HURTTI-UKKO. Heinäkuu 2014 Nro 2

Transkriptio

1 HURTTI-UKKO Heinäkuu 2014 Nro 2

2 Hurtti-Ukko 2/14 heinäkuu 2014 Kainuun prikaatin joukko-osastolehti ja aliupseerikurssijulkaisu Toimituskunta Päätoimittaja ev Kari Pietiläinen Heikki Visti Satu Hujanen Taitto Nina Karjalainen Kajaanin Offsetpaino Oy Paino Juvenes Print Oy Valokuvat Kainuun prikaatin arkisto Fotox Oy Satu Hujanen Combat Camera Kirjoittajat Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset Kainuun prikaati Hurtti-Ukko PL 610, Kajaani puh Ilmestyminen Kaksi kertaa vuodessa tammikuussa ja heinäkuussa 52. vuosikerta Painos 2000 kpl Kansikuva: Tulenjohto lähettää tulikomentoja patteristoon Rovajärvellä. Sisällysluettelo Kesä käynnistää uuden ajanjakson...3 Uudistuksen loppukiri on alkanut...4 Urheilukoulu siirtyy Lahdesta Helsinkiin ja Kajaaniin...5 Kainuun prikaati tärkeä osa vuokattilaista urheilijan polkua... 6 Vuokatti-Ruka urheiluakatemiassa on tarjolla kattava urheilijanpolku...8 Savon kuikat...10 Pioneeripataljoonan henkilökuntaa täydennyskoulutuksessa. Ammattitaito ja osaaminen edelleen kasvussa M18-johtamisjärjestelmä - suunnittelupöydältä valmiiksi tuotteeksi.. 14 Ampumakoulutusta sivutyönäkin...16 Kainuun prikaati kiinnostaa naisia! Kokemuksia kriisinhallintatehtävästä Afrikassa...18 Suomalainen rauhanturvajoukko Libanonissa Koulutuskulttuurin erot uuden työntekijän silmin...20 Rykmentin liikuntakoulutus tärkeässä roolissa...21 Viestiyhteydet toimivat...22 Killan kuulumiset...23 Kainuun prikaatin historia...23 HANKI NYT...23 Veteraani- ja perinnetyötä jo vuosikymmenien ajan JR 9 perinneosaston toiminta jatkuu...24 Vuosanka harjoituksen reserviläiset tyytyväisiä...25 Kajaanin Kiehiset ry esittäytyy Divisioonan perinneyhdistys toimii...27 Kontiolahden yhdistyksen toiminta muuttaa muotoaan...28 Varusmiestoimikunta aina varusmiehen asialla...29 Sotilasasiamiehet tutustuvat maavoimiin Kainuun prikaatissa...30 Osumat ja iskemät...30 Uudet kasvot...32 Henkilöstöuutiset...34 Minustako johtajaksi?...36 Tuliasemalinja...37 Kranaatinheitinlinja...38 Viestilinja...39 Tulenjohtolinjan päiväkirja...40 Kuninkaallinen lääkintä...43 Aseseppäaliupseeri...44 PIONAUK tätä se mun uneni tiesi...46 Pioneerit toiseen potenssiin...47 Sopimussotilaan elämää Kainuun prikaatissa...50 Eloa viestissä Valmiina tuleviin haasteisiin...53 Jalkaväkijohtaja...54 Kokemus tuo varmuutta...56 Tiedustelulinja-asento!...57 Kalenteri loppuvuodelle Aliupseerikurssien parhaat alikersantit on palkittu HURTTI-UKKO 2/14

3 prikaatikenraali Jukka Sonninen Kainuun prikaatin komentaja Kesä käynnistää uuden ajanjakson Alokkaat, henkilökunta ja kumppanit, uusi jakso prikaatissa alkaa taas. Saapumiserän 2-14 alokkaat astuvat palvelukseen ja heidän koulutuksensa on syyskauden kantava teema. Samalla prikaatissa valmistaudutaan Kainuun prikaati kokoonpanoon ja uusiin tehtäviin osana uudistuneita puolustusvoimia. Uusien alokkaiden sotilaskoulutus käynnistyy peruskoulutuskaudella (P), joka huipentuu sotilaan tutkintoon elokuun lopussa ja valatilaisuuksiin Kajaanissa ja Ilomantsissa Pohjois-Karjalassa. Ilomantsin valaan osallistuvat Kainuun jääkärit sekä mahdollisimman moni Pohjois-Karjalasta kotoisin oleva varusmies ja ortodoksinen varusmies. Ilomantsin vala liittyy jatkosodan päättymisen 70-vuotistilaisuuteen, jolloin suomalaiset saavuttivat viimeisen torjuntavoiton ja rauha palasi. Peruskoulutuksen jälkeen koulutus syvenee ja kirkastuu erikoiskoulutuskaudella (E) tai johtajakoulutuksella aliupseerikursseilla (AUK). Syys- ja lokakuussa kukin erikoistuu oman aselajinsa ja koulutushaaransa mukaiseen sotilastehtävään. Tehtäväkirjo on laaja ja jokaiselle varmasti löytyy halukkuutta ja soveltuvuutta vastaava tehtävä. Kaikki tehtävät ovat kaikkien haettavissa alokasajan yksiköstä riippumatta henkilökohtaisten ominaisuuksien ja soveltuvuuden perusteella. Johtajatehtävät ja sotilaskuljettajatehtävät ovat vaativia, mutta varmasti antavat myös paljon. Sotilaspoliisit, sissiradistit, koiranohjaajat, lääkintämiehet/taistelupelastajat ja työkoneenkuljettajat valitaan soveltuvuuskokeiden ja haastattelujen avulla. Kunkin koulutushaaran taistelijat - tiedustelijat, jääkärit, panssarintuhoojat, pioneerit, heitinmiehet, tykkimiehet, tulenjohtomiehet, viestimiehet sekä monet erikoisalojen taistelijat, kuten ajoneuvoasentajat, tarkka-ampujat, maastoskootterin tai telakuorma-auton kuljettajat - saavat haastavan ja kokemuksia rikkaan koulutuksen. Kurssivaiheen jälkeen taitoja syvennetään ja harjaannutetaan ampumaharjoituksissa Vuosangassa, lähellä Kassunkurussa, Sotinpurolla tai Rovajärvellä sekä lyhyissä taisteluharjoituksissa lähialueilla. Vaikka henkilökohtainen taito onkin ratkaisevaa, on myös osattava toimia ryhmässä ja ryhmänä. Armeija on lopulta aina sosiaalinen laji. Erikoiskoulutuskauden jälkeen joukot kootaan yhteen joukkokoulutukseen (J), jolloin harhaannutaan toimimaan yksiköinä ja osana suurempaa kokonaisuutta, taisteluosastoa. Joukkokoulutuskauden ampumaleirit ja valmistava yhteistoimintaharjoitus (YTH) marraskuussa pohjoisen leirialueilla ja lähialueella huipentuu prikaatin sotaharjoitukseen joulukuun alussa, jossa testataan kaikkien - niin varusmiesten, reserviläisten kuin henkilökunnankin - osaamista poikkeusolojen mukaisissa tilanteissa ja tehtävissä. Tässä näytetään mitä osataan ja mikä on maavoimien joukkojen suorituskyky hyökkäyksen torjuntatilanteessa. Sotaharjoituksen jälkeen voimme todeta varusmiespalveluksen onnistuneen ja koulutustehtävän tulleen täytetyksi. Reservissä kertausharjoituksissa sitten myöhemmin on hyvä jatkaa tältä perustalta. Jo reilu kuukausi sitten kesäkuun alussa prikaatiin astui toistakymmentä uutta alokasta saapumiserässä 3-14, kun urheilukoulutoiminnan lumilajivarusmiehet aloittivat palveluksen Kainuun prikaatissa. Nyt joukko on jo tutustunut ja tottunut talon tavoille ja peruskoulutuskausi on jo pitkällä. Urheilijavarusmiehet palvelevat kaikki pidemmän palveluajan ja suorittavat tiedustelun aliupseerikoulutuksen tiedustelukomppaniassa. Heidän toinen erikoiskoulutuksensa on lumilajiurheilu, joka varsinaisesti käynnistyy vasta loppusyksyllä ja huipentuu kilpailukauteen talvella. Muun ajan täyttää sotilaskoulutus ja fyysinen päivittäisharjoittelu. Toivotan urheilijavarusmiehille menestystä sotilaan ja urheilijan poluilla. Tämä puolivuosi on myös viimeinen prikaatille maakuntaprikaatina. Vuodenvaihteessa 2014/2015 Kainuun prikaati ottaa laajan alueellisen vastuun sotilaallisesta valmiudesta ja puolustuksesta neljässä maakunnassa - Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Hoikankankaalla toiminta jatkuu entiseen tapaan joukkotuotannon parissa - höystettynä uusilla varusteilla ja toimintavoilla - mutta prikaatin ulkokehä laajenee ja kehittyy uusiin mittoihin ja ulottuvuuksiin. Tämä haaste on henkilökunnan otettava vakavasti vastaan, uskon vakaasti että sen myös teemme. Prikaatilaisia on palkittu kevään ja kesän aikana poikkeuksellisen merkittävästi. Valtakunnallisista ansioista on myönnetty harvinaisia ansiomerkkejä niin yksikön päällikölle kuin laadukkaille esikuntaupseereille. Kilpaurheilussa palkinnot odottavat, mutta kiinnitykset tämänkin vuoden kärkisijaan on jo kirjattu, palkinnot jaetaan myöhemmin. Palkitsemiset kertovat paljon niin palkituista kuin heidän joukostaankin. Osaamisemme ja motivaatiomme on kunnossa, kiitokset siitä kaikille. Teiltä uusilta alokkailta toivon positiivista asennetta. Täällä Hoikankankaalla on hyvä palvella, sen tulette kyllä huomaamaan palveluksenne aikana. Hyvällä asenteella ja hyvässä joukossa. Leuka ylös, rinta eteen ja kohti uusia haasteita! Hyvää kesää ja alkavaa syksyä. HURTTI-UKKO 2/14 3

4 eversti Kari Pietiläinen esikuntapäällikkö Uudistuksen loppukiri on alkanut Kainuun prikaatin loppukiri kohti Väli-Suomen prikaatia on käynnistynyt. Tulevat tehtävät ovat hahmottuneet henkilöstöllemme ja perusasia on tunnustettava: työtehtävämme tulevat entisestään kasvamaan vuonna Olemme jo aloittaneet kahden merkittävän vuoden 2015 tapahtuman suunnittelun eli prikaati johtaa valtakunnallisen lippujuhlapäivän paraatin Oulussa sekä maavoimien pääsotaharjoituksen 2015 Pohjois-Karjalassa. Ne antavat sopivasti esimakua prikaatimme tulevista valtakunnallisista tehtävistä ja vastuista. Vuonna 2016 järjestämme valtakunnallisen paraatin Kajaanissa ja valtakunnallisen veteraanipäivän pääjuhlan Oulussa. Kevään aikana muun muassa valtakunnallinen maanpuolustuskurssi, maahamme akkreditoidut sotilasasiamiehet ja maavoimien komentajan johtoryhmä ovat arvioineet toimintaamme. Palaute on ollut positiivinen. Prikaatimme menestystekijät eli asevelvollisten koulutus sekä liikunta ja urheilu ovat olleet korkealla tasolla myös keväällä Prikaatin vakioitu harjoitusjärjestelmä pakottaa myös palkatun henkilöstön panemaan itsensä likoon toimivina johtajina. Prikaatin koulutukseen omaksutut maavoimien taistelu periaatteet: aktiivisuus, aloitteellisuus, liike ja joustavuus näkyvät käytännössä. Prikaatin komentaja on asettanut meille vuoden 2014 yhdeksi avaintehtäväksi: Valmistellaan aluetoimistojen johtoon otto ja vastuut neljässä maakunnassa. Yhteistoimintatapaamisia tulevissa maakunnissa on ollut alkuvuonna useita ja niitä tulee syksyllä olemaan runsaasti. Uusien maakuntiemme avainhenkilöstö on ottanut meidät vastaan positiivisella asenteella. Tähän mennessä erityisesti Pohjois-Karjalan maanpuolustusväen aktiivisuus on painunut mieliimme. Viranomaisyhteistyön ja siihen liittyvien sopimusten valmistelu on käynnissä ja syksyllä saamme työtä johtamaan uuden apulaiskomentajan, eversti Heikki Taavitsaisen. Hän aloittaa Kainuun prikaatissa Apulaiskomentaja ottaa johtoonsa aluetoimistomme ja tulee olemaan monessa asiassa prikaatin kasvot ympäröivän yhteiskunnan suuntaan. Minulle on alkuvuonna tullut tunne, että niskalenkki uudistuksesta on otettu. Henkilöstöratkaisut ovat hioutuneet, prosessityö etenee ja syksyllä uudet työjärjestykset ovat luonnoksena valmiit. Näin ollen voimme aloittaa kesälomat tietäen, että tulevat tehtävät ovat huolellisesti suunniteltuja ja valmisteltuja prikaatimme osalta. Samalla uudistukseen liittyvät riskiluvut ovat merkittävästi laskeneet. Avoimia tai työn alla olevia asioita on silti olemassa. Valtakunnallisia päätöksiä kunnossapitojärjestelyjen osalta odotamme edelleen. Toinen laaja kokonaisuus on rajapintojen hiominen yhdessä Tikkakoskelle sijoittuvan Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen 3. Logistiikkarykmentin kanssa. Kolmantena voisi mainita uusien toimintatapamallien hiomisen Puolustusvoimien palvelukeskuksen kanssa. Prikaatilaisia on palkittu kevään aikana hyvistä suorituksista. Näistä haluan nostaa esille laatupäällikkömme majuri Jari Pääsinniemen palkitsemisen Laatuyhdistyksen hopeisella ansiomerkillä, kapteeni Seppo Haukan palkitsemisen VAKA-säätiön stipendillä sekä kapteeni Pentti Shnoron palkitsemisen vuoden reserviläiskouluttajana Pohjois- Suomen alueella. Kirjoitukseni lopuksi haluan toivottaa Urheilukoulun lumilajien varusmiehet tervetulleeksi prikaatille. He aloittivat palveluksensa Haluan myös onnitella ylennettyjä ja palkittuja prikaatilaisia sekä yhteistyökumppaneittemme edustajia. Kiitokset alkuvuoden töistä ja erinomaista kesää! 4 HURTTI-UKKO 2/14

5 everstiluutnantti Eero Svanberg Urheilukoulu siirtyy Lahdesta Helsinkiin ja Kajaaniin Urheilukoulu siirtyy Santahaminaan ja osin Kajaaniin vuoden 2014 aikana. Ensimmäisessä vaiheessa siirtyi 1. Tiedustelukomppanian talvilajit sekä osa kurssi- ja tutkimusosaston henkilöstöä ottaen vastaan Santahaminassa alkaneen saapumiserän. Samanaikaisesti aloittivat palveluksen Kainuun prikaatissa kuuden lumilajin (ampumahiihto, hiihtosuunnistus, lumilautailu, maastohiihto, mäkihyppy ja yhdistetty) varusmiesurheilijat. Toisessa vaiheessa lokakuussa siirtyvät loput Urheilukoulun henkilöstöstä Santahaminaan. Urheilukoulu liitetään Kaartin Jääkärirykmentin joukkoyksiköksi alkaen. Valmennus- ja kilpailutoiminta Yhteistyötä on valmisteltu niin Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian (URHEA) kuin Kainuun vastaavan akatemian (Vuokatti-Ruka) kanssa. Akatemiat, Olympiakomitea, lajiliitot, kaupunkien liikuntavirastot ym., ovat todella merkittävällä tavalla osoittaneet olevansa tukena siirron onnistumiseksi. Urheilukoulun siirto Santahaminaan ja osin Kajaaniin ei ole vaikuttanut hakijamääriin negatiivisesti, pikemminkin päinvastoin. Esimerkiksi kesäkuussa aloittaneeseen saapumiserään saatiin hakemuksia aiempia vuosia enemmän, yhteensä 165 hakemusta. Johtotähtenä joukkotuotanto Urheilukoulun varusmiesten koulutushaara tulee edelleen olemaan tiedustelu. Tiedustelukomppaniassa koulutettavat asevelvolliset sijoitetaan oman koulutushaaransa sodan ajan joukkoihin kuten ennenkin joukkotuotannon antamien vaatimusten mukaisesti. Lähiharjoitusalueet tarjoavat hyvät edellytykset tiedustelun perustaitojen harjoittamiselle. Lisäksi molempien varuskuntien läheisyydestä löytyy lisää harjoitus- ja ampuma-alueita syventävän koulutuksen toteuttamiseksi. Tiedustelu aselajina sopii jo sen itsenäisyytensä vuoksi hyvin Urheilukoululle. Tiedustelukoulutus ei välttämättä vaadi yhteistoimintaharjoituksia muiden aselajien kanssa, mikä on Urheilukoulun erilaisten palveluksen aloittamisaikojen takia haasteellista järjestää. Vaikkakin valmentautumisessa tukeudutaan ulkopuolisiin toimijoihin sekä varuskuntien omiin tiloihin, luovutettiin Urheilukoululle Santahaminassa oma valmennuskeskus, joka sisältää testiaseman, fysioterapiatilat sekä toiminnalliseen harjoitteluun varustetut tilat. Muu toiminta Urheilukoulu toimii puolustusvoimien liikunta-alan osaamiskeskuksena ja toimialakouluna. Tärkeimpiä koulutuksia ovat lupiin - ja oikeuksiin johtavat koulutukset eli fyysisen toimintakyvyn testaus - ja fyysinen työkyky (testaajapätevyys) sekä vesiliikuntataitojen perusteet. Urheilukoulun järjestämät sotilasliikuntakurssit ovat sotilaan lihaskuntoharjoittelu, fyysisen toimintakyvyn kehittäminen ja kokonaiskuormituksen seuranta, motoristen taitojen hallinta sekä sotilaan perustaidot. Urheilukoulun testaus- ja tutkimustoiminta keskittyy pääosin varusmiesurheilijoiden ja edustusvalmennettavien fyysisen suorituskyvyn mittaamiseen sekä seurantaan. Urheilukoululla tulee olemaan jälleen suuri rooli sotilaskilpailujen järjestelytehtävissä. Kaartin jääkärirykmentti vastaa vuoden 2015 sotilas-5-ottelun PM-kilpailujen järjestelyistä, joiden avaintehtävissä tullaan käyttämään Urheilukoulun henkilöstöä. Urheilukoulussa työskentelevät sotilaskouluttajat toimivat myös lajivastaavina urheiluvalmennuksen osalta. Tehtävään kuuluu päivittäisvalmennuksen suunnittelu ja toteutus, lajileirien suunnittelu ja toteutus sekä yhteydenpito lajiliittoihin, henkilökohtaisiin valmentajiin ja seuroihin. HURTTI-UKKO 2/14 5

6 kapteeni evp Juha Toivo Kainuun prikaati tärkeä osa vuokattilaista urheilijan polkua Puolustusvoimauudistukseen liittyen Kainuun prikaati sai kuuden lumilajin varusmieskoulutuksen ja urheiluvalmennuksen järjestämisen vastuulleen. Tavoitteena on järjestää tehokas varusmieskoulutus ja yhteen sovittaa varusmiespalveluksen ja urheiluvalmennuksen järjestäminen maasto- ja ampumahiihdossa, hiihtosuunnistuksessa, mäkihypyssä, yhdistetyn hiihdossa sekä lumilautailussa. Ensimmäiset urheilijat aloittivat varusmiespalveluksensa Kainuun jääkäripataljoonan Tiedustelukomppaniassa Kokemusta prikaatilla nuorten huippu-urheilijoiden palveluksen järjestämisestä on jo aikaisemmin, sillä talvilajien Urheilukomppania oli osa prikaatia välisenä aikana. Tässä urheilukomppaniassa palveluksensa suorittaneita arvokisamitalisteja ovat mm. Juha Mieto, Jouko Karjalainen, Jari Puikkonen, Rauno Miettinen, Pentti Kokkonen, Kari Ylianttila, Matti Väisänen, Jouko Törmänen ja Tapio Piipponen. Voidaankin todeta, että lumilajit palaavat juurilleen 35 vuoden vaelluksen jälkeen. Yllä mainittujen menestyneiden urheilijoiden lisäksi Kainuun prikaatin palveluspaikakseen ovat aikaisemmin valinneet maastohiihdon olympiavoittajat Mika Myllylä ja Iivo Niskanen sekä maastohiihdon maailmanmestari Kari Härkönen. Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö peräänkuuluttaa eri toimijoilta sellaista polkua, jota etenemällä lahjakkailla nuorilla on mahdollisuus nousta kansainväliselle huipulle. Tämä tarkoittaa osaltaan huippu-urheiluvalmennuksen järjestämistä, mutta suurimmalta osaltaan myös urheilijan arjen ja tukitoimien hallintaa. Urheilijan polun askeleet Prikaati on omalta osaltaan aloittanut toimenpiteet lähes neljä vuotta sitten käynnistämällä yhteistyön Vuokatti-Ruka urheiluakatemian kanssa. Eri urheilulajien vuokattilainen urheilijan polku alkaa jo yläkouluiässä. Nämä ensimmäisen asteen urheilijat asuvat ja harjoittelevat Vuokatin urheiluopistolla ammattivalmentajien johdolla sekä käyvät samanaikaisesti koulua Tenetin koululla. Leirejä on neljä-kuusi viikkoa vuodessa. Toisella asteella eli Sotkamon urheilulukion aikana akatemiavalmentajien rooli valmennuksessa kasvaa merkittävästi. Lukioopintovaatimukset suoritetaan yleensä urheilijoiden osalta neljässä vuodessa. Kolmas aste eli prikaativaihe on luonnollinen jatke edellä mainitulle kuuden-seitsemän vuoden putkelle. Prikaativaihe onkin tärkeä viimeinen askel kohti aikuisten maajoukkuetoimintaa. Urheilijan polku Urheiluseurat noin 8 12 v. seuravalmennus Yläkoulu/ akatemia noin v. 2 aste/ akatemia noin v. Toiminta Vuokatti-Ruka urheiluakatemiassa ja prikaatilla on hyvin samankaltaista urheiluvalmennuksen ja toimintaympäristön osalta. Molemmissa organisaatioissa toiminta on sisäoppilaitosmallin mukaista tiukkaa opiskelua, ammattivalmentajien antamaa urheiluvalmennusta sekä arjen hallintaa majoitustiloineen, kuljetusjärjestelyineen ja tukitoimineen. Urheilijan polun ja sen toiminnan systemaattinen parantaminen ja kehittäminen edellyttävät Kainuun prikaatin laadunhallinnan perusteiden viemistä osaksi mm. lumilajien urheilijoiden johtajakoulutusta ja muuta toimintaa. Dokumentoidut tiimipalaverit, parantamissuunnitelmineen ovat osa urheilijana kasvamista ja kehittymistä. Kotipaikkalähtöisyydestä olosuhdelähtöisyyteen Urheilullisesti tavoitteellisten varusmiesten lomakulttuuri on muuttunut prikaatissa viimeisten kolmen vuoden aikana kotipaikkalähtöisyydestä olosuhdelähtöisyyteen. Tämä tarkoittaa, että prikaatiin hakeutuneet tavoitteelliset urheilijat eivät KAIPR/ akatemia noin 20 v. Leiriharjoittelu Ammattivalmentajat Päivittäisvalmennus Tukipalvelut Ammattivalmentajat Varusmiespalvelus Päivittäis- ja leirivalmennus Tukipalvelut Osaamisen kehittäminen Ammattivalmentajat Valmiudet maajoukkueeseen Huippuvaihe/ maajoukkue Kansainvälinen menestys 6 HURTTI-UKKO 2/14

7 matkusta viikonloppuvapaille kotipaikkakunnalle vaan Vuokatin harjoitusolosuhteiden syliin. Nykyisillä valmennettavilla näyttää olevankin jopa kilpailu vuokra-asunnoista Vuokatin alueella. Harjoitusolosuhteiden maksimaaliseksi hyödyntämiseksi prikaatissa on urheilijoiden tarpeisiin kehitetty urheilukorttijärjestelmä. Tämä järjestelmä takaa yhden kortin kautta kaikki lajin tarvitsemat keskeiset harjoitteluolosuhteet urheilijoiden käyttöön Kajaani/Vuokatti-akselilla. Kainuun prikaatin urheilutalo Heikinhalli peruskorjattuine tiloineen palvelee myös lumilajien urheilijoita. Uimahalli, sisäampumarata Noptel-välineineen ja iso kuntosali ovat hyvä lisä valmennukseen. Sotilas-5-ottelun esterata on oiva mahdollisuus kehittää lumilajien urheilijoiden nopeusvoimaharjoittelua prikaatin alueella. Yksi prikaatin parhaista harjoitusolosuhteista on Vimpelinvaaran ulkoilu- ja urheilualue. Ladulle päästään suoraan prikaatin urheilukentän huoltokopilta. Kajaanin kaupunki on parantanut viime vuonna kilpalatupohjia ja ampumaradan tasoa järjestettävien sotilas-sm-kilpailujen perusteella, mutta samalla myös täyttyvät valmennuksen vaatimukset haastavista latu-urista. Prikaatin varusmieskoulutukseen suunnittelema hiihtosuunnistusverkosto yhdistettynä Vimpelinvaaran rikkaaseen latuverkostoon antaa oivan harjoituspaikan myös hiihtosuunnistajille. Prikaatin osalta parannettavaa jää urheilukentän ja rullalautailun half-pipen harjoitusmahdollisuuksien kehittämisessä. Rullalautailu half-pipe saattaisi olla hyvä lisä myös varusmiestoimikunnan vetämään liikuntakerhotoimintaan. Näiden lisäksi Kajaanin alueelle olisi saatava ensilumenlatu palvelemaan kaikkia hiihdon harrastajia. Laadukas valmennus toteutetaan yhteistyönä Urheilijoiden valmennus jakaantuu kolmeen osaan. Urheilijat henkilökohtaisine valmentajineen vastaavat omakohtaisen harjoittelun suunnittelusta ja toteuttamisesta. Ohjattu päivittäisvalmennus on pääsääntöisesti lajiliittojen ja Olympiakomitean tuen piirissä. Johdetut valmennusleirit valmennuksen tehostamisineen antavat prikaatin puolesta mahdollisuuden tehokkaaseen ja tuottavaan harjoitteluun valmennusleireillä. Käytyjen lajiliittoneuvottelujen perusteella tulevaisuudessa pyritään siihen, että lajiliittojen nuorten MM-ryhmän tasoisten valmennusryhmien leiritys on pääsääntöisesti samanaikaisesti lumilajien urheilijoiden leirityksen kanssa. Näin saadaan synergiaetuja useammista valmentajista valmennusleireille. Tämä tehostaa myös varusmieskoulutuksen järjestämistä. Kouluttajat eivät joudu järjestämään kertauskoulutusta yksittäisille varusmiehille. Samalla myös kouluttajien roolia valmennuksen ja varusmiespalveluksen yhdistämisessä sekä apuvalmentajina leireillä on mahdollista kasvattaa. Harjoittelun ja kokonaisrasituksen seuranta on osa tehokasta urheiluvalmennusta. Eri lajiryhmille kehitetty sähköinen harjoituspäiväkirja otetaan käyttöön heti sen valmistuttua. Harjoituspäiväkirjaa kehitetään Snowpoliksessa sijaitsevassa Jyväskylän yliopiston yksikössä. Aikaisemmin tehdyissä fyysisen suorituskyvyn tutkimuksissa prikaati on saanut tietoa varusmiesten kokonaisrasituksesta. Suunnitelmissa on myös tutkia lumilajien urheilijoiden kokonaisrasitusta tulevaisuudessa. Tutkimuksen myötä tietoa tuottavasta harjoittelusta ja tehokkaasta sotilaskoulutuksesta kyetään hyödyntämään myös varusmieskoulutuksen rytmittämiseen. Tavoitteena tyytyväinen asiakas Kainuun prikaatin maine liikkuvana prikaatina on saavuttanut myös palvelukseen astuvat nuoret urheilijat, prikaatin asiakkaat. Heidän odotuksena ovat erittäin korkealla varusmiespalveluksen ajalle. Kainuun prikaatin erinomainen toimintakulttuuri, johdon tuki ja sitoutuminen ja jatkuvan arvioinnin ja parantamisen periaatteet antavat hyvät mahdollisuudet vastata odotuksiin. Kajaani/Vuokatti-akseli tarjoaa erinomaiset olosuhteet lumilajien huippu-urheilijoiden valmennukselle ja varusmieskoulutukselle. Tervetuloa suorittamaan laadukasta varusmiespalvelusta Kainuun prikaatiin! HURTTI-UKKO 2/14 7

8 Vesa Mäkipää valmennuspäällikkö Vuokatti-Ruka Urheiluakatemia Vuokatti-Ruka urheiluakatemiassa on tarjolla kattava urheilijanpolku Kainuulaisella urheiluoppilaitostoiminnalla on pitkä historia. Vuonna 1976 Sotkamon lukiossa aloitti ensimmäiset liikuntalukion oppilaat, joukossa mukana mm. tuleva maastohiihdon maailmanmestari Kari Härkönen. Vuonna 1994 liikuntalukio sai virallisen urheilulukio-statuksen ja nimi muuttui Sotkamon urheilulukioksi. Eri vaiheiden jälkeen seuraava suurempi harppaus tapahtui vuonna 2010, kun urheiluoppilaitostoiminta laajentui akatemiatoiminnaksi myös Kajaaniin ja perustettiin Vuokatti urheiluakatemia. Valmennustoiminnan piiriin tulivat mukaan Sotkamon Tenetin yläkoulu, Kainuun ammattiopisto, Vuokatin urheiluopisto, Kajaanin lukio, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopiston Snowpoliksen yksikkö Vuokatissa ja Kainuun prikaati. Vuokatti urheiluakatemiaa Kajaanissa edelsi 1997 perustettu Kajaanin jalkapalloakatemia, joka yhdisti opiskelun 2. ja 3. asteella ja pelaamisen kajaanilaisissa jalkapalloseuroissa. Valmennuksesta vastasi Kajaanin Haka. Kuusamon alueella vastaavasti urheilijan polkua juniorista kohti kansainvälistä tasoa on tukenut Rukan alppikoulu, joka on työskennellyt Kuusamon lukion ja Kainuun ammattiopiston Kuusamon toimipisteen kanssa. Kuusamon alppihiihdon koulutus- ja valmennuskeskus, Rukan alppikoulu on toiminut syksystä 1995 lähtien. Freestylehiihto on ollut kiinteä osa toimintaa syksystä 2003 alkaen. Näiden kahden alueen vahva urheiluosaaminen yhdistettiin uudessa Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa. Solmittu yhteistyö vahvistaa valmennusta, osaamista ja olosuhteita sekä luo parempaa arkea nuorelle urheilijalle. Yhdessä toimimisen toivotaan näkyvän yhä kehittyvänä ja laadukkaampana vuorovaikutuksena toimijoiden välillä. Huippujen kasvattaja Urheiluakatemiamme on profiloitunut kasvattamaan urheilijoita valintavaiheesta huippuvaiheeseen. Hyvät olosuhteet, päivittäisvalmennus ammattivalmentajien johdolla sekä arjen tuki luovat tähän loistavan mahdollisuuden. Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiaa voidaan myös tituleerata huippujen kasvattajaksi, tästä osoituksena Sotshin olympiajoukkueessa oli mukana 24 urheilijanpolkumme kasvattia ja 4 heistä saavutti myös olympiamitalin Iivo Niskanen, Krista Lähteenmäki, Kerttu Niskanen ja Enni Rukajärvi. Muita tuttuja nimiä urheilijanpolultamme ovat mm. Kaisa Mäkäräinen, Mari Laukkanen, Martti Jylhä, Peetu Piiroinen, Markus Malin, Roope Tonteri, Jarkko Määttä, Kalle Palander, Marcus Sandell, Andreas Romar, Jouni Pellinen, Jaakko Tallus, Jenna Laukkanen ja pitkä lista pesäpalloilijoita. Joustava malli Tällä hetkellä urheilijoita Vuokatti- Ruka Urheiluakatemiassa on kaikkiaan noin 425. Erityispiirteenä akatemiassamme on se, että urheilijoista noin 80 prosenttia tulee Kainuun ulkopuolelta, valtaosa heistä muuttaa alueelle nimenomaan urheilumahdollisuuksien vuoksi. Akatemiatoiminnan missio on yksinkertainen; tarjota urheilijalle joustava malli yhdistää urheileminen ja opiskelu eri vaiheessa uraa. Jotta akatemia voi olla nuoren ja hänen taustajoukkojensa luottamuksen arvoinen, ammattimaisen valmennuksen ja opetuksen ohella täytyy olla jatkuva prosessi kehittää turvaverkkoa urheilevan nuoren ympärille. Asumisen, terveydenhuollon, asiantuntijapalveluiden ja ensiluokkaisten harjoitusolosuhteiden vaaliminen vaatii jatkuvaa uusiutumista kaikilta alueen toimijoilta, ennen kaikkea akatemiavalmentajilta. Vuokatissa akatemiatoiminta on jalkautettu urheilijan polulle yläkoulusta alkaen. Tenetin yläkoulussa Sotkamossa ryhmä paikallisia eri lajien nuoria on mukana yleisvalmennuksessa, jota tarjotaan kolmena aamuna viikossa. Lisäksi Tenetissä vaihtuu väki viikoittain, kun eri lajien nuoret urheilijalupaukset saapuvat leireilemään Vuokattiin. Lajiliitoissa tämä ainutlaatuinen leiritysmalli on herättänyt suurta kiinnostusta, sillä hämmentävää kyllä, useimmilta lajiliitoilta puut- 8 HURTTI-UKKO 2/14

9 tuu systemaattinen valmennusjärjestelmä tämän ikäisille nuorille. Kouluvuoden aikana lajiryhmä leireilee vähintään kolme kertaa viikon ajan harjoitellen Vuokatin urheiluopiston huippuolosuhteissa ja opiskellen Tenetissä yhdysopettajan johdolla. Esimerkiksi maastohiihdossa on 4 yläkouluryhmää, joille on tarjolla 4-6 viikon mittaista leiriä vuoden aikana, joista 1-2 kesällä ja loput lukuvuoden aikana. Viikon aikana ryhmä osallistuu vähintään 15 ohjattuun harjoitukseen ammattivalmentajan johdolla. Tulevana syksynä myös Kajaanissa aloitetaan yläkoululaisten valmennustoiminta. Toisella asteella toiminnan keskiössä ovat Sotkamon urheilulukio ja Kuusamon lukio. Lukujärjestysrakenteilla ja päätoimisten ammattivalmentajien avulla akatemia pystyy tarjoamaan jämäkän päivittäisvalmennuspaketin kärkilajiensa (hiihtolajit, lumilautailu ja pesäpallo) urheilijoille sekä Kuusamossa lisäksi alppilajien urheilijoille kattavan leiritys- ja kilpailupaketin parhaissa olosuhteissa Euroopassa. Parhaimmillaan ohjattuja harjoituksia on jopa 10 kertaa viikossa. Kärkilajien ohella akatemia toteuttaa alueellista tehtäväänsä tarjoamalla valmennusta joukkuelajeissa Kajaanissa. Lisähaasteen ja -mahdollisuuden Vuokatti-Ruka Urheiluakatemialle tuo Puolustusvoimauudistukseen liittyvä lumilajien varusmieskoulutuksen ja urheiluvalmennuksen siirtyminen Kainuun prikaatiin 2014 tämä tarjoaa loistavan jatkumon urheilijan polulle. Tavoitteena on tehokas urheilun ja varusmiespalveluksen yhdistäminen huippuolosuhteissa. Valtakunnallinen toimija Vuokatti-Ruka Urheiluakatemia on noussut nopeassa tahdissa merkittäväksi valtakunnalliseksi toimijaksi. Valmennustoimintaan on satsattu merkittävästi ja valmentajapoolin kirjoilla on yli 20 valmentajaa, joista 16 toimii päätoimisena yhteispalkkausmallien kautta. Tällä hetkellä urheiluakatemialla on yhteistyösopimukset kaikkien lumilajien liittojen kanssa ja Olympiakomitean kanssa teemme tiivistä yhteistyötä toimintamme kehittämiseksi. Päätoimisten valmentajien määrän lisääminen ja valmentajuuden kehittäminen ovat tulevaisuuden keskeisiä tavoitteita. Toinen keskeinen tavoite on urheilijoiden arjen tukeminen opiskelujen ja asuntolatoiminnan kehittämisellä. Vuokatti-Ruka Urheiluakatemia, Vuokatin urheiluopisto, Kainuun prikaati, Jyväskylän yliopiston Snowpoliksen yksikkö Vuokatissa ja oppilaitokset ovat tekijöitä, joiden ympärille on mahdollisuus kehittää entistä vahvempi huippuurheilun osaamiskeskus varsinkin talvilajeissa. Yhteisenä tavoitteena on kehittää Vuokatista kansainvälisen tason huippu-urheilun osaamiskeskittymä ja luoda ensiluokkainen ympäristö urheilulupauksille. Tähtäimessä on tuottaa mahdollisimman monta urheilijaa kansainväliselle huipulle lumilajeissa. Lisää tietoa toiminnastamme HURTTI-UKKO 2/14 9

10 everstiluutnantti Ensio Palosaari Pohjois-Savon aluetoimiston päällikkö Savon kuikat Savon kuikat eivät tietääkseni ole urheiluseura eikä muukaan järjestäytynyt yhdistys - vielä. Kuikka sen sijaan on Pohjois- Savon maakuntalintu. Vanhan kansan sanonnan mukaan kuikan lentäessä etelään, vesisadetta ennustaa ja kuikan lentäessä pohjoiseen, poutasäätä ennustaa. Puolustusvoimauudistuksen ollessa nyt toimeenpanon osalta loppusuoralla on Savon Kuikkien lentosuunta kääntynyt Kouvolasta Kajaaniin. Pohjois-Savon aluetoimisto (PSA- VALTSTO) perustettiin puolustusvoimien hallintouudistukseen liittyen Tällöin perustettiin Savo-Karjalan sotilaslääni lakkautetun Pohjois-Karjalan ja Kuopion sotilasläänin tilalle. PSAVALTSTO ehti toimia silloisen sotilasläänin kokoonpanossa vain kaksi vuotta ( ), jolloin Savo-Karjalan sotilaslääni lakkautettiin. Savo- Karjalan sotilasläänin (SKSL) aika jäi lyhyeksi. Ei ehtinyt Savo-Karjalan sotilasläänin nimikyltin ruuvikannat ruostua Puistokadun tiiliseinässä, kun luuta lakaisi taas kahden vuoden päästä. Toki puolustusvoimien sisällä nähtiin vuoden 2008 hallintouudistuksen tilanne keskeneräisenä toteutuksena, aluepolitiikkana tai vaalien välisen ajan välivaiheena. Säästöpaineiden alla sekä kenttäarmeijan supistamisen myötä SKSL lakkautettiin Lapin ja Pohjanmaan sotilasläänin tavoin. Vuodesta 2010 alkaen PSAVALTS- TO oli yksi puolustusvoimien 19 aluetoimistosta. Kokeneimmat ja vanhimmat virassa olleet sotilaat ja etenkin reservissä olleet evp. henkilöt tunnistivatkin tutun sotilaspiirijaon tehtävineen palanneen puolustusvoimiin. Näin jälkikäteen voidaan todeta että he olivat kommenteissaan varsin oikeassa. Uudistuksen myötä ensi vuoden vaihteessa aluetoimistoverkosto supistuu 12 toimistoon. Kainuun prikaatin henkilöstöllekin tuttu mies - evl Asko Muhonen - aloitti uuden Pohjois-Savon aluetoimiston päällikkönä Savolaistaustaisena miehenä Asko saikin hyvin nopeasti luotua hyvät yhteistoimintasuhteet maakuntaan. Päällikkö onnistui vakuuttamaan maakuntansa puolustusvoimien tuesta sekä näkyvyydestä, vaikka aluetoimiston vahvuus oli vain 15 henkilöä. Samalla tiivistyi jo ennestään hyvät suhteet Karjalan lennostoon. Henkilöstö- ja materiaalituki toimi tuolloin ja toimii edelleenkin hienosti PSAVALTSTO:n toimeenpanemiin harjoituksiin ja maanpuolustustapahtumiin. Ottaessani PSAVALTSTO:n päällikön tehtävät vastaan, oli aluetoimiston tehtävät tuttuja Pohjois- Suomen sotilasläänin esikunnan ajoilta, mutta toimintaympäristö sen sijaan oli tuntematon. Poronhoitoalueella palvellut upseeri otettiin kuitenkin lämpimästi vastaan ja lupsakkaaseen savolaiseen tapaan tehtiin minulle toimijat sekä ympäristö tutuksi. Reilun kahden vuoden kokemuksella voin vilpittömästi todeta maakunnassa olevan AITO vahva maanpuolustustahto. Tämä näkyy mm siten, että maakunnassa pyritään omassa tehtävässä aidosti huolehtimaan yhteiskunnan kokonaistur- 10 HURTTI-UKKO 2/14

11 vallisuuteen liittyvästä varautumisesta tai valmiudesta sekä työpaikoilla että kotona. Tähän liittyy vahva halu olla mukana vapaaehtoistoiminnassa, jolla voidaan ylläpitää maanpuolustustahtoa sekä edistää nyky-yhteiskunnan edellyttämää verkostoitumista tietojen vaihdon sekä eri toimijoiden tuntemisen osalta. Puolustusvoimauudistus vaikuttaa Käynnissä olevassa puolustusvoimien uudistuksessa PSAVALTSTO:n kokoonpano supistuu 4 tehtävällä ollen vuonna 2015 vahvuudeltaan 11 henkilöä. Aluetoimiston tiloissa työskentelee lisäksi kaksi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen henkilöä. Perustettava Pohjois-Savon aluetoimisto (PSALTS- TO) aloittaa toimintansa uusissa toimitiloissa osoitteessa Vuorikatu 26. Toimitilojen valintaan liittyvä prosessi oli niin vaiheikas, että siitä voisi kirjoittaa oman kirjan. Luotan kuitenkin siihen, että toimitilat tarjoavat remontoinnin jälkeen riittävät puitteet aluetoimiston tehtävien hoitamiseen. PSAVALTSTO:n päällikkö on oman toimen ohella huolehtinut myös Kuopion varuskunnan päällikön tehtävistä. Kuopion varuskunta sisältää kuusi eri organisaatiota, yhteensä noin 500 henkilöä. Suurimpana organisaationa varuskuntaan kuuluu Karjalan lennosto. PSAVALTSTO:lla ja sen edeltäjäorganisaatiolla on ollut erinomaiset suhteet lennostoon ja käytännön yhteistyö on hoitunut hienosti. Uudistukseen liittyen luovutan vuoden 2015 alusta varuskunnan päällikkyyden Karjalan lennoston komentajalle. Nimi muuttuu Siilinjärven - Kuopion varuskunnaksi. Rakenneuudistus on puristanut nyt puolustusvoimien rauhan ajan organisaation minimiin. Muutos Pohjois-Savon maakunnassa ei tule näkymään niin paljon kuin puolustusvoimien sisällä kuvittelemme. Yhden luukun periaate jatkuu edelleen asiakaspintaan vaikka johtoesikunta vaihtuu Kouvolasta Kajaaniin. Aluetoimistojen päälliköiden tueksi saamme esimieheksemme uuden perustettavan tehtävän myötä KAIPR:n apulaiskomentajan. Toivotan eversti Heikki Taavitsaisen tervetulleeksi Kainuun prikaatiin. Aluetoimisto palvelee maakunnassa Aluetoimisto palvelee tehtävänsä mukaan alueensa kutsunnanalaisia eli kutsuntaikäisiä miehiä, vapaaehtoiseen palvelukseen hakevia naisia sekä reserviläisiä kaikissa asevelvollisuuteen liittyvissä asioissa. Poikkeusoloissa aluetoimisto perustaa joukkoja operatiiviselle käyttäjälle. Lisäksi aluetoimiston tärkeimpänä tehtävänä on omaan johtoonsa jäävien sodan ajan joukkojen suorituskyvyn kehittäminen mm kertausharjoituksin. Ohessa lukijoille hiukan numerotietoa Pohjois-Savon maakunnasta: väkiluku asukasta, 20 kuntaa (19 vuonna 2015, Maaninka liittyy Kuopioon), 6 kaupunkia, joista Kuopio on väkirikkain asukkaalla, työttömyysaste oli vuonna ,1 %, työpaikkojen jakaantuminen: 21 % jalostus, 71 % palvelut ja 8 % alkutuotanto, taloudellinen huoltosuhde 1,49 (työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät yhtä työssäkäyvää kohden), marjantuotanto oli vuonna % koko maan osuudesta, 9 kansanedustajaa ja vajaa 1500 kutsunnanalaista nyt ja lähivuosina. Maakunnassa on vuosien varrella vakiintunut monenlaisia maanpuolustustahtoa edistäviä tapahtumia, kuten Sandels-jotos Ylä- Savossa, talvijotos Vesannolla, reserviläisten rynnäkkökivääriammunnat syksyisin, rosvopaistitapahtuma kiertäen maakunnassa, maakuntakomppanian jouluaaton kunniavartiotehtävät ja reserviläisten juhlalliset ylennystilaisuudet 4.6 ja Luotamme siihen, että johtosuhdemuutoksesta huolimatta maakunnallisista perinteistä pidetään kiinni ja saamme niihin muihinkin pienempiin tarpeisiin tukea Kainuun prikaatista. Suattaaha se olla niinni, tae iha päevaston. HURTTI-UKKO 2/14 11

12 everstiluutnantti Ari-Pekka Väänänen Pioneeripataljoonan henkilökuntaa täydennyskoulutuksessa Ammattitaito ja osaaminen edelleen kasvussa Pohjan pioneeripataljoona järjesti henkilökunnalleen talven ja kevään aikana kaksi täydennyskoulutustapahtumaa, joissa kerrattiin niitä pioneeritietoja ja -taitoja, joita suluttamisen, tienpidon ja ylikulun varmentamisen osaamiskeskuksessa palvelevan henkilöstön tulee hallita. Molempien harjoitusten perusteella saatiin samalla luotettavaa ja osin mitattuakin tietoa pioneerien käyttämien välineiden ja toimintatapojen toimivuudesta. Helmikuussa aiheena oli jään räjäyttäminen ja toukokuussa rakennettiin sulutteen osia kestopäällystetylle tiestölle. Jään räjäyttäminen Vuosangassa Helmikuisena torstaiaamuna tusina Pohjan pioneeria saapui Vuosankaan, Meikarin rantaan. Tavoitteena oli perehtyä jääpanos 86:n ja vaihtoehtoisten sytytysjärjestelmien käyttöön yliluutnantti Janne Aittamaan ja yliluutnantti Arto Monosen johdolla ja tietenkin saada kokemusta jään räjäyttämisestä. Jään räjäyttämistä koulutetaan varusmiehille erittäin harvoin, mutta virka-aputehtävissä tätä osaamista tarvitaan aina silloin tällöin. Harjoituksen aluksi - varomääräysten kertaamisen ja välineisiin tutustumisen jälkeen - kairattiin Jääpanosta lasketaan reikään. jäähän muutama reikä, selvitettiin jään vahvuus sekä mitattiin veden syvyys. Jäätä olikin odotetusti, noin 35 senttimetriä, ja veden syvyys vaihteli kolmesta metristä 5,5 metriin. Jäätä räjäytettiin päivän aikana kolmessa paikassa siten, että kussakin kohteessa käytettiin erilaista sytytystä ja kunkin kohteen viiteen reikään laskettiin kolme jääpanosta per reikä reikävälin ollessa noin viisi metriä. Yhteensä siis 15 panosta per kohde ja näin saatiin aikaiseksi kolme noin 12 metrin mittaista railoa. Räjäytykset onnistuivat hyvin ja lopputulos oli sellainen kuin oli suunniteltukin. Lähes kaikki koulutettavista osallistuivat jään räjäytysharjoitukseen nyt ensimmäistä kertaa, joten ammattitaito parani useilla kouluttajilla tältä osin huomattavasti. Osin ennakko-odotuksista poiketen kuolleita kaloja ei tulosten tarkastelun yhteydessä havaittu, joten luvan myöntäneelle Kainuun ELY-keskukselle voitiin raportoida, että ympäristövahinkoa ei pioneerien toiminnasta Meikarilammella aiheutunut. Suluttaminen Kiimingissä Pohjan pioneeripataljoonan varusmiesosasto kouluttajineen harjoitteli sulutteen osien rakentamista kestopäällystetylle tiestölle Kiimingissä, aivan taajaman keskustassa. Kohteena oli sillan korjauksen ajaksi rakennettu ohitustie, jonka urakoitsija purkaa kokonaan vielä kesän aikana. Tilaisuus tämän hyvän harjoituskohteen käyttöön tarjoutui Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen kautta ja mahdollisuus kannatti ehdottomasti hyödyntää, sen verran harvoin vastaavia kohteita tulee tarjolle. 12 HURTTI-UKKO 2/14

13 Harjoituksen päämääränä oli harjoitella miinoitteiden rakentamista päällystetylle tieosuudelle. Harjoituksessa arvioitiin käytössä olevien välineiden ja toimintatapojen sopivuutta sekä mitattiin työkoneella vahvennetun pioneeriryhmän suorituskykyä. Kyseisenä päivänä olosuhteet olivat vuodenaikaan nähden normaalia lämpimämmät sään ollessa aurinkoinen ja lämpötila +10 C. Poikkeuksellisen lämpimästä ja vähälumisesta talvesta johtuen routaa ei enää ollut lainkaan. Kestopäällysteen vahvuus tiestöllä oli 6-9 senttimetriä ja tien leveys valtatien standardien mukainen, noin 9 metriä. Pioneeritoiminnan kannalta haasteena oli penkereiden puuttuminen eli toiminta rajoittui vain tieosuudelle. Harjoituksessa kaksi pioneeriryhmää rakensi kaksi miinaestettä, joissa molemmissa osa miinoista asennettiin kestopäällysteeseen ja osa naamiokerrokseen. Kumpaankin miinaesteeseen käytettiin noin 20 panssarimiinaa, joista osa varustettiin raivaamisenestopanoksella ja osa lisäpanoksella. Molempien miinaesteiden naamiokerros ja toisen miinaesteen miinasijat tehtiin työkoneella. Toisen miinaesteen miinasijat valmisteltiin miesvoimin moottoriporakoneita käyttäen. Rakentamiseen kului merkintöjen tekemisineen kolmesta neljään tuntiin ja johtopäätös oli odotettu: työkoneen käyttö nopeuttaa suluttamista huomattavasti! Myös moottoriporakone on hyvinkin käyttökelpoinen työväline, etenkin miinoitteiden merkintöjen rakentamisessa. Harjoitus antoi niin kouluttajille kuin koulutettaville ainutlaatuista lisäkokemusta kestopäällystetyn tien suluttamisesta ja pioneerijoukkueen suorituskyvystä. Pohjan pioneeripataljoona pyrkii jatkossakin löytämään ja saamaan käyttöönsä käytöstä poistettuja kestopäällystettyjä tieosuuksia, jossa pioneeritoimintaa voidaan harjoitella niin todenmukaisesti kuin se normaalioloissa vain on mahdollista. Työkone Kiimingissä. HURTTI-UKKO 2/14 13

14 majuri Jaakko Kauppinen M18-johtamisjärjestelmä - suunnittelupöydältä valmiiksi tuotteeksi Materiaalisen suorituskyvyn konkretisoituminen suunnittelupöydältä valmiiksi tuotteeksi mitataan optimaalisessakin tilanteessa ennemmin vuosilla kuin kuukausilla. Valmis tuote on vain jäävuoren huippu siitä työstä, jota suorituskyvyn kehittäminen ja rakentaminen kokonaisuudessaan edellyttää. Yhtenä esimerkkinä materiaalisen suorituskyvyn rakentumisesta on Kainuun prikaatissa 213-saapumiserällä käyttöön otettu maapuolustuksen M18-johtamisjärjestelmä. Vuosituhannen alussa kaikki maavoimien kenttäviestijärjestelmät olivat analogisia piirikytkentäiseen teknologiaan perustuvia. Samaan aikaan siviiliyhteiskunta oli jo 90-luvulta lähtien siirtynyt IP-teknologiaan perustuvaan tiedonsiirtoon digitaalisine palveluineen ja internetteineen. Vanheneva analoginen kalusto (YVI1, YVI1M ja YVI2) ei suorituskykynsä puolesta täyttänyt enää nykyaikaisen taistelukentän vaatimuksia saati nähtävissä olevia visioita. Näistä lähtökohdista käynnistettiin maapuolustuksen johtamisen alakehittämisohjelma (MAPUJOHT ALAKEHO), jonka alle organisoitiin kolme erillistä hanketta - maapuolustuksen tiedonsiirto (MATISI), maapuolustuksen johtoportaat (MAPUJOPO) sekä maapuolustuksen kohdearkkitehtuurin sovellukset (MATI). Ensin mainitun hankkeen tavoitteena on nimensä mukaisesti kehittää tiedonsiirtoon liittyvää suorituskykyä, MAPUJOPO-hankkeen tavoitteena on luoda suorituskykyä ja materiaalia maapuolustuksen johtamispaikoille sekä viimeksi mainittu MATI-hanke tuottaa suorituskykyä muun muassa johtamiseen liittyvien sovellusten ja päätelaitteiden muodossa. Kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta Edellä mainitut hankkeet eivät suinkaan ole toisistaan erillisiä kokonaisuuksia, vaan toinen toisiaan täydentäviä. Kukin hanke tuottaa suorituskykyä, jotka yhdistyvät yhdeksi kokonaisuudeksi - otsikossa mainituksi M18-johtamisjärjestelmäksi. Esimerkiksi MATI hankkeen tuottama suorituskyky ei yksin muodosta johtamisen suorituskykyä, vaan se tukee tai mahdollistaa muiden suorituskykyjen entistä tehokkaamman käytön. Johtamisen kannalta johtamispaikkarakenteet, tiedonsiirto ja johtamisen tietojärjestelmät muodostavat tiiviin kokonaisuuden - M18-johtamisjärjestelmän. Yhden osakokonaisuuden puuttuminen vaarantaa käytännössä koko johtamiskonseptin toimivuuden. Nykyisin käytössä oleviin johtamisjärjestelmiin verrattuna M18-johtamisjärjestelmä perustuu uuteen teknologiaan. Keskeisin muutos on siirtyminen piirikytkentäisistä analogisista järjestelmistä internetin tavoin toimivaan yhtenäiseen tiedonsiirtoalustaan. Nykypäivän yhteiskunnassa IP-järjestelmien käyttö on itsestäänselvyys mikä näkyy M18-johtamisjärjestelmän luontevana omaksumisena asevelvollisten keskuudessa - nykysukupolvet ovat varttuneet käyttäen tietokoneita, älypuhelimia sekä muita digitaalisia päätelaitteita. Tämän väitteen ovat vahvistaneet muun muassa viestikomppaniassa RU-kurssinsa käyneet Kainuun prikaatin upseerikokelaat, joiden mukaan M18 järjestelmä on loppukäyttäjälle huomattavan paljon helppokäyttöisempi kuin esimerkiksi RUK:ssa edelleen käytössä oleva analoginen YVI2-järjestelmä. Vaatimusmäärittely kulmakivenä M18-johtamisjärjestelmän suorituskyvyn rakentamisessa keskeisin kulmakivi ennen tuotteistamista on vaatimusmäärittely. Hankittavan tuotteen tai sovelluksen pitää vastata operatiiviseen tarpeeseen: mitä uutta suorituskykyä halutaan rakentaa. Vaatimusmäärittelyissä tulee huomioida muun muassa toimintaympäristö sekä muut järjestelmät, joiden kanssa kyseisen järjestelmän tulee kyetä toimimaan. Erityisen haastavaa johtamisjärjestelmiin liittyvässä vaatimustenhallinnassa on elektronisen digitaalitekniikan ja teknologian jatkuva kehittyminen. Tänä päivänä parhainta suorituskykyä edustava järjestelmä tai sen osa on kymmenen vuoden kuluttua eittämättä vanhentunut. Tämän vuoksi M18-johtamisjärjestelmän vaatimusmäärittelyissä on pyritty huomioimaan järjestelmän päivitettävyys suorituskyvyn ylläpitämiseksi. M18-johtamisjärjestelmäkalusto muodostaa kokonaisuuden, jonka eri osat vaativat oman päivityksensä eri aikoina. Yhtenä esimerkkinä modifiointitarpeita vaativasta osakokonaisuudesta ovat viestiasemaajoneuvojen ja laitetilojen ilmastointijärjestelmät, joiden elinkaari on nykyisellään noin 10 vuotta HURTTI-UKKO 2/14

15 M18-johtamisjärjestelmän suorituskyvyn luomisen vaiheet. Hanke etenee rakentamisvaiheessa. vuoden jakso on todennäköinen päivitysväli myös johtamispaikkojen sekä viestiasemien tiedonsiirtolaitteistoille. Kuvan 1 mukaisesti suorituskyvyn hallinta jakautuu kuuteen vaiheeseen. Järjestelmän elinjakso alkaa järjestelmävaatimusten ja järjestelmäarkkitehtuurin laatimisella esisuunnitteluvaiheessa ja päätyy järjestelmän hylkäämiseen suorituskyvyn purkamisvaiheessa. Materiaalihankkeet päättyvät yleensä siinä vaiheessa, kun rakennettu suorituskyky otetaan operatiiviseen käyttöön ja materiaali ylläpitoineen luovutetaan operatiiviselle käyttäjälle. Puolustusmateriaalin elinjakso vaihtelee sovellusten muutamista vuodesta jopa viiteenkymmeneen vuoteen joillakin asejärjestelmillä. M18-johtamisjärjestelmän elinjakso on suunniteltu ulottuvan 2030-luvulle saakka. Auditoinnit, direktiivit ja lait M18-johtamisjärjestelmän osalta edetään tällä hetkellä rakentamisvaiheessa. Hanke on konkretisoitunut materiaaliksi ja suorituskyvyksi usean eri toimittajan tuotteistamana. Toimittajat ovat valikoituneet tarjouspyyntömenettelyllä, jossa kukin toimittaja antaa oman tarjouksensa pyydettyyn tuotteeseen liittyen. Kilpailutusta ja hankintoja ohjaa EU-direktiivit sekä lainsäädäntö - hankinnat tulee tehdä hankintalainsäädännön menettelytapoja noudattaen. Hankittavissa sota varusteissa huomioidaan lisäksi viranomaisyhteistyön asettamat velvoitteet sekä kansainvälinen yhteistoimintakyky ja yhteensopivuus. Vaatimukset testataan Kainuun prikaatissa Hankkeeseen liittyvällä testauksella selvitetään missä määrin rakennettava suorituskyky vastaa hankkeen operatiivista konseptia sekä asetettujen vaatimusmäärittelyjen täyttymistä. Tuotetasolla selvitetään yksittäisten laitteiden ja sovellusten toiminnallisten vaatimusten täyttymistä, standardien mukaisuutta sekä laitealustojen asennuksiin liittyvien vaatimusten täyttymistä. Testaamisella selvitetään lisäksi tuotteiden sovittaminen osaksi järjestelmäkokonaisuutta. M18-kehitysversiot testataan integraatiotesteissä Viestikoululla ennen niiden tuomista kenttäkokeisiin ja varusmieskoulutukseen Kainuun prikaatiin. Testausten lopullinen päämäärä on todeta hankitut järjestelmät soveltuviksi operatiiviseen ja -koulutuskäyttöön. Vuonna 2012 toimintansa aloittanut M18-johtamisjärjestelmän käyttöönottoprojekti vastaa tuotteiden ja järjestelmien kenttätestauksesta sekä joukkotuotannon valmistelusta maavoimissa. Projektin päävastuu on Kainuun prikaatilla. M18-johtamisjärjestelmä otetaan operatiiviseen käyttöön maavoimissa vuodesta 2016 lukien. M18-johtamisjärjestelmän suorituskykyä valmiina tuotteina. HURTTI-UKKO 2/14 15

16 yliluutnantti Ville Kotikumpu Ampumakoulutusta sivutyönäkin Kauden avaus Östersundissa Räntäsade piiskaa vasten naamaa. Urheilija lähestyy penkkaa. Seuraan tarkasti minkä ampumapaikan hän valitsee, samalla pyyhin putken linssin pinnalta huurun pois ja tarkennan katsettani kohti tauluja. Vielä vilkaisu tuuliviireihin tuuli on vähän yltynyt vasemmalta oikealle, toivottavasti urheilija huomasi sen! Ensimmäinen laukaus on vähän oikealla samoin toinen, kolmas viistää jo reunaa kello neljässä. Vilkaisen viireihin ja totean tuulen heikkenevän. Neljäs laukaus on enää vähän oikealla ja viimeinen osuu keskelle taulua. Tartun radiopuhelimeen ja ilmoitan maastoon toiselle valmentajalle ammunnan tuloksen sekä osumien paikat taulussa ja kerron tuulen vaikutuksesta osumiin. Ilmoituksen jälkeen vielä viimeiset merkinnät omiin papereihin, joista käymme urheilijan kanssa kisanjälkeen palautekeskustelun. Jään odottamaan seuraavaa kilpailijaamme. Yllä pieni pätkä viimetalven sivutyöstäni Suomen ampumahiihtojoukkueen ampumavalmentajana. Tarina kertoo siitä noin puolesta minuutista, johon urheilijoiden suoritus joko huipentuu tai kaatuu ampumahiihtokilpailussa. Ennen tuota suoritusta urheilija on ampunut noin kovaa laukausta ja tehnyt tuhansia kylmälaukauksia. Lisäksi hän on hinkannut ampumapaikkatoimintaa kesän aikana niin paljon, että kyynärpäiden nahka on parkkiintunut normaalia kovemmaksi. Viime talven aikana sain myötäelää urheilijoiden kanssa sekä pettymyksen kyyneliä, että ilonkiljahduksia. Molemmat kuuluvat kilpaurheiluun, vaikka vain toista niistä tavoittelemme. Oma taustani ampumahiihdon parissa on varsin pitkä. Urheilijana olin noin kymmenen vuotta kansallisella/kansainvälisellä tasolla. Aktiiviuran jälkeen olen toiminut valmentajana nuorten maajoukkueessa neljä kautta sekä puolustusvoimien valmennusryhmässä seitsemän vuotta. Viimekauden valmennuspestini oli mieluisa, koska kilpailujoukkueissa oli mukana urheilijoita jotka ovat minulle tuttuja niin nuortenryhmän kuin puolustusvoimienkin ryhmän kautta. Suuri kiitos tästä mahdollisuudesta kehittää itseään ampumahiihtovalmentajana ja ampumakouluttajana kuuluu Kainuun prikaatille, joka on työnantajana suhtautunut myötämielisesti sivutyöhöni. Mari Laukkanen olympialaisten harjoituspäivänä Sekä tietysti kaikille niille Kainuun prikaatin työntekijöille, jotka ovat kannustaneet aina positiivisesti, kun on kuntotalolla kohdattu. Toivottavasti teistä jokainen on saanut viettää jännittäviä hetkiä ruudun takana talven aikana seuratessaan olympialaisia ja maailmancupin kilpailuja. Ensikaudella ampumahiihdon maailmanmestaruuskilpailut käydään Kontiolahdella maaliskuun alkupuolella. Suosittelen lämpimästi käymistä paikanpäällä seuraamassa hienoa urheilutapahtumaa. Hyvä kotiyleisön kannustus voi tuoda ne kuuluisat reunaosumatkin sisälle. 16 HURTTI-UKKO 2/14

17 Anu Kemppainen Kainuun aluetoimisto Kainuun prikaati kiinnostaa naisia! Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen haki tänä vuonna ennätysmäärä naisia (818). Edellinen ennätys hakijamäärässä on tehty vuonna 1995, jolloin laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta hyväksyttiin. Viime vuoden tapaan Kainuun prikaati oli naisten keskuudessa kiinnostavin joukko-osasto, jonne haki tänä vuonna 113 naista. Hakeminen vapaaehtoiseen asepalvelukseen tehdään toimittamalla hakemus liitteineen omaan aluetoimistoon 1. maaliskuuta mennessä. Palvelukseen hakevan naisen on oltava Suomen kansalainen, vähintään 18 ja enintään 29 vuoden ikäinen sekä terveydentilaltaan ja muilta ominaisuuksiltaan soveltuva sotilaskoulutukseen. Naisille järjestetään valintatilaisuus kerran vuodessa, jonne aluetoimisto heidät kutsuu määräaikaan mennessä saapuneiden hakemusten perusteella. Tänä keväänä Kainuun aluetoimiston järjestämässä valintatilaisuudessa paikalla oli 11 motivoitunutta ja määrätietoista nuorta naista. Tilaisuudessa selvitettiin hakijoiden terveydentila, suoritettiin henkilökohtainen haastattelu sekä annettiin infoa naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta ja puolustusvoimista. Päivän aikana naiset pääsivät tutustumaan naisalikersanttien opastuksessa naisten tupiin, kokeilemaan palveluksessa tarvittavia varusteita, kuulemaan varuskunnan sosiaalikuraattorin rohkaisevat sanat sekä maistamaan sotilaskodin antimia. Kainuun prikaatissa naiset palvelevat Pohjois-Suomen viestipataljoonassa, Kuopion pataljoonassa ja Kainuun tykistörykmentissä. Naisten koulutuksen sisältö on sama kuin muillakin varusmiehillä ja naisten asepalvelus järjestetään mahdollisimman pienin erityisjärjestelyin. Varuskunnissa naiset majoittuvat omiin tupiin, mutta sotaharjoituksissa erillismajoitusta ei järjestetä. Naisten motivaatio varusmiespalveluksen suorittamiseen on hyvä ja he ovat halukkaita johtaja- tai erikoiskoulutuksiin. Palveluksen suorittamiseen naisilla on samat mahdollisuudet kuin miehilläkin ja naiset pärjäävät palveluksessa hyvin tai erinomaisesti. Firma veti puoleensa Vänrikki Tanja Turunen Kainuun tykistörykmentistä suoritti varusmiespalveluksen Kainuun prikaatissa kesällä Tavoitteena oli pitää välivuosi opiskelusta ja hakea lisää kokemusta varusmiespalveluksesta. Johtajakaudella puolustusvoimat alkoi kuitenkin vaikuttaa niin mielenkiintoiselta paikalta, että kesällä 2013 varusmiespalveluksen päätyttyä Turunen jäi sopimussotilaaksi. Turusen kokemuksen mukaan naiset pärjäävät palveluksessa hyvin ja tavoitteet ovat korkealla. Naisilla on myös halu näyttää itselle ja muille, että he pärjäävät varusmiespalveluksessa siinä missä miehetkin. Kainuun tykistörykmentissä kesällä 2013 varusmiespalveluksen aloittaneet kokelas Ella Puoliväli ja kersantti Venla Turunen ovat olleet tyytyväisiä Kainuun prikaatiin. Palvelusaika on sujunut hyvin eivätkä liikunnalliset naiset koe, että varusmiespalvelus olisi ollut erityisen raskas fyysisesti. Molemmilla on ollut alusta asti tavoitteena palvella vuosi, koska puoli vuotta menee liian nopeasti. Varusmiespalveluksen aikana ystävystyy helposti ja naisten mukaan joukkuetovereiden kanssa ollaan kuin yhtä pientä perhettä. Maastoharjoitusviikolta palanneet kokelas Puoliväli ja kersantti Turunen omassa tuvassaan. HURTTI-UKKO 2/14 17

18 kapteeni Teemu Virkkala Kokemuksia kriisinhallintatehtävästä Afrikassa Ensimmäisenä suomalaisena esikuntaupseerina osallistuin MINUSMA (Multidimensional Integrated Stabilization Mission in Mali) -operaatioon Pehmeän laskeutumisen jälkeen jouduin turvatarkastukseen, jossa paikalliset viranomaiset tutkivat matkalaukkuihini pakkaamaa taisteluvälinemateriaalia. Dokumenttien tarkastelun jälkeen pääsin vihdoin terminaalista ulos. Lentokentällä ei kuitenkaan ollut vastassa sovittuja YK:n yhteysupseereita eikä kuljetusta majoitukseen. Ensimmäinen tehtävä oli selvitä öisessä Bamakossa hotellille varusteiden kanssa. Opetus oli se, että luottamus on kaikkea muuta tärkeämpää. Oli luotava suhteet ja kaveriverkosto joihin voi luottaa kaikissa tilanteissa. Seuraavana päivänä alkanut perehdyttäminen toimialueella antoi riittävät perusteet YK:n henkilöstön hätäevakuointeihin sekä alueen turvallisuustilanteeseen. Perehdyttämisviikon jälkeen aloitin tehtävät YK:n esikunnan informaatiotoimistossa. Ranskalaisen esikuntapäällikön perusteet olivat selkeät. Tehtävämme oli perustaa toimisto ja komentajan vaatimuksiin pohjautuva tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmä. Täysi operatiivinen valmius tuli saavuttaa vuoden 2013 loppuun mennessä. Aloitimme tehtävät kentältä kouluttamalla länsi-afrikkalaisia rauhanturvaajia tiedonkeruutehtäviin, jonka jälkeen keskityimme oman toiminnan organisointiin. Operaation käynnistymisvaiheen haasteet keskittyivät monikansalliseen yhteistyöhön, hallintoprosesseihin, johtamisjärjestelmiin - ja viestikalustoon sekä myös muihin logistisiin puutteisiin. Opetuksena tästä päällimmäisenä mieleeni jäi se, että asiat voidaan hoitaa monella tavalla. Tiedonkulun merkitystä on turha korostaa. Isossa organisaatiossa tiedonhallinta ja välittäminen on oltava suunniteltua ja koordinoitua. Isossa kuvassa merkittävää oli myös se, että eri tehtävissä tuettiin afrikkalaisia kollegoita ja joukkoja. Pitkällä aikavälillä tämän työn kautta saadaan parempi tulos ja mahdollisesti myös kehitettyä alueellista vakautta. Jälkikäteen tarkasteltuna kokemus oli monipuolinen ja erityislaatuinen intensiivikurssi monikansallisesta organisaatiosta, johtamisesta sekä tiedon käsittelystä. Yksityiskohtaisemmat oppimiskokemukset liittyivät informaatiotoimiston perustamiseen, terroristiryhmien toimintaan, tiedon analysointiin sekä kansainvälisten raporttien laatimiseen Työskentely ruotsalaisten ja norjalaisten erikoisosaajien kanssa antoi itselleni ehkä kaikkein eniten pelimerkkejä tuleviin tehtäviin. Lopuksi mainittakoon, että stressaavin tekijä oli toimintojen aikatauluttaminen. Uusia vaatimuksia ja tehtäviä tuli usein joka päivä. Tästä seurauksena ajankäytöllisiä haasteita ei ollut, kansallisen vanhimman sekä YK:n esikunnan asettamat kirjoitustehtävät jatkuivat usein työajan jälkeenkin. Operaatio Malissa oli mielenkiintoinen, vaikka paikalliseen kulttuuriin tutustuminen jäikin vähäisemmäksi. Sain tehdä työtä kokeneessa tiimissä, joka hoiti tehtävänsä hurtilla sotilashuumorilla. Maaliskuussa 2014 luovutimme toimiston seuraajille hyvillä mielin ja tietoisena siitä, että olimme tehneet osamme merkittävässä rauhanturvaoperaatiossa. Taustaa YK:n MINUSMA -operaatio käynnistettiin Operaation mandaattiin kuuluu muun muassa maan hallinnon ja asutuskeskusten vakauttaminen, poliittisen siirtymäkauden tukeminen vaaleja ja kansallista dialogia edesauttamalla, siviilien ja YK-henkilökunnan turvaaminen ja humanitaarisen avun mahdollistaminen luomalla sille turvallinen toimintaympäristö. MINUSMA:n vahvuus on lähes 6000 sotilasta ja 800 poliisia. Eurooppalaisista maista Malissa on sotilaita Isosta-Britanniasta, Saksasta, Ranskasta, Hollannista, Norjasta ja Ruotsista sekä poliiseja Belgiasta, Italiasta, Ranskasta ja Saksasta. Suomen osallistuminen on osa pohjoismaista yhteistyötä, jota kehitetään yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa myös kriisinhallinnan alalla. Turvallisuustilanne Malissa on epävakaa. Poliittinen tilanne jatkuu vaikeana Tuareg kapinallisten ja hallituksen välillä. Lisäksi Al-Qaidan Pohjois-Afrikan verkostoon kuuluvat jihadistiryhmät ovat palanneet alueelle. 18 HURTTI-UKKO 2/14

19 luutnantti Tuomo Sutinen Suomalainen rauhanturvajoukko Libanonissa Suomi on osallistunut Libanonin YK-johtoiseen UNIFIL-operaatioon neljällä eri vuosikymmenellä. Operaatiota voidaan luonnehtia perinteiseksi rauhanturvaoperaatioksi, sillä se on YK:n suoraan johtama kriisinhallintaoperaatio. Operaatio on alkanut vuonna 1978, mutta sen mandaatti uusittiin vuoden 2006 sodan jälkeen YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla. Operaation tavoitteena on saavuttaa tilanne, jolloin vastuu Etelä- Libanonin turvallisuudesta voidaan kokonaan luovuttaa LAF:lle (Lebanese Armed Forces) ja muille Libanonin turvallisuusviranomaisille. Rotaatiokoulutus Rotaatiokoulutus koostui peruskoulutus- ja soveltavasta vaiheesta. Lisäksi erikoistehtävissä (esim. taistelupelastaja) toimineet koulutettiin omana osastonaan ennen peruskoulutusvaihetta. Koulutuksen kesto vaihteli tehtävän mukaan 4 viikosta noin 10 viikkoon. Oma koulutukseni kesti vaunukoulutuksen, ruotsissa toteutetun joukkueenjohtajakurssin sekä toiminta-alueelle tutustumismatkan myötä 10 viikkoa. Koulutuksen määrästä ei siis tingitty. Jälkeenpäin ajatellen en löydä mitään turhaa noista viikoista, päinvastoin. Pitkä koulutusjakso valmensi tulevaan puolen vuoden elämänmuutokseen jo kotimaassa. Lisäksi pitkä koulutusjakso mahdollisti tutustumisen tuleviin alaisiin jo ennen toiminta-alueelle siirtymistä. Etelä-Libanon toimintaympäristönä Operaation keskeisimmät tehtävät ovat sinisen linjan valvominen, Libanonin asevoimien tukeminen ja väestön avustaminen. Sinisellä linjalla tarkoitetaan sinisin tynnyrein maastoon merkittyä linjaa Libanonin ja Israelin välillä. UNIFIL-joukot valvovat tulitauon pysyvyyttä ajoneuvopartioin, tähystyspaikoin ja rajan läheisyyteen sijoitetuista etutukikohdista. Asevoimien tukeminen tapahtuu käytännössä yhteispartioina UNI- FIL-joukkojen ja Libanonin asevoimien edustajien kesken. Väestön avustaminen tarkoittaa mm. turvallisen elinympäristön luomista ihmisille. Tämä mahdollistetaan mm. ajoneuvopartioin, tapaamalla paikallisia vaikuttajia ja erilaisilla CIMIC (Civil Military Cooperation)-projekteilla. Projekteja voivat olla mm. vedenkäsittelylaitosten rakentaminen lähikyliin yms. Joukkueenjohtajan arkea Jääkärijoukkueen johtaja vastaa joukkueensa toiminnan suunnittelusta annettujen perusteiden ja käskyjen puitteissa: työ- ja vartiovuorojen laatimista ja koulutuksen suunnittelemista. Lisäksi oli mahdollisuus osallistua partiointiin ja käskettyihin saattueisiin. Kokemukseni toiminnasta oli erittäin positiivinen johtuen hyvistä ja erittäin ammattitaitoisista työkavereista. Vaikka viikot Libanonissa olivat kiireisiä, jäi töiden vierelle myös hieman vapaa-aikaa, joka kului useasti kuntosalilla, jalkapallokentällä tai lenkkipolulla. Osa tykkää pelata videopelejä Suomi-talolla, osa taas soitella kotimaan suuntaan useita kertoja päivässä. Suomalaisen rauhanturvaajan on erittäin hyvä olla Libanonissa. Paljon jäi käteen: hyvien ystävien lisäksi taskun pohjalle jäi runsaasti kokemusta kansainvälisestä toimintaympäristöstä ja uusia toimintatapamalleja, joita voi ainakin osittain soveltaa varusmieskoulutukseen. Toiminta yksilöiden kanssa oli ehdottomasti operaation parasta antia ja se myös opetti ja koulutti minua eniten. On hienoa huomata, ettei suomalainen reserviläinen tai ammattisotilas kalpene toimintatavoissaan tai ammattitaidoissaan kenellekään näkemäni ammattiarmeijan edustajalle. Tästä me suomalaiset voimme olla aidosti ylpeitä. Koulutusta järjestettiin viikoittain. HURTTI-UKKO 2/14 19

20 ylikersantti Tero Veijonen Koulutuskulttuurin erot uuden työntekijän silmin Uusi yksikkö siirron johdosta vuoden alusta alkaen oli uusi asia minulle, ei niin uutta muille vanhemmille konkareille. Kirjoitukseen liittyvät henkilöt siirtyivät Kainuun prikaatiin siis tämän vuoden alusta, jotkut myöhemmin ja jotkut aikaisemmin noin kuukauden sisällä. Siirtymiset tapahtuivat Hämeen rykmentistä ja Pohjois-Karjalan prikaatista Kainuun prikaatiin, Kuopion pataljoonaan ja siellä 1. erilliseen autokomppaniaan. Pohjois-Karjalan prikaatista tulleiden kanssa kainuunprikaatilaiset ovat aina tulleet hyvin juttuun niin työntekijöiden kun koulutusmuotojen osalta, eli muutosta ei siinä suhteessa paljoa ollut. Toki pienemmän prikaatin harjoitukset olivat pieneen aikarajaan summattuna tehokkaampia kuin noin 2700 varusmiestä kouluttavassa prikaatissa. Pienellä kapasiteetilla säästöt mukaan lukien oli totuttu saamaan pienemmässä ajassa enemmän aikaiseksi kuormittamalla työntekijää enemmän. Mutta ajan kanssa tottuu ja sopeutuu. Ero edelliseen työpisteeseeni oli huomattava jo heti ensimmäisestä esittäytymisestä lähtien. Uuden työntekijän taloon tulo oli normaalia kauraa autokomppaniassa ja vastaanotto oli sen mukaista: Tervetuloa taloon, otahan kahvia, kun siis viralliset esittäytymiset oli suoritettu. Eli työilmapiiri oli heti alusta rento ja vastaanottava, mikä ei välttämättä ollut aivan samanlainen Hämeen rykmentin puolella ja antoi heti positiivisen kuvan yksiköstä. Hämeen rykmentin työntekijöillä oli myös haaste edessä taloon saapuessaan, sillä aloitimme prikaatissa kokonaan uuden linjan lääkintäpuolen aliupseerikurssin 2:n yhteydessä. Olimmehan alan miehiä Lahdesta saapuessamme, mikä ei tuottanut vanhalle yliluutnantille ja nuorelle ylikersantille kyllä kovinkaan montaa ongelmaa. Toki koulutus hieman supistui kun koko 9 viikon lääkinnällinen koulutus piti liittää ampumaharjoitusten, sotilaallisen koulutuksen ja muiden huollon koulutusten sisään. Kunnialla siitä kuitenkin selvittiin. Minulla ainakin on siirrosta enemmän positiivisia kuin negatiivisia kokemuksia. Negatiivisista sen verran, että matka kotikonnuille kasvoi noin 400 km:lla ja - no siinä ne sitten olivatkin. Lisävastuu, sotilaskoulutus ja kaikki muu kuin pelkkä lääkinnällinen koulutus olivat vain hyvä lisä ylikersantin joukkueenjohtajan työnkuvaukseen. Lääkinnän linjanjohtajan pesti yliluutnantille oli ei niin tuttua kauraa, mutta työkokemus muista yksiköistä ja vankka perusteellinen asenne sotilaskoulutukseen antoivat varmasti pestille hyvän pohjan. Kaikenlisäksi jos en jo tarpeeksi ole mainostanut kirjoituksessa, niin työkaverit täällä päässä pohjustivat siirtomme tänne niin hyvin, että yksinkertaisesti sanottuna kyllä täällä vain on mukava olla. Lahdessa työpaikkamme oli lääkintäkoulu ja täällä Kuopion pataljoona. Saavuimme siis koulusta ihan oikeaan armeijaan. Summa summarum: Kokeneemmille ja jo siirtoihin tottuneille yliluutnantti/kapteeni-arvon omistajille siirto ja siihen tapahtuvat muutokset eivät tuoneet suuria muutoksia normiarkeen. Sen sijaan nuorelle neljä vuotta suurimmaksi osaksi pelkkää lääkintää kouluttaneelle ylikersantille siirto lääkintäkoulusta oikeaan perusyksikköön, missä tapahtuu monta muutakin asiaa kuin pelkkää aselajikoulutusta, muutos oli suuri. Jo pelkkä sulkeisjärjestysharjoitusten pitäminen puhumattakaan ampumaharjoitusten pitämisestä ja johtamisesta oli iso asia. Entinen työkaverini Lahdessa sanoi minulle kun sai kuulla siirrostani tänne: Sä tulet pitämään siitä paikasta, ja niinhän minä pidänkin. Päivääkään ei ole kaduttanut. 20 HURTTI-UKKO 2/14