TOIMITUSJOHTAJA MIKAEL LILIUKSEN PUHE YHTIÖKOKOUKSESSA 2005

Transkriptio

1 TOIMITUSJOHTAJA MIKAEL LILIUKSEN PUHE YHTIÖKOKOUKSESSA 2005 Herra puheenjohtaja, arvoisat osakkeenomistajat, hyvät naiset ja herrat. Ärade aktieägare. Tämä yhtiökokous on ainutlaatuinen. Ensinnäkin Fortum teki viime vuonna historiansa parhaimman tuloksen ja toiseksi esitämme hyväksyttäväksi öljyliiketoimintojen eriyttämisen Fortumista. Juuri tuon erinomaisen tuloksen ansiosta voimme tehdä eriyttämisen osakkeenomistajien kannalta tavalla, joka antaa heille mahdollisuuden osallistua uuden öljy-yhtiön tulevaisuuden rakentamiseen sen omistajina. Palaan siihen vielä. Tarkastelkaamme kuitenkin ensin mitä markkinoilla tapahtui vuonna Euroopan sähkömarkkinoiden yhdistämiskehitys jatkui. Tämä tarkoittaa sitä, että markkinatalouden lainalaisuudet vallitsevat näillä markkinoilla kuten muillakin aloilla ja kaikkien yritysten on toimittava markkinaehtoisesti. On tärkeätä mieltää, että näissä oloissa sähköalaa kohdellaan kuin mitä tahansa muuta alaa. EU:n päättämän kehityksen tavoitteena on alan tehokkuuden parantaminen sekä kuluttajien että koko yhteiskunnan hyödyksi. Tällainen kehitys on myös Fortumin valitseman strategian perusta. Pohjoismainen markkina näyttää yhä tietä muulle Euroopalle. Yhteinen sähköpörssi Nord Pool jatkoi maailman parhaiten toimivana sähköpörssinä. Täällä sähkölle muodostuu joka päivä referenssihinta koko Pohjoismaihin. Vuoden aikana tehtiin konkreettisia ja tärkeitä päätöksiä markkinoiden parantamiseksi edelleen. Kansallisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyö syveni ja kuvassa näkyy sen tärkeä tulos: siirtokapasiteetin pullonkaulojen poistamiseksi määriteltiin viisi keskeistä hanketta. Tämä on tärkeää, sillä kun sähkö virtaa täysin vapaasti maasta toiseen, koko alueen tuotantokoneisto on mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Sillä on hintoja hillitsevä vaikutus, ja sekin parantaa markkinan toimivuutta. Ensimmäisestä pullonkaulahankkeesta on jo tehty päätös. Fenno-Scan Suomen ja Ruotsin välillä valmistuu vuonna 2010 ja varmistaa riittävän sähkön siirron maidemme välillä. Kuten tiedetään, Pohjoismaiden sähkömarkkina on hyvin riippuvainen vesivoimatilanteesta. Vähäsateisena vuotena sähkön pörssihinta nousee, ja päinvastoin. Kuvassa näkyy miten viime vuoden lopun voimakkaat sateet alensivat sähkön pörssihintaa. Toimivat, kilpaillut markkinat ovat johtaneet haluttuun päämäärään: kuluttajahinnat ovat laskeneet. Hinnat nousivat kaksi vuotta sitten pitkän kuivan jakson ja pakkasten seurauksena, mutta tilanne normalisoitui nopeasti. Tällä hetkellä sähkön reaalihinnat Suomessa ovat suunnilleen samalla tasolla kuin kahdeksan vuotta sitten ja ovat edelleen Euroopan edullisimpia. Fortum ilmoitti alentavansa omia hintojaan kahdesti viime vuoden aikana. Hirmumyrsky Gudrun Ruotsissa ja joulumyrsky Rafael täällä Suomessa olivat muistutus yhteiskuntamme sähköriippuvuudesta. Fortum pääsi niistä vähällä, valtaosa asiakkaistamme sai

2 sähkönsä takaisin päivän tai muutaman päivän sisällä. Ne antoivat kuitenkin myös meille aiheen arvioida mahdollisuutemme nopeuttaa verkkojen investointiohjelmia. Yhteiskunnassa vaaditaan oikeutetusti yhä parempaa sähkön toimitusvarmuutta. Se ei synny itsestään, vaan vaatii kalliita investointeja. Siksi tarvitaan sääntelyä, joka sallii yrityksille investoinnit mahdollistavan kannattavuustason. Sähkön siirtoyhtiöitä on kritisoitu niiden hinnoitteluperiaatteista. Tässä yhteydessä kannattaa muistaa, että eurooppalaisessa vertailussa sähkön siirtohinnat ovat Pohjoismaissa varsin maltilliset ankarasta ilmastosta ja laajoista haja-asutusalueista huolimatta. Tämä on osoitus siitä, että ala on kehittynyt selvästi tehokkaammaksi kuin muualla Euroopassa. Myös Suomessa tämä on selkeästi osoitettavissa, sillä sähkön siirtohinnat ovat meillä alentuneet suhteessa yleiseen hintakehitykseen. Kilpailun toimivuus näkyi erityisen hyvin kuluttajamarkkinoilla. Asiakkaiden liikkuvuus on selvässä kasvussa. Viime vuonna keskimäärin yli 20 % pohjoismaisista sähköasiakkaista oli vaihtanut sähköntoimittajaansa ja vielä useampi oli neuvotellut sopimuksensa uusiksi. Kilpailu markkinaosuuksista kiristyi selvästi myös täällä Suomessa vaikka energiantoimittajaa ei vielä vaihdetakaan yhtä hanakasti kuin Ruotsissa ja Norjassa. Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden avaaminen on hyvin pitkälle onnistunut, ja yhteisen markkinan kehittäminen jatkuu. Fortum tukee voimakkaasti tämän suuntaista kehitystä. Pohjoismainen sähkömarkkina näyttää tietä muulle Euroopalle, ja se tapahtuu kuluttajien eduksi. Samalla kehitys antaa lisäpontta omalle strategiallemme ja tukee valitsemaamme yhteispohjoismaista liiketoimintamallia. Fortumin strategiassa on kolme keskeistä päämäärää. Teimme myös viime vuonna määrätietoisesti töitä näiden päämäärien saavuttamiseksi. Jatkoimme edelleen Pohjoismaat ja Itämeren alueen kattavan strategiamme toteuttamista. Vahvistimme asemaamme Luoteis-Venäjällä lisäämällä omistustamme Lenenergossa, Pietarin alueen johtavassa sähköyhtiössä. Olemme nyt kaikkiaan investoineet noin 150 miljoonaa euroa Venäjän sähköliiketoimintaan. Vajaan kolmanneksen osuudella meillä on vankka jalansija Venäjän avautuvilla sähkömarkkinoilla, jossa pohjoismaisen mallin mukainen sähköreformi etenee. Sen tarkoitus on tämän vuosikymmenen aikana jakaa Venäjän mittava tuotantotoiminta kymmeneen valtakunnalliseen ja noin 15 alueelliseen tuotantoyhtiöön, joista Pietarin alueella toimii yksi. Tämän vuoden alussa päästiin sopimukseen Luoteis-Venäjän alueellisen tuotantoyhtiön perustamisesta liittämällä yhteen Luoteis-Venäjän kolme energiayhtiötä. Tämä on merkittävä edistysaskel kohti vapaata markkinatilannetta. Fortumin osuus tästä uudesta yhtiöstä tulee olemaan noin viidennes. Olemme hyvin tyytyväisiä kehitykseen ja asemaamme ainoana merkittävänä ulkomaalaisena toimijana Venäjällä. Jätimme myös ostotarjouksen norjalaisesta Hafslund-energiayhtiöstä, josta omistamme noin kolmanneksen. Hankkeesta oli jo sovittu Oslon kaupunginhallituksen kanssa, mutta kaatui lopulta

3 poliittiseen vastustukseen. Tämä ei kuitenkaan ole vähentänyt Fortumin kiinnostusta Norjan sähkösektoria kohtaan, vaan seuraamme tilannetta Norjan markkinoilla aktiivisesti. Ilmoitimme käyttävämme sopimuksen mukaista osto-oikeuttamme E.ON Finlandin osakkeisiin. Osto-oikeus on osa Fortumin saamaa korvausta E.ONin kanssa vuonna 2002 tehdystä Wesertalkaupasta. Koska yhtiö on toistaiseksi kieltäytynyt myymästä osakkeitaan, Fortum on ryhtynyt asian vaatimiin oikeustoimiin etujensa turvaamiseksi. Uskomme saavamme asiaan päätöksen tämän vuoden aikana. Olemme myös tehneet ostotarjouksen Espoon kaupungille sen omistamasta vähemmistöosuudesta E.ON Finlandista. Uskomme, että osuuden myyminen on Espoon kannalta hyvä ratkaisu, ja toivomme, että myös Espoon päättäjät päätyvät tähän johtopäätökseen. Vahvistimme asemaamme myös Puolassa lisäämällä kaukolämpöosuuksiamme. Tällä hetkellä toimitamme kaukolämpöä 28 puolalaiseen kaupunkiin. Jatkoimme työtä ympäristövastuun kantamiseksi. Hiilidioksidipäästömme ovat varsin alhaiset moneen muuhun sähköyhtiöön verrattuna. Tämän vuoden alussa astui voimaan päästökauppalaki, joka tähtää teollisuuden aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen alentamiseen. Olemme valmistautuneet päästökauppaan määrätietoisesti investoimalla viime vuosina 7 miljardia euroa vähemmän päästöjä aiheuttavaan tuotantoon. Lisäksi osallistumme Suomen viidenteen ydinvoimalaitokseen, jonka kokonaisinvestointi on yli kolme miljardia euroa. Hanke turvaa osaltaan sähkön saatavuuden myös tulevaisuudessa. Fortumin hiilidioksidivapaan tuotannon osuus oli viime vuonna jo 83 % ja olimme Pohjoismaiden suurin ympäristömerkityn sähkön myyjä. Tuotantorakenteemme vahvistaa kilpailukykyämme sekä lyhyellä että pitkällä tähtäyksellä mikäli energiapolitiikka on johdonmukaista. EU:ssa valmistautuminen vuoden 2012 jälkeiseen aikaan on jo käynnissä. Pidämme tärkeänä, että tulevat ratkaisut eivät vaaranna eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä. EU:n tulee edetä samassa tahdissa muiden maiden kanssa, ja myös merkittävät nopeasti teollistuvat maat on saatava mukaan. Kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavien alojen tulee tasapuolisesti osallistua taakan jakoon, jotta rasitus ei kohdistu kohtuuttomasti sähköntuotannolle tai muulle teollisuudelle. Hiilidioksidipäästöistä vapaan energian tuotannon rakentaminen tai hankinta on kallista. Sen vuoksi spekulointi ansiottomalla arvonnousulla ja sen verottamisella tässä yhteydessä on täysin käsittämätöntä. Jo tällaiset puheet aiheuttavat merkittävää epävarmuutta uusien investointien käynnistämisen kannalta. Energia-investoinnit ovat pitkäaikaisia - tuotantolaitosten pitää toimia kymmeniä vuosia. Sen vuoksi myös energia- ja ilmastopolitiikan pitää olla johdonmukaista ja pitkäjänteistä.

4 Suuri haasteemme erittäin kilpaillussa sähkön myynnissä on saavuttaa kilpailijoitamme parempi asema asiakkaiden keskuudessa. Sähköala on saanut paljon arvostelua osakseen, kun hinnat ovat olleet epävakaat, myrskyt ovat aiheuttaneet sähkökatkoja tai epätyydyttävä asiakaspalvelu on koetellut asiakkaita. Tavoitteemme on kunnianhimoinen: haluamme tulla halutuimmaksi energiantoimittajaksi. Vuoden alussa perustimme uuden asiakaspalveluyksikön, joka palvelee sekä sähkön myynti- että siirtoasiakkaita. Sähkönsiirtoasiakkaiden saaman palvelun laatuun kiinnitettiin entistä enemmän huomiota mm. antamalla asentajille asiakaspalvelukoulutusta. Toimme myös markkinoille useita uusia tuotteita ja palveluita erilaisten asiakkaiden tarpeiden mukaan. Viime vuonna otimme ensimmäisenä pohjoismaisena energiayhtiönä käyttöön valikoiman asiakastakuita. Lupaamme asiakkaalle tiettyä palvelun laatua. Ellemme pysty sitä sopimuksen mukaisesti toimittamaan, maksamme asiakkaalle rahallisen korvauksen. Tiettävästi tällainen palvelutakuu on energiamarkkinoilla ainutlaatuinen. Perustimme myös ensimmäisenä energiayhtiönä yhteispohjoismaisen asiakasasiamiehen toimen. Asiakasasiamies on asiakkaan edunvalvoja, joka toimii itsenäisesti ja raportoi suoraan yritysjohdolle. Gustaf Sandström lienee edelleen ainoa sähköalan asiakasasiamies Suomessa. Asiakaspalvelun kannalta viime vuosi merkitsi kaiken kaikkiaan Fortumille uuden aikakauden alkua. Teimme joukon asiakaslähtöisiä parannuksia, jotka selvästi parantavat kilpailukykyämme alati kiristyvässä markkinatilanteessa. Puhtaiden liikennepolttoaineiden kysyntä kasvoi edelleen. Huippulaatuista bensiiniä vietiin paljon Yhdysvaltoihin ja rikitöntä dieselöljyä Eurooppaan. Viime vuonna lisäsimme edullisemman venäläisen raakaöljyn käyttöä Porvoon jalostamolla. Nämä tekijät sekä jalostamoiden hyvä käytettävyys kasvattivat omaa öljynjalostuksen lisämarginaaliamme ennätystasolle. Ensi vuoden lopussa, kun Porvoon suurinvestointi rikittömän dieselin tuotannon lisäämiseksi valmistuu, lisämarginaali kasvaa edelleen. Myös muut öljysektorin liiketoiminnot menestyivät hyvin oli vuosi, jolloin öljysektorilla lähes kaikki onnistui ja tehtiin kaikkien aikojen ennätystulos. Konsernin liikevoitto kasvoi 35 % edellisvuodesta. Kun verrataan tulosta ilman kertaluontoisia eriä, on myös toiminnallisen tuloksen parannus yli 30 %, noin 430 miljoonaa euroa parempi kuin Tärkeitä selittäjiä ovat onnistuneet sähkön hintasuojaukset, tuotantolaitosten hyvä käytettävyys ja suotuisat markkinaolosuhteet - erityisesti öljynjalostuksessa. Osakekohtainen tulos kasvoi merkittävästi ja oli 44 % parempi kuin edellisvuonna.

5 Vahva kassavirta on Fortumin kaltaiselle pääomavaltaiselle yritykselle tärkeää. Siksi se on meillä erityisen huomion kohteena, mikä näkyy myös tuloksista. Liiketoiminnan kassavirta jatkoi kasvuaan ja oli viime vuonna 1,7 miljardia euroa. Hyvän tuloksen ja vahvan kassavirran ansiosta hallitus esittää 58 eurosentin suuruista käteisosinkoa. Siinä on kasvua 38 % edellisvuoteen verrattuna. Lisäksi osakkaille esitetään osakeosinkoa, johon palaamme myöhemmin kun käsittelemme öljyliiketoimintojen eriyttämistä. Viime vuosina olemme tehneet määrätietoisesti työtä, jotta saavuttaisimme asetetut taloudelliset tavoitteet. Olen erittäin iloinen ja ylpeä koko henkilöstön puolesta siitä, että vuonna 2004 ylitimme ne kaikki. Toinen ilon ja ylpeyden aihe on saavutuksemme työturvallisuuden saralla. Olimme viime vuonna asettaneet työtapaturmille tavoitteen, jonka saavutimme hyvällä marginaalilla. Työ turvallisuuden ja ympäristönsuojelun eteen jatkuu entistä kovemmin tavoittein. Osakemarkkinat palkitsivat työtämme komeasti viime vuonna. Osakkeemme kurssi jatkoi nousuaan ja oli vuoden vaihteessa peräti 67 % korkeampi kuin vuotta aiemmin. Viime päivinä kurssi on enimmäkseen liikkunut 15,50 euron tienoilla. Mennyt vuosi on ollut Fortumille ja sen omistajille erittäin menestyksekäs. Monet markkinatekijät olivat puolellamme, mutta hienot saavutukset ovat seurausta myös kovasta ja määrätietoisesta työstä. Haluankin tässä yhteydessä kiittää koko Fortumin henkilöstöä hienosta vuodesta. Tänään ehdotamme öljyliiketoiminnan eriyttämistä Fortumista. Siksi on syytä palauttaa mieleen, miksi Fortum perustettiin seitsemän vuotta sitten. Motiivinahan oli luoda riittävän vahva yhtiö, jolla olisi tarpeeksi voimaa osallistua molempien toimialojen tarvitsemiin uudelleenjärjestelyihin ja laajenemiseen päämarkkina-alueillaan. Kuluvina vuosina olemme voimallisesti toteuttaneet valittua strategiaamme. Olemme keskittyneet ydinliiketoimintoihimme Pohjoismaissa ja myyneet pois siihen kuulumattomia osia. Työ on onnistunut hyvin. Sekä sähkö- ja lämpöliiketoiminta että öljyliiketoiminta ovat tänään aivan eri tilanteessa kuin seitsemän vuotta sitten. Tänään sekä öljy- että sähköpuoli on riittävän kilpailukykyinen ja voimakas pärjätäkseen omillaan. Ilman yhteistä Fortum-vaihetta tämä tuskin olisi ollut mahdollista. Kuvasta nähdään, että molemmilla yhtiöillä on hyvät edellytykset toimia itsenäisinä pörssiyhtiöinä. Uskon, että myös Fortumin osakkeenomistajat voivat olla tyytyväisiä menneeseen vuoteen. Jatkamme työtä luottamuksenne ansaitsemiseksi tästä eteenkinpäin. Yhtiön hallitus on linjannut Fortumille uuden osingonjakopolitiikan, joka edellyttää runsaampaa osingonmaksua kuin tähän asti. Aikomuksemme on jakaa nettotuloksesta % osinkona.

6 Kun katsomme tästä eteenpäin, on syytä kuvata jäljelle jäävän Fortumin tilannetta öljyliiketoimintojen eriyttämisen jälkeen. Järjestelyn ansiosta Fortum voi keskittyä sähköstrategiaansa ja öljypuoli voi paremmin toteuttaa omaa itsenäistä strategiaa ja hyödyntää markkinoiden kehitystä. Näkemyksemme sähkömarkkinoiden kehityksestä ei ole muuttunut. Näin ollen myöskään Fortumin pohjoismainen strategia ei muutu. Pohjoismainen sähkömarkkina on edelleen hyvin hajautunut, niin sähkön tuotanto-, siirto- kuin myyntitoiminnassakin on satoja toimijoita. Tämä tilanne tulee muuttumaan. Kuten muillakin pääomavaltaisilla aloilla suuruuden ekonomia ratkaisee ja kustannussäästöjä saadaan vain yrityskokoja kasvattamalla. Uskomme, että keskittyminen jatkuu ja aiomme olla siinä vahvasti mukana. Tällainen kehitys on myös kuluttajien hyödyksi. Jatkamme myös työtä asiakaspalvelun kehittämiseksi ja parantamiseksi, tavoittelemme vakavissamme asemaa Pohjoismaiden halutuimpana energiantoimittajana. Tämän lisäksi pyrimme myös jatkuvasti tehostamaan toimintaamme - se on pysyvä osa Fortumin tapaa toimia. Jäljelle jäävä Fortum on vahva yhtiö, jota on viritetty tarttumaan kehittyvien markkinoiden mahdollisuuksiin: - organisaatiotamme on virtaviivaistettu puhtaan sähkö- ja lämpöyhtiön tarpeisiin - taloutemme on vankalla pohjalla. - Fortumista tulee entistä pohjoismaisempi. Jatkossa yli puolet asiakkaistamme ja henkilökunnastamme on Suomen ulkopuolella. Yhtiön voimakas kehittäminen jatkuu. Apunani tässä työssä minulla on hyvin toimiva johtoryhmä, johon kuuluu lisäkseni seuraavat jäsenet: Tapio Kuula Christian Lundberg Juha Laaksonen Timo Karttinen Mikael Frisk Carola Teir-Lehtinen johtaja, sähkön ja lämmön tuotanto sekä siihen liittyvät palvelut johtaja, sähkön siirto ja vähittäismyynti talousjohtaja kehitysjohtaja henkilöstöjohtaja viestintäjohtaja Hyvät osakkeenomistajat: Fortumilla on mainiot edellytykset menestyä myös jatkossa. Yhtiö on hyvässä kunnossa, ja meillä on osaava ja motivoitunut henkilöstö. Tavoitteemme on selvä: tulla Pohjoismaiden johtavaksi energiayhtiöksi. Kiitos.