjestelmällä kirurgian, sisätautien, lastentautien ja psykiatrian erikoisalojen päivystäjien toimesta. Aktiivipäivystysmuotoisesti sairaalassa päivystävät naistentautien ja anestesiologian lääkärit, jotka koko päivystysvuoronsa ajan ovat valmiudessa sairaalassa. (Liite 21 päivystyskäyntien kehitys yhteispäivystyksessä vuosina ). Sosiaalipäivystys on alueen kuntien yhteisesti järjestämä. KPKS:n potilaiden sosiaalipäivystys on järjestetty sairaalan omana toimintana. Apteekkipäivystyksen osalta Keski-Pohjanmaalla ei ole ympärivuorokautista päivystystä. Tavoite päivystyspalveluissa: Jyta-alueen asukkaiden virka-ajan päivystystä harkitaan keskitettäväksi jokilaaksoittain yhteen toimipisteeseen. Kokkolan terveyskeskuksella ja yhteispäivystyksellä on meneillään yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on käynnistää päiväaikainen päivystys yhteispäivystyksessä. Potilaiden ohjaaminen keskitettyyn päivystykseen tapahtuu pääasiassa vastaanottojen tiimeissä, joissa toteutettavan hoidon tarpeen arvion perusteella potilaita voidaan ohjata suoraan myös erikoissairaanhoidon päivystykseen. Keski-Pohjanmaalle luodaan yhteinen ensihoitoon ulottuva potilaslajitteluohje, joka mm. mahdollistaa potilaan siirtämisen suoraan erikoissairaanhoidon hoidettavaksi. Perusterveydenhuollon päivystys pyritään järjestämään mahdollisimman suurelta osin virkalääkäreiden toimintana vapaaehtoisuuden pohjalta, jonka tukena käytetään tarvittaessa lääkäriosto- 51

52 palveluita ja ulkoistusta. Perusterveydenhuollon takapäivystystä vuodeosastoille ja palvelukodeille pyritään kehittämään ainakin viikonloppujen ajalle. Erikoissairaanhoidon päivystysvastuista ERVA-alueella sovitaan erillisessä sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Alla olevassa taulukossa on esitelty STM:n suositusten mukaiset erikoisalakohtaiset päivystyspisteet v Kaikissa keskussairaaloissa sairaaloissa on anestesialääkäreiden sekä Kokkolassa sekä Lapissa synnytys- ja naistentautien sairaalapäivystys. TASO 3-4 Kaikkia erikoisalat OYS 24/7 Välitön leikkausvalmius TASO 2 Suuret erikoisalat LKS, KoKS, KaKs, LPKS 24/7 Synnytykset Leikkausvalmius 30 min TASO 1-2 Kirurgia, sisätaudit OAS 24/7 Synnytykset TASO 1 Kirurgia, sisätaudit Raahe (mukaellen A-L. Oukka PPSHP) Erityisvastuualueen erikoisalakohtaisten päivystyspisteiden työnjako tulee uudelleen arvioitavaksi vuoden 2014 keväällä voimaan astuvan päivystysasetuksen myötä. Tuolloin tulee erityisesti huomioida asetuksen sisältö sekä STM:n raportti Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Lisäksi on huomioitava kiireellisen sairaanhoidon ja ensihoidon yhteensovittaminen, päivystyspisteiden väliset etäisyydet sekä väestön palvelutarve. Erityisvastuualueen pitkien etäisyyksien vuoksi keskussairaalan synnytystoiminnan rooli tuleekin olemaan vahva. Päivystävän sairaalan strategian mukaisesti erikoissairaanhoidon päivystystoimintaa keskussairaalassa on jo pitkälti kehitetty tulevan päivystysasetuksen vaatimaan suuntaan vahvistamalla sairaalapäivystystä ja osaamista eri erikoisaloilla. Myös hoitohenkilöstöltä edellytetään vahvaa ammattitaitoa. Meneillään olevan osaamiskartoituksen avulla varaudutaan päivystysasetuksen vaatimuksiin myös hoitotyön osalta. Vastaavasti päivystävä sairaala-strategia mahdollistaa elektiivisen toiminnan osalta toimintojen kriittisen uudelleenarvioinnin ja osa kiireettömästä erikoissairaanhoidosta voidaan toteuttaa perusterveydenhuollon yhteydessä tai oman maakunnan ulkopuolella. (Lähteet: Koko erikoissairaanhoidon osalta keskeinen haaste on kyetä hoitamaan päivystyksellisesti potilaita entistä enemmän ja laajemmalta alueelta. Tämä edellyttää entistä nopeampaa diagnostiikkaa ja 52

53 lyhyempiä hoitoaikoja sairaalassa ja samalla tiivistyvää yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa sekä koko hoitojärjestelmän suunnitelmallisuuden lisäämistä. Joidenkin erikoisalojen osalta saatetaan joutua arvioimaan myös käytettävissä olevien voimavarojen riittävyyttä. Päivystävän sairaalan rooli edellyttää päivystävillä erikoisaloilla riittävää lääkärimäärää. Koska suunnitellun hoidon vaatima päiväaikainen lääkärimäärä saattaa joillakin erikoisaloilla olla päivystystarvetta vähäisempi, on syytä kehittää toimintamalleja, joiden avulla työpanoksia voidaan tarkoituksenmukaisesti kohdentaa perusterveydenhuollon tueksi palvelujärjestelmän kokonaistoimivuuden parantamiseksi. Toisaalta erikoissairaanhoidossa on erikoisaloja, joiden toiminta nykyisessä laajuudessa ei ole välttämätöntä päivystävän sairaalan näkökulmasta. Suurten kansansairauksien osalta erityisosaamisen säilyttäminen omassa sairaalassa on tärkeää, vaikka ko. erikoisosaaminen ei olisi välttämätöntä päivystysasetuksen mukaisessa päivystävä sairaala-toiminnassa Suun terveydenhuollon päivystys Nykytilanne Virka-aikana suun terveydenhuollon päivystys toimii alueen terveyskeskuksissa. Ensisijaisesti hammaslääkärit hoitavat oman alueen ja toissijaisesti koko terveyskeskuksen särkypotilaita. Arkipyhä- ja viikonloppupäivystys toimii vuokratyövoiman turvin Kokkolan terveyskeskuksessa yhteispäivystyksenä, johon kuuluvat Kokkolan terveyskeskus, Jyta, Kallio ja Selänne sekä Kalajoki ja Merijärvi. Päivystyksessä käy vuosittain noin 1000 ihmistä. Iltaisin virka-ajan ulkopuolella ja viikonloppuisin päivystysajan ulkopuolella kiireellistä suun terveydenhuoltoa varten ei ole erikseen päivystystä. Tavoitetila Arkipyhä- ja viikonloppupäivystystä jatketaan yhteistyössä nykyisen päivystykseen osallistuvien toimijoiden kanssa. Asetus päivystysjärjestelyistä on valmistumassa ja tullee voimaan toukokuussa Asetus tulee asettamaan vaatimuksia tiloille ja panoraamatomografialaitteilla kuvaaminen on oltava päivystyksessä mahdollista. Erityisvastuualueella on järjestettävä yhteistyössä ympärivuorokautinen suun terveydenhuollon päivystys, jossa on valmius vaativiin hammaslääketieteellisiin toimenpiteisiin, seurantaan ja tehohoitoon. Todennäköisesti tällaisen toiminnan paikkana tulee olemaan OYS Apteekkipäivystys Keski-Pohjanmaan keskussairaalan sairaala-apteekki toimittaa ja valmistaa lääkkeitä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköille virka-aikana ma pe klo Muina aikoina ei päivystystä ole. Keskussairaalassa ei ole erillistä päivystysvarastoa. Avohoidossa lääkkeiden saatavuudesta vastaavat yksityiset apteekit ja sivuapteekit. Apteekkia ja sivuapteekkia on pidettävä avoinna siten, että lääkkeiden saatavuus on turvattu. Apteekkarin on ilmoitettava aukioloajoista kunnalle, jossa apteekki sijaitsee. 53

54 4.2.4 Sosiaalipäivystys Lakisääteinen ympärivuorokautinen sosiaalipäivystys on järjestetty yhteispäivystyksenä Kokkolan kaupungissa ja Jyta-alueella varallaolomenettelyllä. Päivystyksen piiriin kuuluu myös Kruunupyyn kunta. Päivystäjinä toimivat viroissa olevat sosiaalityöntekijät. Virka-ajan sosiaalipäivystys on järjestetty erikseen Kokkolassa (Kruunupyy) ja Jytassa. Sosiaalipäivystykseen yhteydenotto tapahtuu hätäkeskuksen kautta Ensihoito Vuoden 2011 toukokuussa voimaan tulleen terveydenhuoltolain sekä syksyllä 2011 voimaan tulleen ensihoitoasetuksen mukainen, vuosia koskeva ensihoidon palvelutasopäätös on Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä hyväksytty Terveydenhuoltolain mukaisesti sairaanhoitopiiri on ottanut ensihoidon järjestämisvastuun alussa. Vuosien järjestämistapa on selvitetty liitteessä 14. Kokkolan ja Kruunupyyn alue: Kokkola (Kälviä, Lohtaja), Kruunupyy (Alaveteli) Asemapaikka Yksikön taso Valmiusaika Järjestämistapa Kokkola Kenttäjohtoyksikkö H+H Hoitotaso H+P Siirtoyksikkö P+P (H+P) Välitön 24/7 Välitön 24/7 Välitön 12/7 Pelastuslaitos / Shp KEJO:t Pelastuslaitos Sairaanhoitopiiri Kälviä Perustaso P+P (H+P) Välitön 8/5 Sairaanhoitopiiri Lohtaja Hoitotaso H+P Välitön 24/7 Sairaanhoitopiiri Alaveteli Perustaso P+P (H+P) Välitön 8/5 + VO (12/7?) Sairaanhoitopiiri Lestijokilaakson alue: Kannus, Toholampi, Reisjärvi Asemapaikka Yksikön taso Valmiusaika Järjestämistapa Kannus Perustaso P+P (H+P) Välitön 8/5 + VO Yksityinen Toholampi Hoitotaso H+P Välitön 24/7 Sairaanhoitopiiri Reisjärvi Hoitotaso H+P Välitön 8/5 + VO Yksityinen 54

55 Perhonjokilaakson alue: Kaustinen, Veteli, Perho Asemapaikka Yksikön taso Valmiusaika Järjestämistapa Kaustinen Perustaso P+P (H+P) Välitön 8/5 Sairaanhoitopiiri Veteli Hoitotaso H+P Välitön 24/7 Sairaanhoitopiiri Perho Hoitotaso H+P Välitön 8/5 +VO Yksityinen 4.3 Kotiin annettavat palvelut ja palveluasuminen Kotiin annettaviin palveluihin liittyvät käsitteet on esitelty liitteessä 16. Alla olevassa taulukossa on ikäihmisten palveluiden peittävyyttä koskeva suositus sekä Keski-Pohjanmaan alueen nykytilanne. Taulukko 1. Valtakunnallinen tavoitetilasto/kokkolan/kruunupyyn/jytan luvut Yli 75-vuotiaista Valtakunnallinen tavoite 2012 mennessä Kokkola 2012 Kruunupyy 2012 Jyta 2012 Reisjärvi 2011 Asuu kotona 91-92% 89,8% 84,4 % 88,1% 93,3 % Saa säännöllistä kotihoitoa Asuu tehostetussa palveluasumisessa 14% 12,5% 16,5 % 8,7% 14,8 % 5-6% 8,5% 6,0 % 11,3% 6,0 % On laitoshoidossa 3% 1,4% 9,6 % 0,5% 0,7 % Tehostetun palveluasumisen paikat vuoden 2012 lopussa: Paikat: Kokkola Kruunupyy Jyta Yhteensä Tehostettu palveluasuminen Laitospaikat

56 Kotihoidon asiakasmäärät (v. 2012) ja henkilöstömäärät on kuvattu alla olevassa taulukossa. Asiakkaat: Kokkola Kruunupyy Jyta Kotihoidon asiakkaat Säännöllisen kotihoidon asiakkaat Henkilöstömäärä 531 (sijaisia ) * *Kokkolan ja Kruunupyyn yhteenlaskettu henkilöstömäärä 227 Kotihoito vastaa asiakkaan henkilökohtaisesta hoivasta ja huolenpidosta sisältäen sekä Terveydenhuoltolain alaisen sairaanhoitotoiminnan että sosiaalihuoltolain alaisen kotipalvelutoiminnan. Tukipalvelut ovat joko ostopalveluja, kunnan omaa toimintaa tai asiakas hankkii ne suoraan yksityiseltä palveluntuottajalta. Henkilökohtaisen hoivan ja huolenpidon yhteydessä tehdään kotisairaanhoidollisia toimenpiteitä yhä enemmän. Kotihoidossa työntekijöiden työ koostuu asiakkaan konkreettisesta hoitamisesta asiakkaan omassa kodissa, hoidon suunnittelusta, lääkärin konsultaatiosta, lääkärin määräämän hoitosuunnitelman toteuttamisesta, hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä. Kotihoidon asiakastyö on konkreettista asiakkaan hoitotyötä. Kotihoidossa ei tehdä ns. kodinhoitoa, vaan ko. palvelut tuotetaan/hankitaan tukipalveluina (esim. ateriapalvelu, kauppakassipalvelu, kotihoidon apumies, lumiseteli, siivous jne). Kokkolassa on kokeiltu asiakkaan kotona tapahtuvaa hoitotyön kirjaamista, joka sinällään nopeuttaa työtä, mutta kokeilu jouduttiin lopettamaan, koska Effica-potilaskertomukseen ja RAItietojärjestelmään ei voitu kirjauksia tehdä heikkojen verkkoyhteyksien vuoksi. Kotihoidon ennalta ehkäisevän toiminnan resurssit eivät ole riittävät tarpeeseen nähden. Jos näihin toimintoihin ei kohdenneta riittäviä resursseja, asiakkaat ovat riskissä ajautua palvelujen puutteellisuuden ja ennakoinnin vähäisyyden vuoksi asumispalveluiden piiriin. Vanhuksen siirtämistä hoitopaikasta toiseen hänen elämänsä loppuvaiheessa pyritään välttämään. Tehostetussa palveluasumisessa hoidetaan yhä sairaampia vanhuksia, mikä on aiheuttanut tarvetta sairaanhoidollisen osaamisen lisäämiseen, lääkäriresurssin kohdentamiseen ja henkilöstörakenteen muuttamiseen. Kansalliset ikäihmisten palveluiden tavoitetasot ovat sairaanhoitopiirin alueella tavoitteiden taustalla. Tämä vaatii kotihoidon ja palveluasumisen osaamisen nostamista. Tavoitteena on vähentää tehostetun palveluasumisen paikkoja ja lisätä säännöllisen kotihoidon osuutta, mikä vaatii lisää henkilöstöresurssia. Kotona asuvia yli 75-vuotiaita tulisi tavoitteen mukaan olla 91 %. Nykyisillä resursseilla ja palvelurakenteella tavoite ei ole toteutunut. 56

57 Keski-Pohjanmaalla tulee olla geriatrista osaamista riittävästi huomioiden, että muistisairaiden määrä kasvaa. Jytasta puuttuu geriatri. Kokkolassa on 2 geriatria ja psykogeriatrinen yksikkö. Yksikön asumismuoto tulee muuttaa hoivaosastoksi nykyisen palveluasumisen sijasta, jolloin asiakkaan hoitoaika yksikössä on rajattu tarpeen mukaiseksi. Tavoitetila Ennalta ehkäisevää työtä lisätään ikäihmisten kohdalla. Palvelurakenteissa vähennetään palveasumisen peittävyyttä ja siirretään resursseja kotihoitoon. Tämä edellyttää kotihoito toimimista 24/7. Palvelujen tuottamisessa tarvitaan kunnallisten resurssien lisäksi yksityisiä palveluntuottajia. Palvelusetelillä ja ostopalveluilla pyritään turvaamaan sekä lyhyt- että pitkäaikainen palveluntarve. Osa tukipalveluista on tarkoituksenmukaista ulkoistaa. Koulutettua hoitohenkilöstöä on saatavilla rajallisesti, jolloin hoitohenkilöstön osaaminen tulee kohdentaa hoitotyöhön eikä tukipalveluihin. Kotihoidon toiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen vaatii onnistuakseen resurssien lisäämistä voimaan tuleva vanhuspalvelulaki velvoittaa kunnan järjestämään pitkäaikaishoivan ensisijaisesti vanhuksen omaan kotiin. Tavoite on haasteellinen, koska kotihoidon kustannukset ovat korkeammat kuin ympärivuorokautisen hoidon kustannukset siinä vaiheessa, kun asiakkaan kotihoidon palvelu on 2 tuntia/vrk/asiakas. Sairaanhoidollista, muisti-, kuntoutus-, ryhmä- ja viriketoiminnan asiantuntijuutta tulee saada lisää kotihoitoon ja palveluasumiseen. Em. palveluissa tulee olla vastuulääkäri. Kotisairaalatoiminnan ulottamista koko sairaanhoitopiirin alueelle tulee selvittää. Palvelujen piirissä olevalle vanhuuseläkeiän saavuttaneelle henkilölle on nimetty vastuuhenkilö, joka koordinoi palvelut asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Monipuolinen tietotekniikan hyödyntäminen tulee olla yksi kotihoidon kehittämisen linja. Ikäihmisten asuntotarjonnalla voidaan tukea heidän mahdollisuutta asua lähempänä palveluita. Alla olevassa taulukoissa on esitetty välittömän hoitotyön osuus ja henkilöstötarve tehostetussa, valvotussa, tuetussa ja tilapäisessä kotihoidossa. 57

58 Taulukko 3. Kotihoidon hoitajien välittömän työajan osuus tunteina valtakunnallisen tavoitteen mukaan lh/ph/kh työaika KVTES tavoite 60 % asiakastyötä 98 t /kk välitöntä asiakastyötä 4,5 t/vrk välitöntä asiakastyötä 7,65t/vrk 21,5 pv/kk 164 t/kk sh/th työaika KVTES 7,65 t/vrk 21,5 pv/kk 164 t/kk tavoite 40 % asiakastyötä 65,6 t /kk välitöntä asiakastyötä 3,0 t/vrk välitöntä asiakastyötä Kokkolassa seurataan konkreettista asiakastyötä kotona. Seurannassa asiakkaan saaman hoitotyön osuus on lähi-, perus- ja kodinhoitajilla sekä kotiavustajilla noin 60 %. Asiakkaiden kotien sijainnista riippuen välittömän asiakastyön osuus vaihtelee %:n välillä. Valtakunnallisesti välittömän asiakastyön osuus on arvioitu noin %:n välille, joten Kokkolan osalta voidaan todeta, että valtakunnalliseen tavoitteeseen on päästy. Välittömän asiakastyön osuuden nosto yli 60 %:n rajan on todettu lisäävän kiireen tunnetta, työn hallinnan menettämistä, työuupumusta ja sairauspoissaoloja. Alla olevan taulukon mukaan kotiin annettava palvelu on henkilöstöresurssien näkökulmasta yhtä suuri kuin tehostetussa palveluasumisessa silloin, kun asiakas saa kotiin kotihoitoa 2 t/vrk joka päivä. Hoitajamitoitus on molemmissa tapauksissa 0,6 hoitajaa asiakasta kohden. Tämä tulee huomioida, kun suunnitellaan tehostetun palveluasumisen vähentämistä, koska kustannukset nousevat kotihoidossa korkeammiksi kuin tehostetussa palveluasumisessa sen jälkeen kun kotiin annettava palvelu ylittää 2 tunnin rajan. Lisäksi on huomioitava kotiin järjestettävien tukipalvelujen kustannukset. 58

59 Taulukko 4. Esimerkkilaskelma Kokkola kotihoidon hoitajien resurssitarpeesta valtakunnallisen tavoitteen mukaan Tehostettu kotihoito t asiakkaita tunteja/kk lh/ph/kh sh/th toteutunut asiakasmäärä toteutunut hoitajamäärä mitoitus 60 t/kk = 2t/vrk 60 t/kk = 2t/vrk 30 t/kk = 1t/vrk 30 t/kk = 1t/vrk Valvottu kotihoito t 21 t/kk = 0,75 t/vrk Tuettu kotihoito 1-10 t , ,58 0,02 1 0,6 0, , ,29 0,01 1 0,3 0,30 asiakkaita tunteja/kk lh/ph/kh sh/th toteutunut asiakasmäärä toteutunut hoitajamäärä mitoitus ,21 asiakkaita tunteja/kk lh/ph/kh sh/th toteutunut asiakasmäärä toteutunut hoitajamäärä 10 t/kk ,1 5 t/kk ,05 Säännöllisiä kotihoidon asiakkaita yhteensä ,20 mitoitus tilapäinen, hoitosuhde lyhyt muutamasta päivästä 1-3 kuukauteen, henkilöstöresurssi sairaanhoitajan välittömän asiakastyön mukaan 1-30 t/kk 7,5 t/kk ,11 psyk 4 t/kk ,04 59

60 4.4 Vuodeosastopalvelut Kokkolan terveyskeskuksen pääterveysaseman vuodeosastojen potilaspaikkoja vähennettiin lähtien 106:sta 90:een. Tällä hetkellä vuodeosastoja on 3. Osastojen toimintaa on profiloitu seuraavasti: osasto 1 sisätauti-, infektio- ja psykogeriatriset potilaat, osasto 2 akuuttihoito- ja saattohoitopotilaat, osasto 4 aivoverenkiertohäiriö (AVH) sekä ortopedisten potilaiden kuntoutus. Osasto 4 AVH-kuntoutusyksikkö (6 paikkaa) tarjoaa AVH-kuntoutuspalveluita myös JYTA-alueelle. Arkipäivisin potilaiden sijoittamisesta osastoille vastaa sijoittajasairaanhoitaja ja osastojen ylilääkäri, päivystysaikana ohjausosasto, joka on yksi terveyskeskuksen vuodeosastoista. Kruunupyyn kunnassa on Teerijärven hoitokeskuksessa 18 paikkainen terveyskeskuksen vuodeosasto. Potilaat osastoilla ovat yhä monisairaampia ja moniongelmaisempia. Yleisimpiä diagnooseja ovat verenkiertoelinten (n. 20 %) ja hengityselinten sairaudet (n. 13 %) sekä erilaiset vammat (n. 8 %). Useilla potilailla on somaattisten ongelmien lisäksi sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia. Kokkolan pääterveysaseman vuodeosastojen tilat soveltuvat huonosti tiettyjen potilasryhmien hoitoon. Infektiopotilaiden hoito vaatii usein potilaan hoitamista 1 hengen huoneessa ja eristämistä. Alueellinen saattohoito-ohjeistus on käytössä ja osasto 2 toimii ns. lupapaikka-osastona, jolloin kotihoidossa olevat saattohoitopotilaat voivat tulla suoraan osastolle. Osastolla toimii palliatiiviseen hoitoon erikoistunut lääkäri, jonka asiantuntemusta hyödynnetään muissakin yksiköissä. Nykytilanteessa Kokkolan terveyskeskuksessa toimii kotiuttamishoitaja, jolle siirtyvät potilaat ilmoitetaan ja hän katsoo oikean sijoittumispaikan yhteistyössä lääkärin kanssa. Kokkolan terveyskeskuksen kotisairaala toimii 7/8 20 periaatteella ja tukee iltaisin palveluasumisen yksiköitä sekä muita avohoidon yksiköitä. Tämän lisäksi Kokkolassa toimii kotisairaanhoidon päivystystiimi ja yöpartio. Vuodeosastojen toimintatiedot ja henkilöstörakenne on kuvattu liitteessä 17. Tavoitetila Keski-Pohjanmaalla vuodeosastopalveluissa Yhteinen toiminnanohjaus vuodeosastokapasiteetin käytön optimoimiseksi Kokkolan terveyskeskuksen käyttämää kotiuttamismallia laajennetaan koko maakunnan yhteiseksi kotiuttamis-hoitajamalliksi. Maakunnallisen kotiuttamistiimin tehtävä on vaativa, koska kotiuttamissairaanhoitajien tulee tuntea kaikki alueen yksiköt, niiden toimijat sekä toimintatavat. Maakunnallinen vuodeosastoresurssien yhteiskäyttö Maakunnan alueen terveyskeskusten vuodepaikkojen yhteistä profilointia ja paikkamäärien arviointia tarvitaan. Tavoitteena on profiloida vuodeosastoja siten, että esimerkiksi infektiopotilaiden, aggressiivisten ja kuntoutuspotilaiden mahdollinen keskittäminen tulisi kysymykseen. Profilointia onkin jo tehty Kytke-hankkeeseen kuuluvassa AVH-potilaan (aivoverenkiertohäiriö) hoitoketjua uudistaneessa hankkeessa ja akuuttikuntoutusta vaativat AVH-potilaat on keskitetty Libeckin os:lle 3. 60

61 Yhteiset mitoitukset ja hoitokäytännöt sekä koulutusyhteistyön tiivistäminen Jyta-alueella vuodepaikkojen määrät tulevat laskemaan vuosien aikana 60 akuuttivuodeosastopaikkaan. Tavoitteena on, että vuodepaikkojen määrän laskemisella henkilökuntamitoitus saadaan kohdalleen ja lisäresurssia saadaan siirrettyä kotihoitoon. Lisäksi vahvistetaan geriatrisen hoidon ja hoitotyön osaamista ja kuntouttavan hoitotyön osaamista järjestämällä alueellisia yhteisiä koulutuksia. Tavoitteena on saada asianmukaisia potilashuoneita infektiopotilaille ja luopua sairaalainfektioille altistavista ja epäkäytännöllisistä isoista potilashuoneista (esimerkiksi 6 hengen huoneista 2 hengen huoneita). Jytassa on vuodeosastot Kannuksen, Toholammin ja Tunkkarin terveyskeskuksissa. Perusterveydenhuollon vuodeosastojen paikkamäärät ovat olleet väestöpohjaan suhteutettuna korkeat ja Jytassa on meneillään ikäihmisten palveluita koskeva palvelurakennemuutos, jossa myös vuodeosastopaikkamääriä vähennetään. Tunkkarin terveyskeskuksessa on vähennetty paikkamäärää 45 paikasta 36 paikkaan ja Kannuksessa 37 paikasta 30 paikkaan ja Toholammilla 18 paikasta 12 paikkaan. Tunkkarin terveyskeskuksen vuodeosastolla suoritetaan peruskorjaus vuoden 2014 aikana, jonka jälkeen vuodeosaston paikkamäärä vähenee 30 paikkaan. Peruspalvelulautakunnan päätöksen mukaisesti Toholammin vuodeosaston toiminta lakkaa vuoden 2015 loppuun mennessä, jolloin v alussa Jytassa on 60 akuuttivuodeosastopaikkaa. Vuodeosastopaikkojen vähentäminen parantaa osastoilla hoitajamitoituksia mahdollistaen paremmin kuntouttavan työotteen ja samalla myös paikkamäärien vähentyessä ja peruskorjausten myötä potilasmäärät huoneissa vähenevät helpottaen infektio- ja eristyspotilaiden hoitoa ja vähentäen riskiä sairaalabakteerien leviämiselle. Jytassa vuodeosastoja ei ole erikseen profiloitu eri potilasryhmien hoitoon. Jytassa ei myöskään ole Kokkolan kaltaista kotiuttamishoitaja-toimintaa, vaan terveyskeskuksiin soitetaan suoraan vuodeosastoille edellisestä hoitopaikasta ja ilmoitetaan potilaan siirtymisestä vuorossa olevalle sairaanhoitajalle. 61

62 4.5 Päihde- ja mielenterveyspalvelut Keski-Pohjanmaalla päihdehuollossa tapahtuva palveluiden kehittäminen perustuu maakunnalliseen TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA Keski-Pohjanmaan maakunnallinen päihdestrategia sekä Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan päihde- ja mielenterveysstrategiaan Avo-, katkaisu- ja laitoshoito Tällä hetkellä alueella ei ole selviämishoitoa. Katkaisuhoito annetaan alueen terveyskeskuksissa Päihtyneiden säilöönotot Katkaisuhoitopäivät Sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut Kokkola (mukana Kruunpyy) Jyta KPSHP SOTKAnet 2011 Kokkola (mukana Kruunpyy) Jyta KPSHP Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat Päihdehuollon laitosten asiakkaiden hoitopäivät vuoden aikana yhteensä Ensikotien hoitopäivät SOTKAnet

63 Avohoito on järjestetty Kokkolassa A-klinikkaan, nuorten tuki- ja neuvontapiste Nuottaan ja Jytassa Pajalan psykososiaalisiin palveluihin. Kokkolalla ja Jytalla ei ole omia päihdekuntoutuslaitoksia. Laitoskuntoutus ostetaan päihdehuollon palveluntuottajilta. Päihdekeskus Portti/ Beroendecentret Porten päihdepalvelut yhdessä kokonaisuudessa Uusi Päihdekeskus Portti valmistuu Kokkolan terveyskeskuksen ja Keski-Pohjanmaan keskussairaalan yhteyteen syksyllä Uuteen palvelukokonaisuuteen tulevat: selviämis- ja vieroitushoito, avokuntoutus (nuoret ja aikuiset), laitoskuntoutus, terveysneuvontapiste, intensiivinen huumeidenkäyttäjien avohoito ja opioidiriippuvaisten korvaushoito. Päihdekeskuksen tietojärjestelmä on yhteensopiva perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa. Päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen alueella perustuu Keski-Pohjanmaan ja Kruunupyyn kunnan päihde- ja mielenterveysstrategiaan. Päihdepalveluiden keskittämisen tavoitteena on vähentää päihde- ja riippuvuushaittoja tuottamalla vaikuttavia, asiakaslähtöisiä ja moniammatillisia palveluja. Mielenterveyspalveluiden nykytilakuvaus Mielenterveyspalvelut perustasolla ovat varhaisvaiheen ohjausta, neuvontaa ja tarpeenmukaista psykososiaalista tukea. Perheneuvoloiden tehtävänä on tuottaa lakisääteisiä kasvatus- ja perheneuvonnan palveluja tukemalla ja edistämällä lasten, nuorten ja perheiden psyykkistä hyvinvointia ja elämänhallintaa. Alueella perheneuvolapalvelut on järjestetty Kokkolan perheneuvolaan ja Peruspalveluliikelaitos Jytan psykososiaalisiin palveluihin. Perusterveydenhuollon lakisääteisiä tehtäviä mielenterveystyössä ovat ohjaus, neuvonta ja psykososiaalinen tuki sekä yksilön ja yhteisön psykososiaalisen tuen sovittaminen äkillisissä järkyttävissä tilanteissa. Mielenterveyspalvelut sisältävät mielenterveydenhäiriöiden tutkimuksen, hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen. Perusterveydenhuollossa on psykiatristen sairaanhoitajien palveluja sekä rajoitetusti psykologin palveluita Jytassa. Erikoissairaanhoidossa toteutettava erityistason mielenterveydenhäiriöiden tutkimus, hoito ja kuntoutus tapahtuu Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa, psykiatrian tulosalueella. Hoito ja kuntoutus toteutetaan mahdollisimman lähellä potilaan arkea. Yhteistyötä tehdään terveyskeskusten, sosiaalitoimen, Kelan, työvoimahallinnon sekä järjestöjen kanssa. Lasten ja nuorten palveluissa hoito ja kuntoutus järjestetään mahdollisimman pitkälle yhteistyössä koulujen ja päivähoidon kanssa. Tulosalueeseen kuuluvat erikoissairaanhoidon avo- ja osastohoidot aikuispsykiatriassa, 63

64 nuoriso- ja lastenpsykiatriassa ja kehitysvammahuollossa. Näiden lisäksi tulosalueeseen kuuluvat myös sosiaalityön ja psykologian palveluyksiköt. Peruspalveluliikelaitos Jytan toiminta-alueella toimivat psykiatrian tulosalueeseen kuluvat Perhojokilaakson psykiatrian aluepoliklinikka ja Lestijokilaakson psykiatrian aluepoliklinikka. Keskussairaalassa on neljä psykiatrista vuodeosastoa yht. 47 ss: lapsille 8, nuorille 7ss ja aikuisille 32 ss. Potilaita lähetetään Vanhan Vaasan sairaalaan, Visalan sairaalaan ja Vaasan sairaanhoitopiiriin. Syömishäiriöpotilaille ostetaan hoitoa mm. Pietarsaaren aluesairaalasta. Parhaillaan kehitetään käytäntöjä syömishäiriöpotilaiden hoidon toteuttamiseksi jatkossa KPKS:n omana toimintana Kasvatus- ja perheneuvoloiden asiakkaat vuoden aikana Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit yhteensä Psykiatrian avohoitokäynnit Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot Kokkola Jyta KPSHP 2011 ( SOTKAnet) Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa Kokkolan kaupungilla on 6-paikkainen nuorten Tukikoti Siilinpesä ja yksi kotipalvelutiimi tuottaa kotikuntoutuspalveluja , SOTKAnet Kokkola (mukana Kruunpyy) Jyta Päihdehuollon asumispalvelu/laitosasuminen, asukkaat Päihdehuollon palvelu- ja tukiasunnot, asukkaat Psykiatriset kuntoutuskodit, asukkaat Psykiatriset palvelu- ja tukiasunnot, asukkaat 64

65 Muut mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut ja kotikuntoutus ostetaan ostopalveluina yksityisiltä palveluntuottajilta. Sekä Kokkolan että Jyta:n toimialueella on tavoitteena laajentaa kotikuntoutusta. Kokkolalla ja Jytalla ei ole omia päihdeongelmaisille tarkoitettuja asumispalveluyksiköitä. Kokkolan kaupunki ostaa ostopalveluina asumispalvelua palveluntuottajalta. Lesti- ja Perhonjokilaakson asumispalveluselvityksen toimenpidesuositukset liitteessä 18. Kehittämiskohteena mielenterveys- ja päihdekuntoutujien hoidossa on palvelutarpeen arvioinnin, ostopalvelukäytäntöjen ja palveluasumisen sekä kotiin suunnattavien palveluiden kehittäminen. Nykytilanteesta asumispalveluiden käyttöä vähennetään 10 % /vuosi ja lisätään kotikuntoutusta ja päivätoimintaa sekä avotyötoimintaa samassa suhteessa. Kaksoisdiagnoosipotilaiden ja diagnosoimattomien asunnottomien asumispalveluihin kiinnitetään erityistä huomiota. Kokkolassa on tarve kehittää nuorille päihdeongelmaisille, erityisesti huume- ja sekakäyttäjille, tarkoitettuja asumispalveluja. Peruspalveluliikelaitos Jytan alueella kehittämistyö tulee kohdistaa pääasiassa kotona asumiseen tukemiseen ja tukipalveluiden kehittämiseen. Tavoitteena on, että päihde- ja mielenterveysasiakas elää itsenäistä ja mielekästä elämää omassa kodissaan ja että asiakas laatii yhteistoiminnassa verkostonsa kanssa palvelusuunnitelman. Itsenäiseen elämään myös tuetaan tarpeenmukaisten palvelujen avulla. 4.6 Suun terveydenhuolto Jytan suun terveydenhuollossa on toimipiste jokaisessa jäsenkunnassa. Toimitilat ovat hyvät Kaustista lukuun ottamatta, jossa toimitaan väliaikaistiloissa. Kokkolan terveyskeskuksessa on 9 toimipistettä, 6 Kokkolassa ja 3 Kruunupyyssä. Vakansseja Jyta-alueella on 30 (noin 1/650 asukasta), Kruunupyyssä 10 (1/670 asukasta) sekä Kokkolassa 50 (noin 1/940 asukasta). Hammaslääkäri virkoja on Jyta-alueella 12 (n. 1/ 1600 as), Kruunupyyssä 4 (1 /1675 as) sekä Kokkolassa 18,5 (1 /2530). Suuhygienistin toimia on Jyta-alueella 4, Kokkolassa 5 ja Kruunupyyssä 1. Ajanvaraus on Jyta-alueella keskitetty kolmeen paikkaan; ajanvaraus Lestijokilaaksoon, ajanvaraus Kaustinen-Veteli-Halsua alueelle sekä ajanvaraus Perhoon. Kokkolan tk:ssa on keskitetty ajanvaraus Kokkolan hoitoloille. Kruunupyyssä on ajanvaraus erikseen joka hoitolassa. Oikomishoito on sekä Jyta-alueella että Kokkolan tk:ssa oikojahammaslääkärin ohjaamaa ja vetämää. Jyta-alueella vaativat kirurgiset toimenpiteet ostetaan yksityiseltä suukirurgilta. Kokkolassa nämä työt hoituvat omana työnä. Kiireettömän hoidon jonoissa oli yli 6 kuukautta jonottaneita Jyta-alueella 16 ja Kokkolan tk:ssa 225. Kokkolan terveyskeskus on Aluehallintoviraston erityistarkkailussa yli 6 kuukautta jonottaneiden vuoksi. Palvelujen saatavuudessa on ongelmia ollut Jyta-alueella sen vuoksi, että virkojen täytössä on ollut vajausta, Kokkolan tk:ssa sen vuoksi, että virkojen ja toimien määrä on liian vähäinen hoidettavaan väestöön nähden. Keskussairaalan hammas- ja suupoliklinikka toimii liian pienillä resursseilla eikä näin tällä hetkellä palvele hyvin alueen suun terveydenhuollon erikoissairaanhoidon palveluja. 65

66 Tavoitetila Henkilökuntamäärä suun terveydenhuollossa tulee lisätä. Tämä koskee erityisesti Kokkolan terveyskeskusta Kokkolan alueella, jossa on vähemmän henkilökuntaa väestöön nähden kuin Jytassa ja Kruunupyyssä. Suuhygienistejä tulee tehokkaan työnjaon vuoksi olla noin puolet hammaslääkärimäärästä. Vääristynyt ammattijakauma korostuu hammashoitajissa, joita tulee olla 1,5 kertaa hammaslääkärien määrä. Ajanvarauksessa on tarkoitus jatkaa keskittämistä, esim. Jyta-alueella olisi yksi keskitetty ajanvaraus sekä Kokkolan terveyskeskuksessa Kruunupyyn alue liittyisi keskitettyyn ajanvaraukseen. Keskeinen yhteinen tavoite alueella on saada vaativille hammashoitotoimenpiteille oma keskitetty maakunnallinen yksikkönsä. Keskittymistä isompiin suun terveydenhuollon toimintayksiköihin tulee tapahtumaan, koska yhden hoitohuoneen yksiköihin on vaikea rekrytoida henkilökuntaa ja ne ovat kalliita ja haavoittuvia. Vaativien hoitojen yksikkö, johon voisi myös keskittää päivystystoimintaa, tarvitsee omat ajanmukaiset tilat. Suun terveydenhuoltopalvelujen kysyntä kasvaa koko ajan ja suun terveyden merkitys yleisterveydelle on korostunut (esim. lonkka- ja polviproteesileikkauspotilaat). Suun terveydessä ovat myös suurimmat erot terveydentilassa eri tuloluokkien ja sosiaaliluokkien kesken. 4.7 Kuntoutuspalvelut Kuntoutuspalvelut kattavat lääkinnällisen kuntoutuksen lisäksi ammatillisen, kasvatuksellisen ja sosiaalisen kuntoutuksen, joilla on omat vastuutahonsa. Fysioterapian tarkoitus on parantaa tai turvata itsenäistä toiminta- ja liikuntakykyä. Toimintaterapian tarkoitus on mahdollistaa toimintaa arjen ympäristössä, kun kehitysviive, -häiriö, vamma tai sairaus haittaa toimintakykyä. Puheterapian tarkoitus on parantaa tai turvata vuorovaikutusta ja kommunikaatiota sekä syömistä ja nielemistä. Psykoterapian tarkoitus on lieventää mielenterveyshäiriöitä ja tukea itsenäistä selviytymistä eri elämäntilanteissa. Musiikkiterapian tarkoitus on musiikin keinoin tukea fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä ja toimintakykyä. Neuropsykologisen kuntoutuksen tarkoitus on lievittää tai poistaa tiedollisten toimintojen vaikeuksia ja tukea omien vahvuuksien tiedostamista sekä helpottaa arjessa selviytymistä. Julkisen terveydenhuollon vastuu lääkinnällisestä kuntoutuksesta on laaja yli 65-vuotiaiden osalta ja alle 65-vuotiaiden osalta, mikäli sitä ei ole säädetty muun tahon vastuulle. Terveydenhuoltolaki (1326/2010), 29 linjaa lääkinnällisen kuntoutuksen sisällön. Keski-Pohjanmaalla lääkinnällisen kuntoutuksen palveluiden järjestäminen on hajautettu. Palvelukokonaisuuden koordinoimiseksi ja kehittämiseksi on sairaanhoitopiirin alueelle perustettu lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmä vuoden 2012 alussa. Perusterveydenhuollossa kuntoutuspäätökset tekee kuntoutuksen vastuulääkäri moniammatillisen kuntoutustyöryhmän tuella. Laissa kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä (497/2003) säädetään eri hallinnonalojen yhteistyöstä ja asiakkaan asemaa koskevista periaatteista sekä yhteistyössä noudatettavista menettelytavoista. Asiakasyhteistyöryhmät koordinoivat tätä yhteistyötä. 66

67 Kuntoutusohjaajan toimia on ainoastaan erikoissairaanhoidossa keskitettynä 5 kpl sekä yksi kuntoutusavustaja, psykiatrialla omina toimina 5 kpl. Lähetettä erikoissairaanhoitoon ei tarvita kuntoutusohjaajalle. He antavat ohjausta ja neuvontaa arjessa selviytymiseen pitkäaikaissairaille ja vammautuneille kuntoutujille ja heidän lähipiirilleen sekä järjestävät kurssitoimintaa. Monessa tilanteessa järjestelmällistä seurantaa ei ole, koska kuntoutumista seuraava taho on sopimatta. Tämä tulisi paremmin huomioida hoitoketjuissa. Terveydenhuoltolain 29 :n mukaan lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö on määriteltävä kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Tämä tulee tehdä julkisen terveydenhuollon hoitovastuuyksiköissä potilaan kanssa moniammatillisesti myös muille kuntoutusta järjestäville tahoille (esim. Kela, vakuutusyhtiöt). Asetus erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä (337/2011) linjaa selkäydinvammaisten hoidon ja elinikäisen seurannan Oulun vastuulle. Oulussa tehdään hoito- ja kuntoutussuunnitelmat 1-3 vuoden ajaksi, jonka jälkeen myöhemmät seurantakäynnit tulisi voida toteuttaa KPKS:n kuntoutuspoliklinikalla. Sairaanhoitopiirissämme kehitysvammahuolto on osa psykiatrian tulosaluetta. Kehityspoliklinikalla tehdään kuntoutussuunnitelmat kehitysvammaisille asiakkaille 1-3 vuoden välein sekä toteutetaan niihin liittyvät seurantakäynnit. Kehityspoliklinikka vastaa kuntoutussuunnitelmien laatimisesta ja seurannasta n. 25 vuoden ikään, jonka jälkeen ne laaditaan terveyskeskuksissa. Kuntoutustutkimus, jonka avulla selvitetään potilaan kuntoutusmahdollisuuksia, voidaan tehdä erikoissairaanhoidon kuntoutustutkimuspoliklinikalla moniasiakkuuksiin liittyvissä tilanteissa, joissa tarvitaan useiden erityistyöntekijöiden arviointia kuntoutussuunnitelmaa varten. Tutkimus sisältää usein myös työkyvyn arviointia. Kuntoutuksen resurssit taulukkona Vuonna 2012 kuntoutuksen ostoihin käytettiin rahaa peruspalveluissa yhteensä (+ n Kruunupyyssä Pietarsaaren ostoihin), joista avokuntoutukseen Kokkolassa , Kruunupyyssä ja Jytassa , Kruunupyyssä Pietarsaaren osastokuntoutus ei mene kuntoutusbudjetista. Esh:ssa kuntoutuspalveluihin meni , sekä lisäksi osa sairaanhoidon ostomenosta (yht ). Ostopalveluiden tarve riippuu resurssoinnista ja osaamisesta. Erityisterapeuttien saatavuudessa on alueella haasteena kaksikielisyys. Apuvälinepalveluista pääasiallinen vastuu on kunnilla. Sairaanhoitopiirissä toteutettiin kehittämishanke (Apuke), jossa apuvälinepalveluita tarkasteltiin alueellisesti suhteessa laatusuositukseen. Hankkeen avulla yhteistyö maakunnan alueella apuvälineasioissa kehittyi ja toiminnasta tuli suunnitelmallisempaa. Apuvälineet kilpailutetaan (2006 alkaen) OYS:ssa erva -alueen apuvälineiden yhteishankintarenkaassa. Itse kilpailutetaan jatkossa henkilökohtaiset apuvälineet palveluineen sekä näköapuvälineet. Yhteiset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden saatavuusperusteet laadittiin ja koottiin myös sosiaalihuollon apuvälineiden osalta. Näiden päivittäminen on menossa. Shp:n kuntayhtymän suunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi luoda alueellinen apuvälinekeskus, jolle oli tilavaraus rakenteilla olleen logistiikkakeskuksen pohjakerroksessa. Alueellamme apuvälinepalvelut toimivat edelleen hajautetusti sovitun vastuunjaon mukaan. Esh:n vastuulle kuuluvat erityistä osaamista vaativat ja erityisen kalliit apuvälineet sekä niiden tarvearvi- 67

68 ot. Lähisairaaloiden asiantuntijayksiköistä ostetaan esim. vaativia kommunikaation apuvälinearvioita muutamia vuodessa. Perusterveydenhuollon vastuulle kuuluvat perus- ja päivittäisten toimintojen apuvälineet sekä henkilökohtaisten apuvälineiden uusinnat. Saman asiakkaan apuvälineasioita saatetaan näin hoitaa useammassa toimipisteessä. Vuonna 2012 esh:n apuvälineisiin käytettiin kuuloapuvälineet ( ) mukaan luettuna. Pth:ssa Jytassa , Kokkolassa ja Kruunupyyssä eli sairaanhoitopiirissä puhtaasti apuvälineisiin yhteensä Apuvälinekeskuksen tilat ovat valmistuneet 2012 lopussa ja niissä toteutetaan esh:n apuvälinetoimintaa sisällytettynä kuntoutusohjaajien ja fysioterapeuttien työhön. Sopeutumisvalmennusta järjestää ensisijaisesti Kela kuntoutussuunnitelmassa todetussa tarpeessa. Sairaalan kuntoutusohjaajat järjestävät keskitetysti omia somaattisiin pitkäaikaissairauksiin liittyviä lyhyitä kursseja kpl vuodessa sekä ensitietopäiviä. Psykiatrialla on oma kurssiyksikkö, jonka toiminnan tarkoituksena on toteuttaa psykiatrisia sopeutumisvalmennuskursseja erilaisiin psyykkisiin ongelmiin kuntoutumisen tueksi. Kurssiyksikössä työskentelee kuntoutusohjaaja ja sairaanhoitaja. Kokkola ja Jyta ostavat yksittäisiä sopeutumisvalmennusjaksoja. Kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa Pitkäaikaisessa tai vaikeassa toimintakyvyn menetyksessä erikoissairaanhoito hankkii akuuttiin hoitoon liittyvät vaativat kuntoutusjaksot ostopalveluna. Kela vastaa vaikeavammaisten kuntoutuksesta akuutin vaiheen jälkeen. Ylläpitovaiheessa Jytassa on ostettu tarvittaessa laitoskuntoutusjaksoja, Kokkolassa Kruunupyyn osalta laitosjaksoja on hankittu Pietarsaaren kuntoutusosastolta. Jytassa toteutetaan kahden viikon kuntoutusjaksoja terveyskeskuksen vuodeosastolla (3-4 paikkaa Tunkkarilla, Toholammilla ja Kannuksessa yksittäisiä jaksoja). Aivohalvauspotilaan kuntoutuksen kehittämishankkeessa (Kytke) aloitettu subakuutin vaiheen keskitetty osastokuntoutus Kokkolan terveyskeskuksen kuntoutusosastolla jatkuu edelleen. Keskittäminen varmistaa kaikille tarpeen mukaisen moniammatillisen peruskuntoutuksen. Visiot ja tavoitteet Hoitoaikojen lyhentyminen ja uudet hoitomenetelmät lisäävät painetta tehostaa ja lisätä kuntoutuspalveluita sekä osastohoidossa että avopalveluissa. Tulevaisuudessa kuntoutuspalveluiden kehittämisen edellytyksenä on asiakaslähtöinen palveluiden järjestäminen resursseja joustavasti ja tehokkaasti käyttäen organisaatiorajoista välittämättä. Kuntoutussuunnitelmien laatiminen moniammatillisesti varmistaa tarpeenmukaisen kuntoutuksen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kuntoutuspalveluiden koordinoinnista Keski-Pohjanmaalla vastaa alueellinen kuntoutuksen työryhmä. Tavoitteena on yhteisen alueellisen apuvälinekeskuksen perustaminen. Toimintakykyä merkittävästi alentavissa sairauksissa on varmistettava avo- tai laitoskuntoutusjakson saaminen muidenkin kuin Kelan vastuulla olevien kuntoutujien kohdalla. Resurssien riittävyyden takaamiseksi on tehokkaiden, hyviin käytäntöihin perustuvien ryhmätoimintojen kehittäminen palveluvalikoimaan välttämätöntä yksilöterapioiden rinnalle. Ryhmätoimintojen lisäämisestä huolimatta nykyiset omat henkilöresurssit eivät tule riittämään velvoitteiden mukaisiin palveluihin. Ostopalvelun käyttö on runsasta ja tullee yhä lisääntymään. Osaamista kaikkien käytettävien ole- 68

69 vien terapiamuotojen (fysio-, toiminta-, puheterapia jne.) osalta tulisi olla omassa organisaatiossa, jotta ostopalveluiden tarpeen arviointi osataan tehdä oikein. Palveluiden ja osaamisen monipuolisuuden varmistamiseksi tulisi lähialueen toimivien yksityisten kuntoutuspalveluiden esim. Kitinkannuksen resurssien ja tilojen hyödyntämisen mahdollisuudet selvittää ja huomioida kuntoutusketjujen kehittämisessä. Kuntoutustyöntekijöiden tulee aktiivisesti viedä osaamistaan kaikkeen hoitoketjutyöhön kuntouttavan hoidon varmistamiseksi sairauksien erityisvaatimukset huomioiden sekä kuntoutumisen seurannan toteutumiseksi. 4.8 Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon palveluista alueella vastaa Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä ja palvelutuotannosta kuntayhtymään kuuluva Keski-Pohjanmaan keskussairaala. Lisäksi alueella toimii yksityisiä erikoissairaanhoitopalveluita tuottavia yrityksiä. Osa erikoissairaanhoitopalveluista tuotetaan perusterveydenhuollon yhteydessä. Erikoissairaanhoito jakautuu medisiiniselle, operatiiviselle ja psykiatriselle tulosalueelle kattaen kaiken erikoissairaanhoidon tasoisen palvelutuotannon lukuun ottamatta yliopistosairaalatasoista erityisvaativaa erikoissairaanhoitoa (esim. neurokirurgia, perinnöllisyyslääketiede, sydänkirurgia, syöpätautien sädehoidot). Poliklinikkatoiminta sähköinen asiointi, medisiininen poliklinikka, aistiklinikka... Vuodeosastotoiminta Keskussairaalassa operatiivisella tulosalueella on kaksi kirurgista vuodeosastoa, joista toinen on painottunut ortopedisten potilaiden hoitoon ja toinen ns. pehmytosakirurgiaan. Yhteensä kirurgisia sairaansijoja on 46. Keskimääräinen hoitoaika on lyhentynyt viime vuosina huomattavasti. Synnytyssalin yhteydessä on synnytys- ja naisten vuodeosasto, jossa sairaansijoja on 28. Lastenosaston saneerauksen yhteydessä sairaansijoja on vähennetty, mutta vastasyntyneiden tehostetun hoidon paikkoja kasvatettiin ennakoiden synnytysmäärän nousua. Avohoitoisuuden lisääminen on vahvaa myös Naistenklinikassa sekä Lasten ja nuorten yksikössä. Vuoden 2013 alussa käynnistettiin LYSY eli lyhytjälkihoitoinen synnytystoiminta, mikä käytännössä mahdollistaa äidin ja vauvan kotiutumisen jo 24 tuntia synnytyksen jälkeen äitiä ja vastasyntyneen terveydentilaa koskevien kriteerien täyttyessä. Medisiinisellä tulosalueella on kolme vuodeosastoa, jotka ovat erikoistuneet pääsääntöisesti sisätautien, keuhkosairauksien ja neurologisten potilaiden hoitoon. Osastoilla hoidetaan myös syöpäja ihotautipotilaita. Sairaansijoja medisiinisillä vuodeosastoilla on yhteensä 66. Medisiinisten vuodeosastojen potilaista valtaosa saapuu osastoille päivystyspotilaana, minkä vuoksi yhteistyö sekä ensihoidon että yhteispäivystyksen osalta on oltava sujuvaa. Hoitoajat osas- 69

70 toilla ovat lyhyitä noin 3-4 vuorokautta, mikä tarkoittaa tiivistä yhteistyötä myös jatkohoitoa tarjoavien perusterveydenhuollon yksiköiden kanssa. Kotiuttamisen suunnittelu hyvissä ajoin ennen keskussairaalasta lähtöä helpottaa potilaan jatkohoidon onnistumista. Tavoitetila Pitkän aikavälin strateginen tavoite alueen erikoissairaanhoidon palveluiden osalta on ollut turvata erikoissairaanhoidon palveluiden saatavuus alueen asukkaille Keski-Pohjanmaalla. Jatkossa erikoisairaanhoidon palveluiden turvaaminen omassa maakunnassa edellyttää tulevan päivystysasetuksen mukaista päivystävänä sairaalana toimimista. Tämä edellyttää mm. jaetun kirurgian päivystyksen sekä välittömässä valmiudessa olevan lastentautien ja gynekologian erikoisalan päivystyksen synnytysvalmiuden ylläpitämiseksi. Päivystävässä sairaalassa on oltava mahdollisuus sydäninfarktien pallolaajennus-toimenpiteisiin sekä aivohalvausten liuotushoitoihin. Erikoissairaanhoidon keskeisiä kehitystrendejä ovat hoitomenetelmien ja teknologioiden nopea kehitys, avohoitoisuuden merkityksen lisääntyminen ja edelliseen osin liittyvä sairaalassa tapahtuvien hoitoaikojen lyheneminen sekä pyrkimys palauttaa sairausprosessin heikentämä toimintakyky mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Koko erikoissairaanhoidon osalta keskeinen haaste on kyetä hoitamaan päivystyksellisesti potilaita entistä enemmän ja laajemmalta alueelta. Tämä edellyttää entistä nopeampaa diagnostiikkaa ja lyhyempiä hoitoaikoja sairaalassa ja samalla tiivistyvää yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa sekä koko hoitojärjestelmän suunnitelmallisuuden lisäämistä. Päivystävä sairaala-toimintamalli vaatii päivystyksen tueksi seuranta-/tarkkailuosaston. Joidenkin erikoisalojen osalta saatetaan joutua arvioimaan myös käytettävissä olevien voimavarojen riittävyyttä. Päivystävän sairaalan rooli edellyttää päivystävillä erikoisaloilla riittävää lääkärimäärää. Koska suunnitellun hoidon vaatima päiväaikainen lääkärimäärä saattaa joillakin erikoisaloilla olla päivystystarvetta vähäisempi, on syytä kehittää toimintamalleja, joiden avulla työpanoksia voidaan tarkoituksenmukaisesti kohdentaa perusterveydenhuollon tueksi palvelujärjestelmän kokonaistoimivuuden parantamiseksi. Toisaalta erikoissairaanhoidossa on erikoisaloja, joiden toiminta nykyisessä laajuudessa ei ole välttämätöntä päivystävän sairaalan näkökulmasta. Suurten kansansairauksien osalta erityisosaamisen säilyttäminen omassa sairaalassa on tärkeää, vaikka ko. erikoisosaaminen ei olisi välttämätöntä päivystysasetuksen mukaisessa päivystävä sairaala-toiminnassa. Kirurgiassa on suunnitteilla ns. Fast track-toimintamallin käyttöönotto vuoden 2014 aikana, joka mahdollistaa tiettyjen potilasryhmien osalta nopeamman toipumisen. Käyttöönotto merkitsee uuden ajattelutavan ja käytäntöjen oppimista (mm. kotiutumisen suunnittelu jo sisäänkirjautumisvaiheessa, oikeat lääkevalinnat ja nopea mobilisaatio) sekä potilailla että kaikilla hoitoketjuun osallistujilla. Lasten ja nuorten yksikön poliklinikka tullaan saneerauksen yhteydessä integroimaan saumattomasti osaston toimintaan, jolloin mm. henkilöstöresurssin käyttö helpottuu. Myös lasten kotisairaalatoiminnan käynnistämistä varten on laadittu alustavia suunnitelmia. Toteutukseen päästään saneerauksen ja tilojen valmistumisen edetessä. Potilaiden hoitoa erikoissairaanhoidossa ollaan edelleen avohoitoistamassa ja toiminta kehittyy enemmän päiväsairaalamaisen toiminnan suuntaan. Yhteistyö ja henkilökierto vuodeosastojen 70

71 välillä mahdollistavat potilaiden joustavan sijoittelun osastoille ja vahvan erikoisosaamisen jakamisen henkilökunnan välillä. Hoitoaikojen lyhentyminen edellyttää hoitoketjun saumatonta toteutummista. Tämä työ vaatii jatkuvaa hiomista ja yhteistyötä jatkohoitoon osallistuvien kanssa Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö Terveydenhuollon kokonaisuudessa on kaksi keskeistä tavoitetta: perusterveydenhuollon toimintaedellytykset vahvistuvat ja erikoissairaanhoidossa turvataan keskussairaalan kehittyminen päivystävänä sairaalana niin, että se täyttää sekä päivystysasetuksen että ERVA-alueen järjestämissopimuksen vaatimukset. Erikoissairaanhoitoa käyttävän väestöpohjan laajeneminen tukee näitä pyrkimyksiä. Perusterveydenhuollon nykyinen heikko asema johtuu merkittäviltä osin pitkään jatkuneesta lääkäripulasta ja sen aiheuttamasta potilasvuodosta erikoissairaanhoitoon. Tämä osaltaan on aiheuttanut kustannusten kehityksessä kierteen, jossa erikoissairaanhoito on edelleen vahvistunut ja perusterveydenhuolto heikentynyt. Tilanteen oikaisemiseksi on välttämätöntä, että perusterveydenhuollon lääkärinvirat saadaan täytetyiksi ja niiden määrää jonkin verran lisätyksi. Lisäksi tavoitteena on, että perusterveydenhuollon vakinaisista lääkäreistä vähintään puolet on yleislääketieteen erikoislääkäreitä. Vakaa henkilöstötilanne mahdollistaa nykyistä paremmin keskittymisen toiminnan suunnitteluun ja parantamiseen ja varmistaa osaltaan sen, että potilaiden hoidon kokonaisvastuun yhteensovittaminen säilyy perusterveydenhuollossa. Osaamisen ja yhteisen ymmärryksen lisäämisessä hyödynnetään työkiertomahdollisuuksia. Samoin rekrytoinnissa hyödynnetään terveyspalveluiden kokonaisuuden antamia hyötyjä esim. erikoistuvien lääkäreiden osalta. Suurten erikoisalojen hoitoketjujen arvioinnin yhteydessä päätetään, miten erikoissairaanhoidon voimavaroja käytetään niin, että, että ne tukevat perustason toimintaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. Perusterveydenhuollon tarvitsema osaamisen tuki voidaan toteuttaa konsultaatioina, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisin asiantuntijoin tai perusterveydenhuollon omin vakanssein. Päivystävien erikoisalojen lääkärinvakanssien sijoittelussa tulee ottaa huomioon päivystystoiminnan vaatima lääkärimäärä. Pienten erikoisalojen palvelutuotannon järjestämistapa arvioidaan väestön, perusterveydenhuollon ja päivystävän sairaalan näkökulmasta. Tarvittaessa toimintoja kootaan useamman erikoisalan yksiköihin, jotta yhteisten resurssien käyttö mahdollistuu. Lähetteet ovat ensisijaisesti konsultaatioita. Palautteissa ohjeistettujen mahdollisten lisätutkimusten saamiseksi tutkimusresurssien tulee olla joustavasti käytettävissä. Erikoissairaanhoidon sisäisiä lähetteitä/konsultaatioita tehdään vain asioissa, jotka liittyvät selvittelyihin, joiden vuoksi potilas on erikoissairaanhoitoon ohjautunut. Mikäli todetaan vakava, kiireellistä hoitoa vaativa tilanne, on lähettäminen/konsultaatio perusteltua. Talousarvion valmistelun yhteydessä sovitaan yhteisistä tavoitteista, taloudesta ja voimavarojen suuntaamisesta. Toimintaa kuvaavat mittarit ovat soveltuvin osin yhteiset. Toiminnan ja talouden seuranta tapahtuu samalla frekvenssillä kuin organisaatioiden oma sisäinen seuranta. Perusterveydenhuollon yksikkö toimii suunnittelua ja seurantaa valmistelevana organisaationa. 71

72 4.9 Kunnallinen työterveyshuolto Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuoltoa Keski-Pohjanmaalla tuottavat sekä julkiset terveydenhuollon organisaatiot että yksityiset palveluntuottajat. Terveydenhuoltolain mukaan kunnan tehtäviin kuuluu tuottaa alueellaan sijaitsevissa työpaikoissa työskenteleville työntekijöille ja yrittäjille työterveyshuoltopalvelut, ellei yksityinen palveluntuottaja niitä tuota. Kunta voi sopia alueellaan toimivan työnantajan tai yrittäjän kanssa myös siitä, että työnantajan palveluksessa oleville työntekijöille tai yrittäjälle järjestetään myös sairaanhoitopalveluja. Tavoitteet työurien pidentämiseksi, työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja työssä jaksamisen tukemiseksi ovat keskiössä työterveyshuollon toiminnan sisällön suunnittelussa. Työnantaja ja Kela vastaavat työterveyshuollosta aiheutuneista kustannuksista. Keski-Pohjanmaan alueella kunnallista työterveyshuoltoa tuottaa kaksi eri organisaatiota: Kokkolan kaupungin omistama Työplus-liikelaitos, Perhon- ja Lestijokilaaksoissa Jyta. Työplus tuottaa työterveyshuoltopalveluja noin henkilöasiakkaalle Kokkolan ja Pietarsaaren alueella palvellen noin 1050 yritystä sekä noin 900 yrittäjää ja maanviljelijää. Toimipisteitä on kaikkiaan kuusi; Kokkolassa Mariankadulla sijaitseva päätoimipiste ja teollisuusalueella Port Tower sekä vastaanotot Pietarsaaressa, Teerijärvellä, Kruunupyyssä ja Uusikaarlepyyssä. Työplussassa on v yhteensä 82.5 työntekijää. jotka on lueteltu taulukossa (1). Taulukko: Työplus henkilöstö Työplus henkilöstö Liikelaitosjohtaja Lääketieteellinen johtaja Työterveyslääkäri Vastaava työpsykologi Työpsykologi Palvelupäällikkö Palveluesimies Työterveyshoitaja Työfysioterapeutti Lääkintävahtimestari Taloussihteeri Toimistosihteeri Osastosihteeri , , , , , Yhteensä 38,5 42,5 51,5 76,5 82,5 72

73 Työterveyshuollon sopimuksia oli Työplussassa vuonna 2012 kaikkiaan 1965, joista lakisääteisiä sopimuksia 838. Sairaanhoidon kattavia sopimuksia oli yhteensä 1018 ja laajennetun sairaanhoidon kattavia sopimuksia 109. Jytan työterveyshuolto järjestetään osana perusterveydenhuoltoa. Työterveyshuollon toimipisteissä toimii kaksi perusterveydenhuollon omaa lääkäriä sekä yksi yksityisenä toimijana palveluja tuottava työterveyshuollon lääkäri. Työterveyshoitajia on 8, 1 työfysioterapeutti, 2 osastonsihteeriä sekä 1 sihteeri laskutuksessa. Psykologipalvelut saadaan kansanterveystyön puolelta sekä ostopalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta. Jytan työterveyshuolto palvelee n asiakasta sekä n. 700 yrittäjää tai maanviljelijää. Lakisääteisiä työterveyshuollon sopimuksia on 64 % kaikista sopimuksista ja sairaanhoidon kattavia 36 %. Toimipisteet sijaitsevat Kannuksessa, Toholammilla ja Tunkkarilla. Perhossa työterveyshuolto järjestetään osana perusterveydenhuoltoa. Työterveyshuollossa työskentelee työterveyshoitaja, lääkäripalvelut tuotetaan terveyskeskuksen omalta lääkäriltä sekä ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta. Perhossa asiakkaita on noin 690 ja asiakasyrityksiä 115. Työplus, Jyta-työterveyshuollot sekä Perhon työterveyshuolto ovat mukana BotniaSEITTI hankkeessa vuosina välisenä aikana. Hanke on sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama työterveyshuollon palvelujen kehittämishanke. Hanke toteutetaan yhdessä Pohjanmaan, Etelä-, ja Keski-Pohjanmaan työterveyshuoltojen kanssa. Hankkeen tavoitteena on kehittää kunnallista työterveyshuoltoa alueellisesti osana muuta terveydenhuoltoa, erityisesti perusterveydenhuoltoa. Tavoitteet Työterveyshuolto on osa perusterveydenhuoltoa Terveydenhuoltolain mukaan. Käytännössä kansanterveystyön ja työterveyshuollon tiivis integraatio sekä resurssien tarkoituksenmukainen keskinäinen jako olisi toiminnallisesti välttämätöntä. Tiiviillä yhteistyöllä ja saumattomilla tietojärjestelmäratkaisuilla olisi mahdollista välttää turhia kustannuksia aiheuttavia päällekkäisiä tutkimuksia ja parantaa potilasturvallisuutta sekä lyhentää hoitoviiveitä. Työterveyshuollosta laaditaan myös merkittävä määrä lähetteitä erikoissairaanhoitoon, jolloin syntyvät kustannukset siirtyvät työnantajilta ja Kelalta alueen kunnille. Näin ollen työterveyshuolto olisi kannattavaa ottaa tiiviiseen yhteistyöhön alueellisia hoitoketjuja sekä toimintakäytänteitä luotaessa Tukipalvelut Laboratoriopalvelut Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (NordLab) järjestää ja tuottaa kliinisen laboratoriopalvelun koko Keski-Pohjanmaan terveydenhuollon toimijoille. Toimintansa aloittaneessa NordLabissa on viisi aluelaboratoriota: Kajaani, Kemi, Kokkola, Oulu ja Rovaniemi. NordLabin hallinto sijaitsee Oulussa. NordLabin omistavat aluelaboratorioidensa kuntayhtymät. Kaikki Kiurun alueen julkisen sektorin kliiniset laboratoriot kuuluvat NordLab Kokkolan aluelaboratorion organisaatioon. 73

74 Kokkolan aluelaboratorion päätoimipiste sijaitsee Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa. Keskussairaalan toimipisteessä on alueen ainoa verikeskus, joka toimittaa verivalmisteet koko Keski- Pohjanmaan aluelle. Muut toimipisteet (Alaveteli, Halsua, Kannus, Kruunupyy, Lestijärvi, Lohtaja, Kälviä, Perho, Teerijärvi, Toholampi, Tunkkari ja Ullava) tarjoavat näytteenottopalvelua ja välittömään hoitopäätökseen tarvittavaa analytiikkaa tai toimivat pelkästään näytteenottopisteinä. Tavoitteet Näytteenottopalvelu-verkostoa ei ole tarkoitus muuttaa valtuustokaudella. Näytteenoton ajanvaraus on mahdollista tällä hetkellä vain keskussairaalan toimipisteessa rajoitetusti. Tavoite on siirtyä ajanvaraukseen seuraavan nelivuotiskauden aikana mahdollisimman kattavasti koko Keski- Pohjanmaan alueella. Putkipostilla on tarkoitus muodostaa yhteys Kokkolan terveyskeskuksen ja keskussairaalan laboratoriotoimipisteen välille, jotta näytteet saataisiin nopeammin ja vähemmällä työmäärällä laboratorioon ja laboratoriovastaukset nopeammin tilaajalle. NordLab yhtenäistää laboratorion tietojärjestelmiä siten, että toiminta palvelee aiempaa paremmin hoitoyksiköitä. Muutoksessa otetaan huomioon hoitoyksiköiden tarpeet ja toiveet. Tavoite on järjestää tietojärjestelmät siten, että laboratoriotulokset olisivat käytettävissä koko NordLabin alueella, mikä vähentää laboratoriotutkimusten tarvetta ja nopeuttaa hoitokäytäntöjä. Kokkolan aluelaboratorion merkittävin toiminnan riski on henkilöstön saatavuus. Henkilöstöä jää eläkkeelle suunnitelmakauden loppua kohden yhä enenevässä määrin. Riittävän ammattitaitoisen henkilökunnan varmistaminen tuleville vuosille on NordLabin prioriteetteja ja siihen etsitään uusia ratkaisuja Radiologia ja kuvantamispalvelut Nykytila Radiologia on diagnostinen kulmakivi useimmilla erikoisaloilla ja sillä on iso rooli myös päivystyslääketieteessä. Kuvantaohjatut näytteenotot ja hoidot ovat tulleet oleelliseksi osaksi radiologiaa ja auttavat kliinikoiden työtä (esim. verisuonikirurgia/pallolaajennukset). Röntgenverkostoa on karsittu Keski-Pohjanmaalla Paras-hankkeen myötä. Röntgentoimintaa on viidessä toimipisteessä, joissa tehdään yhteensä noin tutkimusta. Toimipisteet ovat Keski- Pohjanmaan keskussairaalan radiologian yksikkö sekä alueen kaksi terveyskeskustoimipistettä Tunkkarilla ja Kannuksessa. Toholammilla on kunnan omana toimintana röntgentoimipiste. Kokkolan kaupungin sekä Kruunupyyn kunnan perusterveydenhuollon tarvitsemat kuvantatutkimukset tuottaa Kokkolan terveyskeskuksen röntgen. Vaikka alueen kokonaisröntgentutkimusmäärä on suuri, jäävät tutkimusmäärät vähäisiksi (noin kpl) Kannuksen ja Toholammin toimipisteissä. 74

75 Vuoden 2013 alusta Kruunupyyn perusterveydenhuollon kuvantatutkimukset on tuotettu Kokkolan terveyskeskuksen röntgenin toimesta. Terveyskeskuksen röntgenin tutkimusvalikoimaan kuuluvat natiiviröntgen-tutkimukset, ultraäänitutkimukset sekä hammaskuvaukset (OPTG ja kefalometria), viimeksi mainittuja myydään myös erikoissairaanhoidon tarpeisiin. Kuvausmäärät vaihtelevat vuosittain jonkin verran peilaten vallitsevaa lääkäritilannetta. Vuonna 2010 kokonaistutkimusmäärä oli kpl, vuonna kpl ja kpl. Näistä ultraäänitutkimuksia on vuosittain keskimäärin noin tutkimusta. Hammaskuvauksia on vuositasolla tasaisesti noin kpl. Kokkolan terveyskeskuksen röntgenissä on viisi röntgenhoitajaa ja yksi radiologian erikoislääkäri. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan radiologian yksikkö tuottaa lähes kaikki erikoissairaanhoidon tarvitsemat tutkimukset. Tutkimusmäärät ovat vuosittain noin Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa ovat käytössä kaikki erikoissairaanhoidon tutkimusmenetelmät (tietokonetomografia, magneettikuvaus, läpivalaisu, ultraääni, angiografia, mammografia ja natiivikuvaus, isotooppiosasto tietokonetomografia/ gammakamera kombinaatioineen). Jokilaaksojen alueen röntgentoimipisteissä Toholammilla, Kannuksessa ja Tunkkarilla tehdään perusterveydenhuollon yksiköiden tarpeiden mukaan röntgentutkimuksia ja ultraäänitutkimuksia. Keskussairaalassa työskentelee 8 radiologian erikoislääkäriä ja erikoistuvia lääkäreitä. Maakunnan terveyskeskusten radiologipalveluista vastaa konsultoiva yritys. Röntgenhoitajia on 26, joista 1 on Kannuksen ja 1½ Tunkkarin toimipisteessä, lisäksi on osastonhoitaja ja apulaisosastonhoitaja kaksi osastonsihteeriä ja kaksi potilaskuljettajaa. Tavoitteet Yhteistyön syventyessä toimijoiden välillä on tähdättävä tietojärjestelmien yhteensopivuuteen, kuva-arkisto on jo yhteinen kaikkien toimijoiden kesken. Keski-Pohjanmaalla on mahdollista vähentää röntgentoimipisteiden määrää siten, että jokilaaksoihin jäisi vain yksi toimipiste kumpaankin. Kuntien ja sairaanhoitopiirin on Keski-Pohjanmaalla sovittava radiologian toiminnasta siten, että se muodostaa tulevaisuudessa toiminnallisen kokonaisuuden Lääkehuoltopalvelut Lääkehuollosta sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja muissa terveydenhuollon toimintayksiköissä sekä sosiaalihuollon laitoksissa on säädetty lääkelaissa ( /395) ja lääkeasetuksessa ( /693). Keski-Pohjanmaan keskussairaalan sairaala-apteekin perustehtävänä on huolehtia Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän terveydenhuollon yksiköiden lääkehuollosta. Sairaala-apteekin tehtäviä ovat: lääkkeiden tilaus ja hankinta tukkukaupoista tai maahantuonti ulkomailta (esim. erityisluvalliset lääkkeet) lääkkeiden varastointi ja varastonvalvonta velvoitevarastointi ja peruslääkevalikoima erityisvarastointia tai kirjanpitoa vaativien lääkkeiden säilytys ja kulutuksen seuranta 75

76 lääkeinformaatio kliinisten lääketutkimusten lääkkeet lääkkeiden erityisluvat lääkkeiden valmistus ja käyttökuntoon saattaminen osastojen lääkkeiden säilytyksen ja käsittelyn ohjeistus, valvonta ja tarkastaminen Uutena, lääkehuoltoa tukevana toimintamuotona keskussairaalassa on aloitettu vuoden 2013 aikana hanke osastofarmasian hyödyntämisestä osastolla. Tässä toiminnassa farmaseutti osallistuu lääkkeenjakoon, lääkärin ja hoitohenkilökunnan kanssa osastoilla potilaskiertoihin arvioiden potilaiden lääkityksen asianmukaisuutta ja monilääkitykseen liittyviä riskejä. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan sairaala-apteekki on OYS:n hankintarenkaan jäsen. Lääkehankinnat kilpailutetaan kolmen vuoden välein. Sairaala-apteekki huolehtii peruslääkevalikoiman ylläpidon lisäksi myös keskussairaalan ja Kokkolan terveyskeskuksen lääkkeiden velvoitevarastoinnista. Jyta-alueen ja Kruunupyyn terveydenhuollon yksiköt huolehtivat omasta velvoitevarastoinnistaan. Avohoidon lääkehuollosta vastaavat kunnissa sijaitsevat yksityiset apteekit. Keski-Pohjanmaan kunnissa on yhteensä 18 apteekkitoimipistettä. Apteekeissa yleistyvät uudet palvelut, mm. koneellinen annosjakelu, lääkehoidon kokonaisarviointipalvelut ja yhteistyössä terveydenhuollon kanssa järjestettävät mittaukset ja testit, joita käytetään lääkehoitojen seurannassa, terveyden edistämisessä ja kansansairauksien seulonnassa. Tavoite: Turvataan laadukas lääkehuolto sekä laitos- että avohuollossa. Keski-Pohjanmaalla on tavoitteena vakiinnuttaa osastofarmasia osastojen lääkehuoltoa vahvistavaksi toimintamuodoksi Välinehuolto Nykytila Välinehuolto on palvelu, jonka tehtävänä on tuottaa puhtaita, steriilejä, toimintakelpoisia ja käyttötarkoituksen mukaisia instrumentteja, välineitä ja muita tuotteita potilaan tutkimusta ja hoitoa varten. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (TLT-laki/2010) määrittää välinehuollon toimintaa. Välinehuolto kuuluu keskussairaalassa operatiiviseen tulosalueeseen. Suurimmat asiakkaat ovat keskusleikkaussali ja päiväkirurgian yksikkö, mutta välinehuolto huolehtii kaikkien steriiliä välineistöä tarvitsevien yksiköiden palveluista sekä antaa asiantuntija-apua välineistön tilaamista koskevissa asioissa. Laatua, kuten pesutehoa, autoklaavien höyrynläpäisyä ym. tarkkaillaan jatkuvasti. Tämä vaatii tiivistä yhteistyötä ja yhteistä osaamista tekniikan henkilöstön kanssa. Sterilointitarvikkeet taas hankitaan yhteistyössä OYS-ERVA hankintatoimen kanssa. 76

77 Välinehuollossa on 17 välinehuoltajaa ja osastonhoitaja. Välinehuoltajat kiertävät eri yksiköissä. Tavoitteena on, että välinehuollon työntekijöillä kaikilla on välinehuoltajan tutkinto. Välinehuolto Kokkolan terveyskeskuksessa on järjestetty omana toimintana ja se kuuluu avohoidon tulosalueeseen. Välinehuolto on ydinprosessille välttämätön tukipalvelu. Toiminta on vastuullista tartuntojen leviämistä ehkäisevää työtä. Suurin terveyskeskuksessa välinehuoltoa tarvitseva yksikkö on hammashuolto. Lisäksi välinehuollon palveluihin sisältyy tuotteiden valmistamista ja sidosryhmien opastamista instrumenttien hankinnan suhteen. Tavoitetila Välinehuollon palvelujen jatkuvan kehittämisen haasteena on kustannusten hallinta, osaamisen varmistaminen sekä ajanmukaisen ja laatuvaatimukset täyttävien sterilointilaitteiden hankinta ja huolto. Viimeisten vuosien aikana välinehuoltotoimintoja Suomessa on keskitetty. Keski-Pohjanmaalla välinehuolto tulisi nähdä yhtenä kokonaisuutena, jolloin välinehuollon kokonaisuutta voidaan paremmin valvoa laadun, kustannusten, henkilöstön, osaamisen ja jatkuvan kehittämisen näkökulmasta. Keskittäminen toisi kustannussäästöä päällekkäisten toimintojen purkamisen, hankintojen keskittämisen, laitekannan hallinnan, poikkeusoloihin varautumisen, yhteisten toimintamallien ja ohjeistusten standardisoinnin kautta. Välinehuollon toiminnallinen alueellinen etäpisteverkosto vähentäisi kuljetuksista syntyviä kustannuksia. Keskussairaalassa välinehuollon saneeraus käynnistyy vuonna 2015 osana sairaalan muuta saneeraussuunnitelmaa. Isojen linjojen suunnittelu on jo käynnistynyt, varsinaisen yksikön suunnittelu käynnistyy vuoden kuluttua Kuljetus- ja varastointipalvelut Varastointipalvelut Keskussairaalan logistiikkakeskuksen toiminta-ajatuksena on tuottaa keskussairaalalle ja alueen terveyskeskuksille sekä sopimuskumppaneille (Kalajoki, Himanka, Merijärvi) materiaalipalvelut kilpailutetuin hinnoin kustannustehokkaasti. Logistiikkakeskus toimii osaltaan materiaalihallinnon ja hankintatoimen asiantuntijana. Logistiikkakeskus toimii ajanmukaisissa tiloissa. Logistiikkakeskus vastaa hoito-, toimisto ja siivoustarvikkeiden hankinnoista, varastoinnista ja toimituksista tilauspisteisiin. Keskitetyssä tukipalvelussa toimii varastopäällikkö, toimistosihteeri ja neljä (4) varastonhoitajaa. Varastopäällikön toimenkuvaan kuuluu tuotteiden tilaaminen ja yhteistyö Oulun ERVA-alueen hankintatoimiston kanssa. Kokkolan terveyskeskuksessa materiaalihuollossa työskentelee 2 henkilöä. Myynnit eri organisaatioille ovat 3 milj. sekä varaston arvo 0,5 milj., joka sisältää Huoltovarmuuskeskuksen rahoittamat tuotteet (hoitotarvikkeet ja pandemiatuotteet). 77

78 Kuljetuspalvelut Keskussairaala on kilpailuttanut maakuntakuljetukset, joita on kolme reittiä (Lestijokilaakson, Perhonjokilaakson sekä Pohjoisen reitti). Kuljetusfirmat hakevat aamulla laboratorionäytteet terveyskeskuksista sekä vievät paluukuljetuksina logistiikkakeskuksesta tilatut hoitotarvikkeet ja sairaalaapteekista toimitettavat lääkkeet ja liuokset. Kuljetuksen mukana toimitetaan myös ravintoliuokset sekä sisäinen posti molempiin suuntiin. Tavoitteet Tällä hetkellä tuotteiden keräily varastossa tapahtuu manuaalisesti, mutta tekniikkaa kehittämällä (viivakoodijärjestelmä / henkilöstömäärää lisäämällä) olisi resursseja tilojen suhteen palvella myös suurempaa kokonaisuutta Tietojärjestelmien ja potilasrekisterien yhteiskäyttö ja toimivuus Tietojärjestelmiltä vaaditaan yhä enemmän mm. lakimuutosten (terveydenhuoltolaki) ja kansallisten palveluiden (sähköinen lääkemääräys, potilastiedon arkisto) käyttöönoton myötä. Myös palveluiden sähköistäminen ja tuominen asiakkaiden ulottuville luo uusia paineita kuten myös vaatimukset järjestelmien yhteensopivuudesta ja toimintaa ohjaavan tiedon tuottamisesta. Tietojärjestelmien vuosittaiset käyttökustannukset ovat myös kasvaneet merkittävästi. Keski-Pohjanmaan alueella on kolme osarekisteriä julkisessa terveydenhuollossa: Kiurun, Kokkolan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä Työplussan rekisteri. Kiurussa sekä Kokkolan SoTessa on käytössä Tiedon Effica-potilastietojärjestelmä ja Työplussassa Acuten potilastietojärjestelmä. Terveydenhuoltolain 9 mukaan nämä kolme rekisteriä muodostavat yhteisen potilastietorekisterin, jolloin potilasta hoitava terveydenhuollon toimintayksikkö saa käyttää yhteisessä potilastietorekisterissä olevia toisen toimintayksikön tietoja potilaan hoidon edellyttämässä laajuudessa. Tämän yhteiskäytön mahdollistaa potilastietojen aluekatselu, jonka avulla kaikki organisaatiot näkevät Kiurun sekä Kokkolan Soten potilastiedot. Ainoastaan Työplussan potilastiedot eivät ole käytettävissä teknisellä katseluyhteydellä terveydenhuoltolain mukaisessa tarkoituksessa, koska Työplussan potilastietojärjestelmä ei mahdollista katseluyhteyden käyttöä muiden organisaatioiden potilastietojärjestelmien kanssa. Muutaman viime vuoden aikana yhteisesti ja yhteiseen arkkitehtuuriin on toteutettu seuraavia tietojärjestelmäratkaisuja: Sähköinen lääkemääräys Röntgen kuva-arkisto Sairaalainfektioiden seurantajärjestelmä Lokimonitori järjestelmä Konesalipalvelut 78

79 Asianhallintajärjestelmä Dynasty Koulutusseurantajärjestelmä HRM Etäkonsultaatioiden videoneuvotteluyhteys Lähivuosien yhteisiä hankkeita ovat easiointipalveluiden, potilastiedon arkiston, potilasturvallisuuden verkkokoulutusjärjestelmän sekä Mielenterveystalo nettipalvelukokoelman käyttöönotto. Tavoitteet Potilastietojen entistä paremman käytettävyyden edistämiseksi rakennetaan alueellinen potilastietojärjestelmä, jota sovittujen avoimien rajapintojen kautta eri toimijat voivat käyttää. 79

80 5. Alueen terveydenhuollon yhteistyö erityistilanteisiin varautumisessa Terveydenhuollon erityistilanteisiin varautumista ohjaavat terveydenhuoltolaki, valmiuslaki, terveydensuojelulaki ja tartuntatautilaki sekä STM:n varautumista koskevat ohjeistot. Erityistilanteet jaetaan normaaliolojen poikkeustilanteisiin ja poikkeusoloihin. Normaaliolojen poikkeustilanteita voivat aiheuttaa mm. tautiepidemiat, tapaturmat ja onnettomuudet, arvaamattomasti tai väkivaltaisesti käyttäytyvät henkilöt (esimerkiksi päihteiden vaikutuksen alaisena olevat), rikollisuus, tuhotyöt ja ilkivalta tai tulipalot, erilaiset jakeluhäiriöt tai luonnonolosuhteet (esimerkiksi tulva, myrsky). Tilannetta, jota ei pystytä hoitamaan normaalein päivittäistilanteessa käytettävin menetelmin ja voimavaroin ja joka edellyttää eri viranomaisten yhteistoimintaa, on pidettävä poikkeustilanteena. Poikkeusoloihin varautuminen määritellään valmiuslaissa ( /1552). Poikkeusoloihin luettavat tilanteet on lueteltu liitteessä 13. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on tehty seuraavat suunnitelmat erityistilanteiden hallitsemiseksi (suunnitelmien sisältö ja laadintaprosessit avattu liitteessä 14): 1. Pandemiasuunnitelma 2. Vesi- ja ruokaperäiset epidemiat 3. Suuronnettomuussuunnitelma 4. Sairaanhoitopiirin valmiussuunnitelma Valmiussuunnitelman sisältöä sekä sen ajantasaisuutta johdetaan ja seurataan Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän johtoryhmän ja varautumisen vastuulääkärin toimesta. Suunnitelmat ja niissä esiintyvien linkkien ja liitetiedostojen paikkansa pitävyys tarkistetaan vuosittain. Päivittämisestä vastaa operatiivisen tulosalueen johtaja. 80

81 6. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus 6.1 Laadunhallinnan nykytila ja kehittämissuunnitelma Sosiaali- ja terveydenhuollon laatua ja laadunhallintaa on pyritty ohjaamaan lukuisten suositusten ja lainsäädännön avulla (liite 15). Systemaattiset laatujärjestelmät ovat yhä tärkeämpiä sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnollisia ohjauksen välineitä. Laatujärjestelmien perustana ovat hyvän johtamisen periaatteet sekä esimerkiksi näyttöön perustuvan toiminnan menetelmät. Keski-Pohjanmaalla sekä Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymässä että Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa on käytössä Sosiaali- ja terveydenhuollon laatuohjelma (Social and Health Quality Service, SHQS), mikä pohjautuu kansainväliseen ISQua:n (International Society for Quality in Health Care) periaatteisiin sekä sertifiointitoimintaa koskeviin kansainvälisiin vaatimuksiin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden laatuohjelma (SHQS) ja siinä käytettävä arviointikriteeristö on kehitetty vastaamaan suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon arviointitarvetta. Siinä on huomioitu suomalainen lainsäädäntö, valtakunnalliset suositukset sekä hyvät hoitokäytännöt. SHQS-laatuohjelma tukee organisaation strategista johtamista ja on osa organisaation kokonaisjohtamista. SHQS-laatuohjelmassa on kolme keskeistä osiota: itsearvioinnit. sisäiset auditoinnit ja johdon katselmukset. Kehittämistyöhön osallistuvat sekä johto että henkilöstö. Ulkopuolisten sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden suorittamat säännölliset ulkoiset auditoinnit ja niiden kautta saatavat raportit ja kehittämissuositukset ohjaavat johtamisen ja toiminnan kehittämistä sekä jatkuvaa systemaattista palvelujärjestelmän ja laadun parantamista. Vuonna 2012 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalveluissa (Kiuru) oli mukana laaduntunnustuksen uusinta-auditoinnissa ja saatu laaduntunnustus on voimassa vuoteen Kokkolan terveyskeskuksella on myös voimassa oleva laaduntunnustus vuoteen 2014 ja Kokkolan vanhuspalveluille on päätetty hakea SHQS-laatujärjestelmän kriteeristön mukaista laaduntunnustusta Vuonna 2014 on suunniteltu laaduntunnustuksen uusinta-auditointi, joka olisi tuolloin sekä terveys- että vanhuspalveluille. Tulevaan sosiaalihuoltolakiin tulee vaatimus myös sosiaalipalveluiden laadunhallinnasta, jolloin myös sosiaalipalveluissa tulee laadunhallintaan ja laatujärjestelmään alkaa panostaa. Laadunhallinta on molemmissa organisaatioissa osa johtamisjärjestelmää sekä johtoryhmien ja koko henkilöstön työskentelyä. Kokkolan sosiaali- ja terveystoimessa on laatu- ja kehittämispäällikkö, jonka tehtävistä osa on SHQS-laatuohjelman koordinointi. Kiurussa on peruspalveluissa resursoitu laatukoordinaattorille kaksi työpäivää, erikoissairaanhoidossa hallintoylihoitaja koordinoi laatuohjelmaa osana omaa työtään. Molemmissa organisaatioissa on myös koulutettu sisäisiä auditoijia, jotka suorittavat vuosittain sisäisiä auditointeja etukäteen laaditun suunnitelman mukaisesti. 81

82 Kehittämissuunnitelma Molempien organisaatioiden käyttämä SHQS-laatuohjelma mahdollistaa yhteistyön tiivistämisen ja kehittämisen. Kehittämistyö käynnistetään perustamalla yhteinen laatuohjelman vastuuhenkilöiden muodostama työryhmä. Työryhmän tavoitteeksi asetetaan laatuohjelmaan liittyvien toimintatapojen yhtenäistäminen ja uusien yhteisten käytäntöjen kehittäminen. Yhteinen laatupolitiikka ja laadunhallinnan strategia ja toimenpideohjelma mahdollistavat yhteisten arviointikäytäntöjen ja mittareiden laatimisen johtamis- ja palvelujärjestelmälle. Prosessien ja hoitoketjujen kehittämistä jatketaan yhteisten itsearviointien avulla. Prosessien kuvaamiseen on jo olemassa yhteinen QPR-ohjelma. Molemmissa organisaatioissa hankittua Leankoulutusta voidaan myös hyödyntää prosessien kehittämisessä. Sisäisiä auditointeja voidaan jatkossa toteuttaa niin, että Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen sisäiset auditoijat ovat mukana Kiurun sisäisissä auditoinneissa ja päinvastoin. Yhteisiä käytäntöjä ovat myös tarvittavat yhteiset alueelliset koulutukset. Samaa laatuohjelmaa käyttävät alueella myös Työplus, Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ja Ventuskartano, joten laajempaankin yhteistyöhön on mahdollisuuksia. 6.2 Potilasturvallisuussuunnitelmien nykytila ja kehittämissuunnitelma Terveydenhuoltolain tarkoituksena on varmistaa potilaan hoidon ja hoitamisen turvallisuus kaikissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Lain edellyttämien potilasturvallisuussuunnitelmien tulee muodostaa yhdessä laadunhallinnan ja riskienhallinnan kanssa laaja kokonaisuus, jonka tavoitteena on potilasturvallisuuden jatkuva kehittäminen ja ylläpitäminen. Potilasturvallisuus muodostuu kolmesta osa-alueesta, hoidon turvallisuudesta, lääkehoidon turvallisuudesta ja laiteturvallisuudesta. Laadun ja turvallisuuden kehittäminen perustuu tiedon monipuoliseen hankintaan ja käsittelyyn. Saadun tiedon perusteella toimintaa kehitetään suunnitelmallisesti. Toiminnan jatkuva aktiivinen seuranta ja arviointi antaa organisaatiolle mahdollisuuden havaita mahdollisia turvallisuusriskejä ja ennaltaehkäisevästi puuttua riskeihin niin, että haittatapahtumat voidaan välttää. Potilasturvallisuuden kehittämiseksi tarvittavaa tietoa saadaan mm. potilasturvallisuusindikaattoreista, HaiProvaaratapahtumien raportointijärjestelmästä, potilasvahinkoilmoituksista, kanteluista ja muistutuksista, laitteiden käyttöön liittyvistä ilmoituksista, erilaisista kyselyistä ja turvallisuuskartoituksista ja riskien arviointimenettelyistä. Myös potilaiden kautta tulevat vaaratapahtumailmoitukset ja lakisääteiset tapaturmailmoitukset tuottavat turvallisuuden kannalta hyödyllistä informaatiota. Kokkolan ja Kruunupyyn sosiaali- ja terveystoimialan potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelma on valmistunut vuonna 2010 ja Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja peruspalvelukuntayhtymän potilasturvallisuussuunnitelma Molemmissa organisaatioissa toimii potilasturvallisuustyöryhmä ja potilasturvallisuuskoordinaattorit. Kehittämissuunnitelma Kehittämissuunnitelma potilasturvallisuuden lisäämiseksi sisältää potilasturvallisuustyöryhmien yhteistyön ja yhteiset kokoontumiset. Työryhmän tavoitteeksi asetetaan potilasturvallisuuskult- 82

83 tuurin kehittäminen, johon kuuluu potilasturvallisuuskyselyjen järjestäminen, verkkokoulutuksen käyttöönotto koko henkilöstölle. Potilasturvallisuuskoordinaattorit toimivat kouluttajina ja ohjaajina sekä HaiPro-raportointijärjestelmän vastuuhenkilöinä. He yhtenäistävät toimintatapoja haittatapahtuminen kirjaamisessa sekä tuottavat vertailutietoa potilasturvallisuustyöryhmän ja johdon käyttöön. 83

84 7. Perusterveydenhuollon kehittäminen Terveydenhuoltolain 35 mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista 34 :n mukaisesti. Perusterveydenhuollon yksikkö antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista, täydennyskoulutusta ja huolehtii henkilöstötarpeen ennakoinnista sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisesta (Thl 35 ). Terveydenhuoltolain 37 mukaan terveyskeskuksen on huolehdittava asianmukaisella tavalla moniammatillisen tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnan järjestämisestä. Kunnan on osoitettava tähän riittävät voimavarat. Terveyskeskuksen on toimittava yhteistyössä sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perusterveydenhuollon yksikön sekä muiden terveyskeskusten kanssa. Terveyskeskuksen on osallistuttava yhdessä perusterveydenhuollon yksikön kanssa kansalliseen perusterveydenhuollon kehittämiseen. 7.1 Perusterveydenhuollon yksikön toiminta ja toiminnan ohjaus Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelua ohjaava ohjausryhmä on kokouksessaan nimennyt työryhmän (jäsenet liitteet 1 ja 2, työryhmä 4) pohtimaan perusterveydenhuollon yksikön rakentumista Keski-Pohjanmaalla. Työryhmä on tehnyt esityksen koskien Keski- Pohjanmaan perusterveydenhuollon yksikön resurssointia, tehtäviä ja ohjausta. Työryhmän esityksen perusteella on laadittu päätösesitys Kiurun hallitukselle yksikön perustamista varten. Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiurun hallitus on kokouksessaan ( 64) perustanut perusterveydenhuollon kehittämisyksikön. Päätöksessä todetaan, että perusterveydenhuollon yksikön koostumuksesta ja voimavaroista on keskusteltu yhteistoiminta-alueiden kanssa. Kuntayhtymän talousarvioihin 2012 ja 2013 ei ole ollut mahdollista osoittaa määrärahoja uusiin vakansseihin yksikköön. Tästä johtuen yksikön toiminta on päädytty käynnistämään osatyöpanoksilla yhteistoiminta-alueilta ja sairaanhoitopiiristä. Yksikkö on perustettu kuntayhtymän hallintoon suoraan toimitusjohtajan alaisuuteen. Yksikössä tehtävää työtä ohjaa järjestämissuunnitelman laatimista varten nimetty ohjausryhmä. Lisäksi yksiköllä on tukiryhmä, johon kuuluvat Kokkolan sosiaali- ja terveysjohtaja, Jytan peruspalvelujohtaja sekä sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri ja toimitusjohtaja. Käytyjen neuvottelujen ja järjestämissuunnitelmaa valmistelevan työryhmän linjausten mukaisesti perusterveydenhuollon yksikköön on osoitettu seuraavat työpanokset, joiden kustannuksista vastaavat tämän osalta henkilöiden taustaorganisaatiot: 84

85 Ilkka Luoma, perusterveydenhuollon yksikön johtaja/ylilääkäri Kaija-Riitta Suonsyrjä, perusterveydenhuollon yksikön sihteeri (hoitoketjutyö) Ulla Aspvik (päävastuualueena hoitoketjutyö) Sari Timonen (päävastuualueena hoitoketjutyö) Asko Linna, lääkärijäsen (päävastuualueena hoitoketjutyö) Eija Kellokoski-Kari (päävastuualueena terveyden edistäminen) Riitta Kujala (päävastuualueena terveyden edistäminen) Tomas Carlsson (päävastuualueena terveyden edistäminen) Mauri Hautala (päävastuualueena tietojen kokoaminen) Saara Lång (päävastuualueena kehittämistoiminta) Yleislääketieteen professori (päävastuualueena osaamisen kehittäminen) 20 % työajasta KPKS ylihoitajat yhteensä 20 % työajasta 20 % työajasta 20 % työajasta 10 % työajasta 10 % työajasta 20 % työajasta 40 % työajasta 40 % työajasta Yleislääketieteen professorin valintaprosessi Keski-Pohjanmaalla on toistaiseksi kesken ja Kiurun hallituksen päätöksen mukainen 40 % osatyöpanos on toistaiseksi poissa perusterveydenhuollon yksiön käytöstä. Edelleen Kiurun hallituksen päätöksessä ( 64) todetaan, että vuonna 2013 Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen kehittämisjohtaja Tuija Tuorilan työpanosta kohdennetaan perusterveydenhuollon yksikköön (kehittämistoiminta) sovittava määrä. 7.2 Perusterveydenhuollon yksikön tehtävät ja vastuut Kiurun hallitus on kokouksessaan ( 64) perusterveydenhuollon yksikköä perustaessaan antanut THL 35 :ssä määriteltyjen tehtävien lisäksi yksikön tehtäväksi alueella tehtävän terveyden- ja hyvinvoinnin edistämistyön koordinoinnin ja kehittämisen. Edelleen hallitus on päätöksessään todennut, että järjestämissuunnitelmaa valmistelleen työryhmän ehdotuksen mukaisesti tehtäviä priorisoidaan siten, että perusterveydenhuollon yksikkö keskittyy alkuvaiheessa erityisesti seuraaviin tehtäviin: Hoitoketjutyö yli organisaatiorajojen. Perusterveydenhuollon yksikön tehtävänä on katsoa ylätasolta, miten hoitoketjut Keski-Pohjanmaalla toimivat. Hoitoketjutyöhön liittyy myös olennaisesti palvelutarpeen arviointi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö yhdessä kuntien kanssa. Yksikkö on tukena kuntien hyvinvointityöryhmille. Järjestämissuunnitelman laadinnan organisointi. Yksiköllä on vastuu siitä, että järjestämissuunnitelma laaditaan valtuustokausittain. Järjestämissuunnitelman sisältöä ohjaa ohjausryhmä Ohjausryhmä määrittelee jatkossa vuosittain tarkemmin, mihin perusterveydenhuollon yksikössä keskitytään. 85

86 Perusterveydenhuollon yksikön toiminta on käynnistynyt elokuussa Syksyn aikana perusterveydenhuollon yksikkö on verkostoitunut Pohjois-Suomen ERVA-alueen muiden perusterveydenhuollon yksiköiden kanssa ja myös yhteistyö sosiaalialan osaamiskeskusten (erityisesti SonetBOT- NIA) kanssa on käynnistynyt. Yhteistyön tarvetta ERVA-alueella perusterveydenhuollon yksiköiden kesken on todettu olevan ainakin hyvinvointia ja palvelujärjestelmän toimintaa koskevan tiedon tuotannossa, henkilöstön määrän ja osaamisen ennakoinnissa, yhteistyössä sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa, alueellisissa kehittämishankkeissa sekä tietohallinnon alueella. Myös opetusterveyskeskussopimusta on uudistettu ja lääkärien erikoistumiskoulutuksen toteutumista on kehitetty yhdessä ERVA-alueen perusterveydenhuollon yksiköiden kesken. Pääosa perusterveydenhuollon yksikön resursseista on ensimmäisen toimintavuoden aikana kohdentunut toiminnan käynnistämiseen, järjestämissuunnitelman laatimisen avustamiseen sekä hoitoketjutyöhön. Hoitoketjutyö on kohdentunut psykiatrian erikoisalaan ja ortopediaan. Suunnitteilla on aloittaa seuraavaksi hoitoketjujen kehittäminen ja arviointi kardiologian osalta kevään 2013 aikana. 86

87 8. Henkilöstön rekrytointi ja täydennyskoulutus 8.1 Henkilöstön rekrytointi Tällä hetkellä Kokkolan terveyskeskuksessa rekrytointi hoidetaan esimiesten toimesta. Keskitettyä rekrytointiyksikköä ei ole. Kaupungin sosiaali- ja terveystoimi käyttää rekrytoinnissa Kuntarekrypalvelua. Keskussairaalalla on rekrytointiyksikkö, joka vastaa osin ulkoisesta rekrytoinnista ja koordinoi sijaisten hankkimista. Vakituisten virkojen ja toimien aukipano ja täyttäminen hoidetaan esimiesten toimesta. Keskussairaala ja Jyta käyttävät sähköistä Laura-rekrytointijärjestelmää. Keskussairaalalla on sisäisten sijaisten järjestelmä, jonka kautta otetaan uusia hoitotyöntekijöitä, koulutetaan sijaisia ja siten turvataan osaamista talossa, sekä paikataan lyhyt- ja pitkäaikaisia sijaisuuksia. Keskussairaalan rekrytointiyksikkö osallistuu erilaisiin rekrytointitapahtumiin. Keskussairaala ja Jyta tekevät yhteistyötä hoitohenkilökunnan rekrytoinnissa. Jyta:ssa rekrytointia hoidetaan myös esimiesten toimesta. Jyta:lla on sisäisiä sijaisia, mutta määrä ei ole tällä hetkellä riittävä. Lääkärirekrytoinnin osalta keskussairaala, Jyta, Työplus ja Kokkolan terveyskeskus tekevät yhteistyötä. Tavoitteet Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten rekrytoinnissa Keski-Pohjanmaalla on syytä välttää turhaa keskinäistä kilpailua ja pyrkiä yhdistämään rekrytointiin käytettävät voimavarat. Jatkossa rekrytointi voitaisiin keskitettää yhteiseen rekrytointiyksikköön. Laatimalla valmiita urapolkuja terveydenhuollon ammattilaisille ja kehittämällä yhdessä perehdytystä ja sisäistä täydennyskoulutusta voidaan parantaa alueen houkuttelevuutta. Sisäisten sijaisten järjestelmän kehittämistä kannattaa selvittää, jotta tulevaisuudessa voidaan varautua nykyistä paremmin äkillisiin poistumiin sekä vuosilomien sijaistamisiin. Tiivis yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa on tärkeää ennakointityötä ajatellen. 8.2 Henkilöstön täydennyskoulutus ja osaamisen kehittäminen Ammatillisella täydennyskoulutuksella tarkoitetaan ammattia tukevaa, suunnitelmallista, tarvelähtöistä koulutusta, jonka tarkoituksena on ylläpitää ja lisätä työntekijän ammattitaitoa ja osaamista. Terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa kuntaa tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymää huolehtimaan siitä, että terveydenhuollon henkilöstö osallistuu riittävästi terveydenhuollon täydennyskoulutukseen. Valtioneuvoston antaman periaatepäätöksen mukaan suosituksena on 3 10 vuosittaista täydennyskoulutuspäivää/työntekijä peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen. Kiurun ja Kokkolan kaupungin henkilöstöllä on käytössään yhteinen sähköinen koulutuskalenteri, jossa julkaistaan organisaatioiden tuottamat sisäiset ja alueelliset koulutukset. Tietojärjestelmään sisältyy lisäksi pätevyyksien ja toimilupien seurantarekisteri, täydennyskoulutuksen seurantarapor- 87

88 tit esimiehille ja henkilökohtaiset koulutuskortit työntekijöille. Ammatillista täydennyskoulutusta koskevat tiedot kootaan Keski-Pohjanmaan alueella sähköiseen koulutuksen hallintajärjestelmään (ehrm). Järjestelmästä julkaistaan vuosittain täydennyskoulutustilastot, mikä mahdollistaa kattavan henkilöryhmä- ja tulosaluekohtaiset vertailun ja arvioinnin. Tavoitteet Organisaatioissa laaditaan vuosittain toiminta- ja taloussuunnittelun yhteydessä tulosalue- ja toimintayksikkökohtaiset koulutussuunnitelmat, jotka tukevat alueen ja organisaatioiden strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamista. Täydennyskoulutus tulee nähdä osana laajempaa osaamisen kehittämistä. Toimintaprosessien ja - käytäntöjen yhtenäistyessä eri toiminnoissa terveydenhuollossa myös tarpeet täydennyskoulutuksen yhteiselle koordinoinnille lisääntyvät. Täydennyskoulutusta ja osaamisen kehittämistä koordinoimaan perustetaan alueellinen koulutustyöryhmä, joka määrittelee vuosittain alueellisen koulutuksen painopistealueet ja arvioi vuosittain koulutusohjelman toteutumista. Pätevyyksiin ja toimilupiin liittyvät toimintaohjeet ja täydennyskoulutukset toteutetaan alueella yhteisesti sovittujen periaatteiden ja ohjeiden mukaan. 88

89 9. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Keski-Pohjanmaalla lähtökohdat terveydenhuollon toimintayksiköiden, sosiaalihuollon ja muun toiminnan yhteistyön toteuttamiseen ovat hyvät. Perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto on integroitu saman hallinnon alle sekä Kokkolassa että Peruspalveluliikelaitos Jytassa. Toimintaa on jo luontevasti suhteellisen paljon myös muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Järjestöt tuovat esille palveluiden kehittämiseen käyttäjänäkökulmaa. 9.1 Sosiaalityö Eija K-K, terveydenhuollossa toimivien sosiaalityöntekijöiden rooli Sosiaalityöllä vaikutetaan yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointiin sekä sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseen, vähentämiseen ja poistamiseen. Sosiaalityö on keskeinen osa lastensuojelun toimintaa ja perheiden tukemista, koulun psykososiaalista työtä, vähävaraisten kansalaisten toimeentulon turvaamista, sairauden tai vammautumisen aiheuttamien elämänmuutosten helpottamista, vammais- ja vanhustenhuoltoa, kuntouttavaa työtoimintaa ja maahanmuuttajatyötä. Sosiaalityötä tehdään kunnissa, terveydenhuollossa ja järjestöissä. Terveyseroja ei pidä käsitellä ainoastaan terveysongelmana vaan myös sosiaalisen eriarvoisuuden ongelmana. Tutkimusten mukaan väestöryhmien väliset terveyserot liittyvät tulonjaon, koulutuksen, työ- ja asumisolojen, elintapojen ja psykososiaalisen tuen epätasaiseen jakautumiseen. Sosiaali- ja terveystoimella on paljon yhteistä rajapintaa. Sosiaalityöllä sosiaali- ja terveystoimen välillä on pitkä yhteistyöhistoria. Potilaskohtaista yhteistyötä tapahtuu paljon. Työntekijän taustaorganisaatio määrittää työnjaon. Terveydenhuollossa potilas saa tarvittaessa ohjauksen kunnan palvelujen piiriin, ilmoituksia erilaisista sosiaalipalvelutarpeista tai lastensuojelutarpeesta tehdään usein ja hoito- ja kuntoutusneuvotteluihin kutsutaan kunnassa asiaa hoitava työntekijä. Verkostokeskeinen työtapa on luontevaa sosiaalityölle. Nuppu2-hankkeen avulla kehitetään aikuissosiaalityötä koko maakunnan alueella. Hankkeessa kehitetään aktivoivia ja kuntouttavia menetelmiä ja pyritään luomaan selkeitä, mallinnettuja palveluprosesseja. Alueella on ollut tai on meneillään useampiakin kehittämishankkeita, joissa on ollut sekä terveydenhuollon että sosiaalitoimen edustus. 9.2 Vammaispalvelut Mikäli sosiaalihuoltolain tai muiden ensisijaisten lakien perusteella järjestettävät palvelut eivät ole riittäviä, järjestetään ne vammaispalvelulain tai erityishuoltolain perusteella niiden piiriin kuuluville asiakkaille. Kunnan tulee järjestää vaikeavammaisille henkilöille kuljetuspalvelut, asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välttämättömät välineet koneet ja laitteet, palveluasuminen, henkilökohtainen apu ja päivätoiminta. Toimintaan varattujen määrärahojen puitteissa järjestetään lisäksi sopeutumisvalmennusta, kuntoutusohjausta, avustusta päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvit- 89

90 taviin välineisiin, koneisiin ja laitteisiin, tukea ylimääräisiin erityisravinto- ja vaatekustannuksiin ym. Kokkolan ja Jytan vastuualueilla palvelut tuotetaan pääasiassa ostopalveluna. Suunnitelmakauden aikana tullaan selvittämään henkilökohtaisen avun tuottamista osittain myös omana palveluna. Erityishuollon palvelut järjestetään henkilöille, joiden kehitys- tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain mukaan voi saada tarvittavia palveluja. Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja peruspalvelukuntayhtymä Kiurun osana toimii Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiiri, joka tuottaa mm. kehitysvammaneuvolapalvelut. Kehitysvammaisten avohuollon palvelut ja asumispalvelut tuotetaan Kokkolan kaupungin ja Jyta-alueella joko omana toimintana tai ostopalveluina. Ostopalveluita on käytössä lähinnä asumispalveluissa. Molemmilla yhteistoiminta-alueilla toimivat omat erityishuollon johtoryhmät ja tätä käytäntöä on tarkoituksenmukaista jatkaa. Maakunnallisessa Kehas-suunnitelmassa (kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen selvitys) on linjattu Keski-Pohjanmaan kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palveluiden suunnitelma. Ruotsinkielisten asiakkaiden erityishuoltopiirinä toimii Kårkullan kuntayhtymä. 9.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksityiset toimijat Keski-Pohjanmaalla terveydenhuollon yksityistä palvelutuotantoa on varsin vähän verrattuna muuhun maahan ja terveydenhuollossa tukeudutaan julkiseen terveydenhuoltoon keskimääräistä enemmän. Yksityisten terveydenhuollon palvelutuottajien rooli on lähinnä julkisia palveluita täydentävä. Merkittävinä volyymiltaan voidaan pitää yksityisiä asumispalveluita sekä lastensuojelupalveluita. Ostopalveluiden kustannukset Keski-Pohjanmaalla ovat kasvaneet merkittävämmin kuin oman toiminnan kustannukset. Sosiaalipalveluissa kasvu on seurausta lisääntyneestä palvelutarpeesta ja yksityisten palveluiden käytöstä. Tavoitteena jatkossa on hillitä ostopalveluiden kustannusten kasvua lisäämällä omaa osaamista, tehostamalla yhteistyötä kilpailutuksessa ja panostamalla ennaltaehkäisyyn ja muihin palvelukysyntää hillitseviin toimenpiteisiin. 9.4 Järjestöjen kanssa toteutettava yhteistyö Tämä läpikäymättä, tavoitteet puuttuvat Sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja alan eri toimijoiden välinen yhteistyö lisää asukkaiden mahdollisuutta osallistua palveluiden kehittämiseen ja toteuttamiseen. Ehkäisevässä työssä alueen liikuntaja kulttuurijärjestöt edistävät omalta osaltaan väestön terveyttä ja hyvinvointia alueella sosiaali- ja terveysjärjestöjen ohella. 90

91 Valtakunnalliset järjestöt toimivat asiantuntijajäseninä ja vaikuttajina sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyössä. Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan järjestäminen ja ehkäisevä työ ovat niiden merkittäviä toimintamuotoja. Paikalliset sosiaali- ja terveysyhdistykset muodostavat sosiaalisia verkostoja, tarjoavat tukea ja palveluja sekä erilaisia harrastus- ja osallistumismahdollisuuksia. Vapaaehtoistoiminta ja vertaistuen antaminen ovat paikallisyhdistysten työn ydintä. Omat kokemukset ja niiden hyödyntäminen, erityisasiantuntijuus, esim. potilasjärjestöjen toiminnassa, on paikallisyhdistyksessä suuri. Suurimpia ryhmiä, joille paikallisyhdistykset tarjoavat tukea ja palvelua ovat ikääntyvät, pitkäaikaistyöttömät ja vammaiset. 9.5 KELA ja ELY Tämä läpikäymättä Terveydenhuollon yhteistyö eri toimijoiden kanssa on laajaa huomioiden esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutus- ja kuntoutusjärjestelmä kokonaisuudessaan. Myös muiden eri toimijatahojen kanssa terveydenhuolto tekee tiivistä yhteistyötä. Terveydenhuollon velvollisuutena on tässä kokonaisuudessa tehdä diagnostiikkaa ja laatia hoito- ja kuntoutussuunnitelmat, jotka määrittävät hoidon lisäksi potilaiden oikeutta toimeentuloon ja kuntoutukseen, toteuttaa hoito ja kuntoutus siltä osin kuin se on terveydenhuollon vastuulla. Potilaan kuntoutuksesta vastaava taho vaihtelee, mutta kunnan velvollisuutena on vastata potilaan lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Potilaskohtaisesti selvitetään vastuutaho, tehdään tarpeen mukaista yhteistyötä ja laaditaan tarvittavat asiakirjat. Kuntoutuksesta vastaavia muita kuin terveydenhuollon tahoja ovat mm Kela, työeläkelaitokset, tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt, sosiaali-, työhallinto- tai opetustoimi. Jos henkilö tarvitsee kuntoutusta, jota ei ole säädetty kunnan tehtäväksi tai jota ei ole tarkoituksenmukaista järjestää perusterveydenhuollossa, kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että asianomaiselle annetaan tietoja muista kuntoutusmahdollisuuksista. Henkilö on ohjattava tarpeen mukaan sairaanhoitopiirin, sosiaali-, työhallinto- tai opetusviranomaisen taikka Kansaneläkelaitoksen tai muun palvelujen järjestäjän palvelujen piiriin yhteistyössä näitä palveluja järjestävien tahojen kanssa (THL 30 Yhteistyö ja ohjaus muuhun kuntoutukseen). ELY-keskuksen lähettämiin terveydentilan selvityspyyntöihin (työttömien työkykyselvitykset, pakolaisten tarvitsema terveydenhuolto) vastataan. Palvelujen yhteensovittaminen muiden kuntoutusta antavien tahojen kanssa määritellään potilaan yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Laissa kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä (497/2003) säädetään eri hallinnonalojen yhteistyöstä ja asiakkaan asemaa koskevista periaatteista sekä yhteistyössä noudatettavista menettelytavoista. Sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten, työvoima- ja opetusviranomaisten sekä Kansaneläkelaitoksen on oltava keskenään yhteistyössä paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Näiden viranomaisten tulee toimia yhteistyössä myös muiden kuntoutusta järjestävien yhteisöjen kanssa. Asiakasyhteistyö toteutetaan ensisijaisesti osana asianomaisten viranomaisten tavanomaista toimintaa. Lisäksi yhteistyötä toteutetaan paikallisen, alueellisen ja valtakunnan tason yhteistyöelimissä, joista säädetään jäljempänä (2 ). 91

92 Keski-Pohjanmaan asiakasyhteistyötoimikunta (vuosille ) koostuu alueen sosiaali- ja terveystoimen, Kelan, työvoimahallinnon, opetustoimen, aluehallintoviraston ja vammaisjärjestön edustajista. Asiakasyhteistyöryhmät toimivat Kokkolan, Lestinjoki- ja Perhonjokilaakson alueella. Kokkolan kaupungin verkkosivuille on kerätty tiedot alueellisen kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunnan jäsenistä ja Kokkolan asiakasyhteistyöryhmästä. Ohjaus ja neuvontavastuu on laaja ja vastuu sen toteuttamisesta jakautuu useiden eri toimijoiden ja ammattiryhmien kesken. Tulevaisuudessa suuri haaste, miten pitkäaikaistyöttömien työkykyarviot tehdään. Hoitoketjuja kehitettäessä on tarpeellista sopia yhteistyöstä ja työnjaosta tarkemmin. Kunnan on järjestettävä potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Työnjako Kelan ja terveydenhuollon yksiköiden välillä on laissa säädelty. Visio Hyödynnetään alueella toimivien hankkeiden verkostotyön tuloksia yhteistyörakenteitten luomiseksi ja parantamiseksi. Asiakasyhteistyön näkyvyyden lisääminen tiedottamisen kautta esimerkiksi kuntien verkkosivuilla ja uusien työtekijöiden perehdyttämisessä. 92

93 10. Järjestämissuunnitelman seuranta ja arviointi Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma hyväksytään valtuustokaudeksi kerrallaan. Suunnitelma tulee siten perusteellisesti arvioitavaksi vähintään valtuustokausittain. Sen lisäksi on tarpeen, että suunnitelmaa arvioidaan vuosittain kuntien taloussuunnitelmien laatimisen yhteydessä. Järjestämissuunnitelman toteutumisen seurannan ja arvioinnin valmistelu on syytä organisoida järjestelmälliseksi toiminnaksi. Tähän tehtävään on luonnollinen organisaatio perusterveydenhuollon yksikkö. Perusterveydenhuollon yksikön tulee seurata alueen väestörakenteessa ja sairastavuudessa tapahtuvia muutoksia sekä kuntien hyvinvointikertomusten kautta saatavia tietoja sekä tehdä niiden ja muuta kautta saamiensa tietojen perusteella ehdotuksia suunnitelman kehittämiseksi tai muuttamiseksi. Nämä ehdotukset esitetään käsiteltäväksi järjestämissuunnitelman ohjausryhmässä ja vietäväksi vuosittain tarvittaessa ja joka tapauksessa valtuustokausittain päätettäväksi järjestämissuunnitelman hyväksymismenettelyn mukaisesti. Järjestämissuunnitelman vuosittaisessa arviossa ja mahdollisissa muutosehdotuksissa on pääpaino palvelujärjestelmän voimavarojen uudelleen kohdistamiseen ja muutostarpeisiin liittyvissä asioissa. Valtuustokausittaisessa tarkastelussa käydään läpi suunnitelman kaikki osa-alueet. 93

94 Liite 1. Ohjausryhmän kokoonpano Ohjausryhmän kokoonpano on seuraava: Isotalus Antti. Kokkola Arto Alpia, Kaustinen Jari Kangasvieri, Toholampi Tapani Tiilikka, Toholampi Liisa Veiskola, Veteli Veijo Savolainen, Veteli Jukka Hillukkala, Perho Kalevi Lindfors, Halsua Terttu Korte, Kannus Michael Djupsjöbacka, Kruunupyy Minna Kärkkäinen, Lestijärvi Eino Kangasvieri, Lestijärvi Hannu Pajunpää, Kiuru Sakari Telimaa, Kiuru Eija Kellokoski-Kari, Jyta Jussi Salminen, Kokkola Hanna Rinne, Kokkola (Asko Linna alkaen) Timo Mämmi, Kokkola Seppo Kässi, sihteeri 94

95 Liite 2. Työryhmät Työryhmä 1, tausta- ja tilastotiedot (VNA 2, 3, 4, 9 ) Timo Mämmi pj Minna Korkiakoski vpj Riitta Kujala Hanna Rinne (Asko Linna) Tanja Witick Tarja Oikarinen-Nybacka Hannu Pikkarainen Eija Heikkilä Arto Alpia Jari Saarinen Merja Joutsen-Onnela (ammattikorkeakoulun edustajana) Magnus Björkgren (Keski-Pohjanmaan yliopistokeskuksen edustajana) Anne Sormunen (Keski-Pohjanmaan liiton edustajana) Työryhmä 2, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (VNA 5, 10 ) Hannu Pajunpää pj Jussi Salminen vpj Hanna Rinne Raija Laukka Terttu Korte Eija Kellokoski-Kari Pirjo-Liisa Hautala-Jylhä Päivi Peltokorpi Aila-Leena Matthies (Kokkolan yliopistokeskuksen edustajana) yleislääketieteen professori 95

96 Työryhmä 3, hoito- ja palveluketjut sekä prosessit (VNA 7, 8 ) Ilkka Luoma pj Hanna Rinne vpj Hannele Tikkakoski-Alvarez Seppo Mattila Maija Juola Sakari Telimaa Pirjo-Liisa Hautala-Jylhä Pekka Kauppinen Reetta Hjelm Jari Kangasvieri Michael Djupsjöbacka Työryhmä 4, järjestämissuunnitelma (VNA 6 ) Liisa Veiskola pj Timo Mämmi vpj Hanna Rinne Jussi Salminen Seppo Kässi Tarja Oikarinen-Nybacka Eija Kellokoski-Kari Ilkka Luoma Sakari Telimaa Hannu Pajunpää Berit Haga 96

97 Liite 3. Koulutustasomittain Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Koulutustasomittain ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Koulutustasomittain Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Koko maa Koulutustasomittain

98 Liite 4. Työttömät % työvoimasta Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Vuosi 2011 Työttömät, % työvoimasta Nuorisotyöttömät, % Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta vuotiaasta työvoimasta Halsua 9 1,8 Kannus 7 8,2 1,5 Kaustinen 5,5 9,5 0,5 Kokkola 8,3 12,9 1,5 Kruunupyy 4,4 5,5 0,8 Lestijärvi 6,4 1,4 Perho 8,9 9,4 1,9 Reisjärvi 6,0 7,7 1,2 Toholampi 5,4 6,8 0,7 Veteli 7,5 9,3 1,3 KPSHP 7,5 10,9 1,3 Koko maa 9,4 11,9 2,2 Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 98

99 Liite 5. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Lestijärvi Reisjärvi Toholampi Veteli Perho KPKSP Koko maa

100 Liite 6. Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 2011 Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet ,3 Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna ,4 6,7 9,3 7,4 18,1 12,6 14,7 9,2 10,5 9,4 8,6 100

101 Liite 7. Lastensuojelutoimenpiteiden piirissä olevien määrät Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, lukumäärä Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, lukumäärä ,8 1,4 0 0,4 1,1 0,8 1, ,5 2,6 4,5 6,9 5 2,4 4 10,6 4,7 3,9 5,9 5,1 6,7 Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 101

102 Liite 8. Erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatristen avohoitokäynnit / vuotiasta Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / vuotiasta 102

103 Liite 9. Koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorien osuus Halsua 6,6 6,1 7,8 7,6 7,7 Kannus 8,3 9,5 7,9 7,7 6,1 Kaustinen 5,8 6,7 6,4 7,2 8 Kokkola 7,1 7,4 7,7 7,8 8 Kruunupyy 6,3 7,3 5,8 5,5 6,1 Lestijärvi 7 5,1 5,4 2,2 9,3 Perho 14,6 11,8 9,1 9,3 8,5 Reisjärvi 13,7 11,4 12,3 11,2 9,1 Toholampi 6 4,6 5,3 7 7,7 Veteli 6,4 5,6 6,6 7,7 7,2 K-PSHP 7,3 7,4 7,4 7,5 7,7 Koko maa 11,7 11,8 11,4 11,4 11,2 Indikaattoriin Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä sisältyvät henkilöt, jotka ko. vuonna eivät ole olleet opiskelijoita tutkintoon johtavassa koulutuksessa eikä heillä ollut tutkintoa eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Tutkintoon johtavaa koulutusta on opetushallinnon tutkintorakenteen mukainen koulutus. Lähes kaikki tätä aihetta käsittelevät indikaattorit ja tilastot on tehty poikkileikkaustilanteesta eikä niissä ole pidemmän ajan seurantaa. Se tarkoittaa sitä, että esim. jos opiskelija käy vuoden eiammatillisessa koulutuksessa ja menee seuraavana vuonna opiskelemaan, häntä ei tilastoida koulutuksessa olevaksi. Tämä selittää osin Reisjärven korkeaa koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuutta, sillä paikkakunnalla on kristillinen opisto, jossa opiskelee useat peruskoulun päättävät, he näkyvät tilastoissa koulutuksen ulkopuolella oleviksi 103

104 Liite 10. Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain 15 :n mukaan kunnan on järjestettävä alueensa raskaana olevien naisten, lasta odottavien perheiden sekä alle oppivelvollisuusikäisten lasten ja heidän perheidensä neuvolapalvelut. Kunnan perusterveydenhuollon on neuvolapalveluja järjestäessään toimittava yhteistyössä varhaiskasvatuksesta, lastensuojelusta ja muusta sosiaalihuollosta, erikoissairaanhoidosta vastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Terveydenhuoltolain 16 :n mukaan kunnan on järjestettävä kouluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien perusopetusta antavien oppilaitosten oppilaille. Kouluterveydenhuoltoon kuuluu myös oppilaan työelämään tutustuttamisen aikainen terveydenhuolto. Kunnan on kouluterveydenhuoltoa järjestäessään toimittava yhteistyössä vanhempien ja huoltajien kanssa sekä muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. Terveydenhuoltolain 17 :n mukaan kunnan perusterveydenhuollon on järjestettävä opiskeluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien lukioiden, ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten sekä korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Yliopistojen ja -ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto voidaan kunnan suostumuksella järjestää myös muulla Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston hyväksymällä tavalla. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu myös opiskelijan työharjoittelun aikainen terveydenhuolto. Kunnan perusterveydenhuollon on opiskeluterveydenhuollon palveluja järjestäessään toimittava yhteistyössä alaikäisen opiskelijan vanhempien ja huoltajien, muun opiskelijahuolto- ja opetushenkilöstön sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. 104

105 Liite 11 Alkoholijuomien myynti Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä ja koko maassa 1 1 Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kunnan alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin elintarvikeliikkeisiin, kioskeihin, huoltoasemille ja anniskeluravintoloille toimitettujen alkoholijuomien määrän 100 %:n alkoholina laskettuna litroina jokaista vastaavalla alueella asuvaa kohden. Indikaattori kuvaa alkoholijuomien tilastoidun myynnin määrää asukasta kohden. Lähde: SOTKANet 105

106 Liite 12 Yleisimmät kuolinsyyt vuotiaiden naisten yleisimmät kuolemansyyt Suomessa vuotiaiden miesten yleisimmät kuolemansyyt Suomessa

Keski-Pohjanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

Keski-Pohjanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Keski-Pohjanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelma (2.10.2013) Sisällysluettelo Tiivistelmä... 5 1. Johdanto... 11 1.1 Terveydenhuoltolain velvoite terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimiseen...

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0

Lisätiedot

18.6.2013 Ilkka Luoma, yleislääket el Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, Kiuru Joht lri, peruspalveluliikelaitos Jyta

18.6.2013 Ilkka Luoma, yleislääket el Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, Kiuru Joht lri, peruspalveluliikelaitos Jyta 18.6.2013 Ilkka Luoma, yleislääket el Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, Kiuru Joht lri, peruspalveluliikelaitos Jyta Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta Liite 3. Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta PoPSTer-hankkeen loppuraportti, liite 27.6.2017 Väkiluvut 31.12.2016 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 994 1 131 1 579 2 105 2

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 212 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Johtava ylilääkäri Arto

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö

HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) Liite 2. (HEL 2017-011196) Tiivistelmä Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaisista kustannuksista vuonna 2016 Kuntaliiton vuosittain tekemässä vertailussa terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa Ehkäisevän päihdetyön, ja terveyden edistämisen sekä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä

Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Kuntatalo, Toinen linja 14, Helsinki 7.2.2018 Timo Keistinen lääkintöneuvos Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän alueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän alueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Kunnanhallitus 228 16.09.2013 Kunnanvaltuusto 47 24.09.2013 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän alueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2014-2017 143/00.01.02/2013

Lisätiedot

Strategia Luotsaa hyvinvointia

Strategia Luotsaa hyvinvointia Strategia 2015 Luotsaa hyvinvointia Toimintaympäristön kehitysnäkymiä Ilmastonmuutokset ja globaalitalouden häiriöt aiheuttavat epävarmuutta ja ennakointivaikeuksia kaikilla toimialoilla. Julkisen talouden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 1 Kuntainfo 17.9.2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 2015 2020 Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 404 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut Markku Oinaala

Terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut Markku Oinaala Terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut 2013 Markku Oinaala 7.2.2013 Terveydenhuollon palvelut, palvelusopimus 2013 Terveydenhuollon palvelut sisältävät: lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminnan,

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO Irja Korhonen Työterveys Aalto Anne Onkila Valmet työterveys Esa Leppänen JYTE Jari Ylinen KSSHP Visa Kervinen Terveystalo työterveys Laajavuori 16.6.2017

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET

LAPSET, NUORET JA PERHEET LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017)

Sosiaali ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) Sosiaali ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) Kunnanvaltuustojen seminaari Lahdessa 3.11.2009 Valtiosihteeri Ilkka Oksala Sosiaali ja terveyspalveluiden haasteet 1. Kustannukset kasvaneet

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Työryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa:

Työryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa: 1 Väliraportti (Luonnos) Karkkilan vuoden 2012 talousarvion sopeuttaminen Karkkilan kaupunginhallitus nimesi 7.11.2011 pitämässään kokouksessa työryhmän valmistelemaan esitystä PTKY Karviaisen toiminnan

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille 1. Kallion kuntien ikääntyvän väestön määrä ja ennusteita Taulukko 1. Ikääntyvän väestön määrä Kallion kunnissa 31.12.2012 ja 31.12.2013 (ennakkoväkiluku) sekä ennuste vuosille 2014-2016, 2020, 2025, 2030

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 Keski-Suomen maakunnan väestörakenne ja väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja 2040. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen maakunnassa vuonna

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Laki. terveydenhuoltolain muuttamisesta

Laki. terveydenhuoltolain muuttamisesta Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin johdantokappale ja 1 kohta

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus

Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus 1 Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus Sairaaloiden työnjakoa, sosiaalipäivystystä ja yhteispäivystyspalveluja uudistetaan osana sote-uudistusta. Ihmisille tarjotaan jatkossakin palveluita monin

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lain tarkoitus 1 : 1) edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot