PANKKIPALVELUTYÖRYHMÄN MUISTIO 16/2000. Valtiovarainministeriö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PANKKIPALVELUTYÖRYHMÄN MUISTIO 16/2000. Valtiovarainministeriö"

Transkriptio

1 PANKKIPALVELUTYÖRYHMÄN MUISTIO 16/2000 Valtiovarainministeriö

2 2 V a l t i o v a r a i n m i n i s t e r i ö l l e 1. Työryhmän toimeksianto Valtiovarainministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida talletusten ja niihin rinnastettavien takaisinmaksettavien varojen vastaanottamista yleisöltä sekä maksujenvälitystä koskevan lainsäädännön tarkistamistarvetta. Työryhmän ehdotusten lähtökohdiksi tuli ottaa, että 1) Suomen rahoitusmarkkinoilla on voitava kilpailla erilaisten säästö- ja sijoituskohteiden sekä maksujenvälityspalvelujen tarjonnassa siten, että näiden rahoituspalvelujen tarjonta on kokonaistaloudelliselta kannalta mahdollisimman tehokasta ja monipuolista; 2) yksityishenkilöillä ja yhteisöillä on säilyttävä mahdollisuus muiden maksujenvälitys-, säästö- ja sijoitusmuotojen ohella ainakin yhteen erityisen turvalliseen maksujenvälitys- ja säästämismuotoon; 3) talletuspankeilla on säilyttävä riittävät edellytykset kilpailla muiden yleisöltä takaisinmaksettavia varoja vastaanottavien yritysten kanssa, ottaen huomioon talletus-

3 3 pankkitoiminnalle (luottolaitostoiminnalle) säädetyt erityisvaatimukset; 4) siltä osin kuin takaisinmaksettavien varojen vastaanottaminen yleisöltä on sallittua muille yrityksille kuin talletuspankeille, siihen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista tulee säätää näiden yritysten kesken mahdollisimman yhdenmukaisin perustein; sekä 5) yksityishenkilöille välttämättömät rahoitus- ja maksujenvälityspalvelut voidaan säilyttää kaikkien saatavilla. Työryhmän tehtävänä oli erityisesti 1) selvittää, miten talletuspankkien yksinoikeutena olevan talletusten vastaanottamisen määritelmää tulisi täsmentää, ottaen huomioon erityisesti erilaisten maksu-, säästö- ja sijoitusinstrumenttien tarjonnan monipuolistuminen ja maksujenvälityksen tekninen kehitys; sekä tehdä tätä koskevat tarpeelliset lainsäädäntöehdotukset; 2) selvittää, missä laajuudessa talletuspankkien tulisi voida ottaa vastaan talletuksia ja tarjota maksujenvälityspalveluja muiden yritysten välityksellä; sekä tehdä tätä koskevat tarpeelliset lainsäädäntöehdotukset; 3) selvittää, miten talletuspankkitoiminnan määritelmän ulkopuolelle mahdollisesti jäävää talletuksiin rinnastettavien takaisinmaksettavien varojen hankintaa yleisöltä sekä sen markkinointia tulisi säännellä ja valvoa sekä tehdä tätä koskevat tarpeelliset lainsäädäntöehdotukset; 4) tehdä tarvittaessa ehdotus siitä, miten elektronista rahaa koskevan direktiivin määräykset tulisi sisällyttää Suomen lainsäädäntöön; sekä 5) arvioida vähittäismaksujen välityksen sääntelyn ja valvonnan tarpeellisuutta erityisesti maksujärjestelmien turvallisuuden, tehokkuuden ja välttämättömien maksujenvälityspalvelujen saatavuuden kannalta sekä tehdä tähän liittyvät tarpeelliset ehdotukset.

4 4 Työryhmän oli tehtävä ehdotuksensa mennessä. Työryhmän puheenjohtajaksi määrättiin osastopäällikkö, ylijohtaja Peter Nyberg valtiovarainministeriöstä. Työryhmän jäseneksi määrättiin lainsäädäntöjohtaja, hallitusneuvos Pekka Laajanen valtiovarainministeriöstä ja kutsuttiin ekonomisti Leena Mörttinen Suomen Pankista, lakimies Pirjo Kyyrönen Rahoitustarkastuksesta, johtaja Rauni Hagman kilpailuvirastosta, ylitarkastaja Outi Haunio-Rudanko Kuluttajavirastosta, johtaja Erkki Kontkanen Suomen Pankkiyhdistys ry:stä, osastopäällikkö Timo Lappi Keskuskauppakamarista ja toimitusjohtaja Kari Kulmala Kaupan Keskusliitto ry:n edustajana. Kari Kulmala vapautettiin työryhmän jäsenyydestä lukien ja hänen tilalleen kutsuttiin asiamies Matti Räisänen Kaupan Keskusliitto ry:stä. Työryhmän asiantuntijoiksi kutsuttiin johtaja Ari Seppälä Andersen Consulting Oy:stä ja oikeustieteen tohtori Pekka Timonen Helsingin Yliopistosta. Työryhmän sihteereinä ovat toimineet lainsäädäntöneuvos Erkki Sarsa, finanssisihteeri Kajus Hagelstam ja ylitarkastaja Elli Myllylä, kaikki valtiovarainministeriöstä. Työryhmä otti nimekseen Pankkipalvelutyöryhmä. Työryhmä on kuullut työnsä aikana oikeusministeriötä, sosiaali- ja terveysministeriötä, Suomen Kuluttajaliitto ry:tä, Tietoliikenteen ja Tietotekniikan Keskusliitto FiCom ry:tä, Suomen Rahoitus- ja erityisalojen ammattiliitto SUORA ry:tä, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto ry:tä, Suomen Osuuskauppojen Keskuskuntaa (SOK) sekä Pohjois- Savon Liittoa. 2. Työryhmän keskeiset ehdotukset 2.1 Yleiset tavoitteet Työryhmän ehdotuksissa on otettu huomioon rahoitusmarkkinalainsäädännön yleiset tavoitteet. Näitä tavoitteita ovat: 1) rahoituksenvälitys- ja maksujärjestelmän suojaaminen järjestelmäriskiltä ja yleensäkin näiden järjestelmien häiriöttömän toiminnan turvaaminen;

5 5 2) rahoitus- ja maksujärjestelmän tehokkuuden edistäminen; sekä 3) asiakkaiden suojaaminen. Edellä mainittujen yleisten rahoitusmarkkinalainsäädännön tavoitteiden asettamissa rajoissa työryhmän toimeksiannon kannalta keskeisiä tavoitteita ovat: 1) edistää pankkipalvelujen ja niitä täydentävien palvelujen saatavuutta; 2) lisätä maksujenvälityksen ja sähköisen maksamisen tehokkuutta ja monipuolisuutta; sekä 3) parantaa muiden yritysten kuin luottolaitosten mahdollisuuksia tehostaa toimintaansa ja kilpailla tasapuolisesti muiden samanlaista toimintaa harjoittavien yritysten kanssa. Työryhmä on erityisesti kiinnittänyt huomiota siihen, että erityyppisten yritysten mahdollisuuksia erilaisten palvelujen tarjontaan ei laissa ilman erityistä syytä rajoiteta taikka rasiteta sellaisilla velvoitteilla, joita ei ole pidettävä välttämättöminä markkinoiden vakauden tai asiakkaansuojan kannalta. 2.2 Pankkipalvelujen saatavuus Riippuvuus pankkien tarjoamista maksupalveluista on viime vuosikymmeninä yhteiskunnassa kasvanut. Pankkitoimipaikkojen määrän supistuminen on toisaalta viime vuosina heikentänyt konttoriverkostoon perustuvien palvelujen saatavuutta monilla alueilla. Pankkien konttoriverkosto on viimeisen kymmenen vuoden aikana supistunut 55 prosenttia ja pankkitoimihenkilöiden määrä 50 prosenttia. Käteisautomaattien määrä on samana aikana supistunut 25 prosenttia. Vastaavasti verkkoasiointisopimusten lukumäärä on moninkertaistunut siten, että niiden lukumäärä on nykyisin noin 1,3 miljoonaa (yritykset mukaan lukien). Pankkipalvelujen jakelutavoissa tapahtunut selkeä muutos kohti - palvelujen sähköistä tarjontaa on toisaalta parantanut pankkipalvelujen saatavuutta niissä asiakasryhmissä, joilla on riittävät valmiudet uuden

6 6 tietotekniikan kuten internetin hyväksikäyttöön. Jakelukanavien rakennemuutoksen vuoksi joidenkin asiakasryhmien mahdollisuudet käyttää tarvitsemiaan pankkipalveluja ovat viime vuosina kuitenkin osin heikentyneet. Pankkipalvelujen saatavuudessa tapahtuneet muutokset ovat osittain seurausta yleisestä alueellisesta kehityksestä, johon pankkilainsäädännöllä ei voida vaikuttaa. Muutokset ovat myös osittain seurausta yhteiskunnan kehittymisestä tietoyhteiskunnan suuntaan. Pankkipalvelujen saatavuuteen liittyvät ongelmat ovat siten osittain sellaisia siirtymäkauden ongelmia, joiden voi olettaa lievenevän asiakkaiden tottuessa sähköisten jakelukanavien käyttöön. Pankkien jakelukanavissa tapahtuneet muutokset merkitsevät, että viranomaisten on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota tärkeimpien pankkipalvelujen säilymiseen kaikkien saatavilla. Tällaisina pankkipalveluina voidaan pitää pankkitiliä ja sellaisia maksuvälineitä, jotka ovat välttämättömiä pankkitilillä olevien varojen käyttämiseksi. Näitä pankkipalveluja kutsutaan työryhmämuistiossa peruspankkipalveluiksi. Työryhmän käsityksen mukaan peruspankkipalveluihin liittyy sellaisia piirteitä, että näiden palvelujen saatavuudesta saattaa olla tarpeen huolehtia viime kädessä julkisen vallan toimenpitein, jollei markkinoiden oma toiminta ole riittävää. Työryhmä on arvioinut vaihtoehtoisia tapoja edistää näiden palveluiden saatavuutta lainsäädännöllisin tai muin julkisen vallan käytettävissä olevin keinoin. Työryhmän käsityksen mukaan ainakaan tässä vaiheessa ei ole riittäviä perusteita puuttua peruspankkipalveluiden markkinaehtoiseen tarjontaan julkisen vallan välittömin toimenpitein. Julkisen vallan puuttuminen pankkipalvelujen tarjontaan esimerkiksi perustamalla valtion pankki taikka tukemalla yksityisten pankkien palvelutarjontaa esimerkiksi alueellisesti olisi omiaan vääristämään kilpailua ja siten luomaan pankkijärjestelmään tehottomuutta, joka viime kädessä heijastuisi pankkisektorin kokonaiskustannusten nousuna. Lisäksi pankkipalvelujen tarjonnan tukeminen julkisin varoin lisäisi välittömästi julkisia menoja. Tämän vuoksi lainsäädännöllisin keinoin tulisi edistää ensisijaisesti markkinaehtoisten peruspankkipalvelujen ja niitä korvaavien palvelujen saatavuutta. Markkinaehtoisten peruspankkipalvelujen saatavuutta voidaan parhaiten edistää lainsäädännöllisin keinoin ensinnäkin selkeyttämällä periaatteita, joiden mukaan pankit voivat siirtää palvelujen tarjontaan ja jakeluun liit-

7 7 tyviä tehtäviään toisten yritysten hoidettavaksi. Laissa on tarpeen nimenomaisesti säätää siitä, että tällainen asiamiehen käyttäminen pankkipalvelujen tarjonnassa ja jakelussa on pankeille sallittua. Samalla laissa tulisi säätää nykyistä tarkemmin tällä tavoin ulkoistetun pankkitoiminnan valvonnasta. Lisäksi muille yrityksille kuin luottolaitoksille tulisi jäljempänä tarkemmin selostettavin edellytyksin sallia oikeus vastaanottaa yleisövaroja sellaisille tileille, joilla olevia varoja voidaan käyttää tavaroiden ja palveluiden maksamiseen ja nostaa käteisenä. Tällaisten käteisnosto-oikeuden sisältävien asiakastilien salliminen voisi myös osaltaan korvata konttorija pankkiautomaattiverkoston supistumista. Laissa tulisi sallia yleisen maksujenvälityksen ja sähköisen rahan liikkeeseenlaskun harjoittaminen jäljempänä tarkemmin selostettavin edellytyksin myös yleistä luottolaitostoimilupaa suppeammalla maksuliikeyhteisön toimiluvalla. Pelkästään tällaista toimintaa harjoittaviin maksuvälineyhteisöihin sovellettaisiin eräiltä osin muita luottolaitoksia lievempiä säännöksiä. Ehdotus edistäisi sellaisten yritysten perustamista, jotka erikoistuisivat maksupalvelujen tarjoamiseen yleisölle, ja saattaisi ainakin pitkällä aikavälillä lisätä kilpailua maksupalvelujen tarjonnassa. Työryhmä ei pidä tarpeellisena esittää pankkisektorin kehityksen tässä vaiheessa muita lainsäädännöllisiä toimenpiteitä pankkipalvelujen saatavuuden edistämiseksi. Esimerkiksi asiakkaan oikeus saada avatuksi itselleen pankkitili on tarkoituksenmukaisimmin turvattavissa kehittämällä pankkien vapaaehtoisia pankkitoiminnan eettisiä periaatteita. 2.3 Maksujenvälityksen ja sähköisen maksamisen tehokkuus ja turvallisuus Teknologian kehitys ja toimialaliukumat tekevät tarpeelliseksi varautua siihen, että rahoitusmarkkinoille tulee uusia palveluntarjoajia erityisesti maksuliiketoiminnassa. Rahoitusmarkkinoiden tehokkuus edellyttää, että alallepääsyä ei tarpeettomasti vaikeuteta. Toisaalta lainsäädännöllä on pyrittävä varmistamaan maksujärjestelmien häiriötön toiminta. Lisäksi on varmistuttava yritysten kilpailuedellytysten säilymisestä tasapuolisina siten, että samantyyppiseen liiketoimintaan kohdistuu samanlaiset oikeudet ja velvollisuudet. Lisäksi lainsäädännössä on saatettava voimaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi sähköisen rahan liikkeeseenlaskijoiden liiketoimin-

8 8 nan aloittamisesta, harjoittamisesta ja toiminnan vakauden valvonnasta (2000/46/ETY). Sähköisellä rahalla tarkoitetaan direktiivissä raha-arvoa, joka on tallennettu sähköiselle tietovälineelle sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalle suoritettua samansuuruista rahamäärää vastaan ja jonka muu kuin sähköisen rahan liikkeeseenlaskija hyväksyy maksuksi. Direktiivin mukaan sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalla on oltava toimilupa sähköisen rahan liikkeeseenlaskuun. Direktiivi edellyttää, että toimintaan sovelletaan direktiivissä säädetyin poikkeuksin samoja säännöksiä kuin luottolaitoksiin. Sähköisen rahan liikkeeseenlasku olisi lisäksi sallittua talletuspankeille ja muille nykyisille luottolaitoksille. Näiden luottolaitosten harjoittamaan sähköisen rahan liikkeeseenlaskuun sovellettaisiin ainoastaan sähköisen rahan pakollista takaisinlunastettavuutta koskevia säännöksiä. Edellä todetut tavoitteet ovat parhaiten saavutettavissa säätämällä laissa erikseen sellaisista yrityksistä, jotka tarjoavat pelkästään maksujenvälitykseen ja sähköisen rahan liikkeeseenlaskuun liittyviä palveluja. Tällaisia yrityksiä kutsuttaisiin työryhmän ehdotuksen mukaan maksuliikeyhteisöisiksi ja niihin sovellettaisiin lähtökohtaisesti luottolaitoksia koskevia säännöksiä, kuten sähkörahadirektiivi edellyttää. Maksuliikeyhteisöillä olisi sähkörahadirektiivin mukaisesti kuitenkin muita luottolaitoksia alempi perustamispääomavaatimus sekä luottolaitoksista poikkeava vakavaraisuusvaatimus. Maksuliikeyhteisön vastaanottamat yleisövarat olisi lisäksi sijoitettava turvallisesti vähäriskisiin, helposti rahaksi muutettaviin sijoituskohteisiin. Työryhmä esittää, että sähköisen rahan liikkeeseenlaskua ja yleistä maksujenvälitystä on tarkoituksenmukaista säännellä samalla tavalla sähkörahadirektiivin mukaisesti, koska kummallekin liiketoiminnalle on ominaista yleisövarojen vastaanottaminen ja niiden lyhytaikainen sijoittaminen. Lainsäädännössä tulisi liiallisen sääntelyn välttämiseksi kuitenkin ottaa laajasti huomioon sähkörahadirektiivissä sallittu poikkeussäännös, jonka mukaan toimilupavelvollisuutta ja muita sähkörahadirektiivin vaatimuksia ei tarvitse soveltaa sellaisiin sähköisen rahan liikkeeseenlaskijoihin, joiden liikkeeseen laskemaa sähköistä rahaa voidaan käyttää ainoastaan rajoitettuun yritysryhmään kuuluvien yritysten tarjoamien tavaroiden tai palvelujen maksuksi.

9 9 Työryhmän ehdotuksen mukaan tällaisena rajoitettuna yritysryhmänä pidettäisiin yritysryhmää, joka koostuu keskusyhteisöstä ja yrityksistä, joilla on keskusyhteisöön pysyvä ja läheinen liiketaloudellinen yhteys, esimerkiksi yhteinen markkinointi- ja jakelujärjestelmä. Rajoitettuna yritysryhmänä pidettäisiin myös sellaisia suppeita yritysryhmiä, jotka koostuvat pelkästään samassa rakennuksessa tai siihen rinnastuvalla alueella sijaitsevista yrityksistä. Tällaista rajattua poikkeusmahdollisuutta voitaisiin soveltaa ainoastaan Rahoitustarkastuksen yksittäistapauksittain tekemän päätöksen nojalla. Sähköisen rahan olisi aina oltava direktiivin edellyttämällä tavalla lunastettavissa rahana takaisin ennen sen käyttämistä maksuksi. Lisäksi yhdelle sähköiselle tietovälineelle tallennettava raha-arvo ei saisi ylittää 150 euroa silloin, kun sähköistä rahaa lasketaan liikkeeseen laissa olevien poikkeussäännösten nojalla ilman toimilupaa. 2.4 Muiden yritysten kuin luottolaitosten oikeus yleisövarojen vastaanottamiseen Nykyinen lainsäädäntö, joka sallii tilimuotoisten yleisövarojen vastaanottamisen talletuspankkien lisäksi ainoastaan vähittäiskauppaa harjoittavien osuuskuntien säästökassoille, ei työryhmän käsityksen mukaan täytä kilpailun tasapuolisuuden vaatimuksia. Lisäksi nykyisen lain kielto vastaanottaa tilimuotoisia yleisövaroja muussa kuin talletuspankki- ja säästökassatoiminnassa rajoittaa tarpeettomasti asiakkaiden valinnanvaraa käyttelyvarojen säilyttämisessä. Muille yrityksille sallittu rajoitettu oikeus tarjota erityisesti sellaisia asiakastilejä, joihin liittyy käteisnostooikeus, saattaisi lisäksi osaltaan korvata tarpeellisten pankkipalvelujen saatavuuden heikkenemistä joillakin alueilla. Edellä mainituista syistä luottolaitoslaissa olevaa nykyistä yleistä talletusten vastaanottokieltoa tulisi lieventää ja osuuskuntalain säästökassoja koskevat säännökset tulisi kumota. Niiden sijaan tulisi säätää kaikille muille kuin talletuspankeille rajoitettu oikeus vastaanottaa liiketoiminnassaan tilimuotoisia yleisövaroja. Osuuskuntien säästökassoille tulisi kuitenkin viiden vuoden siirtymäaika, jonka aikana niihin sovellettaisiin vielä osuuskuntalain nykyisiä säännöksiä. Toisaalta vaadittaessa takaisinmaksettavien yleisövarojen vastaanottooikeutta tulisi laissa asiakkaansuojasyistä rajoittaa erityisesti toimintaan liittyvien maksuvalmiusriskien vuoksi, koska laajamittaiseen vaadittaessa takaisinmaksettavien varojen vastaanottamiseen liittyy talletuspankkitoiminnalle ominaisia maksuvalmiusriskejä, jotka saattavat viime

10 10 kädessä aiheuttaa yleisövarojen takaisinmaksun vaarantavia maksuvalmiusongelmia. Näistä syistä tällaiselle yleisövarainhankinnalle tulisi asettaa asiakaskohtainen yläraja, jolloin asiakkaan luottotappio voisi korkeintaan olla ylärajan suuruinen yrityksen mahdollisissa maksuhäiriötilanteissa. Sitä vastoin määräaikaisten velkasitoumusten vastaanottamista ei ole tarpeen laissa kieltää. Tällainen varainhankinta tulisi siten sallia kaikille yrityksille, jos se täyttää arvopaperimarkkinalaissa tai muussa lainsäädännössä asetetut vaatimukset. Edellä mainituista syistä muille yrityksille kuin luottolaitoksille tulisi sallia vaadittaessa takaisinmaksettavien yleisövarojen vastaanottaminen asiakastileille. Asiakastilillä tarkoitettaisiin tiliä, jolla olevia varoja voidaan käyttää tavaran tai palvelun maksuksi ja nostaa käteisenä. Asiakastilin sopimusehtojen tulisi siten mahdollistaa tilillä olevien varojen käyttäminen sekä tavaroiden tai palvelujen maksamiseen että käteisen nostamiseen. Yhdeltä asiakkaalta tällaiselle tilille vastaanotettavien varojen enimmäismäärä olisi työryhmän käsityksen mukaan tarkoituksenmukaisinta rajoittaa 3000 euroon. Ehdotettu 3000 euron asiakaskohtainen raja olisi perusteltu erityisesti siitä syystä, että se tarjoaisi muille yrityksille kuin luottolaitoksille kilpailukykyisen mahdollisuuden tarjota asiakastilejä ilman, että siitä aiheutuisi kohtuutonta kilpailuhaittaa pankeille tai että valvonnan ulkopuolelle jäisi asiakkaansuojan kannalta liian laajamittaista yleisövarainhankintaa. Ehdotettu suhteellisen korkea raja on perusteltavissa myös sillä, että lakia ei tarvitsisi tältä osin esimerkiksi yleisen taloudellisen kehityksen vuoksi lähivuosina muuttaa. Sellaisten asiakastilien tarjoaminen, joilla olevat varat käyvät varojen vastaanottajan lisäksi muiden samaan yritysryhmään, esimerkiksi samaan vähittäiskauppaketjuun, kuuluvan yrityksen tarjoamien tavaroiden tai palvelujen maksuksi, olisi edellä mainituin rajoituksin sallittua, jos Rahoitustarkastus on erikseen antamalla päätöksellä todennut, että yritysryhmä on laissa tarkoitetulla tavalla riittävästi rajattu. Määräaikaisten yleisövarojen vastaanottoa ei laissa kiellettäisi, mutta siihen olisi sovellettava arvopaperimarkkinalaissa asetettuja vaatimuksia siltä osin kuin arvopaperimarkkinalaki sitä edellyttää. Esimerkiksi osuuskunnat voisivat siten tarjota määräaikaisia jäsensijoituksia noudattaen soveltuvin osin arvopaperimarkkinalain säännöksiä edellyttäen, että tällaisten jäsensijoitusten tarjoaminen ei aiheuta sekaantumisvaaraa talletusten tai asiakastilien kanssa.

11 11 Maksujärjestelmien luotettavuuden turvaaminen edellyttää, että ehdotetuille asiakastileille vastaanotettavia varoja ei saisi käyttää yleiseen maksujenvälitykseen vaan ainoastaan samaan laissa tarkoitettuun yritysryhmään kuuluvien yritysten tarjoamien tavaroiden ja palvelujen maksamiseen ja käteisnostoihin. Yleinen maksujenvälitys edellyttäisi siten aina joko talletuspankin tai edellä tarkoitetun maksuliikeyhteisön toimilupaa. Talletuspankeilla tulisi toisaalta edelleen säilyttää yksinoikeus talletussuojan alaisten yleisövarojen hankintaan ja talletus-sanan käyttöön. Tällä tavoin voidaan varmistaa, että asiakkailla säilyy edelleen mahdollisuus yhteen erityisen turvalliseen säästö- ja maksujenvälitysmuotoon. Lisäksi tällainen yksinoikeus varmistaa, ettei pankkien nykyisissä varainhankintaedellytyksissä tapahdu sellaisia suuria äkillisiä muutoksia, jotka saattaisivat vaarantaa rahoituksenvälitysjärjestelmän häiriöttömän toiminnan. 3. Työryhmän ehdotusten vaikutukset 3.1 Kokonaistaloudelliset vaikutukset Ehdotus edistäisi sähköistä kaupankäyntiä luomalla edellytyksiä sähköisen rahan yleistymiselle ja lisäämällä yleisön luottamusta sähköiseen maksamiseen. Esitys myös lisäisi jonkin verran kilpailua kotitalouksien käyttelyvaroista sekä mahdollistaisi osaltaan kilpailun lisääntymistä maksujenvälityksessä, mikä olisi omiaan lisäämään talouden yleistä tehokkuutta. Ehdotetut muutokset olisivat toisaalta siinä määrin rajoitettuja, että ne eivät vaarantaisi rahoitusmarkkinoiden ja maksujärjestelmien häiriötöntä toimintaa. Ehdotus parantaisi lisäksi peruspankkipalvelujen saatavuutta erityisesti harvaan asutuilla alueilla, mikä tukisi osaltaan alueellista kehitystä. Sähkörahadirektiivin voimaansaattamisella varmistettaisiin sähköisen rahan liikkeeseenlaskuun toimiluvan saaneen yrityksen toimintaedellytykset myös muissa Euroopan talousalueeseen kuuluvissa valtioissa. Ehdotus edistäisi siten yleisesti sähköisen rahan käyttöönottoa sisämarkkinoilla. Ehdotus edistäisi myös suomalaisten sähköisen rahan liikkeeseenlaskijoiden edellytyksiä kilpailla sisämarkkinoilla, koska suomalaiset yritykset saisivat mahdollisuuden laskea liikkeeseen sähköistä rahaa kaikissa Euroopan Talousalueen valtioissa suomalaisen toimiluvan nojalla.

12 12 Ehdotusten taloudellisten vaikutusten arviointi on kuitenkin vaikeaa, koska mahdolliset vaikutukset riippuvat olennaisesti siitä, missä laajuudessa ja minkälaisin ehdoin ehdotetun lainsäädännön mahdollistamia palveluja ryhdytään tarjoamaan. 3.2 Vaikutukset talletuspankkeihin ja muihin luottolaitoksiin Ehdotetuista muutoksista seuraisi, että talletuspankkien kilpailutilanne kotitalouksien käyttelyvarojen osalta saattaisi kiristyä jonkin verran, kun muiden yritysten oikeutta hankkia yleisövaroja laajennettaisiin koskemaan myös muita kuin osuuskuntamuotoisia vähittäiskauppaliikkeitä ja koska sekä yleistä maksujenvälitystä että sähköisen rahan liikkeeseenlaskua voitaisiin harjoittaa normaalin luottolaitostoimiluvan ohella myös suppeamman maksuliikeyhteisötoimiluvan nojalla. Toisaalta talletuspankeilla säilyisi edelleen yksinoikeus lakisääteisen talletussuojan alaiseen varainhankintaan ja talletussanan käyttöön. Toimiluvanvaraisen toiminnan ja talletuspankkien yksinoikeudeksi säädetyn toiminnan oikeudellinen sääntely selkiytyisi, mikä osaltaan parantaisi pankkien kilpailuasemaa. Uudistukset tuskin johtaisivat merkittävään varojen siirtymiseen pois pankkitalletuksista, koska muiden yritysten oikeutta yleisövarojen vastaanottamiseen rajoitettaisiin suhteessa pankkien oikeuksiin ja muiden yritysten toimintaan liittyisi asiakkaan kannalta enemmän riskiä. Esimerkiksi uuden asiakastilin avaaminen supistaisi pankkien nykyistä noin 53 miljardin euron talletuskantaa noin 750 miljoonalla eurolla eli 1,4 prosenttia, jos asiakastileille siirrettäisiin pankkitileiltä keskimäärin puolet ehdotetusta lain sallimasta enimmäismäärästä eli euroa. Todennäköisesti asiakastilien keskisaldo olisi vielä huomattavasti pienempi. Ehdotetut muutokset asiamiesten käyttöä palveluiden jakelussa koskevien periaatteiden selkeyttämisestä edistäisivät lisäksi pankkien mahdollisuuksia järjestää liiketoimintaansa mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Ehdotuksella ei olisi merkittäviä vaikutuksia muiden luottolaitosten toimintaan. 3.3 Vaikutukset säästökassatoimintaa harjoittaviin osuuskuntiin Esitetyt muutokset mahdollistaisivat nykyiseen erillissääntelyyn perustuvan säästökassatoiminnan harjoittamisen viiden vuoden ajan ehdotetun

13 13 lain voimaantulosta. Tämän jälkeen säästökassatoimintaa nykyisin harjoittavien osuuskuntamuotoisten vähittäiskauppaliikkeiden oikeus vastaanottaa yleisöltä vaadittaessa takaisinmaksettavia varoja rajoittuisi, kuten muillakin yrityksillä, varojen vastaanottamiseen sellaisille tileille, joilta voidaan nostaa käteistä ja joita voidaan käyttää osuuskunnan myymien tavaroiden ja palveluiden maksamiseen. Ehdotettu ylärajan asettaminen muiden kuin talletuspankkien vastaanottamille tilivaroille rajoittaisi myös osuuskuntien yhdeltä asiakkaalta vastaanottamien jäsensijoitusten määrää. Avistaehtoisten jäsensijoitusten määrä on tällä hetkellä noin 225 miljoonaa euroa, josta noin 130 miljoonaa euroa jäisi ehdotuksen mukaisen sallitun varainhankinnan ulkopuolelle. Toisaalta säästökassatoimintaa nykyisin harjoittaviin osuuskuntiin ei ehdotuksen mukaan enää sovellettaisi nykyisen lain mukaista kassavarantovaatimusta, mikä puolestaan vähentäisi toimintaan kohdistuvia rasitteita. Siten osuuskunnat voisivat ilman nykyistä kassavarantovelvoitetta tarjota määräaikaisia jäsensijoituksia tai muita määräaikaisia velkasitoumuksia noudattaen soveltuvin osin arvopaperimarkkinalain säännöksiä. Ehdotettu viiden vuoden siirtymäaika helpottaisi säästökassatoimintaa nykyisin harjoittavien osuuskuntien rahoitusrakenteen sopeuttamista uuteen sääntelyyn. Tällaiset osuuskunnat joutuvat tänä aikana korvaamaan nykyistä määräaikaistilimuotoista rahoitusta, jonka määrä on nykyisin yhteensä noin 138 miljoonaa euroa. 3.4 Vaikutukset muihin yrityksiin Ehdotetut säännökset muiden yritysten kuin luottolaitosten oikeudesta hankkia yleisöltä varoja yhdenmukaistaisivat erityisesti vähittäiskauppaa harjoittavien yritysten kilpailuedellytyksiä. Ehdotus tehostaisi yritysten toimintaa, koska se mahdollistaisi asiakastilijärjestelmän käyttämisen yritysryhmittymissä yhdenmukaisin perustein riippumatta siitä, otetaanko tileille etukäteen varoja vai käytetäänkö tiliä pelkästään maksuaikaluoton myöntämiseen. Ehdotetut maksuliikeyhteisöjä koskevat säännökset olisivat omiaan parantamaan muiden kuin nykyisten luottolaitosten edellytyksiä ryhtyä harjoittamaan yleistä maksujenvälitystä ja sähköisen rahan liikkeeseenlaskua, koska tällaista toimintaa saataisiin harjoittaa alhaisemmalla perustamispääomalla ja eräiltä osin muutenkin kevyemmin säänneltynä kuin nykyistä luottolaitostoimintaa. Siihen, missä määrin markkinoille tulee uusia luvanvaraisten maksuliikepalvelujen tarjoajia ja missä määrin yleisö siirtyy käyttämään tällaisia palveluja, vaikuttaa osittain tekninen

14 14 kehitys, teknisten standardien vakiintuminen, asiakaskunnan tottuminen uuteen teknologiaan sekä teknologiaan liittyvien turvallisuuskysymysten ratkaiseminen. Ehdotetuilla muutoksilla olisi tuskin olennaista vaikutusta yritysten rahoitukseen, koska asiakastileille olisi kilpailusyistä todennäköisesti maksettava suhteellisen korkeaa korkoa. 3.5 Vaikutukset kuluttajiin Esitys selkeyttää periaatteita, jotka koskevat asiamiehen käyttöä rahoituspalvelujen jakelussa, ja siten luo talletuspankeille nykyistä paremmat edellytykset käyttää muita yrityksiä asiamiehinään palvelujen jakelussa. Esityksellä on siten suotuisia vaikutuksia erityisesti peruspankkipalvelujen saatavuuteen, mikä hyödyttää erityisesti harvaan asutuilla alueilla asuvia yksityishenkilöitä ja muita sellaisia kansalaisryhmiä, joille pankkien konttoriverkoston supistuminen on aiheuttanut ongelmia pankkipalvelujen käytössä. Esityksen vaikutusten laajuus jää kuitenkin tältä osin riippumaan paljolti siitä, minkälaisia toimintastrategioita pankit valitsevat palvelujensa jakelussa ja minkälaisiin asiakasryhmiin pankit haluavat ensisijaisesti palveluntarjontansa kohdistaa. Yleisön valintamahdollisuudet lisääntyisivät entistä monipuolisemman palvelutarjonnan seurauksena, kun kaikille yrityksille sallittaisiin mahdollisuus vastaanottaa yleisövaroja tileille. Lisäksi laissa ehdotettujen erityisten maksuliikeyhteisöjen perustaminen, joka voisi tapahtua nykyisiä luottolaitoksia alhaisemmin kustannuksin, saattaisi kilpailuolojen kehittymisestä ja sähköisen rahan yleistymisestä riippuen tarjota kuluttajille mahdollisuuksia monipuolisempaan palveluntarjontaan. Sellaisten asiakastilien salliminen kaikille yrityksille, joihin liittyy käteisnostooikeus, edistäisi käteishuoltoa erityisesti sellaisilla alueilla, joissa pankkien ei ole kannattavaa ylläpitää konttori- tai automaattiverkostoa. Uusien palvelujen hyväksikäyttö edellyttäisi asiakkailta totuttua suurempaa valmiutta arvioida yrityksen taloudelliseen tilaan liittyvää riskiä. Tarjonnan monipuolistumisesta johtuva kilpailun lisääntyminen saattaisi toisaalta vaikuttaa yleisön kannalta myönteisesti palvelujen hintatasoon. 4. Jatkovalmistelussa huomioon otettavat seikat

15 15 Työryhmä kiinnittää huomiota siihen, että nykyinen arvopaperimarkkinalaki ei koske kaikkea yleisövarainhankintaa vaan esimerkiksi yksityisten osakeyhtiöiden arvopaperimuotoinen varainhankinta yleisöltä jää kokonaan arvopaperimarkkinalain soveltamisalan ulkopuolelle. Lähtökohtaisesti kaiken sellaisen liiketoiminnan, jossa yleisöltä hankitaan takaisinmaksettavia varoja, tulisi olla joko arvopaperimarkkinalainsäädännön tai luottolaitoslainsäädännön alaista. Työryhmä pitää sen vuoksi tarpeellisena selvittää mahdollisuudet tarkistaa arvopaperimarkkinalain soveltamisalaa edellä todetun tavoitteen huomioon ottamiseksi. Myös sijoituspalveluyritysten asiakasvaroja koskevien sijoituspalveluyrityksistä annetun lain säännösten johdonmukaisuus työryhmän ehdotusten kanssa tulisi jatkovalmistelussa tarkistaa. Työryhmän ehdotukseen sisältyvä säännös maksuliikeyhteisön maksuvalmiusvaatimuksesta poikkeaa voimassa olevassa laissa luottolaitoksille asetetusta kassavarantovaatimuksesta. Jatkovalmistelussa tulisi selvittää myös tarve tarkistaa kassavarantovaatimusta koskevia luottolaitostoiminnasta annetun lain säännöksiä. Jatkovalmistelussa tulisi lisäksi selvittää tarvetta säännellä säästökassasanan käyttämistä yritysten yleisövarainhankinnassa säästökassatoimintaa koskevien osuuskuntalain säännösten kumoamisen jälkeen. 5. Yhteenveto työryhmän ehdotuksista Lakiin sisällytetään pankkipalvelujen saatavuuden edistämiseksi erityiset säännökset luottolaitoksen oikeudesta tarjota palveluja asiamiehen välityksellä sekä asiamiehen käytölle asetettavista vaatimuksista ja niiden valvonnasta. Laissa sallitaan kilpailun tehostamiseksi, yritysten keskinäisten kilpailuedellytysten tasapuolisuuden varmistamiseksi ja pankkipalvelujen saatavuuden edistämiseksi muille yrityksille kuin talletuspankeille oikeus vastaanottaa yleisöltä vaadittaessa takaisinmaksettavia varoja asiakastilille enintään 3000 euroa yhtä asiakasta kohden edellyttäen, että asiakastilillä olevia varoja voidaan käyttää varojen vastaanottajan taikka, Rahoitustarkastuksen luvalla, samaan yritysryhmään kuuluvan muun yrityksen tarjoamien tavaroiden ja palvelu-

16 16 jen maksuksi ja nostaa käteisenä. Yritysten oikeutta hankkia yleisöltä määräaikaisia varoja ei rajoiteta. Kilpailuedellytysten tasapuolistamiseksi nykyinen erillissääntely, joka koskee vähittäiskauppaa harjoittavien osuuskuntien oikeutta harjoittaa säästökassatoimintaa, kumotaan viiden vuoden siirtymäajan jälkeen. Maksujärjestelmän tehokkuuden ja turvallisuuden edistämiseksi sekä sähkörahadirektiivin voimaansaattamiseksi muun kuin nykyisen luottolaitostoiminnan yhteydessä harjoitettava yleinen maksujenvälitys ja sähköisen rahan liikkeeseenlasku säädetään luvanvaraiseksi siten, että tällaista liiketoimintaa saadaan harjoittaa yleistä luottolaitostoimilupaa suppeammalla maksuliikeyhteisön toimiluvalla. Pelkästään tällaista toimintaa harjoittaviin maksuvälineyhteisöihin sovelletaan eräiltä osin muita luottolaitoksia lievempiä säännöksiä. Talletuspankkien vakaan toiminnan turvaamiseksi talletuspankeilla säilytetään yksinoikeus talletussuojan alaisten yleisövarojen vastaanottamiseen ja talletus-nimen käyttöön. Työryhmä on laatinut ehdotuksensa hallituksen esityksen muotoon. Luonnos hallituksen esitykseksi on tämän työryhmämuistion liitteenä. Työryhmämuistioon liittyy jäsen Haunio-Rudangon eriävä mielipide ja jäsen Kontkasen lausuma. Työryhmä toteaa jäsen Kontkasen lausuman johdosta, että se kohdistuu työryhmän toimeksiantoon eikä sen toteuttamiseksi tehtyihin ehdotuksiin. Saatuaan työnsä valmiiksi työryhmä kunnioittavasti luovuttaa työnsä valtiovarainministeriölle. Helsingissä 29 joulukuuta 2000 Peter Nyberg

17 17 Rauni Hagman Outi Haunio-Rudanko Erkki Kontkanen Pirjo Kyyrönen Pekka Laajanen Timo Lappi Leena Mörttinen Matti Räisänen Erkki Sarsa Kajus Hagelstam Elli Myllylä

18 LIITE EHDOTUS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LUOTTOLAITOSTOIMINNASTA ANNETUN LAIN JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN MUUTTAMISESTA

19 2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 YLEISPERUSTELUT Johdanto Nykytila Voimassa oleva lainsäädäntö Laki luottolaitostoiminnasta Osuuskuntalaki Muu lainsäädäntö Euroopan yhteisöjen sääntely Luottolaitosdirektiivi Talletussuojadirektiivi Sähkörahadirektiivi Ulkomaiden lainsäädäntö Ruotsi Tanska Norja Saksa Belgia Ranska Iso-Britannia Markkinoiden kehitys Yleisiä kehityssuuntia Muutoksia pankkien liiketoiminnassa Talletusten merkitys säästämisvälineenä Pankkien varainhankinnassa tapahtuva kehitys Maksujenvälityksen kehitys Pankkien konttoriverkoston ja paikkaan sidottujen palvelujen kehitys Toimintojen ulkoistaminen Nykytila Peruspankkipalvelujen saatavuus Johdanto Lainsäädäntötarpeen arviointi Yhteenveto Oikeus ottaa vastaan yleisöltä talletuksia ja muita takaisinmaksettavia varoja Talletuspankkitoiminnan suhde muiden yleisövarojen hankkimiseen Lainsäädäntötarpeen arviointi Asiamiehen käyttäminen pankkipalvelujen jakelussa Palvelujen saatavuuden ja toiminnan tehokkuuden asettamat vaatimukset Valvonnan asettamat vaatimukset Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset Rahoituspalvelujen tarjonnan sääntelyn yleiset tavoitteet Ehdotusten erityiset tavoitteet Keskeiset ehdotukset Luottolaitoslain soveltamisala Lakiin ehdotettavat uudet määritelmät Eri yritysten oikeus yleisövarojen vastaanottamiseen Luottolaitostoiminnan määritelmän tarkistaminen Asiamiehen käyttö liiketoiminnassa ja muu toimintojen ulkoistaminen Esityksen taloudelliset vaikutukset... 64

20 Kokonaistaloudelliset vaikutukset Vaikutukset yrityksiin Vaikutukset kuluttajiin Vaikutukset julkishallintoon Asian valmistelu Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT Lakiehdotuksen perustelut Laki luottolaitostoiminnasta Laki sijoituspalveluyrityksistä Rahoitustarkastuslaki Laki osuuskuntalain 3 luvun kumoamisesta Voimaantulo LAKIEHDOTUKSET luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta sijoituspalveluyrityksistä annetun lain muuttamisesta rahoitustarkastuslain 20 :n muuttamisesta osuuskuntalain 3 luvun kumoamisesta... 99

Laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta

Laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 2003 Laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan luottolaitostoiminnasta 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi luottolaitostoiminnasta

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 4 päivänä tammikuuta 2002

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 4 päivänä tammikuuta 2002 FI EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 4 päivänä tammikuuta 2002 Suomen valtiovarainministeriön pyynnöstä, joka koskee ehdotusta hallituksen esitykseksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

PANKKIPALVELUTYÖRYHMÄ. Välimietinnön taustaselvitykset

PANKKIPALVELUTYÖRYHMÄ. Välimietinnön taustaselvitykset PANKKIPALVELUTYÖRYHMÄ Välimietinnön taustaselvitykset Valtiovarainministeriö 13.4.2000 Sisällysluettelo 1 TALLETUSTEN VASTAANOTTAMISTA KOSKEVA NYKYINEN SÄÄNTELY...1 1.1 EUROOPAN YHTEISÖJEN SÄÄNTELY...1

Lisätiedot

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS SUOMEN PANKKIYHDISTYS HYVÄ PANKKITAPA Hyvä pankkitapa on muotoutunut käytännön kokemuksesta. Hyvän pankkitavan säännöt sisältävät asiakkaan ja pankin välistä suhdetta sekä pankkien toimintatapoja koskevia

Lisätiedot

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla lukien toistaiseksi 1 (6) Luottolaitoksille Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 69. Laki. luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 2003

SISÄLLYS. N:o 69. Laki. luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 2003 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 2003 N:o 69 79 SISÄLLYS N:o Sivu 69 Laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta... 153 70 Laki sijoituspalveluyrityksistä

Lisätiedot

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperinvälittäjille MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA Rahoitustarkastus antaa arvopaperimarkkinalain 4 luvun 5 a :n 5 momentin nojalla arvopaperinvälittäjille tämän määräyksen asiakkaan

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta

Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta Vero 2010 -tapahtuma 10. 11.3.2010 Päivi Turunen Esityksen sisältö Mikä Finanssivalvonta on ja mitä se tekee? Mikä on Finanssivalvonnan rooli pitkäaikaissäästämisessä?

Lisätiedot

Talousvaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2002 vp

Talousvaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2002 vp PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Talousvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta

Lisätiedot

ASIAKKAIDEN LUOKITTELU

ASIAKKAIDEN LUOKITTELU ASIAKKAIDEN LUOKITTELU 1. YLEISTÄ ASIAKKAIDEN LUOKITTELUSTA Arvopaperimarkkinalain mukaan arvopaperinvälittäjän on ilmoitettava asiakkaalle tämän luokittelusta ei-ammattimaiseksi asiakkaaksi, ammattimaiseksi

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 2014 610/2014 Laki luottolaitostoiminnasta Annettu Helsingissä 8 päivänä elokuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: I OSA OIKEUS

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 2011. 899/2011 Laki. maksulaitoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 22 päivänä heinäkuuta 2011

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 2011. 899/2011 Laki. maksulaitoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 22 päivänä heinäkuuta 2011 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 2011 899/2011 Laki maksulaitoslain muuttamisesta Annettu Naantalissa 22 päivänä heinäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

YLEISTÄ... 2 I MÄÄRÄYKSET ASIAMIEHILLE (KUMOTTU)...

YLEISTÄ... 2 I MÄÄRÄYKSET ASIAMIEHILLE (KUMOTTU)... Sisällysluettelo YLEISTÄ... 2 I MÄÄRÄYKSET ASIAMIEHILLE (KUMOTTU)... 2 1 Asiamiesten rekisteröinti (kumottu)... 2 2 Sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden käyttämisestä ilmoittaminen

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetun lain 7 a :n muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ja laiksi ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen

Lisätiedot

YLEISOHJE KONSOLIDOIDUSTA VALVONNASTA

YLEISOHJE KONSOLIDOIDUSTA VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (9) Luottolaitoksille Omistusyhteisöille YLEISOHJE KONSOLIDOIDUSTA VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan nojalla tämän luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Tarvitseeko sijoittaja suojaa?

Tarvitseeko sijoittaja suojaa? Tarvitseeko sijoittaja suojaa? Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Raimo Husu Sijoittajan suojaaminen Suomessa Sijoittajien korvausrahaston (perustettu 1.9.1998) tarkoituksena on suojata ei-ammattimaisia piensijoittajia

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 362. Laki. vakuutusyhtiölain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 4päivänä toukokuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 362. Laki. vakuutusyhtiölain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 4päivänä toukokuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2001 N:o 362 368 SISÄLLYS N:o Sivu 362 Laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta... 1029 363 Laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001 FI EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001 Suomen valtiovarainministeriön pyynnöstä, joka koskee ehdotusta hallituksen esitykseksi rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 2007 N:o 121 151

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 2007 N:o 121 151 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 2007 N:o 121 151 SISÄLLYS N:o Sivu 121 Laki luottolaitostoiminnasta... 378 122 Laki liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista

Lisätiedot

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin:

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin: Opetus- ja kulttuuriministeriölle Gramex ry:n lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista sekä laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Yksityiskohtainen luettelo luokittelukriteereistä on liitteenä.

Yksityiskohtainen luettelo luokittelukriteereistä on liitteenä. LISÄTIETOA ASIAKASLUOKITTELUSTA JA SEN VAIKUTUKSISTA: 1. YLEISTÄ ASIAKKAIDEN LUOKITTELUSTA Sijoituspalvelulain mukaan sijoituspalvelun tarjoajan, kuten esimerkiksi pankin tai sijoituspalveluyrityksen,

Lisätiedot

Oikeusministeriö PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO. Lausuntopyyntö 21.12.2005: OM 32/41/2003

Oikeusministeriö PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO. Lausuntopyyntö 21.12.2005: OM 32/41/2003 LAUSUNTO 1 (6) Oikeusministeriö PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntö 21.12.2005: OM 32/41/2003 LAUSUNTO VALMIUSLAKITOIMIKUNNAN MIETINNÖSTÄ KOMITEAMIETINTÖ 2005:2 Oikeusministeriö on pyytänyt Rahoitustarkastukselta

Lisätiedot

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. AMMATTIMAINEN ASIAKAS B 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

TIETOA ASIAKASLUOKITTELUSTA JA LUOKITTELUKRITEERIT

TIETOA ASIAKASLUOKITTELUSTA JA LUOKITTELUKRITEERIT TIETOA ASIAKASLUOKITTELUSTA JA LUOKITTELUKRITEERIT Sijoituspalvelulain mukaan sijoituspalveluyrityksen on ilmoitettava asiakkaalle tämän luokittelusta ei-ammattimaiseksi asiakkaaksi, ammattimaiseksi asiakkaaksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Laki. osuuskuntalain 5 luvun 5 :n muuttamisesta

Laki. osuuskuntalain 5 luvun 5 :n muuttamisesta Liite 1 Rinnakkaistekstit 2. osuuskuntalain 5 luvun 5 :n muuttamisesta muutetaan 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun osuuskuntalain (1488/2001) 5 luvun 5 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 890/2002,

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 10/2014

Määräykset ja ohjeet 10/2014 Määräykset ja ohjeet 10/2014 Julkistettavat tiedot varojen vakuussidonnaisuudesta ja varoista, jotka eivät ole vakuuskäytössä Dnro FIVA 15/01.00/2014 Antopäivä 4.12.2014 Voimaantulopäivä 27.12.2014 FINANSSIVALVONTA

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys laiksi rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta?

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Esa Pitkänen Studia monetaria 7.10.2014 Joukkorahoitus on laaja käsite Toimintamalli, jolla kerätään varoja yleensä pienempiä summia laajalta joukolta

Lisätiedot

Määräys velka-arvopaperikauppojen ilmoittamisesta

Määräys velka-arvopaperikauppojen ilmoittamisesta lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperipörsseille, sijoituspalveluyrityksille, luottolaitoksille, ulkomaisille luottolaitoksille ja sijoituspalveluyrityksille sekä muun julkisen kaupankäynnin järjestäjille

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Mikä on Alajärven Osuuspankki?

Mikä on Alajärven Osuuspankki? ALAJÄRVEN OSUUSPANKIN TUOTTO-OSUUDEN MERKINTÄ Mikä on Alajärven Osuuspankki? Osuuspankin toiminimi on Alajärven Osuuspankki (jäljempänä "Osuuspankki" tai "Pankki"). Sen kotipaikka on Alajärvi. Pankin y-tunnus

Lisätiedot

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä

Lisätiedot

OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA

OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1 (6) Sijoituspalveluyrityksille Omistusyhteisöille OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa harjoittava tai säännelty yhteisö (1 ja siihen rinnastettava

Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa harjoittava tai säännelty yhteisö (1 ja siihen rinnastettava ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. Ei-ammattimainen asiakas Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. Ammattimainen asiakas 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 22/2001 vp. hallituksen esityksen laeiksi arvopaperimarkkinalain ja kaupankäynnistä vakioiduilla

TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 22/2001 vp. hallituksen esityksen laeiksi arvopaperimarkkinalain ja kaupankäynnistä vakioiduilla TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 22/2001 vp Hallituksen esitys laeiksi arvopaperimarkkinalain ja kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi niihin liittyviksi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 812/2015 Laki. rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta.

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 812/2015 Laki. rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta. SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015 812/2015 Laki rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rahoitusvakausviranomaisesta

Lisätiedot

Normiperustan tarkistamisen yhteydessä kohta 4.3 poistettiin.

Normiperustan tarkistamisen yhteydessä kohta 4.3 poistettiin. 1 (6) Markkinavalvonta 21.03.2006 Dnro 15/121/2005 SAADUISTA LAUSUNNOISTA: RAHOITUSPALVELUSOPIMUKSET, STANDARDI 2.3 Rahoitustarkastus sai rahoituspalvelusopimuksia koskevaan standardiluonnokseen yhteensä

Lisätiedot

Määräys arvopaperikauppojen ilmoittamisesta

Määräys arvopaperikauppojen ilmoittamisesta lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperipörsseille, sijoituspalveluyrityksille, luottolaitoksille, ulkomaisille luottolaitoksille ja sijoituspalveluyrityksille sekä muun julkisen kaupankäynnin järjestäjille

Lisätiedot

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea.

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea. Muistio Jarkko Lahtinen 27.6.2013 OSA-AIKAINEN LASTENHOITO JA YKSITYISEN HOIDON TUKI Tämän tiedotteen laatiminen on tullut ajankohtaiseksi, koska on ilmennyt epätietoisuutta, voidaanko yksityisen hoidon

Lisätiedot

Opintotukilaki 5 a, 2 mom.

Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Lukio-opinnot ovat päätoimisia, jos niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia tai jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä aikuisille

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus. Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9.

Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus. Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9. Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9. 1 TAUSTA 2 Sääntelyn tausta Komission pitkäaikaisena tavoitteena ollut luoda tehokkaat eurooppalaiset

Lisätiedot

Standardi RA1.4. Luotettavuutta, sopivuutta ja ammattitaitoa koskevien tietojen ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle. Määräykset ja ohjeet

Standardi RA1.4. Luotettavuutta, sopivuutta ja ammattitaitoa koskevien tietojen ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle. Määräykset ja ohjeet Standardi RA1.4 Luotettavuutta, sopivuutta ja ammattitaitoa koskevien tietojen ilmoittaminen Rahoitustar Määräykset ja ohjeet Miten luet standardia Standardi on aihealueittainen määräysten ja ohjeiden

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Lausunto 1 (5) 11.8.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö Lausuntopyyntö TEM/1886/03.01/2013 HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Työ- ja

Lisätiedot

OHJE OSUUSPANKKIEN YHTEENLIITTYMÄÄN KUULUVIEN LUOTTOLAITOSTEN OMISTAMIEN LUOTTO- JA RAHOITUSLAITOSTEN OSAKKEIDEN JA OSUUKSIEN ILMOITTAMISESTA

OHJE OSUUSPANKKIEN YHTEENLIITTYMÄÄN KUULUVIEN LUOTTOLAITOSTEN OMISTAMIEN LUOTTO- JA RAHOITUSLAITOSTEN OSAKKEIDEN JA OSUUKSIEN ILMOITTAMISESTA RAHOITUSTARKASTUS OHJE Nro 301.5 Dnro 3/220/97 Antopäivä: 26.3.1997 Voimassaoloaika: 23.5.1997 lukien toistaiseksi 1 (3) Osuuspankkilain mukaiselle keskusyhteisölle OHJE OSUUSPANKKIEN YHTEENLIITTYMÄÄN

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1197/2014 Laki. Rahoitusvakausviraston hallintomaksusta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1197/2014 Laki. Rahoitusvakausviraston hallintomaksusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014 1197/2014 Laki Rahoitusvakausviraston hallintomaksusta Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2015. 305/2015 Laki. ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2015. 305/2015 Laki. ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2015 305/2015 Laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Kuntarahoitus lyhyesti

Kuntarahoitus lyhyesti 1 Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus on luotettavin, aktiivinen ja innovatiivinen kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon rahoituspalveluita tarjoava kumppani Kuntarahoitus

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä FINAS-päivä 22.1.2013 Helsingin Messukeskus Laura Kiviharju Viestintävirasto Viestintäviraston

Lisätiedot

Maksamisen uudet tavat ja toimijat

Maksamisen uudet tavat ja toimijat Maksamisen uudet tavat ja toimijat Vero 2014 Sisältö Maksamisen uudet tavat Taustaa Sähköinen lompakko MobilePay Mobiilisovellukset Mitä jatkossa? Maksupalveluiden tarjoaminen Suomessa Finanssivalvonnan

Lisätiedot

HE 268/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista

HE 268/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI- MINTAKERTOMUKSESTA

VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI- MINTAKERTOMUKSESTA VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistioluonnos 1(5) Rahoitusmarkkinaosasto 24.9.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI-

Lisätiedot

Sähköinen kaupankäynti. Olli Pitkänen

Sähköinen kaupankäynti. Olli Pitkänen Sähköinen kaupankäynti Olli Pitkänen Sähköinen kaupankäynti: mitä lakeja sovelletaan? Yleisesti kaikki lainsäädäntö koskee myös sähköistä kaupankäyntiä Tietoverkot tuovat kuitenkin uusia piirteitä kaupankäyntiin:

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011 122/2011 Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1997 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1997 N:o 1228 1240. Laki. N:o 1228. rikoslain 29 luvun 1 :n muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1997 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1997 N:o 1228 1240. Laki. N:o 1228. rikoslain 29 luvun 1 :n muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1997 N:o 1228 1240 SISÄLLYS N:o Sivu 1228 rikoslain 29 luvun 1 :n muuttamisesta... 4271 1229 luottolaitostoiminnasta annetun lain

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi Tekninen lautakunta 258 06.08.2014 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi 859/00.04.00/2014 TEKLA 258 Valmistelija/lisätiedot: kaupungingeodeetti Kari Hartikainen,

Lisätiedot

2 MENETTELYTAVAT-PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS. Tavoitteet, tausta ja normiperusta

2 MENETTELYTAVAT-PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS. Tavoitteet, tausta ja normiperusta 1 (5) 2 MENETTELYTAVAT-PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS Tavoitteet, tausta ja normiperusta Rahoituspalvelujen tarjonnassa noudatettavien menettelytapojen sääntelyssä Rahoitustarkastuksen tavoitteena on edistää

Lisätiedot

ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT Voimaan 1.1.2013. Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.

ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT Voimaan 1.1.2013. Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. A. Ei-ammattimainen asiakas Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. Ammattimainen asiakas 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa harjoittava tai säännelty

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

SIJOITUSPALVELUN TARJOAMISESSA NOUDATETTAVAT ASIAKASLUOKITTELUUN, TIEDONANTOVELVOLLISUUTEEN JA SELONOTTOVELVOLLISUUTEEN LIITTYVÄT MENETTELYTAVAT

SIJOITUSPALVELUN TARJOAMISESSA NOUDATETTAVAT ASIAKASLUOKITTELUUN, TIEDONANTOVELVOLLISUUTEEN JA SELONOTTOVELVOLLISUUTEEN LIITTYVÄT MENETTELYTAVAT POHJOLA CORPORATE FINANCE OY 1 (3) Liite 1 SIJOITUSPALVELUN TARJOAMISESSA NOUDATETTAVAT ASIAKASLUOKITTELUUN, TIEDONANTOVELVOLLISUUTEEN JA SELONOTTOVELVOLLISUUTEEN LIITTYVÄT MENETTELYTAVAT 1. YLEISTÄ ASIAKKAIDEN

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

OSUUSKUNTALAIN UUDET MAHDOLLISUUDET. Pellervon Päivä 2013 Osuuskuntalakiseminaari Prof. Jukka Mähönen 10.4.2013

OSUUSKUNTALAIN UUDET MAHDOLLISUUDET. Pellervon Päivä 2013 Osuuskuntalakiseminaari Prof. Jukka Mähönen 10.4.2013 OSUUSKUNTALAIN UUDET MAHDOLLISUUDET Pellervon Päivä 2013 Osuuskuntalakiseminaari Prof. Jukka Mähönen 10.4.2013 2 ENSIKSIKIN: MIKÄ EI MUUTU? Olennaista osuuskunnan tarkoitus (EOKL 1:5) Osuuskunnan toiminnan

Lisätiedot

Lisätietoja pankkitilin avaamisesta ja muista pankkipalveluista saa suoraan pankeilta.

Lisätietoja pankkitilin avaamisesta ja muista pankkipalveluista saa suoraan pankeilta. 1 Pankkitilin avaaminen Tässä liitteessä kerrotaan asiakirjoista ja selvityksistä, joita pankit yleensä edellyttävät yritykseltä pankkitilin avaamiseksi. Käytännöt voivat hieman vaihdella pankeittain.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

Standardi RA3.1. Nimi ja nro 2

Standardi RA3.1. Nimi ja nro 2 Standardi RA3.1 Tilinpäätökseen ja kirjanpitoon perustuvien valvontatietojen toimittaminen Rahoitustarkastukselle Määräykset ja ohjeet Nimi ja nro 2 Pääjakso 2 2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 3

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Muutoslait selkeyttävät oikeustilaa Asetus tuli voimaan 17.9.2014. Asetus on sellaisenaan sovellettavaa oikeutta. Ei tarvitse panna täytäntöön kuten

Lisätiedot

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2015 antaman valtuutuksen nojalla hallitus on päättänyt antaa hallituksen nimeämille eq-konsernin avainhenkilöille yhteensä enintään 2 000 000

Lisätiedot

ncsz) RAHANPESUA KOSKEVAT STANDARDILUONNOKSET LAUSUNTO Rahoitustarkastus Markkinavalvontaosasto PL 159 00101 Helsinki

ncsz) RAHANPESUA KOSKEVAT STANDARDILUONNOKSET LAUSUNTO Rahoitustarkastus Markkinavalvontaosasto PL 159 00101 Helsinki LAUSUNTO ncsz) 18-5.2005 fraholtustarkaslub F2ap. 19. 05. 2005 Rahoitustarkastus Markkinavalvontaosasto PL 159 00101 Helsinki DNO viite: Lausuntopyyntö Dnro 6/121/2005, 7/121/2005 RAHANPESUA KOSKEVAT STANDARDILUONNOKSET

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARI Arvosteluperusteet LVV 5.9.2015 Välittäjäkoelautakunta

KESKUSKAUPPAKAMARI Arvosteluperusteet LVV 5.9.2015 Välittäjäkoelautakunta Tehtävä 1 Toimeksiantosopimuksen muotovaatimukset on säädetty laissa kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä. Toimeksiantosopimus on tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti siten, ettei sopimusehtoja

Lisätiedot