M a r j a T o i v o n e n. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen tulevaisuudennäkymät 83/01

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "M a r j a T o i v o n e n. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen tulevaisuudennäkymät 83/01"

Transkriptio

1 M a r j a T o i v o n e n Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen tulevaisuudennäkymät 83/01

2 ESR-julkaisut -sarja Päätoimittaja - Editor-in-Chief Riitta Kangasharju Toimitussihteeri - Editor Kimmo Heinonen Toimituksen osoite - Address Työministeriö - Ministry of Labour PL - P.O. Box Valtioneuvosto puh. - tel. *(09) Tämän julkaisun ovat tuottaneet Euroopan sosiaalirahasto, työministeriö ja Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus. ISBN ISSN Oy Edita Ab, Helsinki 2001

3 Saatesanat Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen merkitykseen ns. uuden talouden ja tietoyhteiskunnan kehityksessä on viime vuosina alettu kiinnittää kasvavaa huomiota. Osaamisintensiivisillä liike-elämän palveluilla tarkoitetaan sellaisia yksityisten yritysten toisilleen tuottamia palveluja, joissa asiantuntijatoiminnalla on erityisen suuri merkitys. Näihin palveluihin luetaan tavallisesti ohjelmisto- ja uusmedia-ala, markkinointiviestintä, taloushallinnon palvelut, lainopilliset palvelut, tekniset palvelut, konsulttipalvelut, henkilöstöpalvelut sekä yksityiset tutkimus- ja koulutuspalvelut. Osaamisintensiivisten alojen merkitys liittyy niiden tietoyhteiskunnan innovaatiotoimintaa tukevaan rooliin. Osaamisintensiivisiin palveluyrityksiin kertyy tietoa laajasti koko yrityskentästä ja yritysten parhaista käytännöistä niin teknisissä, taloudellisissa kuin sosiaalisissakin kysymyksissä. Tätä tietoa ja osaamista palveluyritykset välittävät eteenpäin asiakasyrityksilleen mm. konsultoinnin ja koulutuksen kautta. Samalla osaamisintensiivisiä palveluja voidaan pitää näköalapaikkana pyrittäessä löytämään työelämän tulevaisuuden megatrendejä. Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksessa tehty tutkimus Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen tulevaisuudennäkymät pohjautuu edellä esitettyyn lähtökohtaan. Liike-elämän palvelut on tärkeä tutkimuskohde myös siitä syystä, että ala on ollut eniten kasvava toimiala niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa jo lähes kahden vuosikymmenen ajan. Kasvun on ennustettu jatkuvan myös lähivuosina. Tutkimuksen painopiste on Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella, jossa sijaitsee yli puolet liike-elämän palvelujen henkilöstöstä ja liikevaihdosta. Vertailuaineistoa on kuitenkin hankittu myös Tampereen ja Oulun alueilta. Tutkimuksessa kartoitetaan sekä kaikille osaamisintensiivisille aloille yhteisiä kehityspiirteitä että alakohtaisia megatrendejä. Tarkasteluissa lähdetään liiketoiminnan luonteessa tapahtuvista muutoksista ja analysoidaan niiden pohjalla muutoksia osaamistarpeissa. Tutkimus on osa työministeriön koordinoimaa työvoima- ja elinkeinokeskusten ESRrahoitteista ennakointityötä ja se on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston tavoite 4-ohjelman työelämän muutosten ja koulutustarpeiden ennakointihankkeena (toimenpidekokonaisuus ). Tutkimuksen tekijä on valtiotieteen lisensiaatti Marja Toivonen. Osaamisintensiivisten alojen ammattirakennetta koskevan luvun (luku 6) on kirjoittanut projektipäällikkö Jouko Nieminen. Tutkimuksen ohjausryhmään ovat kuuluneet filosofian tohtori Osmo Kuusi SITRA:sta, ennakoinnin asiantuntija DI Keijo Mäkelä Viestinhallinta Oy:stä, teknologia-asiantuntija Risto Setälä Tekesistä sekä projektipäällikkö Jorma Korhonen ja vientiasiamies Jaakko Sora Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksesta. Helsingissä Matti Pukkio johtaja ennakointiryhmän puheenjohtaja työministeriö

4 ESIPUHE Ennakoinnin liittymistä kansallisiin ja alueellisiin innovaatiojärjestelmiin on viime vuosina korostettu. Osaamisintensiivisillä liike-elämän palveluilla on havaittu olevan erityistä merkitystä näissä innovaatiojärjestelmissä. Tutkimukset ovat osoittaneet, ettei innovaatioita synny vain tutkimus- ja koulutuslaitoksissa, vaan myös normaalissa yritystoiminnassa, jossa tietoa yhdistellään ja sovelletaan markkinoiden vaatimusten mukaisesti. Innovaatiotoiminta on läheisesti sidoksissa oppimiseen. Osaamisintensiivisten palvelujen merkitys on erityisen suuri sosiaalisten innovaatioiden kohdalla. Tällaisia innovaatioita ovat esimerkiksi uudet työn organisoinnin muodot, uudenlaiset suhteet yritysten välillä, uudet palvelut sekä yhteiskunnallisen sääntelyn muutoksiin liittyvä tieto. Tässä tutkimuksessa on analysoitu liiketoiminnan luonteessa ja osaamistarpeissa tapahtuvia muutoksia osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen sektorilla. Suomalaiset osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut ovat mielenkiintoinen tutkimuskohde, paitsi alan yleisen merkityksen kannalta, myös siksi, että informaatioteknologiaan liittyvät palvelut ovat eräiltä osin varsin pitkälle kehittyneitä juuri Suomessa. Lukuisat henkilöt ovat myötävaikuttaneet tutkimuksen toteuttamiseen. Erityisen kiitoksen ansaitsevat haastatellut yritysten ja toimialaliittojen edustajat, joiden tarkkanäköinen oman alansa analysointi tuotti monipuolisen aineiston. Toimialaliittojen edustajat auttoivat myös tutkimuksen suuntaamisessa sekä kävivät tekstiluonnoksen läpi oman alansa osalta. Tästä tuesta haluan kiittää toiminnanjohtaja Juha Ahvenniemeä Kirjanpitotoimistojen liitosta, toiminnanjohtaja Jouko Ilolaa KHT-yhdistyksestä, toimitusjohtaja Jani Kekkosta Liikkeenjohdon konsultit ry:stä, varatuomari Pirkko Kivikaria Suomen Asianajajaliitosta, toiminnanjohtaja Juha-Veikko Kurkea HTM-tilintarkastajat ry:stä, toimitusjohtaja Timo Myllystä Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitosta, toiminnanjohtaja Jouko Ruissaloa Tietotekniikan Liitosta, puheenjohtaja Pekka Ruususta Ohjelmistoyrittäjät ry:stä sekä toimitusjohtaja Sinikka Virkkusta Markkinointiviestinnän liitosta. Verkostoitumiskumppaneina Uudenmaan ulkopuolella ovat toimineet ennen muuta tutkija Mika Kautonen Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksesta, projektipäällikkö Juha Miettinen Tampereen teknologiakeskus Hermiasta sekä projektipäällikkö Pirkko Oilinki-Nenonen Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksesta. Tutkimuksen kuluessa olen käynyt keskusteluja useiden yksittäisten henkilöiden kanssa, joista erityisesti haluan kiittää toimitusjohtaja Heli Alenia sekä kehityspäällikkö Markku Armista PKT-Säätiöstä, projektipäällikkö Tetta Jounelaa kauppa- ja teollisuusministeriön sisältötuotantoprojektista ja projektipäällikkö Irmeli Lambergia Ohjelmistotuoteliiketoiminnan osaamiskeskuksesta. Ohjausryhmän jäsenille kuuluu kiitos mm. tutkimuksen kytkemisestä yleisempiin teoreettisiin viitekehyksiin. Lopuksi haluan kiittää työtovereitani Uudenmaan TEkeskuksessa, he ovat kantaneet huolta siitä, että tutkimustulokset ovat hyödynnettävissä myös käytännön työssä. Helsingissä Marja Toivonen

5 TIIVISTELMÄ Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen kehitysnäkymiä ja uusia ilmiöitä. Osaamisintensiivisillä liike-elämän palveluilla tarkoitetaan niitä yritysten toisille yrityksille tai julkiselle sektorille tuottamia palveluja, joissa asiantuntijatoiminnalla on erityisen suuri merkitys. Näihin palveluihin luetaan ohjelmisto- ja uusmedia-ala, markkinointiviestintä, taloushallinnon palvelut, lainopilliset palvelut, tekniset palvelut, konsulttipalvelut, henkilöstöpalvelut sekä yksityiset tutkimus- ja koulutuspalvelut. Tutkimuksen pääpaino on Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella, vertailuaineistoa on koottu Tampereen ja Oulun seuduilta. Tutkimuksen taustaksi on tehty tilastollinen selvitys osaamisintensiivisten palvelujen määrällisestä kehityksestä sekä jakautumisesta alatoimialoittain ja alueittain. Tilastojen pohjalla on tarkasteltu myös näiden alojen ammattirakennetta ja odotettavissa olevia ammatillisia poistumia. Keskeisimpinä asioina tilastotarkasteluista nousevat esiin osaamisintensiivisten palvelujen kasvu ja keskittyminen Uudellemaalle. Henkilöstön määrä suomalaisissa liike-elämän palveluyrityksissä oli vuonna % ja liikevaihto 81% suurempi kuin vuonna Uudenmaan osuus osaamisintensiivisten palvelujen liikevaihdosta oli vuonna %. Varsinainen tutkimusaineisto on hankittu yrityshaastatteluilla. Haastateltuja yrityksiä on yhteensä 87, lisäksi on haastateltu 10 toimialaliittoa. Haastatteluissa on selvitetty, miten laajasti toimintojen ulkoistaminen osaamisintensiivisillä aloilla on Suomessa tapahtunut ja minkälaisissa toiminnoissa ulkoistamista on vielä odotettavissa. Myös liike-elämän palvelutoimialan rakenne ja siinä tapahtuvat muutokset ovat olleet tutkimuksen kohteena. Haastatteluissa on selvitetty alakohtaisesti, miten osaamisintensiiviset palvelut kytkeytyvät suomalaisen tietoyhteiskuntakehityksen tämänhetkiseen vaiheeseen ja miten tietoyhteiskuntakehitys muuttaa näitä palveluja. Tutkimuksen mukaan ulkoistaminen tulee jatkumaan monilla niistä alueista, joilla sitä ei vielä ole toteutettu. Tällaisia aloja ovat mm. suurten yritysten taloushallinto, julkisen sektorin lainopilliset palvelut sekä kuntien insinööripalvelut. Ulkoistamisen hyöty asiakasyritykselle ei ole vain toiminnan tehostumisessa ja kustannusten pienenemisessä, vaan se on lisäksi keino saada vaikutteita muusta yhteiskunnasta, omaksua parhaita käytäntöjä ja innovaatioita. Ulkoistaminen vaatii kuitenkin myös asiakasyritykseltä asiantuntemusta, sillä palvelutapahtuma on kasvavassa määrin asiakasyrityksen ja palveluyrityksen vuorovaikutusta. Lisäksi kysymys siitä, mitä ovat ydintoiminnot joihin yrityksen kannattaa keskittyä ja joita ei ulkoisteta, on monimutkainen. Toimialarajojen hämärtyminen osaamisintensiivisen palvelusektorin sisällä on tutkimuksen keskeisiä tuloksia. Tyypillisimmäksi toimialarajojen hämärtymiseen liittyväksi ilmiöksi osoittautui eri liike-elämän palvelujen siirtyminen osittain konsultoinnin alueelle. Myös yritysten välisten verkostojen merkitys kasvaa. Verkostojen avulla palveluvalikoimaa voidaan täydentää, niitä voidaan käyttää uusien asiakasyhteyksien luomisessa ja niiden kautta voidaan laajentaa omaa osaamista. Samanaikainen kilpailu ja yhteistyö yritysten välillä on yleistymässä. Verkostoituminen on tärkeää paitsi kunkin alan sisällä, myös yli toimialarajojen. Osaamisintensiivisten palvelujen keskeiset kehityspiirteet lähivuosina liittyvät monin tavoin tietoyhteiskuntakehitykseen, sekä tietotekniikan kehitykseen että uusiin taloudellisen

6 toiminnan muotoihin. Eräät osaamisintensiiviset palvelut ovat tietoyhteiskunnan ydintoimialoja ja niissä on syntynyt kokonaan uusia ammatteja ja ammatillisia yhdistelmiä. Näitä aloja ovat ohjelmistoala, uusmedia sekä tietotekniikkaan ja tietoliikenteeseen liittyvät insinööripalvelut. Eräillä osaamisintensiivisillä aloilla tietoyhteiskuntakehitys merkitsee ennen muuta nopeaa rakennemuutosta, uusia työtehtäviä ja joidenkin aiempien toimintojen häviämistä. Tällainen ala ovat taloushallinnon palvelut. On myös aloja, joilla kehitys on muuttanut työn sisältöä ja alan keskeisimpiä kysymyksiä erittäin voimakkaasti, mutta ala kantaa perinteisen työn leimaa. Tällaisia ovat monet insinööripalvelut, ennen muuta rakennusalaan liittyvät palvelut. Samanaikaisesti kun tietoyhteiskuntakehityksessä teknisillä ratkaisuilla on tärkeä merkitys, nousevat monet sosiaaliset ja ihmisen käyttäytymiseen liittyvät kysymykset uudella tavalla keskeiseen asemaan. Tietotekniikan kehittämisessä käytettävyyden parantaminen pakottaa pohtimaan ihmisen ja koneen vuorovaikutukseen liittyviä perustavanlaatuisia kysymyksiä. Sähköisen kaupankäynnin laajentaminen edellyttää tietoa kuluttajien käyttäytymisestä. Oppimistapahtuman ja oppimisen edellytysten analysointia tarvitaan niin konkreettisten kuin verkko-oppimisympäristöjenkin luomiseen. Elämyksellisyyden merkitys on kasvamassa ja siihen liittyvää tietoa käytetään hyväksi mm. virtuaalimaailmojen suunnittelussa. Asiantuntijatiedon soveltamisessa korostuu yhä enemmän käyttäjävuorovaikutus, yksilöllisten tarpeiden ja asiantuntijatiedon yhteensovittaminen. Haastateltavien toiveet viranomaisille liittyivät pääosin kahteen asiaan: verkostoitumiseen ja koulutukseen. Osaamisintensiivisissä palveluissa liiketoiminnan lainalaisuuksien tuntemuksessa sekä myynti- ja markkinointitaidoissa on usein puutteita, näitä puutteita voitaisiin vähentää verkostoitumalla. Verkostoitumisessa ulkopuolinen apu nähtiin tarpeelliseksi ennen muuta sopivien kumppaneiden löytämisessä. Monet haastateltavat nostivat esille myös kysymyksen osaamisintensiivisten palvelujen tasaisemmasta maantieteellisestä jakautumisesta. Erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien teknologiakeskusten palvelutarjonnan yksipuolisuutta pidettiin huolestuttavana. Liiketoiminnan keskeisten kehityspiirteiden pohjalta tutkimuksessa kartoitettiin kullakin alalla tärkeimmät osaamisalueet. Vaikka tutkimuksessa mukana olleet yritykset edustivat hyvin erityyppisiä liike-elämän palveluja, nousivat haastattelussa kuitenkin esiin tietyt yhteiset osaamisvaatimukset. Näitä ovat: oman alan perustaidot, liiketoiminnan lainalaisuuksien ymmärtäminen, myyntiosaaminen, tietotekninen osaaminen, kansainvälisyyteen liittyvä osaaminen sekä persoonalliset ominaisuudet ja asennetekijät. Viimeksi mainituissa korostuivat erityisesti tilannetaju, oppimis- ja uudistumiskyky, luovuus, kyky kannustaa muita, tiedon jakaminen ja sen avulla oman osaamisen kehittäminen. Osaamisintensiivisten palvelujen leimallinen piirre on keskimääräistä korkeampi koulutustaso. Myös tässä tutkimuksessa mukana olleet yritykset rekrytoivat suuren osan työvoimastaan korkeakouluista tai ammattikorkeakouluista. Näiden kehittämisessä toivotaan ennen muuta eri asiantuntijoiden ristiinkoulutusta. Toisaalta kaikki haastatellut korostivat, että tutkinnon suorittaminen on vasta lähtökohta. Hyvin monissa yrityksissä on erilaisia seniori- tai tutorjärjestelmiä, joihin työhön tulevat ohjataan. Voidaan jopa sanoa, että mestari-kisälli -järjestelmä on noussut uudelleen keskeiseen asemaan juuri asiantuntijapalveluissa. Tämän järjestelmän näkeminen kiinteänä osana koulutusta olisi tärkeää, ja olisi myös pohdittava, miten yritysten mestari-kisällijärjestelmiä voitaisiin nykyistä paremmin tukea.

7 ABSTRACT The aim of this study is to examine the future prospects and new phenomena of knowledge-intensive business services. By knowledge-intensive business services is meant those services provided by businesses to other businesses or to the public sector, in which expertise plays an especially important role. These services include the software and new media industry, marketing communications, financial services, legal services, technical services, management consultancy, personnel services and research and training services in the private sector. This study focuses on the operating area of the Employment and Economic Development Centre of Uusimaa. Reference material has been collected from the Tampere and Oulu regions. As a background to the study, a statistical analysis was made on the quantitative development and distribution of knowledge-intensive services by business branch and geographical area. The professional breakdown and the expected labour wastages of these branches have also been examined on the basis of statistics. The most prominent features arising from the statistical analysis are the growth of the knowledge-intensive services and their concentration on the Uusimaa region. In 1998, the number of personnel in Finnish business service enterprises was 43% higher and their turnover 81% higher than in The share of Uusimaa of the turnover of knowledge-intensive services was 64% in The actual research material was gathered by corporate interviews. The enterprises interviewed totalled 87, on top of which ten professional associations were interviewed. The interviews aimed at finding to what extent outsourcing has already been implemented in knowledge intensive branches in Finland and in what kind of operations outsourcing is still to be expected. The structure of the business service branch and the changes occurring in this structure have also been studied. Another aim of the interviews was to analyse branch by branch how the knowledge-intensive services are linked with the current development phase of the Finnish Information Society and how the development of the Information Society will change these services. This study shows that outsourcing will continue in many of the branches in which it has not yet been carried through. Among such branches are the financial services of large enterprises, legal services of the public sector and the engineering services of municipalities. The benefits of outsourcing for a client company lie not only in the improved efficiency of its operations and in lowered costs, but outsourcing is also a way to monitor current changes in society, to adopt the best practices and innovations. However, outsourcing will also require expertise from the client company, because the service process increasingly involves interaction between the client company and the service company. Furthermore, it is a complex task to identify the core functions on which it pays the client company to concentrate, to determine which ones will not be outsourced. The blurring of the boundaries between the various industries within the knowledgeintensive service branch is one of the most important findings of the study. The most typical phenomenon connected with this blurring of boundaries turned out to be the partial shift of business services to the management consultancy. The networks between enterprises will also become more important. The networks can be used to complement the range of services and to create new business contacts, and they provide a means for

8 expanding professional skills. Simultaneous competition and cooperation between enterprises are becoming more and more common. Networking is important not only within each industry, but also across the different business branches. Within the next few years, the essential trends in knowledge-intensive services will relate in many ways to the development of the Information Society, both with respect to the information technology and the new forms of economic activity. Certain knowledgeintensive services constitute the core businesses of the Information Society, in which wholly new professions and combinations of professions have emerged. Such core businesses are the software industry, new media and the engineering services related to information technology and telecommunications. In some knowledge-intensive branches development of the Information Society will mean, above all, a rapid structural change, new duties and the loss of some previous functions. An example of such a branch are the financial services. There are also branches in which development has signified an essential change in the contents of work and the key issues of the branch, although the branch is counted among the traditional fields of work. Such branches include many of the engineering services, particularly the services of the construction business. At the same time as technical solutions are highly relevant in the development of the Information Society, several social issues and matters related to human behaviour are stepping into a central role in quite a novel way. In development of information technology, the improvement of usability forces one to consider the fundamental questions posed by the interaction between man and machine. Expanding electronic commerce calls for knowledge about the behaviour of consumers. Analyses of the preconditions for the learning process are necessary in the creation of both concrete and virtual learning environments. The meaning of experientiality is growing in importance, and knowledge concerning it is utilised in, for example, designing of virtual worlds. In applications of expert knowledge user interaction is becoming increasingly important, individual user preferences and expert knowledge should be integrated. The wishes addressed by the interviewees to the authorities mainly related to two fields: to networking and to education and training. In knowledge intensive business services there are often deficiencies in the sales and marketing skills and in how well the new ways of doing business are known. Networking could reduce these deficiencies. In networking, outside assistance was often found necessary especially in finding suitable partners. Many of the interviewees also brought up the question of a more even geographical distribution of knowledge-intensive services. The one-sidedness of the range of services found with technology centres located outside the metropolitan area was regarded as alarming. The study mapped out the key qualification requirements within each branch on the basis of the essential features of business development. Although the enterprises studied represented a wide variety of business services, certain common qualification requirements were found. Among these were the basic skills of one s own field, understanding of how business works, sales skills, IT skills, know-how related to internationality, personal qualities and attitude-related factors. Among these factors, the most frequently mentioned qualities were social sensitivity, willingness for life-long learning, creativity, capacity to encourage others, knowledge-sharing and thereby development of one s own competencies.

9 One characteristic of knowledge-intensive services is an educational level that is higher than on the average. The enterprises that took part in this study, too, recruited the major part of their workforce from universities or polytechnics. When developing these educational establishments, the prime goal should be the interdisciplinary education of experts. On the other hand, all the interviewees underlined that obtaining a degree is only a start. A large number of enterprises have various senior or tutor schemes designed for their newcomers. It can even be said that the master/apprentice system has been revived especially in the expert services. It would be important to see this system as an integral part of education and training, and it should also be examined how the master/apprentice systems of enterprises could be supported better.

10

11 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Johdanto 1 2. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen määrittely Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut palvelusektorin 2 kokonaisuudessa 2.2. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen tarkastelu tilastoissa 4 3. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen kasvun taustalla olevat ilmiöt Toimintojen ulkoistaminen vastauksena globaalin kilpailun kiristymiseen Tietoyhteiskunnan vaatima uudenlainen innovatiivisuus Osaamisintensiivisten palvelujen rooli innovaatiotoiminnassa Tutkimuksen tavoitteet ja toteuttaminen Toimialan rakenne ja kehitys Suomessa 1990-luvulla Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen osuus yritystoiminnan 18 kokonaisuudessa ja niiden jakautuminen pääryhmittäin 5.2. Alan kasvu liiketoiminnan ja työllisyyden yleiseen kehitykseen verrattuna Alueellinen keskittyminen Osaamisintensiivisten palvelujen ammattirakenne Suurimmat ammattiryhmät Asiantuntija-ammattien osuus Ammatilliset poistumat Taustatiedot haastatelluista yrityksistä Osaamisintensiivisten palvelujen keskeisiä kehityssuuntia Ulkoistamisen jatkuminen ja monimutkaistuminen Uudenlaiset asiakassuhteet ja innovatiivisuus Toimialarajojen hämärtyminen: eri palvelujen kytkeytyminen konsultointiin Yritysten kasvu ja kansainvälistymisen ilmenemismuodot Yritysten verkostoituminen Osaamisintensiivisten palvelujen alueellinen keskittyminen ja 51 merkitys aluetalouksille

12 9. Toimialakohtaiset kehityspiirteet ja osaamisvaatimukset Ohjelmistoala Tuote- ja palveluliiketoiminta Ohjelmistoalan keskeiset kehityssuunnat Osaamisen muuttuminen nörtteilystä businekseksi Markkinointiviestintä Kokonaisviestintä ja brandit Markkinointiviestinnän kasvavat ja säilyvät osa-alueet Tavoitteena kaupallisen, psykologisen ja taiteellisen työn moniosaaja Uusmedia Uusmedia toimialana Uusmedian kasvavat osa-alueet Uusia ammatteja insinöörityön ja taidealojen yhdistelmänä Taloushallinnon palvelut Tilintarkastuksen ammattimaistuminen ja kansainvälistyminen Lakisääteisestä tilintarkastuksesta taloudelliseen neuvontaan Tilitoimistot - kotikutoisista kirjaamoista yritysten ulkoistetuiksi 91 talousosastoiksi Perintäpalvelujen kehitys Lainopilliset palvelut Kilpailun koveneminen liikejuridiikassa Kasvavia osa-alueita kansainväliset toimeksiannot ja immateriaalioikeudet Työn luonteen muuttuminen - juridisesti ankkuroituja yleisempiä neuvoja Tekniset palvelut Yhdyskuntasuunnittelun haasteita ympäristökysymykset ja 111 sosiaaliset vaikutukset Talotekniikan kehittyviä osa-alueita elinkaariajattelu ja rakennus- 115 automaatio Arkkitehtisuunnittelu ja rakentamisen uudet käytännöt Teollisuuteen liittyvät insinööritoiminnot Teollinen muotoilu - tuotekehityksestä yrityskuvan rakentamiseen Liikkeenjohdon konsultointi ja henkilöstöpalvelut Liikkeenjohdon konsultoinnin kehitys ja konsultoinnin lähtökohdat Uudet haasteet ja osaamisvaatimukset Henkilöstön hankinta Yhteenveto ja johtopäätökset 145 Lähteet Liitteet

13 TAULUKOIDEN LUETTELO Taulukko 1: Taulukko 2: vuonna Taulukko 3: vuonna Taulukko 4: Taulukko 5: Taulukko 6: Taulukko 7: Taulukko 8: Taulukko 9: Taulukko 10: Taulukko 11: Taulukko 12: Taulukko 13: Taulukko 14: Taulukko 15: Taulukko 16: Taulukko 17: Taulukko 18: Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen osuus kaikkien toimialojen toimipaikoista, henkilöstöstä ja liikevaihdosta koko maassa sekä Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 1998 Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen jakautuma pääluokittain koko maassa sekä Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla 1998 henkilöstömäärän mukaan Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen suurimmat alaryhmät koko maassa sekä Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla 1998 henkilöstömäärän mukaan Henkilöstömäärän muutos osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluissa pääluokittain sekä kaikilla toimialoilla vuosina ja koko maassa Suurimmat ammatit osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluissa vuonna 1995 koko maassa ja Uudenmaan TE-keskuksen alueella Asiantuntija-ammattien poistuma osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluissa vuosina koko maassa Asiantuntija-ammattien poistuma osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluissa vuosina Uudellamaalla Haastateltujen yritysten jakautuminen toimialoittain ja alueittain Haastatellut yritykset henkilöstömäärän ja toimialan mukaan Haastatellut yritykset perustamisvuoden ja toimialan mukaan Ohjelmistopalvelujen kasvavia osa-alueita Markkinointiviestinnän kasvavat ja säilyvät osa-alueet Uusmedian kasvavia osa-alueita Tilintarkastustoimiston uusi tehtäväkenttä Tilitoimistoalan kehityssuuntia Liikejuridiikan kasvavia osa-alueita Yhdyskuntasuunnittelun uudet kysymykset ja kehittyvät osa-alueet Talotekniikan kehittyvät osa-alueet

14 Taulukko 19: Arkkitehtitoimistojen työhön vaikuttavia kehitystrendejä Taulukko 20: Teollisuuteen liittyvien insinööritoimintojen kasvavat osa-alueet Taulukko 21: Teollisen muotoilun kehityspiirteitä Taulukko 22: Johdon konsultoinnin osa-alueita ja lähtökohtia Taulukko 23: Yhteenveto osaamisintensiivisten palvelujen tärkeimmistä kehityspiirteistä, uusista kysymyksistä ja kasvavista toiminnoista aloittain KUVIOIDEN LUETTELO Kuvio 1: Kuvio 2: Kuvio 3. Kuvio 4: Kuvio 5: Kuvio 6: Kuvio 7: Henkilöstömäärän muutos (%) osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluyrityksissä ja kaikilla toimialoilla koko maassa sekä Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla vuodesta 1990 vuoteen 1998 Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen henkilöstömäärä Uudellamaalla ja muualla maassa vuonna 1998 palvelujen pääluokittain Asiantuntija-ammattien osuus TOP30 ammateista pääluokittain vuonna 1995 koko maassa ja Uudenmaan TE-keskuksen alueella Ulkoistamisprosessin ilmenemismuotoja Osaamisintensiivisten palvelujen kytkeytyminen johdon konsultointiin Tilintarkastustoimistojen toiminnan kytkeytyminen muihin liike-elämän palveluihin ja rahoitusalaan Teollinen muotoilu markkinointiviestintää ja insinööritoimintoja yhdistävänä asiantuntija-alana

15 1. JOHDANTO Liike-elämää palveleva toiminta on jo lähes kahden vuosikymmenen ajan ollut eniten kasvava toimiala niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Kasvun selittäjänä on varsinkin aiemmin pidetty melko yksioikoisesti yritysten keskittymistä ydintoimintoihinsa ja tähän liittyvää muiden toimintojen ulkoistamista. Usein on jopa katsottu, ettei liike-elämän palvelujen kasvussa ole kysymys todellisesta liiketoiminnan ja työllisyyden lisäyksestä, vaan ainoastaan toiminnan siirtymisestä toimialalta toiselle. Monet liike-elämän palvelujen osa-alueet ovat kuitenkin selvästi kokonaan uusia, näin erityisesti informaatio- ja kommunikaatioteknologian kehitykseen liittyvät palvelut. Myös julkisessa sääntelyssä tapahtuneet muutokset, kuten kansainvälistymiseen ja ympäristönsuojeluun liittyvät monet uudet säädökset, ovat lisänneet mm. konsultointipalvelujen sekä lainopillisten ja taloudellisten palvelujen tarvetta. Siltäkin osin kuin kysymys on toiminnan ulkoistamisesta, on liike-elämän palveluyrityksissä kasvupotentiaalia, joka tuskin olisi realisoitunut osana muita toimialoja. Kasvuun liittyvien tekijöiden ohella merkittävä liike-elämän palvelujen piirre on osaaminen menestystekijänä. Liike-elämän palvelujen osaamisintensiivistä luonnetta on korostettu mm. innovaatiotutkimusten yhteydessä. On todettu, että alan yritykset ovat usein teknologisen tiedon välittäjiä, ei vain sen käyttäjiä ja innovaattoreita omia päämääriään varten. Teknologisen asiantuntemuksen ohella näissä yrityksissä on runsaasti hallinnollista ja yhteiskunnallisiin asioihin liittyvää asiantuntemusta. Liike-elämän palveluista puhutaan jopa eräänlaisina osaamiskeskittyminä, ja niiden katsotaan olevan avainasemassa tietoyhteiskunnan kehityksessä. Myös liike-elämän palvelutoimialan sisäisessä kehityksessä on monia mielenkiintoisia piirteitä. Yritysrakenteet, yritysten verkostot ja asiakassuhteet ovat kehittyneet toimialalla monilta osin uudella tavalla. Alatoimialojen keskinäiset suhteet ovat voimakkaiden muutosten kohteena. Esimerkiksi aiemmin erillisinä toimineet tietotekniikkayritykset, lakiasiain-, tilintarkastus- veroneuvonta- ym. palvelut sekä liikkeenjohdon strategiakonsultit kytkeytyvät toisiinsa palveluja laajasti tarjoaviksi monitoimikonsulteiksi. Yksi alalle tyypillinen piirre on muita aloja huomattavasti voimakkaampi alueellinen keskittyminen pääkaupunkiseudulle ja suuriin keskuksiin. Samalla kansainvälistyminen alalla kiihtyy. Suoranaisesti liike-elämän palveluja koskevia tutkimuksia on vähän, Suomessa vain muutama. Tutkimustoiminta on vasta viriämässä niin meillä kuin muuallakin Euroopassa.

16 Osin kysymys on koko palvelusektorin merkityksen kasvusta. Viime vuosien ajan pääosa työllisyyden lisäyksestä on tapahtunut palvelualoilla. Myös tulevaisuudessa teollisuuden työllistämispotentiaalin arvioidaan olevan voimakkaankin tuotannon kehityksen oloissa selvästi pienempi kuin palveluissa. 2. OSAAMISINTENSIIVISTEN LIIKE-ELÄMÄN PALVELUJEN MÄÄRITTELY 2.1. Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut palvelusektorin kokonaisuudessa Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen täsmällinen määritteleminen ja rajaaminen ei ole helppoa. Ongelmat liittyvät toisaalta koko palvelusektorin määrittelyvaikeuksiin, joiden taustalla ovat mm. alan heterogeenisyys ja jatkuva laajentuminen. Toisaalta liikeelämän palvelut, jotka palvelusektorin sisällä ovat määritelmällisesti melko selkeä kokonaisuus, sekoittuvat tilastoissa ja käytännössä eräiltä osin henkilökohtaisiin palveluihin. Osaamisintensiivisten palvelujen erottamista muista palveluista vaikeuttaa puolestaan osaamisen merkityksen jatkuva korostuminen yhä uusilla aloilla. Palvelusektorin määrittely on perinteisesti perustunut joko palvelujen erottamiseen alkutuotannosta ja jalostuksesta tai palveluille tyypillisten ominaisuuksien luettelemiseen. Yleisimmin palveluihin yhdistettyjä ominaisuuksia ovat aineettomuus, tuottamisen ja kuluttamisen erottamattomuus ja samanaikaisuus sekä palvelun laadun heterogeenisyys ja vaikea arvioitavuus. Näillä ominaispiirteillä on pyritty kuvaamaan tavaroiden ja palveluiden peruseroavaisuuksia. (Normann & Ramirez 1994, 9 ja 51; Kasanko & Tiilikka 1999, 4-5) Käytännössä palvelujen ja tavaroiden välinen suhde on kuitenkin monisäikeinen ja uudet tietotuotteet ovat vaikeuttaneet entisestään rajanvetoa. Hyödykkeet ovat muuttuneet yhä useammin tavaroiden, palvelujen, tiedon ja osaamisen muodostamiksi kokonaisuuksiksi. Tavaran muotoon aineellistuneet palvelut, joita ovat mm. tämän tutkimuksen kannalta keskeiset tietotuotteet (esimerkiksi suunnitelmat, tietokoneohjelmat, koulutusmateriaalit), ovat paikkaan sitoutumattomia eivätkä vaadi erityistä vuorovaikutusta palvelun tuottajan ja kuluttajan välillä. Tulevaisuudessa tietoverkkojen hyödyntäminen lisää vielä olennaisesti

17 tällaisten palvelujen siirtomahdollisuuksia. (Normann & Ramirez 1994, 63; Kasanko & Tiilikka 1999, 6-8; Lehtimäki 1996, 27) Palvelusektorin luokitteluja on tehty sekä palvelun tuottajan, palvelun käyttäjän että palvelun luonteen perusteella. Tuottajan näkökulmasta palvelut voidaan ryhmitellä yksityiseen yrittäjätoimintaan, yksityiseen voittoa tavoittelemattomaan toimintaan (kolmas sektori) ja julkiseen toimintaan. Käyttäjän näkökulmasta palvelut voidaan jakaa tuottajapalveluihin eli yrityspalveluihin ja kuluttajapalveluihin eli henkilöpalveluihin. Tuottajapalveluita käytetään välituotepanoksina muiden palveluiden ja tavaroiden tuottamiseen, kuluttajapalvelut tuotetaan suoraan loppukäyttäjille. Palvelun luonteen perusteella palvelualat voidaan jakaa kustannus- ja hintaherkkiin sekä toisaalta osaamisintensiivisiin palveluihin. Tyypillisiä kustannus- ja hintaherkkiä aloja ovat monet kuluttajapalvelut, toisaalta monet osaamisintensiivisistä aloista ovat tuottajapalveluita. (Kasanko & Tiilikka 1999, 12-15) Edellä olevien luokittelujen pohjalta tämän tutkimuksen kohteena oleva ala voidaan määritellä yksityiseksi yrittäjätoiminnaksi, tuottajapalveluiksi ja luonteeltaan osaamisintensiiviseksi. Mm. tuottajapalvelujen perusluonnehdinnat liittyvät keskeisesti tämän tutkimuksen kysymyksenasetteluihin: Tuottajapalveluiden osuus on kasvanut jatkuvasti, koska useita sellaisia palveluja, joiden tuotanto aiemmin on hoidettu yrityksen sisäisesti, on viime vuosina ulkoistettu. Tuottajapalvelut ovat myös kiinteä osa eri toimialojen välisiä verkostosuhteita. (emt., 13) Tuottajapalvelut jaetaan edelleen välttämättömiin ja kehittyneisiin yrityspalveluihin, jotka molemmat sisältyvät tähän tutkimukseen. Välttämättömillä tai perusyrityspalveluilla viitataan sellaisiin palveluihin jotka kuuluvat lainsäädännön tms. syyn vuoksi yrityksen perustarpeisiin. Näitä ovat mm. kirjanpito- ja lainopilliset palvelut. Kehittyneisiin tai erikoistuneisiin tuottajapalveluihin luokitellaan mm. konsultointipalvelut. Yrityspalvelujen kehittyneisyyteen liittyy palvelujen keskittyminen - mitä kehittyneempi palvelu sitä keskushakuisempi se usein on. (Storhammar 1995, 7) Yrityspalvelujen synonyymina käytetään usein nimikettä liike-elämän palvelut, ja osaamisintensiivisistä palveluista käytetään usein termiä asiantuntijapalvelut. Näillä erotteluilla on merkitystä mm. tarkasteltaessa alojen kehitystä tilastollisesti. Virallisen luokituksen

18 mukaisesti yrityspalvelut on liike-elämän palveluja laajempi määritelmä ja kattaa em. toiminnan lisäksi myös vuokraustoiminnan (Palvelutoimikunnan mietintö 1987). Asiantuntijapalveluita puolestaan on sekä liike-elämän palveluissa että julkisella sektorilla. Liike-elämän palveluissa asiantuntijapalvelujen ulkopuolelle jätetään tavallisesti siivous-, vartiointi- ja eräät muut pienemmät palvelutoiminnot. Tämän tutkimuksen kohdealuetta kuvaa parhaiten käsite osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut. Näiden palvelujen ominaispiirteitä on täsmällisimmin kuvannut Ian Miles. Hänen mukaansa osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut (knowledge intensive business services KIBS) ovat palveluja, jotka nojaavat voimakkaasti professionaaliseen osaamiseen ja sen vuoksi työllistävät ennen muuta tiedemiehiä, insinöörejä ja kaikentyyppisiä erityisasiantuntijoita. Jotkut niistä ovat voimakkaasti teknologiaorienteisia, toisissa on enemmän kysymys hallinnollisesta, julkiseen sääntelyyn tai sosiaalisiin kysymyksiin liittyvästä tiedosta. Ne ovat usein myös johtavia informaatioteknologian käyttäjiä. Niiden asiakkaina ovat toiset yritykset, mukaan lukien julkinen sektori ja itsensä työllistäjät. (Miles 1999a, 85). Milesin määritelmää käytetään tämän tutkimuksen kohdealueen rajaavana lähtökohtana Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen tarkastelu tilastoissa Ian Miles on edellä esitetyn määritelmänsä pohjalta myös luetellut toimialoja, joiden hän katsoo kuuluvan osaamisintensiivisiin liike-elämän palveluihin. Hänen mukaansa näihin sisältyy suuri osa seuraavista palvelualoista: markkinointi/mainonta, tietoverkot/ telematiikka, eräät tietoliikenteeseen liittyvät toiminnot, ohjelmistot, muut tietotekniset palvelut, koulutus, muotoilu, eräät taloudelliset palvelut, eräät toimistopalvelut, arkkitehtija insinööripalvelut, liikkeenjohdon konsultointi, kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelut, lainopilliset palvelut, ympäristöpalvelut sekä tutkimus- ja kehittämispalvelut. (Miles 1999a, 85). Osa Milesin nimeämistä aloista löytyy sellaisenaan EU:n toimialaluokitusstandardista NACE: sta, jota Suomessa vastaa Tilastokeskuksen uusi toimialaluokitus TOL 95. (Toimialaluokitus 1995). Osa luetteloon sisältyvistä aloista on kuitenkin ilmaistu tilastollisessa mielessä liian yleisellä tai toisaalta liian spesifillä tasolla.

19 OECD on 12 maata koskevassa selvityksessään käyttänyt käsitettä strategiset yrityspalvelut (strategic business services) kuvaamaan seuraavia aloja: tietojenkäsittelypalvelut; tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä niihin liittyen tekninen testaus ja analysointi; mainos- ja markkinointipalvelut; liikkeenjohdon konsultointi ja rekrytointipalvelut; ammatillinen koulutus ja kuntoutus. Alat on kuntoutusta lukuun ottamatta otettu sellaisenaan NACE:n luokituksesta. Milesin luokitukseen verrattuna OECD:n tarkastelusta puuttuvat pääosa teknisistä palveluista (arkkitehti- ja insinööripalvelut) sekä lainopilliset palvelut ja kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelut. (OECD 1999, 2) Brita Hermelin on tutkinut ammatilliseen osaamiseen perustuvia yrityspalveluja (professional business services) Ruotsissa. Hän jakaa nämä palvelut kuuteen ryhmään: lainopilliset palvelut, kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelut, tietojenkäsittelypalvelut, tekniset palvelut, mainospalvelut ja liikkeenjohdon konsultointi. (Hermelin 1997, 96) Edellisiin verrattuna tästä luokituksesta puuttuvat tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä koulutuspalvelut. Suomessa osaamisintensiivisen palvelusektorin kehitystä ovat tutkineet tilastollisesti (TOL 95 luokitusta käyttäen) Marjo Kasanko ja Jussi Tiilikka. Koska heidän tutkimuksensa koskee kaikkea osaamisintensiivistä toimintaa, sisältyvät siihen myös julkiset palvelut. Sektori on tutkimuksessa jaettu kahteen vyöhykkeeseen: osaamisintensiiviset ydintoimialat ja liitännäistoimialat. Jaon kriteereinä on käytetty toisaalta koulutustasoa, toisaalta palkkatasoa. Ydintoimialoihin kuuluvat liike-elämän palveluista lainopillinen ja taloudellinen konsultointi, tietojenkäsittelypalvelut, tekniset palvelut, tutkimus- ja kehitystoiminta sekä osa koulutuksesta. Koulutuksen osalta julkista ja yksityistä toimintaa ei ole erotettu toisistaan. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan eräitä rahoitussektorin palveluja yrityspalveluihin liittyvinä. Muista liike-elämän palveluista poiketen mainostoimistot kuuluvat liitännäispalveluihin. (Kasanko & Tiilikka 1999, 65 ja 70-71). Osaamisintensiivisiä yrityspalveluja Tampereen seudulla ovat tutkineet Mika Kautonen et al. Tutkimuksessa palvelut on jaettu viiteen ryhmään, jotka on muodostettu TOL 95:stä eri alaryhmiä yhdistelemällä: taloudellinen ja lainopillinen konsultointi; tietojenkäsittelypalvelut; tekniset palvelut ja tekninen testaus; tutkimus- ja kehittämispalvelut, joiden yhteyteen on liitetty muotoilu ja patenttitoimistot; yksityinen koulutus. Luokituksen erityispiirre on

20 muotoilun ja patentoinnin kytkeminen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaisuuteen, mikä liittynee pyrkimykseen kartoittaa innovaatiotoiminnan laajuutta. Lisäksi tutkimuksessa on tarkasteltu osaamisintensiivisiä liike-elämän palveluja ammattipohjalta kartoittamalla eri alojen erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden määriä. (Kautonen et al. 1998, ja 37) Milesia lukuun ottamatta kaikissa edellä mainituissa tutkimuksissa on sovellettu virallisia tilastoluokituksia. Niitä ei ole kuitenkaan voitu käyttää sellaisenaan johtuen ennen muuta siitä, että valtaosa luetelluista osaamisintensiivisistä toiminnoista kuuluu NACE:n mukaan luokkaan muu liike-elämää palveleva toiminta. Ainoastaan tietojenkäsittelypalvelut sekä tutkimus ja kehittäminen ovat omina luokkinaan. Myös käsillä olevan tutkimuksen luokitus on muodostettu liike-elämän palveluihin kuuluvista tilastoluokista TOL ryhmittelemällä ne 5-numerotasolla uudelleen. Muutama alaryhmä on jätetty vähemmän osaamisintensiivisinä kokonaan tarkastelun ulkopuolelle. Osassa tarkasteluja on mukaan otettu lisäksi koulutuksen toimialasta TOL 80 ne alaryhmät, joissa on yksityissektorilla järjestettävää koulutusta. Luokitus on yhdistelmä edellä mainittujen tutkimusten luokituksista. Sitä selostetaan tarkemmin luvussa OSAAMISINTENSIIVISTEN LIIKE-ELÄMÄN PALVELUJEN KASVUN TAUSTALLA OLEVAT ILMIÖT Liike-elämän palvelujen merkitys alkoi kasvaa OECD-maissa voimakkaasti 1980-luvulla. Erityisen ripeää kasvuvauhti oli vuosikymmenen jälkipuoliskolla, jolloin tuotannon volyymi kasvoi selvästi nopeammin kuin bruttokansantuote. Kasvu hidastui useimmissa maissa 1990-luvun alussa yleiseurooppalaisen matalasuhdanteen myötä. Lama ei kuitenkaan vaikuttanut kaikkiin osaamisintensiivisiin palvelualoihin, siitä kärsivät lähinnä tekniset palvelut sekä mainos- ja markkinointipalvelut. (Lith 1998, 8) Brita Hermelin toteaa omassa tutkimuksessaan, että työntekijöiden määrä osaamiseen perustuvissa yrityspalveluissa pysyi laman aikanakin melko muuttumattomana, mikä hänen mukaansa osoittaa, että 1980-luvulla alkanut kasvu ei ollut vain suhdanneilmiö, vaan liittyy rakenteellisiin muutoksiin taloudellisessa järjestelmässä. (Hermelin 1997, 7)

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen Internet of Things Ideasta palveluksi 17.4.2015 IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen We are where our clients are CGI in Finland and globally Close

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan?

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? RATKAISUJA LUONNOSTA LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 2016 Miimu Airaksinen Research professor VTT Technical Research Centre of Finland Kaupungit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 www.ek.fi/oivallus Facebook: Oivallus twitter.com/oivalluksia kirsi.juva@ek.fi Valokuva: Kaarle Hurting Miksi tulevaisuutta mietitään,

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Osaamisen ennakoinnin viitekehys

Osaamisen ennakoinnin viitekehys Osaamisen ennakoinnin viitekehys Koulutustoimikuntien laadullisen ennakoinnin seminaari Paasitorni 10.2.2011 Prof. Pirjo Ståhle, Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tulevaisuuden 11.2.2011 Pirjo

Lisätiedot

Liike-elämän palveluiden tulevaisuuden näkymät. Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palveluiden tulevaisuuden näkymät. Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluiden tulevaisuuden näkymät Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Johdanto: KIBS (Knowledge Intensive Business Services) Hajanainen toinen toisiaan tukeva kokonaisuus Määrittelyhaaste

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Industry Production and Value of New Orders Continue to Shrink in the Eurozone Teollisuuden ostopäällikköindeksi / Manufacturing

Lisätiedot

Kansainvälistyvä Keski-Suomi

Kansainvälistyvä Keski-Suomi Kansainvälistyvä Keski-Suomi 18.4.2008 Ritva Nirkkonen toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Osuus, % Keski-Suomen teollisuuden

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen esittely Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen opiskelijat käyvät sekä markkinoinnin että kansainvälisen liiketoiminnan

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella

Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella Paula Kilpinen, Toimitusjohtaja, HRM Partners, Tutkijatohtori, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu, Johtamisen laitos CEOs top concerns Improving organizational

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen

Lisätiedot

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta?

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Työelämän tutkimuspäivät Työryhmä 32. Suomalaisen työn kiperimmät haasteet tulevaisuudessa Tampereen yliopisto 4.11.2016 Pirkko

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Innovation Platform Thinking Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen

Innovation Platform Thinking Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen Innovation Platform Thinking 17.6.2015 Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen Motivation for platform thinking... Normal project with different phases:

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä

Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä Aikuiskoulutus uudistuu Veli-Matti Lamppu 1 Työn eetos muuttuu 2 Ihan mikä tahansa on mahdollista 3 L. Gratton: Shift merkittävät globaalit muutosaallot Teknologiakehitys

Lisätiedot

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects 1 Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects Pekka Ranta Project Manager -research group, Intelligent Information Systems Laboratory 2 Semogen -project Supporting design of a machine system

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet 12.5.2016/Matti Mannonen M Suunnittelu- ja konsultointiyritykset kasvavat ja työllistävät Suomessa erittäin haastavassa toimintaympäristössä 250 225 200

Lisätiedot

Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta

Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta 2009 2013 Ex tutkimusjohtaja Juhani Pekkola, Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Yhteiskunta perustuu luottamukseen

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

E U R O O P P A L A I N E N

E U R O O P P A L A I N E N E U R O O P P A L A I N E N A N S I O L U E T T E L O M A L L I HENKILÖTIEDOT Nimi SERGEI AZAROV Osoite K. KÄRBERI 4-129, TALLINN 13812, ESTONIA Puhelin 0037255999964 Faksi Sähköposti serjoga79a@mail.ru

Lisätiedot

Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle?

Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle? Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle? Ilmansuojeluyhdistys 40-vuotisjuhlaseminaari, Helsinki 15.4.2016 Tiina Kähö, johtava asiantuntija Aikamme suurin systeeminen haaste

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Eurozone Manufacturing and Services Sector Purchasing Managers Index 5 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta / 5 = no

Lisätiedot

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1 Bench-hanke Slide 1 Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010 BENCH perustiedot Bench-projektin koko nimi on Beneficial Business Contacts between the Central Baltic Region and China. Perustietoja: Slide 2 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

Yrittäjien ja selvittäjien näkemykset yritysten suorituskyvystä

Yrittäjien ja selvittäjien näkemykset yritysten suorituskyvystä Yrittäjien ja selvittäjien näkemykset yritysten suorituskyvystä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Seminaari Mikko Hakola Balanced Scorecard (BSC) Suorituskykymittaristo (nelikenttä) Taloudellinen näkökulma

Lisätiedot

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3)

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) code name 1 2 sum YABIA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YABIA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Virittävä valistus

Virittävä valistus Virittävä valistus 17.11.2014 Valistus ja elämäntapojen muutos 1979 Teesejä valistuksesta 1981 Valistuksen paikka 1990 Jäikö virittävän valistuksen aate vaikuttamaan 1999 Valistus normilähteenä Valistus

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.x. Version 0.2 Pekka Muhonen 2/10/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes Contents

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

Viestintään tarvitaan tiedon jakamista tietotyöläisten kesken. 26.10.2006 Ville Hurnonen

Viestintään tarvitaan tiedon jakamista tietotyöläisten kesken. 26.10.2006 Ville Hurnonen Viestintään tarvitaan tiedon jakamista tietotyöläisten kesken 26.10.2006 Ville Hurnonen Enfo Enfo on sopivan kokoinen kumppani Enfo on uusi, riittävän kokoinen palvelutalo Enfo on suomalainen toimija Enfo

Lisätiedot

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY Kaisa Sinikara, University Librarian, Professor and Elise Pirttiniemi, Project Manager, Helsinki University Library Ellen Namhila,

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Metropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Metropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Metropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Opinto-ohjaajat Metropoliassa 14.11.2014 KTL, kehityspäällikkö Finnish Educational System Source: www.hamk.fi 14.11.2014 Ylemmät amk-tutkinnot pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Miten teollinen internet voi mullistaa liiketoimintasi

Miten teollinen internet voi mullistaa liiketoimintasi Miten teollinen internet voi mullistaa liiketoimintasi Tulevaisuusfoorumi Koli 5.11.2015 Kaija Pöysti Mikä Teollinen internet? Älykkäät tehtaat tuottavat älykkäitä tuotteita ja palveluja Tuottavuuden

Lisätiedot

Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 2015

Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 2015 Russia Brazil Rest of Eastern Europe Mexico Rest of Latin Am. Middle East and Africa Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 215 GDP growth in 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 North America Average

Lisätiedot

Global value chains - hankkeita. Samuli Rikama

Global value chains - hankkeita. Samuli Rikama Global value chains - hankkeita Samuli Rikama Global value chains taustaa Miten yritykset organisoineet toimintansa globaalisti? Talouden rakennemuutos uudet nopeasti kehittyvät markkinat ja teknologia

Lisätiedot

New Skillsand Jobs- New Skills Network. hakukierroksen 2012 painopisteissä 18.10.2011

New Skillsand Jobs- New Skills Network. hakukierroksen 2012 painopisteissä 18.10.2011 New Skillsand Jobs- Tulevaisuuden osaajat hakukierroksen 2012 painopisteissä 18.10.2011 New Skills Network Komission rahoittamaa temaattista toimintaa Tavoitteena levittää LLP-ohjelman tuloksia, edistää

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus

Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus PzS-Zellen Hawker perfect plus, mit Schraubverbindern, Abmessungen gemäß DIN/EN 60254-2 und IEC 254-2 Serie L PzS-cells Hawker perfect

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineinfo 10.3.2015 4301+02 klo 12:15-14

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineinfo 10.3.2015 4301+02 klo 12:15-14 Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineinfo 10.3.2015 4301+02 klo 12:15-14 Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen opiskelijat käyvät sekä markkinoinnin

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot