Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 581/2004 vp Insinöörien työllisyystilanne ja koulutuspaikkojen määrä Eduskunnan puhemiehelle Insinöörien työllisyystilanne on huolestuttava. Viimeisten kolmen vuoden aikana insinöörien työttömyys on lisääntynyt joka vuosi, ja tällä hetkellä insinöörejä on työttömänä noin Akavalaisten palkansaajien työttömyystilastossa insinöörejä on kaikkein eniten. Valmistuneiden insinöörien työllistyminen on selkeästi vaikeutunut, eivätkä vastavalmistuneet insinöörit saa oman alansa laadukasta työtä. Tutkimusten mukaan valmistumisen jälkeinen työttömyysjakso vaikuttaa haitallisesti koko työuraan. Insinöörikoulutuksen aloituspaikkamääriä on kuitenkin jatkuvasti kasvatettu. Tilastokeskuksen lähteistä käy ilmi, että viimeisten kymmenen vuoden aikana insinööriopinnot aloittaneiden määrä on yli kaksinkertaistunut. Se, että aloituspaikkoja on insinöörikoulutuksessa liikaa ja työllisyystilanne huono, näkyy myös siinä, että yhä harvempi suorittaa aloittamansa opinnot loppuun. Insinööritutkinnon suorittamisen normiaika on 4 vuotta (160 ov). Kuitenkin vain osa opiskelijoista pystyy suorittamaan opintonsa normiajassa. Verrattuna muihin ammattikorkeakoulujen opintoaloihin insinööriopintojen keskeyttämisprosentti on selkeästi suurin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä insinöörien työllisyystilanteen parantamiseksi ja mitä hallitus aikoo tehdä ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan aloituspaikkamäärien tarkistamiseksi ja muokkaamiseksi työmarkkinoita paremmin palveleviksi? Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 2004 Unto Valpas /vas Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Unto Valppaan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 581/2004 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä insinöörien työllisyystilanteen parantamiseksi ja mitä hallitus aikoo tehdä ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan aloituspaikkamäärien tarkistamiseksi ja muokkaamiseksi työmarkkinoita paremmin palveleviksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallituksen tavoitteena on työllisyyden parantaminen kaikkien ammattiryhmien kohdalla. Tästä syystä on tärkeää, että toisen asteen ammatillinen koulutus ja korkeakoulutus mitoitetaan mahdollisimman hyvin työmarkkinoiden ja alueiden tarpeiden mukaisesti. Koulutuksen mitoituksen muutokset vaikuttavat kuitenkin usean vuoden viiveellä koulutetun työvoiman tarjontaan. Esimerkiksi tänä vuonna tehtävät ratkaisut voivat nopeimmillaan vaikuttaa ensi vuoden aloittajamääriin ja suoritettujen tutkintojen määriin 5 6 vuoden kuluttua. Isommat tarjonnan muutokset ovat tätä hitaampia. Koulutustarjonta on muuttunut paljon viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vuonna 1993 teknikkokoulutuksen aloitti 3 727, insinöörikoulutuksen ja diplomi-insinöörikoulutuksen uutta opiskelijaa. Samana vuonna teknikkotutkinnon suoritti 2 715, insinööritutkinnon ja diplomi-insinööritutkinnon opiskelijaa. Teknikkotutkintojen määrä oli tuolloin 72,8 %, insinööritutkintojen 57,7 % sekä diplomi-insinööritutkintojen 53,4 % vastaavan koulutuksen aloittaneiden määrästä. Kuluneiden 10 vuoden aikana entiset teknilliset oppilaitokset on lakkautettu ja niissä järjestetty teknikko- ja insinöörikoulutus on siirretty osaksi ammattikorkeakoulujen amk-insinöörikoulutusta. Teknikkokoulutuksesta osa jäi ammattikorkeakoulujen ulkopuolelle vahvistamaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen koulutustarjontaa. Vuonna 2003 tekniikan ja liikenteen alan koulutuksen ammattikorkeakouluissa aloitti uutta opiskelijaa, ja tutkinnon suoritti samana vuonna opiskelijaa. Tutkintojen määrä oli 56,7 % aloittaneiden määrästä. Aloittaneiden määrä oli lähes 300 vähemmän kuin 10 vuotta aiemmin teknikko- ja insinöörikoulutuksen aloittaneiden määrä. Sen sijaan diplomi-insinöörikoulutus on 10 vuodessa kasvanut selvästi. Vuonna 2003 aloittaneiden määrä oli vuoteen 1993 verrattuna opiskelijaa suurempi. Tutkintojen määräkin oli kasvanut 2 318:aan, joka on 55,5 % aloittaneiden määrästä eli hivenen suurempi kuin 10 vuotta aiemmin. Koulutuksen keskeyttämiset ovat merkittävä haitta koulutusjärjestelmän toiminnalle. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat varsin hyvin tunnistaneet tähän liittyvät ongelmat. Opetusministeriö on lisäksi osoittanut hankerahoitusta useille verkostomaisesti toimiville hankkeille, joilla etsitään keinoja opinto-ohjauksen tehostamiseksi ja keskeyttämisten vähentämiseksi. Insinöörikoulutuksen kasvu ajoittui 1990-luvun jälkipuoliskolle, jolloin erityisesti tietoteollisuuden tarpeet pakottivat koulutuksen laajenta- 2

3 Ministerin vastaus KK 581/2004 vp Unto Valpas /vas miseen luvulla aloittavien määrä on vakiintunut nykyiselle tasolle, eikä siinä ole tapahtunut suuria muutoksia. Valtioneuvosto hyväksyi Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille Suunnitelmassa esitetty tekniikan ja liikenteen alan aloittajatavoite nuorisoikäluokalle tarkoitetussa koulutuksessa vuonna 2008 on ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa Lisäksi tulevat aikuisikäluokalle tarkoitetut aloituspaikat. Aloittajatavoitteet vastaavat likipitäen nykytasoa. Ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on varsin suuri vapaus kohdentaa tekniikan ja liikenteen alan aloituspaikat eri tekniikan lohkoille. Tähän liittyen korkeakoulujen ja työelämän sekä alueviranomaisten yhteistyötä on viime vuosina määrätietoisesti kehitetty, jotta koulutuksen kohdentuminen vastaisi mahdollisimman hyvin työelämän tarpeita. Lisäksi koulutuksen laajennuksista ja supistuksista sekä uudelleenkohdentamisista keskustellaan ja sovitaan opetusministeriön ja korkeakoulujen välisissä kolmivuotisissa tavoite- ja tulossopimuksissa, joita tarpeen mukaan tarkennetaan vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Uusimmat kattavat tiedot tutkinnot suorittaneiden työllistymisestä ovat vuoden 2002 lopulta. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan työttömyysriski pienenee selvästi koulutustason noustessa. Vuosina tekniikan ja liikenteen alan tutkinnon ammattikorkeakouluissa suoritti opiskelijaa. Heistä vuoden 2002 lopussa oli työttömänä 3,5 %. Kaikista samana ajankohtana ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista oli tuolloin työttöminä 5,5 %. Yliopistoissa samana ajanjaksona tekniikan ja liikenteen alan tutkinnon suoritti opiskelijaa. Heistä vuoden 2002 lopussa työttöminä oli 1,4 %. Vastaava kaikkien alojen luku yliopistokoulutuksessa oli 3,1 %. Tekniikan ja liikenteen alan työllisyysluvut ovatkin korkeakouluissa varsin hyviä verrattuna yleiseen työllisyystilanteeseen. Opintojen oikea mitoittaminen, niiden tehokas eteneminen ja tutkinnon suorittaneiden joutuisa sijoittuminen koulutusta vastaaviin tehtäviin ovat keskeisiä tavoitteita hallituksen politiikassa. Edellä mainittu koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma sisältää monia toimenpiteitä, joilla näitä asioita voidaan viedä eteenpäin. Asiat ovat jatkuvasti esillä opetusministeriön ja yliopistojen välisissä tulossopimusneuvotteluissa sekä opetusministeriön ja ammattikorkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien välisissä tavoitesopimusneuvotteluissa. Opetusministeriö on myös aktiivisesti kehittänyt koulutustarpeen ennakointijärjestelmää yhteistyössä muiden ministeriöiden, työelämän edustajien, alueviranomaisten sekä oppilaitosten ja niiden ylläpitäjien kanssa. Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 2004 Opetusministeri Tuula Haatainen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 581/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Unto Valpas /vänst: Vilka åtgärder avser regeringen vidta för att förbättra sysselsättningsläget för ingenjörer och vad avser regeringen göra för att justera antalet nybörjarplatser inom teknik och kommunikation vid yrkeshögskolorna så att de bättre betjänar arbetsmarknaden? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Regeringens mål är att förbättra sysselsättningen för alla yrkesgrupper. Det är därför viktigt att yrkesutbildningen på andra stadiet och den högre utbildningen dimensioneras så väl som möjligt utifrån arbetsmarknadens och regionernas behov. Ändringar i dimensioneringen av utbildningen påverkar dock utbudet av utbildad arbetskraft med några års fördröjning. De beslut som fattas i år kan t.ex. i bästa fall påverka antalet nybörjarplatser nästa år och antalet avlagda examina om 5 6 år. Större ändringar i utbudet sker ännu långsammare. Utbildningsutbudet har förändrats mycket under de senaste tio åren. År 1993 inledde nya studerande teknikerutbildning, ingenjörsutbildning och diplomingenjörsutbildning. Samma år avlade studerande teknikerexamen, ingenjörsexamen och diplomingenjörsexamen. Antalet teknikerexamen utgjorde då 72,8 %, ingenjörsexamina 57,7 % samt diplomingenjörsexamina 53,4 % av antalet studerande som påbörjat motsvarande utbildning. Under de senaste 10 åren har de tidigare tekniska läroanstalterna dragits in och den teknikeroch ingenjörsutbildning som ordnades vid dem har blivit en del av yrkeshögskolornas utbildning av ingenjörer (YH). En del av teknikerutbildningen stannade dock utanför yrkeshögskolorna för att utbudet av yrkesutbildning på andra stadiet skulle stärkas. År 2003 inledde nya studerande studier i teknik och kommunikation vid yrkeshögskolorna. Samma år avlades examen av studerande. Antalet examina utgjorde 56,7 % av nybörjarna. Antalet nybörjare var nästan 300 mindre än antalet nybörjare inom tekniker- och ingenjörsutbildningen 10 år tidigare. Diplomingenjörsutbildningen har däremot vuxit markant på dessa 10 år. Antalet nybörjare år 2003 var fler än år Även antalet examina har ökat till 2 318, vilket är 55,5 % av antalet nybörjare, dvs. något mer än 10 år tidigare. Studieavbrotten inverkar negativt på utbildningssystemets möjligheter att fungera. Yrkeshögskolorna och universiteten har rätt väl identifierat de problem som hänger samman med detta. Undervisningsministeriet har också anvisat projektfinansiering för flera nätbaserade program där man försöker finna sätt att effektivera studiehandledningen och minska studieavbrotten. En ökning av ingenjörsutbildningen inföll under senare delen av 1990-talet då i synnerhet behoven inom informationsindustrin tvingade fram en utvidgning. På 2000-talet har antalet nybörjare stannat på nuvarande nivå och några stora förändringar har inte skett. Statsrådet godkände en plan för utveckling av utbildning och forskning för åren Enligt planen är nybörjarmålen för år 2008 inom teknik och kommunikation i yrkeshögskolorna och i universiteten i frå- 4

5 Ministerns svar KK 581/2004 vp Unto Valpas /vas ga om utbildningen för unga. Därtill kommer nybörjarplatser avsedda för vuxna. Nybörjarmålen motsvarar nästan nuvarande nivå. Yrkeshögskolorna och universiteten har rätt stor frihet att fördela nybörjarplatserna för teknik och kommunikation på olika tekniska sektorer. I anslutning till detta har samarbetet mellan högskolorna och arbetslivet samt de regionala myndigheterna målmedvetet utvecklats under de senaste åren för att utbildningens inriktning så väl som möjligt skall motsvara arbetslivets behov. Dessutom förs diskussioner om utvidgning, inskränkning och omläggning av utbildningen i samband med de mål- och resultatavtal som undervisningsministeriet och högskolorna ingår vart tredje år. Dessa justeras vid behov årligen genom tilläggsprotokoll. De senaste heltäckande uppgifterna om sysselsättningen bland utexaminerade är från slutet av år Enligt statistikcentralens statistik minskar risken för arbetslöshet tydligt i takt med högre utbildningsnivå. Under åren avlade studerande examen inom teknik och kommunikation i yrkeshögskolorna. Av dem var 3,5 % arbetslösa i slutet av år Av alla som hade avlagt yrkeshögskoleexamen vid samma tidpunkt var 5,5 % arbetslösa i slutet av år Under samma tid avlade studerande examen i teknik och kommunikation vid universiteten. Av dem var 1,4 % arbetslösa i slutet av år Motsvarande siffra för hela universitetsutbildningen var 3,1 %. För högskolornas del är sysselsättningssiffrorna rätt goda inom teknik och kommunikation jämfört med det allmänna sysselsättningsläget. Att dimensionera studierna rätt, få de studerande att effektivt gå framåt i studierna och efter avlagd examen snabbt placera sig i uppgifter som motsvarar deras utbildning är centrala mål i regeringens politik. Ovannämnda utvecklingsplan för utbildning och forskning innehåller många åtgärder för att föra dessa frågor vidare. De är ständigt aktuella i resultatavtalsdiskussionerna mellan undervisningsministeriet och universiteten och i målavtalsdiskussionerna mellan undervisningsministeriet och yrkeshögskolorna och yrkeshögskolornas huvudmän. Undervisningsministeriet har också aktivt utvecklat ett system för prognostisering av utbildningsbehovet i samarbeten med de andra ministerierna, företrädare för arbetslivet, de regionala myndigheterna samt läroanstalterna och deras huvudmän. Helsingfors den 29 juli 2004 Undervisningsminister Tuula Haatainen 5