Väkivallan vastaisten palvelujen nykytila kunnissa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät, 29.5.

Transkriptio

1 Väkivallan vastaisten palvelujen nykytila kunnissa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät, Helsingissä Satu Lidman

2

3 AINEISTO: 1. Kysely (seurantatutkimus) 2006 kyselyyn vastauksia 129 kunnasta > nyt vastasi 88 kuntaa 118 vastausta (54 kunnanvaltuuston puheenjohtajaa ja 64 sosiaalipalvelujen vastaavaa työntekijää) 2. Syvähaastattelut viidestä esimerkkikunnasta (15 kpl) Akaa Askola Espoo Haapavesi Hamina Hangö Harjavalta Hartola Helsinki Hämeenlinna Iitti Ilmajoki Ilomantsi Inari Inkoo Jakobstad Jyväskylä Jämsä Kajaani Kalajoki Kannonkoski Kauhava Kauniainen Keitele Keuruu Kitee Kokkola Koski Kotka Kristinestad Kronoby Kuhmo Kuopio Kustavi Kuusamo Kärsämäki Lahti Lappeenranta Lapua Larsmo Laukaa Leppävirta Lieksa Malax Masku Muhos Multia Nakkila Nokia Nurmes Nykarleby Närpes Orimattila Paimio Pelkosenniemi Pello Pirkkala Pyhäjoki Raisio Raseborg Rautalampi Rautjärvi Riihimäki Saarijärvi Salo Sastamala Sauvo Savonlinna Savukoski Seinäjoki Siikalatva Suonenjoki Taivalkoski Tervola Teuva Turku Uusikaupunki Vaasa Vantaa Vesanto Vieremä Viitasaari Vörå Ylitornio Äänekoski

4 Haastattelukunnat: Tornio, Maalahti, Jyväskylä, Lappeenranta, Helsinki. Kyselyyn vastanneet kunnat keltaisella AVI-alueittain: Etelä-Suomi 18 kpl, Länsi- ja Sisä-Suomi 30 kpl, Lounais-Suomi 11 kpl, Itä-Suomi 13 kpl, Pohjois-Suomi 10 kpl, Lappi 6 kpl.

5

6 Lataa selvitys pdf-tiedostona: Tai kysele s-postilla:

7 Lataa selvitys pdf-tiedostona: Tai kysele s-postilla: Lähtökohtiani väkivaltatutkijana: Väkivalta laajana ilmiönä (henkisen, seksuaalisen, fyysisen ja taloudellisen väkivallan variaatiot) Lapsi kärsii aina kun perheessä on väkivaltaa Väkivallan vastainen työ hyödyttää kaikkia, mutta ilmiöiden erityispiirteet on huomioitava

8 Naisiin kohdistuva väkivalta Lähisuhdeväkivalta Parisuhdeväkivalta Perheväkivalta Samaa vai osittain samaa?

9 Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin sopimus): "naisiin kohdistuva väkivalta" tarkoittaa naisiin kohdistuvaa ihmisoikeuksien loukkaamista ja yhtä syrjinnän muotoa, ja se käsittää kaikki sellaiset sukupuoleen perustuvat väkivallanteot, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa naisille ruumiillista, seksuaalista, henkistä tai taloudellista haittaa tai kärsimystä, mukaan lukien tällaisilla teoilla uhkaaminen, pakottaminen tai mielivaltainen vapaudenriisto joko julkisessa tai yksityiselämässä ( 3a) "sukupuoleen perustuva naisiin kohdistuva väkivalta" tarkoittaa väkivaltaa, joka kohdistetaan naiseen hänen naiseutensa vuoksi tai joka kohdistuu suhteellisesti useimmin naisiin ( 3d) "naiset" tarkoittaa [Istanbulin sopimuksessa] myös alle 18- vuotiaita tyttöjä ( 3f)

10 Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin sopimus): "perheväkivalta" tarkoittaa kaikkia perheen tai kodin sisäisiä tai toistensa entisten tai nykyisten puolisoiden tai kumppanien välisiä ruumiillisen, seksuaalisen, henkisen tai taloudellisen väkivallan tekoja riippumatta siitä, asuuko väkivallantekijä tai onko hän asunut samassa asunnossa uhrin kanssa ( 3b)

11 Kansallinen lainsäädäntö RL on sukupuolineutraali; lähisuhdeväkivalta ja perheväkivalta eivät ole rikosnimikkeitä SosHuoltoL: tuen tarve seuraa mm. lähisuhde- ja perheväkivallasta ( 11) Sosiaalipalvelujen kokoaminen alueellisesti muiden palvelujen yhteyteen [ ] voidaan koota yhteen yksittäisiä mielenterveys- ja päihdetyön palveluja, vammaisten henkilöiden palveluja, lastensuojelun palveluja sekä väkivalta- ja seksuaalirikosten uhrien palveluja ( 33a)

12 Kaikki lähisuhdeväkivalta ei kohdistu naisiin eikä kaikki naisiin kohdistuva väkivalta ole lähisuhdeväkivaltaa.

13

14 Päättäjät ja resurssit (1/5) Kuntapäättäjät tunnistavat usein heikosti naisiin kohdistuvan väkivallan ilmiötä ja yleisyyttä. Vain 14,5% arvioi esiintyvyystietojen vaikuttavan kunnan budjettiratkaisuihin. Puutteita perusasioissa (ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen, kohdennettu apu). Näistä huolehtiminen kuuluu kiistatta kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen (kuntien velvollisuus).

15 Väkivaltatyö sote-suomessa (2/5) Kentällä(kin) soten vaikutukset väkivallan torjumiseen pääosin tuntemattomat: pelkona auttamispalveluiden hajaantuminen kauas ja laadun heikentyminen. Palveluketjujen kokonaisvaltaisuus ja terveyskeskuspäivystyksen toimivuus edelleen kehityshaasteita. Turvakotiverkoston hajanaisuus, matalan kynnyksen palvelujen puute ja muu alueellinen epätasa-arvo huolestutti.

16 Moniammatillisuus (3/5) Moniammatillinen väkivaltatyö osoittautunut lupaavaksi, uusia MARAK-työryhmiä perustetaan jatkuvasti (2016 lopulla 32 paikkakunnalla). 78% moniammatillisen toimintamallin omaksuneista kunnista piti tätä tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Toimintamallit kuitenkin sopeutettava kunnan väkivaltatyön tilanteeseen: ei yhtä ainoaa hyvää toimintatapaa. Syytä panostaa jatkossa entistä enemmän, hyödyntäminen esim. väkivaltatyön koordinoinnissa.

17 Ilmiön tunnettuus ja tiedonkulku (4/5) Väkivallasta tiedottaminen kuntalaisille ja henkilöstön koulutus valtakunnallisesti epätasaista. Tiedonkulku päättäjien ja kenttätyöntekijöiden välillä usein heikkoa. Väkivaltatyötä koordinoiva vastuu- tai yhdyshenkilö edelleen harvinaisuus. Tarvetta jatkuvalle koulutukselle sekä perustasolla että erityiskysymyksissä, mielellään moniammatillisesti.

18 Väkivallan erityiset riskiryhmät (5/5) Heterogeeninen, yhteenlaskettuna suuri joukko: Seksuaalista väkivaltaa kokeneet naiset Tytöt ja nuoret naiset Vammaiset naiset Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Heikosti tai ei ollenkaan suomea puhuvat naiset Maahanmuuttajataustaiset tytöt ja nuoret naiset Turvapaikanhakijanaiset Kulttuurisiin kunniakäsityksiin liittyvä väkivalta Vanhempansa menettäneet tai huostaan otetut lapset Ikääntyvät naiset

19 Väkivallan erityiset riskiryhmät (5/5) Heterogeeninen, yhteenlaskettuna suuri joukko: Huomioidaan väkivaltatyön palveluissa heikosti. Tarvitaan lisää tietoa riskiryhmään kuulumisen vaikutuksista väkivaltatilanteessa. Kaikkien väkivaltaa kokeneiden huomioiminen samalla tavalla koetaan tyypillisesti oikeudenmukaisena. Saman tarjoaminen kaikille yksioikoisesti ei takaa yhdenvertaisuutta: erityiset riskit ja tarpeet huomioitava paremmin. Seksuaalista väkivaltaa kokeneet naiset Tytöt ja nuoret naiset Vammaiset naiset Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Heikosti tai ei ollenkaan suomea puhuvat naiset Maahanmuuttajataustaiset tytöt ja nuoret naiset Turvapaikanhakijanaiset Kulttuurisiin kunniakäsityksiin liittyvä väkivalta Vanhempansa menettäneet tai huostaan otetut lapset Ikääntyvät naiset

20 Huomioidaanko kunnan väkivaltaa kokeneille suunnatussa palveluntarjonnassa erityisellä tavalla haavoittuvia ryhmiä omana joukkonaan?

21 TOTEUTUIVATKO AMNESTYN VUODEN 2006 SUOSITUKSET? osittain kyllä, monelta osin ei. Lisääkin näkökulmia on ilmaantunut (Istanbulin sopimus, vainoamisen kriminalisointi, väkivallan moninaisuuden tunnistaminen, erityisen riskin ryhmät, sote-uudistus ).

22 AMNESTYN SUOSITUKSIA KUNNILLE 2017: Nkv:n tilastointi, resursointi ja sisällyttäminen poliit. hyväksyttyihin hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmiin Torjumisen indikaattorien kehittäminen ja järjestelmällinen kouluttaminen (valtakunnallinen) Kirjaamisen ja puheeksi ottamisen lomakkeiden parempi käyttö Palvelujen saavutettavuus kaikille kaikkialla, myös erityiset riskiryhmät Palveluketjujen ja moniammatillisuuden alueellinen kehittäminen osana sote-ratkaisuja Matalan kynnyksen palvelut ja avopalvelut osaksi ennaltaehkäisevää työtä (tiedottaminen, tuki) Turvakoti ja seksuaalista väkivaltaa kokeneiden tukikeskus jokaiseen maakuntaan

23 Kiitos!