EU-rahoituksella HYVINVOINTIA. ihmisille, yrityksille ja ympäristölle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EU-rahoituksella HYVINVOINTIA. ihmisille, yrityksille ja ympäristölle"

Transkriptio

1 EU-rahoituksella HYVINVOINTIA ihmisille, yrityksille ja ympäristölle

2 2 SAVON TÄHDET Vieremä Kiuruvesi Sonkajärvi Iisalmi Rautavaara Lapinlahti Keitele Pielavesi Maaninka Nilsiä Siilinjärvi Juankoski Hyvä lukijani, Vesanto Tervo KUOPIO Tuusniemi Kaavi tämä lehti on tarkoitettu juuri sinulle! Se esittelee EU-rahoituksella Pohjois-Savossa tuettuja tuja tähtihankkeita. EU-ohjelmat voivat tuntua kovin kaukaisilta, mutta niiden vaikutukset näkyvät lähes jokaisen pohjoissavolaisen arkipäivässä eri tavoin. Niiden avulla edistetään hyvinvointia niin in ihmisille, isil il le, yrityksille kuin ympäristöllekin. Rautalampi Suonenjoki Leppävirta Varkaus Pohjois-Savossa on käytössä kolme EU:n rahastoa, jotka ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto). Näiden rahastojen kautta maakuntaan kohdistetaan vuosien aikana yhteensä 379 miljoonaa euroa tukea. Tämän lisäksi rahoituksella on merkittävä vipuvaikutus, sillä valtio, kunnat, yritykset, oppi- ja tutkimuslaitokset ja yhdistykset kanavoivat hankkeisiin vastin- ja omarahoitusosuuksiaan. Hanketoiminta on poikinut mittavan määrän uusia työpaikkoja ja yrityksiä Pohjois-Savoon. Lisäksi tuhansien työntekijöiden osaamista on kehitetty ja ylläpidetty ajanmukaisella koulutuksella. Yritysten ja organisaatioiden laitehankintoja tukemalla on vahvistettu alueen kilpailukykyä niin tuotannossa, tutkimuksessa kuin kehittämistyössä. Ympäristön tilaa parantamalla ja uusia menetelmiä kehittämällä on parannettu alueen vetovoimaisuutta. Nämä kaikki toimet ovat edistäneet työllisyyttä, kilpailukykyä ja innovaatio- ja tuotantotoimintaa. Pohjois-Savossa EU-rakennerahastojen tukia myöntävät Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera. Ne tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään. Rahoitus kohdennetaan maakunnallisten kehittämisteemojen mukaisesti. Suurin osa ohjautuu yritystoiminnan kehittämiseen. EAKR-kehittämisrahoitusta suunnataan erityisesti neljään teemaan, jotka ovat energiateknologia, teknologiateollisuuden uudet suunnittelu- ja tuotantomenetelmät, mittaus- ja sensoritekniikka sekä hyvinvointialan yritysten liiketoiminnan kehittäminen. ESR-ohjelman rahoitusta ohjataan erityisesti rakenteellisen työttömyyden vähentämiseen, yrittäjyyden edistämiseen, innovaatiopolkujen kehittämiseen ja uusien työelämäläheisten oppimisratkaisujen kehittämiseen. Toivomme, että lehti leviää laajasti Pohjois-Savossa, mutta myös muualle Suomeen ja ulkomaille. Näin meillä eletään alla onnellisten tähtien. Lisätietoa EU-rahoituksesta löydät: ja EU-TUET POHJOIS-SAVOSSA (EU+VALTIO) EAKR 229 miljoonaa euroa ESR 108 miljoonaa euroa Maaseuturahasto 42 miljoonaa euroa Yhteensä 379 miljoonaa euroa POHJOIS-SAVON LIITTO Regional Council of Pohjois-Savo Julkaisijat: Pohjois-Savon liitto ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toimitusneuvosto: Soile Juuti, Jari Sihvonen, Janna Merenniemi, Juha Minkkinen, Merja Hilpinen, Jaana Tuhkalainen ja Merja Sihvola Tekstit: Ilpo Lommi, Jari Sihvonen, Minna Akiola, Jarmo Seppälä, Janiika Vilkuna-Räsänen, Anna-Liisa Pekkarinen ja Sari Toikkanen Valokuvat: Marko Koivistoinen/Tmi Kuvakeikka ja kirjoittajat, kannessa Nina Mikkonen (vas.) Mikko Härkönen ja Emmi Ryhänen Taitto: Jani Siitarinen/Mainostoimisto Luode Oy, Varkaus Paino: Offsetpaino L. Tuovinen Ky, Kuopio Painosmäärä: 4000 kpl

3 22 24 SAVON TÄHDET SISÄLTÖ ONNELLISTEN TÄHTIEN ALLA POHJOIS-SAVOSSA EU-tuet ovat vauhdittaneet Pohjois-Savon kehitystä 6-7 TULEVAISUUDEN RUOKAA Hauki on kala keitossakin Future Food poimii rusinat pullasta Marjanviljelyn uudet tuulet puhaltavat Iisvedeltä Marjavasu on Suomen innovatiivisin 8-9 UUDET OPPIMISYMPÄRISTÖT JA TULEVAISUUDEN TEKNOLOGIA Luikonlahden rikastamo tuo vireyttä Koillis-Savoon Uudella pinnoitusteknologialla kilpailukykyä yritysten tuotekehitykseen Oppimisympäristön robotti osaa etätunnistaa ohjeet Ylä-Savon metalliala turvaa tulevaisuuttaan verkottumalla INNOVAATIOTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kuopiosta löytyy lääkevalmistusprosessi pienoiskoossa Kuopion biokeskus on noussut kansainväliseen maineeseen Kuopiosta löytyy korkeatasoista puhdastilaa Bella-Veneet hyödyntää uutta laminointitekniikkaa Tuotekehitystyö toimi seulalevytehtaan pelastusrenkaana ALKUTUOTANTO & ELÄINTEN HYVINVOINTI Maito on Pohjois-Savon tähtituote Teknologia tekee tuloaan navettaan Viikseä haukutaan Euroopan parhaimmistoon KANSAINVÄLISTYMINEN Kansainvälistymiseen kannattaa tarttua rohkeasti! Kultainen kuikka siivittää yrityksiä maailmalle TUOTEKEHITYKSELLÄ UUSIA TÄHTITUOTTEITA Kasvuyrityksiä ja työpaikkoja yrityshautomosta Sahanpurusta syntyi ekologinen innovaatio Sorsa tuntee ledin, luksuksen ja solarin Mega aikoo tehdä ihmeen! MONTA TIETÄ YRITTÄJÄKSI Yhdistys alkoi pitää ääntä maaseutuammateista Koulutus ja starttiraha yrittäjän tukena Kynnys ammattiosaajasta yrittäjäksi on madaltunut Yliopisto edistää yrittäjyyttä uusilla keinoilla YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Asukkaat pelastivat Harvanjärven Kohti kestävää hevosympäristöä Juokse sinä humma! IHMISTEN HYVINVOINTI Kioski tuo hyvinvointipalvelut kansan luo Savolaisen ikäihmisen arki sai aihetta juhlaan Jalkapalloseura aloitti zumban 24 AMMATTIOSAAJIA TYÖELÄMÄÄN Torjuntakeino nuorten syrjäytymiseen: Kunnolla ammattiin! Etappi viitoittaa tietä työpaikkaan Ylä-Savossa IN ENGLISH

4 4 SAVON TÄHDET ONNELLISTEN TÄHTIEN ALLA POHJOIS-SAVOSSA Kokit on kuvattu Savoniaammattikorkeakoulun Future Food -tutkimus- ja kehitystiloissa. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen ja ylijohtaja Kari Virranta: EU-tuet ovat vauhdittaneet Pohjois-Savon kehitystä Unionin rakennerahastotuilla on ollut kiistaton myönteinen vaikutus Pohjois-Savon ja muun Itä-Suomen kehitykseen niin kuluvana kuin aiempinakin ohjelmakausina. Kukaan ei pysty tarkkaan sanomaan, mikä EUroopan niiden täsmällinen vaikutus on tai missä tilassa olisimme, jos satojen miljoonien eurojen rahoitussysäyksiä ei olisi tullut. Varmasti tulevaisuuden eväämme ovat nyt paremmat, sanoo Pohjois-Savon liiton maakuntajohtaja Jussi Huttunen. Pohjois-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Kari Virranta lisää, että EU-tuilla on määräänsä suurempi vipuvaikutus valtion, kuntien ja yritysten kanavoidessa hankkeisiin vastin- ja omarahoitusosuuksia. - Aluetukien myötävaikutuksella syntyneet uudet sekä turvatut työpaikat samoin kuin perustetut yritykset ja tuhansille annetut koulutukset ovat luoneet seurannaisvaikutuksina lisää hyvinvointia. Niin Huttunen kuin Virrantakin toivovat, että EU:n aluepoliittiset kehitystuet jatkuvat tulevalla rakennerahastokaudella vuoden 2014 alusta ilman olennaista pudotusta. Nykyisellä kaudella käynnistetyt hankkeet voivat jatkua aina vuoden 2014 loppuun saakka. - Meillä on EU-rahoitukselle tarvetta ja vahvoja perusteita jatkossakin. Harva asutus ja syrjäinen sijainti EU:n metropoleista eivät ole kadonneet mihinkään. Väestön ikääntyminen lisää haasteita elinkeinorakenteen uudistamiseksi, huomauttaa Jussi Huttunen.

5 SAVON TÄHDET 5 ONNELLISTEN TÄHTIEN ALLA POHJOIS-SAVOSSA Uusia kehityskeinoja on yhä tarpeen löytää Kari Virrannan mukaan tehdyillä aluekehityspanostuksilla on edistetty monia rakenteellisesti ja pysyvästi vaikuttavia hankkeita kaupunki- ja maaseutualueiden elinkeinoperustan uudistamiseksi sekä nykyisten vahvuuksien lujittamiseksi. - Yhteiskunnan sosiaalisia ongelmia on lievitetty ja poistettu mm. ammattiosaamisen uudistamisella vastaten näin työelämän muuttuviin vaatimuksiin. Erityisenä kohderyhmänä ovat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Tarvitsemme edelleen uusia keinoja kestävien ratkaisujen löytämiseksi mielekkääseen työllistymiseen. - Nämä kaikki toimet lisäävät maakuntamme ja koko Itä-Suomen kansallista sekä kansainvälistä kilpailukykyä. Meillä on silti edelleen haasteita valtakunnallisten ja EU:n keskiarvolukemien saavuttamiseksi. Elinkeinoperustamme uudistamista on jatkettava suunnitelmallisesti keskittyen vahvuuksiin sekä uusien kasvualojen kehittämiseen. Rajallisia voimavaroja ei pidä hajottaa liian laajalle, vaan niitä on paremminkin keskitettävä yhteisesti sovituille painopistealoille, tähdentää Virranta. Kansainvälistä yhteistyötä lisättävä Jussi Huttunen on tyytyväinen nykyisellä ohjelmakaudella lisääntyneeseen yhteistyöhön elinkeinoelämän, oppilaitosten ja tutkimusyhteisöjen kesken. - Siinä on yhä paljon tehtävää, etenkin kansainvälisessä verkottumisessa. Yhteisen hanketoiminnan siivittämänä on lähdetty oikeaan suuntaan ammentamaan hankkeista konkreettista hyötyä elinkeinoelämälle ja koko yhteiskunnalle. Yhteistyön vahvistamistavoite koskee myös yritysten ja julkisen sektorin suhdetta. Erityistoiveenani on Venäjän yhteyksien lisääntyminen ja monipuolistuminen. Kari Virranta vahvistaa, että hankkeet eivät ole itseisarvo. - Niiden hyödyt mitataan pysyvillä myönteisillä vaikutuksilla, kuten uusilla kilpailukykyisillä tuotteilla ja palveluilla sekä aiempaa paremmilla toimintatavoilla ja uusilla innovaatioilla. Nämä saavutukset kohentavat maakunnan aluetaloutta ja työllisyyttä hankkeiden kestoa pidemmälle. - Tulokset eivät saa jäädä vain hanketahojen ja niiden kumppanien hyödynnettäviksi. Hyviä hedelmiä on levitettävä avoimesti muillekin yhteiseksi eduksi. Se on julkisen rahoituksen edellytyksenä, korostavat molemmat yhteisesti. Meillä on EU-rahoitukselle tarvetta ja vahvoja perusteita jatkossakin. Harva asutus ja syrjäinen sijainti EU:n metropoleista eivät ole kadonneet mihinkään. - Jussi Huttunen Aluetukien myötävaikutuksella syntyneet uudet sekä turvatut työpaikat samoin kuin perustetut yritykset ja tuhansille annetut koulutukset ovat luoneet seurannaisvaikutuksina lisää hyvinvointia. - Kari Virranta

6 SAVON TÄHDET Hauki on kala keitossakin Kiuruvedellä syntynyt idea haukikeiton ottamisesta ruokalistalle on saanut hyvää vastakaikua myös Vieremällä. Kotimaakunnan kalaa tarjotaan jatkossakin koululaisille ja kunnan muiden laitosten ruokailijoille. - On kummallista tuoda toiselta puolen maapalloa kalaa Savon sydämeen, kun omissa järvissämme kuhisee tuttuja ruokakaloja. Sama koskee peltoja juureksineen sekä metsiä marjoineen ja sienineen. Ravintoketjun jäljitettävyys on omaa luokkaansa, kun tunnemme ruoan tuottajat. Haasteena ovat riittävät elintarviketoimitukset, mutta ainakin sensonkeina se järjestyy, korostaa Vieremän ruokapalvelupäällikkö Jaana Vidgren. Vaikka kotimainen kala ja muut luonnontuotteet olisivat hieman hinnakkaampia, tulevat ne silti hänen mielestään yleensä ulkomaista kokonaisedullisemmiksi, turvallisemmiksi, ympäristöystävällisemmiksi sekä työllistävämmiksi hankinnoiksi. Lähiruokaa lisää lautasille Terveellisten makuelämysten leviämiseksi yhä useammille lautasille ovat eräiden kuntien suurkeittiöt lisänneet kotimaakunnan luonnonantimien käyttöä. Vauhdittajana oli EU:n rahoittama Kestävyyttä Itä-Suomen ruokapalveluihin -hanke (KestITÄ). Se edisti laadukkaan, ympäristöystävällisen lähiruoan käyttöä julkisissa ruokapalveluissa Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa. - Hanke tuki aluetaloutta ja työllisti elintarvikkeiden tuottajia sekä jalostajia. Uudet toimintatavat ja ruoat ovat jääneet monen suurkeittiön käytännöksi. Hyvät reseptit ja ruokailutottumukset ovat levinneet kotienkin ruokapöytiin, kertoo hankkeen projektipäällikkö, Sari Väänänen. Hänen mukaansa keskeistä oli oikean ja käytännönläheisen tiedon monipuolinen jakelu kuntien ruokapalveluorganisaatioihin koulutuksilla, seminaareilla ja julkaisuilla. Vaikutimme myös virkamiehiin ja päättäjiin. Hyviä vinkkejä ja toimintamalleja on syntynyt useissa kunnissa eikä niitä jätetty vain omaksi hyödyksi. Esimerkiksi Kiuruvedellä, Vieremällä, Lapinlahdella, Leppävirralla ja Juankoskella ruokapalvelut ovat kokeilleet ennakkoluulottomasti uusia lähistöllä tuotettuja elintarvikkeita. - Olemme hankkineet koulutusta myös ulkomailta. Saksasta ja Tanskasta kävivät asiantuntijat kertomassa kasvisruoista ja tuoretuotteista. Nämä maat ovat mm. luomuruoka-asioissa meitä edellä, sanoo Väänänen. Lähiruoka kannattaa syödä tuoreena - Alkukesästä valmistui ammattilaiskeittiöille kestävän kehityksen työkirja. Lautaslaatuselvitys taas kertoo, mitä ravintoaineita suurkeittiöiden ruoat sisältävät. Merkittävä havainto on, että sesonkituotteet kuten perunat ja porkkanat kannattaa syödä tuoreina. Niiden vitamiiniarvo on silloin suurimmillaan verrattuna pidempään säilytettyihin elintarvikkeisiin. Vähemmän jalostetut, lähellä tuotetut elintarvikkeet ovat myös paremman makuisia ja terveellisempiä, kun niitä ei ole pakattu, säilytetty, kuljetettu ja käsitelty moneen kertaan, korostaa Sari Väänänen. FUTURE FOOD poimii rusinat pullasta Lähiruokabuumi on synnyttänyt säpinää kuluttajissa, kuten myös Pohjois-Savon elintarviketeollisuudessa. Siinä missä buumi on saanut kuluttajat kiinnostumaan entistä enemmän lähellä tuotetusta ruoasta, se on antanut uutta puhtia myös elintarvikeyritysten ja jatkojalostajien tuotekehitykseen. Lisäksi alati muuttuvat kulutustrendit ja uudet makutottumukset luovat muutospaineita tuotevalikoimiin. Paikallisuuden ja pienimuotoisuuden kasvava arvostus on näkynyt viime vuosina kaupan tiskillä kahdella eri tavalla. Aikaisemmin pääasiassa vain maakunnan alueella myydyt tuotteet ovat päässeet helpommin myös valtakunnalliseen jakeluun. Lisäksi Pohjois-Savon pientuottajat ovat alkaneet saada omia tuotteitaan lähikauppoihin, ammattikeittiöihin ja erikoismyymälöihin. Niillä on ollut kysyntää myös pääkaupunkiseudun huippuravintoloissa. Pohjois-Savon elintarvikealan kehittämishankkeissa on viime vuosina keskitytty asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen, kuluttajatutkimukseen, laatukoulutukseen ja tuotannon optimointiin. Niiden tavoitteena on ollut maakunnassa toimivien elintarvikeyritysten kilpailukyvyn turvaaminen, mutta myös omaleimaisuuden säilyttäminen savolaisessa ruokakulttuurissa ja savolaisen keittiön tunnetuksi tekeminen. - Kalakukkoa ei tarvitse keksiä uudestaan, mutta kalakukolle voidaan kehittää uusia sisartuotteita, kiteyttää projektipäällikkö, yliopettaja Anja-Riitta Keinänen Savonia-ammattikorkeakoulusta. Jatkossa tulevaisuuden ruokaa loihditaan keskitetysti Savonia-ammattikorkeakoulun uuden uutukaisessa elintarvikealan kehittämisympäristössä Kuopion Microkadun kampuksella. Future Food tarjoaa elintarvikeketjun yrityksille ja toimijoille yrityslähtöisiä tuotekehitys-, kuluttajatutkimus- ja laatukoulutuspalveluja Kuopion lisäksi Suonenjoella ja Kiuruvedellä. ja

7 SAVON TÄHDET 7 TULEVAISUUDEN RUOKAA Marjanviljelyn uudet tuulet puhaltavat Iisvedeltä Suonenjoella toimiva Marjaosaamiskeskus on perustanut Iisvedelle oman koetilan, jolla on lähdetty hakemaan uusia tuulia suomalaiseen marjanviljelyyn. Esimerkiksi Polka-mansikkalajikkeen kantakoe on laajuudessaan ainutlaatuinen koko maailmassa. Tiettävästi missään muualla ei ole aikaisemmin istutettu havainnointia varten kahdeksaa eri Polkan kantaa samalle pellolle. Ensimmäisen kesän aikana koetilalla on kerätty käytännön kokemuksia tunneliviljelyn soveltuvuudesta Pohjois-Savon olosuhteisiin. Tilalle on pystytetty kolme erilaista kasvutunnelia, joissa on kasvatettu mansikan ja vadelman ohella myös viiniköynnöksiä ja hunajameloneita. Kevytrakenteisissa kasvutunneleissa on testattu samanaikaisesti kahta uudenlaista mansikan tuotantotapaa. Joitakin vuosia sitten Suomeen rantautuneita jatkuvasatoisia mansikkalajikkeita on kasvatettu ensimmäistä kertaa ns. tabletop-siirtopöydillä. Suomalaiskehitteisen tekniikan avulla on mahdollista nopeuttaa hoitotöitä ja sadon keräämistä. Tunneliviljelyllä ja jatkuvasatoisella mansikkalajikkeella voidaan pidentää satokautta huomattavasti ja siten tasata hintavaihteluita erityisesti tuoremarjamarkkinoilla. Jatkuvasatoinen mansikka tuottaa nimensä mukaisesti marjoja myyntiin pitkin kesää ja alkusyksyä, kun nykyiset lajikkeet antavat satoa vain muutaman viikon ajan keskellä suvea. Kokeilu voikin onnistuessaan merkitä jonkinlaista vallankumousta mansikan ammattiviljelyssä sen siirtyessä ainakin osittain avomaalta kasvutunneleihin ja kenties myös maan pinnalta siirtopöydillä oleviin turvesäkkeihin. Pohjois-Savo olisi muutoksessa todennäköinen suunnannäyttäjä, sillä täällä tuotetaan noin kolmannes koko Suomen mansikkasadosta. Samaiseen satokauden pidentämiseen on tähdätty myös viiniköynnösten koeviljelyllä. Kasvutunneleihin on istutettu kaikkiaan kahdenkymmenen eri viiniköynnöslajikkeen taimia. Kokeilun tavoitteena on löytää pohjoisille kasvuvyöhykkeille soveltuvat lajikkeet. Niillä voitaisiin täydentää marjatilojen satokautta ja saada myyntiin kotimaisia pöytärypäleitä syyskuussa tai vielä jopa lokakuun alkupuolella. Tunneleissa on myös testattu hunajamelonin soveltuvuutta tunnelimansikan vuoroviljelykasvina. Kokeilulla halutaan kehittää vuoroviljelyä siten, että vältyttäisiin kasvutunneleiden työläiltä siirroilta paikasta toiseen. Opetus- ja havaintokäytössä toimivan koetilan ympärille halutaan luoda pysyvää marjaviljelyn kenttäkoetoimintaa ja edistää uusien lajikkeiden ja viljelytekniikoiden käyttöönottoa Pohjois-Savossa. Niinpä koetilan portit ovatkin avoinna sekä marjanviljelijöille että tutkimuslaitoksille. Esimerkiksi MTT Sotkamo tekee mansikan syyshoidon kokeita ja Itä-Suomen yliopisto tutkii mustalaikun ja tyvimädän esiintymistä mansikassa. Marjaosaamiskeskus on saanut puoli miljoonaa euroa EU:n maaseuturahaston tukea koetilan toiminnan kehittämiseen. MARJAVASU on Suomen innovatiivisin Kuopiolainen Marjavasu Oy on Suomen maaseudun innovatiivisin elintarvikeyritys vuosimallia InnoElma-palkinnolla palkittu Marjavasu valmistaa ja pakkaa Delimax-tuotteita juoma-automaatteihin, joita käytetään mm. hotelleissa, ravintoloissa, liikenneasemilla ja julkisen ruokapalvelun yksiköissä. Marjavasu on lähtenyt rohkeasti kilpailemaan tuoteryhmiin, joissa suomalaisia tuotteita ei ole aikaisemmin juurikaan ollut. Esimerkiksi Fatburner-rasvanpolttojuoma on ensimmäinen Joutsenlipulla varustettu marjapohjainen urheilujuoma Suomessa. Marjapohjaisten urheilu- ja hyvinvointijuomien tuotekehityksessä on hyödynnetty myös sisäsavolaista marja-alan erityisosaamista. Makuyhdistelmiä on kehitetty ja testattu Sisä-Savon seutuyhtymän elintarvikealan kehittämishankkeissa.

8 8 SAVON TÄHDET UUDET OPPIMISYMPÄRISTÖT JA TULEVAISUUDEN TEKNOLOGIA Luikonlahden rikastamo tuo vireyttä Koillis-Savoon Kylylahden malmi rikastetaan Luikonlahdessa, mikä on tuonut Koillis-Savoon uusia työpaikkoja ja vireyttä. Uudella pinnoitusteknologialla kilpailukykyä yritysten tuotekehitykseen Useat metalliteollisuuden yritykset pinnoittavat tuotteitaan, koska sillä haetaan niihin entistä parempaa kulutus- ja korroosiokestävyyttä, pienempää kitkaa sekä laadukasta ulkonäköä. Pinnoitus on siksi metalliteollisuusyrityksille tärkeä tuotantoprosessin- ja tuotekehityksen osa-alue. Siihen löytyy Pohjois-Savossa eturivin tutkimusosaamista ja -olosuhteita. Paineita uuden pinnoitusteknologian kehittämiseen tuo yleisesti käytetyn kromi-vi:n luvanvaraistuminen Euroopassa myrkyllisyytensä vuoksi. Savonia ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto vastasivat haasteeseen edistämällä nanoteknologian hyödyntämistä kromipinnoituksessa. Juurikaan muualla Suomessa ei ole aiemmin sovellettu elektrolyyttistä nanopinnoitusteknologiaa, missä metalliesine, vaikkapa vesihana tai ovenkahva, päällystetään nanohiukkasia sisältävällä ohuella metallikerroksella. Uutta pinnoitusosaamista voidaan soveltaa laajasti eri teollisuudenaloilla ja yrityksissä, kuten teknologia-alan hyötyajoneuvojen ja rakennusalan työkalujen tuotekehityksessä, lääketieteessä sekä kemian- ja paperiteollisuudessa. Korroosiolle vauhtia kokeellisesti Projektipäällikkö Juha M. Miettinen (kuvassa vasemmalla) Savonia-ammattikorkeakoulusta kertoo, että elektrolyyttinen kestopinnoitus oli jäänyt metalliteollisuuden tuotantoprosessien kehitystyössä jälkeen ja toimiala kaipasi uudistamista. Uusi laboratoriotasoinen tutkimusympäristö, tiivis tutkimus- ja yritysyhteistyö sekä uusi osaaminen ovat kirineet jälkeen jääneisyyttä kiinni. - Olemme päässeet tutkimaan, kehittämään ja simuloimaan monille metallituotteille uusia pinnoitustekniikoita teolliseen tuotantoympäristöön. Ne on tehty todenmukaisessa miniatyyriympäristössä mm. korroosioprosesseja kiihdyttämällä ja siten vuosia kestäviä tutkimusaikoja olennaisesti lyhentämällä. Uusi osaaminen on hyödyttänyt pinnoitusteknologian koulutusta ammattikorkeakoulussa, yliopistossa sekä ammatti- ja aikuisopistossa. Nanoteknologia on uutta metallipinnoituksessa Suomen Elektropinta Oy:n toimitusjohtaja Esko Helminen katsoo pinnoitushankkeen edistäneen alan tuotekehitystä hyvillä tutkimus- ja testausympäristöillään. - Nanoteknologiaa hyödyntävää elektrolyyttistä pinnoitusta tutkiva laboratorio on tekniikaltaan huipputasoa ja siltä osin uraauurtava. Hanke on lisännyt verkottumista yritysten sekä oppi- ja tutkimuslaitosten kesken. Aikaa myöten se parantaa koneita, laitteita, hyötyajoneuvoja ja rakennusalan tarvikkeita valmistavien yritysten kilpailukykyä, kertoo Esko Helminen. ENC-hankkeeseen osallistuivat yritysmaailmasta metalliteollisuuden edustajina Hydroline Oy, Normet Oy, Samesor Oy, nanoteknologia-alalta Carbodeon Oy ja pinnoitusalalta Suomen Elektropinta Oy.

9 Polvijärven Kylylahden kaivoksen rakentaminen ja Kaavin Luikonlahden rikastamon kunnostus lisäsivät työpaikkoja ja vireyttävät monin tavoin näiden paikkakuntien elämää. Kaivos ja rikastamo työllistävät suoraan yhteensä 85 henkilöä. Lisäksi vakituisia urakoitsijoita on 50. Toiminnalla on myös merkittävä ja jatkuva kerrannaisvaikutus esimerkiksi ostoina lähiseudulta sekä ulkopuolisten yritysten työllistävyytenä. Australialaisen Altona Mining Ltd:n suomalainen tytäryhtiö Kylylahti Copper Oy uudisti kaivoksen ja rikastamon koneet, laitteet, ohjausjärjestelmät ja sähköistykset sekä koulutti kaikki kaivos- ja rikastamotyöntekijät uusiin tehtäviinsä. Yritys teki uudistukset osin EU:n rahoittamana hankkeena. Myös kaikki tuotantotyöntekijät koulutettiin EU-tuella. Kaivos- ja rikastamotoiminnan kehittäminen sekä työvoiman rekrytointi ja koulutus olivat pääosin Kylylahti Copperin oma yrityshanke. Altona Miningin Suomen toimintojen johtaja Jarmo Vesanto kertoo koko uudistushankkeen kustannusten olleen noin 35 milj. euroa. EU:n rahoitustuki oli 4,3 miljoonaa, mistä Pohjois-Savon osuus oli 2,3 milj. euroa eli hieman yli puolet. Vesannon mukaan EU:n rahoitus oli henkilöstön koulutusmahdollisuuden lisäksi merkittävää myös hankkeen rahoitusvaiheen uskottavuudelle. -Uudistusten työllisyysvaikutus on merkittävä suoraan sekä välillisesti. Alan uusimmalla tekniikalla toiminta on taloudellisesti kannattavaa ja ekologista, yritysrahoituspäällikkö Timo Karjalainen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta korostaa. Kylylahden maanalaisesta kaivoksesta louhitaan vuosittain noin tonnia malmia. Se sisältää kuparia, kobolttia, nikkeliä, sinkkiä ja kultaa. Malmi rikastetaan Kaavin Luikonlahden rikastamolla, mistä kuparirikaste kuljetetaan Harjavaltaan ja sinkkirikaste Kokkolaan edelleen käsiteltäviksi. Kaivoksen toiminnan on arvioitu jatkuvan ainakin vuoteen Oppimisympäristön robotti osaa etätunnistaa ohjeet RFID (Radio Frequency Identification) on langaton etätunnistusteknologia, jossa kappaleeseen kiinnitetty tunniste antaa ohjeet koneille ja roboteille, kuinka toimia kyseistä kappaletta käsiteltäessä. Sitä voidaan verrata viivakoodiin, mutta tunnisteeseen ei tarvita suoraa näköyhteyttä vaan se voidaan lukea kauempaakin. Etätunnistusta käytetään teollisuuden lisäksi matka- ja henkilökorteissa, varashälyttimissä, varastoissa, passeissa, kirjastoissa, urheilutapahtumien ajanotossa, koti- ja tuotantoeläinten sekä lääkinnällisten instrumenttien tunnistamisessa ja lukuisissa muissa käyttökohteissa. Savon ammatti- ja aikuisopistolle on rakennettu etätunnistusteknologian testaus- ja oppimisympäristö, jossa on tarjolla mm. robottikursseja sekä etätunnistusteknologiaan ja tuotannon kokonaisuuden hallintaan liittyviä koulutuspaketteja. Koulutukset ja seminaarit kohdistuvat puu-, muovi-, metalli- ja koneteollisuuden yrityksille sekä muille oppilaitoksille. Testaus- ja oppimisympäristö on tuonut tietoutta etätunnistustekniikasta Pohjois-Savon yrityksille. Yrityksillä on ollut mahdollisuus kasvattaa osaamistaan sekä parantaa kilpailukykyään. - Jos olisimme jääneet ilman EU-rahoitusta, emme olisi pystyneet rakentamaan oppimisympäristöä näin laajaksi. Kaksi laitetta olemme hankkineet kuntayhtymän rahoilla ja loput hanketuella, sanoo projektipäällikkö Sami Pekonen. Koulutus-, tuotteistus- ja testauspalvelut ovat hänen mukaansa lisäarvo, jota tarjotaan maakunnan yrityksille myös hankkeen päättymisen jälkeen. Kuva: Ylä-Savon metalliala turvaa tulevaisuuttaan verkottumalla Ylä-Savon useat metalliteollisuusyritykset ja seudulla toimivat ammatilliset oppilaitokset ovat jo vuosia tehneet uraauurtavaa sekä tuloksekasta yhteistyötä Educa Works Oy -koulutusyhtiössä. 11 metallialan yrityksen, Ylä-Savon ammattiopiston sekä Savonia ammattikorkeakoulun vuonna 2002 perustama yhtiö on kouluttanut kymmenittäin nuoriso- ja aikuisasteen opiskelijoita metalliteollisuuden ammattitaitoisiksi osaajiksi käyttämään nykyaikaisia työstökoneita. - Educa Works on löytänyt paikkansa alueellisena oppimistehtaana. Olemme rakentaneet yhteistoiminnassa kumppani- ja omistajatahojen kanssa toiminnanohjauksen sekä tuotannollisen kehittämisen toteutusmalleja. Niitä olemme jalkauttaneet yläsavolaisten metallialan yritysten käyttöön. Samalla olemme pystyneet lievittämään alan työvoimapulaa, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Petri Lehikoinen. Hän antaa tunnustusta Educa Works Oy:n taustalla olevien yritysten ja oppilaitosten aktiivisuuden lisäksi maakunnan EU-rahoittajaorganisaatioille. Ilman niiden tukea ei koulutusyritys olisi toiminnaltaan ja konekalustoltaan nykylaajuudessaan. - Toimimme pääosin tulorahoituksella eli teemme mm. omistajillemme alihankintoina ja samalla oppilastöinä monenlaista koneistusta kahden työnohjaajan opastuksella. Ykkösasiana oppimistehtaassa on ammattitaidon kehittäminen unohtamatta kuitenkaan tehokkuutta, taloudellisuutta ja yrittäjämäisyyttä. Voimme hyödyntää opetuksessa kertyneitä hyödyllisiä tietoja työprosesseista mm. läpimenoaikojen ja laatuasioiden kehittämisessä, kertoo Lehikoinen. Hänen mukaansa Educa Worksin tuorein investointi, monitoimisorvi, on Ylä-Savossa uusinta uutta. -Samantyyppisiä koneita löytyy maakunnastamme vasta muutama. Olemme aloittaneet siihen käyttäjäkoulutuksen, jotta osaajia löytyy, kun yritykset puolestaan hankkivat vastaavia sorveja omiin tarpeisiinsa. Useita hankkeita toteutettu laajana yhteistyönä Ylä-Savon ammattiopisto on toteuttanut viime vuosina neljää erilaista, toisiaan tukevaa EU-rahoitteista hanketta, toteaa hankekoordinaattori Jori Kortetjärvi. - Aloitimme vuonna 2008 oppimisympäristön kehittämisen mm. osaamista hankkimalla ja toimintatapoja vakiinnuttamalla. Jatkoimme siitä lisäämällä ja monipuolistamalla työstökonekantaa. Samalla saimme työstökoneille yhteiskäyttöä yritysten kanssa koneiden sijaintipaikasta riippumatta. Se on säästänyt tuotantotekniikan investointeja. - Savonia ammattikorkeakoulun isännöimässä laajassa LeKa-hankkeessa puolestaan selvitetään, millaista ydinosaamista metalliteollisuuden yritykset Ylä-Savossa tarvitsevat. Oppilaitokset hyödyntävät tätä tietoa opetuksensa suunnittelussa ja käytännön koulutuksessa sekä pätevyyksien yhteismitallisessa määrittelyssä. - Uusimmassa hankkeessa selvitämme, millaisella tuotantosolulla ja miten suurilla tuotantosarjoilla robotiikkaa ja automaatiota pystytään hyödyntämään paremman laadun, toimitusvarmuuden sekä kustannustehokkuuden saavuttamiseksi, selvittää Kortetjärvi. Yhteistyö on kiinteää Varkauden seudulla 2000-luvun alussa syntyneen Rautainen Savo -projektin jatkotoimintojen kanssa. - Olemme saaneet siltä paljon käytännöllistä tietoa ja kokemuksia. Jaamme itsekin tietoa hyvistä käytännöistä ja ideoista. Yhteistyö on kaikkien etu.

10 10 SAVON TÄHDET INNOVAATIOTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Lääkevalmistusprosessi pienoiskoossa antaa ison edun PROMIS Centre kertoo tavalliselle kansalaiselle tuskin mitään, mutta se hyödyttää lääkevalmistajia ja lääkkeiden käyttäjiä merkittävästi. Itä-Suomen yliopiston farmasian teknologian professori Jarkko Ketolainen kertoo, että PROMIS Centre -hanke voi nopeuttaa lääkkeiden testaamista ja markkinoille tuloa. - Se säästää lääkkeiden valtavissa kehityskustannuksissa ja antaa uutta toivoa sairaille. Kansallisesti ainutlaatuista hanketta hyödyntävät myös yliopisto ja ammattikorkeakoulu mm. fyysikoiden, proviisoreiden sekä insinöörien koulutuksessa. PROMIS Centren toiminta keskittyy Ketolaisen mukaan kiinteiden lääkevalmisteiden eräkohtaiseen valmistukseen ja jatkuvatoimiseen prosessointiin sekä bioteknologisten lääkkeiden jatkoprosessointiin ja formulointiin. Lääkkeiden valmistus käsittää useita osaprosesseja kuten vaikuttavien ja apuaineiden sekoituksen, rakeistuksen, tablettien puristuksen ja päällystyksen. - Lääkkeiden valmistusprosessit ovat äärimmäisen tarkkoja, hyvin valvottuja sekä laatudokumentoituja. Lääketeollisuuden nykyinen laadunvarmistustapa, jossa tuotantoerästä analysoidaan vain pieni osa pääsääntöisesti tuotantoprosessin jälkeen, on huono kustannustehokkuuden sekä lääketurvallisuuden kannalta, huomauttaa Jarkko Ketolainen. Keskeisinä toimijoina ovat Itä-Suomen yliopiston farmasian ja sovelletun fysiikan laitokset, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Savonia ammattikorkeakoulu. Myös kansainvälisiä kumppaneita on mukana merkittävästi, koska konsepti on herättänyt runsaasti kiinnostusta mm. Itävallassa ja Englannissa. - VTT on siirtänyt optista mittausosaamista paperiteollisuudesta lääketeollisuuteen uutta yrityssovelluspintaa PROMIS Centreen kehittäen. Mukana on parikymmentä koti- ja ulkomaista yritystä lääketeollisuudesta prosessi- ja mittalaitevalmistajiin. EU-rahoitus on suuntautunut laitehankintoihin sekä henkilötyöhön, kertoo Jarkko Ketolainen. Aito ja nopea testausympäristö lääkevalmistajille - Keskeinen ideamme oli luoda lääkkeiden kehitys- ja tuotantoprosessille pienoiskoossa jatkuvatoiminen, aito ja aukottomasti valvottu testausympäristö. Keräämme valmistusprosessin jokaisesta vaiheesta tietoa runsaasti ja reaaliaikaisesti. Saamme täsmätiedon heti, jos prosessi ei pysy laatuvaatimusten mukaisena. Tämä parantaa lääketurvallisuutta ja säästää ympäristöä sekä rahaa, kun ei synny isoja virheellisiä lääkevalmiste-eriä hävitettäviksi. Biokeskus on matkalla kansainväliseen maineeseen Itä-Suomen yliopiston Biocenter Kuopio on noussut Suomen merkittävimpien biokeskusten joukkoon niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Se on saanut laajaa tunnustusta mm. geenisiirtoteknologian ja kuvantamismenetelmien lääketieteellisestä soveltamisestaan sekä diabetes- ja aivotutkimuksestaan. Viimeisin kansainvälinen läpilyönti on tullut kantasolututkimuksessa. Biokeskus on vauhdittanut korkeatasoisella tutkimusympäristöllään, tutkijaosaamisellaan ja liiketoimintaosaamista tukemalla myös muutamien kuopiolaisyritysten kansainvälistä menestystä. Biokeskuksen kehittyminen nykyiseen henkilön laajuuteensa sekä laitekannaltaan ja tutkijaosaamiseltaan kilpailukykyiseksi tutkimuskeskittymäksi on tapahtunut vain viidessä-kuudessa vuodessa. Biokeskuksen uudistamiseen osallistuneen professori Jari Koistinahon mukaan huomattavina vauhdittajina ovat olleet EU:n rakennerahaston ja valtion tuet. Miljoonapanostukset tulevat takaisin - Olemme saaneet hankkeisiimme yhteensä useita miljoonia euroja. Uskon niiden tuovan panostukset takaisin tieteellisesti merkittävinä tutkimustuloksina ja kaupallistuvina innovaatioina. Yliopisto sekä kotimainen ja ulkomainen yksityinen pääoma on alkanut sijoittaa biokeskukseen näyttöjen lisääntyessä, huomauttaa Koistinaho. Hänen mukaansa biokeskuksen uudistaminen käynnistyi A.I.Virtanen -instituutin perustalta. - Aloimme vuonna 2007 rakentaa maan muista biokeskuksista poikkeavaa toimintamallia. Kuopion yliopistossa molekyylilääketieteen alalla toimineiden tutkimusryhmien määrä kasvoi silloin noin kymmenestä 34:een. Saimme mukaan bioteknologiayrityksiä, mikä oli tärkeää tutkimustulosten samoin kuin lääke- ja hoitosovellusten kehittämisessä sekä kaupallistamisessa. - Seuraavaksi teimme osittain hankerahoituksella mittavat laiteinvestoinnit. Ne nostivat tutkimuksen uusille tasoille mm. kuvantamisessa, geenisiirroissa ja kantasolututkimuksessa. Biokeskukseen syntyi Itä-Suomen genomikeskus. Kohentuneiden voimavarojen ja eturivin tutkijoiden ansiosta biokeskus on edistynyt merkittävästi monien sairauksien kuten Alzheimerin taudin, syövän ja diabeteksen tutkimuksessa sekä lääkekehityksessä, kertoo Jari Koistinaho. Yksi viimeisimmistä EU-rahoitteisista hankkeista keskittyy hänen mukaansa Alzheimerin tautiin liittyvään aivotutkimukseen. -Se jalostaa tutkimusideoita ja -saavutuksia liiketoiminnallisesti hyödynnettäviksi keksinnöiksi mm. diagnostiikkaa, lääkekehitystä tai laiteteknologiaa edistäen. Päämääränä on myös lisätä taudin hoitoon ja tutkimukseen liittyvää verkottumista sekä koulutusta. Yritykset ovat kiinteästi mukana toiminnassa -Merkittävä edistysaskel tiedon kaupallistamisessa on, että toimintaan osallistuu yrityksiä jo varhaisessa innovaatiovaiheessa. Ne tuovat liiketoimintaosaamista ja tietoa markkinoiden tarpeista. Tutkimustyö jatkuu biokeskuksessa ja sen ytimen muodostavassa A.I.Virtanen -instituutissa vahvana hankkeiden päättymisen jälkeen, vakuuttaa Jari Koistinaho.

11 Savilahden puhdastilat palvelevat myös teollisuutta Kun lääke-, elintarvike- ja elektroniikkateollisuudessa sekä bioteknologiassa puhutaan puhtaista tiloista, ei riitä, että kaikki pinnat on hyvin harjattu, pesty ja puunattu. Tutkimus- ja tuotekehitystilojen on oltava myös huoneilmaltaan todennetusti puhtaita mikroskooppisistakin epäpuhtauksista. Tämä vaatii tilojen huipputehokasta ilmanvaihtoa ja -suodatusta, suurta tiiviyttä sekä osastointia erilaisille puhtausluokituksille. Puhdastilakoulutus takaa, ettei ihminen ole heikko lenkki esimerkiksi pukeutumisellaan. Tutkimus- ja koulutuskäyttöä varten rakennetut puhdastilat löytyvät - ainoana Suomessa - Savon ammatti- ja aikuisopiston tiloista Kuopion Savilahden tiedepuistosta. EU:n rahoitus auttoi varustamaan äärimmäisen tiukkojen puhtausnormien mukaiset tilat, jotka palvelevat myös teollisuuden tarpeita. Runsasta koulutus- ja tutkimuskäyttöä - Konkreettisimpia koulutushyötyjä on ISO- ja GMP-määräysten mukaisen Puhdastilapassi -koulutuksen kehittäminen yritysten ja muiden oppilaitosten kanssa varmistamaan puhdastilojen perustietojen, - toimintojen ja tuotantohygieenisten työtapojen osaaminen. Erityisesti tämä on tärkeää pukeutumisessa ja asennoitumisessa. Koulutuksen tarvitsevat kaikki puhdastiloissa toimivat riippumatta työ- tai koulutustaustasta, tähdentää projektipäällikkö Sirkka Malmioja. Hänen mukaansa hyötyä on kertynyt myös puhdastilaosaamisen täydennyskoulutukselle sekä muita aloja palvelevalle lähi- ja etäopetukselle. Puhdastilat ovat edistäneet mm. tutkimusmallin kehittämistä ihmisen kantasolujen kasvattamiseksi ja muokkaamiseksi uusiin hoitoihin. Liikkeelle yritysten tarpeista lähtien Sirkka Malmiojan mukaan hanke sai virikkeen 2000-luvun puolivälissä, kun kuopiolaisen bioteknologiayritys Ark Therapeuticsin oli koulutettava uutta henkilöstöään puhdastilatyöskentelyyn. Yritys oli keskeinen kehityskumppani nopeasti käynnistyneessä hankkeessa. Mukana oli puolenkymmentä muutakin yritystä. Lisäksi keskeisiä yhteistyötahoja olivat Kuopion yliopisto, Savonia ammattikorkeakoulu, A.I.Virtanen instituutti, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Kuopion yliopistollinen sairaala ja sen apteekki sekä puhdastila-asiantuntijana rakennusliike YIT Oyj. Maakunnan ulkopuolisia yhteistyötahoja olivat Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulut sekä Aalto yliopiston tekniikan yksikkö. - Kansainvälistä yhteistyötä syntyi, koska puhdastilamme ja toimintamme on herättänyt kiinnostusta Suomen ulkopuolella. Laaja yritysten sekä oppi- ja tutkimuslaitosten verkosto on taannut puhdastilakonseptille runsaan ja monipuolisen hyödyntämisen, toteaa Malmioja. Bella-Veneet hyödyntää uutta laminointitekniikkaa Kuopiolainen Bella-Veneet Oy on kehittänyt venemallinsa pienosien kuten säilytystilaluukkujen laminointitekniikkaa soveltuvine muoveineen oppilaitosten ja yritysten yhteistyönä. Kehitystyö on vienyt uutta teknologiaa sarjatuotantoon asti. - Kustannushyötyjä tuova uusi menetelmä on tuotantokäytössämme aina, kun valmistamme kyseistä venemallia. Kun kokemusta ja uskallusta kertyy, voimme ottaa käyttöön entistä kustannustehokkaampia menetelmiä. Myös työympäristön siisteys ja ympäristöasiat ovat yhä tärkeämpiä näkökohtia, tuotantopäällikkö Juha Väyrynen kertoo. Bella-Veneet Oy laajentaa hänen mukaansa yhteistyötä Savon ammatti- ja aikuisopiston kanssa, sillä oppilaitos suunnittelee veneenrakentajan koulutusohjelman aloittamista. Näin alan yritykset ja oppilaitokset voivat kehittää toimintaansa yhä vaativammissa tehtävissä. Tuotekehitystyö toimi seulalevytehtaan pelastusrenkaana AFT Oy (Aikawa Fiber Technologies Oy) on osa japanilaista Aikawa Group -konsernia, jolla oli 2000-luvun lopulla paineita lakkauttaa tehtaitaan taloudellisen matalasuhdanteen vuoksi. Yrityksen paikallisjohto käynnisti eloonjäämistaistelun toiminnan jatkamiseksi Varkaudessa. AFT kehitti uuden patentoidun tekniikan lankarumpukomponenttien laserleikkaukseen, automatisoituun kudontaan ja lankojen kiinnitykseen. Materiaalin osuus tuotekustannuksista oli aiemmin suuri ja kokoaminen raskasta käsityötä. Uusi lankarumputuote (Macroflow 2 Pieces eli MF2) kehitettiin yhteistyössä Kanadan tehtaan kanssa, mutta valmistuksellinen vetovastuu oli Varkaudessa. Pääasiallisin käyttökohde seulalevyillä ja -rummuilla on paperi- ja selluteollisuudessa. Paperin raaka-aineena olevassa kuitumassassa on puupohjaisia epäpuhtauksia ja kierrätyspaperissa myös muovia sekä metallisilppua. Näitä epäpuhtauksia poistetaan seulalevytuotteilla. Seularumpujen reiät ja raot on perinteisesti tehty poraus-, jyrsintä- tai vesileikkaustekniikkaa hyödyntämällä. Profilangoista kutomalla valmistetut lankarummut kuten Varkaudessa kehitetty uusi tuote, ovat syrjäyttämässä muut seulalevytuotteet. Oppilaitokset ja yritykset tiiviissä yhteistyössä Oppilaitokset sekä muovialan yritykset kehittivät yhteishankkeessaan EU-rahoituksella uutta valmistustekniikkaa muoviteollisuuden sarjatuotantoon ja kohensivat osaamistaan. Yrityksistä mukana olivat Bella-Veneet Oy, JR Tailored Vehicles Oy, Samplastic Oy ja J5L-Production Oy. Projektipäällikkö Janne Lukkarinen kertoo, että yritykset ja oppilaitokset kehittivät uusia tuotteita, nopeuttivat muovikomposiittituotteiden valmistusprosesseja ja löysivät uusia keinoja ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Myös yritysten työntekijöiden ammattitaito koheni selvästi. Samoin muovituotealan opettajien osaaminen parani ja oppilaitokset sekä yritykset rakensivat yhteistyöverkoston. - Hyödynsimme uutta teknologiaa myös lujuus- ja paino-ominaisuuksiltaan aiempaa edullisempien sekä kestävämpien tuotteiden valmistuksessa. Apuna oli muovialan oppimistehtaan tiloja ja laitteita, selvittää Lukkarinen. Me henki auttoi toteuttamisessa -Seulalevyteollisuus käynnistyi Varkaudessa sotakorvauksista vuonna 1945 osana A. Ahlström Oy:tä. Tehtaan vahvuutena onkin Ahlströmiltä periytyvä vahva me-henki. Koko 135 hengen henkilöstö on osallistunut kiitettävästi uuden seulalevytuotteen kehittämiseen. - Toimintaympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen olemme saaneet tukea seinäjokelaiselta Plantool Oy:lta ja teknistä tukea VTT:ltä ja Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta. Laitehankinnoissa on hyödynnetty Varkauden alihankintaverkostoa, vaikka olemme pitäneetkin koordinoinnin ja suunnittelun itsellämme, sanoo AFT:n teknologiajohtaja Markku Luukkonen. Uusi tuote varmisti hänen mukaansa Varkauden seulalevytehtaan toiminnan jatkumisen. EU:n rahoitus mahdollisti kotimaisen työn sekä toi itsenäisyyttä sen kehittämiseen.

12 12 SAVON TÄHDET ALKUTUOTANTO & ELÄINTEN HYVINVOINTI Rautavaaralta maatilalta kotoisin oleva, nykyisin Kuopiossa asuva Kati Riekkinen on Maitolähettiläs vuosimallia Utelias kyyttö on kotoisin Kuopion Sotkanniemestä. Maitotalous on maatalouden ja maaseudun tärkein tukijalka Pohjois-Savossa ja koko Itä-Suomessa. Tästä syystä maitotalouden kehittämiseen on suunnattu runsaasti myös EU-rahoitusta. Vaikutukset näkyvät muun muassa lypsykarjanavetoihin, tuotantoeläinten hyvinvointiin ja erilaisiin kehittämishankkeisiin myönnettyjen avustusten määrässä. Ne ovat koko maan kärkitasoa. MAITO on Pohjois-Savon tähtituote

13 Maitotalous on yksi Pohjois-Savon kehittämisen kärkialoista myös tuotantolukujen valossa maitotilalla tuotetaan vuodessa yli 300 miljoonaa litraa maitoa. Ylä-Savon osuus tuosta kokonaistuotannosta on liki 60 prosenttia. Kiuruvesi on säilyttänyt asemansa itäisen Suomen suurimpana maitokaupunkina lähes 50 miljoonan litran vuosituotannolla. Vieremä on kakkonen 36 miljoonalla ja Lapinlahti kolmas 30 miljoonalla litralla. Vetovastuu maitotilojen ja koko maitoketjun kilpailukyvyn kehittämisestä on ollut vuodesta 2011 lähtien Savonia-ammattikorkeakoululla. Maitotilojen ja maitotalouden kehittämisohjelma -hankkeessa pyritään löytämään keinoja, joiden avulla Pohjois-Savon maitotalous saadaan pysymään alan kehityksen kärjessä. Tiloille välitetään uutta tietoa mm. energiatehokkuudesta, työvoiman saatavuudesta ja rehutuotannon kannattavuudesta. Kehittämisohjelman koordinoimien sisarhankkeiden yhteenlaskettu budjetti on yli neljä miljoonaa euroa. Seitsemässä hankkeessa pureudutaan maitoalan kriittisiin menestystekijöihin, joita ovat tuotannon kannattavuus, työn kuormittavuus, työhyvinvointi, ympäristövaikutusten hallinta, energiakustannusten hallinta ja eläinterveys. Pohjois-Savon ELY-keskus on myöntänyt rahoitusta kolmivuotiseen elinkeinojen kehittämishankkeeseen reilut puoli miljoonaa euroa. Kokonaisbudjetti on noin euroa. Hanke kestää vuoden 2013 loppuun saakka. Teknologia tekee tuloaan navettaan Maaningalla toimivasta Halolan tutkimusnavetasta on tulossa EU-rahoituksen myötävaikutuksella yksi Euroopan johtavista maitoalan tutkimusasemista. Halolaan on tehty vierailuja mm. Englannista ja Belgiasta asti. Vuonna 2009 valmistunut navetta tarjoaa käytännönläheisen tutkimus- ja oppimisympäristön kymmenille luonnonvara-alan tutkijoille ja opiskelijoille. Halolassa työskentelee ihmistä navetta- ja biokaasuteknologian sekä nurmi- ja ympäristötutkimuksen parissa. Yksi käynnissä olevista maitotalouden kehittämisohjelman yhteistyöhankkeista on nykyaikainen navettateknologia -hanke. Sitä voidaan pitää ainutlaatuisena sekä suomalaisessa että eurooppalaisessa mittakaavassa. Mistään muualta ei löydy vastaavanlaista teknologiaa saman katon alta. 120-paikkaisessa navetassa testataan laitteita, joilla voidaan kehittää lypsylehmien maidontuotannon, terveyden ja hyvinvoinnin seurantaa. Yhteen paikkaan keskitetyn testaustoiminnan avulla halutaan estää mahdolliset virheinvestoinnit maitotiloilla. Halolan lehmiin on kiinnitetty mitta-antureita, joiden avulla tarkkaillaan mm. kiimaa, utaretulehduksia ja sorkkasairauksia. Esimerkiksi kaulaan kiinnitetyllä märehtimispannalla saadaan selkoa eläimen aktiivisuudesta. Tuloksia voidaan hyödyntää mm. ruokinnan suunnittelussa ja siemennysten ajoittamisessa. Hankkeen takana on Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT. Osatoteuttajina toimivat Savon ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymät, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. Viikseä haukutaan Euroopan parhaimmistoon Kuopion Kurkimäessä toimivasta Lemmikkikeskus Viiksestä on tullut viidessä vuodessa yksi Suomen suurimmista ja monipuolisimmista eläinharrastuskeskuksista. Lemmikkihoitolapalvelujen lisäksi Viiksestä löytyy kansainväliset mitat täyttävä areena agilityn harrastus- ja kilpailutoimintaan. Uusin aluevaltaus on opaskoirien kasvatus ja koulutus näkövammaisille. Heimo Nykänen ja Sakari Pekkanen perustivat lemmikkihoitolan yliopiston käytöstä vapautuneen koe-eläinkasvattamon tiloihin. Kymmenen keskikokoisen omakotitalon suuruisessa kiinteistössä on reilusti yli sata huonetta koirille, kissoille, kaneille ja jyrsijöille. Niissä tapahtuu lemmikkieläinten yöpymistä vuodessa. Hoitolan viereen valmistui vuonna 2010 eläinten koulutushalli, joka on mahdollistanut koirien koulutuksen ja harrastustoiminnan ympärivuotisesti. Hallin erikoisuus on alusta, joka on samanlaista kumirouhetäytteistä tekonurmea kuin jalkapallossa käytettävät alustat. Agilityn aktiiviharrastajien ja -kilpailijoiden eli agilitaajien mielestä Viiksi-Areena on yksi Suomen ja koko Pohjois-Euroopan parhaimmista. Kehuissa on pohjaa, sillä Suomi on yksi lajin johtavista kärkimaista koko maailmassa. Lisäksi Lemmikkikeskus tekee tiivistä yhteistyötä kuopiolaisen Koirakoulu ACE Oy:n kanssa, jonka työntekijät ovat mukana agilityn maajoukkuetoiminnassa sekä valmentajina että kilpailijoina. Toimitusjohtaja Heimo Nykäsen mukaan koulutushalli-investointi oli koko yrityksen toiminnan kannalta erittäin merkityksellinen. Kesäkuukaudet ovat hoitolassa kaikkein vilkkainta aikaa, mutta talvella lemmikkien lomasäilytyksessä on hiljaisempaa. Koulutushallissa sesonkiajat menevät juuri päinvastoin. Viiksi-Areena toi meille tunnettuutta ja ratkaisi koko toiminnan jatkumisen, Nykänen sanoo. Koulutushalli pyörii lähes täysillä koko ajan. Hallissa on vuosittain yli kävijää käyttöasteen ollessa hulppeat 90 prosenttia. Viiksi työllistää tällä hetkellä kymmenkunta henkilöä. Kolmen vuoden kuluessa työntekijöiden määrä kasvanee 15:een. Lisäksi yritys tarjoaa osa-aikaisia työ- ja harjoittelupaikkoja useille lähikylissä asuville nuorille ja opiskelijoille. Viimeisimmäksi Viiksen toiminta laajentui opaskoirakoulutukseen. Ensimmäiset puolivuotisen koulutuksen saaneet koirat luovutettiin uusille emännilleen kansainvälisenä opaskoirapäivänä huhtikuussa Jatkossa aiotaan kouluttaa 25 koiraa vuodessa. Pelkästään opaskoirapuolen on tarkoitus työllistää kuudesta kahdeksaan henkeä. Lemmikkikeskus on saanut Viiksi-Areenan rakentamiseen ja opaskoirakoulutuksen aloittamiseen EU:n maaseuturahaston tukea Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry:stä. Lisäksi Pohjois-Savon ELY-keskus on osallistunut opaskoirakouluttajien ammattikoulutuksen järjestämiskustannuksiin. Viiksi-Areena oli ehdolla vuoden maaseutuinvestoinniksi valtakunnallisessa Parhaat käytännöt kilpailussa. Se on valittu Suomesta malliesimerkiksi EU-jäsenmaiden yhteiseen tietokantaan hyvin onnistuneesta maaseutuinvestoinnista. Helsinkiläinen Regina Koljonen sai käyttöönsä ensimmäisen Viiksessä koulutetun opaskoiran. "Turjake on hyvin avoin, aktiivinen ja äärettömän rauhallinen koira. Silti siitä löytyy pieni vekkuli. Minä pystyn lukemaan sitä koko ajan hihnan kautta. Se on koko ajan äärettömän valppaana, Regina kuvailee kaksivuotiasta Turjaketta.

14 14 SAVON TÄHDET KANSAINVÄLISTYMINEN Tarja Tikkanen ja Päivi Eriksson kannustavat yrityksiä: Kansainvälistymiseen kannattaa tarttua rohkeasti! -Kansainvälistyminen on Pohjois-Savolle suuri haaste mutta myös hyvä mahdollisuus aluetalouden ja työpaikkojen kartuttamiseksi. Maakuntamme noin yrityksestä vain on selkeästi kansainvälistyneitä liiketoiminnassaan, mikä on valtakunnallisessa vertailussa vähän. Tilanteen on kohennuttava. Käden käänteessä se ei tapahdu, mutta aikailuunkaan ei ole varaa, sanoo Finnvera Oyj:n Kuopion aluekonttorin johtaja Tarja Tikkanen. Tikkanen (kuvassa vasemmalla) korostaa kaiken mahdollisen osaamisen ja tuen antamista yrityksille, jotka haluavat menestyä kansainvälisillä markkinoilla ja joilla on siihen edellytyksiä. - Alueellisesti pk-yritykset ovat tärkeässä roolissa. Nyt tarvitaan entistä parempaa yhteistyötä julkishallinnon toimijoilta, mutta myös menestyneiden yritysten osaamisen jakamista ja laajaa yhteistyötä yksityisellä sektorilla. Hyvä kielitaito, kohdemaiden kulttuurin tunteminen ja henkilökohtaiset suhteet ovat Tikkasen mielestä yhä tärkeitä asioita. - Varteenotettavaa apua voi löytyä yliopiston ulkomaalaisista opiskelijoista ja tutkijoista. EU-hanketoiminnastakin on hyötyä, kunhan se lähtee yritysten tarpeista ja tuottaa niille aidosti apua. Pohjois-Savolla on vahvuuksia kansainvälistymiseen Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen johtamisen professori Päivi Erikssonin mielestä Pohjois-Savosta löytyy vahvuuksia ja hyviä esimerkkejä kansainvälistyneistä yrityksistä etenkin perinteisillä teollisilla teknologia-aloilla. Kansainvälistyneistä palveluyrityksistä on sen sijaan vain vähän esikuvia. - Kansainvälisyyteen koulutettua henkilöstöä löytyy kohtuullisesti maakunnassamme. Esimerkkeinä ovat mm. yliopiston kauppatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet opiskelijat samoin kuin kansainvälisiin asioihin perehtyneet ammattikorkeakoulun tradenomit. - Pk-yritysten kansainvälistymisen tueksi tarvitaan konkreettista hanketoimintaa. Golden Gavia on oiva esimerkki uudenlaisesta, käytännönläheiseen toimintaan tähtäävästä, hyvin hoidetusta ja tuloksekkaasta hanketoiminnasta. Myös oppilaitoksia ja julkisen sektorin yrityspalveluja kannattaa hyödyntää, toteaa Eriksson. Kansainvälistymistä ajatellaan hänen mielestään usein liian suppeasti ja pääasiassa vientivetoisesti, mikä sulkee pois potentiaalisia kansainvälistyjiä. - Etenkin pienet yritykset voisivat täydentää kansainvälistä osaamistaan siihen pätevöityneillä hallitusjäsenillä. Kansainvälistyminen edellyttää monesti myös muutoksia yrityskulttuuriin. Nuorikin yritys voi kansainvälistyä Tarja Tikkanen muistuttaa kokemuksen ja osaamisen merkityksestä kansainvälistymisessä. - Toki tarvitaan myös pääomia ja tuotantokapasiteettia suurille markkinoille pyrittäessä. Kotimarkkinoilta on hyvä saavuttaa ensin vahva jalansija, mutta etenkin korkean teknologian aloille on syntynyt suoraan kansainvälisille markkinoillekin tähtääviä kasvuyrityksiä usein erikoisosaamisen tai -innovaatioiden siivittämänä. Päivi Eriksson on hitusen rohkeammalla linjalla. Hänen mielestään uusia yrityksiä on tuettava käynnistämään jopa heti kansainvälinen toiminta. -Se voi olla helpompaa alkuvaiheessa kuin muuttaa kotimaan markkinoille vakiintunut yritys kansainväliseksi. Kansainvälistymistä pitää kokeilla rohkeasti. Kokeiluun voi ryhtyä ensin pienimuotoisesti ja laajentaa toimintaa kokemusten perusteella oikeiden kumppanien kanssa. Erikssonin mielestä Eurooppa on edelleen vahva kansainvälistymiskohde. - Jotkut yritykset pyrkivät Aasiaan ja rohkeimmat Afrikkaan. Suomalaisyrityksillä olisi paljon mahdollisuuksia kehittyvissä maissa, mutta usein siihen puuttuu osaamista ja rohkeutta. Tarja Tikkasella ei ole suosikki-ilmansuuntaa kansainvälistymisessä. - Kaikki käy mistä löytyy kestävästi ja kannattavasti markkinoita. Venäjä ja erityisesti Pietari lähialueineen on vanhastaan varteenotettava kohde miljoonine kuluttajineen ja yrityksineen etenkin, jos siellä ostovoima jatkaa kasvuaan. Ruotsi muistuttaa ehkä eniten kotimarkkinoitamme ja kansainvälistymisen kynnys voi olla sinne matalin. Toisaalta joskus kannattaa tähdätä merta edemmäs kalaan eli ns. kehittyvien talouksien nopeasti kasvaville markkinoille Aasiaan, Etelä-Amerikkaan ja Afrikkaan.

15 Kultainen kuikka siivittää yrityksiä maailmalle Pohjoissavolaisen elinkeinoelämän toiminta painottuu kotimaan markkinoille ja yritysten viennin osuus on suhteellisesti vähäisempää kuin useimmilla muilla maakunnilla. Asiantilaa korjaamaan on käynnistetty EU-rahoitteinen Golden Gavia (Kultainen kuikka) - eli Kansainvälisten palvelujen toimintamalli -hanke, johon osallistuu parikymmentä pientä ja keskikokoista yritystä. - Hankkeessa 12 pohjoissavolaista julkishallinnon organisaatiota tekee tiivistä yhteistyötä laajalla keinovalikoimalla maakunnan kasvuhakuisten yritysten kanssa niiden kansainvälistymisen edistämiseksi, kertoo hankekoordinaattori Silja Huhtiniemi Pohjois-Savon ELY-keskuksesta. Hankkeeseen pääsy edellyttää yrityksen tähtäämistä kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vahvaa sitoutumista kansainväliseen liiketoimintaan ja avoimeen yhteistyöhön Golden Gavia -verkostossa. Hankkeeseen valituille yrityksille tehdään tilanne- ja tavoitekartoitus sekä siihen pohjautuva palvelusuunnitelma, jossa selvitetään ne julkiset palvelut, jotka edistävät juuri ko. yrityksen kansainvälistä liiketoimintaa. Toiminnassa on uutta maakunnan kasvuyrityksissä ideoitu ja Kuopion Kauppakamarin ylläpitämä Advisory Board -asiantuntijapooli. Se kokoaa yhteen kansainvälisissä tehtävissä kokeneita yritysmaailman ammattilaisia ja kansainvälistä kasvua hakevia yrityksiä, selvitttää Huhtiniemi. Tästä noin 40 asiantuntijan joukosta kootaan asiakasyrityskohtaisesti kolmihenkisiä tiimejä, jotka paneutuvat yrityksen keskeiseen kansainvälistymisteemaan. Huhtiniemi korostaa monipuolisen kansainvälisen vuorovaikutuksen merkitystä kansainvälistymisessä. - Niin syventyvät kulttuurin tuntemus, kielitaito sekä luottamukselliset henkilösuhteet, jotka ovat ulkomaankaupassa elintärkeitä.

16 16 SAVON TÄHDET TUOTEKEHITYKSELLÄ UUSIA TÄHTITUOTTEITA Palkittu kuopiolaiskeksintö Kasvuyrityksiä ja työpaikkoja yrityshautomosta Teknologiaan tai vaativaan osaamiseen pohjautuvan yrityksen liiketoiminta on usein lähtökohtaisesti kansainvälistä, mikä tuo omat haasteensa liiketoiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Yrityshautomo auttaa etsimään ratkaisuja ja asiantuntijoiden apua joskus kiperiinkin kysymyksiin. Yrityskehitysasiantuntijat auttavat yrittäjää kokonaisvaltaisesti liiketoiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. - Hautomo on yrittäjän ja yrittäjäksi aikovan luottamuksellinen yhteistyökumppani. Selvitämme yrittäjän kanssa liikeidean kehittämismahdollisuuksia kannattavaksi yritystoiminnaksi, ja etsimme sopivia yhteistyökumppaneita. Tapaamme säännöllisesti olemme yrittäjän pitkäaikainen tukija ja rinnallakulkija, summaa Koivisto. Sparrauspalaverissa Bone Index Oy:n toimitusjohtaja Ossi Riekkinen (keskellä) yrityshautomon Raija Tengvallin ja Risto Koiviston kanssa. YRITYSHAUTOMO VUOSINA Vuosina Enterprise Development Highway -projekti, rahoittajina Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Kuopion kaupunki. Itä-Suomen yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu liittyivät Kuopio Innovationin omistajiin joulukuussa Toimijoiden uudessa yhteisessä Tiedepuiston yhteiset yrityskehityspalvelut innovatiivisille ja kasvuhakuisille liikeideoille (TYKKI) -hankkeessa kehitetään nyt yhteisiä pysyviä yrityskehitys- ja hautomopalveluja tiedepuistoon. Tarkoituksena on tehostaa kasvupotentiaalia omaavien, innovatiivisten ideoiden esille saamista, niiden jatkojalostusta sekä liiketoiminnan käynnistämisen ja kasvun nopeuttamista. Hanke on saanut rahoitusta EAKR -ohjelmasta.

17 Sorsa tuntee ledin, luksuksen ja solarin - Timo Sorsa on rakentanut Halolanmäellä sijaitsevassa hallissa led-valaisimet, joita tarvitaan sähköurheiluauton tuotannossa käytettävässä konenäköjärjestelmässä. Suonenjoella valmistettuja led-valoja käytetään laaduntarkkailuun myös muilla suurilla autotehtailla Kiinaa ja Meksikoa myöten. Sorsan luotsaama Elsor Oy on kehittämässä led-valojen rinnalle toista vähintään yhtä mielenkiintoista tuotekonseptia. Ekosähkölaitos tuottaa aurinkopaneeleilla energiaa kiinteistön omaan sähköverkkoon, ja mahdollinen ylijäämäenergia on mahdollista myydä valtakunnan verkkoon. Ekosähkölaitoksen erikoisuus on uudentyyppinen suuntausmenetelmä, jossa paneelit kääntyvät auringon liikkeen mukaan. Mekanismin avulla saadaan optimoitua talteen otettavan aurinkoenergian määrä, mikä on tärkeää etenkin Suomen olosuhteissa. Kääntyvää mekanismia on käytetty aikaisemminkin yksittäisten paneelien kanssa, mutta ei tiettävästi isoimmissa järjestelmissä. Ensimmäinen pilottilaitos on rakennettu Sorsan omakotitaloon Suonenjoella. Katolle on kiinnitetty on 36 kappaletta sarjaan kytkettyjä 280 watin tehoisia aurinkopaneeleita. Niiden avulla aurinkovoimala pystyy tuottamaan sähköä jopa 10 kilowattituntia. Laitos soveltuu sellaisenaan tavallisten kotitalousten, mutta myös yritysten käyttöön. Esimerkiksi kaupoissa ja marketeissa pystyttäisiin tuottamaan solarsähköä eritoten kesähelteillä kylmälaitteiden käydessä muutoinkin ylikierroksilla. Kesäaikaan kymmenen kilowatin aurinkovoimalaa olisi mahdollista hyödyntää vaikkapa sähköauton lataamisessa. Jo kuuden tunnin latausajalla ajaisi useita tunteja. Vaikkapa sitten Fisker Karmalla. Siinäpä vasta olisi kelpo kesäauto Elsor Oy on saanut EU:n maaseuturahaston kehittämistukea ekosähkölaitoksen suuntausjärjestelmän tuotekehitykseen. Sahanpurusta syntyi ekologinen innovaatio - Uuden ajan terassilauta syntyy patentoidun valmistusprosessin avulla lämpöpuutuotannon sivuraaka-aineesta ja kierrätysmuovista sisältäen 65 prosenttia puuta ja 35 prosenttia polypropeenimuovia. Lämpöpuuraaka-aine tulee sahanpurun muodossa LunaComp Oy:n emoyritys Lunawoodilta, joka on maailman johtava lämpöpuuvalmistaja. Ekologisuus näkyy tuotteessa usealla eri tavalla. Se valmistetaan lämpöpuuraaka-aineen syntypaikalla, joten sahanpurun kuljetuksesta tuotantoon ei synny ympäristöä rasittavia päästöjä. Aikaisemmin sahanpuru päätyi bioenergiaksi. Ympäristöystävällisyyttä korostavat myös tuotteen pitkäikäisyys ja kestävyys. Terassilauta ei vaadi pintakäsittelyä ja sen käyttöiäksi luvataan jopa vuotta käyttötavoista ja -kohteista riippuen. Lisäksi LunaComp on PEFC-sertifioitu, mikä kertoo siitä, että raaka-aineena käytettävät puutuotteet tulevat metsistä, joita hoidetaan kestävän kehityksen periaatteita kunnioittaen. Terassilaudan teollinen tuotanto alkoi Iisalmessa vuonna Yritys on saanut Euroopan aluekehitysrahaston tukea tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen. Suomalainen Työn Liitto on myöntänyt Lunacompille Avainlippu-alkuperämerkin. Mega aikoo tehdä ihmeen! - - ratkaisulla myös ihmisellä, selkäydinvamman ja Parkinsonin taudin hoitomuodoissa astutaan jättiharppaus eteenpäin. Lähes yhdeksän miljoonaa euroa maksavassa hankkeessa on mukana kuopiolaisyrityksen lisäksi kolme muuta yritystä sekä kuusi yliopistoa ja korkeakoulua eri puolilta Eurooppaa. Tätä taustaa vasten voisi jopa kuvitella, että edelläkävijäyritys olisi saanut valita nimen kadunpätkälle, jonka varteen se on rakentanut uudet toimitilat Pienen Neulamäen entisellä varikkoalueella. Mutta on täysin sattumaa, että osoite on Pioneerinkatu ihmistä työllistävä Mega Elektroniikka on mukana yhteiseurooppalaisessa hankkeessa, jossa on sangen yksiselitteinen, mutta huima tavoite: saada halvaantunut ihminen kävelemään. Nelivuotisessa EU-hankkeessa on saatu jo puolimatkan krouvissa erittäin lupaavia tuloksia. - Rotalla se on jo onnistunut, sanoo toimitusjohtaja Arto Remes ja näyttää sanojensa vakuudeksi hämmästyttävän videoklipin hankkeen nettisivuilta. Valjaisiin puettu rotta todellakin kävelee ja jopa nousee rappusia reippain askelin! Jos selkäydinkatkos onnistutaan ohittamaan samanlaisella teknologisella Lisätietoja NEUWALK-hankkeesta:

18 18 SAVON TÄHDET MONTA TIETÄ YRITTÄJÄKSI Vesantolaiset pistivät lusikat yhteiseen soppaan Koulutus ja starttiraha yrittäjän tukena - - -Koulutuksessa sai tietoa, mihin asioihin kannattaa paneutua yrityksen käynnistys- ja alkuvaiheessa. Asiat selitettiin kansantajuisesti. Esimerkiksi vinkit erilaisista laskentatekniikoista toivat käytännön hyötyä aloittavalle yrittäjälle. Koulutuksen lisäksi starttirahalla oli ratkaiseva merkitys yrityksen alkutaipaleella. Jos omaa pääomaa ei ole, julkinen alkurahoitus on hyvä selkäranka. TE-toimisto saa suuret kiitokseni asiallisesta tuesta, Hiltunen toteaa. Kuopiossa toimiva Elecstone tarjoaa sähköasennus- ja viherrakennuspalveluja sekä ilmalämpöpumppujen asennusta, huoltoa ja myyntiä. -Rehellisyys, laatu ja vastuuntunto ovat tärkeimmät asiat, joilla olemme saaneet yrityksemme hitaasti mutta varmasti jalkeille, kertoo Martti Hiltunen. Uuden yritystoiminnan syntyä edistää ja toiminnallisia eväitä yritystoiminnasta kiinnostuneille antaa koko Pohjois-Savon kattava Startti Yrittäjäksi -hanke. - Projektissa kehitetyt hyvät toimintamallit otetaan ilman muuta käyttöön, sanoo projektipäällikkö Ari Tanskanen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta. Hän uskoo yrittäjäkoulutuksen antavan varmuutta yrityksen perustamiseen ja estävän pahimpia virheitä. Ilman yrittäjäkoulutuksen käymistä osa henkilöistä aloittaisi toiminnan puutteellisin suunnitelmin ja yritystoiminta käynnistyisi hitaasti tai kannattamattomasti. ELY-keskuksen yrittäjäkoulutuksia järjestävät Valmennusmajakka, Koulutus- ja Yrityspalvelu Riitta Vaittinen sekä Yrittäjyyden valmennuskeskus Intotalo Oy.

19 Kynnys ammattiosaajasta yrittäjäksi on madaltunut -Yrittäminen ei ole helppo laji eikä siihen pidä lähteä kevyin eväin eli vähin tiedoin ja ammattitaidoin sekä selkiytymättömin liikeideoin. Kokemuksesta oppii, mutta se voi tulla kalliiksi opinsaunaksi, pahimmillaan uuden yrittämisen esteeksi. Silti rohkaisen nuoria ennakkoluulottomasti harkitsemaan yrittäjyyttä ammattiuraksi ja elämäntavaksi, sanoo projektipäällikkö Yrjö Olkkonen Savon ammatti- ja aikuisopistosta. Hänen mukaansa yrittäjyyden arvostus ja merkitys on noussut Suomessa viime vuosina ja se on realisoitunut kohtuullisesti uusina yrityksinä ja yrittäjinä. -Yrittäjyyttä tarvitaan kuitenkin lisää. - Pohjois-Savossa on tehostettu yrittäjyyteen opastamista useilla hankkeilla sekä muilla julkisen sektorin ja yrittäjäjärjestöjen toimenpiteillä. Yrittäjyyskasvatustakin on oppilaitoksissa jo perusopetuksesta alkaen yliopistoon ja ammattikorkeakouluun asti, toteaa Olkkonen. Savon ammatti- ja aikuisopisto selvitti kyselyllä, että yrittäjyyden harjoittelu ammattiopintojen rinnalla lisää kiinnostusta ja madaltaa kynnystä ryhtyä yrittäjäksi. - Niinpä ryhdyimme toimeen osin EU:n tuella, toteaa Olkkonen. - Ensi vaiheessa keskityimme opettajien kouluttamiseen yrittäjyysasioihin. Seuraavaksi käynnistimme harjoitusyritystoiminnan, joka kohdistuu kaikille opetuslinjoille. Olemme tuottaneet erityisesti nuorille tarkoitettua tiedotusaineistoa yrittäjyydestä. Suurta hyötyä on ollut hyvin käynnistyneestä yritysyhteistyöstä kummiyrityksineen, selvittää Yrjö Olkkonen. Hänen mukaansa yrittäjyyskasvatuksessa ei tyydytty perinteisiin keinoihin. -Järjestimme suosittuja 24 tunnin yrittäjyysleirejä. Niillä nuoret laativat Jyväskylän tiimiakatemian ja Savonia ammattikorkeakoulun Y-tiimin opiskelijaohjaajien opastuksella liiketoiminta- ja markkinointisuunnitelmia ideoimilleen tuotteille ja palveluille sekä esittelivät ne asiantuntijaraadille. Yrittäjyysleirit madalsivat myös oppilaitosten ja opintolinjojen raja-aitoja. - Nuorilta nuorille -menetelmä näyttää tehoavan yrittäjyyskoulutuksessakin. Ammattiopiston nuoret ja aikuisopiskelijat ovat käyneet työharjoittelunsa ohella mm. Uusyrityskeskus Versossa hankkimassa tietoa yrittäjyydestä. Opettajakoulutus on jatkunut yhteistyössä Pohjois-Karjalan ammattioppilaitosten kanssa. Yhteistyötä on myös Ylä-Savon ammattiopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa. Nettiportaalilla opiskelijat pääsevät yhteyteen ulkomaille mm. kansainvälisiin yrittäjyysopintoihin. Yrittäjäkoulutuksen ja -opastuksen jatkuvuutta varmistaa Yrjö Olkkosen mukaan mm. opetussuunnitelmia työstävä yrittäjyysryhmä. Yrittäjyysopintoja voi saada ammattioppilaitoksessa jopa 39 opintoviikkoa, mikä antaa varsin vankan teoreettisen perustan yrittäjyydelle. Toiminnassa oli mukana 170 opiskelijaa, jotka perustivat 68 harjoitusyritystä. Yliopisto edistää yrittäjyyttä uusilla keinoilla Yrittäjyys ei ole ollut Suomessa monenkaan akateemisesti koulutetun ensimmäinen työvaihtoehto. Korkeakoulutettujenkin työllisyyden heikentyessä yrittäjäura on alkanut kiinnostaa aiempaa enemmän. Akateemisesti koulutetuilla on usein hyvät tai kohtalaiset tiedolliset valmiudet yrittäjyyteen. Haasteena voi olla kuitenkin vähäinen riskinottohalu sekä niukka liiketoiminnan ja markkinoiden käytännön tuntemus. Itä-Suomen yliopisto on vauhdittanut akateemista yrittäjyyttä EU:n rahoittamalla Osaamisintensiivisen yrittäjyyden edistäminen ja uuden liiketoiminnan kehittäminen -hankkeella (OiLi). Käyttöön on otettu uusia toimintatapoja yrittäjyystiedon levittämiseksi sekä asenteisiin vaikuttamiseksi, kertoo projektipäällikkö Mari Mykkänen. - Emme lähteneet konsultti- ja kurssituslinjalle vaan kokosimme yrittäjyydestä käytännöllistä ja kiinnostavaa tietoaineistoa mm. pelikirjaan. Pyrimme lisäämään innostusta yrittäjyyteen monipuolisilla referenssiesimerkeillä seminaari- ja aamukahvitilaisuuksissa perinteisen tiedotusmateriaalijakelun lisäksi. Teimme paljon jalkatyötä ja liikuimme sähköisissä verkoissa. Yrittäjyyskokemukset niin hyvät kuin opiksi otettavat epäonnistumiset ovat Mykkäsen mukaan kiinnostaneet osallistujia. -Varsinkin Moka-seminaareista tuli hittituote. Henkilökohtaiset uskottavat kommentit vaikuttanevat parhaiten akateemisten päätöksiin. Akateemiset ovat Mari Mykkäsen ja projektisuunnittelija Eeva Keski-Orvolan mukaan suhtautuneet aktivointitoimintaan myönteisesti. Tosin asenteen muuttaminen ja yrittäjäksi ryhtyminen tapahtuu heidän mielestään tavanomaista hitaammin. Nuoret näyttäisivät olevan aiempaa kiinnostuneempia ja aktiivisempia yrittäjyyttä kohtaan. -Jatkamme OiLi-toimintaa yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducatessa. Käytämme esimerkiksi luotuja koulutusmoduleja edelleen. Suuntaamme pääpainoa myynnin ja markkinoinnin koulutukseen, koska siihen on selkeää tarvetta, huomauttaa Keski-Orvola. Mari Mykkänen kertoo, että Aducaten yrittäjyyspalveluina ovat koulutusseminaarien lisäksi yli 20 eri alan asiantuntijan verkosto sekä sähköinen tietopankki. Yhteistyötä on yliopiston eräiden muiden yksiköiden, ELY-keskuksen, uusyrityskeskus Verson, Kuopion kaupungin yrityspalvelujen, Kuopion kauppakamarin, Keksintösäätiön, Kuopio Innovation Oy:n ja useiden rahoituslaitosten kanssa. Autamme yrittäjäksi aikovia akateemisia tämän verkoston hyödyntämisessä. Yhdistys alkoi pitää ääntä maaseutuammateista EU:n rahoittamien hankkeiden tavoitteena on luoda hyviä käytäntöjä ja parhaassa tapauksessa jopa vakiinnuttaa toiminta pysyväksi. Monesti se voi kuitenkin loppua tai ainakin hiipua hankkeen myötä. Maaseutu opettaa -hanke on ollut positiivinen poikkeus. Se on jäänyt elämään yhdistyksen muodossa. Maaseutuammattiin ry on syksyllä 2011 perustettu yhdistys, joka edistää Pohjois-Savossa osaavien ammattilaisten ja uusien yrittäjien saatavuutta maa- ja metsätalouteen sekä lisää alan tunnettavuutta ja verkostoitumista. Uraauurtavan toimintamuodon avulla lapset, nuoret ja opettajat pääsevät tutustumaan lähietäisyydeltä maa- ja metsätalouden ammatteihin, maaseutuyrittämiseen ja ylipäänsä maaseudun moniin mahiksiin. Yhdistys järjestää yritysvierailuja, esittelee maaseudulta löytyviä ammatteja sekä tarjoaa TET- ja kesätyöpaikkoja opettajille ja oppilaille. Maaseutu opettaa -hanke oli päätösosa laajemmasta markkinointihankkeiden sarjasta, joista ensimmäinen käynnistyi jo syksyllä Niistä haluttiin tehdä vastaisku maaseudun kehitykselle, jota ovat jo pitkään leimanneet uhkakuvat maaseudun autioitumisesta, väestön ikääntymisestä sekä ammattitaitoisen työvoiman ja yrittäjien riittävyydestä. Pohjois-Savon Leader-toimintaryhmien rahoittamassa hankkeessa oli mukana seitsemän pilottikoulua eri puolilta Pohjois-Savoa. Hyviä käytäntöjä ja kokemuksia levitettiin jo hankkeen aikana pilottikouluista muihin kouluihin, mutta viimeistään yhdistyksen myötä toiminta on laajentunut koko maakuntaan. - Maaseutu opettaa -hankkeilla on saatu loistavia tuloksia aikaan. Koko juttu on loksahtanut hienosti kohdalleen! Tässä olisi mallia muuallekin Suomeen, hehkuttaa Karl-Erik Hasa, joka toimi Maaseutu opettaa -hankkeiden ohjausryhmän puheenjohtajana. Hänen mukaansa parasta palautetta ovat olleet nuorten ja opettajien kertomukset heidän kokemistaan luonto-, metsä- ja maaseutuelämyksistä. Tietämys maaseudun monipuolisista mahdollisuuksista on parantunut. Samalla on syntynyt toimiva verkosto koulujen, opinto-ohjaajien, opettajien ja maaseutuyritysten välille. Yhdistyksen toimintaa pyöritetään jäsenmaksujen avulla. Siihen voivat liittyä varsinaiseksi jäseneksi tai kannatusjäseneksi kaikki halukkaat yksityishenkilöt, yhdistykset, oppilaitokset, kunnat ja yritykset. Yhdistyksen ensimmäisiä jäseniä olivat Savon ammatti- ja aikuisopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, Ylä-Savon ammattiopisto, Suomen Metsäkeskus, Pohjois-Savon Osuuspankki, MTK ja Metsäliitto.

20 20 SAVON TÄHDET YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Harvanjärvi Sonkajärvellä oli vielä kuusi vuotta sitten surullinen näky. - Järvi oli kuin hernekeittoa, kuvailee Sonkajärven kalastusalueen isännöitsijä Matti Herd. Sinilevä oli vallannut järven. Viherlevänkin määrä oli kasvanut. Fosforija typpipitoisuudet olivat nousseet huippuunsa keskisyvyydeltään viisimetrisessä järvessä. Särkikalakanta oli suuri, vaikka hoitokalastusta oli tehty jo 2000-luvun alkupuoliskolla. Tätä sisäiseksi kuormitukseksi nimettyä riesaa oli 91 prosenttia, sillä ulkoista kuormitusta ympäröivästä asutuksesta tuli vain alle kymmenen prosenttia. Sonkajärven kalastuskunta ja vesialueen omistava Rutakon osakaskunta ryhtyivätkin pelastustoimiin Harva-Petäyksen asukkaiden yhteisen huolen siivittämänä. Syntyi Harvanjärven kunnostushanke vuosille kiloa roskakalaa Kunnostushankkeessa merkittävintä on ollut vähäarvoisen kalan vähentäminen järvestä. Roskakalaa on tehokalastettu rysillä ja nuotalla nelisen tuhatta kiloa vuodessa. Herdin mukaan järvestä on nostettu kymmenessä vuodessa yhteensä kiloa kalaa eläinten rehuksi, ja tilalle on istutettu 3000 kuhaa vuosittain. Järven kahteen syvänteeseen on laitettu kaukovalvonnalla varustetut hapettimet. Niillä parannetaan syvänteiden kesä- ja talviaikaista happitilannetta ja vähennetään sisäistä kuormitusta. Vesinäytteitä on otettu koko järvialueelta viidesti vuodessa, mukaan lukien syvänteet. Järven vesi on kirkastunut, näkösyvyys kasvanut ja veden laatu parantunut. Vain syvänteissä on vielä niukempi happitilanne. Järven tilaa tullaan seuraamaan jatkossakin. Kalastajien pyydyksiin onkin alkanut jälleen uida kuhaa, ahventa, haukea, madetta ja siikaa. Soutelu, uiminen ja virkistyskalastus ovat muuttuneet nautinnollisiksi ja järviluonto kauniiksi. Jätevesisuunnitteluun apua tarjolla 270 hehtaarin laajuisella Harvanjärven ympärillä on yhä viisi toimivaa maatilaa. Rannoilla on myös ympärivuotisia asuntoja ja loma-asutusta. Ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi on hyödynnetty myös muita hankkeita. Ylä-Savon vesistöt kuntoon -hanke on laatinut Harvanjärven ympäristön valuma-alueelle jätevesien siirtoviemäröinnin yleissuunnitelman. Harvanjärvi-hankkeen kautta on saanut myös jätevesisuunnitelmia yleissuunnitelman ulkopuolisille alueille. - Ranta-asukkaat ovat saaneet hankkeelta 70 prosenttia tukea jätevesijärjestelmän suunnitteluun, vaikkei järjestelmää olisi vielä rakennettukaan. Haja-asutusalueiden talousvesien puhdistusjärjestelmät on oltava joka tapauksessa kunnossa viimeistään vuonna 2016, muistuttaa hankevetäjä Kaija Juutinen. Hyvin suunniteltu on puoliksi rahoitettu Kunnostushankkeen kustannusarvio oli euroa. 70 prosenttia kustannuksista tuli Euroopan aluekehitysrahastolta. Valtion ja kunnan osuus oli 19 prosenttia ja talkootyön osuus 11 prosenttia. Asukkaiden osuus järven kunnostuksessa oli esimerkillisen suurta. Matti Herdin mukaan perusteellinen pohjatyö auttoi hankerahoituksen saannissa. - Teetimme alustavan 68-sivuisen kunnostussuunnitelman Vesi-Eko Oy:ssä. Suunnitelman maksoivat kunta, kalastus- ja osakaskunnat sekä Iisalmen reitin kunnostushanke, Herd kertoo. Matti Herd ja kumppanit ovat poistokalastaneet Harvanjärvestä vähäarvoista kalaa nelisen tuhatta kiloa vuodessa. Asukkaat pelastivat Harvanjärven

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus ja Terva ryhmän toimijoiden tukitoimet Oulun seudun ICT-alan murroksessa. Terva ryhmä Leila Helaakoski

Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus ja Terva ryhmän toimijoiden tukitoimet Oulun seudun ICT-alan murroksessa. Terva ryhmä Leila Helaakoski Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus ja Terva ryhmän toimijoiden tukitoimet Oulun seudun ICT-alan murroksessa Terva ryhmä Leila Helaakoski 2.12.2014 Terva -ryhmä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen johdolla

Lisätiedot

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Sisältöä ja panostuksia INNOFORUM-yhdessä tekemällä parasta palvelua pk-yrityksille seminaari Hotelli Rosendahl, Tampere 10.11.2015 Erkki Lydén Pirkanmaan

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin 3.3.2011

Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin 3.3.2011 Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin 3.3.2011 Talous kääntynyt kasvuun uusi pohja rakentumassa Pohjois-Savossa työllisyyden kasvu on 2009 taantumavuoden jälkeen ollut

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Advisory Board palveluopas

Advisory Board palveluopas Advisory Board palveluopas Advisory Board palveluopas MIKÄ ON ADVISORY BOARD? Advisory Board (AB) tarjoaa kolme kansainvälisen kaupan asiantuntijaa yritysjohdon tueksi tärkeisiin kansainvälisen kasvun

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ Teollisuus 2026 Ohjausryhmä 7.6.2016 TAUSTAA Koko Suomen tuleva BKT-kasvu ja sitä myöten koko hyvinvointimme on lähes täysin Pk-yritysten

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan.

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Timo Juurakko projektipäällikkö Juha Torvinen yritysasiantuntija Tilannekuvaa Valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri

Lisätiedot

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ!

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Paikallista ruokaa julkisiin ruokapalveluihin - rahat omalle alueelle Yritysten kanssa tehty tuotekehitystyö ja sen merkitys Palvelujohtaja Paula Juvonen 15.9.2016 Arkea Oy

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Iisalmi. Kuntaraportti

Iisalmi. Kuntaraportti Iisalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 2013

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 2013 SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 2 (7) Saatavuustavoite Tavoite Riskialueluokka Vähintään hätäensiapuun pystyvä yksikkö Hoitotason yksikkö /Lääkäriyksikkö C D 8 min 15 min 30 min 30

Lisätiedot

Pielavesi. Kuntaraportti

Pielavesi. Kuntaraportti Pielavesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lapinlahti. Kuntaraportti

Lapinlahti. Kuntaraportti Lapinlahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Suonenjoki. Kuntaraportti

Suonenjoki. Kuntaraportti Suonenjoki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Valtionosuudet v Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunki

Valtionosuudet v Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunki Valtionosuudet v. 2010-2014 Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunki Pohjois-Savon kuntien valtionosuudet yhteensä vuosina 2010-2014 (=peruspalvelujen valtionosuus (ml. valtionosuuden tasaus)

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala RFID-tuotantosolun esittely Tulevaisuuden tuotantoteknologiat puuteollisuudessa SEMINAARI 11.4.2012 Esityksen kulku: 1. Hanke esittely (resurssit, tavoitteet, yhteistyö)

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kokouksen esityslista liitteineen on saatavana Pohjois-Savon liiton www-sivuilta: www.pohjois-savo.fi/myr

Kokouksen esityslista liitteineen on saatavana Pohjois-Savon liiton www-sivuilta: www.pohjois-savo.fi/myr Esityslista 1/2016 1 (5) KIRJALLINEN KOKOUSMENETTELY (n työjärjestys 19) Vastausaika tulee vireille, kun jäsenet saavat kokousaineiston sähköpostitse. Jäsenillä on viisi (5) työpäivää aikaa reagoida (11.

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Tilannekatsaus Pohjois-Savon uudistuviin perhepalveluihin

Tilannekatsaus Pohjois-Savon uudistuviin perhepalveluihin Tilannekatsaus Pohjois-Savon uudistuviin perhepalveluihin 12.9.2016 Pohjois-Savon väestö, ml. Joroinen 253 524 asukasta 0-6v 7,0% 7-15v 9,3% 16-24v 10,8% Osuus (0-17v) lapsiväestöstä Ylä-Savo 14% Lapinlahti

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Etelä-Savon yhteistyöryhmä hyväksyi neljä suurta EU-hanketta Mikkelissä

Etelä-Savon yhteistyöryhmä hyväksyi neljä suurta EU-hanketta Mikkelissä TIEDOTE 14.12.2011 Etelä-Savon yhteistyöryhmä hyväksyi neljä suurta EU-hanketta Mikkelissä Maakunnan yhteistyöryhmä näytti vihreää valoa neljälle suurelle osaamishankkeelle keskiviikkona 14. joulukuuta

Lisätiedot

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yleistä huomioitavaa yhteistyöhankkeista Elinkeinojen kehittäminen tapahtuu yhteistyötoimenpiteen 16 alla Vaatii AINA yhteistyökumppanin - Tuensiirto, kirjataan hyrrässä

Lisätiedot

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Haluamme palvella asiakkaitamme Espoo Catering -liikelaitos järjestää Espoon kaupungin ateriapalvelut. Palveluhenkiset alan ammattilaiset tuottavat

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Vesanto. Kuntaraportti

Vesanto. Kuntaraportti Vesanto Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Etelä-Savossa Rahoituslähteet: TEM: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Keitele. Kuntaraportti

Keitele. Kuntaraportti Keitele Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot