SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN MUUTOSTYÖSKENTELY, KUNTOUTUMINEN, KONTROLLI JA SINNIKKYYS ASUMISEEN LIITTYVÄN TYÖN YHTEYDESSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN MUUTOSTYÖSKENTELY, KUNTOUTUMINEN, KONTROLLI JA SINNIKKYYS ASUMISEEN LIITTYVÄN TYÖN YHTEYDESSÄ"

Transkriptio

1 Markku Rautiainen YTM, HTK, Rikosseuraamuslaitos SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN MUUTOSTYÖSKENTELY, KUNTOUTUMINEN, KONTROLLI JA SINNIKKYYS ASUMISEEN LIITTYVÄN TYÖN YHTEYDESSÄ Edilex 2010/7 Artikkeli, versio 1.2 Julkaistu

2 Sisällys Sisällys Taustaa Asunnottomuuteen vaikuttavia tekijöitä ja muutostyöskentely Polutettu palveluketju asiakaslähtöisessä työotteessa Asiakkaan yksilöllinen polku ja poluttava työote elämänmuutoksen tukena Vuorovaikutus ja työskentelyn muoto Tiedon tuotannon ja proaktiivinen työskentelyn suhde: reaktiivisesta proaktiiviseksi Asumisen sisältöpalvelut ja tuetun asumisen konsepti Yhteiset toimintakäytännöt asumisen palveluprosessissa Rinnalla kulkemisen merkitys Rajatut kohderyhmät, yhteistyö ja toimivat käytännöt Yhteiset käytännöt ylläpitävät osapuolten sitoutumista toimintaan Kirjallisuutta Taustaa Asumisvaikeudet, asunnottomuus, elämänhistoria ja velkaantuminen ovat yhteydessä nuoren itsenäistymiseen ja elämänmuutoksiin. Asumiseen liittyvän selvittelyn ja tuen tarpeesta saadut kokemukset näkyvät asumisen sisältöpalvelujen kehitystyössä sosiaalisena vahvistamisena ja isännöintinä osallisuutena nuorten asumiseen, arkeen ja elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien ratkaisuyrityksiin. Työskentelyyn liittyvä arkilähtöisyys, jalkautuminen, määrätietoisuus ja sinnikkyys luovat puitteet asiakastyön onnistumiselle. Elämänhallinnan ja elinkaaren näkökulmasta katsottuna asiakkaan tilanne ratkaisee, onko asumisen ohjaukseen ja tukeen liittyvä työmenetelmä tai työskentelymalli sopiva. Asumiseen liittyvä asiakastyö on, kuten monella muullakin sektorilla, arjen rakenteiden vahvistamista eri elämänareenoilla ja verkostotasolla sovittuja työkäytäntöjä. Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys (Josna) on työstänyt ja mallintanut Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoitta- 2 EDILEX Edita Publishing Oy 2010

3 malla Nuttu-projektilla (vuosina ) asumisen sisältöpalveluja ja tuetun asumisen käytänteitä. 1 Asumisen tuen mallintamisesta saadut kokemukset halutaan jakaa hyväksi käytänteeksi. Artikkelissa esitellään asumiseen liittyvän tukitoiminnan teoreettista ajattelupohjaa, käsitteitä, työskentelyssä syntyneitä käytänteitä ja käytännön kokemuksia asumiseen liittyvien huolien käsittelyssä. Kokemuksissa korostuu sosiaalisen vahvistamisen, puuttumisen, poluttamisen ja isännöinnin ennaltaehkäisevä näkökulma. Artikkelissa kuvataan havaintoja asumiseen liittyvien sisältöpalvelujen kontekstista, tukitoiminnan mallintamista ja työkäytäntöjä, työskentelyn mitoitusta, palveluohjausta, poluttamista ja verkostotyöskentelyyn liittyvää työotetta. Asuminen nähdään osana sosiaalista kuntoutumista ja toimintakyvyn ylläpitoa. Työskentelyä voi luonnehtia psykososiaaliseksi vaikuttamiseksi. Nuttu-projektissa on ollut neljän vuoden aikana 250 nuorta erilaisten toimenpiteiden piirissä. Esimerkiksi yhdyskuntaseuraamusasiakkaita on ollut noin 15 prosenttia kaikista asiakkaista. Tukitoimenpiteet etenevät vaiheittain. Tiiviimmän tuetun asumisen piirissä on ollut viidesosa asiakkaista. Vuoden 2009 päätyessä Josnan asumisen sisältöpalvelujen ja asukastoiminnan piirissä oli 50 asukasta. Neuvonta, ohjaus ja sopimuksellinen tuki tuotetaan pääsääntöisesti nuoren omaan vuokra-asuntoon, yhdistyksen välittämiin tai yleishyödyllisen Alkuasunnot Oy:n asuntoihin. Josna on perustettu vuonna Yhdistys kuuluu valtakunnalliseen nuorten asumisen etujärjestöön, Nuorisoasuntoliittoon (NAL). Sen paikallisyhdistykset, joita on 28, tuottavat asumisen sisältöpalveluja, vuokraavat kohtuuhintaisia asuntoja alle 30-vuotiaille työssä käyville tai työelämään hakeutuville nuorille. Lisäksi yhdistykset toimivat nuorten asumisen edunvalvojana ja asumisedellytysten vahvistajina. Hanke on pohjautunut kansalaisjärjestö- ja asiakaslähtöiseen työskentelyorientaatioon. Hankkeessa kansalaisjärjestö- ja asiakaslähtöisyys on merkinnyt sitä, että toimintaympäristössä hyödynnetään kansalaisjärjestön osaamista ja työskentelyssä huomioidaan yksilön, nuoren tarpeet yhteisön jäsenenä ja hänelle pyritään luomaan mahdollisuuksia osallistua asumisen ja oman elämänsä hallinnan parantamiseen siinä elin- ja toimintaympäristössä, jossa hän elää ja toimii. 2 Asunnottomuuteen vaikuttavia tekijöitä ja muutostyöskentely Asunnottomuuden riskitekijöinä voidaan pitää: erilaisissa laitoksissa ja instituutioissa kasvamista ja elämistä (esim. sijoitus-, lastenja nuorisokoti, psykiatrinen sairaala, päihdehoitopaikka ja vankila), muuttoliikettä, opiskelun keskeytymistä, perheongelmia, sosiaalisia vaikeuksia omassa toimintaympäristössä, traumaattisia elämänkokemuksia (takaiskuja), 1 Nuttu-projektin raportti (2007). Nuttu-projektin raportti (2010). 3 EDILEX Edita Publishing Oy 2010

4 työttömyyttä, velkaantumista (esim. vuokrarästit, pikavipit, takausvastuut, sakot ja puhelinlaskut), avioeroa, päihdeongelmaa, psyykkisiä sairauksia, persoonallisuus- ja käytöshäiriöitä sekä etnistä että maahanmuuttajataustaa. 2 Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa elämää monella tavalla. Monet yritykset tarkistavat mahdollisten asiakkaidensa luottotiedot ennen kuin tekevät heidän kanssaan sopimuksia. Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa merkittävästi vuokra-asunnon saamista. Erityisen vaikeaa vuokra-asunnon saaminen on silloin, kun merkinnät koskevat vuokra-asumiseen liittyviä maksuhäiriöitä. Rikollisesta elämäntavasta irtautumista vaikeuttavat, velkasuhteisiin ja rikoksiin liittyvät, keskinäiset riippuvuudet luovat myös omia paineita. 3 Asunnottomuuden yhteydessä erilaiset ongelmat kasautuvat ja pitkittyvät. Asumiseen liittyvät ongelmat liittyvät sopeutumisvaikeuksiin, avuttomuuteen, taitamattomuuteen sekä kyvyttömyyteen huolehtia itsestä ja omista asioista (esim. taloudenhallinta). 4 Vuokranmaksuvaikeuksien, vuokravelkojen ja järjestyshäiriöiden taustalta löytyy elämänhallintaan ja myös elämäntapaan liittyviä vaikeuksia. Usean nuorten osalla on kyse sukupolvien kierrosta monien eri ongelmien osalta. Lähipiirissä olevilla henkilöillä ei ole ammatillista koulutusta, taustalla on rikollista käyttäytymistä, eletään sosiaalietuuksien varassa ja elämä on ylipäätänsä ajelehtimista. Ketjun katkaiseminen on merkittävä haaste asiakastyössä, koska siinä tavoitellaan nuoren pois saamista jo hyväksi koetusta elämäntavasta. Siinä joudutaan taistelemaan myös oman lähipiirin kanssa. Asumiseen liittyvien sisältöpalvelujen 5 tavoitteena on luoda yhteys asukkaan, vuokranantajan, kiinteistöyhtiön ja palveluntuottajien välille, kun asukkaan itsenäinen asumiskyky ei ole enää riittävä. 6 2 Lehtonen ja Salonen (2008) osoittavat, että asunnottomien kohderyhmissä on tarvetta kohdennetuille asumisen tukitoimille. Lehtinen ja Peura-Kapanen (2005, s ) kuvaavat nuorten velkaantumista kulutuksen näkökulmasta. Kuluttajavirasto kuvaa Velkaantumisen taustat -selvityksessä (2008) velkaantumisen taustalla olevia tekijöitä. 3 Karjalainen ja Viljanen (2009) kuvaavat, miten erilaisilla yhteiskuntapoliittisilla toimenpiteillä voidaan vaikuttaa lainrikkojien tuen tarpeeseen esimerkiksi asumisen osalta. Rikoksesta rangaistujen tuen tarve (2006) kuvaa yhteistyötarvetta. Ryynänen (2010) kuvaa vankilasta vapautuvien asumiseen liittyviä tukimahdollisuuksia. 4 Asunnottomuuskirjassa (2007) on esitelty useita näkökulmia asunnottomien palvelujen kehittämiseen. 5 Asuntoja ja tukea asunnottomille (2005) on tuetun asumisen toimintamallien arviointia. 6 Asuminen ei kuulu yksilöiden subjektiivisten oikeuksien piiriin. Suomen perustuslain (734/1999) mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Sosiaalitoimen viranomaistehtäviin kuuluu huolehtia ihmisistä, jotka eivät omin avuin kykene järjestämään asumistaan. Asunto-olojen kehittämisestä annetun lain (919/1985) mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että toimenpiteet asunto-olojen kehittämiseksi suunnataan erityisesti asunnottomien ja puutteellisesti asuvien asumisolojen parantamiseen. Subjektiivinen oikeus merkitsee sitä, että kaikilla yksilöillä on oikeus tiettyyn palveluun tai etuuteen, mikä velvoittaa julkista valtaa järjestämään tai toteuttamaan tämän oikeuden kansalaiselle määrärahojen puutteesta huolimatta. Joillakin ryhmillä, kuten lastensuojelun tarpeessa olevilla nuorilla, vaikeavammaisilla ja tietyissä tapauksissa myös mielenterveyspotilailla, on tällainen subjektiivinen oikeus asumiseen erityissäännösten nojalla. (Tuori ja Kotkas 2008, s. 242.) 4 EDILEX Edita Publishing Oy 2010

5 Miten sosiaaliseen vahvistamiseen perustuva muutostyöskentely näkyy asumisen tukitoiminnassa? Sosiaalisella vahvistamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaista kohdennettua toimintaa, joka keskittyy riskiryhmässä olevaan yksilöön tai koko ryhmän jäseniin. Sosiaalisella vahvistamisella tarkoitetaan ennakoivaa työtä ja kohdennettua toimintaa. Se on kognitiivis-behavioraalista työskentelyä, joka tähtää toiminnan (toimintatapojen), arvojen, asenteiden ja käyttäytymisen (käyttäytymismallien) muuttamiseen. Sosiaalinen vahvistaminen korvaa leimaavan syrjäytymisen ehkäisyä kuvaavan käsitteen. Sosiaalinen vahvistaminen on jäsennelty ja vuorovaikutuksellinen prosessi, jossa asteittain parannetaan yksilön tai kohderyhmän yleisiä sosiaalisia taitoja, toiminnallisuutta, yhteisöllisyyttä, elämäntilannetta ja asemaa. Tavoitteena on vahvistamisen kautta yksilön ja ryhmän saaminen toimintakykyiseksi, itsenäiseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan toimijaksi. Työskentely voi koostua yksilö- ja/tai kohdennetusta ryhmätyöstä. Työskentelyssä hyödynnetään asiakkaan verkostoja. Verkostossa toimiminen luo osapuolille tilannesidonnaiset identiteetit vuorovaikutustilanteisiin ja asemoi osapuolet keskusteluareenalle (kuva 1). Kuva 1. Vuorovaikutusareena verkostomaisessa muutostyöskentelyssä. Verkostotyömenetelmää käytetään asumiseen liittyvien sisältöpalveluiden yhteydessä silloin, kun asiakkaalla (kuntoutujalla) on samanaikaisesti useita tarpeita, joihin hän tarvitsee eri asiantuntijoiden moniammatillisesti toteutettavaa apua ja tukea. Verkostokokoukseksi katsotaan asiakkaan asioiden hoitamiseksi järjestettävät kokoukset, joissa järjestäjän ja asiakkaan lisäksi on mukana vähintään yksi ulkopuolinen taho. Myös asiakkaan läheisverkoston kanssa toteutettavat läheisneuvonpidot, joissa vahvistetaan nuoren ja hänen lähipiirinsä voimavaroja, luetaan verkostotyöksi. Asumiseen ja sen onnistumiseen liittyvä muutostyöskentely on huolien käsittelyä, asumistaitojen tarkastelua, käyttäytymisen ja toiminnan korjaamiseen ja muuttamiseen (toiminnasta oppimista) liittyvä prosessi, joka perustuu ennaltaehkäisevään työhön ja asiakkaan toi- 5 EDILEX Edita Publishing Oy 2010

6 mintakyvyn ylläpitoon. Se on asenteiden, ajattelun, toiminnan ja käyttäytymisen muuttamiseen suuntaava toimintatapa. Huomio, ajattelu, puhe ja toiminta kohdistetaan tunnistamiseen, halutun muutoksen aikaansaamiseen. Työskentelyssä korostuu asiakkaan muutosvaiheen selvittäminen: asiakkaan motivointi, ratkaisukeinojen miettiminen, vaihtoehtojen tarkastelu ja verkoston kokoaminen. Muutostyöskentely edellyttää asiakkaan henkilökohtaista kohtaamista, keskusteluja, kokonaistilanteen hahmottamista, tilannearviota, aikaa, ohjausta, tukea, pieniä askelia ja yksilöllisesti räätälöityjä toimia asiakkaan kokemusten ja tunteiden kohtaamista muutosprosessin aikana. 7 Muutos koostuu poluista, vaiheista ja työskentelystä eri elämänareenoilla, joista asuminen on yksi. Polkuajattelu on käytettävissä olevien toimenpiteiden jatkumo työstettävien asioiden osalta, jotka etenevät eri elämänareenoilla ja vaikuttavat asiakkaan elämään ja tulevien polkujen muodostumiseen. 3 Polutettu palveluketju asiakaslähtöisessä työotteessa Poluttamisella tarkoitetaan Nuttu-projektissa asumisen yhteydessä yksilöllisesti suunniteltua ja sopimuksellista palveluketjua, joissa asiakas etenee erilaisten vaiheiden, toimenpiteiden ja auttamistahojen kautta itsenäiseen asioiden hoitamiseen ja elämänhallintaan (palveluohjaus 8 ). Palveluohjaus on työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän hajanaisuuden haittoja. Palveluohjaus on asiakaslähtöinen ja asiakkaan etua korostava työtapa, jossa hyödynnetään asiakkaan verkostoja. Se soveltuu tilanteeseen, jossa asiakkaalla on useita elämäntilannetta kuormittavia tekijöitä ja usean erilaisen palvelun tarve. Asiakasvalinnan, työskentelyn ja seurannan pohjana on erilaisia vaihtoehtoja, joiden valintaa erilaiset kriteerit ohjaavat (esim. valinta-, työskentely- ja seurantakriteerit). Asiakkaiden oikeusturvan kannalta on tärkeää, että valinnat ovat perusteltavissa. Se edellyttää tapauksen, ratkaisujen ja päätöksen argumentaatiota ja dokumentointia. Keskeisimpiä yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ohjausmekanismeja ovat sosiaalinen tausta ja yhteiskunnan palvelu- ja koulutusjärjestelmä. Sosiaalisten ongelmien kasautuminen näkyy ennen kaikkea toiminnassa ja arjen hallinnassa. Yhteiskunnallisiin ohjausjärjestelmiin, toimintaa ja käyttäytymistä rajoittaviin järjestelmiin kuuluu erilaiset sosiaaliturvajärjestelmän etuudet ja velvollisuudet ja oikeusjärjestelmän sanktiot, jotka vaikuttavat henkilön saamiin etuuksiin ja toimintamahdollisuuksiin (esim. sosiaalivakuutukseen perustuvat etuudet ja tuet ja rikosoikeuteen kuuluvat seuraamukset täytäntöönpanon osalta), (kuva 2). 7 Arnkil (1992) on kehittänyt verkostomaista ajattelutapaa erityisesti toimijoiden välisen vuorovaikutuksen tutkimiseen. Edellytykset verkostomaiselle toiminnalle syntyvät silloin, kun tapahtuu tietojen ja resurssien vaihtoa. Rajasysteemi on viranomaisten välinen yhteinen alue, jossa tavoitellaan ongelmatilanteiden käsittelyä ja niiden ratkaisemista (Seikkula 1990, s ). Rajasysteemi on vastavuoroinen suhde, jossa mikään osapuoli ei voi suoraviivaisesti säädellä tai painostaa toisia osapuolia. 8 Ala-Nikkola ja Sipilä 1996, s , Ala-Nikkola ja Valokivi 1997, Ponkala 2003, Blomberg 2005 ja Suominen EDILEX Edita Publishing Oy 2010

7 Kuva 2. Kuntoutuksellisen toiminnan kokonaisuus. Työskentelyn palveluohjauksellinen viitekehys ja psykososiaalinen lähestymistapa voivat tukea ja korostaa arkilähtöisyyttä ja asiakkaan omaa toimijuutta, motivaatiota ja vuorovaikutusmahdollisuuksia sekä kuntoutumisodotteen toteutumista (kuva 3). Erityistoimenpiteiden osalta on pohdittava kriteereitä, kenelle ja missä vaiheessa toimenpiteitä tulisi osoittaa (riskiperiaate), mitä toimenpiteitä asiakkaalle tulisi tarjota (tarveperiaate) ja millä tavoin toimenpiteitä tarjotaan (vastaavuusperiaate) sekä asiakkaan motivaation, voimavarojen ja taitojen selvittäminen, jotta toimenpiteiden vaikutus olisi tehokasta. Ongelma- ja kriisitilanteiden hallintaa ja käsittelyä ja ratkaisemista eri elämänareenoilla helpottavat käytettävissä olevat ja yhteisesti eri toimijoiden kanssa sovitut toimintamallit ja asiakkuuden piiriin pääsyn kriteerit. 9 Dialogi on kuuntelemista, ajatusten ja sisällön tuottamista keskusteluun, joka johdattelee itsenäiseen, vuorovaikutukselliseen ja kriittiseen ajatteluun tarkastelemalla eettisiä kysymyksiä, nostamalla esiin konkreettisia arjen elämäntilanteita ja tarjoamalla vaihtoehtoisia näkemyksiä ja ratkaisuvaihtoehtoja työskentelylle. 10 Työskentelyssä asiakasta tuetaan ja autetaan hoitamaan velvoitteitaan vastaamaan omasta toiminnastaan Esimerkkinä valintakriteereistä käy Avara- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintaopas (2008, s ). Siinä kuvataan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, Aran ohjeita asukasvalinnan ja etusijajärjestyksen osalta. 10 Seikkula ja Arnkil (2009) käsittelevät verkostoja psykososiaalisessa työssä. Vaikeissa asiakastilanteissa tarvitaan rajanylityksiä eri sektoreilla. Järvinen (2007) kuvaa dialogista työskentelyä yhdyskuntaseuraamustyössä. 11 Rautiainen 2008, s EDILEX Edita Publishing Oy 2010

8 Kuva 3. Asiakkaan elämäntilanne, palveluohjaus ja palveluketjuprosessina. Ratkaisukeskeisen muutostyöskentelyn tärkein kysymys kuuluu: miten päästä käsiksi oikeisiin asioihin? Asiakastyön ratkaisukeskeinen työote tavoitteellisessa muutostyöskentelyssä perustuu prosessinomaiseen työskentelyyn, jossa asiakas etenee tilanteen selvittämisen ja määrittelyn kautta vaiheittain asettamaansa tavoitteeseen. Asiakas käy oman sisäisen prosessin: esipohdinta, pohdinta, toiminta- ja ylläpitovaihe sekä oman työskentelyn arviointi (kuva 4). Työntekijän ja verkoston haasteena on tunnistaa, missä muutoksenvaiheessa asiakas on. Asiakkaan oppimisvaikeudet voivat näkyä puheen ymmärtämisen ja asioiden käsittelyn tasolla. Oppimis- ja keskittymisvaikeudet vaikuttavat koko arjen hallintaa eri tasoilla ja muun muassa asioiden hoitamisen osalta: virastokieli, lomakkeet, häpeä omasta "tyhmyydestä", mitä peitetään esimerkiksi asiointiin liittyvällä aggressiivisella käyttäytymisellä. Työskentelyyn kuuluvat myös katkokset ja erilaiset häiriötekijät, jolloin prosessi voi käynnistyä uudelleen, mikäli sille on riittävät edellytykset. Muutokseen valmistautumista kuvaa asiakkaan ambivalenssi olotila. Muutos ja toimenpiteet etenevät vaiheittain. Työskentelyn argumentaatioketju voi osaltaan lisätä osapuolten vuorovaikutusta ja kiinnittymistä työskentelyprosessiin. Asumistilannearvioinnissa selvitettäviä asiakokonaisuuksia ovat esimerkiksi motivaation, vastuiden, ongelmien ja haasteiden tutkiminen ja tunnistaminen, mahdollisuuksien, vahvuuksien ja voimavarojen selvittely, kehityksellisten tarpeiden ja elämänvaiheen muutosten selvittäminen sekä asiakkaan toimintaympäristön tutkiminen. Ongelmien, velvoitteiden ja haasteiden selvittämisen ja tutkimisen yhteydessä kerätään taustatietoja asiakkaan elämäntilanteesta: ongelmatilanteista, niiden vakavuudesta ja kestosta, ajallisesta kontekstista, toistuvuudesta, seurauksista, emotionaalisista reaktioista, tunteista ja niiden merkityksestä. Lisäksi selvitetään asiakkaan henkilökohtaiset vastuut ja esimerkiksi perhetilanteen asettamat rajoitukset ongelmien työstämisessä ja ratkaisemisessa. 8 EDILEX Edita Publishing Oy 2010

9 4 Asiakkaan yksilöllinen polku ja poluttava työote elämänmuutoksen tukena Asiakaslähtöinen työskentelyote (poluttaminen) kohtaa asiakkaan tarpeineen, eikä pelkästään erilaisten toimien kohteena, jolloin kuntoutuksen ja syrjäytymisen ehkäisyyn vähentymiseen tähtäävät toimenpiteet sekä oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen kohtelu toteutuvat. Asiakkaan itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava. Itsenäinen asuminen on sosiaalista kuntoutumista, jonka muun muassa kohdennettu ja sopimuksellinen tuki sekä sosiaalinen isännöinti (puutumisen ja kontrollin keinot) mahdollistavat. Työskentely voi olla muunneltavaa, limittäistä tai peräkkäistä, joka toteutuu riski-, tarve-/kohdentamis-, voimavara- ja vastaavuusperiaateen mukaisesti, jotka toimivat työskentelykriteereinä. Työskentelyyn liittyviä painotus- ja näkemyseroja on. Niitä ei pidä kavahtaa yhtä työskentelyyn liittyvää tapaa ei ole. Asiakkaan edun on ylitettävä institutionaalisten järjestelmien ja työmenetelmien välinen kuilu. Asiakaslähtöisyys tulisi nähdä osana jatkuvaa neuvottelujen, tulkintojen ja ratkaisujen tekemisen prosessia, jota voidaan kutsua sopimuksellisuudeksi. Asiakaslähtöisyysajatukseen sisältyy tavoite, että asiakas voisi omalla toiminnallaan vaikuttaa merkittävällä ja ratkaisevalla tavalla siihen, missä aikataulussa ja järjestyksessä hänen asiassaan edetään ja että hän saa osakseen asiallista kohtelua. 12 Asiakaslähtöisellä yksilöllisesti räätälöidyllä palveluohjaustoiminnalla (työskentelyä poluttavalla ja vaiheistavalla työotteella) pyritään pelkkää saattaen vaihdettava -työotetta vahvempaan ja palvelu- ja rahoitusjärjestelmän pitkäaikaista sitoutumista asiakkaan tukemiseen. Asiakaslähtöinen työote ja polkumalli voidaan kuvata palveluketjuajettelun avulla, jossa yksilötyöllä, verkostomaisella ja moniammatillisella työotteella on oma roolinsa tulosten saavuttamisen kannalta. Polkumallilla tarkoitetaan lähtökohtaisesti yhteiskunnan tarjoamien erilaisten palvelujen ja rahoituksen mahdollistamaa kunkin yksilön tilanteeseen sopivaa vaiheittain toteutettavaa etenemissuunnitelmaa, johon eri osapuolet sitoutuvat ja jota tarkistetaan olosuhteiden ja asiakkaan tilanteen muuttuessa, kun työskentelyä ohjaavat kriteerit täyttyvät. Asumisen sisältöpalvelujen tuottajat voivat olla esimerkiksi kansalaisjärjestöjä. Asiakas voi saada tarvitsemiaan palveluja ilman, että hänen täytyisi tuntea palveluverkostoja ja niiden toimintatapoja. Yksilöllinen ja sopimuksellinen palveluohjaus ja poluttaminen ovat toiminnan ja tukitoimenpiteiden (realistiset interventiot) kohdentamista arvioinnin avulla, jossa seurataan sekä yksilötason asiakkaan että järjestelmän (palveluntuottaja(t) ja verkosto) toimintaa (kuva 4). 12 Hyvä kuntoutusohjaus 1998, s Rautiainen EDILEX Edita Publishing Oy 2010

10 Kuva 4. Asiakkaan läpikäymät vaiheet esimerkinomaisesti muutos- ja työskentelyprosessissa. Polut ovat asiakkaan reitti. Reititys voi toimenpiteiden aikana muuttua elämäntilanteessa tapahtuvien muutosten myötä. Polku tarkoittaa toteutettavaa suunnitelmaa seuraavista askelista esimerkiksi asumismuodon ratkaisemiseksi, vuokra- ja muiden velkojen selvittämistä, terapiaa, ammatilliseen koulutukseen, kurssille, työharjoitteluun, kuntouttavaan työtoimintaan tai muiden palvelujen piiriin hakeutumisesta tai työllistymistä. Työ voi olla rohkaisua asukastoimintaan osallistumisesta, joka tukee yhteisöllisyyden syntymistä. Polku voi olla periaatteessa mikä tahansa ratkaisu tai toiminto (toimet muodostavat jatkumon), johon asiakas on sitoutunut ja joka auttaa häntä toteutuessaan myönteiseen ja pysyvään muutokseen. Reitin varrelle voi sijoittua myös muita elämänareenoita tukevaa toimintaa, työskentelyä (esim. työharjoittelua tai opiskelua) ja velvoitteita esimerkiksi yhdyskuntaseuraamuksiin liittyen. Yksilön kannalta on kysymys siirtymävaiheesta. Polku on henkilökohtainen reitti, joka on yksilöllisesti suunniteltu ja joka edistää henkilön elämän suunnittelua, suunnitelmien toteutusta, arjen järjestymistä ja elämänhallintaa (kuva 5). Työskentely pohjautuu sosiaalisen vahvistamisen ajatukselle, asiakkaan kykyyn hoitaa arkisia asioita, ottaa vastuuta tekemisistään ja erilaisiin toimintoihin osallistumista, joka johtaa hänen tilannetajuntansa kehittymiseen. Poluttava työote edellyttää työntekijältä asiakkaan kuuntelemista (kuuntelemisen taitoa), asioiden esille ottamista, tahtoa paneutua asiakkaan tilanteeseen, muutostyöskentelyyn motivoimista, ratkaisuvaihtoehtojen arviointia, palautteen antamista ja verkostotuntemusta. Dokumentointi ja argumentaatioketju kuvaavat työskentelyä. 10 EDILEX Edita Publishing Oy 2010

11 Kuva 5. Työskentelyn muoto, mitoitus, polku ja toimenpiteiden toteutuminen asiakkuuden aikana. 5 Vuorovaikutus ja työskentelyn muoto Oikein kohdennetuilla, ajoitetuilla ja tarpeita vastaavilla toimilla voidaan edistää arjen- ja elämänhallintaa. Samalla voidaan toimia esimerkiksi asumisongelmien todennäköisyyttä vähentävästi. Palveluohjauksella kohdennetaan toimenpiteet tarpeita vastaavalla tavalla. Työskentely etenee vaiheittain (kuva 5). Nuttu-projektissa asiakkaat ovat ohjautuneet verkostojen kautta (mm. sosiaalitoimistojen, oppilaitosten ja rikosseuraamusalan kautta). Nuorten omat yhteydenotot ovat olleet myös merkittävässä roolissa. Työskentelyn periaatteet ovat yksilöllisyys, vastuullisuus ja jatkuvuus. Työntekijän perustehtävä on ollut asiakkaiden tarpeiden kartoittaminen, asioiden puheeksi ottaminen, poluttaminen, ohjaaminen, neuvonta, seuranta, koordinointi, prosessin arviointi ja dokumentointi. Sopivan ja toimivan intervention ja toimenpidekokonaisuuden oikea-aikaisuus, työskentelyn tempo, työskentelyn mitoitus (intensiviteetti) ja vaikuttavuus edellyttävät vastuullista asiakas-, ongelma- ja ratkaisulähtöistä (yhteistyötä) toimintaa institutionaalisen järjestelmäkeskeisyyden sijaan. Asumiseen liittyviä sisältöpalveluja ja tukitoimintaa voi tarkastella vuorovaikutuksen, suunnittelukäytäntöjen ja tiedon käytön yhteyden kautta (Habermasin kommunikatiivisen toiminnan teoria 13 ). Vuorovaikutuksella ja sen onnistumisella on merkittävä rooli työskentelyn ja asiakkaan asumiseen liittyvän motivoitumisen ja kuntoutumi- 13 Habermas 1994, s EDILEX Edita Publishing Oy 2010

12 sen toteutumisen arvioinnissa, kun puhutaan sitoutumisesta ja sopimuksista sekä asiakkaan että verkoston näkökulmasta. Ajattelu soveltuu taustateoriaksi myös eri sektoreilla tehtävään asiakastyöhön. Sosiaalinen toiminta voi olla strategista ja kommunikatiivista toimintaa. Strateginen toiminta on välineellistä toimintaa sosiaalisessa todellisuudessa. Yksilöön suhtaudutaan kuin luonnon objektiin. Heitä käytetään välineenä edun ja hyödyn saavuttamiseksi tai yksiselitteisesti toimenpiteiden kohteina. Kommunikatiivinen toiminta on yhteisymmärrykseen pyrkivää toimintaa, jossa ihmisiä kohdellaan aitoina persoonina ja kanssasubjekteina. Kommunikatiivisessa toiminnassa toimijat eivät ole orientoituneet ajamaan omaa etuaan. Heillä on yksilöllisiä päämääriä, mutta he harmonisoivat toimintansa toisten toimijoiden suunnitelmien kanssa yhteisen tilannemäärittelyn pohjalta. Asumisen tukitoiminta on ymmärrettävä inhimillisenä sosiaalisena toimintana ja kuntoutumisena. Vuorovaikutuksen merkitys näkyy asiakkaan kohtaamisessa läsnäolona, kuuntelemisena, odottamisena, vaihtoehtojen kertomisena, vastaamisena ja tukena. Moniammatillisen ja asiantuntijakeskeisen järjestelmän toiminnassa se näkyy mukautumisena ja tulkinnan tarkistamisena. Asumisen sisältöpalveluissa ja tukitoiminnassa on tärkeää, että asiakkaan, työntekijän ja asiakkaan verkostojen välinen vuorovaikutus onnistuu. Vuorovaikutus on tietoista inhimillistä ja ennakoivaa toimintaa. Kuntoutuminen ja toimintakykyisyys toteutuvat yksilön ja järjestelmän vuorovaikutuksessa muiden organisaatioiden työntekijöiden kanssa. Sen on ylitettävä byrokratiatyön konteksti (muodollinen viranomaistyö). Vuorovaikutus voi olla sisäistä ja ulkoista. Sisäinen vuorovaikutustyö sisältää työntekijöiden ja asiakkaan välisen vuorovaikutuksen ja verkostotyön, jossa asiakas on mukana. Asiakaspalaverit ovat sisäistä vuorovaikutusta. Ulkoinen vuorovaikutus on viranomaistahojen kanssa tehtävää työtä ja verkostotyötä, joka perustuu moniammatillisuuteen. Se on myös kirjallisten dokumenttien tuottamista, pyytämistä ja konsultaatiota. Se on argumenttien tuottamista asiakkaan tilanteesta. Sisäinen vuorovaikutus on asiakaan kanssa arkikielistä työskentelyä, joka pitää sisällään erilaisia työmuotoja ja toimintoja. Ulkoinen vuorovaikutus on pääasiallisesti hallinnollista, byrokratiatyötä ja toiminnan koordinointia, jossa asiakas ei ole mukana. Se on kirjallista työtä, argumentaatiota ja viranomaistoimintaa, jossa on keskeistä sovittaa yhteen asiakkaan tarpeet ja palveluiden saamiskriteerit. Ongelmat suunnitelmien toteuttamisessa eivät liity suunnitelmien sisältöön, vaan ne liittyvät keskeisesti motivaatioon ja niiden toteuttamishalukkuuteen. Erityisen olennainen kysymys suunnitelman ja kuntoutusprosessin toteutumisen kannalta on se, missä määrin institutionaalisten järjestelmien (esim. sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektorit) toimijat toteuttavat osaltaan suunnitelmaa. Kieli on keskeinen sosiaalisen todellisuuden muokkaaja ja se on välttämätöntä ottaa huomioon työskentelyssä. Ei ole yhdentekevää, miten asiakkaasta puhutaan kohtaamistilanteissa ja miten asiakirjoissa kirjoitetaan henkilöstä. Millaisella kielellä häntä ja hänen tilaansa kuvataan? Vakiintunut puhetapa heijastaa ja muovaa tapaa suhtautua asiakkaaseen. Kieli kuvaa käsityksiämme ja ohjaa kokemuksiamme, toimintaamme, suhdettamme ympäristöön ja tunteitamme. Kieli vaikuttaa asiakkaan motivaatioon, hänen kokemuksiinsa, toimintaansa ja tunteisiinsa. Tarinat ja kertomukset ovat merkittäviä inhimillisen elämän kielellisiä kuvauksia, joita työskentelyn yhteydessä luodaan ja pidetään yllä. Kokemukset ja tapahtumien kuvaukset luovat yksilölle identiteettitarinoita ja organisaatioille toiminnan ja kuntoutuksen onnistumiseen liittyviä kuntoutuskertomuksia. Jokainen tarvitsee tarinoita oman minäkuvansa muodostamiseen. Viranomaiset ja eri toimijat tarvitsevat niitä, jotta työskentely voisi muodostua uskottavaksi. 12 EDILEX Edita Publishing Oy 2010

13 Tiedon systemaattinen tuottaminen, hyödyntäminen ja koordinointi edellyttävät sekä organisaatio- että järjestelmätasolla ja asiakastyötasolla säännöllisyyttä, vastavuoroisuutta ja luottamuksellisuutta. Kommunikatiivisella vuorovaikutuksella on toiminnassa ja työskentelyssä kyse siitä, että eri osapuolet tavoittelevat yhteisymmärrystä. Toiminnan koordinointi takaa jatkuvan dialogin asiakkaan mahdollisuuskontekstissa, joka on pitää sisällään asiakkaan tilanteeseen ja työskentelyyn soveltuvia toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä/mahdollisuuksia, joihin asiakas katsoo voivansa sitoutua. 6 Tiedon tuotannon ja proaktiivinen työskentelyn suhde: reaktiivisesta proaktiiviseksi Vuorovaikutuksen määrä ja intensiviteetti vähenevät ja vuorovaikutuksen systemaattisuus laskee, kun suunnitelman toteutus siirtyy henkilökohtaisesta ulkoiseen vuorovaikutukseen, esimerkiksi verkostotyöhön. Yhteistyötä voi vahvistaa systemaattisella vuorovaikutuksella, jotka ovat ennalta sovittujen työkäytäntöjen pohjalta muotoutuvia, ja eri toimijoiden kesken hyväksyttyjä. Kuntoutuksellisen toiminnan ja ratkaisujen tulisi olla tavoitteellista, dokumentoitua ja vuorovaikutuksellista toimintaa, jonka avulla voidaan löytää asiakkaan, eri yhteistyötahojen hyväksymiä ja tulevaisuuteen suuntaavia tavoitteita ja toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä (koordinointimekanismi), (kuva 6). Kuva 6. Kuntoutuksen etenemisasetelma sosiaalisessa systeemissä argumentaatioketjuna. Toimenpiteet sijoittuvat asiakkaan kulkeman polun varrelle, josta hänen on mahdollista saada prosessin etenemisen kuluessa ohjausta ja tukea. Kuntoutumista voidaan parhaimmil- 13 EDILEX Edita Publishing Oy 2010

14 laan kuvata asiakkaan kannalta oppimiskokemukseksi. Kuntoutuksen sosiaaliset ja kulttuuriset edellytykset ja olosuhteet ovat olemassa ja ne ovat suotuisat silloin, kun yksilölliset tekijät ja hänen motivaationsa sekä toiminta- ja kuntoutusjärjestelmien olosuhteet ja toimenpiteiden edellytykset ovat yhtä aikaa olemassa. Järjestelmän kannalta kuntoutusprosessi on palveluketju, joka perustuu argumentaatioon. Yksilön kannalta esimerkiksi palvelujen toiminnallinen perusta voi olla epävakaa: kielteisiä päätöksiä, byrokratiaa, neuvottomuutta, marginaalisia toimenpiteitä, epäloogisia suosituksia ja päätöksiä ja niihin liittyviä ristiriitaisia velvoitteita. Asiakkaan on kyettävä tunnistamaan, hyväksymään ja kohdistamaan itseensä omat, työntekijän ja verkoston toimijoiden tekemät havainnot ja väittämät hänen tilanteestaan (esim. epävarmuuden sieto, saadun tuen ja kokemusten muistelu ja toiminnasta oppiminen). Asiakkaat voivat kokea olevansa tiedon tuotannon kohteita ja objekteja kuin tasavertaisia toimijoita. Yhteisen tiedon ja yhteisymmärryksen muodostumiselle jää suhteellisen vähän aikaa ja tilaa. Asiakkaat saattavat odottaa myös, että heidän tilanteensa selviää ja ratkeaa jonkin ulkopuoleisen tahon vaikutuksesta. Palvelujärjestelmä ja asiantuntijatyö saattavat painottua reaktiiviseen työskentelyyn (puuttumiseen) ja arviointiin, kun se voisi olla proaktiivista, todellista työskentelyä ja kuntoutumista ja itsenäistä asumista edistävää muutostyöskentelyä asiakkaan kanssa. Tiedontuotanto palvelee järjestelmää, ei niinkään asiakkaan tarpeita. Tosin sitä voidaan hyödyntää työmuotojen, prosessien ja asiakasjärjestelmän kehittämisessä. Tietomäärää kyetään hyödyntämään vähemmän työskentelyssä, jos asiakkaalla ei ole motivaatiota työskentelyyn. Työskentely edellyttää asiakkaan kokonaistilanteen huomioimista, motivaation ja sitoutumisen selvittämistä (kuva 7). Työskentelyssä voi käyttää motivoivia työmenetelmiä kuten motivoivaa haastattelua (motivational interviewing) 14. Se on tavoite- ja voimavarasuuntautunut vuorovaikutusprosessi. 14 Miller ja Rollnick (2002) esittelevät teoksessa motivoivan haastattelun menetelmää. Farbring ja Berge (2002) kuvaavat Viisi keskustelua muutoksesta -ohjelmaa (VKM), joka pohjautuu motivoivan keskustelun menetelmiin. Ohjelma on käytössä rikosseuraamusalalla sekä Ruotsissa että Suomessa. Katso myös: 14 EDILEX Edita Publishing Oy 2010

15 Kuva 7. Muutosprosessin haastavuus. Toteuttamiskelpoiset tavoitteet etsitään ja nimetään yhdessä asiakkaan kanssa. Lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet määritellään myönteisenä toimintana mahdollisimman konkreettisesti. Työntekijä käyttää erilaisia strategioita, työmenetelmiä ja taitoja tukeakseen asiakasta, joka etenee muutosvaiheesta toiseen ratkaistakseen kestävästi sisäisen ristiriitansa. Ambivalenssia, ristiriitaista olotilaa tutkitaan punnitsemalla nykyisen toiminnan ja muutoksen jälkeisen toiminnan hyötyjä ja haittoja (kuva 4 ja 5). Työskentely antaa asiakkaalle työvälineitä päätöksentekoon ja edistää muutosprosessia. Merkittävin vuorovaikutuksen areena on asiakkaan ja työntekijän välinen kahdenkeskinen ja luottamuksellinen vuorovaikutus, joka toteutuu haastattelutilanteissa ja käytännön työskentelyssä, ja verkostotyössä. Kasvotusten tapahtuva työskentely on biograafista (elämänkerrallista), arviointi-, suunnittelu- ja toteuttamistyötä. Näissä tilanteissa rakentuu luokittelu ja asiakkaan mahdollinen sitoutuminen suunnitelman työstämiseen ja sen toteuttamiseen. Asiakkaan kategorisointi rakentaa perustan suunnitelman sisällölle ja työskentelyn ulottavuudelle. Asiakkaalle muodostuu vuorovaikutustilanteiden pohjalta yksilöllinen kuntoutumisodote ja mahdollisuuskonteksti, joka määrittää asiakkaan suunnitelman sisällön ja siihen kytkeytyvät interventiot ja toteutusaikataulun (kuva 6). Verkostotyö luo osaltaan pohjaa vuorovaikutukselle, argumentaatiolle ja yksittäisten toimenpiteiden oikealle kohdentumiselle ja ajoittumiselle suhteessa muihin toimenpiteisiin. Erityisen merkityksellistä muutostyöskentelyssä on koko prosessin ajan asiakkaan, työntekijän ja palvelun tarjoajan sekä verkoston kannalta kyky tulkinnan tarkistamiseen, työskentelyn mukautumiseen, keskeyttää työskentely ja palvelu tai vaihtaa se, mikäli se ei näytä tuottavan muutosta, haluttua lopputulosta. Oikeaan osunut muutostyöskentely voi edistää yksilölliseen elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien ehkäisemistä, lieventämistä ja parantumista ja psyykkisen, sosiaalisen ja terveydellisen hyvinvoinnin, työ- ja toimintakyvyn ja persoonallisen kasvun (itsenäistymisen) edistämistä. 15 EDILEX Edita Publishing Oy 2010

16 7 Asumisen sisältöpalvelut ja tuetun asumisen konsepti Nuorten kohdalla tilapäinen asunnottomuus on yleistä. 15 Työskentelyyn ja tekemiseen liittyvän arkilähtöisyyden, määrätietoisuuden ja sinnikkyyden puutteet tuottavat suurimmat vaikeudet asiakastyön onnistumiselle. Työmuotoina voivat olla esimerkiksi toiveiden ja tarpeiden kartoitus (niiden realisointi), asunnon hakemisessa avustaminen, asumisperehdytys (muuttovalmennus), muutossa auttaminen, kotikäynnit, asiointituki, talouden ja rahankäytön tarkastelu, kodinhoitamiseen liittyvä tuki, erilaisten vastuiden selvittäminen ja hoitaminen, joka on elämän mielekkyyden löytämiseen ja arjen rakenteiden vahvistamiseen tähtäävää työskentelyä neuvonnan, ohjauksen ja tuen eri vaiheissa. Asumisen sisältöpalvelut ovat pääosin sosiaali- ja nuorisotyön menetelmin tehtävää työtä, jolla pyritään turvaamaan asumisen onnistuminen. Keskeisiä sisältöpalveluja ovat tuettu asuminen, asumisneuvonta, asumisohjaus, asumisvalmiuksien kartoitus, ryhmätoiminnat, asumisen kurssit ja asukastoiminnan aktivointi (yhteisöllisyyden luominen). Sisältöpalveluiden käytön yhteydessä korostetaan nuoren omaa motivaatiota. Asukas-, verkosto- ja vertaistukitoiminnan perustana ovat yksilötyöskentelyn ja ryhmätoiminnan muodot. Työotteessa korostuvat yksilö, verkosto-, ryhmä- ja vertaistuen työmenetelmät. Työ on luonteeltaan kuntouttavaa psykososiaalista työtä. Keskeisiä sisältöpalveluja ovat tuettu asuminen, asumisohjaus, asumisneuvonta, ryhmätoiminnat, asumisen kurssit ja asukastoiminnan aktivointi asuntokohteissa. Sisältöpalvelut rahoitetaan pääosin avustuksilla tai palvelumyynnillä. Isännöinti on asukkaille suunnattu palvelu, joka rahoitetaan vuokratuotoilla. Tuettu asuminen pitää sisällään vähintään tuen tarpeen ja asumisvalmiuksien kartoituksen, yksilölliset tavoitteet ja sopimukset, säännölliset tapaamiset, raportoinnin ja seurannan sekä tarvittaessa nopean puuttumisen. Työskentelyn tavoitteena on nuoren asumisvalmiuksien, itsenäisen asumisen ja elämänhallinnan parantuminen. Tuettu asuminen on sopimuksellista ja se on lähtökohdiltaan myytävä asumisen sisältötuote. RAY ei rahoita tuettua asumispalvelua, koska se on kilpailutuksenalaista toimintaa. Vastuullinen asukas- ja tukiasiakkuusvalinta on asumisneuvonnan työmuoto. Sillä varmistetaan, että asukkaalla on riittävät edellytykset selviytyä itsenäisessä asumismuodossa nuoriso- tai välivuokrausasunnossa. Asukasvalinnan työmuotoja ovat valintavaiheen asukashaastattelu, asumisvalmiuksien kartoitus, valinnan jälkeinen muuton yhteyteen sijoittuva asukasperehdytys, tukitarpeen selvittäminen sekä tarvittaessa ohjaus tuettuun asumiseen tai muiden palvelujen ja tukimuotojen piiriin. Asukashaastattelulla saadaan tietoa asukkaista: sopivuus asuntomuotoon (esim. ikä ja elämäntilanne), asunnon tarve (asunnoton, asunnon vaihto, pienemmän asunnon tarve ja muutto toiselle paikkakunnalle), sosiaalinen elämäntilanne, asuinympäristön vaikutus ja taloudellinen tilanne (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, Ara määrittelee hakijoiden tulo- ja omaisuusrajat). 15 Ilmonen, Hirvonen ja Manninen (2005) toteavat nuorten aikuisten asumistutkimuksessa, että noin 30 prosentilla tutkimukseen vastaajista oli asumiseen liittyviä huolia. Ympäristöministeriö (YM), Nuorisoasianneuvottelukunta (Nuora) ja Nuorisoasuntoliitto (NAL) ovat käynnistäneet nuorten asumisen tutkimushankkeen vuonna Kyselytutkimus valmistuu syksyllä Yhteistyöhankkeen tavoitteena on jalostaa 2005 (1995 ja 1991) toteutettujen, nuorten asumista käsittelevän tutkimusmallin pohjalta, uudenlainen ja säännöllisesti 3 4 vuoden välein toteutettava kyselytutkimuskonsepti. Myllyniemi (2007) kuvaa nuorisobarometrissa nuorten arvoja ja asenteita. Nikander (2009) toteaa, että nuoret muuttavat yhä nuorempana omilleen. 16 EDILEX Edita Publishing Oy 2010

17 Ryhmätoiminnat ovat ryhmämuotoisia toimintoja, joilla vahvistetaan asukkaiden keskeistä vuorovaikutusta. Ryhmätoiminnoilla vaikutetaan osaltaan asuinyhteisöjen asumisviihtyvyyteen, yhteisvastuullisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Asukastoiminnan aktivoinnilla tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden avulla vahvistetaan asukasosallistumista ja asukasdemokratiaa, yhteisvastuuta, yhteisöllisyyttä ja parannetaan asumisviihtyvyyttä. Asukastoiminnan työmuotoja ovat muun muassa yhdysasukastoiminta, talkoot, asukaskokoukset, asukastoimikunnat sekä kaikille asukkaille suunnatut ryhmämuotoiset harrastetoiminnot kuten kerhot ja retket Asumisohjauksen ja tuetun asumisen portaittainen tukitoimintakonsepti on Nuttuprojektissa koettu asumiseen liittyvien palvelujen muodostumisen osalta keskeiseksi tulokseksi, joka toimii osana asumisen muita sisältöpalveluja ja yhteiskunnallisia tukitoimenpiteitä (kuva 8). Projektin aikana on ollut havaittavissa asumisvalmiuksien kartoituksien lisääntyminen, asumisvalmiuksien tarkastelu (esim. kuinka asuntoa haetaan, asukkaan oikeudet ja velvollisuudet), kodinhoito, vuorokausirytmi, kulutustottumusten tarkastelu, taloustietämys, raha-asioiden hoito, vuokravelan ja muiden vastuiden selvittely ja tiedon jakaminen laskujen maksamatta jättämisen seurauksista varsinkin heikosti asuntoja saavien nuorten kohdalla. Kuva 8. Asumisen tukiportaat asumisen sisältöpalveluissa ja tuetun asumisen konsepti. Tärkeää asunnottomuuden ehkäisemisessä on aktiivisen, vaihtoehtoja selvittävä ja suunnitelmallinen yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Pitkäjänteinen sitoutuminen nuorten asumisen sisältöpalveluiden tuottamiseen on keskeisellä tavalla kiinni siitä, kuinka palvelujen tuottajat saavat aikaan ostopalvelusopimuksia kunnallisten sosiaaliviranomaisten kanssa. Tuetus- 17 EDILEX Edita Publishing Oy 2010

18 sa asumispalvelussa toimenpiteet voivat kestää 3 6 kuukautta tai asiakkaan tarpeen mukaan kauemmin. Työskentelyn intensiivisyys mukautuu asiakkaan tilanteeseen. Alkuvaiheessa työskentely on tiivistä. Tuki etenee portaittain ongelmien tunnistamisesta tukemiseen (kuva 5). Asumiseen liittyvien palvelujen jatkumo on asunnottomuuden ehkäisyssä, asumisongelmien käsittelyssä ja asunnon saamisen yhteydessä järjestettävissä tilaaja tuottaja-mallin avulla. 16 Verkostomaisessa ajattelutavassa (kuntoutuksen kertomuksellinen ja tarinallinen diskurssi) asiakkaan/kuntoutujan ongelma määrittyy yhteistyötehtävänä suhteessa hänen elämäntilanteeseensa ja suhteessa viranomaisverkostoon ja sen toimintaan, jolloin ongelman ja ratkaisujen määrittyminen on yhteinen asia. 17 Verkostomaisessa puhetavassa sekä asiakas että viranomais- ja yhteistyötahot ovat toimijoita. Valta ja vastuu jakautuvat ja näin ollen se luo erilaisen kontekstin toiminnalle, koska verkoston työskentelystä on vaikea hakea tai saati osoittaa syyllistä, kun eri tahot ja asiakas ovat siinä yhteisesti mukana. Asiantuntijuuden perusteella viranomaistahoilla on enemmän valtaa kuin verkostolla ja asiakkaalla. Verkostomainen työskentely on luonteeltaan voimavarasuuntautunutta (vastuu ongelman ratkaisemisesta on keskeistä eikä itse ongelma). Verkostomainen asioiden tarkastelu sisältää kuntoutuksen tarinallisen ja kertomuksellisen puhetavan. Verkostomainen työskentely jäsentyy kuntoutujan ohjauksen, neuvottelujen ja suositusten kautta. Työntekijä saa itselleen asianajan tai konsultin roolin. Se ei ole puolesta tekemistä vaan rinnalla kulkemista. Asiakkaan motivaation puute, ongelmien ja elämän tarkoituksettomuuden näkökulma korostuvat muutostyöskentelyssä. Onko asiakkaalla ongelma yksinomaan sen perusteella, että työntekijä tai verkosto on huolissaan asiakkaan käyttäytymisestä ja toiminnasta? Asiakkaalla on aina oma tarina kerrottavana (kuva 9). Se on henkilökohtainen kokemus. Minkälaisia elämäntarinoita ja kuntoutumiskertomuksia haluamme kuulla ja tukea esimerkiksi asumiseen liittyvissä asioissa? Muutosten paineessa yksilölliset kuntoutukselliset tarinat auttavat hyväksymään erilaisuutta, kohtaamaan tunteita ja pohtimaan uusia mahdollisuuksia. Kun menetysuhan alla on elämänperusasioita, kuten asuminen, johtaa se ne elämänalueet erityisen pohdinnan ja tarkastelun kohteeksi. Toiminta- ja kuntoutusjärjestelmän kannalta tarkasteltuna tarina ilmenee kertomuksena, 18 kuntoutustapauksena. Nuttu-projektin yhteydessä on ymmärretty, että erilaisten ongelma- ja kriisitilanteiden hallintaa, käsittelyä ja ratkaisemista eri elämänareenoilla (elämänalueilla) helpottavat käytettävissä olevat ja yhteisesti sovitut toimintamallit ja asiakkuuden piiriin pääsyn kriteerit. Nuoren elämäntilanne voi johtaa täydelliseen syrjäytymiseen (tilannetajun menettäminen), jota kuvastaa elämän ja sosiaalisten tilanteiden hallitsemattomuus joka yhden tai usean elämänareenan osalta: työn ja kouluttautumisen vieroksunta, talouden rasitteet (velkaantuminen), tavoitteiden puuttuminen (ajelehtiminen), asumiseen liittyvät ongelmat (esim. häiriökäyttäytyminen ja vuokrarästit), päihteiden hallitsematon käyttö, mielenterveysongelmat, ihmissuhdeongelmat, sosiaaliavustuksien varassa eläminen, kriminalisoituminen, eristäytyminen tai muu marginalisoituminen. 16 Nuttu-projekti , s Ryynänen (2010) kuvaa vaikeasti asutettavien tukimahdollisuuksia. 17 Kemppainen (2009) kuvaa millaisena nuori kokee elämänhallintansa tuetun asumisen jälkeen. Kivelä (2009) on vertaillut nuorten asumisen tukitoimia Hämeenlinnassa, Tampereella ja Hyvinkäällä. 18 Hänninen ja Valkonen (1998) esittelevät tarinallista näkökulmaa. Salminen (2008) kertoo Pelastusarmeijan työstä Helsingissä asunnottomien miesten parissa sadan vuoden ajalta. Kirjan tarinat asettavat lukijan miettimään omaa suhtautumistaan elämän kolhimiin ihmisiin. 18 EDILEX Edita Publishing Oy 2010

19 Kuva 9. Asiakkaiden ja toimijoiden tulkinnat muutosprosessin elämänkerrallisista kokemuksista. Akuuteissa tilanteissa vaaditaan välitöntä apua ja tukea. Vastaaminen ei ole aina helppoa, koska tilanne on voinut kriisiytyä jo aiemmin. Työskentelyssä eteneminen voi näyttää sitä, että asiakas kulkee kriisistä toiseen. Varhainen puuttuminen voi parhaimmillaan kuitenkin estää ongelmavyyhdin lumipallon kaltaisen kasvun. Puuttuminen voi auttaa ja tukea vyydin selvittämisessä, kun toimijat ovat sitoutuneita asiakkaaseen. Sosiaalisen vahvistamisen, integroitumisen yhteiskuntaan ja hyvinvoinnin edistämisen asumisen liittyvien palvelujen lähtökohtana tulee olla joustava ja oikea-aikainen palvelun turvaaminen myös asumisessa ilmenevien ongelmien käsittelyssä. Verkostoyhteistyötä on tarvittaessa tiivistettävä ja on huolehdittava, etteivät eri viranomaistahot ja muut toimijat tee päällekkäistä työtä eri elämänareenoilla. Työ voi vaatia eri toimijoiden panostamista asiakkaaseen elämän eri areenoille joka limittäisesti tai peräkkäisesti muutostahtia säädellen ja arvioiden. Etenemisvaiheiden, marssijärjestyksen arviointi on kannattavaa joskaan se ei näytä olevan projektista saatujen kokemusten perusteella helppoa. Seuranta, dokumentointi ja palaute ovat kaikissa vaiheissa asiakkaalle merkityksellistä, kuten myös verkostolle. Asumisen sisältöpalvelujen, asumisohjauksen, tuetun asumisen ja asumispolkujen sekä asukastoiminnan avulla voidaan osaltaan vahvistaa nuorten elämänhallintaan liittyviä edellytyksiä muutenkin kuin vain asumisen osalta. Kysymykseen voi tulla esimerkiksi työharjoittelu, työpajatoiminta, opiskelu tai terapia. Asumisohjaukseen ja tukeen liittyvät toimintamallit konkretisoituvat nuorten asunnottomien ja asumisvaikeuksissa kamppailevien kanssa tehtävässä työssä. Asumisohjaus ja asukastoiminta ovat yksi osa muuta palveluketjua, jossa nuoren kanssa voi toimia useita tahoja. Kansalaistoiminta voi luoda osaltaan erityisosaamista asumispalveluihin tuomalla siihen uusia elementtejä vahvistamalla osaltaan palvelutarjontaa ja erilaisia käytänteitä Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaksi vuosille ja päättänyt ohjelman toimenpiteiden toteuttamisesta. Hallituksen asuntopolitiikan tavoitteena on sovittaa yhteen ihmisten asumisen toiveet ja tarpeet, yhteiskunnan tarpeet ja 19 EDILEX Edita Publishing Oy 2010

20 8 Yhteiset toimintakäytännöt asumisen palveluprosessissa Sosiaalisella vahvistamisella tarkoitetaan Nuttu-projektissa asumisen tukitoimenpiteiden yhteydessä varhaista puuttumista ja toimenpiteitä, jotka suuntautuvat syrjäytyneisiin ja syrjäytymisvaarassa oleviin esimerkiksi asumisen sisältöpalvelujen ja sosiaalisen isännöin keinoin. Sosiaalisella isännöinnillä 20 voidaan tukea asukkaiden keskeisiä yhteyksiä (yhteisöllisyyttä) ja omatoimisuutta, nopeaa puuttumista asukkaiden ongelmatilanteissa (esim. välittömän avuntarve) ja laajentaa viranomaisten, vuokranantajien ja kiinteistöyhtiöiden välistä yhteistyötä käytännön tasolla. Se on yhteydessä sekä kiinteistöön että asuinalueeseen. Perinteinen vuokrataloisännöinti kohdistuu kiinteistön kunnossapitoon ja talouden hoitoon. Sosiaalinen isännöinti kohdistuu asukkaisiin. Sillä pyritään yhteisön ja asukkaiden asuinolojen parantamiseen. Se kytkeytyy sosiaalisten asioiden hoitamiseen. Sosiaalisen isännöinnin avulla voidaan vaikuttaa asiakkaiden asumisongelmien ratkaisemiseen ja parantaa asuinympäristön viihtyvyyttä. Sosiaalisen isännöinti muodostuu muun muassa asumisneuvonnasta ja -ohjauksesta sekä moniammatillisesta yhteistyöstä asiakkaan verkostossa, jotta itsenäinen asuminen onnistuisi ilman asumiseen liittyviä häiriöitä. Sosiaalinen isännöinti tukee yhteisöllisyyden kehittymistä asuntokohteissa. Nuttu-projektissa asumiseen liittyvää syrjäytymistä vauhdittavia riskitilanteita ovat olleet muun muassa häiriökäyttäytyminen, huonotapainen asuminen, päihdeongelma, maksamattomat vuokrat ja hallitsematon velkaantuminen. Elämänhallinnan ja elämänkaaren näkökulmasta asiakkaan tilanne ratkaisee, onko työmenetelmä tai työskentelymalli sopiva. Muun muassa yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden kohdalla sosiaalinen vahvistaminen on ollut keskeistä. Elämänhallinnan ja elämänkaaren näkökulmasta asiakkaan tilanne ratkaisee, onko työmenetelmä ja työskentelymalli käyttökelpoinen ja sopiva. Nuttu-projektissa nuorille suunnatut toimenpiteet ovat olleet ongelmia poistavia, valmiuksia luovia tai sijoittavia käytäntöjä. Ongelmia poistavia käytäntöjä ja työmenetelmiä ovat ne, jotka auttavat asiakkaita pois esimerkiksi vuokravelkatilanteesta, entisestä elämäntavasta ja viiteryhmästä, kaveripiiristä. Valmiuksia tuottavat käytännöt luovat uusia valmiuksia esimerkiksi itsenäiseen asumiseen, kodin, talouden ja muiden asioiden hoitamiseen. Sijoittavat käytännöt tähtäävät suoraviivaisesti asumiseen liittyvän ongelman ratkaisemiseen: asunnon hankkimiseen, asumisen kestävä kehitys. Hallitus myös edistää jokaisen mahdollisuutta tarpeitaan ja toiveitaan vastaavaan asumiseen. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaan tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2011 mennessä ja tehostaa toimenpiteitä asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi. (Hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2008.) Valtioneuvoston periaatepäätös sisältää asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi kansallisen tuetun asumisen hankkeen, joka toteutetaan yhdessä valtion, kaupunkien, kirkon, yritysten ja järjestöjen kesken. Valtioneuvoston päätös auttaa nuorten syrjäytymisuhan lieventymiseen ja antaa mahdollisia keinoja vaikuttaa nuorten auttamiseen. Nuorten tuetun asumisen kansallinen hanke on RAY-rahoitteinen. Se on ympäristöministeriön hallinnoima ja Nuorisoasuntoliiton koordinoima hanke, joka toteutetaan kymmenen suurimman asunnottomuuskunnan alueella. Rikosseuraamuslaitos toteuttaa yhteistyössä ohjelmaan osallistuvien kaupunkien ja asumispalveluja tuottavien järjestöjen kanssa kehittämisprojektin (Oma koti -hanke), jossa tuotetaan toimivia paikallisia ja asiakaskohtaisia käytäntöjä vankilasta vapautuvien vankien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden tuettuun asumiseen. 20 Kuittinen ja Matila (2004) ovat selvittäneet Oulussa sosiaalisen isännöinnin vaikutusta asumiseen ja hyvinvointiin. 20 EDILEX Edita Publishing Oy 2010

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Asunto ensin periaate arjessa

Asunto ensin periaate arjessa Asunto ensin periaate arjessa Pathways, housing first, Sam Tsemberis, 1992, New York Ei valita asukkaita. Asukkaaksi pääsee hakemisjärjestyksessä. Asuminen tapahtuu normaalin asuntokannan puitteissa. Asukkaat

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA (AUNE) VAT verkosto

ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA (AUNE) VAT verkosto ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA 2016 2019 (AUNE) VAT verkosto 25.5.2016 Sisältö 1. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman (AUNE) eteneminen 2. Nostoja toimenpide-ehdotuksesta

Lisätiedot

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika:

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä?

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Vappu Karjalainen 19.3.2010 22.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kuntoutusjärjestelmä Asiakas: millaisin ehdoin edetään? Kuntoutusjärjestelmä:

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali - Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali Voimanpesä I Voimanpesähanke I oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli interventiomalli, jonka avulla ennalta

Lisätiedot

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen Tukiasuminen ja korvaushoito Opioidiriippuvaisten verkostopäivät 25. 26.9.2014 Aikuissosiaalityön päihdetukiasumisen palvelu l on tarkoitettu tt päihdeongelman vuoksi erityistä tukea asumisessaan tarvitsevalle

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Asuminen ja Ohjaamot Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Perfect match? Nuorten asunnottomuutta tai asumisen ongelmia ei tilastojen perusteella ole onnistuttu vähentämään toivotulla tavalla

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä

Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä VAT-yhteistyöpäivät Rovaniemellä 30.11.2016 Anna Leppo, Projektikoordinaattori, VAT-verkosto ja Yhdessä tukien,

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

yöote Vamoksen näkökulmia

yöote Vamoksen näkökulmia Nuorten onialainen hyvinvointia matalan kynnyksen tukemassa yöote Vamoksen näkökulmia Ulla Nord Palvelualuejohtaja 4.3.2014 ASUNNOTTOMAAN NUOREEN LIITETTYJÄ ILMIÖITÄ PÄIHDEONGELMAT LAISKUUS MIELENTERVEYS

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 Koulutuksenjärjestäjän suhde Ohjaamo-toimintaan.

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Koordinaattoritapaaminen 26.5.2008 Paasitorni, Helsinki Päivi-Katriina Juutilainen Ohjauksen koulutus Koulutuksen laaja-alaisena tavoitteena kehittää toimintamalleja verkostoyhteistyön

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö 7.6.2016 RAY:N TULOKSELLISUUS- JA VAIKUTUSSEURANTA RAY:n tulee seurata avustetun toiminnan tuloksia ja vaikutuksia

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot