Inkoon kirkonkylän Västerkullan ja Prästgårdenin alueen luontoselvitys luontotyypit ja pesivä linnusto

Transkriptio

1 Inkoon kirkonkylän Västerkullan ja Prästgårdenin alueen luontotyypit ja pesivä linnusto

2 2/2 Sisällys. Johdanto Alueen yleiskuvaus Luontotyyppiselvitys Luontotyyppiselvityksen menetelmät Kartat ja ilmakuvat Osa-alueiden kuvaukset Osa-alueiden kuvaukset, alueen länsiosa. Västerkulla Osa-alueiden kuvaukset, alueen itäosa. Prästgården Yhteenveto Inkoon kirkonkylän Västerkullan ja Prästgårdenin alueen pesivän linnuston selvitys Kartoitusalueen kuvaus Menetelmät Tulokset...7 Lähteet...8 Liite Lajilista suomi,ruotsi, tieteelliset nimet...9 Liite 2 Lajilista ruotsi, suomi, tieteelliset nimet...20 Kansikuva: Inkoon kirkonkylän merenrantaa luonnehtii ruovikko ja sen takana lehto (Kuva: Reijo Pokkinen, RP) Selvityksen laatijan yhteystiedot Reijo Pokkinen luontopalvelu.vanamo@gmail.com

3 3/2. Johdanto Tämän luontoselvityksen tarkoitus tuottaa pohjatietoa Inkoon kirkonkylän Hagan, Västerkullan ja Prästgårdenin alueen maankäytön suunnitteluun. Selvitys sisältää luontotyyyppi- ja linnustoselvityksen. Kartoituksen tavoitteena on selvittää alueen luontotyypit, lain perusteella suojeltavat kohteet sekä kohteet, joilla on erityisiä luontoarvoja. Linnustosta selvitettiin pesivä rantalinnusto sekä muusta linnustosta vähälukuiset lajit. 2. Alueen yleiskuvaus Selvitettävä alue käsittää Inkoon sataman kummallekin puolelle levittäytyvät merenrannan ruovikot sekä sekä niiden takana sijaitsevat lehdot. Mantereen puolella rantavyöhykettä rajoittavat tiet. Alueen pinta-ala on noin 22 hehtaaria. Länsipuolella aluetta rajaa Lilluddenille menevä kävelytie. Alueella on pienialainen tuore lehto ja ruovikkoa. Itäpuolella sataman lähellä on puistomainen koivua kasvava metsikkö sekä urheilualueen itäpuolella sekapuustoinen lehto. Itäpuolen kosteiden tervaleppälehtojen keskellä on mesiangervon peittämiä luhtaisia puuttomia alueita. Itäisimmässä osassa rantaluhta asuinrakennusten ja rannan välissä on rakennettu puistomaiseksi. 3. Luontotyyppiselvitys 3.. Luontotyyppiselvityksen menetelmät Koko maasto selvitettiin tarkastettiin kävellen. Alue käytiin läpi niin tiheästi, ettei mikään alue jäänyt tarkastamatta. Kasvillisuus kartoitettiin siiinä määrin kuin luontotyyppien määrittämisen kannalta oli tarpeellista. Havaittuun lajistoon ja maaston rakennepiirteisiin perustuen alue jaettiin kuvioihin ja arvokkaat luontotyypit tunnistettiin. Kasvilajistoa määritettiin siinä määrin kuin luontotyypin tunnistamiseen oli tarpeen. Linnustoselvityksen maastokäyntien yhteydessä tarkasteltiin myös luontotyyppejä keväisessä asussa. Luontotyyppiselvityksen maastokäynti tehtiin 2.7. Maastokäynnit teki ja raportin kirjoitti luontokartoittaja (eat) Reijo Pokkinen. Luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet Luonnonsuojelullisesti arvokkaiden kohteiden valintaperusteina ovat seuraavat tekijät: - luonnonsuojelulain suojeltu luontotyyppi (LsL 29 /LsA 0 ) - erityisesti suojeltavan lajin esiintymä (LsL 47 /LsA 22 ) - luontodirektiivin liitteen IV(a) lajin esiintymä (LsL 49 /LsA 23 ) - metsälain erityisen tärkeä elinympäristö (MeL 0 /MeA 7 & 8 ) - vesilain luvun 5 a ja 7 a :ssä mainittu luontotyyppi. - arvokas vesialue tai virtavesi

4 4/2 - perinnemaiseman luontotyyppi - geologisesti arvokas muodostuma - uhanalaisen ja silmälläpidettävän lajin esiintymä - muu luonnonsuojelullisesti arvokas kohde, kuten vanha tai runsaasti lahopuuta sisältävä metsä Arvoluokitus: 5 Kansallisesti arvokas. Ainutlaatuisen lajin esiintymä tai erittäin uhanalaisen lajin kansallisesti tärkeä esiintymä. Perustetut suojelualueet. Vaativat yleensä luonnonsuojelualueen perustamista. 4 Maakunnallisesti arvokas. Uudellamaalla erityinen tai ainutlaatuinen elinympäristö tai uhanalaisen lajin tärkeä, elinvoimainen esiintymä. Luonnonarvojen säilyttäminen vaatii usein luonnonsuojelualueen perustamista. 3 Paikallisesti erittäin arvokas. Kohde, jossa on erityisiä luonnonarvoja, uhanalaisen tai harvinaisen lajin esiintymä tai edustava luontotyyppi, joka on erityisen hyvässä luonnontilassa. Luonnonarvojen säilyttäminen edellyttää usein rajoituksia maankäyttöön. 2 Paikallisesti arvokas. Kohteessa on joitain luonnonarvoja, joiden säilyttäminen saattaa vaatia jonkinlaisia rajoituksia maankäyttöön. Vähäiset luonnonarvot. Tavanomaista luontoa. Kyseessä voi olla myös kohde, jonka luonnonarvot ovat tuhoutuneet ja arvoluokitusta voidaan nostaa kun arvot ennallistuvat kohtuullisessa ajassa (n v). Ei rajoituksia alueen käyttöön. 0 Ei luonnonarvoja. Ympäristö on tuhoutunut. Jos arvoluokitus on 2 tai enemmän, on numeron jäljessä lyhyesti mainittu ne tärkeimmät luonnonarvot, joihin luokitus perustuu. Luontotyyppien uhanalaisuuden arvio pohjautuu Suomen luontotyyppien uhanalaisuus -kirjan arvioinnin perusteisiin ja luontotyyppien kuvauksiin. Uhanalaisuuden luokituksessa tässä käytetty asteikko: äärimmäisen uhanalainen (CR),erittäin uhanalainen (EN), vaarantunut (VU), silmälläpidettävä (NT)

5 5/ Kartat ja ilmakuvat Kartta Hagan ja Västerkullan kuvio- ja luontoarvokartta luontoarvo 3, punainen pystyviivoitus; luontoarvo 2, keltainen vaakaviivoitus (Pohjakartta MML 98KP/)

6 6/2 Kuva Hagan ja Västerkullan ilmakuvan kuvio- ja luontoarvorajaukset luontoarvo 3, punainen pystyviivoitus; luontoarvo 2, keltainen vaakaviivoitus (Pohjakartta MML 98KP/)

7 7/2 Kartta 2 Inkoon Prästgårdenin alueen osa-alue- ja luontoarvokartta. Luontoarvo 3, punainen pystyviivoitus; luontoarvo 2, keltainen vaakaviivoitus (Pohjakartta MML 98KP/)

8 8/2 Kuva 2 Inkoon Prästgårdenin ilmakuvan osa-alue- ja luontoarvorajaukset Luontoarvo 3, punainen pystyviivoitus; luontoarvo 2 keltainen vaakaviivoitus (Pohjakartta MML 98KP/)

9 4. 9/2 Osa-alueiden kuvaukset 4.. Osa-alueiden kuvaukset, alueen länsiosa, Västerkulla Kartta ja kuva, kuviot -6 Kuva 3 Kookkaita tervaleppiä ja koivuja kasvava lehto Västerkullassa (RP) Osa-alue Tuore lehto (0,78 ha) Metsikkö on luonnontilaisen kaltainen käenkaali-oravanmarjatyypin (OMT) keskiravinteinen lehto. Puustossa kasvaa tervaleppä (klibbal, Alnus glutinosa), joista suurimmat läpimitaltaan 50 cm, vaahtera (lönn, Acer platanoides) ja koivu (björk, Betula sp.). Puustosta kuusi on poistettu. Pensaskerroksessa kasvaa taikinamarja (degbär, Ribes alpinum), terttuselja (druvfläder, Sambucus racemosa), vaahtera (lönn, Acer platanoides), tuomi (hägg, Prunus padus) ja haapa (asp, Populus tremula). Kenttäkerroksessa kasvaa käenkaali (harsyra), oravanmarja (ekorrbär, Oxalis acetosella), sudenmarja (trollbär, Paris quadrifolia), lehtotesma (hässlebrodd, Milium caerulea), syyläjuuri (flenört, Scrophularia nodosa). Kosteammalla kohdalla kasvaa

10 0/2 mesiangervo (älggräs, Filipendula ulmaria), luhtavuohennokka (frossört, Scutellaria galericulata) ja ranta-alpi (strandlysing, Lysimachia vulgaris). Tien varressa kasvaa etelänrutttojuuri (pestrot, Petasites hybricus) ja jättipalsami (jättebalsamin, Impatiens glandulifera). Arvo 3 Keskiravinteinen lehto on vaarantunut (VU) luontotyyppi. Suositus: Ei luontotyypin ominaispiirteitä muuttavaa rakentamista. Hoitona kuusettuminen estetään ja pensaskerrosta harvennetaan tarvittaessa varovasti. Etelänruttojuuri ja jättipalsami poistetaan tien varresta. Ehdotus Kaavamerkintä luo. Osa-alue 2 Tervaleppä ja koivulehto (0,23 ha) Pieni lehto, jonka puustossa kasvaa tervaleppä ja koivu. Metsikkö ei ole luonnontilainen. Arvo Suositus Osa-alue 3 Rakennuskäytössä oleva maa-ala (0,5 ha) Arvo 0 Suositus Osa-alue 4 Ruovikko (2,75 ha) Järviruokokasvuston (vass, Molinia caerulea) muodostama ruovikko. Ruovikkoalue liittyy polun toisella puolella sijaitsevaan ruovikkoon. Luontoarvo. Suositus Osa-alue 5 Saarekkeinen ruovikko (2,0 ha) Rantaruovikon edustalla on saarekkeinen ruovikko. Toukokuun linnustokartoituskäynnillä alueella oli kahdeksan silkkiuikkuparia. Arvo 2 Saarekkeinen matalahkon veden kasvusto sopii hyvin vesilintujen pesintään sekä on

11 /2 suojaisa kalojen kutualueena ja kalanpoikasten suoja-alueena. Suositus: Alue säilytetään Osa-alue 6 Merenrantakallio (,0 ha) Lilludden on on ruovikkoiselta rannalta etelään työntyvä kallio. Kallio on virkitysliikuntakäytössä ja hyvin kulunut. Kallion edustalle rantaan on raivattu hiekkarantainen uimaranta. Kallio on luontotyypiltään keskiravinteinen merenrantakallio. Kalliolla kasvaa sekä luontotyypille kuuluvia että kulkijoiden mukana muualta tulleita kasvilajeja. Arvo Suositus Osa-alueiden kuvaukset, itäosa, Prästgården Kartta 2, kuva 2, kuviot 7-4 Osa-alue 7 Puistomainen koivikko (,6 ha) Puistomainen koivumetsikkö. Muut puulajit ja pensaskerros lähes poistettu. Arvo Suositus Osa-alue 8 Niitty (0,74 ha) Osa niitystä varsinkin pohjoisosissa on mesiangervon valtaamaa. Arvo Suositus Osa-alue 9 Merenrantaruovikko (7,8 ha) Koko Prästgårdenin merenrantavyöhykkeen peittää järviruokokasvustosta muodostunut merenrantaruovikko. Tällaisena ruovikko tarjoaa elinympäristön linnuista kerttusille sekä suojaa ja ravintoa lepakoille sammakoilla ja kaloille. Samoin ne ovat tärkeitä kalojen kutu- ja poikasten suoja-alueina. Arvo Suositus: -

12 Osa-alue 0 Lehto 2/2 (.97 ha) Kuva 4. Paikoitellen lehdossa on kosteita monilajisia alueita. Kuvassa terttuselja, (druvfläder, Sambucus racemosa), soreahiirenporras (majbräken, Athyrium filixfemina), mesiangervo (älggräs, Filipendula ulmaria) ja valkokarhunköynnös (snårvinda, Calystegia sepium). (RP) Lehto on osittain luonnontilaisen kaltainen. Yläpuustossa kasvaa pääasiassa koivu, joukossa kasvaa myös haapaa. Alueelta kuuset on poistettu. Länsiosassa kasvaa runsaasti 4 6 metriä korkeita nuoria tammia. Pensaskerroksessa kasvaa tammi (ek, Quercus robur), kataja (en, Juniperus communis), koivu (björk, Betula sp.), pajut (Salix sp.) ja pihlaja (rönn, Sorbus aucuparia). Kenttäkerrroksen kasveja ovat puna-ailakki (rödblära, Silene dioica), tuoksusimake (vårbrodd,anthoxanthum odoratum), oravanmarja (ekorrbär,maianthemum bifolium, metsätätähtimö (skogsstjärnblomma, Stellaria longifolia), lehtonurmikka (lundgröe, Poa nemoralis). Alueella on laikuttain kosteampia paikkoja, joissa valtalajina kasvaa mesiangervo (älggräs, Filipendula ulmaria).

13 3/2 Metsikkö on pääosin kasvillisuustyypiltään käenkaali-oravanmarjatyyppiä (OMaT). Märät paikat ovat mesiangervotyyppiä (FiT). Arvo 2 Keskiravinteinen lehto on vaarantunut luontotyyppi (VU). Alueen arvoa vähentää puuston nuori ikä. Suositus: Pensaskerrosta harvennetaan siten, että pusikoituminen vältetään. Puuston monilajisuutta suositaan puustoa mahdollisesti harvennettaessa. Osa-alue Haapa- ja tervaleppämetsikkö (0.6 ha) Kuva 5. Kävelytien vieressä on kookkaita haapoja ja tervaleppiä kasvava pieni lehto (RP) Kävelytien vieressä pienestä rakennuksesta sähköpylväässä sijaitsevaan muuntajaan asti on pieni kookkaita haapoja ja tervaleppää kasvava lehto Arvo 2

14 4/2 Suositus: Alueen puusto säilytetääm. Vanhat kookkaat haavat ovat monimuotoisuuden kannalta arvokkaita. Haavikon lisäksi pieni suuret tervalepät lisäävät alueen luontoarvoa. Ehdotus: Kaavamerkintä luo Osa-alue 2 Mesiangervokasvuston peittämä luhtainen alue (0.57 ha) Kaksi pientä aluetta. Mesiangervon (älggräs, Filipendula ulmaria) peittämällä luhtaisella alueella ei märkyyden vuoksi kasva puustoa.voimakas mesiangervokasvusto tukahduttaa muun kasvillisuuden. Reuna-alueilla kasvaa pienillä alueilla soreahiirenporras (majbräken, Athyrium filix-femina), valkokarhunköynnös (snårvinda, Calystegia sepium). Märimmissä kohdin kurjenmiekka (svärdslilja, Iris pseudacorus.), korpikaisla ja raate. Arvo 2 Viereiseen kosteaan tervaleppälehtoon liittyvänä alue säilytetään luonnontilaisena. Ehdotus: Kaavamerkintä luo

15 5/2 Osa-alue 3 Kostea tervaleppälehto (2,35 ha) Kuva 6 Tervaleppälehdon lajimäärä on reuna-alueilla runsas. Avoimilla paikoilla mesiangervo on vallitseva.(rp) Luhtainen tervaleppämetsä on maastoltaan paikoitellen hyvin märkä. Valtapuuna on tervaleppä. Kuivemmilla paikoilla kasvaa mäntyjä ja koivuja. Kenttäkerroksessa valtalajina on lähes täysin alueen peittävä mesiangervo. Kasvillisuustyypiltäään kuvio on pääosin mesiangervotyyppiä (FiT). Reuna-alueilla kasvilajimäärä on runsas. Laikuittain kuviolla on mesiangervokasvustojen peittämää avonaista luhtaista aluetta. Itäisimmissä osiin puutarhakompostista lähtöisin oleva jättipalsami on valtaamassa elintilaa. Arvo 3 Luonnontilainen rannikon kostea tervaleppälehto on silmälläpidettävä (NT) luontotyyppi. Metsä on mahdollinen metsälain 0 :n erityisen tärkeä elinympäristö. Suositus: Alue säilytetään luonnontilaisena. Ehdotus: Kaavamerkintä luo. Osa-alue 4 Puistomaiseksi muutettu rantaluhta (.3 ha) Rivitalojen ja rannan välissä sijaitseva alue on entistä rantaluhtaa, joka rakennettu puistomaiseksi. Puustossa kasvaa tervaleppä ja mänty. Maanpinnan märkiä pintoja

16 6/2 on kuivattu ojittamalla. Alueen alkuperäinen kasvillisuus on säilynyt pieninä puutarhamaisina alueina. Arvo Suositus: Alueelle levinnyt jättipalsami poistetaan ja kasvillisuudessa suositaan alkuperäisiä lajeja. 5. Yhteenveto Västerkullassa, selvitysalueen länsiosassa merenrantaruovikko rajautuu mantereen puolella lehtoon. Lehdon länsiosa on keskiravinteista lehtoa. Lehdossa on hieno tervaleppä- ja koivupuusto, sekä rikas kenttäkerroksen kasvilajisto. Merenrantaruovikon uloin saarekkeinen osa on linnuille hyvä pesintä- ja ruokailualue. Prästgårdenin rantalehdoista länsiosa on kuivempaa keskiravinteista lehtoa. Muu osa lehdoista on kosteaa tervaleppälehtoa. Itäisimmässä osassa asutuksen kohdalla nämä lehdot on raivattu puistoksi. Suojeltavat luontotyypit Selvitysalueella ei ole lain (LsL 29 /LsA 0 ) perusteella suojeltavia luontotyyppejä. Metsälain (MeL 0 /MeA 7 & 8 ) mahdollinen erityisen tärkeä elinympäristö on kuviolla 3. Vaarantuneet tai silmälläpidettävät luontotyypit Kuvio ja Keskiravinteinen lehto on vaarantunut (VU) luontotyyppi. Kuvio 3 Kostea tervaleppälehto on silmälläpidettävä (NT) luontotyyppi Muu arvokas luontotyyppi Kuvio 5 Saarekkeinen ruovikko ja matala vedenkorkeus muodostaa arvokkaan vesilintujen pesimäalueen sekä kalojen poikasten suoja-alueen Suositukset ovat kuvioilla, 5, 0,,2,3 ja 4 Ehdotus kaavamerkintä luo kuvioilla, 2 ja 3 6. Inkoon kirkonkylän Västerkullan ja Prästgårdenin alueen pesivän linnuston selvitys 6.. Kartoitusalueen kuvaus Linnustoselvityksen alue on sama kuin alueen luontotyyppiselvityksessä Hagan, Västergårdin ranta-alue Lilluddenista itään sekä satama-alueen itäpuolella

17 7/2 Prästgårdenin ranta-alue. Laskenta-alueella on rannalla on noin metrin levyinen ruovikkoalue ja sen takana lehtoa ja kosteaa luhtaa. Korkea vesi ja jäät olivat laskentavuonna kaataneet ruovikon lähes kokonaan, mikä on vaikuttanut ruovikossa pesivien parien lukumäärään Menetelmät Pesivä linnusto laskettiin kolme kertaa ajalla Laskennat suoritettiin kartoituslaskentana kulkemalla kävellen koko selvitysalue. Laskennoista kaksi oli aamuyöstä ja yksi yölaulajalaskenta. Jokaisella laskentakerralla havaitut lajit merkittiin käyntikartalle. Laskennoissa keskityttiin rannan ja ruovikon lajeihin. Lisäksi kirjattiin vähälukuiset lajit. Laskennat suoritti luontokartoittaja (eat) Reijo Pokkinen Laskenta-ajat ja sää puolipilvistä, lähes tyyntä, lämpötila pilvetöntä, tyyntä, lämpötila vähäinen pilvisyys, tyyntä, lämpötila +6 Ruovikko alkoi elpyä myöhemmin kesäkuussa ja joidenkin ruovikossa pesivien lajien (esimerkiksi rytikerttunen) muutto jatkui vielä, jolloin ruovikossa pesivien parien määrä saattoi lisääntyä. Joitakin pareja on lisätty myöhemmin kesäkuussa tehtyjen perusteella. Taulukko Inkoon Hagan ja Prästgårdenin alueella pesivät lajit Haga/ Laji Tieteellinen nimi Kyhmyjoutsen Cygnus olor Västerkulla Prästgården Yhteensä Lapasorsa Anas spatula Tukkasotka Aythya fuligula Silkkiuikku Podiceps cristatus 8 Taivaanvuohi Gallinago gallinago Satakieli Luscinia luscinia Pensastasku Saxicola rubetra 5 6 Ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus Rytikerttunen Acrocephalus scirpaceus 3 4 Luhtakerttunen Acrocephalus palustris 2 Kultarinta Hippolais icterina Pikkuvarpunen Passer montanus Pajusirkku Emberiza schoeniclus Linnustoselvityksen tulokset Vesilinnut

18 8/2 Vesilinnuista lähes kaikki olivat Hagan alueella sataman länsipuolella matalamman saarekkeisen vesikasvillisuuden alueella ( kuvio 5). Kyhmyjoutsenia pesi pari, silkkiuikkuja pesi 9 paria. Tukkasotkia pesi pari. Prästgårdenin puolella pesi lapasorsia pari (mahdollisesti selvitysaluerajauksen ulkopuolella) ja silkkiuikkuja pari. Rantalinnut Rantalinnuista pesi Prästgårdenin puolella yksi pari taivaanvuohia. Varpuslinnut Satakieliä pesi 5 paria, pensastaskuja 5 paria, ruokokerttusia 3 paria, rytikerttusia 4 paria, luhtakerttusia 2 paria kultarintoja pari, pikkuvarpusia pari, ja pajusirkkuja 7 paria. Muut linnut Rantametsikössä pesi useita pareja peippoja, pajulintuja, mustapääkerttuja, lehtokerttuja ja mustarastaita. Inkoon edustalla oleva Kyrkfjärden on keväällä huhtikuussa ja syksyllä hyvä levähtävien vesilintujen alue. Selvityksen ajankohtana ei ollut mahdollista enää laskea lahdella levähtäviä vesilintuja. Uhanalaiset ja tiukasti suojellut lajit Kartoituksessa ei havaittu pesivänä uhanalaisia tai tiukasti suojeltuja llintulajeja. Vastuulajit Tukkasotka on Suomen vastuulaji. Lajin kanta Suomessa on elinvoimainen, mutta Euroopan kannasta 5-30% pesii Suomessa. Uudenmaan maakunnallisesti vaarantunut tai silmälläpidettävä laji Lapasorsa (VU), tukkasotka (NT)

19 9/2 Lähteet Anne Raunio, Anna Schulman ja Tytti Kontula (toim.), Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Suomen ympäristökeskus 2008 Artordlista viitattu Bo Mossberg, Lennart Stenberg, Suuri Pohjolan kasvio, Kustannus Oy Tammi, Luonnonsuojelulaki, ajantasainen säädös viitattu Markku Meriluoto, Timo Soininen, Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt Kustannusosakeyhtiö Metsälehti 2002 Metsälaki, ajantasainen säädös viitattu Tapio Solonen, Aleksi Lehikoinen, Esa Lammi, Uudenmaan linnusto, Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa. 200

20 Liite Lajilista suomi, ruotsi, tieteelliset nimet etelänruttojuuri haapa järviruoko jättipalsami kataja koivu korpikaisla kurjenmiekka kuusi käenkaali lehtonurmikka lehtotesma luhtavuohennokka mesiangervo metsätähtimö oravanmarja paju pihlaja puna-ailakki raate ranta-alpi soreahiirenporras sudenmarja syyläjuuri taikinamarja tammi terttuselja tervaleppä tuoksusimake tuomi vaahtera valkokarhunköynnös pestrot asp vass jättebalsamin en björk skogssäv svärdslilja gran harsyra lundgröe hässlebrodd frossört älggräs skogsstjärnblomma ekorrbär vide rönn rödblära vattenklöver strandlysing majbräken trollbär flenört degbär ek druvfläder klibbal vårbrodd hägg lönn snårvinda Petasites hybricus Populus tremula Molinia caerulea Impatiens glandulifera Juniperus communis Betula sp. Scirpus sylvaticus Iris pseudacorus Picea abies Oxalis acetosella Poa nemoralis Milium caerulea Scutellaria galeculata Filipendula ulmaria Stellaria longifolia Maianthemum bifolium Salix sp. Sorbus aucuparia Silene dioica Menyanthes trifoliata Lysimachia vulgaris Athyrium filix-femina Paris quadrifolia Scrophularia nodosa Ribes alpinum Quercus robur Sambucus racemosa Alnus glutinosa Anthoxanthum odoratum Prunus padus Acer platanoides Calystegia sepium 20/2

21 Liite 2 Lajilista ruotsi, suomi, tieteelliset nimet asp björk degbär druvfläder ek ekorrbär en flenört frossört gran harsyra hägg hässlebrodd jättebalsamin klibbal lundgröe lönn majbräken pestrot rödblära rönn skogsstjärnblomma skogssäv snårvinda strandlysing svärdslilja trollbär vass vattenklöver vide vårbrodd älggräs Populus tremula Betula sp. Ribes alpinum Sambucus racemosa Quercus robur Maianthemum bifolium Juniperus communis Scrophularia nodosa Scutellaria galericulata Picea abies Oxalis acetosella Prunus padus Milium caerulea Impatiens glandulifera Alnus glutinosa Poa nemoralis Acer platanoides Athyrium filix-femina Petasites hybricus Silene dioica Sorbus aucuparia Stellaria longifolia Scirpus sylvaticus Calystegia sepium Lysimachia vulgaris Iris pseudacorus Paris quadrifolia Molinia caerulea Menyanthes trifoliata Salix sp. Anthoxanthum odoratum Filipendula ulmaria haapa koivu taikinamarja terttuselja tammi oravanmarja kataja syyläjuuri luhtavuohennokka kuusi käenkaali tuomi lehtotesma jättipalsami tervaleppä lehtonurmikka vaahtera soreahiirenporras etelänruttojuuri puna-ailakki pihlaja metsätähtimö korpikaisla valkokarhunköynnös ranta-alpi kurjenmiekka sudenmarja järviruoko raate paju tuoksusimake mesiangervo 2/2