ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Etelä- Karjalan pelastuslautakunta , 18

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 Etelä- Karjalan pelastuslautakunta , 18

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS Toimintaympäristöanalyysi Pelastuslaitoksen tasapainotettu strategia Toiminnan painopisteet palvelutasokauden aikana HALLINTO JA TALOUS Pelastuslautakunta Pelastustoimen neuvottelukunta Pelastuslaitoksen johtoryhmä ja yhteistyöryhmät Pelastuslaitoksen organisaatio Henkilöstö Talous ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY Yhdyskuntarakentaminen Valvonta Omatoiminen varautuminen Valmiussuunnittelu PELASTUSTOIMINTA JA VÄESTÖNSUOJELU Pelastustehtävät Johtamisjärjestelmä Vapaaehtoispalokuntatoiminta Koulutus Kalusto Väestönhälytysjärjestelmä Väestönsuojaaminen ENSIHOITO LIITTEET

3 1 PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS Etelä-karjalan pelastuslautakunta vahvisti ( 25) pelastustoimen palvelutasopäätöksen vuosille Toimintaympäristöanalyysi Etelä-Karjalan pelastustoimen toimintaympäristössä olennaisimpia muutostekijöitä ovat väestö- ja aluerakenteessa tapahtuvat muutokset. Väestö ikääntyy ja keskittyy lisääntyvässä määrin kasvukeskusalueille. Tämä vaikuttaa myös pelastustoimen palvelujen tarpeeseen ja järjestämistapaan. Samanaikaisesti kun palvelujen tarve kasvukeskusalueilla lisääntyy, palvelujen turvaaminen väestökatoalueilla vaikeutuu. Pelastuslaitoksen hälytystehtävät ovat 1990-luvun loppuvuosista lähtien lisääntyneet olennaisesti. Etelä-Karjalan alueella on hälytystehtävät viimeisen 10 vuoden aikana kolmin kertaistunut. Kyse on osin tehtäväkentän laajenemisesta erityisesti lääkinnällisen pelastustoimen tehtävissä (ensivastetehtävät). Myös kynnys avun pyytämiseen on madaltunut. Aiheettomien automaattisten paloilmoitusten määrä on pysynyt korkeana ja niistä aiheutuu palokunnille runsaasti turhia hälytyksiä ja murentavat järjestelmien uskottavuutta. Ihmishenkien menetyksiä ja omaisuusvahinkoja aiheuttavien suurten onnettomuuksien riskit kasvat, kun yhteiskunnan toiminnot keskittyvät yhä suurempiin yksiköihin. Meteorologisten arvioiden mukaan ilmastomuutoksista johtuen vakavien luonnononnettomuuksien kuten myrskyjen, tulvien ja metsäpalojen riskin arvioidaan kasvavan. Maakunnan ja lähialueitten riskikohteet sekä lisääntyvä kansainvälinen kauttakulkuliikenne aiheuttavat kasvavia onnettomuusriskejä etenkin maantieliikenteen osalta. Aluerakenteessa tapahtuvat muutokset, alueen riskikeskittymät ja uudet turvallisuuden uhat edellyttävät pelastusviranomaisia painottamaan tehtäviään uudella tavalla. Onnettomuuksien riskienhallinta vaatii enenevässä määrin monipuolisempaa varautumista. Toiminta edellyttää viranomaisten ja pelastustoimen alalla muiden toimijoiden välistä tiivistä yhteistyötä sekä matalia rajaaitoja organisaatioiden välillä. maakunnallisesta turvallisuussuunnittelusta tulee keskeinen yhteistyön toimintamalli ja -rakenne. Tavoitteena on lisäksi varsinkin harvaan asutuilla alueilla palvelujen turvaaminen eri viranomaisten yhteistyötä ja toimintamalleja kehittämällä. Palotarkastukset ja muut turvallisuutta edistävät toimet kohdistetaan nykyistä paremmin riskikohteisiin. Turvallisuutta parantavan tekniikan käyttöä lisätään. Toimintaympäristön kehitys asettaa uusia vaatimuksia pelastustoimen osaamiselle. Koulutustarpeeseen ja henkilöstön käyttöä koskeviin järjestelyihin vaikuttavat myös henkilöstön suhteellisen korkea keski-ikä, suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen sekä yleinen eläkeiän nousu. Kohonneen eläkeiän vai-

4 kutukset alkavat näkyä henkilöstörakenteessa ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Väestö- ja aluerakenteen muutokset tulevat vaikuttamaan myös vapaaehtoiseen pelastustoimintaan. Työelämän vaatimukset ja työsidonnaisuus, työssäkäyntialueiden laajeneminen sekä kilpailu ihmisten vapaa-ajasta vaikeuttavat myös henkilöstön saantia vapaaehtoiseen pelastustoimintaan. Vapaaehtoisen toiminnan järjestäminen vaikeutuu tulevaisuudessa etenkin väestökatoalueilla, mikäli siellä ei enää asu riittävästi nuoria. Haasteeseen vastaaminen edellyttää laajempaa yhteistyötä ja uusia toimintamalleja yli organisaatiorajojen. Pelastustoimen palvelutason kannalta on olennaista, että vapaaehtoisen pelastustoimintajärjestelmän toimintaedellytykset säilyvät tulevaisuudessakin. Alkaneet muutokset vaikuttavat jo nyt nopean avun saannin turvaamiseksi eri vuoden ja vuorokauden aikoina. Osana Suomen puolustusjärjestelyjä on varauduttava myös väestön suojaamiseen ja muihin pelastustoimen vastuulle kuuluviin poikkeusolojen tehtäviin. Taloudellinen taantuma aiheuttaa sen, että myös kuntatalous huononee ja tämän seurauksena myös pelastustoimi joutuu sopeuttamaan toimintansa vallitsevan tilanteen mukaiseksi. Tavoitteena kuitenkin pidetään sitä, että onnettomuuksiin joutuneiden ihmisten välitön avunsaanti turvataan mahdollisimman hyvänä ja tasokkaana. 1.2 Pelastuslaitoksen tasapainotettu strategia 2015 Toiminnan strategiset tavoitteet Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Onnettomuuksien määrä ja niistä aiheutuvat vahingot vähenevät. Resurssit ja talous: Palvelut tuotetaan laadulla ja kustannustehokkaasti. Prosessit ja rakenteet: Pelastusorganisaation suorituskyky vastaa onnettomuusuhkien ja riskien edellyttämää tasoa. Henkilöstön osaaminen ja työkyky: Henkilöstön osaaminen ja työkyky vastaavat tehtävien vaatimuksia. Pelastuslaitoksen tasapainotettu strategia 2015 on esitetty liitteessä Toiminnan painopisteet palvelutasokauden aikana Pelastuslaitoksen valmiutta toimia alueellaan johtavana toimijana onnettomuuksien kokonaisvaltaisissa ehkäisytehtävissä tehostetaan.

5 Valistustoiminnan strategiaan pohjautuvaa neuvonta- ja valistustyötä tehostetaan. Omatoimista varautumista kehitetään siten, että ihmisillä ja yhteisöillä on hyvät valmiudet estää onnettomuuksia ja toimia onnettomuustai vaaratilanteissa. Valvonnan osalta painopistettä siirretään kohteisiin, joissa henkilö- ja paloturvallisuudelle aiheutuva vaara on tavanomaista suurempi ja palokunnan toimintavalmiusaika on pitkä. Kattavaa kumppanuusverkoston käyttöä tehostetaan. Asumisen paloturvallisuutta parannetaan etenkin erityisryhmien asumisen osalta. Turvallisuutta parantavan tekniikan käyttöä pyritään lisäämään hoito- ja hoivalaitoksissa. Kehitetään valmiutta reagoida ja toimimaan nopeasti onnettomuustilanteissa. Pelastustoiminnassa tarvittava henkilöstö ja sen suorituskyky mitoitetaan vastaamaan eri vuoden ja vuorokauden aikoina pelastustoimen alueen riskejä ja onnettomuusuhkia, jotka arvioitujen uhkien ja aikaisempien vuosien onnettomuustilastojen perusteella ovat todennäköisiä. Nopean avun turvaamista kehitetään siten, että riskialueet saavutetaan pääsääntöisesti asetetuissa toimintavalmiusajoissa. Kehitetään eri viranomaisten yhteistyötä pelastustehtävien hoitamisessa etenkin harvaan asutuilla alueilla. Pyritään vähentämään erheellisiä paloilmoituksien määrää. Suuronnettomuus- ja poikkeusolovalmiutta kehitetään. Turvataan teknisesti toimintavarman pelastuskaluston riittävyys. Kehitetään ja yhdenmukaistetaan pelastuskalustoa ja sen tehokasta käyttöä. Varmistetaan riittävät henkilöstöresurssit ja osaavan henkilöstön saatavuus. Pelastustoimen henkilöstölle mahdollistetaan urakehitysvaihtoehtoja. Tarvelähtöisellä työsuojelulla tuetaan ja kehitetään laaja-alaisesti henkilöstön työkyvyn ylläpitoa koko työuran ajan. Ikääntyville palomiehille, joitten työkyky ei mahdollista pelastustehtäviin osallistumista, pyritään järjestämään muita pelastustoimeen kuuluvia tehtäviä eläkeikään saakka. Kannustavaa vuorovaikutteista johtamistapaa kehitetään. Alueen sopimuspalokuntajärjestelmää kehitetään. Edistetään vapaaehtoisen palokuntatyön kiinnostavuutta ja houkuttelevuutta. Laaditaan pelastustoimen ja kuntien yhteneväinen uhka-arvio yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian mukaisesti. Vastataan kuntien valmiussuunnittelun ohjauksesta ja koordinoinnista. Maakunnallista turvallisuussuunnittelua tuetaan. Pidetään yllä valmiutta tuottaa laadukas porrasteinen ensihoitojärjestelmä maakunnan alueella myös tulevaisuudessa.

6 2 HALLINTO JA TALOUS Etelä-Karjalan pelastuslaitos on sijoitettu Lappeenrannan kaupungin organisaatiossa apulaiskaupunginjohtajan alaisuuteen ja kirjanpidossa itsenäiseksi taseyksiköksi. Hallinnosta vastaa pelastuslautakunta, joka on suoraan kaupunginhallituksen alainen. 2.1 Pelastuslautakunta Vuonna 2011 ovat pelastuslautakuntaan kuuluneet varsinainen jäsen Lappeenrannan kaupunki Grönlund Joonas (2.vpj) Kosonen-Gröhn Virpi Nikku Juha (pj) Nikuri Heli Puhakainen Teppo Pulli Kari Ylönen Ulla / Hyyryläinen Tiia > Imatran kaupunki Mustonen Pertti Länsivuori Jari Itäinen kuntaryhmä (Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti) Uosukainen Petri Nevalainen Risto (1.vpj) (Ruokolahti) Kosonen Leena (Parikkala) henkilökohtainen varajäsen Vainikka Ilkka Kivistö Ulla Suvanto Eija Porras Päivi Lieri Matti Rusanen Sami Levänen Paula / Saksanen Eeva > Tiainen Urpo Pohjola Veikko Hulkkonen Keijo Lensu-Saukkonen Helena (Rautjärvi) Kaijansinkko Hanna (Parikkala) Läntinen kuntaryhmä (Lemi, Luumäki, Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari ja Ylämaa) Pekkanen Anna-Liisa (Taipalsaari) Kohonen Tarja (Lemi) Ihalainen Antti (Ylämaa) Kiesilä Olli (Suomenniemi) Lappeenrannan kaupunginhallituksen edustajana pelastuslautakunnassa on toiminut Harri Iljin. Pelastuslautakunta kokoontui vuoden 2011 aikana neljä kertaa. Käsiteltäviä asioita oli Pelastustoimen neuvottelukunta Yhteistyöelimenä sopijakuntiin on toiminut pelastustoimen neuvottelukunta, joka on valmistellut pelastuslautakunnalle toiminnan suunnittelua, talousarviota, investointeja ja palvelutason määrittelyä koskevia asioita. Neuvottelukuntaan kuuluivat kertomusvuonna seuraavat henkilöt: apulaiskaupunginjohtaja Kari Korkiakoski Lappeenranta, kunnanjohtaja Simo Luukkanen Lemi, kunnanjohtaja Terttu Heimala / Anne Ukkonen Luumäki, kunnanjohtaja Tapio Iso- Mustajärvi Savitaipale, kunnanjohtaja Jari Willman / Mikko Hietamies Taipalsaari, kunnanjohtaja Anne Ukkonen / Matti Muukkonen Suomenniemi, kaupunginjohtaja Pertti Lintunen Imatra, kunnanjohtaja Hans Olander Parikkala,

7 kunnanjohtaja Harri Anttila Rautjärvi ja kunnanjohtaja Vesa Jäppinen / Antti Pätilä Ruokolahti. Neuvottelukunta kokoontui vuoden 2011 aikana kaksi kertaa. 2.3 Pelastuslaitoksen johtoryhmä ja yhteistyöryhmät Johtoryhmä vastaa pelastuslaitokselle asetettujen strategisten päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisesta. Johtoryhmään kuuluivat pelastusjohtajan lisäksi tulosyksiköiden päälliköt, palvelualueiden palopäälliköt sekä tukipalveluista vastaava hallintosuunnittelija. Johtoryhmä kokoontui pääsääntöisesti joka toinen viikko. Yhteistyöryhmän tehtävänä on tukea laitoksen johtoa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa. Yhteistyöryhmään kuuluivat kertomusvuonna johtoryhmän jäsenten lisäksi henkilökunnan edustajina, päällystön edustaja Timo Uosukainen, alipäällystön edustaja vuoromestarit Sami Backman, miehistön edustaja Veli-Pekka Kosonen, ensihoidon edustajat Jan-Erik Palviainen ja Tero Nenonen sekä vapaaehtoispalokuntien edustajana Ruokolahden VPK:n palokunnan varapäällikkö Arto Sikiö. Yhteistyöryhmän kokouksiin osallistui myös pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehiä. Yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Sopimuspalokuntien yhteistyöelimenä toimii sopimuspalokuntienyhteistyöryhmä, jossa käsiteltiin palokuntajärjestelmän toiminnan suunnittelua ja kehittämistä. Yhteistyöryhmään kuuluivat: Juha Vaaranmäki Imatran VPK, Marko Pousi Lauritsalan VPK, Tommy Vesterlund Lemin VPK, Esa Neuvonen Parikkalan VPK, Ilkka Kojo Rautjärven VPK, Petri Leppänen Ruokolahden VPK, Seppo Rahikainen Kuivasensaaren VPK, Josefina Nissilä Taipalsaaren VPK sekä teollisuus- palokuntien edustaja Pauli Hämäläinen Kaukaan TPK. Sopimuspalokuntien yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. 2.4 Pelastuslaitoksen organisaatio Pelastuslaitoksessa on kolme tulosyksikköä, riskienhallinta, pelastustoiminta ja ensihoito sekä koko pelastustoimea palveleva tukipalvelujen vastuualue. Pelastusjohtaja Erkki Hokkasen alaisuudessa tulosyksiköiden päällikköinä ovat toimineet kertomusvuonna pelastuspäällikkö Ulf Westerstråhle, riskienhallintapäällikkö Jani Kanerva (ovo). Pelastustoimen alue on jaettu pelastustoiminnan osalta kolmeen palvelualueeseen. Palvelualueiden palopäällikköinä ovat toimineet Esa Viiru (Länsi-Saimaa), Arto Mäkelä (Lappeenranta) ja Jukka Valtoaho (Imatra). Pelastuslaitoksen hallinnollinen organisaatio on esitetty liitteessä Henkilöstö Vuoden 2011 lopussa pelastuslaitoksen päätoimisen henkilöstön määrä oli 93.

8 Päätoimisen henkilöstön määrä palvelualueittain on esitetty liitteessä Talous Pelastuslaitos toimii itsenäisenä taseyksikkönä Lappeenrannan kaupungin kirjanpidossa. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto hyväksyi sille nettomääräisesti sitovan käyttötalouden ja investointien talousarvion. Hyväksytyn talousarvion pohjalta pelastuslautakunta hyväksyi käyttö- ja investointisuunnitelman. Pelastuslaitokselle vahvistettiin vuoden 2011 osalta käyttötalousmenoiksi euroa. Tilikauden alijäämäksi muodostui käyttötalousmenojen osalta euroa. Tilikauden alijäämä katetaan taseesta edellisten kausien ylijäämästä. KÄYTTÖTALOUSMENOT 8,7 M 4,9 % 0,2 % 6,2 % Henkilöstökulut Palvelujen ostot 14,0 % 74,6 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut kulut Hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti vuoden 2011 talousarviossa investointeihin varattiin 5 euroa / asukas ( euroa). Investointimäärärahalla sekä erillisellä valtionavustuksella voitiin suorittaa seuraavat palvelutasopäätöksessä vahvistetut kehittämissuunnitelman mukaiset investoinnit (nettomenot, alv 0 %): Sammutusauto Johtoauto Öljyntorjuntavene Pelastuskalusto sekä suoja- ja virkavarusteet Tarkastus- / päivystysajoneuvot Vaarallisten aineiden torjuntakalusto Yhteistoimintasopimuksen perusteella pelastuslaitoksen käyttö- ja investointimenot jaetaan sopijakuntien kesken asukaslukujen suhteessa.

9 Pelastuslaitoksen tilinpäätöstiedot on esitetty liitteessä 4. 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 3.1 Yhdyskuntarakentaminen Kertomusvuoden aikana osallistuttiin tiiviisti maakunnan ja kuntien kaavoitukseen antamalla kaavaluonnoksista lausuntoja ja osallistumalla kuulemistilaisuuksiin sekä neuvotteluihin. Uudisrakennusten valvontaan ja rakennuslupamenettelyyn on osallistuttu kuntien kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Rakennusten turvalliseen käyttöön liittyvää opastusta ja neuvontaa järjestettiin ylläpitämällä neuvontapuhelinta ja antamalla ohjausta ja neuvoja alueen korjausrakentajille ja asukkaille. Vaarallisia kemikaaleja käsittelevien tai varastoivien tuotantolaitosten (SEVE- SO kohteet) ulkoiset pelastussuunnitelmat ylläpidettiin ao. ohjeiden mukaisesti. 3.2 Valvonta Valvontaan kuuluvat palotarkastus, kemikaalivalvonta, nuohoustoiminnan valvonta, palotutkinta sekä muut onnettomuuksien ennalta ehkäisevää toimintaa koskevan lainsäädännön perusteella pelastusviranomaiselle annetut valvontatehtävät. Palotarkastus Palotarkastuksia ja katselmuksia vuoden 2011 aikana tehtiin yhteensä kpl seuraavasti:

10 - kohteet, joissa henkilö- ja paloturvallisuudelle aiheutuva vaara on tavanomaista suurempi (kerranvuodessa tarkastettavat kohteet) 885 kpl (tarkastusprosentti 100). - asuinrakennukset ja niihin rinnastettavat kohteet (kerran kymmenessä vuodessa tarkastettavat kohteet) kpl, joka on yli 100 % kertomusvuodelle asetetusta tavoitteesta, - muita tarkastuksia ja katselmuksia tehtiin yhteensä 654 kpl Palotarkastukset ovat kunnittain esitetty liitteessä 5. Nuohouksen valvonta Pelastuslaitos päättää nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Kertomusvuonna nuohouspalvelut tuotettiin piirinuohousjärjestelmän avulla Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen, Suomenniemen, Taipalsaaren kuntien ja Imatran kaupungin alueilla. Pelastuslaitos on sallinut rakennuksen omistajan tai haltijan sopia nuohouksesta nuohouspalvelun tuottajan kanssa Lappeenrannassa (pois lukien Ylämaan alue jossa toimi piirinuohousjärjestelmä). Nuohousyksikön arvonlisäveroton yksikköhinta kertomusvuonna oli 0,67. Kemikaalivalvonta Kertomusvuonna kemikaalivalvonta on ollut keskitetysti yhden palotarkastajan tehtävänä ja näin on saatu tehostettua tarkastus ja lupakäytäntöä. Kemikaalivalvontaan liittyen maanalaisten öljysäiliöiden tarkastuksiin tärkeillä pohjavesialueilla on kiinnitetty erityistä huomiota ja tähän liittyen kertomusvuonna lähetettiin huomautuskirjeet tarkastamattomista säiliöistä. Säiliöiden kunnon seurannalla on voitu vähentää pohjavesialueilla olevien säiliöiden vuotoriskiä. Palontutkinta Palontutkinta on toteutettu asiasta annettujen ohjeiden mukaisesti. Palontutkinta suoritettiin suuremmissa rakennuspalokohteissa ja paloissa joissa oli vakavasti loukkaantuneita tai palokuollut. Tutkinnassa tehtiin viranomaisyhteistyötä poliisin kanssa. Tutkinnan osalta pelastuslaitos oli mukana myös valtakunnallisessa linja-autopalojen tutkintaprojektissa. 3.3 Omatoiminen varautuminen Omatoimiseen varautumiseen kuuluvat turvallisuusviestintä, pelastussuunnittelun ohjaus ja valvonta sekä omatoimisen varautumisen suunnittelu poikkeusolojen varalta. Turvallisuusviestintä koostuu turvallisuusneuvonnasta, turvallisuuskoulutuksesta ja turvallisuusvalistuksesta. Turvallisuusviestintää toteutetaan suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti elinkaarimallin mukaisesti, niin että henkilö eri elämän vaiheessa pääsee osallistumaan pelastuslaitoksen turvallisuusviestintä tilaisuuksiin ja saa opetusta omien lähtökohtien mukaisesti. Turvallisuus-

11 viestintäpalvelut tuotetaan lähipalveluna joustavasti ja laadukkaasti. Turvallisuusviestinnän toteutus tapahtuu vuosittain päivitettävän vuosikellon mukaisesti. Kuluvan vuoden aikana yhteistyötä on erityisesti kehitetty alueen oppilaitosten ja varhaiskasvatuksen kanssa. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen yhteistyökumppanit turvallisuusviestinnässä: - alueen oppilaitokset sekä varhaiskasvatus - Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri - Imatran sosiaali- ja terveystoimi - Kaakkois-Suomen Pelastusalan liitto - Maanpuolustuskoulutusyhdistys - Suomen punainen risti - Kaakkois-Suomen rajavartiosto - Etelä-Karjalan poliisi Seveso-laitoksista Stora Enson Imatran tehtaiden kanssa laadittiin yhteistyössä turvallisuustiedote, joka jaettiin Imatran alueella jokaiseen talouteen. Turvallisuusviestintä- ja pelastussuunnitelmatilastot ovat esitetty liitteessä Valmiussuunnittelu Kuntien valmiussuunnittelun ja varautumisen ohjauksesta ja koordinoinnista vastaa pelastuslaitoksella valmiuspäällikkö. Kuntien valmiussuunnittelun johtamista ja ohjausta varten on kertomusvuonna pidetty 3 suunnittelukokousta kuntien valmiussuunnittelusta vastaavien kanssa. Valmiussuunnittelukierros on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Vuoden 2010 alusta toimintansa aloittanut Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunta (EKTURVA) toiminta on vakiintunut vuoden 2011 aikana. EK- TURVA:n varsinaisia kokouksia järjestettiin kaksi. EKTURVA:n sihteeristö valmisteli vuonna 2011 raportin jossa selvitettiin yhteistoiminnan nykytilaa ja kehittämistarpeita. Raportti toimii pohjana yhteistoimintamallin kehittämiselle em. tilanteisiin. Sihteeristö jatkaa asian valmistelua. Yhteistoimintaa Itä- Suomen pelastuslaitosten kanssa tiivistettiin varautumisessa ja valmiussuunnittelussa. Pelastuslaitoksen valmiussuunnittelun painopiste oli vuonna 2011 pelastustoiminnan johtokeskukseen (EKPELJOKE) liittyvien ohjeiden ja suunnitelmien päivityksessä.

12 4 PELASTUSTOIMINTA JA VÄESTÖNSUOJELU 4.1 Pelastustehtävät Pelastustoiminnan tehtäviä vuoden 2011 aikana oli kaikkiaan kappaletta, joka on 5,8 % kolmen edellisen vuoden keskiarvoa enemmän ja ne jakautuivat pääosin seuraavasti: tulipalot (kaikki) 341 kpl, joista rakennuspaloja 74 kpl rakennuspalovaara 82 kpl liikenneonnettomuudet 315 kpl ensivastetehtävät 985 kpl ihmisen pelastaminen 59 kpl luonnononnettomuudet. ja vahingontorjuntatehtävät 243 kpl autom.paloilm. tarkastus- tai varmistustehtävät 526 kpl palovaroittimen tarkastus ja varmistustehtävät 37 kpl ihmisen pelastaminen 59 kpl eläimen pelastaminen 39 kpl muita tehtäviä 133 kpl Onnettomuudet jakautuivat ajankohdittain seuraavasti: kiireisin kuukausi oli heinäkuu (325 tehtävää) kiireisin viikonpäivä oli tiistai (456 tehtävää) kiireisin vuorokauden-aika / tunti klo (189 tehtävää) Etelä-Karjalassa tapahtuneissa onnettomuuksissa menehtyi 23 henkilöä, joista palokuolemia oli 6. Onnettomuuksissa loukkaantui yhteensä 271 henkilöä. Tulipalojen aiheuttajana oli pääsääntöisesti ihmisen toiminta (200 kpl) ja toisena syynä laitteen tai koneen vika (89 kpl). Tulipaloissa tai muissa onnettomuudessa vaarassa olleita oli 588, pelastettuja 135 ja evakuoituja 107 henkilöä. Palokunta pelasti rakennuspaloissa omaisuutta 145 milj.. Hälytystehtävien määrä laski edellisestä vuodesta vajaalla sadalla tehtävällä, mutta periaatteessa se tarkoittaa, että tehtävien lukumäärä onnettomuustyypeittäin on kasvanut koska luonnononnettomuuksien määrä laski parillasadalla tehtävällä vuodesta 2010 (Asta ja Veera) Nopean avun turvaamisen osalta Etelä-Karjalan pelastuslaitos on saavuttanut pääsääntöisesti riskialueet palvelutasopäätöksessä vahvistettujen toimintavalmiusaikavaatimusten mukaisesti kaikilla muilla alueilla paitsi Lappeenrannan länsialueen osalta. Tähän asiaan on kiinnittänyt huomiota myös Etelä- Suomen aluehallintovirasto, joka pitää välttämättömänä, että Etelä-Karjalan pelastuslaitos ryhtyy toimenpiteisiin toimintavalmiuden saavutettavuuden saamiseksi vahvistettujen toimintavalmiusaikavaatimusten mukaisesti palvelutasokauden aikana. Lappeenrannan länsialueen pelastusvalmiuteen on kiinnittänyt huomiota myös Lappeenrannan rakennuslautakunta.

13 Pelastuslaitos selvittää yhteistyössä aluehallintoviraston kanssa läntisen paloaseman tarpeellisuuden vuoden 2012 aikana siten, että tarvittava päätös voidaan tehdä nykyisen palvelutasopäätöksen edellyttämässä aikataulussa.

14

15 Tarkemmat tilastot on esitetty liitteessä 7 (SM:n PRONTO- onnettomuustilastointijärjestelmä). 4.2 Johtamisjärjestelmä Päivystys- ja varallaolojärjestelmin on varmistettu, että pelastusmuodostelmien johtajat (P3-P4-P5) saavutettavat onnettomuuskohteet pääsääntöisesti määritellyssä toimintavalmiusajassa. Päivystysalueittain (Imatra P3 ja Lappeenranta P3, virka-ajan jälkeen varallaolossa) varauduttiin pelastusjoukkueen johtamiseen. Koko aluetta koskevilla järjestelyillä turvattiin myös pelastuskomppanian johtaminen. Pelastusyhtymän johtamisvalmius perustui vapaavuorossa olevan päällystön hälyttämiseen ennakkosuunnitelmien mukaisesti. Toimintavuonna 2011 on edelleen vuodesta 2010 kehitetty johtokeskus-

16 työskentelyyn liittyvää johtamistoimintaa suuronnettomuuksia ja laaja-alaisia / pitkäkestoisia onnettomuuksia varten esim. myrskyt ja tulvat. 4.3 Vapaaehtoispalokuntatoiminta Etelä-Karjalan pelastustoimen alueella toimi yhteensä 31 sopimuspalokuntaa, joista kaksi tehdaspalokuntaa ja neljä sivutoimista palokuntaa. Sopimuspalokuntien hälytysosastoissa toimi 450 henkilöä, tehdaspalokunnissa 66 henkilöä ja sivutoimisina palomiehinä 143 henkilöä. Sopimuspalokunnat ja sivutoimiset palokunnat osallistuivat kiireellisiin pelastustehtäviin ensilähdön palokuntina noin 46 %:ssa kaikista hälytystehtävistä. Store- seurantajärjestelmään kirjattiin vakinaisille, -sopimus, -tehdas ja sivutoimisille palokunnille yhteensä hälytystehtäviin liittyvää toimintatuntia. Sopimuspalokuntatoiminta on pysynyt Etelä-Karjalassa vakaana ja muutamien palokuntien osalta on tapahtunut toiminnallista kehitystä. Toimintavuoden aikana on kuitenkin havaittu, että etenkin savusukellusvalmiuteen liittyvien testien suorittaminen tuottaa ongelmia useissa palokunnissa. Lisäksi työ ja toimintakunto on alkanut useissa palokunnissa alentua, joka vaikuttaa savusukellustehtävien suorittamiseen. Maaseutupalokuntien hälytysosastoissa olevien henkilöiden määrä vähenee koko ajan koska muuttovirtaus suurempiin keskustaajamiin on nuorisolla voimakakasta. Täten palokunnat ukkoutuvat, joka puolestaan vaikuttaa toimintakykytesteihin. Vuoden 2011 aikana Etelä-Karjalan alueen sopimuspalokunnista UPM Kaukaan TPK, Salo-Issakan VPK ja Hämäläisen VPK sanoivat pelastuslaitoksen kanssa tehdyn palokuntasopimuksen irti toimintaedellytysten loppuessa.

17 Tapahtumien lukumäärä eri palokunnissa vuonna 2011 (kaikkia Lappeenrannan ja Imatran palokuntien hälytystehtäviä ei ole kirjattu järjestelmään)

18 Työtuntien lukumäärä eri palokunnissa vuonna 2011 (kaikkia Lappeenrannan ja Imatran palokuntien hälytystehtäviä ei ole kirjattu järjestelmään) 4.4 Koulutus Palokuntien sisäiseen koulutukseen liittyviä viikkoharjoituksia pidettiin vakinaisissa, -sopimus- ja sivutoimisissa palokunnissa yhteensä miestyötuntia. Kurssi ja koulutustilaisuuksista kertyi 6653 miestyötuntia.

19 Palokuntien peruskoulutusjärjestelmään liittyvät kurssit toteutettiin yhteistyössä Kaakkois-Suomen Pelastusalanliiton kanssa seuraavasti: Toteutuneet koulutustilaisuudet 2011 Kurssi Aika Paikka Osallistujia (hlö) Kesto (h) Toimi oikein paloilmoittimella Savitaipale Pintapelastuskurssi Lappeenranta 9 23 Sammutustyökurssi Lappeenranta Yksikönjoht. Täydennys päivä 3, 4.4. Joutseno 12 8 Metsäpalontorjunta Lappeenranta Savusukelluskurssi Lappeenranta 8 30 Palokuntien ensiapukurssi Lappeenranta 8 30 Pelastustyökurssi Luumäki Yksikönjohtajakurssi Lappeenranta Vaarallistenaineiden kurssi Imatra Yksikönjoht. Täydennyskoulutuspäivä Parikkala 6 8 Sammutustyökurssi Parikkala Yhteensä Kalusto Pelastustoiminnan edellyttämä ajoneuvo- ja muun pelastuskaluston laatu, määrä sekä uusimistarve on määritelty riskianalyysiin perustuvassa kalustostrategiassa, jonka on vahvistanut pelastuslautakunta. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen hallinnassa oli kertomusvuonna seuraava kalusto: Johtoauto 4 Säiliöauto 15 Sammutusauto 27 Kalustoauto 12 Muu pelastusauto 10 Öljyntorjuntalautta 2 Vene 21 Miehistöauto 8 Moottorikelkka 4 Mönkijä 4 Nostolava-auto 2 Raivausauto 6 Ambulanssi 4 Tarkastusauto 14 Ensivasteauto 6 Vesi sukellusauto 2 Vaahtoauto 1 Siirtolava / Kontti 18 Kevyt perävaunu 65

20 4.6 Väestönhälytysjärjestelmä Väestön varoittamista varten on ylläpidetty väestönhälytysjärjestelmää. Hälyttimien kuuluvuusalueella asuu Etelä-Karjalassa noin 77 % väestöstä. Kiinteisiin johtoihin perustuvat hälyttimien ohjausyhteydet niiden kalleuden takia korvataan virve- ohjauksella. Toteutusta on jatkettu Lappeenrannassa. 4.7 Väestönsuojaaminen Pelastustoimialueella oli vuoden 2011 lopussa väestönsuojaa, joiden yhteenlaskettu suojapaikkamäärä on Suojapaikat henkilömäärittäin jakautuvat seuraavasti: Suojat Palvelualue Yhteensä Imatra Lappeenranta Länsi- Saimaa yleiset suojat asuinrakennusten suojat työpaikkojen suojat Yhteensä ENSIHOITO Etelä-Karjalan pelastuslautakunta, Lappeenrannan kaupunginhallitus sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymän hallitus hyväksyivät tehdyn esityksen ensihoidon ja sairaankuljetuksen järjestämisestä 2011 lähtien. Hyväksytyn esityksen mukaisesti maakunnallinen ensihoito toteutetaan yhteistoiminnassa pelastustoimen ja terveystoimen kanssa. Alueen väestön kannalta kummankin tahon toiminnan integrointi toisiinsa mahdollistaa ja tukee palvelujen yhdenvertaisuusperiaatteen toteuttamisen maakunnan alueella. Taloudellisesti tästä on hyötyä molemmille eri resurssien (henkilöstö, kalusto, toimitilat, tukitoiminnot, viesti- ja tietojärjestelmät) kannalta. Maakunnallinen yhteistoimintamalli mahdollistaa myös sen, että resurssien hankintaa ja sijoittelua voidaan suunnitella paremmin. Hallinnolliset raja-aidat madaltuvat kummankin toimijan puolella ja väestölle pystytään tarjoamaan laadukas porrasteinen ensihoidon palvelujärjestelmä myös harvaan asutuilla alueilla. Yksiköiden sijoittelu voidaan toteuttaa siten, että potilaiden tavoittamisviiveet pystytään minimoimaan. Yhteinen toimintamalli mahdollistaa myös uusien innovaatioiden kehittämisen alueelle, oli sitten kyse ensivaiheen pelastustoiminnasta tai terveydenhuollosta Ensihoidon toiminnallinen järjestämisvastuu kuuluu Eksoten akuuttitulosalueelle. Ensihoidon ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen organisaatiot toimivat lomittain. Pelastuslaitoksella ensihoito toimii omana vastuualueenaan.

21 Ensihoitopalvelujen ja pelastustoiminnan yhteistyötä koordinoi yhteistyöryhmä, johon kuuluvat Eksoten akuutti-tulosalueen johtaja, ensihoidon ylilääkäri, ensihoidon osastonhoitaja ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja pelastuspäällikkö. Yhteistyön taloudellisten ja toiminnallisten edellytysten suunnittelussa ja arvioinnissa toimii tukena jäsenkuntien kuntajohtajista muodostuva neuvottelukunta. Pelastuslaitos on tehnyt erilliset ensivastesopimukset Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirin, Imatran ja Suomenniemen kanssa. Pelastuslaitoksen pelastustoimen ja ensihoidon synergiaa hyödynnettiin mm. suuronnettomuus-, erityistilanne- ja poikkeusolovalmiuden suunnittelussa ja harjoituksissa. Ensivastetehtäviä vuoden 2011 aikana suoritettiin 985 (94) kpl.

22 LIITE 1 (3) PELASTUSTOIMEN STRATEGIA 2015 TURVALLINEN MAAKUNTA JOKAISELLE Toim intaaja tus E telä -Ka rjala n pela stus la itokse n t ehtä vänä on v ast ata k aikis sa olosuhte is sa la ins ää dännön s ek ä sopija kuntien s iltä ede lly ttäm istä t ehtäv istä la adulla ja kusta nnuste hok ka ast i lähe llä a sia ka sta k umppanuuss uhteita hy ödy ntäe n. Visio Et elä-k a rjalan pela stusla itos on joht av ana onnettom uusr is kien hallitsijana osa av a, ar vos tettu se kä y hteis työhak uine n ja jonka toim inta pe rus tuu s tra tegisiin k umppanuuss uhteisiin. Ar vot Tur va llisuus on yhteine n a siam me :? Inhim illise sti? Am m atillis es ti? Luote ttav as ti Y hteisk unna llinen v aikutta vuus Re sur ss it ja ta lous P ros ess it ja rak ente et H enkilöstön osa am ine n ja ty ökyk y Stra te gis et ta voitte et Onne ttomuuk sien m ää rä ja niis tä a ihe utuva t v ahingot v ähene vä Pa lve lut tuote taa n la adulla ja kusta nnustehok ka as ti P elas tusor ga nis aa tion suor itus ky ky v as taa onnett omuusuhkie n ja ris kien ede lly ttäm ää tas oa H enkilöstön osa am ine n ja ty ökyk y v as taa va t te htäv ien va atim uk sia Turv allisuus on luonnollinen osa jok apäiv äistä eläm ää. R es urs sit va sta av at r is kien ja palv eluje n k ys ynnä n k autta mä är itelty jä tehtä viä. Palv elut tuot eta an a sia ka slähtöise sti lähellä a sia kas ta k umppanuuss uhteita hy ödy ntäe n. Ha lu om an os aa m is en ke hittäm ise lle. R iittä vä t re surs sit jatk o- ja tä yde nny sk oulutuk see n K riittiset m ene sty ste kijät Ihm is illä ja y hteisöillä on hy vä t va lm iude t toim ia onne ttom uus - tai va ar atilante iss a. Tehoka s ja st rat egian muk ainen re surs sie n kä yttö. Tark oituks enmuk ainen palv elura kenne K annust ava, he nkilös töä a rvos ta va ja s en hyvinv ointia e dis täv ä vuor o- v aikutt einen johta mist apa Onnettom uus- ja va ar atilante is sa tehtä vä t pys tytä än suor it tam aa n viivy tyk se ttä ja tehok ka as ti. Ka ttav a pa lok unt ajär je st elmä ja k umppanuus ve rkos to Tehokk aa t ja s ujuv at y dinja tukipros es sit Vapa ae htois en pa lok unt aty ön kiinnos tav uus 1

23 2 Strategiset tavoitteet Toiminnan painopisteet Toimenpiteet Tavoite 2011 Toteuma 2011 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus onnettomuuksien määrä ja niistä aiheutuvat vahingot vähenevä) Onnettomuuksien ehkäisyä parannetaan sisäisen turvallisuusohjelman mukaisesti Turvallisuuskoulutus Valvonta Asiantuntijapalvelut 18 % as. määrästä / v 100 % tavoitteesta pelastussuunnitelmien laatineiden osuus / suunn.velvollisista / 90 % 19 % 100 % 83 % Onnettomuus- ja vaaratilanteissa tehtävät suoritetaan viivytyksettä ja tehokkaasti Kiireellisissä pelastustehtävissä ensimmäinen pelastusyksikkö saavuttaa onnettomuus-kohteen riskialueen edellyt-tämässä toimintavalmius-ajassa vahvuudella 1+3 pelastustehtävät < 20 / as 90 % tavoitteesta 22 / as. I- riskialue 72 % (LPR:n länsialue 6 %) II-riskialue 84 % III-riskialue 97 % Resurssit ja talous palvelut tuotetaan laadulla ja kustannustehokkaasti Resurssit vastaavat riskien kautta määriteltyjä tehtäviä. Kalusto on teknisesti toimintavarmaa ja tehokkaassa käytössä Palvelut tuotetaan vahvistettujen määrärahojen puitteissa Teknisesti toimintavarman pelastuskaluston riittävyys kalustostrategian mukaisesti Toimintakate + Yleinen kustannustason nousu JMHI (3,5 %) Kuntien maksuosuus käyttötalous / as inv. määräraha 5 / as ,2 % 60 / asukas 5 / asukas

24 Strategiset tavoitteet Toiminnan painopisteet Toimenpiteet Tavoite 2011 Toteuma 2011 Prosessit ja rakenteet pelastusorganisaation suorituskyky vastaa onnettomuusuhkien ja riskien edellyttämää tasoa Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja joustavasti lähellä asiakasta Henkilöstön määrä ja tarkoituksenmukainen sijoittelu koko alueelle Päätoimisen henkilöstön määrä 70 / as. sopimuspalokuntalaisten määrä 5 / as Henkilöstön osaaminen ja työkyky henkilöstön osaaminen ja työkyky vastaavat tehtävien vaatimuksia Työhyvinvoinnin kehittäminen siten, että työkyky säilyy hyvänä Ohjaava ja kannustava työkyvyn ylläpito Kehityskeskustelut Työhyvinvoinnin kehittäminen Työkykyisyys vähintään 1 / v Työhyvinvointikysely Tarkastukset / testaukset suoritettu vähintään 1 / v suoritettu

25 LIITE 2

26 LIITE 3 PÄÄTOIMINEN PELASTUSHENKILÖSTÖ 2011 Länsi-Saimaan Lappeenrannan Imatran YHTEENSÄ palvelualue palvelualue palvelualue Tehtävänimike Muutos Pelastusjohtaja Pelastuspäällikkö Riskienhallintapäällikkö Palopäällikkö Valmiuspäällikkö Paloinsinööri Apulaispalopäällikkö Johtava palotarkastaja Johtava turvallisuuskouluttaja Palomestari Palotarkastaja Pelastussuunnittelija Valmiussuunnitttelija Valmiustarkastaja Vuoromestari Paloesimies Kalustoesimies Vastaava kalustonhoitaja Ylipalomies Palomies Kalustonhoitaja Hallintosihteeri Toimistonhoitaja Osastosihteeri Toimistosihteeri Kanslisti Yhteensä Asukasmäärä Asukasmäärä % Henkilöstömäärä % Henkilöstömäärää / as

27 LIITE 4 1(5) ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS KÄYTTÖTALOUS 2011 Johto ja Pelastus- Riskien- TP2009 TP2010 TA2011 TP2011 ERO % tuki- toiminta hallinta TA11-TP11 palvelut Toimintatuotot ,2 % Myyntituotot ,5 % Maksutuotot ,0 % Tuet ja avustukset ,4 % Muut tuotot Toimintakulut ,6 % Palkat ja palkkiot ,7 % Henkilösivukulut ,0 % Palvelujen ostot ,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 % Avustukset ,9 % Muut vuokrat ,7 % Muut kulut ,7 % Toimintakate

28 2

29 T A S E V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Yhdystili V A S T A A V A A T A S E V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden yli/alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot 0 0 Ostovelat Muut velat Siirtovelat V A S T A T T A V A A

30 4 RAHOITUSLASKELMA Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 Muut tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutokset Peruspääoman muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Lyhytaikaisten saamisten muutokset muilta Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos Kassavarojen muutos Kassavarat Kassavarat

31 LIITE 5 1(2) Etelä-Karjala Kerran vuodessa tarkastettavat kohteet 2011 Kunta 1. Sairaalat, vanhainkodit, hoitolaitokset, jne. Tarkastettavat Tarkastetut yht. Tarkastus-% Tarkastettavat 2. Hotellit, asuntolat, lomakylät, leirintäalueet Tarkastetut yht. Tarkastus-% Tarkastettavat 3. Kokoontumis- ja liiketilat Tarkastetut yht. Tarkastus-% Tarkastettavat 4. Suurehkot tuotanto-, varasto- ja maataloustilat Tarkastetut yht. Tarkastus-% 5. Kohteet, joissa palo- ja räjähdysvaarallisten kemikaalien käsittelyä jne. Tarkastettavat Tarkastetut yht. Tarkastus-% 6. Tilat, jotka on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla tai paloilmoittimella Tarkastettavat Tarkastetut yht. Tarkastus-% 7. Muut mahdolliset vuosittain tarkastettavat kiinteistöt Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Suomenniemi Taipalsaari Yhteensä Tarkastettavat Tarkastetut yht. Tarkastus-% Tarkastettavat Yhteensä Tarkastetut yht. Tarkastus-% Etelä-Karjala Asuinrakennukset ja niihin henkilö- ja paloturvallisuuden kannalta rinnastettavat kohteet 2011 Tarkastusväli Kunta Lkm Tark. % Yhteensä Kohteet % Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Suomenniemi Taipalsaari Yhteensä

32 Etelä-Karjala Muut tarkastukset 2011 Kunta 1. Jälkitarkastukset 2. Erityiset palotarkastukset 3. Ylimääräiset palotarkastukset 4. Vaarallisten kemikaalien tarkastukset 5. Sammutus- ja pelastuslaitteiden tarkastukset 6. Muut kerran vuodessa suoritetut tarkastukset 7. Muut katselmukset ja tarkastukset Tarkastetut yhteensä Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Suomenniemi Taipalsaari Yhteensä

33 LIITE 6 Etelä-Karjala Turvallisuusviestintätilasto 2011 Kunta Väkiluku Tilaisuuksien lukumäärä Osallistujien lukumäärä Osallistujia väkiluvusta (%) Tilaisuuksien kokonaiskesto (ttt:mm) Imatra , Lappeenranta , Lemi ,0 615 Luumäki , Parikkala , Rautjärvi , Ruokolahti , Savitaipale , Suomenniemi ,7 615 Taipalsaari ,0 700 Yhteensä , Etelä-Karjala Pelastussuunnitelmat 2011 Kunta 1. Sairaalat, vanhainkodit, hoitolaitokset, jne. Kohteet Laaditut Laadinta-% 2. Hotellit, asuntolat, lomakylät, leirintäalueet Kohteet Laaditut Laadinta-% 3. Kokoontumis- ja liiketilat Kohteet Laaditut Laa- Kohdinta-% teet 4. Suurehkot tuotanto-, varasto- ja maataloustilat Laaditut Laadinta-% 5. Kohteet, joissa palo- ja räjähdysvaarallisten kemikaalien käsittelyä jne. Kohteet Laaditut Laadinta-% 6. Tilat, jotka on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla tai paloilmoittimella Kohteet Laaditut Laadinta-% 7. Yritykset ja laitokset, joissa työntekijöiden määrä on vähintään 30 Kohteet Laaditut Laadinta-% 8. Asuinrakennukset tai rakennusryhmät, joissa on vähintään viisi asuinhuoneistoa Kohteet Laaditut Laadinta-% Kohteet Yhteensä Laaditut Laadinta- % 9. Tapahtumat, joissa on henkilötai paloturvallisuusvaara Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Suomenniemi Taipalsaari Yhteensä Laaditut

34 Pelastustoimen tehtävät vuosittain Etelä-Karjalan pelastuslaitoksessa vuosien aikana LIITE 7 1 (7)

35 Pelastustoimen tehtävien jakautuminen kuukausittain vuoden 2011 aikana

36 Pelastustoimen tehtävät viikonpäivittäin Etelä-Karjalan pelastuslaitoksessa vuonna 2011 ETELÄ-KARJALA Pelastustoimen tehtävät kellonajan mukaan 2010 Tapahtumakunta Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Yhteensä Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Suomenniemi Taipalsaari Yhteensä

37

38

39 Etelä-Karjala Palokuolemat ikäluokittain 2011 Tapahtumakunta Alle 7 vuotta Alle 7 vuotta 7-15 vuotta vuotta vuotta vuotta Yli 65 vuotta 7-14 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Yli 74 vuotta Ei voida arvioida Yhteensä Lappeenranta Parikkala Rautjärvi Savitaipale Yhteensä

40 Etelä-Karjala Uhattuna olleet ja pelastetut arvot rakennuspaloissa ja rakennuspalovaaroissa 2011 Tapahtumakunta Tehtävien lukumäärä Vaarassa olleet (lkm) Henkilöarvot Pelastetut (lkm) Omaisuusarvot Evakuoidut (lkm) Uhatut arvot (euroa) Pelastetut arvot (euroa) Omaisuusarvoista pelastettu (%) Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Suomenniemi Taipalsaari Yhteensä

41 Etelä-Karjala Arvio tulipalon tahallisuudesta 2011 Tapahtumakunta Tahallinen Tuottamuksellinen (huolimattomuus/ varomattomuus) Vahinko tai tahaton Ei voida arvioida Yhteensä Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Suomenniemi Taipalsaari Yhteensä