FOBIAN AIHEUTTAMA AHDISTUS elämää emetofobian varjossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FOBIAN AIHEUTTAMA AHDISTUS elämää emetofobian varjossa"

Transkriptio

1 FOBIAN AIHEUTTAMA AHDISTUS elämää emetofobian varjossa Jonna Rantala Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Terveysalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 2 TIIVISTELMÄ Rantala, Jonna. Fobian aiheuttama ahdistus elämää emetofobian varjossa. Helsinki, kevät 2009, 70 sivua, 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Emetofobia on oksentamiseen ja ylipäätään oksennukseen liittyvää järjenvastaista, voimakasta pelkoa. Emetofobiasta kärsivät voidaan karkeasti jakaa kolmeen ryhmään: niihin, jotka pelkäävät itse oksentavansa, niihin jotka pelkäävät muiden oksentamista sekä niihin, jotka pelkäävät molempia. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, kuinka emetofobia vaikuttaa siitä kärsivän normaalissa elämässä ja arjessa. Opinnäytetyö on laadullinen. Aineisto on kerätty emetofoobikoille tarkoitetulta keskustelupalstalta, tutkittavia oli yhteensä 48. Aineiston purkamisessa on käytetty teemoittelua ja aineisto on analysoitu sisällönanalyysillä. Aihetta on tutkittu vähän, joten aikaisempien tutkimusten vähyys sekä suppeus ovat vaikeuttaneet opinnäytetyön tekemistä. Tutkimustuloksina aineistosta erottui viisi eri kategoriaa, joihin emetofobia arjessa vaikuttaa: ruokailu, opiskelu ja työelämä, vapaa-aika, ihmissuhteet ja perhe sekä nukkuminen. Nämä kaikki elämän eri osa-alueet toki vaikuttavat myös toisiinsa eivätkä ole muista irrallisia. Teorian tueksi tutkimukseen on liitetty myös kokemuksia Internetistä saadusta vertaistuesta, lapsuudesta sekä välttämiskäyttäytymisestä ja pakenemisesta. Aineistosta käy selkeästi ilmi, että emetofobiasta kärsivän arki on erilaista riippuen tilanteista, mutta valitettavan usein kamppailua vaikeiden ahdistusoireiden kanssa. Moni kärsii emetofobian aiheuttaman ahdistuksen vuoksi myös ajoittaisista paniikkikohtauksista. Avainsanat: emetofobia, arjen vaikeudet, kvalitatiivinen tutkimus, välttämiskäyttäytyminen, vertaistuki.

3 3 ABSTRACT Rantala, Jonna. Living in the Shadow of Emetophobia. 70 pages, 2 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing. Degree: Nurse. Emetophobia is an extreme and irrational fear of vomiting and generally fear of vomit. It usually affects many areas of life. The people who are afflicted with emetophobia can be divided in three groups: those who primarily have a fear of vomiting themselves, those who primarily fear other people being sick and those who fear both of these. The objective of the study was to observe how emetophobia actually affects the sufferer`s life. The study is qualitative. The data was collected from different discussion chains on a website for emetophobics, discussions were written during years The writings were grouped and analyzed with content analysis. The small number of earlier studies and research made the study challenging to produce. As the results of the study, five different categories appeared where the sufferer of emetophobia is most likely to face problems. These categories are eating, studying and working, leisure time, family and personal relationships and sleeping. All these categories naturally affect each other and can t be separated. To support the theory in the study there are also some empirical experiences considering peer support on the Internet, negative experiences from childhood and experiences reflecting behavioural avoidance and escaping. These results show that those suffering from emetophobia may struggle every day to cope and manage in their daily lives. Keywords: emetophobia, challenges in the daily life, qualitative research, behavioural avoidance, peer support.

4 4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO FOBIAT ENNEN JA NYT Fobia-käsitteen tausta ja historiaa Elimistön reaktiot pelkotilanteessa Paniikkikohtaus Fobian kliininen kuva Fobioiden epidemiologia eli esiintyvyys Fobioiden etiologia eli syyoppi Emetofobiasta aiheutuvat rajoitteet Katsaus aikaisempiin tutkimuksiin Yhteenveto aikaisemmista tutkimuksista PELKOJEN SYNTY JA HOITO Klassinen ehdollistuminen Oppimisteoriat pelon kehityksestä Turvallisuuden tunteen menetys Negatiiviset lapsuudenkokemukset osana fobian syntyä? Miten fobiaa voidaan hoitaa? Kognitiivinen käyttäytymisterapia ja ehdollistuminen Välttämiskäyttäytyminen Altistushoito Lääkehoito Vertaistukea Internetistä Emetofobiasta aiheutuva häpeän tunne OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYS OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Tutkimuksen tausta-ajattelu Laadullinen tutkimus Sisällönanalyysi laadullisessa tutkimuksessa Aineiston käsittely TUTKIMUKSEN TULOKSET...33

5 5 6.1 Normaalia elämää rajoittavat osa-alueet Emetofobia ja ruokailu Emetofobian, opiskelun ja työelämän yhteensovittaminen Emetofobia ja vapaa-aika Ihmissuhteet, perhe ja muille ihmisille kertominen Yön pelko Tutkimusaineistosta nousseet muut aihealueet Kielteisiä lapsuusajan kokemuksia tutkimusaineistossa Kokemuksia välttämiskäyttäytymisestä ja pakenemisesta Kokemuksia Internetistä saadusta vertaistuesta JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA Yleistä pohdintaa tutkimuksesta Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen luotettavuus LOPUKSI...62 Liite Liite

6 6 Kun yössä yksin vaeltaa, Voi kaltaisensa kohdata Ja hetken tie on kevyt kaksin kulkea. (Grundström)

7 7 1 JOHDANTO Lähtökohtana tutkimukselle on kiinnostukseni mielenterveyden häiriöitä, erityisesti ahdistuneisuushäiriöihin luettavia fobioita, kohtaan. Tulevana sairaanhoitajana olen niin harjoittelupaikoissani kuin psykiatrista hoitotyötä tehdessäni kiinnittänyt huomiota siihen, että eritasoisista ahdistuneisuushäiriöistä kärsii yhä useampi ihminen. Fobioiksi nimitetään häiriöitä, joissa pelko johonkin kohteeseen on epärealistisen voimakas. Fobia voi kohdistua käytännössä mitä tahansa asiaa tai tilannetta kohtaan, josta ihmisellä on yleensä aikaisempia hyvin negatiivisia kokemuksia, ja nämä tilanteet on koettu äärimmäisen epämiellyttäviksi. Tutkimukseni keskittyy emetofobiaan eli oksentamiseen ja oksennukseen liittyvään sairaalloiseen pelkoon. Emetofoobikolle ajatuskin oksentamisesta aiheuttaa kovaa ahdistusta ja paniikinomaisia tuntemuksia. Sosiaaliset suhteet saattavat kutistua olemattomiin, koska jokainen kohtaaminen toisen ihmisen kanssa saattaa mahdollisesti olla vatsatautia tartuttava. Aiheesta löytyy kokemuksia emetofobiasta kärsiville perustetulta keskustelufoorumilta. Luettuani keskustelupalstan käyttäjien kertomuksia olen huomannut, kuinka elämää rajoittava sairaus on kyseessä. Myöskään terveydenhuollon ammattilaiset eivät kirjoittajien mukaan osaa suhtautua fobiaan oikealla tavalla; fobia saatetaan virheellisesti tulkita esimerkiksi syömishäiriöksi, tai se sivuutetaan eikä pidetä varsinaisena syynä ihmisen käytökselle. Emetofobia saattaa olla siitä kärsivälle vaihtelevasti hyvinkin invalidisoiva sairaus. Ihminen saattaa eristäytyä täysin joutuessaan välttelemään tilanteita, joissa mahdollisesti saattaa joutua tekemisiin pelkonsa kohteen kanssa. Lähestyn emetofobiaa aiheena tarkemmin tutkimustehtäväni kautta: Mihin emetofobia arjessa vaikuttaa? Tähän vastaamalla voin tuoda uutta tietoa vielä suhteellisen tuntemattomasta aihepiiristä emetofoobikoille itselleen, heidän läheisilleen ja terveydenhuollon ammattilaisille. Varsinaisen tutkimuskysymykseni li-

8 8 säksi olen taustatietoja varten sisällyttänyt tutkimukseen keskustelupalstalaisten kokemuksia Internetistä saadusta vertaistuesta, negatiivisista lapsuuden muistoista sekä kokemuksia välttämiskäyttäytymisestä ja pakenemisesta emetofobiaan liittyen. Opinnäytetyöni aineisto muodostuu 48 eri kirjoittajan teksteistä emetofoobikoiden keskustelupalstalta vuosilta Keskustelupalstan käyttäjät rekisteröityvät sivustolle, joten heidän käytössään on aina sama nimimerkki. Kun kirjoittaa useita tekstejä saman nimimerkin takaa, voivat muut käyttäjät oppia tuntemaan tietyn nimimerkin takana olevan ihmisen ja hänen elämäntilanteensa, vaikkeivät häntä henkilökohtaisesti tuntisikaan. Toisen käyttäjän vaikeat tilanteet muistetaan ja kuulumisia saatetaan kysellä. Näin vertaistukea voidaan antaa anonyymisti ja kuitenkin siten, että tuensaaja kokee saavansa apua. Aineistosta nousi esiin keskeisinä teemoina viisi yläkategoriaa: ruokailu, työelämä ja opiskelu, vapaa-aika, ihmissuhteet sekä nukkuminen. Kaikki ne osoittautuivat emetofoobikon elämässä keskeisiksi ja tärkeiksi elämän osa-alueiksi. Tutkimuksen kiinnostuksen kohteena ovat ihminen ja ihmisen subjektiiviset kokemukset sekä ihmisen suhde ympäristöönsä. Aluksi tarkastelen fobioiden taustaa ja historiaa sekä nykyistä diagnosointia. Tämän lisäksi tarkastelen lyhyesti fobioiden syntyä ja hoitoa laajemmassa viitekehyksessä klassisen ehdollistumisen ja oppimisteorioiden viitekehyksestä käsin sekä turvallisuuden tunteen menetyksen ja negatiivisten lapsuudenkokemusten näkökulmasta. Tarkastelu pohjautuu yhtäältä teoriaan ja toisaalta omaan empiiriseen aineistooni. Tämän jälkeen käsittelen fobioiden hoitomahdollisuuksia sekä teorian että oman aineistoni valossa.

9 9 2 FOBIAT ENNEN JA NYT 2.1 Fobia-käsitteen tausta ja historiaa Jokainen tuntee joskus ahdistusta tai pelkoa uudessa tai jännittävässä tilanteessa. On normaalia tuntea hallittua vastenmielisyyttä joitakin asioita kohtaan. Jos pelko kuitenkin kasvaa suhteettoman suureksi, on kyseessä fobia. Fobiassa eli irrationaalisessa pelossa pelko kohdistuu johonkin tiettyyn, selkeään kohteeseen. Fobia pakottaa ihmisen välttämään tilanteita, joissa irrationaalista pelkoa aiheuttava ärsyke jouduttaisiin kohtaamaan, jolloin fobiat voivat paljolti rajoittaa ihmisen jokapäiväistä elämää ja heikentää hänen elämänlaatuaan. On mahdollista, että fobia on niin voimakas, että se pakottaa ihmisen pysymään kokonaan kotonaan, jolloin ihminen saattaa joutua jättämään työnsä tai keskeyttämään opintonsa, mahdollisesti masentua vakavasti tai kehittää itselleen riippuvuusongelmia. Nämä tekijät johtavat siihen, että ihminen syrjäytyy normaalista sosiaalisesta elämästä. Ihminen kautta aikojen tuntenut pelkoa ja paniikkia, ja se on ollut osittain ihmissuvun selviytymisen perusta. Sanat `fobia` ja `paniikki` johtavat juurensa kreikkalaiseen mytologiaan. Fobia-sanan takana on antiikin Kreikan jumalperheeseen kuulunut Fobos, jonka uskottiin herättävän pelkoa ja paniikkia vihollisten joukossa. Taisteluissa kauhua aiheuttanut Fobos oli Areksen ja Afroditen poika. Paniikki-sana johtaa oikulliseksi kuvatusta, sarvipäisestä metsän jumala Panista, joka valvoi karjaa, maita ja metsiä. Häiriintyessään hän säikäytti ihmiset paniikkitilaan. (Hellström & Hanell 2003, 122.) Raamatussa puhutaan peloista, varsinaisia fobioita ei tuolloin tunnettu. Vanhassa ja Uudessa Testamentissa pelolla on hiukan eri merkitykset, mutta pelko ja pelon tunteet esiintyvät kaikkialla Raamatussa. Vanhassa Testamentissa pelko ilmenee ankaraa ja rankaisevaa Jumalaa kohtaan tunnettuna, mutta Uudessa Testamentissa pelko viittaa pikemminkin Jumalaa kohtaan tunnettuun kunnioitukseen, ja ihmisiä kehotetaan olemaan pelkäämättä ja turvautumaan Jumalaan. Raamatun mukaan pelon voi voittaa rakkaudessa Jumalaa kohtaan: pel-

10 10 koa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon. Pelossahan on jo rangaistusta; se, joka pelkää, ei ole tullut täydelliseksi rakkaudessa. (Hellström & Hanell 2003, 123.) Jo Hippokrates aikoinaan raportoi potilaistaan, joilla oli fobian oireita, mutta raportti jäi pelkäksi oireiden kuvailuksi. Opettaja ja filosofi John Locke kuvasti 1600-luvulla ensimmäisenä, miten pelko voi kehittyä. Hän totesi, että kun ihminen toistuvasti altistuu jollekin epämiellyttävälle, se muuttuu vähitellen todeksi, kun ihminen ei pysty enää erottamaan mielikuvitusta todellisuudesta. Tämä johtaa aiheettomaan pelkoon. (Hellström & Hanell 2003, 123, 124.) 1800-luvulla kiinnostus fobioita kohtaan kasvoi, ja siltä ajalta löytyykin useita tieteellisemmin perusteltuja kuvauksia. Luultavimmin ensimmäistä kertaa termiä `fobia` on vuonna 1814 käyttänyt Aulus Cornelius Celsus teoksessaan De Medicina, jossa hän kuvaa veden pelon eli hydrofobian hoitoa. Vuodelta 1872 tunnetaan raportti, joka koskee voimakasta julkisten paikkojen pelkoa, jonka tuntemattomaksi jäänyt kirjoittaja tuolloin nimeää agorafobiaksi luvun loppupuolella fobioiden tiedostaminen lisääntyi ja muitakin fobioita nimettiin, kuten ahtaan paikan pelko (klaustrofobia), numero 13:n pelko (triskaidekafobia) sekä pelko joutua elävältä haudatuksi (taphefobia). Freud kirjoitti vuonna 1895 paljon kiinnostusta herättäneen artikkelin pakkoajatuksista ja fobioista. Artikkelissa Freud kuvailee potilaiden tilaa sekä sitä, että he eivät voi vastustaa pelkojaan vaikka tietävät niiden olevan järjenvastaisia. (Hellström & Hanell 2003, ) Vasta vuonna 1952 fobiat saivat erillisen diagnoosin Yhdysvaltain psykiatriyhdistyksen Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorderstautiluokituksessa (DSM-1). Se oli kansainvälinen tautiluokitus, jonka tarkoituksena on kuvata erilaisia psykiatrisia termejä. Nykyään käytössä on ICD-10. Sitä päivitetään sitä mukaa kun uusia tutkimustuloksia ilmenee. (Hellström & Hanell 2003, 124.)

11 11 Mielenterveyden häiriöt jaetaan luokkiin oireiden mukaan. (Karakorpi 2007). Emetofobia on diagnoosina tuore, ja se määritellään määräkohtaisten (yksittäisten) pelkojen kanssa samaan luokkaan (DSM-IV , ICD-10 F40.2). Määräkohtaisilla peloilla, fobioilla, tarkoitetaan mielenterveyden häiriöitä, joiden keskeisin piirre on johonkin määrättyyn mutta sinänsä vaarattomaan objektiin kohdistuva pelko. Pelko on hyvin voimakasta, ja se saa tilanteeseen nähden täysin suhteettomat mittasuhteet. Tyypillistä on, että potilas itse ymmärtää pelkonsa aiheettomuuden, mutta ei siitä huolimatta kykene hallitsemaan sitä. Fobiasta kärsivä välttää pelkäämiään asioita tai tilanteita niin huolellisesti, että pelko vaikeuttaa hänen normaalia elämäänsä huomattavasti. (Hellström & Hanell 2003, 122, 136, Isometsä 2001, 218.) 2.2 Elimistön reaktiot pelkotilanteessa Ihmisen joutuessa pelottavaan tilanteeseen elimistö reagoi nopeasti. Vartalo jännittyy, sydän alkaa hakata, hikoiluttaa ja vapisuttaa. Hengityksen rytmi muuttuu, pupillit laajenevat, suu kuivuu. Ihmistä voi pyörryttää ja hän saattaa voida pahoin. Useissa tilanteissa pelko on aivan normaali reaktio. Todellisessa vaaratilanteessa kehon reaktiot ovat elintärkeitä ja auttavat meitä puolustautumaan nopeasti ja tehokkaasti, mutta jos huomaamme, ettei tilanne vaadi tällaista reagointia, elimistö rauhoittuu nopeasti. Kohdatessaan pelkonsa fobiasta kärsivä kyllä tietää, ettei tilanne oikeasti ole niin vaarallinen. Aivot eivät kuitenkaan pysty erottelemaan, onko kyseessä todellinen vaaratilanne vai onko kaikki mielikuvituksen tuotetta, joten hänen elimistönsä reagoi ikään kuin häntä kohtaisi todellinen vaara. Elimistön toiminta näissä tilanteissa voi vaikuttaa järjenvastaiselta, vaikka normaalit pelkoreaktiot ovat välttämättömiä. Nopea reagointi vaaratilanteissa on ollut välttämätön ihmisen selviytymiselle kautta historian. Fobiasta kärsivä ei kykene hallitsemaan pelkoaan, vaikka tunnistaakin sen. Hän yleensä kokee elimistönsä reaktion vaaralliseksi, reagoi siihen voimakkaasti ja yrittää tulevaisuudessa vältellä tilanteita, jossa elimistö on näin toiminut Vaikka tiedostaisi, että elimistön reaktiot eivät ole hengenvaarallisia, tilanteiden välttely laajentaa fobiaa entisestään. Fobiat aiheuttavat myös psyykkisiä oireita, kuten unettomuutta, jännittämistä ja kyvyttömyyttä hallita fyysisiä oireita. Pelon koh-

12 12 taamiseen liittyy voimakas halu paeta tilanteesta. Emetofoobikolle tilanteesta pakeneminen voi olla vaikeaa, sillä heidän pahin pelkonsa löytyy heidän elimistöstään: mahalaukusta. Omaa mahalaukkua ja sen reaktioita on mahdotonta päästä karkuun. (Hellström & Hanell 2003, ) 2.3 Paniikkikohtaus Emetofobiastaan kirjoittavien teksteistä käy ilmi, että moni kärsii paniikkikohtauksista joutuessaan tekemisiin pelon objektin kanssa. Paniikkikohtauksella tarkoitetaan ennalta arvaamatonta ja intensiivistä pelko- ja ahdistuskohtausta, joka on kokemuksena hyvin epämiellyttävä. Kohtaus tulee nopeasti ja saavuttaa huippunsa muutamassa minuutissa. Yleisimpiä paniikkikohtauksen oireita ovat sydämentykytys, hikoilu, vapina, hyperventilaatio, pyörrytyksen, hulluksi tulemisen tunne ja kuolemanpelko sekä hallinnan menettämisen tunne. Paniikkikohtauksen saava saattaa tuntea olevansa epätodellisessa olotilassa; kuin olisi oman itsensä ulkopuolella. Ensimmäisen kohtauksen yllättäessä moni uskoo saaneensa sydänkohtauksen. Paniikkihäiriö on kyseessä, kun kohtauksia on toistuvasti niihin alkaa liittyä kohtauksen pelkäämistä sekä välttämiskäyttäytymistä. Kuten myös fobioissa, ihminen saattaa alkaa vältellä paikkoja tai tilanteita, joissa on saanut paniikkikohtauksen. (Aavasto, Kaulio & Syrjälä 2008, ) 2.4 Fobian kliininen kuva Fobiaan liittyy usein hallinnan menettämisen pelko. Diagnostisesti on oleellista, että pelko on yleisen tiedon ja elämänkokemuksen valossa täysin kohtuuton, mutta foobisen objektin herättämä ahdistus on intensiivistä ja usein paniikkikohtauksen luonteista. Lisäksi on keskeistä, että pelon kohteen välttäminen ei ole tarjonnut sopeutumisen kannalta riittävää ratkaisua, vaan potilaan toimintakyky on heikentynyt tai ongelma tuottaa jatkuvasti merkittävää kärsimystä. (Isometsä 2001, 218.) Fobian kehittyminen on useimmiten vuosia kestävä prosessi. Eläimiin tai ympäristöön liittyvien fobioiden oireet alkavat usein jo lapsuudessa, tilanteisiin liittyvi-

13 13 en taas useimmiten nuorella aikuisiällä. Huomattava osa lapsuudessa esiintyvistä fobioista lievittyy tai häviää aikuisikään mennessä, mutta aikuisilla tavattavista fobioista tulee usein pitkäaikaisia, varsinkin ilman asianmukaista hoitoa. Vaikkakin fobioiden syntyä ja kulkua on tutkittu vähän, ovat tutkimukset osoittaneet, että fobiaan liittyneet pelko-oireet ovat ilmaantuneet usein jo vuosia aiemmin kuin varsinainen kliininen fobia. Foobisen objektin aiheuttama välttämiskäyttäytyminen ja toimintakyvyn lasku ilmaantuvat usein paljon ensimmäisiä pelko-oireita myöhemmin. (Isometsä 2001, 218.) 2.5 Fobioiden epidemiologia eli esiintyvyys Fobiat ovat National Comorbidity Survey-tutkimuksen mukaan naisilla selvästi yleisempiä kuin miehillä. Tutkimuksen mukaan naisista 13,2 % ja miehistä 4,4 % on kärsinyt jostakin fobiasta. Kliinisesti merkittävä tutkimustulos on se, että vähemmistöllä fobioista kärsivillä on vain yksi määräkohtainen pelkooireyhtymä; suurin osa fobiapotilaista kärsii useammasta erillisestä fobiasta. Ainoastaan pieni osa fobiasta kärsivistä ihmisistä hakeutuu hoitoon, ja tällöinkin useimmiten jonkin muun samanaikaisen masentuneisuus- tai ahdistuneisuusoireilun vuoksi. Mitä useammasta pelko-oireesta henkilö kärsii, sitä useammin hänellä esiintyy myös muita samanaikaisia mielenterveydenhäiriöitä, jotka osaltaan laskevat toimintakykyä ja nopeuttavat hoitoon hakeutumista. Suomalaisissa epidemiologisissa tutkimuksissa määräkohtaisia pelkoja ei ole tarkemmin selvitetty. (Isometsä 2001, 219.) 2.6 Fobioiden etiologia eli syyoppi Isometsän (2001) mukaan tutkimuksissa on todettu, että fobioille altistavat perinnölliset tekijät saattavat olla paniikkihäiriölle ja bulimialle altistavien perintötekijöiden kanssa merkittävältä osin yhteisiä. Pelkästään naisten fobioita selvittäneessä tutkimuksessa on havaittu, että fobioiden periytyvyys naisilla on %. Miehistä ei vastaavaa tutkimusta toistaiseksi ole tehty. Perinnöllistä alttiutta fobioihin liittyen on tutkittu vähän, mutta on huomattu, että fobioilla on taipumus kasaantua suvuittain. Yhteisvaikutus peloille altistavien lapsuudenkokemusten

14 14 sekä altistavien perintötekijöiden kanssa näyttävät luovan pohjan fobian synnylle. (Isometsä 2001, 220.) 2.7 Emetofobiasta aiheutuvat rajoitteet Ferranten (2009, 30 31) haastattelema psykoterapeutti Teemu Ryhänen kertoo, että emetofobia on melko yleinen vaiva, mutta sairautta hoidetaan silti vielä harvoin. Useat emetofoobikot eivät itse asiassa tiedosta fobiansa yleisyyttä: monet häpeilevät pelkoaan ja ajattelevat olevansa omituisia ja kummajaisia. Fobiasta kärsivät saattavat hakea tietoa Internetistä esimerkiksi noroviruksesta, ruokamyrkytyksestä tai epidemioiden leviämisestä. Useat törmäävät tässä yhteydessä ensimmäisen kerran käsitteeseen emetofobia, sekä mahdollisesti löytävät emetofoobikoiden keskustelupalstan. Helpotus diagnoosin löytymiselle on suuri, kun foobikko ymmärtää, ettei hän olekaan ainoa. Häpeän ja ahdistuksen vuoksi asiasta voi olla hyvin vaikea keskustella kasvokkain toisen ihmisen kanssa, vaikka peloista puhumisen tarve olisikin suuri. Keskustelupalstalta saa hyödyllistä vertaistukea anonyymisti. Opinnäytetyöstäni välittyy fobian kanssa taistelevien ihmisten ääni sekä epätoivo fobian rajoittaessa normaalia elämää, kuten myös ahdistuksen ja pelon tunteet. Normaalielämä voi mennä sekaisin foobikon vältellessä sosiaalisia kontakteja esimerkiksi tarttuvien vatsatautien pelossa. Pahimmillaan fobia on läsnä vuoden jokaisena päivänä, 24 tuntia vuorokaudessa. Se saattaa rajoittaa muille aivan normaaleja asioita kuten matkustamista, ruokailua, nukkumista, opiskelua tai työelämään osallistumista. Emetofobiasta kärsivän naisen voi olla mahdotonta jatkaa alkanutta raskautta aamupahoinvoinnin ja mahdollisen synnytyksen aiheuttaman pahoinvoinnin pelon vuoksi, vaikka perheenlisäys olisikin toivottu. Fobian voimakkuudesta kertoo sekin, että usea foobikko sanoo olevansa valmis mieluummin kuolemaan kuin oksentamaan Emetofoobikot voidaan karkeasti jakaa kahteen; niihin, jotka pelkäävät ensisijaisesti omaa oksentamistaan sekä niihin, jotka pelkäävät ensisijaisesti muiden oksentamista. (Heaton-Harris 2007, 17). Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, sillä useimmat emetofoobikot pelkäävät molempia.

15 Katsaus aikaisempiin tutkimuksiin Emetofobiaa on tutkittu vähän etenkin Suomessa, mutta muualta maailmasta löytyy artikkeleita sekä joitakin yksittäisiä tutkimuksia. Sairauden yleisyys tekee tutkimukset hyvin tarpeellisiksi, jotta kanssaihmisille, etenkin terveydenhuoltoalalla toimiville, saadaan uutta tietoa. Aikaisempien tutkimusten tulokset eivät täysin vastanneet minun tutkimuskysymyksiini eli emetofobian vaikutuksiin arjessa, mutta silti niissä on joitakin yhteneväisyyksiä. Yhdysvaltalaiset Lipsitz, Fyer, Paterniti ja Klein (2001) ovat tehneet Internetissä toteutetun tutkimuksen emetofobiasta. Tutkijat eivät tienneet kyselyyn vastaajista mitään, vastaukset tulivat anonyymeina erään paikallisen emetofobiakeskustelufoorumin palvelimen kautta. Tutkimukseen osallistui 56 emetofoobikkoa, joista 89 % oli naisia. Iältään he olivat vuoden välillä. Tutkimukseen osallistuneista yli 90 % kertoi kokevansa ahdistusta emetofobian vuoksi koko ajan. Yli 70 % koki ahdistusta lähes joka päivä. Joillakin ahdistus kesti vain muutamia minuutteja kerrallaan, toisilla se oli jatkuvaa. Melkein kaksi kolmasosaa vastaajista pelkäsi enemmän itse oksentavansa kuin näkevän muiden oksentavan. 19 % pelkäsi enemmän muiden oksentamisen näkemistä, 20 % pelkäsi molempia yhtä paljon. (Lipsitz ym ) Vaikka Lipsitzin ym. tutkimus on toteutettu Yhdysvalloissa, tutkijoiden mukaan joidenkin vastaajien kielenkäytöstä ja kontekstista ilmenee, että kaikki vastaajat eivät ole amerikkalaisia, tai ainakaan äidinkielenään englantia puhuvia. Tutkimusta voidaan siis jossain määrin kutsua monikulttuuriseksi. Amerikkalainen kulttuuri on toki erilainen kuin suomalainen, mutta silti tutkimuksesta ilmenee samoja asioita, jotka yhdistävät emetofoobikkoja niin Suomessa kuin Yhdysvalloissakin. Puolet vastaajista kärsi ahdistuksen aiheuttamista paniikkikohtauksista. Yleisimmät paniikkikohtauksen oireet olivat pahoinvointi (82 %), hengenahdistus (62 %) sekä vatsavaivat (57 %). (Lipsitz ym )

16 16 Gut Reaction on Internetyhteisö emetofobiasta kärsiville. Tässä yhteisössä on toteutettu tutkimus emetofoobikoiden hoitoon hakeutumisesta. Gut Reactionin tukikohta on Isossa-Britanniassa, mutta sillä on jäseniä ympäri maailman. Tutkimuksen vastaajien määrää ei mainittu, mutta 66 % heistä on ottanut lääkäriin yhteyttä emetofobian vuoksi. Tutkimukseen osallistuneista jopa 92 % kieltäytyi lääkehoidosta lääkkeiden sivuvaikutuksien pelossa. 97 % vastaajista oli haluttomia tai epävarmoja lääkkeiden ottamisen suhteen. (Heaton-Harris 2007, 64.) Heaton-Harrisin (2007) teos on lähinnä omaelämäkerrallinen kirja emetofobiasta, eikä sitä voi varsinaisesti pitää tutkimuksena. Kirjan tarkoituksena on ollut lisätä tietoisuutta emetofobiasta sekä helpottaa sairaudesta kärsivän avun hakemista ja saamista. Heaton-Harris on huolissaan emetofobian aiheuttamista vaikutuksista, kuten viiltelystä, kohonneesta itsemurha-alttiudesta, välttämiskäyttäytymisestä ja kaikesta normaalia elämää häiritsevästä toiminnasta. Hypnoterapeutti Harry Cannon kirjoittaa, että emetofobiaa aiheuttava perimmäinen syy on epäselvä, mutta erään teorian mukaan fobian syntyyn vaikuttavat traumaattiset oksentamiskokemukset kuuden ja kymmenen ikävuoden välillä. Useimmat emetofoobikot sietävät mieluummin pitkittynyttä pahoinvointia kuin oksentavat. Cannonin mukaan ihmiset oksentavat yleensä 20 minuutin pahoinvoinnin jälkeen, kun taas emetofoobikot kykenevät sietämään pahoinvointia oksentamatta jopa 20 tuntia. Internet-yhteisössä toteutetussa tutkimuksessa, jonka lähdettä Cannon ei mainitse, on todettu että yhteisön keskivertojäsenen viimeisestä oksentamiskokemuksesta on keskimäärin aikaa 12 vuotta. Emetofobia on Cannonin antamassa hypnoterapiassa neljänneksi hoidetuin fobia. (Cannon 2009). 2.9 Yhteenveto aikaisemmista tutkimuksista Aikaisempien tutkimusten vähyys ja suppeus rajoittavat johtopäätöksien tekemistä, mutta yhteenvetona totean, että emetofobia aiheuttaa jatkuvaa tai ajoittaista ahdistusta. Suurin osa emetofobiasta kärsivistä pelkää enemmän omaa oksentamistaan kuin muiden oksentamista. Lipsitzin ym. tutkimuksesta kävi ilmi, että puolet emetofoobikoista kärsii myös paniikkikohtauksista. Gut Reactionin

17 17 tutkimuksen mukaan yli puolet on hakenut hoitoa, mutta suurin osa heistä kieltäytyy lääkehoidosta. Tutkimuksista käy ilmi, että emetofoobikon pahin pelko on oksentaminen, mutta Lipsitz ym. toteaa, että monelle, mikäli mahdollista, vieläkin pelottavampi ajatus on oksentaa julkisella paikalla. Vain neljä prosenttia vastaajista kertoi pelkäävänsä oksentamista enemmän yksityistiloissa, esimerkiksi kotona kuin julkisilla paikoilla. 34 %:lle oksentaminen julkisella tai yksityisellä paikalla oli yhtä hirvittävä ajatus. Suurin osa, 62 %, pelkäsi oksentamista julkisella paikalla. (Lipsitz ym ) Suomalaisia tutkimuksia emetofobiasta ei ole löytynyt. 3 PELKOJEN SYNTY JA HOITO 3.1 Klassinen ehdollistuminen Varhaisempien ehdollistumisteoriaan perustuvien käsitysten mukaan oletettiin, että aikaisemmin neutraali ärsyke ehdollistuisi välttämistä ja vastentahtoisuutta (aversiivinen ärsyke) aiheuttavaan ärsykkeeseen, jonka seurauksena neutraali ärsyke alkaisi herättää samanlaisia reaktioita kuin vastentahtoisuutta aiheuttava ärsyke. Tämän klassiseen ehdollistumiseen perustuva mallin on kuitenkin todettu pitävän vain osittain paikkansa. (Isometsä 2001, 220.) Klassinen ehdollistuminen on oppimistapahtuma, jossa ehdoton ärsyke assosioituu johonkin ympäristöärsykkeeseen (esim. tietty ääni tai haju). Oppimisen seurauksena alun perin neutraali ympäristöärsyke muuttuu ehdolliseksi ärsykkeeksi, joka voi ohjata käyttäytymistä ehdottoman ärsykkeen tavoin. Välineehdollistumisessa yksilö oppii yhdistämään jonkin suorittamansa toiminnon ehdottomaan ärsykkeeseen, jolloin toiminta muuttuu ehdolliseksi ärsykkeeksi. (Kajos 2005, 8-9.)

18 Oppimisteoriat pelon kehityksestä Klassisen ehdollistumisen pitäessä tässä tilanteessa vain osittain paikkansa, myöhemmin kehitetyt yksinkertaiset oppimisteoriat tuovat esiin kolme mahdollista tapaa pelkojen ja fobioiden synnyssä ja kehityksessä: suora ehdollistuminen, eli aikaisempi kielteinen kokemus joka ehdollistuu tiettyyn kohteeseen, kuten emetofoobikolla oksentamiseen. Toinen kehityskulku liittyy tilanteisiin, joissa ihminen havainnoi toisen ihmisen kokevan jotakin pelottavaa tai inhottavaa, ja tämä kokemus johtaa tilanteessa olleen objektin pelkäämiseen (vicarious acquisition). Pelko saattaa kehittyä myös ilman henkilökohtaista kokemusta niin, että ihminen saa pelottavaksi kokemaansa informaatiota muualta (ingormational and instructional pathways). Tällöin on mahdollista syntyä fobia informaation objektille vaikka omia havaintoja asiasta ei olisikaan. (Isometsä 2001, 220.) Oppimisteoriat eivät kuitenkaan pysty selittämään sitä, miksi kaikki pelottavia kokemuksia läpikäyneet ihmiset eivät kärsi fobioista tai muista irrationaalisista peloista. Pelon syntyä vahvistavia lisätekijöitä on todennäköisesti useita: erilaiset altistavat persoonallisuustekijät, taipumus ahdistuneisuuteen, pelokkuuteen ja pelkotilanteiden hallitsemattomuus sekä mahdolliset muut samanaikaiset psyykkiset sairaudet lisäävät pelon kehittymisen todennäköisyyttä. Pelon syntyä voi vahvistaa vallitseva elämäntilanne ja siinä koettu stressi. Toisaalta aiempi ei-pelottava kokemus samasta objektista voi suojata pelon synnyltä, koska silloin objektista on myös positiivisia tai neutraaleita kokemuksia kohteesta. Pelkooireistolta voi suojata myös toisen henkilön turvallisuuden tunnetta vahvistanut läsnäolo alkuperäisessä pelkotilanteessa. (Isometsä 2001, ) 3.3 Turvallisuuden tunteen menetys Ihmisen tulee löytää ympäristöstään tietty logiikka, jotta turvallisuuden tunteminen olisi mahdollista: kun asioilla on ennalta arvattavat syyt ja seuraukset, mielen ja kehon ei tarvitse olla koko ajan hälytysvalmiudessa, jolloin energiaa riittää muuhunkin toimintaan. Kun asioiden syyt ja seuraukset eivät ole ennalta arvattavia, jonkinlainen psyykkinen reagointi jatkuvaan epävarmuuteen on väistämätöntä. Ahdistuneisuus, masennus ja itsetuhoajatukset ovat yleisimpiä ihmisillä,

19 19 jotka ovat menettäneet luottamuksensa omaan arviointikykyynsä sekä ympäröivään maailmaan. (Aavasto ym. 2008, ) Helsingin yliopiston psykologian professori Erkki Isometsä toteaa Helsingin Sanomien haastattelussa, että fobiasta kärsivien keskuudessa tavallista on, että pelko-oireilun taustalla on epävakaa kehityshistoria ja siitä johtuva perusturvallisuuden puute. (Tikkanen 2007). Ihmisen turvallisuuden tunne syntyy sosiaalisessa ympäristössä, ihmisen elämäntilanteesta ja arvoista riippuen. Turvallisuus ja turvattomuus ovat yksilöllisiä asioita, ja ne ovat sidoksissa sukupuoleen, ikään, elämänvaiheeseen, sosioekonomiseen asemaan, toimeentuloon sekä lapsuuden ajan kokemuksiin. (Niemelä & Lahikainen 2000,10.) 3.4 Negatiiviset lapsuudenkokemukset osana fobian syntyä? Ross (2000) vertaa lapsuuden traumaattisia tapahtumia ja kokemuksia psykiatrian bakteereiksi ja viruksiksi. (Haapasalo 2007). Voi olla liioiteltua väittää, että vanhempien laiminlyönti tai muu toiminta olisi aktivoinut fobian puhkeamisen, mutta muutamat kirjoittajat tuovat fobiastaan kirjoittaessaan esiin omassa lapsuudessaan tapahtuneen äidin tai isän inhon lapsen voidessa huonosti ja oksentaessa, joten jotain tekemistä vanhempien suhtautumisella fobian myöhempään syntyyn on todennäköisesti ollut. Moni muistaa omien vanhempiensa kielteisen suhtautumisen pahoinvointiin kymmenien vuosien takaa ja lapsi saattaa oppia vanhemmiltaan mallioppimisen kautta. Myös vanhempien alkoholin käytöstä ja sen seurauksena syntynyttä pahoinvointia monilla on negatiivisia muistoja. Suurimmalla osalla kirjoittajista on toki ollut aivan tavallinen lapsuus sekä suhteet vanhempiin. Lapsi tarvitsee turvallista jatkuvuutta kiintymyssuhteissaan. Jos hoitaja on vuoroin rakastava ja vuoroin hyljeksivä, lapsen on vaikea muodostaa pysyvää identiteettiä arvokkaana ja rakastettavana yksilönä. Seurauksena saattaa olla turvaton kiintymyssuhde, jossa lapsi ei voi luottaa läheisimpiin ihmisiinsä eli omiin

20 20 vanhempiinsa. Fobian taustalla on usein traumakokemus, josta muistuttavien ärsykkeiden yhteydessä herää ahdistusta ja pelkoa. Fobian sisällöstä voi päätellä alkuperäisen traumakokemuksen piirteitä, mutta osa peloista voi olla enemmänkin seurausta yleistyneestä ahdistuneisuudesta kuin yksittäisistä traumoista. Fobian alkuperää saattaa joissakin tapauksissa olla hyvin hankalaa selvittää. Voidaan kuitenkin olettaa, että osa ahdistuneisuushäiriöistä perustuu traumakokemuksiin ja toisaalta taas osa selittyy ahdistuneisuuden yleistymisellä uusiin tilanteisiin. Todennäköisesti myös neurobiologisilla syillä on osansa fobian synnyssä. (Haapasalo 2000, 86, 94.) 3.5 Miten fobiaa voidaan hoitaa? Useimmat fobiat voidaan parantaa, mutta kaikilla ei ole mahdollista saada tarvitsemaansa apua, johtuen mm. motivaatiosta, peloista, henkisistä ja rahallisista resursseista. Emetofobiaa voi olla hyvin vaikea parantaa, sillä siitä kärsivät usein häpeävät ongelmaansa, ja potilaan ongelma saatetaan diagnosoida väärin, esimerkiksi syömishäiriöksi. Ongelmia aiheuttaa mielestäni myös se, ettei emetofobiasta ole juurikaan tutkittua tietoa, eivätkä hoitavat tahot välttämättä ymmärrä ongelmaa tai ota sitä vakavasti. Fobian hoito voi myös tulla kalliiksi, jos joutuu käymään yksityisellä psykiatrilla, psykologilla tai terapeutilla. Kaikille fobioiden hoitomuodoille yhteinen piirre on, että jokaisen asiakkaan fobiaa käsitellään ainutkertaisena. Sitä tarkastellaan sellaisena kuin se nykytilanteessa ilmenee eli selvitetään, miltä asiakkaasta tuntuu, mitä hän ajattelee ja miten toimii ongelmatilanteissa niin että fobia säilyy. Hoidon tärkein perusperiaate on, että pelko-oireinen pysyy pahaa oloa aiheuttavissa tilanteissa, kunnes ahdistunut olo lievenee tai katoaa. Tilanteesta pakeneminen on aikaisemmin ollut foobikolle ainoa ratkaisu, joten vanha käyttäytymismalli on murrettava ja haettava uusia ratkaisuja. Toinen hoidollinen perusperiaate on, että hoidossa edetään aina asteittain ja asiakkaan ja terapeutin on oltava yksimielisiä joka vaiheesta. Mitään yllätyksiä asiakkaalle ei tule esiintyä. Fobioiden hoitamisessa voidaan kokeilla myös hypnoosia mielikuvaharjoittelun tekniikalla. Lisäksi käytetään hypnoanalyyttisiksi kutsuttuja menetelmiä, joissa haetaan pelon taustalla mah-

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6. Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.2015 1 Verkkopalvelut/-auttaminen Perusteluja/taustaa Tietotekniikan kehittyminen

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Psykoterapian tavoitteista Auttaa lasta hyötymään hyvistä kasvuoloista Auttaa lapsen ympärillä olevia aikuisia tukemaan ja ymmärtämään lasta Lapsi

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Kansalliset Depressiohoitajien koulutuspäivät Seinäjoella 13.10.2009 Projektikoordinaattori Esa Aromaa Pohjanmaa hanke Masennus ja Stigma Masennus

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Työssäjaksamista stressin ja kiireen sävytteisessä arjessa itsetuntemuksen ja itsehallinnan avulla

Työssäjaksamista stressin ja kiireen sävytteisessä arjessa itsetuntemuksen ja itsehallinnan avulla Työssäjaksamista stressin ja kiireen sävytteisessä arjessa itsetuntemuksen ja itsehallinnan Riitta Hirvonen, yrittäjä, sosiaalipsykologi YTL, psykoterapeutti VET, työnohjaaja, työyhteisökehittäjä, psykoterapiakouluttaja

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkäri ja ahdistunut potilas

Terveyskeskuslääkäri ja ahdistunut potilas Terveyskeskuslääkäri ja ahdistunut potilas Maria Vuorilehto 8.2.13 Mielen hälytystila - ahdistus psyykkisenä ilmiönä Huoli - huolestuneisuus Hätä tuskaisuus Pelko Jännittyneisyys - vaikeus rentoutua stressi

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot