Uusimaa osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen keskittymänä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusimaa osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen keskittymänä"

Transkriptio

1 Uusimaa osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen keskittymänä Pekka Lith, Mika Kautonen, Marja Hyypiä ja Jari Kuusisto Culminatum Ltd Oy Helsinki Region Centre of Expertise 2005

2 Uusimaa osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen keskittymänä Pekka Lith, Mika Kautonen, Marja Hyypiä ja Jari Kuusisto Julkaisija Culminatum Ltd Oy Helsinki Region Centre of Expertise Tekniikantie 14, Espoo Puhelin Faksi Ulkoasu Design Reform Oy Painopaikka Otamedia Oy Espoo 2005

3 Uusimaa osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen keskittymänä Pekka Lith, Mika Kautonen, Marja Hyypiä ja Jari Kuusisto Culminatum Ltd Oy Helsinki Region Centre of Expertise 2005

4 Saatesanat Suuret metropolialueet ovat yleensä merkittäviä osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen (ns. KIBS-alojen, Knowledge-intensive Business Services) keskittymiä. Myös Suomessa osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut ovat vahvasti läsnä erityisesti pääkaupunkiseudulla. Uudenmaan osuus koko maan KIBS-alojen liikevaihdosta, työllisyydestä ja yritystoimipaikoista on omaa luokkaansa. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen merkitys on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Tuotannon ja työllisyyden kasvu on ollut selvästi korkeampaa kuin kaikkien toimialojen keskimääräinen kasvu. Osaamisintensiivisiin liike-elämän palveluihin luetaan yleesä seuraavat toimialat: tietojenkäsittelypalvelut, tutkimus- ja kehittämispalvelut (T&K-palvelut), lainopilliset palvelut, taloushallinnon palvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, insinööri-, arkkitehti- ja muotoilupalvelut sekä konsulttija henkilöstöpalvelut. Käsillä oleva tutkimusraportti on toteutettu osana Uudenmaan osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen kehittämishanketta. Raportin ensimmäinen osa sisältää tilastollisen analyysin sekä kansainvälisen kaupunkiseutuvertailun. Laadullinen yrityshaastatteluihin perustuva tarkastelu esitetään raportin toisessa osassa. Tilastollinen analyysi tuotti tietoa Uudenmaan osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen volyymeista alatoimialoittain. Kansainvälisessä vertailussa tarkasteltiin KIBS-aloja eri EU-maissa ja valituilla kaupunkiseuduilla. Laadullisessa tutkimuksessa tarkasteltiin osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen kysyntää, käyttöä ja kehittämistarpeita. Haastattelujen painopiste oli KIBS-palveluja käyttävissä yrityksissä, jotka edustivat seuraavia Uudenmaan osaamiskeskusohjelmaan kuuluvia osaamisaloja: 1) aktiivimateriaalit ja mikrosysteemit, 2) digitaalinen media, sisältötuotanto ja oppimispalvelut, 3) geeniteknologia ja molekyylibiologia, 4) logistiikka, ja 5) lääketieteen ja hyvinvoinnin teknologia. Mukana tarkastelussa oli kuitenkin myös palveluja tuottavien yritysten näkökulma. Tilastollisen selvityksen sekä kansainvälisen kaupunkiseutuvertailun laatimisesta vastasi tutkija Pekka Lith (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith). Yrityshaastatteluihin perustuvasta tutkimusosiosta vastasivat Tampereen yliopiston tutkijat Mika Kautonen ja Marja Hyypiä. Tätä tutkimusosiota koordinoi dosentti Jari Kuusisto SC Research tutkimusyksiköstä. Hankkeen etenemistä on valvonut ohjausryhmä, johon kuuluivat Petri Vasara (ohjausryhmän pj., Jaakko Pöyry Consulting), Markku Arminen (PKT-säätiö), Kaija Hukka (Helia-ammattikorkeakoulu), Hannu Lipponen (Kauppa- ja teollisuusministeriö), Kari Mikkelä (Culminatum Ltd Oy), Liina Penttilä (Professia Oy), Tiina Tanninen-Ahonen (Tekes), Marja Toivonen (Uudenmaan TE-keskus, alkaen Teknillinen korkeakoulu), Sinikka Virkkunen (Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto), Tarja Virmala (Tietoalojen liitto ry) ja Kimmo Heinonen (ohjausryhmän sihteeri, Culminatum Ltd Oy). Tutkimushankkeen rahoitukseen osallistuivat Culminatum Ltd Oy, Uudenmaan TE-keskuksen ennakointiprojekti, Helia-ammattikorkeakoulu ja Professia Oy. Hanke on toteutettu osana pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelmaa Osaaminen ja osallisuus , jonka kilpailukykyä ja huippuosaamista koskevan toimintalinjan koordinoinnista on vastannut Culminatum. Parhaat kiitoksemme tutkimusraportin tekijöille, ohjausryhmän työskentelyyn osallistuneille sekä hankkeen rahoittajille! Espoossa kesäkuussa 2005 Eero Holstila Toimitusjohtaja Culminatum Ltd Oy

5 Sisältö OSA 1 TILASTOLLINEN TARKASTELU UUDELTAMAALTA JA ERÄILTÄ MUILTA EUROOPPALAISILTA PÄÄKAUPUNKISEUDUILTA... 1 ALKUSANAT OSAAMISINTENSIIVISTEN LIIKE-ELÄMÄN PALVELUJEN (KIBS) KUVAUS JA MÄÄRITELMÄ OSAAMISINTENSIIVISET PALVELUALAT EU-MAISSA KIBS-alojen kansantaloudellinen merkitys Yritysrakenne KIBS-alat uusissa jäsenmaissa KIBS-PALVELUT SUOMEN KANSANTALOUDESSA Tuotannon ja työllisyyden kehitys Palvelujen tarjonta Uudellamaalla KIBS-palvelut toimialoittain Tuotannon kustannusrakenne Tuotoksen käyttö ja asiakkaat KIBS-toimialojen kansainvälinen toiminta OSAAMISINTENSIIVISTEN PALVELUALOJEN YRITYSTOIMINTA KIBS-alojen yritykset ja toimipaikat Ulkomaalaisomisteiset yritykset Kannattavuuden, rahoitusaseman ja tuottavuuden kehitys Lähiajan suhdannenäkymät KIBS-toimialoilla Kasvuyrittäjyys KIBS-aloilla Rahoituspalvelujen yritykset ja toimipaikat KIBS-ALOJEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA JA INNOVAATIOT Tutkimus- ja kehittämistoiminta Innovaatiotoiminta OSAAMISINTENSIIVISTEN KISA-AMMATTIEN TYÖLLISYYS KISA-työllisyys ammateittain ja työnantajasektoreittain KIBS-toimialojen työllisyyden rakenne Asiakastoimialojen KISA-työllisyys KIBS-OSTOPALVELUJEN KÄYTTÖ Asiakastoimialojen tuotoksen rakenne Asiakastoimialojen KIBS-ostopalvelut YHTEENVETO LÄHTEET LIITE 1 KIBS-PALVELUT ERÄILLÄ EUROOPAN PÄÄKAUPUNKISEUDUILLA LIITE 2 OSAAMISINTENSIIVISET LIIKE-ELÄMÄN KIBS-TOIMIALAT (NACE 2003) LIITE 3 OSAAMISINTENSIIVISET KISA-AMMATIT (AMMATTILUOKITUS 2001)... 58

6 OSA 2 ASIANTUNTIJAPALVELUJEN KYSYNNÄN JA TARJONNAN KOHTAAMINEN UUDENMAAN OSAAMISKESKUSOHJELMAN OSAAMISALOILLA TIIVISTELMÄ JOHDANTO Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Tutkimuksen toteutus ja kohdeyritykset Raportin sisältö ja eteneminen ASIANTUNTIJAPALVELUJEN KÄYTTÖ UUDELLAMAALLA Asiantuntijapalvelujen käyttö Palvelujen tuottaja käyttäjä -suhteet Palvelujen käytön syyt ja tavoitteet Asiantuntijatiedon hyödyntäminen asiakasyrityksissä Palvelujen rooli innovaatiotoiminnassa PALVELUJEN SAATAVUUS JA LAATU Mistä palveluja hankitaan? Odotukset ja kokemukset palvelujen laadusta Palveluihin liittyvät ongelmat PALVELUTARJONNAN TUNTEMUS JA TUOTTAJAN VALINTA Palvelutarjonnan tuntemus ja tietolähteet Palvelutuottajan valinta PALVELUJEN JA NIIDEN KÄYTÖN KEHITTÄMISTARPEET Palvelujen kehittäminen Uusien asiantuntijapalvelujen kehittäminen ja tuominen markkinoille Kansainvälistyminen palveluntuottajien haasteena Palvelujen käyttö tulevaisuudessa YHTEENVETO Asiantuntijapalvelujen käyttö osaamisalojen yrityksissä Palvelujen saatavuus ja laatu Palvelutarjonnan tuntemus ja tuottajan valinta Palvelujen ja niiden käytön kehittämistarpeet JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISSUOSITUKSET Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen Tuottaja-käyttäjä suhteet Asiantuntemuksen vaikutukset Pääkaupunkiseutu ja kansainvälisyys Uudenmaan liike-elämän palvelujen keskittymän kehittäminen LÄHTEET LIITE UUDENMAAN OSAAMISKESKUSOHJELMAN TUTKIMUKSESSA MUKANA OLLEIDEN OSAAMISALOJEN MÄÄRITELMÄT

7 Osa 1 Tilastollinen tarkastelu Uudeltamaalta ja eräiltä muilta eurooppalaisilta pääkaupunkiseuduilta Pekka Lith Alkusanat Käsillä olevan selvityksen tarkoituksena on kuvata tilastollisesti osaamisintensiivisiä liike-elämän palvelualoja (KIBS 1 -alat) Uudellamaalla (Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat). Selvityksen liitteessä kuvataan KIBS-alojen merkitystä muita suuria eurooppalaisia pääkaupunkiseutuja ympäröivillä alueilla. Esimerkkimaina ovat Ruotsi (Tukholman seutu), Norja (Oslon seutu) ja Britannia (Lontoon seutu). Raportissa käsitellään aluksi KIBS-alojen tuotantoa, työllisyyttä ja yrityksiä EU-maissa ml. uudet vuonna 2004 liittyneet jäsenmaat. Sitten kuvataan KIBS-alojen tuotannon kehitystä, kustannusrakennetta, tuotettujen palvelujen kysyntää ja kansainvälistä toimintaa Suomen kansantaloudessa, minkä jälkeen tutkitaan Uudenmaan merkitystä maamme KIBS-palvelujen tarjonnassa. Seuraavaksi tarkastellaan KIBS-alojen yrityksiä ja yritystoimipaikkoja Uudellamaalla. Tässä yhteydessä KIBS-palveluihin on rinnastettu myös rahoituspalveluja tuottavat yritystoimipaikat. 2 Tämän jälkeen kuvataan koko Suomen tasolla KIBS-toimialoilla toimivien yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa (tktoiminta) sekä innovaatiotoimintaa. Selvityksessä mielenkiinnon kohteena ovat erityisesti ulkopuolisten KIBS-ostopalvelujen käyttö ja KISAtyöllisyyttä 3 koskeva tarkastelu Uudenmaan osaamiskeskusohjelmiin kuuluvilla toimialoilla (jäljempänä asiakastoimialat), joita ovat ohjelmistoliiketoiminta, aktiivimateriaalien ja mikrosysteemien valmistus, logistiikkapalvelut, hyvinvointiklusteri ja sisältötuotanto. Selvityksen lähdeaineistoja ovat Tilastokeskuksen kansantalouden aluetilinpito ja yritys- ja toimipaikkarekisteri, tarjonta- ja käyttötaulukot, 4 väestölaskennan ammattitilastot, teknologiatilastot, innovaatiotutkimukset sekä kauppa- ja teollisuusministeriön pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät -selvitys vuodelta Kansainväliset tilastot perustuvat EU:n tilastotoimisto Eurostatin aineistoihin ja Norjasta, Ruotsista ja Britanniasta saatuihin erillisselvityksiin. 1 Knowledge Intensive Business Services. 2 Rahoituksen välityspalvelu (Nace 65 soveltuvin osin) ja rahoitusta tukevat palvelut (Nace 67 soveltuvin osin). 3 Knowledge Intensive Business Activities. KISA-työllisyydellä tarkoitetaan KIBS-toimialoille tyypillisten ammattiryhmien työllisyyttä. 4 Panos-tuotos tutkimus. 1

8 1 Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen (KIBS) kuvaus ja määritelmä KIBS-toimialoilla tarkoitetaan osaamisintensiivisiä liike-elämän palveluja (Knowledge Intensive Business Services). KIBS-palveluilla katsotaan olevan keskeinen merkitys tuottavuuden nousuun ja yleiseen talouskasvuun. Oman kasvuvaikutuksensa ohella KIBS-yritykset tukevat ja täydentävät teollisuuden ja yksityisen palvelusektorin toimintaa ja kehitystä luomalla tietointensiivisten palvelujen kautta edellytyksiä niiden liiketoiminnan tehostamiselle. KIBS-alojen merkitystä on korostettu erityisesti innovaatiotoiminnan yhteydessä, sillä KIBS-palveluja tuottavat yritykset synnyttävät sekä välittävät uusia ajatuksia ja osaamista organisaatiosta (toiset yritykset, julkiset laitokset jne.) toiseen 5 ja KIBS-palveluja tuottavilla yrityksillä on usein laajempi tietämys erikoisalastaan kuin yksittäisellä asiakasorganisaatiolla voi koskaan olla. KIBS-yritysten osaamisintensiivinen luonne näkyy ennen kaikkea niiden omassa innovaatiotoiminnassa, sillä toiminnan kehittäminen on KIBS-yritysten elinehto. Suomessa tehtyjen innovaatiotutkimusten mukaan KIBS-aloilla innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten osuus ja markkinoiden kannalta uusia tuotteita tehneiden yritysten osuus on suurempi kuin yrityssektorilla keskimäärin. Teknologiatilastojen mukaan KIBS-alojen osuus koko yrityssektorin tutkimus- ja kehittämismenoista on kaksi kertaa suurempi kuin niiden osuus on koko yrityssektorin liikevaihdosta. Käytännössä erikoistuneet KIBS-yritykset tukevat asiakasorganisaatioidensa toimintaa mm. seuraavasti: Tarjoamalla asiantuntijaratkaisuja tiettyihin erityistilanteisiin, Saattamalla erityyppisiä innovaatioiden lähteitä ja käyttäjiä kontaktiin toistensa kanssa, Siirtämällä kokemusten vaihdon kautta tietyssä tilanteessa opittuja asioita toiseen yhteyteen, Identifioimalla ja levittämällä parhaita käytäntöjä, Diagnosoimalla ja selventämällä ongelmanasettelua, auttamalla määrittelemään täsmällisesti kehittämistarpeet, Toimimalla muutosagentteina, tuomalla organisaation kehittämiseen mukaan puolueettoman, ulkopuolisen näkökulman. KIBS-toimialat ovat luonteeltaan työvaltaisia toimialoja, joiden tärkein tuotannontekijä muodostuu korkeaan osaamiseen perustuvasta inhimillisestä pääomasta. KIBS-toimialoilla toimivat yritykset myyvät palvelujaan etupäässä toisille yrityksille. Myös julkinen sektori (valtio, kunnat ja kuntayhtymät) on tärkeä asiakasryhmä. Sen sijaan yksityisten kotitalouksien osuus osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen kysynnästä on vähäinen. Kotitalouksien kysyntä on ollut merkittävää vain joissakin oikeudellisissa palveluissa. Tässä selvityksessä KIBS-toimialat on jaettu toimialaluokituksen (Nace) mukaan kuuteen pääryhmään, jotka ovat tietojenkäsittelypalvelut, 6 tutkimus ja kehittäminen, 7 lainopilliset ja taloudelliset palvelut, 8 mainos- ja 5 Toivonen, Marja: Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen tulevaisuudennäkymät, Nace:t 72 (pl. 725). 7 Nace Nace:t ,

9 markkinointipalvelut, 9 tekniset palvelut 10 sekä konsultti- ja henkilöstöpalvelut. 11 Osa liike-elämän palvelualoista, kuten kaupallinen siivous, on KIBS-käsitteen ulkopuolella, mutta ne muodostavat liike-elämän palvelujen koko tuotannosta (arvonlisäys) kansantalouden tilinpidon mukaan melko pienen osuuden. 12 KIBS-palvelut voidaan jakaa karkealla tasolla edelleen kahteen pääryhmään, jotka ovat Teknologiaperusteiset KIBS-alat (t-kibsit): Tietotekniikkapalvelut Tekniset palvelut Liiketoiminnan asiantuntijapalvelut: Tutkimus ja kehittäminen Lainopilliset ja taloudelliset palvelut Mainos- ja markkinointipalvelut Konsultti- ja henkilöstöpalvelut. KIBS-palvelualoista valitsee jo melko pitkälle menevä yksimielisyys, joskus niihin luetaan kuitenkin myös rahoitusta ja vakuutusta palvelevat toiminnot (Nace 67), kiinteistöpalveluja (Nace 70) ja koulutustoimintaa (Nace 80). Edellä mainittujen toimialojen ohella KIBS-palveluja tuottavat ja tarjoavat markkinoille julkisen sektorin tutkimuslaitokset ja muut yksiköt (VTT, Tekes, TE-keskukset jne.), korkeakoulusektori, yksityiset tai kolmannen sektorin tutkimuslaitokset (Etla jne.) ja elinkeinoelämän toimialajärjestöt. Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että KIBS-toimialat muodostavat Suomessa varsin nuoren yritystoimialan, vaikka mm. insinöörejä, kirjanpitäjiä ja oikeudellisten palvelujen tarjoajia on toiminut maassamme satoja vuosia. Vanhimpiin KIBS-toimialoihin kuuluvat tekninen palvelu ja asianajotoiminta. Näillä toimialoilla ensimmäiset yritykset aloittivat jo 1900-luvun alussa. Uusimpien KIBS-toimialojen (liikkeenjohdon konsultointi yms.) juuret ovat Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopassa, josta ne levisivät maahamme vasta toisen maailmansodan jälkeen. KIBS-palveluja tuotetaan lisäksi teollisuutta ja muita palvelualoja edustavien yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden sisällä. 13 Eri organisaatioiden sisäistä KIBS-palvelujen tuotantoa on mitattu tutkimuksissa ns. KISA-työllisyydellä (Knowledge Intensive Service Activities, KISA). KISA-ammattiryhmien työlliset (talouspäälliköt jne.) suorittavat eri toimialoja edustavissa yrityksissä ja julkisella sektorilla työtehtäviä, jotka ovat tyypillistä ydinpalvelutoimintaa KIBS-yrityksissä. 9 Nace:t 7413, 744, Nace:t 742, 743, Nace:t 7414, Liike-elämän palveluista KIBS-käsitteen ulkopuolelle jäävät tässä selvityksessä mm. koneiden ja laitteiden vuokraus, kaupallinen siivous, hallintayhtiöt ja etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalvelut. KIBS-toimialoja ja niiden ulkopuolelle jääviä liikeelämän palvelualoja ei voida kuitenkaan erottaa toisistaan kaikkien tilastojen osalta. 13 Muita toimialoja edustavat teollisuuden ja palvelualojen yritykset sekä julkisen sektorin yksiköt voivat myydä KIBS-palveluja toisilleen kaupalliselta pohjalta, mikä hämärtää KIBS-palvelujen tarjontakenttää. Osaamisintensiivisiin liike-elämän KIBSpalveluihin liittyy myös markkinattomia ja epävirallisia tiedonlevityskanavia, kuten asiantuntijoiden muodostamia verkostoja. 3

10 KISA-ammattiryhmiä ovat mm. Insinöörit ja muut teknisen alan asiantuntijat Tietotekniikka-asiantuntijat Taloushallinnon ja kirjanpidon asiantuntijat Mainonnan ja markkinoinnin edistäjät Koulutuspäälliköt, koulutuksen asiantuntijat Juristit Henkilöstöhallinto ja hankinta Taloudellinen ja tilastollinen tutkimus Graafiset suunnittelijat ja kuvataiteilijat Muut KISA-asiantuntijat. 4

11 2 Osaamisintensiiviset palvelualat EU-maissa 2.1 KIBS-alojen kansantaloudellinen merkitys Eurostatin laatimien tilastojen pohjalta päätellen osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen (KIBS-alat) tuotannon (arvonlisäys) arvo oli vanhoissa EU-maissa (14 maata, Kreikka pois lukien 14 ) vuonna 2002 noin 510 miljardia euroa. Summa oli arviolta 2,7 prosenttia EU:n kokonaistuotannosta. Osuus on enemmän kuin maa-, metsä- ja kalatalouden bkt-osuus ja puolet rakennustoiminnan bkt-osuudesta koko EU:ssa. Samanaikaisesti KIBS-alat työllistivät lähes 11 miljoonaa ihmistä. Yrityksiä KIBS-aloilla toimi EU-maissa melkein kaksi miljoonaa vuonna Useimmissa EU-maissa KIBS-alojen painopistealue on ollut liiketoiminnan asiantuntijapalveluissa.15 Yhteensä liiketoiminnan asiantuntijapalvelujen osuus KIBS-alojen tuotannosta ja työllisyydestä on EU-maissa noin 60 prosenttia ja teknologiaperustaisten KIBS-alojen (t-kibsit)16 noin 40 prosenttia. Vain Ruotsissa ja Suomessa t-kibsien merkitys on suurempi kuin liiketoiminnan asiantuntijapalvelujen. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen yrityksistä t-kibsien osuus on hieman suurempi kuin tuotannosta tai työllisyydestä. (taulukko 1) TAULUKKO 1. Liiketoiminnan asiantuntijapalvelujen ja teknologiaperustaisten palvelujen osuudet KIBS-alojen tuotannosta, työllisyydestä ja yrityksistä EU-maissa vuonna Lähde: Eurostat Osuus KIBStyöllisyydestä (10,7 milj. ), % Osuus KIBStuotannosta (506 mrd. ), % Osuus KIBSyrityksistä (2 milj.), % Liiketoiminnan asiantuntijapalvelut 63,9 59,1 53,9 yhteensä - Tutkimus ja kehittäminen 2,5 2,2 1,3 - Taloudell. ja lainopill. konsultointi 31,1 37,9 44,6 - Mainospalvelu 6,3 6,5 6,4 - Työvoiman rekrytointi ja vuokraus 24,0 12,5 1,6 Teknologiaperusteiset palvelut (t-kibsit) 36,1 40,9 46,1 yhteensä - Tietotekniikkapalvelut 18,7 22,6 17,6 - Tekniset suunnittelupalvelut 17,4 18,3 28,5 Kaikki yhteensä 100,0 100,0 100,0 Britannia on Euroopassa johtava KIBS-palvelujen tuottaja tuotannon arvolla ja työllisyydellä mitattuna. Britannia muodostaa noin 30 prosenttia vanhojen EU-maiden KIBS-tuotannon arvosta ja neljänneksen toimialaryhmän työllisyydestä. Maa on johtavassa asemassa niin t-kibsien kuin liiketoiminnan asiantuntijapalvelujenkin suhteen. Kakkossijalla on bruttokansantuotteella ja väestöllä mitaten Britanniaa selvästi suurempi Saksa. (kuva 1) Saksa on kuitenkin Euroopan merkittävin teknisten suunnittelupalvelujen tuottaja. 14 Jäljempänä esitettävät luvut vanhoista EU-maista eivät sisällä Kreikkaa. 15 Liiketoiminnan asiantuntijapalveluja ovat mm. tili- ja tilintarkastuspalvelut, oikeudelliset palvelut, liikkeenjohdon konsultointi, työvoiman rekrytointi- ja vuokrauspalvelut ja tutkimus- ja kehittämispalvelut. 16 Teknologiaperusteisia palveluja ovat mm. tietojenkäsittelypalvelut, tekniset suunnittelupalvelut (insinööri- ja arkkitehtipalvelut). 5

12 Kolmanneksi tärkein KIBS-palvelujen tuottaja on Ranska ennen Italiaa. Ranskassa korostuvat erityisesti työvoimapalvelut. Italiasta löytyy sitä vastoin vahvaa teknisen suunnittelualan sekä tietotekniikka-alan osaamista. Muita merkittäviä KIBS-palvelujen tuottajia ovat Espanja ja Alankomaat. Espanjan vahvinta aluetta ovat mainospalvelut. Alankomaissa on puolestaan paljon tutkimuksen ja kehittämisen toimialaan liittyvää toimintaa. Suomen osuus EU:n KIBS-tuotannosta oli 0,9 prosenttia ja toimialan työllisyydestä 1,1 prosenttia vuonna Osuus kokonaistuotannosta Osuus työllisyydestä KUVA 1. EU-maiden osuudet KIBS-palvelujen tuotannosta ja työllisyydestä vuonna 2000, prosenttia. Lähde: Eurostat Jos KIBS-palvelujen tuotanto suhteutetaan maittain oman maan kokonaistuotantoon, havaitaan, että KIBS-palvelujen merkitys on suurin Britannian kansantaloudelle. Mainittakoon, että Britannia on Euroopassa ja koko maailmankin tasolla johtava osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen viejä. EU:n keskiarvoa korkeampi KIBS-palvelujen tuotanto-osuus oli vuonna 2000 Ruotsissa, Alankomaissa ja Tanskassa. (kuva 2) Se oli alhaisin Portugalissa ja Irlannissa, joskin Irlannissa KIBS-palvelujen kansantaloudellinen merkitys on ripeässä kasvussa. 6

13 Britannia 4,4 Ruotsi 3,7 Alankomaat 3,2 Saksa Suomi 2,4 2,5 Ranska Luxemburg Belgia Espanja Italia Itävalta 2,2 1,9 1,9 1,9 1,9 1,8 Irlanti 1,3 Portugali 1 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Prosenttia KUVA 2. KIBS-palvelujen osuus kokonaistuotannosta EU-maissa vuonna 2000, prosenttia. Lähde: Eurostat 2.2 Yritysrakenne KIBS-aloilla toimi vanhoissa EU-maissa (Kreikka pois lukien) lähes kaksi miljoonaa yritystä vuonna Niistä liiketoiminnan asiantuntijapalveluissa toimi 54 prosenttia ja teknologiaperusteisilla toimialoilla (t- KIBSit) 46 prosenttia. Britanniassa, Italiassa ja Itävallassa t-kibsejä 17 tuottavia yrityksiä on kuitenkin enemmän kuin liiketoiminnan asiantuntijapalveluja tuottavia KIBS-yrityksiä. Britanniassa on runsaasti tietotekniikkapalvelun yrityksiä. Italiassa ja Itävallassa on sitä vastoin paljon pieniä insinööri- ja arkkitehtitoimistoja. Jos katsotaan pelkästään KIBS-yritysten kokonaismäärää, on Italiassa eniten KIBS-palveluja tuottavia yrityksiä mutta niiden koko on työllisten määrällä mitattuna EU:n pienin. Britanniassa on kuitenkin eniten tietotekniikkapalveluja ja työvoiman rekrytointi- ja vuokrauspalveluja tuottavia yrityksiä sekä Saksassa eniten mainostoimistoja. Keskimäärin KIBS-yritykset työllistävät EU-maissa viisi henkeä. Maittain tarkasteltuna keskimääräinen yrityskoko on suurin Alankomaissa, Britanniassa ja Saksassa. (taulukko 2) 17 Tietotekniikkapalvelut ja tekniset suunnittelupalvelut (Nace:t 72, 742-3) 7

14 TAULUKKO 2. KIBS-yritykset EU-maittain vuonna Lähde: Eurostat Yrityksiä, lkm Osuus yrityksistä, % Työlliset/yritys, henkeä Italia ,4 2,2 Britannia ,6 8,0 Ranska ,5 6,2 Saksa ,6 8,4 Espanja ,5 4,0 Ruotsi ,0 3,3 Alankomaat ,1 11,1 Belgia ,5 5,8 Itävalta ,9 5,8 Tanska ,4 6,9 Suomi ,2 4,7 Portugali ,7 6,7 Irlanti ,4 6,6 Luxemburg ,2 5,8 Yhteensä ,0 5,4 Jos yrityskokoa tarkastellaan toimialoittain, on yrityskoko suurin työvoiman rekrytointi- ja vuokrauspalveluissa sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Työvoiman rekrytointi- ja vuokrauspalveluja tuottavat yritykset ovat luonnollisesti hyvin suuria, jos henkilöstöön lasketaan vuokratyövoima. On kuitenkin kyseenalaista, tulisiko varsinaista työvoimaa lainkaan lukea henkilöstöön näissä yrityksissä. Tutkimus- ja kehittämispalveluja tuottavista "yrityksistä" puolestaan osa lienee julkisomisteisia suuria tutkimuslaitoksia. (taulukko 3) TAULUKKO 3. KIBS-yritykset EU-maissa toimialoittain vuonna Lähde: Eurostat Yrityksiä, lkm Osuus yrityksistä, % Työlliset/yritys, henkeä Liiketoiminnan asiantuntijapalvelut ,9 6,4 yhteensä - Tutkimus ja kehittäminen ,3 10,7 - Taloudell. ja lainopill. konsultointi ,7 3,8 - Mainospalvelu ,4 5,4 - Työvoiman rekrytointi ja vuokraus ,6 83,3 Teknologiaperusteiset palvelut (t-kibsit) ,1 4,3 yhteensä - Tietotekniikkapalvelut ,6 5,8 - Tekniset suunnittelupalvelut ,5 3,3 Kaikki yhteensä ,0 5,4 8

15 2.3 KIBS-alat uusissa jäsenmaissa EU laajeni toukokuussa 2004 kymmenellä uudella jäsenmaalla, jotka ovat Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tsekin tasavalta, Unkari ja Viro. Kyprosta ja Maltaa lukuun ottamatta muut uudet EU-maat kuuluivat vielä 1980-luvulla Neuvostoliiton vaikutuspiirissä oleviin sosialistisiin maihin. Jos Puolaa ei oteta huomioon kuuluvat uudet jäsenmaat EU:ssa pieniin tai pieniin keskisuuriin valtioihin. Vaikka laajennus kasvatti yhteisön väkilukua viidenneksellä, on uusien jäsenmaiden yhteenlaskettu bruttokansantuote vain Alankomaiden luokkaa. Uudet jäsenmaat nostavat EU:n KIBS-palvelujen tuotantoa noin 2-3 prosentilla. Toimialaryhmän työllisten määrää EU:n laajentuminen kasvattaa yli miljoonalla ja yritysten määrä peräti runsaalla yksiköllä. 18 Tarkastelussa on otettava kuitenkin huomioon, että uusien jäsenmaiden lukuihin sisältyvät kaikki liike-elämän palvelut koneiden, kaluston ja kulkuneuvojen vuokrausta lukuun ottamatta (Nace:t 72-74). Näin ollen uusien jäsenmaiden KIBS-työllisyyden ja yritysten määrän lisäys jää todellisuudessa hieman tässä esitettyä pienemmäksi. 19 KIBSien (tässä: liike-elämän palvelut ilman koneiden ja laitteiden vuokrausta) osuus uusien jäsenmaiden kokonaistuotannosta nousee varsin korkeaksi vanhoihin EU-maihin verrattuna. Korkein osuus on Puolassa ja Tsekin tasavallassa. Osasyynä on, että osaamisintensiivisten palvelualojen arvonlisäyksen keskeinen erä, palkat, ovat KIBS-palveluissa suhteellisen korkealla tasolla kansantalouksien muiden toimialojen palkkoihin verrattuna. Myös siivouspalvelujen yms. sisältyminen tilastolukuihin nostaa KIBSalojen tuotanto-osuutta keinotekoisesti. (kuva 3) Yritysrakenne Uusissa jäsenmaissa KIBS-yritykset ovat kooltaan hieman pienempi kuin vanhoissa jäsenmaissa, joskin keskimääräinen yrityskoko vaihtelee melko paljon maittain. Keskimäärin yritykset työllistävät 2-3 henkeä. Työllisten määrällä mitattuna suurimmat toimialaryhmän yritykset sijaitsevat Unkarissa ja Slovakiassa. Pienimmät yritykset löytyvät sitä vastoin Puolasta ja Tsekin tasavallasta. Maltasta, Kyproksesta ja Sloveniasta ei ole käytettävissä tilastoja yrityskoon arviointiin, mutta pieninä jäsenmaina niiden vaikutus kokonaisuuteen on vähäinen. (taulukko 4) 18 Ilman Maltaa ja Kyprosta EU:n uusien jäsenmaiden liike-elämän palvelujen (Nace:t 72-74) tuotanto oli 13,9 miljardia euroa, työllisyys 1,1 miljoonaa henkeä ja yritysten määrä Uusien jäsenmaiden merkitystä KIBS-palvelujen työllisyydessä nostaa erityisesti se, että siivouspalvelua (Nace 747) ei voida erottaa muista liike-elämän palveluista. 9

16 Puola 5,3 Tsekki Latvia Slovenia 4,2 4,1 4,4 Viro 3,7 Slovakia Unkari 2,8 2,7 Liettua 1, Prosenttia KUVA 3. KIBS-palvelujen osuus kokonaistuotannosta uusissa EU-maissa vuonna 2000, prosenttia. Lähde: Eurostat TAULUKKO 4. KIBS-yritykset uusissa EU-maissa vuonna Lähde: Eurostat Yrityksiä, lkm Osuus yrityksistä, % Työlliset/yritys, henkeä Puola ,9 2,5 Tsekki ,2 2,0 Slovenia ,5.. Unkari ,3 19,8 Liettua ,3 5,4 Slovakia ,1 13,5 Viro ,9 6,8 Latvia ,8 8,1 Yhteensä ,0 2,6 10

17 3 KIBS-palvelut Suomen kansantaloudessa 3.1 Tuotannon ja työllisyyden kehitys Suomessa KIBS-alojen tuotannon kasvu on ollut 1990-luvulta lukien vertaansa vailla ja se on ollut selvästi nopeampaa kuin bruttokansantuotteen kasvu keskimäärin. (kuva 4) Tietointensiiviset alat ovat kasvaneet, koska teollisuus ja palveluelinkeinot sekä julkinen sektori ovat siirtyneet ostopalvelujen käyttöön. KIBSpalvelujen kasvua ei voida kuitenkaan selittää pelkästään toimintojen ulkoistamisella, jolloin kysymys ei olisi todellisesta tuotannon ja työllisyyden lisääntymisestä, vaan ainoastaan toiminnan siirtymisestä toimialalta toiselle. Eräät KIBS-palvelut ovat kokonaan uusia tietoyhteiskunnan palveluja, ja niissä on syntynyt uusia ammatillisia yhdistelmiä, kuten mm. uusmedian osalta on tapahtunut. Varsinkin tietoyhteiskuntaan niveltyvä teknologian kehitys ja taloudellisen toiminnan uudet muodot ovat vaikuttaneet merkittävästi osaamisintensiivisten palvelujen muotoutumiseen. Myös perinteiset KIBS-alat ovat kehittyneet uusille urille, kun tieto- ja tiedonsiirtotekniikan kehitys on supistanut vanhojen toimintojen luonnetta tai muuttanut KIBS-alojen työn sisältöä Kibs-alat Bkt KUVA 4. KIBS-alojen tuotannon ja bkt:n määrän kasvu ,ind. (1990=100). Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus Kasvu on ollut tuntuvasti nopeampaa tietotekniikkapalveluissa kuin muilla KIBS-aloilla. Sen sijaan toisen suuren osaamisintensiivisen liike-elämän palvelualan, teknisen palvelun (insinööri- ja arkkitehtitoimistot) tuotannon kehitys on ollut meillä varsin hidasta johtuen toimeksiantojen hintatason heikosta kehityksestä. (kuva 5) Kaiken kaikkiaan KIBS-alat ovat herkkiä talouden suhdannemuutoksille, sillä niiden 20 Uusi tieto- ja tiedonsiirtotekniikka on supistanut eräiden vanhojen toimintamuotojen merkitystä (perinteinen kirjanpito) taikka muuttanut keskeisesti KIBS-toimialoilla tapahtuvan työn sisältöä ja luonnetta (mm. tietokoneavusteinen rakennustekninen suunnittelu). Samalla KIBS-toimialojen keskinäiset raja-aidat ovat hämärtyneet. Esimerkkinä tästä voidaan mainita eri KIBStoimialojen tunkeutuminen liikkeenjohdon konsultoinnin alueelle. 11

18 tuottamien palvelujen kysyntä on riippuvainen asiakastoimialojen menestyksestä niiden omilla koti- ja kansainvälisillä markkinoilla. Tietojenkäsittelypalvelu 15,7 Lainopillinen ja taloudellinen konsultointi 7,3 Mainospalvelu 6,4 Muut liike-elämän palvelut 5,4 Tutkimus ja kehittäminen 4,4 Tekninen palvelu ja testaus 1, Prosenttia KUVA 5. KIBS-alojen tuotannon määrän keskimääräinen vuosikasvu , prosenttia. Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus 3.2 Palvelujen tarjonta Uudellamaalla Uudenmaan merkitys on KIBS-toimialojen tuotannon arvolla ja työllisyydellä mitaten keskeinen. Kansantalouden aluetilinpidon mukaan KIBS-toimialojen 21 tuotannon arvo oli Uudellamaalla 4,4 miljardia euroa vuonna 2002, mikä muodosti peräti 59 prosenttia KIBS-toimialojen tuotannosta koko maassa. (taulukko 5) Uudenmaan tuotanto-osuus on korkea erityisesti tietotekniikkapalvelun ja mainospalvelun toimialoilla. Sitä vastoin mm. teknisellä suunnittelualalla tuotanto on jakautunut tasaisemmin Suomen maakuntien kasvukeskuksiin. KIBS-toimialat työllistivät Uudellamaalla ihmistä vuonna 2002, mikä oli tuolloin 12 prosenttia Uudenmaan työllisyydestä ja 53 prosenttia KIBS-toimialojen työllisyydestä koko Suomessa. (taulukko 6) Uudenmaan osuus tuotannosta on useimmilla KIBS-toimialoilla selvästi korkeampi kuin alueen osuus samojen toimialojen työllisyydestä. Syynä on mm. se, että Uudellamaalla toimivien KIBS-yritysten toiminta on tuotantorakenteeltaan pääomavaltaisempaa sekä kansainvälisempää kuin muualla Suomessa KIBS-palveluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä osaamisintensiivisiä liike-elämän palveluja, joihin ei ole laskettu koneiden ja laitteiden vuokrausta eikä siivousta, jotka kansantalouden tilinpidossa tavallisesti luetaan liike-elämää palvelevaan toimintaan. 22 Mm. teknisessä palvelussa monet liikevaihdoltaan suuret yritykset ovat Uudellamaalla ns. teollisuussidonnaisia projektiinsinööritoimistoja, jotka myyvät kotimaahan ja ulkomaille laitteita, koneita ja suunnittelupalveluja sisältäviä kokonaistoimituksia, joissa varsinaisen suunnittelutyön osuus toimituksen hinnasta on suhteellisen vähäistä. 12

19 TAULUKKO 5. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen tuotanto (arvonlisäys perushintaan) Uudellamaalla Lähde: Kansantalouden aluetilinpito, Tilastokeskus Tuotannon arvo, miljoonaa euroa KIBS-alojen osuus Uudenmaan kokonaistuotannosta, % Uudenmaan osuus KIBS-alojen tuotannosta Suomessa, % ,6 55, ,9 54, ,8 56, ,3 60, ,8 61, ,0 62, ,2 59, ,9 58,7 TAULUKKO 6. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen työllisyys Uudellamaalla Lähde: Kansantalouden aluetilinpito, Tilastokeskus Työllisiä, lkm KIBS-alojen osuus Uudenmaan kokonaistyöllisyydestä, % Uudenmaan osuus KIBSalojen työllisistä Suomessa, % ,2 50, ,4 51, ,8 52, ,3 51, ,0 53, ,5 54, ,3 54, ,5 53,4 3.3 KIBS-palvelut toimialoittain Tietotekniikkapalvelu kattaa ohjelmistotuotteet, käsittely- ja käyttöpalvelut, verkkopalvelut, asiantuntijapalvelut (asiakaskohtainen systeemityö, konsultointi, koulutus ja ylläpitopalvelut) ja kokonaisjärjestelmätoimitukset. Kokonaistoimitukset sisältävät laitteita, ohjelmistoja, konsultointia ja muita oheispalveluja. Toimialalla on ollut keskeinen vaikutus Suomen taloudelliseen kasvuun. European Information Technology Observatory EITOn mukaan Suomen tietotekniikkamarkkinoiden arvo oli 5,5 miljardia euroa vuonna Uudellamaalla tietotekniikkapalvelu on tuotannon määrällä ja työllisyydellä mitaten 1990-luvulla eniten kasvanut KIBS-toimiala. (taulukko 7) Tietotekniikkapalvelussa kasvua ovat ruokkineet teknologian kehitys ja laitekannan uudistuminen, tietoliikennealan vapautuminen, tietokoneverkkojen yleistyminen, yritysten tuotantotoiminnan hajauttaminen (siirtyminen verkostotalouteen) ja multimedian kasvu. Ylimääräistä kasvusysäystä merkitsivät siirtyminen uudelle vuosituhannelle ja eurovaluuttajärjestelmään. 13

20 Tietotekniikkapalvelun kasvu on nyt hidastunut 2000-luvun vaihteesta, mutta kasvun ennustetaan jälleen nopeutuvan. 23 (taulukko 8) Vaikka tietotekniikka-alan kasvunäkymät ovat heikentyneet globaalisesti, lisääntyy ulkomainen kysyntä tehtyjen yrityskyselyjen mukaan lähivuosina selvästi ripeämmin kuin kysyntä kotimaassa. Uudellamaalla uusia haasteita asettaa kuitenkin se, että suomalaiset tietotekniikkapalvelun yritykset alkaisivat siirtää laajassa mitassa toimintojaan alhaisemman kustannustason ja verotuksen maihin, kuten Baltiaan. Teknisillä palveluilla tarkoitetaan tutkimus-, suunnittelu- ja konsulttipalveluja, jotka kohdistuvat esimerkiksi rakentamiseen, teollisiin tuotantolaitoksiin, energiahuoltoon, ympäristöhuoltoon, yhdyskuntiin, liikenteeseen ja julkisiin yhteisöihin. Suomessa teknisten palvelujen kansantaloudellinen merkitys on ollut suuri moniin muihin EU-maihin verrattuna. Alan kehittymisen ja menestyksen taustalla on ollut pääomavaltaisen metsä- ja metalliteollisuuden laaja investointikysyntä ja julkisen perusinfrastruktuurin rakentaminen. 24 Teknisessä palvelussa kotimaisen teollisuuden laajennusinvestoinnit toivat 1990-luvulla runsaasti töitä suunnittelualan yrityksille. Vuodesta 1995 lukien rakentamisen uudistuotannon ja korjausrakentamisen kasvu on lisännyt rakennusteknisten suunnittelupalvelujen kysyntää. Vielä 2000-luvun vaihteessa toimialan tuotanto kasvoi erittäin nopeasti, mutta sittemmin kehitys on laantunut. Tilastokeskuksen liiketoiminnan suhdannekuvaajien mukaan teknisen palvelualan liikevaihto on jopa pienentynyt vuoden 2003 puolella. (taulukko 8) Ankara kilpailu, kireä hinnoittelu ja hankintalaista johtunut hankintatapojen muutos on johtanut etenkin pienille arkkitehti- ja insinööritoimistoille tärkeissä julkisen sektorin hankkeissa suunnittelu- ja konsultointipanoksen supistumiseen ja toimeksiantojen keskipituuden lyhenemiseen, eikä 2000-luvun vaihteessa tapahtunut nousukausikaan tuonut parannusta tilanteeseen. Niukat taloudelliset voimavarat ovat vaikeuttaneet yritysten kehittämistoimintaa ja uuden kehittyvän henkilöstön palkkaamista, kun työtuntien laskutettavuusaste on pidettävä korkeana. 25 Kansainvälinen toiminta, jolla on voitu tasata kotimaan suhdannevaihteluja, on teknisessä palvelussa suurempaa kuin millään muulla KIBS-toimialalla. Viennistä kaksi kolmasosaa kohdistuu teollisuus- ja tuotantosektorille. Loput koostuu yhdyskunta- ja talonrakentamiseen liittyvistä suunnittelupalveluista ja muusta vientitoiminnasta. Pääosa vientiin suuntautuneista teknisen palvelun yrityksistä sijaitsee Uudellamaalla. Vientisuunnittelun siirtyminen ulkomaisiin tytäryhtiöihin on kuitenkin vähentänyt perinteistä projektivientiä. Mainontaa ovat mainonnan suunnittelu ja konsultointi, mainosaineistojen valmistaminen sekä mainostilan ja ajan välitys asiakkaalle. Mainostoimisto voi tuottaa kaikkia edellä mainittuja palveluja (täyden palvelun toimisto) tai se voi olla erikoistunut mediavälitykseen (mediatoimisto) taikka mainosten suunnitteluun ja konsultointiin (suunnittelutoimisto). 26 Toteutunut kehitys on johtanut kuitenkin kohti mainonnan, markkinoinnin ja viestinnän välistä integraatiota, jolloin puhutaan mieluummin markkinointiviestinnästä kuin mainonnasta. Mainonta on ollut Uudellamaalla toiseksi eniten kasvanut KIBS-toimiala tarkasteluajanjaksolla , kun mm. kaupan ja teollisuuden asiakasyritykset kasvattivat noususuhdanteen myötä mainosbudjettejaan. Sittemmin taloudellisen kasvun hidastuminen on vaikuttanut toimialan omiin suhdannenäkymiin. Vuonna 23 Tietoalojen Palveluliitto ry. 24 Teknisten palvelumarkkinoiden arvo on Suomessa noin kolme miljardia euroa, josta asiantuntijatyötä on kaksi miljardia sekä koneita, laitteita ja alihankintaa miljardi euroa. 25 Lith ja Toivonen: Tekninen palvelu, toimialaraportti, Mainostoimistojen ydinosaamista ovat markkinointiviestinnän suunnittelu ja luovat viestintäratkaisut. Yhä useammat mainostoimistot ovat laajentaneet toimintaansa myös tuotantoon, etenkin ns. uuteen mediaan. Asiantuntijoiden mukaan uusmedia sijoittuu toimialana ohjelmistoalan ja markkinointiviestinnän väliin. Uusmedia käsittää mm. www-palvelujen sekä multimediaratkaisujen suunnittelua ja toteutusta, www-palvelujen ja sisältöjen tarjoamista sekä Internet-perusteista mainontaa ja markkinointia. 14

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kulutuskysyntä puuttuu Kasvuodotukset jäävät heikoiksi

Kulutuskysyntä puuttuu Kasvuodotukset jäävät heikoiksi Kulutuskysyntä puuttuu Kasvuodotukset jäävät heikoiksi, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen volyymi kasvoi 1,3 % Toimialojen tuotannon/myynnin

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Suomi stagnaatiossa palvelujenkin kasvu jäi vaisuksi

Suomi stagnaatiossa palvelujenkin kasvu jäi vaisuksi Suomi stagnaatiossa palvelujenkin kasvu jäi vaisuksi 19.8.2014, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry 19.8.2014 Palvelujenkin kasvu jäi vaisuksi Toimialojen

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen odotukset yhä alamaissa Palvelutuotannon

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen kysyntäkomponentit pakkasella Toimialojen tuotannon/myynnin

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit

Kaupan indikaattorit Kaupan indikaattorit Toukokuu 11 Vähittäiskaupan ja teknisen kaupan luottamusindeksit Luottamusindeksit kaupan alalla Toukokuu 11 Tukkukaupan indeksit. Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa):

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014 Pk-yritysbarometri Syksy 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10 70 50 30 10-10 -30-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Kasvu haurasta rakennemuutos pysyvää

Palvelujen suhdannetilanne: Kasvu haurasta rakennemuutos pysyvää Palvelujen suhdannetilanne: Kasvu haurasta rakennemuutos pysyvää, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Talouden päätoimialojen tuotanto supistui, mutta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013 Pk-yritysbarometri Syksy 2013 1 2 Aineisto ja ennustekyky Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 Suhdannenäkymien saldoluku 70 50 30 10-10 -30-50 -70 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2016

Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568

Lisätiedot

Suorien sijoitusten pääoma

Suorien sijoitusten pääoma Suorien sijoitusten pääoma 16.3.2010 Topias Leino topias.leino@bof.fi maksutase@bof.fi SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suorat sijoitukset Suomeen ja Suomesta ulkomaille: SIJOITUSVIRRAT VUONNA

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu 2013 13.9.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000 /

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Palvelujen kehitys seisahtunut tulevaisuudenodotukset vaimeat

Palvelujen suhdannetilanne: Palvelujen kehitys seisahtunut tulevaisuudenodotukset vaimeat Palvelujen suhdannetilanne: Palvelujen kehitys seisahtunut tulevaisuudenodotukset vaimeat, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry BKT-aikasarjaan merkittävä

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2017

Pk-yritysbarometri, kevät 2017 Pk-yritysbarometri, kevät 217 Alueraportti, 1 Pk-yritysbarometri, kevät 217 alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 2 1 7 9 17 15 15 16 57 61

Lisätiedot

Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille

Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille Suomen Siipikarjaliiton seminaaripäivä Scandic Tampere City Tampere 31.3.2016 Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille Arto Latukka Laskentatoimen päällikkö Tilastopalvelut -yksikkö Luonnonvarakeskus,

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Innovaatiopolitiikan vaikuttavuus ja kehittämishaasteet

Innovaatiopolitiikan vaikuttavuus ja kehittämishaasteet Innovaatiopolitiikan vaikuttavuus ja kehittämishaasteet Teollisuusneuvos Antti Valle Eduskunnan työ- ja elinkeinojaosto 11.5.2016 Innovaatiot vaikuttavat positiivisesti talouteen BKT/asukasluku 90000 80000

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Helsingin seudun kauppakamari COME Chamber of Multicultural Enterprises Tutkimuksesta Kyselyn vastausaika

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot