Helena McGourty Paikallisen huumediagnoosivälineen pilotointi Lahdessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helena McGourty Paikallisen huumediagnoosivälineen pilotointi Lahdessa"

Transkriptio

1 Helena McGourty Paikallisen huumediagnoosivälineen pilotointi Lahdessa A-klinikkasäätiön monistesarja nro 36

2 Helena McGourty Paikallisen huumediagnoosivälineen pilotointi Lahdessa A-klinikkasäätiön monistesarja nro 36 A-klinikkasäätiö 2003 ISSN (moniste) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (moniste) ISBN (pdf) 2

3 SISÄLLYS ESIPUHE 5 JOHDANTO 6 Lähteet 11 Osa Ohjeistus tiedonlähteistä eri palvelusektoreilta paikalliseen diagnoosiin: 1.1. Syrjäytymisen riskitekijöistä 1.2. Huumeista ja huumeidenkäyttäjistä Osa Alueanalyysi: esimerkkejä eri palvelusektoreilta saatavasta tiedosta Lahdessa: 2.1. Miten syrjäytymisen riskitekijöitä kuvattiin 2.2. Huumeista ja huumeidenkäyttäjistä Osa Paikallisten resurssien arviointia: 3.1. Syrjäytymisen riskitekijöihin liittyvät palvelut 3.2. Päihdepalvelut LIITTEET: Paikallisen huumediagnoosivälineen apuvälineitä 137 Liite 1. Palveluille esitettäviä kysymyksiä 121 Liite 2. Esimerkkejä moniammatillisesta yhteistyöstä keskeisillä palvelusektoreilla 130 Liite 3. Palveluista saatavaa tilastollista tietoa syrjäytymisen riskitekijöistä, huumeista ja huumeidenkäyttäjistä 136 3

4 4

5 Esipuhe Haluan kiittää lämpimästi A-klinikkasäätiötä ja Terveyden edistämisen keskusta tämän tutkimuksen toimeksiannosta ja rahoituksesta. Erityisesti kiitän Teuvo Peltoniemeä A-klinikkasäätiöstä ja Ritva Varamäkeä Terveyden edistämisen keskuksesta heidän kärsivällisyydestään ja luottamuksestaan, sillä tehtävä oli vaikea ja kesti huomattavasti suunniteltua kauemmin. Kiitän myös kaikkia haastattelemiani henkilöitä Lahdesta, jossa sain lämpimän vastaanoton, kiinnostusta työtäni kohtaan ja halukkuutta yhteistyöhön. Toivon, että tämä raportti olisi myös heille hyödyllinen ja mielenkiintoinen Helena McGourty 5

6 Johdanto Projektin taustaa Paikallisen huumediagnoosivälineen pilotointi perustuu kahteen edeltävään eurooppalaiseen hankkeeseen. Uudenlaista teoriaa huumeidenkäytöstä globaalina ilmiönä kehiteltiin alustavasti ns. PHARE-projektin (Multi-disciplinary Training in Drugs Global Approach Implementation) yhteydessä vuosina Tätä seurasi ns. Copernicus-projekti 1 ( ). Siinä työstettiin kyseistä teoriaa huumeidenkäytön arvioimiseksi globaalina ilmiönä, johon kuitenkin valtion ja paikallistasolla voidaan vaikuttaa. Hankkeen päätuotos oli tutkimusten lisäksi huumetilanteen arviointiin ja toimenpiteiden suunnitteluun käytettävä Guidelines: Basics of Social Diagnosis of the Drugs Problem sekä Basics of the Global Approach: practical methodology. 2 Loppuraportissa yleisen teorian ja ehdotettujen moniammatillisten käytäntöjen lisäksi keskeisenä osana oli mallin kehittäminen paikallista huumediagnoosivälinettä varten. Eurooppalaisen yhteistyöprojektin päätyttyä Terveyden edistämisen keskus rahoitti mallin paikallisen testaamisen Suomen oloissa. Tavoitteena oli testata työkalua tilannearvion tekemiseen, paikallisen huumekeskustelun virittämiseen, järkiperäistämiseen ja oleellisten ja mahdollisten tekijöiden esilletulon varmistamiseen. Kohderyhmänä olisivat esimerkiksi eri alojen ammattilaiset, luottamusmiehet, opiskelijat ja kansalaisjärjestöjen toimijat. Pilottikokeilu ajateltiin toteuttaa jossain keskisuuressa suomalaisessa kaupungissa yhteistyönä kohdealueen viranomaisten, organisaatioiden ja yhteisöjen kanssa. Pääkaupunkiseutuun verraten toteutus pysyisi näin ollen suhteellisen pienimuotoisena ja yksinkertaisena. Suomessa pilotoitavan projektin taustaksi tuotin raportin, 3 jonka tarkoituksena oli jäsentää yhteiseurooppalaisen projektin teoriaa painottaen erityisesti suomalaista näkökulmaa. Copernicus-konseptiin liittyy olennaisesti monitieteellinen näkökulma, sillä nykymaailman keskinäinen riippuvuussuhde tarkoittaa, ettei huumeita voi käsittää tai käsitellä irrallisesti muista ongelmista. Huumeidenkäytön taustalla ovat yhteiskunnalliset, yhteisölliset ja taloudelliset olosuhteet. Huumeiden tarjonta ja markkinointi ovat varsinkin kehitysmaiden talouteen liittyviä huomioonotettavia seikkoja ja luonteeltaan transnationaalista, valtakunnan rajoja ylittävää toimintaa. Huumeet ovat myös osana rikollista toimintaa, jolla on yhteyksiä muihin kansainvälisiin ongelmiin, esimerkiksi 1 Copernicus-projektiin osallistuivat Suomen lisäksi Slovenia, Tsekki, Romania, ja Viro. Projektin koordinaattorina toimi professori Roger Palm Belgiasta. Britanniasta oli asiantuntijana kriminologi Paul Cook. 2 Roger Palm, The Final Report, Copernicus programme Global Approach on Drugs, Cassiopea XXI, geie Brussels, June Helena McGourty, A Global Approach on Drugs. Background for the Piloting of a Drugs Diagnosis Tool, A-Clinic Foundation s Duuplicate Series no 31, Helsinki, December

7 prostituutioon, uhkapeliin, aseiden kaupusteluun jne. Lisäksi huumeista saadut rahat investoidaan muille talouden sektoreille. Toisaalta kysynnällä on sosiaalinen lähtökohta, riippuen paikallisista olosuhteista: poliittisista, taloudellisista, väestörakenteellisista ja kulttuurisista tekijöistä. Huumeisiin liittyy täten osaltaan rakenteellisia seikkoja, arvoja, suhtautumista, käytäntöjä ja käyttäytymistä. Tässä hankkeessa ja sitä edeltävissä projekteissa olikin ensisijaisesti kyse huumeidenkäytön taustalla toimivista sosiaalisista mekanismeista. Ongelmallisen huumeidenkäytön yhdistäminen sosiaalisiin rakennelmiin ja ns. syrjäytymisen konseptiin on analyyttisesti keskeisessä asemassa. Toisaalta huumeiden kysyntää tulee ymmärtää myös muiden sosiaalisten, rakenteellisten ja arvomaailmaan liittyvien seikkojen yhteydessä. Huumeisiin ei liity pelkästään moraalisia kauhukuvia, vaan myös määrätynlaista vetovoimaa liittyen nautintoon, valtaan ja haluun kehittää ns. epärationaalisia osia tunne-elämässä. Huumeiden tavallinen ns. sosiaalinen käyttö on nykyisin myös yleisempää ja hyväksytympää. Lisäksi erilaisia psykotrooppisia lääkkeitä käytetään määrättyihin tunnetiloihin. Kyseessä olevan välineen kehittämisen kohteena on erityisesti ongelmallisen huumeidenkäytön ja sosiaalisen syrjäytymisen välinen yhteys. Ns. syrjäytymisen konsepti ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteinen, sillä se liittyy eri asioihin ja voi olla monen eri prosessin tuotosta. Heikkilä ja Sihvo 4 esimerkiksi selvittivät, miten taloudellisen huono-osaisuuden ja sosiaalisen syrjäytymisen välistä yhteyttä on käsitetty. Samantyyppiset syyt pitkäaikaistyöttömyys, alkoholismi/huumeet, perheongelmat, huonot asunto-olot, heikko koulutuspohja, migraatio, yhteisöjen heikentyminen, terveydelliset ongelmat ja sosiaalihuoltoon tehdyt säästöt ovat olleet selittävinä tekijöinä kummassakin. Syrjäytymiskeskustelussa mukana olleet ovat kuitenkin muistuttaneet, että asia ei liity yksinomaan taloudellisiin ongelmiin ja työttömyyteen vaan myös ihmisten yksinäisyyteen, yhteisöjen disintegraatioon, yksilön vaikuttamismahdollisuuksien vähäisyyteen, kulttuurisiin konflikteihin jne. Huumeidenkäytössä on tärkeää erottaa ns. yleinen kulttuurinen ilmiö ja toisaalta huumeiden aiheuttamat sosiaaliset haitat. Näihin täytyy suhtautua eri menetelmillä. Sosiaalisten haittojen tulisi olla prioriteetteina. Jatkuvan huumeidenkäytön, joka johtaa yhteyksien heikentymiseen normaaliin sosiaaliseen elämään, tulisi olla se kohde, johon erityiset sosiaaliset ohjelmat ja hankkeet keskittyisivät. Ongelmallisen huumeidenkäytön kehittyminen voidaan käsittää psykososiaalisena prosessina, jossa henkilö etsii ratkaisua jonkinlaiseen pahoinvointiin. Tähän voi olla monia erilaisia syitä, ja huumeidenkäytön kehittyminen ongelmalliseksi on monimutkainen prosessi. Keskeiset elementit liittyvät kuitenkin yleisesti sosiaaliseen ympäristöön, esimerkiksi perhe, koulutus, taloudellinen tilanne, kulttuuriset tekijät jne. Varsinaisen addiktion syntyminen on erilaisten ongelmien ketjun tulos. Ns. ongelmalliset huumeidenkäyttäjät ovat tyypillisesti isommista kaupungeista tai alueilta, joissa on sosiaalisia ongelmia ja paljon huono-osaisia, esimerkiksi työttömiä, huonosti koulutettuja, maahanmuuttajia ja rikollisuuteen taipuvia. Ongelmiin liittyy myös antisosiaalinen käyttäytyminen, joka aiheuttaa turvattomuutta yhteisössä. 4 Matti Heikkilä and Tuire Sihvo, European opinions of poverty and social exclusion, Themes from Finland 4/1995, Stakes, Helsinki 7

8 Huumeidenkäytöstä toipumisessa on kysymys ensisijaisesti sosiaalisesta uudelleenkiinnittymisestä. Sosiaalinen vastaus huumeongelmaan vaatii yhteisön mukaantuloa ja moniammatillista verkostoitumista, jossa kollektiivisesti yhdistetään resursseja. Konkreettisia esimerkkejä toiminnoista, joilla edesautetaan sosiaalista uudelleenkiinnittymistä ovat esimerkiksi työllistäminen, asuntoasioiden hoito, terveydenhoito, koulutus, työharjoittelu ja sosiaalisten suhteiden kehittäminen. Globaali asennoituminen huumekysymyksissä tarkoittaa johdonmukaista strategista suuntautumista konkreettiseen paikalliseen toimintaan ja politiikan rakentamista olemassa olevien realiteettien perusteella. Tavoitteena on ymmärtää alueellista ja valtakunnallista huumetilannetta tasolla, jolla voitaisiin vaikuttaa käytännössä mm. sosiaalipolitiikan välityksellä, sekä kehitellä ratkaisuja uudenlaisella asennoitumisella ja tavoilla havaita ja analysoida tilannetta. Muutosta voi tapahtua ainoastaan konkreettisilla ratkaisuilla tarkasti määriteltyihin ongelmiin. Globaaliin asennoitumiseen huumeilmiössä kuuluu, että samaan problematiikkaan liitetään sekä analyysi että toiminta, jotta yhteiskunta löytäisi ratkaisut tunnistamiinsa ongelmiin. Globaali diagnoosi on monitieteellinen ja monisektorinen ja toimii yhteistyössä kunnallisten viranomaisten kanssa. Sen pitäisi tuoda uusia, laajempia näkökulmia käytäntöön. Prioriteetit tulisi sopia yhteisen perspektiivin perusteella. Yleisempi strategia (esim. kansainvälisellä tasolla) voi toisaalta ohjata paikallisia reaktioita, suhtautumista tai suunnitelmia. Kansainvälisellä tasolla tulisi toteuttaa jonkinlaista strategioiden harmonisointia, joka kuitenkin ottaisi huomioon eri paikalliset tilanteet. Eri palvelusektorien moniammatillinen yhteistyö ja koordinaatio on olennaista paikallisen analyysin ja toiminnan kehittämisessä. Toisaalta huumeisiin liittyvät transnationaaliset aspektit vaativat, että yhteydet toimivat myös eri kansallisten yksiköiden välillä. Toiminta tarkoittaa, että otetaan huomioon kaikki resurssit tiedot, taidot, kokemukset jne. jotta löydettäisiin vastaukset uusiin tilanteisiin. Moniammatillisen verkostoinnin logiikka perustuu tiedon keräämiseen, organisointiin ja analysointiin. Sen tulisi tapahtua sekä kunnallisten että kolmannen sektorin palvelujen tuottamana. Prioriteetit voidaan siten laatia yhteisestä visiosta. Copernicus-projektissa kehitelty diagnoosiväline Copernicus-projektin eräs tärkeä osa-alue oli ns. diagnoosivälineen kehittäminen, jonka tarkoituksena oli kollektiivisesta näkökulmasta kerätä tietoa relevanteista lähteistä. Tiedonkeruun periaatteena oli paikallisen tilanteen analysointi ongelmien tunnistamiseksi ja siihen perustuva tarpeiden kartoitus ja toiminnan priorisointi. Työ vaati erityisen indikaattorilistan valmistelun (asiat, joihin tulisi kiinnittää huomiota globaalissa analyysissa). Indikaattoreita kehitettiin paikallisen sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen, tärkeimpien sosiaalisten riskitekijöiden ja huumetilanteen tasolla. Väline erosi tähänastisista menetelmistä ottamalla huomioon ongelmien yhteydet alueellisiin taustatekijöihin ja yhteisön sisäisiin rakenteisiin. Indikaattorit sisälsivät sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista materiaalia. Tuotettu indikaattorilista löytyy aiemmasta raportistani 5. 5 McGourty, H (ibid) sivut

9 Copernicus-projektin diagnoosivälineen indikaattorilistaan kuuluivat seuraavat osaalueet: Sosiaalisten riskitekijöiden indikaattoreita (kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen osio) Huumeidenkäytön indikaattoreita (kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen osio) Sosiaali- ja terveyspalvelujen arviointia (kvantitatiivisena osiona resurssien kartoitus ja kvalitatiivisena resurssien ja moniammatillisen yhteistyön arviointia) Huumepalvelujen arviointia (kvantitatiivisena osiona resurssien kartoitusta ja kvalitatiivisena palvelulähtöistä arviointia) Huumepolitiikan arviointia (paikallisen huumepolitiikan kuvausta, huumepolitiikkaan ja huumeidenkäyttäjiin liittyviä mielipiteitä ja asenteita) Toimenpiteiden suunnittelua (yhteenvetoihin perustuvia ehdotuksia eri palvelusektoreilta) Sosiaalisten riskitekijöiden kartoituksen kvantitatiivisessa osiossa tunnistettiin ja kehitettiin paikallisiin rakenteellisiin seikkoihin liittyviä indikaattoreita (mm. väestörakenne, kunnan talous, sosiaalinen ja tulojakauma ja poliittinen jakauma) ja toisaalta syrjäytymisen riskitekijöihin liittyviä indikaattoreita (työttömyys ja toimeentulo, koulutus, asuminen, avioerot ja yksinhuoltajuus, lastensuojelu, terveydelliset ja mielenterveydelliset ongelmat, maahanmuuttajuus, rikollisuus jne.). Huumeidenkäyttöön viittaavat kvantitatiiviset indikaattorit olivat periaatteessa eurooppalaisia standardi-indikaattoreita (epidemiologinen, kriminologinen, ja sosiodemografinen data huumeidenkäyttäjistä). 6 Sosiaalisten riskitekijöiden kvalitatiivisissa indikaattoreissa käsiteltiin samoja tekijöitä, mutta metodina oli ongelmien, niiden taustatekijöiden ja niihin vaikuttavien prosessien kuvaus. Lisäksi sisällytettiin nuorten kulttuuriin, arvomaailmaan, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja harrastuksiin viittaavia indikaattoreita mahdollisina riskitekijöinä. Huumeiden osalta kvalitatiiviset lähteet liittyivät erityisesti seuraaviin seikkoihin: - huumeidenkäytön kuviot (ongelmallinen, ajanvietteellinen jne.) - huumeidenkäyttöön liittyvä toiminta (esim. disko, kasino, prostituutio jne.) - huumemarkkinoiden trendit (saatavuus, huumetyypit, laatu jne.) - huumeiden levittämisen verkostot, huumeisiin liittyvä rikollisuus jne. - huumeisiin liittyvät erityiset ongelmat - huumeidenkäyttäjien omat näkemykset sosiaalisesta taustastaan, psyykkisistä ja fyysisistä ongelmistaan, elämäntyylistään, tarpeistaan, hoito- ja muista palveluista jne. Resurssien kvantitatiiviseen arviointiin kuului avainpalvelujen tunnistaminen ja listaaminen paikkakunnalla (esimerkiksi nuorisolle, maahanmuuttajille, perheille, erityisohjelmat kouluissa, tukea työttömille, mielenterveyden- ja terveydenhoito, kaupunkisuunnittelu ja lähiöprojektit jne.). Päihteisiin liittyvien palveluiden listaamiseen kuuluivat informaatio ja koulutus, hoitomuodot (esim. katkaisu, kuntoutus ja muu pitkäaikainen hoito), erityisille ryhmille tarkoitetut palvelut (esim. naiset, maahanmuuttajat, 6 McGourty, H (ibid): sivut ja 51 9

10 vankilassa olevat jne.) oma-apuryhmät, haittojen vähentäminen (ns. harm-reduction - ohjelmat) jne. Paikallista huumepolitiikkaa arvioitaessa kuului määrittää olemassa olevia strategioita, lainsäädäntöä, prioriteetteja jne. Päihde- ja muiden keskeisten resurssien arvioinnin kvalitatiivinen osuus perustui eri palvelusektoreilta saatuihin tietoihin (esim. palvelujen puutteet ja vajavuudet, tarjonnan sovittaminen tarpeisiin, moniammatillisen yhteistyön toimivuus, suhtautuminen huumeidenkäyttäjiin palveluissa jne.). 10

11 Paikallisen huumediagnoosivälineen pilotoinnin tuotoksia: raportin sisältö Yllä kuvattu Copernicus-projektissa kehitetty diagnoosivälineen konsepti ja sen eri osiot olivat niin laajat, että käytännössä pilotoinnista voitiin toteuttaa vain murto-osa. Päädyin rajoittamaan tutkimuksen eri palvelusektoreilta saatavan tiedon testaamiseen ongelmista paikkakunnalla ja toisaalta arviointiin siitä, miten olemassa olevat resurssit vastaavat tunnistettuihin ongelmiin. Paikallisen diagnoosivälineen tuotoksena on tämä raportti, johon liittyvät seuraavat osat: OSA 1. OHJEISTUS TIEDONLÄHTEISTÄ ERI PALVELUSEKTOREILTA Ensimmäisessä osassa tunnistetaan ja kuvataan ns. ensisijaisia ja muita lähteitä, joista voidaan saada tietoa a) syrjäytymisen riskitekijöistä ja b) huumeista ja huumeidenkäyttäjistä paikkakunnalla. Eri palvelusektoreilta saatavan tiedon kuvauksen perusteella voi myös määritellä, mitä olisi järkevää kysyä mistäkin palvelusta. 7 OSA 2. ESIMERKKEJÄ ERI PALVELUSEKTOREILTA SAATAVASTA TIEDOSTA LAHDESSA Toinen osa koostuu ns. alueanalyysistä, jossa haastatteluihin perustuvan tiedon mukaan kuvataan paikkakunnan ongelmien luonnetta (syrjäytymisen riskitekijät, huumeet ja huumeidenkäyttäjät). OSA 3. PAIKALLISTEN RESURSSIEN ARVIOINTIA Kolmannessa osassa arvioidaan paikallisia resursseja (ensisijaiset palvelut jne.) ottaen huomioon, miten ne vastaavat edellä tunnistettuihin ongelmiin ja kehittämistarpeisiin. LIITTEET LIITE 1. Ohjeistuksen (Osa 1) lisäksi diagnoosin apuvälineeksi kehitettiin lista kysymyksiä, joita perustuen OSA 1 -ohjeistukseen voidaan esittää asianmukaisille palveluille. Kysymykset on jaoteltu seuraavasti: - Kysymyksiä syrjäytymisen riskitekijöistä: työttömyys ja toimeentulo, koulutus, asuminen, asunnottomuus ja asuinympäristöt, terveys ja mielenterveys, perheisiin liittyvät ongelmat, nuorisokulttuuri, nuorten sosiaaliset verkostot ja harrastukset, maahanmuuttajuus. - Kysymyksiä huumeista ja huumeidenkäyttäjistä: yleisiä trendejä paikkakunnalla, huumeidenkäytön ilmeneminen eri palvelusektoreilla 7 Diagnoosivälineen ns. apuvälineenä on liittessä lista kysymyksiä, jotka voidaan kohdistaa määrätyille palvelualueille OSA 1. ohjeistuksen perusteella. 11

12 ja sen kehityksen arviointia, huumeidenkäytön sosiaalinen konteksti ja liittyminen muihin syrjäytymisen riskitekijöihin, huumeidenkäyttöön liittyviä erityisiä sosiaalisia ja muita ongelmia. - Syrjäytymisen riskitekijöihin liittyvien palvelujen arviointia: paikallisiin resursseihin ja palvelujen kehittämistarpeisiin liittyviä kysymyksiä. - Päihdepalvelujen arviointia: paikallisiin resursseihin ja palvelujen kehittämistarpeisiin liittyviä kysymyksiä. - Mitä palveluja tulisi arvioida: lista ensisijaisista palveluista. LIITE 2. Esimerkkejä moniammatillisen yhteistyön kohteista. Esimerkkien tarkoituksena on ohjata kysymyksien valintaa moniammatillista yhteistyötä arvioitaessa. LIITE 3. Eri palvelusektoreilta saatavaa tilastollista tietoa. Liitteen tarkoituksena on ohjeistaa mahdollisesti saatavilla olevaan relevanttiin tilastolliseen tietoon eri palvelusektoreilta. Metodologia Projekti perustui lähinnä ns. Rapid Appraisal (RAM) -metodiin (joista myös eri muotoja) 8. Tätä tekniikkaa alettiin kehittää pääasiassa ja 1980-luvuilla yleisesti kehitysmaissa, vaihtoehtona ja täydennyksenä ns. survey-tyyppisiin metodeihin. Sitä on myös käytetty urbaanissa ympäristössä esimerkiksi kansanterveydellisten interventioiden löytämisessä huumeongelmiin. 9 RAM-tekniikan perustana on oppia yhteisöstä ja yhteisön kanssa, jotta voitaisiin tunnistaa ja arvioida eri ongelmia, rajoituksia ja mahdollisuuksia ja löytää ajankohtaisia ratkaisuja alueellisiin kehittämisprojekteihin. Päämääränä on ymmärtää aihepiiriä ja sen monimuotoisuutta ennemmin kuin kerätä tarkkoja tilastollisia tietoja. Perustana on kuitenkin erityyppisiin (myös kvantitatiivisiin) lähteisiin perustuva tiedonkeruu. Tätä kuvaa esimerkiksi se, että alueellista tietoa voi saada mm. haastattelemalla avainasemassa olevia yhteisön ja/tai eri palvelusektoreiden jäseniä (ns. key-informants), tutkimalla dokumentteihin perustuvaa informaatiota tai analysoimalla tilastoja. Vertailemalla eri lähteistä saatavaa tietoa voidaan muodostaa kokonaiskuva alueellisesta tilanteesta. RAM-metodissa käytetään yleensä tutkimustiimiä, joka voi nopeasti ja systemaattisesti kerätä tietoa määrätystä aiheesta, kysymyksestä tai ongelmasta, ja näin ollen tunnistaa ja priorisoida kehittämistarpeita. Tässä projektissa keskityttiin kvalitatiivisen tiedon keräämiseen eri palvelusektoreilla toimivilta avainhenkilöiltä. Ensimmäisenä tehtävänä oli tunnistaa Lahdessa toimivat syrjäytymisen riskitekijöihin, huumeisiin ja huumeidenkäyttäjiin liittyvät palvelut. Ohjeistuksen kehittämiseen liittyi myös muiden ei välttämättä Lahdessa toimivien palvelujen tunnistaminen. Seuraavana tehtävänä oli suunnitella haastattelukehys, joka 8 McGourty, H. (ibid): sivut 36-38) 9 Esim. Gerry V. Stimson et.al. Rapid Assessment and Response: methods for developing public health responses to drug porblems. In: Drug and Alcohol Review, 1999;18(3):

13 koostui kartoittavista kysymyksistä. Haastattelut olivat Lahdessa paria puhelinhaastattelua lukuun ottamatta. Kaikki haastattelut nauhoitettiin, purettiin ja analysoitiin. Haastateltuja oli yhteensä noin viisikymmentä. Alkuperäisen Copernicus-projektissa kehitetyn diagnoosivälineen eri osa-alueiden toimivuutta kokeiltiin. Käytännössä ne todettiin liian laajoiksi toteutettavaksi tämän projektin puitteissa, joten päädyin keskittymään kvalitatiivisen tiedon keruuseen eri palvelusektoreilta. Alun perin suunnitellut haastattelukehykset eivät tuottaneet toivottua tulosta ja kysymyksiä jouduttiin useampaan kertaan muuntelemaan. Erityisenä hankaluutena oli myös, että alkuperäisiin suunnitelmiin kuului tilastollisen tiedon testaaminen (syrjäytymisen riskitekijöistä, huumeista ja huumeidenkäytöstä) vertaavaa analyysia varten. Tavoite oli kuitenkin liian korkea. Johtuen pääasiassa näistä ongelmista, tutkimus kesti huomattavasti odotettua kauemmin. Tie eteenpäin: täydennyksiä paikallisen huumediagnoosivälineen kehittämiseen Tulevaisuudessa kehitettävät osa-alueet paikallisen huumediagnoosivälineen kehittämiseen voidaan listata seuraavasti: Syrjäytymisen riskitekijöihin liittyvät kvantitatiiviset indikaattorit. Näiden tulisi tarjota verrannollista tietoa muihin paikkakuntiin tai maan keskiarvoihin. Kaivattaisiin myös selvitystä siitä, mitä ao. indikaattorit oikeastaan selittävät ja viitteitä parhaisiin lähteisiin. Jo olemassa olevaa tutkimuksellista tietoa 10 tulisi hyödyntää ja edelleen kehittää huumediagnoosi-välineeseen soveltuvaksi. Huumeidenkäytön kvantitatiiviset indikaattorit. Tilastoraportteja tehdään huumausainetilanteesta Suomessa vuosittain Euroopan huumausaineiden seurantakeskuksen EMCDDA:n koordinoimana. 11 Näissä käytetään erilaisia standardi-indikaattoreita huumausaineiden trendeistä, saatavuudesta, käytöstä jne. Raportit sisältävät myös palveluihin liittyvää tietoa. Ne kuitenkin kuvaavat tilannetta valtakunnallisesti. Paikallisen huumediagnoosivälinen kehittämiseen tarvittaisiin selvitystä siitä, miten nämä tiedot voitaisiin dekoodata paikallista analyysia varten. Huumeidenkäytön trendit ja huumeidenkäyttäjien tarpeet. Tässä tutkimuksessa on keskitytty eri palvelusektoreilta saatuun kvalitatiiviseen tietoon huumeidenkäytön trendeistä, huumeidenkäyttäjistä, heidän sosiaalisesta taustastaan ja erityisistä ongelmistaan. Diagnoosivälineen täydentämiseen ja kokonaisuuden kehittämiseen tarvitaan myös huumeidenkäyttäjiltä, ns. kentältä, saatavaa kvalitatiivista aineistoa. Tämäntyyppistä tutkimusta on tehty Helsingissä viime aikoina (pilottitutkimus vuonna 2002) 12 ja esimerkiksi tästä saatuja metodologisia oppeja voitaisiin 10 Esim. Mari Isotalo, Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden indikaattorit Keski-Uudenmaan kunnissa, Stakes, 7/2000, Helsinki Esim. Ari Virtanen, Huumausainetilanne Suomessa. Tilastoraportti, Stakes 12 Pauliina Seppälä, Havaintoja huumeista: tutkimus uusien huumeilmiöiden varhaisena tunnistajana, Helsinki, 2003, Stakes 13

14 hyödyntää ja soveltaa myös Copernicus-hankkeeseen perustuvaan huumediagnoosivälineen kehittämiseen. Resurssien kartoitus. Resurssien kvalitatiivisen arvioinnin lisäksi (kuten tässä raportissa) paikallisen huumediagnoosivälineen täydentämiseen tulisi kuulua myös kriittisten resurssien syrjäytymisen riskitekijöihin ja päihteisiin liittyvien palvelujen määrällinen kartoitus. Huumepolitiikan arviointia. Tämän tulisi perustua kuvaukseen paikallisesta huumepolitiikasta ja asennoitumisesta huumeidenkäyttäjiin eri palvelusektoreilla. Sopivaa metodologiaa tilanteen tunnistamiseksi tulisi kehittää ja testata. Toimenpiteiden suunnittelua. Huumediagnoosivälineen varsinainen tavoite oli tarkan analyysin tuloksena kehittää sopivia interventioita paikallisten huumeongelmien lieventämiseksi. Tähän tarvitaan erityisesti moniammatillista yhteistyötä kaikilta asiaan liittyviltä tahoilta. Sopivana metodina ehdotetaan suunnitelmallista moniammatillista yhteistyötä ja kokoontumisia, joissa käsitellään kokonaistilanteeseen perustuvia toiminnallisia ehdotuksia. Lopuksi, alkuperäisessä hanke-ehdotuksessa oli suunnitelma muokata Copernicusprojektissa kehitetty instrumentti paikallisen huumetilanteen arvioinnin tueksi Suomessa. Väline oli tarkoitus tuottaa myös painettuna vihkosena ja alustavana internet-versiona, johon liittyisi automatisoidun raportinkehittimen suunnittelu. Alkuperäinen konsepti ja instrumentti oli kuitenkin niin laaja, että sitä ei ollut mahdollista käytännössä testata muuta kuin osin. Copernicus-instrumenttiin perustuva käytännöllinen vihkonen ja sen internet-version kehittäminen vaatisi muiden (yllämainittujen) osioiden sisällyttämistä ja testausta. Tämä jäänee uusien hankkeiden haasteeksi. 14

15 Haastatteluihin perustuvat lähteet Lahdessa A-klinikka (A-klinikkasäätiö) Pitkämäen päihdekatkaisu- ja kuntoutusyksikkö (A-klinikkasäätiö) Kaupunginsairaala (päivystys ja ensiapu) Kaupungin päihdesairaanhoitaja Terveysneuvonta- ja neulanvaihtopalvelu (Paavolan terveysasema, lääkäri ja sairaanhoitaja) AIDS-tukikeskus Nuorisovastaanotto (terveyskeskuksen alainen palvelu). Terveyskeskus (lääkäri ja sairaanhoitaja, Mukkulan toimipiste, Paavolan terveyskeskus) Ehkäisevä päihdetyö (sosiaalitoimen alainen) Irti Huumeista ry Löydä timantit -projekti (Lahden diakonialaitoksen erityisprojekti päihdeäideille ja heidän lapsilleen) Sininauha ry:n päiväkeskus Mielenterveyden tuki ry SOS-kriisikeskus (Mielenterveyden yhdistyksen alainen palvelu: aikuisten ja nuorten puoli) Ahtiala kasvattaa -projekti (nuorten kasvatukseen ja huumeidenkäytön ehkäisyyn kohdentunut hanke) Kihlakunnan poliisilaitoksen huumausainerikos- ja tiedustelutoimisto Kriminaalihuoltolaitos Nuorten oikeusedustus- ja sovittelutoimisto (sosiaalitoimen alainen) Sosiaalitoimen kehityspäälliköt (aikuis- ja lastensuojelutyö) Alueellinen sosiaaliasema (Ahtiala/Mukkula-alueen aikuis- ja lastensuojelun sosiaalityöntekijät). Nuortenkoti (sosiaalitoimen lastensuojelun sijaishuolto). Asunnottomien huolto (sosiaalitoimen alainen yksikkö). Maahanmuuttajapalvelut (sosiaalitoimen alainen yksikkö). Työvoimatoimisto (johtaja, työvoimaneuvojat, kuntouttava työ, nuorisotyövoimaneuvoja ja ammatinvalinnanpsykologi) Nuorisotoimi (nuorisosihteeri, nuorisotyöntekijät Ahtiala/Mukkulan ja Jalkarannan alueelta) Erityisnuorisotyöntekijä (sosiaalitoimen alainen) Harjulan setlementti (nuoriso- ja perhetyö) Seurakunnan perheasiainneuvottelukeskus Pelastakaa lapset ry Ensi- ja turvakoti Erityislastentarhanopettaja (sosiaalitoimen alainen) Peruskoulun ylä-aste (rehtori ja erityisopettaja) Koulukuraattorit Kouluterveydenhoitaja Koulupsykologit Toisen asteen oppilaitos (koulutuskeskus Salpaus: syrjäytymiseen liittyvät projektit ja psykologi). 15

16 Lahden Talot Oy (asukasisännöitsijä) Lahden nuorisoasuntoyhdistys (nuorten tuettu asuminen) Tekninen virasto (kaupunkisuunnittelu ja lähiöprojektit) Lahden asukasyhdistys Kirjalliset lähteet Heikkilä, Matti & Sihvo, Tuire, European opinions of poverty and social exclusion. Themes from Finland 4/1995, Stakes, Helsinki, Isotalo, Mari, Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden indikaattorit Keski-Uudenmaan kunnissa, Stakes, 7/2000, Helsinki, McGourty, Helena, A Global Approach on Drugs. Background for the Piloting of a Drugs Diagnosis Tool, A-Clinic Foundation s Duplicate Series no. 31, Helsinki, December Palm, Roger, The Final Report, Copernicus programme Global approach on Drugs, Cassiopea XXI, geie Brussels, June Seppälä, Pauliina, Havaintoja huumeista: tutkimus uusien huumeilmiöiden varhaisena tunnistajana, Stakes, Stimson, Gerry et. al., Rapid Assessment and Response:methods for developing public health responses to drug problems. In: Drugs and Alcohol Review, 1999; 18(3): Virtanen, Ari, Huumausainetilanne Suomessa. Tilastoraportti, Stakes

17 OSA 1. Ohjeistus tiedonlähteistä eri palvelusektoreilta paikalliseen diagnoosiin 1.1. Syrjäytymisen riskitekijöistä 1.2. Huumeista ja huumeidenkäyttäjistä 17

18 1.1. Tiedonlähteitä eri palvelusektoreilta syrjäytymisen riskitekijöistä paikkakunnalla Työttömyys ja toimeentulovaikeudet Ensisijaisia lähteitä Työvoimatoimistot Työvoimatoimistot tarjoavat mm. työnhakupalveluita (esim. työnvälitys ja kotoutumissuunnitelmat), ammatillisen kehittymisen palveluita (esim. ammatinvalinta- ja urasuunnittelu, ammatillinen kuntoutussuunnittelu), ja työllistymistä ja toimeentuloa edistäviä tukipalveluita (esim. työttömyysturvaneuvonta, erilaiset tuet, työnhakuvalmennus, työharjoittelut ja koulutuskokeilut). Kuntouttavan työvoiman lain puitteissa työvoimatoimistot tarjoavat palveluinaan kuntoutusosastoja, joissa toimii erikoistuneita työvoimaneuvojia. Kuntoutusosastolle lähetetään asiakkaita, jotka tarvitsevat erityisiä toimenpiteitä, esim. kun terveydentilaa ja työkykyä pitäisi tutkia. Päihdeongelma on eräs tämäntyyppinen työrajoite. Työvoimatoimistoilla saattaa olla erilaisia työllistymistä ja koulutusta tukevia projekteja päihdeongelmaisille ja syrjäytymisen uhan alla oleville työttömille tai toimisto voi toimia yhteistyössä muiden projektien kanssa. Päijät-Hämeessä esimerkkeinä olivat mm. Hämeenkoski-, Sytyke-, Atrain-, Tomk- ja Tutorprojektit. Nuorille alle 25-vuotiaille on omat työvoimaneuvojansa ns. vaikeammille nuorille, jotka syystä tai toisesta eivät kykene olemaan koulutuksessa. He ovat usein myös sosiaalitoimen asiakkaita. Lahden työvoimatoimistossa vaikeimpien nuorten asiakkaiden palveluun liittyi syvähaastattelu, jossa perustietojen lisäksi käsiteltiin koulutuksellisia kokemuksia esim. koulutuksen taso, keskeytykset, oppimisvaikeudet usein terveydellisiin ongelmiin kytkeytyviä armeijakokemuksia, työkokemuksia, harrastuksia, terveydellisiä seikkoja ja päihteidenkäyttöä. Asiakkuuksissa heijastuivat myös paikkakunnan taloudelliset ongelmat ja sukupolvia ylittävä pitkäaikaistyöttömyys, asiakkaina oli esim. useinkin nuoria, joiden vanhemmat asioivat saman työvoimatoimiston aikuisten puolella. Työvoimatoimistoissa toimii myös ammatinvalintapsykologeja, jotka tarjoavat henkilökohtaista palvelua. Lahden työvoimatoimistossa oli myös nuorilla oma ammatinvalintapsykologinsa. Työvoimaneuvojat ohjaavat asiakkaita palveluun, mutta osa hakeutuu omaehtoisesti. Työ lähtee liikkeelle asiakkaan tilanteen kartoituksesta. Palvelu on räätälöityä ja yksilöllistä, koska tilanteet ja kokemukset ovat monenlaisia. Lahden työvoimatoimistossa ammatinvalintapsykologin yksi suuri asiakasryhmä olivat pitkäaikaistyöttömät ja toistuvaistyöttömät, joilla oli lyhyitä työpätkiä välissä. 18

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika:

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali - Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali Voimanpesä I Voimanpesähanke I oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli interventiomalli, jonka avulla ennalta

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Välityömarkkinat työpaja Messukeskus, Helsinki 26.10.2010 Markku Hassinen Sosiaalisen Työpajat työllistämisen tässä ja nyt toimiala Työelämään

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Miten kavennamme terveyseroja tehokkaasti kohdentaen Koulupudokkuuden ehkäisy

Miten kavennamme terveyseroja tehokkaasti kohdentaen Koulupudokkuuden ehkäisy Terveyden edistämisen ajankohtaispäivä Miten kavennamme terveyseroja tehokkaasti kohdentaen 22.5.2012 Koulupudokkuuden ehkäisy Arja Kukkonen, ohjauspalveluiden päällikkö Opetusvirasto, nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja

Lisätiedot

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 12.09.2016 Työkyvyn arvioinnin tiimi Työkykykoordinaattori

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi

Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi Timo Mulari Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Syitä monialaisuuteen

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä 30.3.2009 Itä-Lapin Ammattioppilaitos 30.3.2009 Sirkku Valve, Mt ja Päihdehanke ja Erkki Vartiainen, LaPsyKe-hanke Kuva: Sirkku Valve Sirkku Valve ja Erkki Vartiainen

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Keskustan Työelämä- ja tasa-arvoverkosto puheenjohtaja Aila Paloniemi Keskustan vaihtoehto Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy lähiyhteisöissä Valtaosalla

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Työpaja- pedagogiikka

Työpaja- pedagogiikka Työpaja- pedagogiikka LAHTI 28.10.2014 Susanna Palo 28.10.2014 TPY = Valtakunnallinen työpajayhdistys? TEKEMÄLLÄ OPPII -hanke Työpajapedagogiikka Työpajatoiminnan määrittely ja asemointi palvelujärjestelmässä

Lisätiedot

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 29.9.2016 Työkyvyn arvioinnin

Lisätiedot

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen 3.9.2013, Helsinki Vähän koulutetut kohderyhmänä Kommentteja edelliseen puheenvuoroon - Ohjauksen merkitystä ei voi olla

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 1 Liite A 6 Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Jessica Sundström, johtava sosiaalityöntekijä Juha Joki, vastaava työvoimaohjaaja Johdanto Työvoiman

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 101 LAUSUNTO ALOITTEESTA KOTIHOIDOSSA OLEVIEN HYVIEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUSPALVELUJEN EDELLYTYKSISTÄ Terke 2010-272 Esityslistan asia TJA/11 TJA Terveyslautakunta

Lisätiedot

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Päihdelääketieteen päivät 2010 12.3.2010 Kaarlo Simojoki, yl Espoon A-klinikkatoimi, A-klinikkasäätiö Kaksoisdiagnoosipotilas runsasta ja monenlaista oireilua

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli

Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli 2009-2011 Iina Peltomaa Toukokuu 2009 Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli: toimijatahot Rahoitus ja hallinnointi Osatoteuttajat Pilotit ja toimintaympäristö Nuorten

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.2.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.2.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 27 19.1.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA KESKI-IKÄISTEN MIESTEN SAIRAUKSIEN ENNALTAEHKÄISEVÄSTÄ TOIMINNASTA Terke 2009-2826 Esityslistan asia TJA/6 TJA

Lisätiedot