Valkeakosken kaupunki
|
|
- Maija-Leena Hyttinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FCG Finnish Consulting Group Oy Valkeakosken kaupunki METSÄKANSAN OSAYLEISKAAVA Luontoselvitys
2 FCG Finnish Consulting Group Oy Valkeakosken kaupunki I SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Selvitysalue Tutkimusmenetelmät Maastoinventoinnit Lähtöaineisto Kohteiden arvottaminen Uhanalaisuusluokitus Luontotyyppien uhanalaisuusluokitus Epävarmuudet Luonnonympäristö Kallio- ja maaperä Vesiolot Pohjavedet Pintavedet Luonnon yleispiirteet Uhanalaiset lajit ja luontodirektiivin liitteen IV lajit Silmälläpidettävät lajit ja lintudirektiivilajit Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit Arvokkaat luontokohteet Ekologiset yhteydet Suositukset Liito-orava Muut luonnonsuojelulliset arvot Lähteet Liitteet: Liite 1. Luonnonsuojelullisesti arvokkaat alueet ja kohteet, pohjoisosa Liite 2. Luonnonsuojelullisesti arvokkaat alueet ja kohteet, eteläosa Liite 3. Ekologiset yhteydet Kartta-aineisto ja ilmakuvat Valkeakosken kaupunki Raportin valokuvat Vesa Salonen. Kansikuvassa Nokelan metsäalueella tavattu täpläpapurikko.
3 FCG Finnish Consulting Group Oy Valkeakosken kaupunki 1 (21) VALKEAKOSKEN KAUPUNKI KÄRJENNIEMEN-METSÄKANSAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS 1 Johdanto 2 Selvitysalue Tämän työn tavoitteena on laatia Valkeakosken kaupungin Metsäkansan alueelta yleiskaavoitusta palveleva luontoselvitys. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon yhdyskuntarakenteen ekologinen kestävyys ja luonnonarvojen vaaliminen. Luontoselvityksen tarkoituksena on selvittää alueen luonnonympäristön perustekijät sekä määritellä luonnonarvoiltaan edustavimmat, suojelua tarvitsevat alueet ja kohteet sekä esittää suosituksia maankäyttöön. Lähtökohtana on, että kaavassa voidaan huomioida luonnonsuojelun kannalta arvokkaat luontotyypit ja elinympäristöt sekä edistää kasvillisuudeltaan merkittävien alueiden sekä eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden alueiden ominaispiirteiden säilymistä kaava-alueella Nämä tavoitteet on mainittu maankäyttöja rakennuslaissa (Yleiskaavan laadinta MRL 39 ). Selvityksen on laatinut Valkeakosken kaupungin toimeksiannosta luontokartoittaja Vesa Salonen sekä FM, biologi Marja Nuottajärvi FCG Finnish Consulting Group Oy:stä. Selvitysalue (kuva 1) sijoittuu Valkeakosken kaupungin länsiosaan. Alue rajoittuu luoteis- ja pohjoisosiltaan Lempäälän kuntaan ja etelä lounaassa Akaan kaupunkiin. Kuva 1. Selvitysalueen rajaus
4 FCG Finnish Consulting Group Oy Valkeakosken kaupunki 2 (21) 3 Tutkimusmenetelmät 3.1 Maastoinventoinnit Selvitysalueen luonnonympäristön nykytilaa selvitettiin lähtötietojen ja alueella suoritettujen maastokäyntien avulla. Aiempien selvitysten, muun lähtötietoaineiston ja karttamateriaalin avulla arvioitiin alueen kasvillisuutta ja luontoarvoja sekä ohjelmoitiin maastokäynnit. Selvitysalueella suoritettiin alustava luontotyyppien ja luonnonsuojelullisesti arvokkaiden alueiden ja kohteiden inventointi syksyllä Inventointia on tämän jälkeen täydennetty liito-oravainventoinnilla keväällä 2011 sekä kasvillisuutta ja luontotyyppejä koskevalla inventoinnilla kesällä Maastotöitä suoritettiin touko- ja kesäkuussa 2011 seitsemänä työpäivänä yhteensä 69 työtunnin ajan. Liito-oravaa koskevat maastoinventoinnit suoritettiin 11.5., 12.5., ja ja kasvillisuutta sekä luontotyyppejä koskevat maastoinventoinnit suoritettiin Touko- ja kesäkuun maastotöiden yhteydessä havainnoitiin myös linnustoa. Tarkastelut on kohdistettu erityisesti maankäytön suunnittelussa osoitettaville muuttuvan maankäytön alueille. Liito-oravan (Pteromys volans) elinympäristöksi soveltuvilta metsäalueilta etsittiin ulostepapanoita, joita kertyy liito-oravan talven aikana pesimiseen, ruokailuun, oleskeluun ja liikkumiseen käyttämien puiden tyviltä. Tällaisia puita ovat erityisesti kookkaat kuuset ja haavat. Löydettyjen papanoiden sekä metsän rakenteen mukaan arvioitiin liito-oravaesiintymien rajaukset ja lajille tärkeät kulkuyhteydet. Arvokkaita kasvillisuus- ja luontotyyppikohteita inventoitiin kappaleessa 3.3 (Kohteiden arvottaminen) esitetyillä perusteilla. Alueelta rajattujen luonnonsuojelullisesti arvokkaiden alueiden säilyttämisestä ja rajaamisesta sekä ekologisista yhteyksistä annetaan tässä raportissa suositukset. 3.2 Lähtöaineisto Selvityksessä käytetty lähtöaineisto on esitetty kokonaisuudessaan lähdeluettelossa. Keskeisimmät aineistot olivat: - Pirkanmaan elinkeino- ja ympäristökeskuksen uhanalais- ja liitooravatietokannan tiedot selvitysalueelta - Tampereen seutukaavaliitto 1987: Luontokohteet, selvitys, Kylmäkoski, Toijala, Valkeakoski, Viiala - Ahola Jorma & Alanko Markku 2003: Liito-orava Valkeakosken alueella Valkeakosken lintuharrastajat ry, Valkeakosken kaupungin ympäristötoimi. 3.3 Kohteiden arvottaminen Tunnetut ja maastotyössä löydetyt arvokkaat kohteet arvotetaan luontoarvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Alueen arvoa nostaa sen toimiminen eläimistön lisääntymis- tai ravinnonhankintaalueena. Mitä harvinaisemmasta ja uhanalaisemmasta lajista on kyse, sitä arvokkaampi alue on. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioidaan metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet.
5 FCG Finnish Consulting Group Oy Valkeakosken kaupunki 3 (21) Arvoluokitus pohjautuu seuraavaan jaotukseen: a) kansainvälisesti arvokkaat kohteet, b) kansallisesti arvokkaat kohteet, c) maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet, d) paikallisesti arvokkaat kohteet sekä e) muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Vesilain luontotyypit arvotetaan tapauskohtaisesti poikkeuksena fladat ja kluuvijärvet, jotka luokitetaan kansallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Kansainvälisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat Natura 2000 verkoston alueet, Ramsar -alueet ja kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA alueet). Kansallisesti arvokkaat kohteet. Kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kansallispuistot, luonnonpuistot, suojeluohjelmien kohteet, erämaa-alueet, koskiensuojelulain mukaiset vesistöt, valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet, kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA -alueet), kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LsL 29 ), äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten sekä vaarantuneiden lajien esiintymispaikat, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat ja muut arvokkaat luonnonsuojelualueet. Lisäksi kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat. Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet, seutu- ja maakuntakaavan suojelualuevaraukset, alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat ja maakunnallisesti/seudullisesti merkittävät muut luontokohteet. Paikallisesti arvokkaat kohteet. Paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MeL 10 ), yleisja asemakaavojen suojeluvaraukset, paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat sekä muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat luontokohteet. Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Kohteet, jotka eivät ole edellä mainituissa luokissa mutta, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä, esimerkiksi suuret yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet ja ekologiset käytävät. Lisäksi tähän luokkaan kuuluvat luonnonmuistomerkit. 3.4 Uhanalaisuusluokitus Luontoselvityksen uhanalaisuusluokitus pohjautuu uuteen vuonna 2010 julkaistuun uhanalaisuusarviointiin, joka on laadittu IUCN:n uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti (Rassi ym. 2010). Tässä mietinnössä määriteltiin kaikille uhanalaisille lajeille uhanalaisuusluokan lisäksi elinympäristötyyppi ja uhkatekijät. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja. Alueellisesti uhanalaisten lajien osalta uhanalaisuusluokituksen aluejakona käytetään metsäkasvillisuusvyöhykkeitä osa-alueineen. Lajit jaetaan kahteen luokkaan: alueellisesti hävinneet (RE) ja alueellisesti uhanalaiset (RT). 3.5 Luontotyyppien uhanalaisuusluokitus Luontotyyppien uhanalaisuusluokitus pohjautuu Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviointiin (Raunio ym. 2008). Arviointi auttaa kohdentamaan suojelua, hoitoa, ennallistamista, tutkimusta ja seurantaa tarkoituksenmukaisesti. Uhanalaisuuden arvioinnissa Suomi on jaettu kahteen osa-alueeseen.
6 FCG Finnish Consulting Group Oy Valkeakosken kaupunki 4 (21) Pohjois-Suomi vastaa pohjoisboreaalista metsäkasvillisuusvyöhykettä ja Etelä-Suomi hemi-, etelä- ja keskiboreaalista vyöhykettä. Luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa käytetyt uhanalaisuusluokat vastaavat pääpiirteissään lajien uhanalaisuustarkastelussa käytettyjä luokkia. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) luontotyypit. Uhanalaisen luontotyypin esiintymiin tai sen keskeisimpiin laadullisiin piirteisiin kohdistuu äärimmäisen suuri välitön uhka, erittäin suuri uhka lähitulevaisuudessa tai suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä tarkastelualueelta. Uhanalaisten luontotyyppien esiintymiä voi uhata pelkästään laadullinen heikkeneminen. Luontotyyppi on silmälläpidettävä (NT), jos sen esiintymät ovat taantuneet tai se on harvinainen. Säilyvän (LC) luontotyypin esiintymiin ei kohdistu merkittävää häviämisen uhkaa keskipitkällä aikavälillä. Luontotyyppi kuuluu luokkaan hävinnyt (RE), jos sen kaikki esiintymät ovat hävinneet tarkastelualueelta. 3.6 Epävarmuudet 4 Luonnonympäristö Selvitystyön epävarmuustekijät liittyvät luonnon vuotuiseen vaihteluun sekä maastoinventointien rajalliseen kestoon. Inventointitulokset ilmentävät aina hetkellistä luonnon tilaa, joka voi jossain määrin vaihdella vuosittain. Esimerkiksi liito-oravan esiintyminen vaihtelee sekä vuodenajan että vuosien välillä, lajille sopivan elinympäristön asettamissa rajoissa. Selvitysalueen laajuuden vuoksi kaikkia sen osia ei inventoitu maastossa samalla tarkkuudella vaan maastotyöt keskitettiin niille alueen osille, joille ollaan kaavassa osoittamassa muuttuvaa maankäyttöä. Tämän vuoksi selvitysalueen karkeammin tarkastelluilla osuuksilla saattaa olla tässä selvityksessä todentamattomia luontoarvoja. Koska karkeammin selvitetylle alueelle ei olla osoittamassa muuttuvaa maankäyttöä, kokonaisuuden kannalta tämän selvityksen tuloksiin ei liity merkittäviä epävarmuustekijöitä. 4.1 Kallio- ja maaperä Selvitysalueen kallioperä on suurimmaksi osaksi fylliittiä ja kiilleliusketta, jossa on graniittijuonia. Selvitysalueen länsi- ja luoteisrajalla sekä koillisrajalla on granodioriittiä. (Geologian tutkimuskeskus) Selvitysalueen maaperä koostuu pääosin Vanajaveden ranta-alueille sekä Mudinojan ja Pastinojan varrelle sijoittuvista alavista savimaista, jotka rajautuvat maisemasta loivasti kohoaviin hiekkamoreenialueisiin. Nykyiset viljelykset ovat raivattu savialueille ja asutus on keskittynyt moreenimaille. Moreenialueilla esiintyy niukasti ja pienialaisesti kalliomaata. Kaava-alueen koillisosassa on kaakko-luodesuuntainen matala hiekkaharjumuodostelma, joka on osa laajempaa Rapolanharjun kautta Hämeenlinnaan asti ulottuvaa harjumuodostelmaa. Hiekkaharjun laiteilla on karkean hiedan alueita. Savi- ja moreenialueiden lisäksi vesistöjen mm. Ylenjärven ja Niittystenjärven sekä entisen Malmijärven yhteydessä on turvepohjaisia alueita.
7 FCG Finnish Consulting Group Oy Valkeakosken kaupunki 5 (21) Kuva 2. Selvitysalueen maaperä (Geologian tutkimuskeskus). Sininen väri maaalueilla on savea, vaaleanruskea moreenia, vihreä hiekkaa, keltainen karkeaa hietaa, punainen kalliomaata ja harmaat turpeita. 4.2 Vesiolot Pohjavedet Selvitysalueen koillisosan luode kaakkosuuntainen harjumuodostuma on Nikkarinhanko Liuttulan vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta (tunnus A). Pohjavesialue jatkuu selvitysalueen ulkopuolella ja on kokonaisuudessaan noin 1,15 km 2 laajuinen. (Oiva ympäristö- ja paikkatietopalvelu) Pintavedet Selvitysalueella on kaksi lampea, Niittystenjärvi (pinta-ala 2 ha) ja Ylenjärvi (pinta-ala 2 ha), joita Mudinoja yhdistää. Ylenjärvestä laskee Ylenjoki Vanajaveden Liponselkään. Selvitysalueen etelä- ja lounaisosissa sijaitsevat Vanajaveden Makkaraselkä, Konhonselkä, Jumunen ja Liponselkä. 4.3 Luonnon yleispiirteet Valkeakoski kuuluu Eteläboreaaliseen Lounaismaahan eli vuokkovyöhykkeeseen sekä Etelä-Hämeen eliömaakuntaan. Valkeakoski on lisäksi Etelä- Hämeen lehtokeskuksen alueella. (Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsien suojelun tarve -työryhmä 2000).
8 FCG Finnish Consulting Group Oy Valkeakosken kaupunki 6 (21) Selvitysalueelle ei sijoitu luonnonsuojelualueita tai Natura-alueita. Lähin Natura-alue on Alhonlahden Natura-alue (tunnus FI ) Akaan kaupungin alueella noin 820 metrin etäisyydellä selvitysalueen etelärajasta. Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat Jumusensalmen lehmusmetsikkö Akaan kaupungin alueella noin 460 metrin etäisyydellä selvitysalueen etelärajasta ja Ukonniemen jalopuumetsikkö Valkeakosken Hannulassa noin 700 metrin etäisyydellä selvitysalueen etelärajasta. Selvitysalue on luonnonympäristöltään viljelysten ja metsien vuorottelun luonnehtimaa monimuotoista ympäristöä, jossa viljelyalat ovat enimmäkseen melko pienialaisia ja sirpaleisia niin, että metsän ja pellon rajaa on paljon. Alueeseen kuuluu Vanajaveden ranta-aluetta lännessä ja Ylenjärvi ja Niittystenjärvi suunnittelualueen keskiosissa. Merkittävimmät alueen pienvedet ovat Ylenjoki, joka virtaa Ylenjärvestä Vanajaveteen sekä Niittystenjärvestä Ylenjärveen viljelysten keskellä virtaava Mudinoja. Laajin suo alueella on Mamsellinkorpi Malmijärvi, joka on ojitettu ja rautatien kahteen osaan jakama. Selvitysalueen koillisosassa sijaitsee luode kaakkosuuntainen reunamoreenimuodostuma, jolle ominaista ovat pienet kumpareet. Monessa kohdassa kumpareista on kaivettu maa-aineksia. Korkeusvaihtelu selvitysalueella on melko vaatimatonta vaihdellen mmpy. Hallitseva metsäkasvillisuustyyppi alueella on tuore mustikkatyypin kuusi- ja kuusi-mäntykangas, joka viljelysten läheisyydessä vaihettuu lehtomaiseksi käenkaali-mustikkatyypin havu-sekapuukankaaksi ja vaihtelevan laajuisiksi lehtipuuvaltaisiksi metsiköiksi. Pellonreunusmetsissä esiintyy paikoin myös maisemallisesti miellyttäviä katajaa ja mäntyä kasvavia vyöhykkeitä. Tällaiset puoliavoimet väljät perinnebiotooppia muistuttavat ympäristöt ovat tosin vähitellen kasvamassa umpeen. Metsät ovat valtaosin tavanomaisia talousmetsiä, joissa puuston ikä on pääasiassa nuorta varttunutta. Vanhan metsän kuviot ovat pääosin pienialaisia ja painottuvat selvitysalueen pohjois koillisosaan, missä esiintyykin vanhoissa kuusikoissa elävää liito-oravaa. Kangasmetsien kasvilajisto on kasvupaikkatyypeille tavanomaista, varttuneissa ja vanhahkoissa metsissä mustikka- tai puolukkavarvikon hallitsemaa. Taimikoita ja nuoria metsiä leimaa puolestaan pioneerivaiheen tyypillinen lajisto kuten sananjalka, heinät ja vadelma. Lehtomaisilla kankailla kasvavaa lehtolajistoa ovat metsäkastikka, nuokkuhelmikkä, käenkaali, oravanmarja, sinivuokko, hiirenporras, metsäalvejuuri, kivikkoalvejuuri, metsäorvokki, sormisara, metsäkurjenpolvi, metsäimarre ja tesma. Selvitysalueen linnustolliset arvot keskittyvät kappaleessa 5 esitetyille arvokkaille luontokohteille. Huomionarvoiset lintulajit on mainittu kohdekuvauksien yhteydessä. 4.4 Uhanalaiset lajit ja luontodirektiivin liitteen IV lajit Liito-orava (Pteromys volans) (VU) Selvitysalueen pohjois koillisosissa havaittiin useita liito-oravaesiintymiä, jotka on kuvattu kappaleessa 5. Alueelta on liito-oravahavaintoja pitkältä aikaväliltä (Ahola & Alanko 2003). Vuonna 2011 havaintoja liito-oravan jätöksistä kertyi yhteensä kymmenien puiden tyviltä. Osa jätöslöydöistä sijaitsi lähellä toisiaan, mutta jonkin verran löytyi myös yksittäisiä, etäällä muista sijaitsevia papanapuita. Hajahavainnot kuvastavat liito-oravan liikkumista alueella. Runsaat jätöslöydöt voi tulkita merkiksi liito-oravan pitkäaikaisesta oleskelusta selvitysalueen pohjois koillisosien metsissä ja alueen keskeisestä merkityksestä liito-oravalle. Liito-orava on vaarantunut uhanalainen laji (Rassi ym. 2010) sekä EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittämi-
9 FCG Finnish Consulting Group Oy Valkeakosken kaupunki 7 (21) nen ja heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty (LsL 49 ). Liito-oravan luontaisia elinympäristöjä ovat vanhat kuusivaltaiset sekametsät, joissa kasvaa järeitä haapoja sekä leppää ja koivua. Liito-oravametsissä puusto on tyypillisesti eri-ikäistä ja latvuskerroksia on useita. Elinalueet ovat usein kallioiden juurilla, rinteissä ja pienvesistöjen varsilla. Liito-oravan on todettu elävän myös tasaikäisissä varttuneissa kuusikoissa, mikäli lehtipuuvaltaista ruokailumetsää on vieressä. Liito-oravat pystyvät käyttämään ruokailuun ja liikkumiseen nuoria metsiä sekä siemenpuuasentoon hakattuja ja varttuneita taimikoita. Aikuiset liito-oravat elävät samassa metsässä vuosia. Naarailla elinympäristön suuruus on 1-3 ha, koirailla suurempi. Virnasinisiipi (Glaucopsyche alexis) (VU) Vaarantunut uhanalainen virnasinisiipi viihtyy niityillä, kedoilla ja teiden varsilla ja käyttää toukkavaiheessa ravinnokseen nimensä mukaisesti virnakasveja. Virnasinisiipeä esiintyy Malmijärven alueen (kohde 6 kappaleessa 5) läpi kulkevalla rautatien osuudella, rinnakkaisten raiteiden kohdalla, missä rataalue on leveä. 4.5 Silmälläpidettävät lajit ja lintudirektiivilajit Huhtakurjenpolvi (Geranium bohemicum) (NT) Huhtakurjenpolvi on palokentille erikoistunut putkilokasvi. Yleensä vain metsäpalon kuumuus herättää siemenet lepotilastaan, toisinaan myös paljastuneeseen metsämaahan porottava aurinko saattaa nostaa lämpötilan riittävän korkeaksi (LuontoPortti). Huhtakurjenpolven siemenet säilyvät itämiskykyisinä maaperässä jopa vuosikymmeniä. Huhtakurjenpolvea on havaittu valtakunnallisen moreenimuodostumainventoinnin maastotöiden yhteydessä Yhteistenmäen moreenimuodostelmalla (kohde 1 kappaleessa 5) sijainneella hakkuualueella (Mäkinen ym. 2007). Rantasipi (Actitis hypoleucos) (NT) Rantasipin havaittiin pesivän selvitysalueen keskiosassa sijaitsevassa allikossa vuonna 2011 (kohde 9 kappaleessa 5). Rantasipi on kahlaajiin kuuluva lintulaji, joka pesii koko maassa kaikenlaisissa vesistöissä. Kurki (Grus grus) (lintudirektiivilaji) Lintudirektiivin lajeista alueella tavattiin kurki, joka ilmeisesti pesii selvitysalueen keskiosassa, Niittystenjärven eteläpuolisessa kosteikossa (kohde 4 kappaleessa 5). Kurjet pesivät ja ruokailevat soilla, rantaniityillä ja järvien sekä merenlahtien rantaruovikoissa. 4.6 Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit Selvitysalueella esiintyy seuraavia uhanalaisia ja silmälläpidettäviä luontotyyppejä (Raunio ym. 2008), jotka on mainittu kappaleessa 5 esitettyjen arvokkaiden luontokohteiden kohdekuvausten yhteydessä: - käenkaali-oravanmarjatyypin (OMaT) lehto, VU - käenkaali-mesiangervotyypin (OFiT) lehto, VU - koivuluhta, VU - pajuluhta, NT - pensaikkoluhta, NT - hiirenporras käenkaalityypin (AthOT) lehto, NT
10 FCG Finnish Consulting Group Oy Valkeakosken kaupunki 8 (21) 5 Arvokkaat luontokohteet Seuraavassa on kuvattu lähtötietojen sekä maastoinventointien perusteella rajatut arvokkaat luontokohteet, joiden sijainnit ja rajaukset esitetty liitteissä 1 ja 2. Kohteiden kirjaimet ja numerot ovat yhteneväiset tekstissä ja liitekartoilla. Liito-oravien yhteydessä käytetty termi esiintymä tarkoittaa luonnonsuojelulain 49 :n tarkoittamaa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa eli aluetta, jonka liito-orava vähintään tarvitsee säilyäkseen alueella pitkällä aikavälillä. Esiintymä sisältää mahdolliset pesäpuut eli pesäpaikat, muut papanapuut sekä niitä ympäröivät liito-oravalle tärkeät metsän osat. A. Murron liito-oravaesiintymä Arvoluokka: Kansallisesti arvokas Peruste: Vaarantunut uhanalainen laji, luonnonsuojelulain 49 tarkoittaman luontodirektiivin liitteen IV (a) mukaisen tiukasti suojeltavan lajin lisääntymisja levähdyspaikka Kuva 3. Liito-oravan pesäpuu Murron liito-oravaesiintymällä Iso- ja Pikku-Murron läheisyydessä sijaitseva liito-oravaesiintymä on vanhaa kuusikkoa, jossa kasvaa sekapuuna vaihtelevan ikäistä, järeääkin haapaa. Esiintymä käsittää 11 papanapuuta, jotka ovat kaikki haapoja. Rajauksen sisään on merkitty kolme todennäköistä pesäpuuta, joista luoteisimmassa on kolo ja ko. puun alla havaittiin merkittävä määrä eli noin 200 papanaa. Luoteisin piste on hakkuualueelle jätetty kolohaapa (kuva 3), jonka tyvellä oli 20 papanaa. Eteläisin rajauksen merkityistä puista tarkoittaa kolohaapaa, joka on myös tulkittava todennäköiseksi pesäpuuksi. Liito-orava ei välttämättä jätä pesäpuun tyvelle papanoita ja toisaalta liito-oravalla on käyttämällään alueella vaihtopesiä, joita se käyttää eri vuodenaikoina. B. Rooselin liito-oravaesiintymä Arvoluokka: Kansallisesti arvokas Peruste: Vaarantunut uhanalainen laji, luonnonsuojelulain 49 tarkoittaman luontodirektiivin liitteen IV (a) mukaisen tiukasti suojeltavan lajin lisääntymisja levähdyspaikka Rooselin liito-oravaesiintymä on peltojen ympäröimää vanhaa tuoreen lehtomaisen kankaan kuusikkoa, jossa kasvaa myös haapaa. Esiintymä sisältää 10 papanapuuta, joista yhdeksän on kuusia ja yksi on haapa. Merkittävin papanapuista on iso kuusi, jonka alta löytyi yli 200 papanaa. Tässä vanhassa kuusessa saattaa olla risupesä tai puu on muutoin liito-oravalle erityisen tärkeä. Rajauksen lähellä koillis itäpuolella sijaitsee vanha liito-oravaesiintymä, jossa metsä on edelleen oivaa elinympäristöä liito-oravalle ja josta löytyi muutama papanapuu. Alue on todennäköistä liito-oravan kulkureittiä ja muutoinkin luonnonarvoiltaan merkittävää (kohde 3, Kikaran metsäalue).
11 FCG Finnish Consulting Group Oy Valkeakosken kaupunki 9 (21) C. Nokelan liito-oravaesiintymä Arvoluokka: Kansallisesti arvokas Peruste: Vaarantunut uhanalainen laji, luonnonsuojelulain 49 tarkoittaman luontodirektiivin liitteen IV (a) mukaisen tiukasti suojeltavan lajin lisääntymisja levähdyspaikka Nokelan liito-oravaesiintymä on monipuolista lehtomaista kuusikangasta ja kuusilehtoa (kuva 4) ja esiintymä on osittain päällekkäinen Nokelan metsäalueen (kohde 2) kanssa. Esiintymä sisältää 30 papanapuuta, joista 10 kuusta ja 20 haapaa. Rajauksen sisälle on merkitty kaksi todennäköistä liito-oravan pesäpuuta eli kolohaapaa. Kolohaapojen tyvillä sekä niitä ympäröivien puiden tyvillä oli runsaasti papanoita. Kuva 4. Nokelan liito-oravaesiintymän metsää. D. Pastinojan liito-oravaesiintymä Arvoluokka: Kansallisesti arvokas Peruste: Vaarantunut uhanalainen laji, luonnonsuojelulain 49 tarkoittaman luontodirektiivin liitteen IV (a) mukaisen tiukasti suojeltavan lajin lisääntymisja levähdyspaikka Pastinojan vierelle rehevään pellonreunusmetsään sijoittuva liitooravaesiintymä sisältää kahdeksan papanapuuta, joista viisi on kuusia ja kolme on haapoja. Rajauksen sisälle on merkitty kaksi todennäköistä pesäpuuta. Itäisempi on runsaasti papanoitu risupesäkuusi. Läntisempi on runsaasti papanoitu mahdollinen kolohaapa, jonka vierellä olevassa kuusessa on pönttö. Myös pönttöpuun tyvellä runsaasti papanoita.
12 FCG Finnish Consulting Group Oy Valkeakosken kaupunki 10 (21) E. Kyttälän liito-oravaesiintymä Arvoluokka: Kansallisesti arvokas Peruste: Vaarantunut uhanalainen laji, luonnonsuojelulain 49 tarkoittaman luontodirektiivin liitteen IV (a) mukaisen tiukasti suojeltavan lajin lisääntymisja levähdyspaikka Kyttälän liito-oravaesiintymä sijoittuu pihapiirin pohjoispuolelle, vanhaa kuusikkoa kasvavaan pellonreunusmetsään. Esiintymällä sijaitsee kaksi papanoitua kuusta, joista toinen on mahdollinen risupesäkuusi tai muuten liitooravalle erityisen tärkeä. F. Kikaran liito-oravaesiintymä Arvoluokka: Kansallisesti arvokas Peruste: Vaarantunut uhanalainen laji, luonnonsuojelulain 49 tarkoittaman luontodirektiivin liitteen IV (a) mukaisen tiukasti suojeltavan lajin lisääntymisja levähdyspaikka Kikaran liito-oravaesiintymä on päällekkäinen kohde Kikaran metsäalueen (kohde 3) kanssa. Esiintymällä kasva monipuolista vanhaa kuusikkoa, jossa havaittiin neljä papanapuuta. Kaksi puista oli kuusia ja kaksi haapoja. Esiintymällä on yksi todennäköinen pesäpuu eli kolohaapa, jonka tyveltä löytyi 100 papanaa. G. Lempääläntien liito-oravaesiintymä Arvoluokka: Kansallisesti arvokas Peruste: Vaarantunut uhanalainen laji, luonnonsuojelulain 49 tarkoittaman luontodirektiivin liitteen IV (a) mukaisen tiukasti suojeltavan lajin lisääntymisja levähdyspaikka Lempääläntien vierellä, Haukkamäen pohjoispuolella sijaitsevalla liitooravaesiintymällä on seitsemän papanapuuta. Puista viisi oli kuusia ja kaksi haapaa. Yhdenkään puun tyveltä ei löytynyt kovin suuria papanamääriä yhteensäkin papanoita löytyi koko rajauksen alueelta hieman alle sata kappaletta. Alueelta ei löytynyt myöskään risupesiä tai kolopuita, mutta esiintymälle on merkitty kuusi, jonka alla papanoita oli runsaimmin ja joka todennäköisesti on liito-oravalle erityisen tärkeä. H. Pettukorven liito-oravaesiintymä Arvoluokka: Kansallisesti arvokas Peruste: Vaarantunut uhanalainen laji, luonnonsuojelulain 49 tarkoittaman luontodirektiivin liitteen IV (a) mukaisen tiukasti suojeltavan lajin lisääntymisja levähdyspaikka Pettukorven liito-oravaesiintymä on rehevää pellonreunuskuusikkoa (kuva 5), josta löytyi liito-oravan jätöksiä 11 puun alta. Kaikki papanapuut olivat kuusia. Esiintymälle on merkitty kaksi pistettä, joista läntisempi tarkoittaa kahta kuusta, joiden kummankin alta papanoita löytyi runsaasti, yhteensä 270 kpl. Itäisempi piste tarkoittaa myös kahta kuusta, joiden alta papanoita löytyi runsaasti, yhteensä yli 400 kpl. Kolopuita ei metsikössä havaittu; jätösten suuri määrä osoittaa esiintymälle merkittyjen kuusien olevan liito-oravalle erityisen tärkeitä ja niissä saattaa olla risupesiä, joita ei pysty maasta käsin tarkastellen havaitsemaan.
13 FCG Finnish Consulting Group Oy Valkeakosken kaupunki 11 (21) Kuva 5. Pettukorven liito-oravaesiintymä pohjoisesta katsoen. 1. Yhteistenmäen reunamoreenivalliparvi Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Peruste: Geologinen muodostuma Yhteistenmäen reunamoreenivallien kohde on valtakunnallisessa inventoinnissa (Mäkinen ym. 2007) luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi. Muodostuma on syntynyt Metsäkansan alueen läpi luoteesta kaakkoon kulkevan pitkittäisharjun välittömään läheisyyteen sen eteläpuolelle. Yhteistenmäki koostuu neljästä kapeasta vallista, jotka ovat suuntautuneet koillisesta lounaaseen alueella vallinnutta jäätikön virtaussuuntaa vastaan. Keskenään vallit muodostavat noin 400 metriä pitkän, selkeän, myös koillisesta lounaaseen suuntautuvan vallijonon. Vallien muodot eivät ole kovin hyvin kehittyneitä, ja niiden rinteet ovat varsin loivia, korkeudeltaan vain alle viisi metriä. Muodostuman eteläisin valli on muodoltaan selkein. Vallien päällä on muutama suuri lohkare, muuten lohkareisuus on melko vähäinen. Pohjoisimmat kolme reunamoreenivallia on muutama vuosi sitten hakattu ja myös paikoin maa on paljastunut metsäkoneiden alta oksien kasauksen yhteydessä. Aluskasvillisuus on kastikkaista ja vähän ruohoista: mm. sinivuokkoa. Muokatulla maalla siemenpankista oli inventoinnin aikaan noussut muutama valtakunnallisesti silmälläpidettävän (NT) huhtakurjenpolven verso. Eteläisin reunavalli on varttunutta tuoretta mustikkatyypin kuusikangasta. Sekapuuna on joitakin järeitä, 40 cm paksuja, mäntyjä. Kuusikon aluskasvillisuus on mustikkaista ja vähän ruohoista. Sinivuokon ohella kasvaa mm. ketunleipää ja pensaista taikinanmarjaa.
14 FCG Finnish Consulting Group Oy Valkeakosken kaupunki 12 (21) 2. Nokelan metsäalue Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Peruste: Metsälaki 10, luonnon monimuotoisuus Selvitysalueen pohjois koillisosassa, Lempääläntien pohjoispuolella, on kuusivaltaista talousmetsää, joka on puustorakenteeltaan melko monipuolista ja vaihtelevaa, mm. haapaa kasvaa sekapuuna melko paljon. Metsä on suurelta osin lehtomaista kangasta ja mosaiikkimaisesti myös käenkaalioravanmarjatyypin tuoretta kuusilehtoa, joka on vaarantunut uhanalainen luontotyyppi (Raunio ym. 2008). Rehevät lehtolaikut ovat mahdollisia metsälain 10 mukaisia metsäluonnon erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Vaateliaimpia metsässä todettuja kasvilajeja ovat valko- ja sinivuokko, tesma, mustakonnanmarja ja sudenmarja. Metsässä on myös muutamia kosteita korpisia painanteita, jotka osaltaan lisäävät metsäluonnon monimuotoisuutta. Muutama vanha oja, jotka metsään on kaivettu, ovat nykyään puoliksi umpeen kasvaneita ja siten merkitys metsän vesitaloudelle on tätä nykyä vähäinen. Lahopuuta metsässä on hieman. Metsäalueen itäosassa sijaitsee myös liitooravaesiintymä (C. Nokelan liito-oravaesiintymä). Monipuolisen puuston ansiosta myös metsän länsiosa vaikuttaa oivalta elinympäristöltä liito-oravalle ja todennäköisesti liito-oravat käyttävän aluetta liikkumiseen. Metsästä löytyi näädän jätös ja jonkin keskikokoisen nisäkkään luolasto. Metsässä on varpuspöllön pönttö. Kuva 6. Nokelan monipuolista metsäaluetta. 3. Kikaran metsäalue Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Peruste: Metsälaki 10, luonnon monimuotoisuus Kikaran metsäalue on puustoltaan havupuuvaltainen ja ikärakenteelta monipuolinen; metsässä on jonkin verran vanhoja ja epätavallisen kookkaita puita sekä suhteellisen runsaasti kuollutta puustoa. Lehtipuustoa, mm. kookkaita haapoja ja muutama tervaleppä kasvaa sekapuuna. Alueella esiintyy pieninä
15 FCG Finnish Consulting Group Oy Valkeakosken kaupunki 13 (21) kuvioina käenkaali-oravanmarjatyypin tuoretta kuusilehtoa, joka on vaarantunut uhanalainen luontotyyppi (Raunio ym. 2008). Rehevät lehtolaikut ovat mahdollisia metsälain 10 mukaisia metsäluonnon erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Aluskasvillisuuden vaateliainta lajistoa edustavat tesma, sinivuokko, hiirenporras, lehtokorte ja mustakonnanmarja. Metsässä on korpisia painannekohtia, jotka osaltaan lisäävät metsäluonnon monimuotoisuutta. Kosteimmilla paikoilla kasvaa mm. mesiangervoa, lehtovirmajuurta, rönsyleinikkiä, hiirenporrasta, rentukkaa ja kurjenjalkaa. Metsässä on muutama vanha oja, mutta niiden merkitys metsän vesitaloudelle on tätä nykyä vähäinen. Metsäalueen itäosassa on liito-oravaesiintymä (F. Kikaran liitooravaesiintymä) ja eteläreunalla todettiin merkkejä liito-oravan liikkumisesta alueella. Rajatun metsäalueen etelä-lounaisosassa on varttunutta tiheää kuusikkoa, jossa aluskasvillisuus on niukkaa. Lahopuulla havaittiin elävän mm. ruostekääpä ja männynkääpä, jotka molemmat ovat vanhoille metsille ominaisia lajeja. Metsässä on kolopuita ja pönttö sekä varpus- että lehtopöllölle. 4. Niittystenjärvi ja Mudinojan varren kosteikot Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Peruste: Metsälaki 10, luonnon monimuotoisuus Niittystenjärven eteläpuolella, lasku-uoman partaalla alavassa painanteessa, on avointa ja puoliavointa maastoa sekä kosteita koivuvaltaisia metsiä. Niittystenjärven eteläpuolella lasku-uoman, Mudinojan, kääntyessä länteen jatkuu luonnonarvoiltaan ansiokas kosteapohjaisen koivuvaltaisen metsän alue etelään. Niittystenjärven rannalla (kuva 7) on uimapaikka, mutta ei lomaasutusta. Järven rantakasvillisuus on runsasta ja rantoja kiertää rehevä lehtipuuvaltainen lahopuustoinen metsä, joka on paikoin kosteaa käenkaalimesiangervotyypin lehtipuulehtoa ja paikoin koivuluhtaa, jotka molemmat ovat vaarantuneita uhanalaisia luontotyyppejä (Raunio 2008). Kuva 7. Vasemmalla Niittystenjärvi ja sen lehtipuuvaltaista rantaa. Oikealla järven eteläpuolista Mudinojan varren luhtaista kosteikkoa. Niittystenjärven eteläpuolella on kosteaa, osittain avointa, osittain pensaikkoista luhtaa sekä kosteaa koivuluhtaa. Vähäpuustoiset luhdat ovat mahdollisia metsälain 10 mukaisia metsäluonnon erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Korkean ruohokasvillisuuden joukossa kasvaa mm. keltaängelmää. Järven eteläpuolella tavattiin ilmeisesti pesivä kurkipari, taivaanvuohi ja harvinainen viitasirkkalintu. Kohderajauksen eteläpäässä on varttunut lahopuustoinen koivuluhta, jossa on paljon kaivettuja märkiä allikoita. Aluskasvillisuus on valtaosin luhtien ja rantojen ruohokasvillisuutta.
16 FCG Finnish Consulting Group Oy Valkeakosken kaupunki 14 (21) 5. Ylenjärvi ja rantaluhdat Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Peruste: Metsälaki 10, luonnon monimuotoisuus Ylenjärvi on reheväkasvuinen pieni lampi, jonka rannat ovat laajalti soistuneet ja luhtaiset sekä pajupensaikkoiset. Vähäpuustoiset luhdat ovat mahdollisia metsälain 10 mukaisia metsäluonnon erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Vähitellen umpeen kasvava, matala- ja upottavarantainen lampi on virkistyskäyttöön vaikea, mutta kosteana ja ravinteikkaana elinympäristönä se on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas. Rantojen luontotyypeistä koivuluhta on vaarantunut uhanalainen luontotyyppi; pensaikko- ja pajuluhdat lukeutuvat silmälläpidettäviksi luontotyypeiksi (Raunio 2008). Rantakasvilajistoa ovat mm. osmankäämi, järviruoko, järvikorte, luhtasara ja pullosara. Lammella on linnustollista arvoa pesimäpaikkana sekä muutonaikaisena levähdyspaikkana (Tampereen seutukaavaliitto 1987); maastoinventointien aikaan järven rantamilla havaittiin mm. ruokokerttunen ja satakieli. 6. Malmijärven kosteikot Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Peruste: Luonnon monimuotoisuus Malmijärven alueella on monenlaista luontoa: itäosassa on tiheätä ja ryteikköistä vanhaa pajupensaikkoa sekä kosteapohjaista, rehevää nuorta lehtipuumetsää (kuva 8). Lehtipuumetsä on kasvanut ojitetulle vanhalle järven pohjalle ja se on mahdollisesti kehittymässä lehtomaiseksi kankaaksi ja paikoin lehdoksi. Kasvillisuus on nykyiselläänkin rehevää ja sekä luhtien että lehtojen lajeja esiintyy. Koivujen ohella lehtipuumetsässä kasvaa raitaa, haapaa ja tuomea. Puusto on kehitysvaiheeseensa nähden luonnontilaltaan melko hyvää ja lahopuuta metsikössä on suhteellisen paljon. Kuva 8. Malmijärven alueen rehevää lehtipuumetsää.
17 FCG Finnish Consulting Group Oy Valkeakosken kaupunki 15 (21) Lännempänä maapohja on turvekangasta, jolla kasvaa keskikokoista koivikkoa; koivikon suojassa aluspuustona varttuu nuoria kuusia. Lehtipuumetsässä aluskasvillisuus on niukkaa varjopaikoissa, mutta monin paikoin kasvaa korkeaa kostean lehdon kaltaista ruohostoa. Turvekankaalla aluskasvillisuus on runsasta ja sitä hallitsee metsäalvejuuri. Malmijärven alueen länsiosassa on ojitettua isovarpurämettä, jossa kasvaa valtapuustona mäntyä, rajauksen itäpuolella on ja pensaikkoista niittyä ja kauempana viljelyssä olevaa peltoa. Rajauksen pohjoisosassa, radan varrella, on uhanalaisen (VU) virnasinisiiven tunnettu esiintymispaikka. Virnasinisiiven elinympäristö on rinnakkaisten raiteiden kohdalla, missä rata-alue on leveä. 7. Metsäsaareke pellolla Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Peruste: Luonnon monimuotoisuus, maisema Kohde on pieni pellon ympäröimä metsäsaareke Alikylässä Lipontien varrella (kuva 9). Saarekkeen puusto on maisemallisesti kaunis, ja alava pelto metsäsaarekkeen länsipuolella on lintujen suosima ruokailupaikka. Metsäsaareke saattaa tarjota linnuille suojaisia pesimäpaikkoja - ainakin lähipelloilla saalistaville sarvipöllöille pesimäpaikka olisi ominainen. Luontaisesti karun metsäsaarekkeen kasvistossa on perinnebiotoopin piirteitä. Kuva 9. Maisemallisesti kaunis metsäsaareke pellolla Alikylässä.
18 FCG Finnish Consulting Group Oy Valkeakosken kaupunki 16 (21) 8. Puro Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Peruste: Vesilaki 17 a, Metsälaki 10 Kuva 10. Niittystenjärveen laskeva puro. 9. Allikko Arvoluokka: Muu luonnonsuojelullisesti arvokas Peruste: Luonnon monimuotoisuus Niittystenjärveen kaakosta laskeva nimetön puro (kuva 10) on liitteessä 2 rajatulta osaltaan luonnontilaisen kaltainen ja siten vesilain 17 a mukainen suojeltava luontotyyppi. Puron välitön lähiympäristö on mahdollinen metsälain 10 mukainen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö. Kapea, kivikkoinen ja mutkitteleva purouoma on metsäluontoa rikastava elinympäristö. Puronvarren luontotyyppi, hiirenporras käenkaalityypin kuusilehto, on silmälläpidettävä luontotyyppi (Raunio ym. 2008). Puronvarsilehdossa kasvaa mm. lehtopalsamia, punakoisoa, puna- ja mustaherukkaa, vuohenputkea, velholehteä, vehkaa, rentukkaa, käenkaalia ja hiirenporrasta. Selvitysalueen keskiosassa sijaitsee ihmistoiminnan myötä muodostunut allikko, joka lisää ympäristön luonnon monimuotoisuutta. Allikko on mahdollinen linnuston levähdyspaikka. Kohteella myös pesii mm. silmälläpidettäväksi lajiksi lukeutuva rantasipi. 10. Hakarasara Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Peruste: Luonnon monimuotoisuus Alikylässä, sähkölinjan alla on hakarasaran kasvupaikka. Hakarasaran kasvupaikkoja ovat niityt, pientareet ja kalliot. Laji on alueellisesti harvinainen. 11. Katajikko Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Peruste: Luonnon monimuotoisuus, maisema Selvitysalueen pohjoisosassa, pellon reunassa kivikkoisella särkällä kasvaa muutamia melko kookkaita katajia ja vanha puu (kuva 11). Kohde on kaunis maisemallinen detalji ja sen kasvistossa on perinnebiotoopin piirteitä. Katajikolla on siten arvoa luonnon monimuotoisuuden kannalta.
19 FCG Finnish Consulting Group Oy Valkeakosken kaupunki 17 (21) Kuva 11. Selvitysalueen pohjoisosassa sijaitseva maisemallisesti kaunis katajikko 12. Haaparyhmä Arvoluokka: Muu luonnonsuojelullisesti arvokas Peruste: Luonnon monimuotoisuus, maisema Selvitysalueen pohjoisosassa pellonreunalla kasvaa neljä järeää vanhaa haapaa. Vanhat lehtipuut ovat arvokkaita mm. linnustolle potentiaalisina kolopuina. Kohde on myös maisemallisesti arvokas yksityiskohta. 13. Haavanarinakääpä Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Peruste: Luonnon monimuotoisuus Seikanvuorella havaittiin kasvavan haavanarinakääpää (kuva 12), joka on alueellisesti harvinainen kääpälaji. Kasvupaikka sijoittuu selvitysalueen koillisrajalle. Kuva 12. Haavanarinakääpä. 14. Etelänsärmäkääpä Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Peruste: Luonnon monimuotoisuus Etelänsärmäkääpää kasvaa hakkuualueen ja pellon reunamilla selvitysalueen pohjoisosassa Kurunperässä. Etelänsärmäkääpä on Pirkanmaalla harvinainen eteläinen laji.
20 FCG Finnish Consulting Group Oy Valkeakosken kaupunki 18 (21) 15. Kelo Arvoluokka: Muu luonnonsuojelullisesti arvokas Peruste: Luonnon monimuotoisuus, maisema Lempääläntien vierellä sijaitsee näyttävä kelo matalan taimikon keskellä (kuva 13). Kelo on maisemallisesti hieno yksityiskohta ja tarjoaa mm. hyönteisille tärkeää pystylahopuuta. Kuva 13. Kelo Lempääläntien varrella. 6 Ekologiset yhteydet Selvitysalueen kaakkoisosan laajaa yhtenäistä metsäaluetta lukuun ottamatta metsäiset ekologiset yhteydet koostuvat peltojen, teiden ja asutuksen välisistä vaihtelevan ikäisistä metsiköistä. Metsäalueiden avohakkuualat rajoittavat ekologisia yhteyksiä niiden lajien osalta, jotka vaativat liikkumiseen puustoa; tällainen laji on mm. liito-orava. Ekologisten yhteyksien tilanne muuttuu ajan myötä taimikoiden varttuessa. Liitteessä 3 on esitetty ilmakuvalla alueen pääasiallisiksi tulkitut, liito-oravan kannalta tärkeimmät kulkuyhteydet sekä muut ekologiset yhteydet. Merkittävimmät metsäiset yhteydet sijoittuvat selvitysalueen kaakkoisosan laajalle metsäalueelle sekä pohjoisosan kaakko-luodesuuntaiselle harjumuodostumalle ja sen liepeiden vanhan metsän kuvioille, joissa esiintyy liito-oravaa. Lisäksi selvitysalueen luoteisrajalla on metsäinen yhteys, joka on paikoin peltojen vuoksi kapea ja rikkonainen, mutta muodostaa kuitenkin selkeän kokonaisuuden. Selvitysalueen keski- ja eteläosissa metsäiset yhteydet ovat heikkoja tai niitä ei ole lainkaan; Niittystenjärven kohdalla on kohtuullinen puustoinen yhteys selvitysalueen halki luode kaakkosuunnassa. Niittystenjärvestä Ylenjärveen laskeva Mudinoja ja Ylenjärvestä Liponselkään laskeva Ylenjoki puolestaan tarjoavat ekologisen yhteyden vesieliöille ja pienvesiympäristöistä riippuvaisille lajeille. Ympäristössä, missä metsäiset alueet, rakennettu ympäristö, vesialueet ja viljelykset vuorottelevat, ekologisia käytäviä voidaan maankäytön suunnittelussa pyrkiä muodostamaan säästämällä metsäalueiden reunamien sekä jokien ja pienvesien reunuspuustoa yhtenäisinä nauhoina. Merkittävimmät ekologiset estevaikutukset alueella aiheutuvat Tampere - Helsinki moottoritiestä sekä Toijalantiestä Lempääläntiestä (tie numero 304) sekä rautatiestä. Rautatie on toisaalta lisääntymis- ja leviämisväylä uhanalaiselle virnasinisiivelle.
21 FCG Finnish Consulting Group Oy Valkeakosken kaupunki 19 (21) 7 Suositukset 7.1 Liito-orava Luonnonsuojelulain 49 :ssä kielletään EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien kuten liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittämisellä tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden jälkeen esiintymän liito-oravat häviävät, eikä alue enää ole liito-oravalle kelvollinen. Hävittämisessä suurin osa sopivan lisääntymis- ja ruokailumetsikön pinta-alasta sekä suurin osa pesäpuista häviää. Käytännössä liito-oravan lisääntymispaikka hävitetään, jos kaikki latvusyhteydet sinne hävitetään. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan heikentämisellä tarkoitetaan tilannetta, jossa osa esiintymän ydinalueesta, osia ruokailu- ja lisääntymisalueista hakataan, tai esiintymää pilkkomalla ja osa-alueita eristämällä vaikeutetaan tai estetään liito-oravien liikkuminen alueella. Heikentämistä ei tapahdu mikäli toimenpiteet ovat niin vähäisiä, että niiden jälkeenkin alueen voidaan olettaa pitkällä aikavälillä pysyvän liito-oravalle elinkelpoisena. Alue ei välttämättä heikenny, jos joitain papanapuita (joissa ei ole koloja), esim. kuusia, jää hakkuun tai rakentamisen alle. Suunniteltaessa maankäyttöä liitooravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen läheisyydessä tulee noudattaa varovaisuusperiaatetta. (Hanski 2003, Sierla ym. 2004) Tässä selvityksessä esitetyt liito-oravan esiintymät eli lisääntymis- ja levähdyspaikat suositellaan säilytettäviksi rakentamattomina ja mahdollisimman luonnontilaisina tämän raportin liitteessä 1 esitettyjen rajausten mukaisesti. Liito-oravalle tärkeiden kulkuyhteyksien säilyminen selvitysalueella on turvattava jättämällä esiintymien välille ja laajemmille metsäalueille johtavia ekologisia käytäviä. Liitteessä 3 on esitetty liito-oravan kannalta tärkeimmät ekologiset yhteydet. Lisäksi liito-oravat voivat käyttää yhtenäisten metsäalueiden ohella muita kulkureittejä kuten esimerkiksi pihapiirien ja tienvarsien puustoa. Ekologisten käytävien alue voi olla tavanomaista talousmetsää, iältään nuorta, yli 10 metriä korkeaa metsää tai vanhempaa metsää. Rakentamisen ulkopuolelle rajattavan ekologisen käytävän leveys tulisi olla noin metriä, tosin liito-oravan on havaittu pystyvän käyttämään huomattavasti kapeampiakin, jopa viiden metrin levyisiä käytäviä (Selonen & Hanski 2003). Liito-orava voi hyödyntää liikkumisessa myös nuorta puustoa käsittäviä taimikoita (Selonen ym. 2001). 7.2 Muut luonnonsuojelulliset arvot Selvityksessä esille tulleet merkittävimmät luontoarvot painottuvat selvitysalueen pohjois koillisosaan, missä on vanhoja kuusivaltaisia lehtomaisia kankaita ja lehtoja sekä niissä elävän liito-oravan esiintymiä. Selvitysalueen keski- ja eteläosien luontoarvot liittyvät pienvesien ja kosteikkojen arvoihin; nämä arvoalueet ovat myös linnustollisesti monipuolisimmat. Eri puolilla aluetta on myös pienimuotoisia perinnebiotooppien arvoja, nämä kohteet tosin ovat kasvamassa umpeen ja siten häviämässä. Liitteissä 1 ja 2 esitettyjen luonnon arvoalueiden osalta suositellaan, että rakentamisen ulkopuolelle rajattavista alueista tulee pyrkiä muodostamaan kokonaisuuksia, joissa luonnonsuojelullisesti arvokkaita alueita ja kohteita ympäröivät suojavyöhykkeet ja niitä yhdistävät ekologiset käytävät. Suojavyöhykkeet ja ekologiset käytävät voivat muodostua alempaa arvoluokkaa olevista luontokohteista tai tavanomaisen metsän alueista. Muodostamalla yh-
22 FCG Finnish Consulting Group Oy Valkeakosken kaupunki 20 (21) tenäisiä luonnonarvokokonaisuuksia ylläpidetään ekosysteemin toimivuutta sekä arvokkaan eläin- ja kasvilajiston säilymistä ja uudistumista. Liitteessä 3 esitetyt liito-oravan kulkuyhteydet sekä muut ekologiset yhteydet suositellaan otettavaksi maankäytön suunnittelussa huomioon siten, että niiden sijainneilla tai niiden läheisyydessä säilyy vähintään metrin levyinen yhtenäinen puustoinen vyöhyke. Taulukossa 1 on annettu kohteittaiset suositukset niiden huomioon ottamisessa maankäytön suunnittelussa. Taulukko 1. Maankäyttösuositukset kohteittain. Kohde Maankäyttösuositus A. Murron liitooravaesiintymä Säilytettävä rakentamattomana ja mahdollisimman luonnontilaisena. B. Rooselin liitooravaesiintymä Säilytettävä rakentamattomana ja mahdollisimman luonnontilaisena. C. Nokelan liitooravaesiintymä Säilytettävä rakentamattomana ja mahdollisimman luonnontilaisena. D. Pastinojan liitooravaesiintymä Säilytettävä rakentamattomana ja mahdollisimman luonnontilaisena. E. Kyttälän liitooravaesiintymä Säilytettävä rakentamattomana ja mahdollisimman luonnontilaisena. F. Kikaran liitooravaesiintymä Säilytettävä rakentamattomana ja mahdollisimman luonnontilaisena. G. Lempääläntien liitooravaesiintymä Säilytettävä rakentamattomana ja mahdollisimman luonnontilaisena. H. Pettukorven liitooravaesiintymä Säilytettävä rakentamattomana ja mahdollisimman luonnontilaisena. 1. Yhteistenmäen reunamoreenivalliparvi Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana, maaainesten otto ei ole suositeltavaa. 2. Nokelan metsäalue Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana. 3. Kikaran metsäalue Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana. 4. Niittystenjärvi ja Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana. Mudinojan varren kosteikot 5. Ylenjärvi ja rantaluhdat Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana. 6. Malmijärven kosteikot Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana mahdollisuuksien mukaan. 7. Metsäsaareke pellolla Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana mahdollisuuksien mukaan. 8. Puro Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana. 9. Allikko Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana mahdollisuuksien mukaan. 10. Hakarasara Kasvupaikka suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana mahdollisuuksien mukaan. 11. Katajikko Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana mahdollisuuksien mukaan. 12. Haaparyhmä Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana mahdollisuuksien mukaan. 13. Haavanarinakääpä Kasvupaikka suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana mahdollisuuksien mukaan. 14. Etelänsärmäkääpä Kasvupaikka suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana mahdollisuuksien mukaan. 15. Kelo Kelo suositellaan säilytettäväksi mahdollisuuksien mukaan.
23 FCG Finnish Consulting Group Oy Valkeakosken kaupunki 21 (21) FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Marja Nuottajärvi projektipäällikkö, FM biologi Laatinut: Vesa Salonen luontokartoittaja Lähteet Ahola Jorma & Alanko Markku 2003: Liito-orava Valkeakosken alueella Valkeakosken lintuharrastajat ry, Valkeakosken kaupungin ympäristötoimi. Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsien suojelun tarve -työryhmän mietintö Metsien suojelun tarve Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla. Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö 437, Luonto ja luonnonvarat. Oy Edita Ab, Helsinki, 284 s. Geologian tutkimuskeskus: maa- ja kallioperään liittyvät digitaaliset karttaaineistot, Luettu Hanski,I. K. 2003: Voimalinjojen rakentamisen vaikutukset liito-oravan (Pteromys volans) esiintymiseen ja suotuisaan suojelutasoon. Lausunto LuontoPortti, luettu Mäkinen K., Palmu, J.-P., Teeriaho, J., Rönty, H., Rauhaniemi, T. & Jarva, J. 2007: Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat Suomen ympäristö 14/2007, Luonto, 120 s. Ympäristöministeriö. Oiva-ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille, Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén A. & Mannerkoski I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Erillisjulkaisu. s Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja s. Selonen, V., Hanski, I. K. & Stevens, P. C. 2001: Space use of the Siberian flying squirrel Pteromys volans in fragmented forest landscapes. Ecography 24: Selonen, V. & Hanski, I. K. 2003: Movements of the flying squirrel Pteromys volans in corridors and in matrix habitat. Ecography 26: Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742, Ympäristöministeriö, Helsinki. Tampereen seutukaavaliitto 1987: Luontokohteet, selvitys, Kylmäkoski, Toijala, Valkeakoski, Viiala
24 Aittokallio 11 Suonpää Uusitalo Rauhala Kopola 12 Lunganvuori Lehtikorpi Kurunperä 14 Kuokkala 90 Isosuo Pastinoja Seikanvuori 13 Halkokorpi Nikkarinhanko Savijärvi 2 C Nokela D Seikka Yli Iso-Murto Kyttälä E Pietilä A Pikku-Murto Lepistö B 1 Yhteistenmäki Kikara F G Iso-Lauri H Pettukorpi Heikkilä 15 Koulu S.talo 369 Hakala Haukkamäki Rooseli 100 Peräkorpi Mäntysalo Hyrkkäänmäki Toramäk äkelä Isoniitty 100 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI METSÄKANSAN OSAYLEISKAAVA LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS Luonnonsuojelullisesti arvokkaat alueet ja kohteet Liite 1 Pohjoisosa FCG Finnish Consulting Group Oy 1:2000 Selvitysalueen rajaus. Selvitysalue on kuvattu kartassa vain siltä osalta, jolle sijoittuu luonnon arvoalueita ja -kohteita. A Liito-oravaesiintymät A-H Pesäpuu tai muutoin liito-oravalle erityisen tärkeä puu Liito-oravan kulkuyhteyden alueella sijaitseva papanapuu 1 Luonnonsuojelullisesti arvokas alue tai kohde (muu kuin liito-oravaesiintymä). Numerointi viittaa tekstiin.
MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasaaren kaupunki MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Luonto- ja maisemaselvitys 0703-D4235 1.11.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 1.11.2009
LisätiedotTikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys
Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 25.7.2018 1. Selvitysalue Selvitysalue (1,6 ha) sijaitsee Tikkalassa päiväkoti-koulun
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotMADEKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
FCG Planeko Oy Jyväskylän kaupunki MADEKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Luontoselvitys 0121-D2885 1.11.2009 FCG Planeko Oy Luontoselvitys I 1.11.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos
RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot
LisätiedotHEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206
Luhangan kunta HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206 11.1.2007 SUUNNITTELUKESKUS OY Luhangan kunta 1 11.1.2007 Luontoselvitys 488- C8206 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT
LisätiedotLOUNAISSUUNNAN OSAYLEISKAAVAN LIITO-ORAVASELVITYS
FCG Planeko Oy VALKEAKOSKEN KAUPUNKI LOUNAISSUUNNAN OSAYLEISKAAVAN LIITO-ORAVASELVITYS Raportti 161-C9768 12.5.2008 FCG Planeko Oy Raportti I 28.4.2008 Lounaissuunnan osayleiskaavan liito-oravaselvitys161-c9768
LisätiedotRamoninkadun luontoselvitys
Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
LisätiedotNASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013
NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys
LisätiedotHEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526
HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotKattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotHuhtasuon keskustan liito-oravaselvitys
Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen
LisätiedotEspoon Otaniemen Servinniemen liito-oravaselvitys vuonna 2017
1 (6) Espoon Otaniemen Servinniemen liito-oravaselvitys vuonna 2017 Johdanto Espoon kaupunki valmistelee asemakaavan muutosta Espoon Otaniemen Servinniemessä pääasiassa Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimille
LisätiedotLITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotEspoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki
Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri
LisätiedotTikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki
Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista 18.6.2009 Tämän työn tarkoituksena oli tarkentaa Korpilahden Tikkalan kylän alueella vuonna 2003 tehdyssä luontoselvityksessä (Anna-Riikka Ihantola) havaittujen
LisätiedotVatialan Lamminrahkan Ruutanan alueiden luontoarvojen yhteenveto
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KANGASALAN KUNTA Vatialan Lamminrahkan Ruutanan alueiden luontoarvojen Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18794 Kangasalan kunta Sisällysluettelo 1 Työn tarkoitus... 1 2
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN VIIRINLAAKSON ASEMA- KAAVAN ALUEELLA
LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN VIIRINLAAKSON ASEMA- KAAVAN ALUEELLA Selostus maastokäynneistä 8.1. ja 11.1.2014 JOHDANTO JA AIKAISEMMAT HAVAINNOT LIITO-ORAVAN ESIINTYMISESTÄ SUUNNITTELU- ALUEELLA Nurmijärven
LisätiedotKIVENNEVAN LUONTOSELVITYS
KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 12.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 5 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotKuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019
Kuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019 Anne Laita Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.4.2019 2 1. Johdanto Tämä selvitys on toteutettu Kuohun osayleiskaavan pohjatiedoksi.
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS
LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Marko Vauhkonen 29.5.2019 LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Sisällys
LisätiedotPIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010
PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotLänsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014
Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014 Timo Pylvänäinen 8.5.2014 Kaavoitus Jyväskylän kaupunki Selvitysalueet Erillisiä selvitysalueita on 16. Ne sijaitsevat Nuutin ja Terttumäen alueella
LisätiedotTETOMIN TUULIVOIMA- HANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Loviisa Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 22.2.2019 Viite 1510045839 TETOMIN TUULIVOIMA- HANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS TETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS Päivämäärä
LisätiedotKeiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen täydennys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIITASAAREN KUNTA Keiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen 1 (9) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 1.1 Pieni-Toulatin elinpiiri... 1 1.2 Lähteenmäen
Lisätiedot1. Selvitys. 2. Kohteet
Kuhmalahden ROYK Luontoselvityksen täydennys 24.10.2017 1. Selvitys Luontoselvitystä täydennettiin maastokäynneillä 11.5. ja 17.5.2017. Maastokäynnit toteuttivat FM Tiina Virta ja MMM Heikki Holmén. Kohteille
LisätiedotRAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS
RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo 9.6.2016 RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Maastotyöt... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Luonnonolot
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotAs Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys
As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys Pirkkala Heikki Holmén 23.3.2017 23.3.2017 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lähtöaineisto ja aiemmat selvitykset...
LisätiedotKuohun liito-oravaselvitys
Kuohun liito-oravaselvitys Anne Laita 19.4.2016 Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Jyväskylän kaupunki 1. JOHDANTO Liito-oravainventointi toteutettiin Kuohun tulevan osayleiskaavan taustaselvitykseksi.
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotLiitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit
Johdanto Liito- Sisällys 1 3 Liito- liito-!"#$%& %(!$ %!&' 2 3 2.1 Yleistä 3 2.2 3 *+,"!-./01!(%##))"!"# 2.3 3 3 Kasvillisuus- ja 4 3.1 Kasvillisuus- ja luontot##))"!"#$ & %!&' luontotyypi2(3%!" 7:140!2"
LisätiedotLINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
Vastaanottaja LIDL Suomi KY Antti-Ville Haapanen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 05/2018 LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY LINNAIMAAN LIITO-ORAVASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotKAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ KAINUUN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Vuosangan harjoitusalueen laajennusalueiden liitooravaselvitys
FCG Finnish Consulting Group Oy KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ KAINUUN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Vuosangan harjoitusalueen laajennusalueiden liitooravaselvitys 30.5.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vuosangan
LisätiedotTuohimutkanrinteen luontoselvitys
LIITE 8 Tuohimutkanrinteen luontoselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki SISÄLLYS 1. Johdanto...3 2. Tutkimusmenetelmät...3 2.1. Tausta- ja maastotyöt...3 2.2.
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotLiito-oravaselvitys Kauniainen 2008
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS
KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO
LisätiedotLUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:
LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS
LIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS PIRKKALA, LOUKONLAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 250 Marko Vauhkonen 28.5.2019 LIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS PIRKKALA, LOUKONLAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 250 Sisällys
LisätiedotLuontokohteiden tarkistus
LAUKAAN KUNTA Luontokohteiden tarkistus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29017 Raportti 1 (11) Pihlaja Tuomo Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Menetelmät... 1 3 Selvitysalueiden sijainti... 1
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotNIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012
NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 Markku Nironen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 12.12.2012 1 JOHDANTO Kangasniemen kirkonkylän pohjoispuolella sijaitsevalle Niirasenlahden ja Salmelantien
LisätiedotKONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS
Vastaanottaja UPM tuulivoima Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 24.9.2013 KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 24.9.2013 Laatijat Tarkastanut Kuvaus Emilia Osmala Tarja Ojala Liito-oravaselvitys
LisätiedotTAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..
LisätiedotMT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa
MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Naantalin Immasen asemakaavaalueen liito-oravaselvitys. Asemakaavan luontoselvityksen täydennys 1.
Naantalin Immasen asemakaavaalueen liito-oravaselvitys. Asemakaavan luontoselvityksen täydennys 1. Suomen Luontotieto Oy 7/2006 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Liito-oravan uhanalaisuus
LisätiedotLeppälahden liito-oravaselvitys 2012
Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Kaivoveden pohjoisrannan haapalehtoa Jätöskasa Kankaansuolla 1 1 Johdanto...2 2 Työmenetelmät...3 3 Tulokset...4 3.1 Leirikeskuksen itäpuoli....4 3.2 Kankaanhauta-tilan
LisätiedotPyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU LIITO-ORAVATARKASTUS 2009 1 1. Selvityksen taustoja Liito-oravatarkistukset liittyvät VT 6 perusparannuksen yleissuunnitelmaan välillä Taavetti- Lappeenranta.
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotYpäjän Palomäen alueen liito-oravakohteen liito-oravaselvityksen päivitys 2014
Ypäjän Palomäen alueen liito-oravakohteen liito-oravaselvityksen päivitys 2014 1.Johdanto Ypäjän kunta /Jouko Käkönen tilasi elokuussa 2014 Suomen Luontotieto Oy:ltä Ypäjän Palomäen kallion itäpuolisen
LisätiedotKLAUKKALAN OHIKULKUTIEN LIITO-ORAVASELVITYS
KLAUKKALAN OHIKULKUTIEN LIITO-ORAVASELVITYS Pekka Routasuo, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 5.6.2015 1 JOHDANTO Uudenmaan ELY-keskus on käynnistänyt Klaukkalan ohikulkutietä koskevan maantielain mukaisen
LisätiedotHakkarin asemakaavan luontoselvitys
KANGASALAN KUNTA Hakkarin asemakaavan luontoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29178 Raportti Nuottajärvi Marja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Työn suorittaminen
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 1/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4
LisätiedotVT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS
VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2017
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 21.9.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa...
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotTapanilan tilan ranta-asemakaava
Raportti LIITE 67080500.BBJ 12.5.2009 Jyväskylän kaupunki Tapanilan tilan ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on tehty Jyväskylän kaupungin 87. kaupunginosassa (Pohjois- Korpilahti)
LisätiedotKALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo
KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotMegatuuli Oy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY
Megatuuli Oy Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 13/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3
LisätiedotLIITO-ORAVAN ELINPIIRIN TARKASTUS
KH 13.8.2018 Liite 5 TYÖNUMERO: 20601932 PYHÄRANNAN KUNTA IHODEN OSAYLEISKAAVA KUVA SWECO YMPÄRISTÖ OY, 2018 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU YHTEYSTIEDOT Luontoselvityskonsultti Sweco Ympäristö Oy Yhteyshenkilö:
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA
LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
LisätiedotHAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA
HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA Esa Lammi 10.12.2014 1 JOHDANTO Haukilahden Toppelundinpuiston länsiosaan on valmisteilla asuintalojen rakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos,
LisätiedotStorträsket-Furusbacken
Storträsket-Furusbacken Pinta-ala: 19,1 ha Omistaja: Mustasaaren kunta Kaavatilanne: Tuovila-Granholmsbacken osa-yleiskaavassa alue on virkistysaluetta (V/s), suurin osa on myös osa-yleiskaavan luo-aluetta.
LisätiedotISOSUON TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN LUONTOSELVITYS
FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki ISOSUON TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN LUONTOSELVITYS Raportti 0141-D3960 28.4.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki I SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotAkaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ
LisätiedotLAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ
Vaasan kaupunki, kaavoitus LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ TILANNE 18.6.2018 1. YLEISTÄ Vaasan Laajametsän suurteollisuualueen yleis- ja asemakaava-alueille on tehty
LisätiedotLAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA
FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilahden kunta LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Luontoselvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilahden kunta I SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue...
LisätiedotSavonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:
Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee
LisätiedotM U L T I S I L T A. Lyhyt selvitys Multisillan täydennysalueen luontoarvoista kaavoituksen aloitusta varten
Multisillan koulun alue kaava 8647 M U L T I S I L T A Perkkoonpuisto Kenkä Matin tontti kaava 8629 Lyhyt selvitys Multisillan täydennysalueen luontoarvoista kaavoituksen aloitusta varten 30.11.2016 Liittyy
Lisätiedot