ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 71/10/2 Dnro PSAVI/100/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 71/10/2 Dnro PSAVI/100/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Pirttikankaan kahden pohjavedenottamon ja Petäjämaan pohjavedenottamon rakentaminen ja pohjaveden ottaminen, Tervola Meri-Lapin Vesi Oy Nummitie Lautiosaari

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Hankkeen tarkoitus... 3 Suunnitellut työt... 3 Veden otto... 3 Arvio työajasta... 3 HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE... 4 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 4 Yleiskuvaus... 4 Pohjavesitutkimukset... 4 Vedenoton vaikutusten tarkkailu... 5 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 7 Lupahakemuksen täydennys... 7 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 7 Muistutus ja lausunto... 8 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 8 PÄÄASIARATKAISU... 8 LUPAMÄÄRÄYKSET... 8 Aloittamis- ja valmistumisilmoitus sekä rakentamisaika... 8 Pohjavedenottomääräykset... 9 Veden käsittely- ja tarkkailumääräykset ja raportointi... 9 Kunnossapitomääräys... 9 Määräys veden saannin estymisen varalta... 9 Ohjaukset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohjeet MUUTOKSENHAKU... 12

3 3 HAKEMUS Meri-Lapin Vesi Oy on aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt lupaa Pirttikankaan kahden pohjavedenottamon ja Petäjämaan pohjavedenottamon rakentamiseen ja pohjaveden ottamiseen Tervolan kunnan Lapinniemen kylässä hakemukseen liitetystä suunnitelmasta tarkemmin ilmenevällä tavalla. HANKKEEN KUVAUS Hankkeen tarkoitus Hankkeen tarkoituksena on parantaa Meri-Lapin Vesi Oy:n toimittaman pohjaveden laatua ja lisätä vesilaitoksen toimintavarmuutta. Uudet vedenottamot mahdollistavat myös lisäveden johtamisen Sihtuunan suunnalta Tornion kaupungin suuntaan. Suunnitellut työt Vedenottamot ovat siiviläputkikaivoja, joiden päälle rakennetaan kaivon muut rakenteet. Siiviläputkikaivot on rakennettu pohjavesitutkimusten yhteydessä. Ottamoalueiden tontit on aidattu siten, että aitaus sijaitsee lähellä hankitun maa-alueen rajoja. Aidan porttiin merkitään vedenottamon nimi, omistaja ja omistajan yhteystiedot. Veden otto Lupaa haetaan yhteensä m 3 /vrk suuruisen pohjavesimäärän ottamiseen kuukausikeskiarvona laskettuna kolmesta kaivosta. Suunnitellut ottomäärät kaivokohtaisesti ovat seuraavat: siiviläputkikaivo Pirttikangas VO19 (Pirttikankaan länsiosa) siiviläputkikaivo Pirttikangas VO20 (Pirttikankaan itäosa) siiviläputkikaivo Petäjämaa VO21 (Petäjämaan länsiosa) 300 m 3 /vrk 400 m 3 /vrk 450 m 3 /vrk Tutkimusaikaisten vesinäytteiden analyysitulosten mukaan vesi täyttää hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset kaikissa tutkituissa pisteissä. Arvio työajasta Vedenottamoiden vesijohtolinjojen rakennustyöt on aloitettu ja vedenotto aloitetaan pienellä vesimäärällä, joka on enintään 250 m 3 /vrk. Vedenotto joudutaan aloittamaan, koska nykyisten kaivojen vedenpinnat laskevat huolestuttavasti. Tällä hakemuksella haettaviin vedenottomääriin siirrytään luvan saamisen jälkeen. Pohjaveden tarkkailu aloitetaan ennen vedenoton aloittamista.

4 4 HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Hakijalla on vahvistetulla kauppakirjalla omistusoikeus noin m 2 :n suuruiseen määräalaan tilasta Pirttikangas RN:o 216:0. Määräalalle on rakennettu halkaisijaltaan 160 mm:n siiviläputkikaivo (VO19). Hakijalla on vahvistetulla kauppakirjalla omistusoikeus noin 900 m 2 :n suuruiseen määräalaan tilasta Purola RN:o 256:1. Määräalalle on rakennettu halkaisijaltaan 160 mm:n siiviläputkikaivo (VO20). Hakijalla on vahvistetulla kauppakirjalla omistusoikeus noin 900 m 2 :n suuruiseen määräalaan tilasta Ala-Sihtuuna RN:o 38:4. Määräalalle on rakennettu halkaisijaltaan 160 mm:n siiviläputkikaivo (VO21). Alueella ei ole voimassa olevia yleis-, asema- tai rakennuskaavoja. Länsi-Lapin seutukaavassa Pirttikankaan vedenottamot VO19 ja VO20 sijaitsevat maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M). Petäjämaan vedenottamo VO21 sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella olevalla pohjaveden suojelualueella (M ja sp). Kaavaselostuksen mukaan suojelumerkinnän sp tavoitteena on turvata kuntakeskuksen, matkailukeskuksen ja kylien vedensaanti. Länsi-Lapin seutukaavan korvaava Länsi-Lapin maakuntakaava on vireillä. Tavoitteena on, että maakuntakaava tulee voimaan vuoden 2012 loppuun mennessä. YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Yleiskuvaus Pohjavesitutkimukset Vedenottamo Pirttikangas VO19 sijaitsee Länsipirttikankaan ( A) ja vedenottamo Pirttikangas VO20 Itäpirttikankaan ( B) vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella. Länsipirttikankaan pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,12 km 2 ja pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 0,72 km 2. Itäpirttikankaan pohjavesialueen vastaavat luvut ovat 0,95 km 2 ja 0,53 km 2. Vedenottamot sijaitsevat etäällä asutuksesta ja sellaisista toiminnoista, jotka voisivat uhata pohjaveden laatua. Vedenottamo Petäjämaa VO21 sijaitsee muuksi luokitellulla pohjavesialueella Petäjämaa III ( A). Petäjämaa III pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,16 km 2 ja pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 0,61 km 2. Pirttikangas on noin kaksi kilometriä pitkä ja keskimäärin vajaat puoli kilometriä leveä kangas. Vettä hyvin johtavia lajittuneita hiekka- ja sorakerroksia on tavattu pohjavedenpinnan alapuolella erityisesti kankaan lounaispuolella. Pirttikangas jakaantuu kahdeksi laajemmaksi kangasaluekokonaisuudeksi. Länsiosalla on tutkittu kaivon paikkoja ja rakennettu yksi vedenottamo. Muodostuman itäosalla parhaimmaksi paikaksi vedenoton kannalta on osoittautunut piste UP 580 (VO20). Tässä pisteessä on noin yhdeksän metriä heikosti lajittunutta soraista materiaalia pohjavesikerroksessa.

5 Vedenoton vaikutusten tarkkailu Pistettä UP238 (VO19) on koepumpattu noin vuorokauden ajan teholla noin 290 m 3 /vrk. Vedenkorkeus pumppauspaikalla on alentunut noin 10 senttimetriä neljän tunnin pumppauksen jälkeen. Arvion mukaan pisteestä voisi ottaa vettä noin 150 m 3 /vrk. Pistettä UP 580 (VO20) on koepumpattu teholla noin 510 m 3 /vrk katkonaisesti noin kolmen viikon ajan maalis-huhtikuussa Vedenkorkeus pumppauspaikalla on laskenut tuolloin noin 0,3 metriä. Pumpatun veden laatu on ollut hyvä. Veden ph on ollut noin 7,4 ja kalkkipitoisuutta kuvaava kovuus noin 0,4 mmol/l. Arvion mukaan pisteestä saadaan pohjavettä jatkuvassa käytössä noin 400 m 3 /vrk, mutta laadullisista syistä jatkuvaa vedenottoa ei ole syytä aloittaa suuremmalla teholla kuin 260 m 3 /vrk. Petäjämaa on laaja kangas, jonka itä- ja länsipää ovat lähes samalla korkeustasolla. Kankaan keskiosa on heikommin vettä johtavaa. Pohjavedenkorkeudet osoittavat, että muodostuma jakautuu itäiseen ja läntiseen valuma-aluekokonaisuuteen. Tarkkaa valuma-alueen rajaa kankaan keskellä on vaikea määrittää. Petäjämaan länsiosassa olevaa UP591 (VO21) pistettä on koepumpattu yli kuukauden teholla m 3 /vrk. Vedenkorkeus pumppauspaikalla on laskenut tasaisesti ollen pumppauksen lopussa noin 1,5 metriä alkukorkeutta alempana. Arvion mukaan pisteestä saataisiin pohjavettä jatkuvassa käytössä noin 450 m 3 /vrk. Pitempiaikaisen käyttökokemuksen ja vedenlaatutilanteen seurannan myötä ottomäärää voidaan ehkä hieman suurentaa. Tutkimusten mukaan alueen pohjavesi on melko emäksistä. Veden ph on ollut noin 7,5 ja kovuus noin 1,1 mmol/l. Pohjavesialueilla ei ole sellaisia elinkeinotoimintoja, jotka vaarantaisivat pohjavesiesiintymien käyttöönottoa tai käyttöä ja vaatisivat siten erityistarkkailua. Vedenottamon käyttötarkkailuun sisältyvät otettavan pohjaveden määrän ja pohjavesialueen pohjavedenkorkeuden sekä vedenlaadun tarkkailu. Veden laatua tarkkaillaan oman erillisen ohjelman mukaan, jota valvoo terveysvalvontaviranomainen. Kaikkiin vedenottamoihin on asennettu magneettinen virtausmittari, josta saadaan automaattisesti ja vedenottamokohtaisesti vuorokautinen mittaustieto. Vuorokausitiedot raportoidaan kuukausittain kuukausikeskiarvoina. Pohjaveden korkeustarkkailu tehdään tarkkailuohjelman liitteisiin 5a ja 5b merkityissä pohjavesitutkimuksen havaintopisteissä ja vedenottamoilla. Vedenottamoiden pohjavesikaivojen läheisyyteen on asennettu havaintoputket (19L, 20L ja21l), joista mitataan automaattisesti pohjavedenkorkeus päivittäin tuntikeskiarvoina laskettuna. Tulokset raportoidaan vuorokausi- ja kuukausikeskiarvoina. Pohjavesialueilla tehdään pohjavedenkorkeuden tarkkailua kalenterikuukausittain (kuukauden ensimmäinen maanantai) havaintoputkissa 19A, 19B, 20A, 20B, 21Aja 20B kolmen ensimmäisen käyttövuoden ajan, jonka jälkeen mittaukset suoritetaan joka toinen kuukausi. Petäjämaan vedenottamon VO21 lähellä on lähde, jonka vedenkorkeutta mitataan pisteestä VO21Lähde edellä esitetyn havaintoputkien mittausohjelman mukaan. Lähteen vedenkorkeuden mittauksen yhteydessä tarkkaillaan myös lähteen virtaamaa. 5

6 Pohjavesitarkkailun yhteydessä verrataan pohjavesikaivon ja kaivon ulkopuolisen havaintoputken vedenkorkeuksien eroa kaivon käyttöaikana. Jos ero jatkuvasti kasvaa, se osoittaa kaivon siiviläosan tukkeutuneen. Lievästi tukkeutunut siiviläputkikaivo voidaan usein kunnostaa huuhtelupumppauksella. Lieteputkeen kertyvän lietteen määrää seurataan ensimmäisenä käyttövuotena noin kolmen kuukauden välein. Mikäli lietekerros ylittää sata millimetriä, se poistetaan. Ensimmäisen käyttövuoden jälkeen tarkkailu tehdään tarpeen mukaan vuosittain. Vesimittarien lukemia seurataan. Mikäli epäillään osoitusvirhettä, mittarin kalibrointi tarkistetaan. Pohjavesitarkkailun yhteydessä tehdään silmämääräistä tarkkailua pohjavesialueella. Erityistä huomiota kiinnitetään maaöljytuotteiden, lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöön ja varastointiin. Toimintoihin, joista saattaa aiheutua pohjaveden pilaantumista, haitallisia laatumuutoksia tai virtausvaihteluja, puututaan välittömästi ja tarvittaessa asiasta raportoidaan ympäristöviranomaisille. Kaikista pohjavesialueella havaituista epäilyttävistä toiminnoista tehdään merkintä vedenottamon hoitopäiväkirjaan, vaikka ne eivät edellyttäisikään muita toimenpiteitä. Pohjaveden korkeuden mittausraportit ja otetun vesimäärän tilastot toimitetaan vuosittain (tai muuten sovittavana aikana) Lapin elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus). Otettujen vesimäärien kuukausitilastot ja pohjaveden korkeushavainnot säilytetään koko vedenottamon käyttöajan. 6 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Pohjavesialueet ovat pääosin metsätalouskäytössä. Pohjavedenotolla ei ole todettu olleen haitallista vaikutusta metsän kasvulle. Kasvit saavat vetensä sadannasta ennen veden suotautumista pohjavesikerrokseen. Kangasmailla kasvien juuret eivät ulotu pohjavesikerrokseen. Pohjavedenotosta ei siten aiheudu haittaa kasveille. Ottamoiden antoisuutta ja vaikutuksia pohjavedenpinnan korkeuteen on tutkittu Lapin ympäristökeskuksen suorittamilla koepumppauksilla. Niissä pohjavedenpintojen aleneminen on ollut melko vähäistä. Pirttikankaan vedenottamoilta etäisyys lähimpään asutukseen on noin kaksi kilometriä. Petäjämaan ottamosta noin metrin etäisyydellä sijaitsee pari asuinkiinteistöä, jotka on liitetty Tervolan Vesi Oy:n vesijohtoon. Ottamoiden lähistöllä ei ole yksityisiä tai muita kaivoja. Pohjavesialueilla eikä niiden läheisyydessä ole luonnonsuojelualueita. Pirttikankaan pohjavesialueelta ei ole tutkimuksissa löydetty luonnontilaisia lähteitä. Petäjämaan pohjavesialueelta on löydetty yksi luonnontilainen lähde. Lähde on noin 310 metrin etäisyydellä vedenottamosta VO21. Lähdettä tarkastettaessa vesi on virrannut lähteestä laskuojaa pitkin Varejo-

7 keen. Vedenkorkeus lähteessä on ollut +53,62 m. Rakennetun siiviläputkikaivon lähihavaintoputkessa vedenkorkeus on ollut samanaikaisesti +54,75 m. Lähteen löytymisen johdosta hakemuksen liitteenä olevan kaivosuunnitelman siiviläputken yläpää on nostettu tasolle +53,34 m ja kuivakäyntiraja tasolle +53,00 m, joilla varmistetaan ottamon pohjavedenpinnan pysyminen riittävän korkealla. Ottamolla vedenpinta ei laske tason +53,34 m alapuolelle, koska ottamon ympäristöön syntyy halkaisijaltaan muutamien kymmenien metrien suppilo. Näin ollen pohjavedenpinnat ottamon ympäristössä pysyvät korkeammalla kuin lähteen vedenpinta. Vedenottokaivosta noin kymmenen metrin päässä on pohjavedenkorkeuden tarkkailuputki, josta tulee reaaliaikainen korkeustieto valvomojärjestelmään. Tarkkailuohjelmassa on esitetty lähteen vedenottamon käytönaikainen tarkkailu, jolla seurataan lähteen tilaa. Hakijan arvion mukaan pohjavedenottamoiden rakentamisesta ja pohjaveden ottamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa tai haittaa yleiselle tai yksityiselle edulle. 7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennys Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakija on täydentänyt hakemustaan Täydennyksessä on selvitystä muun muassa pohjavesialueista ja pohjavesitutkimuksista, pohjavesialueilla sijaitsevista lähteistä sekä alueen kaavoitustilanteesta. Täydennyksessä on myös esitetty tarkemmat asemapiirrokset ottamoalueista, rekisterikartat, joista ilmenee vedenottamoiden pohjaveden muodostumisalueella sijaitsevat tilat ja niiden omistajien yhteystiedot sekä pohjaveden muodostumisalueen vedenottamot ja arvio haetun vedenoton vaikutuksesta niihin. Täydennys sisältää myös ehdotuksen tarkkailuohjelmaksi ja hakijan arvion hankkeen oikeudellisista edellytyksistä. Pirttikangas VO20 vedenottamon ottomäärä on muutettu 500 m 3 :stä/vrk 400 m 3 :iin/vrk. Petäjämaa VO21 vedenottamosta noin 310 metrin etäisyydellä olevan lähteen vuoksi siiviläputkikaivon kuivakäyntiraja on nostettu tasolta +48,34 m tasolle +53,00 m, jolla varmistetaan ottamon pohjavedenpinnan pysyminen riittävän korkealla. Hakija on täydentänyt hakemustaan perusteluilla, jotka koskevat vedenottamon VO19 haettua vedenottomäärää 300 m 3 /vrk. Hakija on todennut, että vedenottamo VO19 sijoittuu samalle pohjaveden muodostumisalueelle kuin vedenottamo VO18 (lupa 600 m 3 /vrk) ja koepumppauspisteet UP236 ja UP237, jotka sijaitsevat noin 400 m lounaaseen vedenottamosta VO19. Pisteestä UP236 on pumpattu yli kuukauden m 3 /vrk ja pisteestä UP237 vajaan kuukauden m 3 /vrk ja pumppausten aikainen vedenkorkeuden alenema on ollut noin 0,5 m/kk. Edellä mainittujen koepumppausten ja vuoden 2007 pisteen UP238 yhden päivän 290 m 3 /vrk pumppauksen perusteella hakija on arvioinut, että pisteestä UP238 (VO19) voidaan ottaa jatkuvasti 300 m 3 /vrk. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Tervolan kunnassa sekä erityistiedoksiantona viranomaisille ja

8 asianosaisille. Lisäksi Tervolan kunnan kaavoitusviranomaiselta on pyydetty hakemuksesta lausunto. 8 Muistutus ja lausunto Lapin ELY-keskuksella ei ole ollut huomauttamista hakemuksesta. Tervolan kunnan kaavoitusviranomaisella ei ole ollut huomauttamista hakemuksesta. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U PÄÄASIARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Meri-Lapin Vesi Oy:lle luvan Pirttikangas VO19, Pirttikangas VO20 ja Petäjämaa VO21 -nimisten pohjavedenottamoiden rakentamiseen ja pohjaveden ottamiseen niistä. Rakentamistoimenpiteistä ja pohjaveden ottamoiden käyttämisestä ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä ilmeneviä lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Siiviläputkikaivot Pirttikangas VO19 ja Pirttikangas VO20 tulee rakentaa hakemussuunnitelman täydennykseen liitetyn piirustuksen "Maanmittauslaitos, karttatuloste, tonttikartta VO19-VO20" MK 1: osoittamiin paikkoihin ja hakemussuunnitelman täydennykseen liitetyn Pirttikankaan vedenottamoiden (VO19 ja VO20) sekä Petäjämaan vedenottamon (VO21) tarkkailuohjelman liitepiirustuksien "Pirttikangas, vedenottamo VO19, pääkaivo" ja "Pirttikangas, vedenottamo VO20, pääkaivo" mukaisesti. Siiviläputkikaivo Petäjämaa VO21 tulee rakentaa hakemussuunnitelman täydennykseen liitetyn piirustuksen "Maanmittauslaitos, karttatuloste, tonttikartta VO21" MK 1: osoittamaan paikkaan ja hakemussuunnitelman täydennykseen liitetyn Pirttikankaan vedenottamoiden (VO19 ja VO20) sekä Petäjämaan vedenottamon (VO21) tarkkailuohjelman liitepiirustuksen "Petäjämaa, vedenottamo VO21, pääkaivo" mukaisesti. Rakennettavat kaivot tulee tehdä muutoinkin hakemussuunnitelman mukaisesti. 2. Vedenottamoalueet on aidattava ja varustettava selvästi näkyvillä tauluilla, joista käy ilmi ottamon omistaja ja tarpeelliset yhteystiedot. 3. Vedenottamoalueilla on maan pintakerros säilytettävä mahdollisimman ehjänä. Rakennustöiden valmistuttua ottamoalueet on siistittävä ja saatettava ympäristöön sopeutuvaksi. Aloittamis- ja valmistumisilmoitus sekä rakentamisaika 4. Luvan saajan on hyvissä ajoin ennalta ilmoitettava vedenottamoiden rakennustöiden aloittamisesta Tervolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

9 Pohjavedenottomääräykset 5. Vedenottamoiden rakennustyöt on tehtävä neljän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 6. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Lapin ELY-keskukselle ja Tervolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa töiden päättymisestä lukien. Lisäksi vedenoton aloittamisesta on ilmoitettava erikseen kirjallisesti ELY-keskukselle ja Tervolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7. Vedenottamosta Pirttikangas VO19 saadaan ottaa vettä enintään 300 m 3 /vrk, vedenottamosta Pirttikangas VO20 enintään 400 m 3 /vrk ja vedenottamosta Petäjämaa VO21 enintään 450 m 3 /vrk kuukausikeskiarvona laskettuna. Petäjämaan vedenottoa on vähennettävä, mikäli vedenotto pienentää luonnontilaisen lähteen antoisuutta siinä määrin, ettei vaikutuksia lähteeseen enää ilmene. Tällöin luvan saajan on haettava aluehallintovirastolta lupapäätöksen muuttamista Petäjämaan ottamosta otettavan vesimäärän osalta tai haettava lupaa luonnontilaisen lähteen muuttamiskiellosta poikkeamiseen sen vuoden loppuun mennessä, jolloin lähteen antoisuuden pienentyminen on tarkkailun perusteella todettu. Vedenottamokaivot on varustettava luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella. Veden tuhlausta on vältettävä. 8. Vedenottamoalueilla on sallittu ainoastaan veden ottoon ja käsittelyyn liittyvä toiminta. 9. Vedenottamoita on käytettävä niin, ettei kenellekään aiheuteta enempää vahinkoa tai haittaa kuin veden saamista tarkoittavan yrityksen toteuttamiseksi on ilman kohtuuttomia kustannuksia välttämätöntä. Veden käsittely- ja tarkkailumääräykset ja raportointi Kunnossapitomääräys Määräys veden saannin estymisen varalta 10. Ennen verkostoon johtamista on vesi tarvittaessa käsiteltävä niin, että se täyttää yleisten vesilaitosten vedelle asetetut laatuvaatimukset. 11. Luvan saajan on tarkkailtava ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla otettavan pohjaveden määrää, laatua ja korkeutta ja veden ottamisen ympäristövaikutuksia mukaan lukien luonnontilaisen lähteen antoisuutta. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava ELY- keskukselle hyvissä ajoin ennen pohjaveden oton aloittamista. 12. Luvan saajan on pidettävä pohjavedenottamoihin, pohjavesiolojen tarkkailuun ja vedenottamoalueisiin kuuluvat rakenteet ja laitteet kunnossa sekä alueet joka suhteessa mahdollisimman puhtaina. Kaikki pohjavedenottoa varten tarpeelliset aineet ja tarvikkeet on sijoitettava ja varastoitava niin, etteivät ne aiheuta vaaraa pohjavedelle. 13. Mikäli vedenottamoiden rakentamisesta tai niiden käyttämisestä on seurauksena veden saannin estyminen tai huomattava vaikeutuminen, luvan saajan on, ellei asiasta ole sovittu, viipymättä korvattava aiheuttamansa vahinko tai korvaukseen oikeutetun alueen omistajan tai muun erityisen oikeuden nojalla vettä ottavan niin vaatiessa hyvitettävä vahinko vesilain 11 luvun 12 :ssä säädetyin toimenpitein. Mikäli korvauksista tai toimenpi- 9

10 teistä ei sovita, asianosaiset voivat saattaa asian aluehallintoviraston ratkaistavaksi jäljempänä olevassa ohjauksessa mainitulla tavalla. 10 Ohjaukset Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten nojalla vastuussa, voidaan korvausta vahingosta aiemman ratkaisun estämättä vaatia aluehallintovirastoon toimitettavalla hakemuksella. Mikäli tämän luvan hyväksikäyttö aiheuttaa melkoista haittaa, jota lupaa myönnettäessä ei ole edellytetty, voidaan haittaa kärsivän tai, jos haitta kohdistuu yleiseen etuun, asianomaisen viranomaisen hakemuksesta luvan ehtoja muuttaa tai, mikäli haitta on huomattava, peruuttaa lupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Pohjavedenottamoiden rakentaminen ja pohjaveden ottaminen niistä on tarpeen Meri-Lapin Vesi Oy:n toimittaman pohjaveden laadun parantamiseksi ja toimintavarmuuden turvaamiseksi. Luvan saaja on vahvistetuilla sopimuksilla hankkinut omistukseensa vedenottamoalueet. Otettavan veden määrä on rajattu tasolle, joka koepumppausten perusteella on alueelta pumpattavissa ilman oleellisia vaikutuksia ympäristön tilaan ja muun muassa Petäjämaan vedenottamon läheisyydessä sijaitsevaan lähteeseen. Siltä varalta, että tällaisia vaikutuksia ilmenee, on tarpeen antaa lupamääräyksestä 7 ilmenevät vahvistukset. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Vedenottamon rakentamisesta ja veden ottamisesta ei aiheudu asutus- ja elinkeino-oloja huonontavaa veden saannin estymistä tai vaikeutumista laajalla alueella tai muutakaan yleiseltä kannalta huomattavaa vahingollista muutosta alueen ympäristön oloissa. Näin ollen luvan myöntämisedellytykset täyttyvät. Rakentamista ja rakenteita koskevat määräykset varmistavat sen, että rakentaminen tapahtuu suunnitellulla tavalla ja ulkopuolisten pääsy vedenottamoalueille estyy. Tarkkailumääräyksillä varmistetaan veden oton ja sen vaikutusten riittävä seuranta. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.

11 11 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 1 luku 17a, 2 luku 12 ja 14a 1 ja 2 momentti sekä 9 luku 6, 8 1 momentti ja 15 1 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohjeet Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Alla mainitun asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vedenottamislupaa (ottomäärä yli 500 m 3 /vrk) koskevan asian käsittelymaksu on euroa. Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

12 12 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Jorma Rantakangas Heino Hirvikoski Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Jukka Sihvomaa ja Jorma Rantakangas (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt insinööri Heino Hirvikoski. Tiedustelut: asian esittelijä puh tai HH/es Liite Valitusosoitus

13 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.