Pohjoista logistiikkaa - arktisella asenteella Barents Logistics 2 ja Smarctic hankkeiden pohjalta

Transkriptio

1 Pohjoista logistiikkaa - arktisella asenteella Barents Logistics 2 ja Smarctic hankkeiden pohjalta

2 Taustaa Vaikutelmia perustuen arktisen logistiikan hankkeisiin ja muuhun aiheeseen liittyvään harrastukseen: Barents Logistics 2 ( ), ENPI Kolarctic Smarctic ( ), Tekes

3 Pohjoista logistiikkaa osa I: Matkalla pohjoiseen (taustaa) osa II: Arktiset yhteydet (infrahankkeet) osa III: Back to the future (näkymiä)

4 OSA I: Matkalla pohjoiseen

5 Suomi 100 ja pohjoisuus: Matkalla pohjoiseen Lapissa elettiin voimakasta uudistusten aikaa 1900-luvun alussa mm.: metsätalouden nousu, Ivalojoen ja Lemmenjoen kultalöydöt liikenneyhteyksiä parannettiin, esim. rautatie Rovaniemelle 1909, Sodankylä-Ivalo tie 1913, Ivalon postipiiri 1917 kauppayhteydet Pohjois-Norjaan (Ruijaan) merkittäviä, myös yhteydet etelään lisääntymässä 1. maailmansodan aikana Venäjän kauppavirrat kulkivat Jäämereltä Suomen kautta Lapissa väestönkasvu 1900-luvun alussa 16,5%, koko Suomessa 6,9 %. Tietolähde: Tampereen yliopiston historiatieteen laitoksen opiskelija- ja opetusprojektin verkkojulkaisu

6 Suomi 100 ja pohjoisuus: Matkalla pohjoiseen Sen kautta meidän tulee kulkea aina ystävällsiin, vilpittömin ja rehellisin mielin, etteivät portin saranat koskaan alkaisi natista.

7 Suomi 100 ja pohjoisuus: Matkalla pohjoiseen Barentsin alueen liiketoiminnan ja logistiikan haasteita (mm. BL2): Hankalat yhteydet. Ongelmat raja-asemilla. Kielitaidon puutteet. Liiketoimintaympäristön ja kulttuurin tuntemus. Geopolitiikka, pakotteet, vientikiellot.

8 Osa II: Arktiset yhteydet Koillisväylä (NSR) Jäämeren rata Arktiset satamat: Kirkenes - Murmansk

9 Arktiset yhteydet: Koillisväylä - NSR Study: Northern Sea Route to The Northern Sea Route: Overpower Arviot Koillisväylän Suez Canalmerkityksestä Rivalling vaihtelevat: Suez? Roughly two thirds of the world Talk of the NSR rivalling the Suez hollantilainen tutkimuslaitos (CPB) arvioi v trade that passes through the Canal is overblown. Even some että 2/3 Suezin liikenteestä siirtyy Koillisväylälle Suez Canal, which is 8% of the Russian officials admit: If you look global Economist-lehti total, will be rerouted totesi v. to 2014, at että the venäläisetkin estimated amounts of shipments and the evident seasonality the Northern ovat myöntäneet Sea Route, odotukset ylimitoitetuiksi. according Tilastot osoittavat, to a study että by the liikennemäärät of the (transit-liikenne) transport corridor, then it Netherlands eivät ole vastanneet Bureau for odotuksia. becomes perfectly clear that NSR Economic suurin Policy osa liikenteestä Analysis (CPB). on Venäjän cannot sisäistä be an alternative to Suez, liikennettä (Dudinka/Novyi Port-Murmansk). Russia s deputy transport minister, CPB Discussion Paper 307 (2015): Melting Ice Caps Viktor Olersky, reportedly said in and the Economic lupabyrokratia Impact of Opening ja maksut the Northern ovat ongelmia. late Sea Route The Economist, May 2nd 2014

10 Arktiset yhteydet: Koillisväylä - NSR Study: Northern Sea Route to Overpower Suez Canal Roughly two thirds of the world trade that passes through the Suez Canal, which is 8% of the global total, will be rerouted to the Northern Sea Route, according to a study by the Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis (CPB). CPB Discussion Paper 307 (2015): Melting Ice Caps and the Economic Impact of Opening the Northern Sea Route The Northern Sea Route: Rivalling Suez? Talk of the NSR rivalling the Suez Canal is overblown. Even some Russian officials admit: If you look at the estimated amounts of shipments and the evident seasonality of the transport corridor, then it becomes perfectly clear that NSR cannot be an alternative to Suez, Russia s deputy transport minister, Viktor Olersky, reportedly said in late The Economist, May 2nd 2014

11 Arktiset yhteydet: NSR - merikuljetukset Source Novyi Port Vuoden 2017 lupa #1: m/s Arkadia (Fi) Source: Kiiski 2017

12 Arktiset yhteydet: Heavyweight support for the Arctic rail connection we want a railway connection between Berlin and the Arctic Ocean. (Rehn 2015) it is high time for the EU to secure its logistic access to the Arctic Ocean by launching a project for a railroad connection from Southern Finland to Kirkenes, Norway, the last missing link in EU South-North traffic network. (Lipponen 2015) the infrastructure connection could become a priority issue for the country s upcoming chairmanship in the Arctic Council. (Sipilä 2016)

13 Arktiset yhteydet: Kuka voisi käyttää arktisen käytävän yhteyttä? Kaivosteollisuus (Suomen oma malmirata)? LVM:n raportissa (11/2013) malmikuljetuksia ei pidetä riittävänä perusteena. Uusi selvitys tulossa? Metsäteollisuus? Paperiteollisuuden nykylogiikan mukaan ei ole tarvetta. Saha- ja selluteollisuuden vienti voisi hyötyä (Japani, Kiina). Transito-kuljetukset (itäiseen) Keski-Eurooppaan? Ei ole kilpailukykyinen reitti verrattuna suoriin laivakuljetuksiin esim. Rotterdamiin. Satamakäsittelyt ja junarahti maksavat liikaa. Nopeampi yhteys tarjolla käyttämällä rautaista silkkitietä. Tallinnan tunneli? Ongelmana raideleveys (Rail Baltica 1435 mm?). Venäläiset? Murmanskin satama ei nykyisin palvele muita kuin bulkkikuljetuksia, esim. konttilaivaukset tapahtuvat Pietarin kautta. Turismi? Voisi toimia linkkinä Hurtigrutenin ja Joulupukin kylän välillä??? Todennäköisesti kysyntä ei riittäisi säännölliselle junayhteydelle.

14 Arktiset yhteydet: Kirkenes en arktisk finsk havn? Sydvaranger Gruve er konkurs (NRK ) Ett år etter milliardkonkursen er Sydvaranger Gruve i gang igjen (NRK )

15 Arktiset yhteydet: Murmansk Transport Hub Waiting for Godot? In progress: the Murmansk Transport Hub Federal Minister of Transport Maksim Sokolov «The current pace in construction allows us to look with confidence at the project s future» Independent Barents Observer Putin: Development of Murmansk Transportation Hub to be continued Flashnord.com Moscow slashes Arctic investments It is not clear to what extent the major proposed infrastructure projects will be affected by the cuts. Independent Barents Observer Coal terminal 2. Oil 3. Container 4. Coal

16 Arktiset yhteydet: Jäämeren rata ja raha Jäämeren rata: Rovaniemi- Kirkkoniemi Päälinjausvaihtoehdon Rovaniemi Sodankylä Kirkkoniemi -radan arvioitu rakentamiskustannus keskimääräisellä kustannustasolla on noin 2,4 miljardia euroa (edullinen kustannustaso noin 1,6, korkea kustannustaso noin 3,1 miljardia euroa). Arvioitu vähimmäisliikennemäärä Rovaniemi Kirkkoniemi - rataosuudelle vastaava vähimmäisliikennemäärä on arvion mukaan 3,0 5,7 miljoonaa tonnia vuodessa 30 vuoden ajan. Joka kymmenes Suomen tie on huonossa kunnossa Keskustelu Suomen teiden heikosta kunnosta nousi jälleen tapetille, kun liikenneja viestintäministeri Anne Bernerin hanke Liikenneverkkoyhtiöstä laitettiin hyllylle. Suomen teistä yli kymmenen prosenttia on surkeassa kunnossa.liikenneviraston väylien kuntoon laittamiseksi tarvittasiiin 2,4 miljardia euroa. Maanteiden kunnostamiseen tarvittaisiin 1,2 miljardia euroa.

17 Arktiset yhteydet: NSR: In the long run Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että Pohjoisreitin kaupallisen merenkulun toimintaedellytykset voivat täyttyä lyhyellä tähtäimellä vain varsin tiukkojen reunaehtojen vallitessa. Näitä ovat mm. suotuisa markkinatilanne, sopivien lastien ja kuljetuskapasiteetin saatavuus sekä suosiolliset ilmasto-olosuhteet reitillä. Näidenkin edellytysten täyttyessä vain hyvin rajallinen osa maailman merenkulusta voi näitä mahdollisuuksia hyödyntää, ja reitin kaupallinen potentiaali erityisesti Euroopan ja Aasian välisessä kauttakulkuliikenteessä tullee olemaan marginaalinen vielä pitkään. Kiiski, Tuomas (2017), Feasibility of commercial cargo shipping along the Northern Sea Route.

18 Osa III Back to the Future Koillisväylä (NSR) Jäämeren rata Arktiset satamat: Kirkenes - Murmansk

19 Suomi 100 ja pohjoisuus osa III Back to the Future Käytäviä, korridoreja, karttaharjoituksia Selvityksiä, Visioita, julkilausumia, suunnitelmia, strategioita raportteja Paljon puhetta: Visioita, julkilausumia, strategioita Selvityksiä, suunnitelmia, raportteja Käytäviä, korridoreja, karttaharjoituksia MUTTA myös ark(t)ista aherrusta...

20 Ark(t)ista aherrusta: Oulun ihme v2 ICT-sektori on Oulussa jo yhtä vahva kuin Oulun ihmeen huippuaikana. Nokialta vapautui paljon huippuosaajia, jotka ovat jääneet Ouluun ja muodostavat nyt vahvistuvan startup- ja pk-yritysten kasvun perustan. Myös monet vanhat toimijat ovat löytäneet itsensä uudelleen ja ovat pääsemässä uuteen vauhtiin. Nokian paketit ja hyvin suunnattu julkinen tuki ovat tukeneet kehitystä.

21 Ark(t)ista aherrusta: Lapin matkailu hurjassa kasvussa Investointeja Lapin matkailuun ei ole juurikaan tehty finanssikriisin jälkeen, kertoo Invest in Laplandin investointiasiantuntija Jaakko Pöykkö. Tämä kaikki on kuitenkin muuttumassa. Nyt voi sanoa, että on tapahtunut selkeä käänne. Olemassa olevien yritysten laajennusinvestoinnit ovat lähteneet liikkeelle, samoin korvausinvestoinnit, Pöykkö arvioi. Syynä investointien piristymiseen on Lapin matkailun voimakas lisääntyminen. MTV UUTISET

22 Ark(t)ista aherrusta: Yhteiset pohjoiset markkinat virkistyvät Business Oulu, Barentskeskus ja alueiden kehitysyhtiöt järjestivät lokakuussa 2015 Road Shown yhdessä LKAB:n sisäänostajien, Kiirunan ja Jällivaaran kaupunkien kiinteistövastaavien kanssa. Tavoitteena oli saada suomalaiset yritykset tarjoamaan LKAB:n puitesopimukseen, jonka arvo on kokonaisuudessaan 1,2 Mrd. Tarjousajan päätyttyä mukaan ei ollut tullut ainoatakaan suomalaista veturi yritystä vaan tarjoajat olivat keskisuuria tai pieniä yrityksiä. Kun tulokset pientalojen osalta julkistettiin, hämmästyksen täytyi olla suuri Ruotsissa. Kaksi kolmesta voittaneesta yrityksestä oli Suomesta. BusinessOulu

23 Ark(t)ista aherrusta: Kiinalaiset ja Lappi? Kemijärveläinen Boreal Bioref ja kiinalainen Camce ovat solmineet sopimuksen Kemijärven biojalostamosta. Taloussanomat Kiinalainen Kaidi suunnittelee rakentavansa Kemiin miljardin euron biojalostamon, joka käyttäisi pääraakaaineenaan energiapuuta. Talousanomat Lappiin voi nousta luksushotelleja kiinalaisrahalla turismi sai sijoittajat liikkeelle Kaleva

24 Ark(t)ista aherrusta: Pohjoisessa puhaltaa positiivinen tuuli Kauppalehti raportoi Lapin visiosta 2030: Lappi on vetovoimainen lähes asukkaan maakunta. Teollisuus- ja kaivosala sekä energiasektori työllistävät ihmistä nykyistä enemmän. Matkailun liikevaihto kolminkertaistetaan 1,5 miljardiin euroon. Matkailun työpaikat kaksinkertaistetaan henkilötyövuoteen. Vahvistetaan Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskusta, Tornion Jaloteträsstudiota, Kemin Digipolista, Sodankylän geofysiikan observatoriota ja Rovanimen hallinon ja ict-alan klusteria. Kemi-Tornio alueen satamia kehitetään muun muassa syventämällä Ajoksen meriväylää.

25 Lopuksi: Back to the Future Pohjoinen teollisuus & talous: kilpailukykyiset kuljetukset laadukas infra Eriävät intressit: tavoitteena kestävä kasvu resurssi-intensiivinen teollisuus matkailu perinteiset elinkeinot Kansainväliset kysymykset: Kiina, Kiina, Kiina... Arktinen yhteistyö: juhlapuheista ja julkilausumista tekoihin.

26 Kiitos!