Sisältö 2/2005. LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 3 Valtioneuvoston asetukset 5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö 2/2005. LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 3 Valtioneuvoston asetukset 5"

Transkriptio

1 Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 2 Tasavallan Presidentin asetukset 5 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 5 ASETETUT TOIMIELIMET 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 9 Korkein hallinto-oikeus 11 Korkeimman oikeuden valitusluvat _2lmu.fm Page 1 Monday, February 28, :49 PM 2/2005 Momentti Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 3 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 6 ASETETUT TOIMIELIMET 10 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 10 Korkein hallinto-oikeus 11 Korkeimman oikeuden valitusluvat 15

2 2005_2lmu.fm Page 2 Monday, February 28, :49 PM Momentti 2/2005 Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT Laki saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta (28/2005) HE 21/2004 vp LaVM 14/2004 Laki tulee voimaan Laissa säädetään nykyistä yksityiskohtaisemmin kuluttajavelallisten korvattaviksi tulevista perintäkuluista niiden kohtuullisuuden ja riittävän yhdenmukaisuuden varmistamiseksi. Lakiin lisätään säännökset siitä, minkälaisista perintätoimista saa vaatia korvauksen kuluttajavelalliselta. Lailla säädetään velallisen kuluvastuun enimmäismäärät sekä aikarajoja sellaisille maksuvaatimuksille, joiden kuluista vaaditaan korvaus velalliselta. Lakiin lisätään myös säännökset velallisen oikeudesta saada pyynnöstä velkojalta ajantasaiset tiedot velkatilanteestaan. Laki kuluttajansuojalain muuttamisesta, laki vakuutussopimuslain muuttamisesta ja laki rajat ylittävästä kieltomenettelystä annetun lain 1 :n muuttamisesta (29 31/ 2005) HE 122/2004 vp TaVM 20/2004 Lait tulevat voimaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi kuluttajille tarkoitettujen rahoituspalvelujen etämyynnistä pannaan täytäntöön. Tavoitteena on edistää rahoituspalvelujen vapaata liikkuvuutta yhtenäistämällä etämyyntiä ja kuluttajansuojaa koskevaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöä. Kuluttajansuojalakiin lisätään uusi, rahoituspalvelujen ja rahoitusvälineiden etämyyntiä koskeva 6 a luku. Luvun perussisällön muodostavat elinkeinonharjoittajan tiedonantovelvollisuutta ja kuluttajan peruuttamisoikeutta koskevat säännökset. Kulutusluottojen ja vakuutusten peruuttamisesta on erityissäännöksiä. Laissa on myös säännöksiä kuluttajan vastuusta silloin, kun tilin tai muun rahoituspalvelun taikka rahoitusvälineen käyttöön oikeuttavaa tunnistetta on käytetty oikeudettomasti. Laki kosmeettisista valmisteista (22/2005) HE 105/2004 vp TaVM 19/2004 Laki tuli voimaan Lailla kosmeettisista valmisteista ja sen nojalla annettavilla säädöksillä uudistetaan voimassa oleva kosmeettisia valmisteita koskeva lainsäädäntö, joka on annettu tuoteturvallisuuslain nojalla. Lailla pannaan myös täytäntöön Euroopan yhteisön kosmeettisia valmisteita koskevan lainsäädännön viimeisimmät muutokset. Lain soveltamisalaan kuuluvat vaatimukset, jotka koskevat kosmeettisten valmisteiden turvallisuutta ja koostumusta, kosmeettisten valmisteiden testauksessa käytettäviä eläinkokeita sekä kosmeettisesta valmisteesta kuluttajalle, toiselle elinkeinonharjoittajalle tai viranomaiselle annettavia tietoja. Laissa säädetään kosmeettisten valmisteiden koostumusta ja pakkausmerkintöjä koskevista perusvaatimuksista. Tarkempia säännöksiä annetaan lain nojalla annettavalla kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella. Laki julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta (21/2005) HE 237/2004 vp TaVM 25/2004 Laki tuli voimaan Julkisista hankinnoista annettua lakia muutetaan siten, että lakiin lisätään uusi pykälä, jossa hankintayksikkö velvoitetaan tekemään tarjouskilpailun ratkaisusta sekä muista tarjoajien ja ehdokkaiden asemaan vaikuttavista ratkaisuista kirjallinen päätös. Hankintapäätös perusteluineen ja muutoksenhakuohjeineen tulee saattaa asianosaisille tiedoksi. Edelleen pykälässä säädetään siitä, ettei hankintasopimusta voida tehdä eikä päätöstä panna täytäntöön ennen tietyn määräajan kulumista. Laki keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehtyyn yleissopimukseen liitettävän pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (45/2005) HE 178/ 2004 LaVM 13/2004 Lain voimaan tulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Pöytäkirjan tarkoituksena on tehostaa ja helpottaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä kansainvälisessä oikeusavussa rikosasioissa. Pöytäkirja täydentää keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehtyä yleissopimusta. Pöytäkirja sisältää määräyksiä muun muassa pankkitilitietoja koskevasta oikeusavusta sekä pankkisalaisuutta, vero-, tulli- ja valuuttarikoksia sekä poliittisia rikoksia koskevista kieltäytymisperusteista. Laki viestintämarkkinalain muuttamisesta (47/2005) HE 74/2004 vp LiVM 25/2004 Laki tuli voimaan Lakiin lisätään säännös, jonka mukaan viestintävirastolla on oikeus kustannussuuntautuneen hinnoitteluvelvollisuuden asemesta asettaa poikkeustilanteessa kiinteässä verkossa toimivalle huomattavan markkinavoiman yritykselle selkeä euromääräinen hintakatto teleyritysten välisessä käyttöoikeushinnoittelussa, jos käyttöoikeudesta peritty hinta ylittää selvästi yleisen hintatason tai se on muutoin välttämätöntä käyttöoikeuden tarkoituksen toteuttamiseksi. Hintakatto asetetaan enintään kolmen vuoden määräajaksi. Viestintävirastolla on myös oikeus päättää perittävän korvauksen enimmäismäärästä arvioitaessa yksittäistapauksessa teleyrityksen hinnoittelun kustannussuuntautuneisuutta. Lisäksi kiinteän puhelinverkon operaattorilla on oikeus ostaa matkaviestinverkon operaattorilta yhdysliikennepalvelu ja myydä se oman paikallispuhelupalvelunsa ohessa asiakkaal- 2

3 2005_2lmu.fm Page 3 Monday, February 28, :49 PM leen silloin, kun asiakas on valinnut kiinteän puhelinverkon operaattorin ns. operaattoritunnuksella tai ensisijaisvalinnalla. Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (49/2005) HE 167/2004 vp StVM 35/2004 Laki tulee voimaan Toimeentulotuesta annettua lakia muutetaan siten, että jatketaan kokeilua, jossa osa ansiotuloista jätetään ottamatta huomioon tukea myönnettäessä. Huomioon ottamatta jätetään 20 prosenttia ansiotuloista, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa. Lain 11 :n 3 momenttia sovelletaan myönnettäessä toimeentulotukea edeltävälle ajalle. Laki maistraattien eräistä henkilörekistereistä, laki avioliittolain muuttamisesta, laki rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain muuttamisesta, laki lahjanlupauslain muuttamisesta ja laki holhoustoimesta annetun lain 64 :n muuttamisesta (57 61/2005) HE 123/2004 vp HaVM 25/2004 Lait tulevat voimaan Lakiin maistraattien eräistä henkilörekistereistä sisältyvät säännökset avioehtoasioiden ja lahjoitusasioiden rekistereistä. Lakiin kootaan nykyisin avioliittolaissa ja lahjanlupauslaissa olevat säännökset rekistereistä ja rekisteröintimenettelystä. Vastuu rekisterien pidosta ja teknisestä toimivuudesta siirretään oikeusministeriön hallinnonalalta sisäasiainministeriön hallinnonalalle. Rekisterinpitäjinä toimivat Oikeusrekisterikeskuksen sijasta maistraatit. Valtioneuvoston asetuksella erikseen määrättävä viranomainen vastaa rekisterien teknisestä toimivuudesta. Avioliittolakia ja rekisteröidystä parisuhteesta annettua lakia muutetaan siten, että siviilivihkiminen ja parisuhteen rekisteröinti virka-ajan tai virkapaikan ulkopuolella on mahdollista vapaaehtoisena ja maksullisena palveluna. Toimitus virka-aikana ja virkapaikalla säilyy edelleen maksuttomana ja viranomaisen virkavelvollisuuteen kuuluvana tehtävänä. Holhoustoimesta annettuun lakiin otetaan säännös tietojen luovuttamisesta holhousasioiden rekisteristä teknisen käyttöyhteyden avulla. Laki poliisikoulutuksesta, laki poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta ja laki poliisilain 7 :n muuttamisesta (50/2005) HE 168/2003 vp StVM 30/2004 Lait tulevat voimaan Poliisihallintoa koskevien säännösten selkeyttämiseksi poliisikoulutusta koskevat säännökset sisällytetään erilliseen lakiin poliisikoulutuksesta. Samalla koulutusta koskevat säännökset uudistetaan siten, että ne myös säädöstason osalta vastaavat perustuslain vaatimuksia. Laissa säädetään poliisin tutkintokoulutuksen valintaperusteista ja niiden vahvistamisesta, päihdetestauksesta poliisin perustutkintokoulutukseen valinnan yhteydessä ja perustutkintokoulutuksen aikana, poliisioppilaitosten opiskelijoiden oikeuksista ja velvollisuuksista, heihin kohdistuvista kurinpidollisista seuraamuksista ja oikeusturvasta. HALLITUKSEN ESITYKSET Esitys (HE 277/2004 vp) laiksi väestötietolain muuttamisesta. Väestötietolakiin lisätään säännökset Väestörekisterikeskuksen tarjoamasta tietojenkäsittelypalvelusta. Uudessa palvelussa on mahdollista järjestää muuhun tietojärjestelmään kuin väestötietojärjestelmään sisältyvien henkilö- ja rakennustietojen ylläpito teknisesti väestötietojärjestelmän yhteydessä. Tietojenkäsittelypalvelua tarjotaan ensisijaisesti evankelis-luterilaiselle kirkolle, ortodoksiselle kirkkokunnalle ja rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille, mutta sitä voidaan tarjota myös viranomaisille, julkisoikeudellisille yhteisöille ja julkista hallintotehtävää hoitaville yhteisöille. Tietojenkäsittelypalvelua voidaan antaa sellaisten tietojen ylläpitämiseksi, joiden käsittelyyn palvelun saajalla on lain mukaan oikeus ja jotka liittyvät väestötietojärjestelmään merkittyyn henkilöön tai rakennukseen. Ulkomaalaisia koskevien tietojen rekisteröintiin liittyviä säännöksiä muutetaan siten, että tilapäisesti Suomessa asuva ulkomaalainen voi jättää rekisteröinti-ilmoituksen väestötietojärjestelmää varten maistraatin ohella verotoimistolle. Ilmoituksia voivat ottaa vastaan sopimuksen perusteella myös Kansaneläkelaitoksen toimistot. Ilmoitukset toimitetaan edelleen ulkomaalaisen asuinkunnan maistraatille, joka päättää ulkomaalaisen tietojen rekisteröinnistä väestötietojärjestelmään ja henkilötunnuksen antamisesta kuten nykyisin. Esitys (HE 279/2004 vp) laeiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta, kemikaalilain muuttamisesta sekä rikoslain 44 luvun 11 ja 12 :n muuttamisesta. Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta korvaa vuonna 1953 annetun lain räjähdysvaarallisista aineista. Uusi laki sisältää kaikkien vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä ja varastointia koskevat säännökset. Laki sisältää myös räjähteitä sekä niiden valmistusta, maahantuontia, käyttöä, siirtoa, kauppaa, luovuttamista, hallussapitoa, varastointia, säilytystä ja hävittämistä koskevat säännökset. Lailla kemikaalilain muuttamisesta kumotaan kemikaalilaista terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä ja varastointia koskevat säännökset, jotka sisältyvät uuteen lakiin vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta. Rikoslain 44 luvun 11 ja 12 pykälien sanamuoto korjataan vastaamaan uudessa laissa käytettyjä käsitteitä. Lait on tarkoitettu voimaan Esitys (HE 280/2004 vp) laiksi maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain muuttamisesta. Maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annettua lakia muutetaan turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanottoa koskevilta osin. Muutokset koskevat tiedottamisen tehostamista, perheyhteyden turvaamista sekä henkilön iästä, fyysisestä ja psyykkisestä tilasta ja turvattomasta asemasta johtuvien erityistarpeiden parempaa huomioonottamista. Muutokset liittyvät myös vastaanotosta perittäviin maksuihin ja toimeentulotukeen sekä lapsen edun ja erityisesti vailla huoltajaa tulevan lapsen edun turvaamiseen. Laki on tarkoitettu voimaan Momentti 3 Momentti 2/2005

4 2005_2lmu.fm Page 4 Monday, February 28, :49 PM Esitys (HE 281/2004 vp) laiksi kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain muuttamisesta. Kadun kunnossapidon laatutason tavoitteissa korostetaan olosuhteiden, liikenneturvallisuuden, esteettömyyden sekä jalankulun ja pyöräilyn huomioon ottamista moottoriajoneuvoliikenteen tarpeiden ohella. Hiekoitushiekan poisto ajoradalta sekä jalankulku- ja pyöräteiden kunnossapito on kunnan vastuulla. Kunnalle tulee velvollisuus ottaa hoitaakseen tontinomistajille kuuluvat jalkakäytävien kunnossapitotehtävät pientalovaltaisilla alueilla. Kunta saa periä tehtävistä aiheutuneet kustannukset tontinomistajilta. Kadulla ja yleisillä alueilla tehtävistä töistä säädetään ilmoitusvelvollisuus kunnalle ennen töiden aloittamista. Kunta voi antaa määräyksiä työn suorittamisesta ja periä maksun sekä ilmoitusten tarkastamisesta että alueen tilapäisestä käyttämisestä työmaana. Kunta voi antaa lakia täsmentäviä kunnossa- ja puhtaanapitomääräyksiä. Lisäksi lakiin tehdään muutoksia, jotka koskevat muun muassa hallinnollisia menettelyjä, valvontaa ja muutoksenhakua sekä rangaistussäännöksiä. Esitys (HE 282/2004 vp) laiksi osakeyhtiölain 7 luvun 6 ja 8 :n muuttamisesta. Osakeyhtiölakia muutetaan siten, että julkisen osakeyhtiön sallitaan nykyistä laajemmin hankkia omia osakkeitaan. Voimassa olevan lain mukaan julkinen yhtiö tytäryhteisöineen ei saa hankkia yhtiön omia osakkeita määrää, joka ylittää viisi prosenttia yhtiön osakepääomasta tai kaikkien osakkeiden äänimäärästä. Rajaa korotetaan kymmenesosaan yhtiön osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden äänimäärästä. Esitys (HE 1/2005 vp) laiksi osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain muuttamisesta. Osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annettua lakia muutetaan siten, että hallintoneuvosto ei ole enää pakollinen toimielin osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimivassa liikepankissa. Lakiin tehdään lisäksi eräitä lähinnä teknisluonteisia täsmennyksiä. Esitys (HE 3/2005 vp) laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista. Kansaneläkelaitoksen järjestämää kuntoutusta sekä kuntoutusrahaa koskeva lainsäädäntö uudistetaan kokonaisuudessaan. Lainsäädännön rakennetta selkeytetään siten, että Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta ja kuntoutusrahasta säädetään yhdessä laissa. Uuteen lakiin yhdistetään Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain ja kuntoutusrahalain säännökset. Lain rakenteen uudistamisen lisäksi uudistetaan yksittäisten säännösten sanamuotoja, sekä täsmennetään säädöstasoa ja valtuutussäännöksiä. Samalla vakiintunut tulkintakäytäntö kirjataan lakiin. Laki on osa pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelman luvussa 4.5 mainittua sosiaaliturvan lainsäädännön selkeyttämistä. Laki on tarkoitettu voimaan Esitys (HE 4/2005 vp) laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta. Sairausvakuutuslain nojalla työnantajalle maksettavan vuosilomakustannuskorvauksen määrää koskevaa säännöstä muutetaan. Niissä tilanteissa, joissa korvauksen perusteena oleva äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa on alkanut vuoden 2004 puolella ja jatkuu vuodelle 2005, vuosilomakustannuskorvauksen määrän perusteena on vakuutetulle maksettu vanhempainraha. Muutos toteutetaan muuttamalla sairausvakuutuslain voimaantulosäännöstä. Lain 11 luvun 4 :n 5 momentissa oleva vakuutetun oikeuteen vaikuttava kirjoitusvirhe etuuden nimessä korjataan muuttamalla vanhempainraha vanhempainpäivärahaksi. Vähimmäismääräisten päivärahaetuuksien rahoitusta koskevaa säännöstä muutetaan siten, että valtion varoista rahoitetaan vain vanhempainpäivärahoista sekä erityishoitorahoista aiheutuvat vähimmäispäivärahan kustannukset. Uudistus vastaa ennen uuden sairausvakuutuslain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä. Vuosilomakustannuskorvausta koskevia säännöksiä sovelletaan vuoden 2005 alusta lukien. Mahdollisen sairauspäivärahaan ennakkona myönnetyn vähimmäispäivärahakustannuksen määrä vähennetään vanhempainpäivärahoista ja erityishoitorahoista aiheutuvaan vähimmäispäivärahakustannukseen myönnettävästä valtion ennakosta lain voimaantulon jälkeen. Esitys (HE 6/2005 vp) rajavartiolaitosta ja rajavyöhykettä koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Rajavartiolaitosta koskeva lainsäädäntö uudistetaan. Uudistus ei merkitse muutosta rajavartiolaitoksen nykyisiin perustehtäviin. Uudistuksella ei muuteta turvallisuusviranomaisten välistä vakiintunutta tehtäväjakoa, mutta sillä tehostetaan turvallisuusvoimavarojen tarkoituksenmukaista käyttöä. Laeilla luodaan osaltaan edellytykset vastata turvallisuusympäristössä jo tapahtuneisiin ja ennakoitavissa oleviin muutoksiin. Rajavartiolaitoksen keskeisenä tehtävänä on rajaturvallisuuden ylläpitäminen. Laeilla varmistetaan, että rajavartiolaitoksella on asianmukaiset edellytykset huolehtia tehtävästä osana Euroopan unionin yhdentyvää rajaturvallisuusjärjestelmää. Rajavartiolaitoksen sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviä ei muuteta. Rajavyöhykettä koskevat säännökset uudistetaan nykyisen perusoikeuskäsityksen mukaisiksi. Esitys (HE 7/2005 vp) laiksi korkeimmasta oikeudesta. Uuteen lakiin korkeimmasta oikeudesta otetaan keskeiset säännökset korkeimman oikeuden tehtävistä, asioiden ratkaisemisesta, korkeimman oikeuden presidentistä ja jäsenistä sekä esittelijöistä ja muusta henkilöstöstä. Lakia täydentää työjärjestys. Korkeimmasta oikeudesta annettu asetus (786/1994) kumotaan ja osa siihen sisältyvistä säännöksistä otetaan lakiin. Näin korkeinta oikeutta koskevat kaikki keskeiset säännökset saatetaan lain tasolle. Korkeimman oikeuden toiminta ja tehtävät säilyvät ennallaan. Esitys liittyy samanaikaisesti annettavaan hallituksen esitykseen eräiden muutoksenhakua korkeimpaan oikeuteen koskevien säännösten muuttamiseksi. Mainitussa esityksessä säännökset korkeimman oikeuden päätösvaltaisesta kokoonpanosta lainkäyttöasioissa ja ratkaisukokoonpanoista ylimääräistä muutoksenhakua koskevissa asioissa ehdotetaan otettaviksi oikeudenkäymiskaareen. 4

5 2005_2lmu.fm Page 5 Monday, February 28, :49 PM Esitys (HE 8/2005 vp) laiksi rikoslain 30 luvun 13 :n muuttamisesta. Rikoslain 30 luvun 13 :ää muutetaan siten, että oikeushenkilö on rangaistusvastuussa lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa. Lailla pannaan Suomessa täytäntöön Euroopan unionin puitepäätös lahjonnan torjumisesta yksityisellä sektorilla. Laki on tarkoitettu voimaan viimeistään Esitys (HE 9/2005 vp) eräiden muutoksenhakua korkeimpaan oikeuteen koskevien säännösten muuttamiseksi. Muutoksenhakua hovioikeudesta korkeimpaan oikeuteen sekä ylimääräistä muutoksenhakua koskevia oikeudenkäymiskaaren säännöksiä muutetaan. Lisäksi muutetaan viiden muun lain säännöksiä. Korkeimman oikeuden mahdollisuuksia antaa ennakkopäätöksiä parannetaan siten, että korkein oikeus voi rajoittaa myöntämänsä valitusluvan koskemaan kysymystä, jonka ratkaiseminen on tarpeen oikeuskäytännön ohjaamiseksi tai valituslupaperusteen kannalta muutoin. Korkeimman oikeuden päätösvaltaista kokoonpanoa kevennetään eräissä ylimääräistä muutoksenhakua koskevissa selvissä asioissa, ja eräissä yksinkertaisissa asioissa ratkaisuvaltaa siirretään alemmille oikeusasteille. Valtiollisia rikoksia koskevat syyteasiat siirretään käsiteltäviksi ensimmäisenä oikeusasteena Helsingin käräjäoikeudessa hovioikeuden sijasta. Esitys (HE 10/2005 vp) laiksi julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetun lain muuttamisesta. Lakiin otetaan säännös siitä, että julkishallinnon ja -talouden tilintarkastaja toimii tehtävässään virkavastuulla. Lakiin tehdään tarkennuksia julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkintoon vaadittavista opinnoista. Lakiin otetaan laadunvarmistuksen valvontaa koskevat säännökset. Samoin lisätään julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan käyttämien asiantuntijoiden ja avustajien oikeudellista asemaa tarkentavat säännökset. Lakiin tehdään hallintolaista johtuvat teknisluonteiset muutokset esteellisyyttä ja kuulemista koskeviin säännöksiin. Esitys (HE 11/2005 vp) laiksi opintotukilain muuttamisesta ja opintolainavähennyksen edellyttämiksi muutoksiksi verolainsäädäntöön. Opintotukilakia, tuloverolakia, verotusmenettelystä annettua lakia sekä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettua lakia muutetaan. Asumislisää myönnettäessä huomioon otettavien asumismenojen ja korkeakouluopiskelijoille myönnettävän opintolainan valtiontakauksen määrää korotetaan ja korkeakoulututkinnon määräajassa suorittaneelle myönnetään oikeus verosta tehtävään opintolainavähennykseen. Asumislisää myönnettäessä huomioon otettava asumismenojen enimmäismäärä korotetaan 252 euroon. Korkeakouluopiskelijoiden opintolainan valtiontakauksen enimmäismäärää korotetaan 80 eurolla kuukaudessa. Verotuksessa otetaan käyttöön opintolainavähennys, johon on oikeutettu korkeakoulututkinnon laissa säädetyssä määräajassa suorittanut verovelvollinen. Vähennys tehdään suoraan verosta enintään tutkinnon suorittamisvuotta seuraavan 10 vuoden aikana. Kansaneläkelaitos ratkaisee verovelvollisen oikeuden opintolainavähennykseen ja vähennyksen enimmäismäärän. Lisäksi korkeakouluopintoihin oikeuttavaa opintotukiaikaa koskevia säännöksiä tarkistetaan. Lait on tarkoitettu voimaan Asumislisää myönnettäessä huomioon otettavan vuokrarajan korotusta sovellettaisiin kuitenkin lähtien. Esitys (HE 12/2005 vp) laiksi yliopistolain muuttamisesta. Yliopistolakiin otetaan säännökset alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteellisista suorittamisajoista sekä korkeakoulututkintoon johtavia opintoja suorittavan opiskelijan opiskeluoikeudesta. Yliopistojen tutkintojen suorittamisaikoja lyhennetään joustavasti siten, että tutkintojen tavoitteellisten suorittamisaikojen lisäksi säädetään yliopistojen velvollisuudesta järjestää opetus ja opintojen ohjaus siten, että opiskelijoiden on täysipäiväisesti opiskellen mahdollisuus suorittaa tutkinnot niiden tavoitteellisissa suorittamisajoissa. Yliopisto myöntäisi opiskelijalle lisäaikaa tutkinnon loppuun saattamiseen, jos opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen loppuun suorittamisesta. Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan loppuun säädetyssä ajassa tai myönnetyssä lisäajassa tai jolle ei ole lisäaikaa myönnetty, menettäisi opiskeluoikeutensa. Opiskeluoikeuden menettänyt voi hakea yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Lisäksi tarkennetaan yliopistojen tiedekuntien ja muiden yksiköiden hallintoelimien ulkopuolisten jäsenien valintaa koskevaa säännöstä. Laki on tarkoitettu voimaan VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Valtioneuvoston asetus asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista (5/2005) Asetus tuli voimaan Kiinteistökohtaisten talousjätevesijärjestelmien parantamiseen myönnettävien avustusten enimmäissuuruus on enintään 35 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Asetus sisältää myös enimmäistulorajat sekä varallisuusharkintaperusteet näiden uusien avustusten osalta. Vanhusväestön ja vammaisten asuntojen avustusten osalta tehdään tarkistuksia enimmäistulorajoihin. Asetuksella kumotaan valtioneuvoston asetus (57/2003) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta tärinästä aiheuttavilta vaaroilta (48/2005) Asetus tulee voimaan Asetuksella pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2002/44/EY) terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumisesta fysikaalisista tekijöistä (tärinä) aiheuttaville riskeille. Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin edellyttämät säännökset voimaan viimeistään Asetuksessa on säännökset työnantajan velvollisuudesta selvittää, tunnistaa, arvioida ja tarvittaessa mitata työssä esiintyvä tärinä. Asetuksessa määritellään päivittäiset raja- ja toiminta-arvot sekä käsi- että kehotärinälle. Työnantajan on huolehdittava siitä, etteivät nämä arvot ylity. Lisäksi asetuksessa on tarkemmat säännökset tärinän arvioinnista, mittauksesta, toimenpiteistä toiminta-arvon ylittyessä, tärinäntorjuntaohjelmasta sekä työntekijöille annettavasta opetuksesta ja ohjauksesta. Asetuksen 19 ja 20 ovat voimassa saakka. Momentti 5 Momentti 2/2005

6 2005_2lmu.fm Page 6 Monday, February 28, :49 PM Valtioneuvoston asetus lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen vuonna 2005 maksettavan valtionavustuksen myöntämisperusteista (64/2005) Asetus tui voimaan Asetuksella vahvistetaan valtion vuoden 2005 talousarvion momentilla alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen sekä mielenterveyttä ylläpitävien ja mielenterveysongelmia ehkäisevien palvelujen kehittämiseen osoitetun määrärahan myöntämisperusteet. Lääninhallitukset myöntävät avustuksen sairaanhoitopiireille. Määräraha on jaettu sairaanhoitopiireille niiden jäsenkuntien alle 16-vuotiaiden lukumäärien suhteessa. Valtionavustus on enintään 80 prosenttia toiminnan aiheuttamista kustannuksista. Valtioneuvoston asetus etnisten suhteiden neuvottelukunnasta (96/2005) Asetus tuli voimaan Neuvottelukunnan tarkoituksena on viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja eduskunnassa edustettuna olevien puolueiden sekä maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen välisen vuorovaikutuksen kehittäminen valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Asetuksella kumotaan etnisten suhteiden neuvottelukunnasta annettu asetus (1391/1991). MIETINNÖT YM. Oikeusturva-asiain neuvottelukunnan raportti Oikeusturva-asiain neuvottelukunta korostaa oikeudellisten neuvontapalveluiden kehittämisen tarvetta. Se on käynnistänyt Vaasassa neuvontaan liittyvän paikallisen yhteistyökokeilun. Asiakkaan oikeusturvan toteutumista sosiaalihuollossa olisi selvitettävä, katsoo neuvottelukunta. Oikeudellisen neuvonnan tarve on lisääntynyt myös sosiaalihuollossa, jossa lainsäädäntö on muuttunut yhä monimutkaisemmaksi ja päätökset voivat viipyä pitkään. Päätöksiä ei myöskään aina perustella riittävästi. Asiakkaan oikeusturvan toteutuminen sosiaalihuollossa olisikin selvitettävä, katsoo neuvottelukunta. Oikeusturvakysymykset tulisi huomioida nykyistä paremmin sosiaalityöntekijöiden koulutuksessa ja työnohjauksessa. Neuvottelukunta tähdentää, että peruskoulun oikeuskasvatuksen pitäisi tarjota kaikille oppilaille samanlaiset tiedot oikeudellisissa asioissa. Neuvottelukunnan kertomus vuodelta 2004 on luettavissa oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteessa Uuden kielilain täytäntöönpanoa tukemaan asetetun työryhmän raportti Työryhmän mukaan työnkulut ja työvuorot voidaan järjestää niin, että asiakaspalvelussa on tarpeellisen kielitaidon omaavia virkailijoita. Erityisesti alueellisesti kattavilla, suuret asiakaspalveluvolyymit omaavilla hallinnonaloilla voidaan ruotsinkieliset toiminnot ja mm. puhelinpalvelu eriyttää ja keskittää omiin yksiköihinsä alueille, joilla ruotsin kielen asema on vahva. Työryhmän mielestä kielinäkökulman on oltava osana toimintastrategiaa ja se on otettava huomioon tulossopimuksissa, johtamissopimuksissa sekä tulos- ja kehittämiskeskusteluissa. Asiakastyytyväisyyden mittaamiseen ja seuraamiseen tulisi kohdistaa nykyistä enemmän huomiota. Työryhmämuistio on luettavissa valtiovarainministeriön verkkosivuilla osoitteessa tiedostot/pdf/fi/91465.pdf. Hovioikeuden seulontamenettelyn tarkistaminen Oikeusministeriön asettama selvitysmies, Helsingin hovioikeuden entinen presidentti Olli Huopaniemi ehdottaa seulontamenettelyn laajentamista niin, että menettelyn piiriin tulisivat kaikki käräjäoikeuksien ratkaisuista hovioikeuteen tehdyt valitukset. Lokakuun alusta 2003 käyttöönotettu seulontamenettely tarkoittaa sitä, että hovioikeus voi tuomiota antamatta lopettaa valituksen enemmän tutkimisen, jos valituksen perusteella on selvää, että käräjäoikeuden tuomio ei ole virheellinen. Aiemmin hovioikeudet tulkitsivat lakia niin, että seulontamenettelyn piiriin kuuluvat myös ne asiat, jotka hovioikeus ratkaisee pääkäsittelyssä. Tämä oli myös tarkoitus lakia säädettäessä. Korkein oikeus antoi kuitenkin viime vuoden marraskuussa ennakkoratkaisun, jonka mukaan pääkäsittelyssä ratkaistavat asiat, joissa on arvioitava todistajien kertomusten uskottavuutta, eivät kuulu seulontamenettelyn piiriin. Tämän jälkeen seulontamenettelyä on sovellettu vain asioihin, jotka hovioikeudessa ratkaistaan kirjallisessa menettelyssä. Hovioikeuden on siis edelleen järjestettävä pääkäsittely ja annettava tuomio, jos valituksen ratkaiseminen edellyttää todistajien kuulemista. Aiheettomia pääkäsittelyjä halutaan välttää Seulontamenettelyllä oli tarkoitus pysäyttää hovioikeuksien ruuhkautumiskehitys kohdistamalla voimavarat aiempaa tehokkaammin asioihin, joiden käsittelemiseen hovioikeudessa on asianosaisten oikeussuojan toteuttamiseksi todellinen tarve. Uusi menettely toimikin tähän suuntaan, sillä viime vuonna hovioikeuksiin saapui suunnilleen saman verran asioita kuin aiemminkin, mutta ratkaisematta olleita asioita oli vuoden lopussa 16 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Seulontaratkaisujen osuus kaikista annetuista ratkaisuista oli 21 prosenttia. Näiden asioiden käsittely kesti kaksi kuukautta, kun muissa asioissa keskimääräinen käsittelyaika oli vähän yli kahdeksan kuukautta. Erityisesti rikosasioissa aiheettomiksi osoittautuvat pääkäsittelyt kuormittavat hovioikeuksia ja syyttäjiä. Tällaiset pääkäsittelyt myös viivästyttävät käräjäoikeudessa juttunsa voittaneen osapuolen oikeuksien toteuttamista. Nykyinen menettely on lisäksi muutoksenhakujärjestelmän johdonmukaisuuden kannalta ongelmallinen, sillä seulonnan edellytykset eivät riipu muutoksenhaun kohteena olevan asian laadusta, vaan siitä, onko asian käsittelyjärjestys hovioikeudessa suullinen vai kirjallinen. Selvitysmies korostaa, että muutoksenhakujärjestelmän tulee aina kohdella valittajia käsiteltävään asiaan nähden yhdenmukaisin perustein asian käsittelyjärjestyksestä riippumatta. Selvitysmies Olli Huopaniemen työ jatkuu. Hänen tehtävänään on kuluvan vuoden loppuun mennessä arvioida kokonaisvaltaisesti muutoksenhakujärjestelmän kehittämistarpeita hovioikeudessa käsiteltävissä riita- ja rikosasioissa. Selvitysmiehen mietintö on luettavissa oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteessa Luottotietojen sääntelystä ehdotetaan kattavampaa Kuluttajia, yrityksiä ja yritysten vastuuhenkilöitä koskevien luottotietojen sääntely tulisi koota yhteen luottotieto- 6

7 2005_2lmu.fm Page 7 Monday, February 28, :49 PM lakiin, ehdottaa oikeusministeriön asettama työryhmä. Nykyisin laissa säännellään tarkemmin vain kuluttajaa koskevista luottotiedoista ja niiden käsittelystä. Yrityksiä koskevista luottotiedoista ei ole lainkaan säännöksiä. Ongelmana on pidetty sitä, että yrityksen yhdenkin vastuuhenkilön maksuhäiriötiedot voivat heikentää yrityksen luottokelpoisuutta ja vaikeuttaa uuden yritystoiminnan käynnistymistä. Työryhmän ehdottamassa luottotietolaissa säädettäisiin yrityksiä ja niiden vastuuhenkilöitä sekä kuluttajia koskevista luottotiedoista. Laissa olisi säännökset luottotietorekistereihin talletettavista tiedoista ja niiden säilytysajoista. Siinä määriteltäisiin nykyistä täsmällisemmin, mihin tarkoituksiin henkilön luottotietoja saa luovuttaa ja käyttää. Luottotietotoiminta saatettaisiin tietosuojavaltuutetun valvonnan alaiseksi. Toiminnan harjoittajilta edellytettäisiin luotettavuutta sekä hyvän luottotietotavan noudattamista. Pelisäännöt yrityksen vastuuhenkilön luottotietojen käytölle Yrityksestä saisi tallettaa luottotietorekisteriin muun muassa maksuhäiriötiedot ja yrityksen maksutapaa koskevat tiedot. Rekisterinpitäjä saisi merkitä yrityksen vastuuhenkilöistä myös sellaisia tietoja, jotka poikkeavat viranomaisten julkisista rekistereistä, jos viranomaisrekisterin tieto ei anna oikeaa kuvaa yrityksessä tosiasiallista määräysvaltaa käyttävistä henkilöistä. Tällä voitaisiin ehkäistä bulvaanien käyttöä yritystoiminnassa. Rekisterinpitäjä saisi yhdistää yrityksen vastuuhenkilöä koskevat henkilöluottotiedot yritysluottotietorekisteriin. Yrityksen vastuuhenkilöä koskevien luottotietojen käyttöä rajoitettaisiin nykytilanteeseen verrattuna. Vastuuhenkilön luottotietoja saisi käyttää luottokelpoisuuden arvioinnissa silloin, kun on kyse toimintaansa aloittavasta yrityksestä tai yrityksestä, jossa määräämisvalta on siirtynyt tai enemmistö vastuuhenkilöistä vaihtunut. Vastuuhenkilön luottotietoja saisi käyttää myös avoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön tai pienen osakeyhtiön luottokelpoisuuden arvioinnissa. Luottotietojen tietosisältö monipuolisemmaksi Luottotietorekisteriin saisi nykyiseen tapaan tallentaa viranomaisten toteamia ja velkojien ilmoittamia maksuhäiriötietoja. Myös henkilön tai yrityksen luottokelpoisuutta osoittavan luokituksen tai tunnusluvun saisi rekisteröidä. Laissa määriteltäisiin, mitä tietoja luottoluokituksen muodostamiseen voidaan käyttää. Uutta olisi rekisteriin merkittävä tieto siitä, että maksuhäiriö on syntynyt takausvastuun johdosta. Tieto merkittäisiin rekisteröidyn pyynnöstä ja tämän antaman luotettavan selvityksen perusteella. Merkintä takausvastuusta olisi työryhmän mukaan perusteltu siksi, että takausvastuusta johtuva maksuhäiriö ei välttämättä ole luonteeltaan täysin rinnastettavissa omaan maksun laiminlyöntiin. Samoin olisi rekisteriin otettava rekisteröidyn pyynnöstä tieto siitä, mitkä merkinnät aiheutuvat saman saatavan laiminlyönnistä. Luottotietojen käyttö työelämässä selvitettävä Henkilöluottotietojen käyttötarkoitukset määriteltäisiin nykyistä täsmällisemmin. Ehdotukseen on otettu säännökset muun muassa siitä, missä tilanteissa työnantaja voi käyttää työnhakijan ja työntekijän luottotietoja. Työryhmällä ja sen kuulemilla asiantuntijoilla oli kuitenkin erilaisia käsityksiä luottotietojen käytöstä työelämässä. Tältä osin säännösten valmistelua tulisikin työryhmän mielestä jatkaa työmarkkinaosapuolten ja valtion kesken. Ehdotuksen mukaan työnantaja saisi pyytää luottotiedot vain siitä henkilöstä, joka valitaan avoinna olevaan työpaikkaan. Edellytyksenä olisi, että kyseisessä tehtävässä vaaditaan erityistä luotettavuutta ja tehtävään liittyy taloudellinen vastuu. Kotitalouksillakin olisi oikeus käyttää luottotietoja palkatessaan esimerkiksi siivoojan tai remonttimiehen, joka pääsee valvomatta työnantajan kotiin. Työryhmä toteaa, että luottotietoja on työelämässä käytetty niiden alkuperäistä tarkoitusta laajemmin yleisenä luotettavuuden osoittajana. Asianmukaisinta olisi, että tähän voitaisiin käyttää esimerkiksi suppeaa turvallisuusselvitystä. Työryhmä ehdottaa asian selvittämistä erikseen. Yrityksillekin oikeus tarkastaa luottotietonsa Luottotietorekisterin pitäjälle tulisi nykyistä laajempi tiedottamisvelvollisuus. Luonnolliselle henkilölle, josta on ensimmäistä kertaa tehty merkintä luottotietorekisteriin, olisi nykyiseen tapaan lähetettävä tieto rekisteröinnistä. Hänelle olisi myös kerrottava muun muassa oikeudesta tehdä oikaisuvaatimus. Työryhmä ehdottaa, että myös yritykset saisivat oikeuden tarkastaa luottotietonsa rekistereistä ja saada virheellinen tieto korjatuksi. Tällainen oikeus on nykyisin vain luonnollisella henkilöllä. Omat luottotietonsa saisi tarkastaa maksutta kerran vuodessa. Luottotietorekisterissä oleva virheellinen, puutteellinen, vanhentunut tai muuten harhaanjohtava tieto olisi oikaistava ilman aiheetonta viivytystä. Oikaisusta olisi rekisteröidyn pyynnöstä ilmoitettava sille, jolle on annettu virheellinen tieto. Henkilöluottotietoja saisi luovuttaa sähköisesti edellyttäen että rekisteriin talletetaan tieto muun muassa siitä, kenen tietoja ja mitä tarkoitusta varten rekisteristä on haettu sekä kuka tietoja on hankkinut. Luottotietotoiminnan harjoittajien tulisi antaa luottotietoja myös kuluttajille kohtuullista korvausta vastaan. Näin he voisivat nykyistä paremmin varmistua esimerkiksi sopimuskumppaninsa luotettavuudesta. Tietojen säilyttämisaikoihin täsmennyksiä Tietoja maksujen laiminlyönneistä säilytetään luottotietorekistereissä tietyn ajan. Työryhmä ehdottaa säilyttämisaikoja täsmennettäviksi ja joiltakin osin lyhennettäväksi. Velan maksaminen voisi lyhentää maksuhäiriömerkinnän säilyttämisaikaa, mutta toisaalta säilyttämisaikaa voitaisiin jatkaa, jos rekisteröidylle tulee uusia maksuhäiriöitä. Luottotietorekisterissä oleva merkintä olisi poistettava, jos rekisteröidyllä on ollut oikeus pidättäytyä maksusta esimerkiksi tuotteen tai palvelun puutteellisuuden vuoksi tai jos merkintä on muusta syystä harhaanjohtava. Ei positiivisten luottotietojen rekisteriä Työryhmä ei ehdota niin sanottujen positiivisten luottotietojen rekisteriä, johon talletettaisiin tiedot henkilön veloista ja siitä, että ne on hoidettu asianmukaisesti. Positiivista luottotietorekisteriä ei mm. työryhmän saamassa lausuntopalautteessa pidetty tarpeellisena. Sen on myös katsottu heikentävän yksityisyyden suojaa ja olevan käytännössä hankala toteuttaa. Vakuutus- ja pankkialalla on käytössä rekisterejä, joihin kootaan tietoja erilaisista väärinkäytöksistä. Näiden pe- Momentti 7 Momentti 2/2005

8 2005_2lmu.fm Page 8 Monday, February 28, :49 PM rustaminen on nykyisin mahdollista tietosuojalautakunnan luvalla. Työryhmän mielestä tällaisista rekistereistä tulisi ottaa säännökset lakiin, sillä kyse on pysyviksi tarkoitetuista järjestelmistä, jotka sisältävät arkaluonteisia henkilötietoja. Työryhmä ehdottaa ulosoton piirikoon suurentamista Ulosoton organisaatiota sekä toiminnan tehokkuutta ja yhdenmukaisuutta tulisi kehittää ulosottopiirejä suurentamalla ja keskittämällä ulosoton hallinto itsenäiselle keskushallintovirastolle, ehdottaa ulosoton organisointivaihtoehtoja selvittänyt oikeusministeriön työryhmä. Työryhmän tehtävänä oli selvittää ulosoton vaihtoehtoisia organisaatiomalleja ja laatia suunnitelma ja aikataulu ulosotto-organisaation toiminnan tehostamiselle yksikkökokoja suurentamalla. Työryhmän työ liittyy osin kihlakuntauudistuksen toimeenpanon edistymistä sekä keskus-, alue- ja paikallishallinnon toimivuutta ja kehittämistarpeita koskevan selonteon valmisteluun. Hallituksen on tarkoitus antaa selonteko eduskunnalle maaliskuussa. Ulosottoviranomaisten toiminnan kehittäminen kuuluu pääministeri Vanhasen hallituksen ohjelmaan. Piirien määrä vähenisi kolmasosaan nykyisestä Ulosottopiirejä on tällä hetkellä 65. Varsinaisia toimipaikkoja on 141. Lisäksi on 48 palvelupistettä, jotka ovat avoinna tiettyinä aikoina. Työryhmän mielestä ulosoton toiminnan ja ohjauksen tehokkuus sekä hyvän asiointipalvelun turvaaminen edellyttävät nykyistä suurempia ulosottopiirejä. Työryhmän suunnitelman mukaan yhdistämisten ensimmäinen vaihe toteutettaisiin vuoden 2006 alusta, jolloin yhdistettäisiin lähtökohtaisesti pienimpiä ja toiminnallisesti haavoittuvimpia yhden kihlakunnanvoudin ulosottopiirejä. Tässä vaiheessa ulosottopiirien lukumäärä olisi 51 ulosottopiiriä. Toisen, vuoden 2008 alusta toteuttavan vaiheen jälkeen piirien lukumääräksi muodostuisi 22. Tämä edellyttäisi myös lainsäädännön muutoksia. Ulosottolain osalta muutokset on tarkoitus sisällyttää sen kokonaisuudistuksen IV vaiheeseen. Sitä koskeva ehdotus hallituksen esitykseksi on tarkoitus lähettää lausunnolle kesän 2005 aikana. Hallituksen esitys annettaisiin 2006 ja muutoksen on arvioitu tulevan voimaan vuoden 2008 alussa. Yhdistämisten jälkeen ulosottopiirien rajat, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, noudattelisivat hyvin pitkälti maakuntarajoja. Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirasto ja mahdollisesti Kemi olisivat ainoat ulosottopiirit, joihin jäisi vain yksi voudin virka. Kummassakin vaihessa ulosottopiirit toimisivat hajautetusti nykyisen toimipaikkaverkon pohjalta. Ulosoton ohjaus selkeämmäksi Ulosottolaitos kuuluu oikeusministeriön hallinnonalaan. Ministeriö hoitaa ulosoton johtamiseen, ohjaukseen ja valvontaan liittyvät tehtävät. Sisäasianministeriön hallinnonalalle kuuluvat lääninhallitusten oikeushallinto-osastot toimivat ulosottotoimen aluehallintoviranomaisina. Työryhmän käsityksen mukaan työ on osin päällekkäistä ja epätarkoituksenmukaista. Järjestely poikkeaa organisaatiomalliltaan myös muista oikeushallinnon sektoreista, esimerkiksi syyttäjälaitoksesta. Työryhmä katsoo, että ulosoton toiminnalle asetettujen tavoitteiden valtakunnallinen ja yhtenäinen toteuttaminen edellyttää keskitettyä ja tehokasta ohjausta. Ottaen huomioon valtion keskushallinnon uudistamisen tavoitteet ministeriöiden roolin selkeyttämiseksi hallinnonalansa strategisena ohjaajana, lähtökohtana tulisi näin ollen olla oikeusministeriöstä erillinen itsenäinen keskushallinto. Vaihtoehtona keskushallintoviranomaiselle, ns. ulosottohallintovirastolle, olisi muodostaa yksi valtakunnallinen ulosottoviranomainen (valtion ulosottovirasto), jolla olisi ulosottopiirijakoa vastaavat alueelliset yksiköt, palvelutoimistot. Erillinen hallintovirasto olisi työryhmän mielestä kuitenkin nykylainsäädännön nojalla keveämmin ja nopeammin toteutettavissa. Työryhmän ehdotuksen mukaan myös keskushallintoviranomaisen perustaminen ajoittuisi vuoteen Keskushallinnon järjestämisestä jatkoselvitys Oikeusministeriö on asettamassa uuden työryhmän tekemään jatkoselvitystä ulosottolaitoksen keskushallinnon järjestämisestä. Jatkotyöryhmän tulee määritellä ulosoton keskushallinnon tehtävät ja sen pohjalta eri vaihtoehtojen taloudelliset vaikutukset sekä organisaatio- ja henkilöstövaikutukset. Työryhmän on lisäksi tehtävä ehdotuksensa keskushallinnon ulosottolaitoksen johdon sijaintipaikasta, tarvittavista viroista samoin kuin henkilöstön rekrytoinnissa noudatettavista menettelyistä ja henkilöstön alueellisesta sijoittumisesta. Ehdotuksen on määrä valmistua kesäkuun loppuun mennessä. Työryhmän mietintö on oikeusministeriön verkkosivulla htm Maksustrategiatyöryhmän mietintö Oikeusministeriön työryhmä on saanut valmiiksi ehdotuksensa oikeusministeriön hallinnonalan maksustrategiaksi. Maksustrategia on kuvaus hallinnonalalla tuotettavista maksullisista palveluista ja muista maksullisista suoritteista, ja se määrittelee hallinnonalan maksulliseen toimintaan liittyvät periaatteet ja tavoitteet. Strategian tavoitteena on selkeyttää, yhtenäistää ja perustella oikeusministeriön hallinnonalalla toteutettavaa maksupolitiikkaa. Työryhmä on selvittänyt, missä määrin oikeusministeriön hallinnonalalla suoritteiden hinnoittelun on syytä nojautua valtion yleiseen maksuperustelakiin ja sen nojalla annettuihin asetuksiin tai toisaalta on perusteita erillislainsäädäntöön. Työryhmän mukaan hallinnonalan erityispiirteet ja etenkin oikeusturvaan liittyvät syyt perustelevat nykyisin noudatettujen periaatteiden mukaisesti sen, että maksullisuudesta säädetään usein erityissäädöksissä ja lain tasolla. Näin esimerkiksi tuomioistuinten, syyttäjä- ja ulosottoyksiköiden sekä oikeusaputoimistojen varsinaisessa toiminnassa perittävistä maksuista on omat erillislainsäädäntönsä. Työryhmä katsoo, että hallinnonalan eri maksulakien sisältämien maksujen perintäsäännösten yhtenäistämistä tulisi selvittää. Nyt laeissa säädetään eri tavoin mm. maksun viivästyessä perittävästä viivästyskorosta, sen asemasta perittävästä viivästysmaksusta, maksuajasta ja maksuajalle määrättävästä korosta. Useat eri tavoin sovellettavat maksujen perintäsäännökset on koettu taloushallinnossa ongelmallisiksi. Maksustrategiatyöryhmä on selvittänyt yksityiskohtaisesti oikeusministeriön hallinnonalan toiminnassa tuotettavat suoritteet ja käynyt läpi niistä perittävien maksujen perusteita. Työryhmä on myös tarkastellut hallinnonalalla käytössä olevia maksullisen toiminnan kustannuslaskennan menetelmiä. 8

9 2005_2lmu.fm Page 9 Monday, February 28, :49 PM Työryhmä on esittänyt kannanottoja ensinnäkin eräistä hallinnonalaa yhteisesti koskevista kysymyksistä. Näitä ovat muun muassa maksulainsäädännön soveltaminen viranomaisten välisissä suhteissa sekä viranomaisten harjoittamassa tiedottamisessa, neuvonnassa ja antamissa asiantuntijapalveluissa ja julkaisuissa. Työryhmän mietintöön sisältyy arvio maksullisuuden periaatteista tietohallinnon alalla, tuomioistuinsuoritteissa, oikeusavun piirissä, syyttäjäntoimessa, vankeinhoidossa ja ulosottotoimessa. Tuomioistuimissa perittävistä maksuista työryhmä toteaa, että sovelletut maksullisuus- ja hinnoitteluperiaatteet ovat keskeiseltä osaltaan perusteltuja ja asianmukaisia. Maksut tulee oikeusturvaan liittyvistä syistä yleensä hinnoitella omakustannusarvoa alempina ja osa suoritteista tulee säätää kokonaan maksuttomiksi lähinnä sosiaalisin perustein. Oikeudenkäyntimaksut ovat nykyisin tasolla, jolla ei ole oikeusturvan hakemista estäviä tai rajoittavia vaikutuksia. Maksujen tason rakenteelliseen korottamiseen ei ole myöskään aihetta. Samalla työryhmä kuitenkin katsoo, että maksuilla voitaisiin nykyistä tehokkaammin myötävaikuttaa korkeimpiin oikeuksiin tehtävien ylimääräisten muutoksenhakujen ja mahdollisesti myös valituslupahakemusten asianmukaiseen ja harkittuun käyttämiseen. Työryhmän konkreettisista ehdotuksista voidaan vielä mainita vankien työtoiminnassa tuotettujen tavaroiden ja muiden suoritteiden maksullisuutta ja hinnoittelua koskevat kannanotot. Työryhmän käsityksen mukaan vankien työtoiminnan tarkoitusperiaatteet eivät mahdollista valtion maksuperustelain tarkoittamaa liiketaloudellista hinnoittelua. Maksujen määräytymisperusteista tulisi säätää erikseen muussa laissa. Toisaalta tällöin tulisi ottaa huomioon myös kilpailuoikeudelliset näkökohdat. Työryhmän puheenjohtajana toimi hallintoneuvos Heikki Kanninen korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Maksustrategiatyöryhmän mietintö on oikeusministeriön verkkosivulla Maksukyvyttömyystyöryhmän mietintö Yksityishenkilön velkajärjestelyä voitaisiin kehittää lieventämällä velallisen velvollisuutta maksaa velkojaan saamillaan lisätuloilla, ehdottaa oikeusministeriön asettama maksukyvyttömyystyöryhmä. Työryhmä on arvioinut velkavastuusta vapautumisen helpottamistarvetta erityisesti yritysten ja yrittäjien toimintaedellytysten kannalta. Työryhmän ehdotuksen mukaan velkajärjestelyssä olevan velallisen saamista lisätuloista jäisi hänen käyttöönsä puolet nykyisen yhden kolmasosan sijasta. Näin voitaisiin lisätä velkajärjestelyn kannustavuutta erityisesti yrittäjien kannalta. Yritystoiminnasta saatu voitto hyödyttäisi puoliksi yrittäjää itseään ja puoliksi hänen velkojiaan. Velkajärjestelyn kehittäminen ehdotetulla tavalla voisi ohjata maksukyvyttömiä yrittäjiä hakeutumaan velkajärjestelyyn. Tämä myös vähentäisi pyrkimystä välttää perintää ja hankkia harmaassa taloudessa tuloja, joita ei pystytä ulosmittaamaan. Pelkästään omaisuuden luovutuksen ei tulisi vapauttaa veloista Työryhmän arvioitavana oli myös menettely, jossa velkavastuusta voisi vapautua vain sillä, että velallisen omaisuus realisoidaan ja käytetään velkojen maksuun. Veloista vapautuminen tapahtuisi tällöin kerralla, eikä velallisen tarvitsisi enää myöhemmillä tuloillaan maksaa kyseisiä velkojaan lainkaan. Ajatuksena on, että näin voitaisiin edistää yrittäjyyttä ja helpottaa ryhtymistä uudelleen yrittäjäksi. Menettely ei koskisi velallisen kaikkia velkoja, vaan lähinnä pankkivelkoja ja tavarantoimittajien saatavia. Työryhmän mielestä Suomeen ei pidä luoda tällaista menettelyä, koska siinä velallinen ei maksaisi velkojaan myöhemmin saamillaan tuloilla lainkaan. Menettely heikentäisi maksumoraalia, vaikeuttaisi luotonsaantia ja kiristäisi luoton ehtoja. Luotonsaannin kiristyminen kohdistuisi erityisesti niihin aloittaviin yrityksiin ja yksityishenkilöihin, joilla ei ole velkojen vakuudeksi kelpaavaa omaisuutta. Menettely ei olisi velkojien kannalta hyväksyttävä eikä myöskään oikeudenmukainen niitä velallisia kohtaan, jotka hoitavat velkansa asianmukaisesti. Lisäksi samalla alalla toimivien yrittäjien asema vaikeutuisi, koska kilpailu vääristyisi. Työryhmä arvioi kyseistä menettelyä siitä lähtökohdasta, että se koskisi kaikkia maksukyvyttömiä velallisia, sillä sitä ei yhdenvertaisuuden vuoksi voitaisi rajata koskemaan vain yrittäjiä. Samoin kuin velkajärjestelyssä, arvioinnin kohteena ollut menettely ei voisi koskea esimerkiksi kevytmielisesti velkaantuneita. Eriävän mielipiteen työryhmässä esittivät kauppa- ja teollisuusministeriön edustaja sekä Suomen Yrittäjien edustaja. He kannattavat mahdollisuutta vapautua velkavastuusta pelkällä omaisuuden luovutuksella katsoen, että tällä olisi myönteinen vaikutus yrittäjyyshalukkuuteen. Oman asunnon suojaan ei muutoksia Työryhmä tarkasteli oman asunnon käyttämistä velkojen vakuutena ja mahdollisuutta suojata asuntoa nykyistä paremmin maksukyvyttömyystilanteessa. Asunnon käyttö vakuutena on tavanomaista asuntolainoissa, kulutusluotoissa ja yritystoiminnassa. Työryhmän mielestä ei pidä rajoittaa mahdollisuutta asunnon panttaamiseen velkojen vakuudeksi. Jos omistusasunnosta tulisi panttauskelvoton, nykyinen asuntorahoitusjärjestelmämme muuttuisi perusteellisesti. Olemassa olevien ja perustettavien yritysten luotonsaanti sekä yksityisten asuntolainoitus vaikeutuisi samalla olennaisesti. Velkajärjestelyssä velallinen voi määrätyin edellytyksin säilyttää omistusasuntonsa. Myös konkurssiin haetulla yksityishenkilöllä on mahdollisuus säilyttää omistusasuntonsa hakeutumalla velkajärjestelyyn. Työryhmän mielestä omistusasuntoa ei pidä suojata maksukyvyttömyystilanteessa tätä laajemmin. Velkaongelmien ratkaisemisesta tarvitaan oikeaa tietoa Suomessa on toteutettu suuri määrä lainsäädäntötoimia, joilla on voitu helpottaa erityisesti 1990-luvun laman vuoksi velkaongelmiin joutuneita. Velkaongelmien järjestelymahdollisuuksista ja muun muassa velkajärjestelyn sisällöstä on edelleenkin väärää tai puutteellista tietoa. Oikean tiedon puute heikentää osaltaan halukkuutta ryhtyä yrittäjäksi. Yritystoiminnassaan velkaantuneiden yksityishenkilöiden asemaa voidaan työryhmän mukaan parantaa myös sillä, että heillä on riittävästi tietoa velkajärjestelystä ja muista velkaongelmien ratkaisukeinoista sekä mahdollisuus saada asiantuntevaa neuvontaa. Näistä toimista huolehtii kauppa- ja teollisuusministeriö. Työryhmän mietintö on luettavissa oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteessa Momentti 9 Momentti 2/2005

10 2005_2lmu.fm Page 10 Monday, February 28, :49 PM ASETETUT TOIMIELIMET Työryhmä arvioimaan yrityssaneerauslain toimivuutta Oikeusministeriö on asettanut työryhmän arvioimaan yrityssaneerauslain toimivuutta ja kehittämistarpeita. Yrityssaneerausta koskeva laki on ollut voimassa yli kymmenen vuotta. Yrityksen saneeraus on vaihtoehto konkurssille, jos yritystoiminta on liiketaloudellisesti jatkamiskelpoista. Saneerauksessa yritykselle laaditaan saneerausohjelma, jolla yritys pyritään tervehdyttämään. Saneerausohjelmassa määrätään muiden saneeraustoimenpiteiden ohella velkojen järjestelyistä. Jos yritys ei ole elinkelpoinen, vaihtoehtona on konkurssi. Työryhmän on arvioitava, miltä osin lainsäädäntö vaatii tarkistamista ja tehtävä ehdotukset lainmuutoksiksi. Tehtävänä on myös pohtia, missä määrin käytännössä ilmenneitä epäkohtia voidaan korjata koulutuksella ja menettelytapoja kehittämällä tai konkurssiasiain neuvottelukunnan hyvää saneeraustapaa koskevilla suosituksilla. Erityisesti olisi kehitettävä saneeraushakemusten sisältöä ja yrityksen elinkelpoisuuden arviointia. Työryhmän tulisi selvittää, miten valinta konkurssin ja yrityssaneerauksen välillä voitaisiin tehdä mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Lisäksi on arvioitava saneerausohjelmien sisältöä ja sitä, miten yrityksen toimintaa tervehdyttäviä toimia ohjelmissa voitaisiin lisätä. Myös saneeraushakemusten käsittelyaikojen lyhentämistä ja tuomioistuinmenettelyn kehittämistä tulisi pohtia. Ehdotuksen on määrä valmistua tämän vuoden loppuun mennessä. Työryhmän puheenjohtajana on lainsäädäntöneuvos Liisa Lehtimäki oikeusministeriöstä. KORKEIN OIKEUS KKO:2005:1 Kunnianloukkaus Iltapäivälehdessä julkaistussa pakinatyylisessä kirjoituksessa oli arvosteltu kärjekkään kansanomaisin ilmaisuin ravintolan tarjoamaa ruoka-annosta. Kysymys siitä, oliko kirjoituksen laatinut toimittaja syyllistynyt kunnianloukkaukseen ravintolan omistajaa kohtaan. RL 24 luku 9 KKO:2005:2 Holhoustoimi Toimintakelpoisuuden rajoittaminen Vajaavaltaiseksi julistaminen A, jolle oli määrätty edunvalvoja, oli sairautensa takia kykenemätön huolehtimaan taloudellisista asioistaan. A:ta vaadittiin julistettavaksi vajaavaltaiseksi. Pelkästään sen vuoksi, että A oli haluton toimimaan yhteistyössä edunvalvojan kanssa ja että A:ta oli vaikea tavoittaa, hänen varallisuusasemansa ja tärkeiden etujensa ei katsottu olevan vaarassa. L holhoustoimesta 18 KKO:2005:3 Oikeudenkäyntimenettely Tyytymättömyyden ilmoittaminen Asianosainen ilmoitti tyytymättömyyttä käräjäoikeuden tuomioon lähettämällä määräajassa sähköpostiviestin käräjäoikeuden sähköpostiosoitteeseen. Käräjäoikeuden käyttämä sähköpostipalvelin ei sähköpostijärjestelmän vian johdosta ottanut viestiä vastaan ja viesti jäi siihen lopulta saapumatta. Koska asiassa oli esitetty luotettava selvitys lähettämisajankohdasta, tyytymättömyyden ilmoitus hyväksyttiin. L sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 8, 10 KKO:2005:4 Oikeusapu Kysymys siitä, voitiinko oikeusapua myöntää oikeusturvavakuutuksen enimmäiskorvausmäärän ylittäviin kustannuksiin. OikeusapuL 3 4 mom (972/2004) KKO:2005:5 Seksuaalirikos Rangaistuksen mittaaminen Kun kyse oli rikokseen luonteenomaisesti liittyvän vahingon korvaamisesta, korvausvelvollisuutta ei otettu huomioon rangaistusta alentavana seikkana. RL 20 luku 7 1 mom RL 6 luku 1 1 mom (466/1976) RL 6 luku 4 (466/1976) KKO:2005:6 Testamentti Testamentin tulkinta Perintö Pesänselvittäjä Puolisoiden keskinäisessä omistusoikeustestamentissa oli toissijaismääräys. Leski myi testamentilla saamansa ensiksi kuolleelle kuuluneen kiinteistön sijoittaen kauppahinnan obligaatioihin. Leskellä katsottiin olevan oikeus määrätä obligaatioista omalla testamentillaan. Kysymys myös testamentin tulkinnasta ja siitä, missä menettelyssä kysymys testamentin saajien oikeuksista ratkaistiin. KKO:2005:7 Murha Tappo V ja P olivat tappaneet O:n lyömällä ja potkimalla puolustuskyvyttömässä tilassa ollutta O:ta päähän ja ylävartaloon sekä hyppimällä hänen päänsä ja rintakehänsä päälle. O oli kuollut rintakehän ja ylävatsan murskavammoihin, molemminpuolisiin kylkiluiden murtumiin, maksarepeämään sekä sisäisiin verenvuotoihin. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla V:n ja P:n katsottiin syyllistyneen murhaan. RL 21 luku 2 KKO:2005:8 Yksityishenkilön velkajärjestely Maksuohjelma Velallinen, jolle oli yksityishenkilön velkajärjestelyssä vahvistettu maksuohjelma, ei ollut ulkomaille muutettuaan ilmoittanut osoitteenmuutoksistaan velkojalle. Kysymys siitä, oliko velallinen tällä perusteella laiminlyönyt myötävaikutusvelvollisuutensa niin, että maksuohjelma voitiin määrätä raukeamaan. (Ään.) KKO:2005:9 Oikeudenkäyntikulut Oikeudenkäyntiasiamiehen korvausvastuu Varattoman konkurssipesän pesänhoitaja Y nosti takaisinsaannista konkurssipesään annetussa laissa tarkoitetun takaisinsaantikanteen asiamiehenään toimistonsa asianajaja V. Kysymys Y:n ja V:n velvollisuudesta korvata yhteisvastuullisesti konkurssipesän kanssa takaisinsaantivastaajan oikeudenkäyntikulut kanteen tultua hylätyksi sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa. OK 21 luku 6 KKO:2005:10 Kavallus Yhtiö oli jättänyt tilittämättä palkan maksukiellon perusteella työntekijältään pidättämänsä palkanosat ulosottomiehelle. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla yhtiön hallituksen jäsenen katsottiin syyllistyneen kavallukseen. (Ään.) KKO:2005:11 Oikeudenkäyntimenettely Seulontamenettely 10

11 2005_2lmu.fm Page 11 Monday, February 28, :49 PM Kysymys seulontamenettelyn edellytyksistä törkeää rattijuopumusta ja liikenneturvallisuuden vaarantamista koskevassa asiassa. (Ään.) KKO:2005:12 Oikeudenkäyntimenettely Seulontamenettely Hovioikeudessa oli kunnianloukkausta koskevassa asiassa kysymys suullisen todistelun perusteella tehtävästä vastaajan tahallisuuden arvioinnista. Lisäksi kysymys rangaistuksen määräämisestä ei ollut selvä. Valitusta ei voitu seuloa. (Ään.) OK 26 luku 2 1 mom 1 kohta OK 26 luku 2 1 mom 3 kohta OK 26 luku 15 KKO:2005:13 Maakaari Erityisen oikeuden kirjaaminen Maanvuokra Oikeudenkäyntimenettely Seulontamenettely Kiinteistö kuului määräosin neljälle osaomistajalle. Vuokrasopimuksen mukaan kolme heistä vuokrasi kiinteistön neljännelle. Sopimuksen tulkittiin tarkoittavan, että kaikki osaomistajat olivat yhdessä sopineet koko kiinteistön vuokraamisesta yhdelle heistä. Sopimukseen perustuva vuokraoikeus voitiin maakaaren 14 luvun 1 :n 1 momentin 1 kohdan nojalla kirjata. Kysymys myös siitä, oliko valitus voitu hovioikeudessa seuloa. MK 14 luku 1 OK 26 luku 2 KKO:2005:14 Vahingonkorvaus Välimies Välitystuomio oli kumottu välimiehen esteellisyyden vuoksi. Kysymys välimiehen korvausvastuusta asianosaisia kohtaan turhiksi käyneistä oikeudenkäyntikuluista. (Ään.) KKO:2005:15 Oikeudenkäyntikulut Asian hävinnyt A ei ollut vaatinut vastapuolen B:n oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden alentamista tai hylkäämistä asian oikeudellisen epäselvyyden vuoksi. Kun A:n katsottiin kuitenkin vastustaneen B:n oikeudenkäyntikuluvaatimusta, se voitiin hylätä oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 a :n nojalla. OK 21 luku 8 a KKO:2005:16 Tapaturmakorvaus A oli vammautunut kaupungin lastensuojelulain 13 :n perusteella järjestämässä työharjoittelussa X Oy:ssä. A:lla katsottiin olevan oikeus saada korvaus X Oy:n lakisääteisen tapaturmavakuutuksen perusteella. (Ään.) LastensuojeluL 13 KKO:2005:17 Paritus Menettämisseuraamus Hyödyn menettäminen Majoitustoimintaa varten vuokralle annetussa rakennuksessa oli harjoitettu prostituutiota. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla vuokranantajan katsottiin syyllistyneen paritukseen. Vuokratulo tuomittiin rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä valtiolle menetetyksi. Kysymys myös vuokratulon verotuksen merkityksestä menettämisseuraamuksen kannalta. RL 20 luku 9 1 mom (563/1998) RL 2 luku 16 1 mom (143/1932) KKO:2005:18 Ahvenanmaa Yksityistie Tieoikeus Ahvenanmaan itsehallintolaissa maakunnalle oli annettu oikeus säätää teistä. Kun maakunnassa ei ollut annettu yksityisiä teitä koskevaa lainsäädäntöä, yksityistielain 38 b tuli sovellettavaksi maakunnassa sellaisena kuin se oli itsehallintolain tullessa voimaan. Ks. KKO:1996:106 Ahvenanmaan itsehallintol kohta Ahvenanmaan itsehallintol 71 YksityistieL 38 b (521/1975) KKO:2005:19 Oikeudenkäyntimenettely Rikosasia Kysymys siitä, voitiinko yksityisoikeudellinen vaatimus tutkia rikosasian käsittelyn yhteydessä. ROL 3 luku 1 KKO:2005:20 Oikeusapu A haki oikeusapua asiassa, joka koski syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain mukaista korvausta. Kysymys siitä, mikä merkitys oikeusavun myöntämisen kannalta oli sillä, että vahingon kärsinyt voi sanotun lain 6 :n 1 momentin mukaisesti hakea korvausta suoraan valtiokonttorilta. KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Verotusasiat KHO:2005:9 Henkilökohtaisen tulon verotus Puunmyyntitulon verotus Pinta-alaverotus Metsätalouden pääomatulo Käteis- eli kassaperiaate Puunmyyntisaatavan kauppa Pankki Lainasopimus Korko A, joka on valinnut metsäverotuksensa vuosilta toimitettavaksi maatilatalouden tuloverolain mukaan pinta-alaperusteisesti, tekee puun ostajan kanssa metsänhakkuusopimuksen 24 kuukauden ajaksi. Metsänhakkuusopimuksessa kaupan kohteena on metsänhakkuuoikeus maastossa rajatulla hakkuualueella. Hakkuusopimuksessa puumäärät on arvioitu. Lopulliset puumäärät todetaan tarkistusmittauksessa. Puutavaran omistusoikeus siirtyy ostajalle kaadettaessa puut. Maksut suoritetaan sopimuksessa mainittuina päivinä myyjän ilmoittamalle suomalaisessa rahalaitoksessa olevalle tilille. Metsänhakkuusopimuksen tekemisen jälkeen A tekee pankin kanssa sopimuksen puunmyyntisaatavan kaupasta. Pankki ostaa myyjältä sopimuksessa tarkoitetun puunmyyntisaatavan. Puunmyyntisaatavan omistusoikeus kaikkine oikeuksineen siirtyy pankille, jolla on yksinomainen oikeus puunmyyntisaatavan pääomaan, mahdolliseen korkoon ja viivästyskorkoon sekä muihin puunmyyntisaatavaan perustuviin oikeuksiin. Pankin A:lle vuonna 2004 tai 2005 puunmyyntisaatavasta maksama kauppahinta katsottiin käteis- eli kassaperiaatteen mukaisesti A:lle maksuvuonna pinta-alaverotuksen piiriin kuuluvaksi tuloksi siinäkin tapauksessa, että puun ostaja maksaa metsänhakkuusopimukseen perustuvan kauppahinnan tai osan siitä pankille vuonna 2006 pinta-alaverotuksen jo päätyttyä. Jos hakkuussa kertyy enemmän puuta kuin metsänhakkuusopimusta tehtäessä arvioitiin ja pankki suorittaa A:lle tämän vuoksi lisätilityksen vuonna 2006, tämä lisätilitys luetaan A:n metsätalouden pääomatuloksi vuonna Vastaavasti jos hakkuusta kertyy vähemmän puuta kuin hakkuusopimusta tehtäessä arvioitiin ja A joutuu palauttamaan puunmyyntisaatavasta saamaansa kauppahintaa pankille vuonna 2006, tämä maksu on A:lle vähennyskelpoista metsätalouden pääomatuloon kohdistuvaa menoa vuonna Momentti 11 Momentti 2/2005

12 2005_2lmu.fm Page 12 Monday, February 28, :49 PM Ennakkoratkaisu verovuosille Tuloverolaki 43 1 mom., mom. ja mom. Maatilatalouden tuloverolaki 1 4 mom. ja 11 KHO:2005:10 Ennakkoratkaisun pyyntö Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle Henkilökohtaisen tulon verotus Sairausvakuutusmaksu Eläkkeellä oleva A, joka oli työskennellyt Suomessa ja Ruotsissa, asui Suomessa ja kuului Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan. A sai vuonna 2000 eläketuloa Suomesta ja Ruotsista. A:lle oli verovuodelta 2000 määrätty sairausvakuutusmaksu Suomessa ja Ruotsissa maksettujen eläketulojen yhteismäärän perusteella. Korkein hallinto-oikeus pyysi välipäätöksellään Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 33 artiklan 1 kohdan tulkinnasta asiassa. Ennakkoratkaisu verovuodelta 2000 toimitettavaa verotusta varten. Sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun Neuvoston asetuksen (ETY) 27 artikla ja 33 artiklan 1 kohta KHO:2005:15 Verotusmenettely Muutoksenhakuviranomaisen päätös Maksuunpanon oikaiseminen Verojen vanheneminen Toimivalta A:n verotus vuodelta 1995, jossa oli ollut muun muassa kysymys peitellyn osingon verottamisesta, oli tullut lainvoimaiseksi hallinto-oikeuden tekemällä päätöksellä. Verovirasto oli hallinto-oikeuden päätöksen perusteella tehnyt päätöksen maksuunpanon oikaisemisesta. Kysymys veroviraston oikeudesta tehdä maksuunpanon oikaisu ratkaistaan verotusmenettelystä annetun lain säännösten nojalla. Kysymys verojen vanhentumisesta ratkaistaan sitovasti muussa järjestyksessä kuin verotusmenettelyssä. Laki verotusmenettelystä 73, 76 ja 78 Laki verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin 11 Yleishallintoasiat KHO:2004:122 Kansalaisuusasia Muuttunut lainsäädäntö Nuhteettomuusedellytys Uuden kansalaisuuslain 19 :ssä oli annettu vanhaan lakiin verrattuna yksityiskohtaisia säännöksiä nuhteettomuusedellytyksestä poikkeamiselle ja myös lakiin kirjoitetut odotusajat olivat lyhyemmät aikaisempaan käytäntöön verrattuna. Tämän johdosta asia palautettiin Ulkomaalaisvirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Kansalaisuuslaki (401/1968) 4 1 ja 2mom. Kansalaisuuslaki (359/2003) 13 1 mom., 19 ja 54 3 mom. KHO:2004:124 Ulkomaalainen Maasta karkottaminen Rikoksiin syyllistyminen Perhesiteet Ulkomaalaisen maasta karkottamista harkittaessa pidettiin karkottamista vastaan puhuvia seikkoja, joita olivat erityisesti ulkomaalaisen Suomen kansalaisen kanssa perustama nelilapsinen perhe, ulkomaalaisen ja hänen perheensä vaikeudet muuttaa ulkomaalaisen kotimaahan, asian pitkä käsittelyaika sekä se, että rangaistuksensa suorittamisen jälkeen asianomainen ei ollut syyllistynyt rikoksiin, painavampina kuin syyllistymistä kahteen törkeään huumausainerikokseen, joissa oli kysymys suuren hasismäärän salakuljetuksesta. Päätökset karkottamisesta kumottiin. Ulkomaalaislaki (378/1991) 40 ja 41 KHO:2005:2 Ulkomaalainen Määräaikaisen oleskeluluvan peruuttaminen Painava syy Avioliitto Vuonna 1982 syntyneelle ulkomaalaiselle oli Suomessa asuvan isänsä naimattomana alaikäisenä lapsena myönnetty määräaikainen oleskelulupa perhesiteen perusteella vuonna 1999 tehdyn hakemuksen perusteella. Saapuessaan Suomeen ulkomaalainen oli ilmoittanut solmineensa aikaisemmassa asuinmaassaan avioliiton Ulkomaalaisen solmima avioliitto ei ollut ulkomaalaislain (378/1991) 21 :n 1 momentissa tarkoitettu painava syy peruuttaa määräaikainen oleskelulupa. Ulkomaalaislaki (378/1991) 1 ja 21 Suomen perustuslaki 10 Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus 23 artikla Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus 12 artikla KHO:2005:6 Vammaispalvelu Palveluasumisen järjestäminen Henkilökohtainen avustaja Sosiaali- ja terveyslautakunta oli päättänyt järjestää vaikeavammaisen palveluasumisen omaishoidontuella, tilapäisellä perhehoidolla, työ- ja/tai päivätoiminnalla sekä kotipalvelulla. Vaikeavammaisen äiti ei ollut enää suostunut toimimaan sosiaalihuoltolain mukaisena omaishoitajana. Vaikeavammaisen palveluasumista ei siten tältä osalta ollut järjestetty vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 8 :n 2 momentin eikä vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun asetuksen 10 :n tarkoittamalla tavalla. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 8 2 mom. Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 10 Sosiaalihuoltolaki 27 a 2 mom. KHO:2005:13 Terveydenhuollon oikeusturvakeskus Terveydenhuollon ammattihenkilö Kirjallinen varoitus Ammattitoiminta Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on saanut terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 33 :n nojalla antaa sairaanhoitajalle kirjallisen varoituksen, kun tämä oli ulkomaalaisia maasta poistettaessa antanut näille lääkityksen heidän tahdostaan riippumatta tilanteissa, joissa sille ei ole ollut lain edellyttämiä perusteita. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) 15 1 ja 2 mom. sekä 16, 22, 26 ja 33 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) 2 1 ja 2 kohta, 6 1 ja 4 mom. sekä 12 1 mom. KHO:2005:14 Hallintoasia Päätöksen valituskelpoisuus Tupakointikielto Vankiselli Kunnan ilmoitus Ympäristövalvontalautakunnan päätöksen mukaan vankilan ei voitu katsoa rikkoneen tupakkalaissa tarkoitetulla tavalla toistuvasti tai viranomaismääräyksiä laiminlyöden sanotun lain säännöksiä siten, että viralliselle syyttäjälle tehtävälle ilmoitukselle syytteen nostamiseksi olisi ollut perusteita. Lautakunnan päätös ei siitä huolimatta, että virallinen syyttäjä saa nostaa syytteen tupak- 12

13 2005_2lmu.fm Page 13 Monday, February 28, :49 PM kalain 32 :n 2 momentissa tarkoitetusta teosta vain kunnan ilmoituksesta, ollut sellainen hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentissa tarkoitettu päätös, jolla saman lain 4 :ssä tarkoitettu hallintoasia on ratkaistu tai jätetty tutkimatta. Hallintolainkäyttölaki 4 ja 5 L toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 12, 14 4 mom., 17 ja 32 3mom. Ympäristöasiat KHO:2004:123 Ympäristölupa Toimintakokonaisuus Kivenlouhimo ja -murskaamo Asfalttiasema Kaatopaikka Ympäristövaikutusten arviointi Kaatopaikan laajennushankkeen toteuttaminen sinänsä edellytti ensin laajennuksen esteenä olevan kallion louhimista. Kun otettiin huomioon A Oy:n hankkeeseen ja M:n kaatopaikkahankkeen laajentamiseen kuuluvien toimintojen erillisyys, jonka vuoksi kiviainesten ottaminen aiotulta alueelta oli mahdollista riippumatta siitä, laajennettiinko samaa louhinta-aluetta vuoden 2007 jälkeen kaatopaikkatoimintoihin vai ei, ei kaatopaikan mahdollinen myöhempi laajentaminen louhitulle alueelle ollut riittävä peruste pitää kallionlouhintaa oheistoimintoineen osana jäteasematoimintaa. Kallionlouhintaa ja jäteasematoimintaa harjoittavat eri toiminnanharjoittajat eivätkä mainitut toiminnat muodostaneet ympäristönsuojeluasetuksen 2 :ssä tarkoitettua pääasiallisesta toiminnasta ja sitä palvelevasta toiminnasta koostuvaa teknistä ja taloudellista kokonaisuutta. Ympäristönsuojelulaki 3 1 mom. 2kohta Ympäristönsuojeluasetus 2, 6 1 mom. 12 kohta d) alakohta ja 6 2 mom. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettu asetus 6 2 kohta b) alakohta KHO:2005:3 Maankäyttö ja rakentaminen Kunnallisasia Rakennusjärjestys Suunnittelutarvealue Edellytykset Selvitysten riittävyys Sipoon kunnanvaltuuston hyväksymässä rakennusjärjestyksessä koko kunnan asemakaavoitetun tai ranta-asemakaavoitetun alueen ulkopuolinen alue oli osoitettu maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 3 momentissa tarkoitetuksi suunnittelutarvealueeksi. Rakennusjärjestyksen mukaan määräys oli annettu kuntaan suuntautuvan pääkaupunkiseudun rakentamispaineen vuoksi. Rakennusjärjestyksen liitteinä olivat kartat kunnan pohjavesialueista, mahdollisesti saastuneista maa-alueista, Natura kohteista sekä luonnonsuojelualueista. Kunta oli lisäksi toimittanut erilaista tilasto- ja kartta-aineistoa valituksenalaisen asian asiakirjojen liitteeksi. Kunnan sijainti ja rakentamistilastot huomioon ottaen asiassa katsottiin selvitetyksi, että pääkaupunkiseudun rakentamispaine kohdistui erityisen voimakkaana kunnan alueeseen. Kunnan alueesta ei ollut myöskään selkeästi erotettavissa sellaista laajahkoa aluetta, johon tämä rakentamispaine ei lainkaan ulottuisi. Kunnan alueella oli lisäksi osia, joilla maankäytön suunnittelutarve perustui erityisiin ympäristöarvoihin tai ympäristöhaittoihin. Kunnan lähivuosien kaavoitusohjelmaan oli sisällytetty muun ohella koko kunnan aluetta koskevan yleiskaavoituksen valmistelu. Suunnittelutarvealuetta koskevan määräyksen katsottiin täyttävän maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 3 momentissa asetetut edellytykset. Myös maankäyttö- ja rakennuslain 137 :ssä tarkoitetun lupaharkinnan perusteeksi oli olemassa riittävästi selvitystä osa-alueiden mahdollisista erityispiirteistä. Maankäyttö- ja rakennuslaki 14 2 ja 3 mom., 16 1 ja 3 mom. ja 137 Kuntalaki 90 2 mom. KHO:2005:4 Maankäyttö ja rakentaminen Asemakaavan sisältövaatimukset Alueen käyttötarkoitus Urheilu- ja virkistyspalvelualue Erilaiset toiminnot ja niiden yhteensopivuus Pohjavesialue Pilaantumisriski Lähivirkistysalueiden riittävyys Seutukaava Yleiskaava Asemakaava-alueen kokonaispintaalasta eli noin 15,8 hehtaarista oli varattu 9-reikäistä golfkenttää varten noin 10,8 hehtaarin suuruinen alue (VU-1) ja korttelialueisiin (Y, YU, LPA) yhteensä noin kolme hehtaaria. Golfkentälle varatun alueen ja kaava-alueen itäpuolella olevan pientaloasutuksen väliin oli osoitettu puistovyöhyke (VP), joka oli pääosin noin 20 metrin levyinen. Golfkentälle varatun alueen keskeltä oli osoitettu alue jalankululle ja polkupyöräilylle tarkoitetuksi kevyen liikenteen väyläksi. Kaavamääräyksen mukaan golfkentälle varattua aluetta ei saanut aidata. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei kysymyksessä olevalle runsaan 10 hehtaarin suuruiselle alueelle suunniteltua golfkenttätoimintaa ollut mahdollista harjoittaa turvallisesti siten, ettei samalla merkittävästi rajoiteta alueen muuta virkistyskäyttöä ja kevyen liikenteen kauttakulkua. Myöskään pohjavesien pilaantumisriskin vuoksi kaava ei golfkenttätoiminnan sijaintiin ja laajuuteen nähden täyttänyt turvallisuutta ja terveellistä elinympäristöä koskevia vaatimuksia. Kaupunginvaltuuston päätös, jolla oli hyväksytty asemakaavan muutos, oli näistä syistä lainvastainen. Maankäyttö- ja rakennuslaki 39 2 mom. ja 54 2 ja 4 mom. sekä 210 Rakennuslaki (370/1958) 26 1 mom. Ympäristönsuojelulaki 8 Vesilaki 1 luku 18 KHO:2005:5 Maankäyttö ja rakentaminen Asemakaava Maanomistaja Yhdenvertaisuus Maankäyttösopimus Rakennusoikeus Kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt asemakaavan, jossa oli osoitettu alueita pääasiassa asuinrakentamiseen (AO, AR) ja lähivirkistysalueiksi (VL). Kaupunginvaltuusto oli samalla päätöksellä hyväksynyt myös neljä kaupungin ja maanomistajien välillä allekirjoitettua maankäyttösopimusta. Nähtävillä olleeseen kaavaehdotukseen perustuneet maankäyttösopimukset koskivat kaavaalueen pohjoisosan alueita. Valittajan tilalle, joka sijaitsi kaava-alueen eteläosassa, oli osoitettu tilan kokonaispintaalaan suhteutettuna huomattavasti vähemmän rakennusoikeutta asuinrakentamiseen ja vastaavasti enemmän lähivirkistysalueita kuin edellä mainittujen, maankäyttösopimusten tehneiden maanomistajien omistamille alueille. Suomen perustuslain 6 :stä ilmenevää yhdenvertaisuusperiaatetta oli sovellettava myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavoituksessa. Periaate, jonka toteutumistapa viime kädessä riippui kulloinkin kysymyksessä olevasta kaavamuodosta, edellytti muun ohella, ettei alueiden omistajia kaavassa aseteta toisistaan poikkeavaan asemaan, ellei siihen kaavan sisältöä koskevat säännökset huomioon ottaen ole maankäytöllisiä perusteita. Alueiden erilaiselle osoittamiselle asuinrakentamiseen oli kuitenkin hyväksyttävät maankäytölliset perusteet, minkä vuoksi kaavaratkaisulla ei ollut syrjäytetty vaatimusta maanomistajien yhdenvertaisesta kohtelusta. Suomen perustuslaki 6 Maankäyttö- ja rakennuslaki 11 (132/ 1999), 42 1 mom. ja 54 Ks. myös KHO 1997:30 ja KHO 2003:37 KHO:2005:7 Vesiasia Vesistön säännöstely Säännöstelylupa Oikeusvoima Säännöstelymääräysten tarkistaminen Lyhytaikaissäännöstely Säännöstelyn Momentti 13 Momentti 2/2005

14 2005_2lmu.fm Page 14 Monday, February 28, :49 PM haitallisten vaikutusten vähentäminen Yhteistoimintasopimus Voimalaitos Vesivoima Korvaus Alueellinen ympäristökeskus Asiassa oli kysymys vesilain 8 luvun 10b :ssä tarkoitetusta vesistön säännöstelyyn vuonna 1968 annetun luvan säännöstelymääräysten tarkistamisesta. Lupapäätöksen katsottiin oikeuttaneen vain vuosisäännöstelyyn. Kun tosiasiallisesti suoritettuun, vesilain 1 luvun 15 :ssä tarkoitettuja haittoja aiheuttaneeseen vuorokausisäännöstelyyn ei ollut lupaa, sen varaan laskettua hyötyä ei voitu ottaa huomioon harkittaessa lupaehdon tarkistamisen edellytyksiä vesilain 8 luvun 10 b :n 3 momentin mukaisesti. Sanotunlaiseen lyhytaikaissäännöstelyyn perustunut hyöty ei ollut etuus, jonka saavuttamatta jääminen olisi ollut korvattava voimalaitoksen omistajalle. Kysymys myös säännöstelyluvan alkuperäisestä tarkoituksesta ja sen säilymisestä, tarkistamisesta yleisen edun kannalta saatavasta hyödystä, valtion viranomaisen ja voimalaitosyhtiön välillä tehdyn yhteistoimintasopimuksen oikeudellisesta merkityksestä, alueellisen ympäristökeskuksen asemasta yleistä etua valvovana viranomaisena, säännöstelyluvan haltijana, edellä mainitun sopimuksen osapuolena ja laillisuusvalvontaviranomaisena, voimalaitosluvan haltijana olevan yhtiön asemasta säännöstelyluvan tarkistamisen edellytysten kannalta sekä korvausasian käsittelyjärjestyksestä. Vesilaki 8 luku 10 b KHO:2005:8 Maankäyttö ja rakentaminen Poikkeaminen Toimivalta Rantavyöhyke Uusi rakennus Poikkeamishakemuksen tarkoituksena oli rakentaa sauna maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n 1 momentissa tarkoitetulla rantavyöhykkeellä sijaitsevaan kevytrakenteiseen vene- ja verkkovajaan. Rakennushanke edellytti lain 125 :n 2 momentin säännös huomioon ottaen rakennuslupaa. Tämän vuoksi ja kun rakennushankkeessa ei ollut kysymys lain 72 :n 3 momentin 4 kohdassa tarkoitetusta rakentamisesta asuinrakennuksen pihapiiriin, rakentaminen puheena olevalle rantavyöhykkeelle, jolla ei ollut voimassa lain 72 :n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, edellytti lain 23 luvussa tarkoitettua poikkeamispäätöstä. Kun otettiin huomioon, että rakennushankkeessa oli kysymys muun ohella tulisijan sijoittamisesta puheena olevaan veden rajassa sijaitsevaan vajaan sekä samalla sen käyttötarkoituksen olennaisesta muuttamisesta, suunniteltu rakennushanke oli rinnastettava maankäytöllisiltä ja ympäristövaikutuksiltaan 171 :n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun uuden rakennuksen rakentamiseen. Toimivalta hakemuksen ratkaisemiseen kuului tässä tilanteessa alueelliselle ympäristökeskukselle. Maankäyttö- ja rakennuslaki 72 1 mom. ja 3 mom. 4 kohta, mom. ja mom. 1 kohta ja 3 mom. KHO:2005:11 Maaperän pilaantuminen Hallintopakko Maaperän ja pohjaveden puhdistamisvastuu Puhdistamisesta määrääminen Puhdistamiskustannusten jaosta määrääminen Alueellisen ympäristökeskuksen toimivalta Ympäristökeskuksen toimivaltaan kuuluu ympäristönsuojelulain 77 ja 79 :n nojalla antaa lainkohdissa tarkoitettuja määräyksiä puhdistamisesta 75 :n mukaan vastuussa olevalle. Ympäristökeskuksen toimivaltaan kuuluu tällaisten määräysten antaminen myös silloin, kun vastuussa olevia on useita. Milloin kysymys on erillisistä toiminnoista aiheutuneen pilaantumisen synnyttämästä puhdistamisvastuusta, ympäristökeskuksen toimivaltaan sisältyy siitä päättäminen, missä suhteessa erilliset aiheuttajat ovat vastuussa puhdistamista edeltävistä selvityksistä ja itse puhdistamisesta. Koska puhdistamisvastuu sisältää vastuun puhdistamisesta aiheutuvista kustannuksista, ympäristökeskuksen päätökseen kuului määräys myös siitä, miten vastuu puhdistamisesta aiheutuvista kustannuksista jakautuu. Ympäristönsuojelulaki 75 1 mom., 77 ja 79 1 mom. KHO:2005:12 Lunastus Maankäyttö ja rakentaminen Yhdyskuntarakentaminen Yleinen tarve Vesialue Vesilaki Ennakkohaltuunottolupa Valituskielto Ympäristöministeriö myönsi Helsingin kaupungille Vuosaaren sataman rakentamisedellytysten turvaamiseksi maankäyttö- ja rakennuslain 99 :n nojalla luvan saada lunastaa noin 8,1 hehtaarin suuruisen vesialueen sekä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (jäljempänä lunastuslaki) 58 :n mukaisen ennakkohaltuunottoluvan mainittuun vesialueeseen. Hakemuksessa tarkoitettu vesialue oli asemakaavassa varattu vesialueeksi (W), kun taas siihen rajoittuva 1,9 hehtaarin suuruinen vesialue oli osoitettu täytettäväksi satamakentäksi (LS-k). Vesialueen osaomistajat valittivat ympäristöministeriön päätöksestä korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Lunastuslain 87 :n mukaan ennakkohaltuunottoluvan myöntämistä koskevaan valtioneuvoston päätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta. Kun otettiin huomioon puheena olevan säännöksen tarkoitus ja asema ennakkohaltuunottolupaa koskevana yleissäännöksenä, sekä se, että valtioneuvostolle kuuluvia asioita ratkaistaan myös asianomaisissa ministeriöissä, mainittu valituskielto koski myös nyt kysymyksessä olevaa ympäristöministeriön päätöstä. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus jätti valituksen tutkimatta siltä osin kuin se kohdistui ympäristöministeriön päätöksellä myönnettyyn ennakkohaltuunottolupaan. Korkein hallinto-oikeus totesi, että pyrkimys kehittää Vuosaaren satamaa, joka on valtakunnallisesti tärkeä rakennushanke, ja Natura verkostoon sisältyvän Porvarinlahden aluetta niin, että erityisesti linnuston elinolot otetaan huomioon, voi sinänsä olla perusteena vesialueen lunastamiseen maankäyttöja rakennuslain 99 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla yhdyskuntarakentamiseen liittyviin järjestelyihin, vaikka vesialuetta ei kaavaratkaisussa olekaan osoitettu lunastettavaksi. Hakemuksessa tai asiakirjoissa ei kuitenkaan ollut riittävää selvitystä siitä, että hakemuksessa tarkoitetut toimenpiteet kohdistuisivat koko lunastettavaksi pyydetylle vesialueelle. Hakemuksessa esitetty tai asiakirjoissa muutoin oleva selvitys ei liioin mahdollistanut sen arvioimista, missä määrin lunastettavaksi haetulla vesialueella suoritettavat toimenpiteet edellyttivät vesilain mukaista lupaa ja oliko tarkoitukseen mahdollisesti tarvittavan alueen lunastaminen tai käyttöoikeuden perustaminen mahdollista tuon lupamenettelyn yhteydessä, jolloin asiassa noudatettaisiin vesilain mukaista menettelyä ja mainitun lain 11 luvussa säädettyjä korvausperusteita. Kun asiassa ei myöskään ollut esitetty selvitystä siitä, miksi esitetyt toimenpiteet edellyttäisivät omistusoikeuden siirtämistä kaupungille, yleisen tarpeen ei voitu katsoa vaativan lunastusta. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus kumosi ympäristöministeriön päätöksen. Maankäyttö- ja rakennuslaki 99 1 mom. ja 103 Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta 58, 59 1mom. ja 87 Suomen perustuslaki 67 1 mom. Äänestys

15 2005_2lmu.fm Page 15 Monday, February 28, :49 PM KHO:2005:16 Kalatalousvelvoite Istutussuunnitelma Kalatalousvelvoitteen lopullinen sisältö Päätöksen valituskelpoisuus Toimivaltainen viranomainen Kalatalousviranomainen Ympäristölupavirasto Vesitalousasia Voimassa olevassa vesivoimalaitosten lupapäätöksessä vesilain 2 luvun 22 :n nojalla asetettua kalanistutusvelvoitetta koskevassa lupaehdossa oli velvoitteen tarkempaa sisältöä koskeva suunnitelma määrätty kalatalousviranomaisena toimivan maa- ja metsätalousministeriön määrävuosin hyväksyttäväksi. Istutuksia koskevan suunnitelman lopullinen sisältö ei erimielisyyden ilmetessä kuulunut kalatalousviranomaisen päätettäväksi, vaan velvoitetta koskevat erimielisyydet oli lupapäätöksen ehdon sanamuodosta riippumatta tarvittaessa mahdollista saattaa hakemuksella ympäristölupaviraston käsiteltäväksi vesilain mukaisessa järjestyksessä. Korkein hallinto-oikeus, johon yksi kalastusalue ja kaksi kalastuskuntaa yhdessä olivat valittaneet ministeriön päätöksestä vaatien päätöksen kumoamista, poisti ministeriön päätökseen liitetyn valitusosoituksen ja jätti valituksen tutkimatta. Vesilaki 2 luku 22, 14 luku 1, 14 luku, 16 luku ja 17 luku KHO:2005:17 Maankäyttö ja rakentaminen Asemakaava Varastorakennus Makasiini Rakennettu ympäristö Kulttuurihistoriallinen merkitys Kaupunkikuva Käyttötarkoitus Tampereen kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt asemakaavan muutoksen, joka koski kaupungin keskustassa Finlaysonin entisen tehdasalueen tuntumassa sijaitsevaa, pinta-alaltaan neliömetrin suuruista tonttia. Asemakaavan muutoksen toteuttaminen edellytti tontilla sijaitsevien kolmen punatiilisen ja harjakattoisen varastorakennuksen purkamista. Rakennuksista vanhin oli rakennettu vuonna 1892 ja se oli pintaalaltaan neliömetriä. Kaksi muuta rakennusta oli rakennettu 1960-luvulla ja ne olivat suuruudeltaan neliömetriä ja 580 neliömetriä. Rakennuksissa ei ollut ikkuna-aukkoja. Rakennukset, jotka tunnettiin niin sanottuina puuvillamakasiineina, olivat aikanaan olleet Finlaysonin tehtaan käytössä. Toimitettuaan asiassa katselmuksen korkein hallinto-oikeus katsoi sinänsä selvitetyksi, että ainakin vanhimmalla varastorakennuksella oli jo ikänsä vuoksi rakennettuun ympäristöön liittyvää kulttuurihistoriallista merkitystä. Kun kuitenkin otettiin huomioon rakennusten etäisyys Tammerkosken rantaan sijoittuvasta ja tiiviisti rakennetusta Finlaysonin tehdasalueesta sekä rakennusten ja Finlaysonin tehdasalueen välisen alueen maankäyttö, rakennusten historiallinen yhteys Finlaysonin tehdasalueeseen ei ollut kaupunkinäkymässä välittömästi havaittavissa. Rakennusten ei niiden koko ja rakenne huomioon ottaen voitu myöskään katsoa muodostavan lähiympäristön rakennusten kanssa kaupunkikuvallisesti yhtenäistä ja sopusointuista kokonaisuutta. Kun rakennuksille ei saadun selvityksen perusteella myöskään ollut etukäteen arvioiden osoitettavissa sellaista teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista uutta käyttötarkoitusta, joka samalla myös mahdollistaisi rakennusten arvon säilymisen, korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei kaavaratkaisu ollut lainvastainen sillä perusteella, että kaavan toteuttaminen edellytti rakennusten purkamista. Maankäyttö- ja rakennuslaki 54 KKO:N VALITUSLUVAT VL: Osakeyhtiö Rekisteröiminen Osakeyhtiön perusilmoituksen liitteenä olevaan osakepääoman maksamista koskevaan todistukseen oli väärennetty tilintarkastajan allekirjoitus. Kysymys yhtiön oikeudesta hankkia omaisuutta, kun yhtiö oli väärennyksestä huolimatta rekisteröity. VL: Osakeyhtiö Rekisteröiminen Osakeyhtiön perusilmoituksen liitteenä olevaan osakepääoman maksamista koskevaan todistukseen oli väärennetty tilintarkastajan allekirjoitus. Kysymys yhtiön oikeudesta hankkia omaisuutta, kun yhtiö oli väärennyksestä huolimatta rekisteröity. VL: Oikeudenkäyntimenettely Seulontamenettely Kysymys seulontamenettelyn edellytyksistä omaisuuden kuulumista konkurssipesään ja sen arvon palauttamista koskevassa asiassa. VL: Oikeudenkäyntikulut Kysymys oikeudenkäyntikulukorvauksen kohtuullistamisesta oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 b :n nojalla. VL: Rasite Kysymys tieoikeuden lakkauttamisesta. VL: Oikeudenkäyntimenettely Pääkäsittely hovioikeudessa Rikosasia Kysymys hovioikeuden velvollisuudesta toimittaa pääkäsittely rikosasiassa. VL: Työsopimus Eläke Työntekijällä oli ollut työsuhteen ehtojen mukaan oikeus lisäeläkkeeseen työnantajan ylläpitämän eläkekassan sääntöjen mukaisesti. Eläkesääntöä oli työntekijän työsuhteen aikana muutettu niin, että hänen eläke-etunsa olivat heikentyneet. Eläkekassa oli myöhemmin purettu. Kysymys siitä, oliko työnantaja tullut vastuuseen lisäeläkkeen suorittamisesta työntekijälle niiden ehtojen mukaan, jotka olivat olleet voimassa ennen eläkesäännön muuttamista. VL: Työsopimus Eläke Työntekijällä oli työsuhteen ehtojen mukaan oikeus lisäeläkkeeseen työnantajan ylläpitämän eläkekassan sääntöjen mukaisesti. Eläkesääntöä oli työntekijän työsuhteen aikana muutettu niin, että hänen eläke-etunsa olivat heikentyneet. Eläkekassa oli myöhemmin purettu. Kysymys siitä, oliko työnantaja tullut vastuuseen lisäeläkkeen suorittamisesta työntekijälle niiden ehtojen mukaan, jotka olivat olleet voimassa ennen eläkesäännön muuttamista. VL: Työsopimus Eläke Työntekijällä oli työsuhteen ehtojen mukaan oikeus lisäeläkkeeseen työnantajan ylläpitämän eläkekassan sääntöjen mukaisesti. Eläkesääntöä oli työntekijän työsuhteen aikana muutettu niin, että hänen eläke-etunsa olivat heikentyneet. Eläkekassa oli myöhemmin purettu. Kysymys siitä, oliko työnantaja tullut vastuuseen lisäeläkkeen suorittamisesta työntekijälle niiden ehtojen mukaan, jotka olivat olleet voimassa ennen eläkesäännön muuttamista. Momentti 15 Momentti 2/2005

16 2005_2lmu.fm Page 16 Monday, February 28, :49 PM VL: Työsopimus Eläke Työntekijällä oli työsuhteen ehtojen mukaan oikeus lisäeläkkeeseen työnantajan ylläpitämän eläkekassan sääntöjen mukaisesti. Eläkesääntöä oli työntekijän työsuhteen aikana muutettu niin, että hänen eläke-etunsa olivat heikentyneet. Eläkekassa oli myöhemmin purettu. Kysymys siitä, oliko työnantaja tullut vastuuseen lisäeläkkeen suorittamisesta työntekijälle niiden ehtojen mukaan, jotka olivat olleet voimassa ennen eläkesäännön muuttamista. VL: Asunto-osakeyhtiö Rakennuksen kunnossapito Yhtiövastike Yhtiökokouksen päätöksen moite Asunto-osakeyhtiön yhtiökokous oli päättänyt uusia rakennuksensa julkisivukorjauksen yhteydessä eräissä parvekkeissa olleet lasitukset ja asentaa lasitukset sellaisiin parvekkeisiin, joissa niitä ei aikaisemmin ollut ollut, sekä rahoittaa korjaukset osakkeenomistajilta perittävillä vastikkeilla. Kysymys siitä, loukkasiko asuntoosakeyhtiön päätös niiden osakkeenomistajien yhdenvertaisuuutta, joiden huoneistossa ei ollut parveketta. VL: Virkarikos Syyteoikeus Syyteoikeuden vanhentuminen A:n ja B:n syyksi oli luettu vuosina tehtyjä useita tuottamuksellisia virkavelvollisuuden rikkomisia. Kysymys siitä, muodostivatko nämä yhden vai useamman rikoksen. VL: Vahingonkorvaus Syyttömästi pidätetyn korvaus A oli ollut kiinniotettuna ja vangittuna välisen ajan epäiltynä törkeän petoksen yrityksestä. Syyttäjä, joka katsoi A:n syyllistyneen 13 petokseen, päätti oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 8 :n 2 kohdan nojalla jättää syytteen nostamatta, koska sanotuista rikoksista määrättävä rangaistus ei A:lle aikaisemmin tuomitut rangaistukset huomioon ottaen olennaisesti vaikuttaisi kokonaisrangaistukseen eikä tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaatinut syytteen nostamista. Kysymys siitä, onko A:lla oikeus saada valtiolta korvausta vangitsemisen aiheuttamasta henkisestä kärsimyksestä. VL: Oikeusapu Oikeusavun saajan vastapuolen korvausvelvollisuus A, jolle oli myönnetty oikeusapu ilman perusomavastuuta, oli tuomittu rikoksesta rangaistukseen ja suorittamaan vahingonkorvausta asianomistajalle. Kysymys A:n velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista oikeusapua saaneen asianomistajan avustajalle maksetut palkkiot. VL: Ehdonalainen vapaus Kysymys ehdonalaisen vapauden menettämisestä. VL: Oikeudenkäyntimenettely Seulontamenettely A oli käräjäoikeudessa tuomittu hätävarjelun liioitteluna tehdystä törkeästä pahoinpitelystä 1 vuoden 4 kuukauden vankeusrangaistukseen sekä suurehkoihin vahingonkorvauksiin. Valituksessaan hovioikeudelle A vaati syytteen ja korvausvaatimusten hylkäämistä tai ainakin rangaistuksen lieventämistä ja korvausvelvollisuuden sovittelemista. Lisäksi hän vaati pääkäsittelyn toimittamista hovioikeudessa. Kysymys seulonnan edellytysten täyttymisestä. VL: Yksityishenkilön velkajärjestely Maksuohjelma Kysymys siitä, oliko edellytyksiä määrätä tavallisten velkojen maksuohjelman kesto viittä vuotta lyhyemmäksi. VL: Yksityiselämän suoja Kysymys johtavana kihlakunnansyyttäjänä toimineen henkilön yksityiselämän suojasta. VL: Kuluttajansuoja Markkinoinnin sääntely Elinkeinonharjoittaja oli markkinoinut puhelinliittymää muun muassa tarjoamalla maksutonta puheaikaa tietyin rajoituksin. Kysymys siitä, oliko markkinointi kuluttajansuojalain 2 luvun 1 :ssä tarkoitetulla tavalla sopimatonta tai luvun 2 :ssä tarkoitetulla tavalla harhaanjohtavaa. VL: Holhoustoimi Edunvalvojan määrääminen Oikeudenkäyntimenettely Pääkäsittely hovioikeudessa Käräjäoikeus oli hylännyt maistraatin hakemuksen edunvalvojan määräämiseksi täysi-ikäiselle tämän taloudellisten asioiden hoitamista varten. Kysymys edunvalvojan määräämisen edellytyksistä ja hovioikeuden menettelystä. VL: Oikeudenkäyntimenettely Seulontamenettely Kysymys siitä, oliko työsopimuksen purkautuneena käsittelemistä koskevassa asiassa valitus voitu hovioikeudessa seuloa oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 2 :n nojalla. VL: Vesilaki Tilusjärjestely Kysymys vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annetun lain (L /451) soveltamisesta uittoväylän entisöintiä koskevassa asiassa. Toimitus: Anne Vilppula Talentum Media Oy

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset HE 214/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain 39 ja 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilain opintotuen rahoitusta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 101/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisista hankinnoista annettua lakia. Ehdotuksen mukaan asian

Lisätiedot

This document was produced from http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111279 (accessed 11 Dec 2012)

This document was produced from http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111279 (accessed 11 Dec 2012) This document was produced from http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111279 (accessed 11 Dec 2012) 1279/2011 Annettu Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2011 Sisäasiainministeriön asetus Maahanmuuttoviraston

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

Tuomioistuinmaksulaki

Tuomioistuinmaksulaki Tuomioistuinmaksulaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Oikeudenkäyntimaksu ja hakemusmaksu Tämän lain mukaan peritään oikeudenkäyntimaksuja ja hakemusmaksuja korvauksena asian käsittelystä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Mikä muuttuu vuonna 2017?

Mikä muuttuu vuonna 2017? Mikä muuttuu vuonna 2017? Toimeentulotuen Kela siirto Maria Porko Miten tähän tultiin? Kela-siirron vaiheet Toimeentulotuen siirron historia» Selvitysmiehet, työryhmät, kokeilut Päätös rakennepoliittisen

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 1 Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE Viite: HE 29/2015 vp Lausunto hallituksen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 239/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain 25a :n1momentinja41d :nmuuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotukilain tietojen luovuttamista koskeviin

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 131/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 23 ja 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslain isyysrahaa koskevia

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispvm: 11.2.2014 1. Rekisterinpitäjä Nimi Hevostoiminta Laukki Yksityinen elinkeinonharjoittaja, Y-tunnus 2601111-1 Yhteystiedot Puh: 040-186 2222,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011 122/2011 Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman HE 212/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupanvahvistajista annetun lain 1 ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kaupanvahvistajista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

HE 195/2010 vp. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman

HE 195/2010 vp. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman HE 195/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merenkulun ympäristönsuojelulain 3 luvun 6 :n ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Eduskunnan

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Opintotukilaki 5 a, 2 mom.

Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Lukio-opinnot ovat päätoimisia, jos niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia tai jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä aikuisille

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008

ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008 OIKEUSAPU JA JULKINEN PUOLUSTUS B 14.2 ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti,

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 932. Laki. ulosottokaaren 1 luvun 32 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 2009

SISÄLLYS. N:o 932. Laki. ulosottokaaren 1 luvun 32 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 2009 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2009 N:o 932 942 SISÄLLYS N:o Sivu 932 Laki ulosottokaaren 1 luvun 32 :n muuttamisesta... 4889 933 Laki luottotietolain muuttamisesta...

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 510. Laki. korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 14 :n muuttamisesta. Annettu Naantalissa 18 päivänä heinäkuuta 2008

SISÄLLYS. N:o 510. Laki. korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 14 :n muuttamisesta. Annettu Naantalissa 18 päivänä heinäkuuta 2008 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2008 N:o 510 515 SISÄLLYS N:o Sivu 510 Laki korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 14 :n muuttamisesta... 1473 511 Laki yksityisyyden

Lisätiedot

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta Laki ulosottokaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 34 :n 2 momentti, muutetaan 1 luvun 31 :n 4 momentti, 3 luvun 1 :n 1 momentti, 5 :n 1 momentti,

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 204/2009 vp Hallituksen esitys laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

Ohje 1/2015 1 (6) Dnro 6174/06.00.00.02/2014 6.2.2015. Jakelussa mainituille

Ohje 1/2015 1 (6) Dnro 6174/06.00.00.02/2014 6.2.2015. Jakelussa mainituille Ohje 1/2015 1 (6) Jakelussa mainituille Yksityistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön soveltaminen yksityisten koulutuksen järjestäjien tuottamiin sosiaali- ja terveyspalveluihin Taustaa

Lisätiedot

HE 268/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista

HE 268/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala

Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala Juha Myllymäki Johtava lakimies Valmisteluryhmän ehdotus 1. Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 2. Laki vesi- ja energiahuollon,

Lisätiedot

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Väärinkäytösten ehkäisy kunnallishallinnossa Vaalikelpoisuusrajoitukset valtuuston ja toimielimiin Esteellisyyssäännökset Kuntalaki

Lisätiedot

Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012. Paavo Autere Lakimies Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus

Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012. Paavo Autere Lakimies Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012 Paavo Autere Lakimies Apteekkilupavalituksia koskeva esitys Esityksessä käsittelen Apteekkiluvan myöntämisen perusteita Lupavalitukseen

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT Sora-säännösten toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa seminaari, Helsinki 25.10.2012 Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi Muutokset lyhyesti opiskelijaksi

Lisätiedot

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995 Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 10 päivänä toukokuuta 1991

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi esityksessä ehdotetaan, että

Lisätiedot

Laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta 13.7.2001/660

Laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta 13.7.2001/660 1 of 6 21/03/2011 13:23 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 13.7.2001/660 13.7.2001/660 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki vähemmistövaltuutetusta

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672. Laki. N:o 663. eräiden naisjärjestöjen valtionavusta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672. Laki. N:o 663. eräiden naisjärjestöjen valtionavusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672 SISÄLLYS N:o Sivu 663 Laki eräiden naisjärjestöjen valtionavusta... 3219 664 Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan,

Lisätiedot

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 164/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi. Kiinteistön käyttöoikeuden

Lisätiedot

N:o 789. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot. 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot

N:o 789. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot. 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot 2640 N:o 789 Liite 1 Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Luotonvälittäjä [Nimi] [Nimi] * Luotonantajalle valinnainen

Lisätiedot

Edunvalvojan tehtävä

Edunvalvojan tehtävä Edunvalvojan tehtävä Sisältö Edunvalvojan tärkeimmät tehtävät... 3 Edunvalvojan oikeus palkkioon... 5 Edunvalvonnan tarpeen uudelleen arviointi... 5 Edunvalvojan tehtävän päättyminen... 6 Holhousviranomainen...

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Lapsen huolto- ja tapaamisoikeuden rekisteri

Lapsen huolto- ja tapaamisoikeuden rekisteri Tietosuojaseloste 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Lisätiedot

Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta

Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 1 Asunto-osakeyhtiölain voimaantulo Asunto-osakeyhtiölaki ( / ), jäljempänä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2009 N:o 391 396. Laki. N:o 391

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2009 N:o 391 396. Laki. N:o 391 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2009 N:o 391 396 SISÄLLYS N:o Sivu 391 Laki rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain 9 :n muuttamisesta... 3429 392 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 PESÄNHOITAJAN SELONTEKO- JA TIETOJENANTOVELVOLLISUUS 1 YLEISTÄ Pesänhoitajan on informoitava velkojia pesän realisointitilanteesta ja muista kussakin

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettuun

Lisätiedot

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn?

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Esite keskeisimmistä asioista, jotka vaikuttavat yrittäjän mahdollisuuteen saada velkajärjestely. Samat ehdot ja ohjeet koskevat sekä pää että sivutoimisia

Lisätiedot

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 44/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 7 :n ja 4 luvun :n sekä työttömyysturvalain 8 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kansaneläkeindeksistä. Se korvaisi nykyisen kansaneläkelaissa säädettyjen

Lisätiedot