ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 65 JA 66, (nk. Tyllin pellot, 1. vaihe)

Transkriptio

1 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 65 JA 66, (nk. Tyllin pellot, 1. vaihe) ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE

2 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Kaustarin kylän kortteleita 65 ja 66 sekä puisto ja tiealueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu 17. kaupunginosan yleisin tien alue, 160. kaupunginosan kortteli 2 sekä 161. kaupunginosan katualue. Kaavan tunnus: 160/2 Kaavan päiväys: Kaavan laatija: Kokkolan kaupungin kaavoituspalvelut, PL 43, Kokkolan kaupunki / kaavoituspäällikkö Jouni Laitinen Kaavan suunnittelija: asemakaavasuunnittelija Mikko Hyyppä, p , sähköposti: etunimi.sukunimi@kokkola.fi Kaavavalmistelija: Sirkka Surma Aho Kaupunkirakennelautakunta: OAS Vireille tulosta ilmoittamisen päivämäärä: Kaupunkirakennelautakunta: luonnosvaihe Kaupunkirakennelautakunta: ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginvaltuusto: 1.2 Kaava alueen sijainti Kaava alue sijaitsee Heinolan liike ja työpaikka alueen itäreunassa Jyväskyläntien ja Kahvitien välisellä alueella. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Asemakaavan muutos 160. kaupunginosan korttelit 65 ja 66 (nk. Tyllin pelto, 1. vaihe). Asemakaavan muutoksella päivitetään vanhentunut asemakaava ja lisätään tonttitarjontaa Heinolan alueella. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo

3 1.5 Luettelo selostuksen liitteistä TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavatyön sisältö Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE LIITTEET

4 1.5 Luettelo selostuksen liitteistä Liite 1 Ote maakuntakaavasta Liite 2 Ote yleiskaavasta Liite 3 Ote ajantasa asemakaavasta Liite 4 Pohjakartta Liite 5 Maanomistuskartta Liite 6 Heinola Linnusperä Indola kaavarunkoluonnos Liite 7 Heinola Linnusperä Indola hulevesiselvitys, suunnitelmakartta Liite 8 Ote aluevaraussuunnitelmasta Liite 9 A Havainnekuvaluonnos Liite 9 B Asemapiirrosluonnos 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaupunginhallitus päätti alueen vanhentuneen asemakaavan muuttamisesta kokouksessaan : 1. määrätä 160. kaupunginosan korttelit 64, 65, 66, 73 ja 74 sekä puisto ja katualueelle MRL:n 53 :n mukaisen rakennuskiellon ja siihen liittyvän MRL:n 128 :n mukaisen toimenpiderajoituksen asemakaavamuutoksen laatimista varten. 2. määrätä MRL:n 202 :n perusteella, että päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Koska voimassaoleva asemakaava on vanhentunut ja ristiriidassa alueen kehittämistarpeiden kanssa, niin tulevan maankäytön selvittämiseksi alueelle asetettiin rakennus ja toimenpidekielto. Kaupunkirakennelautakunta päätti kokouksessaan hyväksyä osallistumis ja arviointisuunnitelman ja ilmoittaa osallisille asemakaavan muutoksen vireille tulosta. Ilmoitus vireille tulosta julkaistiin paikallisissa lehdissä sekä kaupungin Internet sivulla virallisten ilmoitusten palstalla Osallistumis ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä välisen ajan. Osallistumis ja arviointisuunnitelmaan ei jätetty huomautuksia. MRL 66 edellyttämä viranomaisneuvottelu pidettiin

5 Kaavaprosessin tulevat vaiheet on kuvattu kappaleessa Asemakaavatyön sisältö Asemakaavalla muodostuu 17. kaupunginosan yleisen tien alue, 160. kaupunginosan kortteli 2 sekä 161. kaupunginosan katualuetta. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Toteutus alkanee asemakaavan muutoksen vahvistuttua loppuvuodesta LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alueen eteläreunassa on 1990 luvun vaihteessa valmistunut liikerakennus, jossa toimii useampi yritys. Koilliskulmauksessa sijaitsee Destia Oy:n tukikohta. Muu osa alueesta on rakentamatonta viljelyksessä olevaa peltoa. Alueen pohjoisosaan rajautuu 110 kv:n suurjännitelinja. 5

6 Ilmakuva Blom 2014 I Luonnonympäristö Alueen rakentamaton osa on viljelyskäytössä olevaa peltoa. 6

7 3.1.3 Hulevesiselvitys FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n laatima Heinolan Linnusperän Indolan alueen hulevesiselvitys on valmistumassa. Työssä on laadittu Suntin varren pyörätien, Heinolan työpaikka alueen eteläosan ja Koppisentien, Linnusperän ja Indolan työpaikka alueen kaavarunkoalueen hulevesiselvitys. Tarkasteltavan kaavarunkoalueen pinta ala on kokonaisuudessaan noin 2,9 km2. Kaavarunkoalueen ulkopuolella on huomioitu keskustaajaman 2030 yleiskaavaluonnoksen maankäyttömuutokset tarkasteltavan valuma alueen osalta. Työssä on laadittu nykytilanneselvitys alueen hydrologiasta, maaperästä ja topografiasta, maankäytöstä, pohjavesiolosuhteista ja luontoarvoista. Vaikutusarvioinnit laadittiin myös suunnitellun maankäytön mukaiselle tilanteelle. Vaikutusarvioiden ja tarkastelujen perusteella on laadittu yleissuunnitelma hulevesien hallinnasta. Tavoitteena oli laatia ympäristöolosuhteet ja luonnonarvot huomioiva, mutta samalla teknistaloudellisesti hyvin toteutettava ratkaisu. (liite 6) Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n laatima kaupallinen selvitys valmistui keväällä Työn tavoitteena oli laatia Keski Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys ja sitä tarkentava Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys ovat lähtökohtana Keski Pohjanmaan kaupan vaihemaakuntakaavassa sekä Kokkolan keskustaajaman yleiskaavassa ja asemakaavoissa tehtäville kaupan sijoittumista ja mitoitusta koskeville kaavaratkaisuille. Selvitysten kohteena on koko kaupallinen rakenne: päivittäistavarakauppa, paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa ja muu erikoiskauppa. Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys palvelee ennen kaikkea Kokkolan keskustaajaman yleis ja asemakaavoitusta, mutta myös muita Kokkolan yleiskaava ja asemakaavahankkeita. Kaupan sijoittumista ja mitoitusta koskevat suositukset on laadittu yleiskaavaa palvelevalla tarkkuustasolla. Näin tarkastelussa on painotettu merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden lisäksi myös merkitykseltään paikallisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisperiaatteita. Selvityksessä on otettu huomioon Kokkolan asema maakunnallisena kaupan keskuksena. MRL:n voimaan tulleeseen muutokseen sisältyvän siirtymäsäännöksen mukaisesti vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää sovelletaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan alkaen. Kaikki yli kerrosneliömetrin myymälät ovat lähtien vähittäiskaupan suuryksikköjä kaupan toimialasta riippumatta (MRL 71 a ). Myymälän kerrosalaan lasketaan varsinaisen myyntiin käytettävän osan kerrosala sekä myymälän edellyttämät muut tilat, kuten varastot, sosiaaliset tilat, jätehuollon tilat ja muut tähän rinnastettavat tilat. 7

8 3.1.5 Kokkolan liikenneverkkosuunnitelma, Valtateiden 8 ja 13 aluevaraussuunnitelma (liite 8) Suunnitelma valmistui marraskuun lopulla Suunnitelman tavoitteissa on mainittu mm. Nykyinen valtatie 8 kulkee Kokkolan keskustan halki ja valtatie 13 päättyy Kokkolan keskustassa valtatiehen 8. Nykytilanteessa valtateillä on sujuvuus ja turvallisuusongelmia niin keskusta kuin maaseutujaksollakin. Kokkolan kaupunki on laatimassa keskustaajaman yleiskaavaa Tämä selvityksen tavoitteena on määrittää yleiskaavoitusta ja jatkosuunnittelua varten tie ja katuverkon pää ja kokoojaväylät jalankulun ja pyöräilyn tärkeimmät väylät nykyisille valtateille tarvittavat toimenpiteet ja ohikulkutien eritasoliittymien sijainnit ja geometria. Valtateiden laatutasoa halutaan parantaa. Tavoitteena vanhoilla teillä on tyydyttävä ja uusilla väylillä hyvä laatutaso. Etelä Pohjanmaan ELY keskus ja Kokkolan kaupunki käyttävät suunnitelmaa ohjeellisena jatkosuunnittelun pohjana ja maankäyttösuunnittelun taustaselvityksenä. Kiireellisimpien hankkeiden jatkosuunnittelu, rahoituksen järjestely ja toteutuksen järjestelyt käynnistetään mahdollisimman nopeasti Maanomistus Suunnittelualue on yksityisten ja kaupungin omistuksessa, Kahvitien tiealueen omistaa valtio. (liite 5) 3.2 Suunnittelutilanne Kaava aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaavassa kaava alue on taajamatoimintojen aluetta. (liite 1). Maakuntakaavan 5. vaihekaava on parhaillaan laadittavana. Keski Pohjanmaan vähittäiskaupan mitoitusselvitykseen perustuva vähittäiskaupan vyöhykkeen laajenemisalue kattaa nyt käsillä olevan asemakaavaalueen. 8

9 Vähittäiskaupan vyöhykkeet laadittujen selvitysten perusteella. Asemakaava alue osoitettu ympyrällä. 9

10 YLEISKAAVA Yleiskaava 2010 (oikeusvaikutukseton): Suunnittelualue on yleiskaavassa yksityisten palveluiden ja teollisuuden aluetta (PT). (liite 2) ASEMAKAAVA Suunnittelualueella on voimassa Kaarlelan kunnan aikainen asemakaava (rakennuskaavana laadittu). (liite 3) POHJAKARTTA Suunnittelualueen pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. (liite 4) 4 ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Alueen voimassa oleva asemakaava on vanhentunut ja ristiriidassa alueen kehittämistarpeiden kanssa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Kokkolan kaupunki. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan käynnistää asemakaavan muutoksen laatimisen alueelle. Asemakaavatyö on mukana kaupunginhallituksen hyväksymässä vuoden 2016 kaavoitusohjelmana toimivassa kaavoituskatsauksessa, "Kokkolan kaavoituskatsaus 2016". 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavoitusmenettely järjestetään ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedotetaan niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta koko asemakaavatyön valmistelun ajan. (MRL 62 ) Osalliset Maanomistajat, asukkaat: lähiympäristön kiinteistönomistajat ja asukkaat 10

11 Viranomaiset: Etelä Pohjanmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus Keski Pohjanmaan liitto K.H. Renlundin museo Keski Pohjanmaan maakuntamuseo Museovirasto Rakennus ja ympäristölautakunta Kenet Oy Kokkolan Energia Oy Liikelaitos Kokkolan Vesi Asemakaavatyön vireilletulo Kaupunkirakennelautakunta päätti kokouksessaan hyväksyä osallistumis ja arviointisuunnitelman ja ilmoittaa osallisille asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vireille tulosta. Ilmoitus vireille tulosta julkaistiin paikallisissa lehdissä sekä kaupungin Internet sivulla virallisten ilmoitusten palstalla Osallistumis ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä välisen ajan. Osallistumis ja arviointisuunnitelman ei jätetty huomautuksia Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Tulevat vaiheet: Kaupunkirakennelautakunta päätti kokouksessaan lähettää asemakaavaluonnoksen keskeisille osallisille valmisteluvaiheen kuulemista varten. Kaupunkirakennelautakunta päätti kokouksessaan xx hyväksyä kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville asetettavaksi ja lähettää sen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä välisen ajan. Asiaan antoivat lausuntonsa Destia Oy sekä Museovirasto ja pelastusviranomainen. 11

12 Destia Oy toteaa lausunnossaan, että sen omistama kiinteistö voidaan kaavoittaa suunnitellun mukaisesti liike ja toimitilarakennusten (KM 1) alueeksi, mutta Destia tulee käyttämään kiinteistöä jatkossakin nykyisessä käytössä. Näin ollen Destialla ei ole halukkuutta osallistua kaavoituksesta aiheutuviin maankäyttömaksuihin ja muihin kustannuksiin. Museovirastolla ei ole asiaan arkeologisen kulttuuriperinnön osalta huomautettavaa. Pelastusviranomainen edellyttää, että pelastusajoneuvojen pääsy kohteisiin tulee riittävässä laajuudessa turvata. Sammutusveden riittävän saatavuuden turvaamiseksi pelastusviranomainen suosittelee palovesiasemaverkoston rakentamista alueelle. Kaavaehdotus julkisesti nähtävillä xx.xx. xx.xx Asiasta saatiin/ei saatu muistutuksia. Kaupunginhallitus päätti xx.xx.2016 xxx esittää valtuustolle, että se hyväksyy asemakaavaehdotuksen. Kaupunginvaltuusto päätti xx.xx.2016 xx hyväksyä asemakaavaehdotuksen Kaavamuutoksen hyväksymisestä koskevasta päätöksestä ilmoittaminen ja tiedottaminen: kuulutus lehdessä kirje niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja ilmoittaneet osoitteensa päätös viivytyksettä tiedoksi alueelliselle ELY keskukselle ja ilmoitus muille maankäyttö ja rakennusasetuksen 94 :ssä mainituille tahoille Kaavan lähettäminen tiedoksi: Vahvistunut asemakaava lähetetään maankäyttö ja rakennusasetuksen 95 :ssä mainituille tahoille Viranomaisyhteistyö MRL 66 mukainen viranomaisneuvottelu on pidetty Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueen rakentaminen tämän päivän maankäyttötarpeiden mukaisesti. 12

13 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Kaavoitettavan alueen kokonaispinta ala on n. 6,1 ha, josta K aluetta on n. 5,4 ha ja katualuetta ja liikennealuetta n. 0,6 ha. K korttelialueella rakennusoikeus on e=0,5 ja kerrosluku kaksi Palvelut Alueella olevassa liikerakennuksessa toimii auto ja sähköalan yrityksiä. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet LIIKE JA TOIMITILARAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAA SIJOITTAA VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖN KM Muut alueet katualue 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutoksella alue liittyy rakenteeltaan Heinolan alueen laajempaan liike ja työpaikka alueeseen. Alueen kaupallinen mitoituspohja on selvitetty erillisessä aiemmin kuvatussa (3.1.4) selvityksessä. Liikenteelliset ratkaisut perustuvat samoin erilliseen selvitykseen (kohta 3.1.5). Lisääntyvän liikenteen aiheuttamat vaikutukset ovat hallittavissa selvityksen mukaisin toimenpitein. Asemakaavan toteutumisella on merkittävä vaikutus valtatien 13 kaupunkikuvaan kun avoin pelto muuttuu rakennetuksi liikealueeksi. Alueen tulevaa ilmettä on hahmotettu havainnekuvien avulla (Liite 9a ja 9b) Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vanha peltoalue muuttuu liikerakennusten alueeksi. Hulevesien hallinta tulee perustua erillisen selvityksen suosituksiin. 13

14 5.5 Ympäristön häiriötekijät Vt 13:n eli Jyväskyläntien liikenne tuottaa melua, jonka taso päiväaikaan on enimmillään noin 55 db. Alueen pohjoisreunassa kulkee 110 kv:n sähkölinja, jonka tilavaraus vaikuttaa rakennusten sijoitteluun Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty asemakaavakartassa. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaava alueen toteuttaminen alkanee kaavamuutoksen vahvistuttua. KOKKOLASSA Jouni Laitinen kaavoituspäällikkö 14