HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN (HUS) POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN (HUS) POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN (HUS) POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA HUS potilasturvallisuussuunnitelman käsitteli HUS potilasturvallisuussuunnitelman käsittelee HUS potilasturvallisuussuunnitelman käsittelee HUS potilasturvallisuuden ohjausryhmä HUS-kuntayhtymän johtoryhmä HUS hallitus

2 1 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 1 JOHDANTO POTILASTURVALLISUUSPOLITIIKKA HUS:N STRATEGIA JA ARVOT POTILASTURVALLISUUSTYÖN PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI JA KANSALLISET JA KANSAINVÄLISET LINJAUKSET HUS:N POTILASTURVALLISUUSTYÖN OHJAAJINA Yleistä Potilasturvallisuus ja johtaminen Potilasturvallisuus ja riskienhallinta Potilasturvallisuus ja turvallisen työn edellytykset Potilasturvallisuus ja virheistä oppiminen moniammatillisessa yhteistyössä Potilasturvallisuus erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyössä Potilaan osallistumisen edistäminen oman hoitonsa turvallisuuden parantamiseen POTILASTURVALLISUUSTYÖN ORGANISOINTI YLEISPERIAATTEET VASTUUKUVAUKSET POTILASTURVALLISUUSRAPORTOINTI- JA ILMOITUSJÄRJESTELMÄT RAPORTOINTILÄHTÖKOHDAT VAPAAEHTOINEN VAARATAPAHTUMIEN ILMOITUSMENETTELY Vaaratilanneilmoitus Vaaratilanneilmoituksen käsittely Vakavan vaaratapahtuman ilmoittaminen ja käsittely VALVONTA-ASIAT POTILASVAHINGOT LAITETURVALLISUUS LÄÄKEVALMISTEIDEN TURVALLISUUS INFEKTIOTURVALLISUUS POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMINEN HENKILÖSTÖPEREHDYTYKSESSÄ JA POTILASTURVALLISUUSKOULUTUS PEREHDYTYS VERKKOKOULUTUKSET MUUT KOULUTUSMUODOT HENKILÖSTÖN JA POTILAIDEN OSALLISTUMINEN POTILASTURVALLISUUDEN EDISTÄMISEEN HENKILÖSTÖTIEDOTTAMINEN TIEDOTTAMINEN POTILAILLE JA OMAISILLE POTILASTURVALLISUUSTYÖN ENNALTAEHKÄISEVÄT JA KORJAAVAT TOIMENPITEET ENNALTAEHKÄISEVÄT TOIMET KORJAAVAT TOIMET POTILASTURVALLISUUSKULTTUURIN EDISTÄMINEN JA TUNNISTETUT EHKÄISEVIÄ JA KORJAAVIA POTILASTURVALLISUUSTOIMIA VAATIVAT ALUEET HUS:SSA Vaaratapahtumaraportoinnin kehittämistoimet Yleistä Vaaratapahtumaraportoinnin pohjalta tehtyjen kehittämistoimien edistäminen Alueellinen asiakas- ja potilasturvallisuustoiminta Potilassiirtojen turvallisuus Käsihygienian tehostaminen ja käsihuuhteen käytön lisääminen Lääkehoidon turvallisuus Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuus Muuhun hoitoon ja seurantaan liittyvä turvallisuus Nestevuorokauden vakiointi HUS:ssa Kuvantamiseen liittyvien lähetevirheiden vähentäminen Uuden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönottoprojektin potilasturvallisuudelle aiheuttamiin riskeihin varautuminen... 37

3 2 8 POTILASTURVALLISUUDEN MITTAAMINEN TAUSTA KESKEISET POTILASTURVALLISUUTTA YLLÄPITÄVÄT TOIMET HUS:SSA KESKEISET POTILASTURVALLISUUDEN KEHITTÄMISTOIMET HUS:SSA LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 Potilasturvallisuuden ohjausryhmän kokoonpano ja HUS:n laatupäälliköt HaiPro-riskimatriisi ja vakavan vaaratapahtuman juurisyy-analyysi HUS:n HaiPro-järjestelmässä

4 3 TIIVISTELMÄ Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) potilasturvallisuussuunnitelman tavoitteena on tukea potilasturvallisuuden systemaattista järjestämistä ja kehittämistä. Sen laadinnan perustana ovat olleet kansallinen normisto ja linjaukset, sairaanhoitopiirin strategia ja arvot, pyrkimys huippusairaalaksi, tutkimukseen perustuva tieto sekä raportoinnin perusteella tunnistetut potilasturvallisuuden kehittämiskohteet. Suunnitelma päivitetään vuosittain ja viedään hyväksyttäväksi HUS:n hallitukseen. HUS organisaationa lopettaa toimintansa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutumisen myötä, jolloin pääosa sen tehtävistä siirtyy Uudenmaan maakunnan hoidettavaksi. Tämä potilasturvallisuussuunnitelma on sen vuoksi laadittu noudatettavaksi vuoden 2018 loppuun asti. Riskienhallinta on keskeinen osa järjestelmällistä potilasturvallisuuden kehittämistä. HUS kerää tietoa tekijöistä, jotka uhkaavat tai saattavat uhata potilasturvallisuutta. Vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä mahdollistaa tiedonkeruun lisäksi potilasturvallisuuskulttuurin kehittämisen ja vahvistamisen. Monista erilaisista tietolähteistä kerääntyvää, organisaatiossa avoimesti jaettavaa tietoa käytetään kohdentamaan kehittämistoimet valituille alueille. Turvallisuusriskejä ja inhimillisen virheen mahdollisuutta pyritään vähentämään kehittämällä rakenteita, prosesseja ja tiedonkulkua erityisesti yhtenäisten toimintamallien avulla. Kehittämistoiminnalla ja henkilöstökoulutuksella parannetaan häiriö- ja poikkeustilanteiden joustavaa ja tehokasta hallintaa. Kullakin suunnitelmakaudella tehdään myös koko sairaanhoitopiirin kattavia toimia tunnistettujen potilasturvallisuusriskien minimoimiseksi. Tällä kaudella parannetaan infektioturvallisuutta, edistetään sairaanhoitopiirin laiteja lääkehoidon turvallisuutta. Edellisellä kaudella pilotoitu toimintamalli estettävissä olevien sairaalakuolemien selvittämiseksi otetaan käyttöön. HUS kehittää menetelmiä potilasturvallisuuden kehittämistoimien vaikuttavuusarviointiin käyttäen Lean-menetelmiä. HUS-alueen kuntien ja HUS:n yhteistä vaaratapahtumaraportointia laajennetaan vaiheistussuunnitelman mukaisesti koskemaan valittuja HUS liikelaitoksia. HUS:n ja alueen kuntien yhteinen potilasturvallisuusasioiden käsittely- ja toimintamalli muodostetaan ja käyttöönotetaan. Lisäksi selvitetään uuden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönottoprojektin potilasturvallisuudelle aiheuttamia riskejä ja suunnitellaan niihin varautumista.

5 4 1 Johdanto Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) potilasturvallisuussuunnitelman tavoitteena on tukea potilasturvallisuuden systemaattista kehittämistä ja järjestämistä. HUS:n potilasturvallisuustyö perustuu toiminnan jatkuvaan kehittämiseen, turvallisuuden ylläpitämiseen hyvässä potilasturvallisuuskulttuurissa ja riskienarviointiin. Tavoitteena on estettävissä olevien, hoidosta aiheutuvien haittojen minimointi. HUS:ssa on viimeisen viiden vuoden kehittämistyön tuloksena saavutettu monin paikoin tilanne, jossa potilasturvallisuuden kehittäminen on osa Yhtymähallinnon linjausten mukaista HUS:n päivittäistoimintaa. Potilasturvallisuus muodostaa yhdessä hoidon vaikuttavuuden ja saatavuuden kanssa terveyden- ja sairaanhoidon perustan. Potilasturvallisuudella tarkoitetaan niitä periaatteita ja toimintoja, joiden tavoitteena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilaan näkökulmasta hoidon hyvä laatu tarkoittaa sitä, että hän saa tarvitsemansa ja lääketieteellisesti oikean hoidon, josta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja epämukavuutta: turvallinen hoito on vaikuttavaa, se toteutetaan oikein ja oikeaan aikaan. Terveyspalvelujen tuottajan näkökulmasta potilasturvallisuudessa on kyse potilaan suojaamiselta vahingoittumiselta hoitotapahtuman yhteydessä. Turvallisessa hoidossa yhteistyö on moniammatillista ja tiedonkulku hoitoon osallistuvien tahojen, potilaiden ja omaisten välillä on saumatonta. Toiminnassa otetaan huomioon myös henkilöstön hyvinvointi ja riittävät toimintaedellytykset turvallisen hoidon toteuttamiseen. Potilasturvallisuuden edistämisen kannalta keskeisiä normeja ovat voimaan tullut Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja siihen liittyvä sosiaali- ja terveysministeriön asetus. Terveydenhuoltolaki velvoittaa julkisen terveydenhuollon yksiköt laatimaan suunnitelman yksikön laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. STM:n asetuksen laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanon suunnitelmasta mukaisesti suunnitelmaan on sisällytettävä kuvaus laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanon keskeisistä edellytyksistä ja toimista, joita tarkastellaan johtamisen ja potilasturvallisuuskulttuurin näkökulmasta. HUS:n potilasturvallisuussuunnitelman laadinnan perustana ovat olleet edellisessä kappaleessa kuvattu STM:n normisto, sairaanhoitopiirin strategia ja arvot, tutkimukseen perustuva tieto, kansainvälisten huippusairaaloiden lähestymistavat (mm. magneettisairaala-viitekehys) sekä eri tietolähteiden perusteella tunnistetut potilasturvallisuuden kehittämiskohteet. Meneillään olevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen (sote-uudistus) erillislakien tavoitteina on parantaa hoidon saatavuutta, asiakaslähtöisyyttä ja leikata terveydenhuollon kustannusten kasvua.

6 5 Nämä eri tavoitteet ovat vaikeasti yhdistettävissä, mutta keskeisenä mekanismina tavoitteiden toteuttamiselle on sote-lainsäädäntöpaketissa kilpailun lisääminen terveydenhuollossa tuomalla yksityisesti tuotetut palvelut julkisten palvelujen rinnalle. Terveydenhuollon valvonta siirtyy monelta osin sosiaali- ja terveysministeriöltä (STM) muille viranomaisille, kun terveydenhuollon valvonta keskitetään valtiovarainministeriön (VM) alaiseen uuteen Valvontavirastoon ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alainen Kilpailuvirasto saa lisää valtuuksia valvoa kilpailua terveydenhuollossa. Kilpailuilla markkinoilla toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tulee kilpailuneutraliteettivaatimuksen takia yhtiöittää. Soteuudistus ja siihen liittyvä maakuntahallinnon luominen ovat vaikutukseltaan moniulotteisia ja laajoja. Useita niihin liittyviä vaikutusarviointeja on julkaistu sosiaali- ja terveysministeriön toimesta: Potilasturvallisuuden kannalta keskeisimmät sote-uudistuksen riskit liittyvät hoitoketjujen toimivuuteen ja uudistuksen edellyttämien tietojärjestelmien käyttöönottoon. Koska uudistuksen aikataulu on tiukka, ei uusia toimintamalleja välttämättä ehditä pilotoida niin, että mahdolliset ongelmat paljastuisivat ennen uudistuksen täysimittaista täytäntöönpanoa. Sote-uudistus on tarkoitus toteuttaa alkaen, jolloin myös sairaanhoitopiirit (ml. HUS) organisaatioina lakkaavat. Sote-uudistuksen rinnalla HUS:n sairaaloiden toimintaan vuonna 2018 vaikuttavana suurena muutoksena on yhtenäisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän (Apotti) vaiheistettu käyttöönotto, joka käynnistyy loppuvuonna 2018 Vantaalla sijaitsevasta HUS:n Peijaksen sairaalasta. Potilasturvallisuusorganisaatio seuraa potilastietojärjestelmän käyttöönoton valmistelua ja antaa pyynnöstä asiantuntijanäkemyksensä sille esitettyihin kysymyksiin. Tämä HUS:n potilasturvallisuussuunnitelman päivitetty versio on voimassa HUS-organisaation loppumiseen, saakka. Sen valmisteluun ovat osallistuneet edustajat kaikista tulosyksiköistä, sairaanhoitoalueilta ja kliinisistä liikelaitoksista. Suunnitelma laadunhallinnan täytäntöönpanosta ja laadunhallintadokumentit pidetään HUS:ssa erillisinä asiakirjoina aiempien suunnittelukausien tapaan. Potilasturvallisuussuunnitelman käsittelee ja hyväksyy HUS:n hallitus sairaanhoitopiirin johtoryhmäkäsittelyn jälkeen. 2 Potilasturvallisuuspolitiikka 2.1 HUS:n strategia ja arvot potilasturvallisuustyön perustana HUS:n strategia ja arvopohja tukevat tässä potilasturvallisuussuunnitelmassa esitettyä toimintamallia ja antavat suunnan potilasturvallisuustyölle. HUS on kansainvälisesti korkeatasoinen, uutta tietoa luova sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä. HUS:n arvot ovat ihmisten yhdenvertaisuus, potilaslähtöisyys, luovuus ja innovatiivisuus, korkea laatu ja tehokkuus sekä avoimuus, luottamus ja keskinäinen arvostus.

7 6 Hyvä potilasturvallisuus edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden välillä niin organisaation sisällä kuin alueellisten, kansallisten ja kansainvälistenkin toimijoiden kanssa. HUS haluaa olla myös potilasturvallisuuden kehittämistyön ja -tutkimuksen osalta edelläkävijä Suomessa. Potilaat ja heidän läheisensä otetaan mukaan potilasturvallisuuden kehittämiseen. 2.2 Terveydenhuoltolaki ja kansalliset ja kansainväliset linjaukset HUS:n potilasturvallisuustyön ohjaajina Yleistä Suomessa alettiin kiinnittää enemmän huomiota potilasturvallisuuteen ja sen ongelmiin 2000-luvun puolivälistä alkaen. USA, Australia, Kanada, Iso-Britannia, Hollanti ja muut pohjoismaat ovat olleet huomattavasti Suomea pidemmällä potilasturvallisuuden edistämistyössä. Kansainvälistä yhteistyötä on tehty mm. WHO:n, OECD:n, Euroopan neuvoston ja EU:n toiminnoissa sekä Pohjoismaisen Ministerineuvoston toiminnan puitteissa. HUS:ssa potilasturvallisuustyössä on edistytty lainsäädäntöä, kansallisia ja EU-linjauksia sekä muita kansainvälisiä malleja noudattaen. Kehittämistoiminnassa seurataan erityisesti tutkimukseen perustuvaa, kansainvälisten huippusairaaloiden toimintaa. Tärkeä yhteistyö Suomen muiden yliopistosairaaloiden kanssa toteutuu verkostoyhteistyössä. Oleellisina osina kehittämistoimintaa ovat systemaattisuus, kustannustehokkuus ja valittujen lähestymistapojen vaikuttavuusarviointi. STM:n Kansallinen Potilasturvallisuusstrategia edelsi vuonna 2011 voimaan astunutta lainsäädäntöä. Strategiassa käsiteltiin potilasturvallisuutta neljästä eri näkökulmasta, joita olivat turvallisuuskulttuuri, vastuu, johtaminen ja säädökset. Kansallisen strategisen asiakirjan valmistelu on ollut käynnissä edellisen strategian umpeutumisen jälkeen, ja käytettävissä olevien tietojen perusteella HUS on edennyt potilasturvallisuustyössään tulevien kansallisten strategisten linjausten mukaan jo ennakoivasti. Uusitun kansallisen strategisen asiakirjan julkistamista tavoitellaan vuonna Potilasturvallisuus ja johtaminen Kokonaisvastuu terveydenhuollon toimintayksikön potilasturvallisuudesta on organisaation johdolla. HUS:ssa ylin johto vastaa potilasturvallisuustyön suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Potilasturvallisuussuunnitelman laadinta on delegoitu HUS:ssa hallintoylilääkärin johtamalle potilasturvallisuuden ohjausryhmälle, joka vuosittain päivittää suunnitelman potilasturvallisuuspäällikön valmistelemana. Johto mahdollistaa sairaanhoitoalueiden ja osaamiskeskusten potilasturvallisuustyötä koordinoivien henkilöiden työskentelyn osoittamalla työhön tarvittavat resurssit.

8 7 Potilasturvallisuus otetaan huomioon HUS:n toiminnan suunnittelussa, seurannassa, toimintalinjauksissa ja resursoinnissa. HUS:n johto tuo potilasturvallisuuden esiin yhtenä tärkeimmistä arvoista toiminnassaan, tukee avoimen potilasturvallisuuskulttuurin kehittymistä ja varmistaa, että organisaation kaikilla tasoilla toteutuvat turvallisen työn tekemisen edellytykset. Lähiesimiehellä on merkittävä rooli potilasturvallisuuden ylläpitämisessä ja edistämisessä. Lähiesimies kannustaa henkilöstöään tuomaan esiin turvallisuuspuutteita ja kehitysideoita potilasturvallisuuden parantamiseksi. Esimies on keskeisessä asemassa yksikön avoimen ja syyllistämättömän kulttuurin luomisessa. Esimies on vastuussa siitä, että yksikkö toimii ennakoivan riskienhallinnan periaatteita noudattaen ja puuttuu tunnistettuihin riskeihin niin, että potilaalle ei koidu hoidosta aiheutuvaa haittaa. Esimies huolehtii siitä, että työntekijällä on riittävät tiedot ja taidot turvallisen hoidon toteuttamiseen ja että työ on järjestetty siten, että turvallinen hoito on mahdollista toteuttaa. Esimies huolehtii myös HUS:ssa annettujen potilasturvallisuusohjeiden ja -määräysten perehdyttämisestä ja noudattamisesta yksikössä. Potilasturvallisuusasioita käsitellään säännöllisesti moniammatillisissa kokouksissa Potilasturvallisuus ja riskienhallinta Terveydenhuollossa pyritään riskien minimoimiseen. Terveydenhuollon päätöksentekoon sisältyy epävarmuutta ja riskinottoa, jota ei millään järjestelmällä voida täysin poistaa. Hoitopäätöksissä voidaan juridisesti erottaa ns. sallittu riskinotto sekä kielletty riskinlisäys. Kielletyllä riskinlisäyksellä tarkoitetaan terveydenhuollon ammattihenkilön sellaista tuottamuksellista toimintaa, jolla huonon hoitotuloksen mahdollisuus tapahtumahetken tietojen valossa merkittävästi kohoaa. Sallittu riskinotto taas perustuu lääketieteelliseen arviointiin hoitovaihtoehdoista (esim. päätettäessä leikkauksesta, johon liittyy komplikaatioiden mahdollisuus), jolloin pyritään valitsemaan potilaan kannalta paras hoitovaihtoehto hoidon riskit huomioiden. Hoitopäätöksen tulee kaikissa merkittävää riskiä sisältävissä toimissa perustua lääkärin ja potilaan väliseen yhteisymmärrykseen. Sallittu riskinotto on hyväksyttävää, jotta potilaan hyvä hoito toteutuisi. Riskienhallinta on keskeinen osa järjestelmällistä potilasturvallisuuden kehittämistä. HUS kerää tietoa tekijöistä, jotka uhkaavat tai saattavat uhata potilasturvallisuutta. Tiedon avulla analysoidaan tapahtumaan liittyvät riskit ja määritellään riskienhallintaan vaadittavat toimet, joiden avulla riskien esiintyminen voidaan poistaa ja mahdolliset vaaratapahtumat voidaan ehkäistä ennalta. Riskien arviointia voidaan suorittaa sekä ennakoivasti että reaktiivisesti, jo tapahtuneeseen vaaratapahtumaan liittyen. Turvallisuusriskejä ja inhimillisen virheen mahdollisuutta pyritään vähentämään kehittämällä organisaatiorakenteita, prosesseja ja tiedonkulkua. Prosessien selkeyttäminen, yksinkertaistaminen ja vakiointi ovat keskeisiä. HUS käyttää tässä työssä yhtenä lähestymistapana Lean-managementin mukaista toimintastrategiaa ja työkaluja. Standardoinnin avulla selkeytetään vastuunjakoa ja taataan riittävä tiedonkulku potilaan hoitoon osallistuvien tahojen välillä. Yhdenmukaisilla käytännöillä varmistetaan toi-

9 8 minnan turvallisuus ja tasalaatuisuus. HUS ottaa jokaisella potilasturvallisuuden suunnitelmakaudella käyttöönsä erikseen määritellyt potilasturvallisuutta parantavat yhtenäiset toimintamallit, jotka on laadittu osana HUS:n potilasturvallisuuden kehittämistoimintaa. Normaalitoiminnan optimoinnin lisäksi tavoitteena on kehittää kykyä selviytyä yllättävistä tilanteista Potilasturvallisuus ja turvallisen työn edellytykset Työnantajan vastuulla on varmistaa, että henkilöstöllä (mukaan lukien tilapäinen työvoima) on riittävä, ajantasainen ja tehtävänmukainen koulutus ja osaaminen. Kaikkien työntekijöiden perehdytykseen sisällytetään potilasturvallisuustyön perusteita (erityisesti vaaratapahtumien ilmoittamismenettely ja sen perusteella tehtävät korjaavat toimet) ja potilasturvallisuussuunnitelmaan tutustuminen. Potilastyötä tekevät terveydenhuollon ammattihenkilöt suorittavat Kustannus Oy Duodecimin ja HUS:n Potilasturvallisuus-verkkokoulutuksen osana perehdytystään. Tilapäisen työvoiman hankintaan ja käyttöön liittyvät kysymykset Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n kautta ovat HUS:n henkilöstöjohdon vastuulla. Työnantaja huolehtii henkilöstön perehdytyksestä myös tilapäisen työvoiman osalta ja myös tilapäinen työvoima perehtyy potilasturvallisuusasioihin. Potilasturvallisuusosaaminen on henkilön tietoisuutta potilasturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä, riskeistä ja riskienhallintaan liittyvistä käytänteistä. Tärkeää on kyky osata soveltaa näitä asioita tehtävässään. Potilasturvallisuusosaamista edistetään mm. täydennyskoulutuksella. Laadukkaan opiskelijaohjauksen tavoitteena on taata potilaan hyvä ja turvallinen hoito. HUS huolehtii, että toimintayksikössä koulutusta tai tutkintoon johtavaa ohjattua harjoittelua suorittavien toiminnan turvallisuus varmistetaan. Jokaisessa yksikössä tulee olla opiskelijaohjauksesta vastaava henkilö/ henkilöt. Näille henkilöille tulee varata riittävästi aikaa opiskelijaohjauksen suunnitteluun ja toteutukseen. Koulutuksen/ohjatun harjoittelun turvallisuutta säätelevät HUS:n pysyväisohjeet, Johtajaylilääkärin ohjekirjeet 9/2011 (opiskelijan osallistuminen lääkehoidon toteuttamiseen) ja 6/2012 (tartuntataudit ja rokotukset). Kaikkien koulutusta tai harjoittelua suorittavien perehdytykseen sisällytetään potilasturvallisuustyön perusteita ja HUS Potilasturvallisuussuunnitelmaan perehtyminen. Ammattihenkilöiden kielitaitovaatimukset rekrytointitilanteessa ovat määritelty HUS:n kelpoisuuksissa. Kielitaitovaatimusten huomioon ottaminen on jokaisen rekrytointia tekevän viranhaltijan velvollisuus. Kieliohjausryhmä on antanut lausunnon HUS:n henkilöstöjohdon valmistelemaan kielitaitovaatimusten mahdolliseen muutokseen eräiltä osin. Muutoksia ei ole tiettävästi lievennetty miltään osin. HUS-Servis tarjoaa henkilöstölle vuosittain kielikursseja esim. ruotsin, englannin ja venäjänkielistä. HUS:n potilasasiakkaiden kielellisten oikeuksien toteutumista varmistetaan tulkkipalvelujen asianmukaisuudella ja saatavuudella sekä potilashoito-ohjeiden saatavuus tarvittavilla kielillä. Tulkkipalvelujen saatavuuden ja laadun asianmukaisuuden varmistamiseksi HUS päätti keväällä 2015 tulkkipalvelujen hankinnasta tulkkipalvelut A-Tulkkaus Oy.stä. Vuoden 2015 aikana HUS:ssa tehtiin tulkkauksia 68 kie-

10 9 lellä. Kysytyimmät kielet olivat venäjä (18%), arabia (17%) ja somali (16 %) yli 51 % kaikista tulkkauksista. HUS:n potilasohjeiden ja muiden oleellisten tietojen saatavuus suomen, ruotsin, englannin ja muiden suurten kieliryhmien osalta on kunkin sairaanhoitoalueen ja HYKS:n tulosyksiköiden johdon vastuulla. Esimerkiksi HYKS:n Naiset ja synnytykset -tuloyksikön intrasivuilta löytyy potilasohjeita suomeksi ja ruotsiksi ja joitakin potilasohjeita käännettynä venäjäksi ja arabin kielelle. Käännöspalveluja saadaan A-Tulkkaus Oy:ltä. HUS:n johto vastaa turvallisen työnteon edellyttämistä resursseista. Hyvällä henkilöstösuunnittelulla taataan henkilökunnan riittävyys niukkenevassa resurssitilanteessa. Potilasturvallisuus on myös osa toiminnan- ja taloussuunnittelua. Työympäristö luo edellytykset turvalliselle työn tekemiselle. Työympäristöstä poistetaan potilasturvallisuutta ja henkilökuntaa vaarantavat tekijät. HUS:n toimintayksiköissä tehdään rakennustöitä, jotka vaikuttavat potilasturvallisuuteen. Erilaisten väistöjärjestelyjen vuoksi tulee toimintayksiköillä olla ajantasaiset kiinteistökohtaiset pelastussuunnitelmat. Teknologian tulisi tukea työn turvallista tekemistä. Teknologian kehittyminen on tuonut mukanaan myös toimintaympäristöön liittyviä uusia turvallisuusriskejä (ehealth, laitteet). HUS:n hankintatoimella on merkittävä rooli, kun laitteiden ja tarvikkeiden käytettävyyttä arvioidaan potilasturvallisuuden näkökulmasta. Potilasturvallisuutta voidaan edistää pyrkimällä yhtenäistämään laitekantaa. Laitteiden käyttöön tulee järjestää riittävä perehdytys, jonka antaminen myös dokumentoidaan. Täydennyskoulutustarvetta arvioidaan säännöllisesti. Ohjeistus laitteen käyttöön tulee olla saatavilla selkokielisessä muodossa. Laitteita ja tarvikkeita tulee käyttää valmistajan ohjeiden mukaisesti ja käyttöohjeiden on oltava suomen-, ruotsin- tai englanninkielisiä tai opastus on esitettävä selkein, yleisesti tunnetuin piirroskuvin. Potilaille luovutettavien laitteiden osalta luovuttajan on varmistuttava siitä, että potilas on saanut riittävän käyttöopastuksen ja käyttöohjeiden tulee olla suomen- ja ruotsin kielellä. Osana sairaanhoitopiirin toimintaan vaikuttavia merkittäviä muutoksia on yhtenäisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän (Apotti) vaiheistettu käyttöönotto, joka käynnistyy loppuvuonna 2018 Vantaalla sijaitsevasta HUS:n Peijaksen sairaalasta. Potilasturvallisuusorganisaatio seuraa potilastietojärjestelmän käyttöönoton valmistelua ja antaa pyynnöstä asiantuntijanäkemyksensä sille esitettyihin kysymyksiin päätösvallan säilyessä Apotti oy:llä ja HUS:n johdolla Potilasturvallisuus ja virheistä oppiminen moniammatillisessa yhteistyössä Potilasturvallisuuden parantaminen perustuu potilaslähtöiseen moniammatilliseen yhteistyöhön, jossa kaikki työskentelevät yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Kaikki ammattiryhmät tarvitaan mukaan hyvän potilasturvallisuuskulttuurin rakentamiseen.

11 10 Vaaratapahtumat ovat oppimismahdollisuus. Niistä saatavaa tietoa hyödynnetään HUS:n toiminnan kehittämisessä. Vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä on työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa järjestelmässä olevia piileviä riskejä ja ennaltaehkäistä uusia vaaratapahtumia. Ilmoittaminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja luottamuksellisuuteen. Vapaaehtoiseen raportointiin perustuva järjestelmä edellyttää organisaatiolta avointa, syyllistämätöntä ilmapiiriä, jossa työntekijät uskaltavat tuoda esiin turvallisuutta vaarantavia tekijöitä ja tapahtumia. Raportoinnin kautta saatua tietoa ei käytetä hallinnollisiin toimiin työntekijää vastaan eikä henkilöstön välisten kiistojen käsittelemiseen Potilasturvallisuus erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyössä Terveydenhuoltolain 33 :n mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa alueellaan erikoissairaanhoidon palvelujen yhteensovittamisesta väestön ja perusterveydenhuollon tarpeiden mukaisesti. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on velvollinen yhteistyössä perusterveydenhuollosta vastaavan kunnan kanssa suunnittelemaan ja kehittämään erikoissairaanhoitoa siten, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Terveydenhuollon kokonaisvaltainen toimivuus ja kustannustehokkuus edellyttävät saumatonta ja sujuvaa yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Tämän yhteistyön tukemiseen kuuluu myös potilasturvallisuusnäkökulman huomioonottaminen erityisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisillä rajapinta-alueilla. Osa HUS:n toimintayksiköistä ja sairaanhoitoalueista on sisällyttänyt potilasturvallisuuteen liittyviä yhteistoimia järjestämissuunnitelmiinsa. Vaiheittain käyttöönotettu vaaratapahtumien yhteisraportointi HUS-alueen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä on hyvä toimintamalli rajapinta-alueilla olevien potilasturvallisuusriskien tunnistamiseen ja niistä oppimiseen. Toimintamallia kehitetään ja laajennetaan saatujen kokemusten perusteella Potilaan osallistumisen edistäminen oman hoitonsa turvallisuuden parantamiseen Potilaalla on oikeus osallistua hoitoon. Potilasta hoidetaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan ja hänet otetaan mukaan hoitoa koskevaan päätöksentekoon. Potilaan hoitoon liittyvät riskit tunnistetaan ja arvioidaan hoidon alkuvaiheessa. Riskeistä kerrotaan ja niistä keskustellaan yhdessä potilaan ja henkilöstön kesken. Potilasturvallisuus otetaan huomioon aina kun toimitaan yhteistyössä potilaan, asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa. Potilaalle ja hänen läheisilleen annetaan mahdollisuus osallistua potilasturvallisuuden kehittämiseen. Potilaalle jaetaan tietoa potilasturvallisuudesta ja hänelle annetaan mahdollisuus raportoida havaitsemiaan turvallisuuspuutteita ja saada niistä palautetta. Haittatapahtuman jälkeen tapahtumasta kerrotaan avoimesti potilaalle. Tapahtuma käsitellään potilaan niin toivoessa luottamuksellisesti yhdessä potilaan ja henkilökunnan kanssa. Potilaalla on myös jälkikäteen mahdollisuus keskustella saamastaan hoidosta henkilökunnan tai johdon kanssa. Potilas voi laatia hoitoaan tai kohteluaan koskevan muistutuksen tai kantelun, ja hakea korvausta kärsimäs-

12 11 tään haitasta. Potilasta ohjeistetaan edellä mainituissa asioissa. Potilasasiamies toimii tärkeänä yhteyshenkilönä ja neuvoa antavana puolueettomana tahona potilaiden ja yksikön välillä. 3 Potilasturvallisuustyön organisointi 3.1 Yleisperiaatteet HUS:n Potilasturvallisuussuunnitelma määrittelee vastuuhenkilöt ja viranhaltijat, joilla on ensisijainen vastuu potilasturvallisuuden toteutumisesta ja edistämisestä sairaanhoitopiirissä. Kokonaisvastuu potilasturvallisuudesta on sairaanhoitopiirin johdolla, mutta jokainen ammattihenkilö vastaa potilasturvallisuudesta omassa toiminnassaan. Linjaorganisaation johto vastaa potilasturvallisuuden toimeenpanosta. Linjaorganisaation johdon lisäksi viranhaltijat ja potilasturvallisuuden vastuuhenkilöt vastaavat potilasturvallisuudesta. Potilasturvallisuuden kehittämistyötä tekevät henkilöt tukevat heidän työtään. Potilasturvallisuuspäällikön ja laatupäälliköiden tehtävänä on tukea johtoa potilasturvallisuuteen liittyvässä päätöksenteossa ja ylläpitää HUS:n Potilasturvallisuussuunnitelmassa kuvattua potilasturvallisuuden ylläpito-, seuranta- ja kehittämisjärjestelmää. HUS:n tulosyksiköissä, sairaanhoitoalueilla ja liikelaitoksissa toimii (laatu-)potilasturvallisuustyöryhmiä, joiden nimittämisestä kunkin organisaation johto vastaa. Työryhmän tehtävät ja toimeksianto määritellään työryhmän asettamispäätöksessä. Osana magneettisairaalatoimintaa toimii Laatu- ja turvallisuus työryhmä, joka kehittää osaltaan magneettisairaalatoimintaan liittyviä laatu- ja turvallisuusasioita. Tässä suunnitelmassa kuvataan koko sairaanhoitopiirin kattavan potilasturvallisuuden ohjausryhmän ja turvallisuusyhteistyöryhmän toiminta. 3.2 Vastuukuvaukset Sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyy sairaanhoitopiirille vuosittaisen potilasturvallisuussuunnitelman ja käsittelee raportin potilasturvallisuussuunnitelman toteutumisesta. Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri toimii terveydenhuoltolain 57 :n mukaisena terveydenhuollon toimintayksikön vastaavana lääkärinä. Johtajaylilääkäri on delegoinut potilasturvallisuustyön koordinoinnin sairaanhoitopiirin hallintoylilääkärille, joka toimii potilasturvallisuuden ohjausryhmän puheenjohtajana ja potilasturvallisuustyötä kehittävän potilasturvallisuuspäällikön esimiehenä. Potilasturvallisuuden ohjausryhmän tehtävänä on edistää potilasturvallisuutta seurannalla ja kehittämisellä. Ohjausryhmä on potilasturvallisuustyötä ohjaava, kantaa ottava ja potilasturvallisuudesta lausuntoja antava taho. Se valmistelee potilasturvallisuussuunnitelman, laatii vuosittaisen raportin potilasturvallisuussuunnitelman toteutumisesta ja raportoi määräajoin potilasturvallisuustilanteesta sairaanhoitopiirin hallitukselle. Potilasturvallisuuden ohjausryhmä antaa sairaanhoitoalueiden ja tulosyksi-

13 12 köiden vastuuhenkilöille suosituksia potilasturvallisuudessa havaittujen ongelmien korjaamiseksi. Se seuraa HaiPro-vaaratapahtumajärjestelmän käyttöä ja luo edellytykset sen kehittämiselle sekä arvioi uusien potilasturvallisuustyökalujen käyttömahdollisuuksia ja käyttöönottoa sairaanhoitopiirissä. Potilasturvallisuusryhmän jäseninä ovat kunkin sairaanhoitoalueen/ tulosyksikön/ kliinisen liikelaitoksen edustajat. Ao. yksikön johto varmistaa, että sen edustajalla on mahdollisuus osallistua potilasturvallisuuden ohjausryhmän toimintaan. Ohjausryhmä voi myös kutsua kuultavaksi potilasturvallisuustyön osa-alueiden asiantuntijoita. Ohjausryhmä kokoontuu kuukausittain, minkä lisäksi pidetään kokouksia potilasturvallisuustietojen ja vakavien vaaratapahtumien käsittelemiseksi. Arvioidessaan vakavia vaaratapahtumia potilasturvallisuuden ohjausryhmä voi jakaantua jaostoihin. Ohjausryhmän kokoonpano tilanteessa on suunnitelman liitteessä 1. Potilasturvallisuuspäällikkö toimii yhtymähallinnossa hallintoylilääkärin alaisuudessa. Potilasturvallisuuspäällikkö koordinoi sairaanhoitopiiritasoisen potilasturvallisuustyön kehittämistä, valmistelee asiantuntijaroolissa potilasturvallisuuden kehittämistoimia HUS:ssa, kouluttaa, tekee potilasturvallisuustutkimusta, ylläpitää ja edistää HUS:n valvontayhteistyötä sekä toimii verkostoyhteistyössä alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Hän toimii HaiPro-järjestelmän pääkäyttäjänä. Laatupäälliköt vastaavat alueensa potilasturvallisuuden kehittämisestä potilasturvallisuuden ohjausryhmän linjausten mukaisesti ja huolehtivat siitä, että alueet saavat tiedon ohjausryhmän linjauksista ja potilasturvallisuutta edistävistä ohjeista ja määräyksistä. He huolehtivat, että tulosyksikön tai sairaanhoitoalueen vaaratapahtumailmoitukset ja potilasvahingot kootaan määräaikaisraporteiksi. He kouluttavat alueen henkilöstöä potilasturvallisuuden perusteissa, kehittämistoimissa ja vaaratapahtumien raportointiprosessissa sekä huolehtivat erityisesti siitä, että osastojen yksiköiden vastuut vaaratapahtumien käsittelyn ja ennaltaehkäisevien/ korjaavien toimien täytäntöönpanon suhteen toteutuvat. He vastaavat alueensa vakavien vaaratapahtumien selvittämisprosessin koordinoinnista ja ennaltaehkäisevien/ korjaavien toimien täytäntöönpanosta. HUS:n potilasturvallisuustyötä tekevät laatupäälliköt ovat liitteessä 1. Sairaanhoitoalueen johtaja tai hänen valtuuttamansa vastuulääkäri vastaa sairaanhoitoalueen potilasturvallisuudesta. Hän vastaa alueensa potilasmuistutusten ja potilasvahinkojen vastineista, tarkastaa HaiPron tai vastaavan seurantajärjestelmän vaaratilanneraporttien yhteenvedon ja huolehtii tarvittavien toimenpiteiden suunnittelusta sekä huolehtii sairaanhoitoalueen riskienarvioinnista. Toimialajohtaja tai hänen valtuuttamansa vastuulääkäri vastaa tulosyksikkönsä potilasturvallisuudesta. Hän huolehtii toiminnan riittävästä resursoinnista (työvoima ja rahoitus) sekä asianmukaisista työtiloista. Toimialajohtajan vastuulla on huolehtia tulosyksikkönsä turvallisuuspoikkeamien käsittelyn toteutumisesta ja poikkeamia koskevien korjaavien toimenpiteiden toteuttamisesta alueellaan. Tulosyksikön johtoryhmä käsittelee turvallisuuspoikkeamat ja näiden edellyttämät toimet vähintään 4 kk välein.

14 13 Linjajohtaja/ erikoisalan ylilääkäri vastaa oman linjansa/ erikoisalansa potilasturvallisuudesta sekä erityisesti henkilökunnan lääketieteellisestä osaamisesta, hoidon asianmukaisuudesta, lääkehoidon ja laitteiden turvallisuudesta ja yhtenäisten toimintamallien/ ohjeiden/ määräysten noudattamisesta. Osaston vastuulääkäri vastaa osaston/poliklinikan potilasturvallisuustyöstä sekä hoidon asianmukaisuudesta, lääkehoidon ja laitteiden turvallisuudesta. Hän toimii osastonhoitajan työparina potilasturvallisuusasioissa. Infektiosairauksien klinikan ylilääkäri toimii Tartuntatautilain edellyttämänä sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavana lääkärinä. Kullakin sairaanhoitoalueella on omat infektiolääkärit ja hygieniahoitajat, jotka vastaavat alueensa sairaaloiden infektioiden torjunnasta. HYKS-alueella kukin infektiosairauksia konsultoiva infektiolääkäri johtaa oman konsultaatioalueensa infektioiden torjuntaa. Hallintoylihoitaja vastaa kuntayhtymätasolla yhdessä johtavien ylihoitajien kanssa hoitotyön kehittämisen koordinoinnista (mukaan lukien magneettisairaalamalli), johon sisältyvät näyttöön perustuvana toimintana potilasturvallisuuden ja hoitotyön laadun kehittäminen. Johtava ylihoitaja vastaa osaltaan potilasturvallisuuden ja laadun kehittämisestä sairaanhoitoalueella/tulosyksikössä siten, että hoitotyön menetelmät ovat potilasturvallisia ja yhtenäisten näyttöön perustuvien käytäntöjen mukaisia. Lisäksi johtava ylihoitaja vastaa toimialueellaan potilasturvallisuuden edellyttämästä henkilöstöresurssien kohdentamisesta ja henkilöstön tarvitseman koulutuksen järjestämisestä sekä potilasturvallisuuskulttuurin kehittämisestä. Ylihoitaja vastaa toimialueellaan potilasturvallisuuden edellyttämästä henkilöstöresurssien kohdentamisesta ja henkilöstön tarvitseman koulutuksen järjestämisestä sekä potilasturvallisuuskulttuurin kehittämisestä. Ylihoitaja huolehtii hoitohenkilöstönsä osalta lääketurvallisuuden toteutumisesta (sairaanhoitajien HUS-iv-luvat, toisen asteen koulutuksen lääkeluvat). Osastonhoitaja vastaa osaltaan osastonsa hoitohenkilöstön osaamisesta, koulutuksista, perehdyttämisestä ja optimaalisesta käytöstä sekä asianmukaisista tiloista. Hän vastaa välineistä ja laitteista osastollaan laatimalla ja priorisoimalla niihin liittyviä hankintaesityksiä. Hän vastaa HaiProjärjestelmän asianmukaisesta käytöstä, raportoinnista ja ilmoitusten käsittelystä osastotunneilla. Jokainen toimintayksikön työntekijä toteuttaa hoidon turvallisesti. Työssä sovelletaan näyttöön tai hyviin hoitokäytäntöihin perustuvia ja vaikuttavia hoitomenetelmiä. HUS:n sairaala-apteekkari vastaa siitä, että lääkkeiden hankinta, varastointi, säilytys, valmistus, tutkiminen, käyttökuntoon saattaminen, toimittaminen, jakelu ja lääkeinformaation anto tapahtuu asianmukaisesti lääke- ja lääkitysturvallisuutta edistäen. Turvallisuuspäällikkö ja kiinteistöpäällikkö vastaavat omalta osaltaan toimintayksikön tilojen turvallisuudesta. Valmius- ja turvallisuusjohtajan tehtävänä on valmistella HUS:n turvallisuus- ja valmiustehtäviin liittyvät linjaukset ja konsernin ohjeistukset sekä valvoa voimassa olevan turvallisuusohjeistuksen

15 14 asianmukaisuutta ja noudattamista. Lisäksi tehtävänä on johtaa ja koordinoida turvallisuus- ja valmiusasioihin sekä riskienhallintaan liittyvää koulutusta ja harjoitustoimintaa yhteistyössä linjajohdon kanssa, toteuttaa harjoitus- ja koulutuskokonaisuuksia ja toimia Yhtymähallinnon johdon tukena poikkeus- ja häiriötilanteissa. Turvallisuus- ja valmiusjohtaja varmistaa osaltaan edellytykset menestykselliselle potilas- ja henkilöturvallisuudelle. Riskienhallintapäällikön tehtävänä on kehittää riskienhallinnan menetelmiä ja osallistua asiantuntijaroolissa kokonaisturvallisuuden edistämiseen sairaanhoitopiiritasoisesti. Hän toimii sähköisen riskienhallintajärjestelmän (HUS-Riskit) pääkäyttäjänä. HUS-Riskit-järjestelmän kautta tuetaan potilasturvallisuutta mm. siten, että pyritään varmistamaan mahdollisimman häiriötön ja toimintavarma hoitoympäristö. Säteilyn käytön turvallisuudesta vastaava johtaja vastaa säteilylainsäädännön ja viranomaisvaatimusten mukaisesti säteilyn lääketieteelliseen käyttöön liittyvistä turvallisuusjärjestelyistä. Säteilyn käyttö kattaa HUS:ssa sädehoidon, isotooppilääketieteen toiminnot sekä röntgentutkimukset ja - toimenpiteet. Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (TLT-laki) 629/2010 mukaisen ammattimaisen käyttäjän nimetty vastuuhenkilö toimii HUS:ssa TLT-lain edellyttämissä tehtävissä ja vastaa mm. TLT-lain mukaisesta vaaratapahtumaraportoinnista Valviraan. Potilaiden/asiakkaiden asemaa korostetaan potilasturvallisuuden kehittämisessä. Myös heidän havaitsemansa poikkeamat on mahdollista raportoida HaiPron kautta. Potilasasiamies toimii tärkeänä yhteyshenkilönä ja neuvoa antavana puolueettomana tahona potilaiden ja yksikön välillä. Turvallisuusyhteistyöryhmä on toimitusjohtajan päätöksellä perustettu työryhmä, jossa on edustus kaikilta turvallisuusaloilta ja kliinisestä linjajohdosta. Työryhmässä käsitellään eri turvallisuusalueiden yhteisiä turvallisuuskysymyksiä sekä kehitetään toimintamalleja ja käytäntöjä kokonaisturvallisuuden parantamiseksi.

16 15 4 Potilasturvallisuusraportointi- ja ilmoitusjärjestelmät 4.1 Raportointilähtökohdat Potilasturvallisuuteen liittyvät raportointi-/ilmoitusmenettelyt perustuvat lakeihin. Terveydenhuoltolaki edellyttää, että organisaatioilla on käytössään vapaaehtoinen vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä. Sen tuottama tieto on terveydenhuollon toimintayksikön (tässä HUS) sisäisessä käytössä eikä sitä luovuteta yksityiskohtaisessa muodossa ulkopuolisten toimijoiden käyttöön. Jos vaaratapahtumien tapauskuvauksia julkaistaan, ne anonymisoidaan sekä ammattihenkilöä, yksikköä että potilaan tietoja koskien, millä edistetään syyllistämätöntä turvallisuuskulttuuria, jossa käsittelyn painopiste säilyy tapahtumaan johtaneissa tekijöissä ja syissä. Tutkimukseen ja opinnäytetöihin liittyvät luvat noudattavat aina HUS:n lupakäytäntöjä. Luvanvaraisten tutkimusaineistojen käyttö tapahtuu tehtävään nimetyn HUS:n viranhaltijan valvonnassa. Vapaaehtoisen ilmoitusjärjestelmän lisäksi lainsäädännössä on määrätty monia velvoittavia ilmoitusmenettelyitä, joissa on säädetty tapahtumasta ilmoittamiselle aikarajat. Näiden osalta tieto kertyy viranomaistietokantoihin, mutta on monissa tapauksissa saatavissa viiveellä organisaatioiden käyttöön. Potilaslakiin ja potilasvahinkolakiin perustuvat muistutukset ja vahinkoilmoitukset ovat potilaan tekemiä. Niiden käsittelystä annetaan avoimesti tietoa potilaalle ja hänen läheisilleen. Niistä saatava tieto täydentää kokonaisnäkemystä potilasturvallisuuden tilasta organisaatiossa ja tietoa hyödynnetään potilasturvallisuuden kehittämisessä. Potilasturvallisuuskulttuuriin sisältyvät avoimuus ja toiminnan läpinäkyvyys. Potilasturvallisuuteen sekä hoidon laatuun liittyvät viranomais- ja tilastotiedot tuodaan soveltuvin osin (teknisten mahdollisuuksien rajoissa) esille potilasturvallisuuden ja laadun intranet- ja internetsivuilla ja HUS-ToTalin Ecomedportaalissa. 4.2 Vapaaehtoinen vaaratapahtumien ilmoitusmenettely Vapaaehtoinen vaaratapahtumien ilmoittamisjärjestelmä edistää potilasturvallisuuskulttuurin kehittymistä. HUS:ssa on käytössä Terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointijärjestelmä HaiPro. HaiPro-järjestelmän kautta saatavia ilmoituksia voi tarkastella potilasturvallisuuskulttuurin kehittymisen näkökulmasta. Runsas ilmoitusten määrä ei kuvasta yleensä huonoa potilasturvallisuutta, vaan ennemminkin valveutunutta osastoa, jossa potilasturvallisuuden kehittäminen on omaksuttu osaksi toimintaa. Ilmoitusten puuttuminen joltakin osastolta voi taas kuvastaa sitä, että potilasturvallisuutta ei yksikössä ole mielletty yhteisesti kehitettäväksi alueeksi eikä ennakoivan riskienhallinnan osaaminen ole vielä juurtunut yksikön toimintaan.

17 16 HaiPro-järjestelmä on käytössä HUS:n kaikissa kliinisissä yksiköissä, HUS-Kuvantamisessa, HUS- Apteekissa, HUS-Logistiikassa, HUSLAB:ssa, HUS-Servisissä ja HUS-Desikossa, HUS Tietohallinnossa sekä HUS-Ravioli liikelaitoksessa. HUS Tilakeskus ja HUS Kiinteistöt liittyivät HaiProon vuoden 2015 aikana. HUS ja alueen kunnat ovat avanneet HaiPron raportointirajapinnat vaiheistetusti vuoteen 2016 mennessä, mikä mahdollistaa ilmoituksen tekemisen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Sairaanhoitopiirin Johtajaylilääkärin ohje 3/2013 Potilasturvallisuutta parantavien toimintatapojen noudattaminen määrää vaaratapahtumien ilmoittamismenettelystä. Ilmoituksen laadinta on HUS:ssa työntekijälle vapaaehtoista, mutta ilmoittamiseen kannustetaan. Jo laaditun ilmoituksen käsittely nimettyjen vastuuparien toimesta on osa käsittelystä vastaavien henkilöiden työtehtävää ja sitä koskevat vastaavat ammattitaitovaatimukset kuin muitakin HUS:n työtehtäviä. HUS:ssa toimii säännöllisesti, 2-3 kertaa vuodessa kokoontuva HaiPro-ohjelmistotuotteen kehitysryhmä, johon kutsutaan potilasturvallisuuden yhteyshenkilöt, potilasturvallisuuden ohjausryhmän jäsenet ja Awanic Oy:n edustaja. Ryhmän puheenjohtajana toimii Yhtymähallinnon hallintoylilääkäri ja valmistelijana potilasturvallisuuspäällikkö. HUS:n asiantuntijat ovat tuottaneet tähän mennessä kymmeniä HaiPron kehitysehdotuksia, joista monet on otettu käyttöön myös muissa organisaatioissa. HUS:n kehitysehdotusten toteuttamiselle sovitaan aikataulu, jonka toteutumista seurataan. HaiPron käyttäjät toimittavat kehitysehdotukset laatupäällikölleen, joka huolehtii, että ne tallennetaan kehitysehdotustaulukkoon. Ehdotukset käsitellään kussakin kokouksessa ja laatupäällikkö huolehtii siitä, että ehdotuksen tekijä saa palautteen ehdotuksen jatkokäsittelystä Vaaratilanneilmoitus Jokaisen HUS:n viran- ja toimenhaltijan tulee kertoa viipymättä eteenpäin työyksikössään ja esimiehilleen havaitsemistaan vaaratilanteista ja toimia siten, että havaittu vaaratilanne ei pääse toteutumaan eikä toistumaan. Kun vaaratilanne on havaittu, tilannetta koskevan HaiPro-ilmoituksen voi tehdä nimettömänä kuka tahansa henkilökuntaan kuuluva. Myös potilailta, hänen omaisiltaan ja läheisiltään saadut vaaratapahtumatiedot kirjataan HaiPro-järjestelmään. Ilmoittamisen matala kynnys ja helppous ovat tärkeitä. Järjestelmää pääsee käyttämään HUS:n intranetin etusivulla olevan linkin kautta. Yksiköiden tulee huolehtia, että käytettävissä on tietokonepäätteitä, joissa ilmoituksen laadinta on mahdollista. Raportoinnin tarkoituksena on kiinnittää huomiota vaaratapahtumiin toiminnan eri tasoilla ja tuottaa tietoa johdolle, minkä avulla vaaratilanteisiin johtaviin tapahtumaketjuihin tai tekijöihin voidaan puuttua. Raportointi mahdollistaa potilasturvallisuudesta keskustelemisen syyllistämättä niin sairaanhoidon perusyksikössä (esimerkiksi poliklinikka tai vuodeosasto) kuin laajemmalla hallinnollisella tasolla. Sään-

18 17 nöllinen raportointi organisaation tasoilta ylöspäin korostaa potilasturvallisuuden merkitystä kaikessa terveydenhuollon päätöksenteossa Vaaratilanneilmoituksen käsittely Vaaratilanneilmoitus saapuu sen yksikön vastuuparin (tavallisesti osastosta vastaava lääkäri ja osastonhoitaja) sähköposteihin, missä vaaratapahtuma on sattunut. Osastonhoitaja ja/tai vastuulääkäri (liikelaitoksissa voi olla muu nimetty vastuuhenkilö) käsittelee ilmoituksen sähköisesti HUS-ohjeistuksen mukaisesti neljän viikon kuluessa, jolloin se mm. luokitellaan esimerkiksi lääkitykseen tai tiedonkulkuun liittyväksi. Käsittelijä määrittää riskiluokan (I V), joka perustuu tapahtuman mahdollisten seurausten yleisyyteen ja vakavuuteen (Taulukko 1). Yksityiskohtaiset käsittelyn toimintamallit sovitaan ja kirjataan yksikkökohtaisesti tarkoituksenmukaisella, joustavalla ja tehokkaalla tavalla. HaiPro-riskimatriisi on suunnitelman liitteessä 2. HUS valmistelee tarkennetun riskimatriisin käyttöönottoa vuoden 2018 alusta alkaen. HUS:n HaiProssa on ominaisuus, jolla käsittelijäpari voi siirtää ilmoituksen toisen yksikön tietoisuuteen, kommentoitavaksi ja käsiteltäväksi. Ilmoitus voidaan siirtää toiseen yksikköön esim. tapauksissa, joissa osa tapahtumien syistä tai vaikuttavista tekijöistä liittyvät toiseen yksikköön. Ilmoituksen laatija saa tiedon ilmoituksen käsittelystä omaan sähköpostiinsa. Tämä edellyttää, että ilmoittaja on jättänyt sähköpostiosoitteensa järjestelmään. Palautteen saaminen on ilmoituksen laatijalle motivoiva tekijä. Sähköpostiosoite on salattua tietoa, jota kukaan ei voi saada tietoonsa. Yksikön potilasturvallisuudesta vastaava työpari kokoontuu vähintään kerran kuussa poikkeamien käsittelyä varten. Yksikön moniammatillinen potilasturvallisuuskokous järjestetään kolme kertaa vuodessa. Jos moniammatillista kokousta ei ole mahdollista toteuttaa käytännön syistä johtuen, kokoukset voidaan pitää lääkärikunnan ja hoitohenkilökunnan erillisinä kokouksina. Kokouksissa käsitellään mm. potilasturvallisuusasioita ja tehtyjä vaaratilanneilmoituksia ja niiden edellyttämiä jatkotoimia yksikön/ alueen toimintamalleissa. Kokouksista laaditaan yhteenveto, josta ilmenee ajankohta, osallistujat ja käsitellyt asiat. Korkean riskiluokan vaaratilanteet (luokka IV-V) ja vakavat seuraukset potilaalle (voi olla luokka III) raportoidaan aina välittömästi linjajohtajalle, lääketieteelliselle vastuulääkärille, johtavalle ylihoitajalle ja ylihoitajalle (tai liikelaitosten kyseenollessa heidän johtohenkilöilleen), jotta korjaavat toimenpiteet voidaan käynnistää viiveettä tapahtumien välttämiseksi jatkossa. Tapahtumista laaditaan juurisyyanalyysi HUS-käytännön mukaisesti. Laatupäällikkö antaa vakavien tapausten käsittelyssä tukea yksiköille. Jos vaaratapahtuman arvioidaan koskettavaan muitakin kuin omaa tulosyksikköä tai aluetta, laatupäällikkö huolehtii tapahtuman tuomisesta käsittelyyn potilasturvallisuuden ohjausryhmään viiveettä.

19 18 Taulukko 1. HaiPro-tapahtumien raportointi Hyks-sairaanhoitoalueella Taso Raportoija Yksiköt Linjat - Osastonhoitaja ja osaston nimetty vastuulääkäri (vastuupari) laativat koosteen oman osastonsa/ yksikkönsä ilmoituksista ja tarkastelevat niitä yhdessä kerran kuussa. - Ilmoituksia/raporttia käsitellään yhdessä henkilökunnan kanssa moniammatillisessa hoitohenkilöstön ja lääkärien yhteiskokouksissa kolme kertaa vuodessa. Tapahtumien käsittelystä henkilöstön kanssa pidetään kirjaa (käsittelyn päivämäärä, osallistujat, asiat). Laatupäällikkö auditoi käsittelyn toteutumisen. - Vakavat riskit (IV-V) ja potilaalle aiheutuneet vakavat seuraukset (voi olla riskiluokka III) raportoidaan linjajohtajalle, lääketieteelliselle vastuulääkärille, johtavalle ylihoitajalle ja ylihoitajalle välittömästi. Tehdyt juurisyyanalyysit raportoidaan erillisen käytännön mukaisesti koosteena. Alueen laatupäällikkö vastaa vakavien tapausten selvittämisen koordinoinnista. Yksikön vastuupari raportoi linjajohtajalle, lääketieteelliselle vastaavalle lääkärille, johtavalle ylihoitajalle ja ylihoitajalle kolme kertaa vuodessa. Raportoinnissa voidaan käyttää HUS:n ns. geneerisiä diapohjia. Tulosyksikkö ohjaus- Potilasturvallisuuden ryhmä - Laatupäällikkö esittelee potilasturvallisuusasiat tulosyksikön johtoryhmässä vähintään kolme kertaa vuodessa. - Tulosyksikön johto tunnistaa raporttitiedon perusteella erityistä kehittämistä vaativat alueet potilasturvallisuudessa ja laatii näiden perusteella toimenpidesuunnitelman. - Laatupäällikkö järjestää yksiköiden / osastojen vastuupareille yhteistapaamisen vähintään kolme kertaa vuodessa. Potilasturvallisuuspäällikkö laatii yhteenvedon tulosyksiköiden/ liikelaitosten raporteista. Potilasturvallisuuden ohjausryhmä käsittelee kolme kertaa vuodessa osaamiskeskusten tulosyksiköiden/ sairaanhoitoalueiden, liikelaitosten tiedot. Samassa yhteydessä käsitellään kooste vakavista vaaratapahtumista. Yksittäiset vakavat vaaratapahtumat käsitellään potilasturvallisuuden ohjausryhmän jaostoissa. HUS sairaanhoidon johtoryhmä HUS hallitus Hallintoylilääkäri vie koosteen kaikkien HUS:n tulosyksiköiden raporteista HUS:n sairaanhoidon johtoryhmään kerran vuodessa. Hallintoylilääkäri vie potilasturvallisuuteen liittyvän katsauksen osana HUS Potilasturvallisuusraporttia hallitukselle kerran vuodessa. Taulukko 2. HaiPro-tapahtumien raportointi HUS-sairaanhoitoalueilla (ei HYKS) Taso Yksiköt Raportoija - Osastonhoitaja ja osaston nimetty vastuulääkäri (vastuupari) laativat koosteen oman osastonsa/ yksikkönsä ilmoituksista ja tarkastelevat niitä yhdessä kerran kuussa. - Ilmoituksia/raporttia käsitellään yhdessä henkilökunnan kanssa moniammatillisessa hoitohenkilöstön ja lääkärien yhteiskokouksissa kolme kertaa vuodessa. Tapahtumien käsittelystä henkilöstön kanssa pidetään kirjaa (käsittelyn päivämäärä, osallistujat, asiat). Laatupäällikkö auditoi käsittelyn toteutumisen. - Vakavat riskit (IV-V) ja potilaalle aiheutuneet vakavat seuraukset (voi olla riskiluokka III) raportoidaan linjajohtajalle, lääketieteelliselle vastuulääkärille, johtavalle ylihoitajalle ja ylihoitajalle välittömästi. Tehdyt juuri-syy-analyysit raportoidaan erillisen käytännön mukaisesti koosteena. Alueen laatupäällikkö

20 19 vastaa vakavien tapausten selvittämisen koordinoinnista. Tulosyksikkö alueilla Sairaanhoitoalueen johtaja - Laatupäällikkö esittelee potilasturvallisuusasiat tulosyksikön johtoryhmässä vähintään kolme kertaa vuodessa. Raportoinnissa käytetään HUS:n ns. geneerisiä diapohjia. -Tulosyksikön johto tunnistaa raporttitiedon perusteella erityistä kehittämistä vaativat alueet potilasturvallisuudessa ja laatii näiden perusteella toimenpidesuunnitelman. - Laatupäällikkö järjestää yksiköiden / osastojen vastuupareille yhteistapaamisen vähintään kolme kertaa vuodessa. ohjaus- Potilasturvallisuuden ryhmä Tulosyksikön johtaja tuo raportit alueen johtoryhmään kolme kertaa vuodessa. Sairaanhoitoalueen laatupäällikkö tekee yhteenvedon tulosyksiköiden raporteista johtoryhmälle sekä lähettää koosteen edelleen käsittelyn jälkeen Yhtymähallintoon. Potilasturvallisuuspäällikkö laatii yhteenvedon tulosyksiköiden raporteista. Potilasturvallisuuden ohjausryhmä käsittelee kolme kertaa vuodessa tulosyksiköiden, sairaanhoitoalueiden, liikelaitosten tiedot. Yksittäiset vakavat vaaratapahtumat käsitellään potilasturvallisuuden ohjausryhmän jaostoissa. HUS sairaanhoidon johtoryhmä HUS hallitus Hallintoylilääkäri vie koosteen kaikkien HUS:n sairaanhoitoalueiden raporteista HUS:n sairaanhoidon johtoryhmään kerran vuodessa. Hallintoylilääkäri vie potilasturvallisuuteen liittyvän katsauksen osana HUS Potilasturvallisuusraporttia hallitukselle kerran vuodessa. HaiPro-järjestelmästä saadaan tuotetuksi lukuja, joista tärkeimmät sovitaan raportoitaviksi osana suunnitelmassa mainittua geneeristä mallipohjaa. Sairaanhoitoalueen laatupäällikkö huolehtii HaiPron ohjeen mukaisesta käytöstä sairaanhoitoalueilla ja liikelaitoksissa Vakavan vaaratapahtuman ilmoittaminen ja käsittely HUS:ssa noudatetaan käytäntöä, jossa kaikki HaiPron riskiluokkien IV ja V vaaratapahtumat ja tapaukset, joista potilaalle on aiheutunut vakava seuraus, käsitellään anonyymisti potilasturvallisuustyön periaatteita noudattaen. Syyllistämätön ja anonyymisyyteen perustuva lähestymistapa on ollut perusedellytys sille, että vakavat tapaukset on saatu ja saadaan käsittelyyn, jotta niiden synnyn taustalla oleviin tekijöihin voidaan puuttua viiveettä ja estää tapahtuman syntyminen uudelleen. Analysoinnin tukena käytetään Ishikawa- eli kalanruotokaaviota, jota on käytetty vuosikymmenien ajan kausaalisuuden selvittämisessä ja ongelmien syiden etsimisessä ja analyysissä eri toimintaympäristöissä. Se on myös standardin ISO9001 työkaluna. Laatupäällikkö kokoaa tarvittavan ryhmän ja vastaa siitä, että vakavien vaaratapahtumien käsittelyyn osallistuu myös ao. yksikön työntekijöitä. HUS:n potilasturvallisuuden ohjausryhmä tarkastelee vakavien vaaratapahtumien selvittämistä potilasturvallisuustyön kehittämisperiaatteiden mukaisesti. HUS on kehittänyt vakavien vaaratapahtumien tietoteknisen toiminnallisuuden yhteistyössä HaiPro-ohjelmistotoimittaja Awanic Oy:n kanssa. HUS:n potilasturvallisuustyön kehittämistoiminnan piirissä ei ole erillistä tunnisteista vaaratilanteiden valvontaviranomaistyyppistä tutkintaryhmäkäytäntöä, ellei tällaisesta tehdä erillistä johdon päätöstä perustelluista syistä. HaiPron riskiluokkien IV-V vaaratapahtumat ja potilaille aiheutuneet vakavat haittatapahtumat käsitellään kunkin alueen edustajan esittelystä säännöllisesti potilasturvallisuuden ohjausryhmässä tai sen

21 jaostoissa, joissa päätetään tarvittavista kehittämistoimista. Mikäli tapauksen luonne edellyttää, vakavat vaaratapahtumat voidaan tuoda nopeasti ohjausryhmän tietoon ja käsiteltäväksi. 20 Vakavien vaaratapahtumien ilmoittamisesta ja käsittelemisestä on laadittu erillinen HUS-ohje, joka on saatavilla HUS:n intranetissä osoitteessa: Kuva 1. Vakavan vaaratapahtuman käsittelyprosessi HUS:ssa Vakavien tapahtumien käsittelijän näkökulmasta käsittely jakautuu neljään osa-alueeseen: Vaihe I, päätös selvittämisestä Vaihe II, tapahtumakulun kirjaus vaihe vaiheelta aikajanalle ja poikkeamien tunnistaminen (aikajanatyökalun tarve arvioidaan kunkin tapauksen kohdalla erikseen) Vaihe III, poikkeamien analysointi Vaihe IV, toimenpiteiden määrittely, aikatauluttaminen ja vastuuttaminen Potilasturvallisuuden ohjausryhmä kehittää toimintamallia saadun palautteen ja kokemuksen karttumisen myötä.

22 Valvonta-asiat Johtajaylilääkärin ohje 4/2012 "Potilaiden muistutusten, potilasvahinkoasioiden, kanteluiden, valitusten ja selvityspyyntöjen käsittely HUS:ssa" ohjeistaa valvonta-asioiden käsittelyyn. Potilaiden tekemät muistutukset ja kantelut tilastoidaan tulosyksikkö- ja sairaanhoitoaluetasolla ja niihin annetut ratkaisut luokitellaan asiaryhmiin ja näiden alaluokkiin seuraavasti: resurssit potilashallinto potilaan hoito dokumentaatio infektiot lääkkeet, nesteet, verituotteet ravitsemus kaasut laitteet ja tarvikkeet käytös potilasonnettomuudet muut. Valvonta-asioiden ratkaisut tulevat usein pitkän ajan päästä varsinaisesta tapahtumasta, joten ne soveltuvat huonosti ennakoivaan tai äkillistä toimenpidettä vaativan ongelman ratkaisuun. Viranomaisten toimenpiteisiin johtaneet valvonta-asiat kuvastavat kuitenkin ylemmällä tasolla toiminnan laadussa tapahtuneita muutoksia ja voivat yhteen yksikköön tai jopa yhteen työntekijään kasaantuessaan kuvastaa paikallista ongelmaa. 4.4 Potilasvahingot Korvattujen potilasvahinkojen määrää seurataan HUS- ja tulosyksikkötasolla Potilasvakuutuskeskuksen elektronisen vahinkoportaalin kautta. Lisäksi yksittäisten tapausten ratkaisut tulevat hoitoon osallistuneiden yksiköiden ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tietoon. HUS-tasolla korvattujen potilasvahinkojen määrä toimii yhtenä potilasturvallisuuden seurantamittarina vuositasolla tarkasteltuna. Kunkin korvatun potilasvahingon osalta tulisi tulosyksikössä ja klinikkatasolla tarkastella, olisiko vastaava vahinko jatkossa vältettävissä toimintatapoja muuttamalla tai muilla toimenpiteillä. HUS:n lukumäärätiedoissa ovat mukana alueen perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon korvatut potilasvahingot.

23 22 Potilasvahingot keskittyvät tyypillisesti operatiiviseen toimintaan, joten ne eivät kattavasti kuvasta HUS:n koko toimintaa. Yksittäisen sairaalan tai erikoisalan vuosittain korvattavien potilasvahinkojen määrä on sen verran vähäinen, ettei vahinkomäärän perusteella voi herkästi tehdä päätelmiä toiminnassa tapahtuneista muutoksista. Vahinkotapahtumat on luokiteltu usealla eri tavalla, mikä auttaa jossain määrin niiden tulkintaa. Korvattujen potilasvahinkojen luokittelutavat ovat: sairaanhoitopiireittäin hoitolaitoksittain sairaanhoitopiirin sisällä vahinkotyypin mukaisesti (hoito-, laite-, infektio-, tapaturmavahinko, kohtuuton tai vähäinen vahinko) toimenpiteen mukaisesti erikoisaloittain. 4.5 Laiteturvallisuus TLT-laki (Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010) määrää, että terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita saa käyttää vain valmistajan määrittelemässä tarkoituksessa ja käyttöohjeiden mukaisesti. Valmistajalla on ensisijainen vastuu tuotteen vaatimustenmukaisuudesta. Toinen ammattimaisen käyttäjän kannalta keskeinen lain sisältö on se, että laitteita käytetään sellaisessa ympäristössä, missä se on turvallista ja että laitteita ja tarvikkeita käyttää, ylläpitää ja huoltaa vain riittävän perehdytyksen saanut henkilö ja että perehdyttämisestä pitää olla seurantatieto. Ammattimaisen käyttäjän on ilmoitettava sekä viranomaiselle että valmistajalle terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen aiheuttamasta vaaratilanteesta, joka johtuu laitteen tai tarvikkeen ominaisuuksista, suorituskyvyn poikkeamasta tai häiriöstä, riittämättömästä merkinnästä, riittämättömästä tai virheellisestä käyttöohjeesta tai käytöstä. Ilmoitus on tehtävä myös silloin, kun laitteen tai tarvikkeen osuus tapahtumaan on epäselvä. Säteilyä synnyttävien laitteiden käyttöön liittyvistä poikkeavista tapahtumista ja vaaratilanteista on lisäksi ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle säteilylain 592/1991 perusteella. Keväällä 2015 astui voimaan Johtajaylilääkärin ohje TLT-lain mukaisten vaaratilanteiden ilmoittamisesta (Johtajaylilääkärin ohje 2015/5) ja vuonna 2016 ohje laitteiden ja tarvikkeiden luovuttamisesta muun kuin terveydenhuollon ammattihenkilön käyttöön (jyl ohje 2016/6). Ohje perehdyttämisestä ja perehdytyksen seurannasta valmistunee vuonna Lääkevalmisteiden turvallisuus Myyntiluvallisten lääkevalmisteiden tulee läpäistä Euroopan Unionissa perusteellinen hyväksymismenettely. Myyntiluvan myöntämisen jälkeen lääkkeen turvallisuutta arvioidaan edelleen jatkuvasti haittavaikutusilmoitusten ja tutkimusten avulla.

24 23 Suomessa havaituista lääkkeiden haittavaikutuksista kerätään tietoa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimean) haittavaikutusrekisteriin, johon lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutettuja henkilöitä kehotetaan ilmoittamaan epäilemänsä lääkkeiden haittavaikutukset, erityisesti vakavat ja/tai odottamattomat sekä kaikki uusien lääkkeiden haitat. Myös potilaat voivat ilmoittaa lääkkeiden haittavaikutuksista tähän rekisteriin. Uusien tietojen perusteella voidaan tarvittaessa muuttaa lääkkeen valmisteyhteenvetoa ja pakkausselostetta tai rajoittaa lääkkeen käyttöä. Erityisluvallisilla valmisteilla ei ole Suomessa myyntilupaa. Fimea voi myöntää lääkevalmisteelle erityisluvan erillisen hakemuksen perusteella. Potilasturvallisuuden kannalta on tärkeää, että lääkäri tuntee hyvin määräämänsä valmisteen. Sairaala- ja laitoshoidossa sairaala-apteekki hakee luvat Fimealta sairaala- ja laitoskohtaisesti. HUS:ssa lasten ja aikuisten käyttöön haetaan erilliset erityisluvat. Erityisluvat allekirjoittavat HUS:ssa linjajohtajat ja sairaala-apteekin hoitajat. Avohoidossa erityisluvat haetaan potilaskohtaisesti. Hoitava lääkäri täyttää erityslupahakemuksen ja antaa sen potilaalle. Potilas vie luvan avohuollon apteekkiin, joka hakee erityisluvan Fimealta. Fimea voi myöntää valmisteille myös määräaikaisia erityislupia, jolloin lupaa ei tarvitse hakea erikseen. Kliinisissä lääketutkimuksissa selvitetään tutkimuslääkkeen vaikutusta ihmisessä. Kliiniset lääketutkimukset toteutetaan huolellisesti laadittujen tutkimussuunnitelmien mukaisesti, jotta eettisyys, potilasturvallisuus ja tulosten yhdenmukaisuus voidaan taata. Suomessa kliinisiä lääketutkimuksia valvovat Fimea sekä eettiset toimikunnat. Mahdollisista haittavaikutuksista ja -tapahtumista ilmoitetaan lääkeviranomaisille Fimean Kliiniset lääketutkimukset määräyksen mukaisesti. 4.7 Infektioturvallisuus Infektioturvallisuuteen liittyvää tietoa tuotetaan eri raportointimenetelmin. Vastustuskykyisten mikrobien esiintymistä seurataan HUSLAB:n mikrobiologian laboratorion löydösten perusteella (esim. MRSA, VRE, ESBL, CPE). Samoin seurataan myös tartunnanvaarallisten (keuhkotuberkuloosi, hepatiitti B ja C, HIV) tai muiden tarttuvien mikrobien esiintymistä (C.difficile, influenssavirus). SAI-järjestelmää hyväksi käyttäen Hyksin yksiköt osallistuvat myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) valtakunnalliseen sairaalainfektioiden rekisteröintiohjelmaan (SIRO) mm. veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden, eräiden leikkaushaavainfektioiden (mm. lonkka- ja polviproteesileikkaukset, ohitusleikkaukset) ja sairaalaperäisen C.difficile-infektion osioissa. Lisäksi yksiköt seuraavat sairaalainfektiorekisteriohjelmaan (SAI) ilmoitettujen infektioiden esiintymistä.

25 24 5 Potilasturvallisuuden varmistaminen henkilöstöperehdytyksessä ja potilasturvallisuuskoulutus 5.1 Perehdytys HUS:n perehdytysohjelman päämääränä on varmistaa järjestelmällinen ja suunnitelmallinen perehdytys kaikille uusille tai tehtäviä vaihtaville, esimiestehtävissä aloittaville, pitkiltä vapailta palanneille työntekijöille tai lyhytaikaisille sijaisille. Perehdytyksellä on tärkeä merkitys osaamisen, työn jatkuvan oppimisen, työmotivaation ja työssä jaksamisen varmistajana. Sillä on myönteinen vaikutus potilasturvallisuuteen ja laatuun. Yleisperehdytyksen lisäksi kaikkien työntekijöiden kokonaisperehdytykseen sisältyy työyksikkökohtainen ja ammatillinen perehdytys, joka on esimiehen vastuulla. Laitteiden ja tarvikkeiden osalta TLT-laki edellyttää perehdytyksen kirjaamista. HUS:ssa on tavoitteena kattava seurantajärjestelmä sekä henkilökunnan perehdytyksestä että laitteiden ja tarvikkeiden luovuttamisen yhteydessä annettavasta käyttöopastuksesta. Esim. HYKS:n teho-osastoilla on uusien osastojen käyttöönoton myötä aloitettu laiteja henkilökohtainen perehdytysseuranta ja saatavien kokemusten perustella käytäntöä pyritään laajentamaan koko HUS:iin. Potilasturvallisuusasiat ovat osa HUS:n kokonaisperehdytystä. Potilasturvallisuuskoulutuksen läpikäyminen on osa HUS:n henkilöstön pätevyysvaatimuksia ja koulutus kirjautuu koulutustietoihin HUS:n Harppi-järjestelmässä. Opiskelijoiden perehdytys on kuvattu suunnitelman kappaleessa HUS:n henkilöstölle järjestetään perehdytyskoulutusta potilasturvallisuusasioiden muutoksiin ja ajankohtaisiin teemoihin liittyen jatkuvan oppimisen varmistamiseksi. 5.2 Verkkokoulutukset HUS on valmistellut potilasturvallisuusverkkokoulutuksen HUS:n ja Kustannus Oy Duodecimin yhteistyönä. Se lanseerattiin 2015 Lääkäripäivillä. Koulutuskesto on noin 3-4 tuntia ja sisällössä rajaudutaan potilashoidon kannalta tärkeisiin potilasturvallisuuskysymyksiin, mm. lääkehoitoon, infektioihin, laiteturvallisuuteen ja potilasturvallisuuden seurantatietoon. Koulutus on osa Duodecimin Oppiportti-portaalia ja se on kaikille HUS:n työntekijöille ilmainen. Koulutuksen suorittamisesta saa todistuksen ja se on hyväksytty myös Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan erikoistumiskoulutukseksi. HUS:n ja Kustannus Oy Duodecimin verkkokoulutuksen soveltuvuus eri ammattiryhmille arvioitiin vuoden mittaisen koekäyttöjakson aikana Koekäyttöjakson tuloksena koulutus todettiin soveltuvaksi

26 25 HUS:n kaikille terveydenhuollon ammattihenkilöille ja siitä saatu palaute oli myönteistä. HUS Henkilöstötoimikunta käsitteli asiaa tammikuussa Asiasta laadittiin Johtajaylilääkärin yleispäätös 15 (voimaanastumispäivä ), jossa HUS:n potilastyötä tekevät ammattihenkilöt suorittavat tehtävään kuuluvana mennessä. Uudet työntekijät suorittavat koulutuksen osana perehdytysohjelmaansa viimeistään 6 kk:n kuluessa työn aloittamisesta. Tilapäisille potilastyötä tekeville ammattihenkilöille (ns. keikkatyöntekijä) tarjotaan mahdollisuus koulutuksen suorittamiseen ja potilasturvallisuuskoulutuksen suorittaminen tarkistetaan palkkausvaiheessa. Lääkehoidon osaamisen verkkokoulutukset jatkuvat HUS-Servisin Koulutuspalvelut-yksikön ylläpitämänä palveluna. Suonensisäisen lääkehoidon osaamiseen ja sen toteuttamisen edellyttämään lupaan vaadittava koulutus, erikoisosiot kontrastiaineisiin ja akutologiaan sekä toisen asteen koulutetulle hoitohenkilökunnalle suunnattu lääkehoidon osaamisen koulutus jatkuvat. Osana potilaiden kaatumisen ja painehaavojen syntymisen ehkäisyhanketta on toteutettu myös HUS:n ja Kustannus Oy Duodecimin yhteistyönä henkilöstölle suunnattavat verkkokoulutukset. HUS, THL ja Kustannus Oy Duodecim ovat laatineet lisäksi ravitsemushoidon verkkokoulutuksen. Potilasturvallisuus-verkkokouluksen moduuleja päivitetään säännöllisesti ja uutena moduulina tullaan tuottamaan potilasturvallisuus psykiatrisen potilaan hoidossa osio yhteistyössä Kustannus Oy Duodecimin ja HUS:n asiantuntijoiden kesken. 5.3 Muut koulutusmuodot HUS:ssa järjestetään potilasturvallisuuskoulutuksia niin Yhtymähallinnon, tulosyksiköiden/sairaanhoitoalueiden/kliinisten liikelaitosten kuin HUS-Servis -liikelaitoksenkin toimesta. Koulutusmuodot : Tarpeen mukaan HUS-tasoisia Potilasturvallisuus-koulutuspäiviä, jotka tarjotaan myös alueen perusterveydenhuollolle/ sosiaalihuollolle. HUS:n ja alueen kuntien vaaratapahtumien yhteisraportoinnin seminaari HaiPro-koulutukset ilmoituksen laatijoille ja käsittelijöille jatkuvat. Koulutusten painopiste on käytännönläheinen ja sisällössä otetaan huomioon kunkin alueen erilainen koulutustarve. Koulutusten painopistettä siirretään käytännön harjoituksia sisältävään malliin. Laatupäälliköt vastaavat HaiPro-koulutustarjonnasta alueellaan. Vakavien vaaratapahtumien Ishikawa-menetelmäkoulutuksen tarvetta/ muotoa arvioidaan jatkuvasti ja koulutusta järjestetään tarvittaessa. Potilasturvallisuusteemaiset alustukset henkilöstö- (esim. osastotunti) ja esimieskokouksissa (esim. osastonhoitajakokous). Sisällössä painottuvat potilasturvallisuuden keskeiset ke-

27 26 hittämisalueet. Koulutuksilla tulee kattaa koko laatupäällikön vastuualue. Laatupäälliköt vastaavat alustusten toteutumisesta alueellaan ja tuottavat yhtymähallintoon aikataulutuksen kauden alustuksista. Laite/tarvike/apuvälineturvallisuuskoulutukset TLT-lain mukaiselle terveydenhuollon laitteiden ammattimaiselle käyttäjälle. HUS-Servis-liikelaitoksen tuottamat maksulliset koulutukset: teemoina mm. turvallisen lääkehoidon toteuttaminen. Ammattikorkeakoulu Arcada järjestää potilasturvallisuuden erikoistumisopinnot (30 op) täydennyskoulutusta, jonka monet HUS:n hoitotyöntekijöistä ovat suorittaneet tai jota suoritetaan parhaillaan. Koulutukseen osallistuminen on suositeltavaa. Koulutuksella ei ole HUS:ssa erityisasemaa, vaan se on rinnasteinen muun ammatillisen erikoistumiskoulutuksen kanssa. HUS tukee opinnäytetöiden laatimista osana HUS:n toimintaa, esim. vuonna 2016 julkaistiin Hanna Kukon pro gradu tutkielma aiheesta Potilasturvallisuuskulttuuri sairaaloissa. 6 Henkilöstön ja potilaiden osallistuminen potilasturvallisuuden edistämiseen HUS:n henkilöstö ja potilaat sekä omaiset saavat tietoa potilasturvallisuusasioista organisaatiossa ja yksikössä. Potilasturvallisuustiedon jakaminen lisää toiminnan läpinäkyvyyttä, edistää avoimen potilasturvallisuuskulttuurin kehittymistä sekä oppimista. HUS:n tiedotus osallistuu potilasturvallisuustiedottamiseen. 6.1 Henkilöstötiedottaminen Henkilöstölle suunnatun tiedottamisen tavoitteena on ylläpitää ja lisätä henkilöstön tietoisuutta potilasturvallisuustilanteesta, ajankohtaisista asioista, tunnistetuista potilasturvallisuusriskeistä ja potilasturvallisuuden varmistamiseen liittyvistä ohjeista ja määräyksistä. Tiedotuskanavat: sairaanhoitopiirin intranet ja internet HUS:n henkilöstölehti Husari sähköpostitiedotteet johtoryhmät ja esimiestilaisuudet henkilöstön kokoukset, esim. osastotunnit, lääkärimeetingit, potilasturvallisuuskokoukset uusien työntekijöiden ja esimiesten perehdytystilaisuudet.

28 27 Keskeisenä osana potilasturvallisuuden viestintäsuunnitelmaa on HUS:n henkilöstölle kohdennettu Laatu ja potilasturvallisuus -intranet-sivusto, jossa on potilasturvallisuustietoa, työtiloja ja mahdollisuus päivittäisviestinnän toteuttamiseen potilasturvallisuusasioissa. Kukin tulosyksikkö, sairaanhoitoalue ja liikelaitos käyttävät työtiloja henkilöstön perehdyttämiseen, kouluttamiseen ja tiedottamiseen. Intranetsivuston vastuuhenkilöinä ovat nimetyt laatupäälliköt. Potilasturvallisuuspäällikkö osallistuu sivustoa koskevaan kehittämistyöhön ja uudistamispäätöksiin. Viime kaudella intranet-sivustoa kehitettiin edelleen henkilöstöä paremmin palvelevaksi. Potilasturvallisuuspäällikkö tiedottaa potilasturvallisuuden ohjausryhmää ja laatupäälliköitä ajankohtaisista potilasturvallisuusasioista sähköpostitse. Kunkin tulosyksikön/ sairaanhoitoalueen/ liikelaitoksen edustajat vastaavat alueensa tiedottamisesta edellisen sekä mm. potilasturvallisuuden ohjausryhmän päätösten pohjalta. Potilasturvallisuuden ohjausryhmän hyväksytyt muistiot julkaistaan koko henkilöstön käyttöön HUS intranetin Potilasturvallisuus-intranetsivustolla. Laatupäälliköiden vastuulla on edesauttaa potilasturvallisuusasioiden käsittelyä henkilöstökokouksissa. 6.2 Tiedottaminen potilaille ja omaisille Potilaille tarjotaan helposti ymmärrettävää potilasturvallisuustietoa ja kerrotaan keinoista vaikuttaa oman hoitonsa turvallisuuteen. Potilaiden osallistumista hoitoaan koskevaan päätöksentekoon tuetaan. Tiedottamis-/osallistamismenetelmiä: HUS:n internet: Potilasturvallisuus-osio HUS:n potilasturvallisuuden huoneentaulut potilaan lääkekortti alueen väestölle suunnatut yleisötapahtumat, esim. vuotuinen HUS Potilaan oikeuksien päivä potilasasiamiestoiminnon valmistelemana kaikille HUS-alueen potilaille ja omaisille jaettava kutsukirje osallistumisesta Potilasturvallisuuden verkkoaivoriiheen (joukkoistamismenetelmä) hoitotapahtuman yhteydessä jaettava tieto mahdollisuudesta osallistua HUS:n asiakastyytyväisyyskyselyyn. HUS on viimeisen kahden vuoden aikana ottanut käyttöönsä konkreettisia potilaan osallistumismenetelmiä ja lisännyt potilasturvallisuustiedottamista. Potilas voi antaa omaan hoitojaksoonsa liittyen palautetta sekä vastaamalla asetettuihin kysymyksiin että antamalla vapaamuotoista palautetta. Kysely sisältää potilasturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Sairaanhoitopiirissä on toteutettu kaksi kertaa vuodessa potilaille ja omaisille suunnattava potilasturvallisuuden osallistumisjakso joukkoistamismenetelmällä. Menetelmällä saadaan tavoitettua potilasjouk-

29 kojen näkemykset tärkeäksi koetuista potilasturvallisuusongelmista. Verkkoaivoriihi tuottaa arvokasta tietoa potilaan näkökulmasta potilasturvallisuuden kehittämistyöhön. Se mahdollistaa näkemyksen esiintuomisen täysin nimettömänä. Joukkoistamismenetelmän teemoitusta on kehitetty ja markkinointia tehostettu, jotta mahdollisimman moni osallistuisi siihen. Tällä suunnitelmakaudella arvioidaan joukkoistamismenetelmän hyödyntäminen HUS:ssa jatkossa. Ulkoisia verkkosivuja on kehitetty ja niitä päivitetään erillisessä toimitusneuvostossa, jossa on potilasedustus mukana. 7 Potilasturvallisuustyön ennaltaehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet Ennaltaehkäisevät toimet Potilasturvallisuuden kannalta on tehokkainta poistaa jo etukäteen tekijät ja syyt, joiden tiedetään altistavan virheille. Virheitä tuottavia ja niiden välttämistä vaikeuttavia tekijöitä ovat mm. kiire, epäsuotuisa henkilöstösuunnittelu, työntekijöiden uupumus, työympäristön epäjärjestys, ergonomiaongelmat ja puutteet tiimityöskentelytavoissa. Esimies vastaa töiden järjestelystä niin, että tehtävään on mahdollista keskittyä häiriöttä ja keskeytyksettä. Hyvällä henkilöstöjohtamisella vaikutetaan myös työyksikön ilmapiiriin ja tiimityön sujuvuuteen. Perehdytys, osaamistason varmistaminen ja selkeiden työohjeiden olemassaolo ja saatavuus varmistetaan jokaisessa työyksikössä. Järjestelmällisesti rakennetut suojaukset ja varmistukset mahdollistavat virheen havaitsemisen ja/tai estävät virhettä johtamasta haitallisiin seurauksiin ja osaltaan auttavat myös toimimaan erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa. HUS:ssa on annettu viimeisten vuosien aikana koko sairaanhoitopiiriä koskevia määräyksiä ja ohjeita seuraavista suojausmenetelmistä: WHO:n leikkaustiimin tarkistuslistojen pakollinen käyttö, käytön rekisteröinti ja seuranta lääkkeen jakamisen ja antamisen vakiotoimintamenetelmät (lääkelasien yhtenäiset värit, työrauhan varmistamistavat, lääkkeiden kaksoistarkastus, lääkkeen annon työvaiheet ja lääkitystietojen kirjaaminen Uranus-tietojärjestelmään) potilaan tunnistaminen ja pakollisen tunnisterannekkeen käytön periaatteet TLT-lain (Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista) mukainen vaaratilanneilmoitus ohjeet terveydenhuollon tarvikkeiden ja laitteiden luovuttamisesta potilaalle. HUS kehittää jokaisella potilasturvallisuuden suunnitelmakaudella HUS:n toimintaan soveltuvia suojausmenetelmiä työalueille, joissa on tunnistettu potilasturvallisuutta uhkaavia työvaiheita ja/tai tekijöitä.

30 Suojausmenetelmien tulee olla näyttöön perustuvia eikä esim. toiselta toimialalta otettuja malleja, joiden vaikuttavuusarviointi erikoissairaanhoidossa puuttuu. 29 Pelastuslainsäädäntö velvoittaa terveydenhuollon toimijoita ehkäisemään vaaratilanteiden syntymistä, varautumaan vaaratilanteilta suojaamiseen sekä ryhtymään sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät. HUS-kuntayhtymään kuuluvien sairaaloiden ja klinikoiden edellytetään laativan kiinteistökohtainen turvallisuus- ja pelastussuunnitelma, joka rakennetaan HUS:n yleisten turvallisuus- ja pelastusohjeiden ympärille. Suunnitelman laatiminen on lakisääteinen velvollisuus, josta säädetään pelastuslaissa (468/2003) sekä valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta (787/2003). Valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta ja ympäristöministeriön asetuksessa rakennusten paloturvallisuudesta E1 ( ) kohdassa tarkoitettu turvallisuusselvitys on osa pelastussuunnitelmaa. Asiakirjassa selvitetään toimintakyvyltään alentuneiden tai rajoitettujen henkilöiden edellytykset pelastua tulipalosta. Turvallisuusselvityksen pohjalta määritetään vaatimukset riittävälle paloturvallisuustasolle. Tulosyksiköiden velvollisuudeksi tulee koota omien yksiköidensä paikalliset suunnitelmat kriisijohtamisen edellyttämäksi kokonaisuudeksi, jota päivitetään. Henkilökunnan tulee harjoitella häiriötilanteiden ja poikkeusolojen hallintaa osallistumalla työnantajan järjestämiin koulutuksiin. 7.2 Korjaavat toimet Välittömiin korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä vakavassa haittatapahtumassa tai sen uhassa. Raportointi- ja toimenpideohjelman mukaisesti tilanteesta tiedotetaan linjaorganisaation vastuiden mukaisesti. Yleisluonteiseksi katsotun, geneerisen tapahtuman yhteydessä on pyrittävä varmistamaan vastaavanlaisten tapahtumien ehkäisy myös muissa yksiköissä. Geneeriset vaaratapahtumat tulevat nopeammin esiin tehtäessä yhteistyötä eri yksiköiden kesken ja käytettäessä yksinkertaisia sekä yhdenmukaisia raportointijärjestelmiä. Harvinaisten, usein suurta vahinkoa aiheuttavien tapahtumien ennakointi ja havainnointi on vaikeaa. Niissäkin avoin potilasturvallisuuskulttuuri edistää viiveettömän tapahtumiin puuttumisen ja korjaavien toimenpiteiden mahdollisimman nopean käyttöönoton. Alueen laatupäällikkö huolehtii, että vaaratapahtumat tuodaan käsiteltäviksi potilasturvallisuuden ohjausryhmään ohjausryhmäedustajan esittelystä. Potilasvahingon tai haittatapahtuman sattuessa tulee mahdolliset siitä kerrannaiset haitalliset vaikutukset pyrkiä ennakoimaan ja minimoimaan. Pitkän tähtäimen korjaavat toimenpiteet tulee mahdollistaa toimintatapojen/prosessien muutosten ja päivitysten kautta. Edellytyksenä on systemaattinen toimintatapojen ja prosessien seuraamisen ja päivittämisen kulttuuri. Havaittuja poikkeamia raportoidaan ja analysoidaan säännöllisesti ja havaintojen perusteella sovitaan tehtävät muutokset sekä määritetään muutoksen toteuttamisen vastuuhenkilöt.

31 7.3 Potilasturvallisuuskulttuurin edistäminen ja tunnistetut ehkäiseviä ja korjaavia potilasturvallisuustoimia vaativat alueet HUS:ssa Vaaratapahtumaraportoinnin ja potilasturvallisuuskulttuurin kehittämistoimet Yleistä Vaaratapahtumien raportointijärjestelmä toimii käyttötarkoituksensa mukaisesti hyvin HUS:n yksiköiden toiminnan kehitysvälineenä ja potilasturvallisuuskulttuurin edistäjänä ja siinä on edistytty HUS:ssa järjestelmällisesti ja vaiheittain. HUS:n ilmoitusmäärä on kehittynyt viimeisten vuosien aikana toivotulla tavalla ja on saavutettu huomattava kasvu ilmoitusmäärässä. HUS tavoittelee edelleen ilmoitusmäärän kasvua, jotta mahdollisimman moni piilevä riski saadaan tietoon ja poistettua. Ilmoitusten sisällön laatuun kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Käsittelijäparien tietoisuutta moniammatillisen käsittelyn tärkeydestä ja vaikutuksista yksikön potilasturvallisuuskulttuuriin pidetään yllä. Kullakin alueella kertyneen potilasturvallisuustiedon perusteella tunnistetaan ne toiminnan osa-alueet, joissa on eniten kehitettävää ja keskitytään yleisten tavoitteiden lisäksi kehittämään tiettyjä kohdennettuja ongelma-alueita. Vaaratapahtumaraportointia riskienhallinnan keinona voidaan täydentää erilaisilla muilla ennakoivan riskienhallinnan menetelmillä. Esimerkiksi HFMEA-prosessin (engl. Healthcare Failure Mode and Effects Analysis) tulevaisuuden soveltamismahdollisuuksia HUS:ssa kartoitetaan tulevalla kaudella. Myönteinen potilasturvallisuuskulttuuri edistää potilasturvallisuutta. Potilasturvallisuuskulttuuria vahvistamalla vähennetään hoitoriskejä ja potilaille hoidon aikana mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Luottamuksellisessa ja avoimessa ilmapiirissä havaittuja poikkeamia ja vaaratapahtumia käsitellään avoimesti ja luontevasti osana toiminnan kehittämistä. Potilasturvallisuuskulttuuria voidaan edistää menetelmillä, jotka osallistavat sekä organisaation johdon että työntekijät. Toimet Johtajien ja esimiesten potilasturvallisuuskävelyn (engl. safety walk around) pilotointi vähintään yhdessä tulosyksikössä ja yhdellä sairaanhoitoalueella, minkä perusteella muodostetaan geneerinen toimintamalli johtajien ja esimiesten potilasturvallisuuskävelyille Vaaratapahtumaraportoinnin pohjalta tehtyjen kehittämistoimien edistäminen Vaaratapahtumaraportoinnin tarkoituksena on parantaa potilaiden hoidon laatua ennakoimalla ja oppimalla haittatapahtumista. Siksi raportoinnin pohjalta tehtyjen kehittämistoimien merkitys on suuri. Tarkastelemalla tapahtumia sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti koko organisaation tasolla löydetään geneerisiä vaaratapahtumia helpommin. Geneeristen vaaratapahtumien pohjalta on mahdollista kehittää toimintaa laaja-alaisesti ja arvioida toimien vaikuttavuutta luotettavammin kuin yksittäisen tapahtuman kautta.

32 31 Vakavan vaaratapahtuman yhteydessä välittömiin, kyseessä olevan potilaan hoidon korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. Koska näiden tapahtumien ennakointi on haastavaa niin yksikkö kuin organisaatio tasolla, on niiden pohjalta tehtyjen kehittämistoimien nopea toteuttaminen ja tiedon jakaminen tärkeää. Kehittämistoimet on oleellinen osa potilasturvallisuuden ja hoidon laadun parantamista. HUS:ssa on luotu toimiva potilaiden haittatapahtumien ilmoituskulttuuri, mutta ilmoitusten kautta saadaan tai tulee kirjatuksi suhteellisen vähän kehittämistoimenpide-ehdotuksia varsinaiseen potilaan hoitoon liittyen. Tarkastelemalla ja arvioimalla kehittämistoimia koko organisaation tasolla, tämä lisää mahdollisesti myös niiden määrää jatkossa. HUS laatupäälliköt ovat saaneet edellisellä suunnitelmakaudella HUS LEAN Akatemian koulutusta A3-työkalun käyttämiseen. Toimet : Kuvataan kehittämistoimien toteuttamisen prosessi Laaditaan ohjeistus A3- ongelmanratkaisupohjan jalkauttamiseksi ja kehittämistoimien edistämiseksi Jalkauttamisen ja kehittämistoimien seuranta Alueellinen asiakas- ja potilasturvallisuustoiminta HUS on käynnistänyt aiemmilla suunnitelmakausilla pilotin myötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajapinnan ylittävän vaaratapahtumaraportointikäytännön ja siitä on saatu myönteisiä kokemuksia. HaiPro-ilmoituksista saadun tiedon hyväksikäyttö tulee lisäämään potilasturvallisuutta kehitettäessä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Vuoden 2015 aikana esh-pth toteutukseen on liittynyt muita sairaanhoitoalueita ja vuoden 2016 aikana käynnistettiin HYKS-alueen kuntien ja Hyksin tulosyksiköiden yhteisraportointi. Tulevaisuudessa alueellisen potilasturvallisuustyön painoarvo lisääntyy SOTE-uudistuksen voimaantulon lähestyessä. Tällä hetkellä tiedossa ei ole yksityiskohtaisia SOTE-uudistusta koskevia tietoja, mistä johtuen alueellinen asiakas- ja potilasturvallisuustoiminta muotoutuu tietojen tarkentuessa. Toimet Muodostetaan HUS:n ja alueen kuntien yhteistoimintamalli asiakas- ja potilasturvallisuusasioiden käsittelemiseksi. Yhtenä mahdollisuutena on yhdistää alueellinen ja HUS:n potilasturvallisuus ohjausryhmätoiminnot. Ohjausryhmän lisäksi muodostetaan tarvittaessa operatiivinen toimija (projektiryhmä). Valmistellaan omavalvontasuunnitelmaan liittyviä kysymyksiä.

33 32 Vahvistetaan Haipro-yhteisraportointia ja käynnistetään HaiPro-ilmoitusten pohjalta kehitystoimia (myös ns. A3-työkalu). Alueellinen potilasturvallisuusryhmä suunnittelee ja toteuttaa HUS:n ja alueen kuntien seuraavan yhteisen seminaarin. 2. seminaari ajoittuu loppuvuoteen Arvioidaan ja aikataulutetaan HUS:n ja alueen kuntien HaiPro -toiminnan laajentaminen HUS:n liikelaitoksiin (viime syksynä toteuttamatta jääneet rajapinta-avaukset) Potilassiirtojen turvallisuus Potilassiirtojen turvallisuutta HUS:ssa kehitetään varmistamalla HUS:sta uloskirjattavan potilaan hoitoon liittyvä tiedonkulku ottamalla käyttöön ns. potilassiirron tarkistuslista (kotiutus tai sairaala/ hoitolaitossiirto). Edellisen suunnitelmakauden syyskauden tavoitteena oli, että potilassiirtojen tarkistuslista otetaan käyttöön HUS:n määritellyissä päivystyspisteissä ja akuuttiosastoilla silloin, kun potilas siirtyy toiseen sairaalaan/ hoitolaitokseen (esim. perusterveydenhuolto) tai suoraan kotiin. Tarkistuslistan sisällön arvioitiin edellyttävän vielä työstämistä, joka jatkuu Tarkistuslistan kehittämisessä otetaan erityisesti huomioon perusterveydenhuollon toimijoiden näkemykset. Toimet : Käydään läpi edellisellä suunnitelmakaudella järjestetystä tarkistuslistan pilotista ja ns. laajennetusta tuotantotestivaiheesta saadut tulokset. Arvioidaan tarkistuslistan käytettävyys ja hyöty pilotin ja ns. tuotantotestivaiheen tulosten perusteella. Tehdään tarkistuslistan sisältöön tarvittavat muutokset. Arvioidaan Apotti-hankkeen myötä käyttöönotettavien tarkistuslistojen hyödynnettävyys. Otetaan tarkistuslista käyttöön erikseen määritellyissä yksiköissä Käsihygienian tehostaminen ja käsihuuhteen käytön lisääminen Hoitoon liittyvien infektioiden torjuminen on merkittävä osa potilasturvallisuutta. Hoitoon liittyvien infektioita on HUS:ssa ollut 9 %:lla potilaista, mikä vastaa kansainvälisesti muissa sairaaloissa todettua ilmaantuvuutta. Hoitoon liittyviä infektioita seurataan HUS:ssa aktiivisesti, mikä on myös niiden torjunnan edellytys. HUS osallistuu valtakunnalliseen sairaalainfektioiden rekisteröintiohjelmaan (SIRO), jossa seurataan muun muassa lonkan ja polven tekonivelleikkauksiin liittyneitä infektioita ja hoitoon liittyneitä veriviljelypositiivisia infektioita suhteutettuna 1000 hoitopäivään. Käsihygienian toteutuminen hoidossa on yksi merkittävä tekijä hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisyssä ja merkittävimpiä tekijöitä sairaaloissa moniresistenttien mikrobien leviämisen ehkäisyssä. HUS:ssa on käsihygienian merkitystä korostettu jalkautettavan projektin avulla vuodesta 2016 alkaen ja projekti jatkuu edelleen (ks. tarkemmat tiedot alla). Käsihygienian toteutumisen mittarina on käytetty käsihuuhdekulutusta somaattisilla vuodeosastoilla litroina hoitopäivää kohden. Maailman terveysjärjestö

34 33 (WHO) on korostanut moniresistenttien mikrobien lisääntymisen olevan yksi merkittävimmistä terveysuhkista lähivuosikymmeninä. Moniresistenttien mikrobien esiintymistä seurataan HUS:ssa ja niiden leviäminen pyritään ehkäisemään jo varhaisvaiheessa uuden bakteerinkantajan ilmaantuessa. Moniresistenttien mikrobien (MRSA, ESBL, CPE) vuosittaista esiintymistä seurataan ja MRSA- ja Clostridium difficile bakteerin löydösten määrä suhteutetaan myös sairaanhoitopiirin asukaslukuun. Mikrobilääkkeiden runsas käyttö on yksi tekijä, joka voi lisätä moniresistenttien mikrobien leviämistä. HUS:ssa mikrobilääkkeitä saavien potilaiden osuus on korkea %. Mikrobilääkityksen käyttöä pyritään vähentämään ja ohjaamaan, minkä vuoksi HUS:ssa on syksyllä 2016 tuotettu Antibioottihoidon opas, jonka käyttöönottoa tuetaan vuosien aikana. HUS on ollut edelläkävijä influenssatartuntojen estämisessä sairaalahoidon aikana. Henkilökunnan rokotuskattavuus on noussut yli 90 % ja aktiivista työtä sen ylläpitämiseksi jatketaan. Käsihygienia on tärkein yksittäinen toimenpide, jolla voidaan vähentää hoitoon liittyvien infektioiden esiintymistä ja vähentää vastustuskykyisten bakteereiden lisääntymistä. Käsihygienian tehostamisella on voitu tutkimuksissa vähentää hoitoon liittyviä infektioita %:lla ja MRSA-tartuntoja noin 50 %:lla. Käsihuuhteiden käyttöä voidaan seurata havainnointitutkimuksilla ja käsihuuhteiden kulutuksella hoitopäiviin, polikliinisiin käynteihin tai toimenpiteisiin suhteutettuna. Havainnoinnilla saatavaa tietoa käsihygienian toteutumisesta pidetään tällä hetkellä maailmalla tärkeimpänä käsihygienian mittarina. Se on olennainen laatukriteeri vertailtaessa sairaaloita infektioturvallisuuden suhteen tai kun haetaan kansainvälistä laatuakkreditointia. Käsihuuhteiden kulutusta HUS:n sairaaloissa on seurattu vuosia. Lisäksi viime vuosina yliopistosairaalat ovat keskenään verranneet käsihuuhteiden kulutusta suhteutettuna hoitopäiviin (HUS Potilasturvallisuusraportti 2016). Näissä vertailuissa HUS:n käsihuuhteiden käyttö on jäänyt muita yliopistosairaaloita alhaisemmaksi. Nousevat MRSA-luvut ja muita yliopistosairaaloita alhaisempi käsihuuhteiden käyttö ovat perusteita sille, että HUS käynnisti vuonna 2016 käsihygieniaan liittyvän laajan kampanjan. Tutkimusten perusteella tärkein tekijä käsihygienian toteutumiselle on huuhteiden helppo saatavuus potilaan lähellä. Käsihygienian parantamiseksi toteutettujen kampanjoiden onnistumisen edellytys on ollut johdon tuki ja riittävät lisäresurssit osastoilla. Projektin kokonaistavoitteet Lisätään käsihuuhdekulutus potilastyötä tekevien yksiköiden osalta muiden yliopistosairaaloiden tasolle. Saavutetaan kustannussäästöjä käsihygienian paremman toteutumisen ja suojakäsineiden perusteettoman käytön vähenemisen seurauksena. Säilytetään HUS:n hyvä infektioturvallisuustilanne.

35 34 Vuoden tavoitteet syventää henkilökunnan osaamista erilaisten käsihygieniahavainnointien avulla varmistaa osastojen ja yksiköiden omaseurannan toteutuminen sekä rakenteiden että huuhdekulutuksen osalta parantaa käsihygienian toteutumista erityisesti suojakäsineiden oikean käytön osalta tehdä käsihygienian tärkeys näkyväksi myös potilaille Toimet Varmistetaan yksiköiden johdon sitoutuminen projektiin ja hygieniayhdyshenkilöiden riittävä resursointi Varmistetaan, että yksiköt ovat tietoisia käsihuuhdekulutustavoitteestaan Jatketaan vuonna 2016 käynnistettyjä säännöllisiä rakennekartoituksia yksiköissä Jatketaan vuonna 2016 aloitettua yksiköiden kuukausittaista käsihuuhdekulutuksen omaseurantaa Jatketaan henkilökunnan kouluttamista (verkkokoulutus, osastotunnit, luennot, ryhmätyöt) Käynnistetään käsihygienian havainnointi HUS:ssa ottamalla käyttöön sähköinen havainnoinnin työkalu ja kouluttamalla yksiköitä sen käyttöön Koulutetaan henkilökuntaa käyttämään oikein suojakäsineitä ja seuraamaan suojakäsineiden kulutusta suhteessa käsihuuhteen käyttöön Suunnitellaan ja toteutetaan kampanja jolla käsihygienian toteutuminen luvataan HUS:n potilaille Lääkehoidon turvallisuus Turvallisen lääkehoidon varmistaminen on keskeinen potilasturvallisuuden osa-alue. Se vaatii jatkuvaa ja koordinoitua kehittämistyötä, jota varten HUS-Apteekkiin on perustettu Lääkitysturvallisuuskoordinaattorin toimi. Lääkitysturvallisuuskoordinaattori toimii potilasturvallisuuspäällikön työparina ja vastaa lääkitysturvallisuuden kehittämisestä. Tavoitteena on myös tiivistää Potilasturvallisuuden ohjausryhmän yhteistyötä HUS Lääkeneuvottelukunnan kanssa. HUS:ssa on viime vuosina pyritty standardoimaan lääkehoitoprosessia antamalla siihen liittyviä ohjeita. Seuraava askel on selvittää kuinka hyvin ohjeet tunnetaan ja noudatetaanko niitä käytännössä. Arvioinnissa hyödynnetään Turvallinen lääkehoito -oppaan suosittelemaa, HUS:iin räätälöityä lääkitysturvallisuuden auditointityökalua. Suuren riskin lääkkeet (engl. high-alert medications), ovat lääkkeitä, jotka virheellisesti käytettynä voivat aiheuttaa potilaalle vakavan haitan. HUS:lle on laadittu ohje ja lista suuren riskin lääkkeistä. Seuraavassa vaiheessa HYKS Tulosyksiköt laativat erikoisalakohtaiset listaukset suuren riskin lääkkeitä.

36 35 Toimet : Laaditaan lääkitysturvallisuuden kehittämissuunnitelma ohjaamaan Lääkitysturvallisuuskoordinaattorin työtä. Suunnitelmassa huomioidaan koko tuleva SOTE-alue. HUS-Apteekki ja lääkitysturvallisuuskoordinaattori aloittavat Turvallinen lääkehoito -oppaan mukaiset lääkitysturvallisuuden auditoinnit hoitoyksiköissä. Auditoidaan sekä lääkehoitoa koskevien ohjeet että lääkehoitoprosessi käytännössä. Suuren riskin lääkkeitä ja niihin liittyviä riskejä tehdään tunnetuksi ohjeen, listauksen ja koulutuksen avulla. HYKS Tulosyksiköt ja sairaanhoitoalueet laativat erikoisalakohtaiset listaukset suuren riskin lääkkeistä Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuus Yhtenä laiteturvallisuuden painopistealueena vuosina on laitteiden ja tarvikkeiden käyttäjien perehdyttämisen strukturoiminen ja perehdyttämisen dokumentoinnin selkiyttäminen. Tehtävää varten on perutettu työryhmä, jonka tehtävänä on laatia yhtenäiset ohjeet perehdyttämisen rungoksi sekä suunnitella seurantajärjestelmä, joka olisi rakenteeltaan sellainen, että sitä voidaan käyttää kattavasti koko HUS:ssa. Työryhmän tulisi ottaa kantaa myös siihen, miten usein osaaminen pitää päivittää. Yhteistyössä Kustannus Oy Duodecimin ja muiden yliopistosairaaloiden kanssa laaditaan verkkokoulutus ns. laiteajokortti, osastoilla tapahtuvan laitekohtaisen perehdyttämisen teoreettiseksi tueksi. Toimet Tuotetaan sisältöä Kustannus Oy Duodecimin ja yliopistosairaaloiden yhteistyönä tehtävään laiteajokorttiin Määritellään ne laitteet ja laitekokokonaisuudet, jotka edellyttävät perehdytystä ja päätetään perehdytyksen päivitystarpeesta Laaditaan geneeriset ohjeet perehdytyksen toteuttamiseksi mm hyödyntäen edellä mainittua Laiteajokorttia. Rakennetaan tai hankitaan tietojärjestelmä, johon perehdytys voidaan kirjata TLT-lain edellyttämällä tavalla Muuhun hoitoon ja seurantaan liittyvä turvallisuus Nestevuorokauden vakiointi HUS:ssa Eri sairaaloissa ja sairaaloiden eri osastoilla nestevuorokausi määritellään eri tavoin ja se aiheuttaa sekaannusta kirjaamisessa ja hoidon toteuttamisessa potilaan tai henkilökunnan siirtyessä osastolta toiselle. Nestevuorokauden vaihtumiseen liittyvät yksikköjen väliset erot ovat myös merkittävä potilasturvallisuusriski. Nestevuorokausi yhtenäistetään koko HUS-alueella ja samalla integroidaan se Apottiin.

37 36 Toimet Organisoidaan foorumi, jossa sovitaan yhtenäistämisen edellytykset ja tavoitteet Jalkautetaan uusi yhtenäinen nestevuorokausikäsite Integroidaan yhtenäinen nestevuorokausi Epic-järjestelmään osana Apotti-hanketta Kuvantamiseen liittyvien lähetevirheiden vähentäminen HUS-Kuvantamisessa suoritetaan noin miljoona kuvantamistutkimusta vuosittain. Tehdyn selvityksen mukaan HUS-Kuvantamisen lähetetietojärjestelmään oli vuonna 2016 tehty noin 1500 sellaista lähetettä, jotka on myöhemmin poistettu syykoodilla väärä potilas. Jokainen näistä väärälle henkilölle tehdystä lähetteistä on potilashaittariski. Haitta ei synny ainoastaan mahdollisesta turhasta säteilyaltistuksesta, vaan myös siitä, että joissain tapauksissa toinen potilas, se jolle lähete on tarkoitettu, jää ilman tarvitsemaansa tutkimusta tai tutkimus viivästyy. Virheellisten lähetteiden määrä siis indikoi myös jonkinlaista määrää puuttuvia tai viivästyneitä lähetteitä. Puuttuvien lähetteiden määrää ei kuitenkaan lähetejärjestelmän kautta kyetä tutkimaan. Lähetevirheiden vähentämiseksi lähete- ja potilastietojärjestelmiin tehtiin lokakuussa 2016 kontekstinhallintaominaisuus, jonka myötä henkilöllisyyksien hallinta pyrittiin saamaan vikasietoisemmaksi. Johtopäätökset kontekstinhallintaominaisuuden vaikutuksesta ovat vielä selvityksen alla, mutta alustavien tulosten mukaan tämä ei ole vielä riittävä ratkaisu ongelmaan. Tästä syystä vuonna 2017 tutkitaan edelleen mahdollisia muita lähetevirheille altistavia toimintatapoja, joita voisi korjata joko tietojärjestelmämuutoksin tai ohjeistuksella. Tämän potilasturvallisuussuunnitelman puitteissa virhetilanteiden tunnistamiseen ja niiden vähentämiseen pyritään yhteistyössä lähettävien yksiköiden kanssa. Pääpaino on niissä lähettävissä yksiköissä, joissa virheellisien lähetteiden määrä on erityisen suuri. Alla olevassa kuvassa 2 on esitetty vallitseva kuvantamistutkimusten lähetevirheiden lukumäärällinen suodattuminen lähetteestä lausuntoon. Miljoonaa lähetettä, eli virhemahdollisuutta kohden tehdyt 1500 virheellistä lähetettä tarkoittaa vikatiheyttä: DPMO = 1500 (DPMO = defects per million opportunities).

38 37 Kuva 2. Kuvantamistutkimusten lähetevirheiden lukumäärällinen suodattuminen lähetteestä lausuntoon Potilaan kokema vikatiheys Väärään henkilöön kohdistuvia lähetteitä tehdään vuositasolla noin kpl. Näistä noin kpl jää kiinni lähettävässä yksikössä, siis ennen kuvantamisyksikköä. Kuvantamisyksiköihin tuleva virhetaso on noin 500 virheellistä lähetettä (per miljoona kuvantamislähetettä) 50 klinikka kuvantamisyksikkö 50 DPMO Kuvattu röntgenhoitaja 30 radiologi Kliinikon kokema vikatiheys 20 DPMO Lausuttu 20 Kuten kuvasta ilmenee, lähetteitä tarkastamalla ja potilaita haastattelemalla, virheellisistä lähetteistä suurin osa suodattuu pois ennen kuin niiden pohjalta tehdään kuvantamistutkimus. Tätä suodatusta tapahtuu sekä lähettävissä yksiköissä että kuvantamisyksiköissä. Kuvauksen läpi edenneistä virheistä suodattuu noin puolet pois röntgenhoitajan tai radiologin toimesta, jolloin ko. virheosuus ei etene lausuntoon saakka. Lausutuista tutkimuksista virheellisiä tapauksia paljastuu kliinikolle vuositasolla noin 20 kpl. Voidaan olettaa, että suurin piirtein sama määrä virheitä saattaa jäädä kokonaan havaitsematta. Vaikka virheellisien lähetteiden aiheuttamaa potilasriskiä on voitu melkoisen tehokkaasti tarkastuksin ja haastatteluin vähentää, ongelma tulisi ratkaista jo syntysijoillaan. Tässä potilasturvallisuuden painopisteessä pyritäänkin ensisijaisesti väärien lähetteiden DPMO:n merkittävään vähentämiseen siellä, missä ne syntyvät. Lähetejärjestelmästä saatavan raportin avulla DPMO:ta voidaan yksiselitteisesti mitata ja asettaa sen vähennykselle numeerinen tavoite, jonka saavuttamista seurataan 4 kk:n välein. Lähtökohtainen tavoite on, että lähetevirheiden esiintymistä voidaan puolittaa vuoden 2018 loppuun mennessä Uuden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönottoprojektin potilasturvallisuudelle aiheuttamiin riskeihin varautuminen HUS:n sairaaloiden toimintaan vuonna 2018 vaikuttavana suurena muutoksena on uuden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmän (Apotti-hanke, Epic Information Systems) vaiheistettu käyttöönotto, joka käynnistyy loppuvuonna 2018 Vantaalla sijaitsevasta HUS:n Peijaksen sairaalasta. Potilasturvallisuusorganisaatio seuraa potilastietojärjestelmän käyttöönoton valmistelua. Apottihankkeen edustajat määrittelevät mihin kysymyksiin potilasturvallisuusorganisaatiolta halutaan näkemys (eli potilasturvallisuusorganisaatio antaa pyynnöstä asiantuntijanäkemyksensä sille esitettyihin kysymyksiin). Tarvittavat potilasturvallisuutta koskevat päätökset tehdään Apotti-hankkeessa.

39 38 Toimet Muodostetaan toimintamalli, jolla HUS:n ja Apotti-hankkeeseen kuuluvien kuntien näkemykset Epic-tietojärjestelmän potilasturvallisuustoimintoihin liittyen saadaan välitetyiksi Apottihankkeeseen. Apotti Oy:n palveluksessa olevat potilasturvallisuustoiminnoista vastaavat edustajat esittelevät potilasturvallisuustoimintoja ja niihin liittyvän toteutuksen vaiheistusta säännöllisesti HUS:n Potilasturvallisuuden ohjausryhmälle ja Alueelliselle (asiakas-) ja potilasturvallisuuden yhteistoimintaryhmälle. Potilasturvallisuuden ohjaustoiminnot seuraavat erityisesti Epic-järjestelmän käyttöönottoon liittyvää riskiarviota ja pyrkivät vaikuttamaan riskien ennakoinnin avulla riskien minimoimiseen. 8 Potilasturvallisuuden mittaaminen 8.1 Tausta Toiminnan läpinäkyvyys sisältyy maailman korkeimmin arvostettujen terveydenhuollon organisaatioiden keskeisiin piirteisiin ja menestystekijöihin. Se on myös yksi potilasturvallisuustyön peruslähtökohdista. HUS:ssa on suuri määrä eri tyyppisiä toimintayksiköitä eikä ole tarkoituksenmukaista tuottaa suuria määriä tietoa kaikkiin toiminnan osa-alueisiin liittyen. Hyödyllisempää olisi saada esille tietyn potilasturvallisuuden osa-alueen suhteen hyvin menestyviä ja toimintaansa ansiokkaasti kehittäneitä yksiköitä sekä toisaalta yksiköitä, joissa ei ole vielä päästy kehittämistyössä eteenpäin. Hyviä tuloksia tuottaneita toimintatapoja on luonnollisesti syytä levittää HUS:n sisällä. 8.2 HUS:ssa käytössä olevat potilasturvallisuusindikaattorit ja niiden jatkokehittäminen HUS jatkaa potilasturvallisuutta kuvaavien mittareiden kehittämistä sekä olemassa olevien että potentiaalisten uusien mittareiden osalta. HUS:ssa käytössä olevien OECD:n suosittelemien potilasturvallisuusmittareiden (vierasesineen jääminen potilaaseen, septinen katetri-infektio, leikkauksen jälkeinen laskimo- tai keuhkotromboosi, postoperatiivinen sepsis, tahaton punktio/laseraatio, synnytyksiin liittyvät 3. ja 4. asteen repeämät) tuottamista jatketaan. Synnytyksiin liittyvät mittarit on validoitu ja spontaanit sekä

40 instrumenttiavusteiset alatiesynnytykset on erotettu toisistaan: kaikkiaan synnytysrepeämien lukumääriin sisältyvä mittausvirhe on nyt hyväksyttävän pieni. 39 Käytössä on myös ollut vakioimattomat luvut sairaalakuolleisuudesta sekä HUSista poistumisen jälkeisen 30 vrk:n kuolleisuus ja readmissiomittarit. Näiden mittareiden yhdistelmää käytetään tasoittamaan eroja, joita esiintyy erikoissairaanhoitojakson pituuden ja jatkohoitoon lähettämisen kynnyksen suhteen. Tähän asti käytössä on ollut vakioimattomat luvut. Vuoden 2017 aikana näitä tietoja pyritään rikastamaan esittämällä ne tavalla, jolla pystytään erottamaan satunnaisvaihtelun osuus sekä huomioimaan tavallisimpien sekoittavien tekijöiden vaikutus. Tämän toteutuessa tiedot saadaan pitkälti vastaamaan mm. Englannissa ja USAssa käytettävää HSMI indeksiä. Sairaalaan saapumisajankohdan vaikutusta potilaan hoidon tuloksiin pyritään mittamaan omalla tietotuotannolla Dr. Foster organisaation (josta tieto aiemmin saatiin) lopetettua kansainvälisen benchmarking-toimintansa. Potentiellisti estettävissä olevien sairaalassa tapahtuneiden kuolemien osuus on myös kansainvälisesti tärkeänä pidetty hoidon laadun ja turvallisuuden mittari. Sen käyttöönotto on haasteellista useastakin syystä - jokainen arvio joudutaan tekemään asiantuntijoiden toimesta muiden työtehtävien lomassa. Näihin arvioihin liittyvän pilotin (mukana Hyvinkään Sisätautien ja keuhkosairauksien osasto, Meilahden päivystyspoliklinikka ja vatsaelinkirurginen päivystysosasto sekä Raaseporin sairaala/ seuranta- ja päivystysosasto, Sisätautien ja keuhkosairauksien osasto, Tehostettu valvonta, Kirurgian ja naistentautien osasto) tulokset valmistuvat 2017 aikana. Niiden perusteella päätetään, voidaanko käytäntö ja mittari ottaa käyttöön HUSissa. 9 Keskeiset potilasturvallisuutta ylläpitävät toimet HUS:ssa Vapaaehtoinen vaaratapahtumien ilmoittamis-, käsittely.- ja raportointikäytäntö: systemaattinen vastuutettu toimintamalli koko sairaanhoitopiirissä sekä HUS-alueen kuntien kanssa Vakavien vaaratapahtumien moniammatillinen käsitteleminen: juurisyyanalyysin laatiminen ja korjaavien toimien vastuutettu käynnistäminen Infektioturvallisuustyö: erityisesti influenssarokotus, käsihygienia Laiteturvallisuustyö: Terveydenhuollon laitteisiin ja tarvikkeisiin sekä terveydenhuollon potilastietojärjestelmiin (TLT-laki) liittyvä vaaratapahtumien viranomaisraportointi ja korjaavat toimet yksikössä, laite-/tarvike-/tietojärjestelmäperehdytys (TLT-lain mukaisen ammattimaisen käyttäjän vastuuhenkilön toimialue) Lääkehoidon turvallisuustyö: lääkevalmisteisiin liittyvä haittavaikutusten raportointi Fimeaan, lääkityspoikkeamien ilmoittamis-, käsittely.- ja raportointikäytäntö (osana muiden vaaratapahtumien raportointia), lääkitysturvallisuusauditoinnit, lääkityksen turvatarkastukset, lääke- ja lääkitysturvallisuustiedotteet sekä osastofarmasia. Hoitotyön yhtenäiset toimintamallit: Kaatumisten, painehaavojen ja vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisy

41 Tutkimustietoon perustuvien suojausmenetelmien kehittäminen ja niiden jalkauttaminen ja käytön seuranta sairaanhoitopiirissä, esim. pakollinen WHO leikkaustiimin tarkistuslista ja lääkehoidon vakiotoimintamallit Teknisten ratkaisujen käyttöönotto potilasturvallisuuden parantamiseksi, esim. sähköisen tunnistevälineen (viivakoodi/ RFID tunnisteranneke/-kortti) sekä sormenjälkitunnisteen kehittäminen ja käyttöönotto Potilaan osallistaminen oman hoitonsa turvallisuuden ylläpitämiseen ja edistämiseen (mm. joukkoistamismenetelmä) Potilasturvallisuuskoulutus: koko sairaanhoitopiirin kattava koulutustoiminta Potilasturvallisuuden mittaamis-/arviointityö: tunnistetaan ja vähennetään/ poistetaan potilasturvallisuutta vaarantavia tekijöitä, seurataan kehittämistyön etenemistä, tehdään kehittämistoimien vaikuttavuusarviointia Potilasturvallisuuskulttuurin ylläpitäminen ja edistäminen: HSOPSC-kulttuurimittaaminen ja tulosten käyttö kaikilla organisaatiotasoilla, johdon osallistuminen potilasturvallisuustyön edistämiseen mm. potilasturvallisuusasioiden säännöllinen käsittely johtoryhmissä, potilasturvallisuusasioiden moniammatillinen käsittelykäytäntö tulosyksiköissä. 10 Keskeiset potilasturvallisuuden kehittämistoimet HUS:ssa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä toteutetaan seuraavat potilasturvallisuutta edistävät toimenpiteet: 1. Haipron pohjalta tehtävien potilasturvallisuutta parantavien kehittämistoimien määrää lisätään. 2. Johtajien ja esimiesten potilasturvallisuuskävelyä pilotoidaan. 3. Luodaan alueellinen potilasturvallisuustyön toimintamalli ja sen ohjausmekanismit osana soteuudistuksen valmistelutyötä. 4. Käsihuuhteen oikeaoppista ja riittävää käyttöä tehostetaan koulutuksella ja kulutusseurannalla. 5. Laaditaan riskilääkeanalyysin pohjalta lääkitysturvallisuuden kehittämisohjelma (jonka perusteella HUS-Apteekki ja lääkitysturvallisuuskoordinaattori aloittavat lääkitysturvallisuuden auditoinnit). 6. Nestevuorokausi-käsite vakioidaan sairaanhoitopiirissä. 7. Terveydenhuollon laitteisiin, tarvikkeisiin ja apuvälineisiin liittyvää kehitystyötä jatketaan laitteiden ja tarvikkeiden käyttäjien perehdyttämisen strukturoimisella ja perehdyttämisen dokumentoinnin selkiyttämisellä. 8. Parannetaan potilassiirtojen turvallisuutta. 9. Kuvantamiseen liittyviä lähetevirheitä vähennetään. 10. Selvitetään uuden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönottoprojektin potilasturvallisuudelle aiheuttamia riskejä ja suunnitellaan niihin varautumista.

42 LIITE 1. Potilasturvallisuuden ohjausryhmän kokoonpano ja HUS:n laatupäälliköt tilanteessa (kokoonpanoa/tietoja päivitetään vuoden 2017 aikana tulosyksikoiden ehdotusten perusteella) Potilasturvallisuuden ohjausryhmän jäsenet Lasse Lehtonen, hallintoylilääkäri, HUS yhtymähallinto, puheenjohtaja Kaarina Torppa, hallintoylihoitaja, HUS yhtymähallinto Kimmo Mattila, arviointiylilääkäri, HUS yhtymähallinto Sari Palojoki, potilasturvallisuuspäällikkö, HUS yhtymähallinto Johanna Kaartinen, ylilääkäri, HYKS Akuutti Sanna-Maria Kivivuori, hallinnollinen ylilääkäri, HYKS Lasten ja nuorten sairaudet Tarja Randell, hallinnollinen ylilääkäri, HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito Monica Isotalo, laatupäällikkö, HYKS Naistentaudit ja synnytykset Anja Hottinen, laatupäällikkö, HYKS Psykiatria Leena-Maija Aaltonen, osastonylilääkäri, HYKS Pää- ja kaulakeskus, varapuheenjohtaja Juhani Kahri, ylilääkäri, HYKS Sisätaudit ja kuntoutus Mika Laine, hallinnollinen ylilääkäri, HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Mauri Kouri, hallinnollinen ylilääkäri, HYKS Syöpäkeskus Virve Koljonen, erikoislääkäri, HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia Asko Järvinen, ylilääkäri, HYKS Tulehduskeskus Tiina Saloranta, kliininen asiantuntija, HYKS Vatsakeskus Anna-Maija Tapper, johtava lääkäri, Hyvinkään sairaanhoitoalue Tom Löfstedt, johtava lääkäri, Lohjan sairaanhoitoalue Riitta Matikka, projektipäällikkö, Porvoon sairaanhoitoalue Kaija Backas, kehittämispäällikkö, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Mika Kortesniemi, ylifyysikko, HUS-Kuvantaminen (vara Päivi Tissari, osastonylilääkäri, HUSLAB) Lotta Tyynismaa, asiantuntijaproviisori, HUS-Apteekki Marianne Bruce-Suomela, henkilöstön edustaja, Porvoon sairaanhoitoalue (vara Nina Jaara-Sagulin, pääluottausmies, Tehy) 41 HUS:n laatupäälliköt HYKS Akuutti Eliisa Meskanen, laatupäällikkö HYKS Lasten ja nuorten sairaudet Sanna-Maria Kivivuori, hallinnollinen ylilääkäri HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito Margit Pesonen, laatupäällikkö HYKS Naistentaudit ja synnytykset Monica Isotalo, laatupäällikkö HYKS Psykiatria Anja Hottinen, laatupäällikkö HYKS Pää- ja kaulakeskus Susan Arminen, kl.asiantunt.,vara oyl Leena-Maija Aaltonen HYKS Sisätaudit ja kuntoutus Eeva Ojala, aoh, laatupäällikkö HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Virpi Lusenius, kl. asiantunt., laatupäällikkö HYKS Syöpäkeskus Katja Tähkä, laatupäällikkö (yksiköt poislukien hematologia) HYKS Syöpäkeskus, hematologia Birgit Paajanen, projektipäällikkö HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia Kaisa Virtanen, erikoislääkäri, laatupäällikkö HYKS Tulehduskeskus Katja Tähkä, laatupäällikkö HYKS Vatsakeskus Anne-Maija Nurminen, laatupäällikkö Hyvinkään sairaanhoitoalue Anna-Maija Tapper, johtava lääkäri, vara potilasasiamies Jaana Inkilä Lohjan sairaanhoitoalue Tom Löfstedt, johtava lääkäri, vara kl. asiant. Leila Konkola- Loikkanen Porvoon sairaanhoitoalue Riitta Matikka, projektipäällikkö (vara Maarit Bergman, kehittämispäällikkö) Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Kaija Backas, kehittämispäällikkö HUS-Kuvantaminen Eija Skarp, laatupäällikkö HUSLAB Solveig Linko, apulaisylikemisti, HUSLAB koord.laatuvast. Tommi Jokiniemi, kehittämispäällikkö HUS-Apteekki Lotta Tyynismaa, lääkitysturvallisuuskoordinaattori

43 42 HUS-Desiko HUS-Logistiikka (tavarantoimitus) HUS-Ravioli HUS-Servis Tietohallinto Maarit Roininen, kehittämispäällikkö Juha Pajunen, logistiikkapäällikkö Maija Kemppi, työsuojelupäällikkö Katariina Sura, toimistonhoitaja Maisa Lukander, laatupäällikkö

44 43 LIITE 2. HaiPro-riskimatriisi ja vakavan vaaratapahtuman juurisyy-analyysi HUS:n HaiProjärjestelmässä Tyypilliset seuraukset Vähäiset Haitalliset Vakavat Korkeintaan epämuka- Toimenpiteitä vaativia Kuolema tai pysyviä vuutta, hoidon viivästy- terveysvaikutuksia, vakavia vaikutuksia, mistä tai pitkittymistä hoidon pitkittymistä ja elämänlaatua huomat- ilman merkittäviä ter- ylimääräistä kärsimystä, tavasti heikentäviä veysvaikutuksia tilapäinen työkyvyttö- vammoja, pysyvä työ- Todennäköisyys myys kyvyttömyys Epätodennäköinen Satunnainen vaaratilanne, esiintyy harvoin. I Merkityksetön riski II Vähäinen riski III Kohtalainen riski Teoreettisesti mahdollinen. Mahdollinen Vaaratilanteita tai läheltä piti -tapauksia on II Vähäinen riski III Kohtalainen riski IV Merkittävä riski sattunut meillä tai muilla osastoilla. Todennäköinen Vaaratilanteita esiintyy usein ja sään- III Kohtalainen riski IV Merkittävä riski V Vakava riski nöllisesti.

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN (HUS) POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN (HUS) POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN (HUS) POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA 2016 2017 HUS potilasturvallisuussuunnitelman käsitteli HUS potilasturvallisuussuunnitelman käsitteli HUS potilasturvallisuussuunnitelman

Lisätiedot

Sari Palojoki,Yhtymähallinto Terveydenhuoltolain Potilasturvallisuustyölle. asettamat velvoitteet

Sari Palojoki,Yhtymähallinto Terveydenhuoltolain Potilasturvallisuustyölle. asettamat velvoitteet Sari Palojoki,Yhtymähallinto 27.9.2012 Terveydenhuoltolain Potilasturvallisuustyölle asettamat velvoitteet Mitä potilasturvallisuus on ja miksi sitä tarvitaan? Potilasturvallisuus käsitteenä Terveydenhuollossa

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA 2015 2016

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA 2015 2016 Hallitus 8.6.2015, LIITE 5 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA 2015 2016 HUS potilasturvallisuussuunnitelman käsitteli HUS potilasturvallisuussuunnitelman käsitteli

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Jane Marttila Vt. Ylilääkäri, perusterveydenhuolto Tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun SoTe 19.4.2012 1 Suomalainen STM potilasturvallisuusstrategia

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma

Lisätiedot

Lasse Lehtonen Vaaratapahtumien raportointiverkosto

Lasse Lehtonen Vaaratapahtumien raportointiverkosto Lasse Lehtonen Vaaratapahtumien raportointiverkosto 3.10.2013 Kansallinen potilasturvallisuusstrategia, STM 29.1.2009 Visio - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA 2014 2015

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA 2014 2015 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA 2014 2015 HUS potilasturvallisuusraportin käsitteli 12.5.2014 HUS potilasturvallisuuden ohjausryhmä HUS potilasturvallisuusraportin

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS / HAIPRO

POTILASTURVALLISUUS / HAIPRO Jaana Inkilä HUS, Hyvinkään sha Potilasasiamies, potilasturvallisuus 22.11. 2013 1 SISÄLTÖ Esimiehen vastuu potilasturvallisuudesta Potilasturvallisuus ja HaiPro HUS, Hyvinkään alueella Naisten HaiPro

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa

Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 8 / 2016 1 (6) Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa Lääkehoidon turvallisuus Oikein toteutettu, tehokas, turvallinen, taloudellinen ja tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja 27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus

Potilasturvallisuuskatsaus Potilasturvallisuuskatsaus Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Miksi potilasturvallisuuteen täytyy kiinnittää huomiota? joka vuosi kuolee tieliikenteessä

Lisätiedot

24.9.2015 24.9.2015 1 Potilasturvallisuusstrategiasta käytännön toiminnaksi Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä 2009-2013 Asetus 341/2011 Laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu

Lisätiedot

Parhaat käytännöt potilasturvallisuuden edistämiseksi. Marina Kinnunen, johtajaylihoitaja, VSHP Ermo Haavisto, johtajaylilääkäri, SatSHP

Parhaat käytännöt potilasturvallisuuden edistämiseksi. Marina Kinnunen, johtajaylihoitaja, VSHP Ermo Haavisto, johtajaylilääkäri, SatSHP Parhaat käytännöt potilasturvallisuuden edistämiseksi Marina Kinnunen, johtajaylihoitaja, VSHP Ermo Haavisto, johtajaylilääkäri, SatSHP Suomen Potilasturvallisuusyhdistys Suomen Potilasturvallisuusyhdistys

Lisätiedot

TIETOVARASTOT CASE HAIPRO HUS Yhtymähallinto Sari Palojoki 1

TIETOVARASTOT CASE HAIPRO HUS Yhtymähallinto Sari Palojoki 1 TIETOVARASTOT CASE HAIPRO 9.10.2014 HUS Yhtymähallinto Sari Palojoki 1 22 SAIRAALAA HUS Yhtymähallinto Sari Palojoki 21 481 HUSLAISTA 12 062 hoitohenkilökuntaa 2 791 lääkäriä 1 057 erityistyöntekijöitä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta. yhdessä edistämään. Esitteitä 2007:6

Potilasturvallisuutta. yhdessä edistämään. Esitteitä 2007:6 Potilasturvallisuutta yhdessä edistämään Esitteitä 2007:6 Potilasturvallisuus on osa hoidon laatua. Turvallinen hoito on vaikuttavaa, toteutetaan oikein ja oikeaan aikaan. Hoito ei kuitenkaan aina suju

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice Mitä potilasturvallisuusjohtaminen on? Turvallisuuspolitiikka Päämäärät Johdon sitoutuminen Henkilöstön merkitys

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Laatu- ja potilasturvallisuus suunnitelma Olli Väisänen, LT Ylilääkäri THL POTILASTURVALLISUUS Terveydenhuollossa toimivien yksilöiden ja organisaation periaatteet

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

Potilasturvallisuus ja vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro Lapin sairaanhoitopiirissä. Luennoitsija / tilaisuus / päiväys

Potilasturvallisuus ja vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro Lapin sairaanhoitopiirissä. Luennoitsija / tilaisuus / päiväys Potilasturvallisuus ja vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro Lapin sairaanhoitopiirissä Miten organisaation turvallisuuden tilaa tulisi arvioida ja edistää? Tarkastellaan näkyvää, Pyritään saamaan

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Ajankohtaista potilasturvallisuudesta

Ajankohtaista potilasturvallisuudesta Ajankohtaista potilasturvallisuudesta 3.11.2011 yhteistyöseminaari Leena Lang Missä mennään? 18.3.2010 yhteistyöseminaari : Turvallisuus on tunne, joka sinulla on, ennen kuin olet tajunnut tilanteen. >

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet Sisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet 9.5.2018 Sisällys 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 2 3. Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Lääkehoidon riskit

Lääkehoidon riskit Lääkehoidon riskit 11.1.2016 1 Toimintayksikön ja työyksikön lääkehoitosuunnitelmassa keskitytään oman toiminnan kannalta tunnistettuihin kriittisiin ja olennaisiin lääkitysturvallisuuden alueisiin (riskeihin)

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelmat ajan tasalle

Lääkehoitosuunnitelmat ajan tasalle Lääkehoitosuunnitelmat ajan tasalle Paula Timonen Proviisori LHKA Tohtorikoulutettava Pro dosis Oy paula.timonen@prodosis.fi Tausta Merkittävä osa kaiken annetun hoidon haitoista liittyy lääkitykseen Lääkehoitosuunnitelma

Lisätiedot

Kotiin annettavien palvelujen valvonta osana kunnan omavalvontaa. Järvenpään kotihoidon omavalvonta

Kotiin annettavien palvelujen valvonta osana kunnan omavalvontaa. Järvenpään kotihoidon omavalvonta Kotiin annettavien palvelujen valvonta osana kunnan omavalvontaa Järvenpään kotihoidon omavalvonta Järvenpään kaupunki Tiina Palmu 14.12.2017 Omavalvontaa ohjaavat tahot Omavalvontaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen turvallisuuskävelyt työkaluna

Potilasturvallisuuden johtaminen turvallisuuskävelyt työkaluna Potilasturvallisuuden johtaminen turvallisuuskävelyt työkaluna Arto Helovuo M.Sc. (Human Factors and Systems Safety) Lentokapteeni, Finnar Oyj Toimialajohtaja, Qreform Oy Turvallisuuden hallinnan lähtökohtia

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN. Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö

VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN. Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö SOTE JA MAKU TAVOITTEET + Terveys ja hyvinvointi + Yhdenvertaisuus Terveyserot VÄLINEET Digitalisaatiolla

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuus asiakokonaisuutena ensi kerran terveydenhuoltolaissa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitys vuosille

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitys vuosille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 628/00.04.01/2019 87 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitys vuosille 2019-2020 Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti POTILASTURVA POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti 1.8.2010-31.12.2012 Yhteistyössä: VTT, Työterveyslaitos, Vaasan sairaanhoitopiiri, Awanic Oy, Huperman Oy, NHG

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi 2017-2018 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi Lapin sairaanhoitopiirissä Arviointiin ovat osallistuneet sosiaali-

Lisätiedot

Haasteet asiakas- ja potilasturvallisuudessa

Haasteet asiakas- ja potilasturvallisuudessa Haasteet asiakas- ja potilasturvallisuudessa 22.1.2019 Sisältö Mittaaminen Potilaiden ja asiakkaiden aktivointi Vaaratapahtumaraporttien hyödyt Kotihoito Kansallinen koordinointi Mittaaminen Potilas- ja

Lisätiedot

Potilasturvallisuussuunnitelm

Potilasturvallisuussuunnitelm Potilasturvallisuussuunnitelm Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky Potilasturvallisuussuunnitelma Keskushallinnon johtoryhmä 5.11.2012 SISÄLLYS Osa I 3 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN MÄÄRITTELY 3 1.1 Johdanto 3

Lisätiedot

Potilasturvallisuussuunnitelma v

Potilasturvallisuussuunnitelma v 0 Potilasturvallisuussuunnitelma v. 2019-2020 Päivitetty 24.5.2019 Sisällysluettelo 1. Potilasturvallisuustyön lähtökohdat... 1 2. Potilasturvallisuustyön johtaminen ja vastuuhenkilöt... 2 3. Potilasturvallisuusstrategian

Lisätiedot

Osastotunti. Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski

Osastotunti. Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski Osastotunti Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski Projektityö Tarkistuslista suullisiin raportointitilanteisiin Oulaskankaan sairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolle Taskumallinen kaksipuolinen tarkistuskortti,

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄT- UHKA VAIN MAHDOLLISUUS POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMISELLE Lasse Lehtonen professori, hallintoylilääkäri HUS

TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄT- UHKA VAIN MAHDOLLISUUS POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMISELLE Lasse Lehtonen professori, hallintoylilääkäri HUS TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄT- UHKA VAIN MAHDOLLISUUS POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMISELLE Lasse Lehtonen professori, hallintoylilääkäri HUS HUS edelläkävijä Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi

Lisätiedot

Sähköinen järjestelmä omavalvonnan tukena

Sähköinen järjestelmä omavalvonnan tukena Sähköinen järjestelmä omavalvonnan tukena Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 22.-23.5.2018 Elina Välikangas, kehittämis- ja laatupäällikkö Oulun kaupunki Sote-projektipäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN TIETOTURVAPOLITIIKKA

KOKKOLAN KAUPUNGIN TIETOTURVAPOLITIIKKA KOKKOLAN KAUPUNGIN TIETOTURVAPOLITIIKKA 1 S i v u Kokkolan kaupungin tietoturvapolitiikka 1. JOHDANTO Tietojenkäsittely tukee Kokkolan kaupungin palvelujen tuottamista ja palveluiden tehokkuus riippuu

Lisätiedot

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY Suomen Potilasturvallisuusyhdistys on vuonna 2010 perustettu potilaiden, ammattilaisten ja asiantuntijoiden yhteinen foorumi Yhdistyksen päämäärä on omalla toiminnallaan

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

HUS:N POTILASTURVALLISUUSRAPORTTI 2015 JA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA

HUS:N POTILASTURVALLISUUSRAPORTTI 2015 JA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA HALLITUS 88 13.06.2016 HUS:N POTILASTURVALLISUUSRAPORTTI 2015 JA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA 2016-2017 289/09/06/00/2014 HALL 88 Terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa julkisen terveydenhuollon

Lisätiedot

Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Yhtymähallitus 23.11.2017 Yhtymävaltuusto 1.12.2017 Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 2(5) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma THL:n hankkeen sisältö Kouvolan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Potilasturvallisuuden kehittämistarpeen taustaa Sisällöltään laaja asia, jonka hallinta

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 302/00.04.02/2013 65 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä Turun kaupunki on pyytänyt kuntia hyväksymään terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Vaaratilanneilmoitusmenettely Minna Kymäläinen

Vaaratilanneilmoitusmenettely Minna Kymäläinen Vaaratilanneilmoitusmenettely 26.5.2016 Minna Kymäläinen Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin ja turvallisiin elinoloihin. Vaaratilanteista ilmoittaminen

Lisätiedot

Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä

Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä Oulu/Rovaniemi 21.9.2016 Sosiaalineuvos Hanna Ahonen, Valvira Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin

Lisätiedot

Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito

Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito Opas lääkehoitosuunnitelman tekemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa 18.2.2016 Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito/ Ritva Inkinen 1 Tämän esityksen sisältö

Lisätiedot

VIRANOMAISVALVONTA vs. OMAVALVONTA

VIRANOMAISVALVONTA vs. OMAVALVONTA VIRANOMAISVALVONTA vs. OMAVALVONTA 8.4.2014 Riitta Husso Valvira, LM 14.4.2014 Riitta Husso 1 Valviran tehtävät VALVIRA: TEO ja STTV yhdistyivät 2009 Sosiaalihuollon valvonta tuli viraston tehtäväksi vuonna

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUSteemapäivä. Kouvolan kaupunki 14.5.2012

POTILASTURVALLISUUSteemapäivä. Kouvolan kaupunki 14.5.2012 POTILASTURVALLISUUSteemapäivä Kouvolan kaupunki 14.5.2012 Potilasturvallisuustyön tuloksia Kouvolan kaupungilla Potilasturvallisuussuunnitelma ydinkohdat Lääketurvallisuuden varmistaminen prosessikuvaus

Lisätiedot

Tietojärjestelmien valvonnan ajankohtaiset asiat

Tietojärjestelmien valvonnan ajankohtaiset asiat Tietojärjestelmien valvonnan ajankohtaiset asiat Kanta toimittajayhteistyötapaaminen 24.4.2019 Antti Härkönen, yli-insinööri @AnttiHarkonen Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (8) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (8) Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Tartuntatautilaki. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka 1

Tartuntatautilaki. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka 1 Tartuntatautilaki Uusi Tartuntatautilaki (1227/2016) tuli voimaan 1.3.2017. Laki korvaa aiemman vuodelta 1986 peräisin olleen lain. Merkittävimmät muutokset aikaisempaan lakiin verrattuna koskevat hoitoon

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle hygieniahoitajan / infektiotiimin näkemys

Infektio uhka potilasturvallisuudelle hygieniahoitajan / infektiotiimin näkemys Infektio uhka potilasturvallisuudelle hygieniahoitajan / infektiotiimin näkemys Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Helsinki Nina Elomaa Hygieniahoitaja Vaasan keskussairaala Hoitoon

Lisätiedot

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PPSHP:n yhteistyöseminaari 18.10.2012

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 302/00.04.02/2013 81 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä Turun kaupunki on pyytänyt kuntia hyväksymään terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla

Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla Arto Helovuo M.Sc. (Human Factors and Systems Safety) Lentokapteeni, Finnar Oyj Toimialajohtaja, Qreform Oy Joka kymmenes potilas Study

Lisätiedot

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN Turvallisuus- ja työsuojelupäällikkö Timo Toivonen Hallintoylihoitaja Marina Kinnunen VSHP ennen hanketta Mitä tehtiin ja mitä näyttöä Elämää hankkeen jälkeen HANKKEEN TAVOITTEET

Lisätiedot

Seinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio. SeAMKin johtoryhmän hyväksymä

Seinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio. SeAMKin johtoryhmän hyväksymä Seinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio SeAMKin johtoryhmän 21.6.2017 hyväksymä Työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio SeAMK turvallisuuden johtoryhmä Rehtori (vararehtori)

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 11.1.2010 11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12. HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12. ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2 2. TYÖSUOJELUN TOIMINTA AJATUS JA

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025 Pelastusylijohtaja Esko Koskinen 25.5.2016 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 26.5.2016 2 Toiminta-ajatus:

Lisätiedot

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS ENSIN - NÄKYMÄ POTILASTURVALLISUUS SILMÄLASIEN KAUTTA Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot (STESO) ry VERKOSTOTAPAAMINEN 14.3.2017 Tuula Saarikoski, Potilasturvallisuuskoordinaattori,

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA

POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Sosiaali- ja terveyspalvelun toimiala 3 3. Potilas ja asiakasturvallisuustyö 3 3.1. Valtakunnallisen tason

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

Anna äänesi kuulua sote-kansalaisjärjestöjen keskustelutilaisuus

Anna äänesi kuulua sote-kansalaisjärjestöjen keskustelutilaisuus Anna äänesi kuulua sote-kansalaisjärjestöjen keskustelutilaisuus Valvira Hanna Ahonen, sosiaalineuvos Risto Heikkinen, ylilääkäri Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen

Lisätiedot

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Koulutus ja osaaminen Osaamisen päivittäminen 25.10.2017 Mari Plukka Laatupäällikkö Vaasan sairaanhoitopiiri Työnantaja vastaa osaamisen varmistamisesta Palvelun tuottajan

Lisätiedot

Liite 1. Lääkeinformaatioverkoston lääkeinformaatiota ammattilaisille työryhmän toimintasuunnitelma kaudelle

Liite 1. Lääkeinformaatioverkoston lääkeinformaatiota ammattilaisille työryhmän toimintasuunnitelma kaudelle Liite 1. Lääkeinformaatioverkoston lääkeinformaatiota ammattilaisille työryhmän toimintasuunnitelma kaudelle Tehtävät: - Lääkeinformaatiotoiminnan ja moniammatillisen yhteistyön sekä lääkeinformaation

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - erityisvastuualue - sote-kehittäminen Pohjois-Suomen Kaste - aluejohtoryhmän puoliväliriihi 28.2.2014 Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, STM

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen -seminaari Tarja Holi 1

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen -seminaari Tarja Holi 1 Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen -seminaari 9.10.2013 Tarja Holi 1 Valvonnan perustarkoitus on sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun ja turvallisuuden varmistaminen ehkäistä

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Riitta Voutila Virpi Piispanen Rauni Kauppinen Manu Pasanen Jorma Teini. (-) (-) () (x) (x) Kokous on laillinen ja päätösvaltainen.

Riitta Voutila Virpi Piispanen Rauni Kauppinen Manu Pasanen Jorma Teini. (-) (-) () (x) (x) Kokous on laillinen ja päätösvaltainen. KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 8/2012 1 Kokousaika Ke 21.11.2012 klo 17.00-18.36. Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot