Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääkaupunkiseudun yritysraportti"

Transkriptio

1 Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla

2

3 Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta

4 Kaupunkitutkimus TA Oy Seppo Laakso Päivi Kilpeläinen YTV Anna-Maria Kotala Arja Salmi Vilja Tähtinen YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Opastinsilta 6 A Helsinki puhelin (09) faksi (09) Copyright, kartat: Helsingin kaupunki, KMO 057/2008 Copyright, graafit ja muut kuvat: YTV ja Kaupunkitutkimus TA Oy Kansikuva: YTV / Hannu Bask Taitto: Anne Latto Edita Prima Oy Helsinki 2009

5 Esipuhe Pääkaupunkiseutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskus ja sillä on huomattavan suuri rooli maan aluetaloudessa ja työllisyydessä. Seudun neljän kaupungin alueella, jolla asuu viidennes maamme väestöstä, syntyy lähes kaksi viidennestä koko maan yritysten liikevaihdosta ja työskentelee 28 prosenttia henkilöstöstä. Yrityssektori tarjoaa kolme pääkaupunkiseudun neljästä työpaikasta. Pääkaupunkiseudun yritystoimintaa, toisin kuin asumista, ei ole juurikaan tutkittu. Tiivistyvässä seudullisessa yhteistyössä, kaupunkien omassa toiminnassa sekä elinkeinoelämän ja monien yritysten piirissä on runsaasti kyseistä aihepiiriä koskevia tietotarpeita ja kiinnostusta. Nyt koottu yritysraportti vastaa tähän tarpeeseen. Siinä kuvataan havainnollisesti ja tiiviissä muodossa pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten ja niiden toimipaikkojen rakennetta, ominaisuuksia, toimialajakaumaa, erikoistumista ja avainklustereita, alueellista sijoittumista, tilankäyttöä sekä yritystoiminnan muutosta. Raportti on kuvaileva, eikä sisällä elinkeinopoliittisia johtopäätöksiä tai suosituksia. Keskeisen analyysien lähteen on tarjonnut pääkaupunkiseudun toimipaikka-aineisto, jota YTV on ylläpitänyt vuodesta 1993 yhdessä jäsenkaupunkiensa ja Uudenmaan liiton kanssa. Seudullisesti yhtenäinen paikkatietoaineisto perustuu Tilastokeskuksen yritysrekisterin tietoihin. YTV:n aineiston poiminta yritysrekisteristä uudistettiin vuodesta 2005 alkaen niin, että tiedot vastaavat nyt aina uusinta vuositilastoa. Tämä takaa, että tiedon käyttäjillä on tästä lähtien mahdollisuus luotettavasti verrata peräkkäisiä poikkileikkausvuosia keskenään. Toimipaikkoja kuvaavat yksikkökohtaiset tiedot julkaistaan vuosittain YTV:n seutucd:llä. Lisäksi tietojen selailu on mahdollista seudullisessa perusrekisterissä SePessä. Yritystoiminta elää nopeassa muutoksessa ja monet perustiedot vanhenevat nopeasti. Vastauksena mahdollisimman ajankohtaisen tiedon tarpeisiin YTV:n Seutu- ja ympäristötieto tulee jatkossa tuottamaan nopealla aikataululla tätä raporttia suppeamman perustietopaketin, joka perustuu kulloinkin tuoreimpaan käytettävissä olevaan YTV:n toimipaikka-aineistoon. Kooste julkaistaan elektronisena katsauksena YTV:n verkkosivuilla ja se sisältää tiiviin tekstiyhteenvedon lisäksi tilastokuvioita, taulukoita ja karttaesityksiä. Yritysraportin ovat YTV:n Seutu- ja ympäristötiedon toimeksiannosta koonneet valtiotieteen tohtori Seppo Laakso ja valtiotieteen maisteri Päivi Kilpeläinen Kaupunkitutkimus TA Oy:stä. Tekstit viimeisteltiin YTV:ssä erityisasiantuntija Arja Salmen, suunnittelija Anna-Maria Kotalan ja suunnittelija Vilja Tähtisen yhteistyönä. Raportin kartat ovat Vilja Tähtisen käsialaa. Työn tueksi koottiin kaupunkien edustajista koostuva ohjausryhmä, johon tutkijoiden lisäksi kuuluivat projektipäällikkö Minna Maarttola Helsingin elinkeinopalveluista, yliaktuaari Juha Suokas Helsingin tietokeskuksesta, tutkija Petri Lintunen Espoon kehittämis- ja tutkimusryhmästä, elinkeinoasiamies Raimo Koskenkanto Vantaan yrityspalveluista, erityisasiantuntija Pentti Lammi Uudenmaan liitosta ja puheenjohtajana erityisasiantuntija Arja Salmi YTV:stä. Yritysraportti on laaja ja sisältää runsaasti yksityiskohtaista tietoa. Se on kuitenkin toteutettu niin, että mikään luku ei edellytä muiden lukujen läpikäymistä. Raportti toimii hyvin myös käsikirjamaisena tietolähteenä seudun työpaikkarakenteesta kiinnostuneille. Vaikka taloudellinen toimintaympäristö seudulla muuttuu jatkuvasti, ei yritystoiminnan peruskuva muutu yhtä nopeasti. Irma Karjalainen tietopalvelujohtaja, YTV seutu- ja ympäristötieto

6

7 Tiivistelmäsivu Julkaisija: YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Tekijät: Seppo Laakso, Päivi Kilpeläinen, Vilja Tähtinen Päivämäärä Julkaisun nimi: Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Rahoittaja / Toimeksiantaja: YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Tiivistelmä: Pääkaupunkiseudun yritysraportti tarjoaa tiiviin analyysin ja runsaasti perustietoa pääkaupunkiseudun yrityksistä ja niiden toimipaikoista. Koko seutua koskevan yleiskuvauksen lisäksi syvennytään myös yksittäisten kaupunkien eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan yritystoimintaan ja niiden erityispiirteisiin. Lisäksi tarkastellaan yritysten toiminnassa tällä vuosikymmenellä tapahtuneita muutoksia. Tilastopainotteista perusanalyysia on havainnollistettu karttaesityksin. Yritystoiminnalla on suuri merkitys pääkaupunkiseudun taloudelle ja työllisyydelle. Kolme seudun neljästä työpaikasta on yrityssektorilla. Vuonna 2006 alueella toimi yritystä, joilla oli yhteensä lähes toimipaikkaa. Yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä (henkilötyövuosina) oli ja liikevaihto miljoonaa euroa. Pääkaupunkiseudun monipuolisessa toimialarakenteessa painottuvat erikoistuneet palvelualat, logistiikka ja kommunikaatio, osaamisintensiiviset toimialat sekä valtakunnan tasoiset päätöksentekoinstituutiot. Yritystoiminnan ydin muodostuu alueelle keskittyneiden toimialojen muodostamista vahvoista klustereista ja yritysryhmittymistä. Seudulle tyypillisinä avainklustereina raportissa tarkastellaan tietotekniikkaa ja sisältötuotantoa (ICT), osaamisintensiivisiä liike-elämän palveluja (KIBS), logistiikkaa, matkailua, muotoiluintensiivisiä aloja, rakentamista ja kiinteistötoimintaa sekä terveys- ja hyvinvointiklusteria. Lisäksi käsitellään kaupan sijoittumista ja rakennetta. Yritystoiminta elää jatkuvassa muutoksessa, jonka myötä perustetaan uusia yrityksiä ja toimivia lopetetaan vilkkaasti. Myös toimintaansa jatkavien yritysten liiketoiminta muuttuu koko ajan eli syntyy uusia toimipaikkoja, entisiä lakkautetaan ja toimipaikat muuttavat paikasta toiseen. Pääkaupunkiseudun yritysten henkilöstömäärien kasvusta 2000-luvulla suunnilleen puolet on peräisin toimintaansa jatkaneiden toimipaikkojen sisäisestä kasvusta, toinen puoli kasvusta tulee uusien ja lopetettujen toimipaikkojen lukumäärän välisestä nettokasvusta. Yritysraportti palvelee kaupunkien omaa ja koko seudun strategista suunnittelua ja päätöksentekoa. Pääasiallisena analyysien lähteenä on käytetty Pääkaupunkiseudun toimipaikka-aineistoja, joita YTV ylläpitää yhdessä jäsenkaupunkiensa ja Uudenmaan liiton kanssa. Seudullisesti yhtenäinen paikkatietoaineisto perustuu Tilastokeskuksen yritysrekisterin kulloinkin uusimpaan ns. tilastoaineistoon. Raporttia varten on ollut käytettävissä toimintavuotta 2006 kuvaavat tiedot. Avainsanat: pääkaupunkiseutu, yritys, toimipaikka, toimiala, henkilöstö, erikoistuminen, klusteri, toimipaikkaväljyys, yritystoiminnan muutos Sarjan nimi ja numero: YTV:n julkaisuja 10/2009 ISBN (nid.) ISSN Kieli: suomi Sivuja: 152 ISBN (pdf) YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, PL 521, Helsinki, puhelin (09) , faksi (09)

8 Sammandragssida Utgivare: Huvudstadsregionens samarbetsdelegation Författare: Seppo Laakso, Päivi Kilpeläinen, Vilja Tähtinen Datum Publikationens titel: Huvudstadsregionens företagsrapport. Struktur, lokalisering och trender i företagsverksamheten och arbetsställen under 2000-talet Finansiär / Uppdragsgivare: Huvudstadsregionen Samarbetsdelegation SAD Sammandrag: Huvudstadsregionens företagsrapport bjuder på en kompakt analys och rikligt med baskunskap om huvudstadsregionens företag och deras arbetsställen. Utöver en regional överblick fördjupar man sig även i Esbo, Helsingfors, Grankulla och Vanda städers företagsverksamhet och särdrag. Därtill granskar man drag av förändring i företagsverksamheten under talet. Den statistikbetonade grundanalysen har åskådliggjorts med kartframställningar. Företagsverksamheten har en stor betydelse för huvudstadsregionens ekonomi och sysselsättning. Tre arbetsplatser av fyra i regionen finns inom företagssektorn. År 2006 verkade företag i området med sammanlagt cirka arbetsställen. Företagens sammanlagda personalstyrka (räknat i personarbetsår) var och omsättningen miljoner euro. Inom huvudstadsregionens mångsidiga näringsgrenstruktur är specialiserade servicebranscher, logistik och kommunikation, kunskapsintensiva branscher, samt beslutsfattande institutioner på riksnivå dominerande. Företagsverksamhetens kärna består av kluster och företagsgrupperingar bildade av branscher, som koncentrerats inom regionen. Som för regionen typiska nyckelkluster granskas i rapporten informationsteknik och innehållsproduktion (ICT), affärslivets kunskapsintensiva tjänster (KIBS), logistik, resande, formgivningsintensiva branscher, byggande och fastighetsverksamhet, samt hälso- och välmåendekluster. Därtill behandlas handelns lokalisering och struktur. Företagsverksamheten lever i en ständig förändring, i vilken nya företag grundas och verkande företag läggs ner i snabb takt. Även för företag som fortsätter sin verksamhet förändras affärsverksamheten hela tiden, det vill säga nya arbetsställen tillkommer, tidigare läggs ner och arbetsställena flyttar från en adress till en annan. Av personaltillväxten i huvudstadsregionens företag under talet härstammar cirka hälften från inre tillväxt på arbetsställen som fortsatt sin verksamhet, den andra hälften av tillväxten kommer från nettotillväxt mellan antal nya och nerlagda arbetsställen. Företagsrapporten betjänar städernas egen och hela regionens strategiska planering och beslutsfattande. Som huvudsaklig källa för analyserna har använts materialet över huvudstadsregionens arbetsställen, som SAD upprätthåller tillsammans med sina medlemsstäder och Nylands förbund. Det regionalt sammanhängande geografiska informationsmaterialet grundar sig på Statistikcentralens företagsregisters nyaste s.k. statistikmaterial. För rapporten har uppgifterna som beskriver verksamhetsåret 2006 funnits till förfogande. Nyckelord: Huvudstadsregionen, företag, arbetsställe, näringsgren, personal, specialisering, kluster, arbetsplats täthet, förändring i företagsverksamhet Publikationsseriens titel och nummer: SAD publikationer 10/2009 ISBN (nid.) ISSN Språk: finska Sidantal: 152 ISBN (pdf) Huvudstadsregionens samarbetsdelegation, PB 521, 0051 Helsingfors, telefon (09) , telefax (09)

9 Abstract page Published by: YTV Helsinki Metropolitan Area Council Author: Seppo Laakso, Päivi Kilpeläinen, Vilja Tähtinen Date of publication Title of publication: Helsinki Metropolitan Area Business Report. Structure, location and trends in enterprises and establishments of business in the 2000s Financed by / Commissioned by: YTV Helsinki Metropolitan Area Council Abstract: Helsinki Metropolitan Area Business Report provides a concise analysis and a wealth of background information on enterprises and their establishments in the Helsinki Metropolitan Area. An in-depth examination of the business operations and special features found in the cities of Espoo, Helsinki, Kauniainen and Vantaa accompanies the regional overview. There is also a review of changes in business during the present decade. The basic statistical analysis is illustrated with maps. Private enterprise is vital to the economy and employment in the Helsinki Metropolitan Area. Three quarters of the jobs are in the private sector. Round 55,900 enterprises operated at a total of 60,000 establishments in the area in 2006, employing a combined labour uptake of 391,900 person years and generating a total aggregate turnover of EUR 134,100 million. The variety of industries of the Helsinki Metropolitan Area is characterised in particular by specialised services, logistics and communications, knowledge-intensive industries and national policymaking institutions. Business operations tend to form localised industries from powerful clusters and enterprise groups. This report reviews the Helsinki metropolitan area s characteristic key clusters: Information and Communication Technology (ICT), Knowledge-Intensive Business Services (KIBS), logistics, tourism, design-intensive sectors, construction and real estate operations, and the health and welfare cluster. The location and structure of commerce are also discussed. Business evolves continually, and enterprises are set up and shut down at a brisk rate. The ongoing operations of business enterprises also change over time, giving rise to new places of business while old ones are closed down or moved to new locations. About half of the increase in staffing of enterprises in the Helsinki Metropolitan Area since the year 2000 has been due to internal growth of ongoing establishments, while the other half has come from net growth arising between new establishments and those that have been closed. Helsinki Metropolitan Area Business Report will assist strategic planning and policymaking for the individual cities of the Helsinki, Espoo and Vantaa and for the Metropolitan Area as a whole. The principal information source used for the analysis was a regional geographic dataset of establishments maintained by the Helsinki Metropolitan Area Council YTV together with its affiliated cities and Uusimaa Regional Council. The regionally uniform geographic dataset was based on the latest statistical digest from the enterprise register of Statistics Finland. This publication was compiled from data available for the 2006 operating year. Keywords: Helsinki Metropolitan Area, enterprise, establishment, industry, personnel, specialisation, cluster, employment density, change of entrepreneurship Publication Series title and number: YTV:n publications 10/2009 ISBN (nid.) ISSN Language: Finnish Pages: 152 ISBN (pdf) YTV Helsinki Metropolitan Area Council, Box 521, 0051 Helsinki, phone , fax

10

11 Sisällysluettelo Taulukkoluettelo...11 Kuvaluettelo (kartat kursiivilla) Tausta, tavoite, lähestymistapa ja keskeiset käsitteet Yritystoiminnan merkitys ja rooli pääkaupunkiseudulla Yritystoiminta osana taloudellista toimintaa Raportin tavoitteet Raportin sisältö Tietolähteet ja keskeiset käsitteet Yritystoiminnan peruspiirteet Yritysten ja toimipaikkojen tunnusluvut Yritysten koko Yritysten yhtiömuodot Yritysten ikä Yksi- ja monitoimipaikkaiset yritykset Ulkomaalaisomistuksessa olevat yritykset Pääkaupunkiseudun ja muiden kaupunkien yritystoiminnan vertailua Toimipaikat pääkaupunkiseudun kunnissa ja vertailualueilla Henkilöstö pääkaupunkiseudulla ja vertailukaupungeissa Liikevaihto pääkaupunkiseudulla ja vertailukaupungeissa Liiketoiminnan trendit pääkaupunkiseudulla Toimialat ja suuret yritykset Päätoimialat pääkaupunkiseudulla...30 Päätoimialat Espoossa...32 Päätoimialat Helsingissä...34 Päätoimialat Vantaalla Tarkempi toimialajako pääkaupunkiseudulla...38 Tarkempi toimialajako Espoossa...42 Tarkempi toimialajako Helsingissä...46 Tarkempi toimialajako Vantaalla Suuret ja keskisuuret yritykset pääkaupunkiseudulla Suurten toimipaikkojen alueellinen sijoittuminen pääkaupunkiseudulla...59 Suuret ja keskisuuret yritykset Espoossa...60 Suuret ja keskisuuret yritykset Helsingissä...62 Suuret ja keskisuuret yritykset Vantaalla Pääkaupunkiseudun yritystoiminnan erikoistuminen Yritystoiminnan erikoistuminen ja erikoistumisalat...67 Pääkaupunkiseudun erikoistumisalat...67 Espoon erikoistumisalat...70 Helsingin erikoistumisalat...71 Vantaan erikoistumisalat Yritystoiminnan klusterit ja vahvat toimialat...73 Tietotekniikka ja sisältötuotanto (ICT)...75 Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut (KIBS)...77 Logistiikka...80 Matkailu...82

12 Muotoiluintensiiviset alat...84 Rakentaminen ja kiinteistötoiminta...86 Yksityinen terveydenhuolto...88 Kaupan toimiala Yritystoiminnan sijoittuminen ja rakenne alueittain Yritystoiminnan alueellinen sijoittuminen Espoossa...94 Yritystoiminta Espoon suuralueilla Yritystoiminnan alueellinen sijoittuminen Helsingissä Yritystoiminta Helsingin suurpiireissä Yritystoiminnan alueellinen sijoittuminen Vantaalla Yritystoiminta Vantaan palvelualueilla Yritystoiminta Kauniaisissa Yritystoiminnan sijoittuminen suhteessa raideliikenteeseen Yritystoiminnan muutospiirteitä ja uudet yritykset 2000-luvulla Yritysten aloitukset ja lopetukset vuosina Toimipaikkojen muutokset vuonna Toimipaikkojen muutto vuonna Yritystoiminnan muutos- ja kasvuprosessi Arvioita toimipaikkaväljyydestä Toimipaikkaväljyyden laskeminen Keskimääräinen toimipaikkaväljyys rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan Väljyyden tunnuslukujen hajonta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan Keskimääräinen toimipaikkaväljyys rakennuksen valmistumisvuoden mukaan Yhteenveto ja johtopäätökset Yritystoiminnan tunnuslukuja Yritystoiminnan erikoistuminen ja avainklusterit Arvioita toimipaikkaväljyydestä Yritystoiminnan muutos Ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi Lähteet Liite 1: YTV:n toimipaikka-aineisto Liite 2: Julkiset ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Liite 3: Toimialaluokitus Liite 4: Henkilöstötihentymäkartat...150

13 Taulukkoluettelo 2. Yritystoiminnan peruspiirteet Tunnuslukuja pääkaupunkiseudulla toimivista yrityksistä vuonna Tunnuslukuja pääkaupunkiseudulla toimivista yrityksistä ja yhteisöistä koko henkilöstömäärän mukaan vuonna Pääkaupunkiseudulla toimivat yritykset ja yhteisöt yhtiömuodon mukaan vuonna Pääkaupunkiseudulla toimivat yritykset ja yhteisöt aloitusvuoden mukaan vuonna Pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten ja yhteisöjen toimipaikat ja henkilöstö toimipaikkatyypin mukaan vuonna Pääkaupunkiseudulla toimivien ulkomaalaisomisteisten yritysten ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen tunnuslukuja vuonna Pääkaupunkiseudun ja muiden kaupunkien yritystoiminnan vertailua 3.1 Yritystoiminnan tunnuslukujen vertailua pääkaupunkiseudulla ja koko maassa vuonna Toimialat ja suuret yritykset 4.1 Pääkaupunkiseudun yritysten toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto päätoimialoittain vuonna Espoon ja Kauniaisten yritysten toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto päätoimialoittain vuonna Helsingin yritysten toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto päätoimialoittain vuonna Vantaan yritysten toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto päätoimialoittain vuonna Pääkaupunkiseudulla sijaitsevien yritysten toimipaikkojen tunnuslukuja toimialan mukaan vuonna Espoossa sijaitsevien yritysten toimipaikkojen tunnuslukuja toimialan mukaan vuonna Helsingissä sijaitsevien yritysten toimipaikkojen tunnuslukuja toimialan mukaan vuonna Vantaalla sijaitsevien yritysten toimipaikkojen tunnuslukuja toimialan mukaan vuonna Pääkaupunkiseudun suurimmat yritykset vuonna 2006 suuruusjärjestyksessä 4.10 Espoon suurimmat yritykset vuonna 2006 suuruusjärjestyksessä 4.11 Helsingin suurimmat yritykset vuonna 2006 suuruusjärjestyksessä 4.12 Vantaan suurimmat yritykset vuonna 2006 suuruusjärjestyksessä 5. Pääkaupunkiseudun yritystoiminnan erikoistuminen 5.1 Tietotekniikka ja sisältötuotannon tunnuslukuja 5.2 Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden tunnuslukuja 5.3 Logistiika-alan tunnuslukuja 5.4 Matkailun tunnuslukuja 5.5 Muotoiluintensiivisten alojen tunnuslukuja 5.6 Rakentaminen ja kiinteistötoiminta tunnuslukuja 5.7 Yksityisen terveydenhuoltotoiminnan tunnuslukuja 5.8 Kaupan toimialan tunnuslukuja 6. Yritystoiminnan sijoittuminen ja rakenne alueittain pääkaupunkiseudulle 6.1 Espoossa sijaitsevien yritysten toimipaikat ja niiden henkilöstö alueittain vuonna Espoon suuralueet yritystoiminta-alueina vuonna Suur-Leppävaaran yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Suur-Tapiolan yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Suur-Matinkylän yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Suur-Espoonlahden yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Suur-Kauklahden yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Vanha-Espoon yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Pohjois-Espoon yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Espoossa sijaitsevien toimipaikkojen henkilöstö päätoimialan mukaan alueittain vuonna Helsingissä sijaitsevien yritysten toimipaikat ja niiden henkilöstö alueittain vuonna Helsingin suurpiirit yritystoiminta-alueina vuonna Eteläisen suurpiirin yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Läntisen suurpiirin yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Keskisen suurpiirin yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Pohjoisen suurpiirin yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Koillisen suurpiirin yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Kaakkoisen suurpiirin yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Itäisen suurpiirin yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Helsingissä sijaitsevien toimipaikkojen henkilöstö päätoimialan mukaan alueittain vuonna 2006

14 6.21 Vantaalla sijaitsevien yritysten toimipaikat ja niiden henkilöstö alueittain vuonna Vantaan palvelualueet yritystoiminta-alueina vuonna Myyrmäen palvelualueen yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Martinlaakson palvelualueen yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Tikkurilan palvelualueen yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Korso-Koivukylän palvelualue yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Hakunilan palvelualueen yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Vantaalla sijaitsevien toimipaikkojen henkilöstö päätoimialan mukaan alueittain vuonna Kauniaisten yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Toimipaikkojen henkilöstö suhteessa raideliikenneasemiin (juna+metro) 7. Yritystoiminnan muutos ja uudet yritykset 2000-luvulla 7.1 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset sekä yrityskannan nettomuutos pääkaupunkiseudulla kaupungeittain ja koko maassa vuonna Pääkaupunkiseudulla vuosina aloitetut yritykset, niiden toimipaikat ja henkilöstö 7.3 Pääkaupunkiseudulla muuttaneiden toimipaikkojen tunnuslukuja vuonna Toimipaikkojen muuttojen jakautuminen pääkaupunkiseudun kaupunkien sisäisiin ja kaupunkien välisiin muuttoihin Toimipaikkojen muutto (brutto) pääkaupunkiseudun kaupunkien välillä sekä muuttaneiden toimipaikkojen henkilöstömäärä vuonna Yritysten nettomuuttoa pääkaupunkiseudun kaupunkien välillä kuvaavia tunnuslukuja vuonna Arvioita toimipaikkaväljyydestä 8.1 Toimipaikkaväljyys pääkaupunkiseudulla kaupungeittain rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan vuonna 2006 (kerrosneliöt ja huoneistoneliöt) Liite Pääkaupunkiseudulla toimivat julkiset ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt henkilöstömäärän ja toimipaikkojen lukumäärän mukaan vuonna Pääkaupunkiseudulla toimivat julkiset ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt TOL 2002 mukaan vuonna 2006

15 Kuvaluettelo (kartat kursiivilla) 2. Yritystoiminnan peruspiirteet Yritysten ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimipaikkojen henkilöstön alueellinen sijoittuminen pääkaupunkiseudulla 2.2 Toimipaikkojen lukumäärän ja henkilöstön osuus (%) yrityksen koon mukaan pääkaupunkiseudulla vuonna Yritysten pääkaupunkiseudulla sijaitsevien toimipaikkojen henkilöstömäärä suuruusjärjestyksen mukaan kumulatiivisesti pääkaupunkiseudulla vuonna Toimipaikkojen keskikoko yhtiömuodon mukaan 2.5 Toimipaikkojen lukumäärän ja henkilöstömäärän jakautuminen yrityksen iän mukaan pääkaupunkiseudulla vuonna Pääkaupunkiseudulla sijaitsevien yritysten lukumäärä ja henkilöstömäärä kumulatiivisesti yrityksen iän (vuosia) mukaan pääkaupunkiseudulla vuonna Pääkaupunkiseudun ja muiden kaupunkien yritystoiminnan vertailua 3.1 Pääkaupunkiseudun ja vertailukaupunkien yritysten toimipaikkojen lukumäärä tuhatta asukasta kohti vuonna Pääkaupunkiseudun ja vertailukaupunkien yritysten toimipaikkojen lukumäärän muutos vuosina % 3.3 Pääkaupunkiseudun ja vertailukaupunkien yritysten henkilöstö tuhatta asukasta kohti vuonna Pääkaupunkiseudun ja vertailukaupunkien yritysten henkilöstön lkm/toimipaikka keskimäärin vuonna Pääkaupunkiseudun ja vertailukaupunkien yritysten henkilöstön muutos vuosina (%) 3.6 Pääkaupunkiseudun ja vertailukaupunkien yritysten liikevaihto (1000 /asukas) vuonna Pääkaupunkiseudun ja vertailukaupunkien yritysten liikevaihto/toimipaikka (1000 ) vuonna Pääkaupunkiseudun ja vertailukaupunkien yritysten liikevaihdon muutos vuosina (%) 3.9 Yritysten toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon trendi pääkaupunkiseudulla vuosina Toimipaikkojen lukumäärän trendi pääkaupunkiseudulla ja koko maassa vuosina Henkilöstömäärän trendi pääkaupunkiseudulla ja koko maassa vuosina Liikevaihdon trendi pääkaupunkiseudulla ja koko maassa vuosina Toimialat ja suuret yritykset 4.1 Toimipaikkojen henkilöstömäärä pääkaupunkiseudulla päätoimialoittain vuonna Toimipaikkojen liikevaihto pääkaupunkiseudulla päätoimialoittain vuonna Toimipaikkojen henkilöstömäärä Espoossa päätoimialoittain vuonna Toimipaikkojen liikevaihto Espoossa (sis. Kauniainen) päätoimialoittain vuonna Toimipaikkojen henkilöstömäärä Helsingissä päätoimialoittain vuonna Toimipaikkojen liikevaihto Helsingissä päätoimialoittain vuonna Toimipaikkojen henkilöstömäärä Vantaalla päätoimialoittain vuonna Toimipaikkojen liikevaihto Vantaalla päätoimialoittain vuonna Toimipaikkojen lukumäärä toimialoittain pääkaupunkiseudulla vuonna Toimipaikkojen henkilöstömäärä pääkaupunkiseudulla toimialoittain vuonna Henkilöstö/toimipaikka pääkaupunkiseudulla toimialoittain vuonna Toimipaikkojen lukumäärä toimialoittain Espoossa vuonna Toimipaikkojen henkilöstömäärä Espoossa toimialoittain vuonna Henkilöstö/toimipaikka Espoossa toimialoittain vuonna Toimipaikkojen lukumäärä toimialoittain Helsingissä vuonna Toimipaikkojen henkilöstömäärä Helsingissä toimialoittain vuonna Henkilöstö/toimipaikka Helsingissä toimialoittain vuonna Toimipaikkojen lukumäärä toimialoittain Vantaalla vuonna Toimipaikkojen henkilöstömäärä Vantaalla toimialoittain vuonna Henkilöstö/toimipaikka Vantaalla toimialoittain vuonna Suurten toimipaikkojen sijainti pääkaupunkiseudulla toimialoittain 5. Pääkaupunkiseudun yritystoiminnan erikoistuminen 5.1 Pääkaupunkiseudun erikoistumisalat suhteessa koko maahan 5.2 Espoon erikoistumisalat suhteessa koko maahan 5.3 Helsingin erikoistumisalat suhteessa koko maahan 5.4 Vantaan erikoistumisalat suhteessa koko maahan 5.5 Esimerkki klusterin toimijoiden ja tuki- sekä liitännäistoimijoiden verkostosta 5.6 Tietotekniikka ja sisältötuotannon toimipaikat ja henkilöstö alaklustereittain 5.7 Tietotekniikka- ja sisältötuotannon yritysten henkilöstötihentymät pääkaupunkiseudulla

16 5.8 Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden toimipaikat ja henkilöstö alaklustereittain 5.9 Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden yritysten henkilöstötihentymät pääkaupunkiseudulla 5.10 Logistiikan toimipaikat ja henkilöstö alaklustereittain 5.11 Logistiikkayritysten henkilöstötihentymät pääkaupunkiseudulla 5.12 Matkailun toimipaikat ja henkilöstö alaklustereittain 5.13 Matkailuyritysten henkilöstötihentymät pääkaupunkiseudulla 5.14 Muotoiluintensiivisten alojen toimipaikat ja henkilöstö alaklustereittain 5.15 Muotoiluintensiivisten alojen yritysten henkilöstötihentymät pääkaupunkiseudulla 5.16 Rakentamisen ja kiinteistötoiminnan toimipaikat ja henkilöstö alaklustereittain 5.17 Rakentamisen ja kiinteistötoiminnan yritysten henkilöstötihentymät pääkaupunkiseudulla 5.18 Yksityisen terveydenhuoltotoiminnan toimipaikat ja henkilöstö alaklustereittain 5.19 Yksityisen terveydenhuoltotoiminnan yritysten henkilöstötihentymät pääkaupunkiseudulla 5.20 Tukkukaupan ja agentuuritoiminnan yritysten henkilöstötihentymät pääkaupunkiseudulla 5.21 Kaupan toimialan toimipaikat ja henkilöstö toimialaluokittain 5.22 Vähittäiskaupan yritysten henkilöstötihentymät pääkaupunkiseudulla 6. Yritystoiminnan sijoittuminen ja rakenne alueittain pääkaupunkiseudulla 6.1 Espoossa sijaitsevien yritysten toimipaikkojen henkilöstö suuralueittain vuonna Suurimmat toimialat Suur-Leppävaarassa vuonna Suurimmat toimialat Suur-Tapiolassa 6.4 Suurimmat toimialat Suur-Matinkylässä 6.5 Suurimmat toimialat Suur-Espoonlahden 6.6 Suurimmat toimialat Suur-Kauklahdessa 6.7 Suurimmat toimialat Vanha-Espoossa 6.8 Suurimmat toimialat Pohjois-Espoossa 6.9 Helsingissä sijaitsevien yritysten toimipaikkojen henkilöstö suurpiireittäin vuonna Suurimmat toimialat Eteläisessä suurpiirissä 6.11 Suurimmat toimialat Läntisessä suurpiirissä 6.12 Suurimmat toimialat Keskisessä suurpiirissä 6.13 Suurimmat toimialat Pohjoisessa suurpiirissä 6.14 Suurimmat toimialat Koillisessa suurpiirissä 6.15 Suurimmat toimialat Kaakkoisessa suurpiirissä 6.16 Suurimmat toimialat Itäisessä suurpiirissä 6.17 Vantaalla sijaitsevien yritysten toimipaikkojen henkilöstö palvelualueittain vuonna Suurimmat toimialat Myyrmäen palvelualueella 6.19 Suurimmat toimialat Martinlaakson palvelualueella 6.20 Suurimmat toimialat Tikkurilan palvelualueella 6.21 Suurimmat toimialat Korso-Koivukylän palvelualueella 6.22 Suurimmat toimialat Hakunilan palvelualueella 6.23 Yritysten toimipaikkojen henkilöstön määrä raideliikenteen asemien ympäristössä 1 km:n etäisyydellä asemista 7. Yritystoiminnan muutospiirteitä ja uudet yritykset 2000-luvulla 7.1 Yritysten aloitukset, lopetukset ja yrityskannan nettokasvu pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun toimipaikkakannan muutos tilastoaineistoissa Arvioita toimipaikkaväljyydestä 8.1 Toimipaikkaväljyyden tunnuslukuja rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan 8.2 Toimipaikkaväljyys rakennuksen käyttötarkoituksen ja valmistumisvuoden mukaan

17 15 1. Tausta, tavoite, lähestymistapa ja keskeiset käsitteet 1.1 Yritystoiminnan merkitys ja rooli pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskittymä, jossa sijaitsevissa toimipaikoissa on 28 prosenttia koko maan yrityssektorin henkilöstöstä ja joissa tuotetaan lähes 40 prosenttia yritysten liikevaihdosta. Suuren volyymin lisäksi pääkaupunkiseudun yritystoiminta on monin tavoin kytkeytynyt muun maan yritystoimintaan. Näin ollen seudun yritystoiminnalla on keskeinen merkitys koko maan kannalta. Toiminnan nousut ja laskut heijastuvat muuhun Suomeen ja vastaavasti muualla maassa tapahtuva kehitys, erityisesti teollisuuden vaihtelut, heijastuvat alueelle. Pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten työpaikoilla on todella suuri merkitys myös huomattavasti laajemman alueen työllisyydelle. Yritysten ja muiden julkishallintoon kuulumattomien yhteisöjen osuus seudulla sijaitsevien toimipaikkojen henkilöstömäärästä on 76 prosenttia. Helsingin seudun kehyskunnista ja kauempana sijaitsevista muun Suomen kunnista tulee työntekijä 18 prosenttiin pääkaupunkiseudun työpaikoista. Näin ollen seudun neljän kaupungin lisäksi varsin laajan alueen asukkaiden toimeentulo ja tulotaso riippuvat ratkaisevasti pääkaupunkiseudun yritystoiminnan menestyksestä. Kaupunkien talous on myös vahvasti riippuvainen alueen yritystoiminnasta. Pääkaupunkiseudulla palveluiden ja investointien rahoituspohja perustuu omalta alueelta tuleviin verotuloihin, ja valtionapujen nettomerkitys on varsin pieni verotulotasauksen vuoksi. Suurin osa kunnallisverotuloista perustuu yritysten maksamiin palkkoihin. Lisäksi kaupunkien saamalla osuudella yhteisöverosta samoin kuin yritysten välittömästi tai välillisesti maksamilla kiinteistöveroilla on huomattavasti suurempi merkitys pääkaupunkiseudulla kuin muualla maassa. 1.2 Yritystoiminta osana taloudellista toimintaa Taloudellista toimintaa harjoittavat yhteisöt voidaan jakaa kolmeen ryhmään: liikeyritykset (ammatin- ja liikkeenharjoittajat, oikeushenkilöt, kuten osakeyhtiöt ja osuuskunnat, sekä julkiset rahoituslaitokset ja valtion liikelaitokset), voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (terveys-, koulutus- tai sosiaalipalveluita tarjoavat yhdistykset, säätiöt, rahastot, puolueet ja työntekijäjärjestöt sekä uskonnolliset yhteisöt ja valtionkirkot) ja julkisyhteisöt (valtion- ja kunnanhallinto, kuntayhtymähallinto, Ahvenanmaan maakuntahallinto sekä sosiaaliturvarahastot). Kaikki em. yhteisöt harjoittavat jossain muodossa taloudellista toimintaa tuottamalla tavaroita tai palveluita sekä toimimalla työnantajina ja palkanmaksajina. Pääkaupunkiseudulla taloudellista toimintaa harjoittavien yhteisöjen yhteenlaskettu henkilöstömäärä vuonna 2006 oli Tästä liikeyritysten osuus oli 70 prosenttia, voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen 6 prosenttia ja julkisyhteisöjen 24 prosenttia. Tässä raportissa kohteena on pääosin varsinainen yritystoiminta, ja analyysi keskittyy liikeyrityksiin ja niiden toimipaikkoihin. Luvun 2 tarkasteluissa ovat mukana myös voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. Liitteessä 2 esitetään perustietoja myös voittoa tavoittelemattomista ja julkisyhteisöistä erikseen. 1.3 Raportin tavoitteet Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja tiivistyvän seudullisen yhteistyön tehtävänä on luoda hyvät puitteet ja perusedellytykset alueensa asukkaille ja yrityksille. Näkemys siitä, miten yritystoimin-

18 16 ta tulevaisuudessa kehittyy ja miten kaupungit ja muut julkiset toimijat pystyvät tarjoamaan yrityksille mahdollisimman hyvät edellytykset, edellyttää yritystoimintaa koskevaa perustietoa. Raportin aineisto tarjoaa näitä perustietoja kaupunkien ja muiden organisaatioiden asiantuntijoille elinkeinopoliittista ja muuta strategisen tason valmistelutyötä varten. Myös yritykset itse tarvitsevat tietoa toiminnan seudullisesta rakenteesta ja sen kehityksestä. Yritystoiminta kiinnostaa myös kuntalaisia ja tiedotusvälineitä. Raportin tavoitteena on tarjota tiivis analyysi ja monipuolista perustietoa pääkaupunkiseudun yritystoiminnasta. Raportti on käytännönläheinen ja kuvaileva ja sen tavoitteena on palvella paitsi pääkaupunkiseudun elinkeinopoliittista suunnittelua ja toteutusta niin myös tarjota perustietoa alueen muuta strategista kehittämistä varten. Tarkoituksena on kuvata havainnollisesti pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten rakennetta, ominaisuuksia, toimialajakaumaa, erikoistumista ja avainklustereita, alueellista sijoittumista sekä yritystoiminnan muutosta 2000-luvulla. Raportti palvelee myös kaikkia YTV:n toimipaikka-aineistojen käyttäjiä käsikirjana ja oheislukemistona. 1.4 Raportin sisältö Raportti sisältää yleispiirteistä kuvausta ja analyysiä yritystoiminnasta koko pääkaupunkiseudun tasolla, mutta sen lisäksi myös paljon yksityiskohtaista tilastotietoa kaupungeittain ja alueittain sekä erilaisia toiminnallisia luokitteluja esittämällä. Tästä syystä julkaisu on suhteellisen laaja. Raportissa ei ole elinkeinopoliittisia johtopäätöksiä tai suosituksia. Raportti on toteutettu siten, että mikään luku ei edellytä muiden lukujen läpikäymistä, vaan osiin voi tutustua paloittain ja missä tahansa järjestyksessä. Luvussa 2 kuvataan pääkaupunkiseudun yritystoiminnan rakennetta ja peruspiirteitä. Luvussa 3 verrataan pääkaupunkiseudun yritystoimintaa ja sen muutosta muihin Suomen suuriin kaupunkeihin. Luvussa 4 kuvataan ja analysoidaan seudun ja kaupunkien yritystoiminnan toimialarakennetta. Luvussa 5 tarkastellaan vastaavasti yritystoiminnan erikoistumista sekä seudun avainklustereita ja muita vahvoja toimialoja. Luvussa 6 kuvataan systemaattisesti yritysten sijoittumista pääkaupunkiseudun eri alueille sekä vertaillaan alueiden rooleja ja erikoistumista. Luvussa 7 kuvataan pääkaupunkiseudun yritystoiminnan muutoksia - yritysten perustamista, lopetusta ja yrityskannan kasvua sekä uusien yritysten roolia yritystoiminnassa. Lukuun 8 on koottu suuntaa antavaa tietoa pääkaupunkiseudun yritysten toimipaikkaväljyydestä. Lopuksi luvussa 9 vedetään tuloksia yhteen, esitetään johtopäätöksiä, arvioidaan pääkaupunkiseudun yritystoiminnan kehitysnäkymiä lähivuosina sekä esitettään pohdintoja mahdollisista tulevista tutkimus- ja kehittämistarpeista. 1.5 Tietolähteet ja keskeiset käsitteet Selvityksen pääasiallisena lähteenä on käytetty YTV:n yhdessä Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien kanssa ylläpitämää toimipaikka-aineistoa 2006 (tilastoaineisto). Näiden tietojen alkuperäinen lähde on Tilastokeskuksen yritysrekisteri. Selvitys perustuu vuoden 2006 aineistoon, joka on muodostettu siten, että se vastaa Tilastokeskuksen vuosittaisen toimipaikkatilaston sisältöä. Aineistossa ovat mukana vain aidosti taloudellista toimintaa harjoittavat yritykset. YTV:n toimipaikka-aineistosta tuotetut tiedot pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten toimipaikoista ja henkilöstömääristä eroavat hieman Tilastokeskuksen toimipaikkatilaston luvuista. Erot johtuvat mm. siitä, että toimipaikka-aineistosta on poistettu asunto-osakeyhtiöt sekä joitakin muissa kunnissa kuin pääkaupunkiseudulla sijaitsevia toimipaikkoja, jotka ovat mukana Tilastokeskuksen tilastoissa. Liitteessä 1 käydään tarkemmin läpi keskeiset käsitteet. Yrityssektori käsittää kotimaiset talousyksiköt, jotka ovat markkinatuottajia ja joiden pääasiallinen toiminta on tavaroiden ja palveluiden (paitsi rahoituspalveluiden) tuotanto. Voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä ovat esimerkiksi terveys-, koulutus- tai sosiaalipalveluita tarjoavat yhdistykset, säätiöt, rahastot, puolueet ja työntekijäjär-

19 17 jestöt sekä uskonnolliset yhteisöt ja valtionkirkot. Julkisyhteisöt tuottavat julkisia palveluja, huolehtivat yleisestä tulonjaosta ja hyvinvoinnista sekä takaavat sosiaalisen ja taloudellisen järjestelmän toiminnan. Näitä ovat mm. valtion- ja kunnanhallinto, kuntayhtymähallinto, Ahvenanmaan maakuntahallinto sekä sosiaaliturvarahastot. (Tilastokeskus, Sektoriluokitus) Toimipaikka on yhden yrityksen omistama, yhdessä paikassa sijaitseva yksikkö ja pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluja tuottava yksikkö. Jokaisella yrityksellä on vähintään yksi toimipaikka. Yritystä kutsutaan monitoimipaikkaiseksi, jos sillä on useita toimipaikkoja. Yrityksen liikevaihto perustuu yleensä tuloslaskelmaan. Eräiden toimialojen yrityksille ei ole liikevaihtoa. Merkittävin näistä aloista on rahoitusja vakuutustoiminta. Henkilöstö käsittää palkansaajat ja yrittäjät (Tilastokeskus, Yritysrekisteri). Henkilöstö on muunnettu kokovuosityöllisiksi siten, että esimerkiksi puolipäiväinen työntekijä vastaa puolta henkilöä ja kaksi puolivuotista työntekijää vastaa yhtä kokovuosityöllistä. Yritys- ja toimipaikkarekisterin tiedusteluihin sisältymättömien yritysten henkilöstö on estimoitu palkkojen perusteella. Henkilöstö on käsitteellisesti lähellä työpaikan käsitettä. Kuitenkin ne on määritelty eri tavalla ja niitä koskevat tiedot kerätään eri tietolähteistä. Tästä syystä yritysten tai toimipaikkojen henkilöstöä sekä työssäkäyntitilaston tai työvoimatutkimuksen työpaikkoja koskevat tilastotiedot poikkeavat ainakin jonkin verran myös yrityssektorin osalta. Työpaikka määritellään Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan seuraavasti: Tietyllä alueella työskentelevien henkilöiden lukumäärä kuvaa työpaikkojen lukumäärää tällä alueella. Jokaisen työllisen henkilön on tällöin ajateltu muodostavan yhden työpaikan. Näin osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan. Tärkein käsitteellinen ero henkilöstömäärän ja työpaikkojen välillä on se, että henkilöstömäärä kuvaa henkilötyövuosia ja työpaikka työllisten päälukua.

20 18 2. Yritystoiminnan peruspiirteet Yritysten ja toimipaikkojen tunnusluvut Pääkaupunkiseudulla toimi yritystä ja voittoa tavoittelematonta yhteisöä vuonna 2006 ja niillä oli yhteensä toimipaikkaa. Alueella toimimisella tarkoitetaan tässä sitä, että yrityksellä on vähintään yksi toimipaikka alueella. Valtaosalla (94 %) oli pääkaupunkiseudulla vain yksi toimipaikka. Vain yrityksellä oli kaksi tai useampia toimipaikkoja. Useimmat alueen suurimmista yrityksistä olivat monitoimipaikkaisia ja niillä oli toimipaikkoja myös muualla Suomessa. Yritystoimipaikkojen laskennallinen henkilöstömäärä (henkilöstömäärän määrittely ja laskenta: ks. liite 1) oli yhteensä ja niiden liikevaihto 134 miljardia euroa. Toimipaikan keskikoko oli 6,6 henkilöä. Liikevaihtoa kertyi keskimäärin 2,2 miljoonaa euroa toimipaikkaa ja 0,3 miljoonaa euroa henkilöä kohti. (taulukko 2.1) Toimipaikkojen sijoittuminen hahmottuu kuvasta 2.1, jossa näkyy yritystoiminnan volyymi toimipaikkojen henkilöstöllä mitattuna. Kuva 2.1: Yritysten ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimipaikkojen henkilöstön alueellinen sijoittuminen pääkaupunkiseudulla

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

YRITYSTOIMINTA ESPOOSSA. Espoon yritystoiminnan rakenne ja erikoistuminen 2005

YRITYSTOIMINTA ESPOOSSA. Espoon yritystoiminnan rakenne ja erikoistuminen 2005 YRITYSTOIMINTA ESPOOSSA Espoon yritystoiminnan rakenne ja erikoistuminen 2005 Kaupunkitutkimus TA Oy Seppo Laakso Päivi Kilpeläinen Espoon kaupunki Kehittämis- ja tutkimusryhmä Elokuu 2007 2 Sisällys Tiivistelmä...3

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Oikeusministeriö, Helsinki 2013 18.4.2013 Julkaisun

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Matkailun Tulo- ja työllisyysselvitys v. 2015

Matkailun Tulo- ja työllisyysselvitys v. 2015 Matkailun Tulo- ja työllisyysselvitys v. 2015 Muutokset tilastoissa Aiempina vuosina Jämsän ja Himoksen matkailukeskuksia on tarkasteltu erikseen. Uusimmassa tilastossa laskenta pohjautuu päivitettyyn

Lisätiedot

Turun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla

Turun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla Turun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla Lounais-Suomen Rakennuspäivä 10.2.2017 Hanna Kaleva Esityksen sisältö Kiinteistömarkkinat kasvussa: Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoiden rakenne

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2010 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset 2009, 3. vuosineljännes Aloittaneiden yritysten määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna lopettaneiden yritysten määrä jatkoi nousuaan Aloittaneiden

Lisätiedot

Tilastokeskuksen yritysrekisterin monet mahdollisuudet. Tietopalvelusihteeri Kaisu Hautala

Tilastokeskuksen yritysrekisterin monet mahdollisuudet. Tietopalvelusihteeri Kaisu Hautala Tilastokeskuksen yritysrekisterin monet mahdollisuudet Tietopalvelusihteeri Kaisu Hautala Yritysrekisteri, tietojärjestelmä -> vuositilastoja ja tuoreita yksikkötason tietoja SYÖTTEET Hallinnolliset aineistot

Lisätiedot

Tilastokeskuksen yritysrekisterin monet mahdollisuudet. Tietopalvelusihteeri Tarja Kiviniemi

Tilastokeskuksen yritysrekisterin monet mahdollisuudet. Tietopalvelusihteeri Tarja Kiviniemi Tilastokeskuksen yritysrekisterin monet mahdollisuudet Tietopalvelusihteeri Tarja Kiviniemi Yritysrekisteri, tietojärjestelmä -> vuositilastoja ja tuoreita yksikkötason tietoja SYÖTTEET Hallinnolliset

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

19 Yritystoiminta Helsingissä 2006

19 Yritystoiminta Helsingissä 2006 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2008 tilastoja 19 Yritystoiminta Helsingissä 2006 Yritysten henkilöstömäärä kääntyi kasvuun Helsingin osuus liikevaihdosta viidennes Kuvio 1. Yritysten henkilöstömäärän

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Työssäkäyntitilaston ja yritysrekisterin. henkilöstötiedonkeruuseen. Korkeakoulujen KOTA-seminaari 21.8.2013 Aura Pasila, Jukka Pakola Tilastokeskus

Työssäkäyntitilaston ja yritysrekisterin. henkilöstötiedonkeruuseen. Korkeakoulujen KOTA-seminaari 21.8.2013 Aura Pasila, Jukka Pakola Tilastokeskus Työssäkäyntitilaston ja yritysrekisterin huomiot OKM:n toimipisteja henkilöstötiedonkeruuseen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 21.8.2013 Aura Pasila, Jukka Pakola Tilastokeskus OKM:n tiedonkeruu yliopistojen

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2011 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Uusien yritysten perustaminen edelleen nousussa ja yritysten lopettaminen laskussa Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä lisääntyi 3,9

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2011 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Aloittaneiden yritysten määrä kääntyi laskuun huhti-kesäkuussa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä väheni reilut kaksi

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Rakennetiedot Henkilöstömäärä Liikevaihto Yritykset (YTR) Toimipaikat (YTR) 2012 2013 2012

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi lähes 13 prosentilla Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä yrityksiä aloitti 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

Area and population 3. Demographic changes 4. Housing 5. Municipal economy 6. Sectoral employment 7. Labour and work self-sufficiency 8

Area and population 3. Demographic changes 4. Housing 5. Municipal economy 6. Sectoral employment 7. Labour and work self-sufficiency 8 2004 Statistics Uusimaa Helsinki Region Area and population 3 Demographic changes 4 Housing 5 Municipal economy 6 Sectoral employment 7 Labour and work self-sufficiency 8 Unemployment 9 Transport 10 Age

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 15 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri 2000

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2010

Keski-Suomen Aikajana 1/2010 Keski-Suomen Aikajana 1/2010 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Talousarvio ja suunnitelma 2013 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Espoo on kasvukaupunki Syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä yli 4000 asukkaalla vuodessa. Myös

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

2015:19. Helsingin osuus koko seudun yritysten henkilöstöstä puolet

2015:19. Helsingin osuus koko seudun yritysten henkilöstöstä puolet 2015:19 YRITYSTOIMINTA HELSINGISSÄ 2013 Helsingin osuus koko seudun yritysten henkilöstöstä puolet Vuonna 2013 Helsingissä toimi 44 574 liikeyritystä Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan. Yritysten

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 216 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 216 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

ANNISKELULUVANHALTIJAT 2016

ANNISKELULUVANHALTIJAT 2016 ANNISKELULUVANHALTIJAT 2016 HTSY Verohallinto Päiväys 28.2.2017 2 (5) ANNISKELULUVANHALTIJAT Harmaan talouden selvitysyksikössä (HTSY) on tutkittu Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valviran)

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä edelleen kovassa nousussa Aloittaneiden yritysten määrä laski reilut kuusi prosenttia vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä.

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 201 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä väheni,1 prosenttia vuoden 201 toisella neljänneksellä

Lisätiedot

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Industry Production and Value of New Orders Continue to Shrink in the Eurozone Teollisuuden ostopäällikköindeksi / Manufacturing

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Helsingin seudun yrityskatsaus. Toimipaikat 2013

Helsingin seudun yrityskatsaus. Toimipaikat 2013 Helsingin seudun yrityskatsaus Toimipaikat 2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina

Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina Tuorein päivitys.1.1 TYÖPAKAT (lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus) 1. Työpaikkamäärän muutos (%) ed. vuodesta Helsingissä, pääkaupunkiseudulla,

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size Kauppa 2016 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2016 Heinä-syyskuu Juli-september

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2016 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2015 Loka-joulukuu Oktober-december

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Eurozone Manufacturing and Services Sector Purchasing Managers Index 5 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta / 5 = no

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 3. vuosineljännes Kaupan varastot kasvoivat 12,1 prosenttia vuoden 2011 kolmannella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

HEIKKI HELIN SUURTEN KAUPUNKIEN TALOUSARVIOT 2012 TUTKIMUSKATSAUKSIA 2011

HEIKKI HELIN SUURTEN KAUPUNKIEN TALOUSARVIOT 2012 TUTKIMUSKATSAUKSIA 2011 HEIKKI HELIN SUURTEN KAUPUNKIEN TALOUSARVIOT 2012 5 TUTKIMUSKATSAUKSIA 2011 TIEDUSTELUT FÖRFÄGNINGAR INQUIRIES Heikki Helin p. tel. 040 516 5976 sukunimi.etunimi@phnet.fi JULKAISIJA UTGIVARE PUBLISHER

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot