FOBIAN AIHEUTTAMA AHDISTUS elämää emetofobian varjossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FOBIAN AIHEUTTAMA AHDISTUS elämää emetofobian varjossa"

Transkriptio

1 FOBIAN AIHEUTTAMA AHDISTUS elämää emetofobian varjossa Jonna Rantala Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Terveysalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 2 TIIVISTELMÄ Rantala, Jonna. Fobian aiheuttama ahdistus elämää emetofobian varjossa. Helsinki, kevät 2009, 70 sivua, 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Emetofobia on oksentamiseen ja ylipäätään oksennukseen liittyvää järjenvastaista, voimakasta pelkoa. Emetofobiasta kärsivät voidaan karkeasti jakaa kolmeen ryhmään: niihin, jotka pelkäävät itse oksentavansa, niihin jotka pelkäävät muiden oksentamista sekä niihin, jotka pelkäävät molempia. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, kuinka emetofobia vaikuttaa siitä kärsivän normaalissa elämässä ja arjessa. Opinnäytetyö on laadullinen. Aineisto on kerätty emetofoobikoille tarkoitetulta keskustelupalstalta, tutkittavia oli yhteensä 48. Aineiston purkamisessa on käytetty teemoittelua ja aineisto on analysoitu sisällönanalyysillä. Aihetta on tutkittu vähän, joten aikaisempien tutkimusten vähyys sekä suppeus ovat vaikeuttaneet opinnäytetyön tekemistä. Tutkimustuloksina aineistosta erottui viisi eri kategoriaa, joihin emetofobia arjessa vaikuttaa: ruokailu, opiskelu ja työelämä, vapaa-aika, ihmissuhteet ja perhe sekä nukkuminen. Nämä kaikki elämän eri osa-alueet toki vaikuttavat myös toisiinsa eivätkä ole muista irrallisia. Teorian tueksi tutkimukseen on liitetty myös kokemuksia Internetistä saadusta vertaistuesta, lapsuudesta sekä välttämiskäyttäytymisestä ja pakenemisesta. Aineistosta käy selkeästi ilmi, että emetofobiasta kärsivän arki on erilaista riippuen tilanteista, mutta valitettavan usein kamppailua vaikeiden ahdistusoireiden kanssa. Moni kärsii emetofobian aiheuttaman ahdistuksen vuoksi myös ajoittaisista paniikkikohtauksista. Avainsanat: emetofobia, arjen vaikeudet, kvalitatiivinen tutkimus, välttämiskäyttäytyminen, vertaistuki.

3 3 ABSTRACT Rantala, Jonna. Living in the Shadow of Emetophobia. 70 pages, 2 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing. Degree: Nurse. Emetophobia is an extreme and irrational fear of vomiting and generally fear of vomit. It usually affects many areas of life. The people who are afflicted with emetophobia can be divided in three groups: those who primarily have a fear of vomiting themselves, those who primarily fear other people being sick and those who fear both of these. The objective of the study was to observe how emetophobia actually affects the sufferer`s life. The study is qualitative. The data was collected from different discussion chains on a website for emetophobics, discussions were written during years The writings were grouped and analyzed with content analysis. The small number of earlier studies and research made the study challenging to produce. As the results of the study, five different categories appeared where the sufferer of emetophobia is most likely to face problems. These categories are eating, studying and working, leisure time, family and personal relationships and sleeping. All these categories naturally affect each other and can t be separated. To support the theory in the study there are also some empirical experiences considering peer support on the Internet, negative experiences from childhood and experiences reflecting behavioural avoidance and escaping. These results show that those suffering from emetophobia may struggle every day to cope and manage in their daily lives. Keywords: emetophobia, challenges in the daily life, qualitative research, behavioural avoidance, peer support.

4 4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO FOBIAT ENNEN JA NYT Fobia-käsitteen tausta ja historiaa Elimistön reaktiot pelkotilanteessa Paniikkikohtaus Fobian kliininen kuva Fobioiden epidemiologia eli esiintyvyys Fobioiden etiologia eli syyoppi Emetofobiasta aiheutuvat rajoitteet Katsaus aikaisempiin tutkimuksiin Yhteenveto aikaisemmista tutkimuksista PELKOJEN SYNTY JA HOITO Klassinen ehdollistuminen Oppimisteoriat pelon kehityksestä Turvallisuuden tunteen menetys Negatiiviset lapsuudenkokemukset osana fobian syntyä? Miten fobiaa voidaan hoitaa? Kognitiivinen käyttäytymisterapia ja ehdollistuminen Välttämiskäyttäytyminen Altistushoito Lääkehoito Vertaistukea Internetistä Emetofobiasta aiheutuva häpeän tunne OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYS OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Tutkimuksen tausta-ajattelu Laadullinen tutkimus Sisällönanalyysi laadullisessa tutkimuksessa Aineiston käsittely TUTKIMUKSEN TULOKSET...33

5 5 6.1 Normaalia elämää rajoittavat osa-alueet Emetofobia ja ruokailu Emetofobian, opiskelun ja työelämän yhteensovittaminen Emetofobia ja vapaa-aika Ihmissuhteet, perhe ja muille ihmisille kertominen Yön pelko Tutkimusaineistosta nousseet muut aihealueet Kielteisiä lapsuusajan kokemuksia tutkimusaineistossa Kokemuksia välttämiskäyttäytymisestä ja pakenemisesta Kokemuksia Internetistä saadusta vertaistuesta JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA Yleistä pohdintaa tutkimuksesta Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen luotettavuus LOPUKSI...62 Liite Liite

6 6 Kun yössä yksin vaeltaa, Voi kaltaisensa kohdata Ja hetken tie on kevyt kaksin kulkea. (Grundström)

7 7 1 JOHDANTO Lähtökohtana tutkimukselle on kiinnostukseni mielenterveyden häiriöitä, erityisesti ahdistuneisuushäiriöihin luettavia fobioita, kohtaan. Tulevana sairaanhoitajana olen niin harjoittelupaikoissani kuin psykiatrista hoitotyötä tehdessäni kiinnittänyt huomiota siihen, että eritasoisista ahdistuneisuushäiriöistä kärsii yhä useampi ihminen. Fobioiksi nimitetään häiriöitä, joissa pelko johonkin kohteeseen on epärealistisen voimakas. Fobia voi kohdistua käytännössä mitä tahansa asiaa tai tilannetta kohtaan, josta ihmisellä on yleensä aikaisempia hyvin negatiivisia kokemuksia, ja nämä tilanteet on koettu äärimmäisen epämiellyttäviksi. Tutkimukseni keskittyy emetofobiaan eli oksentamiseen ja oksennukseen liittyvään sairaalloiseen pelkoon. Emetofoobikolle ajatuskin oksentamisesta aiheuttaa kovaa ahdistusta ja paniikinomaisia tuntemuksia. Sosiaaliset suhteet saattavat kutistua olemattomiin, koska jokainen kohtaaminen toisen ihmisen kanssa saattaa mahdollisesti olla vatsatautia tartuttava. Aiheesta löytyy kokemuksia emetofobiasta kärsiville perustetulta keskustelufoorumilta. Luettuani keskustelupalstan käyttäjien kertomuksia olen huomannut, kuinka elämää rajoittava sairaus on kyseessä. Myöskään terveydenhuollon ammattilaiset eivät kirjoittajien mukaan osaa suhtautua fobiaan oikealla tavalla; fobia saatetaan virheellisesti tulkita esimerkiksi syömishäiriöksi, tai se sivuutetaan eikä pidetä varsinaisena syynä ihmisen käytökselle. Emetofobia saattaa olla siitä kärsivälle vaihtelevasti hyvinkin invalidisoiva sairaus. Ihminen saattaa eristäytyä täysin joutuessaan välttelemään tilanteita, joissa mahdollisesti saattaa joutua tekemisiin pelkonsa kohteen kanssa. Lähestyn emetofobiaa aiheena tarkemmin tutkimustehtäväni kautta: Mihin emetofobia arjessa vaikuttaa? Tähän vastaamalla voin tuoda uutta tietoa vielä suhteellisen tuntemattomasta aihepiiristä emetofoobikoille itselleen, heidän läheisilleen ja terveydenhuollon ammattilaisille. Varsinaisen tutkimuskysymykseni li-

8 8 säksi olen taustatietoja varten sisällyttänyt tutkimukseen keskustelupalstalaisten kokemuksia Internetistä saadusta vertaistuesta, negatiivisista lapsuuden muistoista sekä kokemuksia välttämiskäyttäytymisestä ja pakenemisesta emetofobiaan liittyen. Opinnäytetyöni aineisto muodostuu 48 eri kirjoittajan teksteistä emetofoobikoiden keskustelupalstalta vuosilta Keskustelupalstan käyttäjät rekisteröityvät sivustolle, joten heidän käytössään on aina sama nimimerkki. Kun kirjoittaa useita tekstejä saman nimimerkin takaa, voivat muut käyttäjät oppia tuntemaan tietyn nimimerkin takana olevan ihmisen ja hänen elämäntilanteensa, vaikkeivät häntä henkilökohtaisesti tuntisikaan. Toisen käyttäjän vaikeat tilanteet muistetaan ja kuulumisia saatetaan kysellä. Näin vertaistukea voidaan antaa anonyymisti ja kuitenkin siten, että tuensaaja kokee saavansa apua. Aineistosta nousi esiin keskeisinä teemoina viisi yläkategoriaa: ruokailu, työelämä ja opiskelu, vapaa-aika, ihmissuhteet sekä nukkuminen. Kaikki ne osoittautuivat emetofoobikon elämässä keskeisiksi ja tärkeiksi elämän osa-alueiksi. Tutkimuksen kiinnostuksen kohteena ovat ihminen ja ihmisen subjektiiviset kokemukset sekä ihmisen suhde ympäristöönsä. Aluksi tarkastelen fobioiden taustaa ja historiaa sekä nykyistä diagnosointia. Tämän lisäksi tarkastelen lyhyesti fobioiden syntyä ja hoitoa laajemmassa viitekehyksessä klassisen ehdollistumisen ja oppimisteorioiden viitekehyksestä käsin sekä turvallisuuden tunteen menetyksen ja negatiivisten lapsuudenkokemusten näkökulmasta. Tarkastelu pohjautuu yhtäältä teoriaan ja toisaalta omaan empiiriseen aineistooni. Tämän jälkeen käsittelen fobioiden hoitomahdollisuuksia sekä teorian että oman aineistoni valossa.

9 9 2 FOBIAT ENNEN JA NYT 2.1 Fobia-käsitteen tausta ja historiaa Jokainen tuntee joskus ahdistusta tai pelkoa uudessa tai jännittävässä tilanteessa. On normaalia tuntea hallittua vastenmielisyyttä joitakin asioita kohtaan. Jos pelko kuitenkin kasvaa suhteettoman suureksi, on kyseessä fobia. Fobiassa eli irrationaalisessa pelossa pelko kohdistuu johonkin tiettyyn, selkeään kohteeseen. Fobia pakottaa ihmisen välttämään tilanteita, joissa irrationaalista pelkoa aiheuttava ärsyke jouduttaisiin kohtaamaan, jolloin fobiat voivat paljolti rajoittaa ihmisen jokapäiväistä elämää ja heikentää hänen elämänlaatuaan. On mahdollista, että fobia on niin voimakas, että se pakottaa ihmisen pysymään kokonaan kotonaan, jolloin ihminen saattaa joutua jättämään työnsä tai keskeyttämään opintonsa, mahdollisesti masentua vakavasti tai kehittää itselleen riippuvuusongelmia. Nämä tekijät johtavat siihen, että ihminen syrjäytyy normaalista sosiaalisesta elämästä. Ihminen kautta aikojen tuntenut pelkoa ja paniikkia, ja se on ollut osittain ihmissuvun selviytymisen perusta. Sanat `fobia` ja `paniikki` johtavat juurensa kreikkalaiseen mytologiaan. Fobia-sanan takana on antiikin Kreikan jumalperheeseen kuulunut Fobos, jonka uskottiin herättävän pelkoa ja paniikkia vihollisten joukossa. Taisteluissa kauhua aiheuttanut Fobos oli Areksen ja Afroditen poika. Paniikki-sana johtaa oikulliseksi kuvatusta, sarvipäisestä metsän jumala Panista, joka valvoi karjaa, maita ja metsiä. Häiriintyessään hän säikäytti ihmiset paniikkitilaan. (Hellström & Hanell 2003, 122.) Raamatussa puhutaan peloista, varsinaisia fobioita ei tuolloin tunnettu. Vanhassa ja Uudessa Testamentissa pelolla on hiukan eri merkitykset, mutta pelko ja pelon tunteet esiintyvät kaikkialla Raamatussa. Vanhassa Testamentissa pelko ilmenee ankaraa ja rankaisevaa Jumalaa kohtaan tunnettuna, mutta Uudessa Testamentissa pelko viittaa pikemminkin Jumalaa kohtaan tunnettuun kunnioitukseen, ja ihmisiä kehotetaan olemaan pelkäämättä ja turvautumaan Jumalaan. Raamatun mukaan pelon voi voittaa rakkaudessa Jumalaa kohtaan: pel-

10 10 koa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon. Pelossahan on jo rangaistusta; se, joka pelkää, ei ole tullut täydelliseksi rakkaudessa. (Hellström & Hanell 2003, 123.) Jo Hippokrates aikoinaan raportoi potilaistaan, joilla oli fobian oireita, mutta raportti jäi pelkäksi oireiden kuvailuksi. Opettaja ja filosofi John Locke kuvasti 1600-luvulla ensimmäisenä, miten pelko voi kehittyä. Hän totesi, että kun ihminen toistuvasti altistuu jollekin epämiellyttävälle, se muuttuu vähitellen todeksi, kun ihminen ei pysty enää erottamaan mielikuvitusta todellisuudesta. Tämä johtaa aiheettomaan pelkoon. (Hellström & Hanell 2003, 123, 124.) 1800-luvulla kiinnostus fobioita kohtaan kasvoi, ja siltä ajalta löytyykin useita tieteellisemmin perusteltuja kuvauksia. Luultavimmin ensimmäistä kertaa termiä `fobia` on vuonna 1814 käyttänyt Aulus Cornelius Celsus teoksessaan De Medicina, jossa hän kuvaa veden pelon eli hydrofobian hoitoa. Vuodelta 1872 tunnetaan raportti, joka koskee voimakasta julkisten paikkojen pelkoa, jonka tuntemattomaksi jäänyt kirjoittaja tuolloin nimeää agorafobiaksi luvun loppupuolella fobioiden tiedostaminen lisääntyi ja muitakin fobioita nimettiin, kuten ahtaan paikan pelko (klaustrofobia), numero 13:n pelko (triskaidekafobia) sekä pelko joutua elävältä haudatuksi (taphefobia). Freud kirjoitti vuonna 1895 paljon kiinnostusta herättäneen artikkelin pakkoajatuksista ja fobioista. Artikkelissa Freud kuvailee potilaiden tilaa sekä sitä, että he eivät voi vastustaa pelkojaan vaikka tietävät niiden olevan järjenvastaisia. (Hellström & Hanell 2003, ) Vasta vuonna 1952 fobiat saivat erillisen diagnoosin Yhdysvaltain psykiatriyhdistyksen Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorderstautiluokituksessa (DSM-1). Se oli kansainvälinen tautiluokitus, jonka tarkoituksena on kuvata erilaisia psykiatrisia termejä. Nykyään käytössä on ICD-10. Sitä päivitetään sitä mukaa kun uusia tutkimustuloksia ilmenee. (Hellström & Hanell 2003, 124.)

11 11 Mielenterveyden häiriöt jaetaan luokkiin oireiden mukaan. (Karakorpi 2007). Emetofobia on diagnoosina tuore, ja se määritellään määräkohtaisten (yksittäisten) pelkojen kanssa samaan luokkaan (DSM-IV , ICD-10 F40.2). Määräkohtaisilla peloilla, fobioilla, tarkoitetaan mielenterveyden häiriöitä, joiden keskeisin piirre on johonkin määrättyyn mutta sinänsä vaarattomaan objektiin kohdistuva pelko. Pelko on hyvin voimakasta, ja se saa tilanteeseen nähden täysin suhteettomat mittasuhteet. Tyypillistä on, että potilas itse ymmärtää pelkonsa aiheettomuuden, mutta ei siitä huolimatta kykene hallitsemaan sitä. Fobiasta kärsivä välttää pelkäämiään asioita tai tilanteita niin huolellisesti, että pelko vaikeuttaa hänen normaalia elämäänsä huomattavasti. (Hellström & Hanell 2003, 122, 136, Isometsä 2001, 218.) 2.2 Elimistön reaktiot pelkotilanteessa Ihmisen joutuessa pelottavaan tilanteeseen elimistö reagoi nopeasti. Vartalo jännittyy, sydän alkaa hakata, hikoiluttaa ja vapisuttaa. Hengityksen rytmi muuttuu, pupillit laajenevat, suu kuivuu. Ihmistä voi pyörryttää ja hän saattaa voida pahoin. Useissa tilanteissa pelko on aivan normaali reaktio. Todellisessa vaaratilanteessa kehon reaktiot ovat elintärkeitä ja auttavat meitä puolustautumaan nopeasti ja tehokkaasti, mutta jos huomaamme, ettei tilanne vaadi tällaista reagointia, elimistö rauhoittuu nopeasti. Kohdatessaan pelkonsa fobiasta kärsivä kyllä tietää, ettei tilanne oikeasti ole niin vaarallinen. Aivot eivät kuitenkaan pysty erottelemaan, onko kyseessä todellinen vaaratilanne vai onko kaikki mielikuvituksen tuotetta, joten hänen elimistönsä reagoi ikään kuin häntä kohtaisi todellinen vaara. Elimistön toiminta näissä tilanteissa voi vaikuttaa järjenvastaiselta, vaikka normaalit pelkoreaktiot ovat välttämättömiä. Nopea reagointi vaaratilanteissa on ollut välttämätön ihmisen selviytymiselle kautta historian. Fobiasta kärsivä ei kykene hallitsemaan pelkoaan, vaikka tunnistaakin sen. Hän yleensä kokee elimistönsä reaktion vaaralliseksi, reagoi siihen voimakkaasti ja yrittää tulevaisuudessa vältellä tilanteita, jossa elimistö on näin toiminut Vaikka tiedostaisi, että elimistön reaktiot eivät ole hengenvaarallisia, tilanteiden välttely laajentaa fobiaa entisestään. Fobiat aiheuttavat myös psyykkisiä oireita, kuten unettomuutta, jännittämistä ja kyvyttömyyttä hallita fyysisiä oireita. Pelon koh-

12 12 taamiseen liittyy voimakas halu paeta tilanteesta. Emetofoobikolle tilanteesta pakeneminen voi olla vaikeaa, sillä heidän pahin pelkonsa löytyy heidän elimistöstään: mahalaukusta. Omaa mahalaukkua ja sen reaktioita on mahdotonta päästä karkuun. (Hellström & Hanell 2003, ) 2.3 Paniikkikohtaus Emetofobiastaan kirjoittavien teksteistä käy ilmi, että moni kärsii paniikkikohtauksista joutuessaan tekemisiin pelon objektin kanssa. Paniikkikohtauksella tarkoitetaan ennalta arvaamatonta ja intensiivistä pelko- ja ahdistuskohtausta, joka on kokemuksena hyvin epämiellyttävä. Kohtaus tulee nopeasti ja saavuttaa huippunsa muutamassa minuutissa. Yleisimpiä paniikkikohtauksen oireita ovat sydämentykytys, hikoilu, vapina, hyperventilaatio, pyörrytyksen, hulluksi tulemisen tunne ja kuolemanpelko sekä hallinnan menettämisen tunne. Paniikkikohtauksen saava saattaa tuntea olevansa epätodellisessa olotilassa; kuin olisi oman itsensä ulkopuolella. Ensimmäisen kohtauksen yllättäessä moni uskoo saaneensa sydänkohtauksen. Paniikkihäiriö on kyseessä, kun kohtauksia on toistuvasti niihin alkaa liittyä kohtauksen pelkäämistä sekä välttämiskäyttäytymistä. Kuten myös fobioissa, ihminen saattaa alkaa vältellä paikkoja tai tilanteita, joissa on saanut paniikkikohtauksen. (Aavasto, Kaulio & Syrjälä 2008, ) 2.4 Fobian kliininen kuva Fobiaan liittyy usein hallinnan menettämisen pelko. Diagnostisesti on oleellista, että pelko on yleisen tiedon ja elämänkokemuksen valossa täysin kohtuuton, mutta foobisen objektin herättämä ahdistus on intensiivistä ja usein paniikkikohtauksen luonteista. Lisäksi on keskeistä, että pelon kohteen välttäminen ei ole tarjonnut sopeutumisen kannalta riittävää ratkaisua, vaan potilaan toimintakyky on heikentynyt tai ongelma tuottaa jatkuvasti merkittävää kärsimystä. (Isometsä 2001, 218.) Fobian kehittyminen on useimmiten vuosia kestävä prosessi. Eläimiin tai ympäristöön liittyvien fobioiden oireet alkavat usein jo lapsuudessa, tilanteisiin liittyvi-

13 13 en taas useimmiten nuorella aikuisiällä. Huomattava osa lapsuudessa esiintyvistä fobioista lievittyy tai häviää aikuisikään mennessä, mutta aikuisilla tavattavista fobioista tulee usein pitkäaikaisia, varsinkin ilman asianmukaista hoitoa. Vaikkakin fobioiden syntyä ja kulkua on tutkittu vähän, ovat tutkimukset osoittaneet, että fobiaan liittyneet pelko-oireet ovat ilmaantuneet usein jo vuosia aiemmin kuin varsinainen kliininen fobia. Foobisen objektin aiheuttama välttämiskäyttäytyminen ja toimintakyvyn lasku ilmaantuvat usein paljon ensimmäisiä pelko-oireita myöhemmin. (Isometsä 2001, 218.) 2.5 Fobioiden epidemiologia eli esiintyvyys Fobiat ovat National Comorbidity Survey-tutkimuksen mukaan naisilla selvästi yleisempiä kuin miehillä. Tutkimuksen mukaan naisista 13,2 % ja miehistä 4,4 % on kärsinyt jostakin fobiasta. Kliinisesti merkittävä tutkimustulos on se, että vähemmistöllä fobioista kärsivillä on vain yksi määräkohtainen pelkooireyhtymä; suurin osa fobiapotilaista kärsii useammasta erillisestä fobiasta. Ainoastaan pieni osa fobiasta kärsivistä ihmisistä hakeutuu hoitoon, ja tällöinkin useimmiten jonkin muun samanaikaisen masentuneisuus- tai ahdistuneisuusoireilun vuoksi. Mitä useammasta pelko-oireesta henkilö kärsii, sitä useammin hänellä esiintyy myös muita samanaikaisia mielenterveydenhäiriöitä, jotka osaltaan laskevat toimintakykyä ja nopeuttavat hoitoon hakeutumista. Suomalaisissa epidemiologisissa tutkimuksissa määräkohtaisia pelkoja ei ole tarkemmin selvitetty. (Isometsä 2001, 219.) 2.6 Fobioiden etiologia eli syyoppi Isometsän (2001) mukaan tutkimuksissa on todettu, että fobioille altistavat perinnölliset tekijät saattavat olla paniikkihäiriölle ja bulimialle altistavien perintötekijöiden kanssa merkittävältä osin yhteisiä. Pelkästään naisten fobioita selvittäneessä tutkimuksessa on havaittu, että fobioiden periytyvyys naisilla on %. Miehistä ei vastaavaa tutkimusta toistaiseksi ole tehty. Perinnöllistä alttiutta fobioihin liittyen on tutkittu vähän, mutta on huomattu, että fobioilla on taipumus kasaantua suvuittain. Yhteisvaikutus peloille altistavien lapsuudenkokemusten

14 14 sekä altistavien perintötekijöiden kanssa näyttävät luovan pohjan fobian synnylle. (Isometsä 2001, 220.) 2.7 Emetofobiasta aiheutuvat rajoitteet Ferranten (2009, 30 31) haastattelema psykoterapeutti Teemu Ryhänen kertoo, että emetofobia on melko yleinen vaiva, mutta sairautta hoidetaan silti vielä harvoin. Useat emetofoobikot eivät itse asiassa tiedosta fobiansa yleisyyttä: monet häpeilevät pelkoaan ja ajattelevat olevansa omituisia ja kummajaisia. Fobiasta kärsivät saattavat hakea tietoa Internetistä esimerkiksi noroviruksesta, ruokamyrkytyksestä tai epidemioiden leviämisestä. Useat törmäävät tässä yhteydessä ensimmäisen kerran käsitteeseen emetofobia, sekä mahdollisesti löytävät emetofoobikoiden keskustelupalstan. Helpotus diagnoosin löytymiselle on suuri, kun foobikko ymmärtää, ettei hän olekaan ainoa. Häpeän ja ahdistuksen vuoksi asiasta voi olla hyvin vaikea keskustella kasvokkain toisen ihmisen kanssa, vaikka peloista puhumisen tarve olisikin suuri. Keskustelupalstalta saa hyödyllistä vertaistukea anonyymisti. Opinnäytetyöstäni välittyy fobian kanssa taistelevien ihmisten ääni sekä epätoivo fobian rajoittaessa normaalia elämää, kuten myös ahdistuksen ja pelon tunteet. Normaalielämä voi mennä sekaisin foobikon vältellessä sosiaalisia kontakteja esimerkiksi tarttuvien vatsatautien pelossa. Pahimmillaan fobia on läsnä vuoden jokaisena päivänä, 24 tuntia vuorokaudessa. Se saattaa rajoittaa muille aivan normaaleja asioita kuten matkustamista, ruokailua, nukkumista, opiskelua tai työelämään osallistumista. Emetofobiasta kärsivän naisen voi olla mahdotonta jatkaa alkanutta raskautta aamupahoinvoinnin ja mahdollisen synnytyksen aiheuttaman pahoinvoinnin pelon vuoksi, vaikka perheenlisäys olisikin toivottu. Fobian voimakkuudesta kertoo sekin, että usea foobikko sanoo olevansa valmis mieluummin kuolemaan kuin oksentamaan Emetofoobikot voidaan karkeasti jakaa kahteen; niihin, jotka pelkäävät ensisijaisesti omaa oksentamistaan sekä niihin, jotka pelkäävät ensisijaisesti muiden oksentamista. (Heaton-Harris 2007, 17). Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, sillä useimmat emetofoobikot pelkäävät molempia.

15 Katsaus aikaisempiin tutkimuksiin Emetofobiaa on tutkittu vähän etenkin Suomessa, mutta muualta maailmasta löytyy artikkeleita sekä joitakin yksittäisiä tutkimuksia. Sairauden yleisyys tekee tutkimukset hyvin tarpeellisiksi, jotta kanssaihmisille, etenkin terveydenhuoltoalalla toimiville, saadaan uutta tietoa. Aikaisempien tutkimusten tulokset eivät täysin vastanneet minun tutkimuskysymyksiini eli emetofobian vaikutuksiin arjessa, mutta silti niissä on joitakin yhteneväisyyksiä. Yhdysvaltalaiset Lipsitz, Fyer, Paterniti ja Klein (2001) ovat tehneet Internetissä toteutetun tutkimuksen emetofobiasta. Tutkijat eivät tienneet kyselyyn vastaajista mitään, vastaukset tulivat anonyymeina erään paikallisen emetofobiakeskustelufoorumin palvelimen kautta. Tutkimukseen osallistui 56 emetofoobikkoa, joista 89 % oli naisia. Iältään he olivat vuoden välillä. Tutkimukseen osallistuneista yli 90 % kertoi kokevansa ahdistusta emetofobian vuoksi koko ajan. Yli 70 % koki ahdistusta lähes joka päivä. Joillakin ahdistus kesti vain muutamia minuutteja kerrallaan, toisilla se oli jatkuvaa. Melkein kaksi kolmasosaa vastaajista pelkäsi enemmän itse oksentavansa kuin näkevän muiden oksentavan. 19 % pelkäsi enemmän muiden oksentamisen näkemistä, 20 % pelkäsi molempia yhtä paljon. (Lipsitz ym ) Vaikka Lipsitzin ym. tutkimus on toteutettu Yhdysvalloissa, tutkijoiden mukaan joidenkin vastaajien kielenkäytöstä ja kontekstista ilmenee, että kaikki vastaajat eivät ole amerikkalaisia, tai ainakaan äidinkielenään englantia puhuvia. Tutkimusta voidaan siis jossain määrin kutsua monikulttuuriseksi. Amerikkalainen kulttuuri on toki erilainen kuin suomalainen, mutta silti tutkimuksesta ilmenee samoja asioita, jotka yhdistävät emetofoobikkoja niin Suomessa kuin Yhdysvalloissakin. Puolet vastaajista kärsi ahdistuksen aiheuttamista paniikkikohtauksista. Yleisimmät paniikkikohtauksen oireet olivat pahoinvointi (82 %), hengenahdistus (62 %) sekä vatsavaivat (57 %). (Lipsitz ym )

16 16 Gut Reaction on Internetyhteisö emetofobiasta kärsiville. Tässä yhteisössä on toteutettu tutkimus emetofoobikoiden hoitoon hakeutumisesta. Gut Reactionin tukikohta on Isossa-Britanniassa, mutta sillä on jäseniä ympäri maailman. Tutkimuksen vastaajien määrää ei mainittu, mutta 66 % heistä on ottanut lääkäriin yhteyttä emetofobian vuoksi. Tutkimukseen osallistuneista jopa 92 % kieltäytyi lääkehoidosta lääkkeiden sivuvaikutuksien pelossa. 97 % vastaajista oli haluttomia tai epävarmoja lääkkeiden ottamisen suhteen. (Heaton-Harris 2007, 64.) Heaton-Harrisin (2007) teos on lähinnä omaelämäkerrallinen kirja emetofobiasta, eikä sitä voi varsinaisesti pitää tutkimuksena. Kirjan tarkoituksena on ollut lisätä tietoisuutta emetofobiasta sekä helpottaa sairaudesta kärsivän avun hakemista ja saamista. Heaton-Harris on huolissaan emetofobian aiheuttamista vaikutuksista, kuten viiltelystä, kohonneesta itsemurha-alttiudesta, välttämiskäyttäytymisestä ja kaikesta normaalia elämää häiritsevästä toiminnasta. Hypnoterapeutti Harry Cannon kirjoittaa, että emetofobiaa aiheuttava perimmäinen syy on epäselvä, mutta erään teorian mukaan fobian syntyyn vaikuttavat traumaattiset oksentamiskokemukset kuuden ja kymmenen ikävuoden välillä. Useimmat emetofoobikot sietävät mieluummin pitkittynyttä pahoinvointia kuin oksentavat. Cannonin mukaan ihmiset oksentavat yleensä 20 minuutin pahoinvoinnin jälkeen, kun taas emetofoobikot kykenevät sietämään pahoinvointia oksentamatta jopa 20 tuntia. Internet-yhteisössä toteutetussa tutkimuksessa, jonka lähdettä Cannon ei mainitse, on todettu että yhteisön keskivertojäsenen viimeisestä oksentamiskokemuksesta on keskimäärin aikaa 12 vuotta. Emetofobia on Cannonin antamassa hypnoterapiassa neljänneksi hoidetuin fobia. (Cannon 2009). 2.9 Yhteenveto aikaisemmista tutkimuksista Aikaisempien tutkimusten vähyys ja suppeus rajoittavat johtopäätöksien tekemistä, mutta yhteenvetona totean, että emetofobia aiheuttaa jatkuvaa tai ajoittaista ahdistusta. Suurin osa emetofobiasta kärsivistä pelkää enemmän omaa oksentamistaan kuin muiden oksentamista. Lipsitzin ym. tutkimuksesta kävi ilmi, että puolet emetofoobikoista kärsii myös paniikkikohtauksista. Gut Reactionin

17 17 tutkimuksen mukaan yli puolet on hakenut hoitoa, mutta suurin osa heistä kieltäytyy lääkehoidosta. Tutkimuksista käy ilmi, että emetofoobikon pahin pelko on oksentaminen, mutta Lipsitz ym. toteaa, että monelle, mikäli mahdollista, vieläkin pelottavampi ajatus on oksentaa julkisella paikalla. Vain neljä prosenttia vastaajista kertoi pelkäävänsä oksentamista enemmän yksityistiloissa, esimerkiksi kotona kuin julkisilla paikoilla. 34 %:lle oksentaminen julkisella tai yksityisellä paikalla oli yhtä hirvittävä ajatus. Suurin osa, 62 %, pelkäsi oksentamista julkisella paikalla. (Lipsitz ym ) Suomalaisia tutkimuksia emetofobiasta ei ole löytynyt. 3 PELKOJEN SYNTY JA HOITO 3.1 Klassinen ehdollistuminen Varhaisempien ehdollistumisteoriaan perustuvien käsitysten mukaan oletettiin, että aikaisemmin neutraali ärsyke ehdollistuisi välttämistä ja vastentahtoisuutta (aversiivinen ärsyke) aiheuttavaan ärsykkeeseen, jonka seurauksena neutraali ärsyke alkaisi herättää samanlaisia reaktioita kuin vastentahtoisuutta aiheuttava ärsyke. Tämän klassiseen ehdollistumiseen perustuva mallin on kuitenkin todettu pitävän vain osittain paikkansa. (Isometsä 2001, 220.) Klassinen ehdollistuminen on oppimistapahtuma, jossa ehdoton ärsyke assosioituu johonkin ympäristöärsykkeeseen (esim. tietty ääni tai haju). Oppimisen seurauksena alun perin neutraali ympäristöärsyke muuttuu ehdolliseksi ärsykkeeksi, joka voi ohjata käyttäytymistä ehdottoman ärsykkeen tavoin. Välineehdollistumisessa yksilö oppii yhdistämään jonkin suorittamansa toiminnon ehdottomaan ärsykkeeseen, jolloin toiminta muuttuu ehdolliseksi ärsykkeeksi. (Kajos 2005, 8-9.)

18 Oppimisteoriat pelon kehityksestä Klassisen ehdollistumisen pitäessä tässä tilanteessa vain osittain paikkansa, myöhemmin kehitetyt yksinkertaiset oppimisteoriat tuovat esiin kolme mahdollista tapaa pelkojen ja fobioiden synnyssä ja kehityksessä: suora ehdollistuminen, eli aikaisempi kielteinen kokemus joka ehdollistuu tiettyyn kohteeseen, kuten emetofoobikolla oksentamiseen. Toinen kehityskulku liittyy tilanteisiin, joissa ihminen havainnoi toisen ihmisen kokevan jotakin pelottavaa tai inhottavaa, ja tämä kokemus johtaa tilanteessa olleen objektin pelkäämiseen (vicarious acquisition). Pelko saattaa kehittyä myös ilman henkilökohtaista kokemusta niin, että ihminen saa pelottavaksi kokemaansa informaatiota muualta (ingormational and instructional pathways). Tällöin on mahdollista syntyä fobia informaation objektille vaikka omia havaintoja asiasta ei olisikaan. (Isometsä 2001, 220.) Oppimisteoriat eivät kuitenkaan pysty selittämään sitä, miksi kaikki pelottavia kokemuksia läpikäyneet ihmiset eivät kärsi fobioista tai muista irrationaalisista peloista. Pelon syntyä vahvistavia lisätekijöitä on todennäköisesti useita: erilaiset altistavat persoonallisuustekijät, taipumus ahdistuneisuuteen, pelokkuuteen ja pelkotilanteiden hallitsemattomuus sekä mahdolliset muut samanaikaiset psyykkiset sairaudet lisäävät pelon kehittymisen todennäköisyyttä. Pelon syntyä voi vahvistaa vallitseva elämäntilanne ja siinä koettu stressi. Toisaalta aiempi ei-pelottava kokemus samasta objektista voi suojata pelon synnyltä, koska silloin objektista on myös positiivisia tai neutraaleita kokemuksia kohteesta. Pelkooireistolta voi suojata myös toisen henkilön turvallisuuden tunnetta vahvistanut läsnäolo alkuperäisessä pelkotilanteessa. (Isometsä 2001, ) 3.3 Turvallisuuden tunteen menetys Ihmisen tulee löytää ympäristöstään tietty logiikka, jotta turvallisuuden tunteminen olisi mahdollista: kun asioilla on ennalta arvattavat syyt ja seuraukset, mielen ja kehon ei tarvitse olla koko ajan hälytysvalmiudessa, jolloin energiaa riittää muuhunkin toimintaan. Kun asioiden syyt ja seuraukset eivät ole ennalta arvattavia, jonkinlainen psyykkinen reagointi jatkuvaan epävarmuuteen on väistämätöntä. Ahdistuneisuus, masennus ja itsetuhoajatukset ovat yleisimpiä ihmisillä,

19 19 jotka ovat menettäneet luottamuksensa omaan arviointikykyynsä sekä ympäröivään maailmaan. (Aavasto ym. 2008, ) Helsingin yliopiston psykologian professori Erkki Isometsä toteaa Helsingin Sanomien haastattelussa, että fobiasta kärsivien keskuudessa tavallista on, että pelko-oireilun taustalla on epävakaa kehityshistoria ja siitä johtuva perusturvallisuuden puute. (Tikkanen 2007). Ihmisen turvallisuuden tunne syntyy sosiaalisessa ympäristössä, ihmisen elämäntilanteesta ja arvoista riippuen. Turvallisuus ja turvattomuus ovat yksilöllisiä asioita, ja ne ovat sidoksissa sukupuoleen, ikään, elämänvaiheeseen, sosioekonomiseen asemaan, toimeentuloon sekä lapsuuden ajan kokemuksiin. (Niemelä & Lahikainen 2000,10.) 3.4 Negatiiviset lapsuudenkokemukset osana fobian syntyä? Ross (2000) vertaa lapsuuden traumaattisia tapahtumia ja kokemuksia psykiatrian bakteereiksi ja viruksiksi. (Haapasalo 2007). Voi olla liioiteltua väittää, että vanhempien laiminlyönti tai muu toiminta olisi aktivoinut fobian puhkeamisen, mutta muutamat kirjoittajat tuovat fobiastaan kirjoittaessaan esiin omassa lapsuudessaan tapahtuneen äidin tai isän inhon lapsen voidessa huonosti ja oksentaessa, joten jotain tekemistä vanhempien suhtautumisella fobian myöhempään syntyyn on todennäköisesti ollut. Moni muistaa omien vanhempiensa kielteisen suhtautumisen pahoinvointiin kymmenien vuosien takaa ja lapsi saattaa oppia vanhemmiltaan mallioppimisen kautta. Myös vanhempien alkoholin käytöstä ja sen seurauksena syntynyttä pahoinvointia monilla on negatiivisia muistoja. Suurimmalla osalla kirjoittajista on toki ollut aivan tavallinen lapsuus sekä suhteet vanhempiin. Lapsi tarvitsee turvallista jatkuvuutta kiintymyssuhteissaan. Jos hoitaja on vuoroin rakastava ja vuoroin hyljeksivä, lapsen on vaikea muodostaa pysyvää identiteettiä arvokkaana ja rakastettavana yksilönä. Seurauksena saattaa olla turvaton kiintymyssuhde, jossa lapsi ei voi luottaa läheisimpiin ihmisiinsä eli omiin

20 20 vanhempiinsa. Fobian taustalla on usein traumakokemus, josta muistuttavien ärsykkeiden yhteydessä herää ahdistusta ja pelkoa. Fobian sisällöstä voi päätellä alkuperäisen traumakokemuksen piirteitä, mutta osa peloista voi olla enemmänkin seurausta yleistyneestä ahdistuneisuudesta kuin yksittäisistä traumoista. Fobian alkuperää saattaa joissakin tapauksissa olla hyvin hankalaa selvittää. Voidaan kuitenkin olettaa, että osa ahdistuneisuushäiriöistä perustuu traumakokemuksiin ja toisaalta taas osa selittyy ahdistuneisuuden yleistymisellä uusiin tilanteisiin. Todennäköisesti myös neurobiologisilla syillä on osansa fobian synnyssä. (Haapasalo 2000, 86, 94.) 3.5 Miten fobiaa voidaan hoitaa? Useimmat fobiat voidaan parantaa, mutta kaikilla ei ole mahdollista saada tarvitsemaansa apua, johtuen mm. motivaatiosta, peloista, henkisistä ja rahallisista resursseista. Emetofobiaa voi olla hyvin vaikea parantaa, sillä siitä kärsivät usein häpeävät ongelmaansa, ja potilaan ongelma saatetaan diagnosoida väärin, esimerkiksi syömishäiriöksi. Ongelmia aiheuttaa mielestäni myös se, ettei emetofobiasta ole juurikaan tutkittua tietoa, eivätkä hoitavat tahot välttämättä ymmärrä ongelmaa tai ota sitä vakavasti. Fobian hoito voi myös tulla kalliiksi, jos joutuu käymään yksityisellä psykiatrilla, psykologilla tai terapeutilla. Kaikille fobioiden hoitomuodoille yhteinen piirre on, että jokaisen asiakkaan fobiaa käsitellään ainutkertaisena. Sitä tarkastellaan sellaisena kuin se nykytilanteessa ilmenee eli selvitetään, miltä asiakkaasta tuntuu, mitä hän ajattelee ja miten toimii ongelmatilanteissa niin että fobia säilyy. Hoidon tärkein perusperiaate on, että pelko-oireinen pysyy pahaa oloa aiheuttavissa tilanteissa, kunnes ahdistunut olo lievenee tai katoaa. Tilanteesta pakeneminen on aikaisemmin ollut foobikolle ainoa ratkaisu, joten vanha käyttäytymismalli on murrettava ja haettava uusia ratkaisuja. Toinen hoidollinen perusperiaate on, että hoidossa edetään aina asteittain ja asiakkaan ja terapeutin on oltava yksimielisiä joka vaiheesta. Mitään yllätyksiä asiakkaalle ei tule esiintyä. Fobioiden hoitamisessa voidaan kokeilla myös hypnoosia mielikuvaharjoittelun tekniikalla. Lisäksi käytetään hypnoanalyyttisiksi kutsuttuja menetelmiä, joissa haetaan pelon taustalla mah-

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi Lukiolaisten stressi Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1.Johdanto 1.1. Tutkimusaihe Tutkimme lukiolaisten stressiä,

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 11.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Tervetuloa koulutukseen! Kolmen

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

RISKEISTÄ RIKAS LAPSUUS. Tatu Hirvonen. tatuhirv@ gmail.com. www.miner vakustannus.fi

RISKEISTÄ RIKAS LAPSUUS. Tatu Hirvonen. tatuhirv@ gmail.com. www.miner vakustannus.fi RISKEISTÄ RIKAS Tatu Hirvonen LAPSUUS tatuhirv@ gmail.com www.miner vakustannus.fi RISKIKASVATUKSEN NÄKÖKULMA Etsitään hyvää tasapainoa järkevän riskien välttämisen/poistamisen ja riskien hyväksymisen/sietämisen

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Määritelmään kuuluu ajatus tarkoituksenmukaisesta, toiseen kohdistuvasta ei-toivotusta ja toistuvasta käyttäytymisestä, joka koetaan häiritsevänä,

Lisätiedot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot PS 6 K2014 Attraktion määrittely Myönteisten tunteiden synnyttämä vetovoima yksilöä tai ryhmää kohtaan Attraktion syveneminen ja ylläpito vaatii

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS

KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Mitä on anafylaksia? Allergiaoireet voivat vaihdella eri henkilöiden tai tapausten kesken. Allergiat ovat hyvin tavallisia joidenkin tutkimusten mukaan jopa yhdellä

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot