Myyrmäen alueellinen opetussuunnitelma

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Myyrmäen alueellinen opetussuunnitelma"

Transkriptio

1 Myyrmäen alueellinen opetussuunnitelma vuosiluokat 1-9 Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 1 Johdanto 2 2 Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi äidinkielenä Suomi toisena kielenä 11 3 Toinen kotimainen kieli Ruotsi vapaaehtoisena A2-kielenä Ruotsi B1-kielenä 21 4 Vieraat kielet Englanti A1-kielenä Ranska vapaaehtoisena A2-kielenä Ranska valinnaisena B2-kielenä Saksa vapaaehtoisena A2-kielenä Saksa valinnaisena B2-kielenä 49 5 Matematiikka 52 6 Ympäristö- ja luonnontieto 58 7 Biologia ja maantieto 59 8 Fysiikka ja kemia 63 9 Terveystieto Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Oppilaanohjaus Oppilaan arviointi Arviointi opintojen aikana Päättöarviointi Todistukset Erityisopetus Osa-aikaisen erityisopettajan toimenkuva Niveltäminen Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia 117 Liitteet Liite 1 Kielikylpyluokkien opetussuunnitelma Uomarinteen koulu 121 Liite 2 Harjaantumis- ja autismiopetus Uomarinteen koulu 127 1

2 1 Johdanto Yhteistyöllä yhtenäiseen peruskouluun Myyrmäen alueella toimii 3 yläkoulua ja 6 alakoulua. Koulut toimivat itsenäisinä yksiköinä. Järkeviä mahdollisuuksia koulujen yhdistämisen kautta yhtenäiskoulujen synnyttämiseen ei ole, joten tavoitteemme on yhteisten opetussuunnitelmallisten linjausten kautta taata alueen koululaisille mutkaton koulupolku. Opetussuunnitelmallisten linjausten ja tiiviin yhteistyön kautta pyrimme turvaamaan korkeatasoisen perusopetuksen. Sisällöllisten linjausten rinnalla rakenteelliset linjaukset tukevat em. tavoitetta. Tiedonsiirto koulusta toiseen siirryttäessä on yhteistyön keskeinen kysymys. Opetustyötämme ohjaavat lait ja asetukset, opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet sekä Vantaan kaupungin opetussuunnitelma. Näiden asiakirjojen pohjalta on laadittu Myyrmäen alueen koulujen opetussuunnitelman yhteinen osa sekä kunkin koulun oma osuus. Alueellinen opetussuunnitelma on tehty työryhmissä. Jokainen alueen kouluissa työskentelevä opettaja on osallistunut jonkin työryhmän työskentelyyn. Yhdeksän erilaisen koulun opettajien työskentely yhdessä on ollut haasteellinen prosessi. Tätä suunnitelmaa tehtäessä prosessi on saatu liikkeelle ja tästä on hyvä jatkaa. Yhteistyö tulee jatkumaan mm. opetussuunnitelman arvioinnin ja koulutuksen merkeissä. Alueellisesti on määritelty opetussuunnitelman painopistealueet määrittämällä hyväksytyn ja hyvän suorituksen kriteerit. Näiden kriteereiden kautta määrittyvät myös luokka-asteittaiset / kurssittaiset sisällöt. Niiltä osin, kun alueellisessa opetussuunnitelmassa kriteerit on määritelty useammalle luokkaasteelle tai kursseittain, koulut päättävät oppiaineksen jakamisesta vuosiluokille. Kriteerit toimivat myös oppilaan edistymisen ja arvioinnin tukena. Kuitenkin niin, että arviointi suoritetaan oppilaan kokonaistilanne huomioiden ja tarvittaessa HOJKS:n tai oppimissuunnitelman avulla määritellään henkilökohtaisia tarkennuksia opetussuunnitelmaan. Taito- ja taideaineiden osalta hyväksytyn suorituksen kriteerinä mainitaan joissakin kohdin osallistuminen. Mikäli oppilas on estynyt osallistumaan oppitunteihin, sovitaan koulukohtaisesti huoltajan kanssa korvaavasta suorituksesta. Valtakunnallisen opetussuunnitelman päättöarvioinnin hyvän osaamisen kriteerit arvosanalle 8 ovat voimassa sellaisenaan kaikkien oppiaineiden osalta, samoin nivelkohtiin määritellyt hyvän osaamisen kuvaukset. Alueellisen opetussuunnitelman luokka-asteittaiset hyvän suorituksen kriteerit selventävät ja tuovat alueellisia painotuksia edellisiin. Alueellisessa opetussuunnitelmassa linjataan myös muut arviointia koskevat asiat. Kunkin koulun omassa opetussuunnitelmaosuudessa määritellään: Arvot ja toiminta-ajatus Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Koulun toimintakulttuurin kuvaus Opetuksen mahdolliset painotukset Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa Yhteistyö kotien kanssa Yhteistyö muiden tahojen kanssa Suunnitelma oppilashuollon ja siihen liittyvän yhteistyön järjestämiseksi Kerhotoiminnan järjestäminen 2

3 Tukiopetuksen järjestäminen Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Tarvittaessa tarkemmat ainekohtaiset suunnitelmat ja muut koulun omat tarkennukset Valinnaisaineet Alueellinen opetussuunnitelma ja uusi tuntijako tulee voimaan luokilla syksystä 2004, 8. luokalla syksystä 2005 ja 9.luokalla syksystä Joissakin oppiaineissa joudutaan siirtymäkaudella soveltamaan opetussuunnitelmassa mainittuja tavoitteita ja sisältöjä, koska edeltävillä vuosiluokilla ei ole toimittu vielä uuden opetussuunnitelman mukaan. 2 Äidinkieli ja kirjallisuus 2.1 SUOMI ÄIDINKIELENÄ 1. VUOSILUOKKA ymmärtää suullisia ja helppoja kirjallisia ohjeita ja osaa osittain toimia itsenäisesti ohjeiden mukaisesti. osaa lukea lyhyitä sanoja ja lauseita. osaa kirjoittaa sanatasolla. osaa toimia ikätasoisesti arkipäivän puhetilanteissa ja pystyy seuraamaan opettajan ja muiden oppilaiden keskustelua ja ottamaan siihen osaa. osaa ilmaista itseään ymmärrettävästi suullisesti ja osallistuu luokkansa yhteisiin ilmaisuharjoituksiin. tuntee hyvin kirjain-äännevastaavuuden. osaa lukea melko sujuvasti yksinkertaisia ja ikäkaudelleen sopivia tekstejä ja ymmärtää lukemaansa. osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja luettavalla käsialalla ja lähes virheettömästi. on lukenut ainakin muutamia lukutaitoaan ja ikätasoaan vastaavia lastenkirjoja itsenäisesti. 2. VUOSILUOKKA ymmärtää suullisia ja kirjallisia ohjeita ja osaa osittain toimia itsenäisesti ohjeiden mukaisesti. osaa lukea ikäkaudelleen sopivaa tekstiä mekaanisesti ja kohtuullisen sujuvasti. ymmärtää lyhyiden lauseiden sisällön. osaa kirjoittaa lausetasolla ymmärrettävästi. osaa toimia ikätasoisesti arkipäivän puhetilanteissa ja pystyy seuraamaan opettajan ja muiden oppilaiden keskustelua ja ottamaan siihen osaa. 3

4 ymmärtää sanojen äänne- ja tavurakenteen. osaa riimitellä ja pohtia sanojen merkitystä. tuntee hyvin kirjain-äännevastaavuuden, osaa aakkosjärjestyksen ja osaa käyttää aakkosjärjestystä. osaa ilmaista itseään ymmärrettävästi suullisesti ja osallistuu luokkansa yhteisiin ilmaisuharjoituksiin. osaa lukea melko sujuvasti yksinkertaisia ja ikäkaudelleen sopivia tekstejä, ymmärtää lukemansa. on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan ja ikätasoaan vastaavia lastenkirjoja ja osaa käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja alkeelliseen tiedonetsintään. osaa kirjoittaa helppoja lauseita luettavalla käsialalla lähes virheettömästi ja on kokeillut kirjoittamista eri tarkoituksiin ja osaa käyttää mielikuvitustaan kirjoittaessaan. osaa käyttää käsialakirjoitusta melko luontevasti ja ymmärrettävästi. osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneen tekstinkäsittelyohjelmalla. osaa käyttää medialukutaitoaan ikäkaudelle suunniteltujen ohjelmien ja aineistojen seuraamiseen ja käyttämiseen ja niiden edellyttämään vastavuoroisuuteen. AIHEKOKONAISUUDET VUOSILUOKILLA 1-2 Opetussuunnitelmaan kuuluvat aihekokonaisuudet tulevat alkuopetuksen äidinkielessä mukaan lähinnä kalenterivuoteen sopivina teksteinä. Ne integroituvat muihin oppiaineisiin mm. ympäristökasvatuksen, kestävän kehityksen, tietotekniikan, kansainvälisyyskasvatuksen, liikenneturvallisuuskasvatuksen ja terveystiedon osalta. Alkuopetuksessa ko. kokonaisuuksia käsitellään monipuolisesti eri oppiaineissa ja pitkäjännitteisesti työskennellen. 3. VUOSILUOKKA SISÄLLÖT harjoittelee tuttujen asioiden selostamista ja kuvailua tutustuu ilmeikkääseen ja selkeään lukemiseen huviksi ja hyödyksi tutustuu kertomus- ja tietokirjallisuuteen ja opettelee erottamaan ne toisistaan keskustelee lukemastaan ja laatii pienimuotoisen kirjaesittelyn laatii pieniä esityksiä tutulle yleisölle opettelee erottamaan vokaalit ja konsonantit sekä löytämään sanoista diftongin ja äng-äänteen harjoittelee aakkostamista opettelee tunnistamaan yhdyssanoja ja tekemään niitä itse tunnistaa synonyymejä ja vastakohtia kehittää lausetajuaan ja oppii lausetyypeistä toteamus-, käsky- ja huudahduslauseen tutustuu substantiiveihin, verbeihin ja adjektiiveihin tutustuu vuorosanoihin ja niiden kirjoittamiseen johtolauseen kanssa kertaa tyyppikirjoitusta ja vahvistaa persoonallista käsialaansa harjoittelee oikeinkirjoituksen perusasioita (sanatasoinen oikeinkirjoitus, lopetusmerkin käyttö lauseessa, ison ja pienen kirjaimen keskeiset käyttötavat ja repliikkien kirjoittaminen) harjoittelee erityyppisten tekstien kirjoittamista, lukee omaa tekstiään ja kehittelee ja viimeistelee sitä saamansa palautteen pohjalta harjoittelee otsikointia tutustuu tekstinkäsittelyohjelmiin 4

5 osaa lukea ikätasolleen sopivaa tekstiä ja ymmärtää lukemaansa pääpiirteittäin osaa kirjoittaa lausetasolla ymmärrettävää tekstiä rohkenee ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti tutussa ryhmässä osaa kertoa omista havainnoistaan osaa käyttää puheenvuoroa keskustelutilanteissa on harjoitellut kirjastonkäyttöä ja tiedonhankintaa sähköisistä lähteistä osaa lukea ikätasolleen sopivaa tekstiä ja ymmärtää lukemaansa osaa käyttää lukutaitoaan tiedonhankintaan osaa kirjoittaa kohtuullisen selkeää ja ymmärrettävää tekstiä; käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja lähes virheettömästi osaa aakkoset ja on harjoitellut aakkostamista tunnistaa lausetyypeistä toteamus-, käsky- ja huudahduslauseen on harjoitellut oman tekstin kirjoittamista tietokoneella 4. VUOSILUOKKA SISÄLLÖT harjoittelee havaintojen ja ajatusten kertomista, selostamista ja kuvailua suullisesti opettelee keskustelemaan ryhmässä, käyttää puheenvuoroa ja ilmaisee mielipiteitään ja harjoittelee niiden perustelua opettelee pienimuotoisen esitelmän pitämistä tukisanalistan avulla tutulle yleisölle rohkaistuu omien esitysten tekemiseen ja häntä ohjataan rikastuttamaan ilmaisuaan oppii erilaisia lausetyyppejä ja opettelee käyttämään pilkkua alistus- ja rinnastuskonjunktioiden yhteydessä oppii taivuttamaan verbiä persoonamuodoissa ja tutustuu verbin pääluokkiin, aktiiviin ja passiiviin, sekä opettelee tunnistamaan verbin aikamuodoista preesensin ja imperfektin oppii sanaluokista substantiivit, adjektiivit, verbit, numeraalit ja pronominit. Adjektiiveista hän oppii myös vertailumuodot. Hän tutustuu partikkeleihin alustavasti harjoittelee selkeää ja sujuvaa käsialaa harjoittelee oikeinkirjoituksen perusasioita harjoittelee erityyppisten tekstien kirjoittamista, lukee omaa tekstiään ja kehittelee ja viimeistelee sitä saamansa palautteen pohjalta harjoittelee otsikointia ja kappalejakoa opettelee tiivistämään lukemaansa omin sanoin käyttää tekstinkäsittelyohjelmaa oman tekstin tuottamisessa ja muokkauksessa kehittää lukutekniikkaansa ja harjoittelee silmäilevää lukemista sekä tekee päätelmiä lukemastaan tutustuu monipuolisesti kirjallisuuteen osaa lukea ikätasolleen sopivaa tekstiä ja ymmärtää lukemaansa pääpiirteittäin 5

6 on harjoitellut lukutaitonsa käyttämistä tiedonhankintaan tunnistaa ja tuottaa ymmärrettävästi erilaisia lausetyyppejä kohtuullisen selkeällä käsialalla rohkenee ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti tutussa ryhmässä osaa kertoa omista havainnoistaan ja vertailla niitä muiden havaintoihin osaa käyttää puheenvuoroaan keskustelutilanteissa ja kuuntelee muiden ajatuksia pyrkii siihen, että oma viesti on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä pystyy ohjatusti pitämään pienimuotoisen suullisen esityksen tukisanalistan avulla on harjoitellut kirjastonkäyttöä ja tiedonhankintaa sähköisistä lähteistä ja tuntee tiedonhankinnan päävaiheet osaa ohjatusti tuottaa suullisen ja kirjallisen esityksen annetusta aiheesta osaa lukea ikätasolleen sopivaa tekstiä ja ymmärtää lukemaansa osaa käyttää lukutaitoaan tiedonhankintaan löytää pääasiat ikätasoisestaan tekstistä osaa kirjoittaa kohtuullisen selkeää ja ymmärrettävää tekstiä; käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa. osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja lauseita lähes virheettömästi on harjoitellut aakkostamista tunnistaa lausetyypeistä toteamus-, käsky- ja huudahduslauseen on harjoitellut pää- ja sivulauseen erottamista pilkun avulla tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmalla 5. VUOSILUOKKA SISÄLLÖT tutustuu viestinnän perustekijöihin ja vuorovaikutuksen havainnointiin harjaantuu tukisanalistan käyttöön ja laadintaan tunnistaa lauseenjäsenistä subjektin ja predikaatin ja tutustuu myös objektiin tutustuu nominien taivutukseen alustavasti vahvistaa sanaluokkien osaamista oppii vuorosanojen kirjoittamista tekstiin vertailee äidinkieltään ja vierasta kieltä ja tutustuu lainasanoihin kirjoittaa monipuolisesti erilaisiin tarkoituksiin suunnittelee, muokkaa ja viimeistelee tekstiään saamansa palautteen pohjalta harjoittelee otsikointia ja kappalejakoa harjoittelee selkeän ja sujuvan käsialan kirjoittamista oppii oikeinkirjoituksen perusasioiden hallintaa lukee monipuolisia tekstejä ja oppii käyttämään erilaisia lukutapoja syventää kirjallisuuden tuntemustaan on saavuttanut peruslukutaidon 6

7 osaa lukea ikäkaudelle sopivaa tekstiä kohtuullisen sujuvasti ja ymmärtäen osaa ohjatusti käyttää lukutaitoaan tiedonhankintaan tunnistaa ja tuottaa ymmärrettävästi erilaisia lausetyyppejä kohtuullisen selkeällä käsialalla tunnistaa oikeinkirjoituksen perusasiat lausetasolla ilmaisee itseään suullisesti ja kirjallisesti tutussa ryhmässä osaa kertoa omista havainnoistaan ja vertailla niitä muiden havaintoihin osaa käyttää puheenvuoroaan keskustelutilanteissa ja kuuntelee muiden ajatuksia pyrkii siihen, että oma viesti on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan muodostaa omia mielipiteitä ja osaa perustella niitä ohjatusti pystyy pitämään pienimuotoisen suullisen esityksen tukisanalistan avulla on harjoitellut kirjastonkäyttöä ja tiedonhankintaa sähköisistä lähteistä ja tuntee tiedonhankinnan päävaiheet osaa ohjatusti tuottaa suullisen ja kirjallisen esityksen annetusta aiheesta on saavuttanut peruslukutaidon ja osaa lukea ikätasolleen sopivaa tekstiä ja ymmärtää lukemaansa osaa käyttää lukutaitoaan tiedonhankintaan löytää pääasiat ikätasoisestaan tekstistä ja pohtii tiedon oikeellisuutta ja merkitystä itselleen osaa kirjoittaa kohtuullisen selkeää ja ymmärrettävää tekstiä; käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintunutta hallitsee melko varmasti sanatasoisen oikeinkirjoituksen sekä ison ja pienen kirjaimen keskeiset käyttötavat, kirjoittaa nominatiivialkuiset yhdyssanat useimmiten oikein, osaa käyttää lopetusmerkkejä ja merkitä pilkun usein oikeaan kohtaan sekä osaa melko varmasti repliikkien oikeinkirjoitus-tavan pyrkii käyttämään kirjoitelmissaan erilaisia lauserakenteita ja kappalejakoa hallitsee aakkostamisen keskeiset periaatteet tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmalla osaa ryhmitellä prototyyppisiä sanoja sanaluokkiin tietää, miten verbeillä ilmaistaan persoonaa ja aikaa ja millaisia tehtäviä verbeillä on lauseessa hahmottaa tekstistä lauseet ja lauseista prototyyppisen subjektin ja predikaatin tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja on lukenut runsaasti erilaisia tekstejä ja työstänyt niitä eri menetelmin on tutustunut elokuvan, teatterin ja median keinoin rakennettuun fiktioon 6. VUOSILUOKKA SISÄLLÖT tutustuu viestinnän perustekijöihin, vuorovaikutuksen havainnointiin ja ilmaisutapoihin harjoittelee erilaisissa keskustelutilanteissa toisten huomioonottamista, puheenvuoron oikeaa ajoittamista ja mitoittamista, kielimuodon valintaa ja eriävien mielipiteiden hyväksymistä sekä palautteen antamista ja vastaanottamista harjoittaa ymmärtävää ja arvioivaa kuuntelua ja katselua käyttää ja laatii tukisanalistaa esitysten ja kirjoitusten tukena harjoittelee virkkeen ja lauseen eron tunnistamista ja hänen lausetajunsa vahvistuu 7

8 vahvistaa sanaluokkien osaamistaan tunnistaa lauseenjäsenistä subjektin, predikaatin ja objektin tutustuu nominien taivutukseen; tunnistaa nominatiivin, genetiivin, partitiivin ja paikallissijat ja osaa soveltaa niitä mekaanisesti prototyyppisiin tehtäviin tutustuu murteisiin ja oppii tuntemaan ja arvostamaan äidinkieltään paremmin oppii vuorosanojen kirjoittamista tekstiin kirjoittaa monipuolisesti erilaisiin tarkoituksiin suunnittelee, muokkaa ja viimeistelee tekstiään saamansa palautteen pohjalta harjoittelee otsikointia ja kappalejakoa syventää selkeän ja sujuvan käsialan kirjoittamista oppii oikeinkirjoituksen perusasioiden hallintaa lukee monipuolisia tekstejä ja oppii käyttämään erilaisia lukutapoja syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja lukuharrastustaan tutustuu sanoma- ja aikakauslehtiin sekä sähköiseen mediaan ja kehittyy kriittiseksi viestinten seuraajaksi on saavuttanut peruslukutaidon osaa lukea ikäkaudelle sopivaa tekstiä sujuvasti ja ymmärtäen osaa käyttää lukutaitoaan tiedonhankintaan tunnistaa ja tuottaa ymmärrettävästi erilaisia lausetyyppejä kohtuullisen selkeällä käsialalla hallitsee oikeinkirjoituksen perusasiat lausetasolla tunnistaa kieliopillisia perusasioita lauseesta ilmaisee itseään suullisesti ja kirjallisesti tutussa ryhmässä osaa kertoa omista havainnoistaan ja vertailla niitä muiden havaintoihin osaa käyttää puheenvuoroaan keskustelutilanteissa ja kuuntelee muiden ajatuksia pyrkii siihen, että oma viesti on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan muodostaa omia mielipiteitä ja osaa perustella niitä ohjatusti pystyy pitämään suullisen esityksen tukisanalistan avulla on harjoitellut kirjastonkäyttöä ja tiedonhankintaa sähköisistä lähteistä ja tuntee tiedonhankinnan päävaiheet osaa tuottaa suullisen ja kirjallisen esityksen annetusta aiheesta on saavuttanut peruslukutaidon ja osaa lukea ikätasolleen sopivaa tekstiä ja ymmärtää lukemaansa osaa käyttää lukutaitoaan huviksi ja hyödyksi löytää pääasiat ikätasoisestaan tekstistä ja pohtii tiedon oikeellisuutta ja merkitystä itselleen osaa kirjoittaa kohtuullisen selkeää ja ymmärrettävää tekstiä; käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintunutta ja oma persoonallinen käsiala on muodostunut hallitsee melko varmasti sanatasoisen oikeinkirjoituksen sekä ison ja pienen kirjaimen keskeiset käyttötavat, kirjoittaa nominatiivialkuiset yhdyssanat useimmiten oikein, osaa käyttää lopetusmerkkejä ja merkitä pilkun usein oikeaan kohtaan sekä osaa melko varmasti repliikkien oikeinkirjoitus-tavan käyttää kirjoitelmissaan erilaisia lauserakenteita ja kappalejakoa 8

9 hallitsee aakkostamisen tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmalla osaa ryhmitellä prototyyppisiä sanoja sanaluokkiin tietää, miten verbeillä ilmaistaan persoonaa ja aikaa ja millaisia tehtäviä verbeillä on lauseessa hahmottaa tekstistä lauseet ja lauseista prototyyppisen subjektin, predikaatin ja objektin tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja on lukenut runsaasti erilaisia tekstejä ja työstänyt niitä eri menetelmin on tutustunut elokuvan, teatterin ja median keinoin rakennettuun fiktioon AIHEKOKONAISUUDET VUOSILUOKILLA 3-6 Opetussuunnitelmaan kuuluvat aihekokonaisuudet tulevat äidinkielessä mukaan lähinnä kalenterivuoteen ja lukuvuoden teemoihin sopivina teksteinä. Ne integroituvat muihin oppiaineisiin mm. ympäristökasvatuksen, kestävän kehityksen, tietotekniikan, kansainvälisyyskasvatuksen, liikenneturvallisuuskasvatuksen, osallistuvan kansalaisuuden/yrittäjyyden ja terveystiedon osalta. Tällöin äidinkieli oppiaineena toimii työskentelyvälineenä aihekokonaisuuksia käsitellessä. Niistä voi myös ottaa tekstejä, kirjoitusaiheita, keskustelun ja viestinnän teemoja äidinkieleen silloinkin, kun äidinkielessä harjoitellaan jotain kieleen liittyviä sisältöalueita. Viestintä ja mediataito ovat olennainen osa äidinkielen sisältöä luokilla 3 6. OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT VUOSILUOKILLA 1-6 Äidinkielen työtavat eivät ole sidoksissa niinkään luokka-asteeseen. Äidinkieli oppiaineena mahdollistaa monipuolisten työtapojen käytön ottaen huomioon oppilaan sen hetkisen ikä- ja kehitystason. Erilaisia työtapoja, joita äidinkielen opetuksessa voi käyttää: vuorovaikutustaitojen kehittäminen ryhmässä toiminnallisesti opettajan esitellessä ja lukiessa erilaisia kirjoja ja houkutellessa oppilaita niiden pariin voidaan työtapoina käyttää taiteen eri muotoja. Yhteisöllistä työskentelyä ja lukemisen suhdetta itse lukijaan kannustetaan kirjoittamisessa pyritään mekaanisen harjoittamisen lisäksi luovaan kirjoittamiseen muita työtapoja ovat mm. pelit, leikit, kuuntelu, kerronta, ilmaisutaidolliset harjoitteet, opetuskeskustelu ja esim. lukupiiri. Opetus on toiminnallista ja etenee eriyttäen kunkin oppilaankehitystason mukaisesti. Pyritään luomaan luokkaan iloinen ja oppimiseen kannustava ilmapiiri. 7. VUOSILUOKKA SISÄLLÖT vuorovaikutuksen perustaitojen vahvistaminen ja syventäminen viestintärohkeuden kartuttaminen omien luku- ja kirjoitustottumusten ja -taitojen kehittäminen erilaisten tekstien luetun- / kuullun ymmärtäminen fiktiivisen tekstin tuottaminen muistiinpanojen tekeminen ja lähdeaineiston käytön harjoitteleminen oikeinkirjoituksen perusasioiden kertaaminen tekstin rakenteiden opiskeleminen (päälause, sivulause) sanaluokkien erotteleminen verbien ja nominien taivutus kaunokirjallisten tekstien tulkinta ja tarkastelu; kaunokirjallisuuden pääluokkien oppiminen 9

10 osaa tuoda ajatuksensa esiin kirjallisesti ja suullisesti ymmärtää erilaisia tekstejä hallitsee oikeinkirjoituksen perusteet tunnistaa kielen rakenteita pystyy lukemaan kokonaisen kaunokirjallisen teoksen 8. VUOSILUOKKA SISÄLLÖT perustietojen ja -taitojen hankkiminen eri tekstityypeistä ja tekstilajeista suullisen ja kirjallisen ilmaisun kehittäminen ja monipuolistaminen luku- ja kirjoitusprosessien kehittäminen ja monipuolistaminen omien näkemysten esittämisen harjoitteleminen kaunokirjallisten tekstien tulkinta ja tarkastelu median ja omien mediankäyttötottumusten arviointia tekstin kokonaisrakenteen suunnittelu ja toteuttaminen faktan ja fiktion lajien tarkastelu ja tuottaminen kirjallisuuden peruskäsitteiden opetteleminen yhteisten ja valinnaisten tekstien lukeminen ja käsitteleminen verbien tapaluokkien, lauseenjäsenten ja nominaalimuotojen opetteleminen osaa tunnistaa, tulkita ja tuottaa erilaisia tekstejä pystyy erittelemään ja tulkitsemaan lukemaansa on harjaantunut omien näkemysten esittämisessä hallitsee perusasiat tapaluokista, lauseenjäsenistä ja nominaalimuodoista 9. VUOSILUOKKA SISÄLLÖT kirjoitus-, puhe- ja palautteenantotaitojen monipuolistaminen omien näkemysten esittämisen ja puolustamisen harjoitteleminen kaunokirjallisten tekstien analysointi ja tulkinta perehtyminen kulttuurimme keskeisiin teoksiin erilajisten tekstien kirjoittaminen käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen tietojen hankkiminen erityyppisistä lähteistä perustietojen saaminen Suomen ja maailman kielitilanteesta sekä äidinkielen merkityksestä suomen kielen ominaispiirteiden, vaiheiden ja vaihtelun tarkasteleminen kirjallisen ja kulttuurisen yleissivistyksen pohjan luominen tekstien tyylillisen pääjaon opetteleminen oikeinkirjoituksen vakiinnuttaminen 10

11 pystyy tuottamaan ja muuntelemaan tekstiään ja puhettaan tilanteen ja tarkoituksen mukaan osaa antaa ja vastaanottaa asiallista palautetta osaa analysoida ja tulkita kaunokirjallisuutta on perehtynyt suomen kielen ja kulttuurin historiaan ja peruspiirteisiin osaa hankkia tietoa eri lähteistä hallitsee oikeinkirjoituksen perusasiat hallitsee erilaisiin tilanteisiin sopivat vuorovaikutustaidot osaa toimia, hankkia ja tulkita tietoja erilaisissa tekstiympäristöissä, tuntee eri tekstilajeja ja niiden tehtäviä pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin pystyy analysoimaan kokonaisia kaunokirjallisia teoksia tuntee suomen kielen keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT opettajajohtoinen, yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely kirjalliset ja suulliset tehtävät draaman keinoin oppiminen musiikin ja kuvien käyttäminen opetuksen tukena yhteiskunnallisten tapahtumien kytkeminen opetukseen itsenäiseen, vastuulliseen työskentelyyn ohjaaminen AIHEKOKONAISUUDET Kaikki aihekokonaisuudet voidaan haluttaessa toteuttaa äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen sisällä. Voidaan myös jakaa aihekokonaisuuksia muiden oppiaineiden kanssa tai toimia esimerkiksi eri aihekokonaisuuksia eri lukuvuosina painottaen. Luontevimmin äidinkielen ja kirjallisuuden sisältöihin soveltuvat aihekokonaisuudet 1 (Ihmisenä kasvaminen), 2 (Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys) ja 3 (Viestintä ja mediataito). 2.2 SUOMI TOISENA KIELENÄ Suomi toisena kielenä -opetuksessa noudatetaan Vantaan kunnallista opetussuunnitelmaa. Suomi toisena kielenä opetuksessa otetaan huomioon erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuus. Opetus tukee oppilaan identiteettiä. Tavoitteena on toimiva kaksikielisyys ja kulttuurisuus, johon sisältyy sekä suomalaisen että oman kulttuurin tuntemus ja arvostus. Peruskoulun aloitus Alueen alakoulut vastaanottavat maahanmuuttajalapset ensimmäiselle luokalle joko koulujen järjestämästä esiluokkaryhmästä, päiväkotien järjestämästä esiopetuksesta tai suoraan kotoa. Suomi toisena kielenä -opettajat tapaavat päiväkodin henkilökunnan hyvissä ajoin saadakseen tietoa tulevien oppilaidensa kouluvalmiuksista. Samoin tavataan koulun esiluokan opettaja. Opettajat neuvottelevat, sijoittuuko oppilas yleisopetukseen vai valmistavaan opetukseen. 11

12 Siirto alakoulusta yläkouluun S2-opettajat tekevät yhteistyötä suomi2-oppilaan siirtyessä alakoulusta yläkouluun. Tehokas yhteistyömuoto on helmi maaliskuussa pidettävä siirtopalaveri, johon osallistuvat alueen S2-opettajat. Palaverissa selvitellään oppilaan mahdollisesti tarvitsemia tukitoimia ja sitä, missä koulussa tukitoimia on saatavilla. Seitsemännen luokan alussa kartoitetaan alakoulusta siirtyvän oppilaan suomen kielen taito. Kielitaidon määrittämisessä voidaan käyttää erilaisia arviointimateriaaleja (esim. Kike, Allu, Portti, Avaimia ja Portaita). Peruskouluun muualta siirtyvät oppilaat Jos kouluun tulee uusi oppilas kesken lukuvuoden tai lukuvuoden alussa, hänen kielitaitonsa testataan. Päättöarviointi Päättöarvioinnin apuna käytetään Suomi toisena kielenä päättöarvioinnin tueksi -koetta. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kuunteleminen erottaa pääkohdat ja tärkeimmät yksityiskohdat opetuskeskustelusta tunnistaa yleiskielen ja puhekielen välisen eron Puhuminen ilmaisee itseään suhteellisen vaivattomasti esim. käyttäen kuvailua, erittelyä, vertailua ja selostamista ääntää melko ymmärrettävästi Lukeminen ymmärtää erityyppisiä tekstejä ja kykenee erittelemään niitä sekä tekemään huomioita niiden sisällöstä sekä poimimaan olennaisen tiedon, vaikka ei koko tekstiä ymmärräkään osaa hankkia tietoja eri viestintävälineistä ja suhtautuu kriittisesti hankittuun tietoon Kirjoittaminen osaa omissa teksteissään käyttää monipuolista sanastoa ja vaihtelevia lauserakenteita osaa kirjoittaa erityyppisiä tekstejä, myös asiatekstejä PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT HYVÄKSYTYLLE SUORITUKSELLE Kuunteleminen ymmärtää arkielämän puhetilanteissa oleellisen ja ymmärtää, mitä aihetta tunnilla käsitellään Puhuminen pystyy kommunikoimaan arkipäivän tilanteissa ja ilmaisemaan mielipiteensä Lukeminen osaa lukea mekaanisesti kohtuullisen hyvin ymmärtää selkokielistä tekstiä 12

13 Kirjoittaminen osaa kirjoittaa ymmärrettävän kirjoitelman itselleen tutusta aiheesta hallitsee joitakin oikeakielisyyden perusasioita 3 Toinen kotimainen kieli Toinen kotimainen kieli on ruotsi. 3.1 RUOTSI VAPAAEHTOISENA A2-KIELENÄ VUOSILUOKAT 4-6 TAVOITTEET Kielitaito oppii kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa ymmärtämään arkielämän tapahtumia käsittelevän tekstin tai puheen keskeisimmän sisällön kirjoittamaan lyhyitä viestejä arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa Kulttuuritaidot tutustuu suomenruotsalaiseen, ruotsalaiseen ja muuhun pohjoismaiseen kulttuuriin harjoittelee viestimään ruotsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa Opiskelustrategiat harjoittelee työskentelemään vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa koulussa ja kotona oppii opiskelemaan kieltä itsenäisesti, pareittain ja pienryhmissä harjoittelee käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä kielen opiskelussa oppii käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan oppii arvioimaan työskentelyään ja kielitaitoaan 4. VUOSILUOKKA KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit minä, perheenjäsenet, koti, ystävät, koulu ja lähiympäristö vapaa-aika ja harrastukset kellonajat, viikonpäivät, kuukaudet, vuodenajat ja juhlapäivät Rakenteet substantiivit: en- ja ett-sanoja, yksikön lyhyt ja pitkä muoto verbit: perusmuoto, preesens, apuverbejä adjektiivi attribuuttina yksikössä 13

14 kysymyssanoja persoonapronomineja prepositioita lukusanat Viestintästrategiat puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta omien viestien suunnittelu puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa Kuullun ymmärtäminen ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisia sanoja ja fraaseja. Puhuminen osaa vastata yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyesti. Tekstin ymmärtäminen ymmärtää vain lyhyitä ja yksinkertaisia vuosiluokan tekstejä. Kirjoittaminen harjoittelee, mutta viestii virheellisesti. Kuullun ymmärtäminen (ks. A1.3) ymmärtää vuosiluokan oppisisältöjen mukaisia yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa. pystyy seuraamaan vuosiluokan oppisisältöjen mukaisia yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. Puhuminen (ks. A1.2) Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja vuosiluokan oppisisältöjen pohjalta. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. Osaa hyvin suppean vuosiluokan oppisisältöjen mukaisen perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja vuosiluokan peruskieliopin aineksia. Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. Tekstin ymmärtäminen (ks. A1.3) Pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Ymmärtää hyvin vuosiluokan oppisisällöissä opiskeltuja lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita. Pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä. 14

15 Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta. Kirjoittaminen (ks. A1.2) Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään. Osaa joitakin vuosiluokan oppisisällöissä opiskeltuja perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. Ulkoa opetellut vuosiluokalla opiskellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. 5. VUOSILUOKKA KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit terveys ja hyvinvointi asioiminen eri tilanteissa vapaa-aika ja harrastukset perustietoja suomenruotsalaisuudesta ja heidän asuinympäristöstään aloitetaan tutustuminen Pohjoismaihin ja pohjoismaiseen elämänmuotoon Rakenteet Substantiivit: en-sanojen monikko Verbit: säännöllinen imperfekti, apuverbejä Adjektiivit: taivutus yksikössä Prepositioita Sanajärjestys: päälause, kysymyslause Viestintästrategiat puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta omien viestien suunnittelu puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa Kuullun ymmärtäminen ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia. Puhuminen osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. Tekstin ymmärtäminen ymmärtää hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia vuosiluokan tekstejä. Kirjoittaminen osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin. 15

16 Kuullun ymmärtäminen (ks. A1.3) Ymmärtää vuosiluokan oppisisältöjen mukaisia yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa. Pystyy seuraamaan vuosiluokan oppisisältöjen mukaisia yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. Puhuminen (ks. A1.2) Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja vuosiluokan oppisisältöjen pohjalta. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. Osaa hyvin suppean vuosiluokan oppisisältöjen mukaisen perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja vuosiluokan peruskieliopin aineksia. Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. Tekstin ymmärtäminen (ks. A1.3) Pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Ymmärtää hyvin vuosiluokan oppisisällöissä opiskeltuja lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita. Pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä. Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta. Kirjoittaminen (ks. A1.2) Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään. Osaa joitakin vuosiluokan oppisisällöissä opiskeltuja perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. Ulkoa opetellut vuosiluokalla opiskellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. 6. VUOSILUOKKA KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit tutustutaan eri Pohjoismaihin, niiden kulttuuriin ja nähtävyyksiin vapaa-aika matkustaminen asioiminen eri tilanteissa harjoitellaan kirjallista ja suullista viestintää eri viestimiä käyttäen Rakenteet Substantiivit: ett-sanojen monikko Verbit: imperfekti, apuverbejä, käskymuotoja Adjektiivit: taivutus monikossa, komparatiiveja, superlatiiveja Persoonapronominien objekti- ja omistusmuodot 16

17 Lukusanat: järjestyslukuja Viestintästrategiat puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta omien viestien suunnittelu puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa Kuullun ymmärtäminen joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä. Puhuminen ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta uskaltaa ilmaista itseään. Ääntäminen aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. Tekstin ymmärtäminen ymmärtää yksinkertaisia vuosiluokan tekstejä. Kirjoittaminen osaa viestiä lyhyin ilmaisuin. Kuullun ymmärtäminen (ks. liite A1.3) Puhuminen (ks. liite A1.2) Tekstin ymmärtäminen (ks. liite A1.3) Kirjoittaminen (ks. liite A1.2) VUOSILUOKAT 7-9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan ruotsin kielen taito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin, mm. palveluiden ja julkisen elämän alueille. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan kommunikaatiotaidot ruotsinkielisessä kulttuurissa kehittyvät. harjoittelee monipuolisesti kielen opiskeluun sopivia strategioita. TAVOITTEET Kielitaito oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleis- tai asiatietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta tai tekstiä. selviytymään yksinkertaisista vuorovaikutus- ja palvelutilanteista. kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista. havaitsemaan Suomessa ja Ruotsissa puhutun ruotsin kielen keskeisiä eroavuuksia. Kulttuuritaidot oppii tuntemaan suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista kulttuuria. 17

18 viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita sekä käyttämään hyväksi äidinkielessä ja vieraissa kielissä oppimaansa. hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä. tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä. arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työtapojaan. Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloituksen ja lopetuksen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö 7. VUOSILUOKKA KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit luokilla 4-6 esiin tulleen lisäksi vapaa-ajan vietto ja harrastukset matkustaminen julkiset palvelut Ruotsi Rakenteet omistusmuodot, objektimuodot kertaus preesens ja imperfekti kertaus kysymyssanat kertaus prepositiot kertaus apuverbit kertaus adjektiivin taivutus kertaus substantiivin taivutus kertaus adjektiivien vertailu kertaus kuukaudet kertaus järjestysluvut kertaus kellonajat kertaus imperatiivi lyhyet vastaukset suora ja käänteinen sanajärjestys perfekti 18

19 Kuullun ymmärtäminen ymmärtää yksinkertaisia lausumia, henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. Puhuminen osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä. Tekstin ymmärtäminen ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä. Kirjoittaminen osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä hyvin tutuista aiheista. Kuullun ymmärtäminen pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä. Puhuminen osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy yksinkertaisista vuoropuheluista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. Tekstin ymmärtäminen ymmärtää tekstin pääajatuksen ja joitakin yksityiskohtia. Kirjoittaminen osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (postikortti, omat henkilötiedot, sanelu). 8. VUOSILUOKKA KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit aikaisemmin esiin tulleen lisäksi terveys ja hyvinvointi tiedotusvälineet Norja Rakenteet lyhyet vastaukset pää- ja sivulauseen sanajärjestys refleksiiviverbit pluskvamperfekti sin, sitt, sina Kuullun ymmärtäminen pystyy seuraamaan yksinkertaisia tilanneyhteyteen tai omaan kokemukseen liittyviä keskusteluja. 19

20 Puhuminen osaa kertoa itsestään ja lähipiiristään. Alkeellisessakin puheessa esiintyy peruskielioppivirheitä. Tekstin ymmärtäminen ymmärtää tuttuun aihepiiriin liittyvän tekstin pääajatukset ja joitain yksityiskohtia. Kirjoittaminen osaa kirjoittaa muutamia lauseita. Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä. Kuullun ymmärtäminen pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. Puhuminen Kaikkein tutuimmat ilmaukset sujuvat. Muualla tauot ovat hyvin ilmeisiä. Puheessa esiintyy peruskielioppivirheitä. Tekstin ymmärtäminen ymmärtää tekstin pääajatuksen lisäksi joitakin yksityiskohtia. Pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. Kirjoittaminen selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. 9. VUOSILUOKKA KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit aikaisemmin esiin tulleen lisäksi opiskelu, työ ja elinkeinoelämä kestävä kehitys Tanska, Islanti Rakenteet att+infinitiivi pronomini+substantiivi adjektiivi+substantiivi adverbien vertailu konditionaali futuuri s-passiivi PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT HYVÄKSYTYLLE SUORITUKSELLE Kuullun ymmärtäminen pystyy seuraamaan yksinkertaisia tilanneyhteyteen tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja tutuista aiheista. 20

21 Puhuminen selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista. Tekstin ymmärtäminen ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitain yksityiskohtia. Kirjoittaminen osaa kirjoittaa itselleen tutusta aiheesta lyhyesti. Viesti välittyy virheistä huolimatta. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan Kuullun ymmärtäminen (A.2.2.) Puhuminen (A.2.1.) Tekstin ymmärtäminen (A.2.2.) Kirjoittaminen (A.2.1.) 3.2 RUOTSI B1-KIELENÄ VUOSILUOKAT 7-9 Opetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää myös oppilaan kielenopiskelutaitoja ja lisää ymmärtämystä kulttuurien välisestä viestinnästä. TAVOITTEET Kielitaito oppii kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen. ymmärtämän jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana. kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Kulttuuritaidot tutustuu suomenruotsalaiseen, ruotsalaiseen ja muuhun pohjoismaalaiseen kulttuuriin. harjoittelee viestimään ruotsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa. Opiskelustrategiat harjoittelee työskentelemään vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa koulussa ja kotona. oppii opiskelemaan kieltä itsenäisesti, pareittain ja pienryhmissä. harjoittelee käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä kielen opiskelussa. oppii käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan. oppii arvioimaan työskentelyään ja kielitaitoaan. 21

22 oppii tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita. Viestintästrategiat Kielellinen tai tilannevihjeisiin pohjautuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi. Vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen. Oman kielenkäytön tarkkailu. Puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla. Joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen sekä palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö. 7. VUOSILUOKKA KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit Lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti, perheenjäsenet ja ystävät Harrastukset ja vapaa-ajan vietto Ostoksilla käynti Ruokailu Rakenteet Nimi, ikä, asuinpaikka ja kieli Pohjoismaat, kielet ja pääkaupungit Lukusanat Kellonajat, viikonpäivät Persoonapronominien omistusmuodot Kysymyssanat, kysymyslause Preesens Substantiivin taivutus Adjektiivin taivutus Apuverbit Persoonapronominien objektimuodot Imperfekti Kuullun ymmärtäminen ymmärtää tavallisimpia sanoja ja fraaseja arkisissa yhteyksissä. Puhuminen osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmauksia. Tekstin ymmärtäminen ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita. Kirjoittaminen osaa kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia. 22

23 Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä. Puhuminen osaa vastata itseä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. Tekstin ymmärtäminen ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä. Kirjoittaminen osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. 8. VUOSILUOKKA KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit aikaisemmin esiin tulleen lisäksi matkustaminen julkisten palvelujen käyttö Ruotsi, Norja Rakenteet järjestysluvut, päiväys det finns -rakenne imperatiivi den här man-rakenne perfekti adjektiivien vertailu lyhyet vastaukset päälauseen sanajärjestys Kuullun ymmärtäminen ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. Puhuminen osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. Tekstin ymmärtäminen tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen. Kirjoittaminen osaa tuottaa muutamia lauseita tutuista aiheista. 23

24 Kuullun ymmärtäminen pystyy seuraamaan yksinkertaisia välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. Puhuminen osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin tilannesidonnaisia ilmauksia ja peruskieliopin aineksia. Tekstin ymmärtäminen pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita. Kirjoittaminen Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisemmassakin vapaassa tuotoksessa on hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. 9. VUOSILUOKKA KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit aikaisemmin esiin tulleen lisäksi koulu asuminen maalla ja kaupungissa Tanska ja Islanti Rakenteet pluskvamperfekti sin, sitt, sina adverbien vertailu konditionaali futuuri s-passiivi sivulauseen sanajärjestys refleksiiviverbit PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT HYVÄKSYTYLLE SUORITUKSELLE Kuullun ymmärtäminen pystyy seuraamaan yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. Puhuminen osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. Tekstin ymmärtäminen pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Hän ymmärtää lyhyitä arkielämään liittyviä tekstejä. 24

25 Kirjoittaminen osaa kirjoittaa hyvin yksinkertaisia päälauseita. Perusrakenteissakin esiintyy virheitä. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan Kuullun ymmärtäminen (A.2.1.) Puhuminen (A.1.3.) Tekstin ymmärtäminen (A.2.1.) Kirjoittaminen (A.1.3.) 4 Vieraat kielet 4.1 ENGLANTI A1-KIELENÄ TAVOITTEET Kielitaito oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleis- että asiatietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä. Oppilaan kielitaito laajenee vähitellen vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. selviytymään yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisista palvelutilanteista ja kuvailemaan lähipiiriään. Hän oppii myös selviytymään vaativammista epävirallisista keskustelutilanteista sekä kertomaan suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista. kirjoittamaan viestejä, hakemuksia ja kuvauksia sekä pidempiä kirjoitelmia opetuksessa käsitellyistä aihepiireistä. tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista. Kulttuuritaidot oppii tuntemaan kohdekulttuuria ja ymmärtämään sitä omaa kulttuuritaustaansa vasten viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. 3. VUOSILUOKKA KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit koti ja perheenjäsenet 25

26 harrastukset värit eläimet numerot ruokia ja juomia tervehtiminen viikonpäivät alkeisfraaseja arkisissa yhteyksissä Rakenteet olla ja omistaa -verbit yksikössä can-verbi a /an -artikkelit prepositiot in, on ja under säännöllinen monikko persoonapronominit yksikössä possessiivipronominit yksikössä s-genetiivi yksikössä Viestintästrategiat hyvin yksinkertaisten ilmaisujen tuottaminen ja ymmärtäminen HYVÄKSYTYN SUORITUKSET KRITEERIT Kielitaito taitotasoasteikolla ilmaistuna: Kuullun ymmärtäminen A1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta Puhuminen A1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta Tekstin ymmärtäminen A1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta Kirjoittaminen A1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta Kulttuuritaidot osaa nimetä muutaman maan, joissa puhutaan englantia Opiskelustrategiat osaa hyödyntää oppikirjan sanastoa Kielitaito taitotasoasteikolla ilmaistuna: Kuullun ymmärtäminen A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Puhuminen A1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta Tekstin ymmärtäminen A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Kirjoittaminen A1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta Kulttuuritaidot osaa nimetä maita, joissa puhutaan englantia osaa käyttää muutamaa englanninkielisissä maissa tyypillistä kohteliaisuusfraasia (esim. please) 26

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä VALINNAINEN KIELI (B2): KIINA B2-kiina Vuosiluokka: 8 Vuosiviikkotuntia: 2 TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen - oppii ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä tervehdyksiä, kysymyksiä,

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

7.5 Vieraat kielet A-KIELI

7.5 Vieraat kielet A-KIELI 123 7.5 Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Venäjä (A2-kieli) Tavoiteet

Venäjä (A2-kieli) Tavoiteet Venäjä (A2kieli) VUOSILUOKAT 56 Venäjän kielen opiskelun alkuvaiheessa suullinen viestintä on oppitunneilla tärkeintä. Opiskelun edetessä lisätään kirllista harjoittelua uuden kirjoitusjärjestelmän sisäistämiseksi.

Lisätiedot

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan

Lisätiedot

Kiina A KIINA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET

Kiina A KIINA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET 7.5.1.3 Kiina A KIINA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET ymmärtää yksinkertaisia tilannesidonnaisia ilmaisuja ja pystyy itse tuottamaan joitakin lyhyitä ilmaisuja ja lauseita. Hän harjaantuu

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 TAVOITTEET oppii ymmärtämään tavallisimpia sanoja ja fraaseja sekä yksinkertaisia tekstejä vastaamaan itseään ja lähiympäristöään

Lisätiedot

RUOTSI A2-KIELENÄ. Yleinen tehtävä

RUOTSI A2-KIELENÄ. Yleinen tehtävä RUOTSI A2-KIELENÄ Ruotsin A2-oppimäärää opiskellaan vapaaehtoisena kielenä. A2-kielen valintaa suositellaan oppilaalle, jolla on jo hyvät tiedot ja taidot äidinkielessä ja englannin kielessä. Yleinen tehtävä

Lisätiedot

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu Englanti Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä KURSSIT 1 ja 2 TAVOITTEET ymmärtämään selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä,

Lisätiedot

Oppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan.

Oppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan. Englanninkielisen aineiston löytäminen Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen Kielellinen päättely Kielellisen ympäristön hahmottaminen Arvioinnin kohde Englannin kielen arviointikriteerit

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -SAKSA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2. Tavoitteet

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -SAKSA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2. Tavoitteet Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -SAKSA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään tavallisimpia sanoja ja fraaseja vastaamaan itseään ja lähiympäristöään koskeviin kysymyksiin esittämään

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2)

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 272 LUOKKA 5 Aihepiirit ja sanasto perhe ja sukulaiset koti, asuminen koulu, koulutavaroita kehon osat värit, adjektiiveja numerot 0-100 harrastuksia ruoka aikasanoja kysymyssanoja

Lisätiedot

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön : https://oph.etapahtuma.fi/

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön : https://oph.etapahtuma.fi/ Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön 25.9.2015: https://oph.etapahtuma.fi/ Ryhmätyö, vuosiluokkakokonaisuus 7-9 Kieli englanti Oppimäärä: A1/A2/B1/B2/ÄKO(ympyröi) Laaja-alainen osaaminen Tavoitteet

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää

Lisätiedot

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors

Lisätiedot

Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen TAVOITTEET SISÄLLÖT ARVIOINTI Hyvän osaamisen (8) kriteerit.

Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen TAVOITTEET SISÄLLÖT ARVIOINTI Hyvän osaamisen (8) kriteerit. Laaja-alainen tavoitteet, sisällöt ja tavoitteisiin perustuvat arviointikriteerit vuosiluokilla 6-9. Laaja-alaisen osaamisen painotukset Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen TAVOITTEET

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja

Lisätiedot

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin

Lisätiedot

A-KIELET ENGLANTI JA SAKSA

A-KIELET ENGLANTI JA SAKSA A-KIELET ENGLANTI JA SAKSA A1 Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa. 1 SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS -OPPIMÄÄRÄ Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Vuorovaikutustilanteissa

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

15 SAKSA A-KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLA 7 9

15 SAKSA A-KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLA 7 9 1 Liite 1. Ylä-Malmin peruskoulun opetussuunnitelman täydennys 15 SAKSA A-KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLA 7 9 Päätösehdotus: Päätös: Hyväksytään saksa A-kielenä opetussuunnitelma vuosiluokille

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Finnish ONL attainment descriptors

Finnish ONL attainment descriptors Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2016-09-D-19-fi-3 Orig.: EN Finnish ONL attainment descriptors APPROVED BY THE JOINT TEACHING COMMITTEE AT ITS MEETING

Lisätiedot

7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE

7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 289 YLEINEN TEHTÄVÄ Venäjän kielen opetus tukee koulun yleistä kasvatustehtävää. Venäjän kielen opiskelussa painotetaan suullisen kielitaidon ja viestintävalmiuksien kehittämistä

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA Tutkinnon osa 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus Ennen uuden tutkinnon

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Vuosiluokka 6 sekä vuosiluokkakokonaisuus 7-9 Oppimäärä: B1 Kieli: ruotsi

Vuosiluokka 6 sekä vuosiluokkakokonaisuus 7-9 Oppimäärä: B1 Kieli: ruotsi sekä vuosiluokkakokonaisuus 7-9 Oppimäärä: B1 Kieli: ruotsi Oheinen taulukko koskee B1-ruotsin oppimäärää peruskoulussa, joka alkaa vuosiluokalta 6 ja jonka pakollinen oppimäärä päättyy vuosiluokan 8 lopussa.

Lisätiedot

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuisto, Kilonpuisto, Tähtiniitty (Kuitinmäki) 24.11.04 1. Kielijako ja politiikka

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Ranska A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Englanti 3. luokka OPPISISÄLLÖT. Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen (S1)

Englanti 3. luokka OPPISISÄLLÖT. Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen (S1) Englanti 3. luokka oppilaan kielitietoisuus kehittyy (T1- T4) oppilas tutustuu kielenopiskelun apuneuvoihin ja opiskelumuotoihin (T6, T11) oppilas tutustuu oman työn arviointiin ja suunnitteluun osana

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia.

Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia. Tekstien tulkitseminen Tekstinymmärtämisen perus-strategioiden hallinta Toiminta vuorovaikutustilanteissa Vuorovaikutustaitojen kehittyminen Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Ilmaisukeinojen käyttö Puheviestintäti

Lisätiedot

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset. Saksa, B3-kieli Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän saksan kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen A2.1 luetun ymmärtämien

Lisätiedot

A-KIELI, ENGLANTI VUOSILUOKAT 1 2

A-KIELI, ENGLANTI VUOSILUOKAT 1 2 7.5 VIERAAT KIELET Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Romanikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

LIITE 1 KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

LIITE 1 KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO 277 LIITE 1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

7.2.2. VIERAAT KIELET

7.2.2. VIERAAT KIELET 7.2.2. VIERAAT KIELET 64 Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa

Lisätiedot

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv. 2016-17 Valinnaisaineet oppilas valitsee yhdessä huoltajan kanssa kaksi valinnaisainetta mikäli 5. luokan oppilaan valinta kohdistuu A2-kieleen muuta

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Lanula

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Lanula 1 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Lanula 14.6.2007 2 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

2 VALMISTAVAN OPETUKSEN TAVOITTEET JA OPETUSJÄRJESTELYT

2 VALMISTAVAN OPETUKSEN TAVOITTEET JA OPETUSJÄRJESTELYT SivLtk 9.12.2015 57 SIILINJÄRVEN ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1 OPETUKSEN PERUSTEET Opetushallitus (OPH) on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Kopla 17.8.2006, 57

ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Kopla 17.8.2006, 57 ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 17.8.2006, 57 2 ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Romanikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO 1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.

Lisätiedot

Liite 9: Kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikko KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

Liite 9: Kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikko KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Liite 9: Kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikko 1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi

Valinnaisopas Lukuvuosi Valinnaisopas Lukuvuosi 2017 2018 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia,

Lisätiedot

KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Kehittyvä alkeiskielitaito Kielitaidon alkeiden hallinta KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Taito toimia vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI Opetuksen tehtävä Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Fokus ja Opetussuunnitelman perusteet

Fokus ja Opetussuunnitelman perusteet Fokus ja Opetussuunnitelman perusteet Fokus-sarja toteuttaa uusia valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita. Uuden opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti lukiokoulutus tähtää laaja-alaiseen yleissivistykseen

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot