M a r j a T o i v o n e n. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen tulevaisuudennäkymät 83/01

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "M a r j a T o i v o n e n. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen tulevaisuudennäkymät 83/01"

Transkriptio

1 M a r j a T o i v o n e n Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen tulevaisuudennäkymät 83/01

2 ESR-julkaisut -sarja Päätoimittaja - Editor-in-Chief Riitta Kangasharju Toimitussihteeri - Editor Kimmo Heinonen Toimituksen osoite - Address Työministeriö - Ministry of Labour PL - P.O. Box Valtioneuvosto puh. - tel. *(09) Tämän julkaisun ovat tuottaneet Euroopan sosiaalirahasto, työministeriö ja Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus. ISBN ISSN Oy Edita Ab, Helsinki 2001

3 Saatesanat Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen merkitykseen ns. uuden talouden ja tietoyhteiskunnan kehityksessä on viime vuosina alettu kiinnittää kasvavaa huomiota. Osaamisintensiivisillä liike-elämän palveluilla tarkoitetaan sellaisia yksityisten yritysten toisilleen tuottamia palveluja, joissa asiantuntijatoiminnalla on erityisen suuri merkitys. Näihin palveluihin luetaan tavallisesti ohjelmisto- ja uusmedia-ala, markkinointiviestintä, taloushallinnon palvelut, lainopilliset palvelut, tekniset palvelut, konsulttipalvelut, henkilöstöpalvelut sekä yksityiset tutkimus- ja koulutuspalvelut. Osaamisintensiivisten alojen merkitys liittyy niiden tietoyhteiskunnan innovaatiotoimintaa tukevaan rooliin. Osaamisintensiivisiin palveluyrityksiin kertyy tietoa laajasti koko yrityskentästä ja yritysten parhaista käytännöistä niin teknisissä, taloudellisissa kuin sosiaalisissakin kysymyksissä. Tätä tietoa ja osaamista palveluyritykset välittävät eteenpäin asiakasyrityksilleen mm. konsultoinnin ja koulutuksen kautta. Samalla osaamisintensiivisiä palveluja voidaan pitää näköalapaikkana pyrittäessä löytämään työelämän tulevaisuuden megatrendejä. Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksessa tehty tutkimus Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen tulevaisuudennäkymät pohjautuu edellä esitettyyn lähtökohtaan. Liike-elämän palvelut on tärkeä tutkimuskohde myös siitä syystä, että ala on ollut eniten kasvava toimiala niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa jo lähes kahden vuosikymmenen ajan. Kasvun on ennustettu jatkuvan myös lähivuosina. Tutkimuksen painopiste on Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella, jossa sijaitsee yli puolet liike-elämän palvelujen henkilöstöstä ja liikevaihdosta. Vertailuaineistoa on kuitenkin hankittu myös Tampereen ja Oulun alueilta. Tutkimuksessa kartoitetaan sekä kaikille osaamisintensiivisille aloille yhteisiä kehityspiirteitä että alakohtaisia megatrendejä. Tarkasteluissa lähdetään liiketoiminnan luonteessa tapahtuvista muutoksista ja analysoidaan niiden pohjalla muutoksia osaamistarpeissa. Tutkimus on osa työministeriön koordinoimaa työvoima- ja elinkeinokeskusten ESRrahoitteista ennakointityötä ja se on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston tavoite 4-ohjelman työelämän muutosten ja koulutustarpeiden ennakointihankkeena (toimenpidekokonaisuus ). Tutkimuksen tekijä on valtiotieteen lisensiaatti Marja Toivonen. Osaamisintensiivisten alojen ammattirakennetta koskevan luvun (luku 6) on kirjoittanut projektipäällikkö Jouko Nieminen. Tutkimuksen ohjausryhmään ovat kuuluneet filosofian tohtori Osmo Kuusi SITRA:sta, ennakoinnin asiantuntija DI Keijo Mäkelä Viestinhallinta Oy:stä, teknologia-asiantuntija Risto Setälä Tekesistä sekä projektipäällikkö Jorma Korhonen ja vientiasiamies Jaakko Sora Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksesta. Helsingissä Matti Pukkio johtaja ennakointiryhmän puheenjohtaja työministeriö

4 ESIPUHE Ennakoinnin liittymistä kansallisiin ja alueellisiin innovaatiojärjestelmiin on viime vuosina korostettu. Osaamisintensiivisillä liike-elämän palveluilla on havaittu olevan erityistä merkitystä näissä innovaatiojärjestelmissä. Tutkimukset ovat osoittaneet, ettei innovaatioita synny vain tutkimus- ja koulutuslaitoksissa, vaan myös normaalissa yritystoiminnassa, jossa tietoa yhdistellään ja sovelletaan markkinoiden vaatimusten mukaisesti. Innovaatiotoiminta on läheisesti sidoksissa oppimiseen. Osaamisintensiivisten palvelujen merkitys on erityisen suuri sosiaalisten innovaatioiden kohdalla. Tällaisia innovaatioita ovat esimerkiksi uudet työn organisoinnin muodot, uudenlaiset suhteet yritysten välillä, uudet palvelut sekä yhteiskunnallisen sääntelyn muutoksiin liittyvä tieto. Tässä tutkimuksessa on analysoitu liiketoiminnan luonteessa ja osaamistarpeissa tapahtuvia muutoksia osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen sektorilla. Suomalaiset osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut ovat mielenkiintoinen tutkimuskohde, paitsi alan yleisen merkityksen kannalta, myös siksi, että informaatioteknologiaan liittyvät palvelut ovat eräiltä osin varsin pitkälle kehittyneitä juuri Suomessa. Lukuisat henkilöt ovat myötävaikuttaneet tutkimuksen toteuttamiseen. Erityisen kiitoksen ansaitsevat haastatellut yritysten ja toimialaliittojen edustajat, joiden tarkkanäköinen oman alansa analysointi tuotti monipuolisen aineiston. Toimialaliittojen edustajat auttoivat myös tutkimuksen suuntaamisessa sekä kävivät tekstiluonnoksen läpi oman alansa osalta. Tästä tuesta haluan kiittää toiminnanjohtaja Juha Ahvenniemeä Kirjanpitotoimistojen liitosta, toiminnanjohtaja Jouko Ilolaa KHT-yhdistyksestä, toimitusjohtaja Jani Kekkosta Liikkeenjohdon konsultit ry:stä, varatuomari Pirkko Kivikaria Suomen Asianajajaliitosta, toiminnanjohtaja Juha-Veikko Kurkea HTM-tilintarkastajat ry:stä, toimitusjohtaja Timo Myllystä Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitosta, toiminnanjohtaja Jouko Ruissaloa Tietotekniikan Liitosta, puheenjohtaja Pekka Ruususta Ohjelmistoyrittäjät ry:stä sekä toimitusjohtaja Sinikka Virkkusta Markkinointiviestinnän liitosta. Verkostoitumiskumppaneina Uudenmaan ulkopuolella ovat toimineet ennen muuta tutkija Mika Kautonen Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksesta, projektipäällikkö Juha Miettinen Tampereen teknologiakeskus Hermiasta sekä projektipäällikkö Pirkko Oilinki-Nenonen Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksesta. Tutkimuksen kuluessa olen käynyt keskusteluja useiden yksittäisten henkilöiden kanssa, joista erityisesti haluan kiittää toimitusjohtaja Heli Alenia sekä kehityspäällikkö Markku Armista PKT-Säätiöstä, projektipäällikkö Tetta Jounelaa kauppa- ja teollisuusministeriön sisältötuotantoprojektista ja projektipäällikkö Irmeli Lambergia Ohjelmistotuoteliiketoiminnan osaamiskeskuksesta. Ohjausryhmän jäsenille kuuluu kiitos mm. tutkimuksen kytkemisestä yleisempiin teoreettisiin viitekehyksiin. Lopuksi haluan kiittää työtovereitani Uudenmaan TEkeskuksessa, he ovat kantaneet huolta siitä, että tutkimustulokset ovat hyödynnettävissä myös käytännön työssä. Helsingissä Marja Toivonen

5 TIIVISTELMÄ Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen kehitysnäkymiä ja uusia ilmiöitä. Osaamisintensiivisillä liike-elämän palveluilla tarkoitetaan niitä yritysten toisille yrityksille tai julkiselle sektorille tuottamia palveluja, joissa asiantuntijatoiminnalla on erityisen suuri merkitys. Näihin palveluihin luetaan ohjelmisto- ja uusmedia-ala, markkinointiviestintä, taloushallinnon palvelut, lainopilliset palvelut, tekniset palvelut, konsulttipalvelut, henkilöstöpalvelut sekä yksityiset tutkimus- ja koulutuspalvelut. Tutkimuksen pääpaino on Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella, vertailuaineistoa on koottu Tampereen ja Oulun seuduilta. Tutkimuksen taustaksi on tehty tilastollinen selvitys osaamisintensiivisten palvelujen määrällisestä kehityksestä sekä jakautumisesta alatoimialoittain ja alueittain. Tilastojen pohjalla on tarkasteltu myös näiden alojen ammattirakennetta ja odotettavissa olevia ammatillisia poistumia. Keskeisimpinä asioina tilastotarkasteluista nousevat esiin osaamisintensiivisten palvelujen kasvu ja keskittyminen Uudellemaalle. Henkilöstön määrä suomalaisissa liike-elämän palveluyrityksissä oli vuonna % ja liikevaihto 81% suurempi kuin vuonna Uudenmaan osuus osaamisintensiivisten palvelujen liikevaihdosta oli vuonna %. Varsinainen tutkimusaineisto on hankittu yrityshaastatteluilla. Haastateltuja yrityksiä on yhteensä 87, lisäksi on haastateltu 10 toimialaliittoa. Haastatteluissa on selvitetty, miten laajasti toimintojen ulkoistaminen osaamisintensiivisillä aloilla on Suomessa tapahtunut ja minkälaisissa toiminnoissa ulkoistamista on vielä odotettavissa. Myös liike-elämän palvelutoimialan rakenne ja siinä tapahtuvat muutokset ovat olleet tutkimuksen kohteena. Haastatteluissa on selvitetty alakohtaisesti, miten osaamisintensiiviset palvelut kytkeytyvät suomalaisen tietoyhteiskuntakehityksen tämänhetkiseen vaiheeseen ja miten tietoyhteiskuntakehitys muuttaa näitä palveluja. Tutkimuksen mukaan ulkoistaminen tulee jatkumaan monilla niistä alueista, joilla sitä ei vielä ole toteutettu. Tällaisia aloja ovat mm. suurten yritysten taloushallinto, julkisen sektorin lainopilliset palvelut sekä kuntien insinööripalvelut. Ulkoistamisen hyöty asiakasyritykselle ei ole vain toiminnan tehostumisessa ja kustannusten pienenemisessä, vaan se on lisäksi keino saada vaikutteita muusta yhteiskunnasta, omaksua parhaita käytäntöjä ja innovaatioita. Ulkoistaminen vaatii kuitenkin myös asiakasyritykseltä asiantuntemusta, sillä palvelutapahtuma on kasvavassa määrin asiakasyrityksen ja palveluyrityksen vuorovaikutusta. Lisäksi kysymys siitä, mitä ovat ydintoiminnot joihin yrityksen kannattaa keskittyä ja joita ei ulkoisteta, on monimutkainen. Toimialarajojen hämärtyminen osaamisintensiivisen palvelusektorin sisällä on tutkimuksen keskeisiä tuloksia. Tyypillisimmäksi toimialarajojen hämärtymiseen liittyväksi ilmiöksi osoittautui eri liike-elämän palvelujen siirtyminen osittain konsultoinnin alueelle. Myös yritysten välisten verkostojen merkitys kasvaa. Verkostojen avulla palveluvalikoimaa voidaan täydentää, niitä voidaan käyttää uusien asiakasyhteyksien luomisessa ja niiden kautta voidaan laajentaa omaa osaamista. Samanaikainen kilpailu ja yhteistyö yritysten välillä on yleistymässä. Verkostoituminen on tärkeää paitsi kunkin alan sisällä, myös yli toimialarajojen. Osaamisintensiivisten palvelujen keskeiset kehityspiirteet lähivuosina liittyvät monin tavoin tietoyhteiskuntakehitykseen, sekä tietotekniikan kehitykseen että uusiin taloudellisen

6 toiminnan muotoihin. Eräät osaamisintensiiviset palvelut ovat tietoyhteiskunnan ydintoimialoja ja niissä on syntynyt kokonaan uusia ammatteja ja ammatillisia yhdistelmiä. Näitä aloja ovat ohjelmistoala, uusmedia sekä tietotekniikkaan ja tietoliikenteeseen liittyvät insinööripalvelut. Eräillä osaamisintensiivisillä aloilla tietoyhteiskuntakehitys merkitsee ennen muuta nopeaa rakennemuutosta, uusia työtehtäviä ja joidenkin aiempien toimintojen häviämistä. Tällainen ala ovat taloushallinnon palvelut. On myös aloja, joilla kehitys on muuttanut työn sisältöä ja alan keskeisimpiä kysymyksiä erittäin voimakkaasti, mutta ala kantaa perinteisen työn leimaa. Tällaisia ovat monet insinööripalvelut, ennen muuta rakennusalaan liittyvät palvelut. Samanaikaisesti kun tietoyhteiskuntakehityksessä teknisillä ratkaisuilla on tärkeä merkitys, nousevat monet sosiaaliset ja ihmisen käyttäytymiseen liittyvät kysymykset uudella tavalla keskeiseen asemaan. Tietotekniikan kehittämisessä käytettävyyden parantaminen pakottaa pohtimaan ihmisen ja koneen vuorovaikutukseen liittyviä perustavanlaatuisia kysymyksiä. Sähköisen kaupankäynnin laajentaminen edellyttää tietoa kuluttajien käyttäytymisestä. Oppimistapahtuman ja oppimisen edellytysten analysointia tarvitaan niin konkreettisten kuin verkko-oppimisympäristöjenkin luomiseen. Elämyksellisyyden merkitys on kasvamassa ja siihen liittyvää tietoa käytetään hyväksi mm. virtuaalimaailmojen suunnittelussa. Asiantuntijatiedon soveltamisessa korostuu yhä enemmän käyttäjävuorovaikutus, yksilöllisten tarpeiden ja asiantuntijatiedon yhteensovittaminen. Haastateltavien toiveet viranomaisille liittyivät pääosin kahteen asiaan: verkostoitumiseen ja koulutukseen. Osaamisintensiivisissä palveluissa liiketoiminnan lainalaisuuksien tuntemuksessa sekä myynti- ja markkinointitaidoissa on usein puutteita, näitä puutteita voitaisiin vähentää verkostoitumalla. Verkostoitumisessa ulkopuolinen apu nähtiin tarpeelliseksi ennen muuta sopivien kumppaneiden löytämisessä. Monet haastateltavat nostivat esille myös kysymyksen osaamisintensiivisten palvelujen tasaisemmasta maantieteellisestä jakautumisesta. Erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien teknologiakeskusten palvelutarjonnan yksipuolisuutta pidettiin huolestuttavana. Liiketoiminnan keskeisten kehityspiirteiden pohjalta tutkimuksessa kartoitettiin kullakin alalla tärkeimmät osaamisalueet. Vaikka tutkimuksessa mukana olleet yritykset edustivat hyvin erityyppisiä liike-elämän palveluja, nousivat haastattelussa kuitenkin esiin tietyt yhteiset osaamisvaatimukset. Näitä ovat: oman alan perustaidot, liiketoiminnan lainalaisuuksien ymmärtäminen, myyntiosaaminen, tietotekninen osaaminen, kansainvälisyyteen liittyvä osaaminen sekä persoonalliset ominaisuudet ja asennetekijät. Viimeksi mainituissa korostuivat erityisesti tilannetaju, oppimis- ja uudistumiskyky, luovuus, kyky kannustaa muita, tiedon jakaminen ja sen avulla oman osaamisen kehittäminen. Osaamisintensiivisten palvelujen leimallinen piirre on keskimääräistä korkeampi koulutustaso. Myös tässä tutkimuksessa mukana olleet yritykset rekrytoivat suuren osan työvoimastaan korkeakouluista tai ammattikorkeakouluista. Näiden kehittämisessä toivotaan ennen muuta eri asiantuntijoiden ristiinkoulutusta. Toisaalta kaikki haastatellut korostivat, että tutkinnon suorittaminen on vasta lähtökohta. Hyvin monissa yrityksissä on erilaisia seniori- tai tutorjärjestelmiä, joihin työhön tulevat ohjataan. Voidaan jopa sanoa, että mestari-kisälli -järjestelmä on noussut uudelleen keskeiseen asemaan juuri asiantuntijapalveluissa. Tämän järjestelmän näkeminen kiinteänä osana koulutusta olisi tärkeää, ja olisi myös pohdittava, miten yritysten mestari-kisällijärjestelmiä voitaisiin nykyistä paremmin tukea.

7 ABSTRACT The aim of this study is to examine the future prospects and new phenomena of knowledge-intensive business services. By knowledge-intensive business services is meant those services provided by businesses to other businesses or to the public sector, in which expertise plays an especially important role. These services include the software and new media industry, marketing communications, financial services, legal services, technical services, management consultancy, personnel services and research and training services in the private sector. This study focuses on the operating area of the Employment and Economic Development Centre of Uusimaa. Reference material has been collected from the Tampere and Oulu regions. As a background to the study, a statistical analysis was made on the quantitative development and distribution of knowledge-intensive services by business branch and geographical area. The professional breakdown and the expected labour wastages of these branches have also been examined on the basis of statistics. The most prominent features arising from the statistical analysis are the growth of the knowledge-intensive services and their concentration on the Uusimaa region. In 1998, the number of personnel in Finnish business service enterprises was 43% higher and their turnover 81% higher than in The share of Uusimaa of the turnover of knowledge-intensive services was 64% in The actual research material was gathered by corporate interviews. The enterprises interviewed totalled 87, on top of which ten professional associations were interviewed. The interviews aimed at finding to what extent outsourcing has already been implemented in knowledge intensive branches in Finland and in what kind of operations outsourcing is still to be expected. The structure of the business service branch and the changes occurring in this structure have also been studied. Another aim of the interviews was to analyse branch by branch how the knowledge-intensive services are linked with the current development phase of the Finnish Information Society and how the development of the Information Society will change these services. This study shows that outsourcing will continue in many of the branches in which it has not yet been carried through. Among such branches are the financial services of large enterprises, legal services of the public sector and the engineering services of municipalities. The benefits of outsourcing for a client company lie not only in the improved efficiency of its operations and in lowered costs, but outsourcing is also a way to monitor current changes in society, to adopt the best practices and innovations. However, outsourcing will also require expertise from the client company, because the service process increasingly involves interaction between the client company and the service company. Furthermore, it is a complex task to identify the core functions on which it pays the client company to concentrate, to determine which ones will not be outsourced. The blurring of the boundaries between the various industries within the knowledgeintensive service branch is one of the most important findings of the study. The most typical phenomenon connected with this blurring of boundaries turned out to be the partial shift of business services to the management consultancy. The networks between enterprises will also become more important. The networks can be used to complement the range of services and to create new business contacts, and they provide a means for

8 expanding professional skills. Simultaneous competition and cooperation between enterprises are becoming more and more common. Networking is important not only within each industry, but also across the different business branches. Within the next few years, the essential trends in knowledge-intensive services will relate in many ways to the development of the Information Society, both with respect to the information technology and the new forms of economic activity. Certain knowledgeintensive services constitute the core businesses of the Information Society, in which wholly new professions and combinations of professions have emerged. Such core businesses are the software industry, new media and the engineering services related to information technology and telecommunications. In some knowledge-intensive branches development of the Information Society will mean, above all, a rapid structural change, new duties and the loss of some previous functions. An example of such a branch are the financial services. There are also branches in which development has signified an essential change in the contents of work and the key issues of the branch, although the branch is counted among the traditional fields of work. Such branches include many of the engineering services, particularly the services of the construction business. At the same time as technical solutions are highly relevant in the development of the Information Society, several social issues and matters related to human behaviour are stepping into a central role in quite a novel way. In development of information technology, the improvement of usability forces one to consider the fundamental questions posed by the interaction between man and machine. Expanding electronic commerce calls for knowledge about the behaviour of consumers. Analyses of the preconditions for the learning process are necessary in the creation of both concrete and virtual learning environments. The meaning of experientiality is growing in importance, and knowledge concerning it is utilised in, for example, designing of virtual worlds. In applications of expert knowledge user interaction is becoming increasingly important, individual user preferences and expert knowledge should be integrated. The wishes addressed by the interviewees to the authorities mainly related to two fields: to networking and to education and training. In knowledge intensive business services there are often deficiencies in the sales and marketing skills and in how well the new ways of doing business are known. Networking could reduce these deficiencies. In networking, outside assistance was often found necessary especially in finding suitable partners. Many of the interviewees also brought up the question of a more even geographical distribution of knowledge-intensive services. The one-sidedness of the range of services found with technology centres located outside the metropolitan area was regarded as alarming. The study mapped out the key qualification requirements within each branch on the basis of the essential features of business development. Although the enterprises studied represented a wide variety of business services, certain common qualification requirements were found. Among these were the basic skills of one s own field, understanding of how business works, sales skills, IT skills, know-how related to internationality, personal qualities and attitude-related factors. Among these factors, the most frequently mentioned qualities were social sensitivity, willingness for life-long learning, creativity, capacity to encourage others, knowledge-sharing and thereby development of one s own competencies.

9 One characteristic of knowledge-intensive services is an educational level that is higher than on the average. The enterprises that took part in this study, too, recruited the major part of their workforce from universities or polytechnics. When developing these educational establishments, the prime goal should be the interdisciplinary education of experts. On the other hand, all the interviewees underlined that obtaining a degree is only a start. A large number of enterprises have various senior or tutor schemes designed for their newcomers. It can even be said that the master/apprentice system has been revived especially in the expert services. It would be important to see this system as an integral part of education and training, and it should also be examined how the master/apprentice systems of enterprises could be supported better.

10

11 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Johdanto 1 2. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen määrittely Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut palvelusektorin 2 kokonaisuudessa 2.2. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen tarkastelu tilastoissa 4 3. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen kasvun taustalla olevat ilmiöt Toimintojen ulkoistaminen vastauksena globaalin kilpailun kiristymiseen Tietoyhteiskunnan vaatima uudenlainen innovatiivisuus Osaamisintensiivisten palvelujen rooli innovaatiotoiminnassa Tutkimuksen tavoitteet ja toteuttaminen Toimialan rakenne ja kehitys Suomessa 1990-luvulla Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen osuus yritystoiminnan 18 kokonaisuudessa ja niiden jakautuminen pääryhmittäin 5.2. Alan kasvu liiketoiminnan ja työllisyyden yleiseen kehitykseen verrattuna Alueellinen keskittyminen Osaamisintensiivisten palvelujen ammattirakenne Suurimmat ammattiryhmät Asiantuntija-ammattien osuus Ammatilliset poistumat Taustatiedot haastatelluista yrityksistä Osaamisintensiivisten palvelujen keskeisiä kehityssuuntia Ulkoistamisen jatkuminen ja monimutkaistuminen Uudenlaiset asiakassuhteet ja innovatiivisuus Toimialarajojen hämärtyminen: eri palvelujen kytkeytyminen konsultointiin Yritysten kasvu ja kansainvälistymisen ilmenemismuodot Yritysten verkostoituminen Osaamisintensiivisten palvelujen alueellinen keskittyminen ja 51 merkitys aluetalouksille

12 9. Toimialakohtaiset kehityspiirteet ja osaamisvaatimukset Ohjelmistoala Tuote- ja palveluliiketoiminta Ohjelmistoalan keskeiset kehityssuunnat Osaamisen muuttuminen nörtteilystä businekseksi Markkinointiviestintä Kokonaisviestintä ja brandit Markkinointiviestinnän kasvavat ja säilyvät osa-alueet Tavoitteena kaupallisen, psykologisen ja taiteellisen työn moniosaaja Uusmedia Uusmedia toimialana Uusmedian kasvavat osa-alueet Uusia ammatteja insinöörityön ja taidealojen yhdistelmänä Taloushallinnon palvelut Tilintarkastuksen ammattimaistuminen ja kansainvälistyminen Lakisääteisestä tilintarkastuksesta taloudelliseen neuvontaan Tilitoimistot - kotikutoisista kirjaamoista yritysten ulkoistetuiksi 91 talousosastoiksi Perintäpalvelujen kehitys Lainopilliset palvelut Kilpailun koveneminen liikejuridiikassa Kasvavia osa-alueita kansainväliset toimeksiannot ja immateriaalioikeudet Työn luonteen muuttuminen - juridisesti ankkuroituja yleisempiä neuvoja Tekniset palvelut Yhdyskuntasuunnittelun haasteita ympäristökysymykset ja 111 sosiaaliset vaikutukset Talotekniikan kehittyviä osa-alueita elinkaariajattelu ja rakennus- 115 automaatio Arkkitehtisuunnittelu ja rakentamisen uudet käytännöt Teollisuuteen liittyvät insinööritoiminnot Teollinen muotoilu - tuotekehityksestä yrityskuvan rakentamiseen Liikkeenjohdon konsultointi ja henkilöstöpalvelut Liikkeenjohdon konsultoinnin kehitys ja konsultoinnin lähtökohdat Uudet haasteet ja osaamisvaatimukset Henkilöstön hankinta Yhteenveto ja johtopäätökset 145 Lähteet Liitteet

13 TAULUKOIDEN LUETTELO Taulukko 1: Taulukko 2: vuonna Taulukko 3: vuonna Taulukko 4: Taulukko 5: Taulukko 6: Taulukko 7: Taulukko 8: Taulukko 9: Taulukko 10: Taulukko 11: Taulukko 12: Taulukko 13: Taulukko 14: Taulukko 15: Taulukko 16: Taulukko 17: Taulukko 18: Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen osuus kaikkien toimialojen toimipaikoista, henkilöstöstä ja liikevaihdosta koko maassa sekä Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 1998 Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen jakautuma pääluokittain koko maassa sekä Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla 1998 henkilöstömäärän mukaan Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen suurimmat alaryhmät koko maassa sekä Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla 1998 henkilöstömäärän mukaan Henkilöstömäärän muutos osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluissa pääluokittain sekä kaikilla toimialoilla vuosina ja koko maassa Suurimmat ammatit osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluissa vuonna 1995 koko maassa ja Uudenmaan TE-keskuksen alueella Asiantuntija-ammattien poistuma osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluissa vuosina koko maassa Asiantuntija-ammattien poistuma osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluissa vuosina Uudellamaalla Haastateltujen yritysten jakautuminen toimialoittain ja alueittain Haastatellut yritykset henkilöstömäärän ja toimialan mukaan Haastatellut yritykset perustamisvuoden ja toimialan mukaan Ohjelmistopalvelujen kasvavia osa-alueita Markkinointiviestinnän kasvavat ja säilyvät osa-alueet Uusmedian kasvavia osa-alueita Tilintarkastustoimiston uusi tehtäväkenttä Tilitoimistoalan kehityssuuntia Liikejuridiikan kasvavia osa-alueita Yhdyskuntasuunnittelun uudet kysymykset ja kehittyvät osa-alueet Talotekniikan kehittyvät osa-alueet

14 Taulukko 19: Arkkitehtitoimistojen työhön vaikuttavia kehitystrendejä Taulukko 20: Teollisuuteen liittyvien insinööritoimintojen kasvavat osa-alueet Taulukko 21: Teollisen muotoilun kehityspiirteitä Taulukko 22: Johdon konsultoinnin osa-alueita ja lähtökohtia Taulukko 23: Yhteenveto osaamisintensiivisten palvelujen tärkeimmistä kehityspiirteistä, uusista kysymyksistä ja kasvavista toiminnoista aloittain KUVIOIDEN LUETTELO Kuvio 1: Kuvio 2: Kuvio 3. Kuvio 4: Kuvio 5: Kuvio 6: Kuvio 7: Henkilöstömäärän muutos (%) osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluyrityksissä ja kaikilla toimialoilla koko maassa sekä Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla vuodesta 1990 vuoteen 1998 Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen henkilöstömäärä Uudellamaalla ja muualla maassa vuonna 1998 palvelujen pääluokittain Asiantuntija-ammattien osuus TOP30 ammateista pääluokittain vuonna 1995 koko maassa ja Uudenmaan TE-keskuksen alueella Ulkoistamisprosessin ilmenemismuotoja Osaamisintensiivisten palvelujen kytkeytyminen johdon konsultointiin Tilintarkastustoimistojen toiminnan kytkeytyminen muihin liike-elämän palveluihin ja rahoitusalaan Teollinen muotoilu markkinointiviestintää ja insinööritoimintoja yhdistävänä asiantuntija-alana

15 1. JOHDANTO Liike-elämää palveleva toiminta on jo lähes kahden vuosikymmenen ajan ollut eniten kasvava toimiala niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Kasvun selittäjänä on varsinkin aiemmin pidetty melko yksioikoisesti yritysten keskittymistä ydintoimintoihinsa ja tähän liittyvää muiden toimintojen ulkoistamista. Usein on jopa katsottu, ettei liike-elämän palvelujen kasvussa ole kysymys todellisesta liiketoiminnan ja työllisyyden lisäyksestä, vaan ainoastaan toiminnan siirtymisestä toimialalta toiselle. Monet liike-elämän palvelujen osa-alueet ovat kuitenkin selvästi kokonaan uusia, näin erityisesti informaatio- ja kommunikaatioteknologian kehitykseen liittyvät palvelut. Myös julkisessa sääntelyssä tapahtuneet muutokset, kuten kansainvälistymiseen ja ympäristönsuojeluun liittyvät monet uudet säädökset, ovat lisänneet mm. konsultointipalvelujen sekä lainopillisten ja taloudellisten palvelujen tarvetta. Siltäkin osin kuin kysymys on toiminnan ulkoistamisesta, on liike-elämän palveluyrityksissä kasvupotentiaalia, joka tuskin olisi realisoitunut osana muita toimialoja. Kasvuun liittyvien tekijöiden ohella merkittävä liike-elämän palvelujen piirre on osaaminen menestystekijänä. Liike-elämän palvelujen osaamisintensiivistä luonnetta on korostettu mm. innovaatiotutkimusten yhteydessä. On todettu, että alan yritykset ovat usein teknologisen tiedon välittäjiä, ei vain sen käyttäjiä ja innovaattoreita omia päämääriään varten. Teknologisen asiantuntemuksen ohella näissä yrityksissä on runsaasti hallinnollista ja yhteiskunnallisiin asioihin liittyvää asiantuntemusta. Liike-elämän palveluista puhutaan jopa eräänlaisina osaamiskeskittyminä, ja niiden katsotaan olevan avainasemassa tietoyhteiskunnan kehityksessä. Myös liike-elämän palvelutoimialan sisäisessä kehityksessä on monia mielenkiintoisia piirteitä. Yritysrakenteet, yritysten verkostot ja asiakassuhteet ovat kehittyneet toimialalla monilta osin uudella tavalla. Alatoimialojen keskinäiset suhteet ovat voimakkaiden muutosten kohteena. Esimerkiksi aiemmin erillisinä toimineet tietotekniikkayritykset, lakiasiain-, tilintarkastus- veroneuvonta- ym. palvelut sekä liikkeenjohdon strategiakonsultit kytkeytyvät toisiinsa palveluja laajasti tarjoaviksi monitoimikonsulteiksi. Yksi alalle tyypillinen piirre on muita aloja huomattavasti voimakkaampi alueellinen keskittyminen pääkaupunkiseudulle ja suuriin keskuksiin. Samalla kansainvälistyminen alalla kiihtyy. Suoranaisesti liike-elämän palveluja koskevia tutkimuksia on vähän, Suomessa vain muutama. Tutkimustoiminta on vasta viriämässä niin meillä kuin muuallakin Euroopassa.

16 Osin kysymys on koko palvelusektorin merkityksen kasvusta. Viime vuosien ajan pääosa työllisyyden lisäyksestä on tapahtunut palvelualoilla. Myös tulevaisuudessa teollisuuden työllistämispotentiaalin arvioidaan olevan voimakkaankin tuotannon kehityksen oloissa selvästi pienempi kuin palveluissa. 2. OSAAMISINTENSIIVISTEN LIIKE-ELÄMÄN PALVELUJEN MÄÄRITTELY 2.1. Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut palvelusektorin kokonaisuudessa Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen täsmällinen määritteleminen ja rajaaminen ei ole helppoa. Ongelmat liittyvät toisaalta koko palvelusektorin määrittelyvaikeuksiin, joiden taustalla ovat mm. alan heterogeenisyys ja jatkuva laajentuminen. Toisaalta liikeelämän palvelut, jotka palvelusektorin sisällä ovat määritelmällisesti melko selkeä kokonaisuus, sekoittuvat tilastoissa ja käytännössä eräiltä osin henkilökohtaisiin palveluihin. Osaamisintensiivisten palvelujen erottamista muista palveluista vaikeuttaa puolestaan osaamisen merkityksen jatkuva korostuminen yhä uusilla aloilla. Palvelusektorin määrittely on perinteisesti perustunut joko palvelujen erottamiseen alkutuotannosta ja jalostuksesta tai palveluille tyypillisten ominaisuuksien luettelemiseen. Yleisimmin palveluihin yhdistettyjä ominaisuuksia ovat aineettomuus, tuottamisen ja kuluttamisen erottamattomuus ja samanaikaisuus sekä palvelun laadun heterogeenisyys ja vaikea arvioitavuus. Näillä ominaispiirteillä on pyritty kuvaamaan tavaroiden ja palveluiden peruseroavaisuuksia. (Normann & Ramirez 1994, 9 ja 51; Kasanko & Tiilikka 1999, 4-5) Käytännössä palvelujen ja tavaroiden välinen suhde on kuitenkin monisäikeinen ja uudet tietotuotteet ovat vaikeuttaneet entisestään rajanvetoa. Hyödykkeet ovat muuttuneet yhä useammin tavaroiden, palvelujen, tiedon ja osaamisen muodostamiksi kokonaisuuksiksi. Tavaran muotoon aineellistuneet palvelut, joita ovat mm. tämän tutkimuksen kannalta keskeiset tietotuotteet (esimerkiksi suunnitelmat, tietokoneohjelmat, koulutusmateriaalit), ovat paikkaan sitoutumattomia eivätkä vaadi erityistä vuorovaikutusta palvelun tuottajan ja kuluttajan välillä. Tulevaisuudessa tietoverkkojen hyödyntäminen lisää vielä olennaisesti

17 tällaisten palvelujen siirtomahdollisuuksia. (Normann & Ramirez 1994, 63; Kasanko & Tiilikka 1999, 6-8; Lehtimäki 1996, 27) Palvelusektorin luokitteluja on tehty sekä palvelun tuottajan, palvelun käyttäjän että palvelun luonteen perusteella. Tuottajan näkökulmasta palvelut voidaan ryhmitellä yksityiseen yrittäjätoimintaan, yksityiseen voittoa tavoittelemattomaan toimintaan (kolmas sektori) ja julkiseen toimintaan. Käyttäjän näkökulmasta palvelut voidaan jakaa tuottajapalveluihin eli yrityspalveluihin ja kuluttajapalveluihin eli henkilöpalveluihin. Tuottajapalveluita käytetään välituotepanoksina muiden palveluiden ja tavaroiden tuottamiseen, kuluttajapalvelut tuotetaan suoraan loppukäyttäjille. Palvelun luonteen perusteella palvelualat voidaan jakaa kustannus- ja hintaherkkiin sekä toisaalta osaamisintensiivisiin palveluihin. Tyypillisiä kustannus- ja hintaherkkiä aloja ovat monet kuluttajapalvelut, toisaalta monet osaamisintensiivisistä aloista ovat tuottajapalveluita. (Kasanko & Tiilikka 1999, 12-15) Edellä olevien luokittelujen pohjalta tämän tutkimuksen kohteena oleva ala voidaan määritellä yksityiseksi yrittäjätoiminnaksi, tuottajapalveluiksi ja luonteeltaan osaamisintensiiviseksi. Mm. tuottajapalvelujen perusluonnehdinnat liittyvät keskeisesti tämän tutkimuksen kysymyksenasetteluihin: Tuottajapalveluiden osuus on kasvanut jatkuvasti, koska useita sellaisia palveluja, joiden tuotanto aiemmin on hoidettu yrityksen sisäisesti, on viime vuosina ulkoistettu. Tuottajapalvelut ovat myös kiinteä osa eri toimialojen välisiä verkostosuhteita. (emt., 13) Tuottajapalvelut jaetaan edelleen välttämättömiin ja kehittyneisiin yrityspalveluihin, jotka molemmat sisältyvät tähän tutkimukseen. Välttämättömillä tai perusyrityspalveluilla viitataan sellaisiin palveluihin jotka kuuluvat lainsäädännön tms. syyn vuoksi yrityksen perustarpeisiin. Näitä ovat mm. kirjanpito- ja lainopilliset palvelut. Kehittyneisiin tai erikoistuneisiin tuottajapalveluihin luokitellaan mm. konsultointipalvelut. Yrityspalvelujen kehittyneisyyteen liittyy palvelujen keskittyminen - mitä kehittyneempi palvelu sitä keskushakuisempi se usein on. (Storhammar 1995, 7) Yrityspalvelujen synonyymina käytetään usein nimikettä liike-elämän palvelut, ja osaamisintensiivisistä palveluista käytetään usein termiä asiantuntijapalvelut. Näillä erotteluilla on merkitystä mm. tarkasteltaessa alojen kehitystä tilastollisesti. Virallisen luokituksen

18 mukaisesti yrityspalvelut on liike-elämän palveluja laajempi määritelmä ja kattaa em. toiminnan lisäksi myös vuokraustoiminnan (Palvelutoimikunnan mietintö 1987). Asiantuntijapalveluita puolestaan on sekä liike-elämän palveluissa että julkisella sektorilla. Liike-elämän palveluissa asiantuntijapalvelujen ulkopuolelle jätetään tavallisesti siivous-, vartiointi- ja eräät muut pienemmät palvelutoiminnot. Tämän tutkimuksen kohdealuetta kuvaa parhaiten käsite osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut. Näiden palvelujen ominaispiirteitä on täsmällisimmin kuvannut Ian Miles. Hänen mukaansa osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut (knowledge intensive business services KIBS) ovat palveluja, jotka nojaavat voimakkaasti professionaaliseen osaamiseen ja sen vuoksi työllistävät ennen muuta tiedemiehiä, insinöörejä ja kaikentyyppisiä erityisasiantuntijoita. Jotkut niistä ovat voimakkaasti teknologiaorienteisia, toisissa on enemmän kysymys hallinnollisesta, julkiseen sääntelyyn tai sosiaalisiin kysymyksiin liittyvästä tiedosta. Ne ovat usein myös johtavia informaatioteknologian käyttäjiä. Niiden asiakkaina ovat toiset yritykset, mukaan lukien julkinen sektori ja itsensä työllistäjät. (Miles 1999a, 85). Milesin määritelmää käytetään tämän tutkimuksen kohdealueen rajaavana lähtökohtana Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen tarkastelu tilastoissa Ian Miles on edellä esitetyn määritelmänsä pohjalta myös luetellut toimialoja, joiden hän katsoo kuuluvan osaamisintensiivisiin liike-elämän palveluihin. Hänen mukaansa näihin sisältyy suuri osa seuraavista palvelualoista: markkinointi/mainonta, tietoverkot/ telematiikka, eräät tietoliikenteeseen liittyvät toiminnot, ohjelmistot, muut tietotekniset palvelut, koulutus, muotoilu, eräät taloudelliset palvelut, eräät toimistopalvelut, arkkitehtija insinööripalvelut, liikkeenjohdon konsultointi, kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelut, lainopilliset palvelut, ympäristöpalvelut sekä tutkimus- ja kehittämispalvelut. (Miles 1999a, 85). Osa Milesin nimeämistä aloista löytyy sellaisenaan EU:n toimialaluokitusstandardista NACE: sta, jota Suomessa vastaa Tilastokeskuksen uusi toimialaluokitus TOL 95. (Toimialaluokitus 1995). Osa luetteloon sisältyvistä aloista on kuitenkin ilmaistu tilastollisessa mielessä liian yleisellä tai toisaalta liian spesifillä tasolla.

19 OECD on 12 maata koskevassa selvityksessään käyttänyt käsitettä strategiset yrityspalvelut (strategic business services) kuvaamaan seuraavia aloja: tietojenkäsittelypalvelut; tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä niihin liittyen tekninen testaus ja analysointi; mainos- ja markkinointipalvelut; liikkeenjohdon konsultointi ja rekrytointipalvelut; ammatillinen koulutus ja kuntoutus. Alat on kuntoutusta lukuun ottamatta otettu sellaisenaan NACE:n luokituksesta. Milesin luokitukseen verrattuna OECD:n tarkastelusta puuttuvat pääosa teknisistä palveluista (arkkitehti- ja insinööripalvelut) sekä lainopilliset palvelut ja kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelut. (OECD 1999, 2) Brita Hermelin on tutkinut ammatilliseen osaamiseen perustuvia yrityspalveluja (professional business services) Ruotsissa. Hän jakaa nämä palvelut kuuteen ryhmään: lainopilliset palvelut, kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelut, tietojenkäsittelypalvelut, tekniset palvelut, mainospalvelut ja liikkeenjohdon konsultointi. (Hermelin 1997, 96) Edellisiin verrattuna tästä luokituksesta puuttuvat tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä koulutuspalvelut. Suomessa osaamisintensiivisen palvelusektorin kehitystä ovat tutkineet tilastollisesti (TOL 95 luokitusta käyttäen) Marjo Kasanko ja Jussi Tiilikka. Koska heidän tutkimuksensa koskee kaikkea osaamisintensiivistä toimintaa, sisältyvät siihen myös julkiset palvelut. Sektori on tutkimuksessa jaettu kahteen vyöhykkeeseen: osaamisintensiiviset ydintoimialat ja liitännäistoimialat. Jaon kriteereinä on käytetty toisaalta koulutustasoa, toisaalta palkkatasoa. Ydintoimialoihin kuuluvat liike-elämän palveluista lainopillinen ja taloudellinen konsultointi, tietojenkäsittelypalvelut, tekniset palvelut, tutkimus- ja kehitystoiminta sekä osa koulutuksesta. Koulutuksen osalta julkista ja yksityistä toimintaa ei ole erotettu toisistaan. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan eräitä rahoitussektorin palveluja yrityspalveluihin liittyvinä. Muista liike-elämän palveluista poiketen mainostoimistot kuuluvat liitännäispalveluihin. (Kasanko & Tiilikka 1999, 65 ja 70-71). Osaamisintensiivisiä yrityspalveluja Tampereen seudulla ovat tutkineet Mika Kautonen et al. Tutkimuksessa palvelut on jaettu viiteen ryhmään, jotka on muodostettu TOL 95:stä eri alaryhmiä yhdistelemällä: taloudellinen ja lainopillinen konsultointi; tietojenkäsittelypalvelut; tekniset palvelut ja tekninen testaus; tutkimus- ja kehittämispalvelut, joiden yhteyteen on liitetty muotoilu ja patenttitoimistot; yksityinen koulutus. Luokituksen erityispiirre on

20 muotoilun ja patentoinnin kytkeminen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaisuuteen, mikä liittynee pyrkimykseen kartoittaa innovaatiotoiminnan laajuutta. Lisäksi tutkimuksessa on tarkasteltu osaamisintensiivisiä liike-elämän palveluja ammattipohjalta kartoittamalla eri alojen erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden määriä. (Kautonen et al. 1998, ja 37) Milesia lukuun ottamatta kaikissa edellä mainituissa tutkimuksissa on sovellettu virallisia tilastoluokituksia. Niitä ei ole kuitenkaan voitu käyttää sellaisenaan johtuen ennen muuta siitä, että valtaosa luetelluista osaamisintensiivisistä toiminnoista kuuluu NACE:n mukaan luokkaan muu liike-elämää palveleva toiminta. Ainoastaan tietojenkäsittelypalvelut sekä tutkimus ja kehittäminen ovat omina luokkinaan. Myös käsillä olevan tutkimuksen luokitus on muodostettu liike-elämän palveluihin kuuluvista tilastoluokista TOL ryhmittelemällä ne 5-numerotasolla uudelleen. Muutama alaryhmä on jätetty vähemmän osaamisintensiivisinä kokonaan tarkastelun ulkopuolelle. Osassa tarkasteluja on mukaan otettu lisäksi koulutuksen toimialasta TOL 80 ne alaryhmät, joissa on yksityissektorilla järjestettävää koulutusta. Luokitus on yhdistelmä edellä mainittujen tutkimusten luokituksista. Sitä selostetaan tarkemmin luvussa OSAAMISINTENSIIVISTEN LIIKE-ELÄMÄN PALVELUJEN KASVUN TAUSTALLA OLEVAT ILMIÖT Liike-elämän palvelujen merkitys alkoi kasvaa OECD-maissa voimakkaasti 1980-luvulla. Erityisen ripeää kasvuvauhti oli vuosikymmenen jälkipuoliskolla, jolloin tuotannon volyymi kasvoi selvästi nopeammin kuin bruttokansantuote. Kasvu hidastui useimmissa maissa 1990-luvun alussa yleiseurooppalaisen matalasuhdanteen myötä. Lama ei kuitenkaan vaikuttanut kaikkiin osaamisintensiivisiin palvelualoihin, siitä kärsivät lähinnä tekniset palvelut sekä mainos- ja markkinointipalvelut. (Lith 1998, 8) Brita Hermelin toteaa omassa tutkimuksessaan, että työntekijöiden määrä osaamiseen perustuvissa yrityspalveluissa pysyi laman aikanakin melko muuttumattomana, mikä hänen mukaansa osoittaa, että 1980-luvulla alkanut kasvu ei ollut vain suhdanneilmiö, vaan liittyy rakenteellisiin muutoksiin taloudellisessa järjestelmässä. (Hermelin 1997, 7)

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

ProAgria. Opportunities For Success

ProAgria. Opportunities For Success ProAgria Opportunities For Success Association of ProAgria Centres and ProAgria Centres 11 regional Finnish ProAgria Centres offer their members Leadership-, planning-, monitoring-, development- and consulting

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen Internet of Things Ideasta palveluksi 17.4.2015 IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen We are where our clients are CGI in Finland and globally Close

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan?

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? RATKAISUJA LUONNOSTA LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 2016 Miimu Airaksinen Research professor VTT Technical Research Centre of Finland Kaupungit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Kasvun mahdollistajat ohjelmistoala ja tekninen konsultointi

Kasvun mahdollistajat ohjelmistoala ja tekninen konsultointi Kasvun mahdollistajat ohjelmistoala ja tekninen konsultointi TIMO METSÄ-TOKILA http://www.temtoimialapalvelu.fi/ Ohjelmistoala ja tekninen konsultointi TOL 2008 62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä

Lisätiedot

Työelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu

Työelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu Työelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu 28.3.2017 Elina Laavi yhteiskuntasuhteiden päällikkö Työeläkevakuuttajat Tela Twitter: @elinalaavi 1970-luku Viisi prosenttia

Lisätiedot

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Virkaanastujaisesitelmä 16.9.2003 Professori Jyrki Kontio Ohjelmistotuoteliiketoiminta jyrki.kontio@hut.fi http://www.soberit.hut.fi/swbiz

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 www.ek.fi/oivallus Facebook: Oivallus twitter.com/oivalluksia kirsi.juva@ek.fi Valokuva: Kaarle Hurting Miksi tulevaisuutta mietitään,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki Asiantuntijapalvelut (EN 16775) ja Asiakastyytyväisyys (CEN/TS

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

Efficiency change over time

Efficiency change over time Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel

Lisätiedot

Liike-elämän palveluiden tulevaisuuden näkymät. Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palveluiden tulevaisuuden näkymät. Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluiden tulevaisuuden näkymät Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Johdanto: KIBS (Knowledge Intensive Business Services) Hajanainen toinen toisiaan tukeva kokonaisuus Määrittelyhaaste

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Osaamisen ennakoinnin viitekehys

Osaamisen ennakoinnin viitekehys Osaamisen ennakoinnin viitekehys Koulutustoimikuntien laadullisen ennakoinnin seminaari Paasitorni 10.2.2011 Prof. Pirjo Ståhle, Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tulevaisuuden 11.2.2011 Pirjo

Lisätiedot

Smart specialisation for regions and international collaboration Smart Pilots Seminar

Smart specialisation for regions and international collaboration Smart Pilots Seminar Smart specialisation for regions and international collaboration Smart Pilots Seminar 23.5.2017 Krista Taipale Head of Internaltional Affairs Helsinki-Uusimaa Regional Council Internationalisation

Lisätiedot

Kansainvälistyvä Keski-Suomi

Kansainvälistyvä Keski-Suomi Kansainvälistyvä Keski-Suomi 18.4.2008 Ritva Nirkkonen toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Osuus, % Keski-Suomen teollisuuden

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Mitä Master Class:ssa opittiin?

Mitä Master Class:ssa opittiin? Mitä Master Class:ssa opittiin? Tutkimuskoordinaattori Kaisa Korhonen-Kurki, Helsingin yliopisto Tutkija Katriina Soini, Helsingin yliopisto Yliopistopedagogi Henna Asikainen, Helsingin yliopisto Tausta

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Industry Production and Value of New Orders Continue to Shrink in the Eurozone Teollisuuden ostopäällikköindeksi / Manufacturing

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Työelämän ja koulutuksen vuorottelu

Työelämän ja koulutuksen vuorottelu Työelämän ja koulutuksen vuorottelu Työelämästä korkeakoulutukseen ja takaisin elinikäistä oppimista käytännössä 15.6.2011 Helsinki Marjo Pääkkö KM, VTK HRD Manager Siemens IT Solutions and Services Oy

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen esittely Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen opiskelijat käyvät sekä markkinoinnin että kansainvälisen liiketoiminnan

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Teollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana

Teollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana Antti Vasara, toimitusjohtaja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Joensuu 7.2.2017: Älyä

Lisätiedot

Oppiminen aluekehittämisen moottorina

Oppiminen aluekehittämisen moottorina Oppiminen aluekehittämisen moottorina Länsi-Uusimaa uuteen nousuun seminaari 9.3.2010 Suuri osa siitä, mitä opimme koulussa ja yliopistossa ei liity talouselämän edellyttämään osaamiseen Adam Smith Kansojen

Lisätiedot

Bachelor level exams by date in Otaniemi

Bachelor level exams by date in Otaniemi Bachelor level exams by date in Otaniemi 2015-2016 (VT1 means that the place of the exam will be announced later) YOU FIND INFORMATION ABOUT THE PLACE OF THE EXAM IN OTAKAARI 1 U-WING LOBBY (M DOOR) Day

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Bachelor level exams by subject in Otaniemi

Bachelor level exams by subject in Otaniemi Bachelor level exams by subject in Otaniemi 2015-2016 (VT1 means that the place of the exam will be announced later) YOU FIND INFORMATION ABOUT THE PLACE OF THE EXAM IN OTAKAARI 1 U-WING LOBBY (M DOOR)

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelujen kansainvälistämisen keinot, mahdollisuudet ja haasteet - KIBS-selvityksen opit

Asiantuntijapalvelujen kansainvälistämisen keinot, mahdollisuudet ja haasteet - KIBS-selvityksen opit Asiantuntijapalvelujen kansainvälistämisen keinot, mahdollisuudet ja haasteet - KIBS-selvityksen opit Tiina Tuominen, tutkimuspäällikkö BIT Tutkimuskeskus, Aalto-yliopisto Selvityksen tekijät: Marja Toivonen,

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition)

Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen Click here if your download doesn"t start automatically Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

Alueidenkäytön. suunnittelun ja. elinkeinopolitiikan. yhteistyö. Sari Hirvonen-Kantola Tutkijatohtori Oulun yliopisto

Alueidenkäytön. suunnittelun ja. elinkeinopolitiikan. yhteistyö. Sari Hirvonen-Kantola Tutkijatohtori Oulun yliopisto Alueidenkäytön suunnittelun ja elinkeinopolitiikan yhteistyö Sari Hirvonen-Kantola Tutkijatohtori 30.8.2017 2 ( Vantaan kaupungin mittausosasto 2013, julkaistu tekijänoikeuksien haltijan luvalla). Kunnissa

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

EK:N OIVALLUS-HANKKEEN NÄKEMYKSIÄ OSAAMISTARPEISTA & ENNAKOINNISTA VOSE-työseminaari 18.6.2010

EK:N OIVALLUS-HANKKEEN NÄKEMYKSIÄ OSAAMISTARPEISTA & ENNAKOINNISTA VOSE-työseminaari 18.6.2010 EK:N OIVALLUS-HANKKEEN NÄKEMYKSIÄ OSAAMISTARPEISTA & ENNAKOINNISTA VOSE-työseminaari 18.6.2010 www.ek.fi/oivallus Facebook: Oivallus twitter.com/oivalluksia kirsi.juva@ek.fi Valokuva: Kaarle Hurting Miksi

Lisätiedot

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta?

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Työelämän tutkimuspäivät Työryhmä 32. Suomalaisen työn kiperimmät haasteet tulevaisuudessa Tampereen yliopisto 4.11.2016 Pirkko

Lisätiedot

Asiakastieto vai asiakkaan tieto? Asiakastiedon uhat ja mahdollisuudet

Asiakastieto vai asiakkaan tieto? Asiakastiedon uhat ja mahdollisuudet Asiakastieto vai asiakkaan tieto? Asiakastiedon uhat ja mahdollisuudet Hannu Saarijärvi KTT, markkinoinnin professori (ma) Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Email: hannu.saarijarvi@uta.fi Palvelujen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 2008/0101(CNS) 2.9.2008 TARKISTUKSET 9-12 Mietintöluonnos Luca Romagnoli (PE409.790v01-00) ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella

Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella Paula Kilpinen, Toimitusjohtaja, HRM Partners, Tutkijatohtori, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu, Johtamisen laitos CEOs top concerns Improving organizational

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 15.3.2010 07.09.2011 Markku Timo Ture Nikkilä T&K yritys, 8 henkilöä Elastopoli Oy PK-yritys, omistajina

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1.

Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1. Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1.2017 Life Science Technologies Where Life Sciences meet with Technology

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma

Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma - Tuomo Suortti/Tekes 22.11.2012 DM 1036318 Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

BUSINESS PLAN FOR A FASHION BRAND

BUSINESS PLAN FOR A FASHION BRAND BUSINESS PLAN FOR A FASHION BRAND LAHTI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree programme in International Business Thesis Spring 2012 Mira Valkjärvi Weimu You Lahti University of Applied Sciences Degree

Lisätiedot

Other approaches to restrict multipliers

Other approaches to restrict multipliers Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot