TRAUMA JA JOURNALISMI. Opas journalisteille, päätoimittajille ja esimiehille. Koonnut ja toimittanut: Mark Brayne. Suomennos: Marja Hakola

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TRAUMA JA JOURNALISMI. Opas journalisteille, päätoimittajille ja esimiehille. Koonnut ja toimittanut: Mark Brayne. Suomennos: Marja Hakola"

Transkriptio

1 1 DART CENTER for journalism & trauma TRAUMA JA JOURNALISMI Opas journalisteille, päätoimittajille ja esimiehille Koonnut ja toimittanut: Mark Brayne Suomennos: Marja Hakola Johdanto 2 Mitä trauma on? 3 Kriisiraportointi ja journalismi 5 Juttu ja miten se tehdään 5 Lähestyminen ja yhteyden luominen 5 Haastattelu 7 Mitä oikein tapahtui? 9 Mitä seuraavaksi tapahtui? 10 Kun kirjoitat tarinaa 10 Raiskauksen ja seksuaalisen väkivallan raportoinnista 11 Kriisiuutisointi yhteisössä 13 Vältä kuluneita sanontoja 13 Kriisiraportointi ja journalisti 15 Journalistin henkiset haavat 16 Miten selviytyä traumaattisista tilanteista 18 Sinnikkyyden salaisuus: pidä huolta itsestäsi 18 Tehokasta traumanhallintaa 20 Stressin oireet 23 Näin tunnistat vakavan stressin 24 Riskitekijät 24 Ohjeita trauman hoitoon 25 Lopuksi 25

2 2 JOHDANTO Liikenneonnettomuudet ja lentoturmat. Luonnonkatastrofit. Nälänhätä ja sota. Rikokset ja murhat. Tulvat. Mellakat. Lasten hyväksikäyttö ja kidutus. Raiskaus ja seksuaalinen väkivalta. Kansanmurha. Kriisien jälkivaikutukset. Menetys. Suru. Ääretön inhimillinen hätä. Järkyttävät tapahtumat ylittävät kaikki uutiskynnykset ja koskettavat meitä kaikkia. Tiedotusvälineiden kautta tapahtumista kerrotaan niille, jotka eivät olleet paikan päällä. Media paljastaa, mitä tapahtui heille, jotka joutuivat kriisin keskelle. Se kertoo, onnettomuuden vaikutuksista uhrien omaisiin, perheisiin, yhteisöön, yhteiskuntaan koko ympäröivään maailmaan. Kriisiuutisoinnilla on merkitystä, ja medialla on velvollisuus kertoa asioista hyvin. Tiedotusvälineillä on valta tuoda julki, välittää ja lievittää tai lisätä onnettomuuksien ja kuoleman ihmisille aiheuttamaa surua ja tuskaa. Kriisistä raportoiminen, tapahtuipa onnettomuus kaukana maailmalla tai lähiseudulla, vaikuttaa myös itse raportoijaan. Tiedotusvälineiden edustajat saapuvat onnettomuuspaikalle yhtä aikaa muiden ammatti-ihmisten poliisin, palokunnan ja pelastushenkilöstön kanssa mutta heillä ei useinkaan ole samanlaisia valmiuksia tunnistaa vaativien tilanteiden mukanaan tuomia psykologisia seurauksia. Urheiluselostaja tuntee hyvin selostamiensa pelien säännöt ja taloustoimittaja tietää kaiken pörssikursseista. Yhtälailla on tärkeää, että väkivaltaisuuksista ja kriiseistä raportoiva journalisti tuntee niihin liittyviä keskeisiä asioita. Oheista opasta varten haastattelimme lukuisia toimittajia ja trauman asiantuntijoita ympäri maailmaa. Olemme pyrkineet hyödyntämään heidän osaamistaan ja kokemuksiaan tässä kirjasessa. Toivomme, että opas antaa kriiseistä raportoiville journalisteilla eväitä sekä itse työhön että henkisen hyvinvoinnin vaalimiseen. Tiedotusvälineiden edustajat, yhdessä poliisin, palokunnan ja pelastushenkilöstön kanssa, ovat niiden ensimmäisten ammatti-ihmisten joukossa, jotka saapuvat onnettomuuspaikalle. Heillä ei kuitenkaan ole samanlaisia valmiuksia tunnistaa vaativien tilanteiden mukanaan tuomia psykologisia seurauksia.

3 3 MITÄ TRAUMA ON? On luonnollista, että väkivalta ja onnettomuudet herättävät ihmisessä sekä viehtymystä että kauhua. Kauan sitten, kauan ennen kuin uutisista tai journalismista osattiin uneksiakaan, suhtautumisemme traumaattisiin kokemuksiin ratkaisi pitkälti sen, että ihminen ylipäätään selviytyi ja menestyi maapallolla. Toisin sanoen onnettomuudet ovat aina olleet osa ihmiskunnan historiaa. Niitä on kuvattu niin Raamatussa, antiikin Kreikan tarinoissa (itse sana trauma on kreikkaa ja tarkoittaa lävistämistä tai haavoittamista), Shakespearen näytelmissä kuin englantilaisten runoilijoiden ensimmäisestä maailmansodasta kertovissa runoissa. Trauman tieteellinen tutkimus alkoi kuitenkin vasta 1800-luvun lopussa. Tutkimus jatkui läpi maailmansotien, ja vuonna 1980 esiteltiin diagnoosi traumaperäinen stressihäiriö (Post- Traumatic Stress Disorder, PTSD). Ennen kuin tarkastelemme lähemmin traumaa suhteessa journalismiin ja toimittajan omaan hyvinvointiin, on syytä tarkastella sitä, miten trauma eroaa tavallisesta stressistä. Psykologisesti traumaattinen tapahtuma tai kriisitilanne voi olla mikä tahansa tuntematon, ennalta arvaamaton tilanne, johon henkilö joutuu ja johon liittyy jonkinasteinen menetys, vammautuminen tai sen uhka joko todellinen tai kuviteltu. Amerikan psykiatrisen seuran (American Psychiatric Association) määritelmän mukaan traumaperäinen stressihäiriö on henkilön itsensä kokema tai todistama tapahtuma, jossa menehtyy ihmisiä tai jossa henkilö itse on vaarassa kuolla, tai hänen fyysistä koskemattomuuttaan uhataan jollain tavalla. Se voi olla tilanne, jossa henkilö saa tietää perheenjäsenen tai läheisen ihmisen yllättävästä tai väkivaltaisesta kuolemasta tai tätä kohdanneesta vakavasta tapaturmasta tai sen uhasta. Jälkimmäisen määritelmän mukaan henkilö kokee traumaattisessa tilanteessa voimakasta pelkoa, avuttomuutta ja kauhua. Hänen voidaan sanoa kärsivän traumaperäisestä stressihäiriöstä, jos hänellä vielä kuukauden kuluttua tapahtumasta on joitakin seuraavista oireista: toistuvia ja mieleen tunkeutuvia muistikuvia tapahtuneesta takaumia ja painajaisunia henkistä kylmyyttä; henkilö karttaa tapahtumaan liittyviä ihmisiä ja paikkoja jatkuvaa ahdistuneisuutta, johon liittyy ärtyneisyyttä, keskittymisvaikeuksia, unihäiriöitä sekä fyysisiä oireita kuten vatsakipuja, hikoilemista ja voimakasta säikkymistä. On väitetty, että traumaperäinen stressihäiriö olisi länsimaisen kulttuurin tuotos, jota ei tunneta muissa kulttuureissa. Vaikka traumaattisiin tapahtumiin reagoidaan eri tavoin eri kulttuureissa, ovat useimmat alan kansainväliset tutkijat sitä mieltä, että ihmisten tunnereaktioissa kriisiin eri kulttuureissa on enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroavaisuuksia.

4 4 On syytä pitää trauman määritelmä aina mielessä. Kun toimittajana kuvailet tai kohtaat äärimmäistä inhimillistä hätää niin pidä mielessä, että useimmat ihmiset toipuvat järkytyksestä ajallaan, omin voimin. Jos ihminen kuitenkin tapahtuman jälkeen masentuu tai ahdistuu, riitaantuu kumppaninsa kanssa tai turvautuu alkoholiin tai huumeisiin, niin se ei välttämättä tarkoita sitä, että hän olisi sairastunut traumaperäiseen stressihäiriöön. Useimmat alan kansainväliset tutkijat ovat sitä mieltä, että eri kulttuureja edustavien ihmisten tavoissa reagoida kriisiin on enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroavaisuuksia.

5 5 KRIISIRAPORTOINTI JA JOURNALISMI Traumaattinen tapahtuma, kuoleman ja vammautumisen pelko sekä läheltä piti -tilanteesta selviytyminen voivat vaikuttaa voimakkaasti ihmisen havainto- ja arvostelukykyyn oli kyseessä sitten onnettomuuden uhri tai siitä pelastunut, silminnäkijä tai journalisti. Aivojen tehtävänä on suodattaa, tulkita ja yrittää ymmärtää informaatiotulvaa, jota ihmisen viisi aistia tuottavat hiljaisinakin hetkinä. Kun ihminen kokee järkytyksen, järjestelmä voi nopeasti mennä pois tolaltaan, hälytystilaan. Järkyttynyt ihminen saattaa tuntea ja toimia aivan eri tavalla kuin normaalisti. Sen vuoksi traumaattisten tapahtumien silminnäkijöiden kertomuksiin on suhtauduttava suurella varauksella. Samasta syystä jopa paljon kokeneet toimittajat voivat kiihtyessään tehdä virhearvioita. Tämä on tärkeä muistaa silloin, kun toimittajana joudut itse keskelle väkivaltaista tilannetta tai tuhoaluetta tai jos olet julkaisemassa uutista, jossa lainataan ahdistunutta silminnäkijää tai kollegaa. JUTTU JA MITEN SE TEHDÄÄN Puolet toimittajista, joita tapasin, olivat todella empaattisia ja ymmärtäväisiä. Heidän suhtautumisensa vaikutti siten, että heille kerroin tarinani paljon perusteellisemmin kuin muille toimittajille. Huonojakin haastatteluita oli paljon. Kaikki ikävät haastattelutilanteet toivat traumaattiset muistot pinnalle, koska ne saivat minut tuntemaan pettymystä ja voimattomuutta. Tohtori Mary Self. Selfin toipuminen parantumattomasta syövästä oli etusivun juttu useissa kansainvälisissä lehdissä vuonna Hyviä lehtimiestapoja tulee noudattaa aina, oli työn alla minkälainen juttu tahansa. Asiat pitää kertoa tarkasti ja oikein. Nämä periaatteet on syytä muistaa erityisesti silloin, kun raportoidaan katastrofeista ja äärimmäisestä inhimillisestä kärsimyksestä. Periaatteiden noudattaminen auttaa sinua saamaan aikaan paremman jutun ja varmistamaan sen, että et tahattomasti vahingoita niitä ihmisiä, jotka esiintyvät jutussasi. Seuraavissa ohjeissa on otettu huomioon se, että työskentelyolosuhteet voivat joskus olla kiireiset, sekavat ja vaaralliset. Nämä neuvot pätevät kuitenkin aina: silloin, kun teet juttua omassa yhteisössäsi tapahtuneesta rikoksesta tai onnettomuudesta ja silloin, kun raportoit sodasta tai maailmanlaajuisesta katastrofista. Ohjeet sopivat sekä päivittäin juttuja tekeville että niille, joilla on enemmän aikaa työstää juttujaan (tutkivat journalistit ja dokumenttifilmien tekijät). Lähestyminen ja yhteyden luominen Kun joudut keskelle traumaattista tapahtumaa tai sen jälkimaininkeja: pysähdy, katso ympärillesi ja kuuntele. Paina näkymä mieleesi. Hallitse itsesi. Vedä henkeä. Anna itsellesi aikaa, ole kärsivällinen. Jos ihmiset ympärilläsi ovat paniikissa, ole valmis tarjoamaan apuasi ja tukeasi ennen varsinaisen työsi aloittamista. Onhan journalistikin ihminen! Muista kuitenkin, että et ole pelastaja ammatiltasi; olet paikalla toimittajana, joka voi auttaa raportoimalla tapahtuneesta.

6 6 Valmistaudu siihen, että ihmisten reaktiot kriisitilanteessa vaihtelevat laidasta laitaan. Niin uhrit, pelastuneet, lähimmäisensä menettäneet kuin silminnäkijät ja onnettomuuden jälkeen paikalle osuneet ihmiset saattavat käyttäytyä yllättävästi, jopa pelottavasti. Jotkut näyttävän ottavan tilanteen kylmän rauhallisesti ja järkevästi. He käyttäytyvä mallikkaasti ja näyttävät hallitsevan itsensä täydellisesti. Toisilla taas tunteet tulevat rajusti pintaan. He romahtavat surun ja epätoivon alla. He ovat tuntevat vihaa ja katkeruutta. He käyttäytyvät sekavasti, ovat poissa tolaltaan. He eivät kykene ottamaan vastaan uutta tietoa. He ovat kuin jäässä, kykenemättömiä sanomaan mitään. Heidän henkiset voimavaransa ovat lopussa ja he tuntevat itsensä haavoitetuiksi, paljaiksi ja tyhjiksi. Erilaisista reaktioista huolimatta muista aina, että tapahtuma on tunnetasolla vaikuttanut voimakkaasti kaikkiin. Puhuttele ihmisiä harkiten, kunnioittavasti ja ystävällisesti. Esittele itsesi, katso ihmistä silmiin ja kerro, miksi haluat jutella hänen kanssaan. Etene hitaasti ja rauhallisesti, älä kiirehdi, vaikka tilanne olisi kuinka kaoottinen. Älä missään nimessä työnnä mikrofonia jonkun nenän eteen ja ala heti kyselemään tapahtuneesta. Näkemäsi ihmiset ovat kokeneet valtavan järkytyksen. Jälkeenpäin he eivät ehkä muista mitään siitä, mitä kysyit heiltä tai mitä he vastasivat. On siis tärkeää, että annat heidän rauhassa päättää, jos he haluavat puhua sinulle vai ei. Älä painosta heitä lupaamalla palkkiota tai sanomalla, että haastattelu voisi auttaa muita ihmisiä. Jos työskentelet uutisryhmän kanssa, pyri esittelemään ryhmäsi jäsenet haastateltavalle ja kertomaan, mitä kukin heistä tekee. Onnettomuudessa loukkaantuneet, siitä selviytyneet, uhrien omaiset ja ystävät yrittävät kaikin voimin selviytyä heitä kohdanneesta katastrofista. Heitä ei voi haastatella samoin periaattein kuin poliitikkoa tai asiantuntijaa. Anna haastateltavan viedä keskustelua eteenpäin. Olipa sinulla kuinka kiire tahansa, anna haastateltavan määrätä keskustelun tahti. Anna hänen pitää taukoja ja päättää, milloin haastattelu loppuu. Jos nauhoitat haastattelua, sovi tauon merkiksi vaikka käden heilautus. Ei ole sopivaa, että yrität saada haastateltavan liikuttumaan. Mutta jos hän alkaa kesken kaiken itkeä, älä pelästy. Itku on luonnollinen reaktio ahdistukseen. Se saattaa olla myös merkki siitä, että haastateltava kokee olonsa turvalliseksi seurassasi. Useimmiten henkilö on valmis jatkamaan kertomustaan pahimman liikutuksen mentyä ohi. Pidä mukanasi puhtaita nenäliinoja äläkä epäröi tarjota niitä, tahdikkaasti ja ystävällisesti. Sekavissa olosuhteissa kohtaamasi ihmiset ovat harvoin kovin perillä mediaan liittyvistä yksityiskohdista. Pyri kertomaan heille, miten heidän tarinaansa ja kuviaan tullaan käyttämään tai että mahdollisesti niitä ei käytetä lainkaan. Haastattelua pyytäviä toimittajia saattaa olla useita, ja haastateltava voi kaivata apua pyyntöjen tulvassa. Suhtaudu myönteisesti, jos hän haluaa ottaa haastatteluun mukaan ystävän tai hän haluaa puhua medialle edustajan välityksellä. Voit hyvin sanoa olevasi pahoillasi tapahtuneesta. Sanoillasi et ota syyllisyyttä tai vastuuta onnettomuudesta niskoillesi osoitat vain olevasi tunteva ihminen. Älä kuitenkaan teeskentele myötätuntoa. Kohtele ihmisiä siten, kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan vastaavassa tilanteessa.

7 7 Jos haastateltava näyttää olevan huolissaan siitä, mitä hän on sinulle sanonut ja jos sinulla on aikaa, näytä hänelle muistiinpanojasi tai anna hänen kuunnella nauhoitusta. Siten varmistat, asia on ymmärretty oikein. Kun pyydät omaisilta käyttöösi valokuvia kuolleista tai loukkaantuneista, anna heidän ehdottaa, mitä kuvia olisi hyvä käyttää. Varmista myös, millä nimellä uhreja kutsuttiin. Jos tilanne sallii tosin nopeasti etenevän kriisin tai taistelun keskellä se voi olla mahdotonta kysy, jos haastateltava haluaa kysyä sinulta jotakin. Anna hänelle yhteystietosi. Hän saattaa olla halukas puhumaan vasta pahimman mentyä ohi. Yhteenvetona todettakoon, että toimittajan tai filmintekijän ei pidä koskaan aiheettomasti hankaloittaa haastateltavien elämää. Kun raportoit äärimmäisestä inhimillisestä hädästä, mikään ei anna oikeutta epäkunnioittavalle tai ajattelemattomalle journalismille. Vielä yksi tärkeä seikka: Tieto läheisen ihmisen kuolemasta on äärimmäisen rankka kokemus. Ennen kuin lähestyt omaisensa menettänyttä ihmistä, yritä mahdollisuuksien mukaan selvittää, onko hän jo saanut tiedon asiaankuuluvalta viranomaiselta. Yritä välttää tilannetta, jossa sinun on kerrottava suru-uutinen omaiselle tai ystävälle. Haastattelu Onnistunut haastattelu on oleellinen osa kaikkea journalistista työtä. Kriisiuutisoinnissa haastattelijalta vaaditaan erityistä tahdikkuutta ja huomaavaisuutta. Ei riitä, että osaa kysyä hyviä kysymyksiä. On osattava luoda, nopeastikin, tilanne, jossa sekä haastateltava että haastattelija voivat antaa parastaan. Ennen kuin lähestyt ketään tai aloitat haastattelun, selvitä itsellesi mitä haluat saada irti keskustelusta: Miten kyseisen henkilön kokemukset sopivat juttukehykseen? Mitä tietoja tarvitset? Tee pohjatyö ja valmistaudu haastatteluun, mutta pidä mielessä, että tärkein tieto tulee haastateltavaltasi. Tapahtumat ovat voineet saada sinutkin tuntemaan itsesi hermostuneeksi, pelokkaaksi tai jopa vihaiseksi. Opi tunteistasi, älä anna niiden häiritä ajatteluasi. Kysy, saatko esittää vaikealta tuntuvia kysymyksiä. Sitten: keskity kuuntelemaan! Toimittajan ei koskaan pidä puhua liikaa. Ole vastaanottavainen. Katso haastateltavaa silmiin, jäljittele hänen liikkeitään ja näytä elein ja ilmein, että todella kuuntelet häntä. Muistathan, että sanojen lisäksi ihmiset viestivät kehollaan ja äänen sävyillään. Keskustelun jäsentäminen auttaa sekä haastateltavaa että haastattelijaa hallitsemaan tilannetta ja lisää molemminpuolista luottamusta. Puhu selkeästi ja rauhallisesti. Pitäydy tosiseikoissa erityisesti haastattelun alkuvaiheessa. Auta haastateltavaa käymällä yhdessä läpi tapahtuman yksityiskohtia: mitä tapahtui ennen onnettomuutta, mitä haastateltava koki silloin, mitä onnettomuuden jälkeen tapahtui. Yksinkertaiset, helpot kysymykset toimivat parhaiten. Vältä kysymyksiä, joihin vastaus on kyllä tai ei. Esitä yksi kysymys kerrallaan.

8 8 Ole utelias. Käytä sanontoja, jotka johdattelevat eteenpäin, kuten: Kerro lisää, Mitä sitten tapahtui?, Tarkoitatko, että? Toista, tiivistä, kiteytä, varmista. Loivenna kysymyksiä aloittamalla esimerkiksi: Minua ihmetyttää, että miksi Salli haastateltavan olla ääneti, ja anna hänen pitää taukoja. Lausu ääneen huomiosi: Näen sinun hymyilevän. Älä koskaan kysy haastateltavalta: Miltä sinusta tuntuu?. Se on journalistien eniten käyttämä mutta vähiten tuloksia tuottava kysymys. Se voi saada haastateltavasi purskahtamaan itkuun, mutta mitään järkevää, hyödyllistä tai käyttökelpoista vastausta sinun on turha odottaa. Kysymys on turhauttava ja sopimaton myös onnettomuudessa vammautuneiden ja siitä pelastuneiden mielestä. Kysy mieluummin: Miten voit nyt? tai Miten koit sen? tai Mitä mieltä olet? Jos käytät apunasi tulkkia, et voi saada selville kaikkea mitä haastateltava sanoo. Roolisi keskustelussa on silti tärkeä, sillä voit olemuksellasi rauhoittaa tai hermostuttaa haastateltavaa. Tulkki on yhteistyökumppanisi, joka auttaa sinua ymmärtämään faktat ja tärkeät yksityiskohdat. Haastateltavan eleet, ilmeet ja äänensävy kertovat myös paljon. Varo liiallista empaattisuutta. Muista, että et ole paikan päällä pelastamassa tai lohduttamassa henkilöä, jota haastattelet. Ei ole hyväksi teille kummallekaan, jos ylität ammattisi raja-aidat ja alat terapoida haastateltavaa. Jos mahdollista, niin kerro etukäteen, kuinka kauan haastattelu arviolta kestää. Aikarajan asettaminen saattaa tehdä tuskallisista asioista puhumisen helpommaksi. Osoita selvästi, milloin haastattelu on päättynyt. Kiinnitä erityistä huomiota tapaan, jolla lopetat haastattelun. Jos keskeytät sen äkillisesti, koska keskustelu alkoi painostaa sinua tai koska arvelit haastateltavan haluavan lopettaa, aiheutat lisää ahdistusta keskustelukumppanillesi. Kerro hänelle, kun olet päättämässä haastattelua. Kerro, kuinka kauan aikaa on jäljellä. Kysy, onko hänellä vielä jotain kerrottavaa. Jos haastateltava on edelleen selvästi järkyttynyt tapahtuneesta, kysy voitko hakea paikalle ystävän tai tukihenkilön. Lyhyesti siis: Kun toimit oikein, saat haastatteluiden kautta runsaasti tietoa juttuasi varten. Hyvästä jutusta on hyötyä sinulle itsellesi, haastattelemillesi ihmisille ja journalismille!

9 9 MITÄ OIKEASTAAN TAPAHTUI? Tiede- ja taloustoimittajien on tunnettava aihealueensa hyvin voidakseen kertoa niistä. Myös traumaattisista tapahtumista ja äärimmäisestä hädästä tiedottamiseen liittyy sääntöjä ja lainalaisuuksia, jotka niistä raportoivan on hyvä tietää. Monet kriisitilanteisiin joutuneet ihmiset kärsivät välittömästi kriisin jälkeen oireista, jotka muistuttava traumaperäistä stressihäiriötä. Henkilöllä saattaa olla tunkeutuvia muistikuvia, hän on turtunut, hän eristäytyy muista tai hän käy ylikierroksilla. Nämä ovat kaikki inhimillisiä reaktioita järkytykseen. Onnettomuuden aiheuttama psyykkinen stressi on yhtä luonnollinen kuin verenvuoto, mustelma tai luunmurtuma. Ne kaikki ovat merkkejä parantumisprosessien käynnistymisestä. Haavojen parantuminen kestää parisen viikkoa, luunmurtumien muutaman kuukauden. Myös järkytyksestä toipuminen vie oman aikansa. Useimmat ihmiset voivat huomattavasti paremmin neljästä kuuteen viikkoa traumaattisen tapahtuman jälkeen. Heti kriisin jälkeen uhrit tarvitsevat ensisijaisesti käytännön apua, lähimmäistensä tukea ja rakkautta sekä asiallista tietoa traumasta ja siitä toipumisesta. Myös klassisella kriisillä on oma syklinsä. Journalistin on hyvä tietää, missä vaiheessa kulloinkin ollaan menossa. Se auttaa häntä arvioimaan asioita kaikkein raastavimpina hetkinä: Kun ihmiset tajuavat, mitä oikeastaan on tapahtunut, he ovat yhtä aikaa järkyttyneitä, sekavia ja hämmentyneitä. Jotkut eivät pysty sanomaan sanaakaan. Traumaattisen tapahtuman alkuvaiheeseen liittyy usein pelottavia huhuja, jotka liittyvät kuolleiden lukumäärään, kulkutauteihin ja yleiseen sekasortoon. Jotkin huhut saattavat pitää paikkansa, mutta useimmiten ensimmäiset huhupuheet ja tiedot osoittautuvat vääriksi. Melko pian, kun pelastustoimet pääsevät vauhtiin ja media saapuu paikalle, esille nostetaan sankarit. Lehdissä kerrotaan rohkeista pelastajista ja pelastetuista, yhteisön sinnikkyydestä ja niin edelleen. Sankaritarinat ovat joskus tarpeen ja avuksikin, mutta samalla ne voivat olla merkki siitä, että yhteisö kieltäytyy hyväksymästä tapahtuman todellisia mittasuhteita. Adrenaliinipitoinen alkuvaihe kestää useimmiten vain muutaman päivän. Sen jälkeen sekä media että onnettomuudessa vammautuneet ja siitä pelastuneet siirtyvät syyttelyvaiheeseen. Moititaan hitaasti edenneitä pelastustoimia, hallituksen epäjohdonmukaisia lausuntoja tai maanjäristyksessä sortuneiden talojen rakentajia. Joidenkin päivien ja viikkojen kuluttua, aina sen mukaan kuinka vakava onnettomuus oli, siirrytään eteenpäin. Tiedotusvälineissä näkyy otsikoita muistakin aiheista, elämä jatkuu. Suurelle yleisölle tapahtuma on jo ohi. Yksilöinä käymme edelleen läpi tunteita, jotka kriisi meissä aiheutti. Useimmat meistä palaavat arkeen muutaman viikon sisällä, mutta joihinkin tapahtuma voi jättää syvät arvet, jopa vuosiksi sen jälkeen, kun media on lopettanut aiheen käsittelyn. Kukin meistä toipuu tai ei toivu omalla tavallaan. Pidä mielessä nämä edellä kerrotut vaiheet, kun raportoit traumaattisista tapahtumista.

10 10 MITÄ SEURAAVAKSI TAPAHTUI? Meidän pitäisi käyttää enemmän aikaa sen selvittämiseksi, mitä ihmisille tapahtuu sen jälkeen, kun toimittajat ja valokuvaajat ovat lähteneet onnettomuuspaikalta. Itse tapahtuman kuvaaminen on vain osa tarinaa. Media näyttää surun, vihan ja kyyneleet, mutta on olemassa paljon muitakin tunteita ja mielialoja, jotka helposti unohtuvat nykyisessä hektisessä ajassamme. Jos haluamme kertoa ihmisille tämän päivän todellisuudesta, niin meidän on kerrottava myös siitä, miten ihmiset yrittävät rakentaa elämäänsä uudelleen ja hyväksyä heitä kohdanneen menetyksen. Peter Burdin, BBC Jos journalismin ensimmäisessä näytöksessä kerrotaan juuri tapahtuneesta onnettomuudesta ja siitä, mitä ihmisille tapahtui verestä, kivusta, väkivallasta ja epätoivosta niin silloin toinen näytös on usein kertomatta jäävä tarina siitä, mitä tapahtui myöhemmin. Toisessa näytöksessä kuvataan haavojen umpeutumista ja ihmisten toipumista sekä käydään läpi mennyttä. Se kaikki auttaa yhteisöä, perheitä ja yksilöitä jättämään kokemansa trauman taakseen ja löytämään uusia merkityksiä elämäänsä. Mutta aina asiat eivät suju käsikirjoituksen mukaan, ja silloin jäljelle jää katkeruus. Mitä tahansa kriisin jälkeen tapahtuukin, niin journalisteilla on velvollisuus raportoida lukijoilleen, kuuntelijoilleen ja katselijoilleen kriisin ensimmäisestä ja toisesta näytöksestä. KUN KIRJOITAT TARINAA Kun kirjoitat juttua tuhoisasta onnettomuudesta tai tragediasta, älä liioittele tai kaunistele asioita. Luota hyvään, sujuvaan ja tosiasioihin perustuvaan journalismiin, jossa on mukana ripaus myötätuntoa Pidä huolta siitä, että jutussa mainitut tosiasiat, lainaukset ja yksityiskohdat pitävät paikkansa. Kriisistä kertovat jutut on tehtävä erityisellä huolella, ajatuksella ja tahdikkuudella. Vaikka tutkimuksissa onkin todettu, että huono kriisiuutisointi harvoin traumatisoi uudelleen kriisin kokeneita ihmisiä, monia heistä ahdistaa se tapa, millä heistä on kirjoitettu. Jopa pienetkin virheet jutussa voivat masentaa. Siksi on tärkeää, että toimittajana tarkistat nimet, faktat, ajat ja paikkojen nimet moneen kertaan. Kun kirjoitat murhenäytelmästä, punnitse tarkkaan tarinasi yksityiskohtia sekä siinä esiintyvien ihmisten turvallisuutta ja hyvinvointia. On tilanteita, jolloin haastateltavan henkilöllisyys ei saa paljastua, sillä hän voi joutua koston kohteeksi. Jos kyseessä on raiskaustapaus, uhria voidaan syyllistä jutun takia lisää. (Lisää kohdassa Seksuaalisen väkivallan raportointi.) Kuuntele kohteliaasti ja kirjaa huolellisesti kaikki, mitä sinulle kerrotaan. Kun kirjoitat juttuasi, pyri lainaamaan haastateltavaasi sanasta sanaan. Korjaa vain pahimmat kielioppivirheet. Älä epäröi soittaa haastateltavallesi ja tarkistaa epäselvää asiaa. On pienempi paha häiritä häntä puhelinsoitolla kuin julkaista jotain, joka ei pidä paikkaansa. Onko valmis teksti sellainen, johon itse olisit tyytyväinen, jos siinä kuvatut asiat olisivat tapahtuneet sinulle? Onko asiat kerrottu oikein? Jos toimittajan vaistosi sanoo, että kaikki ei ole kohdallaan, niin kirjoita teksti uudelleen.

11 11 RAISKAUKSEN JA SEKSUAALISEN VÄKIVALLAN RAPORTOINNISTA Raiskaus on ihmiselle äärimmäisen traumatisoiva kokemus. Monissa kulttuureissa raiskaukseen liittyy lisäksi häpeän leima, ja raiskauksen uhri saatetaan jopa karkottaa yhteisöstä. Toimittajana sinun on otettava tämä huomioon, kun pyydät uhrilta haastattelua. Ajattelemattomasti kirjoitettu artikkeli voi pahimmassa tapauksessa johtaa uhrin itsemurhaan tai murhatuksi tulemiseen. Murhaajat voivat olla uhrin sukulaisia tai raiskaajia. Seksuaalinen väkivalta voi tarkoittaa raiskausta tai muuta seksuaalista toimintaa, johon henkilö pakotetaan. Seksuaalista väkivaltaa voi olla perheen sisällä, parisuhteessa ja avioliitossa, tai pakottaja voi olla uhrille täysin tuntematon. Seksuaalisen väkivallan kohteeksi voi joutua missä tahansa: yksityiskodissa, leikkipuistossa, autiolla kadulla, yökerhossa, vankilassa tai taistelukentällä. Kun raportoit seksuaalisesta väkivallasta, noudata erityistä valppautta. Hyödynnä oppaamme ohjeita ja ota huomioon seuraavat seikat: Voimattomuus: raiskauksen uhria on loukattu erityisellä tavalla. Hän saattaa tuntea itsensä likaiseksi, nöyryytetyksi ja voimattomaksi. Hän ehkä pelkää väkivallan tekijöiden kostoa. Sota: Seksuaalinen väkivalta on ollut sodan ruma seuralainen kautta historian. Nykyään se mielletään yhä selkeämmin osaksi sodankäyntiä. Valmistaudu siihen, että kuulet tämänsuuntaisia kertomuksia. Suhtaudu kertomuksiin journalistille ominaisella varovaisuudella, mutta kuuntele uhrien kertomuksia tarkasti ja kunnioittaen. Haastattelu: Pyri haastattelemaan uhria yksin. Hän saattaa kauhistua, jos mukanasi on joukko muita toimittajia, tulkkeja, valokuvaajia, tuottajia ja avustajia. Ota mukaasi vain tarpeelliset avustajat, ja jos mahdollista, käytä itse teknisiä laitteita. Pyydä kaikkia, jotka eivät ole uhrin lähipiiriläisiä, poistumaan. Nämä voivat olla sotilaita, kylänvanhempia, yhteisön johtajia, avustustyöntekijöitä ja kyläläisiä. Kysy, jos haastateltava haluaisi jonkun perheestään paikalle. Älä päästä lapsia kuuloetäisyydelle. Haastattelijan sukupuoli: Raiskauksen uhriksi useaan kertaan joutunut nainen saattaa tuntea olonsa levollisemmaksi naispuolisen haastattelijan seurassa. Toki miestoimittajakin voi luoda turvallisen keskusteluilmapiirin. Kysy haastateltavan mielipidettä asiasta. Jos hän epäröi puhua miehelle, pyydä naispuolista kollegaa tekemään haastattelu. Häpeä: Tiedosta uhrin vaikea tilanne. Hänet on häpäisty ja nöyryytetty. Monissa islaminuskoisissa maissa sekä useissa Afrikan maissa aviomiehet, sukulaiset ja naapurit voivat karkottaa raiskatun naisen yhteisöstään, jopa tappaa hänet. Pitämällä uhrin henkilöllisyyden salassa et aseta häntä alttiiksi henkiselle tai ruumiilliselle väkivallalle. Painostus: Älä milloinkaan painosta seksuaalista väkivaltaa kokenutta kertomaan tarinaansa lupaamalla esimerkiksi palkkiota haastattelusta. Älä myöskään painosta häntä sanomalla, että tarinan julkaiseminen voi auttaa uhria tai muuttaa olosuhteita tai toimintatapoja.

12 12 Nimettömänä esiintyminen: älä koskaan paljasta uhrin henkilöllisyyttä ilman hänen yksiselitteistä ja vapaaehtoista suostumustaan. Useissa maissa laki kieltää raiskauksen uhriksi joutuneen henkilöllisyyden paljastamisen. Pelkän etunimen käyttö tai nimen muuttaminen ei aina auta peittämään henkilöllisyyttä. Internetin välityksellä kuka tahansa voi lukea artikkelisi, lehden normaali lukijakunnan lisäksi. Älä kerro henkilön oikeaa ikää, työpaikkaa tai kotikylää. Pidä huoli, että et vahingossakaan jätä juttuun yksityiskohtia, joista uhrin voi tunnistaa. Henkilön kuvaaminen: Valokuvaa tai filmaa haastateltavaasi takaapäin, valoa vasten tai varjossa. Koska kuvankäsittely tietokoneella on nykyään helppoa, ole erityisen varovainen, jos kuvaat haastateltavaa tai hänen kasvojaan sivusta tai yrität tehdä kuvasta epäselvän. Syyllisyys: Raiskauksen uhri tuntee usein syyllisyyttä siitä, mitä hänelle tapahtui. Uutinen, jossa annetaan ymmärtää, että asia voisi ollakin näin, on äärimmäisen vahingollinen asianomaiselle. Noudata erityistä varovaisuutta, kun kuvailet jutussasi tapahtumia tai syytöksiä. Yksityiskohdat: Väkivaltaisten tekojen voimakas kuvaaminen voi joskus olla paikallaan. Se voi herättää viranomaiset toimimaan tai saada aikaan muutoksia lainsäädäntöön. Ole kuitenkin varovainen kuvaustesi suhteen. Antavatko ne jutullesi lisäarvoa vai huonontavatko ne uhrin asemaa? Paikalliset normit: Tietyissä kulttuureissa uhrin koskettamista tai silmiin katsomista pidetään loukkaavana. Ota selville, mikä yhteisössä on sallittua ja mikä ei. Voi olla, että sanaa raiskaus ei ole sopiva käyttää. Miestoimittajan ei ole hyvä haastatella raiskauksen uhriksi joutunutta naista suljettujen ovien takana, sillä se saattaa herättää pahennusta yhteisössä. Avun hakeminen: Artikkelisi tai ohjelmasi saattaa tuoda joillekin lukijoille tai kuulijoille mieleen omakohtaisia kokemuksia raiskauksesta tai seksuaalisesta väkivallasta. Kerro heille juttusi lopussa, mistä he voivat hakea apua.

13 13 KRIISIUUTISOINTI YHTEISÖSSÄ Samalla kun välität yleisölle tietoa siitä, mitä oikeastaan tapahtui ja miten yhteisö ja viranomaiset reagoivat, pyri kertomaan myös ihmisistä, jotka olivat osallisena tapahtumassa. Kirjoita lyhyitä tarinoita henkilöstä ja hänen perheestään, heidän elämänsä erityispiirteistä ja siitä, miten ne vaikuttivat toisiinsa. Usein uhrin omaiset puhuvat mielellään silloin, kun toimittaja kertoo heille avoimesti, minkälaista tarinaa hän on tekemässä. Yhdysvalloissa vuonna 1995 tapahtuneen Oklahoma Cityn pommi-iskun jälkeen paikallinen sanomalehti otsikoi tällaiset tarinat Kuvauksia elämästä. World Trade Centeriin kohdistuneen iskun jälkeen The New York Times julkaisi lyhyitä elämäkertoja otsikolla Surun muotokuvia. Lyhyitä, yhdenmukaisia uhreista kertovia tarinoita voi julkaista päivittäin, aina kunnes kaikki uhrit ovat tulleet kuvatuiksi. Lyhyet jutut voivat joskus johtaa laajempiin artikkeleihin. Kerro jutussasi kuinka ihmiset auttavat toisiaan ja seuraa heidän toipumisprosessiaan. Anna lukijoille, kuuntelijoille ja katselijoille linkkejä lähteisiin, joista he saavat lisätietoa ja apua. Toimittajana voit aivan hyvin välittää ihmisille sekä tietoa että toivoa. Kun haastattelet ihmisiä, suhtaudu varauksella tilanteeseen, jossa joku puhuu koko yhteisön puolesta. Sanavalmiit yksilöt onnettomuudesta pelastuneet, silminnäkijät, uhrin perheenjäsenet ja työtoverit saattavat tuntea olonsa vaivaantuneiksi, jos heidät julkisuudessa nostetaan etualalle. Samanaikaisesti jotkut yhteisön jäsenistä voivat olla katkeria siitä, että yksi ihminen tai tietty perhe saa enemmän huomiota kuin muut. Tämä voi pienissä yhteisöissä aiheuttaa välien tulehtumisen pitkäksikin aikaa. Kysy itseltäsi: Mitä tietoja suuri yleisö tarvitsee? Milloin kriisiuutisointi on syytä lopettaa? Voiko toimittajalle syntyä pakkomielle jatkaa onnettomuudesta kirjoittamista, vaikka lukijat haluaisivat jo lukea muistakin asioista? Joukkomurha tai suuronnettomuus eivät saa olla ainoita yhteisön asioita, jotka ylittävät uutiskynnyksen. VÄLTÄ KULUNEITA SANONTOJA Kun raportoit traumaattisista tapahtumista, valikoi huolella käyttämäsi sanat ja sanonnat. Mieti, saatko niiden kautta viestisi hyvin perille. Käytä asiallisia kielikuvia, vältä alleviivaavaa ja ylitunteellista kieltä. Älä kirjoita esimerkiksi: Järkyttynyt yhteisö suree kuolleitaan Tämä kuulostaa pinnalliselta ja itsestään selvältä. Kirjoita yksinkertaisesti siitä, mitä tapahtui ja mitkä olivat ihmisten reaktiot. Kyläläiset yrittävät yhä sopeutua tuhon seurauksiin Totta kai he yrittävät. Jälleen kerran: kerro siitä, mitä ihmiset tekevät ja sanovat. Yhteisössä surraan vielä tänäänkin tai Jo nyt vanhemmat/veljet/siskot kaipaavat poikaansa/veljeään Nämä lauseet antavat ymmärtää, että suru olisi ajallisesti tarkkaan määritelty että suremisen pitäisi alkaa tietyllä hetkellä ja että sen pitäisi päättyä tietyn ajan kuluttua. Aivan kuin tietyn ajan ylittäminen olisi epäluonnollista tai tavatonta. Paikalla on koulutettuja terapeutteja Uutisarvoa olisi ehkä sillä, jos terapeutit eivät olisi koulutettuja. Sitä paitsi ammatti-ihmiset, jotka tuodaan paikan päälle välittömästi tragedian jälkeen, eivät välttämättä heti anna onnettomuuden uhreille ja pelastuneille henkistä terapiaa. Sen sijaan he auttavat käytännön asioissa ja kuuntelemalla.

14 14 Herra X saa terapiaa. Tarkista ammattilaisilta, että minkälaista terapiaa on tarjolla. Kyse ei todennäköisesti ole kriisiterapiasta, jota suositellaan vain niille, jotka eivät normaalisti ala toipua onnettomuuden jälkeen. Toipumista voidaan todellisuudessa arvioida vasta muutamien viikkojen kuluttua tapahtumasta. Yhteisö/koulu/perhe ei koskaan tule selviämään tragediasta. Useimmat ihmiset ja yhteisöt selviävät, usein jopa hämmästyttävän nopeasti. Olennaista on, että kokemukset ovat muuttaneet ihmisiä. Kerro jutussasi miten. Monet kriisitilanteisiin joutuneet ihmiset kärsivät välittömästi kriisin jälkeen oireista, jotka muistuttava traumaperäisen stressihäiriön oireita. Henkilöllä saattaa olla tunkeutuvia muistikuvia, hän on turtunut, hän eristäytyy muista tai hän käy ylikierroksilla. Nämä ovat kaikki hyvin inhimillisiä reaktioita järkytykseen.

15 15 KRIISIRAPORTOINTI JA JOURNALISTI Olemme edellä käsitelleet traumaattisten tapahtumien merkitystä journalismissa. Entä mitä journalistin pitäisi ottaa tästä kaikesta opiksi? Nimet ja muut yksityiskohdat on muutettu seuraavissa kertomuksissa: John, televisiokanavan kuvatoimittaja, oli työnsä äärellä syyskuussa 2001, kun ensimmäiset kuvat terrori-iskusta New Yorkissa alkoivat levitä ihmisten tietoisuuteen. Vuorokauden ajan hän katseli televisioruudulta kuvia kuolemasta: menehtyviä ihmisiä ja torneista putoavia ruumiita. Joitakin viikkoja myöhemmin John koki täydellisen hermoromahduksen eikä ymmärtänyt miksi. Myöhemmin paljastui, että terrori-isku oli palauttanut hänen mieleensä muistot sodasta, jossa hän oli taistellut kymmenen vuotta aiemmin. Hän oli yrittänyt unohtaa sotakokemukset, mutta nyt ne pääsivät valloilleen ja aiheuttivat hänelle traumaperäisen stressihäiriön. Sarah, paikallisen tv-kanavan rikostoimittaja, raportoi oikeudenkäynnistä, jossa kolmea miestä syytettiin nuoren miehen hakkaamisesta kuoliaaksi moukareilla. Tapauksen yksityiskohdat olivat niin karmeita, että tv-asema päättikin jättää jutun lähettämättä. Sarah joutui käymään läpi yksin oikeudessa kuulemansa asiat. Hän alkoi nähdä painajaisia. Hän ei lopulta saanut nukuttua. Vasta sen jälkeen, kun ystävä oli selittänyt Sarahille, että ongelmat juonsivat juurensa kyseisestä rikosjutusta, hän alkoi voida paremmin. Jevgenia oli syntynyt Tshetsheniassa, mutta asui ja työskenteli radiossa Englannissa, venäjänkielisten ohjelmien parissa. Kun sota syttyi hänen kotimaassaan, Jevgenia oli asunut Englannissa jo kolme vuotta. Vuosien ajan hän kuunteli ja toimitti juttuja sodan kauheuksista. Ymmärtämättä itsekään mitä oli tapahtumassa, hän sairastui traumaperäiseen stressihäiriöön. Kun hänelle ja hänen esimiehilleen vihdoin selvisi, mistä oli kysymys, Jevgenia joutui pitkälle sairaslomalle. Vastavalmistunut Andrew oli juuri aloittanut työnsä paikallislehden reportterina kun hän joutui tekemään uutisen pahasta autokolarista. Kaksi nuorta miestä oli ajanut ojaan nopeassa vauhdissa ja törmännyt puuhun. Andrew, joka ei koskaan ollut nähnyt ruumista, järkyttyi nähdessään miesten tunnistamattomiksi murskautuneet ruumiit autonromun seassa. Vielä vuosien kuluttua hän saattoi herätä yöllä hiestä märkänä, mielessään näkymä onnettomuudesta. Hän ei uskaltanut puhua asiasta kenellekään, sillä hän pelkäsi, että hänen ei uskottaisi enää pärjäävän työssään. Davidin kompastuskiveksi muodostui matka nälänhätäalueelle Afrikkaan. Hän oli ollut alueella ennenkin ja uskoi pärjäävänsä. Kuolevan lapsen äidin hätä ja Davidin tuntema avuttomuus saivat Davidin mielen järkkymään hänen palattuaan matkalta.

16 16 JOURNALISTIN HENKISET HAAVAT Ykköstyypin traumaksi kutsutaan yhtäkkistä, yksittäistä ja ulkopäin tunnistettavaa tilannetta. Ihminen joutuu onnettomuuteen, pelastuu täpärästi kuolemalta tai näkee murhan tai ampumisvälikohtauksen. Kakkostyypin trauma on luonteeltaan erilainen. Se on usein se viimeinen pisara asia, joka lopulta murtaa jo valmiiksi stressatun mielen. Trauman voi laukaista jokin hyvin yksinkertainen asia kuten esimiehen moite tai perheen lemmikin kuolema. Jokainen meistä, journalistit mukaan lukien, käsittelee traumaa omalla tavallaan. Asiaan vaikuttavat niin ihmisen luonne ja kokemukset kuin hänen tapaansa reagoida silminnäkijöiden kertomuksiin ja uutisointiin kriisistä. Kriisin jälkeinen aika voi olla vaikeaa journalistille. Varsinkin sen jälkeen, kun tapahtumien uutisointi kiihkeiden ja toimintaa täynnä olevien päivien tai viikkojen jälkeen loppuu. Elämä tuntuu tyhjältä, sekavalta, joskus jopa masentavalta. Ajan myötä useimmat meistä kuitenkin selviävät. Meidät on yksinkertaisesti rakennettu siten. Jos meillä ei olisi tahtoa ja kykyä toipua järkytyksistä, emme olisi selviytyneet hengissä ja menestyneet planeetallamme alun pitäenkään. Monet journalistit, jotka raportoivat ihmisten hädästä, pitävät työtään tärkeänä ja erittäin palkitsevana, sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla. Voidakseen tehdä vaativaa työtään heidän on kuitenkin, samalla tavoin kuin lääkärien ja poliisien, pidettävä etäisyyttä pelastuneisiin ja silminnäkijöihin, joista he kirjoittavat. Valokuvaajat ja kameramiehet kärsivät usein vähitellen syvenevästä traumasta. Tämä voi johtua siitä, että heidän työnsä luonne on erilaista kuin toimittajien. Kuvaajat eivät istu alas ja käy läpi päivän aikana kuulemiaan tarinoita, mikä auttaa ihmistä selvittämään ajatuksiaan. Voi olla, että heidän työnsä luonne vaati heitä pysymään etäämmällä: he ovat toki paikalla fyysisesti, mutta heidän ajatuksensa on jo työn tuloksissa. Ryhmän ja työtovereiden tuki ovat keskeisiä asioita henkisen hyvinvoinnin ja terveyden säilyttämisessä. Hyvä ryhmä ja ryhmähenki auttavat pitämään ihmiset kasassa kovissakin olosuhteissa. Jos ryhmä ei toimi, saavat ympäröivät olosuhteet ryhmän jäsenet vihaisiksi, masentuneiksi tai hämmentyneiksi. Huonosti toimiva ryhmä tarvitsee tukea ja toimintatapojen muutosta. Jos ryhmän jäsen ei tunne pärjäävänsä työssään tai arjen askareissa tai jos olosuhteet nostavat pintaan vanhoja ahdistuksen aiheita, niin silloin ei kenenkään pidä arkailla pyytää apua koskivat ongelmat sitten häntä itseään tai työtoveria. On syytä pitää mielessä, että traumaperäinen stressihäiriö, masennus sekä päihteiden käyttö voivat pahimmassa tapauksessa johtaa itsemurhaan. Journalistit, jotka joutuvat käsittelemään traumaattisia tapahtumia, kuuluvat tässä mielessä riskiryhmään. Suhtaudu työtoverin puheisiin ja vihjauksiin itsemurhasta aina vakavasti.

17 17 Jotta tämä kaikki ei kuulostaisi liian synkältä, muista seuraavat kolme perusasiaa: Useimmat ihmiset selviävät traumasta varsinkin jos heillä on yhteisön, perheen ja ryhmän tuki takanaan. Apua on uskallettava hakea itselleen, ja sitä on tarjottava niille, jotka eivät näytä toipuvan traumasta normaalisti. Tarvittaessa on syytä hakea ammattiapua. Kun kohtaat tunnepitoiset tilanteet avoimin mielin, pystyt paremmin raportoimaan niistä ja ihmisistä niiden keskellä. Jopa kaiken kokeneet ja työssään menestyneet toimittajat voivat ahdistua joutuessaan keskelle traumaattisia tapahtumia. Kokemus voi aikaa myöten aiheuttaa vakavia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Journalistitkin ovat ihmisiä: he pyrkivät työssään objektiiviseen raportointiin, mutta se ei tarkoita sitä, etteivät he koskaan ahdistuisi näkemästään ja kuulemastaan.

18 18 MITEN SELVIYTYÄ TRAUMAATTISISTA TILANTEISTA Sinnikkyyden salaisuus: pidä huolta itsestäsi Henkisen tasapainon säilytät samoin keinoin, joilla pidät yllä fyysistä kuntoasi. Syö hyvin ja terveellisesti kolme kertaa päivässä. Nuku tarpeeksi. Lyhyet yöunet eivät ole mikään pröystäilyn aihe. Nukkuminen vaikuttaa niin fyysiseen kuin henkiseen hyvinvointiisi ja erityisesti ammatilliseen arviointikykyysi. Noudata terveellisiä elintapoja. Tutkimus osoittaa, että kevytkin liikuntaa auttaa pitämään mielen virkeänä. On todettu, että puolen tunnin kävely ajaa saman asian kuin puolen tunnin juoksulenkki. Huonot ruokailutottumukset ja liian vähäinen nesteen nauttiminen vaikuttavat nopeasti mielialaan. Juo runsaasti vettä. Pidä taukoja ja kehota muitakin pitämään niitä. Jo muutaman minuutin tai tunnin tauko pidemmällä keikalla muutama päivä auttavat mieltä ja kehoa paremmin prosessoimaan ja sulattelemaan tapahtumia. Tunnista rajasi erityisesti silloin, kun ole urasi alussa ja innokas taipumaan kaikkeen mainetta saadaksesi. Uskalla kieltäytyä tehtävästä, jota pidät vaarallisena tai vaikeana ja jota et haluaisi ottaa vastaan. Journalistin työ vaatii riskien ottamista, ja toisinaan sinun on sopeuduttava mitä vaikeimpiin olosuhteisiin. Työt on tehtävä, ja on tilanteita, jolloin on vain oltava sinnikäs ja pidettävä tunteet kurissa. Mutta aina ei tarvitse esittää kovanaamaa. Tunteidensa myöntäminen ja niistä puhuminen sopivalla hetkellä eivät ole heikkouden merkkejä. Päinvastoin, luottamukselliset ja asialliset keskustelut työtoverien ja esimiesten kanssa, onnettomuuden tai jutunteon jälkeen, osoittavat rohkeutta. Asioista puhuminen sekä yhteydenpito muihin ihmisiin auttavat aivoja jäsentämään traagiset tapahtumat. Tapahtuma siirretään ikään kuin tietokoneen muistista kovalevylle, josta se voidaan ottaa käyttöön myöhemmin ilman että se aiheuttaa ahdistavia takaumia. Etsi käsiisi joku, joka osaa kuunnella. Se voi olla esimies, ystävä tai työtoveri. Tärkeintä on, että hän ei arvostele sinua. Juttele jonkun kanssa, joka on käynyt läpi saman kuin sinä. Tue kollegaasi vastaavalla tavalla ja varaa aikaa hänelle. Opi torjumaan normaalia stressiä. Löydä itsellesi harrastus, pidä mietiskelyvapaata ja vietä aikaa perheen tai ystävien kanssa. Muista nauraa! Kokeile syvään hengitystä. Vedä syvään henkeä laskien viiteen, sitten puhalla ulos samoin viiteen laskien. Kuvittele, että teet jatkuvaa liikettä: puhallat ulos jännityksen ja täytät tilan mielenrauhalla. Lähde ajatuksissasi matkalle sisäiseen turvapaikkaan : kuvittele itsesi johonkin lämpimään ja hyvää tekevään, rentouttavaan paikkaan rannalle, vuorelle tai jonnekin muualle luonnon keskelle. Käytä alkoholia harkitusti. Kohtuullisessa alkoholinkäytössä ei ole mitään vikaa, mutta jos huomaat juovasi unohtaaksesi ongelmat tai saadaksesi unta, sinun on syytä pysähtyä miettimään ja ehkä hakemaan apua.

19 19 Ole tietoinen siitä, että joskus voimat vain loppuvat ja että järkyttävät kokemukset voivat aiheuttaa ahdistusta viiveellä. Vaikeista aiheista raportoineet toimittajat ja dokumentaristit saattavat joskus romahtaa aivan pienen asian takia. Jos sinulle käy niin, älä jää yksin miettimään asiaa vaan puhu kollegalle tai hae ammattiapua. Jos alat suhtautua kielteisesti työhösi tai itseesi sen jälkeen, kun olet tehnyt juttuja onnettomuudesta, pyri muuttamaan asennoitumistasi myönteisempään suuntaan. Jos se tuntuu vaikealta, keskusteleminen asiasta auttaa sinua vaihtamaan näkökulmaa. Mikä auttaa sotilaita kestämään äärimmäisissä vaara- ja stressitilanteissa? Tutkijoiden mukaan erityistä sisukkuutta osoittaneista sotilaista löytyi yhdeksän ominaisuutta, jotka vaihtelivat hieman tapauksesta toiseen. Nämä ominaisuudet on syytä pitää mielessä, kun keskustellaan trauman psykologisista vaikutuksista. Esikuvat ovat sisukkaita ja sinnikkäitä. Myönteinen ajattelu on sinnikkyyttä yllä pitävä voima. Tämä ei suinkaan tarkoita epärealistista optimismia, jossa asioita katsotaan ruusunpunaisten lasien läpi, vaan kykyä mitätöidä kielteiset ajatukset sekä vaimentaa negatiivinen sisäinen ääni, jonka ihminen kuulee hädän hetkellä. Moraalinen kompassi. Annetun tehtävän päämäärä, usein moraalisesti perusteltu, pidetään kirkkaana mielessä. Uskonnollinen vakaumus / hengellisyys Hyvä fyysinen kunto. Fyysisellä harjoittelulla on samanlainen vaikutus kuin mielialalääkkeillä ilman sivuvaikutuksia. Myönteinen arviointi. Sisukkaat ihmiset näyttävät osaavan parhaiten hyödyntää kokemuksiaan. He oppivat virheistään ja näkevät vastoinkäymiset mahdollisuuksina kehittyä vahvemmiksi ihmisiksi tai katsella asioita eri näkökulmasta. Yhteisön tuki Valmennus Vastuu Traumaattisten tapahtumien näkeminen haasteina ja mahdollisuuksina tehdä jotain hyvää tragedian keskellä voi auttaa myös journalistia jaksamaan työssään ja muistamaan työnsä merkityksen ja arvon.

20 20 Tehokasta traumanhallintaa Traumanhallintataidot ovat osa hyviä johtamistaitoja. Uusien ideoiden on organisaatiossa lähdettävä liikkeelle ylhäältä päin. Traumanhallintaan liittyvät asiat tulee nähdä organisaatiota tukevana, ei heikentävänä, voimavarana. Yhdysvaltain armeijassa on termi mielenterveys (mental health) korvattu käsitteellä terve käyttäytyminen (behavioural health). On huomattu sen voimistavan sotilaiden henkistä taistelutahtoa (combat-strength). Trauman ja sen vaikutusten käsittelyä armeijassa pidetään tärkeänä, sillä tiedetään, että jos aihetta ei käsitellä, se vähentää sotilaiden motivaatiota ja suoriutumiskykyä taistelukentällä. Muun muassa Yhdysvaltain armeijan erikoisjoukkojen komentajat käyttävät terveen käyttäytymisen mallia hyväkseen, kun he arvioivat yksikköjensä toiminnan tuloksia. Erikoisjoukoissa taisteleville kerrotaan heti alussa, että ketään heistä ei tulla erottamaan armeijasta pelkästään lääketieteellisin perustein. Sotilas voidaan erottaa vain, jos hän ei suoriudu tehtävistään. Viesti erottamisen perusteista sekä esimiesten uudistetut toimintaohjeet ovat johtaneet siihen, että traumaperäisen stressihäiriön oireisiin apua hakevien sotilaiden lukumäärä on kasvanut kymmenestä prosentista kahdeksaankymmeneen. Vähemmän hierarkinen työyhteisö saattaisi oppia jotain periaatteista, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi armeijassa: Johtajat ovat esimerkkinä sisukkuudesta ja optimistisesta asenteesta. Toiminta- ja taistelutilanteet käydään huolellisesti läpi jälkikäteen. Virheistä opitaan. Johtajat ja esimiehet korostavat jatkuvasti tehtävän tarkoitusta ja päämäärää. Yhteishenki. Yhdysvaltain armeijassa on kehitetty kaveria ei jätetä järjestelmä. Yksikönjohtajien koulutuksessa korostetaan, että ketään ei saa jättää yksin ongelmiensa kanssa. Ongelmiin pyritään avoimesti löytämään parhaat ratkaisut. Asioihin puututaan varhaisessa vaiheessa. Toipumiselle varataan aikaa. Kriisialueelle lähtevät journalistit ja kokonaiset työryhmät tarvitsevat tukea ja koulutusta kolmessa vaiheessa: ennen lähtöä, paikan päällä työtehtävissä sekä tehtävän jälkeen. Heille on tarvittaessa järjestettävä myös asiantuntevaa terapiaa. Ennen Traumasta tiedottamisen pitäisi kuulua olennaisena osana henkilöstön koulutukseen ja johtajien työnkuvaan. Uusille työntekijöille ja ryhmänjäsenille tulisi kertoa jo alussa, että organisaatiossa traumaan suhtaudutaan täydellä vakavuudella ja että traumasta pitää ja saa puhua avoimesti. Asiasta voidaan tiedottaa esitteen tai internetistä saatavan materiaalin avulla. Tärkeintä kuitenkin on, että johtajat ja esimiehet puhuvat avoimesti traumaan liittyvistä aiheista. Näin he vakuuttavat henkilöstönsä siitä, että asia on hyvin hallinnassa meidän talossa.

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä?

Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä? Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä? #UPDATE2016 10.2.2016 MIKAEL PENTIKÄINEN Pasi Rahikainen Motto Karaktääri on kuin puu, ja maine kuin sen varjo. Varjo on se, mitä me ajattelemme siitä; puu on todellinen

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi

Lisätiedot

LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA

LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA LIITE 9 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA Päivitys 05.08.2015/mnh Hyväksytty 18.04.2016 sivistyslautakunta LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA 1. YLEISTÄ... 4 2. KOULUN

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Netiketti. Ohjeita nuorten verkkoviestintään Timo Kiravuo timo.kiravuo@tkk.fi

Netiketti. Ohjeita nuorten verkkoviestintään Timo Kiravuo timo.kiravuo@tkk.fi Netiketti Ohjeita nuorten verkkoviestintään Timo Kiravuo timo.kiravuo@tkk.fi Netti Netti on aivan yhtä oikeaa elämää kuin muukin maailma Samat käytössäännöt kuin netin ulkopuolellakin ovat voimassa Ruma

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö KAUPANPÄÄTÖS Tapio Joki Johdanto Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö K aupanpäätös on usein sekä myyjille että asiakkaille stressaavin vaihe myyntikeskustelussa ja kaikki se

Lisätiedot

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Näkökulmia surun kohtaamiseen Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe

Lisätiedot

Mammakavereiden keinot. joilla. pysyt rauhallisena. kiukkukohtauksen yltyessä. infernaaliseksi... (C) KATJA KOSKI, mammakaveri.fi

Mammakavereiden keinot. joilla. pysyt rauhallisena. kiukkukohtauksen yltyessä. infernaaliseksi... (C) KATJA KOSKI, mammakaveri.fi Mammakavereiden keinot joilla pysyt rauhallisena kiukkukohtauksen yltyessä infernaaliseksi... (C) KATJA KOSKI, mammakaveri.fi Sivut 2 Miksi aikuinen ryhtyy huutamaan, kun lapsi saa kiukkukohtauksen? 3

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

PuMu D-TYTÖT Ensimmäinen ja tärkein sääntö koko pesäpallossa, olit sitten ulkopelissä tai sisäpelissä, on: TIEDÄ AINA TILANNE.

PuMu D-TYTÖT Ensimmäinen ja tärkein sääntö koko pesäpallossa, olit sitten ulkopelissä tai sisäpelissä, on: TIEDÄ AINA TILANNE. PuMu D-TYTÖT 2013 Ensimmäinen ja tärkein sääntö koko pesäpallossa, olit sitten ulkopelissä tai sisäpelissä, on: TIEDÄ AINA TILANNE. Onko 1-tilanne, 2-tilanne, 3-tilanne, 1-3-tilanne, 2-3-tilanne, ajolähtö

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot