Uusimaa osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen keskittymänä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusimaa osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen keskittymänä"

Transkriptio

1 Uusimaa osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen keskittymänä Pekka Lith, Mika Kautonen, Marja Hyypiä ja Jari Kuusisto Culminatum Ltd Oy Helsinki Region Centre of Expertise 2005

2 Uusimaa osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen keskittymänä Pekka Lith, Mika Kautonen, Marja Hyypiä ja Jari Kuusisto Julkaisija Culminatum Ltd Oy Helsinki Region Centre of Expertise Tekniikantie 14, Espoo Puhelin Faksi Ulkoasu Design Reform Oy Painopaikka Otamedia Oy Espoo 2005

3 Uusimaa osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen keskittymänä Pekka Lith, Mika Kautonen, Marja Hyypiä ja Jari Kuusisto Culminatum Ltd Oy Helsinki Region Centre of Expertise 2005

4 Saatesanat Suuret metropolialueet ovat yleensä merkittäviä osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen (ns. KIBS-alojen, Knowledge-intensive Business Services) keskittymiä. Myös Suomessa osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut ovat vahvasti läsnä erityisesti pääkaupunkiseudulla. Uudenmaan osuus koko maan KIBS-alojen liikevaihdosta, työllisyydestä ja yritystoimipaikoista on omaa luokkaansa. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen merkitys on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Tuotannon ja työllisyyden kasvu on ollut selvästi korkeampaa kuin kaikkien toimialojen keskimääräinen kasvu. Osaamisintensiivisiin liike-elämän palveluihin luetaan yleesä seuraavat toimialat: tietojenkäsittelypalvelut, tutkimus- ja kehittämispalvelut (T&K-palvelut), lainopilliset palvelut, taloushallinnon palvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, insinööri-, arkkitehti- ja muotoilupalvelut sekä konsulttija henkilöstöpalvelut. Käsillä oleva tutkimusraportti on toteutettu osana Uudenmaan osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen kehittämishanketta. Raportin ensimmäinen osa sisältää tilastollisen analyysin sekä kansainvälisen kaupunkiseutuvertailun. Laadullinen yrityshaastatteluihin perustuva tarkastelu esitetään raportin toisessa osassa. Tilastollinen analyysi tuotti tietoa Uudenmaan osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen volyymeista alatoimialoittain. Kansainvälisessä vertailussa tarkasteltiin KIBS-aloja eri EU-maissa ja valituilla kaupunkiseuduilla. Laadullisessa tutkimuksessa tarkasteltiin osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen kysyntää, käyttöä ja kehittämistarpeita. Haastattelujen painopiste oli KIBS-palveluja käyttävissä yrityksissä, jotka edustivat seuraavia Uudenmaan osaamiskeskusohjelmaan kuuluvia osaamisaloja: 1) aktiivimateriaalit ja mikrosysteemit, 2) digitaalinen media, sisältötuotanto ja oppimispalvelut, 3) geeniteknologia ja molekyylibiologia, 4) logistiikka, ja 5) lääketieteen ja hyvinvoinnin teknologia. Mukana tarkastelussa oli kuitenkin myös palveluja tuottavien yritysten näkökulma. Tilastollisen selvityksen sekä kansainvälisen kaupunkiseutuvertailun laatimisesta vastasi tutkija Pekka Lith (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith). Yrityshaastatteluihin perustuvasta tutkimusosiosta vastasivat Tampereen yliopiston tutkijat Mika Kautonen ja Marja Hyypiä. Tätä tutkimusosiota koordinoi dosentti Jari Kuusisto SC Research tutkimusyksiköstä. Hankkeen etenemistä on valvonut ohjausryhmä, johon kuuluivat Petri Vasara (ohjausryhmän pj., Jaakko Pöyry Consulting), Markku Arminen (PKT-säätiö), Kaija Hukka (Helia-ammattikorkeakoulu), Hannu Lipponen (Kauppa- ja teollisuusministeriö), Kari Mikkelä (Culminatum Ltd Oy), Liina Penttilä (Professia Oy), Tiina Tanninen-Ahonen (Tekes), Marja Toivonen (Uudenmaan TE-keskus, alkaen Teknillinen korkeakoulu), Sinikka Virkkunen (Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto), Tarja Virmala (Tietoalojen liitto ry) ja Kimmo Heinonen (ohjausryhmän sihteeri, Culminatum Ltd Oy). Tutkimushankkeen rahoitukseen osallistuivat Culminatum Ltd Oy, Uudenmaan TE-keskuksen ennakointiprojekti, Helia-ammattikorkeakoulu ja Professia Oy. Hanke on toteutettu osana pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelmaa Osaaminen ja osallisuus , jonka kilpailukykyä ja huippuosaamista koskevan toimintalinjan koordinoinnista on vastannut Culminatum. Parhaat kiitoksemme tutkimusraportin tekijöille, ohjausryhmän työskentelyyn osallistuneille sekä hankkeen rahoittajille! Espoossa kesäkuussa 2005 Eero Holstila Toimitusjohtaja Culminatum Ltd Oy

5 Sisältö OSA 1 TILASTOLLINEN TARKASTELU UUDELTAMAALTA JA ERÄILTÄ MUILTA EUROOPPALAISILTA PÄÄKAUPUNKISEUDUILTA... 1 ALKUSANAT OSAAMISINTENSIIVISTEN LIIKE-ELÄMÄN PALVELUJEN (KIBS) KUVAUS JA MÄÄRITELMÄ OSAAMISINTENSIIVISET PALVELUALAT EU-MAISSA KIBS-alojen kansantaloudellinen merkitys Yritysrakenne KIBS-alat uusissa jäsenmaissa KIBS-PALVELUT SUOMEN KANSANTALOUDESSA Tuotannon ja työllisyyden kehitys Palvelujen tarjonta Uudellamaalla KIBS-palvelut toimialoittain Tuotannon kustannusrakenne Tuotoksen käyttö ja asiakkaat KIBS-toimialojen kansainvälinen toiminta OSAAMISINTENSIIVISTEN PALVELUALOJEN YRITYSTOIMINTA KIBS-alojen yritykset ja toimipaikat Ulkomaalaisomisteiset yritykset Kannattavuuden, rahoitusaseman ja tuottavuuden kehitys Lähiajan suhdannenäkymät KIBS-toimialoilla Kasvuyrittäjyys KIBS-aloilla Rahoituspalvelujen yritykset ja toimipaikat KIBS-ALOJEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA JA INNOVAATIOT Tutkimus- ja kehittämistoiminta Innovaatiotoiminta OSAAMISINTENSIIVISTEN KISA-AMMATTIEN TYÖLLISYYS KISA-työllisyys ammateittain ja työnantajasektoreittain KIBS-toimialojen työllisyyden rakenne Asiakastoimialojen KISA-työllisyys KIBS-OSTOPALVELUJEN KÄYTTÖ Asiakastoimialojen tuotoksen rakenne Asiakastoimialojen KIBS-ostopalvelut YHTEENVETO LÄHTEET LIITE 1 KIBS-PALVELUT ERÄILLÄ EUROOPAN PÄÄKAUPUNKISEUDUILLA LIITE 2 OSAAMISINTENSIIVISET LIIKE-ELÄMÄN KIBS-TOIMIALAT (NACE 2003) LIITE 3 OSAAMISINTENSIIVISET KISA-AMMATIT (AMMATTILUOKITUS 2001)... 58

6 OSA 2 ASIANTUNTIJAPALVELUJEN KYSYNNÄN JA TARJONNAN KOHTAAMINEN UUDENMAAN OSAAMISKESKUSOHJELMAN OSAAMISALOILLA TIIVISTELMÄ JOHDANTO Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Tutkimuksen toteutus ja kohdeyritykset Raportin sisältö ja eteneminen ASIANTUNTIJAPALVELUJEN KÄYTTÖ UUDELLAMAALLA Asiantuntijapalvelujen käyttö Palvelujen tuottaja käyttäjä -suhteet Palvelujen käytön syyt ja tavoitteet Asiantuntijatiedon hyödyntäminen asiakasyrityksissä Palvelujen rooli innovaatiotoiminnassa PALVELUJEN SAATAVUUS JA LAATU Mistä palveluja hankitaan? Odotukset ja kokemukset palvelujen laadusta Palveluihin liittyvät ongelmat PALVELUTARJONNAN TUNTEMUS JA TUOTTAJAN VALINTA Palvelutarjonnan tuntemus ja tietolähteet Palvelutuottajan valinta PALVELUJEN JA NIIDEN KÄYTÖN KEHITTÄMISTARPEET Palvelujen kehittäminen Uusien asiantuntijapalvelujen kehittäminen ja tuominen markkinoille Kansainvälistyminen palveluntuottajien haasteena Palvelujen käyttö tulevaisuudessa YHTEENVETO Asiantuntijapalvelujen käyttö osaamisalojen yrityksissä Palvelujen saatavuus ja laatu Palvelutarjonnan tuntemus ja tuottajan valinta Palvelujen ja niiden käytön kehittämistarpeet JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISSUOSITUKSET Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen Tuottaja-käyttäjä suhteet Asiantuntemuksen vaikutukset Pääkaupunkiseutu ja kansainvälisyys Uudenmaan liike-elämän palvelujen keskittymän kehittäminen LÄHTEET LIITE UUDENMAAN OSAAMISKESKUSOHJELMAN TUTKIMUKSESSA MUKANA OLLEIDEN OSAAMISALOJEN MÄÄRITELMÄT

7 Osa 1 Tilastollinen tarkastelu Uudeltamaalta ja eräiltä muilta eurooppalaisilta pääkaupunkiseuduilta Pekka Lith Alkusanat Käsillä olevan selvityksen tarkoituksena on kuvata tilastollisesti osaamisintensiivisiä liike-elämän palvelualoja (KIBS 1 -alat) Uudellamaalla (Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat). Selvityksen liitteessä kuvataan KIBS-alojen merkitystä muita suuria eurooppalaisia pääkaupunkiseutuja ympäröivillä alueilla. Esimerkkimaina ovat Ruotsi (Tukholman seutu), Norja (Oslon seutu) ja Britannia (Lontoon seutu). Raportissa käsitellään aluksi KIBS-alojen tuotantoa, työllisyyttä ja yrityksiä EU-maissa ml. uudet vuonna 2004 liittyneet jäsenmaat. Sitten kuvataan KIBS-alojen tuotannon kehitystä, kustannusrakennetta, tuotettujen palvelujen kysyntää ja kansainvälistä toimintaa Suomen kansantaloudessa, minkä jälkeen tutkitaan Uudenmaan merkitystä maamme KIBS-palvelujen tarjonnassa. Seuraavaksi tarkastellaan KIBS-alojen yrityksiä ja yritystoimipaikkoja Uudellamaalla. Tässä yhteydessä KIBS-palveluihin on rinnastettu myös rahoituspalveluja tuottavat yritystoimipaikat. 2 Tämän jälkeen kuvataan koko Suomen tasolla KIBS-toimialoilla toimivien yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa (tktoiminta) sekä innovaatiotoimintaa. Selvityksessä mielenkiinnon kohteena ovat erityisesti ulkopuolisten KIBS-ostopalvelujen käyttö ja KISAtyöllisyyttä 3 koskeva tarkastelu Uudenmaan osaamiskeskusohjelmiin kuuluvilla toimialoilla (jäljempänä asiakastoimialat), joita ovat ohjelmistoliiketoiminta, aktiivimateriaalien ja mikrosysteemien valmistus, logistiikkapalvelut, hyvinvointiklusteri ja sisältötuotanto. Selvityksen lähdeaineistoja ovat Tilastokeskuksen kansantalouden aluetilinpito ja yritys- ja toimipaikkarekisteri, tarjonta- ja käyttötaulukot, 4 väestölaskennan ammattitilastot, teknologiatilastot, innovaatiotutkimukset sekä kauppa- ja teollisuusministeriön pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät -selvitys vuodelta Kansainväliset tilastot perustuvat EU:n tilastotoimisto Eurostatin aineistoihin ja Norjasta, Ruotsista ja Britanniasta saatuihin erillisselvityksiin. 1 Knowledge Intensive Business Services. 2 Rahoituksen välityspalvelu (Nace 65 soveltuvin osin) ja rahoitusta tukevat palvelut (Nace 67 soveltuvin osin). 3 Knowledge Intensive Business Activities. KISA-työllisyydellä tarkoitetaan KIBS-toimialoille tyypillisten ammattiryhmien työllisyyttä. 4 Panos-tuotos tutkimus. 1

8 1 Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen (KIBS) kuvaus ja määritelmä KIBS-toimialoilla tarkoitetaan osaamisintensiivisiä liike-elämän palveluja (Knowledge Intensive Business Services). KIBS-palveluilla katsotaan olevan keskeinen merkitys tuottavuuden nousuun ja yleiseen talouskasvuun. Oman kasvuvaikutuksensa ohella KIBS-yritykset tukevat ja täydentävät teollisuuden ja yksityisen palvelusektorin toimintaa ja kehitystä luomalla tietointensiivisten palvelujen kautta edellytyksiä niiden liiketoiminnan tehostamiselle. KIBS-alojen merkitystä on korostettu erityisesti innovaatiotoiminnan yhteydessä, sillä KIBS-palveluja tuottavat yritykset synnyttävät sekä välittävät uusia ajatuksia ja osaamista organisaatiosta (toiset yritykset, julkiset laitokset jne.) toiseen 5 ja KIBS-palveluja tuottavilla yrityksillä on usein laajempi tietämys erikoisalastaan kuin yksittäisellä asiakasorganisaatiolla voi koskaan olla. KIBS-yritysten osaamisintensiivinen luonne näkyy ennen kaikkea niiden omassa innovaatiotoiminnassa, sillä toiminnan kehittäminen on KIBS-yritysten elinehto. Suomessa tehtyjen innovaatiotutkimusten mukaan KIBS-aloilla innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten osuus ja markkinoiden kannalta uusia tuotteita tehneiden yritysten osuus on suurempi kuin yrityssektorilla keskimäärin. Teknologiatilastojen mukaan KIBS-alojen osuus koko yrityssektorin tutkimus- ja kehittämismenoista on kaksi kertaa suurempi kuin niiden osuus on koko yrityssektorin liikevaihdosta. Käytännössä erikoistuneet KIBS-yritykset tukevat asiakasorganisaatioidensa toimintaa mm. seuraavasti: Tarjoamalla asiantuntijaratkaisuja tiettyihin erityistilanteisiin, Saattamalla erityyppisiä innovaatioiden lähteitä ja käyttäjiä kontaktiin toistensa kanssa, Siirtämällä kokemusten vaihdon kautta tietyssä tilanteessa opittuja asioita toiseen yhteyteen, Identifioimalla ja levittämällä parhaita käytäntöjä, Diagnosoimalla ja selventämällä ongelmanasettelua, auttamalla määrittelemään täsmällisesti kehittämistarpeet, Toimimalla muutosagentteina, tuomalla organisaation kehittämiseen mukaan puolueettoman, ulkopuolisen näkökulman. KIBS-toimialat ovat luonteeltaan työvaltaisia toimialoja, joiden tärkein tuotannontekijä muodostuu korkeaan osaamiseen perustuvasta inhimillisestä pääomasta. KIBS-toimialoilla toimivat yritykset myyvät palvelujaan etupäässä toisille yrityksille. Myös julkinen sektori (valtio, kunnat ja kuntayhtymät) on tärkeä asiakasryhmä. Sen sijaan yksityisten kotitalouksien osuus osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen kysynnästä on vähäinen. Kotitalouksien kysyntä on ollut merkittävää vain joissakin oikeudellisissa palveluissa. Tässä selvityksessä KIBS-toimialat on jaettu toimialaluokituksen (Nace) mukaan kuuteen pääryhmään, jotka ovat tietojenkäsittelypalvelut, 6 tutkimus ja kehittäminen, 7 lainopilliset ja taloudelliset palvelut, 8 mainos- ja 5 Toivonen, Marja: Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen tulevaisuudennäkymät, Nace:t 72 (pl. 725). 7 Nace Nace:t ,

9 markkinointipalvelut, 9 tekniset palvelut 10 sekä konsultti- ja henkilöstöpalvelut. 11 Osa liike-elämän palvelualoista, kuten kaupallinen siivous, on KIBS-käsitteen ulkopuolella, mutta ne muodostavat liike-elämän palvelujen koko tuotannosta (arvonlisäys) kansantalouden tilinpidon mukaan melko pienen osuuden. 12 KIBS-palvelut voidaan jakaa karkealla tasolla edelleen kahteen pääryhmään, jotka ovat Teknologiaperusteiset KIBS-alat (t-kibsit): Tietotekniikkapalvelut Tekniset palvelut Liiketoiminnan asiantuntijapalvelut: Tutkimus ja kehittäminen Lainopilliset ja taloudelliset palvelut Mainos- ja markkinointipalvelut Konsultti- ja henkilöstöpalvelut. KIBS-palvelualoista valitsee jo melko pitkälle menevä yksimielisyys, joskus niihin luetaan kuitenkin myös rahoitusta ja vakuutusta palvelevat toiminnot (Nace 67), kiinteistöpalveluja (Nace 70) ja koulutustoimintaa (Nace 80). Edellä mainittujen toimialojen ohella KIBS-palveluja tuottavat ja tarjoavat markkinoille julkisen sektorin tutkimuslaitokset ja muut yksiköt (VTT, Tekes, TE-keskukset jne.), korkeakoulusektori, yksityiset tai kolmannen sektorin tutkimuslaitokset (Etla jne.) ja elinkeinoelämän toimialajärjestöt. Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että KIBS-toimialat muodostavat Suomessa varsin nuoren yritystoimialan, vaikka mm. insinöörejä, kirjanpitäjiä ja oikeudellisten palvelujen tarjoajia on toiminut maassamme satoja vuosia. Vanhimpiin KIBS-toimialoihin kuuluvat tekninen palvelu ja asianajotoiminta. Näillä toimialoilla ensimmäiset yritykset aloittivat jo 1900-luvun alussa. Uusimpien KIBS-toimialojen (liikkeenjohdon konsultointi yms.) juuret ovat Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopassa, josta ne levisivät maahamme vasta toisen maailmansodan jälkeen. KIBS-palveluja tuotetaan lisäksi teollisuutta ja muita palvelualoja edustavien yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden sisällä. 13 Eri organisaatioiden sisäistä KIBS-palvelujen tuotantoa on mitattu tutkimuksissa ns. KISA-työllisyydellä (Knowledge Intensive Service Activities, KISA). KISA-ammattiryhmien työlliset (talouspäälliköt jne.) suorittavat eri toimialoja edustavissa yrityksissä ja julkisella sektorilla työtehtäviä, jotka ovat tyypillistä ydinpalvelutoimintaa KIBS-yrityksissä. 9 Nace:t 7413, 744, Nace:t 742, 743, Nace:t 7414, Liike-elämän palveluista KIBS-käsitteen ulkopuolelle jäävät tässä selvityksessä mm. koneiden ja laitteiden vuokraus, kaupallinen siivous, hallintayhtiöt ja etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalvelut. KIBS-toimialoja ja niiden ulkopuolelle jääviä liikeelämän palvelualoja ei voida kuitenkaan erottaa toisistaan kaikkien tilastojen osalta. 13 Muita toimialoja edustavat teollisuuden ja palvelualojen yritykset sekä julkisen sektorin yksiköt voivat myydä KIBS-palveluja toisilleen kaupalliselta pohjalta, mikä hämärtää KIBS-palvelujen tarjontakenttää. Osaamisintensiivisiin liike-elämän KIBSpalveluihin liittyy myös markkinattomia ja epävirallisia tiedonlevityskanavia, kuten asiantuntijoiden muodostamia verkostoja. 3

10 KISA-ammattiryhmiä ovat mm. Insinöörit ja muut teknisen alan asiantuntijat Tietotekniikka-asiantuntijat Taloushallinnon ja kirjanpidon asiantuntijat Mainonnan ja markkinoinnin edistäjät Koulutuspäälliköt, koulutuksen asiantuntijat Juristit Henkilöstöhallinto ja hankinta Taloudellinen ja tilastollinen tutkimus Graafiset suunnittelijat ja kuvataiteilijat Muut KISA-asiantuntijat. 4

11 2 Osaamisintensiiviset palvelualat EU-maissa 2.1 KIBS-alojen kansantaloudellinen merkitys Eurostatin laatimien tilastojen pohjalta päätellen osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen (KIBS-alat) tuotannon (arvonlisäys) arvo oli vanhoissa EU-maissa (14 maata, Kreikka pois lukien 14 ) vuonna 2002 noin 510 miljardia euroa. Summa oli arviolta 2,7 prosenttia EU:n kokonaistuotannosta. Osuus on enemmän kuin maa-, metsä- ja kalatalouden bkt-osuus ja puolet rakennustoiminnan bkt-osuudesta koko EU:ssa. Samanaikaisesti KIBS-alat työllistivät lähes 11 miljoonaa ihmistä. Yrityksiä KIBS-aloilla toimi EU-maissa melkein kaksi miljoonaa vuonna Useimmissa EU-maissa KIBS-alojen painopistealue on ollut liiketoiminnan asiantuntijapalveluissa.15 Yhteensä liiketoiminnan asiantuntijapalvelujen osuus KIBS-alojen tuotannosta ja työllisyydestä on EU-maissa noin 60 prosenttia ja teknologiaperustaisten KIBS-alojen (t-kibsit)16 noin 40 prosenttia. Vain Ruotsissa ja Suomessa t-kibsien merkitys on suurempi kuin liiketoiminnan asiantuntijapalvelujen. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen yrityksistä t-kibsien osuus on hieman suurempi kuin tuotannosta tai työllisyydestä. (taulukko 1) TAULUKKO 1. Liiketoiminnan asiantuntijapalvelujen ja teknologiaperustaisten palvelujen osuudet KIBS-alojen tuotannosta, työllisyydestä ja yrityksistä EU-maissa vuonna Lähde: Eurostat Osuus KIBStyöllisyydestä (10,7 milj. ), % Osuus KIBStuotannosta (506 mrd. ), % Osuus KIBSyrityksistä (2 milj.), % Liiketoiminnan asiantuntijapalvelut 63,9 59,1 53,9 yhteensä - Tutkimus ja kehittäminen 2,5 2,2 1,3 - Taloudell. ja lainopill. konsultointi 31,1 37,9 44,6 - Mainospalvelu 6,3 6,5 6,4 - Työvoiman rekrytointi ja vuokraus 24,0 12,5 1,6 Teknologiaperusteiset palvelut (t-kibsit) 36,1 40,9 46,1 yhteensä - Tietotekniikkapalvelut 18,7 22,6 17,6 - Tekniset suunnittelupalvelut 17,4 18,3 28,5 Kaikki yhteensä 100,0 100,0 100,0 Britannia on Euroopassa johtava KIBS-palvelujen tuottaja tuotannon arvolla ja työllisyydellä mitattuna. Britannia muodostaa noin 30 prosenttia vanhojen EU-maiden KIBS-tuotannon arvosta ja neljänneksen toimialaryhmän työllisyydestä. Maa on johtavassa asemassa niin t-kibsien kuin liiketoiminnan asiantuntijapalvelujenkin suhteen. Kakkossijalla on bruttokansantuotteella ja väestöllä mitaten Britanniaa selvästi suurempi Saksa. (kuva 1) Saksa on kuitenkin Euroopan merkittävin teknisten suunnittelupalvelujen tuottaja. 14 Jäljempänä esitettävät luvut vanhoista EU-maista eivät sisällä Kreikkaa. 15 Liiketoiminnan asiantuntijapalveluja ovat mm. tili- ja tilintarkastuspalvelut, oikeudelliset palvelut, liikkeenjohdon konsultointi, työvoiman rekrytointi- ja vuokrauspalvelut ja tutkimus- ja kehittämispalvelut. 16 Teknologiaperusteisia palveluja ovat mm. tietojenkäsittelypalvelut, tekniset suunnittelupalvelut (insinööri- ja arkkitehtipalvelut). 5

12 Kolmanneksi tärkein KIBS-palvelujen tuottaja on Ranska ennen Italiaa. Ranskassa korostuvat erityisesti työvoimapalvelut. Italiasta löytyy sitä vastoin vahvaa teknisen suunnittelualan sekä tietotekniikka-alan osaamista. Muita merkittäviä KIBS-palvelujen tuottajia ovat Espanja ja Alankomaat. Espanjan vahvinta aluetta ovat mainospalvelut. Alankomaissa on puolestaan paljon tutkimuksen ja kehittämisen toimialaan liittyvää toimintaa. Suomen osuus EU:n KIBS-tuotannosta oli 0,9 prosenttia ja toimialan työllisyydestä 1,1 prosenttia vuonna Osuus kokonaistuotannosta Osuus työllisyydestä KUVA 1. EU-maiden osuudet KIBS-palvelujen tuotannosta ja työllisyydestä vuonna 2000, prosenttia. Lähde: Eurostat Jos KIBS-palvelujen tuotanto suhteutetaan maittain oman maan kokonaistuotantoon, havaitaan, että KIBS-palvelujen merkitys on suurin Britannian kansantaloudelle. Mainittakoon, että Britannia on Euroopassa ja koko maailmankin tasolla johtava osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen viejä. EU:n keskiarvoa korkeampi KIBS-palvelujen tuotanto-osuus oli vuonna 2000 Ruotsissa, Alankomaissa ja Tanskassa. (kuva 2) Se oli alhaisin Portugalissa ja Irlannissa, joskin Irlannissa KIBS-palvelujen kansantaloudellinen merkitys on ripeässä kasvussa. 6

13 Britannia 4,4 Ruotsi 3,7 Alankomaat 3,2 Saksa Suomi 2,4 2,5 Ranska Luxemburg Belgia Espanja Italia Itävalta 2,2 1,9 1,9 1,9 1,9 1,8 Irlanti 1,3 Portugali 1 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Prosenttia KUVA 2. KIBS-palvelujen osuus kokonaistuotannosta EU-maissa vuonna 2000, prosenttia. Lähde: Eurostat 2.2 Yritysrakenne KIBS-aloilla toimi vanhoissa EU-maissa (Kreikka pois lukien) lähes kaksi miljoonaa yritystä vuonna Niistä liiketoiminnan asiantuntijapalveluissa toimi 54 prosenttia ja teknologiaperusteisilla toimialoilla (t- KIBSit) 46 prosenttia. Britanniassa, Italiassa ja Itävallassa t-kibsejä 17 tuottavia yrityksiä on kuitenkin enemmän kuin liiketoiminnan asiantuntijapalveluja tuottavia KIBS-yrityksiä. Britanniassa on runsaasti tietotekniikkapalvelun yrityksiä. Italiassa ja Itävallassa on sitä vastoin paljon pieniä insinööri- ja arkkitehtitoimistoja. Jos katsotaan pelkästään KIBS-yritysten kokonaismäärää, on Italiassa eniten KIBS-palveluja tuottavia yrityksiä mutta niiden koko on työllisten määrällä mitattuna EU:n pienin. Britanniassa on kuitenkin eniten tietotekniikkapalveluja ja työvoiman rekrytointi- ja vuokrauspalveluja tuottavia yrityksiä sekä Saksassa eniten mainostoimistoja. Keskimäärin KIBS-yritykset työllistävät EU-maissa viisi henkeä. Maittain tarkasteltuna keskimääräinen yrityskoko on suurin Alankomaissa, Britanniassa ja Saksassa. (taulukko 2) 17 Tietotekniikkapalvelut ja tekniset suunnittelupalvelut (Nace:t 72, 742-3) 7

14 TAULUKKO 2. KIBS-yritykset EU-maittain vuonna Lähde: Eurostat Yrityksiä, lkm Osuus yrityksistä, % Työlliset/yritys, henkeä Italia ,4 2,2 Britannia ,6 8,0 Ranska ,5 6,2 Saksa ,6 8,4 Espanja ,5 4,0 Ruotsi ,0 3,3 Alankomaat ,1 11,1 Belgia ,5 5,8 Itävalta ,9 5,8 Tanska ,4 6,9 Suomi ,2 4,7 Portugali ,7 6,7 Irlanti ,4 6,6 Luxemburg ,2 5,8 Yhteensä ,0 5,4 Jos yrityskokoa tarkastellaan toimialoittain, on yrityskoko suurin työvoiman rekrytointi- ja vuokrauspalveluissa sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Työvoiman rekrytointi- ja vuokrauspalveluja tuottavat yritykset ovat luonnollisesti hyvin suuria, jos henkilöstöön lasketaan vuokratyövoima. On kuitenkin kyseenalaista, tulisiko varsinaista työvoimaa lainkaan lukea henkilöstöön näissä yrityksissä. Tutkimus- ja kehittämispalveluja tuottavista "yrityksistä" puolestaan osa lienee julkisomisteisia suuria tutkimuslaitoksia. (taulukko 3) TAULUKKO 3. KIBS-yritykset EU-maissa toimialoittain vuonna Lähde: Eurostat Yrityksiä, lkm Osuus yrityksistä, % Työlliset/yritys, henkeä Liiketoiminnan asiantuntijapalvelut ,9 6,4 yhteensä - Tutkimus ja kehittäminen ,3 10,7 - Taloudell. ja lainopill. konsultointi ,7 3,8 - Mainospalvelu ,4 5,4 - Työvoiman rekrytointi ja vuokraus ,6 83,3 Teknologiaperusteiset palvelut (t-kibsit) ,1 4,3 yhteensä - Tietotekniikkapalvelut ,6 5,8 - Tekniset suunnittelupalvelut ,5 3,3 Kaikki yhteensä ,0 5,4 8

15 2.3 KIBS-alat uusissa jäsenmaissa EU laajeni toukokuussa 2004 kymmenellä uudella jäsenmaalla, jotka ovat Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tsekin tasavalta, Unkari ja Viro. Kyprosta ja Maltaa lukuun ottamatta muut uudet EU-maat kuuluivat vielä 1980-luvulla Neuvostoliiton vaikutuspiirissä oleviin sosialistisiin maihin. Jos Puolaa ei oteta huomioon kuuluvat uudet jäsenmaat EU:ssa pieniin tai pieniin keskisuuriin valtioihin. Vaikka laajennus kasvatti yhteisön väkilukua viidenneksellä, on uusien jäsenmaiden yhteenlaskettu bruttokansantuote vain Alankomaiden luokkaa. Uudet jäsenmaat nostavat EU:n KIBS-palvelujen tuotantoa noin 2-3 prosentilla. Toimialaryhmän työllisten määrää EU:n laajentuminen kasvattaa yli miljoonalla ja yritysten määrä peräti runsaalla yksiköllä. 18 Tarkastelussa on otettava kuitenkin huomioon, että uusien jäsenmaiden lukuihin sisältyvät kaikki liike-elämän palvelut koneiden, kaluston ja kulkuneuvojen vuokrausta lukuun ottamatta (Nace:t 72-74). Näin ollen uusien jäsenmaiden KIBS-työllisyyden ja yritysten määrän lisäys jää todellisuudessa hieman tässä esitettyä pienemmäksi. 19 KIBSien (tässä: liike-elämän palvelut ilman koneiden ja laitteiden vuokrausta) osuus uusien jäsenmaiden kokonaistuotannosta nousee varsin korkeaksi vanhoihin EU-maihin verrattuna. Korkein osuus on Puolassa ja Tsekin tasavallassa. Osasyynä on, että osaamisintensiivisten palvelualojen arvonlisäyksen keskeinen erä, palkat, ovat KIBS-palveluissa suhteellisen korkealla tasolla kansantalouksien muiden toimialojen palkkoihin verrattuna. Myös siivouspalvelujen yms. sisältyminen tilastolukuihin nostaa KIBSalojen tuotanto-osuutta keinotekoisesti. (kuva 3) Yritysrakenne Uusissa jäsenmaissa KIBS-yritykset ovat kooltaan hieman pienempi kuin vanhoissa jäsenmaissa, joskin keskimääräinen yrityskoko vaihtelee melko paljon maittain. Keskimäärin yritykset työllistävät 2-3 henkeä. Työllisten määrällä mitattuna suurimmat toimialaryhmän yritykset sijaitsevat Unkarissa ja Slovakiassa. Pienimmät yritykset löytyvät sitä vastoin Puolasta ja Tsekin tasavallasta. Maltasta, Kyproksesta ja Sloveniasta ei ole käytettävissä tilastoja yrityskoon arviointiin, mutta pieninä jäsenmaina niiden vaikutus kokonaisuuteen on vähäinen. (taulukko 4) 18 Ilman Maltaa ja Kyprosta EU:n uusien jäsenmaiden liike-elämän palvelujen (Nace:t 72-74) tuotanto oli 13,9 miljardia euroa, työllisyys 1,1 miljoonaa henkeä ja yritysten määrä Uusien jäsenmaiden merkitystä KIBS-palvelujen työllisyydessä nostaa erityisesti se, että siivouspalvelua (Nace 747) ei voida erottaa muista liike-elämän palveluista. 9

16 Puola 5,3 Tsekki Latvia Slovenia 4,2 4,1 4,4 Viro 3,7 Slovakia Unkari 2,8 2,7 Liettua 1, Prosenttia KUVA 3. KIBS-palvelujen osuus kokonaistuotannosta uusissa EU-maissa vuonna 2000, prosenttia. Lähde: Eurostat TAULUKKO 4. KIBS-yritykset uusissa EU-maissa vuonna Lähde: Eurostat Yrityksiä, lkm Osuus yrityksistä, % Työlliset/yritys, henkeä Puola ,9 2,5 Tsekki ,2 2,0 Slovenia ,5.. Unkari ,3 19,8 Liettua ,3 5,4 Slovakia ,1 13,5 Viro ,9 6,8 Latvia ,8 8,1 Yhteensä ,0 2,6 10

17 3 KIBS-palvelut Suomen kansantaloudessa 3.1 Tuotannon ja työllisyyden kehitys Suomessa KIBS-alojen tuotannon kasvu on ollut 1990-luvulta lukien vertaansa vailla ja se on ollut selvästi nopeampaa kuin bruttokansantuotteen kasvu keskimäärin. (kuva 4) Tietointensiiviset alat ovat kasvaneet, koska teollisuus ja palveluelinkeinot sekä julkinen sektori ovat siirtyneet ostopalvelujen käyttöön. KIBSpalvelujen kasvua ei voida kuitenkaan selittää pelkästään toimintojen ulkoistamisella, jolloin kysymys ei olisi todellisesta tuotannon ja työllisyyden lisääntymisestä, vaan ainoastaan toiminnan siirtymisestä toimialalta toiselle. Eräät KIBS-palvelut ovat kokonaan uusia tietoyhteiskunnan palveluja, ja niissä on syntynyt uusia ammatillisia yhdistelmiä, kuten mm. uusmedian osalta on tapahtunut. Varsinkin tietoyhteiskuntaan niveltyvä teknologian kehitys ja taloudellisen toiminnan uudet muodot ovat vaikuttaneet merkittävästi osaamisintensiivisten palvelujen muotoutumiseen. Myös perinteiset KIBS-alat ovat kehittyneet uusille urille, kun tieto- ja tiedonsiirtotekniikan kehitys on supistanut vanhojen toimintojen luonnetta tai muuttanut KIBS-alojen työn sisältöä Kibs-alat Bkt KUVA 4. KIBS-alojen tuotannon ja bkt:n määrän kasvu ,ind. (1990=100). Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus Kasvu on ollut tuntuvasti nopeampaa tietotekniikkapalveluissa kuin muilla KIBS-aloilla. Sen sijaan toisen suuren osaamisintensiivisen liike-elämän palvelualan, teknisen palvelun (insinööri- ja arkkitehtitoimistot) tuotannon kehitys on ollut meillä varsin hidasta johtuen toimeksiantojen hintatason heikosta kehityksestä. (kuva 5) Kaiken kaikkiaan KIBS-alat ovat herkkiä talouden suhdannemuutoksille, sillä niiden 20 Uusi tieto- ja tiedonsiirtotekniikka on supistanut eräiden vanhojen toimintamuotojen merkitystä (perinteinen kirjanpito) taikka muuttanut keskeisesti KIBS-toimialoilla tapahtuvan työn sisältöä ja luonnetta (mm. tietokoneavusteinen rakennustekninen suunnittelu). Samalla KIBS-toimialojen keskinäiset raja-aidat ovat hämärtyneet. Esimerkkinä tästä voidaan mainita eri KIBStoimialojen tunkeutuminen liikkeenjohdon konsultoinnin alueelle. 11

18 tuottamien palvelujen kysyntä on riippuvainen asiakastoimialojen menestyksestä niiden omilla koti- ja kansainvälisillä markkinoilla. Tietojenkäsittelypalvelu 15,7 Lainopillinen ja taloudellinen konsultointi 7,3 Mainospalvelu 6,4 Muut liike-elämän palvelut 5,4 Tutkimus ja kehittäminen 4,4 Tekninen palvelu ja testaus 1, Prosenttia KUVA 5. KIBS-alojen tuotannon määrän keskimääräinen vuosikasvu , prosenttia. Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus 3.2 Palvelujen tarjonta Uudellamaalla Uudenmaan merkitys on KIBS-toimialojen tuotannon arvolla ja työllisyydellä mitaten keskeinen. Kansantalouden aluetilinpidon mukaan KIBS-toimialojen 21 tuotannon arvo oli Uudellamaalla 4,4 miljardia euroa vuonna 2002, mikä muodosti peräti 59 prosenttia KIBS-toimialojen tuotannosta koko maassa. (taulukko 5) Uudenmaan tuotanto-osuus on korkea erityisesti tietotekniikkapalvelun ja mainospalvelun toimialoilla. Sitä vastoin mm. teknisellä suunnittelualalla tuotanto on jakautunut tasaisemmin Suomen maakuntien kasvukeskuksiin. KIBS-toimialat työllistivät Uudellamaalla ihmistä vuonna 2002, mikä oli tuolloin 12 prosenttia Uudenmaan työllisyydestä ja 53 prosenttia KIBS-toimialojen työllisyydestä koko Suomessa. (taulukko 6) Uudenmaan osuus tuotannosta on useimmilla KIBS-toimialoilla selvästi korkeampi kuin alueen osuus samojen toimialojen työllisyydestä. Syynä on mm. se, että Uudellamaalla toimivien KIBS-yritysten toiminta on tuotantorakenteeltaan pääomavaltaisempaa sekä kansainvälisempää kuin muualla Suomessa KIBS-palveluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä osaamisintensiivisiä liike-elämän palveluja, joihin ei ole laskettu koneiden ja laitteiden vuokrausta eikä siivousta, jotka kansantalouden tilinpidossa tavallisesti luetaan liike-elämää palvelevaan toimintaan. 22 Mm. teknisessä palvelussa monet liikevaihdoltaan suuret yritykset ovat Uudellamaalla ns. teollisuussidonnaisia projektiinsinööritoimistoja, jotka myyvät kotimaahan ja ulkomaille laitteita, koneita ja suunnittelupalveluja sisältäviä kokonaistoimituksia, joissa varsinaisen suunnittelutyön osuus toimituksen hinnasta on suhteellisen vähäistä. 12

19 TAULUKKO 5. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen tuotanto (arvonlisäys perushintaan) Uudellamaalla Lähde: Kansantalouden aluetilinpito, Tilastokeskus Tuotannon arvo, miljoonaa euroa KIBS-alojen osuus Uudenmaan kokonaistuotannosta, % Uudenmaan osuus KIBS-alojen tuotannosta Suomessa, % ,6 55, ,9 54, ,8 56, ,3 60, ,8 61, ,0 62, ,2 59, ,9 58,7 TAULUKKO 6. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen työllisyys Uudellamaalla Lähde: Kansantalouden aluetilinpito, Tilastokeskus Työllisiä, lkm KIBS-alojen osuus Uudenmaan kokonaistyöllisyydestä, % Uudenmaan osuus KIBSalojen työllisistä Suomessa, % ,2 50, ,4 51, ,8 52, ,3 51, ,0 53, ,5 54, ,3 54, ,5 53,4 3.3 KIBS-palvelut toimialoittain Tietotekniikkapalvelu kattaa ohjelmistotuotteet, käsittely- ja käyttöpalvelut, verkkopalvelut, asiantuntijapalvelut (asiakaskohtainen systeemityö, konsultointi, koulutus ja ylläpitopalvelut) ja kokonaisjärjestelmätoimitukset. Kokonaistoimitukset sisältävät laitteita, ohjelmistoja, konsultointia ja muita oheispalveluja. Toimialalla on ollut keskeinen vaikutus Suomen taloudelliseen kasvuun. European Information Technology Observatory EITOn mukaan Suomen tietotekniikkamarkkinoiden arvo oli 5,5 miljardia euroa vuonna Uudellamaalla tietotekniikkapalvelu on tuotannon määrällä ja työllisyydellä mitaten 1990-luvulla eniten kasvanut KIBS-toimiala. (taulukko 7) Tietotekniikkapalvelussa kasvua ovat ruokkineet teknologian kehitys ja laitekannan uudistuminen, tietoliikennealan vapautuminen, tietokoneverkkojen yleistyminen, yritysten tuotantotoiminnan hajauttaminen (siirtyminen verkostotalouteen) ja multimedian kasvu. Ylimääräistä kasvusysäystä merkitsivät siirtyminen uudelle vuosituhannelle ja eurovaluuttajärjestelmään. 13

20 Tietotekniikkapalvelun kasvu on nyt hidastunut 2000-luvun vaihteesta, mutta kasvun ennustetaan jälleen nopeutuvan. 23 (taulukko 8) Vaikka tietotekniikka-alan kasvunäkymät ovat heikentyneet globaalisesti, lisääntyy ulkomainen kysyntä tehtyjen yrityskyselyjen mukaan lähivuosina selvästi ripeämmin kuin kysyntä kotimaassa. Uudellamaalla uusia haasteita asettaa kuitenkin se, että suomalaiset tietotekniikkapalvelun yritykset alkaisivat siirtää laajassa mitassa toimintojaan alhaisemman kustannustason ja verotuksen maihin, kuten Baltiaan. Teknisillä palveluilla tarkoitetaan tutkimus-, suunnittelu- ja konsulttipalveluja, jotka kohdistuvat esimerkiksi rakentamiseen, teollisiin tuotantolaitoksiin, energiahuoltoon, ympäristöhuoltoon, yhdyskuntiin, liikenteeseen ja julkisiin yhteisöihin. Suomessa teknisten palvelujen kansantaloudellinen merkitys on ollut suuri moniin muihin EU-maihin verrattuna. Alan kehittymisen ja menestyksen taustalla on ollut pääomavaltaisen metsä- ja metalliteollisuuden laaja investointikysyntä ja julkisen perusinfrastruktuurin rakentaminen. 24 Teknisessä palvelussa kotimaisen teollisuuden laajennusinvestoinnit toivat 1990-luvulla runsaasti töitä suunnittelualan yrityksille. Vuodesta 1995 lukien rakentamisen uudistuotannon ja korjausrakentamisen kasvu on lisännyt rakennusteknisten suunnittelupalvelujen kysyntää. Vielä 2000-luvun vaihteessa toimialan tuotanto kasvoi erittäin nopeasti, mutta sittemmin kehitys on laantunut. Tilastokeskuksen liiketoiminnan suhdannekuvaajien mukaan teknisen palvelualan liikevaihto on jopa pienentynyt vuoden 2003 puolella. (taulukko 8) Ankara kilpailu, kireä hinnoittelu ja hankintalaista johtunut hankintatapojen muutos on johtanut etenkin pienille arkkitehti- ja insinööritoimistoille tärkeissä julkisen sektorin hankkeissa suunnittelu- ja konsultointipanoksen supistumiseen ja toimeksiantojen keskipituuden lyhenemiseen, eikä 2000-luvun vaihteessa tapahtunut nousukausikaan tuonut parannusta tilanteeseen. Niukat taloudelliset voimavarat ovat vaikeuttaneet yritysten kehittämistoimintaa ja uuden kehittyvän henkilöstön palkkaamista, kun työtuntien laskutettavuusaste on pidettävä korkeana. 25 Kansainvälinen toiminta, jolla on voitu tasata kotimaan suhdannevaihteluja, on teknisessä palvelussa suurempaa kuin millään muulla KIBS-toimialalla. Viennistä kaksi kolmasosaa kohdistuu teollisuus- ja tuotantosektorille. Loput koostuu yhdyskunta- ja talonrakentamiseen liittyvistä suunnittelupalveluista ja muusta vientitoiminnasta. Pääosa vientiin suuntautuneista teknisen palvelun yrityksistä sijaitsee Uudellamaalla. Vientisuunnittelun siirtyminen ulkomaisiin tytäryhtiöihin on kuitenkin vähentänyt perinteistä projektivientiä. Mainontaa ovat mainonnan suunnittelu ja konsultointi, mainosaineistojen valmistaminen sekä mainostilan ja ajan välitys asiakkaalle. Mainostoimisto voi tuottaa kaikkia edellä mainittuja palveluja (täyden palvelun toimisto) tai se voi olla erikoistunut mediavälitykseen (mediatoimisto) taikka mainosten suunnitteluun ja konsultointiin (suunnittelutoimisto). 26 Toteutunut kehitys on johtanut kuitenkin kohti mainonnan, markkinoinnin ja viestinnän välistä integraatiota, jolloin puhutaan mieluummin markkinointiviestinnästä kuin mainonnasta. Mainonta on ollut Uudellamaalla toiseksi eniten kasvanut KIBS-toimiala tarkasteluajanjaksolla , kun mm. kaupan ja teollisuuden asiakasyritykset kasvattivat noususuhdanteen myötä mainosbudjettejaan. Sittemmin taloudellisen kasvun hidastuminen on vaikuttanut toimialan omiin suhdannenäkymiin. Vuonna 23 Tietoalojen Palveluliitto ry. 24 Teknisten palvelumarkkinoiden arvo on Suomessa noin kolme miljardia euroa, josta asiantuntijatyötä on kaksi miljardia sekä koneita, laitteita ja alihankintaa miljardi euroa. 25 Lith ja Toivonen: Tekninen palvelu, toimialaraportti, Mainostoimistojen ydinosaamista ovat markkinointiviestinnän suunnittelu ja luovat viestintäratkaisut. Yhä useammat mainostoimistot ovat laajentaneet toimintaansa myös tuotantoon, etenkin ns. uuteen mediaan. Asiantuntijoiden mukaan uusmedia sijoittuu toimialana ohjelmistoalan ja markkinointiviestinnän väliin. Uusmedia käsittää mm. www-palvelujen sekä multimediaratkaisujen suunnittelua ja toteutusta, www-palvelujen ja sisältöjen tarjoamista sekä Internet-perusteista mainontaa ja markkinointia. 14

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Kulutuskysyntä puuttuu Kasvuodotukset jäävät heikoiksi

Kulutuskysyntä puuttuu Kasvuodotukset jäävät heikoiksi Kulutuskysyntä puuttuu Kasvuodotukset jäävät heikoiksi, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen volyymi kasvoi 1,3 % Toimialojen tuotannon/myynnin

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 11-12 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan työlliset 1 298 henkilöä 14 % Autokauppa Tukkukauppa ja agentuuritoiminta 55 % 31 % Vähittäiskauppa Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Terveyspalvelut kansantaloudessa Terveyspalvelujen tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Vienti osana kansantaloutta Teknologiateollisuus

Vienti osana kansantaloutta Teknologiateollisuus Vienti osana kansantaloutta 1 Mistä vienti koostuu nykyään? Mikä on viennin rooli kansantaloudessamme? Onko Suomi riippuvainen viennistä? Miksi vientisektorille on tärkeää miten muiden toimialojen työvoimakustannukset

Lisätiedot

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa Yritystieto-seminaari 18.02.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000 42000 40000 38000

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Suomi stagnaatiossa palvelujenkin kasvu jäi vaisuksi

Suomi stagnaatiossa palvelujenkin kasvu jäi vaisuksi Suomi stagnaatiossa palvelujenkin kasvu jäi vaisuksi 19.8.2014, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry 19.8.2014 Palvelujenkin kasvu jäi vaisuksi Toimialojen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen odotukset yhä alamaissa Palvelutuotannon

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Vaasassa 25.03.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Talousnäkymät Ohutlevypäivät Ekonomisti Petteri Rautaporras

Talousnäkymät Ohutlevypäivät Ekonomisti Petteri Rautaporras Talousnäkymät Ohutlevypäivät 16.3.2017 Ekonomisti Petteri Rautaporras 14.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017, viime vuonna kasvua oli 3,1 % Bkt:n kasvu

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen 4/11/2014 Tekstiiliala tänään (AD 2012) Mielenkiintoiset verrokit Megatrendeistä kilpailukykyä? Johtopäätöksiä Tekstiilialan toimialaluokat Liikevoitto Työvoimakustannukset

Lisätiedot

Metallien jalostuksen rakennekatsaus I/2011

Metallien jalostuksen rakennekatsaus I/2011 Metallien jalostuksen rakennekatsaus I/211 Tiedote 16.7.211 Julkaisuvapaa heti METALLIEN JALOSTUKSEN RAKENNERAPORTTI: METALLIEN JALOSTUKSEN INVESTOINNIT KAS- VUSSA Metallien jalostuksen osuus Suomen koko

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 17.4.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen kysyntäkomponentit pakkasella Toimialojen tuotannon/myynnin

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Kansainväliset pk-yritykset -pk-yritysbarometrin valossa. Samuli Rikama

Kansainväliset pk-yritykset -pk-yritysbarometrin valossa. Samuli Rikama Kansainväliset pk-yritykset -pk-yritysbarometrin valossa Samuli Rikama Pk-yritysten viennin kehitys eri maissa, osuus tavaraviennistä 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Tanska Hollanti Saksa Ruotsi Suomi 2011

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne

Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne 30.9.2016 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Aikajana 2/2017 julkaistaan huhtikuun alussa, tilanne 31.12.2016 Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot