3/200/2011 OPETUSHALLITUKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011

Transkriptio

1 3/200/2011 OPETUSHALLITUKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011

2

3 1 Sisältö 1 TOIMINTAKERTOMUS JOHDON KATSAUS VAIKUTTAVUUS Toiminnan vaikuttavuus Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA OPH vastaa koulutuksen kehittämistä ja edistää koulutuksen tuloksellisuutta OPH seuraa koulutuksen järjestämistä ja koulutuksen tuloksellisuutta Erikseen säädetyt ja määrätyt tehtävät HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN TILINPÄÄTÖSANALYYSI Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA ARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET... 65

4 TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITTEET 2 Liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta Liite 2: Nettoutetut tulot ja menot Liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset Liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Liite 5: Henkilöstökulujen erittely Liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Liite 8: Rahoitustuotot ja -kulut Liite 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat Liite 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Liite 11: Taseen rahoituserät ja velat Liite 12: Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut monivuotiset vastuut Liite 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Liite 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Liite 15: Velan muutokset Liite 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio Liite 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot MUUT LIITTEET Liite 18: Henkilöstöä koskevat tunnusluvut Liite 19: Maksetut valtionavustukset

5 3 1 0B0BTOIMINTAKERTOMUS 1.1 6B6BJOHDON KATSAUS Opetushallituksen tehtävänä on vastata toimialaansa kuuluvan koulutuksen kehittämisestä, edistää koulutuksen tuloksellisuutta sekä seurata koulutuksen järjestämistä. Lisäksi Opetushallituksen tulee huolehtia niistä tehtävistä, jotka sille erikseen säädetään tai määrätään, sekä suorittaa ne toimeksiannot, jotka opetus- ja kulttuuriministeriö virastolle antaa. Opetushallitus suoriutui lakisääteisistä tehtävistään hyvin ja pystyi täyttämään opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitut tavoitteet vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Toimintavuonna oli tarkoitus käynnistää esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden laadintaprosessin valmistelu. Tämä ei kuitenkaan toteutunut, koska hallitus ei tehnyt päätöstä perusopetuksen tavoitteita ja tuntijakoa koskevasta asetuksesta. Vuonna 2010 hyväksyttyihin aamu- ja iltapäivätoiminnan uusiin perusteisiin pohjautuvat paikalliset opetussuunnitelmat on otettu käyttöön kaikissa aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjoavissa kunnissa. Ammatillisen koulutuksen osalta on toimintavuonna keskitytty sähköisen tutkintorakenteen valmisteluun, joka kytkeytyy Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelma) osana kehitettävään oppijan verkkopalvelukokonaisuuteen. Tavoitteena on, että palvelurakenteeseen kytketään ammattikoulutuksen palvelukokonaisuus, josta suurin osa toteutuu tutkinnon perusteiden rakenteistamisen kautta. Opetushallitukselle kuuluvat opiskelijavalintoihin liittyvät tehtävät on hoidettu niin toisen kuin korkea-asteen koulutuksessa ja samalla on käynnistetty mittavat haku- ja valintajärjestelmien uudistamishankkeet. SADehankkeen rinnalla rakennetaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistä sähköistä hakujärjestelmää. Toimintavuonna Opetushallitus on laatinut lähes tuhat päätöstä tutkinnon tunnustamisesta tai lausuntoa suomalaisesta tai ulkomaisesta koulutuksesta. Vuoden 2011 aikana on saatu päätökseen ennakointiprosessi, jossa arvioitiin työvoiman kysyntää 2025 saakka sekä sen pohjalta koulutuksen aloittajatarpeita 2010-luvun loppupuolelle. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käyttänyt hankkeen laskelmia hallituskauden määrällisten koulutustavoitteiden suunnittelussa. Koulutuksen laadun kehittämiseksi on hallinnoitu ja ohjattu perusopetuksen laadun kehittämiseen liittyviä ohjelmia sekä tuotettu ammatillisen koulutuksen järjestäjille laadunhallinnan tukimateriaalia. Lisäksi on kehitetty tietoja viestintätekniikan opetuskäytön menetelmiä sekä tuettu vapaan sivistystyön kehittämisohjelman toteutusta. Ammatillisen koulutuksen järjestämisen tehostamiseksi on toteutettu laajennetun työssäoppimisen kokeilua ja koulutuksen läpäisyn tehostamiseen liittyviä toimenpiteitä. Opetushallitus on toimintavuonna tuottanut tai valmistellut koulutuksen järjestämistä tarkastelevia seurantaraportteja ja toteuttanut valtakunnalliset oppimistulosten seuranta-arvioinnit taide- ja taitoaineissa sekä liikunnassa. Ammatillisen koulutuksen oppimistuloksia on seurattu ja arvioitu kaikissa suunnitelluissa tutkinnoissa. Opetushallituksen toimintamenomomentin taloudellinen tilanne on saatu vakiintumaan viime vuosina siten, että vuosittaiset toimintamenot vastaavat varainhoitovuoden talousarviossa osoitettujen määrärahojen tasoa. Hyvää taloudellista kehitystä on olennaisesti tukenut tuottavuusohjelman henkilötyövuositavoitteiden toteutuminen jopa hieman etupainotteisesti viime vuosina. Toinen taloudellisesti tärkeä tekijä on liiketaloudellisen maksullisen toiminnan käyttöjäämän ja kustannusvastaavuuden myönteinen kehitys. Opetushallituksen (virasto) henkilötyövuosien määrä vuonna 2011 oli 287. Viraston ikärakenne asettaa haasteista tulevien vuosien henkilöstöpolitiikalle. Suurin henkilöstöryhmä on 60 vuotta täyttäneet ja toiseksi suurin vuotiaat. Tosin edellisvuotta suuremman eläköitymisen ja uusien rekrytointien johdosta henkilöstön keski-ikä aleni 0,6 vuotta. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli edelleen korkea, 64,2 vuotta. Henkilöstön työhyvinvointiin (virkistys ja liikunnan tukeminen) ja henkilöstökoulutukseen panostettiin edellisvuotta enemmän. Myös työterveyspalvelujen kustannukset henkilötyövuotta kohden lisääntyivät.

6 4 Toimintavuonna Opetushallituksen kirjanpitoyksikköön kuului vuonna 2011 kaksi kielikoulua (Helsingin ranskalais-suomalainen koulu ja Suomalais-venäläinen koulu, yhteensä oppilasta), seitsemän yleissivistävää erityiskoulua (Haukkarannan koulu, Jyväskylän näkövammaisten koulu, Mäntykankaan koulu, Ruskeasuon koulu, Tervaväylän koulu, Mikael-koulu ja Svenska skolan för synskadade, yhteensä 431 oppilasta), Helsingin eurooppalainen koulu (195 oppilasta) sekä Saamelaisalueen koulutuskeskus (perusopetuksessa 140 oppilasta) ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus (Meriturva, koulutettavapäiviä ). Lisäksi Opetushallituksen tulosohjauksessa oli kuusi valtion koulukodeissa toimivaa koulua (162 oppilasta). Valtion oppilaitosten henkilötyövuosien määrä vuonna 2011 oli 945.

7 B7BVAIKUTTAVUUS B15BToiminnan vaikuttavuus Opetushallituksen toiminnalle asetettujen tulostavoitteiden yhteydessä on ilmaistu myös toiminnan tuloksen vaikutustavoite, jolla Opetushallitus pyrkii vaikuttamaan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Jäljempänä tulostavoitteiden toteumatiedoissa on kuvattu mahdollisuuksien mukaan vaikutustavoitteen toteutuminen B16BSiirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Valtionavustusten käsittely-, päätös- ja seurantaprosessit VAIKUTUSTAVOITE VUOSI 2011 Määrällinen/laadullinen tavoite Kaikilla asiakkailla on Valtionavustushakemusten käsittely käytössään sähköinen on aloitettu SALAMA- palvelukanava. Avustushankkeiden järjestelmässä. Valtionavustuksis- toteutuminen ta 20 % käsitelty SALAMAjärjestelmässä. tehostuu. järjestelmässä. Jaettu valtionavustukset oppimisympäristöjen kehittämiseen sekä lukioiden infrastruktuurin kehittämiseen Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen - työryhmän linjausten mukaisesti. Vuonna 2010 päättyneistä hankkeista koottu yhteenvedot rahoitustiedoista ja päätuloksista sekä tehty tarvittavat johtopäätökset. TOTEUMA Kaikkien vuoden 2011 valtionavustusten haut on toteutettu sähköisillä hakulomakkeilla. Syksyllä 2011 on otettu käyttöön myös sähköinen selvityslomake. Valtionavustusten käsittelyä ei ole aloitettu SALAMA- järjestelmässä. Oppimisympäristöjen kehittämiseen sekä lukioiden infrastruktuurin kehittämiseen osoitetut valtionavustukset on myönnetty Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen -työryhmän linjausten mukaisesti. Vuonna 2011 loppuraportoitujen valtionavustusten yhteenvetoraportit on laadittu ja keskeiset tiedot on esitetty Taulukossa 1. POIKKEAMAN SYYT SALAMA -järjestelmän käyttöönotto on siirtynyt OKM:n hankkeen käyttöönottosuunnitelman mukaisesti. Opetustoimen henkilöstökoulutus tukee koulutuspoliittisten uudistusten toimeenpanoa oppilaitoksissa. Päätöksentekijät saavat seurantatietoa koulutuksen tuloksista ja vaikuttavuudesta. Koulutus toteutuu koulutettavien kannalta mielekkäässä aikataulussa. ja työelämäläheisin menetelmin. Toteutettu oppilaitosjohtamisen osio osaava-ohjelmassa. Hyödynnetty Ope.fi taitotasokuvauksia valtion rahoittamassa opetustoimen henkilöstökoulutuksessa Vuoden 2012 toteuttamisohjelma sekä vuoden 2012 oppilaitosjohdon toteuttamisohjelma on laadittu 10/2011. Ope.fi-taitotasojen ajanmukaistaminen siirtyi OKM:n vastuulle

8 Taulukossa 1 on esitetty Opetushallituksen toimintavuonna myöntämät valtionavustukset. Liitteeseen 19 on koottu kaikki vuonna 2011 maksetut valtionavustukset. Taulukko 1. Opetushallituksen myöntämät valtionavustukset vuonna PÄÄTÖKSET 2011 MYÖNNETYT YHTEENSÄ HANKERYHMÄ Yleissivistävä koulutus Aikuisten maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen Järjestöjen valtionapu Kerhotoiminnan kehittäminen Lukiokoulutuksen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö sekä laite- ja tietoverkkohankinnat Romanikielen kielipesätoiminta Romanivankien opetus vankiloissa Romanilasten perusopetuksen kehittäminen Saamen ja romanikielen opetus Saamenkielisen oppimateriaalin tuottaminen Saamelaiskäräjille Taiteen perusopetuksen valtionavustukset Taiteen perusopetus (harkinnanvarainen) Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen (Kelpo) Vapaan sivistystyön laatu- ja kehittämisavustus Vapaan sivistystyön opintosetelit Vapaan sivistystyön ylimääräiset avustukset Vieraskielisten oppilaiden su/ru toisena kielenä ja muu opetuksen tuki sekä oman äidinkielen opetus Yleissivistävän koulutuksen oppimisympäristöjen kehittäminen Yleissivistävän koulutuksen kansainvälistyminen Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Aamu- ja iltapäivätoiminta YHTEENSÄ Ammatillinen koulutus Alkuperäiskarjan geenipankkitoiminta Ammatillisen erityisopetuksen palvelu- ja kehittämistoiminta Ammatillisen koulutuksen alakohtainen kehittäminen (Muovi- ja kumialan vetovoimaisuuden lisääminen) Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Ammatillisten perustutkintojen perusteiden toimeenpano Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen (ml. FINECVET) Ammattikoulutuksen oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen Ammattiosaajan työkykypassin toimeenpanon tuki Ammattiosaamisen näyttöjen toimeenpanon tuki Laajennetun työssäoppimisen kokeilut Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen kehittäminen Moniammatillinen ohjaus ja opiskelija huolto Tekstiili- ja vaatetusalan koulutusselvitys Työnjohtokoulutuskokeilut Työpaikalla tapahtuva oppiminen ja ammattiosaamisen näytöt Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen järjestämienne Koordinering av funktioner och verksamhet inom dem svenskspråkiga utbildningen Koulutuksen järjestäjien toimintajärjestelmien kehittäminen joustavien opintopolkujen edistämiseksi Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke Laatustrategian toimeenpanon tuki Oppisopimuskoulutuksen laadunkehittämisen toimeenpanon tuki YHTEENSÄ Ammatillinen lisäkoulutus Ammatillisen lisäkoulutuksen laadun kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittäminen Näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalvelut YHTEENSÄ Opetustoimenhenkilöstökoulutus Ammatilliseen ja aikuiskoulutukseen liittyvä henkilöstökoulutus Koko opetustoimen henkilöstöä koskeva täydennyskoulutus (pl. Opettaja-TV) Näyttötutkintomestarikoulutus Oppilaistos- ja opetustoimen johdon täydennyskoulutus Yleissivistävän koulutuksen liittyvä henkilöstökoulutus YHTEENSÄ KAIKKI YHTEENSÄ

9 1.3 8B8BTOIMINNALLINEN TEHOKKUUS B17BToiminnan tuottavuus KOKO TOIMINNAN TUOTTAVUUTEEN LIITTYVÄT TOIMEN- PITEET Sähköinen asianhallinta VUOSI 2011 Määrälliset/laadulliset tavoitteet Valtionavustuksista 20 % on käsitelty SALAMA-järjestelmässä. TOTEUMA Valtionavustusten käsittelyä ei ole aloitettu SALAMAjärjestelmässä. SALAMAn käyttöönottosuunnitelma on laadittu. POIKKEAMAN SYYT Salaman käyttöönotto ei ole edennyt aikataulun mukaisesti, koska testaus- ja käyttöönottoaikataulut eivät ole toteutuneet toimittajasta ja projektista johtuvista syistä. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut Talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän (KIEKU) käyttöönottoprojekti on käynnistetty mennessä. KIEKU:n käyttöönottoprojektia ei ole asetettu vuonna KIEKU -järjestelmän käyttöönotto on siirtynyt vuodelle 2014 VK:n käyttöönottosuunnitelman mukaisesti. Säädösten edellyttämä arkistointi (tavoite saavutettu 11 vuodessa) Kouluhallituksen ja Ammattikasvatushallituksen asiakirjoja seulottu 75 hyllymetriä. Asiakirjoja on seulottu 30 hm ja seulontaa toteutetaan resurssien mukaan. Nykyiset henkilöstöresurssit ovat riittämättömät ja ollaan hankkimassa lisäresursseja. Asioiden käsittely Keskimääräiset käsittelyajat: - Valitukset ja kantelut: 2 kk - Lausunnot: 1 kk - Näyttötutkintojen ja valmistavan koulutuksen järjestämisedellytysten selvitykset: 5 kk - Valtionavustuspäätökset: 3 kk haun päättymisestä. - Valitukset ja kantelut: 1 kk - Lausunnot: 1 kk - Näyttötutkintojen ja valmistavan koulutuksen järjestämisedellytysten selvitykset: 3 kk - Valtionavustuspäätökset: 2 kk haun päättymisestä Tietoturvallisuus OKM:n hallinnonalan tietoturvallisuushankkeessa perustason tietoturvallisuuden toteuttaminen käynnistetty. Hallinnonalan tietoturvahanke OPH:n osalta käynnistettiin 11/2011.

10 B18BToiminnan taloudellisuus Opetushallituksen kirjanpitoyksikön kokonaismenot vuonna 2011 olivat 170,5 milj. euroa, mikä on 12 % enemmän kuin vuonna Opetushallituksen toimintamenomomentin menot vähenivät 2 %, mikä johtui vähälevikkisen oppimateriaalimyynnin liiketaloudellisten suoritteiden hintatuen toteutumisesta arvioitua huomattavasti pienempänä. Opetushallitukselle tulossopimuksen mukaisesti myönnettyjä erillismäärärahoja käytettiin vuonna ,9 milj. euroa, mikä on 49 % vähemmän kuin vuonna Merkittävin menotason lasku johtui siitä, että yleissivistävän koulutuksen kehittämismomentilta maksettiin vuonna ,3 milj. euroa valtionavustuksia, kun vuonna 2011 valtionavustuksia maksettiin ao. momentilta vain 0,6 milj. euroa. Muut kirjanpitoyksikön menot olivat 144,4 milj. euroa, mikä on 20 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Menojen kasvu selittyy sillä, että valtionavustuksia myönnettiin 22,3 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kirjanpitoyksikön virallinen talousarvion toteutumalaskelma on esitetty sivulla 44 ja sitä vastaava analyysi kohdassa (s. 41). Taulukko 2. Opetushallituksen (kirjanpitoyksikkö 660) talousarviomäärärahojen käyttö vuonna Käyttö 2010 siirtynyt edelliseltä vuodelta TA 2011 käytettävissä %-osuus koko määrärahasta Käyttö 2011 %-osuus koko käytöstä Siirtyy vuodelle 2012 Opetushallituksen toimintamenot Oppimateriaalin kehittäminen ja tuottaminen Hintatuki Saamenkielisen oppimateriaalin tuottaminen Opetushallituksen toimintamenomomentti yhteensä % % Kansainvälinen yhteistyö Liikkuva koulu -hanke Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Ammatillisen koulutuksen kehittäminen Työpaikalla tapahtuva oppiminen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot Kehittämismäärärahat yhteensä % % Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot Valtionavustukset (arviomäärärahat) Valtion oppilaitosten toimintamenot EU/ESR yhteensä Muiden pääluokkien määrärahat (ei alv) Muu rahoitus yhteensä % % KAIKKI YHTEENSÄ % %

11 9 Opetushallituksen kirjanpitoyksikön kustannus- ja henkilötyövuositiedot (taulukot 3-12) perustuvat toimintolaskentajärjestelmän tuottamaan tietoon. Henkilöstökustannusten kohdentamisperusteena on käytetty henkilötasoisia työajankohdennustietoja, jotka on kerätty toimintolaskentajärjestelmän työaikasovelluksella. Muut kuin henkilöstökustannukset on kohdennettu suoraan kirjanpidon mukaisten kirjausten perusteella tai toimintolaskennan vyörytyslaskennan kautta. Taulukoiden 3-7 bruttokustannuksiin sisältyvät kaikki Opetushallituksen ja valtion oppilaitosten toiminnasta aiheutuneet kustannukset (pl. siirtomenot ja alv-menot). Henkilötyövuosiin sisältyvät kaikki Opetushallituksen ja valtion oppilaitosten toimintaan kohdistuneet henkilötyövuodet, riippumatta rahoituslähteestä. Laskelmien tiedot on tuotettu päätoimintoketjuittain, jolloin kustannukset ja henkilötyövuodet sisältävät päätoiminnoille kohdistuneita henkilötyövuosia vastaavat osuudet tukitoimintojen kustannuksista ja henkilötyövuosista. Taulukoiden 8-12 kustannusvastaavuustiedot perustuvat suoritekohtaisiin tietoihin ja taustalla on suoritekohtainen vyörytys, missä päätoimintojen kustannukset on kohdistettu suoritteille joko suoraan lukumäärän suhteen tai toimintoajureita hyödyntäen.

12 Taulukko 3. Opetushallituksen bruttokustannukset ja henkilötyövuodet toiminnoittain vuosina Toimintoketju Brutto Brutto Brutto % % % HTV % HTV (1000 ) (1000 ) (1000 ) % HTV % KOULUTUKSEN JA OPETUKSEN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄ NORMATIIVINEN OHJAUS % % % 42,5 15 % 31,8 11 % 25,9 9 % KOULUTUKSEN JA OPETUKSEN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄ INFORMAATIO-OHJAUS % % % 59,6 21 % 54,0 19 % 52,1 18 % KOULUTUKSEN STRATEGISEEN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄT ASIANTUNTEMUSPALVELUT % % % 25,2 9 % 26,4 9 % 19,1 7 % SEURANTA JA TIETOPALVELUT % % % 43,0 15 % 42,8 15 % 46,9 16 % ERIKSEEN SÄÄDETYT JA MÄÄRÄTYT TEHTÄVÄT % % % 59,8 21 % 68,8 24 % 79,3 27 % VALTIONAVUSTUSPROSESSIT % % % 17,1 6 % 23,3 8 % 25,4 9 % RAKENNERAHASTOPROSESSIT % % % 6,5 2 % 6,4 2 % 8,0 3 % LIIKETALOUDELLINEN MAKSULLINEN PALVELUTOIMINTA % % % 18,4 6 % 15,6 5 % 16,0 6 % LIIKETALOUDELLINEN MAKSULLINEN PALVELUTOIMINTA (hintatuettu) % % % 8,0 3 % 9,6 3 % 7,7 3 % JULKISOIKEUDELLINEN MAKSULLINEN PALVELUTOIMINTA % % % 8,8 3 % 8,3 3 % 9,4 3 % Yhteensä % % % 288,9 100 % 287,0 100 % 289,8 100 % Vuonna 2011 Opetushallituksen bruttokustannuksiin sisältyy 9,6 milj. euroa (24 % kokonaiskustannuksista) tukitoiminnoilta ja 3,2 milj. euroa (8 % kokonaiskustannuksista) poissaolotoiminnolta vyörytettyjä kustannuksia. Henkilötyövuosiin sisältyy 74 henkilötyövuotta (17 % kokonaishenkilötyövuosimäärästä) tukitoiminnoilta ja 45 henkilötyövuotta (10 % kokonaishenkilötyövuosimäärästä) poissaolotoiminnoilta vyörytettyjä henkilötyövuosia.

13 Taulukko 4. Valtion yleissivistävien erityiskoulujen bruttokustannukset ja henkilötyövuodet toiminnoittain vuosina Toimintoketju Brutto (1000 ) Brutto (1000 ) Brutto (1000 ) Muutos -% HTV HTV HTV Muutos - % Opetus % 270,9 271,7 280,6 3 % ESIOPETUS % 22,0 16,0 17,2 8 % PERUSOPETUS % 231,4 234,0 244,4 4 % LISÄOPETUS % 17,5 18,0 16,2-10 % LUKION SUORITTAMISTA EDISTÄVÄ % 3,7 2,8-24 % Asiantuntijapalvelut % 40,3 45,0 44,1-2 % Opetusta ja ohjauspalveluita tukevat palvelut % 335,5 306,3 321,1 5 % Erityisosaamisen palvelut % 35,9 53,0 15,1-72 % Yhteensä % 681,9 676,0 660,9-2 % 11 Vuonna 2011 yleissivistävien erityiskoulujen bruttokustannuksiin sisältyy 8,5 milj. euroa (19 % kokonaiskustannuksista) tukitoiminnoilta ja 4,5 milj. euroa (10 % kokonaiskustannuksista) poissaolotoiminnolta vyörytettyjä kustannuksia. Henkilötyövuosiin sisältyy 93 henkilötyövuotta (14 % kokonaishenkilötyövuosimäärästä) tukitoiminnoilta ja 91 henkilötyövuotta (14 % kokonaishenkilötyövuosimäärästä) poissaolotoiminnolta vyörytettyjä henkilötyövuosia. Taulukko 5. Valtion kielikoulujen bruttokustannukset ja henkilötyövuodet toiminnoittain vuosina Toimintoketju Brutto (1000 ) Brutto (1000 ) Brutto (1000 ) Muutos -% HTV HTV HTV Muutos - % Opetus % 167,5 177,9 181,9 2 % - Esiopetus % 22,8 23,5 25,0 6 % - Perusopetus % 108,0 123,0 95,6-22 % - Alakoulu ,6 - Yläkoulu ,7 - Aamu- ja iltapäivätoiminta ,0 0,0 4,6 - Lisäopetus % 2,0 2,0 0,4-80 % - Lukio-opetus % 34,4 29,5 27,9-5 % Asiantuntijapalvelut 35 0,4 Opetusta ja ohjauspalveluita tukevat palvelut % 10,2 10,7 11,3-96 % Erityisosaamisen palvelut % 1,7 5,9 1,7-71 % Yhteensä % 179,4 194,4 195,3 0 % Vuonna 2011 kielikoulujen bruttokustannuksiin sisältyy 2,6 milj. euroa (15 % kokonaiskustannuksista) tukitoiminnoilta ja 0,7 milj. euroa (4 % kokonaiskustannuksista) poissaolotoiminnolta vyörytettyjä kustannuksia. Henkilötyövuosiin sisältyy 28 henkilötyövuotta (14 % kokonaishenkilötyövuosimäärästä) tukitoiminnoilta ja 12 henkilötyövuotta (6 % kokonaishenkilötyövuosimäärästä) poissaolotoiminnolta vyörytettyjä henkilötyövuosia.

14 Taulukko 6. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen bruttokustannukset ja henkilötyövuodet toiminnoittain vuosina Toimintoketju Brutto (1000 ) Brutto (1000 ) Brutto (1000 ) Muutos -% HTV HTV HTV 12 Muutos - % Opetus % 32,8 36,1 35,9-1 % Aikuisten yleissivistävä koulutus ,5 4,7 Ammatillinen peruskoulutus % 27,3 27,5 28,7 4 % Ammatillinen lisäkoulutus % 1,7 2,3 2,8 22 % Saamen kieli ja kulttuuri, lukuvuosi 237 2,6 Saamen kieli ja kulttuuri, kurssitoiminta 210 1,8 Kulttuurikoulutus ,3 1,6 Opetusta tukevat palvelut % 16,1 11,8 11,9 1 % Tutkimus -ja kehittämistoiminta % 11,6 13,0 18,6 43 % Erityisosaamisen palvelut % 0,8 2,4 1,0-58 % Yhteensä % 61,3 63,2 67,4 7 % Vuonna 2011 Saamelaisalueen koulutuskeskuksen bruttokustannuksiin sisältyy 1,1 milj. euroa (17 % kokonaiskustannuksista) tukitoiminnoilta ja 0,6 milj. euroa (10 % kokonaiskustannuksista) poissaolotoiminnolta vyörytettyjä kustannuksia. Henkilötyövuosiin sisältyy 14 henkilötyövuotta (20 % kokonaishenkilötyövuosimäärästä) tukitoiminnoilta ja 10 henkilötyövuotta (10 % kokonaishenkilötyövuosimäärästä) poissaolotoiminnolta vyörytettyjä henkilötyövuosia. Taulukko 7. Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen bruttokustannukset ja henkilötyövuodet toiminnoittain vuosina Toimintoketju Brutto (1000 ) Brutto (1000 ) Brutto (1000 ) Muutos - % HTV HTV HTV Muutos - % Koulutuksen suunnittelu, seuranta ja kehittäminen % 7,9 5,6 4,5-20 % Myynti ja markkinointi % 3,2 3,3 2,3-30 % Koulutuskaluston ylläpito % 7,3 5,8 5,9 2 % Kouluttaminen % 6,4 6,6 6,2-6 % Muu palvelutoiminta % 0,0 0,0 0,8 Erityisosaamisen palvelut ,0 0,0 1,9 Yhteensä % 24,7 21,3 21,6 1 % Vuonna 2011 Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen bruttokustannuksiin sisältyy 1,3 milj. euroa (31 % kokonaiskustannuksista) tukitoiminnoilta ja 0,4 milj. euroa (8 % kokonaiskustannuksista) poissaolotoiminnolta vyörytettyjä kustannuksia. Henkilötyövuosiin sisältyy 5 henkilötyövuotta (23 % kokonaishenkilötyövuosimäärästä) tukitoiminnoilta ja 3 henkilötyövuotta (14 % kokonaishenkilötyövuosimäärästä) poissaolotoiminnolta vyörytettyjä henkilötyövuosia.

15 B19BMaksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus MAKSULLINEN PALVELUTOIMINTA VUOSI 2011 TOTEUMA POIKKEAMAN SYYT TAVOITTEET Liiketaloudelliset suoritteet: - tuotot Tulokehitys oli arvioitua suurempaa, koska koulutuksia, myytyjä julkaisuja sekä myytyjä oppimistulosten seuranta-arviointeja oli suunniteltua enemmän. - kokonaiskustannukset kustannusvastaavuus kustannusvastaavuus % Vähälevikkinen oppimateriaalituotanto: - tuotot kokonaiskustannukset kustannusvastaavuus kustannusvastaavuus % hintatuen jälkeen Julkisoikeudelliset suoritteet: - tuotot Suunniteltua suurempi tuotto johtui tutkintomaksujen korotuksesta. - kokonaiskustannukset kustannusvastaavuus kustannusvastaavuus %

16 Taulukko 8. Opetushallituksen, yleissivistävien erityiskoulujen ja Helsingin eurooppalaisen koulun maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat/ julkisoikeudelliset suoritteet vuosina TUOTOT 14 Opetushallitus Yleissivistävät erityiskoulut (* Helsingin eurooppalainen koulu ** 2011** 1000 (tot) 1000 (tot) 1000 (tot) - maksullisen toiminnan tuotot muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Päätoimintojen erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Käyttöjäämä Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista: - tukitoimintojen kustannukset poistot korot Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset Ylijäämä / alijäämä Kustannusvastaavuus% 109 % 94 % 117 % 42 % 30 % 50 % 120 % 93 % 93 % Käyttöjäämä% tuloista 24 % 10 % 33 % -69 % -125 % -39 % 37 % 7 % -7 % Ylijäämä / alijäämä % tuloista 9 % -7 % 15 % -141 % -228 % -102 % -16 % -7 % -7 % (* Opetusministeriön asetuksen 1041/2000 mukaan yleissivistävät erityiskoulut perivät perusopetuslain 39 :n mukaisista tukitehtävistä maksun, joka on 50 % valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :n mukaisesta julkisoikeudellisesta suoritteesta perittävästä omakustannusarvon mukaisesta maksusta. **Helsingin eurooppalaisen koulun kustannusvastaavuuslaskelmassa ei ole esitetty opetuksesta perittyjen lukukausimaksujen kustannusvastaavuutta..

17 15 Taulukko 9a. Opetushallituksen liiketaloudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat vuosina (tot) TUOTOT - maksullisen toiminnan tuotot muut tuotot 7 Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Päätoimintojen erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Käyttöjäämä Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista: - tukitoimintojen kustannukset poistot korot Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset Ylijäämä / alijäämä Kustannusvastaavuus% 115 % 129 % 135 % Käyttöjäämä% tuloista 35 % 40 % 39 % Ylijäämä / alijäämä % tuloista 13 % 23 % 26 %

18 16 Taulukko 9b. Opetushallituksen hintatuetun liiketaloudellisen maksullisen toiminnan (vähälevikkinen oppimateriaalituotanto) kustannusvastaavuuslaskelmat vuosina (tot) TUOTOT - maksullisen toiminnan tuotot muut tuotot 1 Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Päätoimintojen erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Käyttöjäämä Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista: - tukitoimintojen kustannukset poistot korot Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset Ylijäämä / alijäämä Kustannusvastaavuus% 88 % 51 % 88 % Käyttöjäämä% tuloista 4 % 64 % 0 % Ylijäämä / alijäämä % tuloista -13 % 96 % 13 % Käytetty MPL:n mukainen hintatuki Ylijäämä / alijäämä hintatuen jälkeen Kustannusvastaavuus% hintatuen jälkeen 100 % 100 % 100 % Käytettävissä ollut MPL:n mukainen hintatuki

19 Taulukko 10. Valtion ammatillisten oppilaitosten, kielikoulujen ja yleissivistävien erityiskoulujen liiketaloudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat vuosina TUOTOT 17 Ammatilliset oppilaitokset Kielikoulut Yleissivistävät erityiskoulut 2009 (* 2010 (* (tot) 1000 (tot) 1000 (tot) - maksullisen toiminnan tuotot muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Päätoimintojen erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Käyttöjäämä Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista: - tukitoimintojen kustannukset poistot korot Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset Ylijäämä / alijäämä Kustannusvastaavuus% 78 % 100 % 96% 145 % 237 % 120 % 97 % 68 % 51 % Käyttöjäämä% tuloista 4 % 19 % 19% 48 % 70 % 41 % 28 % 0 % -22 % Ylijäämä / alijäämä % tuloista 29 % 0 % -4% 30 % 58 % 17 % -4 % -46 % -97% (* Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen osalta vuosien tiedot perustuvat oppilaitoksen toimintakertomuksessa esitettyihin tietoihin

20 18 Taulukko 11. Koko kirjanpitoyksikön liiketaloudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat vuosina (pl. hintatuettu liiketaloudellinen maksullinen toiminta, ks. taulukko 9b.) * (tot) TUOTOT - maksullisen toiminnan tuotot muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Päätoimintojen erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Käyttöjäämä Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista: - tukitoimintojen kustannukset poistot korot 1 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset Ylijäämä / alijäämä Kustannusvastaavuus% 106 % 100 % 84 % Käyttöjäämä% tuloista 30 % 28 % 16 % Ylijäämä / alijäämä % tuloista 6 % 0 % -19 % (* Opetusalan koulutuskeskuksen tiedot sisältyvät vuoden 2009 lukuihin. Opetusalan koulutuskeskuksen toiminta siirtyi Educode Oy:lle lukien, mikä on vaikuttanut vuonna 2010 kirjanpitoyksikön liiketaloudellisen maksullisen toiminnan tulojen ja kustannusten vähentymiseen.

21 B20BYhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Kirjanpitoyksikön yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman tiedot perustuvat toimintolaskentajärjestelmän tuottamaan tietoon. Laskelmaan sisältyy kaikkien niiden projektien tuotto- ja kustannustiedot, joille on kirjattu yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja. Taulukko 12. Koko kirjanpitoyksikön yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat (laskelma omarahoitusosuudesta) vuosina TUOTOT (tot) - yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Päätoimintojen erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Käyttöjäämä Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista: - tukitoimintojen kustannukset poistot korot Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset Ylijäämä / alijäämä Kustannusvastaavuus% 82 % 41 % 70 % Käyttöjäämä% tuloista 10 % 76 % -16 % Ylijäämä / alijäämä % tuloista -21 % 145 % -43 %

22 B9BTUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA B21BOPH vastaa koulutuksen kehittämistä ja edistää koulutuksen tuloksellisuutta A. Normatiivinen ohjaus Opetussuunnitelmien sekä tutkintojen perusteiden laadinta ja toimeenpano VAIKUTUSTAVOITE VUOSI 2011 Määrälliset/laadulliset tavoitteet Yleissivistävän koulutuksen järjestätelman perusteiden valmistelu käynnis- Esi- ja perusopetuksen opetussuunnijät/oppilaitokset ovat tetty valtioneuvoston päätösten mukaisesti tietoisia kansallisista vaatimuksista kasvatuksen ja opetuksen tavoitteista ja sisällöistä sekä muista opetuksen järjestämiseen liittyvistä seikoista ja toimivat Aamu- ja iltapäivätoiminnan uusien uusittujen säädösten perusteiden toimeenpanoa tuettu koulutuksin. mukaisesti. Opetussuunnitelman perusteita kehitetään ja yhteen sovitetaan siten, että ne muodostavat johdonmukaisesti etenevän jatkumon ja vahvan perustan elinikäiselle oppimiselle. TOTEUMA Opetussuunnitelman perusteiden laadintaprosessista on laadittu suunnitelma. Aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet on julkaistu suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä. Perusteet on toimitettu aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjille. Saamenkielinen versio valmistuu vuoden 2012 alussa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan uusien perusteiden toimeenpanoa on tuettu järjestämällä 10 maksutonta koulutustilaisuutta eri puolilla maata. Paikalliset opetussuunnitelmat on otettu käyttöön kaikissa aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjoavissa kunnissa. POIKKEAMAN SYYT Perusteteiden valmistelua ei muilta osin käynnistetty, koska hallitus ei tehnyt päätöstä perusopetuksen tavoitteita ja tuntijakoa koskevasta asetuksesta. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja tutkintotoimikunnat ovat tietoisia tutkintoja ja koulutusta koskevista kansallisista vaatimuksista, ja ne suunnittelevat tutkinto- ja koulutustarjonnan sekä laativat opetussuunnitelmat niiden pohjalta. Vuonna 2010 päättyneiden tutkinto- ja opetussuunnitelmakokeilujen pohjalta tehty yhteenveto. Uusien tutkinnon perusteiden toimeenpanon tuki: tukimateriaalia täydennetty perusteiden toimeenpanon seurannan pohjalta, koulutustilaisuudet toteutettu, toimeenpano-opas valmis (sis. HOPS ja osaamisen tunnustaminen). Tutkinnon perusteiden toimeenpanon. seurantaselvitys laadittu. TUTKE-hankkeesta seuraavat toimenpiteet. Vuonna 2010 päättyneiden tutkinto- ja opetussuunnitelmakokeilujen pohjalta on tehty yhteenveto ja jatkotoimenpiteet on raportoitu. Uusien tutkinnon perusteiden toimeenpanon tukimateriaalia on täydennetty toimeenpanon seurannan pohjalta ja koulutustilaisuudet on toteutettu. Opiskelijan arviointiopas ja toimeenpano-opas valmistuvat 01/2012 (sis. HOPS ja osaamisen tunnustaminen). Tutkinnon perusteiden toimeenpanon seurantaselvitys vuodelta 2010 on valmistunut. Esitys ammatillisten perustutkintojen tutkintorakenteeksi sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tutkintorakenteeksi on laadittu 11/2011. TUTKE-linjausten mukaiset tutkintorakenteen kehittämistoimenpiteet on käynnistetty ja tehty esitys niistä tutkinnoista, joissa tutkintojen laajaalaistamista voidaan selvittää.

23 21 VAIKUTUSTAVOITE VUOSI 2011 Määrälliset/laadulliset tavoitteet Ammatillisen koulutuksen Opetussuunnitelman ja tutkinnon petotoimikunnat järjestäjät ja tutkinrusteisiin ja muihin määräyksiin sekä ovat kv-liitteisiin tehty EQF:n ja tutkintojen ja tietoisia tutkintoja ja muun osaamisen viitekehyksen edellyttämät koulutusta koskevista muutokset. Tutkinnon perustei- kansallisista vaatimuksista, siin ja muihin määräyksiin tehty muuvat ja ne suunnitteletokset, jotka mahdollistavat ECVETin tutkinto- ja koulutustarjonnan käyttöönoton ja toimeenpanon amma- sekä laativat tillisissa tutkinnoissa sekä opetussuunnitelmat koulutuksessa vuodesta 2012 eteenpäin. niiden pohjalta. SORA-lainsäädännön edellyttämät muutokset tutkinnon perusteisiin ja muut täytäntöönpanoon liittyvät toimet toteutettu. TOTEUMA Suunnitelmia NQF:n ja ECVET:n toimeenpanoon liittyvistä toimenpiteistä on täsmennetty. EQF:n ja tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksen ja ECVET:n edellyttämien muutosten valmistelu on aloitettu. SORA-lainsäädännön edellyttämät muutokset tutkinnon perusteisiin ja muut täytäntöönpanoon liittyvät on toimet toteutettu. POIKKEAMAN SYYT EQF:n ja ECVET:n edellyttämiä muutoksia tutkinnon perusteisiin ei ole tehty, koska tarvittavat säädösmuutokset puuttuvat vielä. Näyttötutkinnon ja koulutuksen järjestäjillä on käytettävissä ajantasaiset tutkinnon perusteet ja muu tuki työelämässä tarvittavan osaamisen päivittämiseen ja uudistamiseen. Näyttötutkintoon hakeutuminen, tutkinnon suorittaminen ja tarvittavan ammattitaidon hankkiminen mahdollistuu kunkin tutkinnon suorittajan omista lähtökohdista henkilökohtaistetusti. 40 työelämän osaamistarpeita vastaavaa näyttötutkinnon perustetta ja todistusmääräyksen päivitys. Näyttötutkintomestarikoulutuksen perusteet uudistettu 31 työelämän osaamistarpeita vastaavaa näyttötutkinnon perustetta ja todistusmääräyksen päivitys valmistuivat. 31 uutta perusteprojektia on käynnistetty ja todistusmääräykset päivitetty. Näyttötutkintomestarikoulutuksen perusteet on uudistettu. Tutkintojen perusteiden määrä jäi tavoitteesta, koska usealla alalla odotellaan uusia TUTKEesityksen mukaisia linjauksia tutkintorakenteisiin. Koulutuksen ja näyttötutkintojen järjestäjät saava valtakunnalliset opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteet käyttöönsä sähköisesti rakenteistetussa muodossa, jota voi hyödyntää koulutuksen järjestäjän opsien laatimisessa sekä henkilökohtaistamisessa. Opetussuunnitelmien ja tutkinnon perusteiden rakenteistamismalli laadittu ja osa tutkinnon perusteista rakenteistettu. Sähköisen julkaisujärjestelmän määrittely on valmis. Tutkintojen ja opetussuunnitelmien perusteiden rakenteistamisesta ja sähköistämisestä on laadittu esiselvitys ja luonnos toteuttamissuunnitelmasta kevätkaudelle. Tutkinnon perusteiden rakenteistamisen tietotekniset ratkaisut ovat vielä valmisteltavana. Erillistä kilpailutusta ei ole tehty, koska kokonaisarkkitehtuuri, johon Osaan.fi liittyy, on vielä valmisteltavana.

24 22 B. Informaatio-ohjaus Yleissivistävän koulutuksen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja levittäminen VAIKUTUSTAVOITE VUOSI 2011 Määrälliset/laadulliset tavoitteet Koulutuksen järjestäjät/oppilaitokset Perusopetuksen laadun kehittämi- saavat seen liittyviä ohjelmia hallinnoitu ja käyttöönsä uusia toimintamalleja ohjattu sisällöllisesti, toteutettu ja hyviä käy- koulutukset ja raportoitu osa- tänteitä sekä tuki- ja alueittain. opetusmateriaalia oppimisen Levitetty ja kehitetty tieto- ja viestin- ja hyvinvoinnin tätekniikan opetuskäytön menetel- kehittämistä varten. miä ja oppimisympäristöjä valtakunnallisten linjausten mukaisesti. Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän kehittämisen ja toimeenpanon ohjaus. Lahjakkuutta edistävän opetuksen tukimateriaalia tuotettu verkkoon sekä koordinoitu kehittämisverkoston toimintaa. European School Network tiedonvaihtoa toteutettu. ETwinning-hankkeen opettajien yhteistyöverkostoa laajennettu ja opas uudistettu. Laadittu opas opetusteknologian käytön vaatimuksista oppilaitosrakentamista ja korjausrakentamista varten. Laadittu esiselvitys "Paperiton koulu" -kokeilun käynnistämiseksi. Maahanmuuttajaopetuksen verkostojen seminaarit toteutettu. Laadittu esite eri oppiaineiden opetuksesta ja arvioinnista. Ruotsinkielisten koulujen kaksikielisten oppilaiden opetukseen tuotettu 4 erilaista opetusmallia opettajia varten. Tuettu vapaan sivistystyön kehittämisohjelman toteutusta valtionavustuksin ja koulutuksin. TOTEUMA Perusopetuksen laadun kehittämiseen liittyviä ohjelmia on hallinnoitu ja ohjattu sisällöllisesti sekä koulutukset on toteutettu. Tvt-opetuskäytön menetelmiä on levitetty laajamittaisesti. Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän kehittämistä on ohjattu. Lahjakkuutta edistävää tukimateriaalia on tuotettu sekä koordinoitu kehittämisverkoston toimintaa. EUN tiedonvaihto on ollut suunnitellun aktiivista. etwinning verkosto on laajentunut suunnitellusti ja opas uudistettu. Korjausrakentamisopas valmistuu 06/2012. Paperiton koulu - esiselvitys on laadittu. Maahanmuuttajaopetuksen verkostojen seminaarit on toteutettu sekä tuotettu maahanmuuttaja opetusryhmässäni - esite. Flerspråkiga barn i skolan-hankkeessa valmistui tutkimus moni- ja kaksikielisistä lapsista ruotsinkielisissä kouluissa ja osahankkeessa Skolspråk valmistui 4 pilottikoulujen raporttia ja nettisivusto. Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman toteutusta on tuettu valtionavustuksin ja koulutuksin. POIKKEAMAN SYYT Korjausrakentamisoppaan valmistuminen viivästyy yhteistyökumppanin resurssipulan vuoksi.

25 23 B. Informaatio-ohjaus Ammattikoulutuksen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja levittäminen VAIKUTUSTAVOITE VUOSI 2011 Määrälliset/laadulliset tavoitteet Kansainvälisiä ja kansallisia Laadunvarmistuksen ja -hallinnan laadunhallinnan hyviä tukimateriaalia käytettävissä koulutuksen käytäntöjä hyödynnetään järjestäjillä paikallisen laatutyön koulutuksen järjestäjien tueksi. Opas vertaisarviointien vaikuttavuuden laadunhallinnassa. Koulutuksen lisäämiseksi laadittu (Peer järjestäjille on tarjolla Review Impact hanke). ja ne käyttävät erilai- sia laadunhallinnan ja kehittämisen työvälineitä. Päivitetty e-oppimateriaalien laatukriteeristö Koulutuksen järjestäjät saavat kilpailujen avuilla vertailutietoa laadunhallintatilasta Ammatillisen koulutuksen laatustrate- oman toimintansa gian toimeenpanon tehtävät hoidettu. laadunhallinnan kehittämiseen. Laatukilpailut toteutettu. Palaute hankittu ja prosessit hoidettu tehokkaasti. Laatukilpailun hyvät käytännöt - julkaisu päivitetty. Oppisopimuksen laadunkehittämishankkeet toteutettu ja oppisopimuksen laatukäsikirja laadittu. EQAVET:n (EU:n ammatillisen koulutuksen laatuverkosto) ja laadunhallinnan yhteyspisteen tehtävistä huolehdittu TOTEUMA Koulutuksen järjestäjien laadunhallinnan tukimateriaalit (opas vertaisarviointien vaikuttavuuden lisäämiseksi) on tuotettu tavoitteen mukaisesti. E-oppimateriaalien laatukriteeristö on päivitetty. Ammatillisen koulutuksen laatustrategian ja oppisopimuskoulutuksen strategian toimenpanon tehtävät on hoidettu. Toimintaa tukemaan myönnettiin ylimääräinen valtionavustus 11/2011. Laatukilpailut on toteutettu ja tuotettu julkaisu hyvistä käytännöistä. Oppisopimuksen laadun kehittämishankkeet ovat toteutuneet. Laatukäsikirja valmistuu 02/2012. EQAVET:n (EU:n ammatillisen koulutuksen laatuverkosto) ja laadunhallinnan yhteyspisteen tehtävistä on huolehdittu. POIKKEAMAN SYYT Ammatillisen koulutuksen järjestäjät/oppilaitokset toteuttavat ammattiosaamisen näyttöjä ensisijaisena osaamisen arviointimenetelmänä. Ammattiosaajilla on käytössään toimiva väline seurata ja huolehtia työ- ja toimintakyvystään. 50 % koulutuksen järjestäjää mukana ammattiosaamisen näyttöjen tukiohjelmassa. 50 % työpaikkaohjaajista koulutettuja. 10 % opettajista osallistuu työelämäosaamisen opintoihin ja kehittämishankkeisiin. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen tukiohjelmista laadittu tilannekatsaukset/yhteenvedot ja kehittämisehdotukset. Ammattiosaajan työkykypassin käyttöönoton ja toimivuuden seurantaraportti ml. ammattiosaajan työkykypassin kehittämisehdotukset. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen tukiohjelmassa on ollut mukana 33 % koulutuksen järjestäjää. Työpaikkaohjaajista 38 % on koulutettuja. Opettajista 18 % on osallistunut työelämäjaksoille. Loppuseminaarin sijaan on järjestetty verkosto- ja yhteistyöseminaari 01/2011 ja 11/2011. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen tilannekatsaus yhteenvetoineen ja kehittämisehdotuksineen on valmistunut (Raportit ja selvitykset 2011:15). TYKY-passin käyttöönottoa on tuettu valtionavustuksin.

26 24 VAIKUTUSTAVOITE VUOSI 2011 Määrälliset/laadulliset tavoitteet Koulutuksen järjestäjät Laajennetun työssäoppimisen kokeilussa hyödyntävät kokeilussa on mukana 25 koulutuksen järjestä- hyväksi havaittuja toimintamalleja jää. Väliraportti ml. kehittämisehdotuk- työpaikoilla set laadittu. tapahtuvan oppimisen järjestämisessä. Työnjohtokoulutuskokeiluun mukaan Koulutuksen järjestäjät 100 uutta opiskelijaa. 200 opiskelijaa hyödyntävät alakohtaisille valmistunut koulutuskokeilusta. Kooste työnjohtokoulutuksille väliraporteista sekä selvitys kokeilun tuotettuja perusteita ja vakinaistamisedellytyksistä ja järjestämismalleista. järjestämismalleja. TOTEUMA Laajennetun työssäoppimisen kokeilu on edennyt suunnitelman mukaisesti ja kokeilusta on laadittu väliraportti. Työnjohtokoulutuskokeilussa on ollut mukana 12 koulutuksen järjestäjää. Kokeiluun tuli mukaan 97 uutta opiskelijaa ja kokeilusta valmistui 197. Työnjohtokoulutuskokeilun väliraporttien vuoden 2010 yhteenveto valmistui 03/2011. Selvitys työnjohtokoulutuskokeilun vakinaistamisedellytyksistä ja järjestämismalleista valmistui 09/2011. POIKKEAMAN SYYT Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus vakiintuu ja sen tarjonta laajenee. Koulutuksen järjestäjät / oppilaitokset saavat käyttöönsä uusia toimintamalleja ja hyviä käytänteitä sekä tuki- ja ohjausmateriaalia oppimisen ja hyvinvoinnin kehittämistä varten. 2. vuoden väliraportti valmis. Koulutuksen järjestäjiä tuettu ja ohjattu koulutuksin ja materiaalein. Ohjaavan ja valmistavan koulutuksen seurantaselvitys valmis. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen toimintamallit ja ohjeet sisällytetty osaksi ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano-opasta. Tuettu valtionavuin ja koulutuksin ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman toteutusta. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen kokeilun loppuraportti valmistui keväällä Koonti kokeilun tuloksista on viety edu.fin sivuille, samoin kuin verkostotapaamisten aineistot ja muiden järjestäjien toimintamalleja. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen toimintamallit ja ohjeet on sisällytetty osaksi perusteiden toimeenpano-opasta. Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamiseen liittyvät toimenpiteet etenevät suunnitelmien mukaisesti.

27 25 B. Informaatio-ohjaus Koulumuotojen yhteinen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja levittäminen VAIKUTUSTAVOITE VUOSI 2011 Määrälliset/laadulliset tavoitteet Koulutuksen järjestäjät/oppilaitokset saavat edistämistä koskevaan periaatepäätök- Toteutettu valtioneuvoston demokratian käyttöönsä uusia toimintamalleja ja hyviä käytänteitä vatuksen toteutumisesta sekä laadittu seen perustuva selvitys demokratiakas- sekä tuki- ja opetusmateriaalia oppimisen ja hyvin- kehittämis- ja toteuttamissuunnitelma. osallistumista tukeva mediakasvatuksen voinnin kehittämistä varten. Laadittu toimintasuunnitelma oppilaitosten nopeiden verkkoyhteyksien varmistamiseksi. Pohjoismaisen ministerineuvoston aloitteesta käynnistetty Pohjoismainen ilmastopäivä-hanke Suomen pj.kauden tapahtumana toteutettu. Tuettu pohjoismaista kieliyhteistyötä. Laadittu sosiaalisen median käyttötapoihin (ml. tietoturva, tietosuoja ja eettiset kysymykset) liittyvät kansalliset suositukset. Romanipoliittisen ohjelman ( ) mukaiset toimenpiteet, mm. romanikielen kielipesätoiminnan käytännöt vakiinnutettu. Tietosuojan opas laadittu. Esteetöntä opiskelijavalintamenettelyä koskeva suositus ja opas toisen asteen koulutukseen valmis. TOTEUMA Laadittu selvitys demokratiakasvatuksen toteutumisesta sekä laadittu osallistumista tukeva mediakasvatuksen kehittämis- ja toteuttamissuunnitelma. Määritelty oppilaitos-infran tavoitetaso opetuksen järjestäjien tueksi. Pohjoismainen ilmastoseminaari on toteutettu. Sosiaalisen median käyttötapoihin liittyvä opas valmistuu vuoden 2012 alkupuolella. Romanipoliittisen ohjelman toimenpiteitä on toteutettu ja romanikielen kielipesätoiminta on vakiintunut 14 paikkakunnalla. Tietosuojaoppaan päivittäminen on edennyt perusopetuksen ja SORAlainsäädännön edellyttämällä aikataululla. Tietosuojaopas valmistuu vuoden 2012 alussa. Esteetöntä opiskelijavalintamenettelyä koskeva opas toisen asteen koulutukseen valmistuu 12/2012 aikana. POIKKEAMAN SYYT Opas otettiin jatkokäsittelyyn tarkennusta varten, ja siksi oppaan valmistuminen siirtyi vuoden 2012 alkupuolelle. Esteetöntä opiskelijavalintamenettelyä koskevan oppaan valmistelu siirtyi vuodelle 2012 tehtävien priorisointien vuoksi.