Selvitys raskaan liikenteen ecallhätäviestintäjärjestelmästä. ecall-hankkeen ja tulosten esittely

Transkriptio

1 Selvitys raskaan liikenteen ecallhätäviestintäjärjestelmästä Suomessa ecall-hankkeen ja tulosten esittely

2 Projektin osapuolet Tilaaja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Liikennevirasto LiVi Toteuttajat TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry Heikki Laaksamo Jari Salo Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Risto Öörni Antti Permala Mikko Tarkiainen Hankkeen vastuullisena organisaationa toimii TIEKE ja projektipäällikkönä Heikki Laaksamo TIEKEstä TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 2

3 Projektin toteutus Projekti alkoi Projekti loppuu Osatehtävät: Suomen kuljetusalan ja raskaan kaluston nykytilan kuvaus I-HeERO EU-yhteistyö Ajoneuvo- ja lastitietojen välittäminen TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 3

4 Osatehtävä 1: Suomen kuljetusalan ja raskaan kaluston nykytilan kuvaus Tavoitteena on tuottaa materiaalia ja tietämystä, joiden perusteella osatehtävien 2 ja 3 tavoitteet voidaan saavuttaa. Muodostetaan kokonaiskäsitys siitä, millainen kuljetusalan ja raskaan kuljetuskaluston nykytila on Suomessa TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4

5 Osatehtävän 1 tuloksia Suomen kuorma-autokannan määrällinen kehitys Vuonna 2015 yhteensä kuorma-autoa, joista luvanvaraisia kpl Vuonna 2010 kuorma-autoja oli kpl, joista luvanvaraisia kpl Vuonna 2005 kuorma-autoja oli kpl, joista luvanvaraisia oli kpl Ilman perävaunua on rekisterissä vuonna 2015 noin ja puoliperävaunullisia noin Kuorma-autojen ikä Vuonna 2015 kuorma-autojen keski-ikä oli 13 vuotta Vuonna 2010 keski-ikä oli 10,8 vuotta. Vuonna 2005 keski-ikä oli 9,6 vuotta TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 5

6 Osatehtävän 1 tuloksia Huomioidaan Suomen poikkeavat olosuhteet muihin EU:n alueen valtioiden oloihin nähden lain ja säädösten aiheuttamat poikkeavuudet sääolosuhteet (talvi, kelirikko) talviolosuhteissa tapahtuu keskimäärin 27 % onnettomuuksista pitkä kausi, jolloin valoisa vuorokauden aika lyhyt tai sitä ei ole ollenkaan pimeällä tapahtuu keskimäärin 27 % onnettomuuksista pitkät kuljetusvälimatkat vaarallisien aineiden kuljetettu matka keskimäärin 108 km tiestön erityispiirteet Suomessa vähän moottori- ja moottoriliikenneteitä -> 3 km / 1000 km² Alankomaissa moottori- ja moottoriliikenneteiden tiheys on Euroopan korkein: 56.5 km / 1000 km², Ruotsissa: 6 km / 1000 km² Suomessa 6,5 % onnettomuuksista tapahtuu moottori- tai moottoriliikenneteillä vesistöjen ja pohjavesialueiden aiheuttamat rajoitukset Suomen pinta-alasta 10 % on vesistöjä lisäksi laajoja pohjavesialueita Isot villieläimet aiheuttavat oman riskinsä TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 6

7 Osatehtävän 1 tuloksia Huomioidaan Suomen poikkeavat olosuhteet muihin EU:n alueen valtioiden oloihin nähden kuljetukset, joissa ei käytetä rahtikirjaa maansiirtokuljetukset 10 % kuljetussuoritteista [tkm] puutavarakuljetukset 17 % kuljetussuoritteista [tkm] jätekeräily 2 % kuljetussuoritteista [tkm] kuljetukset, joissa rahtikirjat vaihdetaan Selvitetään ulkomaisten toimijoiden Kabotaasikuljetusten määrä Suomessa vuonna 2014 oli noin 368 tuhatta tonnia 0,1 % koko kuljetettujen tonnien määrästä noin 2,3 % Suomen kappaletavaraliikenteen määrästä. (Eurostat) TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 7

8 Osatehtävän 1 tuloksia Saapuneita kuorma-autoja oli noin kappaletta vuonna Ruotsista (20%) Venäjältä (23%) Norja (7%) meriraja (49%) Lähteneitä kuormattuja kuorma-autoja oli yhteensä noin kappaletta. Ajoneuvon rekisteröintimaan perusteella vuonna 2015 Viron rekisterissä , Ruotsin , Venäjän Saksan Ukraina 751 Norjan tietoja ei ole saatavilla TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 8

9 Osatehtävä 1 (jatko) Haastateltiin pelastustoimen, Hätäkeskuslaitoksen, Tieliikennekeskusten ja Poliisin edustajia. Näiden haastattelujen perusteella Saadaan tarkempi ja laajempi kuva tapahtuneista onnettomuuksista ja niiden pelastustoimista Organisaatioiden tarvitsemat tiedot onnettomuustilanteissa Hätäkeskuslaitoksen suostumuksella kartoitetaan myös heidän tulevan järjestelmän tietosisältöjä Selvitetään osapuolten kommunikointiprosessi onnettomuustilanteessa TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 9

10 Raskaan liikenteen tieliikenneonnettomuuden prosessikuvaus (nykytilanne) TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 10

11 Viranomaisten järjestelmiin siirtyy hälytysvaiheessa tyypillisesti seuraava tietosisältö raskaan kuljetuskaluston onnettomuuksissa: Hätäkeskuksen tiedot Ilmoitusaika Hätäilmoitustiedot Ilmoittajan tiedot (nämä tiedot eivät mene Tieliikennekeskukselle) Ilmoittajan nimi Ilmoitustapa Ilmoittajan puhelinnumero Kohteen osoite ja sijaintikoordinaatit (KKJ / WGS-84 muodossa) Ilmoituksen sisältö (päivystäjän onnettomuudesta kirjaamat tiedot), esimerkiksi Onnettomuustyyppi Osalliset ajoneuvot Henkilövahingot Onnettomuuden haitta muulle liikenteelle kuten esimerkiksi, onko tie tukossa Tapahtumatyyppi Hälytystiedot eli hälytetyt yksiköt Ilmoitukset muille Lisätiedot, esimerkiksi Vaaralliset aineet YK / UN -numero Aineen tarkempi kuvaus TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 11

12 Viranomaisten tietotarpeita Haastatteluissa tuli esiin seuraavia tietotarpeita, joita tarvittaisiin nopeasti ja mahdollisuuksien mukaan automaattisesti: Onnettomuuden tarkka paikka, mielellään myös tunneleissa mahdollisimman tarkka sijainti Lastityyppi Jos onnettomuudessa mukana vaarallisia aineita UN-numero Vaarallisen aineen määrä Ajoneuvon tiedot Ajoneuvon tyyppi Auton merkki ja malli (esimerkiksi rekisteri- tai VIN-numeron perusteella haettuna) sekä lisäksi mahdollisesti kuva automallista Ajoneuvon kokoonpano eli esimerkiksi tieto siitä, onko ajoneuvossa pelkkä vetoauto vai onko kyseessä puoliperävaunu- tai täysperävaunuyhdistelmä vai joku muu yhdistelmä TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 12

13 Viranomaisten tietotarpeita (jatko) Ajoneuvon onnettomuustiedot Onko auton turvavarusteita lauennut? Onko auto kaatunut? Onko ajoneuvo syttynyt palamaan? Paljonko henkilöitä oli ajoneuvossa? Vuotaako lasti (kaasua tai nesteitä)? Onko jotain erityistä lastia, esimerkiksi maitoa, eläimiä irrallaan, arvotavaraa tms. Ajantasaisen tiedon kulkua onnettomuustilanteissa voisi parantaa organisaatioiden välillä. -> Uusia ratkaisuja kehitteillä olevan viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmän (KEJO) käyttöönoton myötä lähivuosina. Kuljettajan turvallisuus takia olisi hyvä, että manuaalinen ecallhätäpuhelupainike olisi kuljettajan saatavilla helposti ja hälytyksen voisi tehdä tarvittaessa huomaamattomasti TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 13

14 Osatehtävä 2: I-HeERO EU-yhteistyö Tavoitteena on varmistaa, että Suomen erityispiirteet tulevat huomioiduksi I_HeERO-projektissa raskaan liikenteen ecalljärjestelmää koskevia standardeja ja lainsäädäntösuosituksia valmisteltaessa. Tehtävä suoritetaan osallistumalla I_HeERO-projektin osion 2 työhön seuraavina tehtäväkokonaisuuksina: järjestämällä raskaan liikenteen ecall-kuljetusyritystyöpaja suomalaisille logistiikka-alan toimijoille välittämällä tietoa I_HeERO-projektin osion 2 käyttöön tämän hankkeen osatehtävistä 1 ja 3 sekä täydentämällä osatehtävien tuloksia suomalaisten kuljetusyritystyöpajan tuloksilla kommentoimalla eri osapuolten I_HeERO-projektin osiossa 2 tuottamia tai siellä käsiteltäviä dokumentteja osallistumalla aktiivisesti I_HeERO-projektin osion 2 kokouksiin TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 14

15 Osatehtävä 3: Ajoneuvo- ja lastitietojen välittäminen Osatehtävässä 1 ja 2 kerättyjen tietojen ja I-HeERO projektin tulosten pohjalta laaditaan ehdotus ja toimintaprosessikuvaus, miten raskaan ajoneuvon lastitiedot voidaan välittää sähköisesti onnettomuustilanteissa pelastustoimelle ja Hätäkeskuslaitokselle Suomessa. Lisäksi tehdään ehdotus siitä, miten kuljetuksen antajien, kuljetusliikkeiden, pelastustoimen, Hätäkeskuslaitoksen ja Tieliikennekeskusten olisi kehitettävä toimintaansa, jotta sähköisesti saatavaa tietoa voitaisiin hyödyntää onnettomuustilanteissa tehokkaasti ja parhaalla mahdollisella tavalla TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 15

16 Osatehtävä 3 (jatko) Ehdotuksessa huomioidaan, miten ulkomaisista ajoneuvoista ja kuljetusyrityksiltä sekä yleisistä tietojärjestelmistä saadaan tiedot tarvittaviin kotimaisiin järjestelmiin Lisäksi järjestetään osapuolten kanssa workshop-tyyppinen proof of concept -tilaisuus, jossa osapuolilla on mahdollisuus kommentoida ja tarkastella laadittua ehdotusta. Samalla tiedotetaan järjestelmän toteutukseen ja käyttöön liittyviä osapuolia ehdotuksen sisällöstä TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 16

17 Osatehtävä 3 Osatehtävän tuotoksena saadaan: ehdotus sekä toimintaprosessikuvaus sähköisen tiedonsiirron toteuttamiseksi onnettomuustilanteissa viranomaisille sekä ehdotuksen tietojen lähettäjästä esitys siitä, miten eri osapuolien on muutettava ja kehitettävä omaa toimintaansa ja toimintaprosessejaan, että onnettomuustilanteissa tietojen välitys tapahtuu mahdollisimman nopeasti ja että vastaanottaja voi hyödyntää sähköisesti saamiaan tietoja mahdollisimman tehokkaasti. Osatehtävä on valmis joulukuun 2017 alkuun mennessä niin, että koko hanke valmis mennessä TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 17

18 Lisätietoja hankkeesta Heikki Laaksamo TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry Pieni Roobertinkatu 9, MOW Helsinki Finland Sähköposti: Tel: +358 (0) TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 18