Luokkahuoneen kieli. Maahanmuuttaja opetusryhmässäni Helsinki, Opetushallitus. Johanna Saario Jyväskylän yliopisto

Transkriptio

1 Luokkahuoneen kieli Maahanmuuttaja opetusryhmässäni Helsinki, Opetushallitus

2 S2-oppijan kielitaito Kielitaidon tasojen kuvausasteikko (POPS 2004, liite): A1.1 kielitaidon alkeet A1.2 kehittyvä alkeiskielitaito A1.3 toimiva alkeiskielitaito A2.1 peruskielitaidon alkeet A2.2 kehittyvä peruskielitaito B1.1 toimiva peruskielitaito S2-oppimäärän tavoite B1.2 sujuva peruskielitaito arvosanalle 8 päättöarvioinnissa B2.1 itsenäisen kielitaidon perustaso B2.2 toimiva itsenäinen kielitaito C1.1 taitavan kielitaidon perustaso

3 Millainen on B1.1-oppijan kielitaito? aitotaso B1: selviytyminen arkielämässä B1.1: toimiva peruskielitaito Kuullun ymmärtäminen -tutut, toistuvat ja yleiset aiheet - pääajatusten poimiminen - tavallisen sanaston hallinta - hidas, selkeä puhe ja toisto tärkeitä Puhuminen -tutut ja konkreettiset aiheet - arkiset tilanteet - pääasiat, vähän yksityiskohtia - yleisen ja arkisen sanaston hallinta - monia rakenteita - lyhyehköt puheenvuorot Luetun ymmärtäminen -tutut, arkiset aiheet - pääasiat ja joitain yksityiskohtia - muutaman sivun pituinen teksti Kirjoittaminen -tutut, arkiset ja omakohtaiset aiheet - tuttujen viestintätilanteiden sanasto, rakenteet ja konventiot

4 Osataidot oppitunneilla P U H U U kuullun ymmärtäminen - opettajan puheen - oppilaiden puheen - puhutun oppimateriaalin puhuminen - opetuskeskustelussa - ryhmä- tai parityössä - omissa esityksissä YMMÄRÄMINEN luetun ymmärtäminen - oppikirjatekstin - taulutekstien, kalvotekstien - tehtävänantojen (oppikirjan, monisteiden, kokeiden ) kirjoittaminen - tehtävien - ryhmätöiden - kokeiden K I R J O I E U OMA UOAMINEN

5 Esimerkki 1: opetuspuheen seuraaminen YHEISKUNAOPIN UNI Opettaja seisoo pöytänsä takana ja katsoo pöydällä avoinna olevaa kirjaa puhuessaan nyt tuota sellanen (1.0) ää (3.0) tuota tuota (2.5) muutos siellä työnantajien 02 keskusjärjestössä on tapahtunut täv vuoden kuluessa (2.5) aikasemmin oli teetee 03 ja peetee, kattokaas siitä, jonna hei kans, siitä (1.0) työnantajien keskusjärjestöjel 04 lootasta. (1.0) siellon teetee ja peetee, mutta nyt, voisitte siihe, lisätä (6.0) [ALKAA 05 KIRJOIAA AULULLE: +] lisätäs siihev vaikka marginaaliin ni (3.0) 06 [JAKAA AULULLE: P = EK] nää kaks suurinta työnantajakeskusliittoo on 07 yhdistyneet täv vuode aikana ihan tossa, kesällä lyötii hynttyyt yhteen, ja, 08 nykyinen, vielä suurempi, työnantajajärjestö on nyt eekoo (1.0) onko se nyt sit se 09 lyhenne elinkeinoelämän keskusliit- liitto, niinkö se nyt oli, täytyy vielä tarkistaa, 10 muistaakseni näi (16.0) [KIRJOIAA AULULLE: Elinkeinoelämän keskusliitto] Chan Mon kirjoittaa taululta opettajan lisäyksen + P = EK vihkoonsa, ei kirjan marginaaliin.

6 Esimerkki 2: opetuskeskusteluun osallistuminen YHEISKUNAOPIN UNI unnin aiheena on työttömyys, ja sen eri lajeista käsitellään parhaillaan rakennetyöttömyyttä. OP --- (6.0) ja rakennetyöttömyydes, voi joud-[?] voi niinku tähä tähä useampiaki asioita niinku OP löytää. yks asia on sellane että, nyt, viimesen tuota, vajaan kymmenev vuode aikana OP teollisuustuotanto om puolitoistakertastunus suomessa. silti teollisuustyöläistem määrä ov OP vähentyny koko aja. miten se on selitettävissä? tuotanto lisääntyy, työväki vähenee. luulis, OP käyväj just päivvastoi et, tarvittas vähä enempi työväkee että saadaan tuotantoo lisättyä nii? El ku tekniikka kehittyy ni sitten noi koneet korvaa sen työvoiman OP joo. automaatio erilaiset koneet ää, robotit tänä päivänä [KALVOLA NÄKYVIIN: OP - automaatio vähentää ihmistyön osuutta] (1.0) kaikki tää (1.0) se vähentää ihmistyön OP osuutta. ---

7 Esimerkki 3: oppikirjateksti luettavana Ammattiliitot muodostavat monia toimialoja edustavia keskusjärjestöjä. yöntekijöiden keskusjärjestöjä ovat SAK, SK ja AKAVA. yönantajilla on samoin omat järjestönsä. Keskusjärjestöt neuvottelevat muutaman vuoden välein keskenään tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta eli UPOsta. Neuvotteluissa on lisäksi mukana maan hallituksen edustaja. UPOssa sovitaan muun muassa yleisestä palkankorotuslinjasta. Jos maan hallitus lupaa veronkevennyksiä, työntekijät tyytyvät pienempiin palkankorotuksiin. UPOssa sovittujen yleislinjojen perusteella ammattiliitot solmivat liittokohtaiset sopimukset. UPOjen lisäksi keskusjärjestöt tekevät keskenään muitakin sopimuksia, joilla vaikutetaan sosiaaliturvaan, koulutukseen ja työelämän pelisääntöihin. Kronikka 9 Yhteiskuntaoppi, 2003

8 Esimerkki 4: kirjoitustehtävän tekeminen ehtäviä 1. Mitä etuja saa liittymällä ammattiyhdistykseen? Mitä kustannuksia siitä seuraa? 2. utustu jonkin työmarkkinajärjestön tavoitteisiin hankkimalla järjestön esite tai käymällä sen www-sivuilla. Mitkä ovat mielestäsi järjestön tärkeimpiä tavoitteita? Perustele. Hyvät perustiedot järjestöistä ja linkit niiden sivuille löytyvät osoitteesta 3. Mihin asioihin työmarkkinajärjestöt ovat viime aikoina puuttuneet? Lähteenä voit käyttää joukkoviestimiä tai esimerkiksi järjestöjen www-sivuja. Kronikka 9 Yhteiskuntaoppi, 2003