TRAUMA JA JOURNALISMI. Opas journalisteille, päätoimittajille ja esimiehille. Koonnut ja toimittanut: Mark Brayne. Suomennos: Marja Hakola

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TRAUMA JA JOURNALISMI. Opas journalisteille, päätoimittajille ja esimiehille. Koonnut ja toimittanut: Mark Brayne. Suomennos: Marja Hakola"

Transkriptio

1 1 DART CENTER for journalism & trauma TRAUMA JA JOURNALISMI Opas journalisteille, päätoimittajille ja esimiehille Koonnut ja toimittanut: Mark Brayne Suomennos: Marja Hakola Johdanto 2 Mitä trauma on? 3 Kriisiraportointi ja journalismi 5 Juttu ja miten se tehdään 5 Lähestyminen ja yhteyden luominen 5 Haastattelu 7 Mitä oikein tapahtui? 9 Mitä seuraavaksi tapahtui? 10 Kun kirjoitat tarinaa 10 Raiskauksen ja seksuaalisen väkivallan raportoinnista 11 Kriisiuutisointi yhteisössä 13 Vältä kuluneita sanontoja 13 Kriisiraportointi ja journalisti 15 Journalistin henkiset haavat 16 Miten selviytyä traumaattisista tilanteista 18 Sinnikkyyden salaisuus: pidä huolta itsestäsi 18 Tehokasta traumanhallintaa 20 Stressin oireet 23 Näin tunnistat vakavan stressin 24 Riskitekijät 24 Ohjeita trauman hoitoon 25 Lopuksi 25

2 2 JOHDANTO Liikenneonnettomuudet ja lentoturmat. Luonnonkatastrofit. Nälänhätä ja sota. Rikokset ja murhat. Tulvat. Mellakat. Lasten hyväksikäyttö ja kidutus. Raiskaus ja seksuaalinen väkivalta. Kansanmurha. Kriisien jälkivaikutukset. Menetys. Suru. Ääretön inhimillinen hätä. Järkyttävät tapahtumat ylittävät kaikki uutiskynnykset ja koskettavat meitä kaikkia. Tiedotusvälineiden kautta tapahtumista kerrotaan niille, jotka eivät olleet paikan päällä. Media paljastaa, mitä tapahtui heille, jotka joutuivat kriisin keskelle. Se kertoo, onnettomuuden vaikutuksista uhrien omaisiin, perheisiin, yhteisöön, yhteiskuntaan koko ympäröivään maailmaan. Kriisiuutisoinnilla on merkitystä, ja medialla on velvollisuus kertoa asioista hyvin. Tiedotusvälineillä on valta tuoda julki, välittää ja lievittää tai lisätä onnettomuuksien ja kuoleman ihmisille aiheuttamaa surua ja tuskaa. Kriisistä raportoiminen, tapahtuipa onnettomuus kaukana maailmalla tai lähiseudulla, vaikuttaa myös itse raportoijaan. Tiedotusvälineiden edustajat saapuvat onnettomuuspaikalle yhtä aikaa muiden ammatti-ihmisten poliisin, palokunnan ja pelastushenkilöstön kanssa mutta heillä ei useinkaan ole samanlaisia valmiuksia tunnistaa vaativien tilanteiden mukanaan tuomia psykologisia seurauksia. Urheiluselostaja tuntee hyvin selostamiensa pelien säännöt ja taloustoimittaja tietää kaiken pörssikursseista. Yhtälailla on tärkeää, että väkivaltaisuuksista ja kriiseistä raportoiva journalisti tuntee niihin liittyviä keskeisiä asioita. Oheista opasta varten haastattelimme lukuisia toimittajia ja trauman asiantuntijoita ympäri maailmaa. Olemme pyrkineet hyödyntämään heidän osaamistaan ja kokemuksiaan tässä kirjasessa. Toivomme, että opas antaa kriiseistä raportoiville journalisteilla eväitä sekä itse työhön että henkisen hyvinvoinnin vaalimiseen. Tiedotusvälineiden edustajat, yhdessä poliisin, palokunnan ja pelastushenkilöstön kanssa, ovat niiden ensimmäisten ammatti-ihmisten joukossa, jotka saapuvat onnettomuuspaikalle. Heillä ei kuitenkaan ole samanlaisia valmiuksia tunnistaa vaativien tilanteiden mukanaan tuomia psykologisia seurauksia.

3 3 MITÄ TRAUMA ON? On luonnollista, että väkivalta ja onnettomuudet herättävät ihmisessä sekä viehtymystä että kauhua. Kauan sitten, kauan ennen kuin uutisista tai journalismista osattiin uneksiakaan, suhtautumisemme traumaattisiin kokemuksiin ratkaisi pitkälti sen, että ihminen ylipäätään selviytyi ja menestyi maapallolla. Toisin sanoen onnettomuudet ovat aina olleet osa ihmiskunnan historiaa. Niitä on kuvattu niin Raamatussa, antiikin Kreikan tarinoissa (itse sana trauma on kreikkaa ja tarkoittaa lävistämistä tai haavoittamista), Shakespearen näytelmissä kuin englantilaisten runoilijoiden ensimmäisestä maailmansodasta kertovissa runoissa. Trauman tieteellinen tutkimus alkoi kuitenkin vasta 1800-luvun lopussa. Tutkimus jatkui läpi maailmansotien, ja vuonna 1980 esiteltiin diagnoosi traumaperäinen stressihäiriö (Post- Traumatic Stress Disorder, PTSD). Ennen kuin tarkastelemme lähemmin traumaa suhteessa journalismiin ja toimittajan omaan hyvinvointiin, on syytä tarkastella sitä, miten trauma eroaa tavallisesta stressistä. Psykologisesti traumaattinen tapahtuma tai kriisitilanne voi olla mikä tahansa tuntematon, ennalta arvaamaton tilanne, johon henkilö joutuu ja johon liittyy jonkinasteinen menetys, vammautuminen tai sen uhka joko todellinen tai kuviteltu. Amerikan psykiatrisen seuran (American Psychiatric Association) määritelmän mukaan traumaperäinen stressihäiriö on henkilön itsensä kokema tai todistama tapahtuma, jossa menehtyy ihmisiä tai jossa henkilö itse on vaarassa kuolla, tai hänen fyysistä koskemattomuuttaan uhataan jollain tavalla. Se voi olla tilanne, jossa henkilö saa tietää perheenjäsenen tai läheisen ihmisen yllättävästä tai väkivaltaisesta kuolemasta tai tätä kohdanneesta vakavasta tapaturmasta tai sen uhasta. Jälkimmäisen määritelmän mukaan henkilö kokee traumaattisessa tilanteessa voimakasta pelkoa, avuttomuutta ja kauhua. Hänen voidaan sanoa kärsivän traumaperäisestä stressihäiriöstä, jos hänellä vielä kuukauden kuluttua tapahtumasta on joitakin seuraavista oireista: toistuvia ja mieleen tunkeutuvia muistikuvia tapahtuneesta takaumia ja painajaisunia henkistä kylmyyttä; henkilö karttaa tapahtumaan liittyviä ihmisiä ja paikkoja jatkuvaa ahdistuneisuutta, johon liittyy ärtyneisyyttä, keskittymisvaikeuksia, unihäiriöitä sekä fyysisiä oireita kuten vatsakipuja, hikoilemista ja voimakasta säikkymistä. On väitetty, että traumaperäinen stressihäiriö olisi länsimaisen kulttuurin tuotos, jota ei tunneta muissa kulttuureissa. Vaikka traumaattisiin tapahtumiin reagoidaan eri tavoin eri kulttuureissa, ovat useimmat alan kansainväliset tutkijat sitä mieltä, että ihmisten tunnereaktioissa kriisiin eri kulttuureissa on enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroavaisuuksia.

4 4 On syytä pitää trauman määritelmä aina mielessä. Kun toimittajana kuvailet tai kohtaat äärimmäistä inhimillistä hätää niin pidä mielessä, että useimmat ihmiset toipuvat järkytyksestä ajallaan, omin voimin. Jos ihminen kuitenkin tapahtuman jälkeen masentuu tai ahdistuu, riitaantuu kumppaninsa kanssa tai turvautuu alkoholiin tai huumeisiin, niin se ei välttämättä tarkoita sitä, että hän olisi sairastunut traumaperäiseen stressihäiriöön. Useimmat alan kansainväliset tutkijat ovat sitä mieltä, että eri kulttuureja edustavien ihmisten tavoissa reagoida kriisiin on enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroavaisuuksia.

5 5 KRIISIRAPORTOINTI JA JOURNALISMI Traumaattinen tapahtuma, kuoleman ja vammautumisen pelko sekä läheltä piti -tilanteesta selviytyminen voivat vaikuttaa voimakkaasti ihmisen havainto- ja arvostelukykyyn oli kyseessä sitten onnettomuuden uhri tai siitä pelastunut, silminnäkijä tai journalisti. Aivojen tehtävänä on suodattaa, tulkita ja yrittää ymmärtää informaatiotulvaa, jota ihmisen viisi aistia tuottavat hiljaisinakin hetkinä. Kun ihminen kokee järkytyksen, järjestelmä voi nopeasti mennä pois tolaltaan, hälytystilaan. Järkyttynyt ihminen saattaa tuntea ja toimia aivan eri tavalla kuin normaalisti. Sen vuoksi traumaattisten tapahtumien silminnäkijöiden kertomuksiin on suhtauduttava suurella varauksella. Samasta syystä jopa paljon kokeneet toimittajat voivat kiihtyessään tehdä virhearvioita. Tämä on tärkeä muistaa silloin, kun toimittajana joudut itse keskelle väkivaltaista tilannetta tai tuhoaluetta tai jos olet julkaisemassa uutista, jossa lainataan ahdistunutta silminnäkijää tai kollegaa. JUTTU JA MITEN SE TEHDÄÄN Puolet toimittajista, joita tapasin, olivat todella empaattisia ja ymmärtäväisiä. Heidän suhtautumisensa vaikutti siten, että heille kerroin tarinani paljon perusteellisemmin kuin muille toimittajille. Huonojakin haastatteluita oli paljon. Kaikki ikävät haastattelutilanteet toivat traumaattiset muistot pinnalle, koska ne saivat minut tuntemaan pettymystä ja voimattomuutta. Tohtori Mary Self. Selfin toipuminen parantumattomasta syövästä oli etusivun juttu useissa kansainvälisissä lehdissä vuonna Hyviä lehtimiestapoja tulee noudattaa aina, oli työn alla minkälainen juttu tahansa. Asiat pitää kertoa tarkasti ja oikein. Nämä periaatteet on syytä muistaa erityisesti silloin, kun raportoidaan katastrofeista ja äärimmäisestä inhimillisestä kärsimyksestä. Periaatteiden noudattaminen auttaa sinua saamaan aikaan paremman jutun ja varmistamaan sen, että et tahattomasti vahingoita niitä ihmisiä, jotka esiintyvät jutussasi. Seuraavissa ohjeissa on otettu huomioon se, että työskentelyolosuhteet voivat joskus olla kiireiset, sekavat ja vaaralliset. Nämä neuvot pätevät kuitenkin aina: silloin, kun teet juttua omassa yhteisössäsi tapahtuneesta rikoksesta tai onnettomuudesta ja silloin, kun raportoit sodasta tai maailmanlaajuisesta katastrofista. Ohjeet sopivat sekä päivittäin juttuja tekeville että niille, joilla on enemmän aikaa työstää juttujaan (tutkivat journalistit ja dokumenttifilmien tekijät). Lähestyminen ja yhteyden luominen Kun joudut keskelle traumaattista tapahtumaa tai sen jälkimaininkeja: pysähdy, katso ympärillesi ja kuuntele. Paina näkymä mieleesi. Hallitse itsesi. Vedä henkeä. Anna itsellesi aikaa, ole kärsivällinen. Jos ihmiset ympärilläsi ovat paniikissa, ole valmis tarjoamaan apuasi ja tukeasi ennen varsinaisen työsi aloittamista. Onhan journalistikin ihminen! Muista kuitenkin, että et ole pelastaja ammatiltasi; olet paikalla toimittajana, joka voi auttaa raportoimalla tapahtuneesta.

6 6 Valmistaudu siihen, että ihmisten reaktiot kriisitilanteessa vaihtelevat laidasta laitaan. Niin uhrit, pelastuneet, lähimmäisensä menettäneet kuin silminnäkijät ja onnettomuuden jälkeen paikalle osuneet ihmiset saattavat käyttäytyä yllättävästi, jopa pelottavasti. Jotkut näyttävän ottavan tilanteen kylmän rauhallisesti ja järkevästi. He käyttäytyvä mallikkaasti ja näyttävät hallitsevan itsensä täydellisesti. Toisilla taas tunteet tulevat rajusti pintaan. He romahtavat surun ja epätoivon alla. He ovat tuntevat vihaa ja katkeruutta. He käyttäytyvät sekavasti, ovat poissa tolaltaan. He eivät kykene ottamaan vastaan uutta tietoa. He ovat kuin jäässä, kykenemättömiä sanomaan mitään. Heidän henkiset voimavaransa ovat lopussa ja he tuntevat itsensä haavoitetuiksi, paljaiksi ja tyhjiksi. Erilaisista reaktioista huolimatta muista aina, että tapahtuma on tunnetasolla vaikuttanut voimakkaasti kaikkiin. Puhuttele ihmisiä harkiten, kunnioittavasti ja ystävällisesti. Esittele itsesi, katso ihmistä silmiin ja kerro, miksi haluat jutella hänen kanssaan. Etene hitaasti ja rauhallisesti, älä kiirehdi, vaikka tilanne olisi kuinka kaoottinen. Älä missään nimessä työnnä mikrofonia jonkun nenän eteen ja ala heti kyselemään tapahtuneesta. Näkemäsi ihmiset ovat kokeneet valtavan järkytyksen. Jälkeenpäin he eivät ehkä muista mitään siitä, mitä kysyit heiltä tai mitä he vastasivat. On siis tärkeää, että annat heidän rauhassa päättää, jos he haluavat puhua sinulle vai ei. Älä painosta heitä lupaamalla palkkiota tai sanomalla, että haastattelu voisi auttaa muita ihmisiä. Jos työskentelet uutisryhmän kanssa, pyri esittelemään ryhmäsi jäsenet haastateltavalle ja kertomaan, mitä kukin heistä tekee. Onnettomuudessa loukkaantuneet, siitä selviytyneet, uhrien omaiset ja ystävät yrittävät kaikin voimin selviytyä heitä kohdanneesta katastrofista. Heitä ei voi haastatella samoin periaattein kuin poliitikkoa tai asiantuntijaa. Anna haastateltavan viedä keskustelua eteenpäin. Olipa sinulla kuinka kiire tahansa, anna haastateltavan määrätä keskustelun tahti. Anna hänen pitää taukoja ja päättää, milloin haastattelu loppuu. Jos nauhoitat haastattelua, sovi tauon merkiksi vaikka käden heilautus. Ei ole sopivaa, että yrität saada haastateltavan liikuttumaan. Mutta jos hän alkaa kesken kaiken itkeä, älä pelästy. Itku on luonnollinen reaktio ahdistukseen. Se saattaa olla myös merkki siitä, että haastateltava kokee olonsa turvalliseksi seurassasi. Useimmiten henkilö on valmis jatkamaan kertomustaan pahimman liikutuksen mentyä ohi. Pidä mukanasi puhtaita nenäliinoja äläkä epäröi tarjota niitä, tahdikkaasti ja ystävällisesti. Sekavissa olosuhteissa kohtaamasi ihmiset ovat harvoin kovin perillä mediaan liittyvistä yksityiskohdista. Pyri kertomaan heille, miten heidän tarinaansa ja kuviaan tullaan käyttämään tai että mahdollisesti niitä ei käytetä lainkaan. Haastattelua pyytäviä toimittajia saattaa olla useita, ja haastateltava voi kaivata apua pyyntöjen tulvassa. Suhtaudu myönteisesti, jos hän haluaa ottaa haastatteluun mukaan ystävän tai hän haluaa puhua medialle edustajan välityksellä. Voit hyvin sanoa olevasi pahoillasi tapahtuneesta. Sanoillasi et ota syyllisyyttä tai vastuuta onnettomuudesta niskoillesi osoitat vain olevasi tunteva ihminen. Älä kuitenkaan teeskentele myötätuntoa. Kohtele ihmisiä siten, kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan vastaavassa tilanteessa.

7 7 Jos haastateltava näyttää olevan huolissaan siitä, mitä hän on sinulle sanonut ja jos sinulla on aikaa, näytä hänelle muistiinpanojasi tai anna hänen kuunnella nauhoitusta. Siten varmistat, asia on ymmärretty oikein. Kun pyydät omaisilta käyttöösi valokuvia kuolleista tai loukkaantuneista, anna heidän ehdottaa, mitä kuvia olisi hyvä käyttää. Varmista myös, millä nimellä uhreja kutsuttiin. Jos tilanne sallii tosin nopeasti etenevän kriisin tai taistelun keskellä se voi olla mahdotonta kysy, jos haastateltava haluaa kysyä sinulta jotakin. Anna hänelle yhteystietosi. Hän saattaa olla halukas puhumaan vasta pahimman mentyä ohi. Yhteenvetona todettakoon, että toimittajan tai filmintekijän ei pidä koskaan aiheettomasti hankaloittaa haastateltavien elämää. Kun raportoit äärimmäisestä inhimillisestä hädästä, mikään ei anna oikeutta epäkunnioittavalle tai ajattelemattomalle journalismille. Vielä yksi tärkeä seikka: Tieto läheisen ihmisen kuolemasta on äärimmäisen rankka kokemus. Ennen kuin lähestyt omaisensa menettänyttä ihmistä, yritä mahdollisuuksien mukaan selvittää, onko hän jo saanut tiedon asiaankuuluvalta viranomaiselta. Yritä välttää tilannetta, jossa sinun on kerrottava suru-uutinen omaiselle tai ystävälle. Haastattelu Onnistunut haastattelu on oleellinen osa kaikkea journalistista työtä. Kriisiuutisoinnissa haastattelijalta vaaditaan erityistä tahdikkuutta ja huomaavaisuutta. Ei riitä, että osaa kysyä hyviä kysymyksiä. On osattava luoda, nopeastikin, tilanne, jossa sekä haastateltava että haastattelija voivat antaa parastaan. Ennen kuin lähestyt ketään tai aloitat haastattelun, selvitä itsellesi mitä haluat saada irti keskustelusta: Miten kyseisen henkilön kokemukset sopivat juttukehykseen? Mitä tietoja tarvitset? Tee pohjatyö ja valmistaudu haastatteluun, mutta pidä mielessä, että tärkein tieto tulee haastateltavaltasi. Tapahtumat ovat voineet saada sinutkin tuntemaan itsesi hermostuneeksi, pelokkaaksi tai jopa vihaiseksi. Opi tunteistasi, älä anna niiden häiritä ajatteluasi. Kysy, saatko esittää vaikealta tuntuvia kysymyksiä. Sitten: keskity kuuntelemaan! Toimittajan ei koskaan pidä puhua liikaa. Ole vastaanottavainen. Katso haastateltavaa silmiin, jäljittele hänen liikkeitään ja näytä elein ja ilmein, että todella kuuntelet häntä. Muistathan, että sanojen lisäksi ihmiset viestivät kehollaan ja äänen sävyillään. Keskustelun jäsentäminen auttaa sekä haastateltavaa että haastattelijaa hallitsemaan tilannetta ja lisää molemminpuolista luottamusta. Puhu selkeästi ja rauhallisesti. Pitäydy tosiseikoissa erityisesti haastattelun alkuvaiheessa. Auta haastateltavaa käymällä yhdessä läpi tapahtuman yksityiskohtia: mitä tapahtui ennen onnettomuutta, mitä haastateltava koki silloin, mitä onnettomuuden jälkeen tapahtui. Yksinkertaiset, helpot kysymykset toimivat parhaiten. Vältä kysymyksiä, joihin vastaus on kyllä tai ei. Esitä yksi kysymys kerrallaan.

8 8 Ole utelias. Käytä sanontoja, jotka johdattelevat eteenpäin, kuten: Kerro lisää, Mitä sitten tapahtui?, Tarkoitatko, että? Toista, tiivistä, kiteytä, varmista. Loivenna kysymyksiä aloittamalla esimerkiksi: Minua ihmetyttää, että miksi Salli haastateltavan olla ääneti, ja anna hänen pitää taukoja. Lausu ääneen huomiosi: Näen sinun hymyilevän. Älä koskaan kysy haastateltavalta: Miltä sinusta tuntuu?. Se on journalistien eniten käyttämä mutta vähiten tuloksia tuottava kysymys. Se voi saada haastateltavasi purskahtamaan itkuun, mutta mitään järkevää, hyödyllistä tai käyttökelpoista vastausta sinun on turha odottaa. Kysymys on turhauttava ja sopimaton myös onnettomuudessa vammautuneiden ja siitä pelastuneiden mielestä. Kysy mieluummin: Miten voit nyt? tai Miten koit sen? tai Mitä mieltä olet? Jos käytät apunasi tulkkia, et voi saada selville kaikkea mitä haastateltava sanoo. Roolisi keskustelussa on silti tärkeä, sillä voit olemuksellasi rauhoittaa tai hermostuttaa haastateltavaa. Tulkki on yhteistyökumppanisi, joka auttaa sinua ymmärtämään faktat ja tärkeät yksityiskohdat. Haastateltavan eleet, ilmeet ja äänensävy kertovat myös paljon. Varo liiallista empaattisuutta. Muista, että et ole paikan päällä pelastamassa tai lohduttamassa henkilöä, jota haastattelet. Ei ole hyväksi teille kummallekaan, jos ylität ammattisi raja-aidat ja alat terapoida haastateltavaa. Jos mahdollista, niin kerro etukäteen, kuinka kauan haastattelu arviolta kestää. Aikarajan asettaminen saattaa tehdä tuskallisista asioista puhumisen helpommaksi. Osoita selvästi, milloin haastattelu on päättynyt. Kiinnitä erityistä huomiota tapaan, jolla lopetat haastattelun. Jos keskeytät sen äkillisesti, koska keskustelu alkoi painostaa sinua tai koska arvelit haastateltavan haluavan lopettaa, aiheutat lisää ahdistusta keskustelukumppanillesi. Kerro hänelle, kun olet päättämässä haastattelua. Kerro, kuinka kauan aikaa on jäljellä. Kysy, onko hänellä vielä jotain kerrottavaa. Jos haastateltava on edelleen selvästi järkyttynyt tapahtuneesta, kysy voitko hakea paikalle ystävän tai tukihenkilön. Lyhyesti siis: Kun toimit oikein, saat haastatteluiden kautta runsaasti tietoa juttuasi varten. Hyvästä jutusta on hyötyä sinulle itsellesi, haastattelemillesi ihmisille ja journalismille!

9 9 MITÄ OIKEASTAAN TAPAHTUI? Tiede- ja taloustoimittajien on tunnettava aihealueensa hyvin voidakseen kertoa niistä. Myös traumaattisista tapahtumista ja äärimmäisestä hädästä tiedottamiseen liittyy sääntöjä ja lainalaisuuksia, jotka niistä raportoivan on hyvä tietää. Monet kriisitilanteisiin joutuneet ihmiset kärsivät välittömästi kriisin jälkeen oireista, jotka muistuttava traumaperäistä stressihäiriötä. Henkilöllä saattaa olla tunkeutuvia muistikuvia, hän on turtunut, hän eristäytyy muista tai hän käy ylikierroksilla. Nämä ovat kaikki inhimillisiä reaktioita järkytykseen. Onnettomuuden aiheuttama psyykkinen stressi on yhtä luonnollinen kuin verenvuoto, mustelma tai luunmurtuma. Ne kaikki ovat merkkejä parantumisprosessien käynnistymisestä. Haavojen parantuminen kestää parisen viikkoa, luunmurtumien muutaman kuukauden. Myös järkytyksestä toipuminen vie oman aikansa. Useimmat ihmiset voivat huomattavasti paremmin neljästä kuuteen viikkoa traumaattisen tapahtuman jälkeen. Heti kriisin jälkeen uhrit tarvitsevat ensisijaisesti käytännön apua, lähimmäistensä tukea ja rakkautta sekä asiallista tietoa traumasta ja siitä toipumisesta. Myös klassisella kriisillä on oma syklinsä. Journalistin on hyvä tietää, missä vaiheessa kulloinkin ollaan menossa. Se auttaa häntä arvioimaan asioita kaikkein raastavimpina hetkinä: Kun ihmiset tajuavat, mitä oikeastaan on tapahtunut, he ovat yhtä aikaa järkyttyneitä, sekavia ja hämmentyneitä. Jotkut eivät pysty sanomaan sanaakaan. Traumaattisen tapahtuman alkuvaiheeseen liittyy usein pelottavia huhuja, jotka liittyvät kuolleiden lukumäärään, kulkutauteihin ja yleiseen sekasortoon. Jotkin huhut saattavat pitää paikkansa, mutta useimmiten ensimmäiset huhupuheet ja tiedot osoittautuvat vääriksi. Melko pian, kun pelastustoimet pääsevät vauhtiin ja media saapuu paikalle, esille nostetaan sankarit. Lehdissä kerrotaan rohkeista pelastajista ja pelastetuista, yhteisön sinnikkyydestä ja niin edelleen. Sankaritarinat ovat joskus tarpeen ja avuksikin, mutta samalla ne voivat olla merkki siitä, että yhteisö kieltäytyy hyväksymästä tapahtuman todellisia mittasuhteita. Adrenaliinipitoinen alkuvaihe kestää useimmiten vain muutaman päivän. Sen jälkeen sekä media että onnettomuudessa vammautuneet ja siitä pelastuneet siirtyvät syyttelyvaiheeseen. Moititaan hitaasti edenneitä pelastustoimia, hallituksen epäjohdonmukaisia lausuntoja tai maanjäristyksessä sortuneiden talojen rakentajia. Joidenkin päivien ja viikkojen kuluttua, aina sen mukaan kuinka vakava onnettomuus oli, siirrytään eteenpäin. Tiedotusvälineissä näkyy otsikoita muistakin aiheista, elämä jatkuu. Suurelle yleisölle tapahtuma on jo ohi. Yksilöinä käymme edelleen läpi tunteita, jotka kriisi meissä aiheutti. Useimmat meistä palaavat arkeen muutaman viikon sisällä, mutta joihinkin tapahtuma voi jättää syvät arvet, jopa vuosiksi sen jälkeen, kun media on lopettanut aiheen käsittelyn. Kukin meistä toipuu tai ei toivu omalla tavallaan. Pidä mielessä nämä edellä kerrotut vaiheet, kun raportoit traumaattisista tapahtumista.

10 10 MITÄ SEURAAVAKSI TAPAHTUI? Meidän pitäisi käyttää enemmän aikaa sen selvittämiseksi, mitä ihmisille tapahtuu sen jälkeen, kun toimittajat ja valokuvaajat ovat lähteneet onnettomuuspaikalta. Itse tapahtuman kuvaaminen on vain osa tarinaa. Media näyttää surun, vihan ja kyyneleet, mutta on olemassa paljon muitakin tunteita ja mielialoja, jotka helposti unohtuvat nykyisessä hektisessä ajassamme. Jos haluamme kertoa ihmisille tämän päivän todellisuudesta, niin meidän on kerrottava myös siitä, miten ihmiset yrittävät rakentaa elämäänsä uudelleen ja hyväksyä heitä kohdanneen menetyksen. Peter Burdin, BBC Jos journalismin ensimmäisessä näytöksessä kerrotaan juuri tapahtuneesta onnettomuudesta ja siitä, mitä ihmisille tapahtui verestä, kivusta, väkivallasta ja epätoivosta niin silloin toinen näytös on usein kertomatta jäävä tarina siitä, mitä tapahtui myöhemmin. Toisessa näytöksessä kuvataan haavojen umpeutumista ja ihmisten toipumista sekä käydään läpi mennyttä. Se kaikki auttaa yhteisöä, perheitä ja yksilöitä jättämään kokemansa trauman taakseen ja löytämään uusia merkityksiä elämäänsä. Mutta aina asiat eivät suju käsikirjoituksen mukaan, ja silloin jäljelle jää katkeruus. Mitä tahansa kriisin jälkeen tapahtuukin, niin journalisteilla on velvollisuus raportoida lukijoilleen, kuuntelijoilleen ja katselijoilleen kriisin ensimmäisestä ja toisesta näytöksestä. KUN KIRJOITAT TARINAA Kun kirjoitat juttua tuhoisasta onnettomuudesta tai tragediasta, älä liioittele tai kaunistele asioita. Luota hyvään, sujuvaan ja tosiasioihin perustuvaan journalismiin, jossa on mukana ripaus myötätuntoa Pidä huolta siitä, että jutussa mainitut tosiasiat, lainaukset ja yksityiskohdat pitävät paikkansa. Kriisistä kertovat jutut on tehtävä erityisellä huolella, ajatuksella ja tahdikkuudella. Vaikka tutkimuksissa onkin todettu, että huono kriisiuutisointi harvoin traumatisoi uudelleen kriisin kokeneita ihmisiä, monia heistä ahdistaa se tapa, millä heistä on kirjoitettu. Jopa pienetkin virheet jutussa voivat masentaa. Siksi on tärkeää, että toimittajana tarkistat nimet, faktat, ajat ja paikkojen nimet moneen kertaan. Kun kirjoitat murhenäytelmästä, punnitse tarkkaan tarinasi yksityiskohtia sekä siinä esiintyvien ihmisten turvallisuutta ja hyvinvointia. On tilanteita, jolloin haastateltavan henkilöllisyys ei saa paljastua, sillä hän voi joutua koston kohteeksi. Jos kyseessä on raiskaustapaus, uhria voidaan syyllistä jutun takia lisää. (Lisää kohdassa Seksuaalisen väkivallan raportointi.) Kuuntele kohteliaasti ja kirjaa huolellisesti kaikki, mitä sinulle kerrotaan. Kun kirjoitat juttuasi, pyri lainaamaan haastateltavaasi sanasta sanaan. Korjaa vain pahimmat kielioppivirheet. Älä epäröi soittaa haastateltavallesi ja tarkistaa epäselvää asiaa. On pienempi paha häiritä häntä puhelinsoitolla kuin julkaista jotain, joka ei pidä paikkaansa. Onko valmis teksti sellainen, johon itse olisit tyytyväinen, jos siinä kuvatut asiat olisivat tapahtuneet sinulle? Onko asiat kerrottu oikein? Jos toimittajan vaistosi sanoo, että kaikki ei ole kohdallaan, niin kirjoita teksti uudelleen.

11 11 RAISKAUKSEN JA SEKSUAALISEN VÄKIVALLAN RAPORTOINNISTA Raiskaus on ihmiselle äärimmäisen traumatisoiva kokemus. Monissa kulttuureissa raiskaukseen liittyy lisäksi häpeän leima, ja raiskauksen uhri saatetaan jopa karkottaa yhteisöstä. Toimittajana sinun on otettava tämä huomioon, kun pyydät uhrilta haastattelua. Ajattelemattomasti kirjoitettu artikkeli voi pahimmassa tapauksessa johtaa uhrin itsemurhaan tai murhatuksi tulemiseen. Murhaajat voivat olla uhrin sukulaisia tai raiskaajia. Seksuaalinen väkivalta voi tarkoittaa raiskausta tai muuta seksuaalista toimintaa, johon henkilö pakotetaan. Seksuaalista väkivaltaa voi olla perheen sisällä, parisuhteessa ja avioliitossa, tai pakottaja voi olla uhrille täysin tuntematon. Seksuaalisen väkivallan kohteeksi voi joutua missä tahansa: yksityiskodissa, leikkipuistossa, autiolla kadulla, yökerhossa, vankilassa tai taistelukentällä. Kun raportoit seksuaalisesta väkivallasta, noudata erityistä valppautta. Hyödynnä oppaamme ohjeita ja ota huomioon seuraavat seikat: Voimattomuus: raiskauksen uhria on loukattu erityisellä tavalla. Hän saattaa tuntea itsensä likaiseksi, nöyryytetyksi ja voimattomaksi. Hän ehkä pelkää väkivallan tekijöiden kostoa. Sota: Seksuaalinen väkivalta on ollut sodan ruma seuralainen kautta historian. Nykyään se mielletään yhä selkeämmin osaksi sodankäyntiä. Valmistaudu siihen, että kuulet tämänsuuntaisia kertomuksia. Suhtaudu kertomuksiin journalistille ominaisella varovaisuudella, mutta kuuntele uhrien kertomuksia tarkasti ja kunnioittaen. Haastattelu: Pyri haastattelemaan uhria yksin. Hän saattaa kauhistua, jos mukanasi on joukko muita toimittajia, tulkkeja, valokuvaajia, tuottajia ja avustajia. Ota mukaasi vain tarpeelliset avustajat, ja jos mahdollista, käytä itse teknisiä laitteita. Pyydä kaikkia, jotka eivät ole uhrin lähipiiriläisiä, poistumaan. Nämä voivat olla sotilaita, kylänvanhempia, yhteisön johtajia, avustustyöntekijöitä ja kyläläisiä. Kysy, jos haastateltava haluaisi jonkun perheestään paikalle. Älä päästä lapsia kuuloetäisyydelle. Haastattelijan sukupuoli: Raiskauksen uhriksi useaan kertaan joutunut nainen saattaa tuntea olonsa levollisemmaksi naispuolisen haastattelijan seurassa. Toki miestoimittajakin voi luoda turvallisen keskusteluilmapiirin. Kysy haastateltavan mielipidettä asiasta. Jos hän epäröi puhua miehelle, pyydä naispuolista kollegaa tekemään haastattelu. Häpeä: Tiedosta uhrin vaikea tilanne. Hänet on häpäisty ja nöyryytetty. Monissa islaminuskoisissa maissa sekä useissa Afrikan maissa aviomiehet, sukulaiset ja naapurit voivat karkottaa raiskatun naisen yhteisöstään, jopa tappaa hänet. Pitämällä uhrin henkilöllisyyden salassa et aseta häntä alttiiksi henkiselle tai ruumiilliselle väkivallalle. Painostus: Älä milloinkaan painosta seksuaalista väkivaltaa kokenutta kertomaan tarinaansa lupaamalla esimerkiksi palkkiota haastattelusta. Älä myöskään painosta häntä sanomalla, että tarinan julkaiseminen voi auttaa uhria tai muuttaa olosuhteita tai toimintatapoja.

12 12 Nimettömänä esiintyminen: älä koskaan paljasta uhrin henkilöllisyyttä ilman hänen yksiselitteistä ja vapaaehtoista suostumustaan. Useissa maissa laki kieltää raiskauksen uhriksi joutuneen henkilöllisyyden paljastamisen. Pelkän etunimen käyttö tai nimen muuttaminen ei aina auta peittämään henkilöllisyyttä. Internetin välityksellä kuka tahansa voi lukea artikkelisi, lehden normaali lukijakunnan lisäksi. Älä kerro henkilön oikeaa ikää, työpaikkaa tai kotikylää. Pidä huoli, että et vahingossakaan jätä juttuun yksityiskohtia, joista uhrin voi tunnistaa. Henkilön kuvaaminen: Valokuvaa tai filmaa haastateltavaasi takaapäin, valoa vasten tai varjossa. Koska kuvankäsittely tietokoneella on nykyään helppoa, ole erityisen varovainen, jos kuvaat haastateltavaa tai hänen kasvojaan sivusta tai yrität tehdä kuvasta epäselvän. Syyllisyys: Raiskauksen uhri tuntee usein syyllisyyttä siitä, mitä hänelle tapahtui. Uutinen, jossa annetaan ymmärtää, että asia voisi ollakin näin, on äärimmäisen vahingollinen asianomaiselle. Noudata erityistä varovaisuutta, kun kuvailet jutussasi tapahtumia tai syytöksiä. Yksityiskohdat: Väkivaltaisten tekojen voimakas kuvaaminen voi joskus olla paikallaan. Se voi herättää viranomaiset toimimaan tai saada aikaan muutoksia lainsäädäntöön. Ole kuitenkin varovainen kuvaustesi suhteen. Antavatko ne jutullesi lisäarvoa vai huonontavatko ne uhrin asemaa? Paikalliset normit: Tietyissä kulttuureissa uhrin koskettamista tai silmiin katsomista pidetään loukkaavana. Ota selville, mikä yhteisössä on sallittua ja mikä ei. Voi olla, että sanaa raiskaus ei ole sopiva käyttää. Miestoimittajan ei ole hyvä haastatella raiskauksen uhriksi joutunutta naista suljettujen ovien takana, sillä se saattaa herättää pahennusta yhteisössä. Avun hakeminen: Artikkelisi tai ohjelmasi saattaa tuoda joillekin lukijoille tai kuulijoille mieleen omakohtaisia kokemuksia raiskauksesta tai seksuaalisesta väkivallasta. Kerro heille juttusi lopussa, mistä he voivat hakea apua.

13 13 KRIISIUUTISOINTI YHTEISÖSSÄ Samalla kun välität yleisölle tietoa siitä, mitä oikeastaan tapahtui ja miten yhteisö ja viranomaiset reagoivat, pyri kertomaan myös ihmisistä, jotka olivat osallisena tapahtumassa. Kirjoita lyhyitä tarinoita henkilöstä ja hänen perheestään, heidän elämänsä erityispiirteistä ja siitä, miten ne vaikuttivat toisiinsa. Usein uhrin omaiset puhuvat mielellään silloin, kun toimittaja kertoo heille avoimesti, minkälaista tarinaa hän on tekemässä. Yhdysvalloissa vuonna 1995 tapahtuneen Oklahoma Cityn pommi-iskun jälkeen paikallinen sanomalehti otsikoi tällaiset tarinat Kuvauksia elämästä. World Trade Centeriin kohdistuneen iskun jälkeen The New York Times julkaisi lyhyitä elämäkertoja otsikolla Surun muotokuvia. Lyhyitä, yhdenmukaisia uhreista kertovia tarinoita voi julkaista päivittäin, aina kunnes kaikki uhrit ovat tulleet kuvatuiksi. Lyhyet jutut voivat joskus johtaa laajempiin artikkeleihin. Kerro jutussasi kuinka ihmiset auttavat toisiaan ja seuraa heidän toipumisprosessiaan. Anna lukijoille, kuuntelijoille ja katselijoille linkkejä lähteisiin, joista he saavat lisätietoa ja apua. Toimittajana voit aivan hyvin välittää ihmisille sekä tietoa että toivoa. Kun haastattelet ihmisiä, suhtaudu varauksella tilanteeseen, jossa joku puhuu koko yhteisön puolesta. Sanavalmiit yksilöt onnettomuudesta pelastuneet, silminnäkijät, uhrin perheenjäsenet ja työtoverit saattavat tuntea olonsa vaivaantuneiksi, jos heidät julkisuudessa nostetaan etualalle. Samanaikaisesti jotkut yhteisön jäsenistä voivat olla katkeria siitä, että yksi ihminen tai tietty perhe saa enemmän huomiota kuin muut. Tämä voi pienissä yhteisöissä aiheuttaa välien tulehtumisen pitkäksikin aikaa. Kysy itseltäsi: Mitä tietoja suuri yleisö tarvitsee? Milloin kriisiuutisointi on syytä lopettaa? Voiko toimittajalle syntyä pakkomielle jatkaa onnettomuudesta kirjoittamista, vaikka lukijat haluaisivat jo lukea muistakin asioista? Joukkomurha tai suuronnettomuus eivät saa olla ainoita yhteisön asioita, jotka ylittävät uutiskynnyksen. VÄLTÄ KULUNEITA SANONTOJA Kun raportoit traumaattisista tapahtumista, valikoi huolella käyttämäsi sanat ja sanonnat. Mieti, saatko niiden kautta viestisi hyvin perille. Käytä asiallisia kielikuvia, vältä alleviivaavaa ja ylitunteellista kieltä. Älä kirjoita esimerkiksi: Järkyttynyt yhteisö suree kuolleitaan Tämä kuulostaa pinnalliselta ja itsestään selvältä. Kirjoita yksinkertaisesti siitä, mitä tapahtui ja mitkä olivat ihmisten reaktiot. Kyläläiset yrittävät yhä sopeutua tuhon seurauksiin Totta kai he yrittävät. Jälleen kerran: kerro siitä, mitä ihmiset tekevät ja sanovat. Yhteisössä surraan vielä tänäänkin tai Jo nyt vanhemmat/veljet/siskot kaipaavat poikaansa/veljeään Nämä lauseet antavat ymmärtää, että suru olisi ajallisesti tarkkaan määritelty että suremisen pitäisi alkaa tietyllä hetkellä ja että sen pitäisi päättyä tietyn ajan kuluttua. Aivan kuin tietyn ajan ylittäminen olisi epäluonnollista tai tavatonta. Paikalla on koulutettuja terapeutteja Uutisarvoa olisi ehkä sillä, jos terapeutit eivät olisi koulutettuja. Sitä paitsi ammatti-ihmiset, jotka tuodaan paikan päälle välittömästi tragedian jälkeen, eivät välttämättä heti anna onnettomuuden uhreille ja pelastuneille henkistä terapiaa. Sen sijaan he auttavat käytännön asioissa ja kuuntelemalla.

14 14 Herra X saa terapiaa. Tarkista ammattilaisilta, että minkälaista terapiaa on tarjolla. Kyse ei todennäköisesti ole kriisiterapiasta, jota suositellaan vain niille, jotka eivät normaalisti ala toipua onnettomuuden jälkeen. Toipumista voidaan todellisuudessa arvioida vasta muutamien viikkojen kuluttua tapahtumasta. Yhteisö/koulu/perhe ei koskaan tule selviämään tragediasta. Useimmat ihmiset ja yhteisöt selviävät, usein jopa hämmästyttävän nopeasti. Olennaista on, että kokemukset ovat muuttaneet ihmisiä. Kerro jutussasi miten. Monet kriisitilanteisiin joutuneet ihmiset kärsivät välittömästi kriisin jälkeen oireista, jotka muistuttava traumaperäisen stressihäiriön oireita. Henkilöllä saattaa olla tunkeutuvia muistikuvia, hän on turtunut, hän eristäytyy muista tai hän käy ylikierroksilla. Nämä ovat kaikki hyvin inhimillisiä reaktioita järkytykseen.

15 15 KRIISIRAPORTOINTI JA JOURNALISTI Olemme edellä käsitelleet traumaattisten tapahtumien merkitystä journalismissa. Entä mitä journalistin pitäisi ottaa tästä kaikesta opiksi? Nimet ja muut yksityiskohdat on muutettu seuraavissa kertomuksissa: John, televisiokanavan kuvatoimittaja, oli työnsä äärellä syyskuussa 2001, kun ensimmäiset kuvat terrori-iskusta New Yorkissa alkoivat levitä ihmisten tietoisuuteen. Vuorokauden ajan hän katseli televisioruudulta kuvia kuolemasta: menehtyviä ihmisiä ja torneista putoavia ruumiita. Joitakin viikkoja myöhemmin John koki täydellisen hermoromahduksen eikä ymmärtänyt miksi. Myöhemmin paljastui, että terrori-isku oli palauttanut hänen mieleensä muistot sodasta, jossa hän oli taistellut kymmenen vuotta aiemmin. Hän oli yrittänyt unohtaa sotakokemukset, mutta nyt ne pääsivät valloilleen ja aiheuttivat hänelle traumaperäisen stressihäiriön. Sarah, paikallisen tv-kanavan rikostoimittaja, raportoi oikeudenkäynnistä, jossa kolmea miestä syytettiin nuoren miehen hakkaamisesta kuoliaaksi moukareilla. Tapauksen yksityiskohdat olivat niin karmeita, että tv-asema päättikin jättää jutun lähettämättä. Sarah joutui käymään läpi yksin oikeudessa kuulemansa asiat. Hän alkoi nähdä painajaisia. Hän ei lopulta saanut nukuttua. Vasta sen jälkeen, kun ystävä oli selittänyt Sarahille, että ongelmat juonsivat juurensa kyseisestä rikosjutusta, hän alkoi voida paremmin. Jevgenia oli syntynyt Tshetsheniassa, mutta asui ja työskenteli radiossa Englannissa, venäjänkielisten ohjelmien parissa. Kun sota syttyi hänen kotimaassaan, Jevgenia oli asunut Englannissa jo kolme vuotta. Vuosien ajan hän kuunteli ja toimitti juttuja sodan kauheuksista. Ymmärtämättä itsekään mitä oli tapahtumassa, hän sairastui traumaperäiseen stressihäiriöön. Kun hänelle ja hänen esimiehilleen vihdoin selvisi, mistä oli kysymys, Jevgenia joutui pitkälle sairaslomalle. Vastavalmistunut Andrew oli juuri aloittanut työnsä paikallislehden reportterina kun hän joutui tekemään uutisen pahasta autokolarista. Kaksi nuorta miestä oli ajanut ojaan nopeassa vauhdissa ja törmännyt puuhun. Andrew, joka ei koskaan ollut nähnyt ruumista, järkyttyi nähdessään miesten tunnistamattomiksi murskautuneet ruumiit autonromun seassa. Vielä vuosien kuluttua hän saattoi herätä yöllä hiestä märkänä, mielessään näkymä onnettomuudesta. Hän ei uskaltanut puhua asiasta kenellekään, sillä hän pelkäsi, että hänen ei uskottaisi enää pärjäävän työssään. Davidin kompastuskiveksi muodostui matka nälänhätäalueelle Afrikkaan. Hän oli ollut alueella ennenkin ja uskoi pärjäävänsä. Kuolevan lapsen äidin hätä ja Davidin tuntema avuttomuus saivat Davidin mielen järkkymään hänen palattuaan matkalta.

16 16 JOURNALISTIN HENKISET HAAVAT Ykköstyypin traumaksi kutsutaan yhtäkkistä, yksittäistä ja ulkopäin tunnistettavaa tilannetta. Ihminen joutuu onnettomuuteen, pelastuu täpärästi kuolemalta tai näkee murhan tai ampumisvälikohtauksen. Kakkostyypin trauma on luonteeltaan erilainen. Se on usein se viimeinen pisara asia, joka lopulta murtaa jo valmiiksi stressatun mielen. Trauman voi laukaista jokin hyvin yksinkertainen asia kuten esimiehen moite tai perheen lemmikin kuolema. Jokainen meistä, journalistit mukaan lukien, käsittelee traumaa omalla tavallaan. Asiaan vaikuttavat niin ihmisen luonne ja kokemukset kuin hänen tapaansa reagoida silminnäkijöiden kertomuksiin ja uutisointiin kriisistä. Kriisin jälkeinen aika voi olla vaikeaa journalistille. Varsinkin sen jälkeen, kun tapahtumien uutisointi kiihkeiden ja toimintaa täynnä olevien päivien tai viikkojen jälkeen loppuu. Elämä tuntuu tyhjältä, sekavalta, joskus jopa masentavalta. Ajan myötä useimmat meistä kuitenkin selviävät. Meidät on yksinkertaisesti rakennettu siten. Jos meillä ei olisi tahtoa ja kykyä toipua järkytyksistä, emme olisi selviytyneet hengissä ja menestyneet planeetallamme alun pitäenkään. Monet journalistit, jotka raportoivat ihmisten hädästä, pitävät työtään tärkeänä ja erittäin palkitsevana, sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla. Voidakseen tehdä vaativaa työtään heidän on kuitenkin, samalla tavoin kuin lääkärien ja poliisien, pidettävä etäisyyttä pelastuneisiin ja silminnäkijöihin, joista he kirjoittavat. Valokuvaajat ja kameramiehet kärsivät usein vähitellen syvenevästä traumasta. Tämä voi johtua siitä, että heidän työnsä luonne on erilaista kuin toimittajien. Kuvaajat eivät istu alas ja käy läpi päivän aikana kuulemiaan tarinoita, mikä auttaa ihmistä selvittämään ajatuksiaan. Voi olla, että heidän työnsä luonne vaati heitä pysymään etäämmällä: he ovat toki paikalla fyysisesti, mutta heidän ajatuksensa on jo työn tuloksissa. Ryhmän ja työtovereiden tuki ovat keskeisiä asioita henkisen hyvinvoinnin ja terveyden säilyttämisessä. Hyvä ryhmä ja ryhmähenki auttavat pitämään ihmiset kasassa kovissakin olosuhteissa. Jos ryhmä ei toimi, saavat ympäröivät olosuhteet ryhmän jäsenet vihaisiksi, masentuneiksi tai hämmentyneiksi. Huonosti toimiva ryhmä tarvitsee tukea ja toimintatapojen muutosta. Jos ryhmän jäsen ei tunne pärjäävänsä työssään tai arjen askareissa tai jos olosuhteet nostavat pintaan vanhoja ahdistuksen aiheita, niin silloin ei kenenkään pidä arkailla pyytää apua koskivat ongelmat sitten häntä itseään tai työtoveria. On syytä pitää mielessä, että traumaperäinen stressihäiriö, masennus sekä päihteiden käyttö voivat pahimmassa tapauksessa johtaa itsemurhaan. Journalistit, jotka joutuvat käsittelemään traumaattisia tapahtumia, kuuluvat tässä mielessä riskiryhmään. Suhtaudu työtoverin puheisiin ja vihjauksiin itsemurhasta aina vakavasti.

17 17 Jotta tämä kaikki ei kuulostaisi liian synkältä, muista seuraavat kolme perusasiaa: Useimmat ihmiset selviävät traumasta varsinkin jos heillä on yhteisön, perheen ja ryhmän tuki takanaan. Apua on uskallettava hakea itselleen, ja sitä on tarjottava niille, jotka eivät näytä toipuvan traumasta normaalisti. Tarvittaessa on syytä hakea ammattiapua. Kun kohtaat tunnepitoiset tilanteet avoimin mielin, pystyt paremmin raportoimaan niistä ja ihmisistä niiden keskellä. Jopa kaiken kokeneet ja työssään menestyneet toimittajat voivat ahdistua joutuessaan keskelle traumaattisia tapahtumia. Kokemus voi aikaa myöten aiheuttaa vakavia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Journalistitkin ovat ihmisiä: he pyrkivät työssään objektiiviseen raportointiin, mutta se ei tarkoita sitä, etteivät he koskaan ahdistuisi näkemästään ja kuulemastaan.

18 18 MITEN SELVIYTYÄ TRAUMAATTISISTA TILANTEISTA Sinnikkyyden salaisuus: pidä huolta itsestäsi Henkisen tasapainon säilytät samoin keinoin, joilla pidät yllä fyysistä kuntoasi. Syö hyvin ja terveellisesti kolme kertaa päivässä. Nuku tarpeeksi. Lyhyet yöunet eivät ole mikään pröystäilyn aihe. Nukkuminen vaikuttaa niin fyysiseen kuin henkiseen hyvinvointiisi ja erityisesti ammatilliseen arviointikykyysi. Noudata terveellisiä elintapoja. Tutkimus osoittaa, että kevytkin liikuntaa auttaa pitämään mielen virkeänä. On todettu, että puolen tunnin kävely ajaa saman asian kuin puolen tunnin juoksulenkki. Huonot ruokailutottumukset ja liian vähäinen nesteen nauttiminen vaikuttavat nopeasti mielialaan. Juo runsaasti vettä. Pidä taukoja ja kehota muitakin pitämään niitä. Jo muutaman minuutin tai tunnin tauko pidemmällä keikalla muutama päivä auttavat mieltä ja kehoa paremmin prosessoimaan ja sulattelemaan tapahtumia. Tunnista rajasi erityisesti silloin, kun ole urasi alussa ja innokas taipumaan kaikkeen mainetta saadaksesi. Uskalla kieltäytyä tehtävästä, jota pidät vaarallisena tai vaikeana ja jota et haluaisi ottaa vastaan. Journalistin työ vaatii riskien ottamista, ja toisinaan sinun on sopeuduttava mitä vaikeimpiin olosuhteisiin. Työt on tehtävä, ja on tilanteita, jolloin on vain oltava sinnikäs ja pidettävä tunteet kurissa. Mutta aina ei tarvitse esittää kovanaamaa. Tunteidensa myöntäminen ja niistä puhuminen sopivalla hetkellä eivät ole heikkouden merkkejä. Päinvastoin, luottamukselliset ja asialliset keskustelut työtoverien ja esimiesten kanssa, onnettomuuden tai jutunteon jälkeen, osoittavat rohkeutta. Asioista puhuminen sekä yhteydenpito muihin ihmisiin auttavat aivoja jäsentämään traagiset tapahtumat. Tapahtuma siirretään ikään kuin tietokoneen muistista kovalevylle, josta se voidaan ottaa käyttöön myöhemmin ilman että se aiheuttaa ahdistavia takaumia. Etsi käsiisi joku, joka osaa kuunnella. Se voi olla esimies, ystävä tai työtoveri. Tärkeintä on, että hän ei arvostele sinua. Juttele jonkun kanssa, joka on käynyt läpi saman kuin sinä. Tue kollegaasi vastaavalla tavalla ja varaa aikaa hänelle. Opi torjumaan normaalia stressiä. Löydä itsellesi harrastus, pidä mietiskelyvapaata ja vietä aikaa perheen tai ystävien kanssa. Muista nauraa! Kokeile syvään hengitystä. Vedä syvään henkeä laskien viiteen, sitten puhalla ulos samoin viiteen laskien. Kuvittele, että teet jatkuvaa liikettä: puhallat ulos jännityksen ja täytät tilan mielenrauhalla. Lähde ajatuksissasi matkalle sisäiseen turvapaikkaan : kuvittele itsesi johonkin lämpimään ja hyvää tekevään, rentouttavaan paikkaan rannalle, vuorelle tai jonnekin muualle luonnon keskelle. Käytä alkoholia harkitusti. Kohtuullisessa alkoholinkäytössä ei ole mitään vikaa, mutta jos huomaat juovasi unohtaaksesi ongelmat tai saadaksesi unta, sinun on syytä pysähtyä miettimään ja ehkä hakemaan apua.

19 19 Ole tietoinen siitä, että joskus voimat vain loppuvat ja että järkyttävät kokemukset voivat aiheuttaa ahdistusta viiveellä. Vaikeista aiheista raportoineet toimittajat ja dokumentaristit saattavat joskus romahtaa aivan pienen asian takia. Jos sinulle käy niin, älä jää yksin miettimään asiaa vaan puhu kollegalle tai hae ammattiapua. Jos alat suhtautua kielteisesti työhösi tai itseesi sen jälkeen, kun olet tehnyt juttuja onnettomuudesta, pyri muuttamaan asennoitumistasi myönteisempään suuntaan. Jos se tuntuu vaikealta, keskusteleminen asiasta auttaa sinua vaihtamaan näkökulmaa. Mikä auttaa sotilaita kestämään äärimmäisissä vaara- ja stressitilanteissa? Tutkijoiden mukaan erityistä sisukkuutta osoittaneista sotilaista löytyi yhdeksän ominaisuutta, jotka vaihtelivat hieman tapauksesta toiseen. Nämä ominaisuudet on syytä pitää mielessä, kun keskustellaan trauman psykologisista vaikutuksista. Esikuvat ovat sisukkaita ja sinnikkäitä. Myönteinen ajattelu on sinnikkyyttä yllä pitävä voima. Tämä ei suinkaan tarkoita epärealistista optimismia, jossa asioita katsotaan ruusunpunaisten lasien läpi, vaan kykyä mitätöidä kielteiset ajatukset sekä vaimentaa negatiivinen sisäinen ääni, jonka ihminen kuulee hädän hetkellä. Moraalinen kompassi. Annetun tehtävän päämäärä, usein moraalisesti perusteltu, pidetään kirkkaana mielessä. Uskonnollinen vakaumus / hengellisyys Hyvä fyysinen kunto. Fyysisellä harjoittelulla on samanlainen vaikutus kuin mielialalääkkeillä ilman sivuvaikutuksia. Myönteinen arviointi. Sisukkaat ihmiset näyttävät osaavan parhaiten hyödyntää kokemuksiaan. He oppivat virheistään ja näkevät vastoinkäymiset mahdollisuuksina kehittyä vahvemmiksi ihmisiksi tai katsella asioita eri näkökulmasta. Yhteisön tuki Valmennus Vastuu Traumaattisten tapahtumien näkeminen haasteina ja mahdollisuuksina tehdä jotain hyvää tragedian keskellä voi auttaa myös journalistia jaksamaan työssään ja muistamaan työnsä merkityksen ja arvon.

20 20 Tehokasta traumanhallintaa Traumanhallintataidot ovat osa hyviä johtamistaitoja. Uusien ideoiden on organisaatiossa lähdettävä liikkeelle ylhäältä päin. Traumanhallintaan liittyvät asiat tulee nähdä organisaatiota tukevana, ei heikentävänä, voimavarana. Yhdysvaltain armeijassa on termi mielenterveys (mental health) korvattu käsitteellä terve käyttäytyminen (behavioural health). On huomattu sen voimistavan sotilaiden henkistä taistelutahtoa (combat-strength). Trauman ja sen vaikutusten käsittelyä armeijassa pidetään tärkeänä, sillä tiedetään, että jos aihetta ei käsitellä, se vähentää sotilaiden motivaatiota ja suoriutumiskykyä taistelukentällä. Muun muassa Yhdysvaltain armeijan erikoisjoukkojen komentajat käyttävät terveen käyttäytymisen mallia hyväkseen, kun he arvioivat yksikköjensä toiminnan tuloksia. Erikoisjoukoissa taisteleville kerrotaan heti alussa, että ketään heistä ei tulla erottamaan armeijasta pelkästään lääketieteellisin perustein. Sotilas voidaan erottaa vain, jos hän ei suoriudu tehtävistään. Viesti erottamisen perusteista sekä esimiesten uudistetut toimintaohjeet ovat johtaneet siihen, että traumaperäisen stressihäiriön oireisiin apua hakevien sotilaiden lukumäärä on kasvanut kymmenestä prosentista kahdeksaankymmeneen. Vähemmän hierarkinen työyhteisö saattaisi oppia jotain periaatteista, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi armeijassa: Johtajat ovat esimerkkinä sisukkuudesta ja optimistisesta asenteesta. Toiminta- ja taistelutilanteet käydään huolellisesti läpi jälkikäteen. Virheistä opitaan. Johtajat ja esimiehet korostavat jatkuvasti tehtävän tarkoitusta ja päämäärää. Yhteishenki. Yhdysvaltain armeijassa on kehitetty kaveria ei jätetä järjestelmä. Yksikönjohtajien koulutuksessa korostetaan, että ketään ei saa jättää yksin ongelmiensa kanssa. Ongelmiin pyritään avoimesti löytämään parhaat ratkaisut. Asioihin puututaan varhaisessa vaiheessa. Toipumiselle varataan aikaa. Kriisialueelle lähtevät journalistit ja kokonaiset työryhmät tarvitsevat tukea ja koulutusta kolmessa vaiheessa: ennen lähtöä, paikan päällä työtehtävissä sekä tehtävän jälkeen. Heille on tarvittaessa järjestettävä myös asiantuntevaa terapiaa. Ennen Traumasta tiedottamisen pitäisi kuulua olennaisena osana henkilöstön koulutukseen ja johtajien työnkuvaan. Uusille työntekijöille ja ryhmänjäsenille tulisi kertoa jo alussa, että organisaatiossa traumaan suhtaudutaan täydellä vakavuudella ja että traumasta pitää ja saa puhua avoimesti. Asiasta voidaan tiedottaa esitteen tai internetistä saatavan materiaalin avulla. Tärkeintä kuitenkin on, että johtajat ja esimiehet puhuvat avoimesti traumaan liittyvistä aiheista. Näin he vakuuttavat henkilöstönsä siitä, että asia on hyvin hallinnassa meidän talossa.

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Ammattiliitto Nousu ry

Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Tullinkulman Työterveys

Tullinkulman Työterveys Tullinkulman Työterveys aloitti toimintansa 1.10.1975 Työterveyshuoltolaki voimaan v. 1979 työterveyshuollon palveluita Tampereen alueella toimiville yrityksille ja Tampereen kaupungin henkilökunnalle

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

uudenvuoden kirjoittamishaaste

uudenvuoden kirjoittamishaaste uudenvuoden kirjoittamishaaste Unelmointi on yksi suosikkiasioistani. Toki tässä hetkessäkin on ihana ja hyvä olla. Elämä on nyt. Mutta tämä hetki pohjustaa seuraavaa. Se mitä ajattelet nyt, se mihin uskot

Lisätiedot

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

PAKKO-OIREIDEN OMAHOITO HARJOITUS: MIELIKUVA-ALTISTUS. Mielikuva-altistus

PAKKO-OIREIDEN OMAHOITO HARJOITUS: MIELIKUVA-ALTISTUS. Mielikuva-altistus HARJOITUS: MIELIKUVA-ALTISTUS Tämä harjoitus sisältää kaksi osaa: pelätyn tapahtumaketjun yksityiskohtaisen kuvaamisen ja mielikuva-altistuksen. Molemmissa näissä altistus tapahtuu mielikuvien tasolla.

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Oppilaitoksen kriisivalmius

Oppilaitoksen kriisivalmius 1 Hyväksytty 16.6.2011 Oppilaitoksen kriisivalmius Oppilaitoksen opiskelijat ja henkilökunta voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan tilanteeseen, joko oppilaitoksessa tai sen ulkopuolella.

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Defusing-ohjaajakoulutus

Defusing-ohjaajakoulutus Defusing-ohjaajakoulutus 16.-18.3.2015 Jyväskylässä Suomen Suomen Yhteisöakatemia Oy Oy Saarijärventie Taitoniekantie 5 B 14 8 D 35 40200 Jyväskylä40740 Jyväskylä www.sya.fi Defusing-ohjaajakoulutus 16.-18.3.2015

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin

TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 Trapu -toimintamalli työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4. Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.2014 Traumatisoituneen nuoren kohtaaminen ja hoito on aina ainutlaatuista

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

Rikokset, tuki ja apu. www.jagvillveta.se

Rikokset, tuki ja apu. www.jagvillveta.se Rikokset, tuki ja apu www.jagvillveta.se Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Niitä voi tapahtua esimerkiksi kotona, koulussa, vapaa-ajalla

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010 Esiintyminen N-piirin JOVA-koulutus 2010 Klubikokous Esiinnyt klubisi kokouksessa Kuulijoita 10-50 Sinulla on aikaa 3-5 minuuttia Ei videotykkiä Esityksesi kokouksen lopulla Innostat klubiasi uuteen tapahtumaan

Lisätiedot

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN 2.10.2012 14.2.2013 Rekrytointi REKRYTOINTI Työnantajakuva? Työn sisällöt? Osaava työvoima? Työn kannustearvo (palkkaus/palkitseminen)? Työvoiman liikkuvuus/pysyvyys? Mitä

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Väkivalta parisuhteessa

Väkivalta parisuhteessa Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä

Lisätiedot

Defusing-ohjaajakoulutus

Defusing-ohjaajakoulutus Defusing-ohjaajakoulutus 6.-8.4.2016 Jyväskylässä Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14 40200 Jyväskylä DEFUSING-OHJAAJAKOULUTUS 6.-8.4.2016 Jyväskylässä Miksi? ammattilainen pystyy kohtaamaan

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura

Suomen Mielenterveysseura Kriisi Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-22-1 Paino: Grano 2015

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Psykoterapian tavoitteista Auttaa lasta hyötymään hyvistä kasvuoloista Auttaa lapsen ympärillä olevia aikuisia tukemaan ja ymmärtämään lasta Lapsi

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot