Maavoimien taistelutapa uudistuu. Omalle ajattelulle annetaan nyt tilaa aiempaa enemmän uutiset, sivu 4. Velkaongelmat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maavoimien taistelutapa uudistuu. Omalle ajattelulle annetaan nyt tilaa aiempaa enemmän uutiset, sivu 4. Velkaongelmat"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Maavoimien taistelutapa uudistuu Omalle ajattelulle annetaan nyt tilaa aiempaa enemmän uutiset, sivu vuosikerta n:o 2 (1091) verkossa > Kuva: Henri Juvonen Haaste henkilöstölle Puolustusvoimien viime vuosien henkilöstövähennykset ovat kohdistuneet lähinnä siviilityöntekijöihin. Siviilien määrä suhteessa sotilaisiin on laskenut tasaisesti. Tulevat organisaatiomuutokset vaikuttavat koko henkilöstöön. Myös uusia osaajia tarvitaan. Kuvassa ammattilaisia puolustusvoimista: valokuvateknikko Jarno Riipinen, apulaisosastopäällikkö, majuri Risto Lehto ja varastonhoitaja Asta Vihavainen. uutiset, sivu 3 Tukipalveluja selkiytetään rauhanturvaajille uutiset, sivu 5 Velkaongelmat voivat vaarantaa varusmiespalveluksen kentällä, sivu 10 Rakkaalla lapsella on monta nimeä vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 2/2012 pääkirjoitus Pitkälle uralle? Tässä kuussa astui palvelukseen alokasta.alkuvaiheessa harva tulee miettineeksi elämää kuutta, yhdeksää tai 12 kuukautta pidemmälle. Näistä varusmiehistä kuitenkin monet jäävät puolustusvoimien palvelukseen. Työmahdollisuudet kannattaa pitää mielessä, kun alokaskaudella joutuu tärkeiden kou- Erityisiä vahvuuksia puolustusvoimissa on hyvä yhteishenki ja tuki lähityöyhteisössä. lutus- valinto- jen eteen. Joku saattaa työllistyä kuljettajakoulu- tuksen kautta siviiliyritykseen. Toinen saattaa johtajakoulutuksen innoittamana jäädä aliupseerin tehtäviin tai lähteä upseeriuralle. Kolmas palaa palveluksen ja opintojen jälkeen puolustushallintoon siviilityöntekijäksi. tornitouhua *** Siviilit on ammattiryhmä, joka ei näy paljoa ulospäin. Monelle on yllätys, että puolustusvoimien työntekijöistä noin 40 prosenttia on siviilihenkilöitä. Nykyään siviilityöpaikoissa varsinkaan nuoret työntekijät eivät enää sitoudu edellisten sukupolvien tapaan. Työpaikkaa vaihdetaan usein urakehityksen takia. Puolustusvoimat on tässä suhteessa poikkeus. Sotilaiden sitoutuminen puolustusvoimiin on selvää, mutta myös siviilit tuntuvat viihtyvän. Moni jää pidemmäksikin aikaa. Hiljattain eräs atk-alan tehtävistä yli 40 vuoden jälkeen eläkkeelle jäänyt työntekijä ilmoitti, että tehtävästä toiseen siirtymiset uusine haasteineen ovat olleet se taika, joka on pitänyt hänet puolustusvoimissa niin pitkään. Hänen kaltaisia siviilityöntekijöitä on enemmänkin. Jotkut ovat viihtyneet samassakin tehtävässä vuosikymmeniä, mutta silti pitävät jokaista työpäivää erilaisena. Tampereen yliopiston viime vuonna tekemän laajan tutkimuksen mukaan erityisiä vahvuuksia puolustusvoimissa on hyvä yhteishenki ja tuki lähityöyhteisössä. Useimmat tutkimukseen vastanneista puolustusvoimien työntekijöistä pitivät mahdollisuuksia kehittää itseään hyvänä ja yli 90 prosenttia onkin osallistunut työnantajan tarjoamaan koulutukseen. Puolustusvoimien vetovoimaan työnantajana vaikuttaa näiden tekijöiden lisäksi myös mielikuva varmasta työpaikasta. Vaikka irtisanomisiinkin saatetaan joutua, uusia työntekijöitä palkataan koko ajan ja lähtökohtaisesti toivotaan heidän viihtyvän pitkään. Tuoreen, Petteri Pietiläisen toimittaman, Työstä, jousta ja jaksa -teoksen mukaan työsuhteiden määräaikaisuus aiheuttaa pahoinvointia. Poikkeuksia ovat henkilöt, jotka ovat omasta halustaan määräaikaisia. Puolustusvoimissakin on määräaikaisia työsuhteita, mutta muualla työelämässä niitä on enemmän. *** Tärkeää työssä jaksamisen kannalta on, että yksilö tuntee voivansa vaikuttaa asioihin sekä työn sisältöön että työilmapiiriin. Työ on suomalaisille tärkeä osa elämää ja vaikuttaa monin tavoin hyvinvointiin. Paljon on kuitenkin omasta asenteesta kiinni. Kukin tekee valintoja urakehityksen kannalta pitkin elämää. Ja valinta sekin on, millaisella asenteella lähtee aina uuteen työ- tai palveluspäivään. > nurkka Ylipäällikön ei tarvitse olla uusi Mannerheim Tasavallan presidentiksi pyrkivillä on nyt kampanjoissaan loppukiri päällä. Ehdokkaat ja heidän tukijoukkonsa ovat varmasti miettineet päänsä puhki, millaisilla perusteilla äänestäjät valintansa tekevät. Taloustutkimus teki syksyllä Suomen Kuvalehden toimeksiannosta laajan tutkimuksen, jossa kansalaisilta kysyttiin, mitkä ovat tärkeimpiä ominaisuuksia, joita he tulevalta presidentiltä vaativat. Parinkymmenen ominaisuuden listasta tärkeimpänä pidettiin sitä, että presidentti pystyy toimimaan puolueiden yläpuolisena ja kansaa kokoavana hahmona peräti 65 prosenttia pitää sitä erittäin tärkeänä. Kuvalehti tiivistikin osuvasti tutkimuksen päätuloksen otsikkoon: Kansa haluaa Kekkosen. Toiseksi tullut ominaisuus, kokemus ulkopolitiikasta, on erittäin tärkeä 62 prosentin mielestä. Siihen nähden, että presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö, äänestäjät antavat yllättävän vähän painoarvoa ehdokkaiden kokemukselle maanpuolustusasioista ja puolustusvoimista: tämä asia oli listalla seitsemänneksi viimeisenä 20 prosentin pitäessä sitä erittäin tärkeänä. Eniten arvoa tälle antavat Paavo Lipposen ja Sauli Niinistön kannattajat, mutta heistäkin vain joka neljäs katsoo presidentin kokemuksen puolustusasioista vaikuttavan äänestämiseensä erittäin paljon. Eva Biaudet n kannattajista tätä mieltä on viisi prosenttia ja Pekka Haaviston kannattajista vaivainen yksi prosentti. kertoo jotain suomalaisten suhteesta maanpuolustusasioihin ylipäänsäkin. Tutkimusten mukaan kansalaiset pitävät puolustusvoimia yhtenä maan arvostetuimmista instituutioista, yhdessä poliisin, koululaitoksen ja kirkon kanssa. Myös maanpuolustustahto on vahvaa, ja suurin osa ikäluokasta suorittaa asevelvollisuuden ihan mielellään. Välillä siitä ehkä purnataan kuten veroistakin, mutta velvollisuus suoritetaan pystyssä päin. Vaikka puolustusvoimia pidetään tärkeänä, suomalaiset tuntuvat suhtautuvan puolustusasioihin hieman etäisesti. Ehkä tällainen suhtautuminen on aivan tervettä eihän puolustusvoimat halua riveihinsä mitään yli-innokkaita ramboja, vaan tavallisia nuoria miehiä ja naisia. *** Saattaa olla, että kansalaisten enemmistön mielestä Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa näkyvillä olevassa tulevaisuudessakin. Venäjäkin satsaa miljardeja lähinnä vain pitääkseen asevoimansa ajan tasalla, ja Suomen puolustusvalmius vastaa hyvin niitä vaatimuksia, joita tämänhetkinen sotilaallinen ympäristö meille asettaa. Tällaisissa oloissa äänestäjien mielestä näyttää hyvin kaukaiselta tilanne, jossa presidentti joutuisi oikeasti tositoimiin päättämään sodasta ja rauhasta. Siksi kansa ei nyt etsi itselleen sotapäällikköä, vaan pikemminkin vakautta ylläpitävää isä- tai äitihahmoa. *** Kansa siis haluaa Kekkosen, muttei Mannerheimia. Ehkä tulos Juho Rahkonen Tutkimuspäällikkö Taloustutkimus Oy Yliluutnantti reservissä kysymys mielipide Viestintä ja johtaminen ovat puolustusvoimauudistuksen kulmakiviä Tulevan puolustusvoimauudistuksen suuruus ja keskeiset linjaukset avautuvat tammikuussa. Henkilöstölle tiedotetaan ensimmäisenä puolustusvoimien esitys uudistuksen yksityiskohtaisesta sisällöstä. Näin toivon ja oletan viestintäsuunnitelmien olevan. Muutoksen toteuttaminen tehtäneen vaiheistettuna 2 3 vuoden aikana. Samanaikaisesti hallinnonalalla on muita organisaatioon ja henkilöstöön vaikuttavia kehittämishankkeita. On kyse monivaiheisista ja kohtuullisen pitkäkestoisista muutoksista joiden haasteina ovat sekä muutoksen viestintä että muutoksen johtaminen. Muutosprosessi on hoidettava avoimesti, jämäkästi ja ryhdikkäästi sovittuja pelisääntöjä pilkuntarkasti noudattaen. Henkilöstölle on annettava aikaa ja myös aito mahdollisuus miettiä henkilökohtaisia ratkaisuvaihtoehtojaan. Puolustusvoimauudistuksesta ei saa tulla henkilöstön selviytymiskamppailu ja kilpajuoksu. Muutoksen on oltava hallittua ja henkilöstön kohtelun tasapuolista. Epäonnistuessaan muutos aiheuttaa vuosikausia kestävän epäluottamuksen ilmapiirin ja hankaloittaa uuden organisaation ylösajoa. Puolustusvoimauudistus on onnistunut jos henkilöstö pitää puolustusvoimia vielä muutoksen jälkeenkin erinomaisesti johdettuna virastona. Antti Kuivalainen Puheenjohtaja Päällystöliitto ry Edellisessä lehdessä kysyimme: Pitäisikö varusmiehiä käyttää enemmän virka-aputehtävissä? Kyllä 58% 42% Ei Seuraava kysymys: Täyttävätkö varusmiesten rangaistukset tarkoituksensa? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi Puh Fax LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Tuomas Kähärä Puh TOIMITTAJAT Alikersantti Valtteri Taimela Puh Korpraali Eero Nurmi Puh Kaartinjääkäri Henri Havusela Puh Kaartinjääkäri Roope Luokkamäki Puh Kaartinjääkäri Sakari Nuuttila Puh Kaartinjääkäri Taneli Urmas Puh GRAAFIKKO Korpraali Juuso Salakka Puh VALOKUVAAJAT Kaartinjääkäri Henri Juvonen Kaartinjääkäri Akseli Muraja Puh arkisin kello Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2012 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Punanotkonkatu 4, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, Puhelinvaihde: Internet-osoite: >

3 ruotuväki 2/2012 uutiset 3 Säästöt koettelevat henkilöstöä Puolustusvoimien säästötoimenpiteet henkilöstöalalla ovat tähän mennessä kohdistuneet lähinnä siviilihenkilöstöön. Suosittu työnantaja rekrytoi kuitenkin myös koko ajan uusia osaajia. Eero Nurmi Puolustusvoimien organisaatio muuttuu puolustusvoimauudistuksen ja säästövaatimusten paineessa. Tähän mennessä henkilöstöön kohdistuneet muutokset ovat osuneet lähinnä siviilihenkilöstön kohdalle. Tämän vuoden alussa puolustusvoimien ruokahuolto yhtiöitettiin Leijona Cateringiksi, jonka palvelukseen siirtyi 550 henkilöä. Viime vuoden lopulla uutisoitiin räjähdealan toimintojen uudelleenjärjestelyistä, jotka niin ikään koskevat myös siviilejä. Siviilityöntekijöiden osuus puolustusvoimien henkilöstöstä on yhä noin 40 prosenttia, mutta siviilien osuus henkilötyövuosista on laskenut tasaisesti 2000-luvulla. Vuonna 2004 siviilit tekivät vajaat henkilötyövuotta, vuonna 2010 henkilötyövuosien määrä oli noin Tänäkin vuonna siviilihenkilöstö voi olla se ryhmä, joka joutuu joustamaan. Puolustusvoimien henkilöstöpäällikön, kontra-amiraali Antero Karumaan mukaan aliupseerien osalta paikkoja täytetään tänä vuonna sen verran, kuin niitä avautuu, ja myös Maanpuolustuskorkeakouluun otetaan sisään normaali määrä hakijoita. Siviilien osalta joudutaan mahdollisesti rajoittamaan avautuvien paikkojen täyttymistä ja solmimaan jatkossa enemmän määräaikaisia työsuhteita, Karumaa sanoo. Organisaatiorakenne muuttuu, ja siviilitehtävienkin määrä ja rakenne kehittyvät organisaation tarpeen mukaisesti, siviilitoimialajohtaja Taru Heiskala muotoilee. Muutos koskee koko henkilöstöä Karumaa korostaa, että käynnissä oleva muutos vaikuttaa koko palkattuun henkilöstöön ja myös sidosryhmiin. Viime vuonna alkaneen hallituksen tuottavuusohjelman toisen vaiheen puitteissa puolustushallinnon täytyy vuoteen 2015 mennessä vähentää noin henkilötyövuotta niiden lisäksi, jotka vähennettiin ensimmäisessä vaiheessa vuosina Tähän päälle tulevat vielä puolustusvoimauudistuksen vaikutukset, joissa säästövaatimus seuraavaksi neljäksi vuodeksi Kuva: Henri Juvonen Lähtökohta on, että puolustusvoimilla on hyvä työnantajakuva. Meillä on arvostettu asema yhteiskunnassa, ja meidän pitää huolehtia siitä, että se myös säilyy, puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kontra-amiraali Antero Karumaa sanoo. noussee noin miljardiin euroon. Kone on edelleenkin liian iso annettuihin resursseihin nähden, Karumaa sanoo. Puolustusvoimat aikoo tukea muutoksen kohteena olevaa henkilöstöä kaikin tavoin. Puolustusvoimat aikoo noudattaa hyvän työnantajan periaatteita, ja muutoksen kohteena olevan henkilöstön tukemiseksi on valmisteltu ohjausasiakirja Henkilöstöpoliittisista reunaehdoista muutoksessa. Karumaan mukaan keskeistä muutoksessa on ennakoiva ja huolellinen henkilöstösuunnittelu, johon sisältyy esimerkiksi hakeutumismahdollisuus uuden organisaatiorakenteen mukaisiin tehtäviin. Vastuu on puolustusvoimilla ja uskon, että puolustusvoimat myös vastuunsa kantaa, Karumaa sanoo. Tulevien vuosien muutoksessa pitää olla selkeät ohjeistukset ja Puolustusvoimat houkuttelee siviiliosaajia Eero Nurmi Puolustusvoimat nosti sijoitustaan marraskuun lopussa julkaistussa Universumin Nuoret ammattilaiset -tutkimuksessa, kivuten viime vuoden yhdeksänneltä sijalta ITalan viidenneksi suosituimmaksi työnantajaksi. Taakse jäivät esimerkiksi Elisa ja Tieto. Puolustusvoimien työnantajakuvasta vastaava Sirpa Klaavu-Nikula on tulokseen tyytyväinen. Tekniikan- ja IT-alan siviiliosaajat ovat puolustusvoimille tärkeitä, sillä näiden alojen ammattilaisia on puolustusvoimien siviiliasiantuntijatehtävissä eniten. Samoista osaajista kilpailevat ennen kaikkea koti- ja ulkomaiset yritykset. Työtä, jolla on tarkoitus Klaavu-Nikula listaa puolustusvoimien vahvuuksiksi kilpailussa nuorista osaajista haastavat tehtävät, hyvän työilmapiirin sekä sen, toteutus, ja muutos vaatii organisaatiolta vahvaa sitoutumista. Sotilasorganisaatiossa on totuttu siihen, että suunnitellaan perin pohjin, ja kun käsky käy, niin toimitaan. Tällaisessa muutoksessa toki henkilöstö joutuu kovalle koetukselle, Karumaa myöntää. että työ koetaan merkitykselliseksi. Slogan Tee työtä, jolla on tarkoitus ei ole pelkkää sanahelinää. Se nousee aina kysyttäessä korkealle, että tehdään työtä isänmaan hyväksi, Klaavu-Nikula kertoo. Mahdollisuuksia monipuoliseen tehtäväkiertoon on runsaasti. Henkilöstöä kannustetaan myös työpaikkakoulutukseen. Aina ei ymmärretä, millaisia mahdollisuuksia puolustusvoimat tarjoaa. Meillä työskentelee monien alojen osaajia, ammattitehtävistä huippuasiantuntijoihin, siviilitoimialajohtaja Taru Heiskala sanoo. Myös Klaavu-Nikula on sitä mieltä, ettei esimerkiksi varusmiespalveluksessa saatava käsitys puolustusvoimista aina vastaa todellisuutta. Olemme uudistuva ja eteenpäin menevä työnantaja, jonka taustalla vaikuttavat perinteiset arvot ja isänmaan puolustaminen, Klaavu-Nikula kuvailee. Osaajia tarvitaan yhä Taru Heiskala painottaa, että henkilöstöä rekrytoidaan jatkuvasti muutoksista huolimatta. Henkilöstörakenne muuttuu, eikä muutoksen kohteena olevaa henkilöstöä voida aina sijoittaa niihin tehtäviin, joissa on tarvetta lisätyövoimalle. Karumaan mukaan tänä päivänä tarvitaan yhä enemmän moniosaajia. Muutos kaikissa asioissa on valtavan kova. Se joukko, joka tuli töihin 70-luvulla, on nykyään ihan erilaisissa tehtävissä, hän muistuttaa. Tulevien vuosien suurena haasteena Karumaa näkee osaamisen säilyttämisen nykytasolla sekä ajan seuraamisen. Hän uskoo kuitenkin, että uudistusten jälkeen puolustusvoimat on entistä virtaviivaisempi organisaatio, joka tarjoaa haastavia ja monipuolisia tehtäviä. Muutoksia olisi joka tapauksessa pitänyt tehdä. Nyt vain vauhtia on jouduttu kasvattamaan. Aseistus turvataan sodan varalle Puolustusvoimien rynnäkkökiväärit täyttävät 2030-luvulla kunniakkaat 50 vuotta. Kuva: Puolustusvoimat Ruotuväki Puolustusvoimauudistuksessa tullaan selvittämään rauhan ajan rakenteiden lisäksi sodan ajan joukot ja nykyisen sotavarustuksen käyttökelpoisuus.tähän keskusteluun on joissain yhteyksissä kytketty myös käsite materiaalin massavanheneminen. Massavanheneminen on yksittäisen ison sotavarusteryhmän loppuunkulumista, käyttöturvallisuuden vaarantumista tai sotavarusteen suorituskyvyn menettämistä. Ensimmäisen puolustusmateriaalin massamainen poisto toteutettiin vuosituhannen alussa. Toinen mittavampi hylkääminen on arvioitu tapahtuvan tämän vuosikymmenen jälkipuoliskolla puolustusvoimauudistukseen liittyen, selvittää everstiluutnantti Mikko Taussi Maavoimien Esikunnasta. Sodan ajan vahvuuden pieneneminen otetaan huomioon suunniteltaessa materiaalin poistamista. Myös rynnäkkökiväärien tarve tulevaisuuden puolustusvoimissa tulee jossain vaiheessa tarkasteluun. Tällä hetkellä puolustusvoimien käytössä on Suomessa valmistettuja sekä Kiinasta ja vanhasta Itä- Saksasta ostettuja AK-47-tyyppisiä rynnäkkökiväärejä, jotka rakenteeltaan ja ampumaominaisuuksiltaan ovat hyvin samankaltaisia. Rauhan aikana käytössä on vain kotimainen ase. Ulkomaiset aseet pidetään varastoituna sodan ajan varalle luvun ulkomaisten edullisten aseostojen ansiosta saavutimme tilanteen, jossa meillä on mahdollisuus jakaa asevelvollisuusarmeijallemme yhtenäinen käsiasekalusto kolmenlinjan kiväärien ja konepistoolien vanhennuttua. Se mahdollisti myös vanhempien, 1950-luvulla hankittujen neuvostoliittolaisten rynnäkkökiväärien hävittämisen, Taussi sanoo. Hävittämisestä ei ole päätöksiä Puolustusvoimien käytössä olevat rynnäkkökiväärit tulevat saavuttamaan viidenkymmenen vuoden iän 2030-luvulla. Sitä ennen pitää päättää niiden käytön jatkamisesta tai uuden aseen hankkimisesta. Aseiden hävittämisestä tai korvaamisesta ei ole tehty päätöksiä. Elinjakson pidentämiseksi on tutkittu mahdollisuuksia aseiden lisävarustelemiseksi paremmilla tähtäimillä ja apuaseilla, Mikko Taussi selvittää. Taussin mukaan sodan ajan tarpeiden ylittäviä rynnäkkökiväärejä vaihdetaan käytössä kuluneisiin ja rikkoutuneisiin aseisiin, jolloin korjaamiseen ei tarvitse käyttää voimavaroja. Yleisenä periaatteena on, että puolustusvoimat poistaa tarpeettoman materiaalin myymällä ja romuttamalla. Aseita ei myydä yksityishenkilöille. Jälkipolvien tietämys käytetyistä aseista varmistetaan sijoittamalla osa materiaalista museoihin.

4 4 uutiset ruotuväki 2/2012 lyhyesti Puolustusvoimien uudistuksen esittely siirtyy Puolustusministeri Stefan Wallin ja valtiosihteeri Marcus Rantala vahvistivat, että puolustusvoimien uudistuksen valmistelu on kesken ja vaatii yhä töitä. Marcus Rantalan mukaan lykkääntymisestä ei ole kyse. Niin kuin ollaan todettu, uudistukset esitellään alkuvuodesta, mutta ajankohta on auki, Rantala toteaa ja muistuttaa, että kyseessä on laaja kokonaisuus. Uudistuksen odotetaan johtavan reservin pienentämiseen ja varuskuntien lakkautuksiin, jonka lisäksi sotilashenkilökunnalle on luvassa irtisanomisia. HHa Hornet-turman syy selvillä Viime vuoden tammikuussa tapahtuneen Hornet-laskeutumisonnettomuuden syy on selvitetty. Sotilasilmailun Viranomaisyksikön nimittämän lautakunnan mukaan lentäjän havainnot häiriintyivät. Rullaustien valot erehdyttivät lentäjää luulemaan sitä käytössä olevaksi kiitotieksi, kertoo tutkintalautakunnan puheenjohtaja, majuri Pekka Kamppinen. Hornet oli ajautunut penkkaan, jolloin lentäjä pelastautui heittoistuimella. Lentäjän vammat olivat lieviä. TUr Kenraalista osastopäälliköksi Insinöörikenraalimajuri Jukka Juusti on nimitetty puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päälliköksi. Aiemmin Juusti on toiminut muun muassa puolustusvoimien pääinsinöörinä ja sotatalouspäällikkönä. Suuren osaston tärkeimpiä tehtäviä ovat materiaali- ja henkilöstöpolitiikka, kertoo puolustusministeriön viestintäjohtaja Jyrki Iivonen. Puolustusministeriön työntekijöistä vain noin kymmenes on sotilaita. Iivosen mukaan työntekijöiden taustat eivät vaikuta nimityksiin, vaan jokaiseen tehtävään pyritään löytämään paras mahdollinen henkilö. VTa Varusmiesten henkiseen terveyteen panostetaan Puolustusvoimissa on alettu panostaa entistä enemmän varusmiesten henkisen pahoinvoinnin tunnistamiseen ja heidän tukemiseensa. Kaikkia henkilökuntaan kuuluvia ja varusmiesjohtajia on muistutettu omien alaisten huomioimisesta ja yleisen välittämisen ilmapiirin ylläpitämisestä sekä puolustusvoimien tukiverkon olemassaolosta, kertoo Karjalan Prikaatin sosiaalikuraattori Riikka Sarapelto. Jokaiselle uudelle alokkaalle on ensimmäisen palvelusviikon aikana jaettu myös lompakkoon mahtuva yhteystietokortti, josta löytyy varusmiesten tukipuhelinnumero sekä oman varuskunnan tukiverkon yhteystiedot. SNu Maavoimien taistelutapa uudistuu Uudistettu taistelutapa tähtää maastonkohtien pitämisen sijaan tappioiden tuottamiseen vastustajalle. Innovatiivisuudelle jää enemmän tilaa suorittavalla tasolla. Sakari Nuuttila Roope Luokkamäki Ruotuväki selvitti presidenttiehdokkaiden näkemyksiä maanpuolustuksen tulevaisuudesta. Kysymys kuului: Mikä on Suomen maanpuolustuksen tärkein kehityskohta? Maavoimien taistelutavan uudistuminen pureutuu taistelukentän johtamisjärjestelmään, päämääränä paremman tilannetietoisuuden kasvattaminen hyödyntämällä nykyaikaisempaa teknologiaa. Maavoimien alueellisten joukkojen taistelua uudistetaan merkittävästi johtamisjärjestelmän, joukkojen rakenteen ja toiminnan osalta. Kyseessä on kokonaisvaltainen muutos, joka koskee maavoimien kaikkia joukkoja ja aselajeja, kuvailee maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatti. Maavoimien sodanajan joukkorakenne tulee supistumaan ja muuttumaan puolustusvoimauudistuksen myötä. Alueellisten joukkojen uudistus on ensiaskel pienempää, hajautetumpaa ja omaaloitteisempaa mallia kohti. Uutta taistelutapaa koulutetaan henkilökunnalle sekä testataan komppaniatasolla tämän vuoden ajan, ja jo vuoden 2013 toisen saapumiserän varusmiehiä aletaan kouluttaa uudistetun taistelutavan mukaan. Materiaalin vanhenemisen myötä menetettyä suorituskykyä ei kyetä resurssien takia enää korvaamaan siinä määrin, että voitaisiin pitää yllä nykyistä joukkomäärää. Pienemmällä joukolla pitäisi pystyä samaan tai parempaan tehokkuuteen kuin nykyään, Parkatti selittää. Taistelutapauudistus pureutuu ennen kaikkea johtamisjärjestelmään. Parkatti kertoo, että kaikkien ihmisten hallussa olevaa teknologiaa pyritään hyödyntämään sodanajan organisaatiossa, jotta taistelutoimintaa voitaisiin kehittää reaaliaikaisemmaksi, hajautetummaksi ja tehokkaammaksi pienemmällä joukolla. Jos hirvenmetsästäjillä on käyttössään kaupallisia tilannekuvajärjestelmiä, samanlaiset välineet pitäisi saada myös puolustusvoimien sodanajan joukkojen käyttöön. Tällä hetkellä joukoissa vain joukkueenjohtajalla on käytössään radio ja loppu tapahtuu huutamalla, Parkatti kärjistää. Tilannetietoisuuden parantuessa hajautettua joukkoa on helpompi johtaa, ja samalla vastustajan ja omien joukkojen paikkatieto on helpompi välittää joukoille. Pienet, hajautetut ryhmät voivat joustavalla taistelutavalla toimia samaa vastustajaa vastaan eri puolilta, muodostamatta yhtenäistä maalia vastustajalle. Taistelutapa lähtee ryhmätason oma-aloitteisuudesta, joka pyrkii yllättämiseen, harhauttamiseen sekä vastustajan heikkouksien ja olosuhteiden hyväksikäyttöön. Alemmilla tasoilla on nyt enemmän tilaa omalle ajattelulle kuin aikaisemmin. Kolmen hengen partioihin jaettujen ryhmien toiminnasta tulee paljon itsenäisempää. Joukko voi samaan aikaan puolustaa, viivyttää ja iskeä eri paikoissa. Paavo Väyrynen: Tärkeintä on, että Suomi säilyttää asemansa sotilaallisesti liittoutumattomana, puoluueettomana maana. Suomen ei tule liittyä Natoon. Säilyttämällä liittoutumattomuutensa Suomi voi ylläpitää vakautta omalla lähialueellaan ja Euroopassa. Timo Soini: Se on henkilökunta. Kaikki lähtee ihmisestä myös puolustusvoimissa. Henkilökunta kenraalista alokkaaseen ja kaikki siltä väliltä muodostavat toimiessaan kokonaisuuden, joka takaa turvallisen Suomen elää. Sari Essayah: Yhtenä tärkeimpänä kehityskohtana pidän yleisen asevelvollisuuden uudistamista, jonka keskeisiä tavoitteita ovat koulutusedellytysten turvaaminen ja parantaminen. Keskeistä on saavuttaa tasapaino toiminnan ja resurssien välillä. Sauli Niinistö: Nykyinen menossa oleva puolustusvoimauudistus on tärkein kehityskohta ja se on hoidettava kunnialla. Oleellisinta on varmistaa Suomen puolustuskyky myös muuttuvissa olosuhteissa. Ammattitaitoiselle henkilöstölle on annettava myös rauha toteuttaa uudistusta. Paavo Lipponen: Suomen puolustusjärjestelmä perustuu tulevaisuudessakin hyvin pitkälle alueelliseen puolustukseen. Se vaatii suhteellisen suuret reservit. Niiden kouluttaminen on mahdollista vain yleisen asevelvollisuuden kautta. Puolustustahtoa ylläpidetään parhaiten yleisen asevelvollisuuden avulla. Sakari Nuuttila Joukkuetason testaus käynnissä Viime vuoden aikana uudistettua taistelutapaa ollaan joukkuetasolla kokeiltu aktiivisesti Pohjois- Karjalan Prikaatissa. Uusi koulutusmalli on ollut etenkin kouluttajille kiinnostava. Olemme vieneet harjoituksemme eri harjoitusalueille, jotta päästään irti vanhoista tavoista kouluttaa ja pystymme ajattelemaan aivan uudella tavalla, sanoo Karjalan Jääkäripataljoonan komentaja, everstiluutnantti Petteri Tervonen. Kohtaamiamme haasteita on ollut etenkin se, että joukkueen vahvuus on suurempi kuin jääkärijoukkueen. Kouluttajalta vaaditaan paljon enemmän, kun koulutettavien määrä sekä joukon toiminta-alue on aiempaa huomattavasti suurempi, Tervonen lisää. Hänen mukaansa henkilöstö ja Presidenttiehdokkaat vastasivat kyselyyn Osa varusmiehistä on ehtinyt äänestää jo hyvissä ajoin ennakkoon. Kun käytetään tehtävätaktiikkaa ja tiedetään toiminnan päämäärä, innovatiivisuudelle jää enemmän tilaa ja uskon, että tämä tekee koulutuksen myös varusmiehelle kiinnostavammaksi, Parkatti sanoo. varusmiehet ovat kuitenkin sitoutuneet uuteen toimintaan suurella innolla. Taistelutapa vaatii etenkin ryhmänjohtajilta oma-aloitteisuutta ja rohkeutta, ja alammekin aliupseerikoulussa korostaa johtajissamme tämäntyylisiä ominaisuuksia. Viime saapumiserän osalta pitää kiitellä sitä, miten hyvin varusmiesjohtajat olivat valmiita tuomaan omia ajatuksiaan ja ideoitaan julki. Eva Biaudet: Maanpuolustustahto ja sen ylläpitäminen. Yksilötasolla tärkeintä on mielestäni varmistaa, että varusmiesten palvelusolosuhteita kehitetään siten, että varusmiespalvelus on mielekästä. Maanpuolustustahtoinen asevelvollinen, varusmies tai reserviläinen luo sotilaallisen suorituskyvyn perustan. Paavo Arhinmäki: Oleellista on kehittää Suomen puolustusta sotilaallisen liittoutumattomuuden pohjalta. Nato-jäsenyydelle sanon selkeästi ei. Varusmiespalveluksen kestoa olisin valmis lyhentämään ja kehittämään sitä nykyistä enemmän vapaaehtoisuuden suuntaan. Pekka Haavisto: Varuskuntaverkkoa voidaan jonkin verran karsia ja koulutusta tehostaa. Seinien sijaan on on investoitava hyviin varusteisiin ja korkealuokkaiseen koulutukseen. Reservin koko tulee tulevaisuudessa jonkin verran pienenemään. Kuva: Henri Juvonen Kuva: Akseli Muraja

5 ruotuväki 2/2012 uutiset 5 Rauhanturvaajien tukipalveluja selkeytetään tähtäimessä Miksi yhä käytetään myrskylyhtyjä? Eero Nurmi Puolustusvoimat pyrkii parantamaan ja selkiyttämään kriisinhallintaoperaatioiden jälkeen henkilöstölle annettavaa tukea. Operaatiota ennen ja sen aikana vastuu henkilöstön tukemisesta ja esimerkiksi fyysisten vammojen korvaamisesta on puolustusvoimilla, mutta operaation jälkeen vastuu siirtyy siviilipuolelle ja korvausvelvollisuus Valtiokonttorille. Sotilaat näkevät tukipalvelut toimivina ennen operaatioita ja niiden aikana. Mutta jos sotilaalla on vamma, joka vaatii hoitoa kriisinhallintaoperaation jälkeen, kuuluu asia siviiliterveydenhuollolle, komentaja Pekka Varjonen Pääesikunnasta selostaa. Operaation jälkeen hoidon ja korvausten saaminen edellyttää eri toimijoiden kanssa asiointia, kun ideaalitilanteessa kaikki palvelut voitaisiin tarjota yhdestä paikasta. Viranomaisyhteistyötä ja lakiesityksiä Henri Havusela Maanpuolustuskoulutusyhdistys sai vuoden alussa uuden puheenjohtajan, kun Juha Korkeaoja siirtyi Harri Kainulaisen tilalle. Korkeaoja arvostaa edellisen puheenjohtajan panosta MPK:n hyväksi. Harri Kainulaisen puheenjohtajakaudella MPK:n toiminta on julkisoikeudellisena yhdistyksenä saatettu menestyksellisesti liikkeelle, Korkeaoja kertoo. Korkeaoja ja Kainulainen ovat käyneet puheenjohtajan työtehtäviin liittyviä keskusteluja, jotta uuden puheenjohtajan olisi mahdollisimman helppo ottaa vaativa tehtävä vastaan. Koska tunnemme toisemme pitkältä ajalta, on ollut helppoa käydä Harrin kanssa keskusteluja Valtteri Taimela Afganistanin rauhanturvaajat viettävät noin 85 prosenttia palvelusajasta operaatioissa. Korvaustilannetta pyritään selkiyttämään muun muassa puolustusvoimien tekemän lakimuutosesityksen avulla. Tapaturmavakuutuslakia ja sotilastapaturmalakia halutaan muuttaa siten, että niissä otettaisiin paremmin huomioon sotilaallisen toiminnan erityispiirteet. Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Paavo Kiljusen mukaan ongelmia lain tulkinnassa tulee silloin, kun on epäselvää johtuuko jokin vamma palveluksesta vai ei. Sinänsä laki mahdollistaa nykyisinkin selvien tapausten hoitamisen joustavasti, selkeästi ja nopeasti. Lähinnä kysymys on siitä, että rauhanturvaajien ja kriisinhallintahenkilöstön asema halutaan kirjata lakitasolle, Kiljunen sanoo. niin puheenjohtajan tehtävien teknisestä puolesta kuin MPK:n kehittämiseen liittyvistä haasteista, Kansainvälisen jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen voimaantulo Suomessa on asetusta vaille sinetöity. Allekirjoitettu liittymisasiakirja on tarkoitus antaa Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille talletettavaksi tammikuun aikana. Sopimus astuu voimaan, kun asiakirjan tallettamisesta tulee kuluneeksi kuusi kuukautta, Suomessa siis heinäkuussa Ulkoasiainministeriön asevalvonnan yksikön päällikön Markku Virrin mukaan sopimus tulee voimaan ilman siirtymäaikoja. Eduskunta on jo säätänyt ja hyväksynyt sopimuksen edellyttämiä toimenpiteitä koskevan lain, joka vahvistettiin presidentin esittelyssä Laki tulee kuitenkin voimaan vasta erikseen säädettävällä asetuksella, joka on tarkoitus ottaa Juha Korkeaoja uudessa tehtävässä Jälkeenpäin pitää tuntua, että jotakin hyödyllistä opittiin, puheenjohtaja Juha Korkeaoja kertoo MPK:n kursseista. muun muassa liittyen puolustusvoimauudistukseen ja MPK:n rooliin siinä. käyttöön samanaikaisesti sopimuksen voimaanastumisen kanssa. Toimet jatkoa varten ovat selvät Korvauskäytännöt vaikuttavat esimerkiksi rekrytointiin. Kriisinhallintatehtäviin on tulevaisuudessakin varmasti halukkuutta, jos asiat ovat kunnossa ja henkilöstöstä pidetään huolta. Korvauskäytäntöjä parantamaan on perustettu lokakuussa ensimmäistä kertaa kokoontunut Valtiokonttorin johtama sotilastapaturma-asiain neuvottelukunta. Siinä ovat edustettuina niin Pääesikunta, puolustusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö kuin HUS:kin. Puolustusvoimissa suunnitellaan myös Työkyvyn arviointikeskuksen hyödyntämistä hoidon tarpeen arvioinnissa. Tämä tukisi Valtiokonttorin toimintaa, ja eri ongelmatilanteissa saisi alustavasti apua yhdestä pisteestä. Puolustusvoimien Työkyvyn arviointikeskuksessa ei kuitenkaan anneta varsinaista hoitoa, Varjonen sanoo. Motivaatiota piisaa Uusi puheenjohtaja suhtautuu uuteen tehtävään motivoituneesti. Viime vuonna MPK järjesti kurssia ja koulutti reserviläistä sekä kouluttajaa. Koulutusvuorokausia kertyi Tehtävä on mielenkiintoinen ja haastava. Olen pitkään ollut mukana ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevassa päätöksenteossa ja uusi tehtävä vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa on mielenkiintoinen jatko tällä saralla. Korkeaojalla on selkeitä näkemyksiä MPK:n tulevaisuudesta. On tärkeää vaikuttaa siihen, että maanpuolustustyö yleisesti koetaan kansalaisten keskuudessa tärkeäksi asiaksi. Koulutustapahtumat pyritään luomaan sellaisiksi, että niissä on mukava olla. Ottawan sopimus astuu voimaan heinäkuussa Kuva: Puolustusvoimat Asiasta on jo aiemmin tehty selontekoja, joihin tämänhetkinen toiminta pohjautuu. Sopimuksen edellyttämää miinojen hävittämistä ei ole vielä aloitettu. Puolustusvoimilla on kuitenkin selkeä suunnitelma, jonka mukaan hävittäminen olisi suoritettu vuoden 2016 loppuun mennessä, Virri kertoo. Sopimuksen sallimien poikkeusten puitteissa puolustusvoimat tulee säilyttämään hieman yli jalkaväkimiinaa koulutusja tutkimuskäyttöä varten. Määrä on laskettu noin 20 vuoden tarvetta ajatellen. Miinat on tarkoitus käyttää tämän ajan kuluessa, toteaa Virri. Kuva: Puolustusvoimat Taneli Urmas Leireillä varusmiehiä mietityttää telttojen valaiseminen. Miksi käytetään vanhanaikaisia myrskylyhtyjä, kun voitaisiin turvautua helppokäyttöisempiin sähkövalaisimiin? uutisia muualta Nimilistoin sotilassoittokunnan puolesta Talousmateriaalialan tekninen päällikkö Pekka Vilhunen Maavoimien Materiaalilaitokselta, onko myrskylyhdyille mietitty vaihtoehtoja? Markkinoille on tullut viime vuosina LED-valaisimia. Valovoimakkuus on hyvä ja käyttää koosta riippuen suhteellisen vähän virtaa. Ongelmana niissä on sähkön saatavuus kriisitilanteessa. Jos ajatellaan, että sodan aikana meillä olisi rintamalla telttamajoituksessa esimerkiksi sotilasta, jolloin telttoja olisi Jokaisessa olisi yksi LED-valaisin neljällä patterilla. Tällöin pattereita tarvittaisiin kappaletta. Ne kestäisivät käytöstä riippuen viikonkaksi, ehkä kolmekin. Tarvittaisiin siis aikamoinen määrä pattereita, jos sota kestäisi pitempään. Sähkön tarve on kriittinen. LED-valaisimien elinikä myös lyhenee nopeasti, mikäli niitä pidetään yli 80 asteen lämpötilassa. Myrskylyhty on usein ollut teltan yläosassa: täällä lämpötila kamiinaa poltettaessa on helposti yli 80 astetta, joten LED-valaisinta käytettäessä sille pitää hakea uusi paikka kauempana kamiinasta ja teltan yläosasta. Onko LED-lampuille muita mahdollisia virtalähteitä? Virtalähteenä akku on myös mahdollinen. Tämä, kuten ladattavat patterit, vaatii kuitenkin latauslaitteet sähkögeneraattoreihin ja mittavia määriä latureita. Tältä kannalta katsoen LED-valaisin ei ole kovin hyvä ratkaisu sodanajan käytössä. Varusmiesten koulutus tähtää tehokkaaseen toimintaan sodan aikana, joten harjoittelu myrskylyhdyn kanssa on tarpeellista. Voisi kuitenkin olla mielekästä kokeilla LED-myrskylyhtyjä ja kerätä niistä kokemuksia. Tekniikan kehitystä kannattaa seurata. Nimienkeruu Pohjanmaan Sotilassoittokunnan puolesta laajenee tällä viikolla, kirjoittaa Pohjalainen. Joulukuussa aloitettiin nimienkeruu Vaasassa kolmessa paikassa, ja nyt nimilistoja ilmestyy laajalti kauppoihin ja kouluihin Vaasassa sekä muun muassa Vaasan yliopistolle, vaasalaisiin teollisuusyrityksiin, pankkeihin ja posteihin. Nimienkeruuta laajennetaan myös muun muassa Seinäjoella ja Keski-Pohjanmaalla. Nimilistat aiotaan luovuttaa puolustusministeri Stefan Wallinille, jotta puolustusvoimat ei säästötavoitteissaan lakkauttaisi Pohjanmaan sotilassoittokuntaa. Sotilassoittokunta toimii koko entisen Vaasan läänin alueella. Pohjalainen 9.1. Varusmiesten lomien polttaminen kielletään Hallitus esittää, että varusmiesten poistumiskieltoa ei saa panna täytäntöön vapaiden ja lomien aikana. Esitys koskee lyhyintä eli kolmen päivän poistumiskieltoa. Muutosta ajaneen Varusmiesliiton puheenjohtaja Mikko Kiviluoma sanoo, että muutos halutaan siksi, että rangaistus on laittanut varusmiehet epätasa-arvoiseen asemaan: toinen voi saada kolmen päivän poistumiskiellon viikonloppuvapaiden päälle, kun toinen saa poistumiskiellon maastoleirin ajaksi. Pahimmillaan joku voi olla poistumiskiellossa kolme päivää maastossa. Se ei ole mikään rangaistus, Kiviluoma jyrähtää. Kiviluoma uskoo, että lakimuutos menee läpi, jolloin se astuisi voimaan vuonna Esitys annettiin jo edelliselle eduskunnalle lokakuussa 2010, mutta se raukesi eduskunnan lopetettua työskentelynsä eduskuntavaalien vuoksi. Iltalehti 9.1. Jäätynyt kone aiheutti hätätilanteen Jäähilettä siipiinsä saanut ilmavoimien Redigo-potkurikone aiheutti hätätilanteen Rovaniemen lentokentällä keskiviikkona, kertoo Lapin Kansa verkkosivuillaan. Kone oli palaamassa lennolta Kittilästä, kun säätila äkkiä muuttui. Koneen pintaan kertyi jäätä siinä määrin, että tehot laskivat. Ohjaaja hälytti Rovaniemen lennonjohdon ja sai etuoikeuden kiitoradan käyttöön. Ohjaaja vähensi koneen tehoja, muutti lentokerrosta, sai jäätymisen talttumaan ja laskeutui onnellisesti kentälle. Lapin lennoston esikuntapäällikön, everstiluutnantti Pekka Haavikon mukaan koneessa ei tarkastuksessa havaittu vaurioita. Redigo kuuluu niihin koneisiin, joissa ei käytetä jäänestoa. Kone on potkurikoneena myös niin hidas, ettei nopeus kykene poistamaan jäätä siivistä, jos sitä sinne tulee. Lapin Kansa Toimittanut Tuomas Kähärä

6 6 maailmalla ruotuväki 2/2012 lyhyesti Satojen sotilashenkilöiden tiedot vuotivat Noin 500 Iso-Britannian armeijan ja NATO:n työntekijän sähköpostiosoitteita ja salasanoja on julkaistu luvatta verkossa. Tiedot ovat osa henkilön sähköpostitiedoista ja kymmenistä tuhansista luottotiedoista koostuvaa, vuotanutta tietokantaa. Tiedot ovat peräisin tiedustelupalvelu Stratforin asiakasrekisteristä, jota vastaan hyökättiin voimakkaasti joulukuussa. Hyökkääjien uskotaan olevan osa Anonymous-hakkeriryhmää. Pahimmassa tapauksessa vuoto mahdollistaa sähköpostitilien väärinkäytön ja Iso-Britannian hallintoon kohdistuvan tiedustelun. (The Guardian 8.1.) VTa USA vapautti merirosvojen sieppaamat iranilaiset Yhdysvaltain laivasto kertoo vapauttaneensa 13 merirosvojen panttivangiksi jäänyttä iranilaista. Laivaston hävittäjä USS Kidd vastasi hätäkutsuun, jonka se sai Iranin lipun alla purjehtivalta al-molain kalastusalukselta. Yhdysvaltojen sotilaat nousivat kaapatulle alukselle ja vapauttivat iranilaisen miehistön. Lisäksi kiinni otettiin 15 merirosvoa. Merirosvojen uskotaan olevan somalialaissyntyisiä. Kaappauksesta oli ehtinyt kulua yli 40 päivää, joiden aikana merirosvot olivat pitäneet laivaa emoaluksenaan merirosvousoperaatioissaan. (Reuters 6.1.) HHa Syyttäjä ampui itseään Puolan armeijan syyttäjävirastossa työskentelevä eversti Mikolaj Przybyl ampui itseään päähän kesken lehdistötilaisuuden. Tilaisuudessa Przybyl puolusti syyttäjänviraston tutkintaa liittyen 2010 huhtikuussa tapahtuneeseen lentokoneturmaan, jossa kuoli 96 henkeä mukaan lukien Puolan silloinen presidentti Lech Kaczynski. Syyttäjänvirastoa on kritisoitu väärinkäytöksistä tapauksen tutkinnassa. Kesken tilaisuuden Przybyl pyysi toimittajia poistumaan, jotta voisi levätä hetken ajan. Muiden poistuttua hän ampui itseään virka-aseellaan. Przybyl on sairaalahoidossa ja hänen tilansa on vakaa. (Daily Mail 9.1.) RLu Yhdysvallat leikkaa maajoukkojaan Yhdysvallat aikoo muuttaa armeijansa painopisteitä hidastaakseen puolustusmenojen kasvua. Barack Obaman hallinnon 5. tammikuuta julkaiseman suunnitelman mukaan jatkossa on tarkoitus keskittyä meri- ja ilmavoimien kehittämiseen ja leikata maavoimista. Lisäksi Yhdysvaltojen joukkojen läsnäoloa vähennetään Euroopassa ja keskitytään Aasiaan. Uuden mallin myötä Yhdysvallat ei tulisi käymään kahta sotaa yhtä aikaa, vaan sillä olisi varaa keskittyä vain yhteen operaatioon kerrallaan. Kokonaisuudessaan tarkoitus on supistaa sotilaallista toimintaa ulkomailla. (Reuters 5.1.) TUr Libanon häilyy konfliktin keskipisteessä Epävakaaseen tilanteeseen vaikuttavat Syyrian kuohunta sekä Hizbollahin ja Israelin väliset jännitteet. Suomi lähettää toukokuussa 200 rauhanturvaajaa YK:n UNIFIL-operaatioon Libanonin etelärajalle. Sakari Nuuttila Sakari Nuuttila UNIFIL ei ole kykenevä täyttämään tavoitteitaan Libanonissa. Operaatio on hyvä esimerkki siitä, miten asioita ei pitäisi hoitaa, arvioi Israelin Suomen suurlähetystön varapäällikkö, Yuval Donio- Gideon. Donio-Gideon toteaa, että vaikka maat ovatkin keskenään sotatilassa, sen paremmin Israel kuin Libanonkaan ei kiihdytä konfliktia. Alueella ei käydä aktiivista taistelua, mutta rajalla on jatkuvaa jännitettä ja tilanne on erittäin tulenarka. Sen jälkeen kun Israel vetäytyi Suomi on päättänyt toukokuusta lähtien osallistua YK:n johtamaan UNIFIL-operaatioon Libanonissa 200 rauhanturvaajan vahvuudella. Ulkoasianministeriön poliittisen osaston päällikön Teemu Tannerin selvityksen mukaan osallistuminen nostaa Suomen kokonaisosallistumisen tasoa ja vahvistaa Suomen panosta YK:n kriisinhallintaan. Libanonia leimaa vuosikymmeniä kestänyt asema monien sisäisten ja ulkoisten konfliktien keskipisteessä. Strategisen sijaintinsa vuoksi Libanon nähdään Lähiidän rauhan saavuttamisen avaintekijänä, mutta samalla suhteellisen heikkoon valtioon vaikuttavat monien muiden valtioiden vastakkaiset päämäärät. Jos Libanonissa tapahtuu jotain suurempaan epävakauteen johtavaa, se saattaa nopeasti vaikuttaa kaikkeen ympärillä olevaan, arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen opettaja, kapteeni Olli Teirilä. Libanonin epävakaata tilannetta leimaavat etenkin Israelin ja Hizbollahin väliset jännitteet. Hizbollah on vaikutusvaltainen sotilaallinen shiiamuslimijärjestö, joka saa pääasiallisen poliittisen ja taloudellisen tukensa Iranilta sekä aseellista tukea naapurimaa Syyrialta. Libanonin hallitus on sanoutunut irti Hizbollahin aseellisesta toiminnasta, mutta vuodesta 2011 lähtien järjestön poliittisella osastolla on ollut enemmistö maan hallituksessa. Ääriryhmien toiminta vaarana Lähi-idässä tilanne voi muuttua hetkessä, eikä turvallista operaatiota ole olemassakaan, UNTSO:n tarkkailijanryhmän päällikkönä Etelä-Libanonissa toiminut Rolf Kullberg toteaa. UNIFIL -operaatio aloitettiin Libanonin sisällissodan aikana tarkoituksena varmistaa Israelin joukkojen vetäytyminen sekä Libanonin hallituksen tukeminen maan eteläosan rauhoittamisessa. Operaation toiminta ei ole kyennyt ratkaisemaan Hizbollahin ja Israelin välisiä kiistoja, vaan hyökkäykset rajalla puolin ja toisin ovat jatkuneet vetäytymisen jälkeenkin. UNIFIL-joukkojen merkitys Libanonin ja Israelin välisen Blue Line -rajan valvonnassa on vakiintunut Israelin Etelä-Libanonin miehityksen päätyttyä vuonna Alueen suurimpia vaaroja ovat ääriryhmät, joiden toiminta ei ole kontrolloitua ja jota ei voi ennustaa, kertoo alueella vuosina UNTSO:n tarkkailijaryhmän päällikkönä toiminut everstiluutnantti evp. Rolf Kullberg. Viimeksi tilanne kärjistyi vuonna 2006, kun Israel vastasi Hizbollahin hyökkäyksiin mittavalla sotilasoperaatiolla. Sota päättyi YK:n päätöslauselmaan, jonka myötä UNIFIL-joukkojen määrää kasvatettiin 2000:sta nykyiseen :een. Sodan jälkeen Libanonin asevoimat ryhmittyi ensimmäistä kertaa 30 vuoteen eteläiselle rajalle, jossa se nyt valvoo alueen aseellisen toiminnan estämistä UNI- FIL:in tuella. Ennen sotaa etelära- UNIFIL ei täytä tavoitteitaan Kuva: Akseli Muraja Libanonista vuonna 2000 ja YK tunnusti maiden väliset kansainväliset rajat, olemme käyneet sotaa vain Hizbollahia, emme Libanonia vastaan, hän täsmentää. Vaikka Donio-Gideon pitää UNIFIL:in tarkoituksia hyvinä, hän arvostelee operaation vähäisiä resursseja ja ennen kaikkea poliittisen tahdon puutetta puuttua alueen konfliktiin. Operaatio on liian pieni ja kykenemätön varmistamaan YK:n päätösten toteutumisen alueella. Se itse asiassa oikeuttaa Hizbollahin terrorin, koska ei läsnäolostaan huolimatta pysty vastustamaan sitä. Donio-Gideonin mukaan Hizbollah on muun muassa määrittänyt UNIFIL-joukoille alueet, joissa ne ainoastaan saavat olla, sekä on voinut kieltää joukkoja tarkistamasta rajojen yli kuljetettavia materiaaleja. Joukkojensa turvallisuuden takaamiseksi UNIFIL:in on pidettävä alueella matalaa profiilia ja oltava yhteistyössä hallinnon kanssa. Donio-Gideon ei näe Suomen osuuden operaatioon vaikuttavan millään tavalla Israelin ja Suomen välisiin suhteisiin. Vaikka meillä on joskus erimielisyyksiä menetelmistä, maamme jakavat samat perustavoitteet ja suhteemme ovat aina olleet vakaalla pohjalla. jan sotilaallista voimaa edusti Hizbollah, mutta tänä päivänä järjestön toiminta on pohjoisemmassa, UNIFIL:in valvoman alueen ulkopuolella, Kullberg sanoo. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin raporteissa päätöslauselman toimeenpanosta todetaan, että tilanne Etelä-Libanonissa on pystytty pitämään viime vuosina UNIFIL:in myötävaikutuksella suhteellisen vakaana. Sen sijaan Israel ja Libanon eivät ole tehneet tarpeeksi työtä siirtymisessä pysyvään tulitaukoon ja kestävään rauhanomaiseen ratkaisuun. Uhka vai välttämättömyys? Etenkin etelälibanonilaisen enemmistön mielestä UNIFIL:illa on merkittävä rooli rauhanturvaamisessa, kansantaloudellisten standardien rakentamisessa sekä koulutusjärjestelmän tukemisessa, kuvailee Etelä-Libanonista kotoisin Israel uskoo UNIFIL:in periaatteisiin, mutta arvostelee operaation toimintatapoja. oleva, nykyään Beirutissa sijaitsevan Bouchrieh Adventist Secondary School -koulun rehtori Jimmy Choufani. Choufanin mukaan Hizbollahin toiminta jakaa libanonilaisten keskuudessa voimakkaasti mielipiteitä. Osalle järjestö on välttämättömän väkevä puolustuksellinen voima heikon armeijan rinnalla, kun taas monet näkevät sen vaikutusvallan uhkaavana. Kullberg arvelee, että lähitulevaisuudessa suurimman uhkan alueella aiheuttavat pienten palestinaalaisääriryhmien toiminta sekä Israelin asevoimien voimakkaat vastaukset hyökkäyksiin. Ja vaikka Hizbollah ei ole tällä hetkellä sotilaallisesti näkyvä etelärajalla, sen voima ei ole kadonnut minnekään. Vuoden 2006 sodassa käytetyistä aseista voi päätellä, että niitä välineitä pystytään kyllä käyttämään Hizbollahin nykyisestä olinpaikastakin. Emme odota UNIFIL:in pystyvän puolustamaan siviilejämme hyökkäyksiltä; siinä voimme luottaa vain itseemme, toteaa Israelin Suomen suurlähetystön varapäällikkö Yuval Donio-Gideon. Kuva: Puolustusvoimat Kuva: Sakari Nuuttila

7 ruotuväki 2/2012 reportaasi 7 Kuvat: Henri Juvonen ja Combat Camera/Miika Laihi Karjalan Prikaatin varusmiehet puolustautuivat tiedustelulennolla ollutta helikopteria vastaan ilmatorjuntakonekiväärillä. Loppusodassa yhteistyö pelaa Joulukuun aikana käytiin neljä mittavaa loppusotaharjoitusta eri puolilla Suomea. Karjalan Prikaatin ITÄ 2 -harjoitukseen osallistui seitsemän joukko-osastoa ja kertaavia reserviläisiä. Sakari Nuuttila Vekaranjärven mäkisessä maastossa hyökkäävää vihollista viivyttävät Karjalan Prikaatin Panssaritorjuntakomppania sekä reserviläisjoukoista koostuva Pohjois-Kymenlaakson Maakuntakomppania. Komppaniat ovat yhdessä torjuneet Karjalan Prikaatin varusmiesten muodostaman sinisen ryhmän hyökkäystä useiden päivien ajan vetisessä loskasäässä. Tehtävänämme on hidastaa ja kuluttaa vihollista tällä mäki-alueella, kunnes paine kasvaa liian suureksi ja irtaudumme taaemmas ennen kuin vihollinen pääsee liian lähelle, Panssaritorjuntakomppanian päällikkö, luutnantti Joni Lehtiranta pohjustaa paukkeen yli. Olemme torjuneet vihollista onnistuneesti kolmatta päivää ja tilanne on täysin hallinnassa. Viivytämme siirtyen koko ajan taakse päin aina tuottaen tappiota hyökkääjälle. Kun vauhtiin päästään, kelikään ei enää haittaa, Maakuntakomppanian päällikkö, reservin yliluutnantti Jouni Laurikainen kuittaa. tosta koottuihin joukkoihin kuului henkilöstön lisäksi varusmiestä sekä vajaa 200 kertaavaa reserviläistä. Monelta eri suunnalta kootut joukot aiheuttivat paljon yhteistoimintaa paitsi varuskuntien, myös varusmiesten ja reserviläisten välillä. Laurikaisen mukaan yhdessä toimiminen reserviläiskomppanian varusmieskuljettajien kanssa on onnistunut todella hyvin. Me reserviläiset ollaan ehkä sen verran vanhempia, että opastetaan poikia vähän isällisellä otteella. Monella meistä on varmaan itsellämme omia poikia jotka ovat nytkin asepalveluksessa, sieltä tulossa tai sinne menossa, Laurikainen tuumii. Harjoituksen aikana reserviläiset ja varusmiehet toimivat osittain samoissa joukoissa etenkin viestiasemilla ja johtopaikoilla. Yhteisistä pelisäännöistä ollaan sovittu, ja yhteistoiminta on ollut joustavaa. Molemmat ovat samalla tavalla sotilasjoukkoja, ja tulevia reserviläisiähän ne varusmiehetkin ovat, arvioi harjoituksen johtajan apulainen, majuri Petri Sipilä. Muun muassa reserviläisistä koostuvien komppanioiden edustamat alueelliset joukot puolustautuvat harjoituksessa hyökkääviä Karjalan Prikaatin mekanisoituja joukkoja vastaan. Vastasyötettä antavat alueelliset joukot saavat samalla kokemusta heille tyypillisestä puolustus- ja viivytystaistelusta. Taistelemme verisesti jos joku yrittää hyökätä alueellemme. Harjoituksen päätavoitteena on harjoitella Karjalan Prikaatin hyökkäystaistelua ja sodanajan joukkojen johtamista. Muiden osastojen toiminnat on sovitettu tukemaan tätä päätavoitetta, Sipilä selittää. Hämeen Rykmentti huoltaa Harjoitusjohdon sovittua ensin harjoituskuvion pääpiirteistä, sinisten ja keltaisten joukkojen johtajat johtavat joukkojaan maastossa sovitulla alueella sovitun tilannekehyksen sisällä. Yksi näistä joukoista on taistelusta sivussa leiriytynyt Hämeen Rykmentistä tullut Täydennyskomppania, jonka tehtävänä on jakaa räjähde- ja ampumatarvikkeita tukeutuville joukoille. Jos sotatilanteessa joltain joukolta loppuvat rynnäkkökiväärin patruunat, miinat tai muut räjähteet, ne löytyvät meiltä. Muut joukot yleensä suojaavat toimintaamme, mutta taistelemme kyllä verisesti, jos joku yrittää hyökätä alueellemme, vakuuttaa räjähdejoukkojen johtaja, upseerikokelas Karri Minkkinen. Täydennyskomppania on harjoituksen aikana päässyt harjoittelemaan paitsi omaa toimintaansa myös yhteistoimintaa muiden joukko-osastojen sotilaiden kanssa. Aina jos on tarve, tukeudumme ympärillä oleviin joukkoihin. Olin jopa yllättynyt, miten hyvin yhteistoiminta sujui kun pioneerit tulivat alueellemme raivaamaan miinoitetta tieltämme, upseerikokelas kiittelee. Harjoituksen ja koko asepalveluksen viimeisenä leiripäivänä Hämeen Rykmentin varusmiehet muistelevat saamaansa koulutusta ja sen hyödyntämistä todenmukaisessa tilanteessa, vieraassa paikassa yhteistyössä vieraiden ihmisten kanssa. Onhan se ihan erilainen fiilis tulla näin kauas harjoittelemaan. Intin parhaita kokemuksia olivat kuitenkin ampumaleirit: niissä ammuttiin kovilla ja hyökättiin koko ajan. Siinä oli sitä inttimeininkiä, ratsumies Rashid Vaski muistelee naurahtaen. Neljä loppusotaa kerralla Hyökkäystä ja puolustusta Joulukuun lopulla käytiin eri puolilla Suomea neljä mittavaa taisteluharjoitusta, jotka toimivat pääosin tammikuussa kotiutuneiden varusmiesten loppusotina. Pohjois- Kymenlaaksossa pidettyyn ITÄ 2 - harjoitukseen osallistuneiden joukkojen kokonaisvahvuus oli Seitsemästä eri joukko-osas- Pääosa osallistuvista joukoista koostuu Karjalan Prikaatin varusmiehistä. Pääjoukkona toimii panssarijääkäripataljoona, minkä lisäksi koulutuksen toinen pääkohde on jääkäriprikaatin esikunta joka harjoittelee henkilökunnan ja reserviläisten kanssa prikaatinjohtamista, Sipilä kuvailee. Sinisen joukon sotilaat hyökkäsivät väkevällä voimalla puolustautuvia alueellisia joukkoja vastaan. Harjoituksessa oli käytössä 450 ajoneuvoa. Puolustustaistelua käyneet keltaiset koostuivat kantahenkilökunnasta, kertaavista reserviläisistä ja loppusodassaan taistelevista varusmiehistä.

8 RUNEBERGINKATU 8 SUURPOMMITUKSET ruotuväki 2/2012 MECHELIININKATU MANNERHEIMINTIE MANNERHEIMINTIE STADION RUNEBER GINKATU HELSINGINKATU HELSINGINKATU MANNERHE TÖÖLÖNLAHTI HELSINGINKATU HELSINGINKATU HÄMEENTIE SÖRNÄISTEN HÄMEENTIE HÄM EENTIE R A NTATIE SÖRNÄISTEN RANTATIE SÖRNÄISTEN RANTATIE P OHJ OISSATAMA HIETANIEMENKATU L A PINLAHTI MECHELIININKATU MECHELIININKATU RUNEBERGIN KATU HI ETANIEMENKATU ETELÄINEN RAUTATIENKATU PÄÄRAUTATIE- ASEMA YLIOPISTO UNIONINKATU UNIONINKATU UNIONINKATU UNIONIN KATU ALEKSANTERINKATU ALEKSANTERINKATU KORKEASAARI ITÄMERENKATU LAUTTASAARENKATU R U OH OLA HTI ITÄMERENKAT U ETELÄINEN RAUTATIENKATU IMINTIE MANNERHEIMINTIE MANNERHEIMINTIE FREDRIKINKATU FREDRIKINKATU FREDRIKINKATU FREDRIKINKATU BULEVARDI BULEVARDI BULEVARDI ESPLANADI ESPLANADI KASARMINKATU KASARMINKATU KAARTIN KASARMI ETELÄSATAMA SAUKONLAITURI HIETALAHTI TEHTAANKATU TEHTAANKATU TEHTAANKATU ISTO KAIVOP U Helsingin suurpommitukset 1944 teksti Eero Nurmi Ulkoasu Juuso Salakka Helsinki sai niin talvi- kuin jatkosodassa osansa Neuvostoliiton Suomea vastaan tekemistä pommituslennoista. Helmikuussa 1944 Helsinkiin kohdistuivat sota-ajan rajuimmat pommitukset. Neuvostoliiton ilmavoimat pommitti Helsinkiä kolmena helmikuun 1944 yönä tavoitteenaan raunioittaa pääkaupunki, järkyttää kotirintamaa ja heikentää Suomen taistelutahtoa. Pommitukset toteutettiin kymmenen päivän välein: helmikuuta, helmikuuta sekä helmikuuta. Niihin osallistui yhteensä yli lentokonetta, jotka pudottivat Helsinkiin pommia. Osalla koneista oli lastinaan laskuvarjoilla varustettuja valopommeja, joiden tarkoitus oli valaista kaupunki ja näin ohjata pommituslaivueet kohteisiinsa. Kaupungin tuhoamiseksi oli varattuna tuhansia 50 tai 100 kilon palopommeja, sekä jopa 5000 kilon painoisia räjähdys- ja miinapommeja. Ensimmäinen yö oli pahin Ensimmäinen pommitusyö yllätti helsinkiläiset voimakkuudellaan. Tieto lähestyvistä lentokoneista saatiin miltei tuntia ennen pommituksen alkua, mutta useisiin aiheettomiin hälytyksiin tottuneista kaupunkilaisista osa ei hakeutunut suojaan. Tämän vuoksi ihmisuhrien määrä oli moninkertainen verrattuna kahteen seuraavaan pommitusyöhön. Ensimmäisenä yönä helsinkiä vastaan hyökkäsi 728 konetta, ja 105 henkilöä menetti henkensä. Toisena pommitusyönä kuolonuhreja oli 25, ja kolmantena 21. Vaikka neuvostokoneet onnistuivat kolmen hyökkäyksen aikana tuhoamaan vain noin kuusi prosenttia Helsingin rakennuskannasta ja ihmisuhrien määrä ei noussut korkeaksi, monet helsinkiläisille tutut rakennukset vaurioituivat tai tuhoutuivat pommituksissa. Helmikuun 6. päivänä ensimmäiset keskustan alueelle pudonneet pommit osuivat rautatieasemalle. Kaiken kaikkiaan rautatieasemalle osui ensimmäisenä yönä noin kymmenen erikokoista pommia. Osumat ajoittuivat kiireisimpään yöjunien lähtöaikaan, mutta vain yksi ihminen sai surmansa. Stockmannille ja sen edustalle osui kolmantena pommitusyönä yhteensä neljä pommia, jotka pudottivat alas tavaratalon valopihan lasikaton ja rikkoivat rakennuksen kaikki ikkunaruudut. Yliopiston päärakennukseen osui useita pommeja kolmantena pommitusyönä. Carl Ludvig Engelin suunnittelema rakennus syttyi tuleen ja paloi pahoin. Yliopiston henkilökunta ja opiskelijat ehtivät pelastaa palavasta rakennuksesta osan irtaimistosta ja asiapapereista. Silloinen Kaartin kasarmin kortteli, jossa nykyisin sijaitsevat Pääesikunta sekä puolustusministeriö, oli yksi harvoista pahoin pommituksissa tuhoutuneista sotilaskohteista. Kortteliin oli osunut pommeja jo ensimmäisenä yönä, ja kolmantena yönä kaksi miinapommia sytyttivät Fabianinkadun puoleisen rakennuksen tuleen. Siitä tuli levisi myös Kasarmitorin puoleiseen päärakennukseen, joka tuhoutui kokonaan. Puolustusta valmisteltiin huolella Ensimmäistä kertaa Helsinkiä vastaan iskettiin jo talvisodan ensimmäisen päivän aamuna Tuolloin kaupungin ilmapuolustus oli puutteellinen, ja vihollisen hyökkäys pääsi yllättämään helsinkiläiset. Ensimmäisissä pommituksissa sai surmansa 90 ihmistä ja lähes 240 haavoittui. Jatkosodan alkaessa Helsinki oli talvisotaa paremmin valmistautunut kohtaamaan neuvostokoneet pommilasteineen. Torjuntakaluston määrä oli kaksinkertainen sotasaaliin ja ulkomaisten hankintojen ansiosta. Edellisen sodan kokemusten myötä myös koulutusta oli parannettu. Varsinainen herätys koettiin silti vasta elokuussa 1942, kun pitkään jatkuneen suhteellisen hiljaisen jakson jälkeen Helsinkiä vastaan tehtiin voimakas yöpommitus. Tämän jälkeen päätettiin Saksasta hankkia niin tykki- ja tulenjohtokalustoa kuin valonheittimiä ja kuulosuuntimiakin. Helsingin puolustus oli jatkosodassa Ilmatorjuntarykmentti 1:n varassa, jonka vahvuus oli noin 4600 henkilöä. Rykmentillä oli käytössään neljä raskasta ilmatorjuntapatteristoa, yksi kevyt ilmatorjuntapatteristo, valonheitinpatteristo sekä neljä rannikkoilmatorjuntapatteria. Ensimmäisen suurpommituksen jälkeen Saksasta saatiin Helsingin suojaksi vielä 12 Messerschmitt 109 G-6 -yöhävittäjää. Ilmatorjuntaa johti everstiluutnantti Pekka Jokipaltio,jota pidettiin oikeudenmukaisena mutta vaativana komentajana. Hän onnistui hiomaan Helsingin ilmapuolustuksen hyvin toimivaksi kokonaisuudeksi. Helsingin puolustus olikin ennen suurpommituksia kansainvälisestikin katsottuna hyvällä tasolla. Ilmatorjunnan puolustustaktiikka perustui sulkutuleen, jossa ei ensisijaisesti pyritty koneiden pudottamiseen. Siinä ammuttiin usealla tykillä tiettyyn pisteeseen keskitetty tuliseinämä, jonka tarkoituksena oli estää pommikoneiden pääsy kaupungin ylle. Sulut oli määritelty etukäteen, ja niistä muodostettiin sulkukehiä, jotka levittäytyivät kilometrin välein aina 14 kilometrin etäisyydelle kaupungin keskustasta. Tykeille oli myös kirjattu valmiiksi ylös eri sulkujen ampuma-arvot, mikä mahdollisti nopean ja tehokkaan reagoinnin. Torjuntavoitto pelasti pääkaupungin Helsingin suurpommituksissa lentokoneiden ja pommien määrät olivat karkeasti ottaen samaa luokkaa kuin Dresdenin pommituksissa vuotta myöhemmin. Dresden tuhoutui käytännössä kokonaan ja ainakin ihmistä menehtyi, Helsinki säästyi suurilta vaurioilta ja kuolonuhreja oli noin 150. Torjuntavoitto oli ennen kaikkea hyvin toimineen ilmatorjunnan ansiota. Saksasta hankitun tutkakaluston ja radiotiedustelun avulla viholliskoneet havaittiin ajoissa, ja niiden nopeus, sijainti ja lentosuunta pystyttiin määrittämään tarkasti. Pommikonelaivueiden eteen sulkuammunnasta ENSIMMÄINEN POMMITUSYÖ TOINEN POMMITUSYÖ KOLMAS POMMITUSYÖ Alle viisi prosenttia kaikkiaan pudotetusta pommista osui kaupunkialueelle. levittäytyvät tulimuurit, taivasta halkovat valonheittimien kiilat sekä saksalaiset yöhävittäjät saivat monet neuvostohävittäjät pudottamaan pommilastinsa ennenaikaisesti.alle viisi prosenttia kaikkiaan pudotetusta pommista osui kaupunkialueelle, suuren osan pudotessa mereen ja loppujen iskeytyessä harvempaan asutuille alueille. Dresdenin tuhonneissa pommituksissa pommeista pääosa osui kaupunkiin, tuhoten 85 prosenttia rakennuskannasta. Helsinki oli muutenkin varautunut pommituksiin. Asianmukaiset väestönsuojat oli noin henkilölle, palomiehet taistelivat liekkejä vastaan pommikoneista huolimatta, ja viimeisissä pommituksissa Ilmatorjuntarykentin apuna oli noin noin 200 lukiolaispoikaa, jotka muun muassa kuljettivat ammuksia tykeille. Ammustilanne oli suurpommitusten aikaan hyvä, ja pommitusöinä oman henkensä uhalla urakoineet automiehet onnistuivat pitämään huolen siitä, että tykeillä riitti ammuttavaa. Osalla tykkipattereista ammuttiin niin kiivaasti, että suurpommitusten jälkeen jouduttiin toteamaan tykkien putkien olevan lähes loppuun kuluneet. Lähde: Martti Helminen, Aslak Lukander: Helsingin suurpommitukset helmikuussa WSOY, Helsinki 2004.

9 ruotuväki 2/2012 HELSINGIN KAHDET KASVOT 9 Näyttelykuvat huutokaupataan Kuvat: SA-kuva, Puolustusvoimat/ Thomas Litchfield, Markus Kontiainen, Anssi Uusitalo Kaartin kasarmi Kaartin kasarmi, jossa nykyisin sijaitsevat Pääesikunta sekä puolustusministeriö, oli yksi harvoista pahoin tuhoutuneista sotilaskohteista. Helsingin pommitukset nykyaikaan kuvankäsittelyn avulla yhdistävän Helsingin kahdet kasvot -valokuvanäyttelyn teokset huutokaupataan 4. helmikuuta kello Huutokauppa pidetään Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Laituri-näyttelytilassa Kampissa, ja sen avulla kerätyt rahat käytetään Sotiemme Veteraanien hyväksi. Meklarina toimii reservin majuri ja toimittaja Arvi Lind. Kahdet kasvot -näyttely oli marras-joulukuussa reilun viikon ajan esillä Sanomatalossa, ja näyttely avattiin Laiturissa uudestaan 10. tammikuuta. Näyttely päättyy huutokauppaan. Helsingin kahdet kasvot koostuu 19 pommituskuvasta, joista suurin osa on suurpommituksista talvelta Näyttelykuvien joukossa on otoksia myös talvisodasta sekä jatkosodan muista pommituksista. Kuvamanipulaatiot ovat Pääesikunnan viestintäosastolla palvelevien Combat Camera -varusmiesten käsialaa. Savoy-teatteri Savoy-elokuvateatterin kohdalle osui 500 kilon miinapommi suurpommitusten kolmantena pommitusyönä. Pommi tunkeutui kahden metrin syvyyteen ennen räjähtämistään. Puu-Vallila, Inarintie Helsingin alueista pahiten pommituksissa tuhoutui Puu-Vallila. Siellä paloi kolmantena pommitusyönä yli kaksikymmentä puutaloa. Kuvassa pommitustuhoja Inarintieltä. Pommitukset kirjana - Minusta näyttely oli ideana todella hieno. Olen ilahtunut, että tämän päivän nuoret ovat sen verran innostuneita aiheesta, että lähtevät tällaista tekemään. Toteutusjälki on upeaa, kuvia ei ole tehty sinne päin, erikoistutkija Martti Helminen Helsingin kaupungin tietokeskuksen kaupunginarkistosta kehuu. Helmiselle Helsingin pommitukset ovat läheinen asia. Hän on asunut koko ikänsä Helsingissä ja kirjoittanut Aslak Lukanderin kanssa vuonna 2004 teoksen Helsingin suurpommitukset helmikuussa Useat kirjan kuvista löytyvät nyt käsiteltyinä myös Kahdet kasvot -näyttelystä. Combat Camera -miehet kohtasivat haasteita alkuperäisten kuvien ottopaikkojen löytämisessä, sillä esimerkiksi pommituksissa pahoin tuhoutunut Puu-Vallila on ehtinyt muuttua paljon. Saman ongelman kanssa joutuivat painimaan myös Helminen ja Lukander. Pommitusten jälkeen korjatut rakennukset saattoivat näyttää hyvin erilaisilta verrattuna pommituksia edeltäneeseen aikaan. - Usein tehtiin niin, että taloja korjatessa hyödynnettiin se mitä voitiin, mutta koristekiekuroista sun muista vähät välitettiin, jolloin arkkitehtuuri muuttui aika paljon, Helminen muistuttaa. Yrjönkatu Helsinkiä pommitti yksittäinen neuvostokone. Yksi pommi osui keskelle väkijoukkoa, joka oli rientämässä elokuvateatteri Tivolista kohti väestönsuojaa. Pommi surmasi 51 henkilöä. Erinomainen vastaanotto Näyttelyn tuottaja, Combat Camera -tiimiä johtava yliluutnantti Tommi Kangasmaa on tyytyväinen näyttelyn saamaan huomioon. Näyttelystä ovat pitäneet kaikenikäiset. Sitä on luonnehdittu innovatiiviseksi, mielenkiintoiseksi ja kysymyksiä herättäväksi tavaksi kuvata historiallisia tapahtumia. - Vanhemmat ovat tuoneet paikalle pieniä lapsia, joille asia konkretisoituu helpommin kuvien liittyessä tämän päivän katumaisemaan, Kangasmaa sanoo. Kangasmaan mukaan huutokauppa on hyvä tapa päättää taideprojekti. - Ihmisten huutaessa teokset ne pääsevät paikkoihin, joissa niitä osataan arvostaa. Näyttelyyn vapaa pääsy. Näyttelystä Facebookissa: Puolustusvoimat - Försvarsmakten.

10 10 kentällä ruotuväki 2/2012 lyhyesti Tykistöprikaati kouluttaa ulkomaalaisia 38 sotilasta Iso-Britanniasta, Kanadasta, Ranskasta ja Saksasta saavat tammikuuta tykistön erikoiskoulutusta Niinisalon Tykistöprikaatissa. Ase- ja ampumateknisen harjoituksen aikana perehdytään neuvostovalmisteisen 122 H63 - tykistökaluston käsittelyyn. Koulutuksen jälkeen sotilaat lähtevät tukemaan Afganistanin kansallisarmeijan (ANA) koulutusta. Tykistöprikaatin kouluttajilta harjoitus vaatii ammattitaitoa kyseiseen välineeseen, kokemusta kansainvälisestä toiminnasta sekä kielitaitoa, harjoituksen johtaja, majuri Juha Ollonqvist luettelee. ENu Reserviupseerikurssi huipentui Pahkajärvellä Reserviupseerikurssin viimeinen, viikon mittainen ampumaharjoitus järjestettiin Kouvolan Pahkajärvellä Tarkoituksena oli kehittää aiemmissa harjoituksissa opittuja taitoja. Harjoituksen johtaja, everstiluutnantti Saku Muona kiitteli upseerioppilaiden aktiivisuutta sekä kertoi harjoituksen tarjonneen hyvää oppia. Viikon aikana ammuttiin kaikkiaan 29 joukkueammuntaa, joissa harjoitutettiin oppilaista tulevia joukkueenjohtajia. Jälkeenpäin suoritukset käytiin läpi johtamisen eikä yksittäisen taistelijan suoritusten kannalta, Muona toteaa. VTa Uudet alokkaat varuskuntiin Maanantaina 9. tammikuuta varusmiespalveluksen aloitti uutta alokasta, joista naisia on 180. Kainuun Prikaati ja Karjalan Prikaati ottivat kumpikin suurimpina joukko-osastoina vastaan alokasta. Yksi tuoreista alokkaista on Kaartin Jääkärirykmentissä palveluksensa aloittanut Toni Känkänen, joka astui varuskunnan porteista sisään hyvillä mielin. Ei oikeastaan harmittanut tulla tänne. Ainoa juttu vaan, että olin töissä juuri ennen inttiä. Ensimmäiset päivät ovat Känkäsen mielestä menneet hyvin perusasioita opetellessa. Tulevan palveluksen osalta hän odottaa ainakin kunnon kohoamista. TKä Tykkimies palaa kentälle Everstiluutnantti Pertti Lahtinen aloittaa työt Tykistöprikaatin uutena komentajana helmikuun alussa. Tykkimies ei voi toivoa hienompaa tehtävää kuin Tykistöprikaatin komentajuus. Niinisalo on aselajimme vankka kehto, jonka merkitys puolustusvoimien sodan ajan tulivoiman rakentajana on keskeinen. Varusmiesten laadukas ja motivoiva koulutus laskevilla resursseilla on tulevina vuosina yhteinen haaste niin Tykistöprikaatilla kuin muillakin puolustusvoimien joukko-osastoilla. Ratkaisevassa asemassa on perusyksiköiden kouluttajahenkilöstö, Lahtinen sanoo. SNu Velkaongelmat vaarantavat palveluksen Varusmiesten velkaongelmien taustalla on usein ylimitoitettu kulutus. Apua ongelmiin voi hakea joukko-osaston sosiaalikuraattorilta. Roope Luokkamäki Vuosittain palveluksen keskeyttävistä varusmiehistä noin kolme prosenttia joutuu palaamaan siviiliin taloudellisten ongelmien vuoksi. Huono taloustilanne, helppo luoton saanti ja talouden hallinnan vaikeutuminen ovat kasvattaneet varusmiesten riskiä ajautua talousongelmiin. Palveluksen keskeyttävistä varusmiehistä noin kahdellakymmenellä prosentilla on kulutusluottoja. Velat pakottivat lykkäykseen Taloudelliset ongelmat pakottivat myös kesällä palvelukseen astuneen Kasperi Laineen palaamaan siviiliin. Kun astuin palvelukseen, oli vielä koulu kesken ja kaikenlaista muutakin, mutta kyllä se suurin syy oli taloudelliset ongelmat. Tuli elettyä yli omien tulojen. Lisäksi lainasin kaverille ison määrän rahaa auttaakseni hänet ulos velkakierteestä, Laine kertoo Palvelukseen astuessaan Laine olikin sitten joutunut itse turvautumaan kavereiden apuun ja oli näille velkaa tuhansia euroja. Asioita ruvettiin selvittämään sosiaalikuraattorin kanssa. Sain puhelimen käyttöön ja aloin soittelemaan velkojille, niin että sain pelattua itselleni vähän aikaa. Kuuden viikon yrityksen jälkeen Laine onnistui saamaan itselleen lykkäyksen velkojen järjestelemistä varten. Nykyään hän käy töissä ja maksaa velkojaan takaisin vähän kerrallaan. Maksuhäiriöiden määrä kasvaa Maksuhäiriöistä tilastoja pitävä Suomen Asiakastieto julkisti viime torstaina tilastoja vuodelta Yksityishenkilöiden uusien maksuhäiriöiden vertailukelpoinen määrä kasvoi viime vuonna 7,1 prosenttia ja uusia maksuhäiriömerkintöjä sai kuluttajaa. Kasvu on aika kova. Jos siinä joku positiivinen asia pitää nähdä, niin se, että se on pienempi kasvu kuin edellisenä vuonna, kertoo Juuso Jokela Asiakastiedosta. Jokela kertoo nuorten aikuisten, kuten juuri varusmiesten olevan kolumni erityisessä vaarassa joutua talousongelmiin. Maksuhäiriöissä nuorten esiin tuleminen riskiryhmänä on korostunut ja miehet ovat yliedustettuina naisiin nähden. Varusmies voisi olla hyvin tyypillinen ihminen, jolla on suuri riski joutua vaikeuksiin raha-asioissa. Nuorille, kuten ihmisille yleensäkin, talouden hallinnasta on tullut hankalampaa. On uusia kuluttamisen mahdollisuuksia kuten Sadas veroprosentti Kuka pienituloinen maksaa jokaisesta nollasta ylöspäin tienaamastaan eurosta käytännössä sata prosenttia veroa? Sotilasavustusta saava varusmies. Sotilasavustus on Kelan maksama tuki, jota inttiään suorittavat voivat saada jokapäiväisen toimeentulonsa tueksi. Sotilasavustuksen muotoja on useita, mutta kaikissa on sama periaate: yhden euron tulo verojen jälkeen vähentää saatavaa avustusta eurolla. Otetaan esimerkiksi asumisavustus, jota voi saada muun muassa vuokramenoihin. Oletetaan, että varusmiehen kuukausivuokra on Kaartin Jääkärirykmentin sosiaalikuraattori Viivi Lehtinen neuvoo velkaongelmiin joutuneita varusmiehiä hakemaan rohkeasti apua. Kannattaa olla avoimesti yhteydessä velkojiin. Yllättävän usein maksujärjestelyistä pystytään sopimaan. Varusmiestä tuskin lohduttaa, että kun tulot ylittävät vuokrasumman, käytännön veroprosentti laskee laskemistaan nettiostokset, helpohko luoton saanti, puhuminen puhelimessa ja netin käyttö. Kaikki tämä maksaa ja kaikille näille palveluille on tyypillistä, että niistä voidaan maksaa myöhemmin. Tämä voi sitten aiheuttaa vaikeuksia. Usein nuorille talousongelmia aiheuttavista pikavipeistä kysyttäessä Jokela haluaa korostaa syitä ongelman pohjalla. Pikavippi, niin kuin mikä tahansa moderni tapa saada luottoa 500 euroa, jonka Kela maksaa sotilasavustuksena. Jos varusmies tällöin haluaa avustuksen ja päivärahojen lisäksi helpottaa toimeentuloaan käymällä vapaa-ajallaan töissä, muodostuu ensimmäisen tienatun 500 euron osalta veroprosentiksi 100, jokaisen tienatun euron vähentäessä avustusta eurolla. Varusmiestä tuskin lohduttaa, että kun tulot ylittävät vuokrasumman, käytännön veroprosentti laskee laskemistaan. Jos unohdetaan muut verot, on se 750 euron kuukausituloilla 67 prosenttia, euron tuloilla 50 prosenttia ja euron tuloilla enää kohtuulliset 33 prosenttia. Käänteistä progressiota? Sotilasavustukseen vaikuttavat ainoastaan ansiotulot eli palkkatyöllä ansaitut eurot. Pääomatulot, joita ovat esimerkiksi vuokratulot, voi olla vaarallinen. On inhimillistä syyttää pikavippejä, mutta ei se rahoittaja ole ongelma vaan ylimitoitettu kulutus. Puolustusvoimat tarjoaa neuvontaa Vuosien keskeytys- ja loppupalautteeseen perehtynyt sosiaalipäällikkö, yliluutnantti Hannu Maijanen Maavoimien esikunnasta kertoo, ettei maksuhäiriöi- korkotuotot ja osakkeista saadut osingot, eivät vähennä avustuksen määrää. Saat siis tienata osingoilla euroa kuukaudessa, omistaa omakotitalon, auton ja kesämökin, ja silti huoletta nostaa asumisavustusta. Aikaisemmin omaisuus ja pääomatulot vaikuttivat avustuksen saantiin, mutta tämä koettiin epäoikeudenmukaiseksi. Mielestäni epäreilua ja epäjohdonmukaista on päinvastoin juuri se, että ansiotulot vähentävät avustusta, mutta pääomatulot jätetään huomiotta. Lisäksi avustusten suhteen tuloihin pitäisi olla joustavampi. Tunnen useita henkilöitä, jotka den kasvanut määrä kuitenkaan näy radikaalisti vielä varusmiesten kohdalla. Taloudellisten ongelmien takia keskeyttäneiden osuus on aika marginaalinen ja pysynyt vakiona viime vuosien ajan. Maijanen näkee, että puolustusvoimat voi auttaa varusmiehiä lähinnä antamalla tietoa ja neuvomalla. Armeijan keinot auttaa vaikeuksiin joutuneita varusmiehiä taloudellisesti ovat melko rajalliset. Lähtökohta on se, että siviiliasiat tulisi laittaa kuntoon ennen palveluksen aloittamista. Kaartin Jääkärirykmentin sosiaalikuraattori Viivi Lehtinen kertoo, että varusmiehiltä tulee yhteydenottoja varsinkin palveluksen alkuvaiheessa. Monet ovat tottuneet siihen, että rahaa on käytettävissä enemmän ja usein oma elämäntyyli on ylimitoitettu. Jos on lapsia ja perhettä, huoli on yleensä suurempi, koska silloin tilanne koskettaa muitakin. Myös Lehtinen korostaa, ettei puolustusvoimat pysty auttamaan varusmiehiä taloudellisesti. Me voimme neuvoa, miten velkojen kanssa kannattaa menetellä ja ottaa yhteyttä velkojiin, mutta esimerkiksi se on harhaluulo, että puolustusvoimat tai Kela maksaisi varusmiesten lainojen korkoja. Erityistapauksena ovat Kelan sotilasavustuksena maksettavat asunto- ja opintolainan korot. Kasperi Laineen kokemukset puolustusvoimien tarjoamasta avusta ovat ristiriitaiset. On hienoa, miten sosiaalityöntekijät auttavat asioissa. Olisi kuitenkin tärkeää, että tilanteen vakavuuden ymmärtäisivät myös yksikön alikersantit, luutnantit ynnä muut. Välillä meni viikkoja, että pääsi päiväohjelmasta irti käymään sosiaalikuraattorilla. Jos on polvi rikki, niin ei silloinkaan pistetä juoksemaan. Pitäisi ymmärtää, että se on sama asia jos talous koskettaa pohjaa. Oli siinä myös omaa saamattomuutta, kun ei hoitanut asioita kuntoon ajoissa ennen palvelukseen astumista, mutta siinä vaiheessa, kun on jo palveluksessa ja fakta on, että on ongelmia talouden kanssa, se pitäisi ottaa vakavasti. Kuva: Niko Tiainen Eero Nurmi > mielellään tekisivät varusmiespalveluksensa aikana esimerkiksi viikonloppuisin töitä, mutta joille työnteko ei kuitenkaan ole järkevää avustussumman laskun syödessä saadun hyödyn kokonaan. Asumisavustuksessa, kuten myös muissa sotilasavustuksen muodoissa, tulisi olla tulorajat opintotuen malliin. Tuloihin tulisi laskea mukaan myös pääomatulot, jotka eivät tällä hetkellä vähennä avustuksen määrää. Tällöin kaikkia tuloja kohdeltaisiin tasapuolisesti, ja myös varusmiehille mahdollistettaisiin kohtuullinen toimeentulo.

11 ruotuväki 2/2012 kentällä 11 Suutari kengittää varusmiehiä palveluksessa Vanhimmat ysiykköset ovat jo elämänsä ehtoopuolella. Nahkakengät kannattaa kuivatella hitaasti huoneen lämmössä. Kari Lindholm Nahalta ja saapasrasvalta tuoksuva suutarin verstas pullistelee torninkuvia kantavia mustia maihareita. Kenkäpinojen välissä häärii suutari, liikkeet ovat nopeat kuin kärpällä. Teen varusmiesten käyttämille maihinnousukengille kausihuollon. Siinä kengät pestään, desinfioidaan ja rasvataan, kertoo suutari Ahti Kangas Sodankylästä. Kangas huoltaa M91 ja M05 - maiharit pian sen jälkeen, kun jalkineita käyttänyt saapumiserä on kotiutunut. Kengät marssivat vastaanotolleni Jääkäriprikaatista, Lapin Ilmatorjuntarykmentistä ja Lapin Lennostosta. Hän sanoo, että vanhimmat ysiykköset astelevat vähitellen kohti käyttöikänsä iltaa. Heikommat M91-parit joutuvat hylkyyn, paras osa jää vielä käyttöön. Suutari saksii hylkyyn menevät parit käyttökelvottomaan kuntoon. Kenkien silpominen ottaa sydämestä, mutta korjauskelvottomista jalkineista pitää luopua, Kangas huokailee. Nuotio kuumentaa kengät hajalle Monet suutarin eteensä saamat maiharit irvistelevät kuin Charles Chaplinin kengät. Syynä on kenkien kuivattelu nuotion loisteessa. ruotuväki 40 vuotta sitten Kalliit lomamatkat eteenpäin Henri Havusela Mika Karjalainen aloitti vuoden alussa Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen turvallisuuspäällikkönä. Maihinnousukenkiä saapuu kausihuoltoon satoja pareja kerralla, kertoo suutari Ahti Kangas Sodankylästä. Kengät eivät kestä kuumuutta, se sulattaa liimasaumat auki. Lattialämmityskin saattaa tehdä kenkien olosta tukalan. Huoneen lämpö riittää, nahkakengät kannattaa kuivattaa hitaasti. Missä voi sulaa, siinä nahka palaa. Toinen syy kenkien irvistelyyn on liika kosteus, joka hautoo liimatut saumat auki. Kenkiä pitää rasvata sopivan Päätin hakea nykyiseen työtehtävään, sillä aiemmassa tehtävässäni PVJJK:n turvallisuustarkastajana olin jo tutustunut toimintaympäristöön. Koin omaavani tarvittavan tietotaidon tehtävän hoitamiseen. Omaan poikkihallinnollisen työhistorian, sillä olen työskennellyt poliisina ja turvallisuusalan opettajana. Lisäksi olen työskennellyt tekniikan puolella muun muassa Nokialla kenttätestausinsinöörinä. Koen monialaisen työkokemukseni olevan eduksi, sillä nykyisessä työtehtävässäni vastaan niin perinteisen turvallisuuden kuin teknisemmän tietoturvallisuudenkin osa-alueista. usein. Lankkaus ei yksin riitä pitämään nahkan vettä hylkivänä. Pohjien paikoilleen liimaus ja kantalappujen vaihtaminen ovat maihareiden tavallisimmat huoltotoimet. Vetolenkit katkeavat käytössä toisinaan, ompelen ne kuntoon. Pöpöt ja hiekka pestään pois Kenkien peseminen ja desinfiointi Pitkät ja kalliit lomamatkat sekä vähäiset mahdollisuudet vapaaajan viettoon kasarmin ulkopuolella. Siinä murheita, jotka ensinnä kantautuvat varusmiesten parista Lapin Jääkäripataljoonassa vierailevan korviin. Mutta puutteiden vastapainona pohjoisen sotilas tuo esille yhtä herkästi tyytyväisyytensä hyvästä yhteishengestä ja ajanmukaisista kasarmeista. Ja ennen muuta muistetaan uimahallin tarjoamat mahdollisuudet, jotka vielä puuttuvat monesta varuskunnasta. Kirkonkylältä monet varusmiehet tuntuvat odottavan jotain muuta kuin kaljaa ja pikkuisen nyrpeästi sotilaisiin suhtautuvia tyttöjä. Tosiasiassa kunnan keskustassa tarjoaa tietoa ja miksei viihdettäkin mm. kansalaisopisto piireineen. Lappi ja sen erikoispiirteet näkyvät muuten myös varusmiesten vapaassa toiminnassa. Hiihtoretki Luotsolla mahtuu tänäkin talvena RAuK:n oppilaskunnan toimintasuunnitelmaan. Ja menneinä vuosina ovat samaisen oppilaskunnan erikoisuutena olleet illanvietot jollain metsäkämpällä saunomisen, rentouttavan jutustelun ja makkaran seurassa. RAuK:n oppilaskunnan kuraattorilla, luutnantti Eero Vienosella, 27, on mukavia muistoja näistä tilaisuuksista viime vuosilta. Tuollaiset tilaisuudet, joihin kutsutaan kylältä tyttöjä, ovat tulleet mukaan oppilaskunnan toimintaan vasta aivan viime aikoina. Toisaalta meidän on kaikissa suunnitelmissa otettava huomioon, ettei seudulta löydy taloudelliseen tukeen valmiita teollisuuslaitoksia. Tämä vaikuttaa mm. kurssijulkaisun toimittamiseen. Ruotuväki 2/ Haasteita nyt ja tulevaisuudessa Myös rauhanturvatehtävissä Bosniasta ja Kosovosta saadut kokemukset antavat perspektiiviä Puolustusvoimien operatiiviseen toimintaan. Haasteena uudessa tehtävässä on laaja toimintaympäristö, jossa luodaan ja ylläpidetään puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkykyä. Toimintamme vaikuttaa kaikkien puolustusvoimien joukkoosastojen toimintaan. Edellä mainitut seikat yhdistettynä ICT-sektorille luonteenomaiseen nopeaan muutoksien sykliin takaavat haasteita myös tulevaisuudessa. Olen viihtynyt puolustusvoimien palveluksessa. Puolustusvoimat panostaa henkilöstön osaamisen kehittämiseen, minkä koen tärkeäksi asiaksi. Oman osaamisen kehittämisen kautta mahdollistetaan organisaation kehittyminen ja mukana pysyminen työelämän muutoksessa, joka vaikuttaa entisestään nopeutuvan. kestävät muutaman minuutin. Nauhat poistetaan sitä ennen. Pestyt maiharit panen ojennukseen lestin avulla. Suutarin lestissä maiharit pysyvät 1 2 vuorokautta. Sen jälkeen Kangas käsittelee jalkineet mustalla hoitoaineella. Viimeinen vaihe on kenkien nauhoitus, tarvittaessa nauhat uusitaan. Ei oo Lapin jääkärin voittanutta!! Ei oo, eikä tuu! (LapJP:n tunnushuuto tammikuussa -72). Mika Karjalainen kokee henkilöstön osaamisen kehittämisen tärkeäksi. Kuva: Kari Lindholm Kuva: Ruotuväki Kuva: Maija Kauppinen Taneli Urmas NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Ville Multanen, kersantti 32 TOIMENKUVA Combat Camera -joukkueenjohtaja PALVELUSPAIKKA Pääesikunnan viestintäosasto KOULUTUS Medianomi JOTAIN MUUTA, MITÄ? "Katsokaa, että kenttäpullossa on vettä!" Kersantti Ville Multanen ei ole vielä ehtinyt täysin tottua uuteen toimistotuoliinsa Pääesikunnan viestintäosastolla. Sisäänajoa olleet nämä ensimmäiset päivät. Aika hektisiä - paljon on tullut tavaraa monesta tuutista, Multanen huoahtaa. Kersantti Multanen on Combat Camera -joukkueen uusi johtaja. Vuoden alussa työnsä aloittaneena hän ei ollut ehtinyt olla montaa päivää hommissa, kun haastattelua tehtiin. Kysyttäessä, mitä tehtäviä hänen työhönsä kuuluu, pitää hänen vielä luntata paperista. Vastataan tuotantojen suunnittelusta ja Combat Camera - varusmiesten kouluttamisesta sekä toimitaan kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä. Ylipäätään tuotetaan video- ja still-kuvaa puolustusvoimien sisäiseen ja ulkoiseen viestintään, Multanen luettelee. Porista Tsadiin Varusmiespalveluksensa Ville Multanen suoritti vuonna 2000 Porin Prikaatissa Suomen Kansainvälisessä Valmiusjoukossa. Koulutus mahdollistaa osallistumisen kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin palveluksen jälkeen. En nyt muista mistä se halu kansainvälisiin tehtäviin alunperin lähti, mutta sitä vaan ikään kuin ajautui syvemmälle näihin hommiin, Multanen sanoo. Varusmiespalveluksen jälkeen oli siis luonnollista jatkaa puolustusvoimien palveluksessa, tällä kertaa ulkomailla. Rauhanturvaushommia olen tehnyt pari operaatiota, Kosovossa ja Tsadissa. Olin myös EUBG-taisteluosastossa eli EU:n nopean toiminnan joukoissa vuosina 2006 ja Sitä ASUINPAIKKA HELSINKI Kersantti kuvaushommissa kautta on tullut tämä firma tutuksi. Ville Multanen innostui videokuvaamisesta jo nuorena. Siviilikoulutukseltaan hän on medianomi. Teini-ikäisenä tehtiin kavereiden kanssa omia leffoja. Sitä kautta kiinnostuin niistä hommista ja hakeuduin sellaiseen koulutukseen. Nauhalle päätyi tuolloin tietenkin toimintaelokuvia. Rakennettiin pienoismalleja ja räjäytettiin niitä ilotulitteilla. Kuvattiin kahdella vhs-nauhurilla, jotta saatiin tehtyä hidastuksia Hienoja muistoja! Siviili- ja sotilaskokemus yhdistyvät Combat Camera -työ on siis kuin tehty Ville Multaselle, koska sekä kameran käsittely että puolustusvoimat työnantajana ovat tuttuja hänelle. Tässä nivoutuu näppärästi siviilipuolen ja tämän firman puolen kokemukset. Satuin netistä löytämään, että tällainen paikka on auki, Multanen kertoo. Combat Camera ei ollut uusi käsite hänelle. Olin kyllä aikaisemmin seurannut Youtubesta videoita, joita nyt oli tullut vastaan. Tsadissa ruotsalaisilla rauhanturvaajilla oli Combat Camera -tiimi mukana. Silloin harmitti, ettei itsellä ollut minkäänlaista kuvauskalustoa mukana. Kersantti Multanen ei usko uuden työnsä olevan merkittävästi erilaista aikaisempaan kokemaansa nähden. Varsinaiset kuvaushommat eivät varmaankaan eroa paljoa siviilipuolen kuvaamisesta. Mutta onhan tässä oma lisä, että tehdään asiat tietyllä tavalla, niin kuin ne tässä firmassa tehdään. Ja pitää muistaa tietenkin tämän homman sotilaspuoli.

12 12 kentällä ruotuväki 2/2012 Uudistetut Hawkit tehostavat lentäjäkoulutusta Modernisointi turvaa Hawk-koulutuksen vuoteen 2035 asti. Kiittävää palautetta on tullut sekä oppilailta että lennostoilta. Valtteri Taimela Seitsemän ensimmäistä vuonna 2007 Sveitsin ilmavoimilta käytettyinä hankitusta 18 Hawk Mk 66 - suihkuharjoituskoneesta on otettu käyttöön Kauhavan Lentosotakoulussa vuodenvaihteessa. Loput koneet saadaan käyttöön vuoden 2013 puoliväliin mennessä. Koneet ovat osa Hawk-koulutuksen uudistusta, joka mahdollistaa koulutuksen jatkamisen konetyypillä aina 2030-luvun puoliväliin asti. Mk 66 -konetyypin ja jo aiemmin Ilmavoimissa käytössä olleiden Mk 51- ja 51A -koneiden välillä on pieniä teknisiä eroja. Ennen käyttöönottoa koneita modifioitiin vastaamaan tuttuja järjestelmiä. Lisäksi ohjaamoa on päivitetty ajanmukaisemmaksi, kertoo ilmavoimien lentokoulutuspäällikkö, majuri Aki Heikkinen. Uudistustöiden myötä ohjaamoon on lisätty monikäyttöisiä LCD-näyttöjä, lento- ja tähtäintietoja tuulilasille heijastava HUDnäyttö sekä GPS-satelliittipaikannukseen perustuva suunnistusjärjestelmä. Heikkisen mukaan uusien järjestelmien helpottaessa suunnistamista lentäjä voi keskittyä enemmän tehtävätaktiikan ja taistelutoiminnan opettelemiseen. Vanhoihin Hawkeihin vastaavat muutokset tehtiin jo muutamaa vuotta aiemmin huoltotöiden yhteydessä. Nousujohteista koulutusta Ilmavoimien valmiusohjaajien koulutuksessa Hawk-koulutus toimii välivaiheena ennen Hornetmonitoimihävittäjän ohjaimiin siirtymistä. Kaksivaiheisen Hawk- Ensimmäiset oppilaat ovat jo päässeet harjoittelemaan alkuperäisen punavalkoisen värityksensä säilyttävillä Mk 66 -koneilla. Kuva: Mikko Virta koulutusohjelman ensimmäisessä osassa opiskellaan suihkukonelentämisen perusteita. Toisessa osassa puolestaan keskitytään taistelutaktiikkaan. Uudistus on mahdollistanut muutosten tekemisen koulutuksen sisältöön. Osa Hornet-lennoista, esimerkiksi mittari- ja suunnistuslentoja sekä joitakin ilmataisteluharjoituksia, on voitu modernisoinnin myötä siirtää lennettäväksi Hawkeilla, kertoo Heikkinen. Muutokset ovat keränneet kiitosta ilmavoimien kolmelta lennostolta, joihin ohjaajat siirtyvät Hawk-vaiheen jälkeen Hornetkoulutukseen. Valmiudet aloittaa harjoittelu Horneteilla ovat selvästi aiempaa paremmat. Lennostojen lisäksi positiivista palautetta on tullut myös oppilailta. Uudistukseen ja sen tuomiin muutoksiin on suhtauduttu hyvin positiivisesti. Kaikkien motivaatio kohenee, kun toimitaan kehittyneemmällä kalustolla, Heikkinen toteaa. Kehitys jatkuu edelleen Monilta osin onnistuneen uudistuksen jälkeenkään ei ole tarkoitus jähmettyä paikoilleen. Heikkisen mukaan lentäjäkoulutusta kehitetään jatkuvasti analysoitujen tulosten pohjalta. Kalustoakaan ei ole tarkoitus unohtaa. Ohjaamoiden järjestelmien digitalisointi mahdollistaa niiden kehittämisen ohjelmistopäivityksillä. Niiden myötä odotettavissa on joitakin muutoksia, joiden pohjalta kehitystyö jatkuu, valaisee Heikkinen. huomio! verkossa USA:n armeija luottaa suomalaisosaamiseen Juho, 20 Tykkään käyttää pukeutumisessani eri vihreän sävyjä. Tyyliäni inspiroi Yleinen palvelusohjesääntö. Suurin osa vaatteistani on second handia varusvarastolta. Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta on palkintona elokuvalippu. Kuva: Henri Juvonen Eero Nurmi Suomalaisyritys pelasti USA:n ilmavoimat sitkeältä virukselta, uutisoi Kauppalehti viime vuoden lokakuussa. Yhdysvaltojen miehittämättömien lennokkien ohjauskeskuksen tietokoneisiin iskenyt virus poistettiin espoolaisyhtiö Jeticon ohjelmistolla. Suomessa yhtiö on varsin tuntematon, vaikka Yhdysvaltojen puolustushallinto on käyttänyt sen BCWipe-tuotetta turvaluokitellun tiedon poistamiseen jo yli 10 vuoden ajan. Jetico Oy on 13 työntekijän yritys, jonka asiakkaina on USA:n armeijan lisäksi useita suuryhtiöitä, kuten Boeing ja Lockheed Martin. Jetico ei ole virustorjuntayhtiö, vaan se on erikoistunut tiedonsuojeluun. Tietokoneet tallentavat jatkuvasti tiedonmurusia, joihin on suhteellisen helppo päästä käsiksi, vaikka tiedostot näennäisesti poistettaisiinkin delete-nappulalla. BCWipen avulla tietokoneelta pystytään poistamaan haluttuja tietoja niin lopullisesti, etteivät niihin pääse enää asiantuntijatkaan käsiksi. Tietokoneissa on eri tasoja. USA:ssa ajatellaan, että kun käytetään suomalaista softaa, ollaan turvassa, Jetico Oy:n toimitusjohtaja Michael Waksman kertoo. Suurin osa tiedonsuojeluohjelmistakin toimii vain ylimmillä tasoilla, ja tieto on vielä palautettavissa menemällä alemmille tasoille. Meidän tuotteemme pääsee tarpeeksi syvälle, jotta tietoon ei enää pääse käsiksi, Jeticon Yhdysvalloista kotoisin oleva toimitusjohtaja Michael Waksman selostaa. Waksman nostaa erityisesti esiin kaksi BCWipe-ohjelman ominaisuutta. Tuote saadaan toimimaan tietokoneessa taustalla läpinäkyvästi niin, ettei käyttäjän tarvitse siitä välittää. Lisäksi ohjelmaa on mahdollista ohjata etänä, jolloin useita koneita voidaan hallita keskitetysti. Armeijan hyväksymä Kuva: Eero Nurmi Useat muutkin yhtiöt tekevät samankaltaisia tuotteita, mutta ne eivät ole Waksmanin mukaan riittävän hyviä. Ne eivät joko toimi kunnolla, tai ne eivät onnistu poistamaan tietoja kokonaan. Muiden yhtiöiden tuotteet eivät myöskään pysty valikoivaan tietojenpoistoon, vaan jos tietoja joutuu väärään paikkaan, koko tietokone täytyy tyhjentää. Jeticon ohjelma on ainoa tuote markkinoilla, jolla on valikoivaan poistoon USA:n armeijan hyväksyntä. Jos kaadat lasin viiniä keittiössä, et varmaankaan halua rakentaa koko taloa uudestaan, Waksman vertaa. Puolustusvoimat ei käytä Jeticon tuotteita. Jetico on kuitenkin jäsenenä Suomen puolustus- ja ilmailuteollisuusyhdistyksessä, jonka tavoitteena on kehittää Suomen puolustusteollisuutta. Sen jäseninä ovat esimerkiksi Patria, Finnair ja Vaisala. Waksmanin mukaan Suomella olisi loistava mahdollisuus profiloitua kyberosaajaksi. En tiedä, ovatko suomalaiset tietoisia maineensa vahvuudesta. Suomea pidetään turvallisena ja luotettavana yhteiskuntana, jolla on ammattitaitoa. USA on ilmoittanut suurimmaksi taistelukentäkseen kybermaailman, Waksman muistuttaa.

13 ruotuväki 2/2012 vapaalla 13 Kuvat: Akseli Muraja Se on ainoa duuni mitä olen tehnyt ilman, että se tuntuu työltä. Mä rakastan tehdä musiikkia, alikersantti Henrik Tala kertoo työstään tuottajana. Tähtäimessä musiikkibisneksen huippu Alikersantti Henrik Tala työskentelee tuottajana New Yorkissa omalla musiikkistudiolla. Henri Havusela Alikersantti Henrik Tala on ehtinyt tehdä töitä erilaisten artistien kanssa Suomessa. Ensimmäinen julkaisu Suomessa oli Anna Abreun kappale Unsatisfiable, joka löytyy hänen debyyttialbumiltaan. Yksi kaveri sävelsi sen biisin. Lähetimme sen Sonylle ja siellä oltiin fiiliksissä. Minä toimin kustantajana siinä 19- vuotiaana. Tulevaisuudessa Talan kädenjälki tullaan näkemään Suomessa esimerkiksi Axl Smithin ja Mikael Gabrielin tulevissa julkaisuissa. Tala tähtää kuitenkin musiikkibisneksen huipulle Yhdysvalloissa ja suunnitelmat ovatkin hänelle selvät. Tarkoitus olisi muuttaa intin jälkeen Los Angelesiin. Siellä on se musabisnes. Jos haluan kilpailla maailman markkinoilla, minun on pakko olla siellä. On tärkeätä olla oikeassa paikassa, koska siellä on töitä ja kontaktit. New York, New York Tala suorittaa varusmiespalvelusta Santahaminassa Kaartin Jääkäritoimikunnan puheenjohtajana, vaikka ei ole asunut Suomessa 20 vuoteen. Perhe muutti vanhempien työkomennusten takia ulkomaille Talan ollessa 3-vuotias. Valmistuttuaan lukiosta Düsseldorfissa hänen vanhempansa muuttivat takaisin Suomeen. Tala itse aikoi toteuttaa unelmansa opiskella musiikkibisneksen parissa. Halusin Englantiin tai Yhdysvaltoihin opiskelemaan. Hain tosi hyvään musiikkikouluun jenkeissä, mutta en päässytkään sinne. Tala jatkoi sopivan koulun etsimistä. Tutkittuaan vaihtoehtojaan yritys palkittiin. Tala pääsi sisään vuonna 2003 perustettuun Clive Davis institute of Recorded Music -kouluun New Yorkissa. Sisään otetaan vuosittain vain muutama prosentti hakijoista. Henrik Talan mukaan pitää olla teknillisesti lahjakas, jotta alalla pystyy pärjäämään. Jollain tuurilla pääsin sisään. Sinne piti lähettää itse tuottamiaan biisejä. Se on ainoa koulu jenkeissä, missä tarjotaan kattavaa opiskelua musabisneksestä kiinnostuneille. Siellä ei opiskella pelkästään musiikkiteoriaa, vaan kaikkia puolia musateollisuudesta. Opiskeltuaan neljä vuotta Tala valmistui koulusta ja ehti tehdä vuoden töitä studiolla ennen armeijaan tuloa. Leipä pöytään omilla artisteilla Huipulle pääseminen pop-markkinoilla on kova haaste. Nykyään tietokoneiden avulla lähes kuka tahansa pystyy aloittamaan biisien teon omalla kannettavallaan. Talan mukaan verkostoituminen on alalla tärkeää. Jotkut pääsevät Pitbullin levylle, vaikka eivät olisikaan erityisiä muusikoita. Ne vaan tuntee oikeita ihmisiä. Jotkut yrittävät koko elämänsä eivätkä menesty. Nykyään pitää olla alansa asiantuntija ja tietää enemmän. Pitää erottua porukasta. Talan mielestä olisi ihanteellista saada tuotua itse uusia artisteja pinnalle. Pitää saada tuotantofirmaan uusi artisti, jolle hommataan levytysdiili. Tuottaja saa artistin tuloista tietyn prosentin seuraavina vuosina. Se on minun mielestä paras bisnesmalli. tupavisa 1. Varusmiehille tutun suomi-inttisanakirjan mukaan mitä pässi tarkoittaa? 2. Olet odottamassa jatkolentoa vilkkaalla Schipholin lentokentällä. Missä kaupungissa tällöin olet? 3. Mikä puolustusvoimien varuskunta sijaitsee 7,9 neliökilometrin kokoisella saarella Kotkan edustalla? 4. Mitkä seuraavista ovat Sveitsin virallisia kieliä: saksa, ranska, italia, retoromania? 5. Mikä asuste on Turun murteella halstuuki? 6. Millä Eurooppaan kuuluvalla valtiolla ei ole armeijaa? 7. Mitä tarkoittaa maantieteeseen liittyvä termi taiga? 8. Missä Helsingin kaupunginosassa sijaitsee Suomen puolustusvoimien pääesikunta? 9. Mikä valtio on pinta-alaltaan Euroopan suurin? 10. Missä kaupungissa sijaitsee kuvan pilvenpiirtäjä Turning Torso, joka on Pohjoismaiden korkein? vastaukset 1. Päivystäjää, 2. Amsterdamissa, 3. Kirkonmaa, 4. Kaikki ovat Sveitsin virallisia kieliä, 5. Kaulaliina, 6. Islannilla, 7. Pohjoista havumetsähyöhykettä, 8. Kaartinkaupungissa, 9. Ranska, 10. Malmössä

14 14 vapaalla ruotuväki 2/2012 elokuvat elokuva Rautarouva Ohjaus Phyllida Lloyd Pääosissa Meryl Streep, Jim Broadbent, Harry lloyd, Richard E. Grant, Anthony Head Ensi-ilta Rautarouva on mielenkiintoinen kuvaus Margaret Thatcherin elämästä ja noususta Iso-Britannian ensimmäiseksi naispääministeriksi. Lapsuudesta eläkepäiviin asti läpileikkauksen tekevä tarina taustoittaa seikkoja, joiden avulla Alfred Robertsin tytär pääsi korkeaan asemaan ja myös, minkälaisia haasteita se toi tullessaan. Thatcheria elokuvassa näyttelee Oscar-palkittu Meryl Streep, joka tekee aivan kerrassaan vakuuttavan roolisuorituksen rautarouvana. Hän on mielestäni lähes yhtä häikäisevä kuin Helen Mirrenin rooli Elisabeth II:na elokuvassa The Queen, joka toi Mirrenille Oscarin. Saman tempun uskon Streepin tekevän. Streepin kollegoille annan yhtä lailla kiitosta roolisuorituksista. Itseäni jäi tosin ärsyttämään elokuvan eteneminen epäkronologisesti. Siinä hypittiin jatkuvasti lapsuuden, pääministeriyskauden ja nykypäivän välillä miten sattuu, mikä aiheutti jonkin verran hämmennystä. Tosin aiempia tapahtumia kerrottaessa tarkoituksellisen kehno kuvalaatu ja sopiva musiikki ovat kylläkin ansioita, jotka hyvin avittivat sitä missä mennään. Thacherin perhe-elämän ja tunteellisen puolen valottaminen elokuvassa on mielestäni hienoa; kovan kuoren alla sykkiikin vastuuntuntoisen herkkä vaimo ja äiti. Päivänselvät spekulaatiot tulevatkin liittymään siihen, antaako elokuva täysin vääränlaisen kuvan Thatcherista; oliko hän oikeasti ilkeä Cruella de Vil vai viaton Lumikki? Uskon, että tilanteesta riippuen molemmat. Tuomas Kähärä Näin sodan arvet ihmisissä ja tunsin, että on suuri vääryys, että maailman media kertoi hyvin vähän sodan tapahtumista, Renny Harlin sanoo. Kuva: Henri Juvonen J. Edgar Ohjaus Clint Eastwood Pääosissa Leonardo DiCaprio, Armie Hammer, Naomi Watts Ensi-ilta 6.1. Viisi päivää sodan kauhuja Clint Eastwoodin uusin ohjaustyö kertoo FBI:n alkuvuosista sen perustaja J. Edgar Hooverin elämän kautta. Tarina kuvaa syvääluotaavasti, kuinka pienestä tutkimuskonttorista kasvoi muutamassa vuosikymmenessä Yhdysvaltojen massiivinen ja korruptoitunut tiedustelupalvelu. Ajankohtaisuudessaan elokuva peilaa pelottavasti nyky- Yhdysvaltojen tilannetta luvulla Hoover suunnittelee koko kansakunnan jokaista ihmistä koskevan, sormenjälkiin perustuvan luokittelu- ja tunnistusjärjestelmän. Järjestelmän eettisyys kysenalaistetaan jo elokuvan esittämällä aikakaudella, mutta tieto FBI:n nykypäivän kyvystä valvoa kansalaisten elämää sähköposteista puhelinkeskusteluihin tekee tiedustelupalvelun syntyvaiheiden seuraamisesta entistä hyytävämpää. Kaikilta osin kriittinen elokuva on samalla inhimillisen synkkä tarina itsetuhoisen kunnianhimon ja tukahdetun homoseksuaalisuutensa kanssa kamppailevasta miehestä. Leonardo DiCaprion esittämä Hoover on vaikutusvallastaan huolimatta heikko ja pelokas hahmo, joka näkee vihollisia kaikkialla ympärillään ja menettää kylmän laskelmointinsa takia kaikki rakkaansa. Vaikka Hoover herättääkin katsojassa sympatiaa, epäselväksi ei jää, kuinka häikäilemätön ja mätä sielu onnistui synnyttämään niinikään häikäilemättömän ja mädän instituution. Sakari Nuuttila Suomalaisohjaaja Renny Harlinin uusin elokuva Viiden päivän sota sijoittuu elokuun 2008 Georgian ja Venäjän väliseen lyhyeen, mutta väkivaltaiseen konfliktiin. Toimittaja Thomas Anders (Rupert Friend) ja valokuvaaja Sebastian Ganz (Richard Coyle) päättävät lähteä Georgiaan jännitteiden kasvaessa kiistellyissä Etelä-Ossetiassa ja Abhasiassa. Heidän saavuttuaan maahan sota puhkeaa ja miehet päättävät lähteä sinne, missä tapahtuu. Sotatoimialueella he taltioivat osseettikapinallisten ja venäläisten sotilaiden siviiliväestöön kohdistamia raakuuksia ystävystyen samalla georgialaiseen Tatiaan. Kolmikko pyrkii tuomaan sodan kauhut maailman tietoisuuteen sekä selviytymään itse hengissä taistelevien osapuolten jaloissa. Suomalaisväriä Hollywood-näyttelijöiden tähdittämässä elokuvassa edustaa osseettikapinallisten nokkamiehenä toimivaa palkkasoturia esittävä Mikko Nousiainen. Hän ei ennen kuvausten alkua ollut näytellyt yli vuoteen. Eniten jännitin, miten paineensietokykyni kestää, Nousiainen sanoo. Hän selviytyy hyvin armottomasti ja raakalaismaisesti siviilejä terrorisoivan kapinallisen roolistaan. Perimmäisenä ajatuksena oli, että roolihahmoni tekee vain työtään. Ties vaikka sillä olisi jokin perhe jossakin, Nousiainen naurahtaa. Rajusti kritisoitu Viiden päivän sotaa on kritisoitu liian Georgia-myönteiseksi. Sujuvasti etenevää ja jännittävää elokuvaa katsoessa tuleekin pitää mielessä, ettei historiallisista tapahtumista välitetä puolueetonta kuvaa. Tilanteen kärjistyminen oli monen tekijän summa, ja molemmat osapuolet olivat sodan syttymiseen osallisia. Elokuvassa Georgia kuitenkin esitetään puolustautuvana osapuolena. Sotarikoksia tekevät osseetit ja venäläiset, vaikka Human Rights Watch -järjestön mukaan myös georgialaiset syyllistyivät rikoksiin. Georgia-myönteisyys ei ole ihme, sillä elokuvaa on rahoittanut yksi Georgian parlamentin jäsen, ja tuottajien joukossa on myös yksi hallituksen ministeri. Vaikuttavissa sotakohtauksissa nähtävät panssarivaunumassat, pommejaan kylvävät hävittäjät sekä paikallisia terrorisoivat taisteluhelikopterit ovat peräisin Georgian armeijalta. Viiden päivän sota katsoo asioita georgialaisten lasien läpi. Harlin myöntää, että Viiden päivän sota katsoo asioita georgialaisten lasien läpi. Hänen mukaansa oleellista elokuvassa ei kuitenkaan ole politiikka. Minulle ei ollut tärkeää, että kyse oli juuri Georgian sodasta, vaan pääasia oli kertoa siitä, mitä siviileille tapahtuu nykyaikaisessa sodassa ja saada katsoja ajattelemaan, Harlin sanoo. Muistutus lähimenneisyydestä Elokuvaa tehtiin alueilla, jotka olivat vain vuotta aiemmin olleet sotanäyttämönä. Kuvauksissa oli ajoittain havaittavissa konfliktialueen jännitteet. Oltiin rajan lähellä, ja yhtäkkiä kerrottiin, että tänään ei voikaan käyttää tankkeja tai lentää hävittäjillä, Harlin kertoo. Sekä Harlinin että Nousiaisen mukaan elokuva pyrkii ennen kaikkea olemaan sodanvastainen. Koko kuvausryhmälle ja näyttelijöille oli erittäin tunteellinen kokemus mennä paikoille, joilla ihmiset olivat menettäneet henkensä tai kotinsa, ohjaaja Harlin kertoo. Halusimme tuoda esiin kaiken sen kauheuden, mitä sota tekee ihmisille, Nousiainen kiteyttää. Eero Nurmi levyt Julma Henri: Radio Jihad Syrjäytynyt vol. 2 Mörssi Aiemmin ilmestyneissä arvosteluissa Julma Henrin Radio Jihad - levyä peilataan aina hänen aikaisempaan tuotantoonsa. Henkan edellisiin levyihin vain vähän tutustuneelle Syrjäytynyt vol. 2 iskee myös paikoitellen jopa lujaa. Levyn sanoitukset käsittelevät syrjäytymistä, köyhyyttä, yhteiskunnan ongelmia, mutta myös mielen tasoja ja mietiskelyä. Albumin nimikappaleessa Radio Jihadissa Henri viittaa muslimien pyhään sotaan, tässä tapauksessa sotaan omassa mielessä. Oma totuuden etsiminen onkin läsnä melkein jokaisen kappaleen sanoituksissa. Vaikka sanoma esitetään erittäin synkästi runsain kirosanoin maustettuna, välittyy mielen puhtauden hakemisesta positiivinen asenne tulevaisuuteen. Radio Jihadin kappaleet ovat tiukan asenteellisia rap-biisejä. Ikävä kyllä tuntuu, että parhaat kappaleet on sijoitettu albumin alkupuolelle, eikä voima jaksa kantaa loppuun asti. Toinen raita, Kauppaan kauppaan, ja kolmas raita, Punainen (vierailijana RPK), edustavat albumin parhaimmistoa. Reggaen ja dancehallinkin kanssa touhunneen DJ Polarsoulin paikoittain dubstepmaiset taustat istuvat komeasti Henrin räppeihin. Orgaanista saundia osaan kappaleista tuovat lisätyt kitara- ja haitariraidat. Punainen-biisissä soivat komeasti pasuunat. Kuten kunnon rap-levylle kuuluukin, Radio Jihadilla on komea vierailijakaarti. Asa, Jontti, Super Janne, Joska Josafat ja RPK tuovat jokainen palasen omaa tyyliään levylle. Kaiken kaikkiaan Julma Henrin Radio Jihad - Syrjäytynyt vol. 2 on kova rap-levy, joka tavoittaa niin vanhat hiphopin ystävät kuin tuoreemmatkin kuuntelijat. Taneli Urmas The Black Keys: El Camino Nonesuch Records The Black Keysin uusin,el Camino, on jo yhtyeen yhdeksäs levy kymmenen vuoden sisään. Kovasta tahdista huolimatta materiaali on pysynyt korkeatasoisena. Myöskään El Camino ei tuota pettymystä. Chevroletin aikoinaan valmistaman amerikanraudan mukaan nimetty uutuuslevy matkaa syvälle amerikkalaisen rock-musiikin juurille onnistuen silti kuulostamaan tuoreelta. Ruvelle soitetuissa rämisevissä, surisevissa kitaroissa, katalan tarttuvissa laulumelodioissa ja reippaassa poljennossa soi blues. Jo toista kertaa Dan Auerbach-Patrick Carney kaksikon levyllä tuottajana hyörivä Danger Mouse on kuitenkin onnistunut samaan aikaan luomaan El Caminolle ajankohtaiselta kuulostavan äänimaailman. Kappalemateriaali on tasaisen kovaa. Suuria notkahduksia ei tule missään vaiheessa, mutta muutama kappale erottuu edukseen. Ensimmäisenä single-lohkaisuna jo jonkin aikaa soinut Lonely Boy ehti herättää mielenkiinnon albumia kohtaan ja pakko on sanoa, että biisi toimii edelleen. Samalla tavalla korvan taakse jäävät ainakin Gold On the Ceiling ja Hell of a Season, jotka ovat Lonely Boyn tapaan toimivasti rokkaavaa indie-bluesia. Levyn hienoimmaksi hetkeksi nousee kuitenkin hieman rauhallisemmin käynnistyvä, mutta loppua kohti maanisiin mittoihin paisuva Little Black Submarines. El Camino on hyvä levy, joka sisältää sopivasti uutta, vanhaa sekä kasan kovia kappaleita. Ainoa, mikä jää mietityttämään, on kappaleiden hienoinen samankaltaisuus. Jos matsku toimii, ei pitäisi valittaa, mutta tulevaisuudessa olisi hienoa nähdä Black Keysiltä enemmän Little Black Submarinen ja esimerkiksi levyn loppupuolelta löytyvän Stop Stopin kaltaisia kappaleita. Roope Luokkamäki

15 ruotuväki 2/2012 VAPAALLA 15 Useille varusmiehille tulee jossain vaiheessa tutuksi ilta- ja viikonloppuvapaiden vietto kuohuvan ohramaltaan merkeissä. Uskokaa tai älkää, oluesta nauttiminen on kuitenkin paljon mutkikkaampi juttu kuin pelkästään viileän tuopin kumoaminen kurkkuun sen voi tehdä myös tyylikkäästi ja arvokkuudella. Uudenmaan Prikaatissa varusmiespalveluksensa juuri päätökseen saattanut turkulainen Juho Nikko osaa nauttia oluesta oikein. Hän on yhdessä seitsemän kaverinsa kanssa perustanut Olutkiltana tunnetun tiiviin ryhmän, joka on kokoontunut aktiivisesti sekä palveluksen aikana että muutenkin yhteen nauttimaan oluiden aromikkaasta maailmasta. Kaikki lähti siitä, kun olin yhtenä päivänä Alkossa ja aloin funtsia, että varmaan siinä on jotain järkeä, että oluet maksavat täällä enemmän kuin marketissa. Rupesin kyselemään myyjiltä vähän neuvoja ja tulin siihen tulokseen, että kun oluen juontiin panostaa niin siihen tulee ihan uusi ulottuvuus: ei se kännääminen vaan se maku. Nikko sai pian kaverinsakin innostumaan olutmaistelusessioista, joihin kaikki tuovat jotain hieman laadukkaampaa ja eksoottisempaa olutta, jota sitten yhdessä maistellaan, juodaan ja arvioidaan. Oluenkulutuksella on Suomessa monet kasvot, eikä Nikko pidä erilaisia juomatapoja eriarvoisina. Riippuu tietysti siitä, mitä on illalta hakemassa. Jos on tarkoitus vetää hirveä ränni, ei tietenkään ole järkeä tuhlata rahojaan laadukkaaseen juomaan. Olemme kuitenkin huomanneet, että jos se mitä juo on hyvää, siitä saa oman ilonsa ja lopputulos on hauska ilta ilman jäätävää krapulaa seuraavana aamuna. Sivistynyttä kaljoittelua Suomen Olutseuran puheenjohtaja Anne Käki istuu helsinkiläisessä olutravintolassa ja huljuttelee belgialaista N'ice Chouffe'a jalallisessa lasissa. Olutta on tärkeää pyöritellä ennen maistamista, jotta aromit lähtevät liikkeelle ja niistä voi nuuhkaista ensivaikutelman. Kun sitä juo, olut pitää maistaa koko suun alueella jotta kaikki mahdolliset aromit saadaan irti. Hyvästä juomasta pitää nauttia, ja se on saatava nielun kautta alas vatsalaukkuun saakka ennen kuin sen voi arvioida, hän opastaa. Hyvästä juomasta pitää nauttia. Uusien ja parempien aromiyhdistelmien etsiminen on loputon prosessi. Puolet työstä on maistelua ja pohdiskelua, puolet mittausta ja laskentaa, Suomenlinnan Panimon olutmestari Jussi Heikkilä kuvailee. Kaartinjääkärit Risto Seppälä ja Jani Metsola tutustuivat oluiden aromikkaaseen maailmaan Servaalin tuotepäällikkö Henrik Larkion opastuksella. Tärkeintä oluen nauttimisessa on Käen mukaan yhteisöllisyys. Olutseuran tavoitteena on tukea ja rikastuttaa suomalaista olutkulttuuria sekä innostaa ihmisiä kohtuulliseen kuluttamiseen ja laadun arvostamiseen. Teini-iässä kaverit hankkivat aina pussikaljat ja mietin, että mikä idea siinä on että juo litrakaupalla yhtä ja samaa. Kun muut ostivat pussillisen kaljaa, ostin itse yhden oluen jota en ennen ollut maistanut. Maailma laajenee kun maistelee erilaisia juomia, ja samakin juoma maistuu joka tilanteessa erilaiselta. Olutseura järjestää te toja, asiantuntijavierailuja, oluenvalmistuksen historiaan perehtymistä sekä yhteisiä olutmaisteluretkiä. Käen mukaan oluesta nauttimiseen kuuluu juomisen lisäksi sen valmistuksen historiaan, prosesseihin ja menetelmiin tutustuminen ruohonjuuritasolta asti. Oluenkulutuksessa näkyy toki myös sitä, että örvelletään humalassa, mutta meidän seuramme ei tue sitä vaan päinvastoin kunniakasta käyttäytymistä ja oluen nauttimista arvokkaasti. Edistämme oluen ilosanomaa, Käki muotoilee naurahtaen. Kieltolain peruja Kun Suomenlinna toimi varuskuntasaarena 1700-luvun puolivälistä eteenpäin, saari oli olutkulutuksen keskipiste. Alkuvuosina sotilaiden päivärahat ja ylityökorvaukset maksettiin oluena, jota täällä kulutettiin tuhansia litroja päivässä, kertoo Suomenlinnan Panimon olutmestari Jussi Heikkilä. Vaikka pienpanimot ovat tänä päivänä yleistymässä ja kasvattamassa suosiotaan Suomessa, Heikkilä kertoo, että jo luvulla Suomi oli suuren ohravarantonsa ansiosta erittäin rikas olutmaa, jonka sadat panimot tuottivat kymmeniä erilaisia olutlajikkeita. Suomessa oluen kulutustottumus juontaa juurensa vielä kieltolain ajoista. Liiallinen holhoaminen johti kulttuurin katoamiseen. Heikkilä kertoo, että kieltolain kumoamisen jälkeen uudelleen toimintansa aloittaneiden panimoiden myynti tapahtui Alkon alaisuudessa, sen määrittämän keskihinnan kautta. Jos panimo halusi noina aikoina elää, sen oli keskityttävä valmistamaan ainoastaan parhaiten myyvää vaaleaa lageria. Sodanjälkeisen Suomen sukupolvet oppivat, että olut on synonyyminen vaalean lagerin kanssa, eikä kuluttaja osannut haluta mitään muuta. Maailma on täynnä hienoja oluita, ja uudet kuluttajasukupolvet ovat kyllä oppineet maistelemaan erilaisia makuja, Heikkilä sanoo. Varusmiehet tutustuvat huurteisiin Vaaleisiin lagereihin tottuneet Kaartin Jääkärirykmentin varusmiehet Risto Seppälä ja Jani Metsola saavat Helsingissä henkilökohtaisen ja avartavan esittelyn oluiden aromimaailmaan. Suomen suurimman itsenäisen alkoholin maahantuojan, Servaalin, erikoisoluiden tuotepäällikkö Henrik Larkio tutustuttaa kaartinjääkärit yhdeksään eksoottiseen olueen maailman eri kolkilta. Oluen maku harvoin korreloi alkoholiprosentin kanssa: miedoistakin löytyy maukkaita ja väkevistä heikkoja makuja, Larkio sanoo esitellessään kansainvälisten pienpanimoiden laajaa olutlajikevalikoimaa. Tämä on tosi hyvää! Ajattelin, etten varmasti tykkäisi vehnäoluesta, mutta varsinkin jälkimaku on yllättävän hyvä, Seppälä sanoo. Jännän makuista. Kyllä tätä voisi tuopillisen juoda, Metsola arvioi. Varusmiehet löytävät mielioluensa Keski-Euroopasta. Äänestyksessä ensimmäiset kolme sijaa vievät tumma tšekkiläinen Velkopopovický Kozel, saksalainen vehnäolut Weihenstephaner sekä myös saksalainen savuolut Aecht Schlenkerla Rauchbier, joka varusmiesten mielestä maistuu aivan savustetulta juustolta. Kokemus innostaa nuoria miehiä avartamaan omia oluenkulutustottumuksiaan jatkossakin. Ehkä jatkossa pitäisi ostaa muutakin kuin Olvia. Tämän kokemuksen jälkeen olisin kyllä valmis maksamaan pari euroa ekstraa vähän laadukkaammasta oluesta, Metsola tuumii. Rakkaalla lapsella on monta nimeä: Binisteri. Bisse. Börsta. Bismarck. Bilbo. Reppuli. Hiiva. Ohrapirtelö. Ööli. Öölberi. Kalja. Keinänen. Keitto. Keskikeijo. Kepardi. Keppana. Keskiketterä. Kuppi. Kuperkeikkalimonadi. Mallasjuoma. Mellakka. Mökäöljy. Poronkusi. Peruskura. Ruskea ruumiinpesuneste.

16 16 takakansi ruotuväki 2/2012

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Tasavallan presidentin vaali

Tasavallan presidentin vaali Tasavallan presidentin vaali 2012 Selkoesite Presidentinvaali Tämä esite kertoo presidentinvaalista, joka järjestetään Suomessa vuonna 2012. Presidentin tehtävät Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa

Lisätiedot

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus Maavoimien valmiusyhtymä Liikenneturvallisuus Varusmiehet Varusmiehet 3 500/vuosi 1850 varusmiestä kahdesti vuodessa noin 30 naista kahdesti vuodessa maksimivahvuus 2520 11,8 10,1 33,5 8,6 22,5 9,8 Muut

Lisätiedot

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Tausta SOL konserni on Suomen suurimpia palvelualan työllistäjiä. SOLIssa työskentelee tällä hetkellä lähes 10 000 työntekijää, joista n 7500 Suomessa.

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 21.11. 11.12.2011. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 21.11. 11.12.2011. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä puolustusvoimauudistuksesta.

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 Muistio 1 (5) Puolustusvaliokunta 22.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 1 Puolustusvoimien

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Ruotuväki, PL 25, 00131 HKI MP2 Itella Oyj. 50. vuosikerta n:o 5 (1094) 1.3.2012 verkossa > www.ruotuvaki.fi. Kuva: Akseli Muraja

Ruotuväki, PL 25, 00131 HKI MP2 Itella Oyj. 50. vuosikerta n:o 5 (1094) 1.3.2012 verkossa > www.ruotuvaki.fi. Kuva: Akseli Muraja Ruotuväki, PL 25, 00131 HKI MP2 Itella Oyj 50. vuosikerta n:o 5 (1094) 1.3.2012 verkossa > www.ruotuvaki.fi Kuva: Akseli Muraja 2 ruotuväki 5/2012 Vuonna 1962 ensimmäisen kerran ilmestynyt Ruotuväki-lehti

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön Apulaisosastopäällikkö Eversti Timo Mustaniemi 10.04.2013 Esimerkkejä uutisoinnista Puolustusvoimat irtisanoo 1200 (kevät 2012) Puolustusvoimat irtisanoo

Lisätiedot

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta Koulutuksen ja kertauksen kesto Reserviläisten palkat Vimilin armeijamallissa Peruskoulutus 0,25 vuotta Peruskoulutuskausi 1500 e/kk Jatkokoulutus 0,63 vuotta Jatkokoulutuskausi 2000 e/kk Operatiiviset

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS SIM-To-Lv-026 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 13.1.2015 SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi Ilmavoimien erikoisjoukkokoulutus Intistä ammattiin! Velvollisuudesta ammatti? Palveluspaikka voi olla tuleva työpaikkasi. Varusmiespalvelus on väylä aliupseerin ja upseerin ammattiin. Hakeutumalla erikoisjoukkoihin

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

Aliupseeriliitto katsoo käyttäjän näkökulmasta, että toiminnallisten muutosten kriittiset kohdat ovat kaikissa niissä

Aliupseeriliitto katsoo käyttäjän näkökulmasta, että toiminnallisten muutosten kriittiset kohdat ovat kaikissa niissä Pääesikunta Henkilöstöosasto ALIUPSEERILIITTO RY:N KANNANOTTO PÄÄESIKUNNAN SUUNNITTELUOSASTON PERUSTELUMUISTION LUONNOKSEEN 19.4.2012 1. YLEISTÄ Perustelumuistiossa todetaan, että puolustusvoimien tehtävät

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Inskomkapt Ilmo Suurnäkki ADR-seminaari 11.5. Esityksen sisältö Logistiikka operaatioiden mahdollistaja 1. Puolustusvoimien intressit kuljettajakoulutukseen 2. Nykytilanne

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Kiltauutiset 1 / 2011

Kiltauutiset 1 / 2011 Kiltauutiset 1 / 2011 1 Killan tärkein tehtävä John F Kennedy sanoi aikoinaan: Älkää kysykö mitä maa voi tehdä teille kysykää, mitä te voitte tehdä maallenne." Mitä me voimme tehdä tämän maan eteen? Olen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11. 1 Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.2014 klo 13 Arvoisat sotiemme veteraanit reserviläiset hyvä juhlayleisö!

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Lentosotakoulu. TIEDOTUSTILAISUUS klo 18:00 Lentosotakoulun johtaja Eversti Jukka Ahlberg

Lentosotakoulu. TIEDOTUSTILAISUUS klo 18:00 Lentosotakoulun johtaja Eversti Jukka Ahlberg Lentosotakoulu TIEDOTUSTILAISUUS 13.11. klo 18:00 Lentosotakoulun johtaja Eversti Jukka Ahlberg LENTO-ONNETTOMUUS 13.11. Kaksi HAWK MK66 konetta osui toisiinsa harjoituslennolla Perhon kunnassa Salamajärven

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden johtajat Kenraalimajuri Jukka Pennanen Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden

Lisätiedot

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista.

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Tarvitsemme toisiamme. www.mil.fi Itsenäisyyttä puolustaen, tasa-arvoisesti toimien. Puolustusvoimien tehtävänä on paitsi maamme alueiden valvonta ja alueellisen

Lisätiedot

Onko tämänhetkinen ehdokasvalintanne presidentinvaalissa...

Onko tämänhetkinen ehdokasvalintanne presidentinvaalissa... TALOUSTUTKIMUS OY 20120119 08:54:07 TYÖ 2703.13 TAULUKKO 9020 ss VER % Telebus vko 2-3/2012 Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti Ruokakunta nainen mies 18-24 25-34 35-49 50-79 työn toimi eläke muu aikuis lapsi

Lisätiedot

KEURUUN PIONEERIRYKMENTIN KEHITTÄMINEN

KEURUUN PIONEERIRYKMENTIN KEHITTÄMINEN KEURUUN PIONEERIRYKMENTIN KEHITTÄMINEN 1. Puolustusvoimien suoraan ja välillisesti tarjoamat työpaikat ovat elintärkeitä Keuruun seudulle. Keski-Suomi ja Keuruun seutu ovat useilla työllisyysmittareilla

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Mistä uudet osaajat infra-alalle. alalle?

Mistä uudet osaajat infra-alalle. alalle? Mistä uudet osaajat infra-alalle alalle? Panu Tuominen projektipäällikkö MANK ry Tausta MANK:n pitkäaikainen huoli Ala ikääntyy Heikko vetovoima Mistä uudet osaajat? Projektin kesto 2014 2015 1 Ongelma

Lisätiedot

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Lähtökohta tutkimukselle Halusimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Millaisia viestinnällisiä haasteita

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1 SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS Seppo Haario 21.3.2012 1 Sveitsin pinta-ala 41,285 km 2 Suomi on kahdeksan kertaa suurempi Etäisyydet: pohjoinen - etelä 220 km länsi - itä 348 km Jürg Hänggeli/Seppo Haario 21.3.2012

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Sistu/Ktj/4 21.04.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Sistu/Ktj/4 21.04.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (5) 51 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Jukka Relanderin toivomusponteen liittyen Keskustakirjaston hankesuunnitelman

Lisätiedot

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton yhteinen puolustuspoliittinen julkilausuma 19.11.2010 Sisällysluettelo Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot