Sarasuon turvetuotantoalueen ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistaminen, Ähtäri

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 179/2013/1 Dnro LSSAVI/163/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Sarasuon turvetuotantoalueen ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistaminen, Ähtäri Vapo Oy PL Jyväskylä HAKEMUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon saapunut hakemus koskee Ähtärin kaupungin Kivijärven kylässä, noin 16 km:n päässä Ähtärin keskustasta koilliseen sijaitsevan 75,4 ha:n Sarasuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. HAKEMUKSEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa oleva ympäristölupa Sarasuon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamassa ympäristölupapäätöksessä nro 167/2006/4 ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla annettuun, Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellään nro 08/0009/3 muuttamaan määräykseen, jonka mukaan luvan saajan oli mennessä tehtävä lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 167/2006/4 myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 08/0009/3 muuttanut lupamääräysten tarkistamista koskevaa määräystä. Muutetun määräyksen mukaan hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi oli tehtävä mennessä ja hakemukseen liitettävä kuormituksen ja puhdistustehon tarkkailuun perustuva esitys kuivatusvesien puhdistustehon tai vesistöpäästöjen raja-arvoiksi kiintoaineen, hapenkulutuksen sekä fosforin ja typen osalta. Tarkistamisen kannalta keskeiset lupamääräykset ovat: LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka Wolffintie 35 PL 200, Vaasa

2 2. Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden sekä ympärivuotisesti pintavalutuskentän kautta. ** 14. Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. 15. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava pölyn ja melun vaikutusta alueella sekä kuivatuksen vaikutusta lähiseudun kaivojen veden määrään ja laatuun. ** 17. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 450 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Luvan saajan on osallistuttava vaikutusosuutensa suhteessa Kortteisen- Kivijärven alueen vesistön kunnostuskustannuksiin turvetuotannosta aiheutuneiden haittojen poistamiseksi, jos lupakauden aikana käynnistetään Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukainen kunnostushanke. 2 Alueen kaavoitustilanne Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön Alueen kaavoituksessa ei ole tapahtunut muutoksia ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Tuotantoalueen nykytila ja toiminnan muutokset Sarasuon auma-alat sisältävä tuotantokelpoinen pinta-ala vuoden 2012 lopussa oli 75,4 ha. Tuotanto jakautuu kahdelle lohkolle. Lohkon 1 pinta-ala on 23 ha ja lohkon 2 pinta-ala 52,4 ha (aumat 2,2 ha). Sarasuo on kunnostettu tuotantoon vuosina ja turvetuotanto alueella aloitettu vuonna Tuotannosta ei ole vielä poistunut alueita. Turvetta tuotetaan kesäkaudella noin tuotantopäivänä. Alueella tuotetaan pääosin jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla ja imuvaunulla keräiltynä. Vuosituotanto on keskimäärin m 3 jyrsinpolttoturvetta.

3 Energiaturve toimitetaan Jyväskylässä, Seinäjoella ja Pietarsaaressa sijaitseville voimalaitoksille pääosin lämmityskaudella. Vuosittainen toimitus vastaa noin 300 rekan ajosuoritetta. Liikennöinti tapahtuu pääosin alueen länsipuolelta metsätietä pitkin Inha-Kukko paikallistielle. Vähäisissä määrin paikallistielle liikennöidään myös alueen itäpuolelta Rasinhoviin johtavaa tietä pitkin. Sarasuon tuotantovaiheen arvioidaan kestävän vielä noin vuotta. Tuotannosta poistettavien alueiden kuivatus pyritään järjestämään erillisesti. Kuivatusvedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Alueen mahdollisia jälkikäyttömuotoja ovat metsittäminen, viljely tai alueen muuttaminen kosteikoksi. Tuotantokauden aikana käytetään polttoöljyä noin l, voiteluöljyjä noin 225 l sekä muita voitelu-aineita noin 50 kg. Polttoaineita säilytetään siirrettävissä l:n säiliöissä, tiiviillä ja kantavilla alustoilla. Alueella samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle l. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Tuotannossa syntyy jäteöljyjä arviolta 225 l, kiinteää öljyjätettä 40 kg, akkujätettä 15 kg, sekajätettä 1 m 3, aumamuovia 1,8 t ja rautaromua 150 kg. Jätteet säilytetään tilapäisesti tuotantoalueella asianmukaisissa tiloissa ja toimitetaan käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Hakemussuunnitelman liitteenä olevassa kaivannaisjätteen jätehuolto-suunnitelmassa on selvitetty kantojen ja muun puuaineksen, kivien, kivennäismaiden sekä lietteiden määrät ja käyttö. Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Sarasuon kuivatusvedet käsitellään voimassa olevan luvan mukaisesti johtamalla ne sarkaojarakenteiden, kookojaojien ja laskeutusaltaiden kautta pintavalutuskentille. Vedet johdetaan kentille ympäri vuoden painovoimaisesti. Pintavalutuskentillä 2 ja 3 käytetään kaksivaiheista jako-ojitusta, jotta kenttien ala saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti. Pintavalutuskentät sijaitsevat pääosin ojittamattomilla suoalueilla. Kentillä oleviin metsäojiin on tehty tukokset noin m:n välein. Lohkon 1 luoteisosasta, 7,2 ha:n alueelta kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaan 1 kautta jako-ojaan, josta vesi jakautuu pintavalutuskentälle 1. Pintavalutuskentän 1 ala (0,8 ha) on 9,6 % kentän valuma-alueesta (8,3 ha). Kentältä vedet valuvat keräilyojaan, josta ne johdetaan mittapadon kautta laskuojaan 1 ja edelleen eristysojia ja metsäojia pitkin ylempään Saralammiin. Lohkon 1 lopulta, 15,8 ha:n alueelta kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaan 2 kautta pintavalutuskentälle 2 kaksivaiheisen jako-ojituksen avulla. Pintavalutuskentän 2 ala (1,7 ha) on 9,1 % kentän valuma-alueesta (18,6 ha). Kentältä vedet valuvat keräilyojaan, josta ne johdetaan mittapadon kautta laskuojaan 2 ja edelleen eristys- ja metsäojia pitkin ylempään Saralammiin. 3

4 Lohkon 2 kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaiden 3 ja 4 kautta pintavalutuskentälle 3. Laskeutusaltaalta 3 purkautuva vesi jaetaan kentälle kaksivaiheisen jako-ojituksen avulla. Laskeutusaltaalta 4 purkautuva vesi johdetaan suoraan kentän alempaan jako-ojaan. Pintavalutuskentän 3 ala (2,8 ha) on 5 % kentän valuma-alueesta (56,1 ha). Kentältä vedet valuvat suoraan ylempään Saralammiin. Sarasuon pintavalutuskentällä 2 on tehty päästötarkkailua joulukuusta 2010 lähtien. Kentältä purkautuva vesi oli vuonna 2011 keskimääräiseltä laadultaan (kokonaisfosfori 103 µg/l, kokonaistyppi µg/l, kiintoaine 3,3 mg/l, COD Mn 60 mg/l, ph 4,7) happamampaa sekä fosforipitoisempaa kuin hakijan pysyvillä tarkkailuasemilla samana vuonna keskimäärin (kokonaisfosfori 63 µg/l, kokonaistyppi µg/l, kiintoaine 6,1 mg/l, COD Mn 50 mg/l, ph 5,8). Vuonna 2012 kentältä purkautuva vesi oli keskimääräiseltä laadultaan pääosin samankaltaista kuin vuonna 2011 (kokonaisfosfori 73 µg/l, kokonaistyppi µg/l, kiintoaine 2,5 mg/l, COD Mn 50 mg/l, ph 4,9). Hakemuksessa Sarasuon kokonaiskuormitus on arvioitu suhteuttamalla pintavalutuskentän 2 tarkkailutulokset vuosilta 2011 ja 2012 tuotantoalueen koko valuma-alueelle. Hakijan arvio Sarasuon kuntoonpanon ja tuotannon aikaisista päästöistä on seuraava: 4 Kiintoaine kg/a Kok.P kg/a Kok.N kg/a COD Mn kg/a Kuntoonpano 2011 Tuotanto 2012 Bruttopäästö Nettopäästö Bruttopäästö Nettopäästö Vesistö ja sen tila Vuonna 2011 pintavalutuskentän 2 keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 68 %, kokonaistypen osalta 12 % ja kokonaisfosforin osalta 14 %. Vuonna 2012 vastaavat lukemat olivat kiintoaineen osalta 70 % ja kokonaisfosforin osalta 10 %. Typen reduktio vaihteli huomattavasti (0 45 %). Kumpanakaan tarkkailuvuotena ei pääosin havaittu happea kuluttavan orgaanisen aineksen (COD Mn ) poistumaa. Hakijan näkemyksen mukaan pintavalutuskenttien puhdistusteho on usein ensimmäisinä toimintavuosina heikko, mutta paranee toiminnan jatkuessa. Siten myös Sarasuon pintavalutuskentillä on edellytykset saavuttaa parempia puhdistustuloksia tulevalla lupakaudella. Vesistö Sarasuo sijaitsee Kokemäenjoen vesistön Niemisjoen valuma-alueen Kortteisen-Kivijärven alueen (35.473) ja Arpaisenpuron valuma-alueen

5 (35.474) rajalla. Kuivatusvedet johdetaan Kortteisen-Kivijärven alueen puolelle ylempään Saralammiin ja metsäojan kautta alempaan Saralammiin ja edelleen reittiä Kaivuoja Alapuro Teeripuro Kivijärvi. Vesireitin pituus Kivijärveen on noin 5 km. Suurin osa Kortteisen-Kivijärven valuma-alueen kuormituksesta aiheutuu maa- ja metsätaloudesta. Sarasuon turvetuotantoalueen osuus valumaalueesta on noin 2 %. Kortteisen-Kivijärven valuma-alueella ei ole muita hakijan turvetuotantoalueita. Koko Niemisjoen valuma-alueella turvetuotantoalueita sen sijaan on useita ja niiden osuus valuma-alueen pinta-alasta on noin 1,5 %. Saralammien, Kaivuojan, Alapuron ja Teeripuron tilasta ei ole tutkittua tietoa Sarasuon kuntoonpanoa edeltäneeltä ajalta. Voimassa olevassa ympäristöluvassa lampien ja purojen veden on arvioitu olevan humuspitoista, hapanta ja melko ravinnepitoista. Saralammilla ja alapuolisilla puroilla ei ole merkittävää virkistyskäyttöarvoa tai kalataloudellista arvoa. Matalaa ja runsashumuksista Kivijärveä käytetään virkistyskalastukseen, uimiseen ja veneilyyn. Hakijan suorittaman vesistötarkkailun perusteella vuosina 2011 ja 2012 alemman Saralammin luusuassa vesi oli keskimäärin hapanta (ph 4,9), ravinteikasta (kokonaisfosfori 24 µg/l; kokonaistyppi 1018 µg/l) ja humuspitoista (COD Mn 55 mgo 2 /l). Teeripurossa vesi oli samoin keskimäärin hapanta (ph 5,5), ravinteikasta (kokonaisfosfori 23 µg/l; kokonaistyppi 922 µg/l) ja humuspitoista (COD Mn 47 mgo 2 /l). Kiintoainepitoisuus oli kuitenkin molemmissa havaintopaikoissa alhainen (1,2 mg/l; 1,6 mg/l). Kivijärven vesi oli vuosina 2011 ja 2012 keskimäärin hapanta (ph 5,6), ravinteikasta (kokonaisfosfori 37 µg/l; kokonaistyppi 748 µg/l) ja humuspitoista (COD Mn 39 mgo 2 /l). Kiintoainepitoisuus oli Kivijärvessä keskimäärin 4,3 mg/l. Kesän keskimääräisten ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella Kivijärven vesi voidaan luokitella reheväksi. Tarkkailutulosten perusteella järvessä ei ole ollut talviaikaan hapettomuutta. Kalasto ja kalastus Vuonna 2011 tehdyn kalastustiedustelun mukaan Kivijärvellä kalasti vuonna taloutta vapavälineillä, verkoilla ja katiskoilla. Myös Teeripurossa harjoitettiin vähäistä kalastusta. Alapurossa ja Saralammilla ei tiedustelun mukaan kalastettu lainkaan. Kivijärven-Kortteisen kokonaissaalis oli tiedustelun perusteella 931 kg. Tärkeimmät saalislajit olivat hauki (41,9 %), ahven (22,7 %), kuha (14,7 %) ja lahna (11,3 %). Yli puolet vesialueen tilaa kommentoineista 19 taloudesta raportoi turvetuotannon kuivatusvesistä aiheutuvan pyydysten likaantumisen haittaavan kalastusta merkittävästi. Muina haittoina ilmoitettiin veden sameus, pohjien liettyminen sekä vesikasvillisuuden runsastuminen. Kalastusaktiivisuudessa ei ollut tapahtunut suuria muutoksia. 5

6 Pöly ja melu Kivijärven koeverkkokalastuksissa elo- ja syyskuussa 2011 saalis oli erittäin heikko. Kokonaissaaliista (2,1 kg, 74 kalaa) suurin osa oli ahventa (1,1 kg, 50 kpl). Saaliiksi saatiin myös särkeä, kiiskeä ja lahnaa. Yksikkösaaliit olivat erittäin alhaisia (140 g/verkko/pvrk, 4,9 kpl/verkko/pvrk). Saaliskalat olivat suhteellisen pieniä; ahventen keskipaino oli 24 g ja särkien 31 g. Koeverkkokalastuksissa verkot olivat selvästi limoittuneet, mikä vähensi verkkojen kalastavuutta. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Hakijan mukaan Sarasuon vesistövaikutukset kohdistuvat pääosin virkistyskäyttöarvoltaan ja kalataloudelliselta arvoltaan vähäisiin Saralammiin, joskin myös alapuolisissa puroissa ja Teeripuron suistossa voidaan havaita lieviä rehevöitymis- ja liettymisvaikutuksia. Kivijärvessä hankkeen vesistöja kalataloudelliset vaikutukset jäävät hakijan arvion mukaan vähäisiksi. Hakijan arvion mukaan Sarasuon päästöistä aiheutuva pitoisuuslisäys alemman Saralammin luusuassa on kokonaisfosforin osalta noin 14 µg/l ja kokonaistypen osalta 218 µg/l. Myös humus- ja kiintoainepitoisuudet saattavat nousta Saralammissa jonkin verran. Teeripurossa pitoisuuslisäys on kokonaisfosforin osalta noin 5 µg/l ja kokonaistypen osalta noin 79 µg/l. Vesienhoitosuunnitelma Saralammien, Kaivuojan, Alapuron ja Teeripuron tilasta ei ole tehty vesienhoitosuunnitelman mukaista ekologista tai kemiallista luokitusta. Kivijärvi on luokiteltu asiantuntija-arvioon perustuen kemialliselta tilaltaan hyväksi. Järven suppeaan aineistoon perustuva ekologinen luokitus on hyvä. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman yleisenä tavoitteena on pintavesien vähintään hyvän tilan saavuttaminen tai säilyttäminen vuoteen 2015 mennessä. Ähtärin ja Pihlajaveden reitin vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa turvetuotannon ravinnekuormituksen vähentämistavoitteeksi on asetettu fosforin osalta 50 % (0,002 t/a) ja typen osalta 25 % (0,5 t/a). Tarvittavina toimenpiteinä on mainittu pintavalutuskenttien käyttö ensisijaisena vesienkäsittelymenetelmänä sekä tuotantoalueiden sijainnin ohjaus ojitetuille alueille. Hakijan mukaan Sarasuon turvetuotanto toteutuu vesienhoitosuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Alle 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueen rajasta sijaitsee neljä asuinrakennusta. Pöly- ja meluhaittoja on seurattu selvitysmenettelyllä vuosina 2011 ja Lähimpiä kiinteistöjä on kirjeitse pyydetty havainnoimaan mahdollisia pöly- ja meluhaittoja. Lähiasutukselta ei ole tullut ilmoituksia pölyyn tai meluun liittyen. 6

7 7 Muut vaikutukset Veden laatua ja pohjaveden pinnankorkeutta tarkkailtiin vuonna 2011 Raijalan ( ), Uuran ( ), Tiensaaren ( ) ja Rasinhovin ( ) tilojen kaivoista. Vedenlaatu oli kaivoissa pääosin hyvä, lukuun ottamatta ajoittain tavoitetasoa alhaisempia phlukemia sekä Raijalan kaivon lievästi koholla ollutta värilukua. Rasinhovin kaivossa havaittiin vedenpinnan selkeä lasku. Hakijan mukaan tuotantotoiminnalla ei ole ollut vaikutusta kaivojen veden laatuun tai vesipinnan tasoon. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakijan arvion mukaan tuotantotoiminnassa sovelletaan kaikilta osin ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä. Vahingot Hakija arvioi Sarasuon kuormituksen vesistö- ja kalatalousvaikutukset kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu korvattavaa vahinkoa. Esitys tarkistetuiksi lupamääräyksiksi Hakija esittää tulevalla lupakaudella pintavalutuskentän puhdistustehorajoiksi kiintoaineen osalta 50 %, fosforin osalta 40 % ja typen osalta 20 %. Mikäli puhdistustehoa ei saavuteta, esittää hakija Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vuoden 2016 helmikuun loppuun mennessä selvityksen kuormituksesta ja suunnitelman vesienkäsittelyn tehostamisesta. Sarasuon käyttö-, päästö-, ja vaikutustarkkailua esitetään jatkettavaksi hakemuksen liitteenä 11 olevan Vapo Oy:n läntisen Suomen alueen tarkkailuohjelman ( ) mukaisesti. Päästötarkkailu toteutetaan kahtena vuotena luvan lainvoimaiseksi tulon jälkeen ja kahtena vuotena ennen tarkkailuhakemuksen jättämistä. Näytteet otetaan pintavalutuskentän 2 yläja alapuolelta. Päästötarkkailuvuosina vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa. Hakija on täydennyksessään esittänyt, että tarkkailuun voidaan sisällyttää myös pintavalutuskenttä 3, kuitenkin siten, että kenttää tarkkaillaan ainoastaan veden laadun suhteen. Mittapadon rakentaminen kentälle pienentäisi tarpeettomasti kentän pinta-alaa. Virtaama lasketaan pintavalutuskentän 2 jatkuvatoimisen virtaamamittauksen perusteella pinta-alojen suhteessa. Näytteet otetaan pintavalutuskentälle tulevasta vedestä ja kokoomanäytteenä ylempään Saralammiin laskevista metsäojista. Vesistötarkkailua esitetään jatkettavaksi alemman Saralammin, Teeripuron ja Kivijärven havaintopisteistä. Kalataloudellista tarkkailua esitetään jatkettavaksi hakemuksen liitteenä 11 olevan Tyystänjoen ja Kortteisen-

8 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Kivijärven valuma-alueilla sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman ( ) mukaisesti. Sarasuon turvetuotannon kalataloudellisia haittavaikutuksia esitetään kompensoitavaksi 450 euron vuosittaisella kalatalousmaksulla. Hakemusta on täydennetty esityksellä tuotantolohkon 2 ympärivuotiseksi päästötarkkailuohjelmaksi. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa ja Ähtärin kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Viiskunta-lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Ähtärin kaupungilta sekä Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue toteaa lausunnossaan, että pintavalutuskentän 3 rakenne ja kentän yhtyminen umpeenkasvamassa oleviin Saralammiin estää mittapadon asentamisen kentälle. Kenttä kuitenkin vaikuttaa toimivalta. Vaikka tarkkoja tuloksia kentän toimivuudesta ei ole mahdollista saada, tarkkailun voi järjestää hakemuksessa esitetyllä tavalla. Näin saadaan riittävästi tietoa kentän toiminnasta ja kyetään arvioimaan puhdistustehot. Pintavalutuskenttä 2 sijaitsee suhteellisen samankaltaisella alueella, jolloin myös sen tarkkailutulokset ja virtaamatiedot antavat viitteitä pintavalutuskentän 3 toimivuudesta. Pintavalutuskenttien 2 ja 3 tehoa tulee tarkkailla samoina vuosina lupakauden aikana, jolloin tieto on paremmin vertailukelpoista. Kemiallisen hapenkulutuksen tavoitereduktion tulee olla 20 %. Pöly- ja melutarkkailua alueella tulee jatkaa. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen toteaa lausunnossaan, että vesienhoidon edellyttämän hyvän tilan saavuttaminen vaatii merkittävää panostusta vesiensuojeluun tulevina vuosina. Turvetuotanto vaikuttaa omalla osuudellaan vesistön rehevöitymiskehitykseen ja tuotantoalueilta tulevaa kuormitusta tulisi vähentää merkittävästi nykyisestä. Turvetuotantoalueen merkittävin vesistökuormitus syntyy yleensä ravinteista ja kiintoaineesta, joiden pitoisuudet kohoavat. Kuivatusvedet ovat myös happamia. 8

9 Veden laadun ja elinympäristön muutokset voivat vaikuttaa haitallisesti niin kaloihin kuin rapuihin. Ravintona toimivan pohjaeläimistön määrä, lajisto ja kokorakenne voivat muuttua haitallisesti. Happamuuden sekä happi-, kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksien muutokset voivat vähentää kalojen aktiivisuutta ja lisätä mädin ja poikasten kuolleisuutta. Kiintoaine aiheuttaa veden samentumista sekä pohjan liettymistä, mikä vähentää kutupohjia ja suojapaikkoja. Haitalliset vaikutukset kohdistuvat myös kalastukseen. Seisovat pyydykset limoittuvat ja likaantuvat, mikä vähentää pyydysten kalastavuutta ja saalista. Pyydysten puhdistamisesta aiheutuu lisätyötä. Kaloissa voi esiintyä myös makuvirheitä. Tietoisuus edellä mainituista haittatekijöistä ja vähemmän houkuttelevasta kalalajistosta voi vähentää kalastusta. Luvan saajan on vuosittain maksettava 600 euron kalatalousmaksu Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun. Kalatalousmaksulla kertyneet varat voidaan käyttää esimerkiksi hoitokalastukseen ja kalojen istutuksiin. Luvansaajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan myös toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 3) Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen toteaa lausunnossaan, että Sarasuon tuotantotoiminnassa tulee soveltaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parasta käytäntöä. Lupaehdoilla tulee taata vesiensuojelurakenteiden mitoittaminen, menetelmien valinta ja toimivuus siten, että turvataan alapuolisten vesistöjen kunto. Vesiensuojelurakenteiden kuntoa tulee valvoa riittävän tiiviisti. Päästötarkkailu tulee toteuttaa siten, että se antaa mahdollisimman oikean kuvan koko tuotannon aiheuttamasta kuormituksesta. Niemisveden vesistöalue on Ähtärin matkailun ja virkistyskäytön kannalta tärkeä. Koska vesistöaluetta kuormittavat myös muut turvetuotantoalueet, tulisi vesiensuojelumenetelmillä taata, että alueen kokonaiskuormitus ei kasvaisi vaan ennemminkin vähenisi. Tuotantoalueen ympäristön ja vesistöjen asumis-, virkistys- ja vapaa-ajantoimintaa ei myöskään tule heikentää. Niemisjoen valuma-alueelle on Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa annettu suunnittelumääräys II, jonka mukaan valuma-aluekohtaisesti on otettava huomioon, että turvetuotannon mahdollisesti aiheuttama kokonaiskuormituksen kasvu ei vaaranna vesistöjen luontoarvoja. Niemisjoen valuma-alueella edellytetään tehostettua vesiensuojelutasoa. 9

10 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine Ympäristölupamääräyksissä tulee ottaa huomioon hyväksytyt vesienhoitosuunnitelmat. 4) Kivijärven osakaskunta vaatii Sarasuon ympäristöluvan perumista seuraavin perustein: 1) Korkein hallinto-oikeus on päätöksillään vuosina 1986, 1992 ja 2006 vetänyt selkeän oikeuslinjan toteamalla turvetuotannon kuivatusvedet jätevesiksi. EU-direktiivit edellyttävät jäteveden koostumuksen selvittämistä. Hakija ei hakemuksessaan ole eritellyt liukoista humusta vaan kytkee sen kokonaiskiintoaineeseen. 2) Hakijan Pohjanmaalla sijaitsevien turvetuotantoalueiden tarkkailun laajamittaisen laiminlyönnin takia hakijaa ei voida pitää luotettavana toimijana. 3) Sarasuolta alapuoliseen vesistöön aiheutuva kuormitus on huolestuttavaa etenkin huomattavan suuren orgaanisen aineksen kuorman osalta. Matalissa järvissä orgaanisen aineksen lisääntyminen johtaa talvisin happikatoon ja kalakuolemiin. 4) Kivijärven ja Kortteisenjärven tila on heikentynyt selkeästi viime vuosina ympäristötekijöistä johtuen. Molemmissa järvissä vesi on selvästi entistä tummempaa ja veden laatu heikentynyt. Sarasuolta laskevan Teeripuron suu on rehevöitynyt voimakkaasti ja heinittymässä umpeen. 5) A (Suoverinmäki ja Rasinhovi ) tuo muistutuksessaan esille, että tuotantoalueelta kuuluva melu on suota äestettäessä ja turvetta nostettaessa erittäin voimakasta ja kuuluu häiritsevästi sisätiloihin asti. Muistuttaja vaatii asiasta neuvottelua hakijan edustajien kanssa. 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnossa esitetään kemialliselle hapenkulutukselle tavoitereduktioksi 20 %. Tähän mennessä saadut tarkkailutulokset eivät tue tavoitereduktioon pääsemistä. Sarasuolla pintavalutuskentältä purkautuvan veden happea kuluttavan orgaanisen aineksen pitoisuus ei ole poikkeuksellisen suuri. Tavoitereduktiota ei pitäisi siten sisällyttää lupapäätökseen. Sen sijaan seuraavien tarkkailuvuosien aikana voidaan tarkastella COD-pitoisuuden kehitystä kenttien ylä- ja alapuolella. Mikäli vesienkäsittelyn tehostamiseen ilmenee tarvetta muilta osin vuoteen 2016 mennessä, voidaan tehostamissuunnitelmassa tarkastella mahdollista tarvetta ja keinoja puhdistuksen tehostamiseen myös COD:n osalta. Päästö- sekä pöly- ja melutarkkailun osalta hakijalla ei ole huomauttamista. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen vaatimuksiin hakijalla ei ole huomauttamista. 3) Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnon osalta todetaan, että suunniteltu vesienkäsittely on tehokas ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen, ja sen avulla voidaan minimoida hankkeesta johtuvat vaikutukset. Muilta osin hakijalla ei ole huomauttamista. 10

11 4) Kivijärven osakaskunnan muistutuksen osalta hakija huomauttaa, että kyse on Sarasuon voimassa olevan luvan lupamääräysten tarkistamisesta. Sarasuolle alun perin suunniteltu ja rakennettu vesienkäsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Tarkistushakemuksen yhteydessä suunnitelmaan ei ole esitetty periaatteellisia muutoksia. Toteutettu vesienkäsittelyratkaisu on tarkkailussa todettu toimivaksi. Vesienkäsittelyn teho voi myös edelleen parantua kenttien vakiinnuttua. Tarvittaessa pintavalutuskentille myös tehdään toiminnan valvonnan yhteydessä tarpeelliseksi katsottuja vesien jakautumista parantavia korjaustoimenpiteitä. Liuenneen orgaanisen aineen määritys kemiallisena hapenkulutuksena (COD Mn ) kuuluu turvetuotantoalueiden kuivatusvesien päästötarkkailuun oleellisena osana. Sarasuolla pintavalutuskentältä purkautuvan veden COD Mn -pitoisuus (tai kuormitus) ei ole poikkeuksellisen suuri. Muutos suon alkujaan metsäojitetun tilan aiheuttamamaan humuspäästöön verrattuna ei liene merkittävä. Turvetuotantoalueelta purkautuvan veden humuspitoisuutta on selvitetty pitkään, joten turvetuotantoalueiden COD Mn bruttopäästöt tunnetaan varsin hyvin. Metsäojitetun lähes pelkkää suoaluetta kuvaavan kuivatusveden laadusta ei ole yhtä paljon tietoja, joten nettopäästöjä Sarasuon hakemuksessa ei ole arvioitu. Viimeaikaisten selvitysten perusteella turvetuotannosta johtuva humuksen päästölisäys on selvästi aikaisemmin arvioitua pienempi, koska metsäojitetuilta soilta valuvien vesien COD Mn -pitoisuudet ovat melko korkeat. Pöyryn vuonna 2013 tekemän selvityksen (Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella) mukaan eteläisessä Suomessa COD Mn :n taustapitoisuus oli keskimäärin noin 49 µg/l. Hakijan käsityksen mukaan Kivijärven vedenlaatu ei ole merkittävästi muuttunut Sarasuon toiminta-aikana. Järvien veden laadussa esiintyy vuosien välillä vaihtelua muun muassa sääolojen, sateisuuden ja sateiden ajoittumisen vuoksi. Esimerkkinä on esitetty vuosina 2006 ja 2013 otettujen Kivijärven pintavesinäytteiden (1 m) vertailu: Pvm Kokonaisfosfori (ug/l) Kokonaistyppi (ug/l) COD Mn (mg/lo 2 ) - 33 Väri Klorofylli-a ) A:n omistamat asuinrakennukset sijaitsevat 420 ja 480 m:n päässä tuotantoalueen reunasta. Tuotannon ääniä voi kuulua asuinrakennuksille asti erityisesti silloin kun tuulen suunta on tuotantoalueelta rakennuksiin päin. Vuonna 2005 tehdyn selvityksen perusteella pölylle ja melulle asetettujen ohjearvojen ei arvioida kuitenkaan kiinteistöillä ylittyvän. Selvityksen perusteella toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta haittaa. 11

12 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Päästöt vesiin Selvitysmenettelyllä toteutetussa tarkkailussa haittoja ei ole raportoitu lukuun ottamatta muistuttajan yhteydenottoa. Koetuista haitoista on tarpeen ottaa yhteyttä paikalliseen yhteyshenkilöön selvitysmenettelyn puitteissa, jolloin voidaan selvittää haittoja aiheuttavat tilanteet ja etsiä keinot haittojen minimointiin. Aluehallintovirasto tarkistaa Sarasuon turvetuotantoalueen toistaiseksi voimassa olevan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman ympäristölupapäätöksen nro 167/2006/4 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 75,4 ha. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 9.2 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojien 1 ja 2 sekä metsäojien kautta ylempään Saralammiin. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 4.1 olevan piirustuksen mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti kolmen pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Pintavalutuskenttien 2 ja 3 puhdistustehon vuosikeskiarvon on oltava alkaen vähintään seuraava: Kiintoaine 50 % Kokonaisfosfori 40 % Kokonaistyppi 20 % COD Mn 20 %* *tavoitearvo 12

13 Puhdistusteho lasketaan keskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien. 4. Jos pintavalutuskenttien 2 ja 3 puhdistusteho ei tarkkailun perusteella täytä puhdistustehovaatimuksia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustehon parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos puhdistusteho on seuraavanakin vuonna tehovaatimuksia pienempi, luvan saajan on toimitettava sitä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä. Jos pintavalutuskenttien 2 ja 3 puhdistusteho ei tarkkailun perusteella täytä kemiallisen hapenkulutuksen tavoitearvoa vuoden 2016 loppuun mennessä, luvan saajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustehon parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 6. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 13 Pohjavesi Päästöt ilmaan ja melu 7. Tuotantoalueen kuivatus ja vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä siten, ettei suovesiä suotaudu tai purkaannu pohjaveteen eikä pohjaveden pinta alene haitallisesti Sarasuon ympäristön kaivoissa. 8. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista.

14 Varastointi ja jätteet Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 9. Turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Lomaasuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 11. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 12. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 13. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 14

15 15 Tarkkailut 14. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailujen kattavuutta. 15. Vesistötarkkailu, pöly- ja meluvaikutusten tarkkailu sekä kaivotarkkailu on tehtävä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelmat on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Kalataloustarkkailu on tehtävä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymän Tyystänjoen ja Kortteisen-Kivijärven valuma-alueilla sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden vuosille laaditun kalataloudellisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmia voidaan tarkentaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksien hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelle, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pöly- ja melutarkkailun sekä kaivotarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Ähtärinreitin kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet 16. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon. Luvan saajan on osallistuttava vaikutusosuutensa suhteessa Kortteisen- Kivijärven alueen vesistön kunnostuskustannuksiin turvetuotannosta aiheutuneiden haittojen poistamiseksi, jos lupakauden aikana käynnistetään

16 Kalatalousmaksu Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukainen kunnostushanke. 17. Luvan saajan on maksettava vuosittain maaliskuun aikana 600 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 18. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupa ja sen velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Hakija on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 167/2006/4 määrätty maksamaan Kivijärven osakaskunnalle turvetuotannon päästöistä aiheutuvista kalataloudellisista vahingoista kertakaikkisena korvauksena 300 euroa viimeistään Hankkeesta ei ole aiheutunut eikä ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa muuta korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo 16

17 17 Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen perustelut Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset ja yhteenvedot tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamassa päätöksessä. Toiminnassa ja siitä aiheutuvissa päästöissä ei tapahdu oleellisia muutoksia aikaisemmin myönnetyn luvan mukaiseen toimintaan ja päästöihin verrattuna. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista sijaintipaikan olosuhteissa. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu siten, että ne vastaavat nykyisiä vaatimuksia. Sarasuon kuivatusvedet käsitellään Ähtärin ja Pihlajaveden reitin vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitetyn ensisijaisen tavoitteen mukaisesti pintavalutuskentin. Pintavalutuskentille on asetettu puhdistustehovaatimukset ja tarvittaessa niiden toimintaa tulee tehostaa. Tuotannon ei siten katsota vaarantavan vesienhoidon toimenpideohjelmassa turvetuotannon ravinnekuormituksen vähentämiselle asetettuja tavoitteita. Toimittaessa hakemuksen ja tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti turvetuotannosta ei yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

18 18 Lupamääräysten perustelut Päästöt vesiin Tarkkailut Kunnostusvelvoite Kalatalousmaksu VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Pintavalutuskentälle määrätään kiintoaineen, fosforin ja typen puhdistustehovaatimukset sekä kemiallisen hapenkulutuksen puhdistustehotavoite. Puhdistustehovaatimuksella varmistetaan, että vesienkäsittely toimii odotetulla tavalla. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Pintavalutuskenttien puhdistustehoa on tarkkailtava liitteen 3 mukaisesti, jotta tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toteutuvatko kentille asetettu puhdistustehovaatimukset. Luotettavan selvityksen saamiseksi päästötarkkailun nopea tehostaminen on tarpeen, minkä vuoksi tarkkailun muutos määrätään voimaan muutoksenhausta huolimatta. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi tai tarvittaessa harventaa päästötarkkailua. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Edellisellä lupakaudella ei ole käynnistetty hanketta Kortteisen-Kivijärven alueen vesistöjen kunnostamiseksi. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 167/2006/4 annettu velvoite mahdollisen kunnostushankkeen kustannuksiin osallistumisesta jää siten voimaan. Kalatalousmaksu on tarkistettu vastaamaan päästöjen aiheuttamia haitallisia vaikutuksia alapuolisessa vesistössä kalatalousviranomaisen esittämällä ja hakijan hyväksymällä tavalla. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen kemiallisen hapenkulutuksen tavoitereduktiota koskeva vaatimus on huomioitu lupamääräyksestä 3, ja päästötarkkailua koskevat vaatimukset lupamääräyksestä 14 sekä liitteestä 3 ilmenevästi. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen kalatalousmaksua koskevat vaatimukset on huomioitu lupamääräyksestä 17 ilmenevästi. Vaatimukseen tarkkailuohjelman laatimisesta aluehallintovirasto vastaa, että tuotantoalueen kalataloustarkkailuohjel-

19 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ma on voimassa kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla vuoteen 2020 saakka. Kalatalousviranomaisella on oikeus muuttaa tarkkailua katsomallaan tavalla. Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen vesiensuojelurakenteita koskevat vaatimukset on huomioitu lupamääräyksistä 1 6 ja päästötarkkailun toteuttamista koskevat vaatimukset lupamääräyksestä 14 sekä liitteestä 3 ilmenevästi. Tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toimittaessa Sarasuon toiminta on vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden mukaista. Kivijärven osakaskunnan ympäristöluvan perumista koskevan vaatimuksen osalta todetaan, että ympäristöluvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston toistaiseksi voimassa olevalla päätöksellä nro 167/2006/4. Toistaiseksi voimassa olevan lainvoimaisen ympäristöluvan lupamääräyksiä ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin nojalla tarkistettaessa harkinta kohdistuu ainoastaan lupamääräysten muuttamistarpeeseen. Ympäristönsuojelulain 41 ja 42 :ssä mainitut luvan myöntämisen edellytykset eivät tule tarkistamishakemuksen johdosta uudelleen arvioitavaksi. Tarkistamishakemuksen johdosta annettavalla päätöksellä ei voida peruuttaa voimassa olevaa ympäristölupaa tai määrätä toimintaa lopetettavaksi. A:n meluhaittaa koskevan vaatimuksen osalta todetaan, että päätöksessä on annettu enimmäisrajat toiminnasta aiheutuvalle melulle asuinrakennusten pihapiireissä kohtuuttoman haitan estämiseksi. Lisäksi hakija on määrätty tarkkailemaan toiminnasta aiheutuvaa meluhaittaa. Mikäli lupaa ja siinä annettuja määräyksiä ei noudateta, on haitankärsijällä tai valvovalla viranomaisella oikeus hakea lupaan tai yksittäiseen lupamääräykseen muutosta esimerkiksi toimintaa rajoittamalla. Luvanhakija on vastineessaan ilmoittanut olevansa valmis muistutuksissa vaadittuun neuvotteluun haittojen vähentämiseksi. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan muutoksenhausta huolimatta jatkaa voimassa olevan luvan mukaisin lupamääräyksin. Käyttö- ja päästötarkkailumääräystä 14 on noudatettava muutoksenhausta huolimatta. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. 19

20 20 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristönsuojelulaki 6, 8, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100, 103 a ja 103c Jätelaki 8,13 ja 29 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011) Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista (480/1996) Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteen maksutaulukon mukaan ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on euroa. Maksu peritään 50 % taulukon mukaista maksua pienempänä, koska kyseessä on ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukainen lupamääräysten tarkistamishakemus. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Ähtärin kaupunki Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto sekä niille, jotka ovat esittäneet asian johdosta muistutuksia tai vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Ähtärin kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Viiskunta -lehdessä.

21 21 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Jaakko Tuhkanen Johanna Ojala Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Jaakko Tuhkanen. Asian on esitellyt ympäristötarkastaja Johanna Ojala. JO/KSa

22 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.