Helena McGourty Paikallisen huumediagnoosivälineen pilotointi Lahdessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helena McGourty Paikallisen huumediagnoosivälineen pilotointi Lahdessa"

Transkriptio

1 Helena McGourty Paikallisen huumediagnoosivälineen pilotointi Lahdessa A-klinikkasäätiön monistesarja nro 36

2 Helena McGourty Paikallisen huumediagnoosivälineen pilotointi Lahdessa A-klinikkasäätiön monistesarja nro 36 A-klinikkasäätiö 2003 ISSN (moniste) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (moniste) ISBN (pdf) 2

3 SISÄLLYS ESIPUHE 5 JOHDANTO 6 Lähteet 11 Osa Ohjeistus tiedonlähteistä eri palvelusektoreilta paikalliseen diagnoosiin: 1.1. Syrjäytymisen riskitekijöistä 1.2. Huumeista ja huumeidenkäyttäjistä Osa Alueanalyysi: esimerkkejä eri palvelusektoreilta saatavasta tiedosta Lahdessa: 2.1. Miten syrjäytymisen riskitekijöitä kuvattiin 2.2. Huumeista ja huumeidenkäyttäjistä Osa Paikallisten resurssien arviointia: 3.1. Syrjäytymisen riskitekijöihin liittyvät palvelut 3.2. Päihdepalvelut LIITTEET: Paikallisen huumediagnoosivälineen apuvälineitä 137 Liite 1. Palveluille esitettäviä kysymyksiä 121 Liite 2. Esimerkkejä moniammatillisesta yhteistyöstä keskeisillä palvelusektoreilla 130 Liite 3. Palveluista saatavaa tilastollista tietoa syrjäytymisen riskitekijöistä, huumeista ja huumeidenkäyttäjistä 136 3

4 4

5 Esipuhe Haluan kiittää lämpimästi A-klinikkasäätiötä ja Terveyden edistämisen keskusta tämän tutkimuksen toimeksiannosta ja rahoituksesta. Erityisesti kiitän Teuvo Peltoniemeä A-klinikkasäätiöstä ja Ritva Varamäkeä Terveyden edistämisen keskuksesta heidän kärsivällisyydestään ja luottamuksestaan, sillä tehtävä oli vaikea ja kesti huomattavasti suunniteltua kauemmin. Kiitän myös kaikkia haastattelemiani henkilöitä Lahdesta, jossa sain lämpimän vastaanoton, kiinnostusta työtäni kohtaan ja halukkuutta yhteistyöhön. Toivon, että tämä raportti olisi myös heille hyödyllinen ja mielenkiintoinen Helena McGourty 5

6 Johdanto Projektin taustaa Paikallisen huumediagnoosivälineen pilotointi perustuu kahteen edeltävään eurooppalaiseen hankkeeseen. Uudenlaista teoriaa huumeidenkäytöstä globaalina ilmiönä kehiteltiin alustavasti ns. PHARE-projektin (Multi-disciplinary Training in Drugs Global Approach Implementation) yhteydessä vuosina Tätä seurasi ns. Copernicus-projekti 1 ( ). Siinä työstettiin kyseistä teoriaa huumeidenkäytön arvioimiseksi globaalina ilmiönä, johon kuitenkin valtion ja paikallistasolla voidaan vaikuttaa. Hankkeen päätuotos oli tutkimusten lisäksi huumetilanteen arviointiin ja toimenpiteiden suunnitteluun käytettävä Guidelines: Basics of Social Diagnosis of the Drugs Problem sekä Basics of the Global Approach: practical methodology. 2 Loppuraportissa yleisen teorian ja ehdotettujen moniammatillisten käytäntöjen lisäksi keskeisenä osana oli mallin kehittäminen paikallista huumediagnoosivälinettä varten. Eurooppalaisen yhteistyöprojektin päätyttyä Terveyden edistämisen keskus rahoitti mallin paikallisen testaamisen Suomen oloissa. Tavoitteena oli testata työkalua tilannearvion tekemiseen, paikallisen huumekeskustelun virittämiseen, järkiperäistämiseen ja oleellisten ja mahdollisten tekijöiden esilletulon varmistamiseen. Kohderyhmänä olisivat esimerkiksi eri alojen ammattilaiset, luottamusmiehet, opiskelijat ja kansalaisjärjestöjen toimijat. Pilottikokeilu ajateltiin toteuttaa jossain keskisuuressa suomalaisessa kaupungissa yhteistyönä kohdealueen viranomaisten, organisaatioiden ja yhteisöjen kanssa. Pääkaupunkiseutuun verraten toteutus pysyisi näin ollen suhteellisen pienimuotoisena ja yksinkertaisena. Suomessa pilotoitavan projektin taustaksi tuotin raportin, 3 jonka tarkoituksena oli jäsentää yhteiseurooppalaisen projektin teoriaa painottaen erityisesti suomalaista näkökulmaa. Copernicus-konseptiin liittyy olennaisesti monitieteellinen näkökulma, sillä nykymaailman keskinäinen riippuvuussuhde tarkoittaa, ettei huumeita voi käsittää tai käsitellä irrallisesti muista ongelmista. Huumeidenkäytön taustalla ovat yhteiskunnalliset, yhteisölliset ja taloudelliset olosuhteet. Huumeiden tarjonta ja markkinointi ovat varsinkin kehitysmaiden talouteen liittyviä huomioonotettavia seikkoja ja luonteeltaan transnationaalista, valtakunnan rajoja ylittävää toimintaa. Huumeet ovat myös osana rikollista toimintaa, jolla on yhteyksiä muihin kansainvälisiin ongelmiin, esimerkiksi 1 Copernicus-projektiin osallistuivat Suomen lisäksi Slovenia, Tsekki, Romania, ja Viro. Projektin koordinaattorina toimi professori Roger Palm Belgiasta. Britanniasta oli asiantuntijana kriminologi Paul Cook. 2 Roger Palm, The Final Report, Copernicus programme Global Approach on Drugs, Cassiopea XXI, geie Brussels, June Helena McGourty, A Global Approach on Drugs. Background for the Piloting of a Drugs Diagnosis Tool, A-Clinic Foundation s Duuplicate Series no 31, Helsinki, December

7 prostituutioon, uhkapeliin, aseiden kaupusteluun jne. Lisäksi huumeista saadut rahat investoidaan muille talouden sektoreille. Toisaalta kysynnällä on sosiaalinen lähtökohta, riippuen paikallisista olosuhteista: poliittisista, taloudellisista, väestörakenteellisista ja kulttuurisista tekijöistä. Huumeisiin liittyy täten osaltaan rakenteellisia seikkoja, arvoja, suhtautumista, käytäntöjä ja käyttäytymistä. Tässä hankkeessa ja sitä edeltävissä projekteissa olikin ensisijaisesti kyse huumeidenkäytön taustalla toimivista sosiaalisista mekanismeista. Ongelmallisen huumeidenkäytön yhdistäminen sosiaalisiin rakennelmiin ja ns. syrjäytymisen konseptiin on analyyttisesti keskeisessä asemassa. Toisaalta huumeiden kysyntää tulee ymmärtää myös muiden sosiaalisten, rakenteellisten ja arvomaailmaan liittyvien seikkojen yhteydessä. Huumeisiin ei liity pelkästään moraalisia kauhukuvia, vaan myös määrätynlaista vetovoimaa liittyen nautintoon, valtaan ja haluun kehittää ns. epärationaalisia osia tunne-elämässä. Huumeiden tavallinen ns. sosiaalinen käyttö on nykyisin myös yleisempää ja hyväksytympää. Lisäksi erilaisia psykotrooppisia lääkkeitä käytetään määrättyihin tunnetiloihin. Kyseessä olevan välineen kehittämisen kohteena on erityisesti ongelmallisen huumeidenkäytön ja sosiaalisen syrjäytymisen välinen yhteys. Ns. syrjäytymisen konsepti ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteinen, sillä se liittyy eri asioihin ja voi olla monen eri prosessin tuotosta. Heikkilä ja Sihvo 4 esimerkiksi selvittivät, miten taloudellisen huono-osaisuuden ja sosiaalisen syrjäytymisen välistä yhteyttä on käsitetty. Samantyyppiset syyt pitkäaikaistyöttömyys, alkoholismi/huumeet, perheongelmat, huonot asunto-olot, heikko koulutuspohja, migraatio, yhteisöjen heikentyminen, terveydelliset ongelmat ja sosiaalihuoltoon tehdyt säästöt ovat olleet selittävinä tekijöinä kummassakin. Syrjäytymiskeskustelussa mukana olleet ovat kuitenkin muistuttaneet, että asia ei liity yksinomaan taloudellisiin ongelmiin ja työttömyyteen vaan myös ihmisten yksinäisyyteen, yhteisöjen disintegraatioon, yksilön vaikuttamismahdollisuuksien vähäisyyteen, kulttuurisiin konflikteihin jne. Huumeidenkäytössä on tärkeää erottaa ns. yleinen kulttuurinen ilmiö ja toisaalta huumeiden aiheuttamat sosiaaliset haitat. Näihin täytyy suhtautua eri menetelmillä. Sosiaalisten haittojen tulisi olla prioriteetteina. Jatkuvan huumeidenkäytön, joka johtaa yhteyksien heikentymiseen normaaliin sosiaaliseen elämään, tulisi olla se kohde, johon erityiset sosiaaliset ohjelmat ja hankkeet keskittyisivät. Ongelmallisen huumeidenkäytön kehittyminen voidaan käsittää psykososiaalisena prosessina, jossa henkilö etsii ratkaisua jonkinlaiseen pahoinvointiin. Tähän voi olla monia erilaisia syitä, ja huumeidenkäytön kehittyminen ongelmalliseksi on monimutkainen prosessi. Keskeiset elementit liittyvät kuitenkin yleisesti sosiaaliseen ympäristöön, esimerkiksi perhe, koulutus, taloudellinen tilanne, kulttuuriset tekijät jne. Varsinaisen addiktion syntyminen on erilaisten ongelmien ketjun tulos. Ns. ongelmalliset huumeidenkäyttäjät ovat tyypillisesti isommista kaupungeista tai alueilta, joissa on sosiaalisia ongelmia ja paljon huono-osaisia, esimerkiksi työttömiä, huonosti koulutettuja, maahanmuuttajia ja rikollisuuteen taipuvia. Ongelmiin liittyy myös antisosiaalinen käyttäytyminen, joka aiheuttaa turvattomuutta yhteisössä. 4 Matti Heikkilä and Tuire Sihvo, European opinions of poverty and social exclusion, Themes from Finland 4/1995, Stakes, Helsinki 7

8 Huumeidenkäytöstä toipumisessa on kysymys ensisijaisesti sosiaalisesta uudelleenkiinnittymisestä. Sosiaalinen vastaus huumeongelmaan vaatii yhteisön mukaantuloa ja moniammatillista verkostoitumista, jossa kollektiivisesti yhdistetään resursseja. Konkreettisia esimerkkejä toiminnoista, joilla edesautetaan sosiaalista uudelleenkiinnittymistä ovat esimerkiksi työllistäminen, asuntoasioiden hoito, terveydenhoito, koulutus, työharjoittelu ja sosiaalisten suhteiden kehittäminen. Globaali asennoituminen huumekysymyksissä tarkoittaa johdonmukaista strategista suuntautumista konkreettiseen paikalliseen toimintaan ja politiikan rakentamista olemassa olevien realiteettien perusteella. Tavoitteena on ymmärtää alueellista ja valtakunnallista huumetilannetta tasolla, jolla voitaisiin vaikuttaa käytännössä mm. sosiaalipolitiikan välityksellä, sekä kehitellä ratkaisuja uudenlaisella asennoitumisella ja tavoilla havaita ja analysoida tilannetta. Muutosta voi tapahtua ainoastaan konkreettisilla ratkaisuilla tarkasti määriteltyihin ongelmiin. Globaaliin asennoitumiseen huumeilmiössä kuuluu, että samaan problematiikkaan liitetään sekä analyysi että toiminta, jotta yhteiskunta löytäisi ratkaisut tunnistamiinsa ongelmiin. Globaali diagnoosi on monitieteellinen ja monisektorinen ja toimii yhteistyössä kunnallisten viranomaisten kanssa. Sen pitäisi tuoda uusia, laajempia näkökulmia käytäntöön. Prioriteetit tulisi sopia yhteisen perspektiivin perusteella. Yleisempi strategia (esim. kansainvälisellä tasolla) voi toisaalta ohjata paikallisia reaktioita, suhtautumista tai suunnitelmia. Kansainvälisellä tasolla tulisi toteuttaa jonkinlaista strategioiden harmonisointia, joka kuitenkin ottaisi huomioon eri paikalliset tilanteet. Eri palvelusektorien moniammatillinen yhteistyö ja koordinaatio on olennaista paikallisen analyysin ja toiminnan kehittämisessä. Toisaalta huumeisiin liittyvät transnationaaliset aspektit vaativat, että yhteydet toimivat myös eri kansallisten yksiköiden välillä. Toiminta tarkoittaa, että otetaan huomioon kaikki resurssit tiedot, taidot, kokemukset jne. jotta löydettäisiin vastaukset uusiin tilanteisiin. Moniammatillisen verkostoinnin logiikka perustuu tiedon keräämiseen, organisointiin ja analysointiin. Sen tulisi tapahtua sekä kunnallisten että kolmannen sektorin palvelujen tuottamana. Prioriteetit voidaan siten laatia yhteisestä visiosta. Copernicus-projektissa kehitelty diagnoosiväline Copernicus-projektin eräs tärkeä osa-alue oli ns. diagnoosivälineen kehittäminen, jonka tarkoituksena oli kollektiivisesta näkökulmasta kerätä tietoa relevanteista lähteistä. Tiedonkeruun periaatteena oli paikallisen tilanteen analysointi ongelmien tunnistamiseksi ja siihen perustuva tarpeiden kartoitus ja toiminnan priorisointi. Työ vaati erityisen indikaattorilistan valmistelun (asiat, joihin tulisi kiinnittää huomiota globaalissa analyysissa). Indikaattoreita kehitettiin paikallisen sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen, tärkeimpien sosiaalisten riskitekijöiden ja huumetilanteen tasolla. Väline erosi tähänastisista menetelmistä ottamalla huomioon ongelmien yhteydet alueellisiin taustatekijöihin ja yhteisön sisäisiin rakenteisiin. Indikaattorit sisälsivät sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista materiaalia. Tuotettu indikaattorilista löytyy aiemmasta raportistani 5. 5 McGourty, H (ibid) sivut

9 Copernicus-projektin diagnoosivälineen indikaattorilistaan kuuluivat seuraavat osaalueet: Sosiaalisten riskitekijöiden indikaattoreita (kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen osio) Huumeidenkäytön indikaattoreita (kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen osio) Sosiaali- ja terveyspalvelujen arviointia (kvantitatiivisena osiona resurssien kartoitus ja kvalitatiivisena resurssien ja moniammatillisen yhteistyön arviointia) Huumepalvelujen arviointia (kvantitatiivisena osiona resurssien kartoitusta ja kvalitatiivisena palvelulähtöistä arviointia) Huumepolitiikan arviointia (paikallisen huumepolitiikan kuvausta, huumepolitiikkaan ja huumeidenkäyttäjiin liittyviä mielipiteitä ja asenteita) Toimenpiteiden suunnittelua (yhteenvetoihin perustuvia ehdotuksia eri palvelusektoreilta) Sosiaalisten riskitekijöiden kartoituksen kvantitatiivisessa osiossa tunnistettiin ja kehitettiin paikallisiin rakenteellisiin seikkoihin liittyviä indikaattoreita (mm. väestörakenne, kunnan talous, sosiaalinen ja tulojakauma ja poliittinen jakauma) ja toisaalta syrjäytymisen riskitekijöihin liittyviä indikaattoreita (työttömyys ja toimeentulo, koulutus, asuminen, avioerot ja yksinhuoltajuus, lastensuojelu, terveydelliset ja mielenterveydelliset ongelmat, maahanmuuttajuus, rikollisuus jne.). Huumeidenkäyttöön viittaavat kvantitatiiviset indikaattorit olivat periaatteessa eurooppalaisia standardi-indikaattoreita (epidemiologinen, kriminologinen, ja sosiodemografinen data huumeidenkäyttäjistä). 6 Sosiaalisten riskitekijöiden kvalitatiivisissa indikaattoreissa käsiteltiin samoja tekijöitä, mutta metodina oli ongelmien, niiden taustatekijöiden ja niihin vaikuttavien prosessien kuvaus. Lisäksi sisällytettiin nuorten kulttuuriin, arvomaailmaan, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja harrastuksiin viittaavia indikaattoreita mahdollisina riskitekijöinä. Huumeiden osalta kvalitatiiviset lähteet liittyivät erityisesti seuraaviin seikkoihin: - huumeidenkäytön kuviot (ongelmallinen, ajanvietteellinen jne.) - huumeidenkäyttöön liittyvä toiminta (esim. disko, kasino, prostituutio jne.) - huumemarkkinoiden trendit (saatavuus, huumetyypit, laatu jne.) - huumeiden levittämisen verkostot, huumeisiin liittyvä rikollisuus jne. - huumeisiin liittyvät erityiset ongelmat - huumeidenkäyttäjien omat näkemykset sosiaalisesta taustastaan, psyykkisistä ja fyysisistä ongelmistaan, elämäntyylistään, tarpeistaan, hoito- ja muista palveluista jne. Resurssien kvantitatiiviseen arviointiin kuului avainpalvelujen tunnistaminen ja listaaminen paikkakunnalla (esimerkiksi nuorisolle, maahanmuuttajille, perheille, erityisohjelmat kouluissa, tukea työttömille, mielenterveyden- ja terveydenhoito, kaupunkisuunnittelu ja lähiöprojektit jne.). Päihteisiin liittyvien palveluiden listaamiseen kuuluivat informaatio ja koulutus, hoitomuodot (esim. katkaisu, kuntoutus ja muu pitkäaikainen hoito), erityisille ryhmille tarkoitetut palvelut (esim. naiset, maahanmuuttajat, 6 McGourty, H (ibid): sivut ja 51 9

10 vankilassa olevat jne.) oma-apuryhmät, haittojen vähentäminen (ns. harm-reduction - ohjelmat) jne. Paikallista huumepolitiikkaa arvioitaessa kuului määrittää olemassa olevia strategioita, lainsäädäntöä, prioriteetteja jne. Päihde- ja muiden keskeisten resurssien arvioinnin kvalitatiivinen osuus perustui eri palvelusektoreilta saatuihin tietoihin (esim. palvelujen puutteet ja vajavuudet, tarjonnan sovittaminen tarpeisiin, moniammatillisen yhteistyön toimivuus, suhtautuminen huumeidenkäyttäjiin palveluissa jne.). 10

11 Paikallisen huumediagnoosivälineen pilotoinnin tuotoksia: raportin sisältö Yllä kuvattu Copernicus-projektissa kehitetty diagnoosivälineen konsepti ja sen eri osiot olivat niin laajat, että käytännössä pilotoinnista voitiin toteuttaa vain murto-osa. Päädyin rajoittamaan tutkimuksen eri palvelusektoreilta saatavan tiedon testaamiseen ongelmista paikkakunnalla ja toisaalta arviointiin siitä, miten olemassa olevat resurssit vastaavat tunnistettuihin ongelmiin. Paikallisen diagnoosivälineen tuotoksena on tämä raportti, johon liittyvät seuraavat osat: OSA 1. OHJEISTUS TIEDONLÄHTEISTÄ ERI PALVELUSEKTOREILTA Ensimmäisessä osassa tunnistetaan ja kuvataan ns. ensisijaisia ja muita lähteitä, joista voidaan saada tietoa a) syrjäytymisen riskitekijöistä ja b) huumeista ja huumeidenkäyttäjistä paikkakunnalla. Eri palvelusektoreilta saatavan tiedon kuvauksen perusteella voi myös määritellä, mitä olisi järkevää kysyä mistäkin palvelusta. 7 OSA 2. ESIMERKKEJÄ ERI PALVELUSEKTOREILTA SAATAVASTA TIEDOSTA LAHDESSA Toinen osa koostuu ns. alueanalyysistä, jossa haastatteluihin perustuvan tiedon mukaan kuvataan paikkakunnan ongelmien luonnetta (syrjäytymisen riskitekijät, huumeet ja huumeidenkäyttäjät). OSA 3. PAIKALLISTEN RESURSSIEN ARVIOINTIA Kolmannessa osassa arvioidaan paikallisia resursseja (ensisijaiset palvelut jne.) ottaen huomioon, miten ne vastaavat edellä tunnistettuihin ongelmiin ja kehittämistarpeisiin. LIITTEET LIITE 1. Ohjeistuksen (Osa 1) lisäksi diagnoosin apuvälineeksi kehitettiin lista kysymyksiä, joita perustuen OSA 1 -ohjeistukseen voidaan esittää asianmukaisille palveluille. Kysymykset on jaoteltu seuraavasti: - Kysymyksiä syrjäytymisen riskitekijöistä: työttömyys ja toimeentulo, koulutus, asuminen, asunnottomuus ja asuinympäristöt, terveys ja mielenterveys, perheisiin liittyvät ongelmat, nuorisokulttuuri, nuorten sosiaaliset verkostot ja harrastukset, maahanmuuttajuus. - Kysymyksiä huumeista ja huumeidenkäyttäjistä: yleisiä trendejä paikkakunnalla, huumeidenkäytön ilmeneminen eri palvelusektoreilla 7 Diagnoosivälineen ns. apuvälineenä on liittessä lista kysymyksiä, jotka voidaan kohdistaa määrätyille palvelualueille OSA 1. ohjeistuksen perusteella. 11

12 ja sen kehityksen arviointia, huumeidenkäytön sosiaalinen konteksti ja liittyminen muihin syrjäytymisen riskitekijöihin, huumeidenkäyttöön liittyviä erityisiä sosiaalisia ja muita ongelmia. - Syrjäytymisen riskitekijöihin liittyvien palvelujen arviointia: paikallisiin resursseihin ja palvelujen kehittämistarpeisiin liittyviä kysymyksiä. - Päihdepalvelujen arviointia: paikallisiin resursseihin ja palvelujen kehittämistarpeisiin liittyviä kysymyksiä. - Mitä palveluja tulisi arvioida: lista ensisijaisista palveluista. LIITE 2. Esimerkkejä moniammatillisen yhteistyön kohteista. Esimerkkien tarkoituksena on ohjata kysymyksien valintaa moniammatillista yhteistyötä arvioitaessa. LIITE 3. Eri palvelusektoreilta saatavaa tilastollista tietoa. Liitteen tarkoituksena on ohjeistaa mahdollisesti saatavilla olevaan relevanttiin tilastolliseen tietoon eri palvelusektoreilta. Metodologia Projekti perustui lähinnä ns. Rapid Appraisal (RAM) -metodiin (joista myös eri muotoja) 8. Tätä tekniikkaa alettiin kehittää pääasiassa ja 1980-luvuilla yleisesti kehitysmaissa, vaihtoehtona ja täydennyksenä ns. survey-tyyppisiin metodeihin. Sitä on myös käytetty urbaanissa ympäristössä esimerkiksi kansanterveydellisten interventioiden löytämisessä huumeongelmiin. 9 RAM-tekniikan perustana on oppia yhteisöstä ja yhteisön kanssa, jotta voitaisiin tunnistaa ja arvioida eri ongelmia, rajoituksia ja mahdollisuuksia ja löytää ajankohtaisia ratkaisuja alueellisiin kehittämisprojekteihin. Päämääränä on ymmärtää aihepiiriä ja sen monimuotoisuutta ennemmin kuin kerätä tarkkoja tilastollisia tietoja. Perustana on kuitenkin erityyppisiin (myös kvantitatiivisiin) lähteisiin perustuva tiedonkeruu. Tätä kuvaa esimerkiksi se, että alueellista tietoa voi saada mm. haastattelemalla avainasemassa olevia yhteisön ja/tai eri palvelusektoreiden jäseniä (ns. key-informants), tutkimalla dokumentteihin perustuvaa informaatiota tai analysoimalla tilastoja. Vertailemalla eri lähteistä saatavaa tietoa voidaan muodostaa kokonaiskuva alueellisesta tilanteesta. RAM-metodissa käytetään yleensä tutkimustiimiä, joka voi nopeasti ja systemaattisesti kerätä tietoa määrätystä aiheesta, kysymyksestä tai ongelmasta, ja näin ollen tunnistaa ja priorisoida kehittämistarpeita. Tässä projektissa keskityttiin kvalitatiivisen tiedon keräämiseen eri palvelusektoreilla toimivilta avainhenkilöiltä. Ensimmäisenä tehtävänä oli tunnistaa Lahdessa toimivat syrjäytymisen riskitekijöihin, huumeisiin ja huumeidenkäyttäjiin liittyvät palvelut. Ohjeistuksen kehittämiseen liittyi myös muiden ei välttämättä Lahdessa toimivien palvelujen tunnistaminen. Seuraavana tehtävänä oli suunnitella haastattelukehys, joka 8 McGourty, H. (ibid): sivut 36-38) 9 Esim. Gerry V. Stimson et.al. Rapid Assessment and Response: methods for developing public health responses to drug porblems. In: Drug and Alcohol Review, 1999;18(3):

13 koostui kartoittavista kysymyksistä. Haastattelut olivat Lahdessa paria puhelinhaastattelua lukuun ottamatta. Kaikki haastattelut nauhoitettiin, purettiin ja analysoitiin. Haastateltuja oli yhteensä noin viisikymmentä. Alkuperäisen Copernicus-projektissa kehitetyn diagnoosivälineen eri osa-alueiden toimivuutta kokeiltiin. Käytännössä ne todettiin liian laajoiksi toteutettavaksi tämän projektin puitteissa, joten päädyin keskittymään kvalitatiivisen tiedon keruuseen eri palvelusektoreilta. Alun perin suunnitellut haastattelukehykset eivät tuottaneet toivottua tulosta ja kysymyksiä jouduttiin useampaan kertaan muuntelemaan. Erityisenä hankaluutena oli myös, että alkuperäisiin suunnitelmiin kuului tilastollisen tiedon testaaminen (syrjäytymisen riskitekijöistä, huumeista ja huumeidenkäytöstä) vertaavaa analyysia varten. Tavoite oli kuitenkin liian korkea. Johtuen pääasiassa näistä ongelmista, tutkimus kesti huomattavasti odotettua kauemmin. Tie eteenpäin: täydennyksiä paikallisen huumediagnoosivälineen kehittämiseen Tulevaisuudessa kehitettävät osa-alueet paikallisen huumediagnoosivälineen kehittämiseen voidaan listata seuraavasti: Syrjäytymisen riskitekijöihin liittyvät kvantitatiiviset indikaattorit. Näiden tulisi tarjota verrannollista tietoa muihin paikkakuntiin tai maan keskiarvoihin. Kaivattaisiin myös selvitystä siitä, mitä ao. indikaattorit oikeastaan selittävät ja viitteitä parhaisiin lähteisiin. Jo olemassa olevaa tutkimuksellista tietoa 10 tulisi hyödyntää ja edelleen kehittää huumediagnoosi-välineeseen soveltuvaksi. Huumeidenkäytön kvantitatiiviset indikaattorit. Tilastoraportteja tehdään huumausainetilanteesta Suomessa vuosittain Euroopan huumausaineiden seurantakeskuksen EMCDDA:n koordinoimana. 11 Näissä käytetään erilaisia standardi-indikaattoreita huumausaineiden trendeistä, saatavuudesta, käytöstä jne. Raportit sisältävät myös palveluihin liittyvää tietoa. Ne kuitenkin kuvaavat tilannetta valtakunnallisesti. Paikallisen huumediagnoosivälinen kehittämiseen tarvittaisiin selvitystä siitä, miten nämä tiedot voitaisiin dekoodata paikallista analyysia varten. Huumeidenkäytön trendit ja huumeidenkäyttäjien tarpeet. Tässä tutkimuksessa on keskitytty eri palvelusektoreilta saatuun kvalitatiiviseen tietoon huumeidenkäytön trendeistä, huumeidenkäyttäjistä, heidän sosiaalisesta taustastaan ja erityisistä ongelmistaan. Diagnoosivälineen täydentämiseen ja kokonaisuuden kehittämiseen tarvitaan myös huumeidenkäyttäjiltä, ns. kentältä, saatavaa kvalitatiivista aineistoa. Tämäntyyppistä tutkimusta on tehty Helsingissä viime aikoina (pilottitutkimus vuonna 2002) 12 ja esimerkiksi tästä saatuja metodologisia oppeja voitaisiin 10 Esim. Mari Isotalo, Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden indikaattorit Keski-Uudenmaan kunnissa, Stakes, 7/2000, Helsinki Esim. Ari Virtanen, Huumausainetilanne Suomessa. Tilastoraportti, Stakes 12 Pauliina Seppälä, Havaintoja huumeista: tutkimus uusien huumeilmiöiden varhaisena tunnistajana, Helsinki, 2003, Stakes 13

14 hyödyntää ja soveltaa myös Copernicus-hankkeeseen perustuvaan huumediagnoosivälineen kehittämiseen. Resurssien kartoitus. Resurssien kvalitatiivisen arvioinnin lisäksi (kuten tässä raportissa) paikallisen huumediagnoosivälineen täydentämiseen tulisi kuulua myös kriittisten resurssien syrjäytymisen riskitekijöihin ja päihteisiin liittyvien palvelujen määrällinen kartoitus. Huumepolitiikan arviointia. Tämän tulisi perustua kuvaukseen paikallisesta huumepolitiikasta ja asennoitumisesta huumeidenkäyttäjiin eri palvelusektoreilla. Sopivaa metodologiaa tilanteen tunnistamiseksi tulisi kehittää ja testata. Toimenpiteiden suunnittelua. Huumediagnoosivälineen varsinainen tavoite oli tarkan analyysin tuloksena kehittää sopivia interventioita paikallisten huumeongelmien lieventämiseksi. Tähän tarvitaan erityisesti moniammatillista yhteistyötä kaikilta asiaan liittyviltä tahoilta. Sopivana metodina ehdotetaan suunnitelmallista moniammatillista yhteistyötä ja kokoontumisia, joissa käsitellään kokonaistilanteeseen perustuvia toiminnallisia ehdotuksia. Lopuksi, alkuperäisessä hanke-ehdotuksessa oli suunnitelma muokata Copernicusprojektissa kehitetty instrumentti paikallisen huumetilanteen arvioinnin tueksi Suomessa. Väline oli tarkoitus tuottaa myös painettuna vihkosena ja alustavana internet-versiona, johon liittyisi automatisoidun raportinkehittimen suunnittelu. Alkuperäinen konsepti ja instrumentti oli kuitenkin niin laaja, että sitä ei ollut mahdollista käytännössä testata muuta kuin osin. Copernicus-instrumenttiin perustuva käytännöllinen vihkonen ja sen internet-version kehittäminen vaatisi muiden (yllämainittujen) osioiden sisällyttämistä ja testausta. Tämä jäänee uusien hankkeiden haasteeksi. 14

15 Haastatteluihin perustuvat lähteet Lahdessa A-klinikka (A-klinikkasäätiö) Pitkämäen päihdekatkaisu- ja kuntoutusyksikkö (A-klinikkasäätiö) Kaupunginsairaala (päivystys ja ensiapu) Kaupungin päihdesairaanhoitaja Terveysneuvonta- ja neulanvaihtopalvelu (Paavolan terveysasema, lääkäri ja sairaanhoitaja) AIDS-tukikeskus Nuorisovastaanotto (terveyskeskuksen alainen palvelu). Terveyskeskus (lääkäri ja sairaanhoitaja, Mukkulan toimipiste, Paavolan terveyskeskus) Ehkäisevä päihdetyö (sosiaalitoimen alainen) Irti Huumeista ry Löydä timantit -projekti (Lahden diakonialaitoksen erityisprojekti päihdeäideille ja heidän lapsilleen) Sininauha ry:n päiväkeskus Mielenterveyden tuki ry SOS-kriisikeskus (Mielenterveyden yhdistyksen alainen palvelu: aikuisten ja nuorten puoli) Ahtiala kasvattaa -projekti (nuorten kasvatukseen ja huumeidenkäytön ehkäisyyn kohdentunut hanke) Kihlakunnan poliisilaitoksen huumausainerikos- ja tiedustelutoimisto Kriminaalihuoltolaitos Nuorten oikeusedustus- ja sovittelutoimisto (sosiaalitoimen alainen) Sosiaalitoimen kehityspäälliköt (aikuis- ja lastensuojelutyö) Alueellinen sosiaaliasema (Ahtiala/Mukkula-alueen aikuis- ja lastensuojelun sosiaalityöntekijät). Nuortenkoti (sosiaalitoimen lastensuojelun sijaishuolto). Asunnottomien huolto (sosiaalitoimen alainen yksikkö). Maahanmuuttajapalvelut (sosiaalitoimen alainen yksikkö). Työvoimatoimisto (johtaja, työvoimaneuvojat, kuntouttava työ, nuorisotyövoimaneuvoja ja ammatinvalinnanpsykologi) Nuorisotoimi (nuorisosihteeri, nuorisotyöntekijät Ahtiala/Mukkulan ja Jalkarannan alueelta) Erityisnuorisotyöntekijä (sosiaalitoimen alainen) Harjulan setlementti (nuoriso- ja perhetyö) Seurakunnan perheasiainneuvottelukeskus Pelastakaa lapset ry Ensi- ja turvakoti Erityislastentarhanopettaja (sosiaalitoimen alainen) Peruskoulun ylä-aste (rehtori ja erityisopettaja) Koulukuraattorit Kouluterveydenhoitaja Koulupsykologit Toisen asteen oppilaitos (koulutuskeskus Salpaus: syrjäytymiseen liittyvät projektit ja psykologi). 15

16 Lahden Talot Oy (asukasisännöitsijä) Lahden nuorisoasuntoyhdistys (nuorten tuettu asuminen) Tekninen virasto (kaupunkisuunnittelu ja lähiöprojektit) Lahden asukasyhdistys Kirjalliset lähteet Heikkilä, Matti & Sihvo, Tuire, European opinions of poverty and social exclusion. Themes from Finland 4/1995, Stakes, Helsinki, Isotalo, Mari, Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden indikaattorit Keski-Uudenmaan kunnissa, Stakes, 7/2000, Helsinki, McGourty, Helena, A Global Approach on Drugs. Background for the Piloting of a Drugs Diagnosis Tool, A-Clinic Foundation s Duplicate Series no. 31, Helsinki, December Palm, Roger, The Final Report, Copernicus programme Global approach on Drugs, Cassiopea XXI, geie Brussels, June Seppälä, Pauliina, Havaintoja huumeista: tutkimus uusien huumeilmiöiden varhaisena tunnistajana, Stakes, Stimson, Gerry et. al., Rapid Assessment and Response:methods for developing public health responses to drug problems. In: Drugs and Alcohol Review, 1999; 18(3): Virtanen, Ari, Huumausainetilanne Suomessa. Tilastoraportti, Stakes

17 OSA 1. Ohjeistus tiedonlähteistä eri palvelusektoreilta paikalliseen diagnoosiin 1.1. Syrjäytymisen riskitekijöistä 1.2. Huumeista ja huumeidenkäyttäjistä 17

18 1.1. Tiedonlähteitä eri palvelusektoreilta syrjäytymisen riskitekijöistä paikkakunnalla Työttömyys ja toimeentulovaikeudet Ensisijaisia lähteitä Työvoimatoimistot Työvoimatoimistot tarjoavat mm. työnhakupalveluita (esim. työnvälitys ja kotoutumissuunnitelmat), ammatillisen kehittymisen palveluita (esim. ammatinvalinta- ja urasuunnittelu, ammatillinen kuntoutussuunnittelu), ja työllistymistä ja toimeentuloa edistäviä tukipalveluita (esim. työttömyysturvaneuvonta, erilaiset tuet, työnhakuvalmennus, työharjoittelut ja koulutuskokeilut). Kuntouttavan työvoiman lain puitteissa työvoimatoimistot tarjoavat palveluinaan kuntoutusosastoja, joissa toimii erikoistuneita työvoimaneuvojia. Kuntoutusosastolle lähetetään asiakkaita, jotka tarvitsevat erityisiä toimenpiteitä, esim. kun terveydentilaa ja työkykyä pitäisi tutkia. Päihdeongelma on eräs tämäntyyppinen työrajoite. Työvoimatoimistoilla saattaa olla erilaisia työllistymistä ja koulutusta tukevia projekteja päihdeongelmaisille ja syrjäytymisen uhan alla oleville työttömille tai toimisto voi toimia yhteistyössä muiden projektien kanssa. Päijät-Hämeessä esimerkkeinä olivat mm. Hämeenkoski-, Sytyke-, Atrain-, Tomk- ja Tutorprojektit. Nuorille alle 25-vuotiaille on omat työvoimaneuvojansa ns. vaikeammille nuorille, jotka syystä tai toisesta eivät kykene olemaan koulutuksessa. He ovat usein myös sosiaalitoimen asiakkaita. Lahden työvoimatoimistossa vaikeimpien nuorten asiakkaiden palveluun liittyi syvähaastattelu, jossa perustietojen lisäksi käsiteltiin koulutuksellisia kokemuksia esim. koulutuksen taso, keskeytykset, oppimisvaikeudet usein terveydellisiin ongelmiin kytkeytyviä armeijakokemuksia, työkokemuksia, harrastuksia, terveydellisiä seikkoja ja päihteidenkäyttöä. Asiakkuuksissa heijastuivat myös paikkakunnan taloudelliset ongelmat ja sukupolvia ylittävä pitkäaikaistyöttömyys, asiakkaina oli esim. useinkin nuoria, joiden vanhemmat asioivat saman työvoimatoimiston aikuisten puolella. Työvoimatoimistoissa toimii myös ammatinvalintapsykologeja, jotka tarjoavat henkilökohtaista palvelua. Lahden työvoimatoimistossa oli myös nuorilla oma ammatinvalintapsykologinsa. Työvoimaneuvojat ohjaavat asiakkaita palveluun, mutta osa hakeutuu omaehtoisesti. Työ lähtee liikkeelle asiakkaan tilanteen kartoituksesta. Palvelu on räätälöityä ja yksilöllistä, koska tilanteet ja kokemukset ovat monenlaisia. Lahden työvoimatoimistossa ammatinvalintapsykologin yksi suuri asiakasryhmä olivat pitkäaikaistyöttömät ja toistuvaistyöttömät, joilla oli lyhyitä työpätkiä välissä. 18

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät 2012 9 ryhmä, yhdessä ryhmässä kaksi jaosta Vastauksia 8 ryhmältä

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy Sanna Jokinen Projektikoordinaattori Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke (2012-2015) Nuorisoasuntoliitto ry www.nal.fi/hanke Nuorisoasuntoliitto ry // www.nal.fi

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Työvoiman palvelukeskukset on perustettu vähentämään rakenteellista työttömyyttä Työvoiman palvelukeskus on työttömiä työnhakijoita

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Rikotun katulampun vaikutus ( Ann Power) Helsingissä vertailtiin kahta eri tavoin

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali - Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali Voimanpesä I Voimanpesähanke I oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli interventiomalli, jonka avulla ennalta

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika:

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010 Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä Sini Peteri 13.1.2010 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoitajan työ moninaista, kuten myös kaikki muukin terveydenhoitajan työ kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Häätöjen ennaltaehkäisy ja

Häätöjen ennaltaehkäisy ja Häätöjen ennaltaehkäisy ja asumisen sosiaaliohjaus Vantaalla 25.9.2015 Dimitri Hedman, Sari Heiskanen, Sara Juntunen, Tanja Turunen Asumisen sosiaaliohjaus on aloitettu Vantaalla syyskuussa 2009 osana

Lisätiedot

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Välityömarkkinat työpaja Messukeskus, Helsinki 26.10.2010 Markku Hassinen Sosiaalisen Työpajat työllistämisen tässä ja nyt toimiala Työelämään

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Lähtötilanne 2010 lopussa: Yksittäisiä ryhmäkokeiluja aikuissosiaalityössä Ryhmät ovat hiipuneet Ryhmiä toteutettu projekteissa ryhmät loppuneet projektien myötä TAHTOTILA:

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI Christine Välivaara SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI SISUKAS-projektin päämäärät, toimenpiteet ja tulokset Tavoitteena parantaa perheisiin sijoitettujen, 7-11-v. lasten koulumenestystä

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun

Lisätiedot

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen PAAVOSTA AUNEEN Jyväskylä 16.10.2015 Jari Karppinen PAAVO 2008-2015 Asuntoloista asumisyksiköitä, joissa asuminen perustuu vuokrasopimukseen ja AHVL:ään Noin 2 500 asuntoa tai asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Kuva: Kaisa Viljanen Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 Yhteistyön tarkoitus

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

YTHS:n Suunta-hanke 2008-09

YTHS:n Suunta-hanke 2008-09 YTHS:n Suunta-hanke 2008-09 Pauli Tossavainen 4.6.2014 OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ 60 VUOTTA Syrjäytymisvaarassa olevien ja paljon terveyspalveluita käyttävien opiskelijoiden tilanteen tehostettu selvittäminen:

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot