MITEN HALLITSEN VÄKIVALTAA SOSIAALI-JA TERVEYDENHUOLLOSSA Miten koulutetaan henkilöstö ja miten väkivallan kanssa oppii elämään

Transkriptio

1 MITEN HALLITSEN VÄKIVALTAA SOSIAALI-JA TERVEYDENHUOLLOSSA Miten koulutetaan henkilöstö ja miten väkivallan kanssa oppii elämään THM.Ylihoitaja Matti Laukkanen ML 1

2 Kiireen tai työpaineiden kokemukset kasautuvat aloille, joilla myös työväkivaltaa esiintyy useammin (terveyden- ja sairaanhoitotyössä, sosiaalialalla ja vartiointi- ja suojelutyössä, opetusalalla ja tarjoilutyössä) ML 2

3 ML 3

4 Väkivalta tapahtuu lähes aina terveydenja sairaanhoitotyössä työpaikalla ja sen aiheuttajana on ollut potilas. Pelottavat uhkailut ovat tyypillisimpiä työssä kohdattuja väkivallan muotoja ML 4

5 Terveyden- ja sairaanhoitotyössä, kuten sosiaalialallakin on harvinaista, että tekijä olisi täysin entuudestaan tuntematon. Omaisten ja läheisten aiheuttama uhkailu ja väkivalta on lisääntynyt esimerkiksi lasten ja nuorten hoidossa ML 5

6 Noora Hintikka ja Kaija Leena Saarela (2003) ovat analysoineet Tapaturmavakuutusten liiton (TVL) ylläpitämästä työtapaturmia sisältävästä tietopankista sinne ilmoitettuja työväkivaltatapauksia. Tapaturmapankkiin työpaikoilta ilmoitetuista, vakuutusyhtiöiden korvaamista työtapaturmista (n= 96368) noin 1,5 % käsitteli työpaikkaväkivaltaa (n=1 464) ML 6

7 Näistä naisiin kohdistui 58 prosenttia (850 tapausta) ja miehiin 42 prosenttia eli 614 tapausta ML 7

8 Tapaturmarekisteriin ilmoitetuista työväkivaltatapauksista puolet tuli julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen aloilta (Hintikka & Saarela 2005, 20). Muuten tapaukset jakautuivat tasaisesti eri toimialoille. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluista tuli kymmenesosa tapauksista ML 8

9 (Piispa ja Saarela 2000) riskiammatteja ovat erityisesti hoitoalan ammatit, eräät sosiaalialan ammatit, vanginvartijat, poliisit, vartiointityö sekä ravintola-alan ammateista hovimestarit ja vahtimestarit ML 9

10 . Terveyden- ja sairaanhoidon ammateissa työväkivallan kokemukset ovat yleisiä lähes kaikissa sairaanhoitajien ammateissa (sairaanhoitajat 23 27%, lukuun ottamatta terveydenhoitajia ja osastonhoitajia), mielisairaanhoitajilla (34 %) ja perushoitajilla (22 %) ja lääkintävahtimestareilla (37 %) ML 10

11 Lääkäreillä, laboratoriossa ja röntgenissä työskentelevillä sekä erilaisissa hoitoa ja tutkimusta avustavissa tehtävissä väkivallan kokemukset työssä ovat harvinaisempia ML 11

12 Terveyden- ja sairaanhoidon työssä väkivallan kokemukset jakautuvat tasaisesti sekä naisille että miehille ML 12

13 Aggression ja väkivallan hallinta Turvallisuus työpaikalla: Organisatorinen ja ammatillinen näkökulma ML 13

14 Turvallisuus ajattelu ja tasot Yksilö Yksikkö Organisaatio ML 14

15 Organisaatiotaso ohjeistaminen ja toiminnan tukeminen seurantajärjestelmistä huolehtiminen tilanteen jatkuva seuranta resurssien ja toiminnan ohjaus turvajärjestelmistä ja henkilöstön kouluttautumisesta huolehtiminen yleisten toimintamallien ohjeistus ja turvalaitehankinnat esim. ohjeistuksia huoneiden ja tilojen varustuksista kameravalvonta, metallinpaljastin, suorat hälyttimet, turvapuhelimet, henkilöturvalaitteet paikannukseen ja erilaiset suojautumisvälineet; kaasusumutin ym jälkipuintijärjestelmät; yksilö-, yksikkö- ja organisaatiotasoilla

16 Organisaation strategia Organisaation strategia kuvailee pääpiirteissään kuinka visio saavutetaan tunnistamalla avainprosessit Riskien hallinta Koulutus ja kehittäminen Turvallisuuden poikkeamatilanteet

17 Avainprosessit Riskien hallinta on jaettu osiin: Potentiaaliset vaaratekijät Riskin arviointi Valvonnan toteuttaminen Tiedon keruu ja tehokkuuden seuranta Oppiminen ja uudistaminen

18 Riskitaulukko ja toimenpiderajat Seuraukset Vähäiset Haitalliset Vakavat Riskin suuruus Tarvittavat toimenpiteet riskin pienentämiseksi Todennäköisyys Epätodennäköinen Mahdollinen 1 Merkitykse tön riski 2 Vähäinen riski 2 Vähäinen riski 3 kohtalaine n riski 3 kohtalaine n riski 4 merkittävä riski Merkityksetön riski Vähäinen riski Kohtalainen riski Ei tarvita toimenpiteitä eikä kirjaamisasiakirjoja Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ei tarvita Harkittava ratkaisuja ja parannuksia jotka eivät aiheuta lisäkustannuksia Tarvitaan seurantaa, että riski pysyy hallinnassa On ryhdyttävä toimenpiteisiin riskin pienentämiseksi. Ennaltaehkäisyn kustannukset on mitoitettava ja rajattava tarkasti. Toimenpiteet on suoritettava tietyn ajan kuluessa Todennäköinen 3 kohtalaine n riski 4 merkittävä riski 5 sietämätön riski Merkittävä riski Sietämätön riski Riskin pienentäminen on välttämätöntä Toimenpiteet tulee aloittaa nopeasti Riskin pienentämiseen voidaan joutua ottamaan huomattavia resursseja Työtä ei pidä aloittaa eikä jatkaa, ennen kuin riskiä on pienennetty. Toimenpiteet tulee aloittaa välittömästi. Jos riskin pienentäminen ei ole mahdollista edes rajoittamattomilla resursseilla, työn täytyy olla pysyvästi kielletty.

19 Avainprosessit Koulutus ja kehittäminen on jaettu osiin: * Perehdytyskoulutus (taso 1) * Peruskoulutus (taso 2) * Keskiasteen koulutus ( taso 3) * Kehittyneempien koulutus (taso 4) * Asiantuntijakoulutus (taso 5)

20 Koulutus- ja kehittämisohjelma Riski Kaikki Koulutustaso Taso 1: Perehdytys kaikille työntekijöille mukaan lukien hallinto- ja huoltoyksiköiden henkilökunta Aikataulu Kuuden viikon sisällä työpaikan vastaanottamisesta Matala Taso 2: Peruskoulutus kaikille työntekijöille, jotka ovat tekemisissä potilaiden kanssa 6 kk:n sisällä työpaikan vastaanottamisesta Keskitaso Korkea Korkea Taso 3: Keskiasteen koulutus kaikille työntekijöille, keskiturvatason alueilla, jotka ovat tekemisissä potilaiden kanssa Taso 4: Kehittyneempikoulutus kaikille työntekijöille korkean turvatason alueilla, jotka ovat tekemisissä potilaiden kanssa Taso 5: Asiantuntijakoulutus henkilöille, jotka ovat avainasemassa väkivallan hallinnan suunnittelussa ja strategian luomisessa Sama kuin edellä Sama kuin edellä 2 vuoden sisällä työpaikan vastaanottamisesta

21 Yksikkötaso työpaikan uskomusten ja uhkatilanteiden selvittäminen uhkatilanteiden tunnistaminen ja väkivaltaisten asiakkaiden tunnistaminen henkilöstön toiminnan harjaannuttaminen ja koulutus palveluympäristön ja työolojen erittely potilaiden hoitoisuuden arviointi ja toiminnan jatkuva suunnittelu ennakoiva toiminta; uhat ja turvallisuusriskit sekä tilojen että henkilöiden suhteen sopimukset toimintamalleista eri tilanteissa esim. laatukäsikirjan ohjeistukset ja tiedotus, turvatarkastukset ym.

22 Yksilötaso Yksilön ajattelu ja toiminta on kaiken perusta yksilön on aina muistettava, että turvallisuus työyhteisössä koostuu yksilöiden toiminnasta oma toiminta on aina suhteessa muihin yksikön toimintaohjeiden ja mallien hallinta kirjaamisen merkitys ( tapahtumaselosteet ) tapahtumien jälkeen oman osuuden merkityksen tarkastelu oma suhde väkivaltaan ja kriisitilanteisiin aikaisempien kriisitilanteiden tuoma kokemus

23 Aggressio, konflikti, väkivalta Aggressio on tunnetila Ei ole sinällään hyvä eikä paha asia. Ihminen on luonnostaan aggressioon kykenevä olento. Aggressiivinen käyttäytyminen on toimintaa, joka tähtää toisen vahingoittamiseen voi ilmetä myös henkisellä tasolla: pelottelu, painostaminen, uhkailu yms. Väkivalta on fyysisen toiminnan tasolla ilmenevää aggressiivista käyttäytymistä, joka pyrkii toisen ihmisen tai ympäristön fyysiseen vahingoittamiseen ML 23

24 Väkivaltatilanteen osatekijät Toimintayksikön eettiset käytännöt Olosuhteet eli tilannetekijät Fyysinen ympäristö Sosioemotionaaliset ympäristötekijät Kulttuuriset tekijät Asenteet POTILAS Vuorovaikutus TYÖNTEKIJÄ: HOITAJA,LÄÄKÄRI Ja juridiset säännöt ML 24

25 Syitä aggression ja väkivallan esiintymiseen provokaatio Riittämätön tieto - taito Psyykkiset tekijät Ahdistus ja pelko lääkitys Fyysiset tekijät rajoitukset päihteet Viestintä / vuorovaikutus Henkilökunta Henkilökunnan aggressioon vaikuttavia tekijöitä.ppt Sosiaaliset syyt ympäristö ML 25

26 Kolme eettistä näkökulmaa kriittiseen hoitotilanteeseen VELVOLLISUUSETIIKKA: (Kant) -tunnollinen velvollisuuksien noudattaminen HYÖTYMORAALI: -pyrkimys parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen (Mill) JULKITUODUT ARVOT KÄTKETYT ARVOT Tunne-etiikka Intuitiivinen tunne oikeudenmukaisesta ratkaisusta Oma käsitys oikeasta ja väärästä Todellinen oikeamielisyys tai toisaalta mahdollisuus omille pimeille MLvoimille 26

27 PERUSOIKEUKSIEN KUNNIOITTAMINEN JA YLLÄPITÄMINEN ARVOKKUUS JA KUNNIOITUS YKSILÖLLISYYS HYVÄNTAHTOISUUS HAITTOJEN JA VAARAN VÄLTTÄMINEN VALINNANVAPAUS JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUS SAMANARVOISUUS ALENTAVAN JA EPÄINHIMILLISEN KOHTELUN VÄLTTÄMINEN ML 27

28 Jos sinulle tulee tunne, että toinen on idiootti, niin pidä huoli ettei toinen tunne samoin Totti Karpela ML 28

29 KIITOS! ML 29

30 ML 30

31 ML 31

32 ML 32

33 ML 33

34 ML 34

35 ML 35

36 ML 36