Ekosysteemipalveluiden tutkimuksesta hallintaan

Transkriptio

1 SUOMEN YMPÄRISTÖ Ekosysteemipalveluiden tutkimuksesta hallintaan kirjallisuuskatsaus ja tapaustarkasteluita LUONTO Eeva Primmer, Leena Kopperoinen, Outi Ratamäki, Janne Rinne, Petteri Vihervaara, Elina Inkiläinen, Olga Mashkina ja Pekka Itkonen Suomen ympäristökeskus

2

3 SUOMEN YMPÄRISTÖ Ekosysteemipalveluiden tutkimuksesta hallintaan kirjallisuuskatsaus ja tapaustarkasteluita Eeva Primmer, Leena Kopperoinen, Outi Ratamäki, Janne Rinne, Petteri Vihervaara, Elina Inkiläinen, Olga Mashkina ja Pekka Itkonen Helsinki 2012 Suomen ympäristökeskus

4 SUOMEN YMPÄRISTÖ Suomen ympäristökeskus Kansikuva: Vastavalo Taitto: DTPage Oy Julkaisu on saatavana myös internetistä: Edita Prima Oy, Helsinki 2012 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (pain.) PEFC/

5 ESIPUHE Pidämme suurinta osaa ekosysteemipalveluista itsestään selvinä. Ekosysteemit ennallistamista vuoteen 2020 mennessä. yhdeksi ekosysteemipalveluiden hallinnan keskeisimmäksi haasteeksi. Ratkaisuksi Ekosysteemipalveluihin perustuva lähestymistapa antaa mahdollisuuden vä Suomen ympäristö

6 Suomen ympäristö

7 SISÄLTÖ Esipuhe Tausta ja raportin tarkoitus...9 OSA 1 Kirjallisuuskatsaus Ekosysteemipalveluiden kokonaisvaltainen tarkastelu ja hallinta Ekosysteemipalvelut: järjestelmä ja hyötyvirrat Ekosysteemipalvelut kytkevät luonnon ja yhteiskunnan Ekosysteemipalveluiden tarkastelu paikkatiedon ja mallien avulla Mallit ekosysteemipalvelututkimuksen tukena Hyöty- ja arvottamistarkastelut sekä niiden soveltaminen Taloudellisten arvojen hyödyntäminen päätöksenteon ja hallinnan tukena Ekosysteemipalvelut maankäytön ohjauksessa kaupunkiseutujen suunnittelu ja viherrakenne Ekosysteemipalvelut maankäytön muutoksen arvioinnissa Hallinnan tuki Aineistot ja päätöstuki tutkimuksesta Sopeutuva hallinta Hallinnan ja päätöksenteon tuen institutionaaliset edellytykset...41 Suomen ympäristö

8 OSA 2 Tapaustarkastelut Ekosysteemipalvelut luonnonvaroja, maankäyttöä ja luonnonsuojelua koskevassa päätöksenteossa Ekosysteemipalvelut uusissa luonnonvaroja koskevissa ohjelmissa Tausta ja menetelmä Luonnonvaraseloteko Kansallinen metsäohjelma Suostrategia...51 Tiedonhankinnallisia velvollisuuksia tasapainottamaan Yhteenveto ohjelmien ekosysteemipalvelunäkökulman hyödyntämisestä Ekosysteemipalvelut Helsingin Östersundomin ja Lahden Kytölän aluesuunnitteluprosessissa ja viherrakenteessa...56 menetelmät Östersundom Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen Östersundomin ja Kytölän kaavoituksessa...59 Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen kaavoitusdokumenteissa Tuotantopalvelut Tukipalvelut mahdollisuudet Ekosysteemipalveluihin liitetyt oikeudet...72 Ekosysteemipalveluihin liitetyt velvollisuudet...73 perusteluissa Ekosysteemipalveluiden soveltuvuus alueiden käytön Suomen ympäristö

9 9 Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja ekosysteemipalvelut Tarkastelun tausta ja menetelmät Maanomistajien ekosysteemipalvelunäkemykset ja Pohjois-Karjalan suot ja ekosysteemipalvelut Soiden tarjoamat ekosysteemipalvelut Soiden ekosysteemipalveluiden lehtikirjoitustarkastelut Yhteenveto ekosysteemipalveluiden hyötyjen ja arvojen arvioimisesta ja hallinnasta Ekosysteemipalveluiden tarkastelun ja hallinnan mahdollisuudet Lähteet...89 Liitteet Kytölän ja Östersundomin tapaustutkimuksissa analysoitu Kytölän ja Östersundomin tapaustutkimuksissa haastatellut henkilöt kehitetyt ekologiset ja ekosysteemipalveluja kuvaavat Analysoitu soita koskeva lehtikirjoitusaineisto Kartat Helsingin Östersundomin ja Lahden Kytölän ekosysteemipalvelutarkasteluista Suomen ympäristö

10 8 Suomen ympäristö

11 tunnistetaan ekosysteemien merkitys luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle mennessä. Suomen ympäristö

12 Tuotantopalvelut Ravinto, raaka-aineet: vesi, puu, polttoaine, geenivarat, lääkeaineet Säätelypalvelut Ilmaston, veden määrän ja laadun, maaperän ravinne- ja saastepitoisuuden säätely, tautien ja tuholaisten säätely, pölytys, eroosion ja luonnonkatastrofien säätely Kulttuuripalvelut Virkistys, oppiminen, esteettiset ja henkiset kokemukset, identiteetti Tukipalvelut Maanmuodostus, yhteyttäminen ja ravintokierto, veden kierto Luonnon monimuotoisuus mahdollistaa kaikkien palveluiden kestävän tuotannon Kuva 1.1. Ekosysteemipalvelut (sovellettu lähteestä: MA 2005). vuorovaikutukseen. Taustalla on pyrkimyksiä tunnistaa luonnon monimuotoisuuden 10 Suomen ympäristö

13 ekosysteemipalveluiden välisten suhteiden ymmärtämistä. Suomen ympäristö

17 2.1 Ekosysteemipalvelut: järjestelmä ja hyötyvirrat 2.2 Ekosysteemipalvelut kytkevät luonnon ja yhteiskunnan Suomen ympäristö

18 tukipalveluiden huomioimista. Vuosituhannen ekosysteemiarvion tarkoituksena oli tuoda korostetusti esille ih 2.3 Ekosysteemipalvelukäsitteen perustelut avointa vuoropuhelua. 16 Suomen ympäristö

19 Argumentaatio 1: Ekosysteemipalvelut ovat ekologisia toimintoja yleensä Ekosysteemipalvelut ovat riippuvaisia luonnon monimuotoisuudesta Argumentaatio 2: Ekosysteemipalvelut ovat peräisin luonnosta; niistä saatava hyöty sen sijaan on yhteiskunnallinen ilmiö niiden välinen vuorovaikutus ei ole keskeinen tutkimuksen tai hallinnan kohde. Argumentaatio 4: Ekosysteemipalvelut syntyvät luonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutuksesta Suomen ympäristö

20 2.4 Ekosysteemipalveluiden hallinnan periaatteet ja haasteet ekosysteemien toiminnat varmistetaan. 18 Suomen ympäristö

21 kasvavaa huomiota. Ekosysteemipalveluiden vaalimista voidaan edistää sellaisella Suomen ympäristö

23 3 Ekosysteemipalveluiden tarkastelu uusilla tarkasteluilla hyvinkin suoraan. 3.1 Mallit ekosysteemipalvelututkimuksen tukena tulevaisuuden mahdollisuuksia. Suomen ympäristö

24 Laatikko 3.1. Ympäristöä kuvaavien mallien luokitteluperiaatteet (Wainwright & Mulligan 2004). vuoden aikana. 22 Suomen ympäristö

25 3.2 Indikaattoreiden valinta ja ekosysteemipalveluiden mittaaminen Suomen ympäristö

26 24 Suomen ympäristö ekosysteemipalveluiden suhde on yksi keskeisistä ekosysteemipalvelututkimuksen ennen kaikkea erilaisten toiminnallisten ryhmien suurempi määrä tukevat biomassan monimuotoisuuden merkitystä ekosysteemipalveluille tulee tarkastella monella ta

27 niiden soveltaminen 4.1 Arvottamistarkastelujen perustana ihmisten kokemat hyödyt 12 Suomen ympäristö

28 Ekosysteemit ja biodiversiteetti Inhimillinen hyvinvointi (yhteiskunnallinen ja kulttuurinen konteksti) Biologinen ja fyysinen rakenne tai prosessi (esim. kasvillisuuspeite tai biomassan nettotuotanto) Toiminto (esim. hiilen, veden ja ravinteiden kulku) Palvelu (esim. ainespuu, energiapuu, ravinteiden pidätys, maisema) Hyöty (esim. palveluista saatavat hyvinvointi-, terveys-, ja turvallisuusvaikutukset) Taloudellinen arvo (esim. markkinahinta, korjauskustannus, maksuhalukkuus) Potschin (2010). 26 Suomen ympäristö

29 4.2 Taloudelliset arvottamismenetelmät Kokonaisarvomenetelmä yhdistää käyttöarvon ja käytöstä riippumattoman arvon teemipalveluiden kokonaisarvon laskelma on havainnollinen esimerkki menetelmän Markkinattomien arvojen tarkastelut Suomen ympäristö

30 kuvata laadullisesti. Suorat arvottamismenetelmät 28 Suomen ympäristö

31 ominaisuuksiin. Muut ekosysteemipalveluiden arviointia tukevat menetelmät ekosysteemipalveluiden arvioimiseen uusia menetelmiä. Esimerkiksi nk. palveluiden Suomen ympäristö

32 4.3 Taloudellisten arvojen hyödyntäminen päätöksenteon ja hallinnan tukena Kustannus-hyötyanalyysi ja kustannus-vaikuttavuusanalyysi 30 Suomen ympäristö

33 Monikriteerianalyysi vaihtosuhteiden tarkastelun. Esimerkiksi voidaan verrata erilaisten hakkuumäärien hyvin voimakkaastikin analyysin lopputulokseen. Toisaalta nämä painotukset vas Ekosysteemipalveluiden tuotannon ohjaus herännyt suuri mielenkiinto ekosysteemipalveluiden tuotannon taloudelliseen Suomen ympäristö

34 Hyötyjen jakautuminen ja arvottamisen institutionaaliset seuraukset yleistämiseen varsin suuret. teellisessä tutkimuksessa tehtävä ekosysteemipalveluiden arviointi tekee oletuksia 32 Suomen ympäristö

35 5.1 Kaupunkien ekosysteemipalveluiden määritteleminen, mittaaminen ja paikkaan sitominen Suomen ympäristö

36 5.2 Arviointi maankäytön suunnittelun tukena 34 Suomen ympäristö

37 vällisen kaupunkikehityspolitiikan syntymisen. 5.3 Ekosysteemipalvelut maankäytön muutoksen arvioinnissa Suomen ympäristö

38 36 Suomen ympäristö kokonaisarvon muutos.

40 6.1 Aineistot ja päätöstuki tutkimuksesta 38 Suomen ympäristö

41 Laatikko 6.1. Ekologiset toiminnot hallinnan lähtökohtana. Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen luonnehtiminen Pressures / paine Response / toimenpide Laatikko 6.2. Ekosysteemipalveluiden tuotantomalli hallinnan tukena (Rounsevell ym. 2010). Lasketaan vaikutukset palveluihin olemassa olevat vaihtoehdot Suomen ympäristö

42 Laatikko 6.3. Kolme ekosysteemipalveluiden hallinnan valtavirtaistamisen vaihetta (Cowling ym. 2008). Arviointivaihe: huomioivat tarkastelutavat. Toteutusvaihe: 6.2 Sopeutuva hallinta 40 Suomen ympäristö

43 arkitiedon välisessä vuorovaikutuksessa. 6.3 Hallinnan ja päätöksenteon tuen institutionaaliset edellytykset tyviä velvollisuuksia. Suomen ympäristö

45 Tapaustarkastelut Suomen ympäristö

47 7 Ekosysteemipalvelut uusissa 7.1 Tausta ja menetelmä Suomen ympäristö

48 7.2 Luonnonvaraseloteko elementiksi vastuullisessa luonnonvarataloudessa. Ekosysteemipalvelulähestymis Laajasti taloudellisia hyötyjä leilla luonnonvaramarkkinoilla. Luonnonvarat mahdollistaisivat monien kansalaisten toimeentuloa. 46 Suomen ympäristö

49 luonnonvaramarkkinoille. Suomen ympäristö

51 7.3 Kansallinen metsäohjelma 2015 Monia hyötyjä metsistä monipuolinen met- Luonnon monimuotoisuus ei ole pelkästään itseisarvo, vaan monimuotoiset ja hyvin Suomen ympäristö

52 - Velvollisuudet hallinnonalojen ja toimijoiden vastuissa 50 Suomen ympäristö

53 Metsäalan toimijoiden ja kaikkien suomalaisten oikeudet Metsiä halutaan vaalia ja suojella Perinteisistä metsäpolitiikalla edistetyistä oikeuksista esiin nousivat metsänomis osapuolten oikeus toimivaan tieverkkoon sekä puumarkkinaosapuolten oikeus toi 7.4 Suostrategia Runsaasti palveluja, mutta kenen palveluja? - Suomen ympäristö

54 Suot ja turvemaat Kulttuuripalvelut Säätelypalvelut Säilyttävät palvelut Tuotantopalvelut Tukevat palvelut l Raaka-aine puu, turve (kasvualusta-, maanparannus-, ympäristö-, kylpyja hoitoturve, tekstiilit, kosmetiikka, lääkeaineet, koristeet) l l l Energia (turve, puu, ruokohelpi), myös biopolttoaine Maanviljelyn tuotteet Syötävät luonnonvarat (marjat, sienet, yrtit, muut kasvit) ml. riista (metsästys, kalastus) l l l l l Paikallisen ja globaalin ilmaston säätely (hiilivarasto, hiilinielu) Veden säätely (tulvasuojelu, pohjaveden säätely) Veden puhdistus (valuma-alueet, pintavalutuskentät) Eroosiosäätely (maan muodostuminen) Kasvien pölyttyminen (luonnontuotteet) l Geneettinen, lajistollinen ja elinympäristöllinen monimuotoisuus tulevaisuutta varten l l l l Virkistyskäyttö ( marjastus, sienestys, metsästys, kalastus, retkeily) Turismi, luontomatkailu (luonnon monimuotoisuus, maisema, esteettinen elämys, hiljaisuus) Tutkimus, tiede ja opetus (historia) Terveys, hyvinvointi (fyysinen, henkinen) l l l l Hiilensidonta Fotosynteesi Ravinteiden sidonta ja kierto Veden kierto - 52 Suomen ympäristö

55 Tiedonhankinnallisia velvollisuuksia tasapainottamaan perinteisiä käyttöoikeuksia keuksia. selvitysten varaan. Suomen ympäristö

56 suuden määrän lisääminen Yhteenveto ohjelmien ekosysteemipalvelunäkökulman hyödyntämisestä odotetaan. 54 Suomen ympäristö

57 välineinä. Suomen ympäristö

58 viherrakenteessa 8.1 Tausta ja maankäytön suunnittelun tarkastelussa käytetyt menetelmät tärkeää. 56 Suomen ympäristö

59 suuksia ekosysteemipalveluihin liitetään. sa Oikeuksia koskevat ekosys 8.2 Tarkastellut suunnittelutilanteet Kytölä Suomen ympäristö

61 Östersundom 8.3 Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen Östersundomin ja Kytölän kaavoituksessa Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen kaavoitusdokumenteissa Suomen ympäristö

62 Kulttuuripalvelut 60 Suomen ympäristö

63 dollisuuksia talviurheilulle. Säätelypalvelut säätelyssä. Suomen ympäristö

64 Tuotantopalvelut Tukipalvelut 8.4 Ekosysteemipalveluiden ja niitä tuottavien alueiden sijoittuminen havaitsemiseksi. 62 Suomen ympäristö

65 Taulukko 8.1. Kaupunkien tapaustutkimusalueiden ekosysteemipalveluiden analysoinnissa käytetyt Mittari Käytetty tietoaineisto Luonnon ydinalueet (min 100 ha) monimuotoisuus, virkistys, ympäristökasvatus, hiilensidonta Kansallinen CORINE 2006 Land Use and Land Cover Luonnon ydinalueiden kytkeytyneisyys Ekologisesti tärkeät kaupunkimetsät (kasvillisuuden kannalta) (min 3 ha) Virkistykseen sopivat viheralueet (min 1,5 ha) 300 m etäisyydellä virkistykseen sopivasta viheralueesta (min 1,5 ha) asuvat asukkaat Virkistykseen sopivien viheralueiden (min 1,5 ha) mahdollinen käyttöpaine monimuotoisuus, virkistys monimuotoisuus, virkistys, ympäristökasvatus Kansallinen CORINE 2006 Land Use and Land Cover Kansallinen CORINE 2006 Land Use and Land Cover, Kaavakartta Virkistys, maisema, ympäristökasvatus Kansallinen CORINE 2006 Land Use and Land Cover, Kaavakartta Virkistys, ympäristökasvatus, maisema Kansallinen CORINE 2006 Land Use and Land Cover, Kaavakartta luonnon monimuotoisuus Kaavakartta, Väestörekisteri Vapaa rantaviiva Virkistys, maisema, ympäristökasvatus Rantaviiva, Kiinteistörekisteri, Väestörekisteri 1000 m etäisyydellä vapaasta rantaviivasta asuvat asukkaat Rantametsät (50 m vyöhyke) (100 m vyöhyke) Virkistys, maisema, ympäristökasvatus Melun pienentäminen, ilmansaasteiden pidättäminen, maisema Rantaviiva, Kiinteistörekisteri, Väestörekisteri Kansallinen CORINE 2006 Land Use and Land Cover, Rantaviiva Kansallinen CORINE 2006 Land Use and Land Cover, Digiroad, Kaavakartta Vedentuotanto Maakuntakaava Läpäisevät maa-alueet (pinnoittamaton maa) kulttuurikohteet Maisemallisesti arvokkaat alueet Vedenpidätys, vedenlaatu, hiilensidonta, luonnon monimuotoisuus, virkistys, ympäristökasvatus, maisema Maisema, virkistys, ympäristökasvatus, kulttuuriperintö Maisema, virkistys, ympäristökasvatus, kulttuuriperintö ympäristökasvatus, virkistys Kansallinen CORINE 2006 Land Use and Land Cover, Kaavakartta Arvokkaat kulttuuriperintökohteet (Museovirasto) Maakuntakaava Suomen ympäristö

66 Kytölän alueen ekosysteemipalveluiden sijoittuminen 64 Suomen ympäristö

68 Kuva 8.3. Ekosysteemipalveluiden päällekkäinen esiintyminen Kytölän asemakaava-alueella nykytilanteessa. Kuva 8.4. Ekosysteemipalveluiden päällekkäinen esiintyminen Kytölän asemakaava-alueella suunnitelman toteutumisen perusteella analysoituna. 66 Suomen ympäristö

69 SYKE SYKE (osittain Metla, MMM, MML, VRK) SYKE, Metsähallitus, ELY-keskukset Museovirasto SYKE, GTK VTJ/VRK 4/2010 Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/11 Digiroad-aineisto: Liikennevirasto/Digiroad 2010 Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L4659 $ # # Kytölä Vesistöt Muinaisjäännös m Ekosysteemipalveluiden lkm Kytölän asemakaava-alueella nykytilanteessa. Mitä tummemman vihreä alue on, sitä enemmän sillä on ekosysteemipalve- Suomen ympäristö

70 Östersundomin ekosysteemipalveluiden sijoittuminen Östersundomin rakentaminen käytetyn yleiskaavaluonnosehdotuksen mukaisesti toksen mahdollisesti mukanaan tuomalle merenpinnan nousulle. 68 Suomen ympäristö

71 alueen asukkaille. Kuva 8.6. Ekosysteemipalveluiden päällekkäinen esiintyminen Östersundomin yleiskaava-alueella nykytilanteessa. Suomen ympäristö

72 SYKE SYKE (osittain Metla, MMM, MML, VRK) Museovirasto SYKE/GTK VTJ/VRK 4/2010 Digiroad-aineisto Liikennevirasto/Digiroad 2010 Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L4659 # Östersundom Rakennetun ympäristön kulttuurikohteet Purot Vesistöt m $ Ekosysteemipalveluiden lkm Paikkatietopohjaisen ekosysteemipalveluanalyysin edellytykset ja mahdollisuudet 70 Suomen ympäristö

74 8.5 Ekosysteemipalveluihin liitetyt hyödyt, oikeudet ja velvollisuudet Ekosysteemipalvelut hyötynäkökulmasta Ekosysteemipalveluihin liitetyt oikeudet 72 Suomen ympäristö

75 ristiriidassa keskenään. nen tuleville sukupolville on ollut tietoinen ratkaisu. Ekosysteemipalveluihin liitetyt velvollisuudet Suomen ympäristö

76 arviointia. Ylemmät kaavatasot Rakennusjärjestys määräyksiä. Luonnonsuojelulaki Muinaismuistolaki Metsälaki Vesilaki Vesilaki Ympäristönsuojelulaki 74 Suomen ympäristö

77 maisemoimisvelvoite. usein korostuvat. hallinnollista taakkaa. Erot perinteisen luonnonsuojelun ja ekosysteemipalvelujen perusteluissa Suomen ympäristö

78 8.6 Suunnittelijoiden näkökulma yhteinen ymmärrys. Ekosysteemipalvelulähestymistavan vakiintuminen suunnit 76 Suomen ympäristö

79 8.7 Ekosysteemipalveluiden soveltuvuus alueiden käytön suunniteluun Suomen ympäristö

80 78 Suomen ympäristö tulevat silloin paremmin ilmi.

81 ekosysteemipalvelut 9.1 Tarkastelun tausta ja menetelmät edistäisi esimerkiksi tulvavesien hillintää. käsitys sopimuksen vaikutuksista sekä muun vastaavan ekosysteemipalveluiden tur Suomen ympäristö

82 9.2 Maanomistajien ekosysteemipalvelunäkemykset ja sopimukseen vaikuttavat ehdot 80 Suomen ympäristö

83 Vastaajia Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä Uhanalaisten lajien säilymismahdollisuudet paranevat Elinympäristöjen säilymismahdollisuudet paranevat Suojeluverkosto vahvistuu Ilmastonmuutos hidastuu, kun hiilensidonta kasvaa Lähellä sijaitsevien vesistöjen tila paranee Maisema kaunistuu Marjojen ja sienten poimintamahdollisuudet paranevat Luontomatkailumahdollisuudet paranevat Kansalaisten virkistysmahdollisuudet paranevat Luontotietous lisääntyy Omat virkistysmahdollisuuteni paranevat Tunnesiteeni metsäluontoon vahvistuu Vastaajia Lajien turvaaminen Elinympäristöjen turvaaminen Kattava suojeluverkosto Ilmastonmuutoksen Puhdas vesi hillintä kasvattamalla hiilensidontaa Kaunis maisema Metsästysja sienestysmahdollisuudet Luontomatkailu Muiden virkistysmahdollisuudet Omat virkistysmahdollisuudet Luontotietous Tunneside metsäluontoon Ei lainkaan tärkeä Ei kovin tärkeä Jokseenkin tärkeä Melko tärkeä Erittäin tärkeä Suomen ympäristö

84 10.1 Soiden tarjoamat ekosysteemipalvelut Luonnontilaisilta tai muokatuilta suomailta saatavien perinteisten tuotantopalve naamisille ekosysteemiprosesseille. Luonnon monimuotoisuuden merkitys monien tai typpilaskeuman välityksellä. 82 Suomen ympäristö

85 10.2 Soiden ekosysteemipalveluiden lehtikirjoitustarkastelut Suomen ympäristö

86 84 Suomen ympäristö suhteiden tai arvomuutosten noustua esiin.

87 11.1 Tiedeyhteisö korostaa kokonaisvaltaisia tarkasteluja, arvottamista ja mallintamista rinnakkainen tarkastelu nähdään yhdeksi ekosysteemipalveluiden hallinnan keskei Suomen ympäristö

88 11.2 Käytäntö hyödyntää kartutettua osaamista ja nojaa sektorirajoihin 86 Suomen ympäristö

89 11.3 Ekosysteemipalveluiden tarkastelun ja hallinnan mahdollisuudet Suomen ympäristö

90 88 Suomen ympäristö Ekosysteemipalvelukäsite luo yhä vahvempia paineita monitieteisten tarkastelu

91 chemistry 4 :e : 20 : Ekosysteemipalvelut 29: :134. Suomen ympäristö

92 90 Suomen ympäristö : 42 : : Sustainability 1 : 99 : 20 : mark.

93 . 87 : 33 ral systems. 84 : 175 : 49 Suomen ympäristö

94 92 Suomen ympäristö : 12 : 8 : Ambio 36 : 26 : 1115 :

95 Annals of Forest Science 30 : 33 8 : 212 p. env Sustainability 8 : maaliskuuta : Suomen ympäristö

96 94 Suomen ympäristö PLoS Biol : perustana Sustainability 2 Bioscience 57 : 31 : 22 :

97 Ekosysteemipalveluiden tutkimus osaksi 93 : - 96 : pp : 31 : ecosystem services seminar on July 2011 Dissertation Abstracts 69 :195. tiin. 42 : Suomen ympäristö

98 96 Suomen ympäristö dels. Journal of Marine Systems First 24 :

99 23 : 11 : 47 : 23 : Suomen ympäristö

100 InVEST. CITYGreen 98 Suomen ympäristö

101 GUMBO ARIES Marxan Suomen ympäristö

102 CLUZ 100 Suomen ympäristö

103 dokumenttiaineisto Kytölä 1 Östersundom Suomen ympäristö

104 henkilöt Matti Visanti Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Kaisa Yli-Jama maisema-arkkitehti Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Armi Patrikainen kaavoitusarkkitehti ympäristötoimiala, maankäytön osasto ympäristötoimiala, maankäytön osasto Riitta Väänänen aluesuunnittelupäällikkö maakunta-arkkitehti 102 Suomen ympäristö

105 Maankäyttö KRITEERI MITTARI OTSIKKO Yhdyskuntarakenne on eheä 1.1a) Asuntorakentaminen asemakaavoittamattomalla alueella 1.1b) liikkumisvyöhykkeillä 1.1c) liikkumisvyöhykkeillä 1.1d) Joukkoliikenteen mahdollistava asukastiheys 1.1e) 1.1f) Autoistuminen 1.1g) 1.1h) Liikenteen tunnusluvut Tärkeät luonnonalueet on turvattu 1.2) 1.3) Kulttuurisesti arvokkaat kohteet säilyvät 1.4) Kulttuurisesti arvokkaat kohteet Viheralueet, viherrakenne 2.1) Kaupunkiseudulla on luonnon ydinalueita 2.2) Luonnon ydinalueet Kaupunkiseudulla on toimivia ekologisia yhteyksiä 2.3) Luonnon ydinalueiden kytkeytyneisyys Pirstoutuminen on mahdollisimman vähäistä 2.4a) Metsäalueiden reunavyöhykkeet 2.4b) Virkistys Virkistysalueet säilyvät 3.1) Virkistysalueet Lähivirkistysalueet ovat saavutettavissa 3.2) Lähivirkistysalueiden saavutettavuus Rannat ovat käytettävissä virkistykseen 3.3) Vapaa rantaviiva Virkistysalueiden käyttö ei uhkaa luonnon monimuotoisuuden säilymistä 3.4) Asukasmäärän suhde virkistysalueisiin Vesi 4.1) Pinnoitettu maa-ala 4.2a) 4.2b) Pintavedet mahdollistavat monipuoliset ekosysteemipalvelut 4.3a) Pintavesien laatu 4.3b) Liikenne Kaupunkiseudun liikennemäärät eivät vaaranna luonnon monimuotoisuutta 5.1a) 5.1b) Tietiheys 5.2) Liikennemäärät Suomen ympäristö

106 soiden kaltaisiksi. 104 Suomen ympäristö

111 $ Läpäisemätön pinta Kytölä Vesistöt m SYKE (osittain Metla, MMM, MML, VRK) SYKE, Maakuntien liitot Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L4659 Suomen ympäristö

117 KUVAILULEHTI Julkaisija Tekijä(t) Julkaisun nimi Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaisun teema Suomen ympäristökeskus (SYKE) Eeva Primmer, Leena Kopperoinen, Outi Ratamäki, Janne Rinne, Petteri Vihervaara, Elina Inkiläinen, Julkaisuaika Joulukuu 2012 Ekosysteemipalveluiden tutkimuksesta hallintaan kirjallisuuskatsaus ja tapaustarkasteluita Luonto Julkaisun osat/ muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Asiasanat Rahoittaja/ toimeksiantaja Julkaisun myynti/ jakaja Julkaisun kustantaja Painopaikka ja -aika suoalueen ekosysteemipalveluiden vertailu, Lounais-Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisen Suomalaiset tarkastelut osoittavat, miten ekosysteemipalveluita muuttavaa päätöksentekoa voidaan tukea totuttua karkeampaan tietoon. Kuitenkin esimerkiksi paikkatietotarkastelut osoittavat yhdentämisen tuoman osallisten välillä on tässä välttämätöntä. ISBN ISBN ISSN ISSN 117 Suomi Julkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE), PL 140, Helsinki Edita Prima Oy, Helsinki 2012 Suomen ympäristö

118 PRESENTATIONSBLAD Utgivare December 2012 Författare Publikations titel Publikationsserie och nummer Publikationens tema Eeva Primmer, Leena Kopperoinen, Outi Ratamäki, Janne Rinne, Petteri Vihervaara, Elina Inkiläinen, Olga Mashkina och Pekka Itkonen Ekosysteemipalveluiden tutkimuksesta hallintaan kirjallisuuskatsaus ja tapaustarkasteluita Natur Publikationens delar/ andra publikationer inom samma projekt Sammandrag Nyckelord Finansiär/ uppdragsgivare Beställningar/ distribution Förläggare Tryckeri/tryckningsort och -år Naturresurs- respektive naturskyddspolitiken har traditionellt utvecklats oberoende av varandra, men med den hållbara utvecklingens politik och FN:s Millennium utredning av ekosystem från 2005 har man fäst allt större uppmärksamhet på nödvändigheten av fungerande ekosystem med hög biologisk mångfald och på den nytta som inom forskningen och allt mer också inom politiken och i det praktiska beslutsfattandet. Syftet med undersökningarna naturresurser, markanvändning och naturskydd aktuell och tillämpbar kunskap. fortfarande är i sin linda. Översikten som baserar sig på litteratur presenterar undersökningar av som baserar sig på dessa. Kombinationen av material och undersökningsmetoder kräver tekniskt kunnande och resurser samt ett allmängörande av de sektor- och naturresursvisa informationshanteringssystemen. Vi måste utveckla nya undersöknings- att skapa en dialog mellan dem som ställer upp olika modeller och de beslutsfattare och intressenter som drar nytta av undersökningarna. ISBN ISBN ISSN ISSN (hft.) (PDF) (print) (online) 117 Finska Offentlig Edita Prima Ab, Helsingfors Suomen ympäristö

119 DOCUMENTATION PAGE Publisher Finnish Environment Institute (SYKE) Date December 2012 Author(s) Title of publication Eeva Primmer, Leena Kopperoinen, Outi Ratamäki, Janne Rinne, Petteri Vihervaara, Elina Inkiläinen, Olga Mashkina and Pekka Itkonen Ekosysteemipalveluiden tutkimuksesta hallintaan kirjallisuuskatsaus ja tapaustarkasteluita (From ecosystem service research to governance: A literature review and case studies) Publication series and number Theme of publication Parts of publication/ other project publications Abstract Keywords Financier/ commissioner For sale at/ distributor Financier of publication Printing place and year Nature Natural resource and nature conservation policies have traditionally been segregated. Breaking this segregation, sustainable development policies and the United Nations Millennium Ecosystem Assessment of 2005 have drawn in research and increasingly also in political and operational decision-making. Ecosystem service research aims to merge the knowledge about ecosystem functions, supporting and regulating services, production services, cultural services and biological diversity, to allow the analysis of the inter-dependence of the different services and support their sustainable use. Ecosystem services are however still analysed and governed in a fragmented fashion and the application of the novel approach does not make full use of the existing information and governance systems. This report compiles international research on ecosystem service approaches and practical examples of how Finnish natural resource and land use governance systems deal with ecosystem services. The purpose of the report is to channel timely and applicable knowledge to Finnish decision-makers and experts on natural resources, land use and nature conservation. only emerging. This literature review part introduces approaches to ecosystem services in societal decisionmaking and governance, through modelling, spatial analysis and in land-use planning, through economic valuation and in decision support. The second part of the report illustrates the integration of ecosystem services into decision making and governance through Finnish case studies. The analysis of natural resource policy programmes; Northern Carelian peatland ecosystem service discourses; ecosystem service impacts of South-Western Finland s forest biodiversity conservation; and ecosystem services in urban land-use planning demonstrate the essential questions of ecosystem service decision-making and governance. The Finnish cases point to ways in which ecosystems and by using indicators, spatial analyses and maps. Merging datasets and approaches requires technical skills and resources as well as generalizing from the sector and ecosystem based knowledge systems. The development of new methods should be based on existing systems monitoring systems become more elaborate and sophisticated, analyses crossing sector and ecosystem boundaries usefulness of this type of integration. For the new ecosystem service knowledge systems to be meaningful, the different analysts and the decision-makers using the knowledge must be engaged in their development. Ecosystem services, natural resource governance, land use planning, knowledge management, decision-making Ministry of the Environment (YM) and Finnish Environment Institute (SYKE) ISBN ISBN ISSN ISSN (pbk.) (PDF) (print) (online) 117 Finnish Public Finnish Environment Institute (SYKE), P.O.Box 140, Helsinki, Finland Edita Prima Ltd, Helsinki 2012 Suomen ympäristö

120 Toimivat monimuotoiset ekosysteemit ovat välttämättömiä ja hyödyllisiä. Ihminen on riippuvainen ekosysteemien tuottamasta ruuasta, raaka-aineista, veden ja ravinteiden pidätyksestä, pienilmaston säätelystä ja virkistyksestä. Politiikassa ja päätöksenteossa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota ekosysteemipalveluihin ja niiden turvaamiseen. Nyt tarvitaan uutta, sektorirajat ylittävää tiedontuotantoa. Ekosysteemipalvelututkimus yhdistää tietoa ekosysteemien toiminnoista, tuki- ja säätelypalveluista, tuotantopalveluista, kulttuuripalveluista ja luonnon monimuotoisuudesta. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida palveluiden keskinäistä riippuvuutta ja edistää niiden kestävää käyttöä ja hallintaa. Tämä raportti kokoaa yhteen kansainvälisen tutkimuksen ekosysteemipalvelulähestymistapoja ja käytännön esimerkkejä siitä, miten erilaiset suomalaiset ohjaus- ja hallintajärjestelmät käsittelevät ekosysteemipalveluita. Raportin tarkoituksena on tuoda ajankohtainen sovellettava tietämys suomalaisten luonnonvarojen, maankäytön ja luonnonsuojelun päätöksentekijöiden ja asiantuntijoiden käyttöön. EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN TUTKIMUKSESTA HALLINTAAN ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (pain.) ISSN (verkkoj.) SUOMEN YMPÄRISTÖ