JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2007 Riihimäki, Pori ja Jämsänkoski

Transkriptio

1 EKOKEM OY AB:N YMPÄRISTÖ- JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2007 Riihimäki, Pori ja Jämsänkoski

2 LUKIJALLE 3 SISÄLLYSLUETTELO LUKIJALLE...3 TOIMITUSJOHTAJAN PUHEENVUORO...4 VUODEN 2007 TAPAHTUMIA...5 EKOKEMIN TOIMINTA-AJATUS, VISIO, STRATEGIA JA ARVOT...6 YMPÄRISTÖNHUOLLON KOKONAISPALVELUT...8 EKOKEMIN TOIMINTA JA YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET...10 YRITYSVASTUU EKOKEMISSÄ...12 HALLINTOKÄYTÄNNÖT...13 Toimintaa ohjaavat tekijät...13 Taloudellinen vastuu...13 Ympäristövastuu...13 Sosiaalinen vastuu...13 Ekokemin eettiset periaatteet...14 Ekokem Oy Ab:n toimintapolitiikka...15 Toimintojärjestelmä...16 Ekokem vuorovaikutuksessa sidosryhmiinsä Taloudellinen vastuu...18 Osakkaat ja asiakkaiden rooli...18 Konsernirakenteen muutos Verotus ja muutokset...19 Henkilöstö ja palkkausjärjestelmät...20 Yhteistyökumppanit ja epäsuora työllistäminen...20 Jätevoimalan vaikutus energiantoimittajana ja työllistäjänä...20 Kansainvälinen yhteistyö ja liiketoiminta...20 Ympäristövastuu...21 Ympäristöjohtamisen tulokset...21 Välittömät ympäristövaikutukset...24 Käytettyjen voiteluöljyjen käsittely hyötykäyttöön...27 Välilliset ympäristövaikutukset...28 Lupa-asiat...29 Ympäristöasioiden taloudelliset vaikutukset...30 Sosiaalinen vastuu...31 Henkilöstö...31 Yhteiskunta...34 Tuotteet ja palvelut...37 Tutkimus ja kehitys...38 GRI-SISÄLTÖVERTAILU...39 SANASTO JA LYHENTEET...41 EKOKEMIN TILASTOTIETOJA...43 INSPECTA SERTIFIOINTI OY:N TODENNUS...47 RIIHIMÄEN LAITOSALUE...47 T038 (EN ISO/IEC 17025) *) *) Katso akkreditoitu pätevyysalue Lukijalle Ekokem Oy Ab:n neljästoista ympäristö- ja yritysvastuuraportti Ekokem Oy Ab perustettiin vuonna Aivan alusta lähtien yhtiön tehtävänä on ollut auttaa asiakkaitaan toimimaan turvallisesti ja ympäristömyötäisesti. Olemme siten jo lähes 30 vuoden ajan edistäneet asiakkaidemme ja koko yhteiskunnan hyvinvointia. Tässä vuosittain julkaistavassa raportissa kerromme sidosryhmillemme jo 14. kerran yhtiön ympäristönhoidon ja yritysvastuun tuloksista. Ekokem-konserniin kuuluivat vuonna 2007 emoyhtiö Ekokem Oy Ab:n lisäksi Ekopartnerit Oy, Ekokem-Palvelu Oy ja Iisalmen Keräysöljy Oy. Raportin sisältö koskee emoyhtiö Ekokemin Riihimäen, Porin ja Jämsänkosken tuotantolaitosten toimintoja. Jos tiedot jossakin kohdassa perustuvat koko konsernin tietoihin, siitä mainitaan erikseen. Konsernin kaikki yhtiöt toimivat kiinteässä yhteistyössä ja vaikuttavat oleellisesti emoyhtiönsä toimintaan. Sen vuoksi olemme alussa sivuilla 8 9 kertoneet kaikista konsernin yhtiöistä sekä vuoden 2008 alussa uusitusta Ekokem-yhtiöiden organisaatiosta ja yhtiöiden tuotteista ja palveluista. Ympäristö- ja yritysvastuuraportti täydentää konsernin vuosikertomuksen taloudellista ja toiminnallista informaatiota. Se jaetaan mm. Ekokem- yhtiöiden henkilökunnalle, osakkeenomistajille, lähi naapureille, suurasiakkaille ja yhteistyö kumppaneille. Lisäksi raporttia jaetaan mm. messuilla, ja sitä voi tilata veloituksetta puhelimitse numerosta , sähköpostilla osoitteesta pirkko.aaltonen@ekokem.fi tai Internetsivuiltamme osoitteesta Yhteydenotot. Raportin teemana sosiaalinen vastuu Ekokemillä sosiaalinen vastuu merkitsee hyviä toimintatapoja suhteessa kaikkiin yrityksen sidosryhmiin. Sen tärkeimpiä ulottuvuuksia ovat henkilöstön hyvinvointi, vastuu asiakkaista sekä paikallinen, avoin vuoropuhelu eri sidosryhmien kanssa. Ekokem on koko olemassaolonsa ajan pitänyt tärkeänä henkilökunnan hyvinvointia. Kaikki Ekokem-konsernin yhtiöt ja toimipaikat saivat kesäkuussa OHSAS työterveys- ja työturvallisuussertifikaatin. Tämä panostus lisää turvallisen työskentelyn edellytyksiä vielä entisestään. Asiakkaiden valistusta ja neuvontaa on vuosittain lisätty. Ekokemin toiminnan laajentaminen taas on lisännyt paikallista vuoropuhelua ja yhteistyötä merkittävästi. Edellä mainituista syistä olemme valinneet raporttimme tämän vuoden teemaksi sosiaalisen vastuun. Sidosryhmiemme haastattelut valottavat sosiaalisen vastuun eri ulottuvuuksia. Hyvät esimerkit ovat virike hoitaa asioita aina vain paremmin. Raportti noudattaa GRI-ohjeiston suosituksia Tämä ympäristö- ja yritysvastuuraportti noudattaa pääosin vuoden 2006 Global Reporting Initiative -ohjeiston (GRI) raportointi- ja laskentaohjeita organisaatioiden vapaaehtoiselle yhteiskuntavastuuraportoinnille. Ekokemin ympäristöja yritysvastuuraportti täyttää myös EU:n EMAS-asetuksen 761/2001 mukaiset ympäristöselonteon vaatimukset. Raportissa on otettu huomioon kirjanpitolautakunnan yleisohje ympäristöasioiden kirjaamisesta, laskennasta ja julkistamisesta. Yhtiön raportointia kehitetään em. ohjeiden ja suositusten mukaisesti. Raportin tiedot perustuvat Ekokemin omiin laskenta-, seuranta- ja toiminnanohjausjärjestelmiin. Laskentaperusteet ovat pääosin samat kuin vuoden 2006 raportissa. Raportin tekoon on osallistunut suuri joukko Ekokemin henkilökuntaa. Tietojen oikeellisuuden on tarkastanut Inspecta Sertifiointi Oy. Vuoden 2008 ympäristö- ja yritysvastuuraportti julkaistaan mennessä. Kiitämme kaikkia henkilöitä, jotka antoivat palautetta vuoden 2006 raportistamme! Palautetta saimme tällä kertaa sähköpostitse. Palaute on otettu huomioon raportin kehittämisessä. Lisätietoja Ekokemistä saat ympäristö- ja yritysvastuuraportissa mainituilta yhteyshenkilöiltä, viestintäosastolta (löydät yhteystiedot raportin takakannesta) ja Internet-sivuiltamme www. ekokem. fi. Miten olemme onnistuneet vuoden 2007 raportin teossa? Anna palautetta Internetin palautelomakkeella osoitteessa www. ekokem. fi» Yhteydenotot» Ympäristö- ja yritysvastuuraportin palautelomake. Kiitos! Ekokem Oy Ab:n ympäristö- ja yritysvastuuraporttityöryhmä

3 4 TOIMITUSJOHTAJAN PUHEENVUORO VUODEN 2007 TAPAHTUMIA 5 Sosiaalinen vastuunkanto on ympäristötyön väline Vuoden 2007 tapahtumia Vilpittömän hyviin tavoitteisiin tähtäävä ympäristötyö ei aina saa yhteiskunnan hyväksyntää. Sen kokivat Ekokemin perustamisvaiheen pioneerit ennen yhtiön jätteenkäsittelytyön käynnistämistä. Hyväksyntä parani kuitenkin onneksi varsin pian, kun yhtiön toimintatavat osoittautuivat turvallisiksi ja ympäristönsuojelutoimet sekä tarkkailu tehokkaiksi. Ekokem onkin jo kauan ollut arvostettu yritys toimintapaikkakunnillaan ja koko maassa. Nykyisin moni muu ympäristöä parantava hanke painiskelee samanlaisten hyväksymishaasteiden kanssa kuin Ekokem aikojensa alussa. Hankalinta näyttää olevan niillä, jotka jostakin syystä eivät ole hyvissä väleissä toimintaseutunsa asukkaiden kanssa. Silloin ei oman henkilöstönkään tuki ole parhaimmillaan. Sosiaaliselle hyväksyttävyydelle on ominaista, että se on aika ajoin ansaittava uudestaan. Asukkaiden muuttoliike ja kansalaisten varttuminen tuovat uusia haastajia, ja toiminta laajenee uusille paikkakunnille. Myös asiakkaat varttuvat ja vaihtuvat, samoin monet alihankkijoiden ja palveluntuottajien joukossa. Ekokem on lunastanut vahvan luottamuksen hyvällä osaamisella, turvallisella toiminnalla ja aina avoimella vuorovaikutuksella. Tapoihimme kuuluu kohdella kaikkia reilusti ja olla väheksymättä kenenkään huolia tai näkemyksiä, kuuluupa hän lähipiiriimme tai ei. Sosiaalinen vastuu liittyy vahvasti omaan henkilöstöön. Asiantuntijayrityksessä sillä on aivan erityinen merkitys. Laadukkaisiin suorituksiin pääsevät nimenomaan sitoutuneet henkilöt. Heidän suorituksistaan on syntynyt Ekokemin nykyinen korkea asiakastyytyväisyys ja osaajayrityksen maine, joka ulottuu kauas rajojen taakse. Vahvan sitoutumisen suuren ja moninaisen merkityksen vuoksi Ekokem huolehtiikin henkilöstöstään monin tavoin. Työvälineemme ja työhygieeniset olosuhteemme ovat hyvät, täydennyskoulutus sekä terveydenhoito ja virkistysmahdollisuudet suhteellisen laajat ja työhyvinvointi kasvavan huomion kohteena. Henkilöstön sitoutumisen toinen puoli on työsuhteiden pitkä kesto. Se antaa hyvät mahdollisuudet muun muassa kehittää ryhmätyötä ja tehokkaita tiimejä erilaisiin tarkoituksiin. Samalla pitkät työsuhteet antavat omat haasteensa työhyvinvoinnin ylläpidolle. Ympäristöstä huolehtiminen osana yritysvastuuta on luontainen osa Ekokemin toimintaa eri paikkakunnilla ja samalla koko liiketoiminnan ydin, sillä mehän kannamme ympäristövastuuta myös asiakkaittemme puolesta. Vastuunkannon menetelmävalikoimamme monipuolistui lisää, kun syksyllä 2007 ensimmäisinä Suomessa käynnistimme nykyaikaisen jätevoimalan. Se edistää tuntuvasti ympäristöstä huolehtimista muuntamalla vähäisin päästöin ulkomaisia fossiilipolttoaineita korvaavaksi energiaksi sellaiset kotimaiset jätteet, jotka muuten päätyisivät kaatopaikoille muhimaan ilmastokaasuja. Jätevoimalan ympäristöhyödyt ovat aidot ja moninaiset, vaikka ennakkoluulojakin yhä toistetaan. Riihimäkeä ja Hyvinkäätä kaukolämmitetään nykyisin menetelmällä, joka samalla oikeasti vähentää eikä lisää ympäristöhaittoja. Se on siis todellista ekolämpöä. Ja parasta on, että tämä ratkaisu on täysin käytettävissä juuri nyt eikä minkään utopistisen maailmanmuutoksen takana. Taloudellinen vastuu Ekokemissä on vuoden 2008 alussa saanut uutta sisältöä. Koska jätteenkäsittelyn tarjonta, kilpailu ja markkinat ovat yhtiön alkuajoista kokonaan muuttuneet, on Ekokemin yhtiökokous poistanut emoyhtiömme yhtiöjärjestyksestä joukon erityisvelvoitteita ja muun muassa kiellot tavoitella voittoa ja maksaa osinkoa. Näin emoyhtiö voi toimia vastaavin periaattein kuin palveluja tuottavat tytäryhtiömme. Ekokem Oy Ab:llä on siten tästä vuodesta alkaen omistajiensa asettama velvoite kasvaa kannattavasti. Se ei toki ole vierasta aikaisemmiltakaan vuosilta tytäryhtiöistämme. Nyt yhdistämme sen laajoihin ja tuttuihin sosiaali- ja ympäristönäkökohtiin, joista meidän ei suinkaan tarvitse tinkiä. Onhan uusi jätevoimalamme vahva tuloksentekijä aikaisempien jätepalvelujen ja ympäristönrakentamisliiketoiminnan rinnalla. Ekokemin koko historia osoittaa, että hyvin kannettu yritysvastuu on liiketoimintamenestyksen tärkeä edellytys etenkin vaativan ympäristöhuollon asiantuntijayrityksessä. Täytämme sen mielellämme ja raportoimme siitä kansainvälisen GRIohjeiston sekä EMAS-asetuksen mukaisesti. Yhdessä maan parhaaksi. Esa Tommila, toimitusjohtaja TAMMIKUU Iisalmen Keräysöljy otti käyttöön konsernin pilottiyrityksenä uuden toiminnanohjausjärjestelmän. Ekokemin ja ympäristöministeriön välinen 5-vuotinen sopimus öljyjätehuollon organisoinnista uusittiin. HELMIKUU Ekokem osti Itä-Suomen Ympäristöhuolto Oy:n vietettiin jätevoimalan harjakaiset. Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi Suomen luonnonsuojeluliiton ja sen Uudenmaan piirin valituksen jätevoimalan ympäristöluvasta. Kaukolämpösiirtolinjan rakentaminen Ekokemiltä Riihimäelle ja edelleen Hyvinkäälle käynnistyi. MAALISKUU Riihimäen Kaukolämpö Oy ja Ekokem sopivat lisälämmön toimituksista järjestettiin henkilökunnan tulosinfo ja jaettiin tasavallan presidentin myöntämät kunniamerkit. HUHTIKUU järjestettiin lähinaapuritilaisuus, jonka pääteemana oli rakenteilla oleva jätevoimala. TOUKOKUU Huhti toukokuussa järjestettiin 8 työterveys- ja -turvallisuuskoulutustilaisuutta koko konsernin henkilökunnalle. Yhtiökokous poisti yhtiöjärjestyksestä erityisvelvoitteet ja mm. voitontavoittelun ja osingonjaon kiellot pidettiin yhteistyöraadin kokous. Ekokem ja Ekokem-Palvelu Oy:n ongelmajätepalvelut-toimiala ottivat käyttöön uuden toiminnanohjausjärjestelmän. KESÄKUU jaettiin noin euroa opintoja tutkimusapurahoja Ekokemin stipendirahastosta Ekokem-yhtiöille luovutettiin työterveys- ja -turvallisuusjärjestelmä OHSAS 18001:n mukainen sertifikaatti järjestettiin avoimien ovien iltapäivä Riihimäen tuotantolaitoksilla. Ekokem täytti 28 vuotta ELOKUU Henkilökunnan ja perheenjäsenten kesäpäivät vietettiin Vierumäellä käynnistyi yhdyskuntajätteen vastaanotto jätevoimalaan. Konsernirakenteen muutoksen käytännön toteutus alkoi Ekokem-Palvelun osittaisjakautumisella. Ekokem-Palvelu sai valmiiksi historiansa suurimman ympäristörakentamisurakan Kotkan satamassa. SYYSKUU Yhdyskuntajätteen hyödyntäminen energiaksi jätevoimalassa aloitettiin järjestettiin avoimien ovien iltapäivä Riihimäen tuotantolaitoksilla. Ekokem ja Lassila & Tikanoja Oyj sopivat käytettyjen voiteluöljyjen toimituksista L&T Recoil Oy:lle, jonka regenerointilaitoksen on tarkoitus käynnistyä vuoden 2008 aikana. AkkuSer Oy ja Ekokem tiivistivät yhteistyötään. LOKAKUU Ekokemin projekti-insinööri kuoli työtapaturmassa Hangossa. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi jätevoimalan ympäristöluvasta jatkovalitukset, ja lupa sai lainvoiman. Riihimäen käsittelylaitoksen muille osille kuin jätevoimalalle myönnettiin uusi ympäristölupa. MARRASKUU Riihimäen tuotantolaitoksella järjestettiin suuronnettomuusharjoitus. JOULUKUU Ekokem valmistautui vuoden vaihteen organisaatiouudistuksiin pidettiin yhteistyöraadin kokous järjestettiin henkilökunnan tulosinfo ja jaettiin Keskuskauppakamarin myöntämät ansiomerkit.

4 6 EKOKEMIN TOIMINTA-AJATUS, VISIO, STRATEGIA JA ARVOT EKOKEMIN TOIMINTA-AJATUS, VISIO, STRATEGIA JA ARVOT 7 Ekokemin toiminta-ajatus, visio, strategia ja arvot Ekokem-yhtiöiden strategia on päivitetty syksyllä 2006 vastaamaan lähivuosien haasteisiin. STRATEGIA Ekokem-yhtiöiden lähivuosien strategisina tavoitteina on mm. tukeutua edelleenkin hyötykäytön, käsittelyn ja palvelun liittoon olla maan monipuolisin ja laajavalikoimaisin ongelma- ja muiden jätteiden käsittelijä ja palvelutuottaja olla vahvasti mukana pilaantuneen maaperän kunnostuksessa ja kaatopaikkarakentamisessa edelleen maan osaamisjohtajana tuottaa sellaisia monipuolisia, kustannustehokkaita ja joustavia ratkaisuja jätehuoltoon ja jätteiden sekä sivutuotteiden aineena ja energiana hyödyntämiseen, jotka ylläpitävät asiakkaiden kilpailukykyä tuottaa jäteperäistä lämpöenergiaa ja sähköä yhteiskunnan tarpeisiin toimia kannattavasti ja kasvuhakuisesti kotimaassa ja valikoidusti ulkomailla. TOIMINNAN TARKOITUS Ekokem-yhtiöiden tehtävänä on tuottaa asiakaslähtöisesti, markkinoilla avautuvat mahdollisuudet ripeästi hyödyntäen ja yhtiön omistaja-arvoa kartuttaen vaativan ja tavanomaisen jätehuollon, jätteiden aineena ja energiana hyödyntämisen, maaperänkunnostuksen ja ympäristörakentamisen palveluja elinkeinoelämälle ja yhdyskunnille sekä huolehtia tarvittaessa siitä, että Suomessa syntyvistä ongelmajätteistä myös vaikeimmin käsiteltävissä oleville löytyy käsittely tai hyödyntämismahdollisuus kotimaassa tai ulkomailla. VISIO Ekokem-konsernin visiona vuodelle 2012 on olla paras vaativan ympäristönhuollon yhteistyökumppani sekä monipuolinen ja Itämeren alueella merkittävä yritysten ja muiden yhteisöjen jätehuollon kumppanuustoimija, joka tuottaa vastaavia palveluja ja energiaa myös yhdyskuntien tarpeisiin kannattavasti ja hallitusti kasvaen. Strategiset tavoitteet ohjaavat kaikkien liiketoimintojen kehittämistä. Strategian erityispiirteet päivitetään vuosittain toimintaympäristöanalyysin pohjalta ja konsernin arvojen mukaisesti. Päivitetyn strategian perusteella laaditaan vuotuinen toimintasuunnitelma ja budjetti. Tarvittaessa koko perusstrategia tarkistetaan. Vuonna 2008 laaditaan pitkän tähtäyksen kehittämissuunnitelma. Arvot heijastuvat strategian sisältöön, sen toteuttamisen keinovalikoimaan ja konsernin visioon. Ekokem-konsernin arvot vastuullisuus ympäristömyötäisyys avoimuus yhteistyö ja palveluhenki asiantuntijuus tuloksellisuus EKOKEM OY AB:N YMPÄRISTÖ- JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2007 EKOKEM OY AB:N YMPÄRISTÖ- JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2007

5 YMPÄRISTÖNHUOLLON 8 9 YMPÄRISTÖNHUOLLON KOKONAISPALVELUT KOKONAISPALVELUT PALVELUKOKONAISUUDET MITTOJEN MUKAAN Ekokem tarjoaa yrityksille, yhteisöille ja kun nille jäte- ja ympäristönhuollon palveluratkaisuja, jotka on mitoitettu yrityksen tarpeiden mukaan. Me käsittelemme, hyödynnämme ja loppusijoitamme asiakkailtamme tulevat jätteet ja huolehdimme maamme öljyjätehuollon organisoinnista. Käytämme alan parhaita materiaali- ja energiahyötykäytön menetelmiä sekä turvallisimpia loppukäsittely- ja sijoitusratkaisuja. Kehitämme jätemateriaaleille jatkuvasti uusia kierrätys- ja hyötykäyttötapoja. VARMOJA RATKAISUJA Ekokem tarjoaa yhdyskuntateknisille aloille edistyksellisiä jäte- ja ympäristönhuollon ratkaisuja ja palvelukokonaisuuksia. Palvelumme ulottuvat terveyskeskuksen laboratoriojätteiden pakkaamisesta yleisvalistukseen ongelmajäteasioissa. Palvelemme yhdyskuntia myös suoraan tuottamalla jotakuinkin kaiken Riihimäen kaupungin tarvitseman kaukolämmön ja yli 50 % Hyvinkään kaupungin kaukolämpötarpeesta. Haluamme rakentaa yhdyskuntateknisten toimijoiden kanssa kestävää yhteistyötä, joka tuottaa selkeitä molemminpuolisia etuja ja siten varmistaa kestävän ympäristömyötäisen kehityksen. MAAPERÄNKUNNOSTUKSEN JA YMPÄRISTÖRAKENTAMISEN ERITYISOSAAJA Keskeistä osaamistamme ovat pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kunnostus, ympäristöä suojaavat eristys- ja tiivistysrakenteet sekä teollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen. Osaamisemme perustana on pitkä kokemus vaativista kunnostuskohteista sekä oma tutkimus- ja kehitystyö. Asiakkaidemme käytössä on Suomen laajin valikoima pilaantuneiden maiden ja pohjavesien kunnostusmenetelmiä sekä ammattitaitoinen henkilökuntamme. Tavoitteenamme on löytää kullekin asiakkaallemme kestävin ja kustannustehokkain ratkaisu. AINEKSIA KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Ekokem palveluksessasi Pyrimme aktiiviseen ja avoimeen yhteistyöhön kaikkien tuottajanvastuuorganisaatioiden kanssa ja tarjoamme heille ja yhteistyöketjuille monipuolisia kierrätys- ja hyötykäyttöpalveluja, osaamista ja teknologiaa. Osaamisemme kattaa koko kierrätysketjun: käytöstä poistettujen tuotteiden vastaanoton ja kuljetuksen sekä materiaalien esikäsittelyn, erottelun ja jatkojalostuksen uudelleenkäyttöön uusioraaka-aineena tai energiana. Ekokem-yhtiöt tarjoavat ympäristöhuollon kattavat palvelut teollisuudelle, yhdys kun ta teknisille aloille ja tuottajavastuujärjestöille. Palveluvalikoimaam me kuuluvat jätteiden käsittely, hyö dyn täminen ja energiantuotanto, niihin liittyvät palvelut, pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistus sekä ympäristörakentamisen palvelut. Vahvuuksiamme ovat henkilökohtainen asiakaspalvelu, asiantuntemus ja voimakas asiakaskeskeinen kehitystyö. Autamme asiakkaitamme toimimaan turvallisesti ja ympäristömyötäisesti. Sertifioitujen laatu-, turvallisuus- ja ympäristöjärjestelmiemme tavoitteena on varmistaa sidosryhmien odotusten täyttäminen ja parantaa jatkuvasti työterveys- ja turvallisuusasioita, ympäristönsuojelua sekä taloudellisia tuloksia. Turvallisuus ja ympäristömyötäisyys lähtevät toiminnasta asiakkaan luona. Ekokem-yhtiöihin kuuluvat emoyhtiö Ekokem Oy Ab, Ekokem-Palvelu Oy ja Ekovoima Oy. EKOKEM-YHTIÖIDEN TOIMIPAIKAT Jätehuoltoratkaisut Riihimäki, Turku, Pori, Kiiminki, Iisalmi, Kuopio, Joensuu, Anjalankoski, Ylivieska Teollisuusjätteen käsittelykeskus Hausjärvi, Anjalankoski, Pori, Kuopio Ongelmajätteen käsittely ja hyötykäyttö Riihimäki, Pori, Jämsänkoski Kiiminki Ylivieska Iisalmi Kuopio Jämsänkoski Joensuu Pori Riihimäki Hausjärvi Turku Anjalankoski LISÄTIETOJA: EKOKEM OY AB:N YMPÄRISTÖ- JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2007 EKOKEM OY AB:N YMPÄRISTÖ- JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2007

6 10 EKOKEMIN TOIMINTA JA YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET Ekokemin toiminta ja yhteiskunnalliset vaikutukset 1. ASIAKKAAN LUONA: valistus neuvonta jätteiden lajittelu jätteiden pakkaaminen astioiden merkitseminen oikein 3. KULJETUS: Ekokemin valitsemat alihankkijat tai asiakkaat itse hoitavat kuljetukset kuljettaja varmistaa asiakkaan luona jätteiden merkinnät ja pakkaukset hyväkuntoinen, oikein merkitty kuljetuskalusto koulutettu henkilökunta 4.C EKOKEMIN PORIN JA JÄMSÄNKOSKEN TOIMIPAIKAT: Porissa vastaanotetaan ja käsitellään käytettyjä, mustia moottoriöljyjä Jämsänkoskella vastaanotetaan ja käsitellään käytettyjä, kirkkaita voiteluaineita ja hydrauliikkaöljyjä 4.B PAIKALLISYKSIKKÖ lajittelu, pakkaaminen, oikeat merkinnät esikäsittely Jätettä vastaanotettiin Riihimäellä, Porissa ja Jämsänkoskella yhteensä t. Tuotannossa käytettiin apuaineina kalkkia t muita kemikaaleja 200 t typpeä suojakaasuna t polttoöljyä t Vettä ostettiin m EKOKEMIN OMA LABORATORIO: näytteiden analysointi KAUKO- LÄMPÖ JA SÄHKÖ ÖLJYT voiteluöljyiksi teollisuuden energiaksi MUOVI Vuonna 2007 käsitellyistä jätteistä hyödynnettiin joko aineena tai energiana yhteensä 84 %. EKOKEMIN TOIMINTA-AJATUS, VISIO, STRATEGIA JA ARVOT METALLIT LASI lasivillaksi 11 KUONA JA PUHDISTETUT MAAMASSAT YMPÄRISTÖ- RAKENTAMISEEN 6. TURVALLINEN KÄSITTELY: laatu-, turvallisuus- ja ympäristöjärjestelmät ohjaavat toimintaa 2. TILAUKSEN VASTAANOTTO EKOKEMILLÄ: riittävät ja oikeat tiedot jätteestä oikeiden astioiden ja kuljetuskaluston valinta paperit kuntoon kuljetusta ja vastaanottoa varten 1. Ekokemin asiakaspalveluhenkilökunta osallistuu asiakkaan luona usein jo jätehuollon kokonaissuunnitteluun. Asiakas saa asiantuntevat neuvonta- ja koulutuspalvelut osana yhteistyötä. Ekokemin henkilökunta huolehtii asiakkaan puolesta usein jäteastioiden merkinnöistä, tyhjennyksistä ja kunnosta. 2. Asiakaspalveluhenkilökunta vastaa siitä, että asiakkaan tekemä jätteiden nouto- ja käsittelytilaus sisältää kaikki tarvittavat tiedot jätteen tuottajasta, noudettavan jätteen ominaisuuksista sekä jätteen määrästä. Näin kuljetuskalusto osataan valita oikein ja voidaan varautua mahdollisiin vaihtoastioihin. 3. Kuljettajat hoitavat kuljetukset ja varmistavat asiakkaan luona mahdollisuuksien mukaan sen, että jätteiden ominaisuudet vastaavat tilauksessa ilmoitettuja. Kaikilta 4.A EKOKEMIN RIIHIMÄEN TOIMIPAIKKA: portilla ennakkotietojen tarkistus kuorman punnitus ohjaaminen oikeaan purkupaikkaan kuljettajilta vaaditaan ADR/VAK-koulutus, suoritettu ongelmajätekurssi sekä työturvallisuuskortti. Myös pakkaukset ja niiden merkinnät tarkistetaan ennen kuljetusta. Näin varmistetaan, että vaaralliset aineet voidaan kuljettaa turvallisesti. Turvallisuuden kannalta ongelmajätteitä käsiteltäessä ja kuljetettaessa on tärkeää tietää jätteiden ominaisuudet mahdollisimman tarkkaan. Turvallisuus alkaa vaarallisten aineiden tunnistamisesta ja sen mukaisesta keräyksestä, kuljettamisesta ja käsittelystä. 4. Tuotaessa jätettä Ekokemin laitoksille, ensin tarkistetaan, että jätteiden ennakkotiedot ovat oikein, ja näin saapunut kuorma osataan ohjata oikeaan vastaanottopaikkaan ja sitä kautta varastotiloihin ja käsiteltäväksi. 5. Turvallisen varastoinnin ja käsittelyn takaamiseksi vastaanoton yhteydessä jätteistä otetaan näytteet, jotka analysoidaan omassa akkreditoidussa laboratoriossa. Tämän jälkeen jätteet tarvittaessa esikäsitellään koostumukseltaan mahdollisimman tasalaatuisiksi ja viedään jätelaatujen mukaisiin varastotiloihin tai suoraan käsittelyyn. 6. Ongelmajätteiden turvallinen käsittely edellyttää tarkkojen ohjeiden luomista ja noudattamista sekä toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Ekokemin toiminta on sertifioitu standardien ISO 9001, ISO 14001, OHSAS ja EMAS-järjestelmän mukaisesti. Näillä järjestelmillä on luotu yhtenevät toimintatavat. Ekokemin oma henkilökunta sekä alueella työskentelevät aliurakoitsijat perehdytetään tarkasti turvallisuusasioihin sekä oikeisiin työskentelytapoihin. Lisäksi konsernin henkilökunnalta ja emoyhtiön 7. MUU JATKO- KÄSITTELYPAIKKA paperi, pahvi, metallit ym. hyödynnettävä materiaali loppusijoitus Riihimäen laitosalueella työskentelevillä yhteistyökumppaneilta vaaditaan voimassa oleva työturvallisuuskortti. Ongelmatilanteiden ennakointi on tärkeää pyrittäessä korkeaan laatuun ja turvallisuuteen. Myös oikeanlainen suojautuminen takaa turvallisen työskentelyn vaarallisten aineiden kanssa. Näin ehkäistään altistuminen vaarallisille aineille. Auditointien ja riskikartoitusten tulokset analysoidaan ja tulosten perusteella kehitetään uusia menetelmiä ja muokataan vanhoja entistä turvallisemmiksi. Jatkuva kehittäminen onkin tärkeä osa Ekokemin toimintaa. Ekokemin käsittelymenetelmistä löydät lisätietoa Internet-sivuiltamme osoitteesta: Ekokem-yhtiöt» Käsittelyprosessit. Savukaasupäästöt Hiukkaset 0,65 t CO 11,3 t NO t HCl 2,0 t SO 2 7,7 t TOC 1,5 t CO t Dioksiinit ja furaanit 0,054 g Päästöt kaupungin jätevesilaitokselle: Sulfaattipäästöt 16,3 t Fosforipäästöt 0 t Typpipäästöt 1,2 t COD-päästöt 56,9 t Ulkomaille vietiin jätteitä hyötykäyttöön 900 t ja käsiteltäviksi t. Loppusijoitusalueille vietiin jätteitä Riihimäellä t ja Porin Peräkorpeen t. Kaupungin jätevesilaitokselle ohjattiin jätevesiä m 3. Vuonna 2007 käsitellyistä jätteistä hyödynnettiin joko aineena tai energiana yhteensä 84 %.

7 12 YRITYSVASTUU EKOKEMISSÄ HALLINTOKÄYTÄNNÖT 13 Yritysvastuu Ekokemissä Yritysvastuun hallintokäytännöt Toimintaa ohjaavat tekijät Ekokemin yritysvastuu jakautuu taloudelliseen, ympäristöä koskevaan ja sosiaaliseen vastuuseen. Varovaisuuden periaate kuuluu kaikkiin yritysvastuun osa-alueisiin. Sen mukaisesti Ekokem arvioi yhteiskunnalliset vaikutukset ja riskit toimintojen suunnittelussa sekä uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Turvallinen toiminta on keskeisenä osana Ekokemin yritysvastuun toteutumisessa. Taloudellinen vastuu tarkoittaa sidosryhmien odotuksiin vastaamista. Kotimaiset asiakkaat, joihin myös useimmat osakkaat lukeutuvat, odottavat erityisesti, että ongelmajätteiden vaativan käsittelyn hintataso pidetään kohtuullisena. Siinä onnistuminen, henkilöstön työllisyyden ylläpito ja ulkoistettujen toimintojen jatkaminen alihankintoina edellyttävät toiminnalta tehokkuutta, kannattavuutta ja kilpailukykyä. Ekokem auttaa asiakkaitaan paitsi hoitamaan velvoitteensa myös yltämään hyviin ympäristösuorituksiin edullisin kustannuksin. Näin se edistää sekä asiakkaidensa että koko yhteiskunnan hyvinvointia. Pääosan jätteistä Ekokem käsittelee omin voimin. Uusille jätejakeille kehitetään mahdollisuuksien mukaan uusia käsittelymenetelmiä. Osalle jätteistä ei kuitenkaan ole mahdollista järjestää teknis-taloudellisesti toteuttamiskelpoista käsittelyä kotimaassa. Silloin Ekokem auttaa asiakkaan yhteistyöhön ulkomaisen käsittelijän kanssa. Ympäristövastuu tarkoittaa ympäristöstä ja luonnonvaroista huolehtimista. Tämä konkretisoituu käsittelylaitoksen päästöjen minimoimisena, energian tuotannon ja käytön tehokkuutena, muiden luonnonvarojen säästeliäänä käyttönä ja panostuksina mahdollisimman korkeaan jätteiden hyödyntämisasteeseen. Ekokemillä ympäristövastuu ulottuu toiminta-ajatuksen myötä korkeatasoisten ympäristöratkaisujen kehittämiseen ja tarjoamiseen asiakkaille. Sosiaalinen vastuu merkitsee hyviä toimintatapoja suhteessa kaikkiin yrityksen sidosryhmiin. Siihen kuuluvat henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen, asiakkaiden ja muiden toimijoiden opastus ja valistus, palvelutuotteiden turvallisuus siis vastuu asiakkaista ja tuotteiden käyttäjistä. Ekokem toimii myös monissa yritysverkostoissa ja vuorovaikuttaa aktiivisesti toimintapaikkakunnillaan mm. kunnallispäättäjien kanssa. Ekokemin sosiaalisen vastuun tärkeä osa on tiivis ja avoin yhteistyö lähiympäristön kanssa. Siihen sisältyy myös yleishyödyllinen toiminta avustuksineen. Ekokemin viestintä on monipuolista, laajaa ja avointa. Uramon koulu on ollut Ekokemin kummikoulu jo vuodesta Koulun tiedekerho opettaja Kirsi Ala-Mutkan johdolla teki perinteisen retken Ekokemin laboratorioon. Ekokem pitää yritysvastuuta koskevaa lainsäädäntöä toimintansa vähimmäisvaatimuksena. Yritysvastuu on aktiivista vastuullisuutta, joka perustuu yhtiön omiin arvoihin, eettisiin periaatteisiin ja toimintatapoihin. Sillä tavoitellaan kestävän kehityksen mukaista hyvää yrityskansalaisuutta. Ekokemissä yritysvastuu koetaan kilpailutekijäksi, joka vaikuttaa yhtiön maineeseen ja menestymiseen. Yritysvastuu on jaettu kolmeen pääelementtiin, jotka ovat taloudellinen vastuu, ympäristövastuu ja sosiaalinen vastuu. TALOUDELLINEN VASTUU Ekokemissä nähdään, että toiminnan kannattavuus antaa pohjan yritysvastuun kantamiselle. Pitkällä aikavälillä vain yhtiön kannattavuus voi taata toiminnan jatkuvuuden ja kehittämisen sekä vastuullisen toiminnan ylläpitämisen. Ekokem noudattaa tinkimättä talousasioihin liittyviä lakeja ja säädöksiä. Yhtiö on lisäksi määritellyt eettiset ohjeet, jotka mm. kieltävät lahjonnan. Yhtiö on määritellyt avoimuuden yhdeksi arvoistaan. Se on yksi keino korruption ehkäisyssä. Yhtiössä laaditaan vuosittain strategiaan pohjautuvat toimintasuunnitelmat ja budjetit. Yhtiön strategian säännöllisellä päivittämisellä varmistetaan yhtiön kehittyminen ja menestyminen. YMPÄRISTÖVASTUU Ympäristömyötäisyys on eräs Ekokemin perusarvoista. Määrittelyn taustalla on yhtiön toimiala ja henkilökunnan vahva sitoutuminen erityistehtäväänsä. Haitalliset jätteet käsitellään turvallisesti ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittaen. Tämä on tärkeää naapureille, omalle henkilöstölle ja muille sidosryhmille. Korkea hyötykäyttöaste pienentää elinympäristön kuormitusta. Jätteiden sisältämän energian tehokas talteenotto ja oman energian käytön optimointi kuuluvat toimintatapoihin, joista hyötyvät asiakkaat sekä Riihimäen ja Hyvinkään asukkaat. Ekokemissä ympäristövastuuta hallinnoidaan ympäristöjärjestelmällä, joka on keskeinen osa yhtiön toimintojärjestelmää. Ekokem on tukeutunut ympäristöasioiden hallinnoinnissa hyviksi koettuihin kansainvälisiin standardeihin ja ohjelmiin. Ekokemin ympäristöjärjestelmän perusidea on ympäristönäkökohtien ja ympäristöön kohdistuvien vaaratekijöiden tunnistaminen ja riskien arvioiminen. Nämä luovat perustan ennakoivalle ympäristö- ja turvallisuusasioiden hallinnalle sekä tehokkaille toimenpiteille. Ympäristötiedusteluja varten yhtiö on luonut oman järjestelmän, jolla kaikki sekä oman henkilökunnan että muiden henkilöiden tekemät tiedustelut tutkitaan ja niihin vastataan. SOSIAALINEN VASTUU Ekokem noudattaa hyviä toimintatapoja suhteessa kaikkiin sidosryhmiinsä. Ekokemin eri sidosryhmillä on yhtiötä kohtaan erilaisia odotuksia, jotka saattavat lyhyellä aikavälillä tarkasteltuina olla ristiriidassa keskenään. Kaikkien sidosryhmien etujen ajamiseksi yhtiössä pidetään kiinni määritellystä toimintapolitiikasta ja pitkän aikavälin tavoitteista. YMPÄRISTÖNÄKÖKOHTIEN JA RISKIEN HALLINTA Päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisen seuranta Toimenpiteiden tehokkuus ja tulokset Ympäristöja turvallisuustavoitteet Ympäristöja turvallisuuspäämäärät Yhdeksi toimintaa ohjaavaksi arvoksi on määritelty vastuullisuus. Tämä tarkoittaa toimintaan liittyvien Ekokemin eettisten periaatteiden noudattamista, mm. tasaarvoa ja ihmisten yhdenvertaista kohtelua. Ekokem toimii vastuullisesti myös henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Sidosryhmien palautteelle on oma kirjaamis- ja toteuttamismallinsa. Yhtiöllä on kirjalliset periaatteet vapaaehtoisen tuen jakamisesta eri sidosryhmille. Henkilöstöllä on monia vaikuttamiskanavia: ilmapiirikartoitukset, henkilöstön edustajat johtoryhmässä, yt-, työsuojelu-, henkilöstö-, aloite- ja ruokalatoimikunnat, sisäisen viestinnän kehittämisryhmä ja henkilöstölehden toimitusneuvosto. Esimiehet ja alaiset käyvät systemaattisesti kehityskeskusteluja, joiden tavoitteena on edistää työn tuloksellisuutta, yksilön kehittymistä sekä avointa ja suoraa kommunikointia. Ekokemissä on käytössä myös palautejärjestelmä, jonka kautta henkilöstö sekä sidosryhmät voivat esittää tiedusteluja yhtiön toiminnoista. Toimintapolitiikka Arvot Toimenpiteet ja toimintasuunnitelmat Ympäristönäkökohdat ja riskiarvioinnit Ympäristösuojelun ja turvallisuuden tason kehitys EKOKEM OY AB:N YMPÄRISTÖ- JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2007 EKOKEM OY AB:N YMPÄRISTÖ- JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2007

8 14 HALLINTOKÄYTÄNNÖT HALLINTOKÄYTÄNNÖT 15 Ekokem Oy Ab:n toimintapolitiikka Ekokem tuottaa ympäristönhuollon palveluja elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. Tehtäväänsä yhtiö toteuttaa tehokkaasti, taloudellisesti, turvallisesti ja ympäristömyötäisesti noudattaen toimintaan liittyvää lainsäädäntöä ja määräyksiä. Ekokemin tavoitteena on olla paras ympäristönhuollon yhteistyökumppani. Yhteistyön ja työyhteisön puolestapuhuja Max Uronen pääluottamusmies Ekokem Oy Ab Ekokemin eettiset periaatteet Nämä eettiset periaatteet koskevat koko Ekokem-konsernia. Ne kuvaavat yrityksen kulttuuria, hyväksyttyjä toimintatapoja ja arvoja sekä sitoutumista lakien ja säädösten noudattamiseen. Eettiset periaatteet auttavat päätöksenteossa ja toimivat keskustelun pohjana toimintatapojen edelleen kehittämisessä. Arvot ja eettiset periaatteet Ekokem toimii vastuullisesti ja tahtoo olla kaikessa toiminnassaan hyvä yrityskansalainen. Ekokemin arvot kuvaavat keskeisiä eettisiä periaatteita, jotka ohjaavat yhtiön ja henkilöstön toimintaa. Arvot ja eettisesti hyvät toimintatavat tukevat kestävää kehitystä. Ne toimivat yleisesti hyväksyttyinä toimintaohjeina ja päätöksenteon tukena sekä yhtenäistävät Ekokemin toimintoja ja työtehtäviä. Arvot myös rohkaisevat pohtimaan eettisiä periaatteita ja keskustelemaan eettisesti hyvien toimintatapojen edelleen kehittämisestä ja laajentamisesta. Lakien ja säädösten noudattaminen Ekokem on sitoutunut noudattamaan kaikkia toimintaansa koskevia lakeja, säädöksiä sekä yleisesti hyväksyttyjä toimintaperiaatteita ja menettelytapoja. Rehellisyys Rehellisyys on kaiken Ekokemin liiketoiminnan, lausuntojen ja raporttien peruslähtökohta sekä kestävän kehityksen elinehto. Ekokem kunnioittaa antamiaan lupauksia ja sitoumuksia. Läpinäkyvyys ja avoimuus Ekokem kertoo tilastaan ja toiminnastaan avoimesti ja läpinäkyvästi. Ekokem pitää tärkeänä jatkuvaa vuorovaikutusta viranomaisten, lähistön asukkaiden ja muiden sidosryhmiensä kanssa. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen Ekokem tukee ja kunnioittaa YK:n ihmisoikeuksien julistukseen kirjattuja periaatteita sekä Kansainvälisen Työjärjestön (ILO) määrittelemiä työntekijöiden perusoikeuksia, jotka ovat yhdistymisvapaus, järjestäytymisoikeus, oikeus järjestäytyneisiin työehtosopimusneuvotteluihin, pakkotyön kielto sekä työntekijöiden tasa-arvoiset mahdollisuudet ja kohtelu. Ekokem ei käytä lapsityövoimaa eikä toimi lapsityövoimaa käyttävien alihankkijoiden tai tavarantoimittajien kanssa. Ekokem ei salli fyysisesti pakottavaa, uhkaavaa, loukkaavaa tai hyväksikäyttävää käytöstä. Tasa-arvo ja tasapuolinen kohtelu Ekokem valitsee työntekijänsä ja asettaa heidät tehtäviinsä heidän henkilökohtaisten ominaisuuksiensa ja taitojensa perusteella. Ekokem ei diskriminoi eikä tue esim. rotuun, kastiin, kansallisuuteen, uskontoon, vammaisuuteen, sukupuoleen, sukupuoliseen suuntautuneisuuteen, ammattijärjestöön kuulumiseen tai poliittiseen sitoutumiseen perustuvaa diskriminointia työhönotossa, palkkauksessa, koulutukseen valinnassa, ylennyksissä, työsuhteen päättämisessä tai eläkejärjestelyissä. Lahjonnan ja lahjusten ehkäiseminen Ekokemin johdon ja henkilöstön tulee aina toimia yrityksen parhaaksi. Työntekijöiden ei tule osallistua liikesuhteisiin, jotka voivat johtaa eturistiriitaan. Ekokem tai sen työntekijät eivät saa maksaa lahjuksia tai laittomia maksuja liiketoimintaa hankkiakseen tai ylläpitääkseen. Ekokemin työntekijöiden ei myöskään tule vastaanottaa liikekumppaneiltaan tavanomaisen vieraanvaraisuuden ylittäviä lahjoja. Terveys ja turvallisuus Ekokemin päämääränä on turvallinen työympäristö ja henkilöstön hyvinvointi. Ekokem on sitoutunut tekemään voimavarojensa puitteissa kaikkensa ehkäistäkseen ennalta työtapaturmia ja työhön liittyviä terveysriskejä. Ekokem ylläpitää ja jatkuvasti kehittää koko henkilökunnan turvallisuutta, terveyttä ja työhyvinvointia edistäviä järjestelmiä. Ympäristösuojelu Ekokem toteuttaa tehtäväänsä ympäristömyötäisesti toimimalla kykyjensä ja resurssiensa puitteissa parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteena on ympäristönsuojelun tason jatkuva parantaminen. Asiakkaiden ja yhteistyökumppanien kanssa kehitetään prosesseja ja käytäntöjä, jotka säästävät ympäristöä sekä käyttävät energiaa ja raaka-aineita mahdollisimman kestävällä pohjalla ja tehokkaasti. Tavarantoimittajien ja alihankkijoiden eettiset periaatteet Ekokem edellyttää tavarantoimittajiensa ja alihankkijoidensa noudattavan vastaavia eettisiä periaatteita, mikä on kaikkien liikesuhteiden solmimisen ja ylläpidon lähtökohta. Eettisten periaatteiden soveltaminen Ekokemin eettiset periaatteet säätelevät Ekokemin johdon ja kaikkien työntekijöiden liiketoimia ja työsuhteita. Ekokem varmistaa, että eettiset periaatteet tiedotetaan kattavasti kaikille työntekijöille, ja edellyttää kaikkien omaksuvan ja toimivan niiden mukaisesti. Työterveys-, turvallisuus- ja ympäristöasiat ovat keskeinen osa Ekokemin toiminnan laatua, ja yhtiö sitoutuu näillä alueilla toimimaan kykyjensä ja resurssiensa puitteissa parhaalla mahdollisella tavalla. Ekokem tutkii ja selvittää jatkuvasti sekä nykyisten että suunnitelmissaan olevien toimintojen ja investointien turvallisuus- ja ympäristövaikutuksia. Yhtiö etsii määrätietoisesti uusia keinoja jätteiden mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen. Tavoitteena on turvallisuuden ja ympäristönsuojelun tason jatkuva parantaminen. Yhtiö kannustaa myös alihankkijoitaan ja urakoitsijoitaan toimimaan yhtiön turvallisuus- ja ympäristöperiaatteiden mukaisesti. Yhtiö neuvoo ja tarvittaessa opastaa heitä, kuten myös asiakkaita ja kansalaisia, ongelmajätteiden oikeassa käsittelyssä, varastoinnissa ja kuljettamisessa. Ekokem tiedottaa avoimesti ja säännöllisesti turvallisuuteen ja ympäristönsuojeluun liittyvistä toimistaan ja suunnitelmistaan sekä ottaa toiminnassaan huomioon saamansa palautteen. Ekokemin henkilökunta ymmärtää vastuunsa yhtiön toiminnan laadusta, turvallisuudesta ja ympäristönsuojelusta. Yhtiön jokainen työntekijä on velvollinen olemaan mukana hyvän toimintatavan ylläpitämisessä, toteuttamisessa ja kehittämisessä. Yhtiö kouluttaa, opastaa ja kannustaa työntekijöitään suorittamaan työtehtävänsä turvallisuuden ja ympäristön kannalta vastuullisella tavalla. Riihimäki Esa Tommila, toimitusjohtaja Ekokem on vakaa työnantaja, jota uskaltaisin suositella työpaikaksi, toteaa Ekokemin pääluottamusmies Max Uronen. Uronen on ollut Ekokemin palveluksessa vuodesta 1991 ja pääluottamusmiehenä vuodesta Lisäksi hän on toiminut työsuojeluvaltuutettuna vuodet Ekokemin vahva kasvu on turvannut leipää myös työntekijöille. Työllisyys ja kasvu ovat toteutuneet 2000-luvulla hyvin yrityksen strategian mukaisesti. Pääluottamusmiehenä minun ei ole tarvinnut ottaa osaa YT-neuvotteluihin, Uronen sanoo. Luottamustoimessaan hän keskittyykin olemaan äänitorvi työntekijöiden ja työnjohdon välillä, esimerkiksi kun käsillä on jokin työaikaa tai työmenetelmiä koskeva uudistus. Ekokemillä johdon ja työntekijöiden välejä ei leimaa vastakkainasettelu, vaikka toki asiat joskus riitelevätkin. Puhumalla on kaikki solmut saatu selvitettyä, kertoo Uronen. Ekokemissä eri henkilöstöryhmillä on omat luottamusmiehet. Uronen edustaa 130 työntekijää, joista 90 % kuuluu Kemianliittoon ja joiden työsuhteissa noudatetaan kemian perusteollisuuden työehtosopimusta. Yhteistyö henkilöstöryhmien luottamushenkilöiden välillä on luontevaa ja toimivaa, Uronen kiittää. YT voi kuulostaa myös hyvältä Pääluottamusmies on mukana Ekokemillä kerran kuukaudessa kokoontuvassa YT-neuvottelukunnassa. Eri henkilöstöryhmien yhteisen keskustelufoorumin kokouksissa käsitellään muun muassa yhtiön tulosta, investointeja ja henkilöstömuutoksia eli samoja aiheita, joita käsitellään yleensä jo samana päivänä kokoontuvassa johtoryhmän kokouksessa. Kokousten vetäjänä toimiva hallintojohtaja Seppo Eriksson vie henkilöstön kuulumiset johtoryhmän kokouksiin, ja henkilöstöjulkaisu Kuukauden kuulumiset puolestaan kertoo tiivistetysti johtoryhmässä käsitellyt asiat työntekijöille. Max Uronen on henkilöstön edustajana myös johtoryhmässä. On kädenojennus johdon suunnalta, että kerran kuukaudessa 1 1,5 tuntia useamman ihmisen työajasta käytetään YT-neuvottelukunnan kokoukseen. Sisäisen viestinnän kannalta nämä kokoukset ovat parasta mahdollista toimintaa, keskustelu on siellä laajempaa kuin se olisi vaikkapa vain henkilöstötiedotteisiin perustuvassa viestinnässä. Tässä toteutuu YT-termi oikeassa muodossaan: YT:hän tarkoittaa yhteistoimintaa, ei irtisanomisia, Uronen tiivistää. Teksti: Katri Kovasiipi

9 16 HALLINTOKÄYTÄNNÖT HALLINTOKÄYTÄNNÖT 17 Toimintojärjestelmä Ekokem vuorovaikutuksessa sidosryhmiinsä Ekokemin laatu-, turvallisuus- ja ympäristöjärjestelmä on integroitu yhdeksi järjestelmäksi, josta käytetään yhteisnimitystä toimintojärjestelmä. Toimintojärjestelmän tavoitteena on varmistaa mm. tärkeimpien sidosryhmien odotusten täyttäminen ja jatkuva parantaminen erityisesti työterveys- ja turvallisuusasioissa, ympäristönsuojelussa sekä taloudellisissa tuloksissa. Toimintokäsikirjaan on koottu yhtiön ohjauksen ja kehittämisen keskeisin ohjeisto, joka koskee kaikkia Ekokem-yhtiöitä. Toimintojärjestelmässä on määritelty turvallisuus- ja ympäristöasioiden hallintaan liittyvät johtamistavat ja käytännöt sekä yhteiset menetelmät. Järjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa Ekokemin laatuorganisaatio. Toimintojärjestelmää arvioidaan erilaisin tarkastuksin ja katselmuksin. Auditointien tavoitteena on varmistua siitä, että järjestelmä toimii ja sitä ylläpidetään suunnitellulla tavalla. Sisäisten auditointien tehtävänä on kehittää toimintoja. Ulkoisilla auditoinneilla varmistetaan, että Ekokemin toiminta on kansainvälisten standardien ja oman toimintojärjestelmän mukaista. Toimintojärjestelmää koskevia ulkoisia auditointeja suorittavat säännöllisesti mm. FINAS-akkreditointipalvelu, Inspecta Sertifiointi Oy ja Turvatekniikan keskus Tukes. Yhtiön toimintojärjestelmän tehokkuus arvioidaan ja varmistetaan johdon ja henkilöstön edustajien yhteisissä katselmuksissa. Toimintojärjestelmä on rakennettu seuraavien standardien, normistojen ja ohjeistojen pohjalta: standardit ISO 9001, ISO ja ISO 17025, OHSAS 18001, EU:n EMASasetus, Kansainvälisen kauppakamarin Kestävän kehityksen peruskirja sekä kemianteollisuuden Responsible Care Vastuu Huomisesta -ohjelma. Lisätietoja: hallintojohtaja Seppo Eriksson puh Alla olevassa taulukossa on lyhyesti esitelty Ekokemin keinot onnistuneeseen vuorovaikutukseen eri sidosryhmien kanssa. Aktiivisella ja monipuolisella yhteydenpidolla sidosryhmiin on pitkät perinteet. Avointa vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa kehitetään jatkuvasti yhteisissä kokouksissa kertyneiden ehdotusten tai muuten suullisesti SIDOSRYHMÄT tai kirjallisesti saadun palautteen perusteella. Saatuun palautteeseen vastataan ja lähettäjälle kerrotaan, miten kehitysehdotuksia tullaan toteuttamaan. Sidosryhmien ja Ekokemin välisen vuoropuhelun toteutumisesta käytännössä kerrotaan tarkemmin kohdassa Yritysvastuun tulokset. EKOKEMIN KEINOT ONNISTUNEESEEN SIDOSRYHMÄVUOROVAIKUTUKSEEN Asiakkaat ja potentiaaliset asiakkaat Lisätietoja: viestintäpäällikkö Pirjo Ikävalko puh henkilökohtainen viestintä EkoAsiaa-sidosryhmälehti asiakastilaisuudet messut kampanjat Internet mainonta Ekokemposti-henkilöstölehti kuukauden kuulumiset -sisäinen tiedote yhteiset tapahtumat lehdistötiedotteet muut julkaisut ja esitteet perehdyttäminen koulutus toimitusjohtajan tiedotustilaisuudet palaverit sisäinen info-tv -järjestelmä YT-kokoukset kehityskeskustelut toimintajärjestelmä vierailut kokoukset tiedotusvälineet yhtiökokous avoimien ovien päivät lehdistötilaisuudet lupaehtojen mukainen säännöllinen raportointi Ekokemiläisten perheenjäsenet EKOKEM-YHTIÖIDEN TOIMINTOJÄRJESTELMÄ Laatu Standardi/Sertifikaattivuodet Ympäristö Standardi/Sertifikaattivuodet Ekokem Oy Ab Riihimäki ISO 9001/1994 BS 7750/ ISO 14001/1996 EMAS/1996 Turvallisuus Tukesin tarkastus vuosittain (1999-) OHSAS 18001/2007 Hallintoelimet Henkilöstö Järjestöt Koulutuslaitokset Osakkeenomistajat Paikalliset asukkaat Lisäksi laboratorio EN 45001/ ISO 17025/2001 Katso akkreditoitu pätevyysalue Pori ISO 9001/1994 BS 7750/ ISO 14001/1996 EMAS/2003 Jämsänkoski ISO 9001/1995 BS 7750/ ISO 14001/1996 EMAS/2003 Ekopartnerit Oy ja Ekokem-Palvelu Oy Iisalmen Keräysöljy Oy Ekokem-konsernin kaikkien toimipaikkojen laatu-, ympäristö- ja työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät on sertifioinut Inspecta Sertifiointi Oy. Ekokemin laboratorion on akkreditoinut FINAS-akkreditointipalvelu. Tukesin tarkastus kolmen vuoden välein. OHSAS 18001/2007 OHSAS 18001/2007 ISO 9001/2001 ISO 14001/2001 OHSAS 18001/2007 ISO 9001/2003 ISO 14001/2003 OHSAS 18001/2007 Rahoituslaitokset Suuri yleisö Paikalliset ja valtakunnalliset tiedotusvälineet, ammattilehdet Tuotteiden ja palvelujen toimittajat Urakoitsijat Vakuutusyhtiöt Valtakunnallliset ja paikalliset päättäjät Viranomaiset Yhteistyöraati Kaikki Ekokemin julkaisut löytyvät myös Internet-sivuilta PDF-tiedostoina. Esitteitä voi tilata veloituksetta Internetin kautta tai puhelimitse. EKOKEM OY AB:N YMPÄRISTÖ- JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2007 EKOKEM OY AB:N YMPÄRISTÖ- JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2007

10 18 19 Yritysvastuun tulokset KOTIMAISTEN ONGELMAJÄTTEIDEN KÄSITTELYN KESKIHINNAN KEHITYS JA HINTOJEN MUUTOKSET KONSERNIRAKENTEEN MUUTOS 2008 JA SEN VAIKUTUKSET TOIMINTAAN 600 Euroa/tonni Taloudellinen vastuu Seuraavassa on tarkasteltu Ekokemin taloudellisten tavoitteiden tuloksia eri sidosryhmien taloudellisen hyvinvoinnin kannalta ja yhtiössä tapahtuneita muutoksia näihin liittyen. OSAKKAIDEN JA ASIAKKAIDEN ROOLI ERIYTYMÄSSÄ Ennen yhtiön toiminnan käynnistymistä valtakunnasta puuttuivat vaativan ongelmajätehuollon palvelut lähes kokonaan. Ekokemin perustajaosakkaat olivat tuolloin pääosin asiakkaita, joiden palvelutarve edellytti tuolloin osuuskuntatyyppistä ratkaisua ja toimintaa. Vuosien myötä ongelmajäteala on kuitenkin laajentunut osaksi ympäristönhuollon kokonaisuutta ja alalle on kehittynyt aivan normaalit markkinat ja vilkas kilpailu. Samalla yhtiö on laajentunut moniin palveluihin. Tähän muutokseen perustuen yhtiökokous hyväksyi keväällä 2007 uusitun yhtiöjärjestyksen. Sen tärkeimpiä uudistuksia olivat yhtiön erityisvelvoitteista ja samalla osakasalennuksesta luopuminen ja osingonjaon mahdollistaminen. Asiakasomistajuuden tilalle on syntynyt aito omistajaintressi asiakasintressien rinnalle. Niin uusien kuin vanhojenkin omistajien toiveissa tulee jatkossa olemaan yhtiön menestys liiketoiminnassa ja sen mukainen omistaja-arvon kehittyminen. Tämä ei ole ristiriidassa asiakasintressin kanssa, sillä tehokas ja tuottava yritys takaa hyvän kilpailukykyisen palvelun ja samalla riittävän tuoton osakkaille. Asiakkaiden ensisijainen tarve on edelleen kohtuuhintainen hyvä palvelu ja sen kautta omalle toiminnalle saatava lisäarvo. Ongelmajätteiden käsittely hinnat ovat laskeneet alkuajoista huomattavasti. Kts. grafiikka kotimaisten ongelmajätteiden käsittelyn keskihinnan kehitys. Lähtökohdistaan huolimatta yhtiö on tähänkin asti pyrkinyt toteuttamaan molempia tahtotiloja. Niistä osoituksena on sen menestys markkinakilpailussa ja toisaalta yhtiön osakkeen hyvä arvonkehitys. Osakkeista talvella 2008 maksetut hinnat ylittävät selvästi konsernin osakekohtaisen nettovarallisuuden, mikä heijastaa yhtiön toimintaan kohdistuvia myönteisiä odotuksia. Yhtiön osake onkin alkanut kiinnostaa myös muita kuin omistaja-asiakkaita. Kts. grafiikka osakkeen vertailuarvon kehitys. Yhtiön vuotuiset osakasalennukset ovat vaihdelleet 0,5 0,8 miljoonan euron välillä. Niitä myönnettiin vuoteen 2007 asti ongelmajätteiden korkealämpötilapolttokäsittelyn maksuista. Tulevien vuosien osinkojen määrä riippuu luonnollisesti vuosituloksista ja yhtiökokousten päätöksistä, mutta todennäköisesti niiden määrä ylittää osakasasiakkaiden aikaisemmin saamat alennukset, kun omistajat pääsevät hyötymään tytäryhtiöidenkin menestyksestä. Asiakkaat ovat jatkuvan toiminnan tehostamisen ansiosta hyötyneet jatkuvasti alentuneista jätteiden käsittelyhinnoista. Suomen valtio omistaa 34,1 % Ekokemin osakkeista. Omistamiensa osakkuuksien joukossa se on luokitellut Ekokemin kuuluvaksi strategisesti merkityksellisiin markkinaehtoisiin yhtiöihin. Näin valtio-omistus on tulkittava pitkäaikaiseksi sijoitukseksi, jolle se kuitenkin odottaa normaalia tuottoa. Toimintaympäristön muutos on tuonut mukanaan tarpeen muuttaa konsernirakennetta ja harkita toimintojen sijoittamista eri yhtiöihin. Emoyhtiön verolliseksi tulon myötä poistui tarve pitää palveluliiketoiminnat ja mm. verotuksellisesti erityisasemassa ollut jätteenkäsittelytoiminta eri yhtiöissä. Konsernirakennetta on sen vuoksi voitu yksinkertaistaa alkaen siten, että emoyhtiöön kuuluvat jatkossa ongelmajätekäsittelyt markkinaehtoisine asiakaspalveluineen. Ekovoima Oy:hyn on sijoitettu ns. läpinäkyvyyssyistä jätevoimala energiantuotantoineen mm. erityishankintalain vuoksi ja määräävän markkina-aseman liiketoiminnot sekä öljyjätehuolto kilpailunrajoituslain vuoksi. Tällä avoimuutta edustavalla järjestelyllä Ekokem-konserni antaa mahdollisuuden todeta toimintansa säädösten mukaiseksi. Uusittu yhtiörakenne yksinkertaistaa ja tehostaa konsernitoimintoja. Muusta liiketoiminnasta poikkeavat maaperänkunnostus ja ympäristörakentaminen jäävät edelleen Ekokem-Palvelu Oy:hyn. VEROTUS JA MUUTOKSET Emoyhtiö on perustamisestaan alkaen ollut vapaa tulon ja varallisuuden perusteella suoritettavasta verosta (TVL 20 ). Tytäryhtiöt ovat sen sijaan olleet normaalisti veronalaisia. Yhtiöjärjestyksen muutoksen myötä yhtiö on hakeutunut normaalisti verovelvolliseksi vuoden 2008 alusta lukien. Asiassa tarvittava lainsäätämisprosessi on kirjoitushetkellä vielä kesken, mutta muutos toteutuu valtiovarainministeriön mukaan takautuvasti vuoden 2008 alusta alkaen % % % % Hinnankorotukset 411 Haittalisiä koskeva hinnantarkistus, 200 vaikutus alle 0,5% v Kotimaa perusjäte euroa/t Tuotannon hintaindeksi Elinkustannusindeksi % Hinnanalennukset arvonlisäverotuksen yhteydessä OSAKKEEN VERTAILUARVON KEHITYS Verotusarvo /osake Ero elinkustannusindeksiin verrattuna -335 /t Ero tuotannon hintaindeksiin -256 /t Vahvistettu vertailuarvo (verotusarvo) Osakkeita kpl Hinnanalennus osakasalennuksen noston kautta, vaikutus -1,5% EKOKEM OY AB:N YMPÄRISTÖ- JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2007 EKOKEM OY AB:N YMPÄRISTÖ- JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2007

11 20 21 Konsernin tytäryhtiöiden maksamat tuloverot ovat olleet viime vuosina noin 1,5 milj. euron tasoa konsernin kokonaisveroasteen vaihdellessa 23 ja 46 %:n välillä. Uusi jätevoimala ja sen myötä tehtävät kirjanpidon EVL-poistot Ekovoima Oy:ssä tulevat siirtämään verojen maksua tulevaisuuteen. Samoin lakimuutoksen myötä määräytyvällä poistopohjalla on oma vaikutuksensa tulevien verojen määrään. HENKILÖSTÖ JA PALKKAUSJÄRJESTELMÄT Ekokem on ollut varma ja luotettava työnantaja. Viime vuosien aikana yhtiössä on ollut täystyöllisyys. Henkilökunnan määrä on emoyhtiössä pysynyt viime vuosina lähes ennallaan. Palvelujen kasvu tytäryhtiöissä sen sijaan on lisännyt niiden henkilömääriä. Vuonna 2007 emoyhtiön maksamat palkat olivat 8,1 milj. euroa. Ekokemin palkkausjärjestelmät perustuvat kemianteollisuuden työehtosopimuksiin. Yhtiön palkitsemisjärjestelmään kuuluvat lisäksi mm. tavoitepalkkiojärjestelmä sekä aloitepalkkiomenettely. Vuoden 2007 aikana tehtiin yhteensä 53 aloitetta, joista 23 kohdistui ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioihin. Niiden lisäksi henkilöstö on osana tavoitepalkkiojärjestelmää tehnyt 152 turvallisuustarkastelua, joihin on osallistunut yhteensä henkilöä. YHTEISTYÖKUMPPANIT JA EPÄSUORA TYÖLLISTÄMINEN Yhtiö käyttää ulkopuolisia palveluja töissä, joita ei ole tarkoituksenmukaista suorittaa itse. Ulkoistettuja palveluja olivat mm. suurimpien investointien toteuttaminen, monet kunnossapitotyöt, kuljetukset, atk-palvelut, kiinteistöjen hoito ja ravintolapalvelut. Niiden epäsuora työllistävä vaikutus oli 62 henkilötyövuotta. Sen lisäksi jätevoimalan rakentamisen ja käyttöönoton epäsuora työllistävä vaikutus vuonna 2007 oli 102 henkilötyövuotta. Henkilöstön tavoin osa ulkopuolisista urakoitsijoista on pitkäaikaisia toimijoita, jotka ovat voineet luottaa Ekokemiin vakaana yhteistyökumppanina. Yhtiön vuosina toteuttama jätevoimalainvestointi on lisännyt määrää tilapäisesti paljon. Yhtiörakenteen muutosten vuoksi Ekokemin ulkopuolisten palvelujen määrää tulevat vuonna 2008 lisäämään monet asiakaskumppanuuksien yhteydessä palvelupinnassa tehtävät työt. JÄTEVOIMALAN VAIKUTUS ENERGIANTOIMITTAJANA JA TYÖLLISTÄJÄNÄ Uusi jätevoimala muuttaa konsernin roolia jätteenkäsittelijänä ja hyödyntäjänä huomattavasti. Jätteenkäsittelykapasiteetti lisääntyi kaksinkertaiseksi ja laajeni uusiin jäte lajeihin, kuten yhdyskuntajätteisiin ja teollisuuden erityisjätteisiin. Energiantuotanto nelinkertaistui ja kattaa Riihimäen kaukolämpötarpeen lisäksi myös suurimman osan naapurikaupungin Hyvinkään lämmön tarpeesta. Sähköäkin tulee riittämään aiempaa enemmän omaan käyttöön ja hiukan myyntiin. Jätteestä syntyvä kaukolämpö on asiakkaille hinnaltaan edullista ja hintakehitykseltään tulevaisuudessa muuta energiantuotantoa vakaampaa. Jätevoimalan välitön lisätyöllistävä vaikutus on yhtiössä noin 5 henkilötyövuotta, mikä on muuhun toimintaan nähden vähäinen. Näin jätevoimala toteuttaa kokonaisuuden kustannustehokkuutta, kun sen tarvitsema muu infrastruktuuri ja sisäiset palvelut ovat jo valmiina olemassa. Jätevoimala työllistää epäsuorasti asiakkaiden omia ja alihankkijoina toimivia jätteenkuljettajia ja esikäsittelijöitä. Omistajanäkökulmasta jätevoimala on osa yrityksen kasvustrategiaa, ja se turvaa yrityksen elinkelpoisuutta pitkään. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ JA LIIKETOIMINTA Ekokem osallistuu alan eurooppalaisten järjestöjen yhteistoimintaan, jolla pyritään mm. käsittelyjen korkeiden laatustandardien kattavaan soveltamiseen. Yhteistyötä tehdään myös ulkomaisten ongelmajätelaitosten kanssa esimerkiksi kunnossapidon hankinnoissa. Ekokem harjoittaa myös ulkomaan liiketoimintaa. Yhtiössä tutkitaan jatkuvasti mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin, korkeaa laatutasoa edellyttäviin ympäristöprojekteihin. Jätetuonnin eli jätteenkäsittelypalvelujen viennin osuus oli vuonna 2007 yhteensä tonnia, joka on alle 2 prosenttia kokonaisvastaanottomäärästä. Jätteet tuotiin pääosin Euroopasta. Jätetuonnilla on voitu varmistaa käsittelykapasiteetin maksimaalinen käyttö ja edistää kotimaisten käsittelyhintojen alhaisina pitoa. Ekokem on vuoden 2007 aikana vastaanottanut ulkopuolisia avustuksia ainoastaan messuosallistumisiin ulkomailla, yhteensä euroa. Em. tuki on ollut kauppa- ja teollisuusministeriön kansainvälistymistukea. Lisätietoja: laskentapäällikkö Jouni Mikkola puh jouni.mikkola@ekokem.fi RAHAVIRRAT EKOKEM OY AB:N JA SEN ERI SIDOSRYHMIEN VÄLILLÄ 2007 Asiakkaat jätteenkäsittelypalvelut 27,9 M Tavaroiden toimittajat käyttöhyödykkeet -5,6 M investointitavarat ja palvelut -47,3 M Liikevaihto 36,1 M 1,4 M Ulkopuoliset palvelut -13,2 M Tuoteasiakkaat öljy, energia, metallit 6,8 M Tytäryhtiöt konsernityöt -3,0 M Ulkomaiset asiakkaat jätteenkäsittelypalvelut Ympäristöministeriö öljykulukorvaus 2,0 M Ekokem Oy Ab Henkilökunta bruttopalkat -8,1 M Muut muut tuotot ja korvaukset 0,7 M Julkinen valta, vakuuttajat sosiaali- ja eläkemaksut -1,9 M Esitetyt rahavirrat ovat tuloslaskelmasta ja taseesta johdettuja. Tytäryhtiöt osingot 2,0 M korkotuotot 1,5 M konsernityöt 1,2 M myyntivoitot 4,4 M Varaukset 0,9 M Poistot 6,9 M Korkokulut ulkop. 0,5 M Tulos 7,6 M Tuki yleishyödyllisille yhteisöille ja tutkimukselle stipendit, muu tuki -0,2 M Valmistus omaan käyttöön (energia) 2,2 M Oma käyttö energia -2,2 M Ympäristövastuu Ekokem haluaa tehostaa toiminnassaan ja toimintojen kehitystyössään käsiteltyjen jätteiden hyödyntämistä aineena ja energiana. Yhtiö toimii kestävän kehityksen periaatteita tavoitellen. YMPÄRISTÖJOHTAMISEN Ekokemin ympäristöjohtamisen työkaluina ovat ympäristönäkökohtien arviointi, sisäiset auditoinnit ja katselmukset sekä ympäristö- ja turvallisuuspäämäärien ja -tavoitteiden määrittely ja toteuman seuranta. Ympäristönäkökohtien arviointi sisältää yhtiön ympäristövastuun ja ympäristöriskien kartoittamisen, päästöjen ja muiden ympäristövaikutusten arvioinnin sekä yhtiön ympäristöasioista tiedottamisen. Ympäristönäkökohdat ja niiden merkittävyys on arvioitu toiminto- ja osastokohtaisesti. Ympäristönäkökohtien merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon vaikutusten voimakkuus, haitallisuus, ajoittuminen, kesto, toistuvuus, todennäköisyys ja ilmenemispaikka sekä lakisääteisten vaatimusten täyttyminen ja sidosryhmien näkemykset. Merkittäville ympäristönäkökohdille määritellään toimenpideohjelma ja kehittämistavoitteet, jotka liitetään osaksi osastokohtaisia toimintasuunnitelmia ja hyväksytään johtoryhmässä. EKOKEMIN MERKITTÄVÄT YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT: Valtakunnallisesti tiedottaminen ja valistus ongelmajäteasioista ongelmajätteiden ja käytettyjen voiteluöljyjen hyödyntäminen materiaalina tai energiana ongelmajätteiden vaarattomiksi tekeminen monipuolisella ja korkeatasoisella käsittelyllä. Paikallisesti tai alueellisesti päästöt ja hajapäästöt ilmaan päästöjen mahdolliset vaikutukset pohjavesiin jätteiden loppusijoitus Riihimäellä muun energiantuotannon päästöjen vähentäminen välillisesti hyödyntämällä jätteiden sisältämä energia Riihimäellä. Tuotantoprosessien muutosten ympäristövaikutusten arvioinnit ja riskitarkastelut on tehty projektikohtaisesti. Merkittävissä näkökohdissa ei ollut muutosta aikaisempaan. Auditoinnin tulokset Toimintojärjestelmää ja -ketjuja arvioidaan säännöllisesti. Vuonna 2007 sisäisiä auditointeja tehtiin yhteensä 5. Poikkeamia todettiin yhteensä 20 ja kehitysehdotuksia kirjattiin 30. Poikkeamista ja kehitysehdotuksista suurin osa kohdistui meneillään olevien investointien ja muutosten aiheuttamiin sen hetkisiin vaikutuksiin. Poikkeamiin ja kehitysehdotuksiin on tehty tarvittavat toimenpide-ehdotukset. Ulkoisia auditointeja tekevät sertifiointi- ja tarkastuslaitokset sekä viranomaiset ja asiakkaat. Vuonna 2007 Ekokemille tehtiin 9 ulkoista auditointia, jotka kohdistuivat järjestelmän eri osiin. Auditoinneissa todettiin muutamia lieviä poikkeamia ja esitettiin hyviä kehitysehdotuksia. Ulkopuoliset arvioijat ovat todenneet Ekokemin toiminnan tason hyväksi. VUODEN 2007 SISÄISTEN AUDITOINTIPOIKKEAMIEN JA KEHITYSEHDOTUSTEN HYÖTYASTE 7 Käsittely kesken Paljon hyötyä Osittain hyötyä Ei lainkaan hyötyä

12 22 23 Kuva: Anu Akkanen Diesel-hanke todisti: työturvallisuus on tahdosta kiinni Leif Andersson turvallisuuspäällikkö Neste Oil Oyj Vuodenvaihteessa Neste Oil Sköldvikin eli Kilpilahden öljynjalostamolla saatiin päätökseen mittava Diesel-hanke. Kyseessä oli erittäin iso, yli 700 miljoonan euron investointi uuteen dieselin tuotantolinjaan. Neljän vuoden aikana uuden linjan rakentamiseen käytettiin yhteensä yli kuusi miljoonaa työtuntia, ja parhaimmillaan rakennustöissä oli mukana lähes 2000 ihmistä, turvallisuuspäällikkö Leif Andersson kertoo. Neste Oil tunnetaan turvallisuusajattelun edelläkävijänä, ja turvallisuuden hallinta oli kiinteä osa myös uuden diesel-tuotantolinjan rakentamista. Keskellä öljynjalostamoa toteutetut rakennustyöt edellyttivät erityisen tarkkoja turvallisuusvaatimuksia. Diesel-hankkeessa noudatetun turvallisuusajattelun tulokset puhuvat puolestaan. Hankkeen käynnistyessä rakennusalan tapaturmataajuus (työtapaturmat miljoonaa työtuntia kohti) oli 70. Diesel-projektissa tapaturma taajuuden tavoitteeksi asetettiin alle 5: projektin päättyessä tulos oli 3,5. Kun tahtoa löytyy, on myös mahdollisuus onnistua, toteaa Andersson. Määrätietoinen ja aktiivinen toiminta turvallisuuden hyväksi on tuottanut myös koko Neste Oilin konsernitasolla Diesel-projektin kaltaisia tuloksia Tulokset ovat rohkaisevia ja osoittavat, että tapaturmien ehkäisemiseksi kannattaa tehdä työtä, Andersson sanoo. Naapuriyhteistyön edelläkävijä Neste Oil aloitti Kilpilahden alueella naapuriyhteistyön jo 1980-luvun lopulla, ja naapurustoon on ehditty muodostaa hyvät kontaktit. Öljynjalostamon lähellä olevista kylistä koostuva naapuriyhteistoimintaryhmä kokoontuu yleensä 3 4 kertaa vuodessa, Diesel-rakennushankkeen aikana kokoonnuttiin 5 6 kertaa vuodessa. Leif Andersson on toiminut jo kuusi vuotta myös naapuriyhdyshenkilönä. Hän käy paljon henkilökohtaisia keskusteluja naapuruston kanssa ja tiedustelut ohjautuvat myös suoraan hänelle. Muita naapuriyhteistyön muotoja ovat lähialueen postilaatikoihin jaettavat naapuritiedotteet sekä Neste Oilin oma infopuhelinpalvelu, johon tulee vuosittain keskimäärin 4000 soittoa. Naapuriyhteistyötä toteutetaan yhteistyössä Kilpilahden alueella toimivien kahdeksan muun elinkeinon harjoittajan kanssa. Neste Oil on vetovastuussa, toisena suurena toimijana mukana on Borealis. Pienemmät elinkeinon harjoittajat osallistuvat yhteistyöhön omilla panostuksillaan tilanteen mukaan. Yhteistyön tavoitteena on edistää sekä elinkeinonharjoittajien työrauhaa että naapuruston turvallisuudentunnetta. Teksti: Katri Kovasiipi Päämäärien ja tavoitteiden toteutuminen vuonna 2007 Vuoden 2007 ympäristö- ja turvallisuustavoitteista toteutui 60 %. Erityisen positiivista oli, että hyötykäyttö- ja energiatavoitteet toteutuivat lähes kokonaan. Eniten jäätiin itse asetetuista haastavista turvallisuus- ja ympäristökuormitustavoitteista. Kokonaisuutena yhtiön tavoitteiden toteumaa voi pitää tyydyttävänä. Päämäärä 1: Turvallisuuden korkea taso Turvallisuuden korkea taso on ollut vuosikausia Ekokemin päämääränä. Tavoitetta kohti nollaa tapaturmaa ei saavutettu. Loppuvuonna 2007 tapahtui työtapaturma, jossa Ekokemin toimihenkilö menehtyi. Ekokemiläisten tapaturmien määrä puoliintui edellisvuodesta. Tapaturmataajuus oli 6,5 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Vaikka tulos on sekä teollisuuden että kemianteollisuuden keskiarvoa parempi, ei yhtiön omaa tiukkaa tavoitetta täytetty. Myös yhteistyökumppaneiden turvallisuustaso parani jo toisena vuonna peräkkäin, ja se lähestyy ekokemiläisten tasoa. Vaikka jätevoimalan rakennustyömaalla työskenneltiin turvallisemmin kuin rakennustyömailla yleensä, ei itse asetettua turvallisuustavoitetta täytetty. Työmaalla sattui neljä lievää tapaturmaa. Vaarallisten aineiden käsittely sujui hyvin. Altistumisia havaittiin kuitenkin kyllästetyn puun käsittelyssä ja suojautumistoimenpiteitä tehostettiin. Turvallisuuden kehittämisessä panostettiin vuonna 2007 esimiesten työturvallisuustiedon lisäämiseen. Normaalien työpaikkaja riskikartoitusten lisäksi koko henkilöstö osallistui turvallisuuden yhteiseen kehittämiseen osastokohtaisissa turvallisuustarkasteluissa. Näiden tavoitteiden toteuma oli hyvä. Lisäksi työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän rakentamisen yhteydessä käytiin turvallisuus- ja riskinarviointimenettelyt läpi. Niitä tarkennettiin, ja henkilökuntaa koulutettiin. Valmistelutyö henkilökunnan turvallisuusasenteiden parantamiseksi on aloitettu. Päämäärä 2: Pieni ympäristönkuormitus Jätteiden ja ongelmajätteiden käsittely sujui lähes normaalisti merkittävistä rakennusprojekteista huolimatta. Jätteiden ja ongelmajätteiden käsittelyn päästöt olivat aiempien vuosien tapaan pieniä. Jätevoimalan ja uusien savukaasunpuhdistuslinjojen käyttöönotto loppuvuonna aiheutti poltto- linjoilla kuitenkin lukuisia yksittäisiä, lyhytaikaisia lupaehtoylityksiä. Niiden takia ei ympäristökuormitukselle asetettuja tavoitteita saavutettu kokonaan. Ylityksistä on keskusteltu ympäristöviranomaisten kanssa eikä heillä ollut toiminnasta huomautettavaa. Selvitystyö tilanteen parantamiseksi on käynnistetty. Päämäärä 3: Korkea jätteiden hyötykäyttöaste Materiaalitehokkuudelle asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin. Kylmälaitteiden metallit, muovit ja polyuretaani hyödynnetään lähes kokonaan. Myös polton kuonan hyödyntämistavoitteet saavutettiin. Siitä hyödynnetään yli puolet kaatopaikkarakentamisessa. Päämäärä 4: Hyvä energiatehokkuus Kaukolämmön ja sähkön tuotantotavoitteet saavutettiin. Selvitys oman energian käytöstä siirtyi lukuisten rakennusprojektien vuoksi, vaikka joitakin osaprojekteja toteutettiin. Vuoden 2008 päämäärät ja tavoitteet Vuoden 2008 tavoitteena on edelleen turvallinen ja ympäristömyötäinen jätteiden käsittely, hyvän materiaalitehokkuuden ylläpitäminen ja korkean energiatehokkuuden varmistaminen sekä olemassa olevissa että uusissa prosesseissa. VUODEN 2007 YMPÄRISTÖ- JA TURVALLISUUSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Päämäärä toteuma/ tavoitepisteet Turvallisuuden korkea taso 14/35 Pieni ympäristönkuormitus 10/25 Korkea jätteiden hyötykäyttöaste 14/15 Hyvä energiatehokkuus 22/25 Yhteensä 60/100 VUOSIEN YMPÄRISTÖ- JA TURVALLISUUSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN SUHDELUKUINA Vuoden 2008 ympäristö- ja turvallisuustavoitteet Korkea turvallisuuden taso Kohti nollaa tapaturmaa, tapaturmataajuus < 5 Ei terveyshaittoja eikä ammattitauteja Turvallisuuden edistäminen - esimiesten työsuojelukoulutus - turvallisuustarkastelut Pieni ympäristönkuormitus Ei vahinkoja eikä valvomattomia päästöjä maaperään tai ilmaan, ei toiminnan haitoista aiheutuneita ympäristötiedusteluja eikä viranomaishuomautuksia toiminnasta Toiminnan ympäristötehokkuus - toimintopoikkeamien vähentäminen Korkea jätteiden hyötykäyttöaste Hyötykäyttöaste aineena ja energiana yhteensä 85 % Polton kuona hyötykäyttöön Selvitys jätevoimalan kuonan ja tuhkien hyötykäytöstä Hyvä energiatehokkuus Kaukolämmön tuotantotavoitteet saavutettu Sähkön tuotantotavoitteet saavutettu Energian oman käytön parantaminen - sovitut toimenpiteet tehty Maksimipisteet Yhteensä

13 24 25 VÄLITTÖMÄT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Vuosi 2007 oli yhtiölle muutosten vuosi. Sen aikana valmistui jätevoimala, jonka polttoaineina ovat syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajäte ja teollisuusjäte, sekä polttolinja 2:lle uusi savukaasunpuhdistusjärjestelmä. PL2:n ja keskilämpötilauunin lämmön talteenottokattila otettiin myös käyttöön. Rakennustöiden aiheuttamien ylimääräisten seisokkien vuoksi pakatun jätteen varastot suurenivat. Lisävarastoille oli viranomaisten lupa. Ekokem otti vastaan asiakkaiden toimittamia jätteitä tonnia, josta 90 % vastaanotettiin Riihimäen tuotantolaitoksella. Ongelmajätteitä käsiteltiin yhteensä tonnia ja yhdyskuntajätteitä tonnia. Käsitellyistä jätteistä ohjattiin hyötykäyttöön materiaalina 15 % ja energiana 69 %. Vuosien aikana Ekokem vastaanotti asiakkaiden toimittamia jätteitä yhteensä tonnia. Kolmessa vuodessa määrät ovat lisääntyneet tonnista tonniin. Yhtiön käsittelemien jätteiden määrä vastaavana aikana oli yhteensä tonnia. Kolmessa vuodessa käsittelymäärät ovat lisääntyneet tonnista tonniin. Vuoden 2007 luvussa on mukana loppuvuodesta käynnistyneen jätevoimalan käsittelemät jätteet. Kaukolämpöä omaan käyttöön ja Riihimäen kaupungille Ekokem on tuottanut energiaa Riihimäen kaupungille toimintansa alusta lähtien ja lisännyt merkitystään energian tuottajana. Energia otetaan talteen höyrykattiloilla kaikilla polttolinjoilla. Lisäksi kahdella korkealämpötilalinjalla hyödynnetään polttorumpujen jäähdytyksessä vapautuvaa lämpöä kaukolämmön tuotantoon. Vuonna 2007 Ekokemin kaukolämmön tuotanto lisääntyi jätevoimalan valmistuttua. Yhtiö tuotti 62 % Riihimäen kaukolämmöstä. Ekokemin Riihimäen toimipaikassa vuonna 2007 käytetystä sähköstä tuotettiin itse 89 %. Syyskuussa otettiin koekäyttöön uusi jätevoimala, jonka tuottama energia myydään kaukolämpönä Riihimäen Kaukolämpö Oy:lle ja vuoden 2008 alusta myös Hyvinkään Lämpövoima Oy:lle. Jätevoimala lisää myös sähköntuotantoa. Jätteen hyötykäyttö energiantuotannossa toteutui suunnitellusti. Vuoden tärkeimmät tavoitteet saavutettiin ja loppuvuodesta otettiin käyttöön jätevoimala, polttolinjojen 2 ja 3 savukaasunkäsittelyn yhteyteen rakennettu lämmön talteenottokattila sekä kaukolämpöputki Hyvinkäälle. Käyttöönotettujen uusien prosessien ansiosta Ekokemin kaukolämmön myynti moninkertaistuu ja energian hyötykäyttöaste paranee vuonna Ekokem on vuodesta 2001 ollut energiansäästösopimuksen piirissä. Vuonna 2007 käsitellyn jätteen energiasisältö oli noin 382 GWh, josta 70 % hyödynnettiin energiantuotannossa. Jätteenpolton energiatehokkuus oli 56 % jätteenpolton BREF vertailuasiakirjan mukaan laskettuna. *) Energiantuotannon hyödyntämisosuus laski vuonna 2007 verrattuna edelliseen vuoteen. Tämä johtuu siitä, että jätevoimalan koeajon aikana jätevoimalan energiasta hyödynnettiin ainoastaan 50 % energian tuotannossa. Jätevoimalan hyödyntämisaste vuonna 2008 tulee olemaan yli 80 % ja koko Ekokemin hyödyntämisaste nousee lähes 80 %:iin. Haihdutuslaitoksen lämmön talteenotto otetaan käyttöön keväällä Ympäristönseuranta ja sen tulokset Ekokemin toiminnan ympäristövaikutuksia on seurattu Riihimäellä 1980-luvulta alkaen. Nykyinen tarkkailu sisältää pohja- ja pintavesitarkkailun, viemäröitävien vesien tarkkailun, maaperätutkimukset, bioindikaattoritutkimukset sekä normaaliin käyttötarkkailuun liittyvät savukaasumittaukset. Vertailupohjana on laaja ympäristön perustilatutkimus, joka tehtiin ennen toiminnan aloittamista. Tutkimustulokset ovat osoittaneet toiminnan päästöt pieniksi ja ympäristön tilan normaaliksi. *) Pekka Vesanto. Jätteenpolton parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) vertailuasiakirjan käyttö suomalaisessa toimintaympäristössä. Jätteenpolton BREF Suomen ympäristökeskus (SYKE), elokuu 2006 POLTON ENERGIAVIRRAT JA HYÖTYKÄYTTÖ 2007 Jäte + tukipolttoaine Yhteensä 100 % 382 GWh Laitoksen toiminnan tarkkailu jaetaan seuraaviin osiin: Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu on normaalia laitoksella tehtävää prosessien tarkkailua. Sillä pyritään huolehtimaan laitoksen normaalista käynnistä, eliminoimaan häiriötilanteet ja minimoimaan päästöt. Toiminnan käyttötarkkailusta vastaa käyttöhenkilökunta. Päästötarkkailu Päästötarkkailu perustuu itsetarkkailuun valvontaviranomaisten hyväksymien tarkkailusuunnitelmien mukaisesti. Polton päästöjä valvotaan pääasiassa jatkuvatoimisin mittauksin. Mittauksille on asetettu tiukat vaatimukset, ja niiden luotettava toiminta varmistetaan vuosittain ulkopuolisella vertailumittauksella. Lisäksi joitakin yksittäisiä mittauksia tehdään manuaalisilla mittausmenetelmillä. Ympäristövaikutusten tarkkailu Laajat ympäristötutkimukset teetetään ulkopuolisilla asiantuntijoilla ja tutkimuslaitoksilla. Ekokem osallistuu tarvittaessa myös muihin alueellisiin selvityksiin, joilla tutkitaan ympäristön tilaa lähiympäristössä. Vuoden 2007 ympäristönseurantaan kuuluivat: savukaasujen päästömittaukset viemäröitävien vesien laadun seuranta pohjavesiseuranta. Ulkopuoliset tutkimuslaitokset tekivät mm. seuraavat selvitykset: pinta- ja pohjavesitarkkailu kasvistotutkimus viemäröintivesien tarkkailu. Sähkön tuotanto 7,6 % 29,0 GWh Kaukolämmön tuotanto 34,0 % 130,0 GWh Haihdutuslaitoksen käyttämä höyry 3,4 % 13,0 GWh Savukaasujen puhdistusvesien haihdutus 9,0 % 34,4 GWh Prosessihöyryn oma käyttö 2,6 % 9,9 GWh Lauhdutus 22,4 % 85,7 GWh Savukaasujen puhdistus 10,0 % 38,2 GWh Muut häviöt 10,9 % 41,8 GWh Vuonna 2007 käsitellyn jätteen energiasisältö oli noin 382 GWh, josta 70 % hyödynnettiin energiantuotannossa. BREF vertailuasiakirjan mukainen energiatehokkuus oli 56 %. Ongelma- ja yhdyskuntajätteen käsittelyssä jätteen enrgiasisällöstä energian tuotantoon hyödynnettävä osuus vastaa noin tonnia raskasta polttoöljyä tai noin tonnia kuivaa puuta. Päästöt ilmaan tarkassa seurannassa Ongelmajätteiden poltto sujui alkuvuonna hyvin. Loppukesästä tehtiin merkittäviä savukaasunpuhdistusjärjestelmien muutostöitä. Niiden jälkeen korkealämpötilapolton savukaasut polttolinjalta 1 johdettiin entisen polttolinja 2:n savukaasujen puhdistusjärjestelmään. Polttolinjan 2:n ja keskilämpötilauunin savukaasut johdettiin uuteen puolikuivaan kaasunpuhdistusprosessiin. Uusien prosessien käyttöönotto lisäsi vuorokausiylitysten määrää verrattuna edellisvuoteen etenkin polttolinjalla 2. Kokonaisuutena päästöjen vuosikeskiarvot alittivat kuitenkin selvästi pitoisuuksille asetetut raja-arvot ongelmajätteiden poltossa. Jätevoimalan toiminnan käynnistyttyä syyskuun alussa sen savukaasut johdettiin entisen polttolinja 1:n savukaasunpuhdistusjärjestelmään. Uuden prosessin käynnistys sujui kokonaisuutena normaalisti. Vuosikeskiarvot alittivat lupaehtojen pitoisuuksille asetetut ohjearvot lähes kaikissa mitatuissa yhdisteissä. Poikkeuksena oli dioksiinipitoisuus, jonka keskiarvo ylitti luvan raja-arvon lähes nelinkertaisesti. Jätevoimalan ensimmäinen dioksiinimittaus tehtiin puhtaalla kattilalla, minkä takia mittaustulos oli odotetusti suuri. Seuraava normaaliolosuhteissa tehty mittaus oli lupaehtojen mukainen. Vaikka loppuvuonna savukaasujen dioksiinipitoisuudet olivat pieniä, ylitti koko loppuvuodelle laskettu keskiarvo lupaehtojen raja-arvopitoisuuden. Myös savukaasujen kaikki raskasmetallipitoisuudet olivat pieniä. Lyhytaikaisille päästöille (1/2 tunnin taso ja 10 minuutin taso) asetettu vaatimustaso ei toteutunut polttolinjalla 2 rikkidioksidissa ja typenoksideissa eikä jätevoimalassa rikkidioksidissa ja suolahapossa. Kaikkien muiden mitattujen yhdisteiden lupaehtovaatimukset täyttyivät. Jätteiden poltossa syntyy hiilidioksidia, joka on kasvihuoneilmiötä aiheuttava kaasu. Kivi hiileen verrattuna hiilidioksidia syntyy jätteistä kuitenkin vain kolmannes energiayksikköä kohti. Toisaalta yhdyskuntajätteiden kaatopaikkasijoituksessa syntyy orgaanisista aineista metaania, joka on 20 kertaa haitallisempi kasvihuonekaasu. Ekokemin kaatopaikalla ei synny metaania. Ekokemin jätteenpoltolla korvataan myös paikallisesti fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja vähennetään jätteiden kaatopaikkasijoituksen ympäristöriskejä tulevaisuudessa. On siis totta, että jätteitä polttamalla jätehuolto tekee osansa kasvihuonekaasujen vähentämisessä. Ekokemin jätteiden käsittelytoiminnasta ei synny muita kasvihuonekaasuja. Jätteenpoltto ei kuulu päästökaupan piiriin. Pinta- ja pohjavesitarkkailu Pintavedet Vesistötarkkailun yhteenvetoraportissa todetaan, että Ekokemin toiminnalla ei ollut selkeästi havaittavaa vaikutusta ympäröivien ojien vesien eikä sedimentin laatuun. Läheisten ojien, Hatlamminsuon, Punkan ojan ja Myllysenojan vesien laatu oli pääosin aiemman kaltainen. Sedimentin laatu vastasi myös aiempien vuosien laatua, eikä näytepisteiden pisteiden välillä todettu merkittäviä eroja. Lähes kaikkien tutkittujen näytteiden metallipitoisuudet alittivat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyt haitta-ainekohtaiset kynnysarvot. Pohjavedet Pohjaveden laatua seurattiin sekä laitosalueella että lähiympäristössä tarkkailuohjelman mukaisesti. Ekokemin alueen pohjavesille on luontaisesti tyypillistä kiintoaine, sameus ja väri sekä korkeahkot rauta- ja mangaanipitoisuudet. Pitkän aikavälin tarkastelussa on eräissä näytepisteissä sähkönjohtokyvyssä nähtävissä edelleen kohoavaa trendiä. Aiempien vuosien tapaan myöskään vuonna 2007 ei laitosalueen ulkopuolisilla havaintopaikoilla todettu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, jotka olisivat ylittäneet STM:n päätöksessä asetetut talousveden laatuvaatimukset. Viemäröitävä vesi Ekokemin jätevedet johdetaan Riihimäen kaupungin viemäriverkkoon. Viemäriin johdettavia vesiä tarkkailtiin Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen sekä Riihimäen kaupungin ja Ekokemin välisen teollisuusjätevesien johtamissopimuksen mukaisesti. Ekokem sai Riihimäen toiminnoilleen uuden ympäristöluvan loppuvuonna, ja valvontaviranomaisten kanssa on sovittu, että uuden tarkkailuohjelman mukaiseen seurantaan siirrytään vuoden 2008 alusta. RIIHIMÄEN LAITOKSEN VESITASE 2007 Sade- ja suotovedet Jätteenä tuleva vesi Talousvesi Oman alueen kaivoista pumpattu pohjavesi Käsitelty vesi yhteensä Vuonna 2007 viemäriverkkoon johdettiin ulkopuolisen seurannan mukaisesti m 3 vettä eli keskimäärin 364 m 3 / vrk koko vuodelle laskettuna. Viemäröity vesimäärä on 16 % edellisvuotista suurempi. Prosessijätevesien keskimääräiset pitoisuudet ja kuormitukset olivat pääsääntöisesti selvästi raja-arvoja pienempiä, vaikka joitakin yksittäisiä ylityksiä havaittiin. Sisäiset jätteet ja loppusijoitus Ekokemin toiminnassa syntyvät jätejakeet, kuten kylmälaitteiden purkamisen metallija muovijätteet ja loisteputkien murskauksessa syntyvät lasi ja metalli otetaan talteen ja ohjataan hyötykäyttöön. Tuotannossa syntyvät sisäiset puhdistusjätteet käsitellään omissa prosesseissa ja jakeista kerätään talteen materiaalina hyödynnettävissä oleva osa. Loppujen jätteiden sisältämä lämpöenergia hyödynnetään poltossa. Jätteiden poltossa syntyvä kuona on lasimaista, inerttiä ainetta, joka hyödynnetään ympäristörakentamisessa. Osa kuonasta varastoidaan erilliselle kattamattomalle varastoalueelle odottamaan hyötykäyttöä. Vuosina polttolaitoksen tuhkaa vietiin hyötykäyttöön ensin Saksaan ja sitten Norjaan, mutta kustannussyistä toimitukset lopetettiin. Vuonna 2007 aloitettiin savukaasujen puhdistuksesta tulevan pölyn, kattilatuhkan ja jätevoimalan arinakuonan toimittaminen tytäryhtiön teollisuusjätteen käsittelykeskukseen Porin Peräkorpeen. Käsittelykeskus ottaa vastaan muitakin vastaavia jätteitä. Loppusijoituspaikalle on sijoitettu laitoksen omasta toiminnasta muodostuneet sakat sekä se osa polton tuhkasta, jota ei ole toimitettu hyötykäyttöön. Loppusijoituspaikalle toimitettiin myös asiakkaiden käsittelemiä, loppusijoitukseen sopivia jätteitä. Tämä määrä on vähentynyt merkittävästi. Kaupungin viemäri Kaukolämmön lisävesi Prosessiveden käyttö ja haihdutus

14 26 27 Loppusijoituspaikka täyttää ongelmajätteen kaatopaikan vaatimukset. Loppusijoitusalueen rakenne on sellainen, että sade- ja suotovedet eivät voi liuottaa ja kuljettaa epäpuhtauksia maaperään ja pohjaveteen. Kaatopaikka-alueen sade- ja suotovedet kerätään vesilaitoksen altaisiin puhdistettaviksi ja käytettäviksi prosessivetenä. Alueen ulkopuoliset pinta- ja pohjavedet kuuluvat tehokkaaseen tarkkailuun ja analysointiohjelmaan. Hajapäästöt Prosessialueilla tehdään vuosittain pintakontaminaatiomittauksia. Edellisvuoteen verrattuna tuloksissa ei ollut erityisiä muutoksia. Joillakin prosessialueilla havaittiin lievää orgaanisten yhdisteiden pintakontaminaatiota. Jätevoimalassa jäteautot tyhjentävät kuormansa suljetussa vastaanottohallissa, josta imetään myös polttoilmaa prosessiin. Ratkaisu on osoittautunut toimivaksi, sillä jätevoimalasta ei ole ollut hajuhaittoja ympäristössä. Muut tutkimukset Ekokem on tarkastanut laitosalueen asfalttipinnoitteen, sadevesijärjestelmän ja vuosisuunnitelman mukaisesti alueen umpikaivoja sekä vesi- ja suoja-altaita. Tarkastuksissa ei ole havaittu erityisiä ympäristöhaittoja aiheuttavia poikkeamia. Jätevoimalan ympäristössä esiintyvien haittaeläinten torjuntasuunnitelma toteutettiin suunnitelmien mukaisesti. Haittaeläinten määrän ei ole havaittu lisääntyneen laitoksen ulkopuolella. Bioindikaattorit vaikutusten tunnistajina Bioindikaattoritutkimuksella seurataan laitokselta ilmaan vapautuvien päästöjen vaikutuksia. Seurantatutkimuksessa käytetään hyväksi sammalia, jäkäliä ja sieniä, jotka ovat metsäympäristön herkimpiä indikaattoreita metalleille ja orgaanisille kloori yhdisteille. Tulosten perusteella arvioidaan ympäristön tilan muutoksia pitkällä aikavälillä. Kokonaisuutena toiminnan ympäristövaikutukset arvioidaan tutkimusten perusteella pieniksi ja ne rinnastetaan kaupunkiasumiseen. Häiriötilanteet Häiriötilanteita ja niiden ympäristö- ja onnettomuusriskejä estetään systemaattisella riskitarkastelulla. Lisäksi riskejä vähennetään käytön valvonnalla sekä laitteiden ja laitoksen säännönmukaisilla tarkastuksilla ja suunnitelluilla huoltoseisokeilla. Vuonna 2007 toiminnan vähäisistä häiriöistä, vuodoista ja syttymistä ei aiheutunut merkittävää ympäristöhaittaa. Lisätietoja: ympäristönsuojelupäällikkö Hannu Ukkonen puh Vuonna 2007 Ekokemin päästöjen ja ympäristön tilan tutkimuksissa käytettiin seuraavia ulkopuolisia asiantuntijoita: SAVUKAASUMITTAUKSET Polttolinja 1 Polttolinja 2 Vuosipäästömittaukset ja päästömittalaitteiden kalibrointimittaukset Keskilämpötilauuni Vuosipäästömittaukset Jätevoimala Vuosipäästömittaukset ja päästömittalaitteiden kalibrointimittaukset Ramboll Analytics Oy POHJA- JA PINTAVESI- TUTKIMUKSET Ekokem Oy Ab:n alueen pohjavesitarkkailu Ekokem Oy Ab:n pintavesien tarkkailu Ramboll Finland Oy KASVISTOTUTKIMUKSET Ekokem Oy Ab:n ongelmajätelaitoksen ympäristönseuranta Ekokem Oy Ab:n ongelmajätelaitoksen ympäristönseurannan tilastollinen tarkastelu Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus JÄTEVEDET Jätevesien valvontatarkkailu Pöyry Environment Oy TYÖHYGIEENISET MITTAUKSET Pintakontaminaatiomittaukset Työterveyslaitos ERILLISET POHJAVESI- TUTKIMUKSET Liuotinainepäästöjen tutkimusten ja torjunnan yhteenvetoraportti vuodelta 2007 Ramboll Analytics Oy KÄYTETTYJEN VOITELUÖLJYJEN KÄSITTELY Porin toimipaikka Vuoden 2007 lopulla päättyi viiden vuoden sopimus valtakunnallisesta käytettyjen voiteluöljyjen keräyksen organisoinnista ympäristöministeriön kanssa. Uusi, vuosiksi solmittu sopimus allekirjoitettiin tammikuussa Vuonna 2007 kerätty määrä oli kahden edellisen vuoden tasolla. Mustat nokeentuneet moottoriöljyt varastoitiin pääosin yhtiön Porin tuotantolaitoksella ja toimitettiin syksyllä Haminaan odottamaan regenerointilaitoksen valmistumista. Porin tuotantolaitos sijaitsee Mäntyluodossa Kirrinsannan teollisuusalueella. Huonolaatuiset, materiaalina hyödyntämiseen sopimattomat käytetyt voiteluöljyt hyödynnetään Ekokemillä energiantuotannossa. Kerätyt laivaöljyt on ohjattu Ekokemin Riihimäen tuotantolaitokselle puhdistettaviksi ja hyödynnettäviksi energiantuotannossa. Porissa on vastaanotettu ja esikäsitelty ongelmajätteitä tytäryhtiö Ekokem- Palvelu Oy:n lukuun. Pakattujen ongelmajätteiden välivarastointi käsittää ongelmajätteiden varastoinnin, lajittelun ja uudelleenpakkaamisen. Tätä varten alueella on yhdeksän katettua hallia. Varastot toimivat väli- ja puskurivarastona, josta jätteet viedään Riihimäen tuotantolaitokselle loppukäsittelyyn. Keräysöljyn ja muiden öljypitoisten jätteiden alipainekuivauksessa syntyy pieniä määriä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, jotka johdetaan pesurin kautta ulkoilmaan. Vuonna 2007 näitä yhdisteitä käsiteltiin vähemmän kuin edellisinä vuosina. Parantuneen pesutehon vuoksi VOC-päästöt ilmaan olivat vain 5 kg vuodessa. Prosessissa syntyvät puhdistusjätteet käsitellään Riihimäen tuotantolaitoksella. Öljyisistä jätteistä erotettu vesi puhdistetaan alipainehaihdutuksella viemäröintikelpoiseksi. Mikäli veden laatu ei täytä lupaehtoja, se toimitetaan Ekokemin Riihimäen laitokselle käsiteltäväksi. Vuonna 2007 jätevettä johdettiin m 3 kaupungin puhdistuslaitokselle ja 200 m 3 Ekokemille Riihimäelle. Talousvettä käytettiin jäähdytysvetenä prosesseissa 700 m 3. Se viemäröidään öljynerotuskaivojen kautta mereen. Myös laitosalueen sadevedet johdetaan öljynerottimien kautta mereen. Laitosalueen kaikki öljynerotuskaivot on varustettu hälyttimin ja erillisin sulkuventtiilein. Ekokem seuraa alueilla pohjaveden laatua omaehtoisesti. Toimipaikalla ei ole sattunut vuotoa tai vahinkoa, jolla olisi ollut merkittäviä ympäristövaikutuksia. Jämsänkosken toimipaikka Jämsänkosken kirkkaista käytetyistä voiteluöljyistä valmistettujen ketjuvoiteluöljyjen myynti lisääntyi edellisestä vuodesta. Ekokem ohjaakin kaikki kirkkaat keräysöljyt Jämsänkoskelle ketjuvoiteluöljyjen valmistukseen. Toimintaa tullaan edelleen laajentamaan. Vuoden 2007 aikana tehdyillä sopimuksilla ja Jämsänkosken toiminnan kehittämisellä Ekokem ohjaa toimintaansa entistä enemmän jätehuoltopolitiikan vaatimusten mukaisesti jätteiden materiaalina ja energiana hyödyntämiseen. Jämsänkoskella päästöt ilmaan syntyvät lähinnä öljyn kuivauksesta. Tuotantoprosessissa ei käytetä vettä eikä prosessista muodostu viemäröitävää vettä. Sadevedet johdetaan valvotusti öljynerotuskaivon kautta imeytyskenttään. Laitos sijaitsee pohjavesialueen reunalla. Toiminnan mahdollisia vaikutuksia seurataan omaehtoisella pohjavesitarkkailulla. Käsittelyprosessissa syntyvät puhdistusjätteet käsitellään Riihimäen tuotantolaitoksella. Prosessista haihtuvat yhdisteet on mitattu ympäristölupapäätöksen mukaisesti. Mittausten perusteella VOCyhdisteiden vuotuinen kokonaispäästö on käyttötuntien (1 800 h) perusteella laskettuna 560 kg ja hiukkaspäästö 13 kg. Jämsänkosken tuotantolaitos sijaitsee Myllyharjun teollisuusalueella. Laitos- ja lähialueiden pohjaveden sekä öljynerotuskaivon veden laatua on seurattu keväällä 2007 otetuilla näytteillä. Veden laatu todetaan tutkimusraportissa hyväksi kaikissa tarkkailukohteissa. Laitoksen öljynerotuskaivojen toiminta ja piha-alueiden tiiviys on tarkastettu lupaehtojen mukaisesti, ja ne ovat olleet kunnossa. Hyötykäyttöön toimitettiin tynnyreitä ja pakkausjätettä 7 tonnia ja energiajätettä 2 tonnia. Prosessijätteitä toimitettiin Riihimäelle käsittelyyn 95 tonnia, ja kunnalliselle kaatopaikalle vietiin yhdyskuntajätteitä yksi tonni. Tuotannossa ei ollut häiriötilanteita eikä toimipaikalla ole sattunut vuotoa tai vahinkoa, jolla olisi ollut merkittäviä ympäristövaikutuksia. Lisätietoja: ympäristönsuojelupäällikkö Hannu Ukkonen puh hannu.ukkonen@ekokem.fi

15 28 29 VÄLILLISET YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Ekokemin prosessit tarvitsevat toimiakseen energiaa ja kemikaaleja, erilaisia tarvikkeita ja käyttöhyödykkeitä sekä palveluja, joita hankitaan ulkopuolisilta toimittajilta. Hankinnat aiheuttavat välillisiä ympäristövaikutuksia. Tuotevastuu Ekokem on vuodesta 1984 lähtien käsitellyt yhteensä tonnia jätteitä. Nämä ovat pois kaatopaikoilta ja luonnosta. Toiminta vaikuttaa siten positiivisesti koko ympäristöön. Palvelu- ja tuoteinformaation antaminen on olennainen osa Ekokemin tilausmenettelyä ja kuljetusten järjestämistä. Esimerkiksi voiteluaineilla on omat käyttöturvallisuustiedotteensa. Tuotteiden ja palvelujen riskiarviointeja tehdään säännöllisesti. Aiheellisia asiakasreklamaatioita kirjattiin vuonna 2007 yhteensä 29. Suurin osa niistä liittyi öljyliiketoiminnan kuljetusjärjestelyihin ja myytyihin tuotteisiin. Ekokemin tuotteet ja palvelut toimivat tuotevastuun näkökulmasta moitteettomasti. Kemikaalien ja energian hankinta Jätteiden käsittelyyn ja hyödyntämiseen tarvitaan erilaisia kemikaaleja apuaineiksi sekä ostoenergiaa. Polttolaitoksen ylös- ja alasajoissa käytetään kevyttä ja raskasta, vähärikkistä polttoöljyä lämpötilan säätämiseksi jätteenpolton vaatimiin arvoihin. Jätteenpolton tasaisuus varmistetaan sillä, että tukipolttoaineena käytetään keräysöljyä sekä omasta öljyisten jätteiden esikäsittelyja puhdistustoiminnasta syntyneitä jätteitä. Polttoprosessien savukaasunpuhdistuksessa ja fysikaalis-kemiallisella laitoksella käytettiin apuaineina noin tonnia erilaisia kalkkituotteita ja aktiivihiiltä. Laitosalueella käytettiin prosessien turvallisuuden varmistamiseksi suojakaasuna lähes tonnia typpeä. Sisäisen liikenteen trukit ja työkoneet käyttivät kevyttä polttoöljyä. Sähköä ostettiin erityisesti silloin, kun toinen korkealämpötilapolttolinjoista oli huoltoseisokissa. Ostetusta sähköstä tuotettiin keskimäärin 64 % fossiilisilla polttoaineilla, 28 % vesivoimalla ja 8 % ydinvoimalla. Sähköä ostettiin yhteensä MWh. Palveluiden hankinta Ekokem odottaa, että sen sopimus- ja yhteistyökumppanit hoitavat omat turvallisuus- ja ympäristöasiansa kestävän kehityksen periaatteita tavoitellen. Keskeisten palvelujen tavarantoimittajien kanssa pidetään seurantapalaverit 2 6 kertaa vuodessa. Ekokem on toimintavuosiensa aikana käsitellyt ongelmajätteitä vaarattomiksi tonnia. Vierekkäin pystyssä oleviin tynnyreihin pakattuina jätemäärästä tulisi kilometrin jono Riihimäeltä Belizeen, josta on löydetty lukuisten maya-kaupunkien raunioita. Belize on myös kuuluisa nokkakarhuistaan. Näiden palaverien tavoitteena on molemminpuolinen toiminnan kehittäminen niin laadussa kuin kustannustehokkuudessakin. Niissä käsitellään turvallisuus- ja ympäristöasioina mm. toimittajille itselleen ja muille alueella työskenteleville sattuneita läheltä piti -tilanteita ja mahdollisia tapaturmia. Samanlainen palaverikäytäntö on myös ulkomaisten toimittajien ja palveluntarjoajien kanssa. Palavereja oli yhteensä 35. Uusia toimittajia valittaessa käytetään kriteereinä hinta-laatusuhdetta, toimitusvarmuutta sekä laatu- ja ympäristöjärjestelmiä. Kuljetukset Ongelmajätteiden, uusiotuotteiden sekä hyödynnettäviksi toimitettavien jätteiden kuljetukset ja sisäiset siirrot hoidettiin pääosin Ekokemin palveluyhtiöiden tai muiden sopimuskuljetusliikkeiden kanssa. Käytetyn voiteluöljyn ja ongelmajätteiden keräystoiminnasta ei synny muusta liikenteestä poikkeavaa ympäristökuormitusta. Riskejä hallitaan seuraavin keinoin: kuljetuskalusto täyttää vaarallisten aineiden kuljetuksia tiellä koskevan lainsäädännön vaatimukset kuljetushenkilöstö on ADR/VAKkoulutettu, ja lisäkoulutusta järjestetään säännöllisesti kaluston kuntoa seurataan jatkuvasti ja se tarkastetaan vähintään kerran vuodessa. Kuljettajien tyytyväisyyttä jätteiden vastaanottopalveluihin kysellään säännöllisesti Vuonna 2007 Taloustutkimus teki Ekokemille jätettä tuoville kuljettajille asiakastyytyväisyystutkimuksen jätteiden vastaanottopalveluista. Vastaava tutkimus on toteutettu aikaisemmin vuosina 2001, 2003 ja Vastaanottopalveluiden asiakkaat, siis jätettä tuovat kuljettajat, olivat enimmäkseen tyytyväisiä. Kokemukset eri osa-alueista olivat pääasiassa erittäin tai melko hyviä (arvosanat 5 tai 4), ja kriittisiä vastaajia (arvosanan 1 2 antaneet) oli vähän. Tyytyväisimpiä oltiin kaikkiin henkilöstön toimintaan ja palveluun liittyviin tekijöihin. Tyytymättömyys ja kehitysehdotukset liittyivät olosuhteisiin ja tekniikkaan: odotusalue, purkualue, opasteet ja irtojätteiden bunkkeri. Vuonna 2007 lähes kaikki osatekijät saivat jonkin verran paremman kokonaisarvosanan kuin mitä ne saivat vuonna Kehityskohteet analysoidaan ja toimintoja kehitetään, jotta ne palvelisivat paremmin kuljettajien toiveita. Ekokemin yrityskuva vastaanottopalveluja käyttävien kuljettajien keskuudessa on ensisijaisesti asiantunteva, ympäristöystävällinen ja vastuuntuntoinen. Kussakin tekijässä arvosanojen keskiarvo oli yli tai lähellä Myös ominaisuudet monipuolinen, ystävällinen ja palvelualtis kuvaavat Ekokemiä vastaajien mielestä hyvin. Kaiken kaikkiaan Ekokem sai jokaisesta arvioidusta ominaisuudesta arvosanaksi yli neljä. Ekokem-Palvelun ympäristövaikutukset Ekokem-Palvelu vastasi Ekokemin maaalueilla Hausjärvellä ja Porissa sijaitsevien pilaantuneiden maiden vastaanotto- ja käsittely keskusten toiminnoista. Hausjärven Kuulojan käsittelykeskuksen alueelle rakennettiin lisää kenttärakenteita stabiloituja maita rakennusmateriaalina hyödyntäen. Käsittelykeskuksen pilaantuneiden maiden varastointia koskeneessa ympäristötiedustelussa esille tulleet puutteet korjattiin nopealla aikataululla. Kummankaan alueen tarkkailussa ei ole havaittu merkittäviä ympäristövaikutuksia. LUPA-ASIAT Helmikuussa Vaasan hallinto-oikeus antoi päätöksen valituksiin jätevoimalan ympäristöluvasta. Päätöksessään hallinto-oikeus ainoastaan täsmensi kahta kohtaa Hämeen ympäristökeskuksen asettamissa lupamääräyksissä. Valittajien vaatimukset ympäristöluvan täytäntöönpanon kieltämisestä hallinto-oikeus hylkäsi. Vaasan hallintooikeuden lupapäätöksestä valitettiin, mutta korkein hallinto-oikeus hylkäsi valitukset Muille Ekokemin Riihimäen tuotantolaitoksen toiminnoille myönnettiin uusi ympäristölupa Luvasta ei valitettu, joten se tuli lainvoimaiseksi marraskuussa. Yhtiön ympäristön tarkkailuohjelma Riihimäellä hyväksyttiin joulukuussa Uuden tarkkailuohjelman mukaiseen seurantaan siirryttiin vuoden 2008 alusta lukien. Porin toimipaikan ympäristölupa saatiin vuonna Jämsänkosken toimipaikan ympäristölupa on vuodelta Ympäristöasioista aiheutuvia oikeustoimia yhtiötä vastaan ei ole. Ekokemin Riihimäen, Porin ja Jämsänkosken toimipaikkojen toimintaa koskevat luvat löytyvät Internet-sivuiltamme www. ekokem. fi» Ekokem-yhtiöt» Ekokem Oy Ab» Laatu, ympäristö ja turvallisuus. Lisätietoja: ympäristönsuojelupäällikkö Hannu Ukkonen puh hannu.ukkonen@ekokem.fi Kuva: Eeva Hukka Työhyvinvointi on kaikkien etu Saara Sirkiä palvelupäällikkö Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen tarjoaa asiakkailleen maksuttomia työhyvinvointipalveluja. Näiden lisäarvopalvelujen yhteiseksi nimikkeeksi on annettu MOTIVO. Työeläkevakuutusyhtiöt ovat olleet jo reilut kymmenen vuotta mukana erilaisissa työhyvinvointihankkeissa, kertoo Ilmarisen työhyvinvointi palvelujen palvelu päällikkö Saara Sirkiä. Haluamme olla mukana kehittämässä hyvää työelämää. Tavoitteena on tukea ihmisten jaksamista työelämässä eläkeikään saakka ja välttää ennenaikaista eläköitymistä. Kyseessä on koko yhteiskunnan etu, mutta samalla myös yritysten ja yksilöiden etu. Sirkiän mukaan yhteys työhyvinvoinnin ja yrityksen tuloksen välillä ymmärretään yleisesti jo varsin hyvin. Henkilöstön hyvinvointi ei ole enää mikään pehmeä arvo, vaan suoraan yrityksen tulokseen vaikuttava tekijä, hän toteaa. Vielä 1990-luvulla keskityttiin miettimään yksilön hyvinvoinnin kehittämistä. Nyt panostetaan koko työyhteisön hyvinvointiin erityisesti johtamisen ja osaamisen kehittämisen kautta. Keskustelua, ideoita ja konkreettisia toimia MOTIVO-hankkeet suunnitellaan yrityskohtaisesti kartoittamalla aluksi kunkin hankkeeseen lähtevän yrityksen työhyvinvoinnin nykytila. Startti päivässä käydään läpi keskeiset kehittämiskohteet, minkä jälkeen hanketta jatketaan yrityksessä joko omatoimisesti tai yhteistyössä Ilmarisen kanssa. Myös Ekokem on käynnistämässä omaa MOTIVO-hankettaan. Työhyvinvointikartoitus ja starttipäivä on jo toteutettu, ja varsinainen hankkeen edistäminen jatkuu oman työ hyvinvointiryhmän kanssa. Vuositasolla MOTIVO-hankkeisiin lähtee mukaan karkeasti arvioiden noin yritystä. Yritykset ovat olleet hyvin tyytyväisiä: Eniten kiitosta on saanut toimintamme käytännönläheisyys. Emme tee työhyvinvoinnista tähtitiedettä, vaan keskitymme miettimään käytännön toimia. Askel askeleelta edeten pyritään laittamaan kuntoon asia kerrallaan, Sirkiä selvittää. Ilmarinen tarjoaa asiakasyritykselle keskustelukumppanin hankkeen suunnan ja tavoitteiden hahmottamiseksi, ideoita ja ajatuksia työhyvinvoinnin kehittämiseen sekä konkreettisia työkaluja ideoiden toteuttamiseksi. Jokainen mukaan lähtevä yritys panostaa hankkeisiin aikaa ja energiaa parhaaksi katsomallaan tavalla. Eri puolilla Suomea järjestettävät työhyvinvointi seminaarit asiantuntija-alustuksineen ovat yritykselle kevyin tapa hankkia ideoita oman työyhteisön kehittämiseksi. Teksti: Katri Kovasiipi

16 30 31 YMPÄRISTÖASIOIDEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Ympäristö- ja yritysvastuuraportissa ympäristömenot raportoidaan kirjanpitolautakunnan (KILA) yleisohjeen määritelmää laajempina, ja tilinpäätöksessä on esitetty ainoastaan ympäristönsuojelumenot. Raportissa annetaan laajemmin tietoa ympäristö- ja turvallisuusasioiden taloudellisista vaikutuksista. Ekokem on aikanaan perustettu huolehtimaan valtakunnallisesta ongelmajätehuollosta. Tästä kansantalouden näkökulmasta kaikki toiminnan kustannukset ovat ympäristökustannuksia. Yhtiön saamat käsittelytulot ovat asiakkaiden omissa kirjanpidoissa ympäristökustannuksia. Kun asiaa tarkastellaan yrityksen näkökulmasta, on löydettävissä normaalin teollisuusyrityksen tapaan ympäristötuottoja ja -kuluja. Seuraavassa on esitetty ympäristötilinpäätös ja sen selostus kohdittain. Ympäristötuotot Myyntituotot Yhtiön päätuote on ongelmajätteiden käsittelypalvelut. Tavoitteena ei ole kuitenkaan pelkkä turvallinen ja ympäristömyötäinen jätteen käsittely, vaan mahdollisimman korkea-asteinen hyötykäyttö. Rahallisina tuottoina mitattavan hyötykäytön osuus Ekokemin liikevaihdosta oli 18,9 %. Hyötykäyttötuloja tuovat mm. öljyjen myynti poltto- ja voiteluaineiksi sekä regeneroinnin raaka-aineeksi kaukolämmön ja sähkön myynti jätteistä erotettujen metallien ja muiden hyötyjakeiden myynti raaka-aineiksi. Vuoden 2007 tuottoja kasvattivat lisääntynyt öljytuotteiden ja energian myynti. Valmistus omaan käyttöön Yhtiö on pitkälti omavarainen energian käytön suhteen. Itse tuotettu kaukolämpö lämmittää rakennukset. Prosesseissa käytetään omaa höyryä ja pääosin omaa sähköä. Normaalin toiminnan aikaisesta sähköntuotannosta riittää myös myyntiin. Vuonna 2007 yhtiön koko sähkönkulutus oli 32,7 GWh ja tuotanto 29,0 GWh. Myynnin määrä oli 4,8 GWh. Niin sähkön tuotanto kuin kulutuskin lisääntyivät edellisvuodesta jätevoimalainvestoinnin ja voimalan toiminnan koekäytön vuoksi. Ympäristökulut Ympäristönsuojelu ja jätehuolto Polttolinjojen savukaasunpuhdistuskustannusten kuten kemikaali-, käyttö- ja kunnossapitokustannusten kokonaismäärä oli euroa. Määrää lisäsi kolmas savukaasunpuhdistuslinja. Jätehuoltokustannukset oman loppusijoituspaikan ylläpidosta ja jätteiden viennistä ulkomaiseen hyötykäyttöön olivat euroa. Käsittelymäärien lisääntyessä myös kustannukset kasvoivat. Muut kustannukset euroa ovat vesienkäsittelyn ja pohjavesien seurannan kustannuksia. Varautuminen tulevaisuuteen Yhtiö kattaa tulevat ympäristövastuunsa juoksevasti siten, että tulevaisuudessa kertyvillä tuloilla katettavia menoja ei syntyisi. Konsernin sisäisessä työnjaossa mm. tuhkan loppusijoittamisesta huolehtii jatkossa tytäryhtiö Ekokem-Palvelu. Emoyhtiön tehdasalueella sijaitsevan erikoiskaatopaikan käyttö on näin ollen vähentynyt, eikä lisävarautumista kaatopaikan peittämiseen tai jälkivalvontaan tarvinnut lisätä. Muut ympäristökustannukset ja energia Seuraavassa esitetyt kustannukset ovat ympäristövaikutteisia muita kuin ympäristönsuojelun kustannuksia: ostoenergia, raskas polttoöljy ja sähkö euroa itse tuotetun sähkön ja lämmön markkinahintainen arvo, joka on vastaavasti esitetty tuotoissa euroa YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS Muutos % Ympäristötuotot % Valmistus omaan käyttöön % Tuotot yhteensä % Ympäristökustannukset vesijohtovesi euroa työterveys-, työvaate- ja turvavälinekustannukset euroa ympäristö- ja vastuuvakuutukset euroa laatu- ja ympäristöjohtamisen kustannukset euroa. Ympäristönsuojeluinvestoinnit Ympäristönsuojeluinvestointien osuus kaikista vuoden 2007 investoinneista oli 0,8 %. Ympäristöinvestoinnit kohdistuivat pääosin maan- ja ilmansuojeluun. Suhteellinen osuus jäi aiempia vuosia pienemmäksi jätevoimalainvestoinnin suuruuden takia. Edellä esitettyihin kustannuksiin ei sisälly yhtiön omia palkka- tai vastaavia sivukuluja. Lisätietoja: laskentapäällikkö Jouni Mikkola puh jouni.mikkola@ekokem.fi Ympäristönsuojelu ja jätehuolto % Varautuminen tulevaisuuteen % Energia- ja muu ympäristökustannus % Kustannukset yhteensä % Investoinnit % Sosiaalinen vastuu HENKILÖSTÖ Konsernin emoyhtiössä oli vuoden 2007 aikana keskimäärin 183 työntekijää. Riihimäellä sijaitsevassa päätoimipaikassa työskenteli yhteensä 167 henkilöä, Porissa 10 ja Jämsänkoskella 6 henkilöä. Henkilökunnasta oli vuoden 2007 lopussa 93,5 % vakituisessa ja 6,5 % määräaikaisessa työsuhteessa. Ekokemin päätoimipaikassa Riihimäellä työskenteli säännöllisesti suuri joukko sopimuskumppaneita. Vuoden lopulla ruokailu-, vartiointi-, kunnossapito-, kuljetus- ym. tukitoiminnoissa oli kaikkiaan 22 yritystä, joiden palveluksessa oli yhteensä 92 henkilöä. Ekokemin henkilöstö on perinteisesti vaihtunut vähän. Vaihtuvuus on ollut alle 5 %. Vuonna 2007 lähtövaihtuvuus oli kuitenkin 7,5 %. Vakituisesta henkilökunnasta poistui yhteensä 13 henkilöä, joista 3 siirtyi eläkkeelle. Keskimääräinen eläkkeellejäämisikä, 64 vuotta pysyi samana kuin edellisenäkin vuonna. Varhaiseläkkeelle jääneitä ei vuonna 2007 ollut, vaan kaikki eläkkeelle jääneet jäivät vanhuuseläkkeelle. Vuoden 2007 lopussa 8 ekokemiläistä oli osa-aikaeläkkeellä. Ekokemin palveluksessa olevan henkilökunnan keski-ikä oli 43,2 vuotta, ja palvelusvuosia ekokemiläisillä oli keskimäärin 12,1. Toiminnan luonteen takia Ekokemille ei palkata työsuhteeseen alle 18-vuotiaita. Ekokem hyödynsi edelleen laajasti työvoimahallinnon palveluja uuden henkilökunnan etsimisessä ja palkkaamisessa. Paikallisen sosiaalisen yrityksen Ekokierto Oy:n kanssa jatkettiin vuonna 2006 alkanutta käytännön yhteistyötä. Yhteistyön yhtenä tavoitteena on edistää vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä. Ekokierron työntekijöitä työskenteli kylmälaiteromun hyödyntämislaitoksella ja loisteputkien käsittelyprosessissa. Myös Päijät-Hämeen henkilöstövuokrauksen palveluja käytettiin kausiluonteisten työhuippujen hoitamiseen. Kesätyöntekijöitä Ekokemillä oli 27 ja kahden viikon työelämään tutustumisjaksolla oli 19 koululaista. Kesäharjoittelun lisäksi Ekokem tarjosi runsaasti opiskeluun liittyviä työharjoittelupaikkoja. Vuoden 2007 aikana Ekokemillä työskenteli yhteensä 24 harjoittelijaa erilaisilta ammatillisilta kursseilta ja oppilaitoksista sekä yksi opinnäyte työntekijä. Henkilöstön kehittäminen Vuoden 2007 aikana jatkettiin osaamisen hallintajärjestelmän rakentamista. Järjestelmän tarkoituksena on kartoittaa ja koota yhteen se osaaminen, jonka varassa Ekokem toimii ja kehittyy. Henkilöstön kehittämisen tärkeimmät päälinjat muodostuvat kolmesta osatekijästä, jotka ovat yhtiön ja sen toimintojen kehittämiseen liittyvä osaaminen, Ekokemin erityisalueeseen liittyvä ydinosaaminen, jonka varassa Ekokem toimii, sekä ammatillinen perusosaaminen. Koulutuksen painopisteinä vuonna 2007 olivat uuden jätevoimalan käyttökoulutus, toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon liittyvä koulutus sekä turvallisuuskoulutus. Henkilökunnan koulutustilaisuuksia oli kaikkiaan 170, ja niistä kertyi kokonaisia koulutuspäiviä 971, mikä tarkoittaa sitä, että jokainen ekokemiläinen osallistui koulutustilaisuuksiin keskimäärin 5,3 työpäivän ajan. Lisäksi usea ekokemiläinen osallistui ammattitutkintoon tähtääviin koulutusohjelmiin. Koko Ekokemin henkilökunta on kehityskeskustelujen piirissä. Niiden yhteydessä tehdään henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmat sekä seurataan tehtyjen suunnitelmien toteutumista. Ilmapiirikartoitus toistetaan kahden vuoden välein. Seuraava kartoitus tehdään syksyllä 2008.

17 32 33 EKOKEM OY AB:N HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Henkilöstö vuoden lopussa Kokoaikaiset Osa-aikaiset Määräaikaiset seurantamenettelyjä, joilla voidaan todeta mahdolliset kemialliset altistumiset. Työterveysasema antaa koulutusta ja ohjeita sairauksien ennaltaehkäisyyn ja terveellisiin elämäntapoihin. Työterveysasemalla työskentelee kokoaikainen työterveyshoitaja sekä kerran viikossa vastaanottoa pitävä työterveyslääkäri. Hän laatii vuosittain selvityksen henkilökunnan terveydentilasta. HENKILÖSTÖRYHMÄT 61 5 Johto 26 Toimihenkilöt Työntekijät 93 Ylemmät toimihenkilöt HENKILÖSTÖN KOULUTUSTASO KOULUTUSTASOITTAIN Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Keskiaste 2 Perusaste tai ei tietoa Henkilöstön palkitseminen Ekokemin aineellisen palkitsemisen tärkeimmät osatekijät ovat työn vaativuudesta ja henkilökohtaisesta pätevyydestä muodostuva peruspalkka sekä yhtiön kehittämistavoitteista johdettu tavoitepalkkio. Palkkajärjestelmää päivitetään siten, että vuorovuosin läpikäydään eri henkilöstöryhmien järjestelmät. Vuoden 2007 aikana päivitettiin Kemian toimihenkilöiden työehtosopimukseen kuuluvien palkkajärjestelmää. Tavoitepalkkiojärjestelmään kuuluu koko henkilökunta. Henkilökuntaa kannustetaan aloite- ym. palkkioilla sekä tukemalla harrastus- ja virkistystoimintaa. Henkilökunnan perusturvallisuutta on parannettu laajalla työterveyshuollolla sekä laajennetulla vakuutusturvalla. Aineeton palkitseminen muodostuu työn sisällöstä, kehitysmahdollisuuksista, viihtyisästä työympäristöstä sekä osallistumismahdollisuuksista, joita kehitetään aktiivisesti. Tasa-arvo Ekokemillä on tasa-arvosuunnitelma. Ekokemin henkilökunnasta oli vuonna 2007 naisia 21 % ja miehiä 79 %. Toimihenkilöiden henkilöstöryhmässä oli naisten keskipalkka 86 % miesten keskipalkasta. Ylemmillä toimihenkilöillä vastaava luku oli 91 %. Merkittävin ero työtehtävissä on, että naisia ei ole juurikaan esimiestehtävissä. Työntekijäsopimuksen piiriin kuuluvia naisia on niin vähän, että siitä henkilöstöryhmästä ei voi tehdä vertailua. Yhtiön hallintoneuvostossa oli vuonna 2007 yhdeksän jäsentä, joista kaksi oli naisia. Hallituksessa oli kuusi jäsentä, joista yksi oli nainen. Yhtiön johdossa ei ollut naisia. Eri henkilöstöryhmillä omat luottamushenkilönsä Ekokemin henkilöstötoimintojen kehittämisessä ovat keskeisiä erilaiset yhteistyöelimet. Yksi tärkeimmistä on luottamushenkilötoiminta. Jokaisella henkilöstöryhmällä on omat luottamushenkilönsä. Ekokem noudattaa tarkoin henkilöstöön ja työhön liittyvää lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä sekä kunnioittaa työntekijöiden järjestäytymisoikeutta. Ekokem on jäsenenä Elinkeinoelämän keskusliitto ry:ssä sekä Kemianteollisuus ry:ssä. Työehdoissa Ekokem noudattaa näiden ja Kemianliitto ry:n sekä Toimihenkilöunionin TU ry:n välisiä työehtosopimuksia sekä soveltuvin osin Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestön YTN ry:n kanssa tehtyä suositusta. Henkilökunnasta 68 % on sopinut työmarkkinajärjestöjäsenmaksun perittäväksi palkasta. Työtilat ja -ympäristö Merkittävä osa työssä viihtymisessä ja hyvän työtehokkuuden mahdollistajana ovat tarkoituksenmukaiset työvälineet, työskentelytilat ja työympäristö. Vuoden 2007 aikana saatiin päätökseen Ekokemin päätoimipaikan vanhimmassa toimistorakennuksessa peruskorjaus. Talo on rakennettu 80-luvun alussa, eikä siihen ole tehty merkittäviä kunnostustöitä. Saneerauksella uudistettiin teknisen elinkaarensa päässä olevat rakenteet ja talotekniikka sekä muokattiin tilat nykyvaatimusten mukaisiksi. Uusilla järjestelyillä saatiin niin paljon lisää toimistotilaa, että voitiin luopua Riihimäen toisella puolella sijanneesta vuokratusta toimistorakennuksesta. Yhteensä Naiset Miehet Työntekijöiden vaihtuvuus Uudet (vakituiset) Lähteneet (vakituiset) Eläkkeelle siirtyneet Lähtövaihtuvuus, % vakituisista 2,8 5,1 4,7 7,5 Henkilöstön keski-ikä, vuotta 42,5 42,9 43,2 43,2 Keskimääräinen palvelusaika, vuotta 10,6 11,3 11,8 12,1 Henkilöstöryhmärakenne Johto naiset/miehet Ylemmät toimihenkilöt naiset/miehet Toimihenkilöt naiset/miehet Työntekijät naiset/miehet Muuta henkilöstötietoa 6 0/6 28 7/ / /89 6 0/6 28 7/ / /87 5 0/5 27 7/ / /88 5 0/5 26 7/ / /92 Sairauspoissaolot, pv/henkilö 12,7 9,8 9,2 12,1 joista tapaturmien aiheuttamia 0,2 0,9 0,6 0,1 Koulutuspäivät/henkilö 3,8 6,1 4,9 5,3 Työilmapiiritutkimus (joka toinen vuosi): Tyytyväisyyskeskiarvot asteikolla 1 5 Henkilökunnan jäsenyydet ammattiliitoissa, %:ia henkilökunnasta 3,54 3, Vuoden aikana tehtiin myös Riihimäen päätoimipaikalle maisemasuunnitelma. Suunnitelma antaa suuntaviivat alueen kehittämiselle sekä käytännön ohjeet, joilla lähiympäristön yleisilmettä saadaan kehitettyä nykyistä hoidetummaksi ja selkeämmäksi. Teollisuusaluetta ja siihen liittyvää tiestöä on rakennettu 25 vuoden ajan. Kyseisenä aikana on myös naapuruston metsiä hakattu voimakkaasti. Kaikki tämä näkyy myös ympäristössä. Huoliteltu ympäristö luo yrityskuvaa ja lisää henkilökunnan viihtyvyyttä. Työterveys ja -turvallisuus Työsuojelulla ja työterveysasioilla on merkittävä sija yhtiön toiminnoissa. Ekokemillä on oma työterveysasema, joka hoitaa jatkuvan terveyshuollon, osallistuu uusien toimintojen ja käsiteltäviltä kemikaaleilta suojautumisen suunnitteluun sekä luo ja ylläpitää Kokonaisuudessaan henkilökunnan terveydentila pysyi vuoden 2007 ajan hyvänä. Sairauspoissaoloihin menetettiin Ekokemissä yhteensä työpäivää, joista 118:aan oli syynä lapsen sairaus. Sairauksien aiheuttamien poissaolojen määrä oli 4,8 % säännöllisestä kokonaistyöajasta. Määrä on alle teollisuuden keskiarvon, mutta pitkään jatkunut väheneminen katkesi. Asiaan kiinnitettiin huomiota ja syiden selvittämiseksi tarkennettiin sairauspoissaoloihin liittyviä käytäntöjä. Sairastumistapauksia oli kaikkiaan 468, mikä tarkoittaa keskimäärin 2,5 tapausta/henkilö/vuosi. Henkilökunnasta 26 %:lla ei ollut lainkaan sairauspoissaolopäiviä. Määrä laski hieman verrattuna pitkäaikaiseen keskiarvoon. Koska työntekijöiden jaksamiseen ja mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat viime vuosina Suomessa yleistyneet eikä Ekokemilläkään näiltä ole vältytty, aloitettiin säännöllinen yhteistyö työterveyspsykologin kanssa. Ohjelmana vuodelle 2008 on lisätä esimiesten valmiuksia toimia alaistensa ratkaisukeskeisenä valmentajana. Lisäksi työterveyspsykologi valmentaa työyksikköjä sekä osallistuu mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaisemiseen. Työterveys- ja turvallisuusasioiden edelleen parantamiseksi muokattiin lisäksi Ekokemin turvallisuusjärjestelmä vastaamaan OHSAS standardin vaatimuksia. Sertifikaatti siitä myönnettiin Ekokemille Huolimatta työterveys ja -turvallisuusasioihin panostamisesta sattui Ekokemillä onnettomuus, jossa yhtiön projekti-insinööri menehtyi. Ekokem rakensi vuoden 2007 aikana Hankoon laitosta, jonka tarkoituksena oli käsitellä haihtuvia liuotinyhdisteitä (VOC) sekä tuottaa energiaa lähistöllä olevalle teollisuuslaitokselle. VOC-käsittelylaitoksen käyttöönottovaiheessa tapahtui kattilan tulipesässä räjähdysonnettomuus, jossa menehtyi käyttöönottoa valvomassa ollut projekti-insinööri. Tukes on asettanut tutkijaryhmän selvittämään onnettomuuden syitä sekä tekemään ehdotuksen toimenpiteistä vastaavan onnettomuuden ehkäisemiseksi. Tutkintamenettely on tätä kirjoitettaessa kesken, ja tutkijaryhmän raportti valmistuu kevään 2008 aikana. Vuoden 2007 aikana omalle henkilökunnalle sattui 7 työtapaturmaa ja Ekokemin toi-

18 34 35 LÄHELTÄ PITI -TILANTEET 2007 HENKILÖIHIN KOHDISTUNEET LÄHELTÄ PITI -TILANTEET 2007 mipaikoissa aliurakoitsijoille 5 tapaturmaa, joista aiheutui vähintään yhden päivän poissaolo. Henkilökunnan tapaturmista 6 sattui työpaikalla ja yksi työmatkalla. Tapaturmista aiheutui Ekokemin henkilökunnalle yhteensä 27 poissaolopäivää ja aliurakoitsijoiden henkilökunnalle 94 poissaolopäivää. Jätevoimalan rakennustyömaalla sattui 4 lievää tapaturmaa. Tapaturmataajuus oli 14,6. Työpaikalla sattuneiden tapaturmien tapaturmataajuus LTI1 (vähintään 1 päivän poissaolon aiheuttanutta tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti) oli 16,2 ja LTI3 (vähintään 3 päivän poissaolon aiheuttanutta tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti) oli 6,5. Tulos vastaa hyvää tasoa, mutta se ei ole vieläkään yhtiön tavoitteiden mukainen. Yhtiön päämääränä on, ettei tapaturmia satu lainkaan. Henkilöstön sitoutumista turvallisuuteen lisätään osastokohtaisilla turvallisuustarkas- teluilla ja ylimmän johdon turvallisuuskävelyillä. Osastokohtaisia turvallisuustarkasteluja tehtiin kaikkiaan 152. Ne sisälsivät ehdotuksia turvallisuuden parantamiseksi, ja niissä perehdyttiin vahinkotilanteisiin, joista otettiin oppia. Toimitusjohtaja teki vuoden aikana 3 turvallisuuskävelyä, joista jokainen tuotti kehitystoimenpiteitä. Työsuojelutoimikunta kokoontui 5 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. tapaturmat ja merkittävimmät läheltä piti -tilanteet. Työsuojelutoimikunta teki opintomatkan Varkauteen ja Iisalmeen, joissa se perehtyi työturvallisuusasioihin. Se kävi tutustumassa myös Hangon VOC-laitoksen onnettomuuspaikkaan. Kaikkiaan läheltä piti -tilanteita kirjattiin yhteensä 113. Lisätietoja: hallintojohtaja Seppo Eriksson puh seppo.eriksson@ekokem.fi YHTEISKUNTA Tiiviit suhteet ympäröivään yhteiskuntaan Lähinaapurit Ekokem järjesti paikallisille asukkaille avoimien ovien iltapäivät kesäkuussa ja syyskuussa Lähimmille noin 80 naapurille järjestettiin keskustelutilaisuus, jossa pääteemana oli jätevoimalahankkeen edistyminen. Lähimmille naapureille postitetaan muitakin tiedotteita, ja he saavat myös neljä kertaa vuodessa ilmestyvän EkoAsiaasidosryhmälehden. Yhteistyöraati Ekokemin yhteistyöraati koostuu edustajista, jotka on nimetty nelivuotiskaudeksi Riihimäen kaupunginvaltuustossa kulloinkin edustettuina olevista poliittisista puolueista, Hausjärven kunnasta, terveysviranomaisista, maataloustuottajista, paikallisesta luonnonsuojeluyhdistyksestä ja asukasyhdistyksestä. Yhteistyöhön ja vuorovaikutteisuuteen pyrkivä joukko kokoontui kaksi kertaa. Kokousten välillä pidetään tiivistä yhteyttä henkilökohtaisin keskusteluin ja sähköpostitse. Vierailutoiminta Vuonna 2007 Ekokemin toimintaan tutustui vierasta useasta eri maasta. Asiakkaiden lisäksi yhtiön toiminta kiinnostaa erityisesti ammattioppilaitosten ja korkeakoulujen opiskelijoita sekä alan asiantuntijoita. Yhteydenotot Vuonna 2007 ympäristöasioihin liittyviä tiedusteluja oli kuusi. Kaikkiin tiedusteluihin on vastattu. Ympäristötiedustelut kirjataan kaikkine toimenpiteineen omaan tietokantaansa. Lisäksi Ekokemin asiantuntijat vastaavat vuosittain lukuisiin jätteiden, kemikaalien ja vaarallisten aineiden ominaisuuksia koskeviin kysymyksiin. Jos Ekokemin omilla asiantuntijoilla ei ole vastausta kysymykseen, auttavat he kysyjää löytämään tiedonlähteen. Vuonna 2007 tällaisia kyselyjä tuli 19. Kaikki kyselyt kirjataan asiakaspalvelun ja tietopalvelun yhteiseen tietokantaan. Henkilökunta osallistuu aktiivisesti vuoropuheluun eri sidosryhmien kanssa Paikalliset yhdistykset ja järjestöt ovat Ekokemille tärkeitä sidosryhmiä. Ekokemin edustajia on aktiivisesti mukana paikallisessa rotary-, lions-, kauppakamari- ja nuorkauppakamaritoiminnassa. Lisäksi ekokemiläisiä osallistuu kunnallispolitiikkaan eri puolueiden edustajina. YSYEKE-projekti osoitti valistuksen lisäämisen tarpeen Ekokemin ja sen jätevoimalan merkittävimmän asiakkaan Kiertokapula Oy:n yhteinen yhdyskuntajätteiden syntypaikkalajittelun ja erilliskeräyksen tutkimus- ja kehitysprojekti YSYEKE saatiin päätökseen vuoden 2007 lopulla. Hankkeen tavoitteena oli lisätä syntyvien yhdyskuntajätteiden uudelleenkäyttöä, kierrätystä ja muuta hyötykäyttöä sekä vähentää loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen määrää. Tavoitteena oli tietenkin myös vähentää jätteiden syntyä. Tutkimuskohteissa selvitettiin teollisuusalueella, asuinkiinteistöissä sekä kunnan laitoksissa ja virastoissa muodostuvien jätteiden määrää ja laatua sekä vähentämisen keinoja. Kiertokapula järjesti aiheesta tiedotustilaisuuksia ja koulutuksia. Lisäksi tehtiin kyselyjä kauppiaille ja kuluttajille. Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry ja Riihimäen seudun kestovaippayhdistys ry ideoivat YSYEKE-hankkeeseen liittyen kyselyn kestovaipoista alueen synnytyssairaaloille ja neuvoloille. Kyselyllä selvitettiin sairaaloiden ja neuvoloiden valmiutta kertoa kestovaipoista ja ohjeistaa äitejä niiden käytössä. Tulokset osoittivat, että kaikissa tutkimuskohteissa oli paljon parannettavaa. Valistuksen lisäämistarve oli ilmeinen. Kiertokapula tulee kehittämään neuvontamateriaaliaan projektista saatujen kokemusten pohjalta. Kiertokapulan sekä alueen isännöitsijöiden, kuntien ympäristö- ja valvontaviranomaisten, kuluttajaneuvonnan ja luonnonsuojeluyhdistysten yhteistyön kehittämisestä on myös sovittu. Kestovaippojen käytön edistämiseksi Kiertokapula aikoo vuonna 2008 kustantaa alueensa jokaiselle kestovaippayhdistykselle asiakkaille lainattavaksi tarkoitetun kestovaippapaketin. Muuten kestovaipoista tiedottaminen sopii parhaiten juuri kyselyssä mukana olleille synnytyssairaaloille ja neuvoloille. Projektin tuloksista on tehty Pienellä vaivalla suuria ympäristötekoja -kotitalousopas, jota pidetään mahdollisimman paljon esillä eri tapahtumissa. Myös Ekokem jakaa opasta vierasryhmilleen sekä kuluttajille suunnatuilla messuilla. Tutkimuksen loppuraporttiin voi tutustua Kiertokapulan ja Ekokemin Internetsivuilla osoitteissa www. kiertokapula. fi sekä www. ekokem. fi. Ekokem aktiivisena toimijana kansainvälisessä yhteistyössä Ekokem osallistuu aktiivisesti kansainvälisten jätealan järjestöjen toimintaan. Yhtiö on jäsenenä ja sen asiantuntijoita mukana mm. seuraavissa kansainvälisissä järjestöissä: The European Union for Responsible Incineration and Treatment of Special Waste (Eurits), The International Solid Waste Association (ISWA) ja The Confederation of European Waste-to- Energy Plants (CEWEP). Yhtiön edustaja on osallistunut eurooppalaisten jätteiden analysointia koskevien standardien laadintaan ja validointiin. Hän seuraa teknisen komitean CEN / TC 292 (Characterization of waste) työtä. Tuki yleishyödyllisille yhteisöille Ekokem lahjoitti liikunnan ja kulttuurin tukemiseen, luonnon- ja ympäristönsuojelun edistämiseen sekä muihin hyväntekeväisyyskohteisiin noin euroa. Kun tukikohteita päätetään, ovat nuoriso ja paikallisuus etusijalla. Paikallisista tukikohteista mainittakoon yhtiön kummikoulu Uramo ja erityisnuorisotyötä tekevä Riihimäen Yöjalan Tuki ry. Muita kohteita ovat esim. Invalidiliitto ry, Helsingin yliopiston kemian opetuksen professuurin tuki, Luonto-Liitto ry ja Pidä Lappi Siistinä ry. Ekokem on jo vuosia tukenut myös Plan Suomi Säätiön kautta Länsi-Keniassa sijaitsevaa Ndirun kylää ja siellä asuvaa, nyt 5-vuotiasta kenialais poikaa. Opinto- ja tutkimusapurahoja jaettiin noin euroa Ekokem jakoi opinto- ja tutkimusapurahoja ympäristörahastostaan yhdeksään eri tutkimukseen yhteensä noin euroa. Osaamisen varmistaminen tukee pitkiä työsuhteita Seppo Eriksson hallintojohtaja Ekokem Oy Ab Ekokemin henkilöstöjohtaminen keskittyi vuonna 2007 osaamisen hallintaan liittyviin muutoksiin sekä työhyvinvoinnin varmistamiseen. Yrityksen toimintojen uudelleenorganisointi, uusi jätevoimala sekä talous- ja toiminnanohjausjärjestelmän muutokset ovat koko henkilöstön kannalta vaativia prosesseja. Juuri ihmisten osaamisesta on kiinni, kuinka koko toiminta-alue hallitaan, toteaa hallintojohtaja Seppo Eriksson. Osaamisen varmistamisessa on otettava huomioon ammatillisen perusosaamisen ylläpitäminen, ajankohtaisten kehityshankkeiden edellyttämät uudet osaamisvaatimukset sekä sen erityisosaamisen uudelleenkehittäminen, jonka varassa Ekokem toimii, Eriksson jatkaa. Ekokem on sitoutunut pitkiin työsuhteisiin. Toimintansa alkuaikoina yritys törmäsi jätehuoltoon kohdistuvaan vastustukseen ja oppi pitämään kiinni rekrytoimistaan ihmisistä sekä heidän osaamisestaan. Käytössä on useampia erityyppisiä osaamisen varmistamisen menetelmiä. Näitä ovat mm. koulutus, tehtäväkierrot ja osallistaminen, Eriksson kertoo. Osallistamista ja huolenpitoa Tehokkaimpiin osallistamisen keinoihin kuuluvat erilaiset työryhmät, jotka toimivat Ekokemillä aktiivisesti. Osaamisen hallinta on merkittävä osa työhyvinvoinnin ylläpitämistä. Yrityksen ja yhteiskunnan kehittyessä on osaamisesta pidettävä jatkuvasti huolta. Tällä varmistetaan, että ihmiset selviävät jatkuvasti muuttuvista töistään. Tämä tarkoittaa mitä suurimmassa määrin myös sitä, että ihmisistä pidetään huolta. Säännölliset kehityskeskustelut, palkitsemisjärjestelmät, mahdollisuudet edetä mielenkiintoisempiin tehtäviin sekä työterveyshuolto ovat tietysti myös osaltaan keskeisessä roolissa työhyvinvoinnin varmistamisessa, Eriksson jatkaa. Tulevaisuuden osaajia unohtamatta Ekokem huolehtii myös tulevaisuuden työntekijöistä. Koulujen kanssa tehdään aktiivisesti yhteistyötä ja alan opiskelijoille tarjotaan merkittävissä määrin harjoittelupaikkoja. Lisäksi Ekokem tukee alaan liittyvää tutkimusta jakamalla vuosittain kymmenkunta ympäristöstipendiä eri asteisille tutkimus- tai opintohankkeille. Ekokemin hallitus jakaa stipendit enintään euron kokonaispotista julkisen hakumenettelyn kautta. Stipendejä on myönnetty niin tohtoriksi väitteleville, graduntekijöille kuin oppilaitoksillekin. Teksti: Katri Kovasiipi

19 Kuva: Timo Larm 36 Tutkimusaiheet olivat hyvin erilaisia jäte- ja ympäristönhuollon laajalla kentällä. Jätehuollon tutkimus kiinnostaa Suomessa monia tahoja, ja monitieteellistä tutkimusta tarvitaan. Selvästi on nähtävissä, että tarvittaisiin myös jätehuoltoa tuntevaa ja metodisesti pätevää opinnäytetöiden ja tutkimuksen ohjausta. Apurahojen jatkotilaisuudessa todettiin, että jätehuollon korkeatasoiseen tutkimukseen ja opetukseen tulisi panostaa nykyistä enemmän ja resurssit oikein kohdentaen. Stipendien saajat ja aiheet löytyvät Internet-sivuiltamme osoitteesta www. ekokem. fi kohdasta Ekokem-yhtiöt» Ekokem Oy Ab» Laatu, ympäristö ja turvallisuus» Ympäristöstipendirahasto. Ekokemille alan paras yleisarvosana valtakunnallisessa yrityskuvatutkimuksessa Taloustutkimus Oy toteutti syksyllä 2007 vuosittaisen yrityskuvatutkimuksen. Tutkimukseen vastasi yhteensä työelämän päättäjää, jotka ovat eri alojen yritysten ylintä johtoa, keskijohtoa ja muissa päättävissä asemissa olevia henkilöitä. Tutkimuskohteena olevia yrityksiä arvioitiin kouluarvosanoin asteikolla Ympäristö- ja jätehuoltoalan paras yleisarvosana 8,12 oli jälleen selkeästi Ekokemin. Ympäristö- ja jätehuoltotoimialalla tutkittiin yhteensä 16 yritystä. Reilusta tuhannesta vastaajasta ympäristö- ja jätehuoltoalan yrityksiä arvioi yhteensä 604 vastaajaa. Tuotteiden ja palveluiden laatu vastaajien mielestä toimialan parasta Tutkimuksessa vastaajia pyydettiin arvioimaan, mitä kolmea seikkaa annetuista tekijöistä he pitävät kaikkein tärkeimpinä ajatellen yhteistyötä kyseessä olevan toimialan yritysten kanssa. Vastaajat arvioivat näiden kriteerien tärkeysjärjestyksen seuraavaksi: 1. tuotteiden / palvelujen laatu 2. henkilöstön ammattitaito / asiantuntemus 3. asiakaspalvelu 4. toimintavarmuus 5. tulevaisuuden näkymät 6. maine työnantajana 7. taloudellinen tila 8. johdon kyvykkyys 9. näkyminen julkisuudessa. Yleisarvosanan antamisen lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus arvioida yrityksiä tarkemmin lueteltujen yhdeksän yrityskuvatekijän näkökulmasta kertomalla, kokevatko he osatekijän yrityksen vahvuudeksi vai heikkoudeksi. Myös yrityskuvatekijöiden vahvuus- ja heikkousarvioiden yhteissummassa Ekokem sijoittuu toimialan ykköseksi. Sitä pidetään alan parhaana kaikkiaan viidessä kategoriassa: tuotteiden ja palvelujen laatu, henkilöstön ammattitaito ja asiantuntemus, toimintavarmuus, tulevaisuuden näkymät sekä taloudellinen tila. Tunnettuutta mitattaessa Ekokem oli alan 16 yrityksen joukossa toiseksi tunnetuin. Ekokem halutuin työpaikka Riihimäellä Länsi-Suomen Markkinatutkimustoimistot teki syyskuussa 2007 perinteisen työnantajatutkimuksen, jossa 336 taloutta otti kantaa 11 merkittävään riihimäkeläiseen työnantajaan. Paikkakuntalaiset pitivät Ekokemiä parhaana yrityksenä lähes millä tahansa mittarilla mitattuna. Iästä, sukupuolesta tai ammattiryhmästä riippumatta Ekokem koettiin sellaiseksi työpaikaksi, johon vastaajat mieluiten Riihimäellä menisivät töihin. Tutkimuksen yhteenvedossa todetaan, että tulokset ovat koko Suomen alueella muihin vastaaviin tutkimuksiin verrattuna erittäin korkealla tasolla. Päättäjät ja asiantuntijat arvioivat Ekokemin parhaaksi ympäristö- ja yhteiskuntavastuuviestijäksi Taloustutkimus Oy toteutti neljännen kerran omana tuotantonaan Yritysten ympäristö- ja yhteiskuntavastuu yrityskuvatutkimuksen. Tutkimuksessa arvioidaan 66 Suomessa toimivan yrityksen ympäristö- ja yhteiskuntavastuuviestintää sekä siihen liittyviä toimenpiteitä eri näkökulmista. Päättäjät ja asiantuntijat tuntevat kaikkein parhaiten Ekokemin ympäristö- ja yhteiskuntavastuuviestintää. Lähes 60 % sanoo tuntevansa Ekokemin kyseistä viestintää vähintään jonkin verran. Edellisessä, vuonna 2005 toteutetussa tutkimuksessa tunnettuutemme oli 30 %. Haastateltavia pyydettiin antamaan yrityksille yleisarvosana yrityksen viestinnästä asteikolla Ekokem sai toiseksi parhaan keskiarvotuloksen, 8,52. Parhaaksi arvioitu yritys ei toimi samalla toimialalla. Vastaajilta kysyttiin, mikä Suomessa toimivista yrityksistä on mielestänne paras ympäristö- ja yhteiskuntavastuuviestinnässä. Ekokem oli vastaajien mielestä ylivoimaisesti paras ympäristö- ja yhteiskuntavastuuviestinnässä. Ekokem oli mukana myös kuluttajille tehdyssä vastaavassa tutkimuksessa, vaikka yhtiö ei tuotakaan suoraan kuluttajille palveluja. 47 % haastatelluista kertoi kuitenkin tuntevansa yrityksen tai käyttävänsä palvelujamme. Vastaajia pyydettiin antamaan yrityksille yleisarvosana yrityksen ympäristöasioiden hoidosta asteikolla Ekokem sai ympäristöasioiden hoitamisesta suomalaisilta kuluttajilta selvästi parhaan keskiarvon 7,81. Lisätietoja: viestintäpäällikkö Pirjo Ikävalko puh pirjo.ikavalko@ekokem.fi Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry järjesti vuonna 2007 valokuvauskilpailun. Kisaan osallistui oheisella kuvallaan myös Timo Larm. TUOTTEET JA PALVELUT Yleisvalistus Ongelmajätehuollon yleisvalistus kuuluu emoyhtiö Ekokemin perustehtäviin. Yhtiö järjesti vuonna 2007 eri puolilla Suomea 62 valistus- ja neuvontatilaisuutta yksin sekä yhdessä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Tilaisuuksiin osallistui henkilöä. Tilaisuuksia järjestettiin mm. henkilöille, jotka vastaavat kuntien ympäristönsuojelutyöstä, opetustoiminnasta, jätehuollosta, terveydenhoidosta sekä pelastustoiminnasta. Tilaisuuksissa käsiteltiin ongelmajätteiden synnyn ehkäisyä ja annettiin neuvoja ongelmajätehuollon parempaan järjestämiseen. Luennot painottuivat turvallisuusteemaan, ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaamiseksi. Asiakastyytyväisyys Ekokem on seurannut syyskuusta 1997 asiakkaidensa tyytyväisyyttä toimintaansa ja palveluihinsa. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastaa Taloustutkimus Oy. Tavoitteena on selvittää Ekokemin asiakkaiden tyytyväisyys palveluprosessin eri osiin. Palveluprosessi on jaettu seuraaviin vaiheisiin: myynti ja markkinointi, jätteiden nouto ja kuljetus, asiakaspalvelu ja laskutus sekä tyytyväisyys Ekokemin toimintaan kokonaisuutena. Asiakastyytyväisyys oli vuonna 2007 kaikilla tutkituilla osa-alueilla edelleen hyvä. Ekokemin asiakkaiden tyytyväisyys on yleisesti ottaen sellaisella tasolla, jossa palvelun johtamisessa tärkeintä on huolehtia, että prosessit sujuvat edelleenkin hyvin. Ekokemin palveluprosessi koettiin kokonaisuutena edelleen hyväksi. Parhaat tulokset palveluprosessin osa-alueista saivat asiakaspalvelu kokonaisuutena ja jätteiden nouto ja kuljetus. Myös Ekokemin yrityskuva on pysynyt vastaajien keskuudessa lähes ennallaan, ja se on varsin positiivinen. Ekokem nähdään asiantuntevana, vastuuntuntoisena, ympäristömyötäisenä ja ystävällisenä. Parannettavaa on aina: osa asiakkaistamme toivoo Ekokemiltä aktiivisempaa yksilöllistä yhteydenpitoa ja osa Internet-sivujen kautta saatavien palvelujen kehittämistä. Lisätietoja: markkinointipäällikkö Teuvo Heinonen puh teuvo.heinonen@ekokem.fi Kuva: Markku Summa Ekokem on Riihimäen Taidemuseolle mieluinen sponsori Timo Simanainen museonjohtaja Riihimäen Taidemuseo Ekokem on tehnyt Riihimäen Taidemuseon kanssa toistuvia, kolmivuotisia sponsorointisopimuksia lähes koko museon olemassaolon ajan. On esimerkillistä, että Riihimäen suuri teollisuuslaitos tukee taloudellisesti taidemuseota, museonjohtaja Timo Simanainen sanoo. Simanaiselle Ekokemin tuella on myös henkilökohtaista merkitystä: Olen sataprosenttisesti luontoihminen ja kunnioitan Ekokemin tapaa toimia. Maallikkobiologina ja innokkaana urheilukalastajana olen vakuuttunut, että Ekokem tekee korvaamattoman arvokasta työtä Suomen puhtaan luonnon puolesta ja on tässä työssään erinomaisen vastuullinen toimija. Vuonna 1995 perustettu Riihimäen Taidemuseo on kulttuurilaitokseksi varsin nuori. Yhteistyö Ekokemin kanssa alkoi heti museon perustamisen jälkeen tuolloisen Ekokemin toimitusjohtajan Juhani Syrjämäen kanssa. Syrjämäki tunnetaan taiteen ystävänä, jonka ansiosta Ekokemillä on myös omat taidekokoelmat. Sponsorointisopimuksen vastineeksi Riihimäen Taidemuseo tarjoaa Ekokemille mahdollisuuden käyttää tilojaan esimerkiksi yritystilaisuuksien järjestämiseen. Ekokem sponsoroi meitä, mutta sopimukseen ei sisälly mitään velvoitteita. Luonnollisesti kuitenkin haluamme tarjota palvelujamme Ekokemin käyttöön ja autamme esimerkiksi tilaisuuksien järjestelyissä. Taidelaitosten rahoitus on murroksessa Yritystilaisuuksien järjestämisestä on tullut kulttuurilaitoksille yksi uusi ansaintalogiikan muoto. Taidemuseot ovat ajautuneet rahoituskriisiin. Yhteiskunnan rahoituksen riittämättömyyden vuoksi ainoa mahdollisuus kehittää merkittävästi toimintaa on uudistaa omaa liiketoiminta-ajattelua. Museoiden on haettava mahdollisimman laaja rahoituspohja ja opittava toimimaan yritysmäisesti, yhteistyössä yritysten kanssa. Ne kulttuurilaitokset, jotka pystyvät rahoittamaan toimintansa monipuolisesti, pärjäävät, Simanainen pohtii. Samaan hengenvetoon Simanainen korostaa, ettei taideinstituutio voi elää omassa norsunluutornissaan. Taidemuseon tehtävä on kommunikoida ihmisten ja myös yritysten kanssa vuorovaikutteisesti. Taidelaitoksen potentiaalinen voimavara on, että toimintakenttä on lähes käsittämättömän laaja: näkyviin tuodaan nykyisin aivan eri ilmiöitä kuin aiemmin. Suunniteltavissa projekteissa on myös nähtävä, kuka on mahdollinen ystävä ja kuka toimii ja ajattelee samalla tapaa, Simanainen kiteyttää. Teksti: Katri Kovasiipi 37

20 38 GRI-SISÄLTÖVERTAILU 39 GRI-sisältövertailu Tiedot esitetty kattavasti Tiedot esitetty osittain Tietoja ei ole raportoitu Tiedot löytyvät vuosikertomuksesta TUTKIMUS JA KEHITYS Ekokem on vuoden 2007 tutkimusohjelman mukaisesti jatkanut uuden jätevoimalan toimintaan liittyvien selvitysten tekoa ja CCAkyllästetyn puun sekä erilaisten lietteiden käsittelytapojen selvittämistä. Ekokem on myös jatkanut selvityksiä eri energiantuotantomahdollisuuksien käyttämisestä jätepolttoaineilla. Ketjuvoiteluöljyjen valmistukseen liittyen aloitettiin tutkimustyö ketjuvoiteluaineiden laadun kehittämiseksi vastaamaan uusien tuotanto- ja metsäkoneiden tiukkenevia vaatimuksia. Konsernitasolla Ekokem käynnisti laajan tulevaisuuden haasteisiin vastaavan liiketoimintavaihtoehtojen selvitystyön. Vuosi 2007 oli Ekokemin merkittävin investointivuosi kahteen vuosikymmeneen Vuoden 2007 syyskuun kymmenes päivä otettiin käyttöön uusi jätevoimala. Käyttöönotto sujui suuremmitta hankaluuksitta, vaikka jätevoimalaa jouduttiinkin käyttämään vajaalla teholla joulukuun loppupuolelle asti, koska Riihimäen ja Hyvinkään uusi kaukolämmön runkoputki otettiin käyttöön lopullisesti vasta vuoden 2008 alussa. Uuden jätevoimalan käyttöönoton yhteydessä on saatu kokemuksia eri jätteiden käsiteltävyydestä. Kokemukset uuden jätevoimalan yhteydessä ovat olleet myönteisiä. Samoin on voitu todeta, että jätevoimalaan suunniteltu hajukaasujen hallinta toimii hyvin. Myös jätevoimalan vastaanottojärjestelmä on saanut kiitosta jätteen kuljettajilta. Ongelmajätteiden poltossa muutettiin polttolinjojen savukaasujärjestelmiä ja uusittiin laitosten ohjauslogiikka. Keskilämpötilauunille sekä polttolinja 2:lle rakennettu uusi, puolikuiva savukaasunpuhdistusjärjestelmä otettiin käyttöön kesällä Fermionin lääketehtaan VOC-kaasujen käsittelylaitosta ei saatu aikataulun mukaisesti käyttöön vuoden 2007 aikana prosessissa tapahtuneen räjähdyksen vuoksi. Laitoksen käyttöönotto siirtyy vuoden 2008 maaliskuulle. Kaiken kaikkiaan vuosi 2007 oli merkittävä investointien toteutusvuosi, joka asetti niin projekti- kuin tuotantohenkilöstön koville. Pääsääntöisesti investoinnit toteutettiin aikataulussa, ja laitteisto on toiminut suunnitelmien mukaisesti. Vuotta 2007 jää varjostamaan VOC-laitoksen käyttöönoton yhteydessä tapahtunut onnettomuus ja Ekokemin projekti-insinöörin menehtyminen. Lisätietoja: tekninen johtaja Matti Vattulainen puh Raportin sisällön vertailu GRI:n suosituksiin PROFIILI 1. STARATEGIA JA ANALYYSI 1.1 Toimitusjohtajan katsaus Keskeisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kuvaus ORGANISAATION PROFIILI 2.1 Organisaation nimi Tärkeimmät tuotteet, palvelut ja tuotemerkit 8-9, Operatiivinen rakenne Internet 2.4 Yhtiön pääkonttorin sijainti Toimintojen maantieteellinen sijainti 3, Omistussuhteet ja juridinen muoto 9, 18, 2.7 Markkinat 9-10, Organisaation toiminnan laajuus Raportointikauden merkittävät muutokset Raportointikaudella saadut palkinnot 3. RAPORTOINTIPROSESSIN KUVAUS Raportin profiili 3.1 Raportointiajanjakso Edellisen raportin julkistamisajankohta Raportointitiheys Yhteyshenkilöt 3, takasivu Raportin kattavuus ja periaatteet 3.5 Raportin sisällön määrittelyprosessi Raportin laskentaperiaatteet Laskentaperiaatteisiin liittyvät rajoitteet Laskentaperiaatteet yhteisyritysten, tytäryhtiöiden jne. tietojen raportoinnille Kuvaus mittaus- ja laskentamenetelmistä Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa Merkittävät toiminnan muutokset raportointikaudella 5, Merkittävät muutokset raportin kattavuudessa, laskentaperiaatteissa tai mittausmenetelmissä 3 Varmennusta koskevat tiedot 3.13 Periaate ja ja käytäntö ulkopuolisen varmennuksen käytölle 3, HALLINTO, VASTUUT JA VUOROVAIKUS Hallintokäytännöt Hallintokäytäntöjä ei ole arvioitu erikseen 7, 12-15, Sitoutuminen ulkoisiin yhteiskuntavastuualoitteisiin 4.11 Varovaisuusperiaatteen noudattaminen Vapaehtoiset aloitteet ja sitoumukset Jäsenyydet toimialajärjestöissä 32, 35 Sidosryhmävuorovaikutus 4.14 Lista organisaation sidosryhmistä Sidosryhmien tunnistaminen ja valinta Sidosryhmävaikutuksen muodot Sidosryhmävaikutuksessa syntynyt tieto 17, Sidosryhmävuorovaikutuksessa syntyneen tiedon käyttö 17, JOHTAMISEN TUNNUSLUVUT TALOUDELLISEN VASTUUN TUNNUSLUVUT Tila Sivu(t) Taloudelliset tulokset EC1 Välittömän lisäarvon syntyminen ja jakautuminen 20, 43 EC2 Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet 25 EC3 Organisaation eläkesitoumusten kattavuus 13 EC4 Merkittävät valtionavustukset 20 Markkinat EC5 Organisaation pienin aloituspalkka verrattuna kansalliseen minimipalkkaan merkittävissä toimintamaissa 32 EC6 Ostot paikallisilta toimittajilta EC7 Paikalliset rekrytoinnit Välilliset taloudelliset vaikutukset EC8 Investoinnit paikalliseen infrastruktuuriin 35 EC9 Merkittävät välilliset vaikutukset 20 YMPÄRISTÖVASTUUN TUNNUSLUVUT Materiaalit EN1 Materiaalien käyttö (paino tai volyymi) 10-11, 28 EN2 Ongelma- ja muiden jätteiden vastaanotto ja käsittely (Kierrätysmateriaalin käyttö) 11, 24, 27, 43 Energia EN3 Välitön energiankulutus 24, 28, 44 EN4 Välillinen energiankulutus 24, 28 EN5 Säästetty energia energiatehokkuuden parantamisen myötä 23, 24 EN6 Toimenpiteet energiatehokkuuden käytön lisäämiseksi tuotannossa 23 EN7 Toimenpiteet välillisen energiankulutuksen vähentämiseksi Vesi EN8 Käyttöönotetun veden kokonaismäärä 11, 25, 27 EN9 Vesilähteet, joiden ekosysteemiin vedenotto vaikuttaa 25, 27 EN10 Veden kierrätys ja uudelleenkäyttö 25 Luonnon monimuotoisuus EN11 Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät yhtiön hallussa olevat alueet, niiden sijainti ja koko 27, 47 EN12 Organisaation toiminnan vaikutus luonnon monimuotoisuuteen suojelualueilla tai muuten monimuotoisuuden kannalta rikkailla alueilla 27, 48 EN13 Suojellut ja kunnostetut elinympäristöt EN14 Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten hallinta 25-27, 44 EN15 Uhanalaisten lajien määrä organisaation toiminta-alueilla Päästöt ja jätteet EN16 Välittömien ja välillisten kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt 11, 25, 45 EN17 Muut merkittävät välilliset kasvihuonepäästöt EN18 Aloitteet, joilla pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 34 EN19 Otsonikatoa aiheuttavien aineiden päästöt EN20 NOx, SOx ja muut merkittävät päästöt ilmaan 11, EN21 Päästöt veteen 11, 25, 27 EN22 Jätteiden kokonaismäärä 11, 44 EN23 Merkittävät prosessivuodot 22, 26, 27 EN24 Kuljetetun, maahan tuodun, maasta viedyn tai käsitellyn ongelmajätteen määrä 11, EN25 Organisaation päästöjen vaikutus vesialueisiin 25, 27 Tuotteet ja palvelut EN26 Tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutusten pienentäminen EN27 Uudelleenkäytettyjen ja kierrätettyjen tuotteiden määrä 11, 24, 27, 43