nuorten leskien elämään s Kuolema tuli kutsumatta Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 9/2013

Transkriptio

1 Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 9/ Kuolema tuli kutsumatta nuorten leskien elämään s Hårdrock Pulla- ja pellepäivä piristää pikkupotilaita Mikko Kouki: Isyys muuttuu iän myötä och halleluja intar domkyrkan

2 Koti-isi paras isi? ALUKSI Isänpäivää miettiessäni mieleeni nousi ensimmäiseksi ajatus, että naisena ei kannata lähteä mestaroimaan isyyden areenalla. Mitäpä minä tiedän miesten mielenliikkeistä. Mutta sitten tajusin, että onhan minulla jo puolen vuosisadan kokemus erilaista isistä omasta issusta, lasteni isästä ja monista lähipiirini miehistä, joiden identiteettiä isyys on muokannut eri tavoin. Isyys on yhtä monimuotoista kuin tämä ihmiselämä muutenkin. On isiä, jotka joko omasta halustaan tai olosuhteiden pakosta, ovat yksin huolehtineet jälkeläisistään heidän elämänsä ensimetreiltä. On isiä, jotka yhdessä puolisonsa kanssa ovat jakaneet hoitovastuun ja arjen ilot. Varsinkin vanhemmissa ikäluokissa on miehiä, jotka ovat hieman takavasemmalta seuranneet lastensa kasvua ja omalla työllään ja olemisellaan mahdollistaneet jälkeläisilleen turvallisen kasvuympäristön. Valitettavasti on myös niitä isiä, joilta lapsen äiti on riistänyt mahdollisuuden lasten tapaamiseen ja niitä, jotka omasta halustaan ovat kadonneet lapsen elämästä. Isyyttä on monenlaista, ja monenlaisia ovat myös perheiden tilanteet. Tätä elämän monimuotoisuutta pohditaan myös eduskunnassa, jossa mietitään lasten kotihoidontuen jakamista vanhempien kesken. Ajatus tasa-arvoisesta vanhemmuudesta ja naisten aseman parantamisesta työmarkkinoilla ovat hienoja ja ehdottoman kannatettavia juttuja. Asia olisikin varsin yksinkertainen, jos perheet olisivat keskenään samanlaisia. Yhden hyvä ei kuitenkaan maistu kaikille. Hyvän vanhemmuuden ja tasa-arvon mittariksi ei riitä kotihoitokuukausien tasapuolinen jakaminen. Äitiysloma, vanhempainvapaa ja kotihoidontuki ovat arvokkaita etuuksia niin lapsiperheille kuin yhteiskunnallekin. Kansan ei edustajiensa kautta kannata mennä mestaroimaan alueelle, jossa on muuttujia enemmän kuin tarpeeksi ja jossa todelliset asiantuntijat löytyvät sieltä pinnasängyn läheisyydestä. Uskon, että parhaaseen lopputulokseen ei päästä päsmäröimällä. Parhaat asiantuntijat löytyvät pinnasängyn läheisyydestä. Isät ja perheet löytävät parhaiten toimivat ratkaisut ihan itsekseenkin. Rakkaus lapseen ja ennakkoluulottomuus luovat uusia toimintamalleja. Oma isäni piti 1960-luvun alkupuolella kuukauden isyysloman minun syntymäni yhteydessä. Vaikkei kuukausi ehkä nykyään kuulosta kovin pitkältä ajalta, kannattaa muistaa, etteivät äitiyslomatkaan olleet tuolloin sen pitempiä. Kun olin kuukauden ikäinen, äitini palasi töihin keskussairaalan leikkaussaliin. Siitä eteenpäin minusta pitivät huolta välillä tiuhaankin vaihtuvat kotiapulaiset. On hienoa, että yhteiskunta antaa mahdollisuuksia ja tukee lapsiperheitä, mutta viime kädessä perheiden tulee saada itse tehdä tärkeät päätökset. Vanhemmat haluavat lapsilleen parasta ja yrittävät omilla elämänvalinnoillaan taata jälkikasvulleen hyvät lähtökohdat. Mervi Sipilä-Koski PS Tämän lehden jutuissa kurkataan isien erilaisiin maailmoihin. Näyttelijä Mikko Kouki oppi kantapään kautta, miten yli 600 kilometrin välimatka vaikuttaa vanhemmuuteen. Nuorina leskeksi jääneet Pessi Salmela ja Joni Grannas joutuvat venyttämään vanhemmuuttaan menetettyään kasvatuskumppaninsa. SATTUVAT SANAT Ero oli minulle kova paikka. Se tuli absurdilla tavalla takavasemmalta samaan aikaan, kun minua oltiin vihkimässä papiksi. En pystynyt enkä halunnut puhua silloin kenellekään erostani. Avioero ei tietenkään ole pahinta, mitä elämässä tapahtuu. Ei siihen sentään kuole. Itsekin löysin pian uuden kumppanin. Ainakin vältin kokemuksen myötä sen papin vaaran, ettei ymmärrä elämän haavoittuvaisuutta ja tiettyjen eettisten arvojen sumeutta. Joskus ei ole vain yhtä oikeaa vaihtoehtoa. Vaikka yrittää tehdä oikein, lopputulos on joltain kantilta väärä. Teologian tohtori Jyri Komulainen, Sana 41/2013 Tuore kirjallisuus on vaatinut rohkeilta lestadiolaisnaisilta ja -miehiltä paljon. Avoimuuden hintana liian moni on ajautunut yksinäisyyteen, järkkynyt mieleltään tai saanut sieluunsa vamman. Hinta on ollut suuri, mutta ehkäpä välttämätön, kuten Erään prosessin kuvauksessa (2013) sanotaan: Jos kaikki aina vaikenevat, mikään ei koskaan korjaudu. Siksi on pakko kirjoittaa. Avointa ja välillä kirpeääkin lestadiolaispuhetta on tarvittu uuden sukupolven takia ja myös siksi, ettei koulussa tai työpaikoilla ketään syrjittäisi lestadiolaisuuden tähden, ja siksi, ettei liikkeen sisällä joutuisi kiusatuksi valtavirrasta poikkeavien elämänkokemusten tai ajattelun vuoksi. Arkkipiispan teologinen erityisavustaja Risto Leppänen, Ristiveto-blogissa Myös parisuhteessa ja perhe-elämässä kuorotaituruudelle on tilausta. Niissä on oltava tilaa omalle puhtaalle ja ainutlaatuiselle äänelle, mutta myös taitoa soinnuttua myötäeläen ja toisiin virittyen. Liiallinen sooloilu rikkoo yhteisen soinnin, muttei suunsulkijastakaan ole yhteisen soinnin rakentajaksi. Mikään ei edelleenkään sivele surua sydämestäni niin kuin kuorolaulu. Samaa sivelevää lääkettä on mahdollista saada myös lähisuhteiden kuorolaulujen turvissa. Seksuaaliterapeutti Maaret Kallio, Esse 41/2013 Eikä nyt ole kysymys mistään avioliitoista tai muista perhejuhlista, vaan työstä. Jos näiltä porukoilta kysytään, he eivät salli homojen työskentelevän lähetystyöntekijöinä ja pappeina, mutta eivät kyllä missään muissakaan kirkon töissä. Tai ylipäätään missään töissä: minulle tällaiset ihmiset lähettelevät edelleen mielipiteitään, joiden mukaan oli hyvä, että minut syrjittiin ulos Lapin Kansasta, koska sateenkaariperheeni olisi voinut loukata kristillisiä arvoja. Toimittaja Johanna Korhonen, Vantaan Lauri 29/2013 KUUKAUDEN SANA Tekopyhäin päivä Pyhäinpäivä on perinteisesti arvokas ja hieman alakuloinen syyspäivä, jolloin hautausmaat täyttyvät omaisista, jotka sytyttävät edesmenneiden läheistensä haudoilla kynttilöitä. On hyvä hetki pysähtyä miettimään mennyttä maailmaa ja samalla orientoitua uudenlaiseen tulevaan. Päivän merkitys ihmisten mielissä näkyy myös kirkkokäynneissä. Pyhäinpäivä on yksi suosituimmista kirkkovuoden pyhistä. Pyhäinpäivänä muistellaan kaikkia uskossa Kristukseen kuolleita sekä erityisesti myös kristikunnan marttyyrejä. Mutta pyhä ei tässä yhteydessä viittaa vain kuolleisiin. Jokainen Kristukseen uskova on pyhä ja Hänelle rakas. Sinä ja minäkin. Pyhäinpäivä on siten meidän kaikkien päivämme. Pyhäinpäivää vietetään vain kerran vuodessa. Valitettavasti tekopyhäin päivää saamme viettää ihan joka päivä. Näin on ollut maailman sivu. Raamattu tunnistaa lukuisia tekopyhyyksiä. Näiden esimerkkien pohjalta ja perusteella voi arkielämästä ja julkisesta keskustelusta, myös kirkollisesta keskustelusta, tunnistaa monenlaisia tekopyhyyksiä. Tekopyhä on sellainen, joka puhuu Taivaan Isän rakkaudesta ja ensimmäisten joukossa ehättää tuomitsemaan lähimmäisensä, usein eettisesti monimutkaisissa kysymyksissä. tekee kaikki tekonsa suurieleisesti siten, että ihmiset häntä katselisivat esimerkiksi esitellessään nippelitietoja kirkkohistoriasta tai raamattutiedosta. tekee jämptisti kuukausilahjoituksia useisiinkin hyviin tarkoituksiin mutta arkielämässään sivuuttaa oikeuden ja Jumalan rakkauden julistaa syntien anteeksiantoa mutta vain tietynlaisten syntien liikkuu mielellään julkisesti näyttävästi ja ottaa tervehdyksiä vastaan toreilla ja näön vuoksi rukoilee suurieleisesti rakastaa lähimmäisiään mutta vain jos nämä ovat jotenkin sopivalla tavalla ja vain hieman erilaisia pitää Jeesuksen radikaaliutta esikuvanaan mutta vain niissä kysymyksissä, jotka itselle parhaiten sopivat on täynnä uudistusintoa kunhan muutokset ja uudistukset vain tukevat omaa ennalta päätettyä maailmankuvaa ja arvomaailmaa ristiriitoja välttääkseen ei koskaan sano ei, vaan aina kyllä ja päätyy liian usein pettämään antamansa lupaukset ja sitoumukset uskoo Raamatun erehtymättömyyteen mutta vain niiltä osin, kuin se tukee oman elämänkuvan ylläpitoa laulaa täysin kurkuin Ylitse kaikkien rajojen ja sulkeutuu sitten itselleen muodostamiensa näkökulmien antaman turvallisen kuplan sisään lukee näitäkin esimerkkejä tunnistaen niistä lukuisia lähimpiään mutta itseään ei ensimmäisestäkään. Rakas taivaallinen Isä. Tunnustan sinulle syntini, joilla olen ansainnut vihasi ja rangaistuksesi. Olen kääntynyt sinusta pois ja palvonut luotua enemmän kuin sinua. Olen ollut itsekäs ja hidas auttamaan lähimmäisiäni. Katso armollisesti minuun ja anna syntini anteeksi rakkaan Poikasi, Jeesuksen Kristuksen tähden. Aamen. Heidi Jokinen Henrikinseurakunnan pappi JK Kiitokset Kari Suomalaiselle inspiraatiosta otsikon suhteen. KANNEN KUVAT Hautamuistomerkit ja haudoille pyhäinpäivänä syttyvät kynttilät kertovat surusta ja kaipauksesta. Kannen pieni enkeli on kuvattu Maarian kirkkomaalla. Kuva Timo Jakonen vuosikerta Julkaisija Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet. Ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Seuraava Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusneuvosto Anni Itähaarla, Pasi Ahola, Mia Henriksson, Lauri Palmunen, Harri Raitis, Ann-Mari Rannikko, Aiju von Schöneman, Päätoimittaja Paula Heino, Toimitussihteeri Mervi Sipilä-Koski, Toimittajat Aleksi Rajamäki, Leena Koski, Minna Vesanto Seurakuntien ilmoitukset Taitto ja kuvan käsittely Erkki Kiiski ja Kotimaa Oy Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä, puh , , Jakelu Itella oyj Jakeluhuomautukset puh Toimitus Tiedotustoimisto, Eerikinkatu 3 PL 922, Turku puhelin (02) turku.tiedotus@evl.fi

3 3 Rakkaudella Tuomiokirkolle Riikka Kaisti talletti elämäntyönsä kansien väliin Timo Jakonen Intendentti Riikka Kaistin noin kolmenkymmenen vuoden työrupeama Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä päättyi syksyn alkaessa. Merkittävän osan työurastaan Kaisti käytti tutkimalla ja vaalimalla Tuomiokirkkoa. Vuosikymmenien aikana Turun tuomiokirkosta kokoamansa tietopankin Kaisti koosti kirjaksi, joka ilmestyi lokakuussa. Kirjassaan Turun tuomiokirkko rakkaudella rakennettu Riikka Kaisti avaa lukijoille tavallisesti suljettuna olevia ovia, raottaa pieniä yksityiskohtia ja antaa maistiaisia menneiden vuosisatojen suomalaisten suurmiesten ja -naisten elämästä. Vaikka Tuomiokirkosta on julkaistu kirjoja jo aiemminkin, kansallispyhäkköä ei ole vielä ammennettu tyhjiin. Tuoreessa kirjassaan Kaisti julkaisee muun muassa hautakartan ja suomennokset hautoihin liittyvistä teksteistä. Askeleet ovat kuluttaneet lattian kivilaattoihin vuosisatoja sitten tehtyjä tekstejä ja niiden lukeminen on paikoitellen hyvinkin hankalaa. Jotkut kirkossa kävijät ovatkin saattaneet hieraista silmiään, kun ovat nähneet minut niitä konttausasennossa lukemassa, Kaisti naurahtaa. Koska hautoihin liittyvät tekstit on tarkoitettu jälkipolvien luettaviksi, Kaisti halusi koota ne kaikki samaan teokseen. Ylevien pienimuotoisten elämäkertojen lisäksi teksteissä on otteita Raamatusta. Hautaholveja ja multahautoja Tuomiokirkon lattian alle on haudattu lukuisia vainajia. Varakkaampi väki Kankaisten kappelin hautaholvissa on muun muassa Jöns Kurckin maalauksin koristeltu kupariarkku, jota Martti Puhakka ja Riikka Kaisti ovat kumartuneet tutkimaan. rakennutti kirkon lattian alle hautaholveja. Sen lisäksi kirkon lattian alta sai viimeisen leposijansa suuri joukko turkulaisia niin sanotuissa multahaudoissa. Suurin osa kaupunkilaisista haudattiin kuitenkin kirkon ulkopuolelle Unikankareen kummulle. Hajuhaittojen ja epäiltyjen terveysriskien takia Turun tuomiokirkkoon hautaaminen kiellettiin kuninkaan määräyksellä Tuomiokirkkokirjan hautakartan mukaan kirkossa on 74 merkittyä hautapaikkaa. Hautarauhan vuoksi yleisöllä ei ole pääsyä hautaholveihin, joissa on osin uskomattoman hyvin säilyneitä arkkuja. Turun maakuntamuseon tutkija, FT Martti Puhakan ottamista kirjan kuvista saa kuitenkin käsityksen hautaholvien kätköissä lepäävistä erilaisista arkuista. Sotapäällikkö Åke Tottin tina-arkku ja upporikkaan Jöns Kurckin maalauksin koristeltu kupariarkku kertovat oman aikansa suurmiehistä. Brita Kustaantytär Hornin pieni arkku puolestaan muistuttaa riipaisevasti menneiden vuosisatojen lapsikuolleisuudesta. Taidokkaasti valmistettujen arkkujen lisäksi kaikki kirkon esineet ja siellä tehdyt rakennustyöt kertovat siitä, että kirkkoa on arvostettu ja haluttu vaalia. Tuomiokirkkoa on rakennettu rakkaudella vuosisatojen ajan. Täällä näkyy aikansa parhaiden käsityöläisten jälki jokaisessa esineessä ja rakenteessa. Kaikki kirkossa muistuttaa kristinuskosta ja suomalaisuudesta, Kaisti painottaa. Tuomiokirkko onkin kuin Suomen historiasta kertova suurteos. Kirkon historiaan ja sen muistomerkkeihin perehtymällä tekee samalla syväsukelluksen Turun ja Suomen historiaan. Muun muassa kuningatar Kaarina Maununtytär, kymmenvuotisessa sodassa kunnostautunut hakkapeliittojen päällikkö Torsten Stålhandske ja Pohjolan lumiaurana sotahistoriaan jäänyt Åke Tott ovat saaneet viimeisen leposijansa Tuomiokirkosta. Tiedot talteen Tuomiokirkko on ollut Riikka Kaistin kiinnostuksen kohteena jo opiskeluajoista saakka. Itse asiassa Tuomiokirkko oli aiheena jo proseminaarityössäni. Tuomiokirkon korjaustöiden aikaan 1970-luvulla työskentelin siellä tutkimussihteerinä. Kaistin eläkkeelle jäännin jälkeen seurakuntayhtymän intendentin virka jää säästösyistä täyttämättä. Tuomiokirkko-kirjaan Kaisti on säilönyt vuosikymmenien aikana keräämäänsä tietoa, jota hän ei voi välittää seuraajalle. Vaikka Tuomiokirkko on ensisijaisesti tarkoitettu seurakuntaelämää varten, sen merkitys on Kaistin mielestä suurempi. Tuomiokirkko kertoo Suomen ja suomalaisten vaiheista ainutlaatuisella tavalla. Sen arvo on kiistämätön kaikkien suomalaisten kannalta. Vuosisatoja vanhojen asioiden ja tekijöiden lisäksi Kaisti on kirjannut teokseen myös kirkon tuoreempia rakentajia ja korjaajia, sillä myös viime vuosikymmenien tekijät ovat osa katedraalin historiaa. Turun tuomiokirkko rakkaudella rakennettu -teos tulee myyntiin Tuomiokirkon infoon 20 euron hintaan. Mervi Sipilä-Koski Seurakuntavaalit ensi vuonna Usko hyvän tekemiseen on teemana ensi vuoden seurakuntavaaleissa. Teemalla halutaan nostaa keskusteluun kirkon diakoniatyö ja muu auttamistyö. Nyt on hyvä pohtia ehdokkaaksi asettumista. Kirkko tarvitsee aktiivisia ja kiinnostuneita luottamushenkilöitä, joilla on halu kehittää kirkon rakenteita ja toimintaa. On tärkeää, että kirkon luottamushenkilöt edustavat mahdollisimman laajasti suomalaista yhteiskuntaa ja kirkon jäsenistöä. Seurakuntavaalien projektipäällikkö Mari Leppänen Kirkkohallituksesta sanoo, että tavoitteena on saada seurakuntiin lisää uusia ja nuoria ehdokkaita. Vaaleissa valitaan päättäjät seurakuntien seurakuntaneuvostoihin ja yhteiseen kirkkovaltuustoon Turussa ja Kaarinassa. Valtuutettujen joukosta ryhmittyvät valitsevat myös yhteisen kirkkoneuvoston jäsenet, kustakin seurakunnasta on kirkkoneuvossa yksi jäsen. Luottamushenkilöiden kausi on neljä vuotta. Vuonna 2010 noin puolet seurakuntayhtymän luottamushenkilöistä vaihtui ja mukaan tuli lisää nuoria päättäjiä. Ennakkoäänestysviikko on ensi syksynä lokakuun viimeinen viikko ja äänestyspäivä on isänpäivä 9. marraskuuta. Jo viime vaaleissa 16-vuotiaat saivat äänestää ja samoin ensi vuonna. Lausteella soppaa ja sympatiaa Henrikinseurakunnan vapaaehtoiset ja työntekijät kattoivat syyskuun lopussa tavallisuudesta poiketen ruokapöydät Lausteella keskelle kylää ja avaran taivaan alle. Soppaa ja sympatiaa -tapahtumassa kukaan ei jäänyt ilman. Tapahtuman aikana seurakunnan vapaaehtoiset ja työntekijät jakoivat keittoa ja vaihtoivat ajatuksia yli sadan ruokailijan kanssa. Moni kysyi, mitä ruoka maksaa? Kappalainen Kirsi Huoponen ja diakonissa Seija Pakarinen-Gröhn totesivat, että oli mukava vastata: Ei mitään, ole hyvä vaan! Seurakunnan koko kirjo oli tapahtumassa monin tavoin läsnä. Tapahtuma oli jatkoa Mahdollisuus muutokseen -missiolle Henrikinseurakunnassa. Birgitta Wulf-Luhtanen Soppaa ja sympatiaa -tapahtuman pääkokki, diakonissa Seija Pakarinen-Gröhn ja hänen kansainvälinen tukijoukkonsa iloitsivat hyvin onnistuneesta päivästä. Turun Global Clinicillä hiljaista Paperitta maassa olevia potilaita vastaanottava Global Clinic avattiin Turussa huhtikuun lopulla. Toistaiseksi kävijöitä on ollut kymmenkunta. Esimerkiksi Helsingissä vastaavanlaiselle maksuttomalle terveysklinikalle on hakeutunut yli 400 eri potilasta reilun kahden vuoden aikana. Toimintamme Turussa hakee vielä asiakaskuntaa. Huolenaiheenamme on, miten tavoitamme apua tarvitsevat. Kartoitamme jatkuvasti kontakteja, joiden kautta voisimme levittää tietoa, kertoo sairaanhoitaja Anna Napola. Napola on ollut mukana perustamassa Global Cliniciä Turkuun. Klinikka tarjoaa perusterveydenhuollon palveluja paperittomille, jotka oleskelevat valtion alueella ilman lupaa, sekä muille ulkomaalaisille henkilöille, joilla ei ole oikeutta sosiaaliturvan takaamiin terveyspalveluihin. Global Clinic toimii Turun ohella Helsingissä ja Oulussa. Napolan mukaan monet paperittomat eivät uskalla tulla vastaanotolle. Toivon, että he, jotka tarvitsevat palveluitamme, uskaltaisivat niitä myös käyttää. Asiakasmäärät ovat vähitellen lähteneet nousuun muiden paikkakuntien klinikoilla, esimerkiksi Helsingissä etenkin romanit löysivät palvelut hyvin nopeasti. Vastaanotolle voi tulla nimettömänä. Toiseksi klinikan toimintaa jarruttavaksi ongelmaksi Napola nostaa säännöllisen rahoituksen puuttumisen. Turun Global Clinic on saanut alkurahoituksen Diakoniakeskuksen kautta yksityiseltä rahastolta, joka myöntää tukea diakoniahankkeisiin. Napolan mukaan yleisimmät syyt käyntiin ovat kutakuinkin samat kuin suomalaistenkin terveyskeskuspotilaiden: kivut ja säryt. Klinikka ei pysty auttamaan aivan kaikissa terveysongelmissa, esimerkiksi hammaslääkäri- ja laboratoriotutkimukset sekä ultraääni- ja röntgenkokeet on tehtävä muualla. Suomessa pääsee nimettömänä muun muassa hiv-testiin. Jos potilaalla epäillään tuberkuloosia, hänet ohjataan hoitoon tartuntalain mukaisesti. Pikaverensokeri ja virtsanäyte voidaan ottaa, Napola kertoo. Turun Global Clinic on avoinna joka toinen viikko kahden tunnin ajan salaisessa paikassa. Sitä pyörittävät vapaaehtoiset, joita on tällä hetkellä viitisenkymmentä. Toimintaa tukee Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän Diakoniakeskus. AR Katariinaan haetaan kirkkoherraa Katariinanseurakunnan kirkkoherra Martti Hirvonen jää eläkkeelle vuodenvaihteessa. Seurakunnan kirkkoherran virka on julistettu auki 8. marraskuuta saakka. Kirkkoherra Hirvosen lähtöjuhlaa vietetään sunnuntaina 17. marraskuuta. Klo 10 on messu Pyhän Katariinan kirkossa ja klo 12 Varissuon kirkossa. Molemmissa messuissa liturgina toimii Outi Toljamo ja saarnaa väistyvä kirkkoherra. Kanttorina toimii Markku Lautjärvi. Varissuon messun jälkeen klo kirkkoherra Hirvonen ottaa vastaan tervehdyksiä, joiden jälkeen on kahvitarjoilu. Klo 14 alkaa läksiäiskonsertti, jossa esiintyy inkeriläissyntyinen sopraano Irina Tatti säestäjänään pianisti Galina Peltoinen. Muita esiintyjiä ovat tanssiryhmä Fiesta johtajanaan Olga Romanova, Pihlaja-kuoro, Mihail Ionin, laulu ja kitara ja Jevgeni Berdyshev, laulu. Tilaisuuden juontavat Sergei Bogdanov ja Veronica Perttunen. Konsertti päättyy Hirvosen päätössanoihin ja virteen.

4 4 Parisuhteen solmut auki Jussi Vierimaa Kun puhutaan kolmannesta pyörästä parisuhteessa, monelle tulee ensimmäisenä mieleen sivusuhde. Puolisojen väliin voivat kuitenkin yhtä hyvin kiilata niin työt, lapset, harrastukset kuin vaikka anoppi. Parisuhteen kriisit ovat haastavia, vaikka kaikki ihmiset eivät sitä muille näytä. Parisuhde on kuitenkin yleensä aikuisiän tärkein kiintymyssuhde, johon liittyy paljon odotuksia, toiveita ja merkityksiä, kertoo paripsykoterapeutti Milla Sahla. Koettelemuksia voi tulla vastaan suhteen eri vaiheissa. Anoppi tai joku muu sukulainen hiertää parisuhdetta useimmiten suhteen alussa. Pienet lapsetkin voivat kiilata puolisoiden väliin. Vaikka lasten saati on luonnollinen asia, sen tuomiin tilanteisiin ei aina osata varautua. Lapsettomuuskin voi olla kriisin paikka. Harrastukset tai työ voivat nousta ongelmaksi missä kohtaa tahansa, samoin yllättävä sairaus tai vaikka työttömyys. Tavallisesti sivusuhde tulee kuvioihin parisuhteelle rankkoina ja kuormittavina aikoina esimerkiksi silloin, kun työstressiä on paljon. Hyvinä aikoina niin käy harvoin. Jumiutuminen uhkaa Pitkittyneet ja jumiutuneet ongelmat suhteessa voivat masentaa ja aiheuttaa toivottomuutta sekä riitaisuutta. Kodin huono ilmapiiri vaikuttaa myös lapsiin, jotka ovat Sahlan mukaan yllättävän tietoisia vanhempiensa ristiriidoista, vaikka varsinaista riitelyä ei olisikaan. Työttömyys tai joku muu kriisi voi aiheuttaa sen, että asiat kasaantuvat, eivätkä omat voimat ja työkalut riitä niiden selvittämiseen. Nämä ovat tilanteita, joita ihmiset eivät omaan elämäänsä valitse. Ne voivat etäännyttää puolisoita toisistaan. Ihmisten reaktiot kolmansiin pyöriin vaihtelevat Sahlan mukaan laidasta laitaan. Asioiden kieltäminen ja vähättely ovat ongelmallisia, sillä ne jarruttavat kriisiin pureutumista. Vastuun välttely, puolustelu ja vastahyökkäys ovat luonnollisia rektioita. Pitkittyessään ne kuitenkin estävät asian kohtaamisen ja käsittelyn. Vastoinkäymisistä selviämiseen vaikuttavat jokaisen erilaiset taustat ja voimavarat. Jos ihmisellä on traumoja tai hän on kokenut menetyksiä, kriisi saattaa avata vanhat haavat, ja rankat kokemukset voivat aktivoitua uudelleen. Joku taas putoaa aina jaloilleen. Sitä edesauttavat sekä yksilön että elämän tasapainoisuus sekä mielen joustavuus. Terapeutti kertoo, että tämä tarkoittaa muun muassa oman taustan tuntemista sekä kykyä ajatella monella tavalla, säädellä tunteita, sietää epävarmuutta ja tarkastella mielen toimintaa. Puhu, kuuntele ja kohtaa Aiemmista koettelemuksista voi silti olla hyötyäkin. Jos hyvin käy, ongelmatilanteet tuovat parille yhteistä osaamista kriiseista selviämiseen. Hankaluudet voivat parantaa pariskunnan keskusteluyhteyttä ja tuoda selviytymismalleja sekä tunteen siitä, että vaikeuksista voi päästä yli. Useilla pareilla yhdessä kohdatut ja selätetyt haasteet lujittavat suhdetta. Hänen mukaansa erilaiset kolmiot kuuluvat elämään. Olennaista on miettiä sitä, mitä kolmannet pyörät merkitsevät suhteelle. Sivusuhde harvoin parantaa parisuhdetta, mutta esimerkiksi ystävät ja harrastukset tuovat siihen myös myönteisiä asioita. Pariskunnan välinen kommunikointi on ongelmatilanteessa avainasia. Ilman sitä tunteiden ja Parisuhteen onnellisuuteen vaikuttavat monet tekijät. Muuttuvien tunteiden ohella myös vaikeat elämäntilanteet ovat haaste, sanoo Milla Sahla, joka varoittaa tekemästä äkkipäätöksiä parisuhteen tulevaisuuden suhteen. tarpeiden ilmaiseminen sekä ristiriitojen selvittäminen rakentavasti eivät onnistu eikä ymmärrystä synny. Pari voi kertoa olevansa hyvä tiimityössä arjen pyörittäjinä. Syvemmistä aiheista ei välttämättä silti osata puhua. Kyky kohdata ja hyväksyä tosiasioita sekä ylläpitää toivoa auttavat suhdekriisissä. Loukkaantuminen ja vetäytyminen eivät johda pitkälle. Sahla kertoo, että joskus pariskunta voi jäädä kiinni syyttelyyn, vähättelyyn, kritisointiin tai toisen päälle puhumiseen. Hän alleviivaa maltin ja toisen näkökulman kuuntelemisen merkitystä. Pitäisi puhua asioista, ei ihmisestä. Parin keskinäinen arvostus on tärkeää. Rakkaudesta ja arvostuksesta pitää myös kertoa toiselle. Sahla tietää, että parit voivat joskus elää yhdessä pitkään ilman, että tietävät, minkälaisessa todellisuudessa toinen osapuoli elää, koska ajatuksia ei jaeta tai tavoitteita päivitetä yhdessä. Ihminen ei ole muuttumaton, vaikka elää yhdessä toisen kanssa. Ei äkkiliikkeille Kriisitilanteessa huonoin vaihtoehto terapeutin mukaan on tehdä valintoja ilman keskustelua. Jokainen suhde ansaitsee sen, että keskustellaan. On epäreilua vain todeta, että tämä ei toimi. Keskeistä on puhua toiselle omista aikeistaan ja toiveistaan riittävän ajoissa ja rehellisesti sekä ymmärrettävästi. Nopeat ratkaisut ongelmien iskiessä eivät yleensä kannata. Joskus molemmilla on huono olla, mutta tukea tai ratkaisua ei ole oikeasti haettu, vaan voimat ovat menneet ahdistukseen ja tuskailuun. Kriisiä potevat puolisot harvoin myöskään jaksavat tukea toisiaan, vaikka tarvetta olisi. Tilanteen vakauttamisen sijaan moni ajattelee Sahlan mukaan, että eroaminen auttaisi ongelmiin. Silloin jää näkemättä se, mitä suhteesta voisi vielä myöhemmin rakentaa. Eroa mietitään, koska ei tiedetä, millä muulla tavalla kriisistä voisi selvitä. Tilanteen läpi eläminen yhdessä vaatii sinnikkyyttä. Hän muistuttaa, että kaikille ongelmille ei tarvitse tai voikaan tehdä mitään. Niistä voi puhua ja löytää keinon elää tilanteen kanssa. Esimerkiksi työkriisit tai henkilökohtaiset ongelmat vaikuttavat parisuhteeseen, mutta eivät liity siihen suoranaisesti. Parasta on, kun puolisot voivat keskustella asioista ja niiden merkityksistä mahdollisimman monipuolisesti ja pohtia yhdessä, miten ratkaisevat ongelman tai löytävät siihen rakentavan suhtautumistavan. Parin ympärillä olevat ongelmat eivät tarkoita sitä, että parisuhteessa välttämättä olisi mitään vikaa. Silloin suhteesta lähteminen ei kannata. En muista koskaan suositelleeni pariskunnalle eroa, Sahla kertoo. Yhdessä yhteydessä Terapeutti kertoo, että hänen pitämilleen parisuhdekursseille osallistutaan yhtä lailla miesten kuin naisten aloitteesta. Ennaltaehkäisy on viisautta. Terapiaan kannattaa tulla jo silloin kun vaikeudet alkavat, jos omat keinot ei tunnut riittävän. Muutamakin terapiakerta voi antaa jäsennystä ja vahvistaa parin omia voimavaroja tilanteen ratkaisuun. Sahla painottaa, että vaikka pariskunnan osapuolet prosessoisivat asiaa yksin, ystävän tai terapeutin kanssa, ongelmatilannetta tulee työstää myös yhdessä, jotta tilanne etenee. Suhteen ylläpitäminen ei ole vain jomman kumman tehtävä, sitä on vaalittava yhdessä. Läheisyyden ja seksuaalisuden ylläpitäminen mahdollisuuksien mukaan kannattaa myös muistaa. Suhteen toimiva intimiteetti suojaa myös ulkoisilta uhkilta. Mukavien asioiden tekeminen kannattelee parisuhdetta etenkin silloin, kun on kiire eikä aika tunnu riittävän. Toisen kohtaamiselle on varattava aikaa ja luotava mahdollisuus intohimolle. Töihin ja lapsiin satsataan helposti, mutta parisuhteeseen ei. Pienetkin teot auttavat eteenpäin. Minna Uusivirta Paripsykoterapeutti,seksuaali- ja uusperheneuvoja Milla Sahla ja seksuaalikasvattaja Katriina Bildjuschkinin puhuvat parisuhteen solmukohdista Kaarinan seurakunnan ja kaupungin luentosarjassa Parisuhteen vuosihuolto. Seuraava luento järjestetään Kaarinan kirkossa kello 16.

5 5 Anna joulun iloa Lahja lapselle -keräys etsii vapaaehtoisia Jussi Vierimaa Sujuuko sinulta paketointi? Tai oletko haukka löytämään toivelahjat lelukatalogeista? Lahja lapselle -keräys tarvitsee tänäkin vuonna ison joukon vapaaehtoisia, jotta noin tuhat diakonia-asiakasperheiden lasta saa avata joulun suuren yllätyksen eli ikioman paketin. Turun ja Kaarinan seurakunnat järjestävät jo viidettä kertaa Lahja lapselle -keräyksen, jonka avulla lasten toiveet toteutetaan. Työntekijät keräävät syksyn aikana lasten toiveita ja niitä välitetään välisenä aikana lahjoittajille. Koska kyse on jopa yli tuhannesta välitetystä lahjatoiveesta, niiden paketoinnista ja toimittamisesta seurakuntiin, urakasta ei selviydytä ilman vapaaehtoisten työpanosta. Vapaaehtoisia tarvitaan niin välittämään lahjatoiveita kuin selvittämään niiden ostopaikkojakin. Kun paketoimattomat lahjat sitten tuodaan diakoniakeskukseen tai Kaarinan kirkolle, vapaaehtoiset vastaavat niiden paketoinnista. Tarvitaanpa vapaaehtoisia myös pakettiautojen rattiin, jotta lahjat saadaan ennen joulua toimitettua seurakuntiin. Vaikka aikaisempien vuosien vapaaehtoisia on ilmoittautunut tämän vuoden talkoisiin jo melko suuri joukko, vielä kaivataan lisää käsipareja. Jos pystyt lahjoittamaan aikaasi vaikkapa yhdeksi päiväksi tai illaksi, ota yhteyttä vapaaehtoistyön toiminnanohjaaja Kaisa Lundéniin, p , Kaikille vapaaehtoisille järjestetään koulutusilta Mikaelin seurakuntakodissa, Puistokatu 13, maanantaina klo 17.30, joten ihan kylmiltään ei ketään laiteta työn ääreen. Viimeisen yön ihme Kaikilla vapaaehtoisilla ja lahjoittajilla on omat syynsä osallistua Lahja lapselle -keräykseen. Joka vuosi on lahjojen vastaanottopisteillä ja diakoniatoimistoissa koettu herkkiä hetkiä, kun monet ihmiset ovat kertoneet oman tarinansa. Joitakin auttajia siivittää kiitollisuus omasta hyväosaisuudesta, toisten auttamishalu kumpuaa omas- ta lapsuudesta, jolloin joululahjat jäivät vain kaukaisiksi haaveiksi. Koska keräyksellä ei ole budjettia, sen onnistuminen on kiinni ihmisten hyväsydämisyydestä. Jokainen onnistunut keräys on ihme, samoin jokaisen lahjan saaneen lapsen onnellinen hetki jouluaattona. Vuosi sitten diakoniakeskuksessa elettiin jännittäviä hetkiä keräyksen loppupäivinä. Vielä toiseksi viimeisenä iltana puuttui satakunta lahjoittajaa. Yön aikana palautui kuitenkin juuri puuttuva määrä sähköisiä lomakkeita, joissa lupauduttiin osallistumaan keräykseen. Joulun ihme toteutui jälleen kerran, kun 1025 lasta sai oman pakettinsa. Tätä samaa ihmettä diakoniatyöntekijät odottavat tänäkin vuonna. Apua ja iloa paketin täydeltä Lahja lapselle on siinä mielessä harvinainen keräys, ettei siinä ole mitään hallintokuluja. Jokainen ostettu legopaketti ja keppihevonen päätyy suoraan uudelle, onnelliselle omistajalleen. Lasten lahjatoiveet ovat euron hintaisia. Lahjat lähtevät lasten toiveista ja ne ovat yleensä leluja. Yli kymmenvuotiaat voivat halutessaan toivoa myös enintään 40 euron lahjakorttia johonkin erikoistavaraliikkeeseen. Mahdollisuutta saada lahja keräyksen kautta tarjotaan niille perheille, jotka ovat olleet diakonia-asiakkaita tämän vuoden aikana. Lahjoittajille kerrotaan lapsen ikä, sukupuoli ja lahjatoive, sen sijaan lapsen henkilöllisyys jää vain diakoniatyöntekijän tietoon. Yksi keräyksen lähtökohdista on ollut alusta saakka lasten omien toiveiden täyttäminen. Vähävaraisten perheiden lapsista monet ovat jo turtuneet siihen ajatukseen, ettei heidän toiveillaan ole väliä ja ettei tulevaisuudelta kannata odottaa mitään. Omien toiveiden mukainen joululahja on kuin tähden tuikahdus ja muistutus siitä, että toivo kuuluu kaikille. MS-K Lahjatoiveita välitetään klo puhelinnumerossa ja sähköisen lomakkeen kautta osoitteessa turunseurakunnat.fi. Lomakkeen voi täyttää mihin aikaan päivästä vaan. Paketoimattomat lahjat palautetaan joko Diakoniakeskukseen, Puutarhakatu 22, klo (ei kuitenkaan ) tai Kaarinan kirkolle, Voudinkatu 2, klo Tänäkin vuonna noin tuhat diakonia-asiakasperheiden lasta toivoo saavansa jouluna ikioman paketin. Osallistu Lahja lapselle -keräykseen ja anna lapselle iloinen aattoilta. Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa, josta löydät kaikkien kustantajien kristilliset kirjat. Tervetuloa ostoksille myymälään ja verkkokauppaan! Kaikkea maan ja taivaan väliltä Esa Ruuttunen Pauliina Rauhala Jukka Paarma Kiitollisin mielin Onnittelukirja ikääntyvälle syntymäpäiväsankarille. Lyhyehköt, selkeätekstiset kirjoitukset ja levollinen kuvitus muodostavat helposti lähestyttävän kokonaisuuden. Aiheina ovat muun muassa siunaus, rukouksen merkitys, muistojen voima, uskomisen vaikeus ja kristityn toivo. 16,20 (18,00), yli 20 kpl 14,40 Johanna ja Juha Tanska Alussa oli puutarha Viisaus kasvaa maasta Syvempi näkökulma puutarhaan avautuu aistien kautta. Maan viljeleminen on hengellinen harjoitus. Lukija johdatetaan hitaaseen lukemiseen, hitaaseen puutarhanhoitoon ja näkemään arkisten askareiden hengellinen merkitys. 26,00 (28,90) Kaunis synnyinmaamme cd Esa Ruuttunen laulaa rakastettuja virsiä ja kauniita hengellisiä lauluja. 18,00 (20,00) Taivaslaulu Nuoren lestadiolaisparin, Viljan ja Aleksin rakkaustarina. Koskettavassa teoksessa on vahva eettinen sanoma. Se on viimeiseen asti elämän puolella. 28,80 (32,00) GUMMERUS MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma pe 9 17 puh

6 6 Lastenohjaajat Mirjami Jalonen ja Leena Kinnari eivät puhu potilaiden kanssa sairauksista. Yhteinen aika käytetään vaikkapa leikkimiseen, laulamiseen tai askarteluun kaikkeen mikä irrottaa ajatukset sairaalasta ja hoidoista. Timo Jakonen Viisivuotias Roni oli ensimmäistä kertaa neurologisella osastolla. Jännitystä helpotti äiti Marjo Haapalan läheisyys ja lastenohjaajien läsnäolo. TYKSin lastenohjaajat ovat Leikkiessä Jo hissin seinillä on lasten piirustuksia. Kun astutaan ulos yhdennessätoista kerroksessa, nenään leijuu vastaleivotun pullan tuoksu. Ja silti: sairaalassa ollaan, TYKSin neurologisella osastolla. Sattuu vain olemaan tiistai, joka on pullapäivä. Pullan leipomisesta vastaavat lapset, jotka ovat sillä viikolla sairaalassa tutkimusjaksolla. Tai jos ollaan ihan tarkkoja: lapset pyörittävät pullat, mutta vastuussa ovat lastenohjaajat, joista kaksi on seurakuntien palkkalistoilla. Seurakuntien kerhotoiminta kun ei rajoitu pelkästään perinteisiin kerhoihin, TYKSissä on oltu lasten ilona jo kohta 40 vuotta: Se alkoi aika pienestä. Aluksi oli vain muutama tunti viikossa psykiatrian puolen lasten kanssa. Nykyään kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa ymmärtääkseni on lastenohjaajia. Me olemme täällä neljänä päivänä viikossa koko päivän, perjantaisin on sitten muita hommia, kertoo Mirjami Jalonen, toinen seurakunnan lastenohjaajista. Hänen työmaanaan on tällä hetkellä neurologinen osasto. Kollegansa Leena Kinnari puolestaan työskentelee hematologisella osastolla eli syöpää sairastavien lasten kanssa. Lapsi on lapsi sairaalassakin Molempien lastenohjaajien kerhot eroavat aika lailla tavallisista, vaikka se ihan ydinjuttu, leikkiminen ja lasten kanssa oleminen onkin pohjimmiltaan aina samanlaista. Neurologisen osaston suuressa leikkihuoneessa sen huomaa: lapset odottavat lääkäriaikaansa, mutta leikki lievittää jännitystä. Nelivuotias Roope esimerkiksi on syventynyt maalaamaan, väristä päätellen hänellä on sininen kausi menossa. Myös autot ovat ahkerassa käytössä. Leikitettäviä ja huvitettavia riittää, sillä osastolle saadaan uudet lapset joka viikko, pienet potilaat kun käyvät tutkimusjaksolla aina (enintään) viikon kerrallaan. Yöksi mennään kotiin, mutta päivä vierähtää sairaalassa ja silloin on mukavaa, ettei aika käy pitkäksi. Ja se on lastenohjaajien vastuulla. Mirjami Jaloselle TYKSin käytävät ovat tulleet tutuksi, sillä se on ollut hänen työmaansa jo 13 vuotta: Sitä ennen ehdin tehdä toisen mokoman päiväkerhotyötä tämä sairaala on kyllä minun paikkani. Kivaa tässä on, että työ on yksilökeskeistä, ei siis ole isoja ryhmiä. Leena Kinnarilla on myös pitkä historia päiväkerhoista, mutta sairaalahommissa hän aloitti vasta tänä syksynä. Onhan tämä aika erilaista kuin mikään muu mitä olen tehnyt. Minulta ihan kysyttiin, että olisinko innostunut tällaisesta työstä. Mielelläni tulin. Samoja juttuhan täällä sinänsä tehdään kuin tavallisissa kerhoissakin. Lapsi on lapsi riippumatta siitä ollaanko sairaalassa vai ei. He ovat yleensä positiivisia ja iloisia. Me olemme täällä siksi, että tehdään jotain hauskaa siksi meillä ei ole sairaalavaatteitakaan. Pienimmätkin tunnistavat meidät ja tietävät, että nuo ovat niitä joiden kanssa leikitään ja luetaan. Lapsen ehdoilla leikitään Neurologisella osastolla päivien rytmi on sikäli helppo, että lapset tulevat ja menevät enemmän tai vähemmän normaalisti. Hankalampaa on niiden lasten kanssa, jotka joutuvat olemaan sairaalassa pitkään. Hema-

7 7 Turku on varhaiskasvatuksen edelläkävijä Lähes jokainen on jossain vaiheessa elämäänsä käynyt seurakunnan kerhossa ellei kerholaisena niin vähintään hakemassa lasta tai lastenlasta sieltä. Viikossa erilaisia kerhokohtaamisia on Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä liki TYKSin lastenohjaajien työ on sieltä erikoisimmasta päästä, suurin osa kerhoista on niitä ihan perinteisiä päiväkerhoja, iltapäiväkerhoja, muskareita ja perhekerhoja. Turussa näissä asioissa onkin pitkät perinteet. Suomessa ensimmäinen päiväkerho alkoi Aninkaistenkadulla vuonna 1945: Alkujaan se lähti liikkeelle tuomiokirkkoseurakuntalaisen äidin tarpeesta saada järjestettyä joku huolehtimaan hetkeksi lapsesta, joten hän ehdotti, että seurakunta voisi järjestää kerhon, yhtymän lapsityön johtaja Mirkka Torppa kertoo. Ja siitä se sitten lähti. Nykyään varhaiskasvatustyö on myös hyvin suunnitelmallista ja lastenohjaajien kelpoisuusvaatimuskin on 2 3 vuotta kestävä lapsi- ja perhetyön perustutkinto. Seurakunnan varhaiskasvatusta numeroin 54 lastenohjaajaa 3 lapsityönohjaajaa (lähiesimiestä) lapsityön johtaja Viikossa on lähes 5000 seurakuntalaisten kohtaamista, joista päiväkerholaisia 650 muskarilaisia 550 perhekerholaisia 2000 ip-kerholaisia 400 muita 1000 tapahtumissa ja tilaisuuksissa vuodessa Päiväosastollakin voi väsy yllättää ja silloin seuraa saa pehmeistä unikavereista. Jotkut pikkupotilaat joutuvat viettämään pitkiäkin aikoja osastolla omassa vuoteessaan. sairaalan kiva-vastaavat jännitys lievittyy tologisella osastolla ei olla suuressa ryhmässä. Mutta vaikka huoneesta ei voi mennä mihinkään ja joskus joutuu olemaan ihan vain sängyssä, niin silti melkein kaikki muu paitsi ulkoilu ja liikunta ovat mahdollisia. Tehdään ihan mitä lapsi haluaa. Leikitään, askarrellaan, jutellaan, luetaan. Usein se on sitten myös vanhemmille sellainen pieni hengähdystauko. He voivat käydä vähän ulkona, kaupassa tai muilla asioilla. Muutenhan vanhemmat ovat aika lailla siellä sairaalassa myös. Ja paljonko näitä kerholaisia on? Hematologisella on huoneita kymmenkunta. Nuorimmat ovat yksivuotiaita ja vanhimmat 16 sen jälkeen ollaankin sitten aikuisten osastolla. Minä olen enimmäkseen 1-8 -vuotiaiden kanssa. Vanhemmat yleensä lueskelevat tai katselevat televisiota, eivätkä juuri kaipaa lastenohjaajaa. Vanhemmat lapset käyvät samalla myös koulua, joten opettaja käy täällä, Kinnari kertoo. Pullia ja pellejä Neurologiselle osastolle tullaan tutkimusjaksolle yleensä jos on jonkinlaisia kehitysviivettä puheessa, kävelyssä tai vastaavassa. Vaikka se on päiväosasto, niin sänkyjäkin löytyy, jotta pääsee halutessaan päikkäreille. Viikkorytmi on yleensä sama: maanantaina tulevat uudet lapset. Se päivä menee molemminpuoliseen tutustumiseen. Leikitään ja askarrellaan, niin että saadaan vähän jännitystä pois. Viesti lapselle on, että täällä on ihan kivaa ja mukavaa! Jalonen sanoo. Vahvistusta tarvitaan, sillä monet jännittävät aika tavalla, vaikka vanhemmat ovatkin mukana. Tosin myös vanhempia haastatellaan, joten sillä aikaa voi olla kiva, että lapsi voi leikkiä ohjatusti. Tiistai on kiva päivä, kun jo tunnetaan toisemme. Lapsi voi tulla toisena päivänä jo ihan juoksujalkaa ja kun kysyy että oliko kiva tulla, niin sanovat että oli! Tiistaina meillä vierailevat myös sairaalaklovnit, se on siis pulla & pellepäivä, Jalonen kertoo Keskiviikko puolestaan on ihan normipäivä, laulua, leikkiä ja sen sellaista, torstaina ollaankin jo kotiinlähdön fiiliksissä. Viisivuotiasta Ronia ainakin jännitti. Hänen äitinsä Marjo Haapala kertoo, että tutkimusviikkoa on itse asiassa jännitetty siitä saakka kun aika keväällä saatiin. He ovat nyt ensimmäistä kertaa neurologisella, mutta äiti on käynyt ennenkin, toisella osastolla, ja tiesi odottaa, että lapsille on järjestetty kaikenlaista kivaa: Täällä kyllä riittää tekemistä suorastaan niin paljon ettei tiedä mihin ryhtyisi. Ohjaajat ovat hyviä keksimään. Ja vaikka nyt Ronia jännittää ja väsyttää ja hän haluaisi vain lähteä kotiin, niin ihan hyvin kaikki on mennyt ja testit saatu tehtyä. Hyvät leikkivälineet Leena Kinnarin työmaalla hematologisella osastolla päivät ovat hieman toisenlaisia: Joka aamu käyn kysymässä hoitohenkilökunnalta, mitä kaivataan ja missä järjestyksessä kenenkin kanssa voisi käydä leikkimässä tartuntavaaran takia mennään yleensä niin, että ne joita pitää eniten suojata käydään ensin. Sitten tehdään mitä lapset toivovat, askarrellaan, leikitään. Huoneen lattialla voidaan leikkiä, mutta jonkin verran se tietysti vaatii luovuutta, kun huoneet ovat aika pieniä. Työ on tietenkin myös sellaista, että tavataan vanhempia: Heidän kanssaan jutellaan kaikenlaista, ehkä enemmänkin kuunnellaan. Lasten kanssa taas ei jutella sairaudesta. Me olemme niitä, jotka tuovat kivan, eikä silloin puhuta ikävistä. Siis: maalataan, askarrellaan, koetetaan tehdä monipuolisesti kädentaitoja leikataan saksilla, liimataan ja niin edelleen. Leikki ja askartelu voivat toisinaan olla myös hyödyllisiä hoitohenkilökunnan näkökulmasta: sehän kertoo aika paljon kehityksestä, miten sakset pysyvät kädessä tai kuinka pullien pyörittäminen sujuu. Yksi tärkeä perusjuttu on, että vanhemmat saavat nähdä kuinka lapset onnistuvat erilaisissa asioissa, osaavat tehdä ja voivat tehdä. Lisäksi he näkevät millaisilla välineillä me askartelemme ja teemme. Niistä saa ideoita: esimerkiksi tänään yksi äiti keksi hankkia myös kotiin pienen maalaustelineen, joka auttaa kovasti siinä, ettei maalaaminen suttaa niin paljon. Jos lapsella on vielä huono näkö, niin pääsee lähemmäs ja näkee paremmin mitä on tekemässä, Mirjami Jalonen kertoo. Parasta hoitoa Entä itse työ sairaalassa kuitenkin ollaan ja sairaalassa ollaan, no, sairaita. Onko se raskasta, kun lapsista vielä on kyse? Toki siinä mielessä on rankkaa, että osa voi joutua olemaan täällä useampia vuosiakin ja hoidot ovat rankkoja. Lapsiin tietysti myös kiintyy. Onneksi suurin osa kuitenkin paranee myös meidän osastollamme, Leena Kinnari sanoo. En minä koe raskaana tätä työtä. Meillä täällä päiväosastolla on kuitenkin lapsia, jotka pääsevät illaksi kotiin. Ylipäänsä ajattelen niin, että vaikka ollaan sairaalassa, niin sehän tarkoittaa myös sitä, että lapset saavat parasta hoitoa. Se on hieno juttu! Jalonen sanoo. Eikä pidä unohtaa: Leikki ja laulu ovat meidän. Saadaan kyllä positiivista palautetta myös hoitajilta ja olemme myös kuulolla niin, että jos tarve on, voimme tehdä uusia juttuja. Ja ylipäänsä tietenkin täällä tehdään asioita yhdessä, myös hoitohenkilökunta leikkii tämä on kaikille sellainen yhteinen projekti. Roope Lipasti

8 8 Vilken är hårdrockens roll i gudstjänstlivet? Intresset för specialgudstjänster lockade Fredrik Portin till att sammanställa en bok där erfarenheter i Borgå stift delas och problematiseras. Arbetet med Metallmässan och andra specialmässor som Fredrik Portin ägnade sig åt under sin tid som församlingspastor i Åbo svenska församling väckte hans intresse för att ytterligare reflektera kring specialmässors roll i församlingen. Det ledde till boken Från Ökenmässa till hårdrock halleluja Specialgudstjänster i Borgå stift. som utkom i början av hösten. Det finns många små engagerade grupper som ordnar uppskattade specialmässor i Borgå stift och jag ville att fler skulle få ta del av deras erfarenheter. Samtidigt ville jag ge utrymme för mer diskussion kring specialgudstjänster, och bad därför sju forskare vid teologiska fakulteten att kommentera de olika texterna, säger Portin. Ska inte konkurrera Förutom Metallmässan presenteras gudstjänsterna Människa kom fram, Puls, Ionamässan, Ökenmässan, Regnbågsmässan och Gloria Dei-mässan. De kommenterande texterna tar fasta på bl.a. predikan, musiken, livsåskådningen och relationen till högmässan i de presenterade specialgudstjänsterna. Boken avslutas med ett efterord av biskop Björn Vikström, som sammanfattar erfarenheterna och kastar ut utmaningen tillbaka till församlingarna för att låta diskussionen fortsätta i stiftet. Vad kommer fram i texterna? De allra flesta betonar att specialgudstjänster inte är ett alternativ till högmässan, utan en helt separat grej på sidan om, och det är jag glad över. Om specialgudstjänster tar högmässans plats går det fel, det är den som ska vara församlingens hjärta, säger Portin, och förklarar att specialgudstjänster ofta riktar sig till en specifik grupp, medan högmässan per definition ska rikta sig till alla. Högmässan ska fungera som en kontrast till resten av världen, vara något som rycker oss ur våra banor. Liturgisk terapi Portin pekar ändå på flera sätt som specialgudstjänster kan stöda högmässan istället för att konkurrera. Psalmer och metallmusik har i grunden mycket gemensamt, säger mässans solist Christer Romberg. De kan dels fungera som en ingång till högmässan och hjälpa folk att upptäcka innebörden i liturgin, dels är de ett sätt för församlingen att sprida evangeliet i ord och handling. Även om specialgudstjänster inte ska ersätta högmässan lyfter Portin fram att det gärna kunde inkluderas fler element från t.ex. Regnbågs- eller Metallmässan i den vanliga högmässan. Främst vill Portin betona att texterna i boken väcker glädje. I en tid då många församlingar misströstar på grund av sjunkande medlemsantal är det inspirerande med folk som inte ge upp utan rent av försöker åstadkomma förändring. Det är en iver som är smittsam. Ylva Vikström Albert Häggblom I Metallmässan förenas traditionell liturgi med dubbla baspedaler och skriande gitarrer. Mässan som skakar kroppen Metallmässan återvänder till Åbo domkyrka i november. Traditionell liturgi kombineras med metallmusik och en mäktig gudstjänstupplevelse utlovas. Torsdagen den 21 november firas Metallmässa i Åbo domkyrka. Den är utformad som en alldeles vanlig högmässa, förutom att salen är mörklagd och prydd med strålkastare och rökmaskinsrök, och orgeln är utbytt mot ett heavy metal-band. Fredrik Portin, doktorand i teologi vid Åbo Akademi och tidigare församlingspastor i Åbo svenska församling, fungerar som liturg. Han var själv med och utvecklade konceptet inför den första Metallmässan i Åbo När jag jobbade som präst sysslade jag mycket med specialmässor, både för att det är ett sätt att nå människor som inte annars hittar till kyrkan, och för att odla en kreativ ådra hos mig själv, säger Portin. Ur det här intresset föddes Metallmässan i ett samarbete med musikern Janne Löf, som arrangerade metallversioner av psalmer och liturgiska melodier. Efter den första mässan, som arrangerades i Aurelias parkeringsgrotta, levde konceptet vidare och Metallmässan har ordnats på olika håll i Svenskfinland, samt spelat in två skivor. ÅSF:s ungdomsarbetsledare Christer Romberg har spelat med i Metallmässan som solosångare och kompgitarrist sedan Gudstjänstaspekten viktigast Både Romberg och Portin betonar att Metallmässan först och främst är en gudstjänst. Den som är van vid högmässan känner igen elementen, och den som inte är det har en möjlighet att få syn på saker på ett nytt sätt. Om orgeln är bra på att lyfta fram Guds majestät är metallmusiken bra på att lyfta fram Guds makt. Det är en mäktig känsla att skrika Halleluja, Gud är stor, istället för att lågmält sjunga det. Metallmusiken kommer en in på kroppen och skakar om en, säger Portin. Romberg berättar att psalmer och koralmusik som regel fungerar väldigt väl i metallversion. De går ofta i moll, och bygger på samma melodiska tankegångar. Det som skiljer är den höga volymen, säger Romberg. Utmaningen med att spela i Metallmässan är enligt Romberg att betona att det är en mässa och inte en konsert. En annan utmaning minst sagt är att få metallmusiken att fungera med Domkyrkans akustik, men gänget är rutinerat och Romberg garanterar att den som är nyfiken på att uppleva en annorlunda typ av mässa inte kommer att bli besviken. Ylva Vikström Tystnaden Hösten och fallande löv hör ihop. I år har vi haft en färgsprakande höst. Naturen förbereder sig för vintern och livet kryper tillbaka in i frön och knoppar. Det är därför ganska naturligt att hösten får symbolisera mänskolivets sista skede. Avklädandet då vi förbereds för det sista andetaget och döden. Så är det att vi måste möta faktum att krafterna avtar och sinnena avtrubbas och fungerar sämre. Fastän det vanligtvis är stora kast på hösten mellan väta, kyla och vind så överraskas man ibland av en stilla dag fylld av solljus och avklarnat väder. En härlig promenad i svampskogen kan då bli överväldigande och tyst. Ett stilla sus en tystnad som bryts då av att något så lätt löv faller från trädet och landar på marken. En förhöjd upplevelse av närvaro infinner sig. En helig stund som påminner om tystnaden i en medeltida katedral. I ett nu är katedralen en skog och himlen taket. Tiden står inte stilla men i en sådan stund kan evigheten anas. Meningen med ett liv finns i att leva livet fullt och fullborda sitt liv. Under hösten och speciellt i allhelgonatiden vandrar tankarna till dem som gått före och levt sina liv. Före var och en av oss finns släktled på släktled. Livet har då liksom nu varit fyllt av utmaningar och motstånd. Vi har att bära ända fram och bereda väg för kommande generationer. Men nu har vi att stanna upp och begrunda mörkret och tystnaden. Alla Helgons dag påminner om de personer vi har att vara tacksamma för. Vi tänder ljus för de närmaste anhöriga och minns det goda de har gjort. Den upplysta gravgården och tystnaden där påminner om livets härlighet och förgänglighet men också om alla de heliga som gjort kyrka och samhälle sin tjänst. Några ord ur Romarbrevet 14:7 8 hörs i Tystnaden: Ingen av oss lever för sin egen skull, och ingen dör för sin egen skull. Om vi lever, lever vi för Herren, om vi dör, dör vi för Herren. Vare sig vi lever eller dör tillhör vi Herren. Men hösten övergår i vinter och vinter återigen i vårens och ljusets uppvaknande. Tack för livet, välsigna oss och hjälp oss leva. Björn Nalle Öhman

9 9 Jussi Vierimaa Pessi menetti vaimonsa Ilonan 31-vuotiaana. Lepää rauhassa, rakkaani Ikävä iskee yhä yllättäen. Se hiipii sisään iltamyöhään avoimesta ikkunasta, koputtaa selkään tuiki tavallisella kauppareissulla tai lyö vasten kasvoja isänpäivän aamuna. Kaipuu kohti kosketusta, kanssakulkijaa, kasvatuskumppania ja koko yhteistä tulevaisuutta. Jotain, mikä on yhä niin lähellä mutta silti täysin koskemattomissa taivaan porttien toisella puolen. Kun rakas puoliso nukkuu yllättäen pois kesken elämän ruuhkavuosien, jäljelle jää vain sanaton tyhjyys. Tyhjä paikka parivuoteessa, jalaton kenkäpari eteisessä ja avoin viiva päiväkodin vanhempainkeskustelukaavakkeessa. Toisen poismenoa on vaikea hyväksyä. Vielä vaikeampi sitä on ymmärtää. Elämän on silti jatkuttava.

10 10 Tanja suunnittelee lapsilleen kuvakirjaa Michaelista. Se oli ihan tavallinen keväinen työpäivä Pessi Salmelan, 33, elämässä. Vauhdikkaita oppitunteja, pikapalavereja opettajanhuoneessa ja liian lyhyt lounastauko. Ja kesken kiireen yksi pieni puhelu, joka muutti koko elämän peruuttamattomalla tavalla. Keuhkokuumeen vuoksi lääkäriin mennyt vaimoni Ilona soitti ja kertoi, että hänellä oli todettu syöpä. Työpäiväni pysähtyi kuin seinään. Kymmenen vuotta yhdessä kulkenut pari oli juuri muuttanut uuteen kotiin ja valmisteli tyttärensä Allin 1-vuotispäiviä, kun syöpädiagnoosi laittoi elämän palikat uuteen järjestykseen. Tieto sairaudesta oli totaalinen järkytys. Lääkärit eivät antaneet meille paljoakaan toivoa. Tuntui mahdottomalta ymmärtää, että yhteinen aikamme olisi päättymässä. Samantyyppinen lyhyt puhelinsoitto seisautti myös Tanja Karlssonin, 38, vauva-arjen seitsemän vuotta sitten. Ensiavusta kerrottiin, että mieheltäni Michaelilta oli löytynyt aivokasvain. Olin yksin kotona vastasyntyneen vauvamme kanssa. Valvoimme ja itkimme koko yön, sekä minä että vauva. Ensiapuun emme voineet mennä vierailemaan infektioriskin takia ja tukiverkostokin oli kaukana. Tieto vakavasta sairaudesta pysäytti koko siihenastisen elämän. Mielen täytti joukko vastausta vailla olevia kysymyksiä. Miten tästä selvitään eteenpäin? Onko toivoa olemassa? Entä jos toinen ei sittenkään selviä? Miten me oikein pärjäämme? Ei sijaa kuolemalle Kati Wallander, 34, oli seitsemännellä kuulla raskaana, kun hän sai tiedon miehensä Petron pahanlaatuisesta aivokasvaimesta. Toukokuussa perheeseen syntyi Juuli-tyttö. Tuore isä kävi samaan aikaan toisella puolen sairaalaa sädehoidossa. Kysyin Petrolta, miksi kaikista maailman ihmisistä juuri meille pitää käydä näin. Hän totesi rationaaliseen tyyliinsä, että maailmassa on niin paljon ihmisiä, ja joillekin heistä vain osuu tällaisia sairauksia. Mutta onhan se mielettömän väärin ja epäreilua. Lääkäri puhui laajalle levinneestä ja hyvin hankalahoitoisesta kasvaimesta. Kati sukelsi nettiin etsimään tietoa vauvaperheen arkeen odottamatta hyökänneestä sanahirviöstä nimeltä glioblastooma. Törmäsin artikkeliin, jossa kerrottiin hoidon tehoista ja luin kauhukseni, että keskimääräinen elinajan ennuste taudissa on noin kaksi vuotta. Silloin päätin, etten hajota itseäni ja miestäni lukemalla netistä enää mitään. Yritimme keskittyä mahdollisimman normaaliin elämään sairauden ja hoitojen keskellä, emmekä antaneet kuolemalle paljoakaan sijaa puheissamme tai ajatuksissamme. Kuoleman mahdollisuuden syrjään ajatuksistaan sysäsivät pitkään myös Joni, 33, ja Sanna Grannas. He kuulivat Sannan mahasyövästä keväällä 2010, mutta päättivät uskoa toivoon parantumisesta ja olla pelkäämättä pahinta. Oman ison osansa arjesta ja huomiosta vaativat tuolloin kolmivuotiaat vilkkaat kaksospojat Julius ja Elias. Sannan voinnin huonotessakaan emme varsinaisesti puhuneet kuolemasta. Toivo parantumisesta eli lähes viimeisiin hetkiin saakka. Tuntui mahdottomalta ymmärtää, että yhteinen aikamme olisi päättymässä. Lopulta Sannan voimat eivät kuitenkaan riittäneet. Hän luovutti taistelun syöpää vastaan syksyllä Viikkoa myöhemmin vietettiin Juliuksen ja Eliaksen 5-vuotispäiviä ristiriitaisissa tunnelmissa. Juhlat oli kuitenkin järjestettävä, sekä kavereille että sukulaisille. Muu olisi tuntunut epäreilulta poikia kohtaan, ja halusihan Joni olla tunnollinen isä myös elämän raskaimman menetyksen keskellä. Sitä paitsi Sanna-äitikin oli toivonut, että perheen elämä jatkuisi mahdollisimman normaalina myös hänen poismenonsa jälkeen. Poski vasten kalpeaa poskea Tanja ja Michael Karlsson elivät elämää syöpäperheenä kuusi vuotta. Diagnoosin aikaan syntynyt Ellen-tyttö varttui nuoreksi neidiksi ja maailmaan syntyi myös pieni Axelpoika. Perhe tiesi koko ajan, että jossain vaiheessa isä tulisi kuolemaan tautiin. Silti toivon kipinä eli koko ajan hoitojen ja leikkausten keskellä. Kuten moni muukin nuori syöpäperhe, myös Karlssonit yrittivät keskittyä parhaansa mukaan arkeen ja jättää taka-alalle isän sairauden mukanaan tuomat murheet. Puhuminen kuolemasta tuntui yksinkertaisesti liian vaikealta. Isän sairaudesta sen sijaan puhuttiin avoimesti. Myös silloin, kun Ellen halusi tietää mistä kohtaa ja millaisella sahalla isän päätä oikein avataan siellä sairaalassa. Michaelin elämän liekki sammui helmikuussa Tanja, Ellen ja Axel kävivät yhdessä hyvästelemässä rauhallisen oloisen isän ja puolison. Muistona tapaamisesta on yhä valokuva Ellenistä poski poskea vasten kuolleen isänsä kanssa. Käytävillä villisti juoksennellut Axel ei kuvaan ehtinyt. Pienet lapset pitivät onneksi kiinni arjessa myös Michaelin kuoleman hetkellä ja sen jälkeen. Ei siinä oikein ehtinyt tehdä surutyötä. Kakkapylly oli pyyhittävä ja iltapuuro keitettävä sinäkin iltana, kun isi kuoli. Ja jokaisena sen jälkeen, Tanja pohtii. Romahdus iski yllättäen Ilona Salmelan vointi pysyi aluksi kohtalaisen hyvänä. Ensimmäiset lääkkeet purivat kasvaimiin, saivat ne pienenemään ja toivonkipinän syttymään Salmeloiden elämässä. Seuraavat lääkkeet eivät kuitenkaan enää tehonneet yhtä hyvin. Totaalinen romahdus iski maaliskuussa Ilona meni omin jaloin sairaalaan kuumeilun vuoksi. Parin päivän päästä hänellä ei pysynyt enää puhelin kädessä. Olin aivan tolaltani. Kuinka tällainen romahdus voi tulla niin nopeasti? Pessi Salmela muistelee. Elämänsä viimeiset päivät Ilona vietti Karinakodissa Pessi rinnallaan. Siellä vietettiin myös Alli-tyttären kolmevuotissynttäreitä. Parin päivän päästä äiti oli poissa. Olo oli sanoinkuvaamattoman lohduton ja lamaantunut. Kaikki ympärillä hävisi. Toisaalta olin samalla myös helpottunut, sillä Ilonan viime päivien ahdistus ja kivut olivat kamalaa katsottavaa. Ilonan kuoleman jälkeiset viikot Pessi toimi konemaisesti usvassa kulkien. Vaikka hän vakuutteli kaikille pärjäävänsä ihan hyvin, valuivat kaikki voimat todellisuudessa hautajaisjärjestelyistä, pienen Allin hoidosta ja muuttuneesta arjesta selviämiseen. Omalle surulle löytyi elämässä tilaa vasta myöhemmin. Samaisena keväänä syöpä tiukensi otettaan myös Wallanderin perheen elämästä. Kotona kesken iltapäiväruokailun Petro valitti vähän huonoa oloaan ja sai puolen tunnin kuluttua siitä epileptisen kohtauksen, joka saatiin päättymään sairaalassa vasta neljän vuorokauden kuluttua. Elämänsä seuraavat kolme kuukautta Petro vietti terveyskeskuksessa ja TYKS:ssä Hänen kuntonsa huononi aina uusien epilepsiakohtausten myötä. Liikkumisen ohella heikkenivät myös lähimuisti ja puhekyky. Jopa tutut ambulanssikuskit ihmettelivät, eikö nuorelle ihmiselle löytynyt mitään hoitokeinoa sairauteen. Kati-vaimo selitti, että kasvain oli levinnyt lonkeromaisesti pitkin aivoja eikä mitään ollut enää tehtävissä. Viimeiset viikot perheessä elettiin isän rinnalla terveyskeskuksessa. Kati ajeli miehensä partaa ja hiuksia, rasvaili ihoa ja hoivasi miestään kymmenen vuoden yhteisen taipaleen aikana opittuja tuttuja tapoja noudattaen. Välillä äitinsä touhuja ja Pikku Kakkosta seuraili huoneessa myös kaksivuotias Juuli. Petro siirtyi pois Katin ja Juulin rinnalta heinäkuussa Jäljelle jäivät vain muistot sekä pelko niiden unohtamisesta. Sopivaa etäisyyttä etsimässä Pessi, Tanja, Kati ja Joni tutustuivat toisiinsa keväällä 2013 TYKS:n lastenpsykiatrian klinikan ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sairaalasielunhoidon yhteistyössä nuorille leskille järjestämässä tapaamisessa. Tunteikkaan päivän aikana he jakoivat keskenään avoimesti monia asioita, joista puhuminen oli ollut vaikeaa jopa läheisimmillekin ihmisille.

11 11 Joni muistelee Sannaa joka sunnuntai hautausmaalla. Yritimme keskittyä mahdollisimman normaaliin elämään sairauden ja hoitojen keskellä. Jokainen sai tuoda menetetyn puolisonsa keskellemme ja kertoa hänestä rauhassa itsestä tärkeiltä tuntuvia asioita. Tunnelma oli valtavan kaunis, keskustelua luotsannut sairaalapastori Harri Heinonen kertoo. Tapaaminen antoi jokaiselle paljon voimaa arkeen. Arvokasta vertaistukea saivat samalla myös puolisoiden vanhemmat sekä lapset, jotka huomasivat etteivät he olekaan yksin surunsa kanssa. Kutistuneiden perheiden ystävyys jatkuu edelleen. Keskustelukumppania tarvitaan esimerkiksi silloin, kun ikävä iskee tai lastenhoito uuvuttaa. Toisinaan taas nauretaan yhdessä vaikkapa sille, miten puoliso tuntuu yhä hiippailevan ja narisuttelevan ovia kotona tai nalkuttavan syyllistäen matkassa jokaisella Ikea-reissulla. Vaikeinta on päästää toisesta irti. Löytää sopiva välimatka menetettyyn elämänkumppaniin, joka kulkee rinnalla omassa ja perheen elämässä vaikka onkin fyysisesti poissa. Kulkea surutietä sellaiseen pisteeseen, jossa oman itsen ja menetetyn puolison väliin alkaa vähitellen mahtua muitakin asioita. Sureva ihminen käy jatkuvaa taistelua irtipäästämisen ja kiinnipitämisen välillä. Kuollut ihminen on aluksi läsnä niin voimakkaasti, että se sattuu. Surulla ei ole aikataulua, vaan jokainen käsittelee asioita omaan tahtiin ja kulkee yksilöllistä surutietään. Surevan kohtaamisessa on usein vaikeinta kestää oma paha olo, jonka kohtaaminen aiheuttaa. Kati pelkää unohtavansa Petron äänen tai tavat. Läheisten tärkeimpänä tehtävänä on kuitenkin antaa surevalle aikaa ja olla läsnä, Heinonen luonnehtii. Rinnalla lapsen surussa Surun kanssa kulkeminen on vaikeaa kenelle tahansa. Erityisen haastavaa se on kuitenkin silloin, kun oman surun keskellä on jaksettava tukea ja auttaa myös lapsia heidän surussaan. Miten pukea sanoiksi isän sairastuminen ja kuolema yksivuotiaalle, entä viisivuotiaalle? Kuinka paljon lapsi ymmärtää kuolemasta ja paljonko siitä pitää hänelle puhua? Psykoterapeutti Florence Schmitt TYKS:n Lastenpsykiatriselta klinikalta neuvoo puhumaan lapsille sairaudesta ja kuolemasta mahdollisimman avoimesti hänen ikätasonsa mukaisesti. Suruun ei silti pitäisi kuitenkaan uppoutua liikaa. Lapsen näkökulmasta on tärkeää, että isä tai äiti toimisi vanhempana aivan loppuun saakka eikä kuolemanpelko varastaisi heiltä jäljellä olevaa hyvää yhteistä elämää. Kauniit muistot vanhemmasta kantavat ja auttavat lasta selviämään surusta. Schmittin mukaan lapsiperheet selviävät vanhemman syöpään sairastumisen tuomasta kriisistä parhaiten silloin, kun perheenjäsenet tuntevat elämänsä merkitykselliseksi ja jaksavat elää surunkin keskellä masentumatta. Lapset käsittelevät vanhemman menetyksen aiheuttamaa surua hyvin yksilöllisesti. Surun kokemukseen vaikuttavat lapsen ikä, elämäntilanne, perhesuhteet sekä monet muut yksilölliset tekijät. Salmelan perheen Alli-tytär käsittelee äidin menetystä nelivuotiaan ymmärryksellä. Alli ehdotti hiljattain, että tekisimme äidin haudalle ikkunan. Sen kautta hän voisi näyttää äidille kaikkia osaamiaan juttuja, Pessi kertoo. Grannaksen perheen eläväiset kuusivuotiaat puolestaan kuuluttavat tiedon äitinsä kuolemasta ensimmäisenä uusille kavereille eskarissa ja urheiluharrastuksissa. Suhde elossa olevaan vanhempaan on tiivistynyt ja herkistynyt jokaisessa perheessä aivan uudella tavalla. Niin pienet kuin isommatkin lapset pelkäävät menettävänsä toisenkin vanhempansa ja tarrautuvat häneen tiiviisti. Sä oot isi tosi mukava, kunhan sä et vaan koskaan kuole, toteavat Grannaksen Elias ja Julius usein. Wallanderin kolmevuotias Juuli tarkkailee tiiviisti äidin tunteita, lohduttaa ja halaa surun yllättäessä äidin. Karlssonin ekaluokkalainen Ellen huolestuu usein äidin lähtiessä vaikka arkisille asioille. Pelko menettämisestä on jatkuvasti läsnä. Toivon valoa tunnelin päässä Pessi, Tanja, Kati ja Joni suhtautuvat elämäänsä tällä hetkellä avoimin ja valoisin mielin. Onnellisuuden ydin on yksinkertainen: lapset ja heidän läsnäolonsa. Lasten arkiset toilailut, ilon aiheet, onnistumiset ja yhteiset hassuttelut auttavat jaksamaan päivästä toiseen. Pahimmat ajat tuntuvat olevan vihdoin takanapäin ja tunnelin päässä pilkottaa valoa. Suurin suru on väistynyt ja tehnyt tilaa kaipaukselle ja yhteisille muistoille. Oikea etäisyys menetettyyn puolisoon on vähitellen löytymässä. Elämä tuntuu toiveikkaalta, mutta silti epävarmemmalta ja lyhytjänteisemmältä kuin ennen. Paineiden sietäminen ja tulevaisuuden suunnittelu on vaikeaa, kun takaraivossa jyskyttää ymmärrys siitä, että mitä tahansa pahaa voi tapahtua elämässä milloin tahansa itselle, lapsille tai läheisille. Pientenkin arkisten asioiden järjestäminen tuntuu usein haastavalta ja esimerkiksi matkojen suunnittelu täysin ylivoimaiselta. Elämä on hyvin tässä ja nyt. Lasten ja oman olon kanssa pärjätään, vaikka yksinhuoltajan arki onkin haastavaa ja kaipaus hiipii välillä pintaan. Ilot ja surut kaipaisivat jakajaa ja lastenkasvatuksen haasteet tukijaa. Elämänkumppania, jonka kanssa voisi juoda yhdessä aamukahvia, vuorotella lasten hoitoon viemisessä, käydä lenkillä, jutella iltauutisten tapahtumista ja nukahtaa vierekkäin saman peiton alle. Toive uudesta puolisosta siintää etäällä tulevaisuudessa avoimena mahdollisuutena. Sellaisena, joka saattaisi kyllä toteutua, mutta matkassa on pari pientä haastetta. Uuden puolison kun pitäisi ymmärtää perheen elämäntilannetta sekä sopeutua siihen. Tulla toimeen lasten kanssa, saada heidän hyväksyntänsä sekä loksahtaa perheen kokonaisuuteen niin hyvin, ettei huolella toimimaan saatu tasapainoinen arki järkkyisi uudelleen. Ja sietää sekin, että joskus väistämättä saattaisi ohimennen tulla verrattua uutta tulokasta menetettyyn rakkaaseen. Häneen, joka siirtyi pois, mutta kulkee silti aina läsnä sopivan välimatkan päässä elämän loppuun saakka. Rita Suhonen

12 12 Annikki Perttala-Koskinen Oy Alkuperäinen, v perustettu perheyritys Linnankatu 3 Puh Myös liikeajan jälkeen Vähätorilla Joulu Vuontispirtillä! /hlö 2 hh täysihoito Joulumatka Turusta, mukana Leena ja Heikki Suominen. Matkan vastuullinen matkanjärjestäjä Matkatoimisto Grandell & Vesma Oy Yhteydenotot: Aki Grandell p , aki@grandell.com HAUTAUSJÄRJESTELY-VIHKO noudettavissa liikkeestämme veloituksetta. Avustamme myös vihkon täyttämisessä. HAUTAUSTOIMISTO Maksuton asiakaspysäköinti Nouda tai tilaa veloituksetta HAUTAUS- JÄRJESTELYNI vihkonen, johon voit kirjata toiveesi tiedoksi läheisillesi. Eerikinkatu 25 P Kiinamyllynk. 5 P MessuT LuTherin kirkolla Su klo 11 Perhemessu, Timo Nisula, Siikkaribändi, Sirje Perendi&Co Su klo 11 Messu, Olli Koskenniemi Pe klo Messu HK-Areenalla, Tatu Koutonen, Pasi Palmu Su klo 10 Sanajumalanpalvelus HK-Areenalla, Lasse Räty, Panu Mäkelä Su klo 11 Messu, Pauli Huhtinen Maata Näkyvissä -festarit HK-Areenalla ja Messukeskuksessa, Turun Lutherin kirkko Puutarhakatu 8 a Ubuntu ja maailman perhepiiri Grace & Peace Amen! Raija Ala - Lipasti Olin äskettäin tilaisuudessa, jossa iloittiin, kun Suomeen turvapaikkaa hakemaan tullut perhe oli saanut oleskeluluvan. Perheen isä sanoi puheessaan perhettä tukeneille, kuinka heillä tullessaan Suomeen ei pakomatkan jälkeen ollut mitään. Mitään muuta kuin pelko ja hätä. Suomessa he onnekseen tapasivat ihmisiä, jotka ymmärsivät ja tunnustivat heidän hätänsä. Näiden ihmisten avulla he saivat takaisin arvon ihmisinä, joka oli otettu pois heiltä omassa kotimaassa. Monta kertaa odotuksen aikana usko ihmisiin oheni. Tukijaihmiset jaksoivat kuitenkin olla koko ajan heidän kanssaan ja perhe sai näistä ihmisistä voimaa silloinkin kun kaikki näytti valottomalta. Työssäni minulle on tullut tutuksi afrikkalainen Ubuntu -käsite. Käsite korostaa yhteisön vastuuta sekä jäsenistään että muukalaisista. Muistan lapsuudesta, kuinka äitini sanoi perheemme ruokailtua ja kun ruokaa ateriasta jäi jäljelle, että siinä olisi vielä kulkijapojalle annos. Hän kertoi, että hänen lapsuudessaan katettiin ruokapöytään ylimääräinen lautanen kulkurille. Tapa, joka kertoo minulle, että hänen lapsuusperheessään pidettiin ihmisvelvollisuuteen kuuluvana antaa niille, joilla ei ole. Näen siinä jotain samaa kuin tuossa Ubuntu-käsitteessä. Tänään monessa yhteydessä pohditaan perhettä ja sen merkitystä. Perhe tulee usein keskusteluihin myös muista maista tulleiden ihmisten kanssa jutellessa. Syntymäkoti ja lapsuusperhe on tärkeä. Perhe merkitsee turvallisuutta ja yhteisiä muistoja. Perheessä saa tai ainakin pitäisi saada olla oma itsensä ja siellä voi tehdä itselleen tärkeitä asioita. Perheellä on vahva yhteys ihmisen identiteettiin. Ihmisperhe koko ihmiskunnan veljet ja siskot voi myös olla ihan oikea perhe. Erityisesti niille, jotka ovat joutuneet eroamaan lapsuuden yhteisöstä ja perheestä, johon on syntynyt. Tarvitsemme kaikki perheen tuomaa turvaa, suojaa ja kannustusta. Näin tarvitsevat myös Suomeen muualta tulevat ihmiset. Olemme toisistamme KOLUMNI riippuvaisia. Kaikki tarvitsemme sitä, että meitä tuetaan, kaikille kuuluu saada olla niin tuettavana kuin tukijanakin. Afrikkalainen arkkipiispa Desmond Tutu sanoo Ubuntusta näin: Ubuntu-ihminen on avoin ja saatavilla toisille, toisten vahvistama, ei vaarannu toisten kyvyistä ja hyvyydestä, hänellä on kunnollinen itsetunto, joka tulee tiedosta, että hän kuuluu suurempaan kokonaisuuteen ja siitä, että hän itse heikentyy kun toisia nöyryytetään tai halvennetaan ja kun toisia kidutetaan tai sorretaan. Tutun kuvaamaa ubuntu-ihmistä pidän hyvän ihmisen mallina. Mallina, jota haluan seurata. Raija Alalipasti FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION Ilmoittaja, ota yhteyttä. Jaana Mehtälä , jaana.mehtala@kotimaa.fi LÖYDÄ PIPLIAN LAHJAT Tutustu myös keskikokoisiin ja nahkakantisiin virsikirjoihin MISTÄ LÖYDÄT? PIPLIA Hauskat piirrokset ovat täynnä jännittäviä yksityiskohtia, löydätkö ne? Isokokoisessa kirjassa on pahviset sivut. Soveltuu 2 7 vuotiaille. 14,90 / KPL SOINNUTETUT TASKUVIRSIKIRJAT Kaikki virret ovat soinnutettuina omalla sivullaan. Mukana katekismus. Neljä kansivaihtoehtoa. 12,90 / KPL UUSI FARKKURAAMATTU! 24 / KPL Suomen Pipliaseura myynti myynti@piplia.fi Martin Luther, the founding father of my church has said this: Never doubt that God in his mercy will surely hear you and say yes to your prayers. Never think that you are kneeling or standing alone, rather think that the whole of Christendom, all devout Christians, are standing there beside you and you are standing among them in a common, united petition which God cannot disdain. Do not leave your prayer without having said or thought, Very well. God has heard my prayer; this I know as a certainty and a truth. That is what Amen means. I came across this quote when preparing for Reformation Sunday s service and fell head over heals in love with it. I love how positive and magnificent Luther s view on Amen is. We all know that God does not say yes to all our prayers but Luther himself knew this and I suspect that what he meant is that when we pray in accordance to God s will rather than, say, our own or someone else s then of course the answer is yes. I like the imagery of all Christians side by side praying together. It is the very same idea there is in when we gather around the altar in a semi-circle and imagine that the other semi- circle facing us is filled with all of Heaven s people. This is ultimately what unity in Christ is about. It is not just between us who are here but within the universal church itself spanning across all time.when you say amen, I say amen - and not only I, but all of Christianity as well; an amazing thought. This thought also calls us to think carefully about how and what we pray. If you re like me that comment can sound rather demanding, though, so let me specify that the God I believe in does not expect a doctorate in Theology for His people to pray and according to the Scriptures nor does He care about eloquence. What I think He does care about, however, is sincerity. Sometimes our problem is that we do not realize that we are praying to please someone who has had or has a strong influence in our lives rather than to please and even more importantly to connect with God. Pleasing God is important but it must be based on our love to God and for that reason connecting with God tops pleasing God in my mind. At the end of the day, though, what I think is most essential is this: God yearns for us to come to His presence to be with Him. How we express ourselves is irrelevant. Whether we utter a word is irrelevant and many Christian mystics would state that the less words there are the better. But, where ever and however we pray the amen is where we come back to words and if we see it the way Luther saw it certainly is a good word to come back to. Amen. Mia Pusa University Chaplain and Pastor of the Turku Cathedral International Congregation

13 13 Timo Jakonen Maailman pisin nenäpäiväketju lähtee Tuomiokirkon tornin alta. Kahdentoista lyönnit ovat aikamerkki liittää käsi käteen ketjuksi. Jaa 3000 punapäätä Löytyykö 3000 hyvän mielen tuojaa nenäpäiväiloitteluun 1.11.? miksi 3000? 3000 tarvitaan, jotta marraskuun alun nenäpäiväiloittelussa saadaan syntymään käsi kädessä maailman pisin nenäpäiväketju Tuomiokirkontorilta Aurasillalle ja toista rantaa takaisin ihmistä tai 6000 kättä käsi kädessä peruukin ketju irroittelee perjantain lounasaikaan, jotta mahdollisimman moni seutuvilla asuva, opiskeleva, työskentelevä, ohikulkeva tulisi Tuomiokirkontorille ja tarttuisi osaksi ketjua. Ehditkö mukaan? Järjestäytyminen tapahtumapaikalla alkaa klo Tuomiokirkon kello 12:n lyönnit ovat aikamerkki tarttua vierustoveria kädestä ja muodostaa viideksi minuutiksi iloisen hyvän tekemisen ketju Aurajoen rannoille. Viiden minuutin ja 3000 peruukin ketju taltioidaan ja lähetetään YLE TV2:ssa Nenäpäivänä Nenäpäivä on varannut ketjuttajille 3000 nenäpäiväperuukkia, joista voi tapahtumassa lahjoittaa 2,5 lapset ja nuoret/5 aikuiset tämän vuoden Nenäpäivän avustuskohteisiin. Lippaat kiertävät Tuomiokirkontorilla ja rannoilla. Mukaan ihmisketjuun on kutsuttu kouluja ja yhteisöjä sekä ihan yksittäisiä hyvän mielen tuojia. Myös sinut on kutsuttu! Lauran kanssa pikkujoulutunnelmissa Kristillinen talk show Ilta Lauran kanssa palaa syntysijoilleen Turkuun marraskuun viimeisenä lauantaina. Illan emäntä Laura Siltala jututtaa evankeliumia unohtamatta vieraitaan paikoissa, joissa monet ihmiset muutenkin viihtyvät eli baareissa ja ravintoloissa. Ihmisen ääni pääsee kuuluviin vanhassa elokuvateatteri Dominossa, Humalistonkatu 7, lauantaina järjestettävässä tilaisuudessa. The Voice of Human -illan vieraina ovat europarlamentaarikko Eija- Riitta Korhola ja The Voice of Finland -kisaaja Gary Revel Jr. Musiikista vastaavat Lauramaria ja House Band. Ovet avautuvat klo 18, show alkaa klo 19. Iltaan on myynnissä kahdenlaisia pääsylippuja. 15 euron hintaiseen lippuun sisältyy sisäänpääsyn lisäksi jouluinen cocktaillautanen ja alkoholiton jouluolut. Varaa pikkujoulumenu osoitteesta lyyti.fi/iltalaurankanssa viimeistään Pelkkä sisäänpääsy maksaa 8/5 euroa. Lippuja ovelta tai lyytipalvelusta. Nenäpäivällä hyvää lapsille Ylen Hyvä Säätiön Nenäpäivä, jota varsinaisesti vietetään viikkoa myöhemmin 8. marraskuuta, yllyttää suomalaisia iloiseen ja hassuttelevaan varainkeruuseen maailman köyhimmissä oloissa elävien lasten hyväksi. Nenäpäivän visiona on Suomi, jossa jokainen edistää kehitysmaiden lasten ihmisarvoisen elämän toteutumista. Nenäpäivää ovat tänäkin vuonna toteuttamassa muun muassa Unicef, Punainen Risti, Kirkon Ulkomaanapu sekä Suomen Lähetysseura sekä viisi muuta kehitysyhteistyöjärjestöä. Apu jaetaan Nenäpäivässä mukana olevien järjestöjen oman toiminnan kautta. Esimerkiksi Kirkon Ulkomaanapu tukee osuudellaan kolmen vuoden takaisesta maanjäristyksestä toipuvan Haitin lasten ja nuorten koulunkäyntiä Gressierin ja Leoganen kunnissa. Suomen Lähetysseura vie apua Nepaliin, jossa sen yhteistyökumppanit tekevät työtä naisten, lasten, alimman kastin eli dalitien, vammaisten ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien parissa. Koulutus on olennainen osa taloudellista ja sosiaalista kehitystä, ja siten myös köyhyyden vähentämistä. Nenäpäivä järjestettiin Suomessa ensimmäistä kertaa vuonna 2007 ja jo tuolloin keräys tuotti yli 1,6 miljoonaa euroa. Hyvän mielen juhlat 3000 peruukin ketjua ovat tekemässä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yle Turku, Humanistinen ammattikorkeakoulu sekä Paasikivi- Opisto. Jaa miksi juuri 1.11.? Se on Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä juhlapäivä, kun kasvatusasiain keskus päiväkerhot, iltapäiväkerhot ja moninainen nuorisotyö täyttää 50 vuotta. Juhlapäivänä liitetään kättä käteen maailman köyhimpien lasten puolesta. Samalla jaetaan hyvää niille, joilla on paljon, paljon vähemmän kuin meillä. Itse Nenäpäivänä seurakuntien nuoret kiertävät lippaiden kanssa kaupungilla. Nenäpäivä osuu nuorten omaan toimintatapaan: voi pukeutua hauskasti, saada iloa omasta porukasta ja ilostuttaa myös ihmisiä, joita tapaa, kuvaa kasvatuksen teologi Kari Kanala. MV Roni Lehti Händelin Halleluja kaikuu Tuomiokirkossa Papeilla oma blogi Yhdeksän pappia kirjailijoista emeritus arkkipiispaan kirjoittaa yhteisessä Ristivetoa-blogissaan elämästä ja ilmiöistä, läheisistä ja vieraista, huumorista, toivon kantajista, kelkasta pudonneista, mandoliinin soitosta, jalkapallosta, unelmista ja uskosta. Blogi löytyy Turun Sanomien nettisivuilta osoitteella ts.fi/ristiveto/ ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän nettisivuilta Talvirenkaat alle Tule vaihdattamaan autosi renkaat Peltolaan ja tue samalla Yhteisvastuukeräystä! Talvirenkaiden vaihtopäivä on lauantaina klo 9 15 Peltolan koulutalolla, Hamppukatu 2, Ilpoistentien puoleinen portti. Tapahtuman järjestävät Henrikinseurakunta ja Turun ammatti-instituutti. Ensimmäisenä adventtisunnuntaina Tuomiokirkossa esitetään Georg Filip Händelin Messias-oratorio, joka on yksi kirkkomusiikin rakastetuimmista teoksista. Tunnetuin kohta koko teoksesta lienee teoksen kolmannessa osassa oleva Halleluja, jonka mahtipontiset sävelet ovat perinteisesti saaneet yleisön nousemaan seisomaan. Turussa kuultavassa esityksessä myös yleisö pääsee mukaan laulamaan yhdessä kuoron ja orkesterin kanssa. Teoksen johtaja Heikki Rainio kertoo, että viime vuonna Turussa esitetty Händelin Jefta-oratorion saama runsas positiivinen palaute innoitti Händelin Messias-oratorioon. Haasteena tälle projektille on varsin tiukka aikataulu, mutta laulamisen riemu on kuulunut jo tähän saakka pidetyissä kahdessa kuorojen yhteisharjoituksessa. Yhteistyö seurakuntayhtymän eri kuorojen välillä on kaikille osapuolille palkitsevaa, Rainio sanoo. G.F. Händelin Messias-oratorio Tuomiokirkossa su klo Solisteina oratoriossa laulavat Kaisa Ranta, David Hackston, Heikki Rainio sekä Lappeenrannan valtakunnallisen laulukilpailun voittanut Aarne Pelkonen. Tulevan oratorioesityksen kuorossa laulaa laulajia Turun tuomiokirkon poikakuorosta, Turun tuomiokirkon nuorisokuorosta, Adastra-ensemblesta ja Maarian kamarikuorosta. Orkesteri on koottu Turun filharmonisen orkesterin soittajista ja konserttimestarina toimii Jukka- Pekka Vikman. Continuo-urkurina on Markku Hietaharju. Teoksen johtavat Heikki Rainio ja Anu Åberg, jotka ovat harjoittaneet myös kuorot. Lippuja Messias-oratorioon voi ostaa Lippupalvelusta hintaan aikuiset 20, opiskelijat ja eläkeläiset 15. Liput myynnissä alkaen. Kirjoittajina ovat Kaarinan seurakunnan kappalainen, viestintäpappi Merja Auer, pastori, tietokirjailija Jaakko Heinimäki, Piikkiön seurakunnan kirkkoherra, nuorisotutkija Merja Hermonen, kouluttaja, pastori Laura Kajala, kasvatuksen teologi Kari Kanala, perheneuvoja Mari Kinnunen, arkkipiispan teologinen erityisavustaja Risto Leppänen, pastori, oppikirjakirjailija Juha Luodeslampi ja arkkipiispa emeritus John Vikström. Lue, kommentoi ja tuuleta sinäkin! Jo perinteeksi muodostuneessa tapahtumassa voidaan vaihtaa renkaat vain tavallisiin henkilöautoihin. Nastat saa alle hintaan 22 euroa. Summa sisältää vaihdon, renkaitten pesun ja pullakahvit. Varaudu jonotukseen vaikkapa lehden tai kutimen kanssa. Tapahtuman tuotto menee Yhteisvastuukeräykseen.

14 14 Uutta tulossa! Kotimaa on nyt enemmän kuin koskaan. Kotimaa on nyt PRO nimensä veroisesti palvelu ammattilaiselle ja nimensä mukaisesti kirkon puolesta. Kotimaa Pro -kokonaisuuteen kuuluvat sekä Kotimaa-lehti että verkkopalvelu. Se on printin ja sähköisen palvelun yhdistelmä kaikille kirkollisten asioiden parissa toimiville. Varmista, että kokonaisuus on käytössäsi alkaen. Kotimaa tuntee kirkon. Kotimaa on HUOM! Kotimaa Pro sisältää myös painetun Kotimaa-lehden sekä näköislehden verkossa. SÄHKÖINEN TYÖPÖYTÄ Kotimaa Pro on ajantasaisen tiedonlähde verkossa. Paikka, jonka sisältöjen aiheet koostuvat ja kehittyvät kirkollisista tarpeista. Kotimaa Pro on uudenlainen tapa löytää tietoa ja saada tukea työhön. TYÖNTEKIJÖILLE LUOTTAMUSHENKILÖILLE KIRKON ASIOISTA KIINNOSTUNEILLE TYÖALAKOHTAISTA SISÄLTÖÄ Kotimaa Pro kokoaa yhteen paikkaan parhaita käytäntöjä seurakunnista sekä työalakohtaiset ja teemoittain rakennetut kokonaisuudet. Mukana on paljon haastatteluja, tietoa ja näkökulmia. Sisältöä, jota et muualta saa. KASVATUS PALVELU JULISTUS LÄHETYS TYÖKALU ARJEN TARPEISIIN Kotimaa Pro on kirkollista journalismia parhaimmillaan. Sieltä löydät ajankohtaiset uutiset, taustoitetut artikkelit, henkilökuvat, reportaasit ja blogit. Lisäksi löydät tietoa tulevista kiinnostavista tapahtumista sekä yhteistyökumppanien palveluista. UUTISET KOTIMAA-ARKISTO JÄSEN 360 NÄKYMÄ Kotimaa on nyt enemmän. Kotimaa on PRO.

15 15 60 vuotta turkulaista ekumeniaa Turun seudun ekumeeninen piiri täyttää ensi vuonna kuusikymmentä vuotta. Se on Suomen vanhin paikallisekumeeninen toimija. Erityistä piirissä on myös se, ettei sen jäseninä ole seurakuntien valitsemia edustajia, vaan toiminta on alusta asti ollut avointa kaikille kristittyjen ykseydestä kiinnostuneille. Tällä hetkellä piirin puheenjohtajana toimii Tuomiokirkkoseurakunnan pastori Miika Ahola. Kirkkojen ja kristittyjen ykseys ei ole vain kiva lisä tai harrastus, vaan kristillisen uskon ydintä. Raamatussa Kristus rukoilee, että kaikki häneen uskovat olisivat yhtä, niin kuin Isä on yhtä hänen kanssaan, jotta maailma uskoisi Isän lähettäneen hänet. Samalla ykseys on osa lähetystehtäväämme, sillä keskinäinen riitely sumentaa evankeliumia, Ahola sanoo. Viime vuosina ekumeenisen piirin kävijämäärät ovat laskeneet dramaattisesti. Vanhimmat kävijät eivät enää pääse tulemaan, eikä uusia piiriläisiä ole löytynyt. Suurimmat ongelmat ovat varmasti olleet tiedotuksessa. Ihmiset eivät tiedä piiristä ja sen tapaamisista. Ekumenia ei kuitenkaan saa jäädä vain kirkkojen ylätason toiminnaksi. Paikallista ekumeniaa tarvitaan edelleen, siinä ei mikään ole muuttunut, Ahola toteaa. Paikallisessa ekumeniassa keskeistä on keskinäinen tutustuminen, ennakkoluulojen ja väärinkäsitysten purkaminen, ystävyys yli kirkkokuntarajojen sekä ennen kaikkea yhteinen rukous. Paikallisen ekumenian edistämiseksi aloitetaan uudenlaiset tapaamiset. Piiri tapaa eri kirkoissa ja seurakunnissa, joissa jokaisessa rukoillaan kunkin perinteen mukaan ja seurakunnnan edustaja kertoo uskostaan ja kirkkokuntansa tavoista. Tapaamiset alkavat torstaina klo 18 Eerikinkadun kokoussalissa arkkipiispan teologinen erityisavustaja, TT Mika KT Pajusen luennolla Mitä on ekumenia. Flora Kören ja Brahe Djäknar adventtitunnelmissa Sekä modernia että perinteistä adventtimusiikkia on luvassa marraskuun lopussa. Ensimmäinen konsertti järjestetään Tuomiokirkossa perjantaina klo 19 ja toinen lauantaina klo 20. Florakörenin, Brahe Djäknarin ja Akademiska Orkesternin ohjelmassa on Alfan jatkokurssi alkaa Mikaelissa Kristinuskoon johdattelevaa Alfakurssia on Turussa järjestetty lukuisissa seurakunnissa. Nyt Mikaelinseurakunnassa alkaa ensimmäinen Alfan jatkoksi Englannissa suunniteltu Tämä on elämää -kurssi. Yhdeksän viikon kurssi on tiistai-iltaisin (alk ) klo 18 Mikaelin seurakuntakodissa, Puistokatu 13, sisäpiha. Nimensä mukaisesti jokainen Pihla Syrjänen Gallup Pihla Syrjänen Marjatta Piirtomaa Isä opetti minut ajamaan autoa, isoisäni opetti ajamaan polkupyörää. muun muassa Gjeilon Prelude Whitacre: Nox Aurumque, Piae Cantiones: Personent Hodie, perinteisiä joululauluja ja kaksi osaa Mozartin c-mollimessusta. Konsertin johtavat Ulf Långbacka ja Sauli Huhtala. Liput (20/10 e) tiedotuskeskus Luckanista, Aurakatu 1 B. kurssikerta käsittelee yhtä elämänaluetta kristillisestä näkökulmasta. Aiheita ovat muun muassa elämän tarkoitus, asenteet, vastuut, ihmissuhteet. Tämä on elämää soveltuukin hyvin Alfa-kurssin jatkoksi tai jokaiselle, joka haluaa kasvaa ihmisenä kristilliseltä pohjalta. Kurssia koskevat tiedustelut ja ilmoittautumiset: pasi.jaakkola@evl.fi, p Mitä olet isältäsi oppinut? Jenni Lehtoranta Seitsenlapsisessa perheessä opin, että on tärkeää auttaa toisia. Isä on myös opettanut, että lähimmäisistä pitää huolehtia. Vuontispirtille hiihtämään Pyhäinpäivänä muistellaan edesmenneitä läheisiä. Useissa seurakunnissa järjestetään tilaisuuksia erityisesti niille, jotka ovat menettäneet rakkaansa edellisen pyhäinpäivän jälkeen eli kuluneen vuoden aikana. Ylösnousemuskappelissa hiljennytään pyhäinpäivänä klo 14 alkaen laulujen ja psalmien äärellä. Tilaisuudessa laulaa Henrikinseurakunnan kirkkokuoro Henrik s Singers. Kuorolla Ylösnousemuskappelissa esittämä ohjelma sisältää musiikkia uudesta hengellisestä musiikista klassikoihin, Petri Laaksosesta ja Webberistä Mozartiin ja Bachiin. Psalmit ja laulut ovat toivon lauluja särkyneille ja kaipaaville. Mukana on myös sooloja. Kuoroa johtaa kanttori Olli-Pekka Laakkonen. Pyhäinpäivän tilaisuus on tarkoitettu kaikille, mutta erityisesti niille, joita suru on koskettanut ja jotka haluavat hiljentyä hetkeksi muistelemaan mennyttä läheistään ystävää tai omaistaan. Tilaisuus kestää vajaan tunnin. Pyhäinpäivän tilaisuuksia la Turun ja Kaarinan seurakunnissa Klo 10 Pyhän Katariinan kirkossa pyhäinpäivän messu, jonka jälkeen kirkkokahvit Nummen seurakuntakodissa. Kirkkobussi messuun lähtee klo 9.15 reittiä: Varissuon kirkko Littoistentie Satakielenkatu Tilhenkatu Littoistentie Jaanintie Kohmon päätepysäkki Kuralankatu Petkeltien päätepysäkki Vanha Hämeentie Kaitsu Nikander Isältä olen oppinut kädentaitoja ja puutöitä. Olemme rakentaneet yhdessä veneitä. Monia pimeiden syyspäivien kanssa kamppailevia lohduttaa ajatus hohtavista hangista. Todella mahtavia hankia ja huikaisevaa kevätaurinkoa on luvassa Henrikinseurakunnan jo perinteeksi muodostuneella hiihtomatkalla Enontekiöön. Seurakunta järjestää reissun luistavien latujen maisemiin Matkat tilausbussilla, majoittuminen kahden hengen huoneissa hotelli Vuotispirtillä sekä täysihoito perillä maksavat 505 euroa. Lähtö ja paluu Henrikinkirkon parkkipaikalta. Matkanjohtajina toimivat tuttuun tapaan Heikki Mäntylä ja Timo Vanhala. Matka järjestetään, mikäli osallistujia on vähintään 40. Bussiin mahtuu enintään 47 matkalaista. Tiedustelut ja ilmoittautumiset seurakuntasihteeri Mariella Walén, puh Pyhäinpäivänä toivon lauluja särkyneille Tammitie Hakapellonkatu Pyhän Katariinan kirkko. Paluu samaa reittiä noin klo 12. klo 15 Pyhäinpäivän hartaus palvelutalo Iso-Heikissä Klo 16 Pyhän Katariinan kirkossa Leevi Madetojan Pyhäinpäivän vesper. Tilaisuudessa luetaan vuoden aikana kuolleiden seurakunnan jäsenten nimet. Heidän muistokseen sytytämme kynttilät. Klo 16 Pallivahan kirkossa pyhäinpäivän iltajumalanpalvelus, jonka jälkeen on lähiomaisensa menettäneiden ilta ja kahvitarjoilu Klo 16 Martinkirkossa Omaisten ilta, jossa luetaan edellisen pyhäinpäivän jälkeen kuolleiden seurakuntalaisten nimet sekä sytytetään muistokynttilät. Kirkkotilaisuuden jälkeen kahvihetki. Klo 17 Mikaelinkirkossa Omaisten ilta, jossa muistetaan vuoden aikana poisnukkuneita Mikaelinseurakuntaan kuuluneita rakkaita, luetaan heidän nimet ja sytytetään muistokynttilät. Klo 18 Henrikinkirkossa musiikkipainotteinen hartaustilaisuus, jossa sytytetään kynttilä vuoden aikana kuolleille Henrikinseurakunnan jäsenille. Kahvihetki ja mahdollisuus keskustella papin kanssa. Klo 18 Paattisten kirkossa pyhäinpäivän iltakirkko Klo 18 Piikkiön kirkossa Pyhäinpäivästä pyhäinpäivään -iltakirkko, jossa luetaan kuluneen vuoden aikana kuolleiden ja siunattujen ihmisten nimet. Klo 18 Tuomiokirkossa pyhäinpäivän iltakirkko, jossa luetaan kuluneen vuoden aikana poisnukkuneiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilä jokaisen muistolle. Juhani Häkli Yleisiä käytöstapoja ja muiden huomioon ottamista. AALLON PITUUKSILLA YLE Turun Radio 94,3 (97,3) MHz Syksyn aikana Seurapuheessa sukelletaan syvemmälle ja luodataan laajemmalta niin ihmiselon vaiheita kuin kulttuurin kulkuja. Seurapuhe torstaisin noin klo Radio Melodia 89,0 (95,7) MHz Toivo2000 seuraa kirkkovuoden kulkua, ottaa näkökulmaa pyhäpäivän teksteihin sekä kertoo kirkolliset uutiset. Marraskuussa puhutaan muun muassa kaksoiskansalaisuudesta sekä luodataan Lähi-Idän rauhanneuvotteluja. Marraskuussa harjoitetaan myös sananselitystä sanoille tuomiokirkko, tuomiorovasti, tuomiokapituli Ohjelmaisäntänä Hannu Huppe Hurme. Toivo2000 sunnuntaisin klo sekä uusintoina keskiviikkoisin ja perjantaisin klo Radio City Turku 105,5 (103,5) MHz Radio City elää miehen elämää seurakuntayhtymän tuottamassa ohjelmasarjassa. Loka-marraskuun vaihteessa käydään läpi kriisiä ja eletään lisäaikaa. Radio Dei Turku 107,3 (99,4) MHz Päivittäiset ohjelmatiedot osoitteessa radiodei.fi > Ohjelmat. Kinoteekki-leffaohjelmaa jatkaa blogi osoitteessa kinoteekki-elokuvakritiikki.blogspot.fi. Virtuaalikirkko.fi Kansallispyhäkön sunnuntaimessut lähetetään suorana internetissä klo 10. Hyvän mielen pestejä, ole hyvä! Suurella sydämellä -verkkosivusto tarjoaa sekä kertakeikkoja että pidempiä hyvän mielen vapaaehtoispestejä. Suurellasydamella.fi palvelussa on tarjolla yli viisikymmentä vapaaehtoispestiä Turussa ja Kaarinassa. Juuri nyt tarvitaan muun muassa: Kulttuurikaveri kehitysvammaiselle. Lähtisitkö kulttuurikaveriksi lievästi kehitysvammaiselle kuusikymppiselle naiselle, joka asuu iäkkään äitinsä kanssa kahdestaan? Nyt ei ole juurikaan mahdollisuuksia harrastaa asioita, joista pitää, ja kulttuurikaveri toisi tervetullutta vaihtelua elämään. Auta. Venäjänkielentaitoinen ystävä kehitysvammaiselle. Etsitään venäjänkielentaitoista vapaaehtoisystävää lievästi kehitysvammaiselle vanhemmalle inkerinsuomalaiselle miehelle. Hän ilahtuisi sellaisesta vapaaehtoisystävästä, joka puhuisi hänelle hänen omaa äidinkieltään. Maahanmuuttajamiesten puutöiden ohjaajaksi. Ruusukorttelin iäkkäille maahanmuuttajille tarkoitetussa kotouttamisryhmässä opiskellaan suomen kieltä muun muassa puutöitä tekemällä. Vapaaehtoista puutöiden ohjaajaa rekrytoi Turun kaupunki. MV Musiikin opiskelijoiden ooppera Mikaelinkirkossa Liisa on nukahtanut puiston penkille vuonna 1986 ja herää 2000-luvun Ihmemaassa. Mitä täällä oikein on tapahtunut? Uusi kotimainen ooppera saa kantaesityksensä Turussa. Unissa kaikki oli selkeämpää saa ensi-iltansa 5. marraskuuta klo 19 Mikaelinkirkossa Puistokadulla. Oopperan on säveltänyt Pauliina Isomäki ja libreton on kirjoittanut Emma Puikkonen, kapellimestarina toimii Marko Autio ja ohjauksesta vastaa Maiju Sallas. Rooleissa nähdään musiikin opiskelijoita. Liisan pitkän unen aikana Tshernobylin ydinvoimala räjähtää, ensimmäiset maahanmuuttajat tulevat Suomeen ja Berliinin muuri sortuu. Onko Jumala jättänyt meidät heitteille? Ovatko EU-virkamiehet höperöitä hatuntekijöitä? Oopperan maailmassa seikkaillaan leipäjonossa, lähiöbaarissa, EUvirkamiesten kokouksessa, suurissa kilpa-ajoissa, päiväkodissa sekä ikuisesti läheistensä vierailua odottavien vanhusten parissa. Ooppera tarjoaa runsaasti pohdittavaa Jumalasta, elämästä ja kärsimyksen ongelmasta. Tapahtumat etenevät vauhdikkaasti huumoria unohtamatta. Lippuja myy Lippupiste, ovelta liput maksavat 25 / 18 e. Ensi-illan jälkeen on vielä kaksi esitystä, ja klo 19. Kesto on 1,5 tuntia. Oopperan toteuttavat Turun AMK:n Taideakatemia, Turun konservatorio, Mikaelinseurakunta ja Turun kamarioopperafestivaali.

16 16 Maarian kirkossa Iltamusiikkia la klo 18 Helena Vuola, sello ja Ulla Vuola, urut Martinkirkossa Martinkirkko 80 vuotta La klo 20 Pyhäinpäivän sielunmessu Giacomo Antonio Perti Kuninkaantien muusikot, barokkiorkesteri ja kuoro Michele Vannelli, maestro concertatore Liput 22/17 e, lippu.fi Mikaelinkirkossa Uuden oopperan ensi-ilta klo 19 Unissa kaikki oli selkeämpää DIAKONIA- RUOKAILUT Halisten sunnuntailounaat Halisten srk-kodissa, Gregorius IX:n tie, ja klo Lounas 1,50 e, lapset 7 12 v. 1 e, alle kouluikäiset ilmaiseksi Runosmäen keskiviikkokeitto Runosmäen srk-kodissa, Munterinkatu 15, ja klo Vapaaehtoinen maksu 1 e, lapset ilmaiseksi Haliskahvila Kardinaalinkatu 3A, kellarikerros Kahvia tarjolla joka ti ja to klo Ruokakassien jako klo 12 Jesari, Jäkärlän puistokatu 20 Ruokakassien jako pe klo Runosmäen nuorisotalo Ruokakello Piiparinpolku 13 Ruokakassien jako to klo 10 Karderoopi, Kaarlentie 2 Keittopäivä ke , , klo Keitto, leipä, levite, maito, kahvi/tee Vapaaehtoinen 1 euron maksu Hannunniitun seurakuntakoti Annan tupa eläkeläisille keskiviikkoisin ja klo 11 keittolounas 5e/ateria Pikkutupa, Kousank.6 ma, ti (EI parittomilla viikoilla) ja ke klo 12, 2 e/ateria. Huom! Monikulttuurista ruokailua ei ole Varissuon kirkossa marraskuussa. Yrjänän seurakuntakoti, Itäinen Pitkäkatu 49 Torstaisin 17.10, ja klo 12; aikuiset 1 e, lapset ilmaiseksi (ruoka, juoma, leipä, kahvi/tee). Järj. Martinseurakunta / Diakoniatyö ELÄKELÄISET Maarian Vireät nuorekkaat eläkeläiset Ke klo 13 Muut esitykset ja klo 19 Sävellys: Pauliina Isomäki Libretto: Emma Puikkonen Kapellimestari: Marko Autio Ohjaus: Maiju Sallas Liput 18/20,50 / 24,50/ 27,50 e lippu.fi Urkutuokio ja urkujen esittely Su klo Tuomiokirkossa juhlakonsertti klo 18: Paavo Heininen 75 vuotta. Paavo Heinisen sävellyksiä: Mikko Raasakka, klarinetti; Petri Komulainen, käyrätorvi; Jan Lehtola, urut tutustuminen Turun Vapaakirkkoon, Tuureporinkatu 10, Kahvit 5 e, ilm mennessä Raunistulan diak. tstoon ti ja to klo , p Ke klo 11 puurojuhlat Maarian pappilassa, Sorolaisenkatu 4. Tarjoilumaksu. Ilm mennessä Raunistulan diak. toimistoon ti ja to klo , p Nuorekkaat eläkeläiset Pääosin vapaaehtoisvoimin toteutettavaa toimintaa, vetäjinä vapaaehtoiset. Ti Tiistaitreffit klo 13 Humanitäärinen avustus- ja katastrofityö, Punaisen Ristin avustustyöntekijä, sairaanhoitaja Marjatta Koho. Lopuksi kahvit, 2 e. Ke Vierailu Helluntaiseurakuntaan klo 15, Puistokatu 6 b Ilm. Anneli Leppäselle, p Pe Miesten lounasporukka klo 12 Kellariravintola, Linnankatu 16 Ti Lounastreffit klo Ruusukortteli, Puistokatu 11 Ti Uskonnot osa ongelmaa vai osa ratkaisua? Piispa Kaarlo Kalliala Järj. Tuomiokirkkoseurakunta Vertaistukiryhmä Selviytyjät on sinulle, joka olet siirtymässä tai vasta siirtynyt työelämästä eläkkeelle. Tavoitteena tukea uuden elämänvaiheen muutoksissa. Avoin ryhmä, johon voi osallistua omien tarpeiden mukaan. Ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin klo osoitteessa Eerikinkatu 3, 2.krs. Asiantuntijavierailuja. Ohjaajina toimivat vertaisohjaajat ja projektityöntekijä. Yhteistyössä Tuomiokirkkoseurakunta ja Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry KOULULAISET Henrikinsrk:n lk. jouluisia makuja -kokkikurssi seur. ke klo Henrikinkirkon alakerrassa (Peltolantie 2): , 4.12., ja Kurssimaksu 5 e maksetaan ensimmäisellä kerralla. Valitettavasti emme pysty huomioimaan kurssilla keliakiaa sairastavia tai kananmunaallergikkoja. Ilm mennessä (7 14-vuotiaat -> kerhot 7 14-vuotiaille) Lisätietoja nuorisotyönohjaaja Lilli Jussila, p , lilli.jussila@evl.fi lk. pikkujoululeiri Kunstenniemessä (sisämajoitus). Leirimaksu 25 e (sis. täyshoidon kuljetuksella ja tapaturmavakuutuksella) maksetaan ennen leiriä kotiin tulevalla laskulla. Ilm mennessä (7 14-vuotiaat ->) Leirit on tarkoitettu ensisijaisesti Henrikinseurakuntaan kuuluville. Jos tarvitset avustusta leirimaksuun, otathan yhteyttä oman seurakuntasi diakoniatyöhön. Henrikinsrk:n osalta johtava diakoni Heli Lindroos p , heli.lindroos@evl.fi Leiriläiselle lähetetään kotiin kirje, jossa ohjeet varustuksista, tiedot lähtö- ja paluuajoista yms. Lisätietoja Lilli Jussila, p , lilli.jussila@evl.fi LAPSET JA NUORET Maarian seurakunnan luontopyhäkoulu to klo Tied. ja ilm. viikon 48 alussa pyhäkoulu- ja perhetyön sihteeri Anne Saarnille, p MYYJÄISET Lähetyksen myyjäiset la klo Seurakuntien toimitalo, Kokoussali, Eerikink. 3, 2. krs. Leivonnaisia, käsitöitä, kortteja, arpoja, kahvia, hernekeittoa ja ohrapuuroa (myös omiin astioihin). Järj. Tuomiokirkkoseurakunnan lähetystyö. Tervetuloa! Diakonia- ja lähetystyön joulumyyjäiset la klo Martin seurakuntatalolla. Myynnissä hernekeittoa, kahvia, leivonnaisia, lanttu- ja porkkanalaatikkoa, käsitöitä ja joulukortteja. Arpajaiset ja kirpputori. Järj. Martinseurakunnan diakoniaja lähetystyö, myyntipöydät seurakunnan eri viiteryhmistä. Joulumyyjäiset la klo Hirvensalon koululla Järj. Partiolippukunta Louhentytöt ja Hirvensalon Martat OLLAAN YHDESSÄ Cafe Mikael Jokainen käynti tekee hyvää Hyrköistentie 26, Pansio. Bussit nro 32, 42 Ma pe klo Lounas 5 e klo Äitien saunailta Ke klo NMKY:n saunatiloissa, Sirkkalankatu 27. Rentoutumista, virkistymistä, yhdessäoloa ja hartaus. Seurakunta tarjoaa kahvin, teen ja mehun, muu tarjoilu nyyttäriperiaatteella. Oma pyyhe mukaan. Tule saunomaan arjen hulina mielestäsi! Lisätiet. perhetyöntekijä Pauliina Elonen, p Veisaten viikonloppuun Pe klo 18 Virsi-ilta Mikaelin srk-kodissa, Puistokatu 13. Tule aloittamaan viikonloppu rentouttavasti laulamalla. Mukavaa yhdessäoloa, pääosassa on virsien laulaminen ja niihin tutustuminen. Illan aikana voidaan jakaa ajatuksia itselle tärkeistä ja tutuista virsistä ja opetella myös vähemmän laulettuja virsiä. Virsiiltoja vetää kanttori Silvia Koski, joka laulattamisen lisäksi kertoo myös virsien taustoista. Tule hoitamaan itseäsi musiikin ja vaikuttavien tekstien kautta. Teetarjoilu. Lämpimästi tervetuloa! Lisätiet. Silvia Koski, p Kasvuryhmä: Tämä on elämää (Alfan jatkokurssi Filippiläiskirjeestä) Kasvuryhmä soveltuu Alfa-kurssin jatkoksi tai jokaiselle, joka haluaa kasvaa ihmisenä kristilliseltä pohjalta. Tiistaisin klo 18 Mikaelin srkkodissa, Puistokatu 13. Tied. ja ilm. pasi.jaakkola@evl.fi, p (5.11. Uusi sydän, Pasi Jaakkola, Uusi tarkoitus, Vesa Siltala, Uusi asenne, Laura Kalaja, Uudet vastuut, Pasi Jaakkola, Uudet ystävyyssuhteet, Vesa Siltala, Uusi varmuus ja turvallisuus, Seppo Niemeläinen. (Jatkuu kolme kertaa 7.1. ) Nojatuolimatkat Su klo , Eerikinkatu 3, juhlasali, 2. krs. Nojatuolimatka Lappiin tunturipappina Lapin luonnossa, kertojana rovasti Terho Hämeenkorva. Järj. Tuomiokirkkoseurakunta Yhteyden messu Su klo 17 aiheena uskollisuus ja uskottomuus, klo 17 anteeksiannon voima, klo 17 vieraileva pastori Jorge Vega ja klo 17 diakoni Kaija Grundellin lähtöjuhla jouluaterialla. Katso Lähetys kutsuu kaffetuokioon, Aninkaistenk. 1, 2. krs. (Seurakuntien toimitalo) Joka toinen ti klo 13 (parilliset viikot). Kokoontumisen aluksi hartaus, jonka jälkeen ohjelmallinen osuus ja kahvit: Hartaus Sari Lehti, Risto Heikkilä kertoo Taivaan tähdistä, Sisar Helvi: hartaus, valmistautuminen jouluun Ranskassa. Domcafén tietovisa joka torstai klo 17 Domcafé. Testaa tietosi tai tule yleisöksi. Aihepiirit maan ja taivaan väliltä. PERHEET Isänpäivänä lounas Henrikissä Henrikinseurakunnan vapaaehtoiset valmistavat lounaan Isänpäivänä Lounaan tuotto käytetään seurakunnan nimikkotoiminnan tukemiseen Suomen Lähetysseuran kautta. Sillä tuetaan kuurojen lasten koulutyötä Kiinan Hunanissa, Anna ja Antti Tenhon työtä Thaimaan luterilaisen kirkon työyhteydessä sekä Seppo ja Mari Paulasaaren työtä Israelissa Shalhevetjahseurakunnassa. Lounas on tarjolla Ruususalissa klo klo Kaikki ovat tervetulleita! Isänpäivän etkot la klo Varissuon kirkko, Kousankatu 6. Kaikki isät, äidit, mummit, papat, kummit ja kaverit tervetulleita! Klo Isä-lapsi sählyä, gospelmix-tanssia naisille ja tytöille, kädentaitoja Klo Konsertti lapsille ja lapsenmielisille Klo 12 Keittolounas ja jäätelöä Hinta 10 e aikuiset ja 5 e lapset, tuotto käytetään lähetystyöhön köyhien maiden auttamiseksi. Ilm mennessä, laura.kalaja@evl.fi Perheiden jouluaskartelu Hannunniitun srk-talolla, Virmuntie 2, su klo 12 14, tervetuloa askartelemaan joulukortteja ja muuta mukavaa lastenohjaajien johdolla. Perheiden pikkujoulu Hannunniitun srk-talolla, Virmuntie 2, la klo 15 17, yhteinen pikkujoulu koko perheelle hauskan tekemisen ja joulupiparien parissa. Järj. Katariinanseurakunta Perheiden ilta to klo 18 Kupittaan srk-koti: "Varpaita nyt vipattaa..." Lauletaan ja liikutaan yhdessä. Mukana menossa myös Henna Heinonen LiikU:sta. Iltapalaa tarjolla. PYHÄINPÄIVÄ Omaisten ilta Mikaelinkirkossa Pyhäinpäivän iltana klo 17 yhteiseen muistamiseen kokoava omaisten ilta. Luetaan kuluneen vuoden aikana poisnukkuneiden mikaelinseurakuntalaisten nimet. Muistokynttilät syttyvät alttarin edessä. RETKET JA MATKAT Jouluinen retki Vakka-Suomeen ke Lähtö Tuomiokirkolta klo 9, aamukahvit Laitilassa, tutustuminen Kaukolan kartanoon, jossa isäntä esittelee talon. Uudessakaupungissa yhteinen ateria Kartanon Karkurissa, Arvassalon tilan juhlavassa kivinavetassa sekä tutustuminen jouluiseen taidetalo Pilvilinnaan. Paluumatka Vehmaan kirkon kautta ja paluu Tuomiokirkolla n. klo 17. Retken hinta 60 e sis. matkat, opastukset, pääsymaksut, kahvit ja aterian. Ilm mennessä Helena Leino, helena.leino@t5.fi tai Anneli Rantalaiho p Järj. Tuomiokirkkoseurakunnan lähetystiimi. RETRIITIT Hiljaisuuden retriitit Tammilehdossa Sateenkaariretriitti Päivimaaria Ollila, Jaana Rantala La klo 9 19 Hiljaisuuden päivä Turun tuomiokirkossa. Miika Ahola, Björn Öhman, Päivi Vuorilehto ym. Hinta 10 e, sis. kevyen lounaan. Ilm. Åbo svenska fs., p Ikonimaalausta ja rukousta. Ekumeeninen retriitti jo vähintään yhden ikonin maalanneille Antti Narmala, Anneli Leppänen Rivien välinen hiljaisuus: kirjoittamisen retriitti Taina Ratia, Päivi Vuorilehto Minä kuuntelen. Adventtiretriitti Hannele Lund, Seppo Riihimäki Varjele meitä, Korkein kädelläs Leena Nieminen, Markku Ahlstrand Nuorten ja nuorten aikuisten retriitti, Miika Ahola, Hannele Lund Hinta tässä 30 e Nyt seisahdun mä seimelles Salme Ahlamo, Anneli Leppänen Retriittien hinta 69 e, op., eläk. ja tyött. 56 e Tied. ja ilm. jos ei toisin mainittu P tai s-posti auli.hynonen-rinne@evl.fi Katso myös RUKOUSTA Ylistystanssipäivä klo Eerikinkatu 3, juhlasali Jumalan ylistäminen tanssilla musiikin, tanssin ja Pyhän Hengen välinen keskustelu tanssijoiden vuorovaikutus. Tanssinopettaja, FBmission ylistystanssija Ilona Martikainen, kristillisen Lähde-tanssikoulun perustaja. Musiikissa FBmission tiimi. Maksu 10 e sis. kahvit väliajalla. Tied. ja ilm Hannele Tenhu, p , hannele14@gmail.com Rukousta liikkuen tiistaisin klo Henrikinkirkko, Ruususali, klo (kirkkosalissa ) Rukoustanssiryhmä perjantaisin Yrjänän srk-koti, Itäinen Pitkäkatu 49, klo Tanssillisia kuvioita ja liikkeitä hengellisiin lauluihin ja virsiin. Tied. molemmista Hannele Tenhu, p SURURYHMÄT Maarian seurakunta Sururyhmä alkaa ke Raunistulan srk-talolla, Murtomaantie 12. Vetäjinä pastori Eetu Myllymäki ja diak. Sonja Lamppu. Ilm mennessä Auli Hynönen- Rinne, p Henrikinseurakunta Sururyhmä alkaa Ilm. ryhmään Laura Yliluomalle tai laura.yliluoma@evl.fi. Ryhmää ohjaavat pastori Anne-Marie Odell ja diakonissa Laura Yliluoma. TAIDEKAPPELI Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli Kappeli soi musiikkia sunnuntaisin klo 13 mm. su Tuukka Vähätalo, piano, su Vaskiyhtye Sigyn Kappeli soi laulamme yhdessä Toivevirsiä su klo 13 Pyhän kosketus a Touch of the Sacred, keskiviikkona klo Tutustuminen Taidekappeliin. Hinta 10 e aikuinen

17 17 Su klo 16 Birgittalaissisarten Musiikkivesper, kolehti kappelille Su klo 17 ja klo 19 Mökit nukkuu lumiset Joululevyn julkistamiskonsertti Esa Ruuttunen, baritoni & sellotrio, liput 20 / 15 e tuntia ennen ovelta Näyttelyt: Oopperalaulaja Jorma Hynnisen maalauksia saakka. Avoinna ti pe klo 11 15, to , la su TAPAHTUMAT Hip hop -gospelbändi Pastorit esiintyy ti klo Henrikinkirkolla, Peltolantie 2. Kolmihenkinen yhtye räppää sekä suomeksi että englanniksi. He saivat vuoden 2011 gospelin SM-kisoissa pronssia. Keikka on ilmainen. Tervetuloa! Kristittynä miehenä nykyajassa Mitä kristinusko tarkoittaa nykymiehelle arjessa ja juhlassa? Mitä usko antaa? Miten se rajoittaa? Ma klo 18 seurakuntayhtymän toimitalon juhlasalissa, Eerikinkatu 3. Eri kirkkokuntien edustajat kertovat miten usko on vaikuttanut omaan elämään. Puheenvuoron käyttävät Seppo Eirola, Ville Löfgren ja Markku Vähätalo. Musiikkia sekä arpajaiset. Tilaisuuden juontaa Ilpo Siro. Ohjelman hinta on 10 e, sis. kahvitarjoilun. Tuotto menee Pyhän Henrikin ekumeenisen taidekappelin hyväksi. Järj. kappelin Ladyt. Inkerin kirkon pastori Aleksei Uimonen vierailee Turussa Hän osallistuu Henrikinkirkon tapahtumaan la klo 10 alkaen, Peltolantie 2. Uimonen tuo terveiset Inkerin kirkosta ja pitää kaksi raamattuopetusta aiheesta kristillinen kilvoitus. Tilaisuudessa keittolounas. Maarian seurakunnassa hän saarnaa su klo 11 Pallivahan kirkossa, Paltankatu 2. Hän osallistuu lisäksi kirkkokahvien jälkeiseen päivätilaisuuteen. Isänpäivälounas su klo Seurakuntien toimitalo, juhlasali: Eerikink. 3, 2. krs. Aik. 15 e, 3 12 v. 10 e, alle 3 v. ilmaiseksi. Ilm. puhelimitse mennessä Pia Taponen, p Tuotto lähetystyölle, järj. Turun Hannat ja Tuomiokirkkoseurakunta. Tervetuloa yksin, kaksin, ystävien tai koko perheen kanssa. Hiljaisuuden päivä Tuomiokirkossa klo Osallistumismaksu 10 e. Ilmoittautumisaika päättynyt, osallistumismahdollisuutta voi kysellä Tove Peltoniemeltä, p Ekumeeninen piiri to klo 18 kokoussali, Eerikinkatu 3, 2.krs., arkkipiispan teologisen erityisavustajan, teol.toht. Mika K.T Pajusen alustus Mitä on ekumenia? VAMMAISTYÖ Ke klo Seurakuntapiiri diakoniakeskuksessa, Puutarhakatu 22. Kahvit juodaan Vilkussa Kehitysvammaistyö: Musiikki- kerho ma , ja klo Henrikin kirkon Ruususalissa, Peltolantie 2. Kerhossa on mukana yleisavustajia. Tunteiden tupa keskusteluryhmä aikuisten kehitysvammaisten vanhemmille ti , ja klo Diakoniakeskuksessa, Puutarhakatu 22. Ennakkotietoa joulunajan tapahtumista: Vammaistyön yhteinen joulujuhla la klo Henrikin kirkolla, Peltolant. 2. Tarjoilun vuoksi sitovat ilm. pe mennessä Helvi Lähteenmäelle, p tai Tarja Muuriselle p Ilmoitathan erityisruokavaliosi. Kehitysvammaistyön joulukirkko ma klo 9.30 Henrikinkirkolla. Turun ja Kaarinan seurakuntien kehitysvammaistyö täyttää 50 vuotta ensi vuonna Tulossa keväällä mm. 50 v kutsuleiri Sinapissa (Haetaan siis vuonna -64 syntyneitä leiriläisiä). Lisäksi olemme kiinnostuneita seurakuntien kehitysvammaistyöstä kertovista valokuvista ja tarinoista kultaiselta 60 -luvulta. Voisimme jakaa niitä tarinapiirissä, josta ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoja: vammaistyön diakoniatyöntekijä Tarja Muurinen, p tai tarja.muurinen@evl.fi YKSINELÄVÄT Ma klo Eerikinkatu 3, Sinkkuilta, "Kuunteleva sydän", retriittipappi Päivi Vuorilehto. Mukana uusi yhteiskunnallisen työn diakoni Hanna Vahtola. La klo 18 Aurelia, Aurakatu 18, Kulttuurikahvila Pe klo 16 Taidemuseokäynti, ilmainen sisäänpääsy La klo 17 Mikonmökki, Puutarhakatu 24, elokuvailta Su klo 18 Tuomiokirkko, Yksinelävien messu Ma klo Eerikinkatu 3, Moniryhmäilta, Petri: stressinhallinta, Lars: ajankohtaista, Unelma: kolmen arvoitus Ma klo Eerikinkatu 3, Sinkkuilta, "Sokeripalashow", Petri Laitinen ja Pasi Salminen Ma klo Eerikinkatu 3, Moniryhmäilta, Mikko: Grönlantia matkaillen, Tuula ja Unelma: joulukorttiaskartelu, Porinaryhmä La klo 18 Aurelia, Aurakatu 18, Kulttuurikahvila >Tukea elämän eri tilanteisiin > Yksineläville PALVELEVA PUHELIN JA NETTi puh evl.fi/palvelevanetti HENRIKINKIRKKO, Peltolantie 2 Säännöllinen viikkotoiminta: Ma klo 9.30 Perhekerho Ma klo 17 Miesten Raamattupiiri Ma klo 19 Henkari Henrikin aikuisten Raamattupiiri ( henkari.fi) Ti klo 12 Kolmen vartin kuoro Ti klo 13 Päivähartaus Ti klo 13 Lähetyspiiri Ti klo 13 Merimieskirkkopiiri Ti klo Rukoustanssiryhmä Ke klo 14 Henrikin lukupiiri (paritt. vkot) Ke klo Henrikin Lapsikuoro Ke klo 18 Henrik Singer s To klo 13 Torstaipiiri Jumalanpalvelukset: La klo 10 Sanajumalanpalvelus, Huoponen, Paaso. Kirkkokahvi. La klo 18 Pyhäinpäivän iltakirkko, Jokinen, Paaso, ks. lisää s. 15 Su klo 10 Messu, Pätsi, Moilanen. Kirkkokahvi. Ti klo 18 Nuorten messu, Miettinen, Mäenpää, Nuorten bändi. Su klo 10 Messu, Huoponen, Laakkonen. Kirkkokahvi. Su klo 15 Maailmojen messu, Jokinen Su klo 10 Messu, Miettinen, Laakkonen. Toiminnallinen pyhäkoulu lähes koko messun ajan. Su klo 10 Messu, Mäntylä, Paaso. Kirkkokahvi. Muu toiminta Henrikinkirkolla: Su klo Isäinpäivälounas. Aikuiset 15 e, lapset 5 e, alle 4 v ilmaiseksi. Su klo 16 Virsiakatemia jatkuu, vieraana Niilo Rauhala, Laakkonen To klo 19 Rukousilta Rukouslauluja klo alk. Rukoustyöryhmä, Huoponen La klo Kuulumisia Inkeristä. Inkerin kirkon pappi Aleksei Uimonen, Miettinen, raamattuopetusta, keittolounas. Su klo 16 Laulun ja Sanan hetki, Jarvansalo, Jokinen Su klo 18 Sohva, Laitinen, Pätsi To klo 18 Lyhtyjuhla Henrikinkirkon pihalla, mukaan iloinen mieli ja taskulamppu! Nuorten viikkotoiminta Henrikinkirkolla: Ma Bändiharjoitukset klo Ti Piikki (avoimet ovet) klo Ke Raamis klo Nuorten viikkotoiminta Kupittaan alasalissa, Syreenikuja 1 To Peli-ilta klo LAUSTEEN SRK-KOTI, Maistraatinkatu 1 Säännöllinen viikkotoiminta: Ke klo 13 Keskiviikkokerho (paritt. vkot) Ke klo Raamattupiiri To klo 10 Perhekerho KOIVULAN SRK-KOTI, Sävelkuja 3 Säännöllinen viikkotoiminta: Ma klo 13 Seniorikahvila Ma klo 17 Raamattupiiri Saviruukut Ti klo 10 Vauvakahvila, vertaistukiryhmä ekavauvojen perheille Pe klo 9.30 Perhekerho KARDEROOPI, Kaarlentie 2 (ent. Ispoisten srk-koti) Säännöllinen viikkotoiminta: To klo 13 Eläkeläisten kerho LEHMUSVALKAMA, Karviaiskatu 7 Ke klo 13 Hartaus, Odell Ke klo 13 Hartaus, Pätsi Huom! Kaupungin ja srk:n järjestämä omaishoitajien ryhmä kerran kuussa Lehmusvalkamassa, tied. Laura Yliluoma, p Laura Yliluoma, p KAARINAN KIRKKO, Voudinkatu 2 Torstaisin klo 9.30 Perhekerho ja klo Cantilena-kuoro, Rautakoski To , ja klo 18 Miesten piiri Perjantaisin klo 13 Raamattupiiri, Pesonen Pe ja Rukouksen sillalla, Ostela La klo 17 Pyhäinpäivän ilta, Auer, Rautakoski. ks. s. 15. Su klo 10 Messu ja 70- vuotiaiden kirkkopyhä, Kuoppala, Ostela av., Peltonen, Kaarinan kirkkokuoro, kakkukahvit klo 14 Veisukirkko klo 18 Musiikkia hämärtyvään iltaan, Sanna-Maija Rautakoski Tiistaisin klo 9 Äiti Teresan peittopiiri Keskiviikkoisin klo 16 Kaarinan kirkkokuoro, Peltonen Ke klo 18 Syksyn pimetessä -iltakirkko, Kesti Su klo 10 Messu, Kesti, Vahtola av., Peltonen, Isänpäivän kahvit Ma ja klo 13 Diakoniapiiri valmistaa kierrätysmateriaaleista tuotteita Ke klo 13 Eläkeläisten opintopiiri, Heino Su klo 10 Messu, Auer, Heino av., Rautakoski, piparikahvit klo 17 Veisukirkko ja teejatkot Ke klo 18 Syksyn pimetessä -iltakirkko, Heino To klo 13 Hovirinnan lähetyspiiri Pe klo 18 Silta-ilta, Ostela Su klo 10 Messu ja Sanasaattajien lähetyspyhä, Pesonen, Timo Reuhkala (saarna), Rautakoski. Lähetyslounaalla Sanansaattajien kansainv. kumppanuustoiminnan johtaja Reuhkala kertoo Lähi-idän alueella tehtävästä erikielisestä radio- ja televisiotyöstä, SAT7:stä. klo 16 Parisuhdeilta, Jaana Engström Ke klo 18 Lauletaan yhdessä uusia joululauluja KUUSISTON KIRKKO, Linnanrauniontie 157 La klo 12 Pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus, Vahtola, Peltonen Su klo 12 Messu, Auer, Peltonen POIKLUOMAN SRK-TALO, Poikluomantie 9 Torstaisin klo 9 Äiti Teresan peittopiiri Su ja klo 18 Sanan ja laulun ilta, Kari Ylinen Ma klo 18 Naisten piiri, Auer Tiistaisin klo 9.30 Perhekerho To ja klo 18 Raamattupiiri, Heino Ma klo 18 Päihdeongelmaisten läheisryhmä, Aarnivala Ke klo 18 Perheilta yhden vanhemman perheille, Engström, Aarnivala LITTOISTEN SRK-TALO, Kampakuja 1 Torstaisin klo 9.30 Perhekerho La klo Jouluaskartelua koko perheelle, glögija piparitarjoilu HARTAUDET JA PIIRIT Ti klo 13 Ehtoollishartaus, (huom. aika), Kuovinkadun toimintakeskus To klo 12 Littoisten lähetyspiiri, Värttinä klo 13 Isänpäivähartaus, Värttinä Ti klo Hartaus, Hovirinnan palvelukeskus To klo Kuusiston lähetyspiiri Hilkka Urholla, Kaidekatu 10 Pe klo 13 Nepal-kummilapsipiiri, Onnikka, Kuskinkatu 1 Ti klo 13 Hartaus, Onnikka Ti klo 13 Hartaus, Onnikka PYHÄN KATARIINAN KIRKKO, Kirkkotie 46 La klo 10 Pyhäinpäivän messu, Paatere, Viirros, Lautjärvi, Kastellin Laulu, joht. Markku Lautjärvi, kirkkokahvit Nummen srk-kodissa, ks. lisää s. 15 La klo 16 Pyhäinpäivän vesper, Toljamo, Vesti (av), Lautjärvi, Pyhän Katariinan kuoro. Su klo 10 Messu, Hirvonen, Forsström-Roivanen, Lautjärvi Su klo 10 Messu, Markkula, Toljamo, Hartikainen Su klo 10 Messu, Toljamo, Hirvonen, Lautjärvi, eläkkeelle siirtyvän kirkkoherra Martti Hirvosen lähtösaarna. Su klo 10 Messu, Forsström- Roivanen, Vesti, Lautjärvi Su klo 18 Katariinamessu, Markkula, Hartikainen, Pyhän Katariinan kuoro, joht. Markku Lautjärvi VARISSUON KIRKKO, Kousankatu 6 Maanantaisin klo 8.30 Rukouspiiri: 4.11., , , Joka toinen ti klo 13 Varttuneen väen kerho: 5.11., Torstaisin klo 16 Isoskoulutus: , 7.11., , Joka toinen to klo 18 Raamattupiiri (tied. Timo Rantanen, p tai timo.rantanen@abo.fi): , Perjantaisin klo 9.30 Perhekerho: 1.11., 8.11., , La klo 13 Turun seudun Inkeri-seuran Pyhäinpäivän tilaisuus (kunniakäynti klo 12 inkeriläisten muistomerkillä), Hirvonen Su klo 12 Sanajumalanpalvelus, Forsström-Roivanen, Hartikainen Su klo 17 Yhteyden messu, Vesti, iltapala Su klo 12 Messu, Markkula, Toljamo, Hartikainen Ti klo 13 Raamatun äärellä Voittosaatossa kulkijat Suomen uskonpuhdistaja, Sirkka-Liisa Vappula Su klo 12 Messu, Toljamo, Hirvonen, Lautjärvi, eläkkeelle siirtyvän kirkkoherra Martti Hirvosen lähtösaarna, klo tervehdysten vastaanotto ja kahvitarjoilu, klo 14 läksiäiskonsertti Su klo 17 Yhteyden messu, Markkula, aiheena Anteeksiannon voima Ma klo 14 Hanna-ryhmä Muutos on mahdollista Ma klo 19 Siionin virsiseurat, kahvit klo alk. La klo 16 Perheraamis Su klo 12 Messu, Forsström- Roivanen, Vesti, Hartikainen Ti klo 13 Raamatun äärellä Voittosaatossa kulkijat Lähetyksen mies, Martti Rautanen ; Sirkka-Liisa Vappula To klo 15 Yhteisvastuuaktiivien tapaaminen NUMMEN SRK-KOTI, Papinkatu 2 Tiistaisin klo 10 Perhekerho (Pun.tupa): 5.11., , , Joka toinen ti klo 13 Varttuneen väen piiri: , Ti klo Lähetyspiiri HANNUNNIITUN SRK-TALO, Virmuntie 2 Torstaisin klo 9.30 Perhekerho: , 7.11., , Ke klo 11 Annan tupa Su klo Perheiden jouluaskartelu Su klo 17 Sana ja sävel -yhteislauluhetki Ke klo 11 Annan tupa La klo 15 Perheiden pikkujoulu Su klo 12 Messu, Paatere, Lautjärvi, omaishoitajien kirkkopyhä, keittolounas HURTTIVUOREN SRK-KOTI, Punatulkunkatu 1 Joka toinen to klo 13 Varttuneen väen piiri: , JAANIN SRK-TALO, Karjakuja 75 Joka toinen ma klo 14 Sirpan kerho (Sokkelo, Jaanintie 36): 4.11., PETKELTIE 5 KERHOHUONE Joka toinen ma klo 12 Raamattupiiri: 4.11., DIAKONIA: Diak.työntekijöiden ajanv. ti ja pe klo , p Varissuon kirkon diak.tstolla, Kousank. 6. Avustuspyynnöt ja kyselyt näinä aikoina toimistolle. Joulukuun avustuspyynnöt marraskuun aikana. ELÄKELÄISET Nummen srk-koti Ti klo 13 Varttuneen väen piiri: , Hannunniitun srk-koti Ke ja klo 11 Keittolounas ja 5 e/ateria, Annan tupa Hurttivuoren srk-koti To klo 13 Varttuneen väen piiri:

18 , Jaanin srk-talo Ma klo 14 Sirpan käsityö ja rupattelukerho (Sokkelo, Jaanintie 36): 4.11., Hyvinvointia tasapainoliikunnasta! Hannuniitun srk-kodilla, Virmuntie 2: ma klo 10 (aloittelijat), klo 11 (jatkoryhmä) Varissuolla Kousankuja 5 B, Annikanpolun puolelta sisään pe klo 13, mukaan joustava vaatetus ja sisätossut! Eläkeläisten käsityö- ja ompelukerho pe klo 10 Varissuon kirkon pikkutuvassa, Kousankatu 6. Yhteistyössä Turun kaupungin ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut. VERTAISET/TAPAHTUMAT La 2.11 la kirkon jälk. klo 16 vesperin alkuun asti kahvia, keskustelu- ja hiljentymismahdollisuus Nummen srk-kodilla. Kahvilan vapaaeht. tuotto Ghanan Kuurojen lasten Armon päiväkodin ja koulun hyväksi. Omaishoitajille ja heidän hoidettavilleen kirkkopyhä, keittolounas Hannuniitussa su klo 12. Yhteisvastuu-aktiiveille Kiitos 2013 työstä ja vuoteen 2014 suuntaava tapaaminen, tervetuloa kaikki, uudet ja konkarit! Varissuon kirkossa to klo 15. suon kirkossa to klo 15. MAARIAN KIRKKO, Maunu Tavastin katu 2 La klo 10 Messu, Laaksonen, Rainio Su klo 10 Messu, Laaksonen, Niemi, av. Kokkola Ke klo 18 Seurakuntakoulu, luentosarja uskontunnustuksesta: Pyhän Hengen olemus, työ ja vaikutus Su klo 10 Messu, Kokkola, Haikka, av. Myllymäki Ke klo 18 Seurakuntakoulu: Kristillisen seurakunnan merkitys To klo 18 Virsiseurat Su klo 10 Messu, Laaksonen, Rainio Ke klo 18 Seurakuntakoulu: Iankaikkisen elämän osallisuus La klo 18 Iltamusiikki Helena Vuola, sello ja Ulla Vuola, urut Su klo 10 Messu, Myllymäki, Niemi, av. Rinne PALLIVAHAN KIRKKO, Paltankatu 2 To klo 17 Legopyhäkoulu La 2.11.klo 16 Pyhäinpäivän iltajumalanpalvelus, Rinne, Niemi, puhe Laurén. Lähiomaisensa menettäneiden ilta, kahvitarjoilu. Su 3.11.klo 11 Messu, Laurén, Haikka, eht. av. Vuokko Oksa, Kirkonmäki: Pilpola To klo 17 Legopyhäkoulu Su klo 11 Sanajumalanpalvelus, Orenius, Vuola, Maarian lapsi- ja nuorisokuoro Visertävä puu, Kirkonmäki: Lindberg, tekstinlukija Aulis Venäläinen To klo 13 Kanttorin laulajaiset To klo 17 Legopyhäkoulu Su klo 11 Messu, lähetyspyhä, Sirén, Aleksei Uimonen, Vuola, av. Pertti Pussinen To klo 17 Legopyhäkoulu Su klo 11 Messu, Loukiala, Vuola, av. Pirjo Lepistö, Kirkonmäki: Mäkelä Su klo 17 Johannesmessu MAARIAN PAPPILA, Sorolaisenkatu 4 Tiistaisin klo 10 Juttutupa Joka toinen vko to klo 18 vuorotellen nuorten aikuisten Lataamo-ilta ja raamisnyyttärit. Lataamo pappilassa (7.11.), raamisnyyttärit kodeissa (21.11., tieto paikasta: p ). HALISTEN SRK-KOTI, Gregorius IX:n tie 8 Keskiviikkoisin (paritt. vkot) klo 18 Raamattu- ja rukousryhmä, tutkimme Markuksen evankeliumia. Ke klo Kaakaopyhäkoulu HEPOKULLAN SRK-TALO, Varkkavuorenkatu 23 Maanantaisin (paritt. vkot) klo 13 Muisteluryhmä Maanantaisin klo 18 Raamattupiiri Tiistaisin klo Tuolijumppa Torstaisin (parill.vkot) klo 13 Lähetyspiiri To klo 13 Päiväpiiri Kultatupa To klo 18 Raamattuilta Su klo 15 Sanan ja laulun iltapäivähetki, lauletaan Siionin kannelta, Laurèn, Helena Koilisranta Su klo 13 Viikkomessu, Laaksonen, Vuola Ke klo 18 Japaninlähetyspiiri To klo 13 Kanttorin laulajaiset To klo 18 Raamattuilta KOTIMÄEN SRK-TALO, Arkeologinkatu 1, Jäkärlä Tiistaisin (paritt. vkot) klo 13 Kädentaitoja, klo 14 Tasapainoilua Tiistaisin (parill.vkot) klo 14 Tuolijumppa Keskiviikkoisin (parill. vkot) klo 13 Muistijumppa Keskiviikkoisin (paritt. vkot) klo 13 Päiväpiiri RAUNISTULAN SRK-TALO, Murtomaantie 12 Maanantaisin (parill. vkot) klo 13 Selvä suunta -eläkkeelle jäävien ryhmä Tiistaisin (paritt. vkot) klo 13 Eläkeläisten päiväpiiri Ke klo 18 Japanin-lähetyspiiri La klo 15 Raamattuluento, israel. raamatuntutkija Daniel Brecher, ks. lisää s. 19 Pe klo 8 Muotinäytös/ myyjäiset, järj. partioäidit RUNOSMÄEN SRK-KOTI, Munterinkatu 15 Maanantaisin klo ja torstaisin klo (hartaus klo 11.30) Ystäväntupa Maanantaisin (parill. vkot) klo 17 Raamattupiiri Keskiviikkoisin (parill.vkot) klo 12 Lähetyspiiri Ma klo Omaishoitajat Ma klo 18 Pyhäkoulu YLI-MAARIAN SRK-TALO, Mittumaarintie 73 Su 3.11.klo 13 Viikkomessu, Loukiala, Rainio PERHEKERHOT Maarian pappilan talli ma klo 9 11 Hepokullan srk-talo ti klo Yli-Maarian srk-talo ke klo , to klo Pallivahan srk-keskus to klo Halisten srk-koti pe klo Kotimäen srk-talo pe klo VAUVAKERHO Taskulan srk-koti, Mullintie 16, ti klo MARTINKIRKKO, Huovinkatu 1 La klo 10 Pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus, Kuusela, Hildén. La klo 16 Omaisten ilta, Norvasuo, Mustonen, Takkula, Satomaa, Martinkirkon kuoro, ks. lisää s. 15 Su klo 10 Messu, Hägglund, saarna Arto Kaarma, Satomaa, Takkula Ti klo 13 Martinkirkon 80-vuotisvalokuvanäyttely avautuu Ke klo 18 Arki-illan ehtoollinen, pappi tavattavissa klo 16 alkaen, Riihimäki, Salakari To klo vuotisvalokuvanäyttely Pe klo vuotisvalokuvanäyttely Su klo 10 Messu, Riihimäki, Hildén, Takkula, Salakari; ei pyhäkoulua. Ma klo vuotisvalokuvanäyttely Ti klo vuotisvalokuvanäyttely Ke klo 18 Arki-illan ehtoollinen, pappi tavatt. klo 16 alk., Hildén, Salakari To klo vuotisvalokuvanäyttely Pe klo vuotisvalokuvanäyttely Su klo 10 Messu, Mustonen, saarna Jarmo Mäki-Mikola, Satomaa, Salakari Ke klo 18 Arki-illan ehtoollinen, pappi tavatt. klo 16 alk., Riihimäki, Takkula Su klo 10 Messu, Hägglund, Riihimäki, Satomaa, Salakari Ke klo 18 Arki-illan ehtoollinen, pappi tavatt. klo 16 alk., Kuusela, Takkula To Martti klo 18 Lasten laulukirkko KAKSKERRAN KIRKKO, Kakskerran kirkkotie 110 La klo 12 Pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus, Hildén, Satomaa HIRVENSALON SRK-KESKUS, Honkaistentie 85 Su klo 17 Missiomessu, Kuusela Ke klo 13 Eläkeläiskerho, keittolounas, diakoniatyö To klo 18 Rukouspysäkki, Hirvensalon kirkon kerhotilat Su klo 17 Ankkuripaikka, Kuusela. Teemana "Miksi hylkääminen traumatisoi?" Tor Spiik. Ajatusten vaihtoa alustuksen pohjalta iltakahvilla. Mahdollisuus kahdenkesk. rukoukseen ja sielunhoitoon. Ke klo 13 Eläkeläiskerho, kerhokahvila HENNALAN SRK-KOTI, Hennalantie 10, Satavan saari Ke , klo Hennalan piiri MARTIN SRK-TALO, Temppelikatu 1 (Huom. vielä osittain remontissa) Ti klo Lähetyksen ompeluseurat nuorisotoimiston pikkukeittiössä Su klo Kirkkokahvit, Hetki lähetykselle. Kirkossa, jos srk-talon keittiö ei vielä valmis. Jarmo Mäki-Mikola Lähetysyhdistys Kylväjästä. Ti klo Lähetyksen ompeluseurat nuorisotoimiston pikkukeittiössä Ke klo 13 Eläkeläisten kerhokahvila alakerrassa Ma klo 18 Kylväjäpiiri UITTAMON SRK-KOTI, Rusthollinrinne 1 Su klo 15 Pyhäpäivän messu ja kirkkokahvit, LM, KT Su klo 16 Tuulihaukkojen isänpäiväkonsertti, Mustonen Ke klo 13 Eläkeläiskerho, keittolounas, diakoniatyö, Hirvilahti Ke klo 13 Eläkeläiskerho, kerhokahvila. YRJÄNÄN SRK-KOTI, Itäinen Pitkäkatu 49 Pe klo 17 Rukoustanssi Pe klo 18 Lähetyksen puuhapiiri Ma klo 18 SRO:n iltatilaisuus "Hyviä uutisia huolestuneille". Nordman, Ylitalo, Kaarma, Norvasuo Ke klo 13 Eläkeikäisten teemakerho, Mustonen (Martin srk-talo remontissa) Pe klo 17 Rukoustanssi Ke klo 13 Eläkeläiskerho, keittolounas, diakoniatyö Pe klo 17 Rukoustanssi Pe klo 18 Lähetyksen puuhapiiri Pe klo 17 Rukoustanssi La klo 18 Israel-työ ry:n kokous Ke klo 13 Kanttorinkahvila MYLLYMÄENTIE 22 Ke , klo 14 Lähetyspiiri MARTIN SEURAKUNNAN PERHEKERHOT Ma Vauvakahvilassa, Merimiehenkatu 7, maalausta klo Ke Muskareissa Hirvensalon srk-keskuksessa valokuvaus To Hirvensalon srk-keskuksen pk, valokuvaus Pe Uittamon srk-kodin pk, valokuvaus Su Ei pyhäkoulua! Pyhäkoulu muuten su messun aikaan Martinkirkon tornikappelissa klo 10. Ma Vauvakahvila klo , valokuvaus Ti Hennalan srk-kodin pk, valokuvaus To Hirvensalon srkkeskuksen pk, Minimessu, HPE PYHÄN HENRIKIN EKUMEENINEN TAIDEKAPPELI, Seiskarinkatu 35 Taidekappelin hartaus to: klo 18 Kuusela, Satomaa klo 18 Mustonen, Salakari klo 18 Hildén, Takkula klo 18 Riihimäki, Takkula MIKAELINKIRKKO, Puistokatu 16 Avoinna ma-pe klo La klo 10 Pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus, Seivästö, Paakkanen, M. Hakanpää, Koski la klo 17 Omaisten ilta, K. Hakanpää, Hanttu, Koski, M. Hakanpää Su klo 10 Messu, Jaakkola, evank. Pekka Maaranen (Parikanniemen orpokotisäätiö), M. Hakanpää, Koski. Kahvit ja seurat Mikaelin srk-kodissa su klo 17 Mikaelmessu, Matti Vuolanne Ti klo 19 Ooppera, Unissa kaikki oli selkeämpää, Turun Taideakatemia Ke klo 18 Iltamessu, K. ja M. Hakanpää Pe klo 19 Ooppera, Unissa kaikki oli selkeämpää, Turun Taideakatemia La klo 19 Ooppera, Unissa kaikki oli selkeämpää, Turun Taideakatemia Su klo 10 Messu, Hanttu, Friman, M. Hakanpää, Koski, tekstinluku Raili Pajula. Kirkkokahvit merimieskirkkotyön hyväksi. Kimppabussi: klo 9.00 Kans.palv.talo-Vakka-Suomentie- Kustavintie-Talinkorventie- Suikkilantie- klo 9.20-Artukaistentie-Hyrköistentie-Pernontie - klo 9.35-Messukentäntie-Vienola- Suikkilantie-Pansiontie-Kanslerintie klo 9.40 Iso-Heikkilän ymp.-nuutinkatu- klo 9.45 Mikaelinkirkko. Kyytiin kaikilta pysäkeiltä. Paluu samaa reittiä klo su klo 12 Urkutuokio ja urkujen esittely Ke klo 18 Iltamessu, Friman, M. Hakanpää Su klo 10 Messu, Paakkanen, nimikkolähetti Kari Tynkkynen, Koski, Kuorikoski, Mikaelinkirkon kuoro, tekstinluku Seija Hemling su klo 17 Mikaelmessu, Aboa Gospel -kuoro Ke klo 18 Iltamessu, Sankamo, M. Hakanpää To klo 18 Muskarikirkko, Sankamo, M. Hakanpää Su klo 10 Messu, K. Hakanpää, Seivästö, M. Hakanpää, Kuorikoski, tekstinluku Marjatta Kuusela. Kirkkokahvit su klo 18 Marraskuun tuomasmessu Ke klo 18 Iltamessu, Paakkanen, Hakanpää MIKAELIN SRK-KOTI, Puistokatu 13 Pe la Raamattuviikonloppu Elämä ja evankeliumi, opettajina Leif Nummela ja Vesa Ollilainen (Kansanlähetys) Su klo Parikanniemen orpokotisäätiön seurat ja kahvit, Pekka Maaranen, Matti Kostamo, Johannes Pelkonen, Jaakkola Pe klo 18 Virsi-ilta, Koski La klo 14 Karmel-tilaisuus, Sankamo Su klo Kirkkolounas Ma klo Naisia Kaivolla -ilta (Yhteistyössä KRS) To klo 18 Rippikoulujen yhteinen vanhempainilta Kohtaamispaikka su klo 17 (10.11., ) Mikaelin Raamattukoulu ti klo (5.11., , , ) Wanhan ajan ompelupiiri (klubi) ma klo Lähetyspiiri (klubi) ti klo Aamurukous (klubi) ke klo 8 Eläkeläiskerho (srk-sali) ke klo Vauvakerho (srk-sali) ke klo Pienpiiri (klubi) ke klo 19 Hepreapiiri to klo 10, tied. Ritva Lunden, p Merimieskirkkopiiri (klubi) to klo , tied, p Mikaelin omaishoitajat (klubi) ke klo (13.11.), tied. p Diak.työntekijöiden ajanv. (Keskusta, Puistokatu 13 B 2. krs) to klo , p MIKONMÖKKI, Puutarhakatu 24: Aikuisille: Syvällisemmin Raamattuun ti klo , tied. p Lapsille ja nuorille: Askartelukerho alakouluikäisille ma klo Perhekerho pe klo Leffailta nuorille to klo 18 Nuortenilta pe klo (ei ja ) Missio Mikonmökki -lähetyspiiri joka toinen to klo 18 Muualla: Mopokerho Pansion moottorihallissa: to klo Lisät.: Facebook-ryhmä Turun GG SUIKKILAN SRK-KOTI, Konstanzankatu 1 Su klo 12 Messu, Paakkanen, Koski Pienpiirit ma klo 19 Erkki Aihela ja to klo 19 Eija Pursimaa Perhekerho ti klo Eläkeläiskerho to klo PAAKARLAN SRK-KOTI, Laivateollisuudenk. 28 Su klo 14 Lähiökirkko, Eht., Jaakkola Toivon torstai elämän leipää ja ruokakasseja to klo 18 ( ja ) Kohtaamispaikka tai rukousilta to klo 18 (paritt. vkot) Lähetyspiiri ke klo Puuhakerho alakouluikäisille ke klo Naisten piiri joka kk:n toinen ke klo 19 Tuolijumppa ja eläkeläiskerho to klo (vapaaeht. kahviraha 2 e) Pilates pe klo 9 10 Perhekerho pe klo (kerran kk:ssa, ) Diak.työntekijöiden ajanv. (laivateollisuudenk. 28) ma klo , p HÄRKÄMÄEN SRK-KOTI, Säkäkuja 1 Perhekerho to klo Raamattupiiri to klo 19 PALVELUTALO ISO-HEIKKI La klo 15 Pyhäinpäivän hartaus, Friman Eläkeläishartaus ma klo (11.11., ) MUUTA OHJELMAA Saunaillat Miesten saunailta ma klo Turun merimieskirkolla, Suikkilantie 2 Äitien saunailta ke klo NMKY:n saunalla, Sirkkalankatu 27 Yleisöluistelu HK Areenalla Ei mailoja, maksuton. La klo (2.11., 9.11., ) Kuorot Mikaelinkirkon kuoro ke klo Mikaelin srk-kodissa Aboa Gospel ke klo Mikaelin srk-kodissa Nuorten musaryhmä soittajille ja laulajille to klo Mikonmökin pianohuoneessa, Puutarhakatu 24 (Tied. kanttori Silvia Koski, p , silvia.koski@evl.fi)

19 PAATTISTEN KIRKKO, Paattistentie 847 La klo 18 Pyhäinpäivän iltakirkko ja poisnukkuneiden muistaminen, Järvensivu Su klo 10 Messu ja kirkkokahvit, Järvensivu Su klo 10 Sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit, Heikkinen Su klo 10 Messu, kirkkokahvit ja lauluhetki, Järvensivu. Saarna Lehtonen Su klo 10 Sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit, Järvensivu PAATTISTEN SRK-TALO, Paattistentie 857 Maanantaisin klo 9 Avoin kerho Keskiviikkoisin klo 16 ja 17 Muskarit Ti klo 18 Käsityökahvila Ti klo 18 Naistenilta To klo 18 Raamatullisia ruokia -kokki-ilta. Ilm menn., p PAATTISTEN PAPPILA, Paattistentie 859 Ke , klo 12 Lähetyspiiri To , , klo 17 Isoskoulutus, klo 18 Nuortenilta Ti klo 15 Diakonia- ja vapaaehtoispiiri Ti klo 13 Seniorikahvila Ti klo 18 Miestenilta, aiheena 1. käsky PIIKKIÖN KIRKKO, Hadvalantie 5 Pe klo 9.30 Lasten kirkkohetki; perhekerho heti perään srk-talolla La klo 10 Pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus, s. Arto Kaarma Suomen Raamattuopistosta, lit. Antti Ijäs; klo 18 Pyhäinpäivästä pyhäinpäivään - iltakirkko, Nieminen, Ilonen, Korintti Su klo 10 Messu, Ijäs Su klo 10 Messu, Hermonen Su klo 10 Messu, Ijäs Su klo 10 Messu, Hermonen; klo 16 Rippikoulun aloituskirkko kaikille Piikkiön rippikoululaisille ja heidän vanhemmilleen, paikalla rippikouluihin osallistuvat srk:n työntekijät, kirkkokahvit srktalolla Su klo 10 Messu, lähetyspyhä, s. Jarmo Mäki-Mikola Lähetysyhdistys Kylväjästä, lit. Mikko Nieminen, kirkkokahvit + lähetysmyyjäiset/kirpputori srk-talolla (klo ). Pöytävuokra 10 e, tuotto Etiopian Hosainan kuurojenkoululle, varaukset pe menn.: riikka.saloranta@evl.fi / mikko. nieminen@evl.fi, p PIIKKIÖN SRK-KESKUS, Hepojoentie 4 Ti klo 17 Pikantti; klo 18 Korintti Ke klo 13 Eläkeläisten iltapäivä, Ijäs; klo 18 Raamattu- ja keskusteluilta: Pappeus Vanhassa ja Uudessa testa- mentissa, Nieminen Pe 8.11., klo 9.30 Perhekerho Ma , klo Naistenpiiri, Tuomarila To klo 18 Ilosanomailta: Jumalalla on asiaa sinulle, Erkki Haarala Liikemiesten lähetysliitosta, Heljä Vaaskorpi, Raimo Kaarima Ke klo 13 Eläkeläisten iltapäivä, vieraita Kemiönsaarelta; klo 18 Raamattu- ja keskusteluilta: Mitä on tämän päivän kristillinen kasvatus?, Olli Koskenniemi Pe klo 9.30 Perhekerho Ke klo Iltaperhetoimintaa: Perhemuskari srktalolla, Ilonen VANHA SRK-TALO, Hepojoentie 4 Kokkikerho: uusia kokkeja ei enää valitettavasti mahdu mukaan. Ke klo 16 Musiikkiryhmä vuotiaille: opetellaan mm. kitaransoittoa, lauletaan PAPPILA, Pappilantie 4 Ti klo 18 Äitien ilta pikkujoulutunnelmissa PYÖLINRANTA, Pyölintie 77 Miestenpiiri parill. vkot ke klo 18, sauna klo 17 DIAKONIA Omaishoitajien Torstaitupa Tupasvillassa (Hepojoentie 7) joka kuun ensim. to klo Tule mukaan kahville ja kertomaan kuulumisia! Yhteistyössä Kaarinan kaupunki, Piikkiön srk, Punainen Risti. Tupasveisut Tupasvillan (Hepojoentie 7) päivätoiminnan salissa ma klo Yhteislaulua varttuneelle väelle kanttorin säestyksellä. Yhteistyössä Piikkiön srk ja Tupasvilla. Diak.tston asiointi- ja ajanv. aika ti klo 11 12, p tai (ovi paloaseman puolella) TUOMIOKIRKKO, Tuomiokirkonkatu 1 Pappi tavatt. rippiä ja sielunhoitoa varten ma klo 16 18, to klo 12 keskipäivän ehtoollisen jälk. ja la klo 18 alkavan iltakirkon jälk. Tapaamisesta voidaan sopia erikseen puhelimitse. Lähetyskahvila Domcafé kirkon porrastasanteella avoinna su jumalanpalveluksen jälk. (paitsi , jolloin isänpäivälounas toimitalolla): seurustelun sakramenttia, tuoretta pullaa ja kahvia 3,50 e lähetystyön hyväksi. Jumalanpalvelukset klo 10: La Messu, Ahola, Lehti, Åberg, Hietaharju, kuoro Resonus, joht. K. Jantunen. Su Messu, Lehti, Ahola, Åberg, Hietaharju, Florakören Su Messu, Hokkanen, Kairavuo, Pietilä, Hietaharju, Patrik Kleemola, kitara Su Perheiden sunnuntai, rippikoulun aloitusmessu: Kairavuo, Ahola, Atte Tenkanen, Hietaharju, Käsikellokerho, joht. Aina Roiha ja Sanni Luoma Su Messu, jossa papiksi vihkiminen: arkkipiispa Mäkinen, Rinne, Pietilä, Åberg, Kamarikuoro Nova Viikkomessut: Aamuehtoollinen ke klo 8 Keskipäivän ehtoollinen to klo 12 Iltaehtoollinen la klo 18 (alkoholit. viini) Konsertit: Urkumusiikkia la klo , Hietaharju Paavo Heininen 75 vuotta klo 18: Mikko Raasakka, klarinetti, Petri Komulainen, käyrätorvi, Jan Lehtola, urut. Ohjelma 10 e. Rejoice! Benjamin Britten 100 v klo 19: TCYC, Chorus Icundus, Markku Hietaharju urut ja piano, joht. T. Lehtovaara ja A. Åberg Iltamusiikki klo 19: Maija Kontunen-Snellman barokkiviulu, Petteri Pitko cembalo, Louna Hosia barokkisello ja gamba. Ohjelma 7 e. Muita tapahtumia: Vesper (illan rukoushetki) ma pe klo 18 Vesper ranskaksi to ja klo 17 Tarkk ampujan kappeli Luetaan yhdessä kirjaa Antti Laato: Kristus psalmeissa ma pe klo Pyhäinpäivän muistoilta la klo 18 Lauletaan virsiä vapaaehtoisvoimin su 3.11 ja klo 18 Hartaus itsemurhan tehneiden muistoksi su klo 18 Virsistä voimaa ke klo Yksinelävien messu su klo 18 TOIMITALO, Eerikinkatu 3 Siioninvirsiseurat su klo 16, kahvit alk. klo , Kokoussali Isänpäivälounas su klo Juhlasali. Aik. 15, 3 12 v. 10, alle 3 v. ilmaiseksi. Ilm. puhelimitse menn. Pia Taponen, p Lähetyksen myyjäiset la klo Nojatuolimatka su klo 18 juhlasali: Tunturipappina Lapin luonnossa, kertojana rovasti (el.) Terho Hämeenkorpi PERHEILLE Perhekerho to klo 9.30 Kupittaan srk-koti, Sirkkalank. 4 Perheiden ilta to klo 18 Kupittaan srk-koti: "Varpaita nyt vipattaa..." Lauletaan ja liikutaan yhdessä. Mukana menossa myös Henna Heinonen LiikU:sta, iltapalaa. KOULULAISILLE Seuraa ilmoittelua nettisivuillamme: Turun tuomiokirkkoseurakunta/ Nuoret ja koululaiset/ Koululaiset Tule mukaan puuhaamaan yhdessä kivoja juttuja! Käsikellokerho ti klo Nuortentalo, Eerikink. 1 ELÄKELÄISILLE Keskiviikkokerho parill. ke ( , ) klo 13 toimitalossa (Eerikink. 3) ja Vuorikodissa (Vuorikatu 8) Tuolijumppa paritt. ke ( ) klo 13 toimitalon juhlasalissa LÄHETYSPIIRIT Lähetyksen kaffetuokio parill. ti klo 13 Yläsali, Soile Ahlqvist: Hartaus Sari Lehti, Risto Heikkilä kertoo Taivaan tähdistä, Sisar Helvi: hartaus, valmistautuminen jouluun Ranskassa. Betel-piiri paritt. ma klo 13 Yläsali, Terttu-Sisko Meskanen Lähetyspysäkki paritt. to klo 13 Kupittaan srk-koti (Sirkkalank. 4): Sirkka-Liisa Vappula - Hepr. 9 10: "Uuden liiton uhrin ratkaiseva merkitys", Kyllikki Talvioja Hepr. 11: "Uskon esikuvia" Runopiiri parill. to klo 13 Kupittaan srk-koti, Sirkkalank. 4, Ulla Puranen ja Raila Räty Kupittaan Hannat parill. to klo Kupittaan srk-koti: Lottien ilta Eila Nurmikari ja Mirjam Aho kertovat, vieraana tuomiorovasti Heimo Rinne, to Lähetyspysäkin väki ja Anneli Rantalaiho RAAMATTU- JA KESKUSTELUPIIRIT Ilosanomapiiri joka ke klo Kupittaan srk-koti, aiheena Johanneksen evankeliumi, Sakari ja Pirkko Ansaharju sekä Helmi Neuvonen. Naisten aamu parill. to klo 10 Kabinetti, Sari Lehti Timon Raamis paritt. to klo Salonki, Timo Rantanen KIRJALLISUUTTA JA MATKAKUMPPANUUTTA Puikkoset-piiri ti , klo 10 Salongissa Lukulamppu to klo Kupittaan srk-koti: Milan Kundera, Olemisen sietämätön keveys Elixiiri luovan sanataiteen opintopiiri tiistaisin. Uudet jäsenet ilm. Hilkka Pulli, p Kirjallisuuspiiri paritt. ke klo Salonki MÅNDAGAR kl Hanna Östmans fotografiutställning Förändring är öppen i Aurelia (1 vån.). Intäkterna går till Kyrkans Utlandshjälps arbete i Syrien. kl. 14 Missionskretsen samlas i Aurelia (3 vån.), jämna veckor. kl West Coast Gospel Choir s övning i Aurelia (1 vån.) TISDAGAR kl Tonårskörens övning i Aurelia (3 vån.) kl. 18 Lovsång och förbön i Aurelia (1 vån.), 5.11, o kl. 20 Kontemplativ sång i Domkyrkan ONSDAGAR kl Familjecafé i Papinholma församlingshem, inte kl. 11 Förbönsgruppen träffas i Aurelia (3 vån.) kl. 12 Frukostklubben på Svenska Klubben (Aurag. 1), jämna veckor. kl Café Orchidé i Aurelia (1 vån.), varierande program kl Café aderton (åk. 3 6) kl Barnkören Kristallernas övning i Aurelia (3 vån.) kl Barnkören TIDOs övning i Aurelia (3 vån.) kl Hanna Östmans fotografiutställning Förändring är öppen i Aurelia (1 vån.). Intäkterna går till Kyrkans Utlandshjälps arbete i Syrien. kl Ungdomscafé i Aurelia (2 vån.) kl. 17 Gudstjänstgrupps möte i Aurelia (3 vån.) kl. 18 Veckomässa i Aurelia (1 vån.) kl Café för unga vuxna i Aurelia (2 vån.) kl Tyst meditation i Aurelia (1 vån.) TORSDAGAR kl Familjecafé i Aurelia (2 vån.) kl Hanna Östmans fotografiutställning Förändring är öppen i Aurelia (1 vån.). Intäkterna går till Kyrkans Utlandshjälps arbete i Syrien. kl Barnkören Korallernas övning i Sirkkala skola. kl Barnkören SOLAs övning i Sirkkala skola. kl Kyrkokörens övning i Aurelia (3 vån.) LÖRDAGAR kl Kyrkans barntimme i Aurelia (2 vån.) SÖNDAGAR kl. 12 Högmässa i Domkyrkan, kyrkkaffe efter högmässan. (inte 24.11) är det kyrktaxi till högmässan. Kyrktaxin kan beställas per tel senast fre kl Lö kl. 12 Gudstjänst i Martinskyrkan, Kyrkokören medverkar kl Musikandakt med parentation till de avlidnas minne i Uppståndelsekapellet Ti kl Församlingen startar en ny referensgrupp för sörjande i Aurelia. Intresserade kan anmäla sig till eller fråga mera av kaplan Johan Mullo, tel johan.mullo@evl.fi eller diakon Eija Grahn, tel eija.grahn@evl.fi To kl. 19 Vesper i Skarpskyttekapellet, Camerata Aboensis medverkar. Fre kl. 17 Träff för ensamstående, förfrågningar per tel (Carita Eklund) Lö kl. 9 Mässa i taizéstil i Domkyrkan Sö kl. 16 Mässa i St. Karins kyrka, kyrkkaffe efter mässan To kl. 11 Knattekyrka i Piilotettuja merkityksiä raamattuluennoilla Aurelia (1 vån.) Sö kl. 10 Gudstjänst i Aurelia (1 vån.), kyrkkaffe efter gudstjänsten. To kl. 19 Metallmässa i Domkyrkan Sö kl. 18 Gospelmässa i Henrikskyrkan Sonntag, 2.11., Uhr Gottesdienst zum Reformationsfest m.a. in der Kirche von Naantali Sonntag, , Uhr Gottesdienst zum Ewigkeitssonntag in der Scharfschützenkapelle, anschl. Kirchkaffee in der Gemeinde, Kaskenkatu 1 27th October Holy Communion (MA) + Bring & Share Supper at Nuortentalo, Eerikinkatu 1 (F), 1st November, All Souls Mass (TV, MA), 3rd November All Saints Day Holy Communion (MP), 10th November Service of the Word (KB), 17th November Holy Communion (MP), 24th November, Christ the King Service of the Word (KB). All other services in the Tarkk'ampuja Chapel of the Cathedral at 4 p.m. Tuomiokirkonkatu 1 except All Souls Mass in the Cathedral s Sacristy (or above Sacristy) at 6 p.m. and the last service of the month (24.11.) in the Agricola Chapel of the Cathedral. Some books, toys and crafts materials are available for kids during services. Pastor Mia s address is mia. pusa@evl.fi. Phone: Office hours at Kasvatusasiain keskus, Eerikinkatu 3, 5th floor, Wed a.m. 1 p.m. Raamatuntutkija, FM Daniel Brecher vierailee lauantaina klo 15 Raunistulan seurakuntakodissa, Murtomaantie 12. Hän avaa illan luennoissaan uusia merkityksiä tuttuihin Raamatun teemoihin. Syntyperäinen israelilainen esiintyy sujuvasti suomeksi. Brecher esitelmöi otsikoilla Esikoisen lunastuksen rituaali ja Palmusunnuntain aasiskandaali. Ensimmäinen osuus tutustuttaa Raamatussa esiintyviin tapauksiin, joissa esikoiset pyhitettiin Herralle. Luento kuvaa Luukkaan evankeliumin tapahtumia askel askeleelta kiinnittäen erityistä huomiota kertomuksen papilliseen ulottuvuuteen. Toisessa katsauksessa tarkastellaan palmusunnuntain tapahtumia. Luennolla muun muassa kysytään, miksi Jeesus ohjasi opetuslapset käyttämään palmunlehviä ja tapahtuiko kaikki todella sunnuntaina. Illan aikana Brecher laulaa hepreaksi ja soittaa kitaraa. Brecheriä on kehuttu innostavaksi ja asiantuntevaksi puhujaksi, jonka luennoissa yhdistyvät kielellinen, kulttuurinen ja teologinen ymmärrys. Hän on perehtynyt erityisesti muinaisen Lähi-idän ja Qumranin teksteihin. Luennot on suunnattu jokaiselle Raamatun taustasta ja historiasta kiinnostuneelle. Illan päätteeksi on kahvitarjoilu ja kirjamyyntiä. Vapaa pääsy. AR

20 20 Isyys on prosessi Timo Jakonen Mikko Kouki nauttii, kun palaa takaisin kotikaupunkiin ja perheen luo. Kun näyttelijä, teatterinjohtaja Mikko Kouki aikanaan aloitteli uraansa ja sai pestin Turun kaupunginteatterista, siellä oli kiinnitettynä myös hänen isänsä. Olin 22-vuotias ja muistan, että ensimmäiseksi sanoin hänelle, että älä sitten koskaan tule neuvomaan minua, miten tätä työtä tehdään. Sittemmin isä ja poika ovat kyllä puhuneet näyttelijäntyöstä paljonkin. Nykyään pystyn jo nieleskellen ottamaan vastaan neuvojakin. Kerran isä sanoi, että älä Mikko ota kaikkea aina ihan sata lasissa. Se oli ihan hyvä neuvo vaikka melkein kaikki kannattaakin ottaa sata lasissa. Omaan lapsuuteen ja isän kanssa olemiseen liittyvät muistoissa kesät: Sellaiset ajat ovat jääneet mieleen, kun oltiin Samulin kanssa (Edelman, serkku) isän mökillä Ruovedellä. Siihen liittyi veneily ja kalastus ja marjastus ja sienestys. Lenkilläkin käytiin yhdessä. Ja sitten oli tietenkin isän työ: sitä kautta omakin innostus syntyi. Teatteri oli sellainen maaginen mystinen paikka, jossa törmäsi mielikuvituksellisiin ihmisiin. Isä ja poika ovatkin muun muassa näytelleet samoissa elokuvissa, esimerkiksi Riisutussa miehessä, joskaan eivät samoissa kohtauksissa. Sen sijaan mieleen on jäänyt Tummien perhosten koti, jossa isä näytteli Herra Sebaotin roolin. Hän oli poikakodin asukkaille sellainen isähahmo. Minä olin yksi poikakodin pojista. Se oli hieno produktio, oli mukava tehdä yhdessä työtä, mutta muutenkin oli varmaan molemmille ikimuistoinen kokemus, Kouki kertoo. Unikoulun reputtajat Nykyään Kouki on sitten itsekin isä. Esikoisen syntymän aikaan, 16 vuotta sitten, hänellä oli vähän sellainen katsotaan mitä tapahtuu ja millaista se tulee olemaan -asenne. Ajatus isyydestä joka tapauksessa oli jännä ja uusi, hankittiin vauvanhoito-oppaita ja tietenkin vauvarekvisiittaa, vaunuja ja muita. Mutta kyllä siinä sitten kaikenlaista naurettavaakin tuli tehtyä. Unikoulu oli yksi. Neuvottiin, että antakaa vaan sen lapsen olla ja huutaa niin kyllä se lopulta nukahtaa. Eikä nukahtanut. Väsytti vain meidät sillä unikoulullaan, Kouki nauraa. Kun sitten kuopus syntyi kahdeksan vuotta isoveljensä jälkeen, mentiin enemmän fiiliksellä oli jo kokemusta ja ikääkin hieman enemmän: Sai tulla meidän sänkyymme nukkumaan jos halusi no, sai se Mikko Kouki viettää kohta 16. isänpäivää. Mitä mahtaa tulla lahjaksi? Jaa Lapsilta saan ehkä kortin... Se on kivaa, että ollaan yhdessä. Käydään ehkä syömässä. Se on keikkatyöläisen elämässä iso lahja, läsnäolo. Tavaraa en tarvitse. Sitä on muutenkin liikaa. ensimmäinenkin sitten kun oltiin luovuttu näistä hienoista tavoitteistamme. Jälkikäteen ajatellen voi sanoa, että turha sellaisista aisoista on huolehtia, koska kyllä ne kumminkin viimeistään murrosiässä alkavat nukkua omassa sängyssä. Vaikka isäksi tuleminen oli iso asia, ei se mikään päätepiste ollut: Isyys taitaa olla enemmänkin jatkuva prosessi. Meillä esimerkiksi lapsilla on iso ikäero, joten vaatii itseltäkin jatkuvaa opettelua, että mitä keneltäkin pitää, voi ja on järkevää vaatia. Oleellisen äärellä Hyvä esimerkki vanhempana olemisen haasteista on, miten suhtautua niinkin arkiseen asiaan kuin huoneen siivoamiseen. Siinähän tiivistyy aika paljon perhedynamiikasta - ellei ole varuillaan käy äkkiä niin, että huomaa olevansa vanhempi, joka puolet ajasta lähinnä nalkuttaa. Ei sellainen haluaisi olla ja kuitenkin välillä on. Pitäisikin kysyä itseltä, mitkä ovat ne meidän perheessä tärkeät asiat ja kuuluuko huoneen siivoaminen niihin sehän on loppujen lopuksi kuitenkin sen lapsen oma huone Itse ainakin olen huomannut tulleeni tämänkaltaisissa asioissa suurpiirteisemmäksi. Mutta herranjumala sentään, eikö siivoaminen ole tärkeää! Toki vanhemmuuteen kuuluu valmentaminen kohti tasapainoista elämää, eikä sitä nyt ihan pellossakaan voi elää, mutta ainakin vanhempana olisi hyvä muistaa missä iässä lapsi on. Uhma kuuluu tiettyyn ikävaiheeseen, kapinointi toiseen. Se voi näkyä vaikka siinä, että nuori haluaa pitää 15 metrin hajuraon vanhempiinsa kadulla. Jos se harmittaa, kannattaa muistella omaa nuoruutta. Tärkeämpää olisikin välittää arvomaailman suvaitsevaisuutta. Se on keskeisempää kuin että ovatko kengät järjestyksessä. Mutta miten sitä sitten opetetaan? 16-vuotiaan kanssa voi tietenkin jo keskustella asioista. Itse luin nuorena paljon, ja se on minusta asia, joka auttaa. Ikävä kyllä lukeminen ei taida nykyään olla niin itsestään selvää nuorilla. Ja sitten on tietenkin se tärkein, esimerkki: Mutta niinhän siinä usein käy, että kun pääsee töistä kotiin on niin väsynyt, että lähinnä makaa sohvalla ja katsoo televisiota. Sellaista esimerkkiä sentään olen koettanut näyttää, että käyn liikkumassa ja urheilemassa. Kai siitä jotain on tarttunut lapsiinkin. Takaisin Turkuun Koukin perheessä on pari vuotta ollut eräänlainen poikkeustilanne, kun isä on ollut työssä Oulussa ja muu perhe asunut Turussa. Helmikuussa helpottaa, kun työni Turun kaupunginteatterissa alkaa. On tosi kiva tulla takaisin, perhe oli tärkeä syy palata. Jos olisin käyttänyt kolmen vuoden Ouluoptioni, niin siinä vaiheessa vanhempi olisi jo saattanut lentää pesästä. Se ei ollut mukava ajatus. Sinänsä lapset ovat tottuneet siihen, että isää näkee vain viikonloppuisin. Pienempi tietenkin silloin aluksi valitteli ikävää, mutta toisaalta lapset nyt tottuvat mihin tahansa. Eivät ne kai silti iloisia asiasta olleet, toivottavasti eivät! Kouki kertoo, että varsinkin nyt, kun viikot menevät toisella puolella Suomea, tulee usein haaveiltua, että olisi enemmän vapaa-aikaa. Että voisi käydä lasten tai koko perheen - kanssa ongella tai sienessä tai tehdä jotain vastaavaa. Sellaista hän on kuitenkin koettanut molempien poikien kanssa tehdä, että toisinaan mennään ihan kahdestaan jonnekin, lähemmäs tai joskus vähän kauemmaskin: Vanhemman kanssa suunnittelemme paraikaa, että lähtisimme katsomaan jalkapallon MM-kisoja Rioon. Olimme myös Vancouverin olympialaisissa. Nuoremman kanssa ollaan käyty vähän lähempänä, Kööpenhaminassa ja sen tapaisilla reissuilla. On mukava olla kahdestaan, se on kuitenkin aina hiukan eri kuin jos koko perhe on liikkeellä. Ja on tärkeä päästä kokonaan pois Suomesta, silloin työt jäävät ihan oikeasti taakse. Erilaisia rooleja Suomessa on pitkin syksyä puuhattu kotihoidontukeen muutosta, että isän olisi käytettävä siitä puolet tai se osa tukea menetetään. On kuulemma tärkeää, että isät ovat kotona pikkulasten kanssa. Mitä siihen sanoo teatterinjohtaja? Isät ja äidit ovat erilaisia kasvattajia. Joskus voisi viettää isien päivää ja joskus äitien päivää. Lapsi ei mene rikki, vaikka välillä otetaan hieman löysemmin rantein, kahden lapsen isä Mikko Kouki toteaa. Meillä se meni niin, että Niina teki kotoa käsin töitä ja minä olin töissä kodin ulkopuolella. Mutta vaikka en ollut koti-isänä, niin en ajattele menettäneeni mitään. Kyllähän minä nyt kuitenkin olin paljon kotona. Ja muutenkin: vanhemmilla on ja saa olla erilaisia rooleja. Ei työssäkäyntiäkään tarvitse hävetä. Erilaiset roolit näkyvät myös siinä, miten asioihin suhtaudutaan: Olemmehan me Niinan kanssa aika erilaisia kasvattajia. Kaikki ovat, niin luulen. Pitää sitten vaan keskustella miten asiat tehdään. Se liittyy rajoihin, arkeen, vaatimuksiin, käyttäytymiseen. On toki hienoa kun ajatellaan asioista vähän eri tavalla, mutta voi se olla hämmentävääkin ja ristiriitaista. Siinähän voi käydä sitten niin, että lopulta aikuiset riitelevät, mikä on ikävää. Meillä se erilaisuus on varmaankin monella tavalla perinteistä: minä ehdotan että kivetään tonne puuhun tai tasapainoillaan tuolla kielekkeellä. Mutta pitää sitten löytää sellainen konsensus, että miten ollaan ja miten ei. Ei pitäisi antaa lapsille ristiriitaista viestiä. Toisaalta joskus sille ei voi mitään. Toisinaan ollaan eri mieltä, eikä se kai maailmanloppu ole. Ehkä pitäisi joskus olla erikseen ikään kuin isien päivä ja äitien päivä, jolloin tehtäisiin asioita vähän eri tavalla. Roope Lipasti