KILPAILUKYKY -TYÖRYHMÄ VÄLIRAPORTTI
|
|
- Jarkko Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KILPAILUKYKY -TYÖRYHMÄ VÄLIRAPORTTI Sisällysluettelo 1. Kilpailukyky -työryhmä, väliraportti Työryhmän organisointi ja työskentelytapa Kilpailukyky teeman määrittely Uuden kaupungin visio kilpailukyvyn osalta Nykytila-analyysi kilpailukyvyn tuottamisessa Nykytila-analyysin yhteenveto Johtopäätökset nykytila-analyysistä Liitteet... 11
2 1. Kilpailukyky -työryhmä, väliraportti Kilpailukyky -työryhmä tekee valmistelutyötä koko selvityksen työsuunnitelmaan, kuntarakennelakiin sekä työryhmän tarkennettuun työsuunnitelmaan perustuen kuntien analyysin kuntien kilpailukyvystä nykyisellään. 2. Työryhmän organisointi ja työskentelytapa Kilpailukyky -työryhmän kokoonpano: Petri Härkönen, pj Annukka Lehtonen, vpj Aarno Kononen Esa Siikaluoma Pekka Söyrilä Timo Kaikkonen Minna Karhunen Jyrki Kaija Pekka Kauranen Nina Roisko, sihteeri Kerava Hyvinkää Nurmijärvi Mäntsälä Sipoo Pornainen Järvenpää Tuusula Kerava Kerava Lisätietoja työryhmän toiminnasta ja havainnoista: Petri Härkönen, puh Kilpailukyky-työryhmän puheenjohtajana toimii Petri Härkönen ja varapuheenjohtajana Annukka Lehtonen. Työryhmä on kokoontunut syksyn aikana kahdeksan kertaa ja järjestänyt työn käynnistyksen yhteydessä seminaarin yhdessä kuntiemme yrittäjäjärjestöjen kanssa. Kilpailukyky työryhmän tavoitteet edellyttävät laajaa yhteistyötä useiden sidosryhmien kanssa. Näistä tärkeimpiä ovat alueella toimivat yritykset ja niiden edustajina paikalliset yrittäjäjärjestöt. 3. Kilpailukykyteeman määrittely Työryhmä on laatinut ohjausryhmässä hyväksytyn luonnoksen Keski-Uudenmaan kaupungin visioksi. Visioksi määriteltiin älykäs, verkostomainen kaupunki (liite 1). Työryhmän tehtävänä on kuntarakenteen tarkastelu kilpailukyvyn näkökulmasta (elinkeinorakenne, työllisyys, työpaikat, hankinnat, elinkeinopalvelut, kanta metropolihallintoon kilpailukyvyn ja työpaikkojen näkökulmasta).
3 Työryhmä on laatinut käsitemäärittelyn pohjalta kilpailukykyä kuvaan kriteeristön. Kriteeristöä tullaan käyttämään nykytila- ja tulevaisuusanalyysiin. Kilpailukykyanalyysi pyrkii vastaamaan kysymyksiin siitä, mitkä ovat kunnan tai seudun kannalta tärkeimmät yhteiskunnan ja markkinoidenmuutokset, miten Keski-Uusimaa profiloituu kansallisesti ja kansainvälisesti, mihin erityisesti halutaan panostaa julkisia resursseja, mitkä asiat tekevät seudustamme erityisen kilpailukykyisen verrattuna muihin seutuihin sekä siihen millä keinoilla haluamme erottua muista ja miten yritysten kasvua ja kilpailukykyä edistetään. Työryhmä esittää, että jatkotyössä näkökulmaa laajennetaan kilpailukyvyn käsitteestä laajempaan kunnan elinvoiman tarkasteluun. Elinvoimalla tarkoitetaan elinkeinotoimenpiteiden lisäksi kunnan infraa, hankintoja, lähipalveluiden järjestämistä, logistisia toimintoja, osaamisen vahvistamista, kuntien tietovarantoja sekä eri toimijoitten rooleja ja yhteistyötä elinvoiman vahvistamisessa. 4. Uuden kaupungin visio kilpailukyvyn näkökulmasta Keski-Uudenmaan kaupungin visio ohjaa kilpailukykyä seuraavalla tavalla.
4 Visio ohjaa ensisijaisesti kilpailukyvylle asetettuja tavoitteita. Vision pohjalta on tarkoitus johtaa tavoitteet seuraaville kilpailukykyä kuvaaville kriteereille (työryhmän käyttämä kriteeristö pohjautuu julkaisuun "alueiden kilpailukyky 2011, Keskuskauppakamari"): - Työvoiman saatavuus ja tehokkuus - Väylät ja liikenneyhteydet - Sijaintitekijät - Houkuttelevuus ja imago - Kunnan omat toimet - Koulutus - Muut toimintaedellytykset Kilpailukyvyn tavoitteiden on otettava huomioon asukkaidemme ja elinkeinoelämän nykyiset sekä tulevat tarpeet. Asiakastarpeiden pohjalta on tarpeen määritellä kunnan keinovalikoima. Kilpailukyvyn näkökulmasta etsimme mahdollistavia ja tukevia keinoja asukkaidemme sekä elinkeinoelämämme menestymiseksi. Kunnan menestys on asukkaidemme ja yritysten menestymistä. Tarkoitus on löytää mahdollistavien ja tukevien keinojen kautta välineitä kilpailukyvyn saavuttamiseksi, sekä käyttää niitä tavoitteiden toteuttamiseen. Aikaansaatuja tuloksia verrataan aikanaan asetettuihin tavoitteisiin ja parannetaan toimintaa tulosten pohjalta. Kriittisiä taustatekijöitä kilpailukyvylle ovat asenteemme millä toimimme, toimintakulttuurimme sekä maineemme. Keskeistä on osata oikealla tavalla hyödyntää suuruuden ekonomia ja pienille kunnille luontainen ketteryys suuremmassa kuntakoossa. 5. Nykytila-analyysi kilpailukyvyn tuottamisessa Tässä luvussa tarkastelemme kilpailukyvyn nykytilaa etujen ja haittojen näkökulmasta. Selvityksen alla olevat kunnat ovat vetovoimaltaan erilaiset. Työryhmä on tarkastellut selvityskuntien nykytilaa eri kilpailukykytekijöiden näkökulmasta. Kilpailukyky on käsitteenä moniulotteinen ja työryhmä on joutunut tekemään karkeitakin yleistyksiä sen osalta, jotta analyysissä on voitu edetä. Kilpailukyvylle ei ole olemassa selkeää, yksiselitteistä yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Kilpailukyky tarkoittaa eri asioita eri ihmisille ja kilpailukykytekijöiden painoarvo vaihtelee arvioijan näkökulmasta riippuen. Työryhmä on työskennellyt luvussa 4. mainittujen kriteerien pohjalta. Tässä raportissa käytämme koko Keski-Uudenmaan Kaupunkiselvitystä koskevaa nykytila-analyysin kriteeristöä, joka on väliraportin liitteenä 2.
5 Selvityskuntien työpaikkaomavaraisuus ei ole riittävä. Työpaikkoja on työllisestä työvoimasta 43 prosentista 93 prosenttiin. Samaan aikaan tunnusluvun mediaani on pääkaupunkiseudulla noin 98%. Työpaikkaomavaraisuuden vaihtelu selvityskuntien välillä on suurta. Työttömyysaste on kunnissa suhteellisen alhainen verrattuna kansalliseen keskiarvoon ja hyvin kilpailukykyinen myös verrattuna pääkaupunkiseutuun. Vaihtelu myös tämän tunnusluvun osalta on suurta. Työttömyysaste 1/2013 vaihtelee 4,2%:sta 7,8%:n. Alueella toimivat yhteiset työmarkkinat ja suhteelliset työllistymismahdollisuudet ovat hyvät. Työvoiman koulutustaso on kansallisesti arvioituna hyvä, mutta heikompi kuin pääkaupunkiseudulla. Vaihtelut kuntien välillä myös tässä suhteessa ovat merkittäviä. Selvityskuntien liikenneyhteydet ja sijainti ovat erinomaiset lukuun ottamatta poikittaisyhteyksiä. Liikenneyhteydet raideliikenteen osalta vaihtelevat kunnittain ja tarjoavat pääradan varrelle sijoittuville kunnille kilpailuetua. Tämä näkyy erityisesti joukkoliikenteen kulkutapaosuuksia verratessa. Linja-autoliikenteen palvelutaso työmatkaliikenteessä on kohtuullista tasoa. Yhteydet lentokentälle ovat hyvät. Kunnat hyötyvät pääkaupunkiseutua ruuhkattomammista vaihtoehdoista kulkea lentokentälle. Valtaosa kuljetuksista kulkee nykyisin kumipyöräliikenteen avulla. Liikenteellisesti edullinen sijaintimme näyttäytyy muun muassa logistiikkayritysten sijoittumisella kuntiimme. Yrityksille, joiden liiketoiminta on logistiikka tai joille logistinen sijainti on erityisen merkityksellinen sijoittuvat mielellään kuntiimme hyvien liikenneyhteyksien varteen, pääkaupunkiseudun läheisyyteen. Tältä osin kuntiemme tilanne muuttuu jatkuvasti yhä suotuisammaksi pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tiivistyessä ja liikennevirtojen kasvaessa. Imagotekijöiden osalta selvityskunnat ovat menestyneet erinomaisesti. Asumisvaihtoehdot alueellamme ovat vaikuttaneet niin kiinnostavilta, että kuntien kasvuluvut ovat kansallista huippua. Selvityskuntien halutaan muuttavan ja kuntien herättämät mielikuvat ovat myönteisiä. Asuminen kunnissa on selvästi edullisempaa kuin pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulla neliökohtainen kustannustason mediaani on noin 3400, kun selvityskuntien vastaava luku on noin 2300 (UL 2011). Elinkeinoelämän mielikuvia mittaavissa tutkimuksissa kunnat ovat menestyneet loistavasti. Selvityskunnat ovat olleet vuosia eri yritysmyönteisyysvertailujen kärkeä. Vaikka koulutustaso selvityskunnissa on kansallisesti hyvällä tasolla, niin kouluttautumismahdollisuutemme ovat puutteelliset pääkaupunkiseutuun nähden. Ammattikorkeakoulujen toimintoja on viidessä kunnassa. Yliopistotason koulutus on marginaalista. Toisen asteen koulutusmahdollisuuksien kattavuudessa on myös kehittämisen varaa. Selvityskunnat ovat kyenneet muodostamaan välittömät ja toimivat suhteet alueella toimiviin yrityksiin ja muihin yhteiskunnan toimijoihin sekä erityisesti kolmanteen sektoriin. Ketteryytemme ansiosta olemme myös pystyneet kilpailemaan Helsingin seudulle
6 sijoittuvista työpaikoista. Laajaan kansainväliseen yhteistyöhön tai kansainvälisten investointien hankkimiseen kuntiimme meillä ei ole ollut resursseja.
7 6. Nykytila-analyysin yhteenveto Nykytilan arvosana: vihreä laatikko = nykytila etujen ja haittojen pohjalta on kiitettävä tai hyvä, keltaiseksi laatikko = nykytila on tyydyttävä, punainen taulukko = nykytila on huono tai välttävä KILPAILUKYKY KRITEERI NYKYTILAN EDUT NYKYTILAN HAITAT NYKYTILAN ARVOSANA Yritysten työvoiman saatavuus Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Kohtuuhintaiset asumiskustannukset luovat edellytykset työvoiman sijoittumiselle ja pysyvyydelle. Metropolialueen hyvät liikenneyhteydet edistävät laajojen työmarkkinoiden toimivuutta. Selvityskuntien keskinäinen kilpailu eri kriteerein tarjoaa monipuolisia vaihtoehtoja asua ja yrittää. Pieni kuntakoko tarjoaa ketterän vaihtoehdon PKS-kuntiin verrattuna. Kilpailua käydään myös työsuhteen eduilla, mikä johtaa nousevaan kustannustasoon. Alueen sisäisten poikittaisyhteyksien vähäisyys heikentää työvoiman liikkuvuutta. Metropolialueen hyvät liikenneyhteydet lisäävät työvoiman liikkuvuutta ja vähentävät pysyvyyttä. Kuntien välinen kilpailu ei edistä koko alueen etua: emme välttämättä pyri tarjoamaan yritykselle tai asukkaalle tarpeiden mukaista vaihtoehtoa tai palvelua yli nykyisten kuntarajojen. Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen Ei havaittu etuja Kuntarajat ylittävä yhdyskuntarakenteen suunnittelu on
8 ja asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen vaikeaa ja yhdyskuntasuunnittelussa joudutaan osa optimoimaan nykyisten rajojen mukaan. Seudullinen poikittaisliikenne ei kehity. Ympäristövaikutukset Ei havaittu etuja Yhdyskuntarakenteen hajautuminen lisää liikkumista ja vaikeuttaa ympäristökuormituksen hallintaa. Lisäksi poikittaisen joukkoliikenteen puute lisää yksityisautoilua. Sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat Alueelliset vahvat identiteetit ovat kilpailuetu ja ylläpitävät sosiaalista eheyttä. Segregaatiota tapahtuu hyvin hajautetusti, eikä kielteistä kriittistä kokoa saavuteta. Selvityskuntien pienet resurssit eivät mahdollista hyvää kotouttamista. Tämä vähentää mahdollisuuksia hyödyntää maahanmuuttajien resursseja alueen kilpailukykyä vahvistavana tekijänä. Hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen Päätöksenteko tapahtuu lähempänä asiakasta, mikä lisää reaktionopeutta ja parhaimmillaan mahdollistaa asiakaslähtöisempiä ratkaisumalleja. Paikallinen vaikuttaminen on varmistettu paikallisen päätöksenteon kautta. Hajautunut hallinto ei kykene ratkaisemaan nykyiset kuntarajat ylittäviä merkittäviä kysymyksiä.
9 Kokonaisuutena tarkastellut kriteerit Työvoiman saatavuus: Työvoiman saatavuuteen merkittäviä kysymyksiä ovat työpaikat / työvoima %, työpaikat / työllinen työvoima %, työttömyysaste %, työlliset koko väestöstä % sekä kouluttautumattoman työvoiman osuus työvoimasta %. Kokonaisarvosana (++, +, 0, -, --): 0 Liikenneyhteydet: Liikenneyhteyksien arvioinnissa otimme huomioon seuraavat osa-alueet: henkilöliikenteen rautatieaseman kuntakeskuksessa (kyllä/ei), linja-autoasema kuntakeskuksessa (kyllä/ei), moottoritie (kyllä/ei) sekä joukkoliikenteen kulkutapaosuus työmatkaliikenteestä (%). Kokonaisarvosana: - Sijainti: Sijainnin kilpailukykyä tutkiessamme huomioimme seuraavat asiat: kuntakeskustan etäisyys lentokentästä (km), kuntakeskustan etäisyys tavarasatamasta (Vuosaari, km), kumipyöräliikenteen keskipiste (aika kuntakeskuksesta) sekä etäisyys Helsingin keskustaan (km). Kokonaisarvosana: + Houkuttelevuus - imago: Kuntien imagoa tarkasteltaessa mittasimme seuraavia osa-alueita: veroäyri (%), yleinen kiinteistövero (%), yhteisövero (milj. ), yritysmyönteisyys, ilmoitettujen rikosten määrä suhteutettuna väestöön (%), poliisiaseman sijainti kunnassa (kyllä/ei) sekä pelastuslaitoksen sijainti kunnassa (kyllä/ei). Kokonaisarvosana: - Kunnan toimet: Kunnan toimien osalta arvioimme seuraavat asiat elinkeinon kilpailukyvyn näkökulmasta; yrityspalvelut (kyllä/ei), ajan tasalla oleva elinkeinostrategia (kyllä/ei), olemassa olevat kaavat (kem2), vireillä olevat kaavat, kunnan elinkeinotoimen resurssit (htv), asunto-ohjelma (toteutuuko MAL -aiesopimus) sekä ajantasainen kotouttamisohjelma (kyllä/ei). Kokonaisarvosana: + Koulutus: Koulutusta tarkistellaan kilpailukyvyn näkökulmasta, mm. kuinka kansainvälinen perhe löytää perheelleen koulutusmahdollisuudet. Kriteereinä on pidetty koulutusmuotoja
10 eli onko kunnassa yliopisto-opintoja tarjolla, ammattikorkeakoulua, toisen asteen oppilaitoksia, lukiokoulutusta sekä aikuiskoulutusta. Kokonaisarvosana: - Muut toimintaedellytykset: yrittäjien mukanaolo ystävyyskuntatoiminnassa, onko oma energiayhtiö, energian perusmaksu, energiamaksu talviarkipäivänä sekä energiamaksu muuna aikana. Kokonaisarvosana: Johtopäätökset nykytila-analyysistä Selvityskunnat ovat kansallisesti suhteutettuna kilpailukykyisiä. Eri kilpailutekijöiden osalta kunnissamme on melko suurta vaihtelua. Vaihtelut johtuvat kuntien sijainnista, historiasta ja kuntien tekemistä valinnoista. Kilpailukykyä tulisi aina suhteuttaa johonkin. Työryhmämme on tehnyt tätä suhteessa pääkaupunkiseutuun ja kansalliseen tasoon. Selvityskuntien kilpailukyky suhteessa pääkaupunkiseutuun ja erityisesti kansainvälisiin verrokkeihin on varsin haasteellinen, mutta suhteessa Suomen muihin kuntiin erittäin kilpailukykyinen. Kilpailukykyä tulee myös arvioida suhteessa ihmisten ja yritysten tarpeisiin, jotka vaihtelevat yksilöllisesti. Yksittäisten kuntien nykytilaa analysoitiin kuuden eri kriteerin perusteella. Kriteerit olivat: Yritysten työvoiman saatavuus Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen Ympäristövaikutukset Sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat Hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen Arvion mukaan kuudesta kriteeristä kahdenkriteerin tila on huono tai välttävä ja neljän tyydyttävä. Selvityskunnat tarjoavat kohtuuhintaista asumista verrattuna pääkaupunkiseutuun, tällä helpotetaan yritysten työvoiman saatavuutta. Yleensäkin alueen sijainti on merkittävä kilpailuetu.
11 Nykytilanteessa kuntarajat ylittävä suunnittelu ja päätöksenteko ovat vaikeaa eikä asioita tarkastella alueellisesti. Tämä hajauttaa yhdyskuntarakennetta ja lisää mm. yksityisautoilua ja osaltaan kuormittaa ympäristöä. Kuntarajat ylittävien kysymysten ratkaiseminen on hankalaa ja yksittäisten kuntien välinen kilpailu ei edistä koko alueen etua (vrt kilpailu pks- kuntien kanssa). Nykytilanteen suurimpana ongelmana onkin alueellisen näkökulman puute. Yksittäiset kunnat pystyvät toimimaan ketterästi verrattuna pääkaupunkiseudun kuntiin. Yrityksille pystytään luomaan nopealla aikataululla sopivia ratkaisuja. Reagointi on parhaimmillaan nopeaa ja toiminta asiakaslähtöistä. Pienet resurssit koetaan toisaalta ongelmana. Kunnat ovat yksittäisinä toimijoina hyvin pystyneet vastaamaan yksilöllisiin vaihteleviin tarpeisiin. Keskeinen kysymys jatkoselvityksen näkökulmasta on, kykenemmekö yhtenä kokonaisuutena paremmin vastaamaan tulevaisuudessa esille nouseviin kysymyksiin ja erityisesti tarpeisiin, vai onko nykyinen malli joustavampi. Nykyisin kunnissa korostuu reaktiivisuus, kun suurempi kuntakoko antaisi mahdollisuuden toimia proaktiivisesti. Toimintatapamme on joka tapauksessa tänään nopeammin reagoiva kuin tiukasti keskusohjattavissa suurissa kaupungeissa. Liitteet Liite 1 Liite 2 Visio Kriteeristö
Yhdistymisselvityksen tavoitteet
Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.
LisätiedotKaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.
Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi
LisätiedotMetropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo
Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotKeski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä
Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Esityslista 7/2013 Aika Torstai 19.12.2013 klo 13.00 Paikka Kallio-Kuninkala, kokoustila Navetta Ristinummentie 6, 2 SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotYhdistymisselvityksen tavoitteet
Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.
LisätiedotKILPAILUKYKYTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI
2.7.2014 KILPAILUKYKYTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Sisällysluettelo 1. Kilpailukyky työryhmä / loppuraportti... 2 2. Työryhmämme organisointi ja työskentelytapa... 2 3. Kilpailukyky -työryhmän teeman määrittely...
LisätiedotSeutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen
Seutuselvitykset Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintoselvitys Yhdessä Helsingin seudun kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotMetropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru
Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14
LisätiedotDatakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö
Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Tuusulalla on keskeinen sijainti Tuusula on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista eli KUUMA-kunnista
LisätiedotCase Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014
Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin
LisätiedotKilpailukyky ja työmarkkinat
Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin
LisätiedotLausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista
Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa
LisätiedotTyövoiman saatavuus ja tulotaso
Työvoiman saatavuus ja tulotaso Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työvoiman saatavuus ja tulotaso Työvoiman saatavuus Tulotaso Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt
LisätiedotMissio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA
1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,
LisätiedotTilannekatsaus seudullisiin selvityksiin. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen
Tilannekatsaus seudullisiin selvityksiin Helsingin seudun yhteistyökokous 22.4.2010 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Meneillään olevat selvitykset Seutuhallintomallien etujen ja haittojen selvitys Helsingin
LisätiedotTyövoiman saatavuus ja tulotaso
Työvoiman saatavuus ja tulotaso Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työvoiman saatavuus ja tulotaso Työvoiman saatavuus Tulotaso Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt
LisätiedotValtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.
LisätiedotPäättäjien strategiaviestit työryhmille Pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Asiantuntijoiden seutustrategiatyöpaja
Päättäjien strategiaviestit työryhmille Pormestari Anna-Kaisa Ikonen Asiantuntijoiden seutustrategiatyöpaja 25.8.2016 Toimintaympäristömme muuttuu Tampereen kaupunkiseutu on kasvanut 10 vuoden aikana 40
LisätiedotKERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma
KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma SISÄLTÖ Visio & Missio... Elinkeino-ohjelman tavoitteet... Vahvuudet... Painopistealueet... Keskustan kehittäminen Keravasta seudullinen kaupankeskus...
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016
2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2018
2018:9 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2018 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017
2017:7 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2015
2016:4 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2015 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2018
2018:15 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2018 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017
2017:15 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotKAKSIPORTAISEN SEUTUHALLINNON SELVITYKSEN TYÖ- SUUNNITELMA
Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys SEURANTARYHMÄ 1 (7) TYÖSUUNNITELMA 11.12.2009 KAKSIPORTAISEN SEUTUHALLINNON SELVITYKSEN TYÖ- SUUNNITELMA Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016
2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310
LisätiedotPääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus
Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Henkilöstöseurantaryhmä 23.4.2009 Kehittämisjohtaja Tarja Lumijärvi Valtuustojen hyväksymä uusi yhteistyösopimus 2009-2012 -korvaa yhteistyösopimuksen
LisätiedotKaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö)
Työryhmä 5: Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) TYÖRYHMÄN KOKOONPANO pj: Kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin (Kerava) vpj: Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (Helsinki) muut jäsenet: Helsinki Espoo
LisätiedotKESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI (selvitysalue)
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI (selvitysalue) Vahvuus kykenee järjestämään kaikki palvelut väestöpohjaltaan Suomen 3.suurin kaupunki valtakunnan tasolla taloudellisesti vahva merkittävä toimija rakennettaessa
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2019
Tilastoja 2019:6 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2019 Tilastoja ISSN 2489-4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 31036300
LisätiedotKatsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015
Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka
Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I neljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2007
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 14 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I neljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2007 u väkiluku on kasvanut määrällisesti
LisätiedotLähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011
2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015
2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2007
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 24 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2007 u Väkiluku on kasvanut määrällisesti
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015
2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310
LisätiedotSIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne
Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta
LisätiedotHelsingin seudun metropolihallinnon valmistelu
Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu MAL-verkoston jouluseminaari, Tampere 18.12.2013 Olli Maijala Ympäristöministeriö Metropolihallinto (Vrt. rakennepoliittisen ohjelman (29.8.2013) toimenpide
LisätiedotAsukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja
Asukasilta Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Vantaan aluemuutoksia Pitäjän rajat vuonna 1578 Vantaa Vantaan kaupungin rajat vuonna 2008 Helsinki Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2 Vuoden 2009 alusta Vantaan
LisätiedotMetropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys
Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosineljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2008
8131 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 13 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosineljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2008 Väkiluku on kasvanut määrällisesti
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011
Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011 - Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. - Helsingin, Espoon, Vantaan, Järvenpään,
LisätiedotKuntien elinvoiman arviointikyselyn tuloksia
Kuntien elinvoiman arviointikyselyn tuloksia Anssi Hietaharju Tuomas Jalava 19.3.2015 Page 1 Vastauksia kyselyyn saatiin seuraavasti Vastaajia yhteensä 274 (19 eri kunnasta) Luottamushenkilö 144 Viranhaltija
LisätiedotTyömatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla
Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla Sukkulointiaineistot löytyvät osoitteesta: https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/seututieto/tyopaikat/sivut/sukkulointi.aspx Työmatkasukkuloinnin karttasarja Tuoreimman
Lisätiedotkunnista tammi maaliskuussa
Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään
LisätiedotNäin sen näen Paikallinen näkökulma mediaan. Kuntakoulutus Helsinki
Näin sen näen Paikallinen näkökulma mediaan Kuntakoulutus 12.9.2012 Helsinki Väestönmuutos 250 x 250 m ruuduittain v. 2000 2009 V. 2000-2009 väestönkasvu hajautui koko seudulle, pääkaupunkiseudun vanhat
LisätiedotGreater Helsinki Vision 2050 Jatkohanke
Greater Helsinki Vision 2050 Jatkohanke Ilona Mansikka / WSP Finland Greater Helsinki Vision 2050 jatkohankkeen koordinaattori Greater Helsinki Vision 2050- jatkohanke Greater Helsinki Vision 2050 kilpailu
LisätiedotHelsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja Asuntostrategia
Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja Asuntostrategia 2025 21.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun eteneminen
Lisätiedot1 KOKOUKSEN AVAUS 2 3 KATSAUS LÄNSI-TURUNMAAN YHDISTYMISSELVITYKSEEN 3 4 YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖSUUNNITELMALUONNOS 4
ITÄ-UUDENMAAN KUNTIEN YHDISTYMISSELVITYKSEN OHJAUSRYHMÄ MUISTIO 1/2013 Aika 10.10.2013 klo 17.00-18.30 Paikka Palvelutalo Elsien kabinetti, Jussaksentie 18 K, Sipoo SISÄLLYSLUETTELO 1 KOKOUKSEN AVAUS 2
LisätiedotMikä asuntostrategia?
Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä
LisätiedotKeski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät
Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015
2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA
HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa
LisätiedotKeski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä
Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Pöytäkirja 6/2013 Aika Keskiviikko 11.12.2013 klo 15.00-17.30 Paikka Taide- ja museokeskus Sinkka Kultasepänkatu 2, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotLAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia
LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin
LisätiedotNäkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010
Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen Kimmo Behm 14.10.2010 KUUMA-yhteistyön painopisteet 1. Seudun kilpailukyky ja vetovoima Tavoitteena kilpailukykyiset ja helposti saavutettavissa olevat yritykset ja yhteisöt,
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2010
T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 3 2 0 1 0 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2010 Kuva: Petri Berglund
LisätiedotEtelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT
12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut
LisätiedotHelsingin liikkumisen kehittämisohjelma
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009
Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009 - Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Nurmijärvellä ja Kirkkonummella
LisätiedotPORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017
TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotYritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi
Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi Hallituksen puheenjohtaja, Ladec Oy Johtaja, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus LADEC Oy Syntyi vuoden 2013 alussa Lahden tiede- ja
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 15 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri 2000
LisätiedotRiihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010
Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta
LisätiedotYleishyödyllisten vuokrataloyhteisöjen rooli kuntien elinvoimaisuuden ja elinkeinoelämän toiminnan tukena. johtaja Tatu Rauhamäki
Yleishyödyllisten vuokrataloyhteisöjen rooli kuntien elinvoimaisuuden ja elinkeinoelämän toiminnan tukena johtaja Tatu Rauhamäki Työllisyys Hyvinvoinnin lisäämiseksi parasta politiikkaa on yritysten toimintaympäristön
LisätiedotTässä esitetään tietoja kuntaryhmistä ja kunnista, jotka osallistuvat Helsingin seudun (14) yhteistyöhön
Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2006 - väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla - Keravan, Vantaan, Tuusulan, Hyvinkään,
LisätiedotTILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus
TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotJärvenpää. Kuntaraportti
Järvenpää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotHelsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus
Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku
LisätiedotTALOUSTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI
TALOUSTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI Sisällysluettelo 1. Taloustyöryhmän väliraportti... 3 2. Taloustyöryhmän organisointi ja työskentelytapa... 3 3. Työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun tai teeman
LisätiedotMetropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot
Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Kuulemisraportti Espoon kaupunginvaltuusto 28.1.2013 Selvityshenkilöt Jarmo Asikainen,
LisätiedotHelsingin seudun yhteistyökokous apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä
Helsingin seudun yhteistyökokous 19.3.2009 apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin seudun MAL-visio 2050 -taustaa Kansainvälinen Greater Helsinki Vision 2050 - ideakilpailu vuonna 2007 Kilpailutulosten
LisätiedotTILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus
TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotSipoo. Kuntaraportti
Sipoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2012
T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 2 8 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2012 Kuva: Helsingin kaupungin
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2008
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 29 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2008 Väkiluku on kasvanut määrällisesti
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014
14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2011
T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 1 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2011 Kuva: Helsingin kaupungin
LisätiedotViisi kiinnostavinta löytöä metropolialueen kuntajakoselvityksessä Kuntaliitosverkosto
Viisi kiinnostavinta löytöä metropolialueen kuntajakoselvityksessä Kuntaliitosverkosto 11.12.2014 Mikko Pukkinen Kuntajakoselvittäjä Kuvaus selvitysprosessista Keskeiset johtopäätökset nykytila-analyysistä
LisätiedotVäestöennusteet. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty
Väestöennusteet Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki tea.tikkanen[at]hel.fi Päivitetty 1.3.217 Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Kuvioissa ja taulukoissa
LisätiedotKuntaraportti Pornainen. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Pornainen Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012
T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosineljänneksellä 2011
T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 1 2 2 0 1 1 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosineljänneksellä 2011 Kuva: Helsingin
LisätiedotKuntaraportti Mäntsälä. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Mäntsälä Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Nurmijärvi. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Nurmijärvi Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien
LisätiedotKuntaraportti Sipoo. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Sipoo Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotKuntaraportti Hyvinkää. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Hyvinkää Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotMaantieselvitys 16.8.2010
Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi
LisätiedotKuntaraportti Järvenpää. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Järvenpää Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
Lisätiedot