LAPIN PELASTUSLAITOS ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 LAPIN PELASTUSLAITOS ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNTASUUNNITELMA

2 LAPIN PELASTUSLAITOKSEN ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNTASUUNNITELMA Torjuntasuunnitelman vahvistaminen Lapin ELY-keskus pvm. nro Esittelijä:

3 2 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ SUUNNITELMAN YLEISET PERUSTEET MÄÄRITTEET 5 3. ALUESELVITYS LAPIN PELASTUSLAITOKSEN TOIMIALUEET 6 4. RESURSSIT Torjuntaviranomainen Torjuntaan osallistuvat Tiedot yhteistoiminnasta 8 5. OPERATIIVINEN TOIMINTA Torjuntayksiköt Torjuntayksiköiden toimintajärjestys maaöljyvahingoissa 9 6. ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNTATOIMEN JOHTAMINEN Viranomaisten tehtävät torjunnassa Pelastusmuodostelmien johtaminen TORJUNTAHENKILÖSTÖN KOULUTUS TORJUNTAKALUSTO JA TARVIKKEET Nykyinen kalusto Torjuntakalustotasot Kaluston sijoitus, varastointi ja kuljetus Kalustoyhteenveto ÖLJYJÄTTEEN PAKKAUS, MERKINTÄ JA JATKOKÄSITTELY SEKÄ ÖLJYVAHINKOJEN JÄLKITORJUNTA JA MAASTON PUHDISTUS NÄYTTEENOTTO TIEDOTTAMINEN RISKIKOHTEET JA PALVELUTASO Tärkeät pohjavesialueet Satamat ÖLJYNTORJUNNAN KUSTANNUKSET 20

4 3 LIITTEET 20 KUNTIEN VASTUUHENKILÖT ÖLJYVAHINGON JÄLKITORJUNTAAN 21 LAPIN ELY-KESKUKSEN JA SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN (SYKE) YHTEYSTIEDOT JA PÄIVYSTYSJÄRJESTELYT 22 ÖLJYNTORJUNNAN OPERATIIVINEN JOHTAMISKAAVIO 23 SUUREN ALUSÖLJYVAHINGON TORJUNTAORGANISAATIO JA ÖLJYNTORJUNTA-ALUSTEN HÄLYTYSKAAVIO 25 SUURTEN ALUSÖLJYVAHINKOJEN HÄLYTYSJÄRJESTELYT 26 ÖLJYNTORJUNTAKOULUTUSSUUNNITELMA SEKÄ KUSTANNUSSELVITYS ÖLJYNTORJUNTAKALUSTON HANKITASUUNNITELMA SEKÄ KUSTANNUSSELVITYS YHTEENVETO ÖLJYNTORJUNNAN KUSTANNUKSISTA TOIMINTAOHJEET KONSULTOINNISTA, ÖLJYISEN JÄTTEEN KÄSITTELYSTÄ SEKÄ VASTAANOTTOPAIKOISTA 31 NÄYTTEENOTTO 33

5 4 1. YLEISTÄ Alueen pelastustoimi vastaa maa-alueen öljyvahinkojen ja alusöljyvahinkojentorjunnasta alueellaan. (Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009) Alueen pelastustoimella on oltava maaöljyvahinkojen torjuntasuunnitelma. Alueen pelastustoimella tulee olla myös alusöljyvahinkojen torjuntasuunnitelma, jos se paikalliset olosuhteet huomioon ottaen on tarpeellista. (Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009, 12 ). Molemmat suunnitelmat sisältyvät Lapin pelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmaan ajalle v Öljyvahinkojen ja alusöljyvahinkojen torjunnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen ovat ympäristöministeriön vastuualuetta ja Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ohjaa ja valvoo öljyvahinkojen torjunnan järjestämistä alueellaan ja vahvistaa pelastustoimen alueen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman (Öljyvahinkojen torjuntalaki, 1673/2009, 4 ja 6 ). Lapin pelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman vahvistaa Lapin ELY-keskus. ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNTASUUNNITELMAN TAVOITE Lapin pelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman tavoitteena on maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen ja alusöljyvahinkojen torjuntatoimiin varautuminen. Suunnitelman on tarkoitus antaa perusteet tehokkaalle ja suunnitelmalliselle öljyvahinkojen torjuntatoimille koko pelastuslaitoksen alueella. Öljyvahingontorjuntavalmiutta ja kalustoa on suunnitelmakaudella tarkoitus kehittää ja täydentää siten, että kalusto on ajanmukaista, monipuolista ja helposti siirrettävissä olevaa, jotta pelastuslaitos voi entistä paremmin aloittaa vahingontorjuntatehtävät itsenäisesti ja tehokkaasti. Lapin pelastuslaitos hoitaa öljyvahinkojen torjuntaan liittyvät velvollisuutensa yksin pelastustoimen alueella turvautuen tarvittaessa ulkopuoliseen apuun. Torjuntasuunnitelmassa on otettu huomioon, että Kemi, Tornio ja Simo kuuluvat alusöljyvahinkojen torjunnan piiriin. Torjuntasuunnitelmaa voidaan myöhemmin täydentää, tarkistaa tai muuten muuttaa..

6 5 YHTEENVETO ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNTASUUNNITELMA Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma tavoitteena on jatkaa aikaisemman öljyntorjuntasuunnitelman linjausta, jossa jatketaan asemakohtaisen kalustotarpeen määrittelyä aikaisemman suunnitelmakauden mukaan. Pääsääntöisesti imeytysainepuolella on saavutettu kalustotasot, joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Suunnitelmakaudella keskitytään hankkimaan vanhentuneen kaluston tilalle uutta toimivampaa siirrettävää kalustoa. Puomikalustonhankintaa jatketaan samalla liikuteltavuuden periaatteella, jotta Pohjoisen Lapin suuret järvialueet saadaan myös tehokkaan öljyntorjunnan piiriin. Venekaluston valmiussiirtoja tehdään, jotta saadaan sijoitettua tarkoituksenmukaisia veneitä oikeisiin paikkoihin. Pääsääntöisesti 80-luvun A-luokan öljyntorjuntavenekalustoa tullaan uusimaan nykyaikaisempiin öljyntorjuntaveneisiin, jotka keveytensä ja lastitilan puolesta sopivat paremmin öljyntorjuntatehtäviin. Lisäksi merialueen C-luokan venekalustoa tullaan uusimaan ja siirtämään tarkoituksenmukaisesti. Kerätyn öljyn varastointitarpeeseen kiinnitetään huomiota ja suunnitelmakaudella hankitaan liikuteltavia veneluokan öljynkeräyssäiliöitä. Kemi-Tornio seutukunnan alueen merelliseen öljyntorjunnan kehittämistä jatketaan tulevalla suunnitelmakaudella. Suurimmat hankinnat tulevat keskittymään puomikalustohankintoihin vuosittain, sekä kahden C-luokan öljyntorjuntaveneen hankintaan. Kotimaanliikenteen laivurikoulutuksia jatketaan suunnitelman mukaan. 1.1 SUUNNITELMAN YLEISET PERUSTEET Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman yleiset perusteet määräytyvät seuraavien lakien, asetusten ja viranomaisten ohjeiden mukaan: Öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009) Valtioneuvoston asetus öljyvahinkojen torjunnasta 249/2014 Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Merenkulun ympäristönsuojelulaki (1672/2009) Pelastuslaki (379/2011) Jätelaki (646/2011) ja jäteasetus (1390/1993) Kemikaaliturvallisuuslaki (390/2005) Merensuojelulaki (1415/1994) Laki öljysuojarahastosta (1406/2004) Vesilaki (587/2011) Luonnonsuojelulaki (1069/1996) Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia (YETTS), valtioneuvoston periaatepäätös Turvallinen elämä jokaiselle, Sisäisen turvallisuuden ohjelma, sisäasianministeriö Pohjanlahden alueen alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan yhteistoimintasuunnitelma (Länsi-Suomen ympäristökeskus 131 / 2005) Perämeren öljyntorjunnan kehittämishanke (PÖK), 2012

7 6 1.2 MÄÄRITTEET Öljyvahingolla tarkoitetaan maa-alueella tapahtuvaa öljyvahinkoa ja alusöljyvahinkoa (Öljyvahinkojen torjuntalaki, 1673/2009, 3, kohta 6). Öljyä tai muuta ympäristölle vaarallista tai haitallista ainetta ei saa johtaa, käsitellä tai sijoittaa siten, että pohjaveden laatu voi huonontua tai toimenpiteestä voi aiheutua terveysvaaraa. (Ympäristönsuojelulaki 86/2000, 8 ). Suomen talousvyöhykkeen ulkopuolella ei suomalaisella aluksella, avomeriyksiköllä tai ilma-aluksella saa ryhtyä toimeen, josta voi aiheutua meren pilaantumista (Merensuojelulaki 1415/1994, 1 ). Öljyllä tarkoitetaan kivennäisöljyä kaikissa muodoissaan, raakaöljy, polttoöljy, öljyliete ja jalostetut tuotteet mukaan luettuna, sekä öljypitoista seosta ja jätettä (Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009, 3, kohta 1). Maa-alueiden öljyvahingolla tarkoitetaan maa-alueella tapahtuvaa vahinkoa tai haittaa, jonka maahan tai veteen joutunut öljy aiheuttaa ihmiselle tai ympäristölle likaamalla, turmelemalla tai pilaamalla maaperää, vesiä, kasvillisuutta, eläimistöä, laitteita tai rakenteita (Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009, 3, kohta 4). Alusöljyvahingolla tarkoitetaan aluksesta aiheutuvaa tapahtumaa tai samaa alkuperää olevaa tapahtumasarjaa, joka johtaa tai saattaa johtaa öljypäästöön ja joka vaarantaa tai saattaa vaarantaa vesistön tai meriympäristön taikka rannikon tilan tai niihin liittyviä etuja, joka vaatii kiireellisiä toimenpiteitä (Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009, 3, kohta 5). Alusöljyvahinko on kokoluokaltaan suuronnettomuus, jos alusöljyvahinko aiheuttaa merkittäviä ympäristövahinkoja ja erittäin vakavia taloudellisia menetyksiä. Suuronnettomuusluokkaa olevan alusöljyvahingon torjuminen edellyttää kansallisten ja kansainvälisten voimavarojen käyttöä torjuntatöissä. (Ehdotus suurten alusöljyvahinkojen torjunnan järjestämisestä, johtamisesta ja viestinnästä 2010, 14.) Aluskemikaalivahinko on aluksesta merialueella aiheutuva tapahtuma, joka voi aiheuttaa muun haitallisen aineen kuin öljyn päästöön, joka voi vaarantaa meriympäristön tai rannikon tilan, ja joka vaatii kiireellisiä torjuntatoimia (Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009, 3, kohta 7). VTS -viranomainen (Vessel Trafic Service) on alusliikennepalvelulain (623/2005) mukaan Liikenneviraston yksikkö (Trafi), joka ylläpitää alusliikennepalvelua. Öljyvahingon jälkitorjunnalla tarkoitetaan toimintaa, jonka avulla öljyn pilaama maaperä, pohjavesi ja rannikko puhdistetaan ja kunnostetaan (Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009, 3, kohta 8). Ympäristön pilaantumisella tarkoitetaan sellaista ihmisen toiminnasta aiheutuvaa aineen pääsemistä ympäristöön, joka voi aiheuttaa terveyshaittaa, haittaa luonnolle tai ympäristölle (Ympäristönsuojelulaki 86/2000, 3 ). Maaperään ei saa päästää tai jättää ainetta, joka voi aiheuttaa maaperän laadun heikkenemistä tai vaaraa terveydelle ja ympäristölle (Ympäristönsuojelulaki 86/2000, 7 ). MRCC tarkoittaa meripelastusjohtokeskusta. Lapin pelastusalueen lähin meripelastuslohkokeskus sijaitsee Turussa.

8 7

9 8 3. ALUESELVITYS Lapin pelastustoimialue muodostuu 21 Lapin maakunnan alueella olevasta kunnasta. Valtakunnallisessa numeroinnissa Lapin pelastustoimialue on alue 22. Lapin maakuntanaapuri on etelässä rajanaapurina oleva Pohjois-Pohjanmaan maakunta. Lapin pelastustoimialueen rajanaapuri on Oulu-Koillismaan pelastustoimialue jonka toimialue rajoittuu pohjoisen alueensa osalta Pohjois-Pohjanmaan maakuntarajan mukaan. Lapin pelastustoimen alueella on valtakunnan rajaa Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa yhteensä noin 1700 km. Pelastustoimialueen maapinta-ala on km2. Sisävesialueita on 6129 km2 ja merialueita 1381 km2. Väkiluku pelastustoimialueella on ( ) 3.1 LAPIN PELASTUSLAITOKSEN TOIMIALUEET Pohjoinen toimialue Utsjoki Inari Enontekiö Muonio Kolari Kittilä Sodankylä Läntinen toimialue Pello Ylitornio Tornio Tervola Keminmaa Kemi Simo Itäinen toimialue Rovaniemi Kemijärvi Pelkosenniemi Savukoski Salla Ranua Posio

10 9

11 10 4. RESURSSIT 4.1 Torjuntaviranomainen Öljyvahinkojen torjuntalain (1673/2009) 10 :n mukaisia torjuntaviranomaisia ovat Suomen ympäristökeskus, Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi), rajavartiolaitos, puolustusvoimat ja ELY-keskus. Öljyvahinkojen torjunnassa toimiva pelastustoiminnanjohtaja (Pelastuslaki 379/2011, 34 ) on myös öljyvahinkojen torjuntalain 10 :n tarkoittama torjuntaviranomainen. Kunta toimii öljyntorjuntaviranomaisena öljyvahinkojen jälkitorjunnassa (Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009, 10, kohta 5) 4.1 Torjuntaan osallistuvat Alueen pelastustoimi vastaa maa-alueen öljyvahinkojen ja alusöljyvahinkojen torjunnasta alueellaan ja alueen pelastustoimi osallistuu pyydettäessä aluskemikaalivahinkojen torjuntaan, jollei tehtävän suorittaminen merkittävällä tavalla vaaranna pelastustoimen muun tärkeän lakisääteisen tehtävän suorittamista. (Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009, 7 ). Pelastuslaitoksen operatiivinen henkilöstö sekä sopimuspalokunnat osallistuvat öljyvahinkojen käytännön torjuntatyöhön pelastuslaitoksen alueella. Jos öljyvahinko on suuri tai torjuntaviranomaisen henkilöstö / kalusto eivät riitä tehokkaaseen torjuntatyöhön, voi torjuntaviranomainen määrätä käyttöönsä henkilöstöä tai kalustoa muun muassa seuraavilta vahinkoalueen viranomaisilta tai organisaatioilta: Ympäristöviranomaiset Teknisen toimen osastot Vesilaitokset Satamat Öljyn varastoijat Kunnan alueella sijaitsevat telakat Tarvittaessa muut kuntien viranomaiset ja organisaatiot, joilla on tarvittavaa torjuntakalustoa tai niiden käyttöön perehtynyttä henkilöstöä (Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009, 20 ). Valtion eri viranomaiset ovat velvollisia antamaan tarvittaessa torjuntaviranomaisille virka-apua ja sama velvollisuus on myös Luotsauslaitoksella (Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009, 11 ). Kunnan eri viranomaisten ja laitosten tulee osallistua öljyvahinkojen torjuntaan ja huolehtia tarvittaessa vahinkojen jälkitorjunnasta (Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009, 9 ). Öljyvahinkojen torjuntalain mukaan pelastuslaitoksen kunnat nimeävät kunnan jälkitorjunnan vastuuhenkilön ja hänelle varahenkilön. Nämä henkilöt avustavat torjuntatyön johtajaa ja toimivat paikallisena asiantuntijana.

12 11 Torjuntatöissä voidaan käyttää lisäksi vapaaehtoisjärjestöjä tarpeen mukaan. 4.2 Tiedot yhteistoiminnasta Alueen pelastustoimen tulee tarvittaessa antaa öljyntorjunnassa (pelastustoiminnassa) apua toiselle alueelle (Pelastuslaki 379/2011, 45 ). Pelastuslaitoksilla on yhteistyösopimus pelastuslaitosten välisestä avunannosta ( ). Lapin pelastuslaitoksella on sopimus Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen kanssa. Paikallisesti ja alueellisesti öljyvahinkojen torjuntaa voidaan tarvittaessa tehostaa seuraavilta viranomaisilta ja organisaatioilta saatavalla virka-avulla tai muulla avulla. Trafi Viranomaistehtävät Destia Kalusto, kuljetus, henkilöstö Puolustusvoimat Kalusto, kuljetus, henkilöstö Rajavartiolaitos Viranomaistehtävä, kalusto, kuljetus, tiedustelu Poliisi Viranomaistehtävät VR Kalusto, kuljetus, henkilöstö Meripelastusseurat Kalusto, kuljetus, henkilöstö Merivoimat Kalusto, kuljetus, henkilöstö Vapaaehtoisjärjestöt Kalusto, henkilöstö Finnpilot Kuljetus, henkilöstö

13 12 5. OPERATIIVINEN TOIMINTA 5.1 Torjuntayksiköt Torjunnan alkuvaiheessa torjuntayksikköinä toimivat pelastuslaitoksen vastesuunnittelun mukaiset lähimmät ja torjuntatehtäviin parhaiten soveltuvat yksiköt. Torjuntavoimia täydennetään vastesuunnittelun mukaisilla yksiköillä. 5.2 Torjuntayksiköiden toimintajärjestys maaöljyvahingoissa Vahinkoilmoitusten tarkastaminen ja vahingon alkutorjunta kuuluu pelastuslaitokselle, joka huolehtii tarpeen mukaan vahingon paikallistamisesta ja rajoittamisesta sekä öljyn keruusta ja muista alkutorjuntaan liittyvistä toimenpiteistä. Pelastuslaitos voi mahdollisuuksien mukaan tarvittaessa osallistua myös jälkitorjuntaan. Öljyvahinkojen torjunnan jälkitoimenpiteistä vastaa tarvittaessa kunta jossa onnettomuus on tapahtunut. Tapauskohtaisesti sovitaan kuntien öljyntorjunnan vastuuhenkilöiden kanssa siitä, missä vaiheessa öljyvahingon jälkitorjuntavastuu kunnille siirretään. Jälkitorjuntavastuu siirretään kirjallisesti. Lapin pelastuslaitos voi myös hoitaa öljyvahingon jälkitorjunnan kokonaisuudessaan. Torjuntayksiköiden toiminnassa otetaan huomioon se, ettei muuta pelastustoimen valmiutta oleellisesti heikennetä ja että tarvittaessa turvaudutaan ulkopuoliseen torjunta-apuun ja konsultointiin. Lapin pelastuslaitoksella on ajan tasalla olevat tiedot torjuntahenkilöstöstä ja -kalustosta sekä se, mistä ulkopuolista torjunta-apua on saatavissa. 5.3 Torjuntayksiköiden toiminta alusöljy- ja aluskemikaalivahingoissa Aavalla merellä tai laajassa öljyvahingossa pelastuslaitoksen tehtävänä on toimia SYKE:n osoittaman torjuntatöiden johtajan alaisuudessa omalla kaistallaan. Painopiste pelastuslaitoksen osalta alusöljyntorjunnassa on öljyntorjunta-alusten lähettämisessä haveripaikalle, haverialuksen nopea puomitus sekä valmistautumisessa rantojen suojeluun. Öljyntorjuntaoperaation edetessä seuraavana pelastuslaitoksen on varauduttava antamaan öljyntorjuntakalustoapua sekä valmistauduttava rantojen ja öljyyn tahriintuneiden lintujen puhdistukseen. (Ehdotus suurten alusöljyvahinkojen torjunnan järjestämisestä, johtamisesta ja viestinnästä 2010, 44.) Aluskemikaalivahingoissa pelastuslaitoksen yksiköt osallistuvat SYKE:n alaisuudessa torjuntatoimiin ja pelastuslaitoksen yksiköt aloittavat tilanteen vaatiessa aluskemikaalivahinkojen torjunnan omatoimisesti. Alusöljyvahinkoon liittyvät tehtävät eivät kuitenkaan saa vaarantaa pelastustoimen lakisääteisten tehtävien suorittamista. (Öljyvahinkojen torjuntalaki 1679/2009, 7.) Liite 20

14 13 6. ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNTATOIMEN JOHTAMINEN 6.1 Viranomaisten tehtävät torjunnassa Ympäristöministeriölle kuuluu öljytorjunnan ylin johto ja valvonta. Suomen ympäristökeskus (SYKE) huolehtii ympäristöministeriön alaisuudessa öljyvahinkojen sekä merellisten kemikaalivahinkojen torjunnan yleisestä kehittämisestä ja järjestämisestä. Suomen ympäristökeskus määrää aavalla selällä tai muualla milloin tilanteen vakavuus niin vaatii, öljyvahingon ja kemikaalivahinkojen torjumisesta. ELY-keskukset valvovat ja ohjaavat öljyvahinkojen torjunnan järjestämistä sekä tarvittaessa osallistuvat torjuntaan. Alueellisen pelastustoimen on huolehdittava alueellaan öljyvahinkojen torjunnasta, ja se on velvollinen antamaan öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaviranomaiselle virka-apua. Alueen pelastustoimella on oltava öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma. Kunnan eri viranomaisten ja laitosten tulee tarvittaessa osallistua öljyvahinkojen torjuntaan ja huolehtia vahingon jälkitorjunnasta, siten kuin pelastusviranomaisen kanssa asiasta tapauskohtaisesti sovitaan. Vastuunsiirto pelastusviranomaisen ja kunnan viranomaisten välillä tehdään kirjallisesti. 6.2 Pelastusmuodostelmien johtaminen Torjuntatöiden johtaja vastaa torjuntatöiden johtamisesta, oikean kalustotason ja suojaustason valinnasta, tarvittavan lisäavun pyytämisestä, tilannekuvasta, taktisesta ja teknisestä torjuntatyöstä, tiedottamisesta, näytteenotosta, vahinkoilmoitusten tekemisestä, tehtävän lopettamisesta, huollosta ja dokumentoinnista. Yksikkölähtöä johtaa yksikönjohtaja RLA PXXX, tai operatiivisen toiminta-alueen pelastusviranomainen RLA P3X Joukkuelähtöä johtaa operatiivisen toiminta-alueen pelastusviranomainen RLA P3X Komppanialähtöä johtaa operatiivisen toiminta-alueen pelastusviranomainen RLA P3X tai pelastuslaitoksen päällikköpäivystäjä RLA P20. Tueksi voidaan perustaa Pelastuskomppanian esikunta (PelkE).

15 14 7. TORJUNTAHENKILÖSTÖN KOULUTUS Pelastuslaitoksen öljyntorjunnan ja alusöljyntorjunnan koulutusta on edelleen lisättävä suunnitelmakaudella Hankittavaksi suunniteltu öljyntorjunta-aluskalusto, puomit ja sen käyttövalmius edellyttää henkilöstön kouluttamiseen lisää koulutusresursseja. Öljyntorjuntakoulutuksen tavoitteena on kouluttaa pelastuslaitoksen operatiivinen henkilöstö tasolle, jossa öljyntorjuntatoimien tehokas ja oikeaoppinen käynnistäminen, suorittaminen ja loppuun saattaminen on mahdollista. Öljyntorjuntakoulutuksen tavoitteena on myös varmistaa eri viranomaisten toimiva yhteistyö öljyntorjuntatehtävässä. Torjuntahenkilöstön perehtyneisyys öljyntorjuntaan perustuu asianomaisten henkilöiden saamaan torjuntakoulutukseen sekä heidän kokemukseensa pelastustoimen ja teknisen toimialan tehtävissä. Päällystön koulutustavoitteena on lisätä operatiivista ja taktista johtamisosaamista alusöljyvahingoissa. Suunnitelmakaudella on järjestettävä eritasoisia öljyntorjunnan johtamisharjoituksia. Harjoituksia voidaan järjestää yhdessä muiden pelastuslaitosten kanssa, tai voidaan mahdollisuuksien mukaan osallistua myös jonkin muun pelastuslaitoksen järjestämään harjoitukseen. Alipäällystön ja miehistön koulutustavoitteena on lisätä alusöljyvahingoissa tarvittavaa teknistä osaamista. Koulutus perustuu teoreettiseen koulutukseen ja käytännön torjuntaharjoituksiin joko pelastuslaitoksen järjestämänä tai muutoin järjestetyissä tilaisuuksissa. Öljyntorjunta-alusten kuljettajille ja miehistölle järjestetään öljyntorjuntasuunnitelmakaudella koulutuspurjehduksia erillisen suunnitelman mukaisesti, jotka sisältävät muun muassa aluksen ja öljyntorjuntakaluston käsittelyä erilaisissa olosuhteissa. Sopimuspalokuntien henkilöstön öljyntorjuntakoulutus perustuu öljyvahingon torjuntakursseihin. Öljyntorjuntatyöhön osallistuville vapaaehtoisten organisaatioiden henkilöstölle voidaan tarpeen mukaan järjestää koulutusta öljyntorjuntatoiminnasta. Vapaaehtoisen torjuntahenkilöstön öljyntorjuntakoulutuksen tavoitteena on muun muassa lisätä valmiuksia toimia puomitustehtävissä, sekä osana rantojen puhdistusorganisaatiota. Rannoille kerääntyneen öljyn puhdistaminen vaatii runsaasti osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä.

16 15 8. TORJUNTAKALUSTO JA TARVIKKEET 8.1 Nykyinen kalusto Lapin pelastuslaitoksen jokaisella toimipisteellä on kalustollinen valmius torjua päivittäisiä maa-alueilla tapahtuvia öljyvahinkoja. Aikaisemman suunnitelmakauden aikana alueen toimipisteisiin on hankittu imeytyskalustoa suunnitelman mukaan. Merellisen öljyntorjunnan tarpeisiin on hankittu 1000m 900FOB-puomia. Puomikaluston hankintaa jatketaan suunnitelmakaudella siten, että puomikalustoa on suunnitelmakauden lopulla 3500m. Aikaisemmalla suunnitelmakaudella hankittiin jääolosuhteisiin soveltuva öljynkeräysjärjestelmä, jota operoi palvelusopimuksen mukaan Arctia Karhu Oy. Palvelusopimukseen sisältyy myös kesäkeräysjärjestelmä. Alusöljyvahinkoihin suunniteltu kalusto on keskitetty Kemin Ajoksen satamassa sijaitsevalle öljyntorjunta-asemalle. 8.1 Torjuntakalustotasot Öljyvahinkojen torjuntalain (1673/2009) 12 :n mukaisesti pelastuslaitoksen öljyntorjuntakalusto on jaettu kolmeen eri kalustotasoon (tasot: 1, 2 ja 3). Kalustotaso 1: Paloasema pystyy itsenäisesti suoriutumaan pienestä alle 500 litran öljyvahingosta. Kalustotaso 2: Paloasema pystyy kalustollisesti suoriutumaan keskisuuresta alle 6000 litran öljyvahingosta. Kalusto on liikuteltavissa koko pelastuslaitoksen alueelle tarvittaessa. Paloasema toimii myös öljyntorjunnan imeytyskaluston täydennyspaikkana. Kalustotaso 3: Alusöljyvahinkojen torjuntaan tarkoitettu kalusto Kaluston sijoitus, varastointi ja kuljetus Torjuntakalusto on sijoitettu siten, että Lapin pelastuslaitoksen kaikilla toimipisteillä on kalustotason 1 mukainen torjuntakalusto. Lisäksi jokainen toimialue on varustettu vähintään yhdellä kalustotaso 2 mukaisella varastointipaikalla. Varastointipaikat ovat sijoitettu pääasiassa siten, että asemapaikalta löytyy ajoneuvokalustoa konttien siirtämiseen. Taso 3 on alusöljyvahinkojen torjuntaan liittyvän kaluston sijoituspaikka. Alusöljyvahingontorjuntaan tarkoitettu kalusto on keskitetty Kemin Ajoksen sataman öljyntorjunta-asemalle. Kaluston ja materiaalin siirtäminen tapahtuu yleensä omalla kuljetuskalustolla, mutta tarvittaessa käytetään myös muuta kuljetusta. Kuljetukset vesillä järjestetään tilanteen vaatimalla tavalla omaa ja vierasta kuljetuskalustoa käyttäen.

17 16

18 Öljyntorjunnan kalustotasot toimipisteittäin suunnitelmakauden jälkeen 17

19 18 Öljyntorjuntavenekaluston sijoitus pelastuslaitoksen alueella Lapin pelastuslaitoksen keräävät öljyntorjuntaveneet ovat sijoitettuna Perämeren pohjukkaan Kemiin ja Tornioon. Kemin E-lk öljyntorjuntavene on hankittu 2014 ja Tornion D-luokan öljyntorjuntavene vuonna Inarinjärvelle on sijoitettuna D-lk öljyntorjuntavene ilman keräyslaitteistoa. Muut pienemmät A, -B, - ja C-luokan veneet ovat sijoitettuna tasaisesti ja käyttötarkoituksensa mukaisesti muihin Lapin pelastuslaitoksen alueen kuntiin. Kemissä on keräyskapasiteettia myös Lapin pelastuslaitoksen ja Arctia Karhu Oy:n välisen palvelusopimuksen kautta. Satamajäänmurtaja Ahtoon on sijoitettuna Lapin pelastuslaitoksen omistama talvikeräyslaitteisto, sekä kesäkeräysjärjestelmä, jota voidaan operoida joko SJM Ahdolla tai SJM Jääsalolla. Lapin pelastuslaitoksen venekalustomäärät luokittain: A, 25 kpl (pituus alle 6m) B, 15 kpl (pituus alle 10m) C, 1 kpl (pituus alle 10m) D, 2 kpl (pituus 10m) E, 1 kpl (pituus 15m)

20 Kalustoyhteenveto Pelastuslaitoksen öljyntorjuntakalusto suunnitelmakausi (ei sisällä pienkalustoa, eikä henkilökohtaisia suojavarusteita) Öljyntorjuntavenekalusto: ÖT-veneluokka Määrä 2016 Määrä 2021 A-luokka B-luokka C-luokka - 3 D-luokka 2 2 E-luokka 1 1 F-luokka - - H-luokan työlautta - - Öljyntorjuntakontit, puomikontit, siirtolavat, siirrettävät keräyssäiliöt: Laji Määrä 2016 Määrä 2021 Puomikontti m 900 FOB Siirtolava - 2 välineiden siirtoon Työvälinekontti - 1 Imeytysainekontti - 2 Keräyskontti - 1 Pikapuomi - 2 Siirrettävät keräyssäiliöt - 4 Kerääjäkalusto: Kerääjä Määrä 2016 Määrä 2021 Jääkeräin 1 1 Sivukerääjä 3 2 Skimmeri 3 6 Keulakerääjä - 2

21 20 9. ÖLJYJÄTTEEN PAKKAUS, MERKINTÄ JA JATKOKÄSITTELY SEKÄ ÖLJYVAHINKOJEN JÄLKITORJUNTA JA MAASTON PUHDISTUS Kun pelastuslaitos suorittaa öljyvahingon torjuntatöitä ja toiminnan tuloksena syntyy jätettä tai ongelmajätettä, on pelastustoimen toimittava jätelain (646/2011) edellyttämällä tavalla. Jätteet/ongelmajätteet on merkittävä, pakattava ja kuljetettava asianmukaisesti (jäteasetus 1390/1993, luku 2, 5, 6 ja 7 ). Vahinkojätteiden ja muiden öljyjätteiden vastaanotto ja varastointi tapahtuu öljyisten jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikalla (Jätelaki 646/2011, 13, 19, 29, 31 ). Liite 4. Öljyisen jätteen vastaanottopaikat, välivarastot sekä toimintaohjeet Ongelmajätteellä tarkoitetaan jätelain (646/2011) 6 :n ensimmäisen kohdan mukaan jätettä, joka kemiallisen tai muun syyn vuoksi voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajätteiksi luokitellaan muun muassa: Öljyn ja veden sekä hiilivetyjen ja veden seokset ja emulsio. Aineet, seokset tai liuokset, jotka sisältävät kivennäisöljyä. Aineet ja valmisteet, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa välitöntä tai viivästynyttä vaaraa ympäristölle (Jäteasetus 1390/1993, liitteet.) Jätteen ja ongelmajätteen tuottajalla tarkoitetaan yksityishenkilöä tai organisaatiota, jonka toiminnan tuloksena syntyy jätettä tai ongelmajätettä (Jätelaki 646/2011, 6 ). Jätteen tai ongelmajätteen haltija on henkilö tai organisaatio, jonka hallinnassa jäte tai ongelmajäte on (Jätelaki 646/2011, 6 ). Pienet öljyntorjunnassa syntyneet öljyntorjuntajätemäärät pakataan öljynkestäviin säkkeihin ja merkitään SISÄLTÄÄ TORJUNTAJÄTETTÄ -tarralla. Torjuntajätteet kuljetetaan paloasemilla oleviin öljyntorjuntajäteasioihin, joista öljyntorjuntajäte toimitetaan lähimpään keruupisteeseen pelastuslaitoksen öljynkeräysastioihin pakattuna tai esimerkiksi ongelmajätteen kuljetukseen tarkoitetulla jäteautolla. Pelastustoiminnan johtaja vastaa vahinkoilmoitusten tekemisessä ELY-keskukselle ja tarvittaessa Suomen ympäristökeskukselle (päivystäjälle). Vahingosta ilmoitetaan lisäksi poliisille, rajavartiostolle ja sille, jonka hallussa tai hoidossa öljy on sekä muille viranomaisille, organisaatioille (esim. vesi- ja viemärilaitokselle) ja asianosaisille, joita vahinko koskee. Kunta vastaa tarvittaessa alueellaan öljyn pilaaman maaperän puhdistamisesta. (Öljyvahinkojen torjuntalaki, 1673/2009, 3 ). ELY-keskus on myös toimivaltainen viranomainen pilaantuneen maaperän puhdistustoimenpiteissä.

22 NÄYTTEENOTTO Onnettomuustapauksen ensivaiheen tutkimustehtävänä ovat vahingon aiheuttajan tunnistaminen ja varmentaminen ottamalla asianmukaiset näytteet mahdollista oikeuskäsittelyä varten. Ensilähdön pelastusyksikön suorittaman näytteenoton jälkeen, tai sen yhteydessä, tulee päästöstä ilmoittaa poliisille ja ELY-keskukselle. Ensilähdön suorittaman näytteenoton jälkeen vastuu jatkotutkimuksista siirretään tapauskohtaisesti kunnan jälkitorjunnan vastuuhenkilölle. Selvät maastossa todettavat haitat ja vahingot edellyttävät laajempia tutkimuksia etenkin, jos on ilmeistä, että tapaus edellyttää oikeudellisia toimenpiteitä. Torjuntatyön johtajan tehtävänä on valvoa, etteivät asiaan kuulumattomat henkilö tai yksiköt toimi vahinkoalueella. Tutkimusta suorittavien viranomaisten tai tutkimuslaitosten on pidettävä torjunnan johtaja tietoisena suoritettavista tutkimuksista ja tarvittavista toimenpiteistä. Maaöljyvahinkotilanteessa ensisijainen vastuu öljynäytteenotosta on poliisilla ja pelastuslaitoksen ensilähdön yksikkö toimii näytteenottotehtävässä viranomaisten tutkimusapuna. Pelastuslaitoksen yksikön näytteenottotehtävä on ensiarvoisen tärkeä onnettomuustapauksen edellyttämän välittömän seurannan aloittamiseksi. Alusöljyvahinkotilanteessa Rajavartiolaitos suorittaa merialueella alusöljyvahinkotilanteessa öljynäytteenottoa omiin sekä poliisin tarpeisiin. Pelastuslaitoksen ensilähdön yksikkö toimii näytteenottotehtävässä viranomaisten tutkimusapuna. Pelastuslaitoksen ottaessa öljynäytettä on näyte otettava ensitoimet näytteenotossa -ohjeen mukaisesti. Näytteenoton jälkeen torjuntatoimenjohtajan on oltava yhteydessä poliisin tutkinnanjohtajaan, joka päättää näytteen jatkokäsittelystä. Öljynäyte on säilytettävä pelastuslaitoksen tiloissa jääkaapissa, kunnes poliisin tai Rajavartiolaitoksen edustaja ottaa näytteen haltuunsa. Torjunnanjohtajan on myös oltava yhteydessä ELY-keskukseen näytteenoton jälkeen, ja ELY-keskus päättää, tarvitaanko näytettä esimerkiksi pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen arvioinnissa.

23 TIEDOTTAMINEN Ulkoisesta ja sisäisestä tiedottamisesta ja uutisoinnista vastaa torjuntatöiden johtaja tai hänen määräämänsä henkilö tai henkilöt. Mikäli torjuntatöihin osallistuu useita eri viranomaisia, vastaa torjuntatöiden johtaja yleisjohtajana kokonaisvaltaisesta tiedottamisesta ja uutisoinnista. Toimialojen johtajat voivat tiedottaa ja uutisoida toimialaansa kuuluvista tehtävistä torjuntatöiden johtajan kanssa sovitulla tavalla. Mikäli onnettomuuden johdosta tulee antaa valtioneuvoston asetuksen mukainen hätätiedote tai viranomaistiedote, annetaan se torjuntatöiden johtajan päätöksellä ja hänen päättämällään tavalla. Hätäkeskus on velvollinen välittämään hätä- tai viranomaistiedotteen torjuntatöiden johtajan päätöksen mukaisesti siinä laajuudessa, jonka torjuntatöiden johtaja on määritellyt. Torjuntatyön edellyttäessä voidaan alueella olevilla yleisöhälyttimillä antaa yleinen vaaramerkki. Merkin antamisen jälkeen yleisölle tulee tiedottaa, mihin suojautumistai rajoitustoimiin sen tulee ryhtyä.

24 RISKIKOHTEET JA PALVELUTASO Pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia (pelastuslaki 379/2011) Pelastuslaitoksen öljyntorjuntavalmius perustuu paloasemakohtaiseen sekä toimialuekohtaiseen perusvalmiuteen (öljyntorjuntatasot). Alusöljyvahinkojen torjunnassa käytettävä öljyntorjuntavenekalusto on sijoitettu Kemin ja Tornion toimipisteisiin. Puomi- ja kerääjäkalusto on sijoitettuna Kemin Ajoksen öljyntorjunta-asemalle Tärkeät pohjavesialueet Lapin pelastuslaitoksen alueella I- ja II-luokan pohjavesialueita on suhteellisen vähän. Mahdolliset suuret maaöljyvahinkoriskit keskittyvät pääsääntöisesti maantiekuljetuksiin. Merkittäviä I- ja II-luokan pohjavesialueita ei ole Lapin pelastuslaitoksen alueella olevan tieverkoston läheisyydessä. Öljyvahingon sattuessa torjuntaviranomainen selvittää sijaitseeko vahinkopaikka pohjavesialueella Satamat Alueen suurimmat niin sanotut ulkomaan liikenteen kauppasatamat ovat Kemin Ajos, Tornion Röyttä ja Veitsiluoto. Ajoksen satamaan johtaa suora 11 metrin ja Veitsiluotoon 7 metrin syväväylä, mikä mahdollistaa suurien tavaraerien viennin ja tuonnin. Viennin osalta suurin osa on metsäteollisuuden tuotteita: paperia, kartonkia, sellua ja sahatavaraa. Ajoksen satamassa sijaitsee myös öljylaituri, joka tarjoaa mahdollisuudet nestemäisten polttoaineiden ja nestemäisten kemikaalien tuontiin ja vientiin. Röyttän satamaan Torniossa johtaa 9 metrin syväväylä. Satamilla on omat öljyntorjuntasuunnitelmat vahinkojen minimoimiseen.

25 ÖLJYNTORJUNNAN KUSTANNUKSET Torjuntaviranomainen voi periä öljyvahingon ja aluskemikaalivahingon torjumisesta aiheutuvat kustannukset öljyvahinkolain (1673/2009) 35 perusteella vahingon aiheuttajalta tai esimerkiksi vahingonaiheuttajan vakuutusyhtiöltä. Torjuntaviranomainen voi saada korvauksia öljynsuojarahastolain (1406/2004) 10 :n perusteella. Öljysuojarahastosta on myös mahdollista saada korvausta öljytorjuntakaluston hankintaan ja öljyntorjuntavalmiuden ylläpitoon (Öljynsuojarahastolaki 1406/ ). LIITTEET Kuntien vastuuhenkilöt öljyvahingon jälkitorjuntaan Liite 1 Lapin ELY-keskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteystiedot ja päivystysjärjestelyt Liite 2 Öljyntorjunnan operatiivinen johtamiskaavio Liite 3 Suuren alusöljyvahingon torjuntaorganisaatio ja öljyntorjunta-alusten Hälytyskaavio Liite 4 Suurten alusöljyvahinkojen hälytysjärjestelyt Liite 5 Öljyntorjuntakoulutussuunnitelma Liite 6 Öljyntorjuntakaluston hankintasuunnitelma ja kustannusselvitys Vuosille Liite 7 Yhteenveto öljyntorjunnan kustannuksista Liite 8 Toimintaohjeet konsultoinnista, öljyisen jätteen käsittelystä sekä vastaanottopaikoista Liite 9 Näytteenotto Liite 10

26 25 LIITE 1 KUNTIEN VASTUUHENKILÖT ÖLJYVAHINGON JÄLKITORJUNTAAN Kunta: Vastuuhenkilö Varahenkilö Inari Tekninen johtaja Arto Leppälä Utsjoki Salla Kolari Posio Tervola Simo Ranua Muonio Tornio Ylitornio Sodankylä Enontekiö Savukoski Pelkosenniemi Keminmaa Kittilä Rovaniemi Kemijärvi Kemi Pello Kolari Rakennustarkastaja Markku Porsanger Rakmest. Ari Kivelä Rakmest. Jorma Haataja Rakmest. Ossi Karjalainen Aapo Mäenpää Kunnanins. Markku Rimali Rakmest. Seppo Toljamo Rakmest. Jaakko Muotka Jorma Isometsä Kunnanins. Jarmo Jaako Hannu Hukki Rakmest. Kalevi Keskitalo Rakmest. Jarmo Ahtinen Rakmest Panu Leinonen Jorma Isometsä Tiemestari Jari Kinnunen Rakennuspääll. Arvo Seppälä Tiemestari Jouko Kivelä Yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika Grönvall, Kunnanins. Ari Risto Rakmest, Jorma Haataja Maanrakennusmestari Kari Aalto Kiinteistöpäällikkö Toivo Partanen Rakmest. Ismo Seppälä Kiint.hoidon esimies Timo Saukkoriipi Veikko Kähkölä Raktark. Mika Tiiro Tekninen joht. Veli Saarijärvi Kai Virtanen Minna Karhunen Jorma Pietiläinen Pekka Jantunen Kai Virtanen Minna Karhunen Rakmest. Lauri Hettula Ins. Jani Riihiniemi Ymp.siht. Aila Kotavaara Toimistoinsinööri Ismo Tapio, Rakmest. Pekka Tuomas Kiint.hoid. esimies Timo Saukkoriipi

27 26 LIITE 2 LAPIN ELY-KESKUKSEN JA SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN (SYKE) YHTEYSTIEDOT JA PÄIVYSTYSJÄRJESTELYT Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Postiosoite: PL 8060, Rovaniemi Puhelinvaihde: Asiakaspalvelu: Kirjaamon faksi: s-posti: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Ö l j y n t o r j u n t a : Vesa-Matti Määttä Suomen ympäristökeskus: Suomen ympäristökeskuksen öljyvahinko - ja erityistilannepäivystys avustaa seuraavien onnettomuustilanteiden vaatimien voimavarojen, tiedonvälityksen ja tutkimusten järjestämisessä. Myös seuraavien tapauksien uhasta tulee tehdä ilmoitus Ympäristökeskuksen päivystäjälle. Kaikki alusonnettomuudet, joihin voi liittyä öljyvahingon tai muun ympäristövahingon vaara ja kaikki ilmeisen laittomat päästöt aluksista. Muut suuret öljy- tai kemikaalivahingot. Luonnonvaraisten eläinten poikkeukselliset kuolemat ja kasvillisuuden äkillinen vaurioituminen, poikkeukselliset leväkukinnot ja muu äkillisesti ilmenevä ympäristön poikkeustila tai pilaantuminen. Tulvaonnettomuudet ja patovahingot. Virka-aikana Suomen ympäristökeskuksen yhteystiedot ovat: Vaihde: Asiakaspalvelu: Päivystäjä: Faksi: oilduty@ymparisto.fi Huom! Päivystäjä voi lähettää henkilöstöä ja öljyntorjunta-aluksia sekä muuta erityiskalustoa.

28 27 LIITE 3 ÖLJYNTORJUNNAN OPERATIIVINEN JOHTAMISKAAVIO PELASTUSMUODOSTELMIEN JOHTAMINEN Maa-alueen öljyntorjunta Yksikkölähtö Joukkuelähtö SYKE LA ELY SYKE HÄKE HÄKE LAPXXX LAXXX LA P3X Poliisi ELY Kunta Poliisi Kunta LAPXXX LAPXXX LAPXXX LAXXX LAXXX LAXXX

29 28 LIITE 3 Komppanialähtö JOKE SYKE LAP ELY Poliisi Kunta HÄKE LA P3X TOJ LAPXXX LAPXXX LAPXXX Joukkue 1 Joukkue 2 Joukkue 3

30 29 LIITE 4 SUUREN ALUSÖLJYVAHINGON TORJUNTAORGANISAATIO JA ÖLJYNTORJUNTA-ALUSTEN HÄLYTYSKAAVIO (Ehdotus suurten alusöljyvahinkojen torjunnan järjestämisestä, johtamisesta ja viestinnästä 2010, 40.)

31 30 LIITE 5 SUURTEN ALUSÖLJYVAHINKOJEN HÄLYTYSJÄRJESTELYT (Ehdotus suurten alusöljyvahinkojen torjunnan järjestämisestä, johtamisesta ja viestinnästä 2010, 43.)

32 31

33 32 LIITE 6 ÖLJYNTORJUNTAKOULUTUSSUUNNITELMA SEKÄ KUSTANNUSSELVITYS Kustannuslaskelmat perustuvat tilastotietoihin ja osaltaan ohjeellisiin kustannusarvioihin tai oletettuihin kustannuksiin. VUOSITTAISET ÖLJYNTORJUNNAN KOULUTUSKUSTANNUKSET Osallistujat/Aihe Henkilömäärä/vuosi Kustannus /vuosi Pelastuslaitoksen henkilöstö Valtakunnalliset öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen jatko- ja täydennyskoulutukset, sekä muut alan koulutustapahtumat. Alusten ja veneiden sisäinen koulutus Sopimuspalokunnat Öljyvahinkojen torjuntakurssi YHTEENSÄ:

34 33 LIITE 7 ÖLJYNTORJUNTAKALUSTON HANKITASUUNNITELMA SEKÄ KUSTANNUSSELVITYS Kustannuslaskelmat perustuvat tilastotietoihin ja osaltaan ohjeellisiin kustannusarvioihin tai oletettuihin kustannuksiin käyt Hankittava öljyntorjuntakalusto 2017 Kalusto Määrä alv 0 % alv 24 % Sijoitus/Huomautukset Öljy t o A-lk öljyntorjuntavene Kittilä 70 Puomikontti, 500m 900FOB Kemin ÖT-varasto 100 Pikapuomi Kemi, Tornio 100 Öljyntorjuntakontti Rovaniemi 100 C-lk öljyntorjuntavene Kemi 80 V e n e l u o k a n öljynkeräyssäiliöt 20m3 1 pari Kemi 100 Vaihtolava Kemi 100 Voimayksikkö Kemi 100 Sivuk eräysjärjestelmän uusiminen, D-lk Tornio 100 Ankkurointikalusto Kemi 100 Venemiehistön kansipuvut Kemi-Tornio alue 50 Painepesuri Kemi 50 Aitapuomin keräyslaite Kemi 100 Yhteensä : Pelan kustannus alv 0 %: käy Hankittava öljyntorjuntakalusto 2018 Kalusto Määrä alv 0 % alv 24 % Huomautukset Öljy t o A-lk öljyntorjuntavene Tornio 50 Puomikontti, 500m 900FOB Kemin ÖT-varasto 100 Öljyntorjuntavälinekontti, varusteet 30 henkilölle Kemin ÖT-varasto 100 Imeytysainekontti Kemin ÖT-varasto 100 V e n e l u o k a n öljynkeräyssäiliöt 20m3 1 pari Sodankylä, Inari 100 Puomiperäkärry + 300m Kemi, Tornio, Rovaniemi, 500FOB Inari 100 Venemiehistön asusteet Kemi-Tornio alue 50 Trukki 3500kg Rovaniemi ÖT-varasto 100 Yhteensä : Pelan kustannus alv 0 %: 27 5

35 34 LIITE 7 t o r käyt Hankittava öljyntorjuntakalusto 2019 Kalusto Määrä alv 0 % alv 24 % Huomautukset Öljy Puomikontti, 500m 900FOB Sodankylä 100 C-lk, sivukerääjä Kemi 100 A-lk öljyntorjuntavene Tervola 50 C-lk öljyntorjuntavene Tornio 80 Keräyskalustokontti Kemi 100 Yhteensä : Pelan kustannus alv 0 %: käyt Hankittava öljyntorjuntakalusto 2020 Kalusto Määrä alv 0 % alv 24 % Huomautukset Öljy t o Puomikontti, 500m 900FOB Sodankylä 100 A-lk öljyntorjuntavene Ranua 50 C-lk, sivukerääjä Tornio 100 Ankkurointikalusto Kemi 100 Yhteensä: Pelan kustannus alv 0 %: t o r käyt Hankittava öljyntorjuntakalusto 2021 Kalusto Määrä alv 0 % alv 24 % Huomautukset Ö ljy Puomikontti, 500m 900FOB Sodankylä 100 A-lk öljyntorjuntavene Simo 50 Yhteensä: Pelan kustannus alv 0 %:

36 35 LIITE 8 YHTEENVETO ÖLJYNTORJUNNAN KUSTANNUKSISTA Seuraavassa esitetään yhteenvetona yleisselvitys öljyvahinkojen torjuntaa koskevista (öljyntorjunnan käyttöasteen mukaisista) hankinta- koulutus, ja käyttökustannuksista, jotka osaltaan perustuvat aikaisempien vuosien tilastoihin ja osaltaan ohjeellisiin kustannusarvioihin tai oletettuihin kustannuksiin.

37 36 LIITE 9 TOIMINTAOHJEET KONSULTOINNISTA, ÖLJYISEN JÄTTEEN KÄSITTELYSTÄ SEKÄ VASTAANOTTOPAIKOISTA Konsultoinnin käyttäminen on tarpeellista koska pelastuslaitoksella ei ole välineistöä saastuneen maa-aineksen pitoisuuden mittaamiseen. Konsultin avulla voidaan selvittää kuinka paljon saastunutta maa-ainesta on maaperästä poistettava ja mihin saastunut maa-aines voidaan toimittaa. Öljyinen maa-aines Öljyisen maa-aineksen öljypitoisuus tulee selvittää ennen maa-aineksen toimittamista vastaanottopaikkaan. Vastaanottopaikka määräytyy maa-aineksen öljypitoisuuden mukaan. Öljyinen maa-aines voidaan myös välivarastoida lyhyeksi aikaa käyttämällä esim. paksua pressua jonka päälle maa-aines laitetaan. Vesi-öljyseokset Vesi-öljyseoksia voidaan ottaa tarpeen vaatiessa alueelta saataviin imuautoihin. Suuremmat vesi-öljyseoserät voi toimittaa Lassila & Tikanojan toimipisteeseen Tornioon, jossa on 200m3 säiliöt. Vastaanottopaikan päivystäjään tulee ottaa yhteys ennen vesi-öljyseosten viemistä. KONSULTOINTI Pohjois-Suomen betoni ja maanrakennuslaboratorio Jani Norvapalo ÖLJYISEN MAA-AINEKSEN VASTAANOTTOPAIKAT Sodankylän jäteasema. Kemijärventie 1000 Pitoisuus korkeintaan 5000mg/kg Jäteaseman hoitaja: Virka-ajan ulkopuolella tuoduista jätteistä tulee tehdä seuraavassa tavoittamisjärjestyksessä: Ympäristömestari Janne Vuolli Toimitusjohtaja Osmo Aikio Lapeco asiakaspalvelu: Rovaniemi, Kuusiselän kaatopaikka Pitoisuus korkeintaan 600mg/kg Kuusiselän kaatopaikka Käyttöpäällikkö Satu Portti Jäteneuvonta Tornio, jätekeskus Jäkälä, Kalkkimaantie 614 Pitoisuus korkeintaan 5000mg/kg

38 37 Kemi, Holstinharjun jätteenkäsittelylaitos Pitoisuudella ei ylärajaa Jouko Sarivaara VESI-ÖLJYSEOKSET Tornio, Lassila & Tikanoja, Selleenkatu 187 Tornio päivystys: Oulu päivystys: IMUAUTOT LAPIN PELASTUSLAITOKSEN ALUEELLA Sodankylä, Savukoski, Pelkosenniemi Hannu Virpikari Oy, Kittilä Hettula Oy, Inari Hannu Alenius Oy, Enontekiö Jätehuolto Kukkola Keijo Tmi, Muonio Jätehuolto K. Malila, Salla Veljekset Tolppanen, Kemijärvi Napapiirin Kuljetus Oy, Kemi-Tornio Perämeren ympäristönhuolto Oy Märkien ja kuivien materiaalien imuautoja Päivystys, Delete, Kemi 9m3 ADR-luokiteltu imuauto 24h päivystysnumero Lassila & Tikanoja Imuautot: Torniossa 6kpl, Oulu 5kpl Tornio päivystys: Oulu päivystys: Toimii tarvittaessa koko Lapin alueella

39 38

40 39 LIITE 10 NÄYTTEENOTTO NÄYTEASTIAT Lasipullo tai purkki. Koko 1/2 litran purkki tai 1 2 litran lasipullo. NÄYTEMÄÄRÄ Paksumpaa näytettä kerätään purkkiin lähes täyteen (3/4 max), Juoksevampaa näytettä pullo lähes täyteen (3/4 max), Kerättävä aine on pintakalvona, tai sitä on muutoin vähän. Vähimmäismäärä pullossa noin 1 2 cm:n kerros eli tilavuutena noin 20 ml. NÄYTTEENOTTO Näyte otetaan, jos mahdollista, suoraan näyteastiaan. Kädet on syytä suojata kertakäyttöhanskoilla. Otettaessa ottimilla näytettä, on syytä varmistaa, että näyteottimesta ei liukene näytteeseen epäpuhtauksia. Näytteenottimet tulee olla esimerkiksi happoterästä tai teflonilla pinnoitettuja. KIRJAAMINEN Näyteastiat on aina välittömästi täytön jälkeen merkittävä asianomaisilla tiedoilla. Mitä sisältää? Mistä otettu? Milloin otettu? Kuka ottanut? Näytteet on pakattava erityisen huolellisesti ja kuljetettava laboratorioon mahdollisimman nopeasti. Näytteet on suojattava auringon valolta ja säilytettävä viileässä. Asiapapereiden tulee olla aina näytteiden mukana. Kuljetus ja säilytys ovat sovittava ennakkoon tai näytteenoton yhteydessä.

41 40 LIITE 10 NÄYTEENOTON KIRJAAMINEN KIRJAAMINEN Näyteastiat on aina välittömästi täytön jälkeen merkittävä asiaankuuluvilla tunnisteilla, tunnistetarralla. Mitä sisältää Mistä otettu Milloin otettu Kuka on ottanut (yhteystietoineen) Kenen hallussa näytteet ovat ja ovat olleet ennen laboratorioon viemistä/lähettämistä Laboratorion kuittaus näytteiden vastaanotosta