Laki, nuoret ja netti. Oppituntipaketti luokkalaisille

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laki, nuoret ja netti. Oppituntipaketti luokkalaisille"

Transkriptio

1 Laki, nuoret ja netti Oppituntipaketti luokkalaisille

2 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. MLL:n keskusjärjestön jäseniä ovat 13 piirijärjestöä sekä 565 paikallisyhdistystä, joilla on yhteensä jäsentä. MLL edistää lapsiperheiden hyvinvointia tarjoamalla vertaistukea ja luomalla osallistumismahdollisuuksia eri elämäntilanteissa. Liitto myös kouluttaa, tekee selvityksiä ja tuottaa aineistoja kouluille ja kasvattajille edistää monipuolisesti lapsen oikeuksien toteutumista. Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnan ydinalueet ovat lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen lasten kuulemisen ja osallisuuden edistäminen lapsuuden kunnioittaminen ja suojeleminen ja vanhemmuuden arvostaminen ja tukeminen. Vuosittain Lasten ja nuorten puhelin ja netti vastaa noin puheluun ja nettikirjeeseen. Vanhempainpuhelin ja -netti vastaa noin yhteydenottoon. yläkouluissa toimii MLL:n tukioppilasta. Internetissä nuorille tukea antaa kymmenien nuorten Verkkotukareiden eli joukko. yli MLL:n kouluttamaa lasten hoitajaa työskentelee lähes perheessä. MLL ylläpitää noin 430 perhekahvilaa, joissa kokoonnutaan yli kertaa. MLL:ssa toimii yli 500 vertaisryhmää ja muuta aikuisten ryhmää. MLL:n harrastuskerhoissa käydään yli kertaa. MLL järjestää Hyvä alku koulutielle -kampanjan, joka tavoittaa yli ekaluokkalaisen vanhemmat muistuttaen läsnäolon ja huolenpidon tärkeydestä lapsen aloittaessa koulun. MLL tarjoaa kaikenikäisille mahdollisuuden osallistua työhön lasten hyväksi. MLL:n toiminnan perusta on paikallinen vapaaehtoistoiminta. Viisaasti verkossa Laki, nuoret ja netti Oppituntipaketti viisaasta netin käytöstä luokkalaisille Viisaasti verkossa -hanke Finnish Internet Awareness and Safety (FIAS) -projekti on osa EU:n Safer Internet plus -ohjelmaa ( Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Käsikirjoitus ja toimitus Sanna Spišák, mediakasvatuksen suunnittelija, MLL Asiantuntijat Janne Laukkanen, viestintälakimies, Suomen Asianajajaliitto Marko Forss, ylikonstaapeli, virtuaalinen lähipoliisiryhmä, Helsingin poliisilaitos Työryhmä Marja Snelmann-Aittola, suunnittelija, Viisaasti verkossa -hanke, MLL Suvi Tuominen, nuorisotyön suunnittelija, MLL Nuorisotiimi, MLL Oikeuskasvatusprojektin asianajajat, Asianajajaliitto Kiitokset Riitta Kauppinen, nettiturvallisuustyön asiantuntija, Pelastakaa Lapset Aleksis Kiven koulu, Helsinki Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry Ulkoasu ja taitto Virpi Liinoja Kuvat Jarkko Mikkonen ja Raisa Kyllikki Karjalainen Paino Hämeen Kirjapaino Oy 2010 ISBN (pdf)

3 Sisällysluettelo Laki, nuoret ja netti -oppituntipaketin käyttäjälle...2 Netti on nuorten arkinen toimintaympäristö...2 Nuori tarvitsee aikuisen, ei datavelhoa...2 Kohti turvallista ja viisasta nettikäyttäytymistä Laki, nuoret ja netti -oppitunnit Oppituntien tavoitteet Tuntien kuvaus Ensimmäinen oppitunti: Jokaisella netin käyttäjällä on oikeuksia Virittäytyminen Taukojumppa Netti on osa nuorten arkea, haastattelutehtävä Jokaisella netinkäyttäjällä on oikeuksia Kotitehtävä: Netinkäyttöpäiväkirja Toinen oppitunti: Netti ja Suomen laki Mitä tietokoneesi kertoisi sinusta? Netinkäyttöä säätelee Suomen laki Tyypillisimpiä netissä tapahtuvia rikoksia Perättömät vaarailmoitukset Kolmas oppitunti: Kunnianloukkaus ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen Virittäytyminen Hyvä läppä? -video ja videoon liittyvä tehtävä Törttöilyn seuraukset Miten omia oikeuksiaan voi turvata? Kotitehtävä: Testaa nettitaitosi Neljäs oppitunti: Tekijänoikeudet Kotitehtävän tarkastus Kenen oikeudet? -tarina ja siihen liittyvä tehtävä Tekijänoikeuksien A-B-C Viides oppitunti: Nuorten rikosoikeudellinen vastuu Rikosten käsittely ja rangaistukset Netinkäyttöpäiväkirjojen purku Laki, nuoret ja netti -oppituntien kertaus ja palaute Lisätehtäviä Selvitä kuka -haastattelutehtävä Viisaasti verkossa MLL:n mediakasvatusaineistoja Pieni verkkosanakirja Nuorten nettisanastoa Hyödyllisiä linkkejä...35 Lähteet...36 Liitteet...37 Kalvosarja...38 Tehtävämonisteet

4 Laki, nuoret ja netti -oppituntipaketin käyttäjälle Kädessäsi oleva Laki, nuoret ja netti -oppituntipaketti on tuotettu kasvattajien tueksi lasten ja nuorten turvallisten nettitaitojen edistämiseen, ja se syventää Mannerheimin Lastensuojeluliiton Viisaasti verkossa -koulutusaineistossa käsiteltyjä teemoja. Materiaalissa tarkastellaan, millaisiin tilanteisiin nuoret voivat törmätä nettiä käyttäessään. Materiaalissa esille tulevia tilanteita tarkastellaan Suomen lakien näkökulmasta. Vaikka materiaalissa tuodaan esille myös netinkäyttöön liittyviä ongelmia ja ikäviä tilanteita, on tärkeä pitää mielessä, että suurimmalle osalle nuorista netti on pelkästään positiivinen kokemus! Oppituntipaketti sisältää viisi 45 minuutin oppituntia yläkouluikäisille, erityisesti luokkalaisille nuorille. Oppituntipaketti sisältää valmiit tuntimallit ohjeineen, esitysmateriaalit, videon ja tehtäväpohjat oppitunteja varten. Oppitunnit perehdyttävät nuoret verkon käyttäjien oikeuksiin ja velvollisuuksiin ja viisaaseen nettikäyttäytymiseen. Jos toimit opettajana, olet mukana MLL:n yhdistystoiminnassa tai työskentelet nuorten parissa, voit saada harjoituksista hyviä, käytännöllisiä vinkkejä nettiturvallisuuden käsittelyyn. Netti on nuorten arkinen toimintaympäristö Nykynuoret ovat syntyneet teknologisoituneeseen maailmaan. Heille tietokoneet, matkapuhelimet ja internet ovat aina olleet olemassa, ja he ovat kasvaneet erilaisten viestintäteknologioiden parissa, kun taas aikuiset ovat tietoisesti joutuneet opettelemaan käyttämään näitä välineitä esimerkiksi osana työtään. Ei olekaan yllättävää, että moni kasvattaja kokee epävarmuutta tilanteessa, jossa lasten ja nuorten arkiympäristö meseineen, galtsuineen, woweineen ja chatteineen tuntuu olevan heidän ulottumattomissaan. Uudet viestintäteknologiat, kuten internet ja multimediaominaisuuksilla varustetut matkapuhelimet, ja niiden tarjoamat mahdollisuudet sosiaalisuuteen ja interaktiivisuuteen kieh- tovat nuoria, kun taas aikuiset saattavat kokea niiden edessä hämmennystä ja arkuutta. Nuorille netti on yksi väline muiden joukossa, jonka avulla he toteuttavat itseään. Netistä nuori saa hyödyllistä tietoa ja löytää mielekästä tekemistä. Verkon kautta myös hoidetaan asioita ja haetaan tietoa koulutöihin, mutta etenkin viihdytään, rentoudutaan ja pidetään yhteyttä ystäviin. Siinä missä aikuiset saattavat aluksi arastella uusien teknologioiden ja teknisten sovellusten käyttöönottoa, lapset ja nuoret ovat pelottomia, teknisesti taitavia ja motivoituneita kokeilijoita tietotekniikan, netin palveluiden ja uusien viestintämuotojen käytössä. Nuoret ovat nopeasti omaksuneet ja ottaneet haltuun muuttuvan mediakulttuurin uudet teknologiat ja löytäneet niiden mahdollisuudet viestinnän, tiedonhaun, vapaa-ajan, viihtymisen ja elämäntyylin ympäristöinä. Nuori tarvitsee aikuisen, ei datavelhoa Koska nuorten nettielämä tuntuu olevan niin vaivatonta, eikä aikuisille useinkaan kerrota netissä tapahtuneista asioista, saattavat monet kasvattajat pohtia, miten parhaiten tukea nuorta viisaassa ja turvallisessa netinkäytössä, kun sukupolvien välillä tuntuu olevan mediakuilu tiedoissa ja osaamisessa. Erilaisista verkonkäyttötavoista huolimatta aikuisten tulee olla läsnä nuorten media-arjessa. Nuoret tarvitsevat aikuisen aikaa myös netin käyttöön liittyvissä asioissa. On tärkeää, että nuorten parissa toimivat aikuiset ovat kiinnostuneita nuorten netin käytöstä ja nettiystävistä, niin kuin heidän muustakin elämästä ja hyvinvoinnista. Tutkimukset osoittavat, että jo aikuisten kiinnostus ja läsnäolo lasten media-arjessa tukee median käytön hyviä puolia ja ennaltaehkäisee mahdollisia median käyttöön liittyviä riskejä. Aikuisen on syytä muistaa, että hänellä on tarjota verkossa sujuvasti luovivalle nuorelle monenlaisia eväitä: tervettä järkeä, harkintakykyä ja erilaista näkökulmaa asioita, joita nuori ei välttämättä verkosta saa. Lisäksi aikuisen 2

5 tehtävä on asettaa median käytölle pelisäännöt. Aikuisen ei tarvitse välttämättä tuntea viimeisimpiä nettitrendejä ja tekniikan saloja, vaan hän voi ohjata nuorta fiksuun nettikäyttäytymiseen ja tiedon arvottamiseen oman elämänkokemuksensa turvin. Nuoret voivat vastavuoroisesti evästää vanhempaa sukupolvea esimerkiksi teknisissä taidoissa. Jatkuvasti muuttuvassa mediamaisemassa tarvitaan kasvatustalkoita, joissa kaikki sukupolvet varmasti oppivat toisiltaan. On totta, että aikuisille sosiaalisten suhteiden ylläpitoon keskittynyt verkkoelämä ei välttämättä ole yhtä itsestäänselvyys kuin nuorille. Kaikilla aikuisilla ei ole kenties omakohtaista kokemusta netinkäytön sosiaalisesta luonteesta. Tällöin nuori joutuu ratkaisemaan yksin verkkomaailman ongelmatilanteita, kuten kiusaamiseen, solvaamiseen ja uhkailuun liittyviä tilanteita, joihin hän ei välttämättä ole osannut varautua. Nuorten suosimissa nettipalveluissa ei vielä liiku vanhempia ja muita kasvattajia silmineen ja korvineen samalla tavalla kuin muissa nuorten suosimissa fyysisissä tiloissa, joten nuorten kohtaamat kurjat tilanteet jäävät vanhemmilta, opettajilta sekä palvelujen ylläpitäjiltä valitettavan usein piiloon. Monet aikuiset eivät myöskään suhtaudu netissä vastaantuleviin ongelmiin tarvittavalla vakavuudella, sillä heille netti saattaa ilmiönä olla vieras ja epätodellinen. Tällöin voi olla vaikea ymmärtää esimerkiksi sitä, että netissä voidaan luoda merkityksellisiä ihmissuhteita ja saada tärkeitä kokemuksia, ja toisaalta taas vakavasti loukata ja vahingoittaa muita tai jopa sortua rikkomaan Suomen lakia. Kohti turvallista ja viisasta nettikäyttäytymistä Turvalliseen ja viisaaseen nettikäyttäytymiseen liittyvät taidot eivät kehity itsestään. Netissä syntyvien tilanteiden hallitsemiseen tarvitaan verkkoviisautta. Nuoria on tärkeää ohjata pohtimaan nettielämään liittyviä asioita useasta eri näkökulmasta. Muiden käyttäjien huomioiminen, yhteisöllisyyteen kasvaminen, riskikäyttäytymisen tiedostaminen ja muu netinkäyttöön liittyvä viisaus vaativat sisäistyäkseen sekä aikaa että huomiota. Verkkoviisas nuori nauttii internetistä ja sen sosiaalisista ulottuvuuksista sekä mahdollisuuksista. Hän myös tietää, kuinka nettiyhteisöissä sekä -palveluissa toimitaan. Nuorilla on oikeus hyvään mediakasvatukseen ja laadukkaaseen mediaympäristöön sekä oikeus oppia käyttämään ja tulkitsemaan mediaa. Nuorten turvallinen ja vastuullinen median käyttö edellyttää, että myös aikuiset tuntevat ja ymmärtävät mediakulttuurin eri ilmiöitä. Tämän aineiston avulla on mahdollisuus tutustua niihin ilmiöihin, joita nuoret netissä kohtaavat sekä saada välineitä käsitellä nettiturvallisuuteen liittyviä asioita koulussa ja vapaaehtoistyössä. Lisäksi aihealueesta on mahdollista saada lisätietoa ennen harjoitusten käyttämistä muun muassa tutustumalla MLL:n verkkosivuilta löytyvään mediakasvatusmateriaaliin osoitteessa fi/mediakasvatus. MLL:n lasten ja nuorten nettikäyttäytymiseen perehtyneet nuorisotyön kouluttajat kiertävät peruskouluissa kertomassa oppilaille, opettajille ja vanhemmille turvallisesta ja fiksusta netin käytöstä ja nettielämän ilmiöistä. MLL:n mediakasvatuskouluttajan voi tilata MLL:n verkkosivuilta osoitteesta mediakasvatus. MLL:n mediakasvatustyöllä on vankat juuret. Ensimmäiset mediakasvatusmateriaalit laadittiin jo 1960-luvulla. MLL toimii mediakasvatuksen ja -valistuksen sekä nettiturvallisuuden kehittäjänä Suomessa ja kansainvälisesti. MLL:n tavoitteena on edistää vanhempien ja kasvattajien tietoisuutta lasten ja nuorten mediaympäristöistä tarjoamalla välineitä mediataitojen kehittämiseen. Viimeisimmän vuosikymmenen ajan MLL on keskittynyt erityisesti nettikasvatukseen. MLL:n mediakasvatuksessa tuodaan esiin positiivisen nettielämän mahdollisuuksia sen sijaan, että painotettaisiin ainoastaan internetin vaaroja ja riskejä. Sopivina annoksina ja soveltuvin sisällöin käytettynä internet toimii mediataitoisen nuoren kasvun ja kehityksen tukena. Antoisia oppitunteja Laki, nuoret ja netti -oppituntipaketin parissa! Sanna Spišák mediakasvatuksen suunnittelija 3

6 1. Laki, nuoret ja netti -oppitunnit 1.1. Oppituntien tavoitteet Nuori tiedostaa, mitkä ovat hänen oikeutensa ja velvollisuutensa netissä. Nuori pohtii nettimaailman eri ilmiöitä ja saa välineitä turvallisen ja viisaan netinkäytön tueksi. Nuori ymmärtää, että julkaisuvälineenä ja joukkoviestimenä netti on julkinen paikka, jossa tulee noudattaa yhteisiä pelisääntöjä. Nuori oppii turvaamaan omia oikeuksia netissä viisaan verkkokäyttäytymisen avulla. Nuori pohtii netin ongelmatilanteita ja löytää ratkaisuja niihin. Nuori oppii suojaamaan omia tietojaan. Nuori oppii tarkkailemaan omaa netin käyttöään entistä kriittisemmin. Nuori oppii, että netinkäyttöä ja sen tarjoamia palveluita säätelee Suomen laki, jonka tarkoituksena on turvata jokaisen netin käyttäjän oikeuksia. Nuori oppii, millaisia seuraamuksia lain rikkomisesta saattaa koitua. Nuori osaa tarvittaessa rajoittaa netinkäyttöään Tuntien kuvaus Laki, nuoret ja netti -oppituntien pääkohtia ovat nuorten oikeudet ja velvollisuudet netissä. Tunneilla tarkastellaan nuorten netinkäyttöön liittyviä ongelmakohtia, joissa henkilökohtaiset oikeudet ovat usein uhattuna: toisen kunniaa loukkaavan materiaalin julkaiseminen ja levittäminen, yksityiselämää loukkaavien tietojen levittäminen, tekijänoikeuden loukkaaminen ja perättömien vaarailmoitusten julkaiseminen. Tunneilla käsitellään myös nuorten rikosoikeudellista vastuuta. Kunkin oppitunnin aikana syvennytään omaan teemaansa. Viimeisellä tunnilla kootaan yhteen aiemmilla tunneilla opittua. Ensimmäinen oppitunti: Jokaisella netin käyttäjällä on oikeuksia (45 min) Tunnilla käsitellään omia netinkäyttötapoja luokan yhteisessä toiminnallisessa harjoituksessa. Tunnilla tutustutaan luokkatovereiden netinkäyttötapoihin haastattelutehtävän avulla. Tunnilla tutustutaan jokaisen netin käyttäjän perusoikeuksiin ja saadaan ohjeet netinkäyttöpäiväkirjan pitoon. 4

7 Toinen oppitunti: Netti ja Suomen laki (45 min) Tunnilla käsitellään esimerkkitapausten kautta tilanteita, jolloin netin käyttäjien oikeudet ovat uhattuna. Tunnilla opitaan, mitkä ovat tyypillisimpiä netissä tapahtuneita rikoksia ja opitaan ymmärtämään, että nettiympäristössä voi helposti tulla rikkoneeksi lakia. Tunnilla käsitellään, mitä perättömällä vaarailmoituksella tarkoitetaan ja millaisia seurauksia perättömistä uhkauksista koituu. Kolmas oppitunti: Kunnianloukkaus ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen (45 min) Tunnilla käsitellään, mitä kunnianloukkauksella ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisellä tarkoitetaan. Tunnilla katsotaan video Hyvä läppä?, joka käsittelee nettikiusaamistapausta, jossa ajattelematon nuori loukkaa toisen nuoren oikeuksia. Tehdään videoon liittyviä tehtäviä. Tunnilla pohditaan ratkaisuja netissä vastaan tuleviin ongelmatilanteisiin. Tunnilla saadaan välineitä turvallisen ja viisaan netinkäytön tueksi. Neljäs oppitunti: Tekijänoikeudet (45 min) Tunnilla käsitellään, mitä tekijänoikeudella ja sen loukkaamisella tarkoitetaan. Aihetta avataan Kenen oikeudet? -tarinan avulla. Nuori ymmärtää, että hänellä on omiin tuotoksiinsa tekijänoikeus. Nuori myös oppii kunnioittamaan toisten tekijänoikeuksia. Tunnilla pohditaan tekijänoikeuden perusteita ja selvitetään, milloin joku on vaarassa syyllistyä joko tekijänoikeusrikkomukseen tai tekijänoikeusrikokseen. Tunnilla käsitellään, millaisia seurauksia tekijänoikeuden loukkaamisesta saattaa olla niin henkilölle, jonka tekijänoikeuksia on loukattu kuin tekijänoikeuksia loukanneellekin. Viides oppitunti: Nuorten rikosoikeudellinen vastuu (45 min) Tunnilla käsitellään, mitä rikosoikeudellisella vastuulla tarkoitetaan. Tunnilla opitaan, että myös nuoreen rikoksen tekijään voidaan kohdistaa oikeudellisia toimenpiteitä ja seuraamuksia. Tunnilla puretaan netinkäyttöpäiväkirjat ja kerrataan opittua. Lataa kalvosarja ja Hyvä läppä? -lyhytvideo osoitteesta 5

8 2. Ensimmäinen oppitunti Jokaisella netin käyttäjällä on oikeuksia (45 min) Tavoitteet 2.1. Virittäytyminen Nuori tulee tietoisemmaksi omista netinkäyttötavoistaan. Nuori oppii, että jokaisella netin käyttäjällä on oikeuksia. Nuori ymmärtää, että julkaisuvälineenä ja joukkoviestimenä netti on julkinen paikka, jossa tulee noudattaa yhteisiä pelisääntöjä. Nuori oppii tarkkailemaan omaa netinkäyttöään pitämällä netinkäyttöpäiväkirjaa. Tarvikkeet Kalvot ensimmäiseen oppituntiin (liitteet 1 2). Haastattelulomake (liite 19) monistettuna. Tietokone, dataprojektori ja kaiuttimet. Netinkäyttöpäiväkirja (liite 20) monistettuna. Valmistelut Varmista, että tilassa on tarvittava tekninen laitteisto (tietokone, dataprojektori ja äänentoistolaitteisto) kalvosarjan esittämiseen. Testaa, että tekninen laitteisto toimii. Monista haastattelulomake ja netinkäyttöpäiväkirja jokaiselle nuorelle. Tunnin kulku 1) Virittäytyminen (3 min) 2) Taukojumppa-harjoitus (10 min) 3) Netti on osa nuorten arkea, haastattelutehtävä (15 min) 4) Jokaisella netinkäyttäjällä on oikeuksia (12 min) 5) Kotitehtävä: Netinkäyttöpäiväkirja (5 min) Tavoite: Oppilaat saavat kuvan tuntien sisällöistä. Tarvikkeet: Kesto: Noin 3 minuuttia. Kerro: Tulevien tuntien aikana keskitytään erilaisiin netinkäyttöön liittyviin asioihin. Tunneilla pohditaan netin turvallisuuteen ja luotettavuuteen liittyviä asioita sekä tarkastellaan, millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia jokaisella netin käyttäjällä on. Tuntien aikana myös pohditaan tyypillisimpiä netissä tapahtuvia rikoksia erilaisten esimerkkien avulla. Tavoitteena on turvallisten ja viisaiden nettitaitojen opettelu. Lisäksi tavoitteena on oppia turvaamaan omia oikeuksia netissä viisaan verkkokäyttäytymisen avulla ja löytää ratkaisuja netissä mahdollisesti vastaantuleviin ongelmatilanteisiin. Ensimmäisellä tunnilla pohditaan omaa nettikäyttäytymistä sekä sitä, miten Suomen laki säätelee netinkäyttöä ja sen tarjoamia palveluita, jotta netin käyttäjien oikeudet olisivat turvattu Taukojumppa Tavoite: Syventää nuorten ymmärrystä siitä, miten eri tavoin nettiä voi käyttää ja lisätä oppitunnin vetäjän tietoisuutta siitä, miten juuri tämä ryhmä käyttää nettiä. Tarvikkeet: Riittävän leveä ja syvä tila, esimerkiksi käytävä tai luokka. Kesto: Noin 10 minuuttia. Aluksi: Oppitunnin vetäjä voi kertoa, että harjoituksen tarkoituksena on tutkia omia netinkäyttötapoja ja oppia jotain muiden netinkäytöstä. Kannattaa myös painottaa, että nettiä 6

9 voidaan käyttää hyvin eri tavoin. Osa ei käytä nettiä juuri lainkaan ja toiset taas saattavat viettää paljonkin aikaa netissä. Runsas netinkäyttö ei ole välttämättä huono asia eikä myöskään se, ettei käytä nettiä lainkaan. Tehtävänanto: Taukojumppa suoritetaan Kapteeni käskee -leikin hengessä siten, että oppitunnin vetäjä on kapteeni. Kun kapteeni sanoo yhden tehtävän väittämistä ja kertoo jonkin määräyksen, ne joiden kohdalla väittämä pitää paikkansa, tottelevat. Esimerkiksi: Se, joka käyttää nettiä viikoittain, kurottaa sormilla kohti varpaita! Ohjeista nuoret tehtävän annon jälkeen seisomaan ja ottamaan riittävästi tilaa itselleen. Ryhmälle tehdään kysymyksiä heidän internetin käytöstään, ja he toimivat ohjeen mukaan. Nuorilta voi kysyä kunkin väittämän kohdalla lisätietoja, esimerkiksi millaisia kuvia nuori on netissä julkaissut tai mitä hän on ostanut nettikaupasta. Tehtävän pituutta voi säädellä käyttämällä joko osan väittämistä tai kaikki väittämät. Se, joka käyttää nettiä viikoittain, taivuttaa vasemmalla kädellä kohti oikeata kylkeä! Se, joka on laittanut itse ottamiaan kuvia johonkin kuvagalleriaan, nostaa molemmat kädet kohti kattoa! Se, joka käyttää meseä tai muuta pikaviestintä, kurottaa sormilla kohti varpaita! Se, joka miettii, millaisen kuvan antaa itsestään netissä, kyykistyy! Se, joka ei ole kertonut salasanaansa koskaan kenellekään, nostaa vasemman jalan polven ylös! Se, joka on joskus ostanut jotakin netistä, pyörähtää kerran ympäri! Se, joka on katsonut videoita netistä, konkkaa vasemmalla jalalla kolmesti! Se, joka on törmännyt nettikiusaamiseen, taivuttaa oikealla kädellä kohti vasenta kylkeä! Se, joka on joskus ladannut musiikkia, elokuvia tai televisiosarjoja netistä, tekee kolme haara-perus-hyppyä! Se, joka pitää omaa blogia tai päiväkirjaa netissä, tekee viisi kyykky-hyppyä! Se, joka tietää, mitä tekijänoikeuslaki sanoo muiden ottamien kuvien laittamisesta nettiin, tekee kolme saksi-hyppyä! Se, joka on laittanut omaa musiikkiaan nettiin, koskettaa käsillä päätä, olkapäitä, polvia ja varpaita! Se, joka on käynyt MLL:n Nuortennetissä, pyörittää käsiä etukautta ympäri kolmesti. Se, joka on tällä viikolla käyttänyt sähköpostia, ravistelee itsensä rennoksi! 7

10 2.3. Netti on osa nuorten arkea, haastattelu tehtävä Tavoite: Tutustuttaa nuoret toistensa netinkäyttöön ja kannustaa heitä keskustelemaan netin käyttöön liittyvistä erilaisista piirteistä sekä antaa oppitunnin vetäjälle tarkempaa tietoa siitä, millaisia verkkopalveluita juuri tämä ryhmä käyttää. Tarvikkeet: Kalvo keskustelun virittäjäksi (liite 1), haastattelulomake (liite 19) monistettuna jokaiselle nuorelle, kyniä. Kesto: Noin 15 minuuttia. Aluksi: Jaa nuorille haastattelulomakkeet. Oppitunnin vetäjä voi kertoa, että tehtävän tarkoitus on tutustuttaa nuoret toistensa netinkäyttöön ja kannustaa heitä keskustelemaan netin käyttöön liittyvistä erilaisista piirteistä. Korosta, että nettiä voidaan käyttää hyvinkin eri tavoin. Osa käyttää erilaisia verkkopalveluita runsaasti, kun taas toiset käyttävät nettiä vain harvoin. Runsas netinkäyttö ei ole välttämättä huono asia eikä myöskään se, ettei juurikaan käytä nettiä. Tehtävänanto: Haastattele toista nuorta hänen netinkäytöstään. Kirjoita häneltä saamasi vastaukset haastattelulomakkeeseen. Mahdollisuuksien mukaan nuoret voivat esitellä toistensa netinkäyttötapoja koko ryhmälle. Suomalaisten nuorten suosimia verkkosivustoja FACEBOOK Facebook on internetissä toimiva sosiaalinen yhteisöpalvelu, jonka tarkoituksena on yhdistää ystäviä, työ- ja opiskelukavereita ja tuttuja. Facebook on käyttäjilleen ilmainen palvelu ja vaatii rekisteröitymisen. Käyttäjä voi parantaa tietoturvaansa Facebookissa rajoittamalla profiilinsa näkyvyyttä ja näin piiloutua tuntemattomilta ihmisiltä. Ikäraja 13 vuotta. IRC-GALLERIA IRC-Galleria (Galtsu) on suomalainen yhteisöpalvelu, jossa jokaisella käyttäjällä on oma profiili. Käyttäjä voi lisätä profiiliinsa kuvia itsestään ja elämästään sekä kirjoittaa päiväkirjamerkintöjä. Profiiliin voivat myös muut käyttäjät kirjoittaa kommentteja. Profiilien lisäksi IRC-Galleriassa käyttäjät voivat perustaa lukuisia yhteisöjä, joissa käyttäjä voi kertoa muille, millaisista asioista hän on kiinnostunut ja tavata muita samanhenkisiä käyttäjiä. Ikäraja 12 vuotta. MINICLIP Miniclip on pelisivusto, jossa voi pelata erilaisia pikkupelejä ilmaiseksi. Ei ikärajasuositusta. RUNESCAPE Runescape on fantasiamaailmaan sijoittuva nettiroolipeli. Roolipelille tunnusomaisesti pelissä ei ole tiettyä tavoitetta tai loppua, vaan pienempiä tehtäviä, joita pelaajat voivat suorittaa sekä kehittää taitojaan. Pelaajat voivat keskustella, käydä kauppaa ja taistella toistensa tai tietokoneen ohjaamien hahmojen kanssa. Ikäraja 13 vuotta. YOUTUBE YouTube on online-videopalvelu, jossa voi katsella videoita ja lähettää omia videoita toisten katseltavaksi ja kommentoitavaksi. Ikärajasuositus 13 vuotta. 8

11 2.4. Jokaisella netin käyttäjällä on oikeuksia Tavoitteet: Pohditaan, millaisia oikeuksia jokaisella netin käyttäjällä on. Tarvikkeet: Kalvo oikeuksista (liite 2). Kesto: Noin 12 minuuttia. Hyvä tietää: Netinkäytöstä puhuttaessa painopiste on usein siinä, mitä netissä ei saa tehdä ja mikä on luvatonta. Keskusteluiden sääntelyä ja rajoituksia koskevat painotukset ovat ymmärrettäviä, sillä uudet teknologiat ja erityisesti tietokoneet ovat mahdollistaneet uudentyyppisiä rikoksentekomuotoja. Netinkäyttöön liittyvissä keskusteluissa olisi kuitenkin syytä muistaa, että jokaisella nettiä käyttävällä ja netissä julkaisevalla on myös oikeuksia. Jokaisella netin käyttäjällä on esimerkiksi oikeus yksityisyyteen. Jokaisella netin käyttäjällä on myös oikeus loukkaamattomuuteen, mikä tarkoittaa sitä, ettei kenestäkään saa levittää loukkaavaa, vahingoittavaa ja valheellista tietoa netissä. Lisäksi jokaisella nettijulkaisijalla on oikeus omaan luomukseensa. Julkaisuvälineenä ja joukkoviestimenä internet on julkinen paikka, jota säätelee Suomen laki. Siten netissä keskusteltaessa pätevät eri säännöt kuin esimerkiksi kavereiden kanssa kasvokkain jutellessa. Netissä liikkuessa tulee noudattaa yhteisiä pelisääntöjä aivan kuten liikenteessä tulee noudattaa liikennesääntöjä. Netti ei siten ole kaiken mahdollistava Villi länsi, vaan nettisisällön tuottamista määrittävät säännöt, joista jokaisen nettiä käyttävän tulisi olla perillä. Yhteisten pelisääntöjen tunteminen ja niiden noudattaminen paitsi takaavat nettisisältöjen laillisuuden ja laadun myös suojaavat nettijulkaisijaa ja hänen tuottamaansa sisältöä. Miksi jokaisen nettiä käyttävän olisi syytä olla perillä yhteisistä pelisäännöistä ja noudattaa niitä? 2.5. Kotitehtävä: Netinkäyttöpäiväkirja Tavoite: Oppilaat oppivat tarkkailemaan omaa netinkäyttöään entistä kriittisemmin. Tarvikkeet: Netinkäyttöpäiväkirjalomakkeita (liite 20) monistettuna koko ryhmälle. Kesto: Noin 5 minuuttia. Aluksi: Jaa nuorille netinkäyttöpäiväkirjalomakkeet. Kerro, että tehtävän tarkoitus on auttaa kartoittamaan omia netinkäyttötapojaan ja oppia tarkkailemaan omaa netinkäyttöään entistä kriittisemmin. Tehtävänanto: Pidä päiväkirjaa netinkäyttötavoistasi noin viikon ajan. Palauta netinkäyttöpäiväkirja oppituntien vetäjälle viimeisellä oppitunnilla. Päiväkirjaan ei tarvitse laittaa nimeä, mutta sen pidossa kannattaa olla itselleen rehellinen, jotta voi oppia jotain omasta netinkäytöstään. Jokaisesta netinkäyttökerrasta täytetään oma rivinsä ja kysymyksiin vastataan mahdollisimman tarkasti. Viimeisellä tunnilla jaetaan kysymyslomakkeet, joihin kirjoitettavat vastaukset toimivat koontina netinkäyttöpäiväkirjalle. Tehtävänanto: Pohtikaa ryhmänä, mitä tarkoittaa, että jokaisella netin käyttäjällä on oikeus yksityisyyteen. oikeus loukkaamattomuuteen. oikeus omaan luomukseensa. Miten toinen netin käyttäjä saattaisi joko tahattomasti tai tieten tahtoen loukata toisen netin käyttäjän oikeuksia? 9

12 Nuoret ja netti 94 prosenttia suomalaisista 6 17-vuotiaista nuorista viettää päivittäin aikaa verkossa. (Eurobarometer, 2008.) Tärkeimpiä syitä internetin käyttöön ovat kaverisuhteiden ylläpitäminen, rentoutuminen ja viihtyminen, verkkorutiinien hoitaminen, oppiminen, kuluttaminen ja ajan tasalla pysytteleminen. Vaikka netti tekee sisällöntuottamisesta tai -muokkaamisesta suhteellisen helppoa, vain murto-osa suomalaisista nuorista lähettää omia taiteellisia tuotoksiaan muiden arvioitavaksi, kirjoittaa blogia tai osallistuu peliympäristön laajentamiseen. Enemmistölle osallistuminen on lähinnä nettikeskustelua ja kommentointia. Myös kirjojen, pelien, videoiden tai vaikkapa valokuvien arvostelu ja paremmuusjärjestykseen laittaminen ovat nuorten suosimia tapoja vaikuttaa ja osallistua. (Kangas, Lundvall & Sintonen, 2008.) Suuri osa lapsista aloittaa aktiivisen netinkäytön alle 10-vuotiaana. Alakouluikäiset lapset käyttävät nettiä ennen kaikkea viihtymisen välineenä, mutta yläkouluikää lähestyttäessä nettiympäristöstä muodostuu sosiaalisen vuorovaikutuksen tärkeä kanava. Monissa lasten ja nuorten suosimissa verkkopalveluissa ikärajasuositus on 12 vuotta, ja internetin käyttö lisääntyykin huomattavasti yläkouluikää lähestyttäessä vuotiaat ovat median suurkuluttajia: He viettävät mediasisältöjen parissa keskimäärin kahdeksan tuntia päivässä. Eniten aikaa kuluu nettisurffailuun, mutta nuoret myös kuuntelevat radiota, katselevat televisiota, pelaavat digitaalisia pelejä ja lukevat aikakausi- ja sanomalehtiä (Kansallinen nuorisotutkimus, 2008). Nuoret käyttävät internetiä monipuolisesti: vuotiaat käyttävät nettiä surffaukseen, tiedonhakuun, sähköpostin käyttöön ja pitävät yhteyttä kavereihin yhteisöpalveluiden ja pikaviestimien avulla. Verkosta ladataan myös musiikkia ja elokuvia, katsellaan musiikkivideoita ja televisio-ohjelmia, päivitetään kotisivuja, blogia tai portfoliota ja selataan verkkolehtiä (Suoninen, 2004). Pelastakaa Lapset ry:n toteuttaman Mobiilikyselyn (2009) mukaan kyselyyn vastanneista alle 18-vuotiaista 99 prosentilla on oma matkapuhelin. Kännykkää käytetään monipuolisesti puhumiseen, tekstailuun, pelaamiseen, kuvaamisen, musiikin kuunteluun, ostosten tekoon ja nettisurffailuun. Suurimmalla osalla nuorista (64 prosenttia) on käytössään nettiselaimella varustettu puhelin. Nuoret ottavat ahkerasti kännykkäkuvia ja lähettävät niitä aktiivisesti eteenpäin, myös sellaisille tutuille, joita ei ole tavattu muualla kuin netissä. Mediakulttuurilla on merkittävä rooli nuoren pyrkimyksissä ymmärtää itseä ja ympäröivää maailmaa. Nuoret rakentavat identiteettiään esimerkiksi erilaisissa verkkoyhteisöissä tai kokeilevat erilaisia rooleja. He etsivät mielenkiinnonkohteita, peilaavat arvojaan ja ajatuksiaan vertaistensa kanssa sekä laajentavat ystäväpiiriään. Nuorten netinkäyttö on sosiaalista Nuorten netinkäytön lähtökohtana on usein sosiaalinen kanssakäyminen vuotiaille nuorille yhteydenpito kavereihin on ominaisin tapa käyttää nettiä. Nettiystävyys onkin usein jatketta kasvokkaisille ystävyyssuhteille eli koulupäivän tai harrastustuntien jälkeen on luontevaa siirtyä verkkoon jatkamaan juttelua vaikkapa pikaviestinten tai yhteisöpalvelujen kautta. Netin kautta on helppo pitää yhteyttä vaikkapa entiselle kotipaikkakunnalle jääneiden ystävien, ulkomailla työmatkalla olevan vanhemman tai toisella paikkakunnalla asuvien isovanhempien kanssa. Vaikka nettiä käytetäänkin ensisijaisesti yhteydenpitoon jo ennalta tuttujen ihmisten kanssa, on netin kautta myös helppo solmia uusia tuttavuuksia. Blogit, keskustelufoorumit, chatit ja yhteisöpalvelut ovat oivia paikkoja tavata samoin ajattelevia ja samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä. Ystävyyssuhteita saattaa syntyä myös muista kulttuureista ja maista kotoisin olevien ihmisten välille. Nettiystäväkin voi olla tosi ystävä. Nettiystävyys voi olla nuorelle korvaamatonta, etenkin jos samoista asioista kiinnostuneita ystäviä ei löydy koulusta tai harrastuspiiristä. Nuori voi myös päätyä rakentamaan merkitykselliset ystävyyssuhteensa vain netissä, jos esimerkiksi koulussa yritykset ystävystyä muiden oppilaiden kanssa ovat epäonnistuneet tai nuori on jostakin syystä torjuttu vertaisryhmässään. Netti on varmasti tärkeä henkireikä ja vertaistuen areena monille yksinäisyyttä arjessaan kokeville nuorille. Näin ollen lähipiirin silmissä yksinäiseltä vaikuttava nuori voi elää hyvinkin aktiivista elämää sosiaalisen nettiverkoston kautta. Keskusteluryhmät ja nettiyhteisöt voivat olla lapselle tai nuorelle merkittävä tapa kohdata vertaisryhmään kuuluvia nuoria, keskustella tärkeistä asioista ja vaihtaa mielipiteitä ja näkökulmia. 10

13 Netti tuottaa iloa ja hyötyä Tiedon hankinta Netistä löytää paljon tietoa, jota voi hyödyntää oppimisen tukena, koulutöissä ja myös silloin, kun mieltä askarruttaa kysymys, johon ei uskalla kysyä tai osaa etsiä vastausta muualta. Ajankohtaisen tiedon saanti ja näkökulman laajentaminen on helppoa, sillä verkossa voi lukea uutisia ja niiden taustoja useasta eri lähteestä. Nuoren on kuitenkin kyettävä erottamaan faktatieto fiktiosta, tiedonvälitys mainonnasta ja aatteellinen julistus tutkimuksellisesta tekstistä sekä opittava pohtimaan tiedon luotettavuutta monin eri kriteerein, jotta netistä löytyvästä tiedosta olisi aitoa hyötyä. Hakukoneilla löytää tietoa paljon helpommin kuin menemällä kirjastoon. Välillä hakukoneet tosin tarjoavat mitä sattuu ja on vaikea löytää oikeaa tietoa. Asioiden hoito Netissä nuori oppii hoitamaan monia asioita itsenäisesti. Verkko-ostokset junalipuista leffalippuihin, pankkiasiat ja monenlaiset ostokset ja tilaukset hoituvat netissä näppärästi. Netistä saa myös matkustamista helpottavaa tietoa kartoista ja aikatauluista sekä ajantasaiset tapahtumatiedot. Myöhästyisin varmaan aina junasta, ellei lippua saisi hoidettua etukäteen netissä. Festariliput ostan myös aina netistä ajoissa, ei tartte miettiä lipun saantia festarialueen portilla. Viihde ja elämykset Netti on rentouttava ja viihdyttävä ajanvietepaikka, jossa leikitään, pelataan, kilpaillaan ja pidetään hauskaa. Nuori voi yhtä aikaa kuunnella nettiradiota, pelata verkkopeliä, lukea sarjakuvia ja selailla hupisivustoja. Keskustelut ja kommentoinnit muiden viihtyjien kanssa lomittuvat elämysten kokemiseen. Mulla on yleensä päällä joku ulkomainen nettiradio aina kun surffaan. Käyn myös katsomassa videopätkiä tietyiltä sivuilta huvikseen silloin, kun ei ole mitään tekemistä. Itseilmaisu Netin kautta nuori etsii paikkaansa arvojen, asenteiden ja mielipiteiden viidakossa. Aikuisen tukemana netin monimuotoinen maailma ja sen useat näkökulmat avartavat nuoren ajattelua. Kiivaat väittelyt ja omien mielipiteiden perustelun pakko kehittävät nuorille monia elämässä pärjäämisen taitoja. Verkossa on helppo vaikuttua muiden puheista ja kokeilla itse muihin vaikuttamista. Yhteiskunnan toimintaan puuttuminen vaikkapa allekirjoittamalla verkkoadressi on kansalaisvaikuttamista helpoimmillaan. Oman taiteellisen osaamisen esittely on helpompaa kuin koskaan: Kuka tahansa voi perustaa oman taide- tai käsityögallerian verkkoon. Kynnys päästä esille on hyvin alhainen, olipa kyse musiikista, kaunokirjallisuudesta tai valokuvista. Oman itsensä julkituominen esimerkiksi nettikuvagallerioissa on myös tapa ilmaista itseään. Verkko vapauttaa leikkimään erilaisilla rooleilla ja identiteeteillä sekä ilmaisemaan itseään tavoin, joita ei kenties muuten uskalla kokeilla. Mun omilla sivuilla on mun tekemiä julisteita, joita olen laittanut myös ulkomaiseen nettigalleriaan. Oon saanut tosi kannustavia kommentteja muilta! 11

14 3. Toinen oppitunti Netti ja Suomen laki (45 min) Tavoitteet 3.1. Mitä tietokoneesi kertoisi sinusta? Nuori oppii, että nettiympäristössä voi helposti tulla rikkoneeksi lakia, jolloin muiden netin käyttäjien oikeudet ovat uhattuna. Nuori oppii, että netinkäyttöä ja sen tarjoamia palveluita säätelee Suomen laki, jonka tarkoituksena on turvata jokaisen netin käyttäjän oikeuksia. Nuori oppii, mitkä ovat tyypillisimpiä netissä tapahtuvia rikoksia. Tunnilla käsitellään, mitä tarkoitetaan perättömällä vaarailmoituksella ja millaisia seuraamuksia perättömän vaarailmoituksen tekijälle saattaa koitua. Tarvikkeet Kalvot toiseen oppituntiin (liitteet 3 6). Tietokone, dataprojektori ja kaiuttimet. Valmistelut Varmista, että tilassa on tarvittava tekninen laitteisto (tietokone, dataprojektori ja äänentoistolaitteisto) kalvosarjan esittämiseen. Testaa, että tekninen laitteisto toimii. Tunnin kulku 1) Mitä tietokoneesi kertoisi sinusta? (12 min) 2) Netin käyttöä säätelee Suomen laki (7 min) 3) Tyypillisimpiä netissä tapahtuvia rikoksia (13 min) 4) Perättömät vaarailmoitukset (13 min) Tavoite: Rentouttaa tunnelmaa ja koota tietoa luokan netinkäyttötottumuksista. Lisätä ymmärrystä siitä, että ihmiset käyttävät nettiä eri tavoin. Tarvikkeet: Kesto: Noin 12 minuuttia. Tehtävänanto: Jokainen vastaa vuorollaan kysymykseen: Jos tietokoneesi osaisi puhua, mitä se kertoisi viime viikostasi? Ohjaaja voi lopuksi vetää yhteen nuorten netinkäytön kuulumisia antamalla positiivista palautetta esimerkiksi heidän monipuolisesta netinkäytöstään. Tarkenna vastauksia kysymällä esimerkiksi: Kuinka paljon aikaa olet viettänyt netissä? Millä verkkosivuilla olet käynyt? Millaisia hauskoja juttuja olet kohdannut netissä? Millaisia ikäviä kurjia juttuja netissä on sattunut? Millaisia kuvia tai tekstejä olet netissä julkaissut? Millaista musiikkia, elokuvia, tietokoneohjelmia tai televisiosarjoja olet netistä kuunnellut tai katsellut? Millaisia pelejä olet pelannut? Mistä asioista olet hakenut netistä tietoa? Miten netti on auttanut sinua esimerkiksi koulutehtävien teossa? 12

15 3.2. Netinkäyttöä säätelee Suomen laki Tavoitteet: Nuori ymmärtää, että nettiympäristössä voi helposti tulla rikkoneeksi lakia, jolloin muiden netin käyttäjien oikeudet ovat uhattuna. Nuori myös oppii, että netinkäyttöä ja sen tarjoamia palveluita säätelee Suomen laki, jonka tarkoituksena on turvata jokaisen netin käyttäjän oikeuksia. Tarvikkeet: Kalvo oikeuksista (liite 3). Kesto: Noin 7 minuuttia. Hyvä tietää: Internetin käytön vaivattomuus ja viestinnän vapaus voivat helposti johtaa mielikuvaan, että netissä kaikki on mahdollista ja sallittua. Netissä kuka tahansa voi julkaista lähes mitä tahansa, eikä sisällöllä ole välttämättä siitä vastuussa olevaa päätoimittajaa. Näin ollen nettiympäristössä on helppo jopa tahattomasti rikkoa lakia. Netinkäyttöä ja sen tarjoamia palveluita säätelevät kuitenkin lait, joiden tarkoituksena on turvata jokaisen netinkäyttäjän oikeuksia. On hyvä muistaa, että kaikki sellainen, mikä on muutoinkin laitonta, on pääsääntöisesti laitonta myös netissä. Tehtävänanto: Pohtikaa ryhmänä, mitä siitä saattaa seurata, että netissä kuka tahansa voi julkaista lähes mitä tahansa. netissä julkaistuilla sisällöillä ei välttämättä ole siitä vastuussa olevaa päätoimittajaa. miksi nettiympäristössä on helppo jopa tahattomasti rikkoa lakia? Kerro: Netinkäyttöä ja sen tarjoamia palveluita säätelevät kuitenkin lait, joiden tarkoituksena on turvata jokaisen netin käyttäjän oikeuksia. Kaikki sellainen, mikä on muutoinkin laitonta, on pääsääntöisesti laitonta myös netissä Tyypillisimpiä netissä tapahtuvia rikoksia Tavoitteet: Nuori oppii, mitkä ovat tyypillisimpiä netissä tapahtuvia rikoksia. Nuori oppii myös tarkkailemaan omaa netinkäyttöään entistä kriittisemmin ja tarvittaessa rajoittamaan sitä. Tarvikkeet: Kalvo tyypillisimmistä netissä tapahtuvista rikoksista (liite 4). Kesto: Noin 13 minuuttia. Hyvä tietää: Internetistä löytyvä tiedon hulppea määrä voi antaa kuvan, että kaikki netistä löytyvä aineisto on kaikkien vapaasti käytettävissä. Vaikka netissä oleva aineisto on kaikkien käyttäjien luettavissa, katseltavissa ja kuunneltavissa, ei sieltä löytyvää aineistoa saakaan välttämättä vapaasti kopioida ja välittää edelleen. Nettiin ei myöskään saa laittaa ihan mitä tahansa. (Juntunen 2008.) Sananvapauslaki antaa jokaiselle oikeuden julkaista ajatuksia ja mielipiteitä kenenkään ennakolta estämättä. Sananvapauslaki ei kuitenkaan tarkoita sitä, että esimerkiksi rasistisia tai toisia loukkaavia mielipiteitä voisi vapaasti esittää. Vaikka internet mahdollistaa ennennäkemättömän viestinnän vapauden, siitä seuraa myös vastuuta. 13

16 Tehtävänanto: Keskustelkaa ryhmänä kalvon (liite 4) pohjalta, millaisia rikoksia nettiympäristössä tapahtuu. Kerro: Tyypillisimpiä netissä tapahtuvia rikoksia ovat muun muassa tekijänoikeuden loukkaaminen, kunnianloukkaus, yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen, perättömät vaarailmoitukset, viestintäsalaisuuden rikkominen ja tietomurrot (katso esimerkiksi Juntunen 2008). Tekijänoikeuslaki: Tekijänoikeuksien kunnioittaminen unohtuu monelta netissä kuvia ja tekstiä julkaisevalta. Tekijänoikeutta loukataan silloin, kun toisen tekemää teosta (esimerkiksi musiikkikappale tai elokuva) kopioidaan ja levitetään laittomasti. Tekijänoikeuslaki suojaa nettijulkaisijaa ja velvoittaa huomioimaan muut. On hyvä huomata, että tekijänoikeudet koskettavat nettiä samalla tavalla kuin muuta elämää. Kunnianloukkaus ja yksityiselämää koskevan tiedon levittäminen: Jokaisen yksityiselämä ja kunnia on laissa suojattu. Suojan murtamista voi pitää kunnianloukkauksena tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisenä. * Kunnianloukkaukseen voi syyllistyä levittämällä ihmisiä loukkaavaa ja heitä koskevaa valheellista tietoa tai vihjailuja netissä. Tällaista voivat olla sähköpostitse, pikaviestimessä tai tekstiviestitse lähetetyt kuvamanipulaatiot tai herjaavat tekstit. Liian yksityisten tietojen, kuten henkilön yhteiskunnalliseen, poliittiseen ja uskonnolliseen vakaumukseen sekä seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvien tietojen, levitteleminen on laitonta. Kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää koskevan tiedon levittämisestä voidaan tuomita sakkoihin tai jopa vankeusrangaistukseen. Lisäksi tuomitun tulee korvata oikeudenkäyntikulut, joihin kuuluvat omat ja vastapuolen oikeudellisen avustajan palkkiot. Tietomurto: Tietomurto on rikos, joka tarkoittaa luvatonta tunkeutumista tietojärjestelmään tai järjestelmän luvatonta käyttöä. Tietomurrolla tarkoitetaan myös toisen käyttäjätunnusten ja salasanan luvatonta käyttöä. Rangaistavaa on myös pelkkä yritys päästä johonkin palveluun, johon yrittäjällä ei ole käyttöoikeutta. Rangaistus on sakkoa tai enintään vuosi vankeutta (Rikoslaki, 38. luku, 8. ). On syytä muistaa, että lakia rikkovasta toiminnasta jää nettiin usein jäljet, joten poliisi voi tarvittaessa jäljittää lainrikkojat Perättömät vaarailmoitukset Tavoitteet: Nuori oppii, mitä tarkoitetaan perättömillä vaarailmoituksilla ja millaisia seuraamuksia perättömän vaarailmoituksen tekijälle saattaa koitua. Tarvikkeet: Kalvot perättömistä vaarailmoituksista (liitteet 5 6). Kesto: Noin 13 minuuttia. Hyvä tietää: Jokelan ja Kauhajoen traagisten koulusurma-tapahtumien jälkeen eri puolella Suomea on tehty useita kouluihin kohdistettuja uhkauksia. Uhkaukset ovat olleet perättömiä, mutta poliisi suhtautuu jokaiseen uhkaukseen vakavasti. Uhkausten takana ovat olleet nuoret, jotka eivät ole ajatelleet tekojensa seurauksia. Tehtävänanto: Keskustelkaa ryhmänä kalvon (liite 5) pohjalta, mitä tarkoitetaan perättömällä vaarailmoituksella. Perättömillä vaarailmoituksilla tarkoitetaan esimerkiksi netin välityksellä julkaistuja, kouluihin kohdistettuja perusteettomia uhkauksia. Käsitelkää kalvon (liite 6) pohjalta, millaisia seurauksia perättömän vaarailmoituksen tekemisestä koituu. Keskustelkaa, miksi perättömien vaarailmoitusten tekeminen on laitonta ja eettisesti sekä moraalisesti väärin. 14

17 Lukemattomien koululaisten ja opiskelijoiden koulunkäynti vaikeutuu evakuointitoimenpiteiden vuoksi. Perättömät uhkaukset sitovat poliisin ja muiden viranomaisten voimavaroja, mikä tarkoittaa sitä, että todellisessa hätätilanteessa oleva ihminen ei välttämättä silloin saa apua niin nopeasti kuin normaaleissa olosuhteissa olisi mahdollista. Perättömiä vaarailmoituksia tekevä henkilö saattaa näin ollen aiheuttaa todellisen vaaratilanteen jollekin toiselle. Traagisten tapahtumien keskipisteessä olleiden ihmisten surutyötä, joka on vielä pahasti kesken, ei myöskään sovi unohtaa. He kaipaavat rauhaa ja mahdollisuutta asian käsittelemiseen. Perättömistä uhkauksista lukeminen tuo helposti itse koetut tapahtumat uudelleen mieliin ja siten pitkittää toipumista. Kerro: Poliisi tutkii jokaisen tietoonsa tulleen uhkauksen, ja perättömän vaarailmoituksen tekijä voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen. Kyseessä voi olla laiton uhkaus, josta rikoslain 25. luvun 7. :ssä on säädetty maksimirangaistukseksi kaksi vuotta vankeutta. Rikosoikeudellisen seuraamuksen lisäksi on mahdollista, että uhkaaja voi joutua maksamaan tuntuvia vahingonkorvauksia. Uhkaaja voi menettää myös rikoksentekovälineenä käytetyn tietokoneen. 15

18 4. Kolmas oppitunti Kunnianloukkaus ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen (45 min) Tavoitteet Nuori oppii, mitä kunnianloukkauksella ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisellä tarkoitetaan. Nuori oppii, kuinka helposti rikoskynnys saattaa netissä ylittyä. Nuori ymmärtää, millaisia seurauksia ajattelemattomasta toiminnasta netissä saattaa olla niin henkilölle, jonka kunniaa on loukattu, kuin kunnianloukkaajalle. Nuori ymmärtää oman vastuunsa nettijulkaisijana ja saa välineitä turvallisen ja viisaan netin käytön tueksi. Tarvikkeet Kalvot kolmanteen oppituntiin (liitteet 7 10). Tehtävälomake Hyvä läppä? -videoon (liite 22) ja kotitehtävälomake (liite 23). Viisaasti verkossa -dvd, televisio ja dvd-soitin tai tietokone, dataprojektoria kaiuttimet. Videon voi ladata erillisenä tiedostona esimerkiksi muistitikulle osoitteesta mediakasvatus. Valmistelut Varmista, että tilassa on tarvittava tekninen laitteisto (televisio ja dvd-soitin tai tietokone, dataprojektori ja äänentoistolaitteisto) kalvosarjan ja videon esittämiseen. Testaa, että tekninen laitteisto toimii. Monista videoon liittyvä tehtävälomake ja kotitehtävälomake jokaiselle nuorelle. Tunnin kulku 1) Virittäytyminen (2 min) 2) Hyvä läppä? -video ja videoon liittyvä tehtävä (15 min) 3) Törttöilyn seuraukset (10 min) 4) Miten omia oikeuksiaan voi turvata? (15 min) 5) Kotitehtävä: Testaa nettitaitosi (3 min) 16

19 4.1. Virittäytyminen Tavoite: Oppilaat saavat kuvan tunnin sisällöistä. Tarvikkeet: Kesto: Noin 2 minuuttia. Kerro: Tunnilla käsitellään, mitä kunnianloukkauksella ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisellä tarkoitetaan. Tunnilla myös pohditaan, millaisia seurauksia ajattelemattomasta toiminnasta netissä saattaa olla. Tunnilla keskustellaan jokaisen netin käyttäjän vastuista nettijulkaisijana ja opitaan turvaamaan omia oikeuksia viisailla nettitaidoilla. Lisäksi tavoitteena on löytää ratkaisuja netissä mahdollisesti vastaantuleviin ongelmatilanteisiin Hyvä läppä? -video ja videoon liittyvä tehtävä Tavoite: Nuori oppii, mitä kunnianloukkauksella ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisellä tarkoitetaan. Lisäksi nuori oppii, kuinka helposti rikoskynnys saattaa netissä ylittyä. Tarvikkeet: Kalvot (liitteet 7-8), Viisaasti verkossa -dvd, televisio ja dvd-soitin tai tietokone, dataprojektori, kaiuttimet ja videoon liittyvä tehtävälomake (liite 22) monistettuna. Hyvä läppä? -videon voi ladata erillisenä tiedostona esimerkiksi muistitikulle osoitteesta Kesto: Noin 15 minuuttia. Hyvä tietää: Kunnianloukkausta ja yksityiselämää koskevan tiedon levittämistä käsitellään Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja IRC-Galleriaa ylläpitävän Dynamoid Oy:n tuottaman Hyvä läppä? -videon avulla. Video havainnollistaa tilanteen, jossa netinkäyttäjä tyypillisimmin käyttäytyy ajattelemattomasti. Videotarinalla tavoitellaan samastumiskokemuksia, joissa nuori voi eläytyä väärinkäytöksien seurauksiin ja kiusaamisen kohteen tuntemuksiin. Video tarjoaa virikkeitä keskustelulle ja auttaa ymmärtämään nuorten nettielämän ikäviä puolia. Hyvä läppä? -video on esimerkkitapaus nettikiusaamisesta ja rikoskynnyksen ylittymisestä. Videossa poika tekee luokkatoverinsa valokuvasta kuvamanipulaation liittämällä tämän kasvot netistä ladattuun alastonkuvaan. Kuvamuokkausta tehdessään poika pohtii, millaisia seurauksia kuvan julkistamisella saattaisi olla. Video kannattaa mahdollisuuksien mukaan näyttää yläkoululaisille, sillä videon kautta on helppo pohtia niin kuvamuokkauksen kohteeksi joutuvan tytön oikeuksia kuin myös kuvamuokkauksen tekevän pojan vastuita nettijulkaisijana. Aluksi: Näytä kalvo (liite 7). Oppitunnin vetäjän on hyvä pohjustaa videoesitys muutamalla kysymyksellä. Näin oppilaiden huomio kohdistuu videotarinan sisältöön. Kenen oikeuksia videossa rikotaan? Tapahtuuko videotarinassa rikos? Voiko jollekulle koitua seurauksia? Tehtävänanto: Näytä Hyvä läppä? -video. Jaa monistetut tehtävälomakkeet. Nuoret voivat täyttää tehtävälomakkeen joko yksin tai pareittain. Tehtävälomakkeen täyttämisen jälkeen kysymyksistä keskustellaan yhdessä ryhmänä kalvon (liite 8) pohjalta. Miksi poika tekee kuvamuokkauksen? Poika ajattelee tekevänsä hyvän läpän Niinalle, eli hän ajattelee kuvamuokkauksen olevan vitsi. Hän toimii ajattelemattomasti, eikä ymmärrä tekonsa vakavuutta. Mitä Niinan oikeuksia poika rikkoi? Halventava kuvan muokkaus loukkaa Niinan kunniaa. Kunnianloukkauksessa on kysymys epäkunnioituksen osoittamisesta. Tyypillisesti tämä tapahtuu esittämällä toisesta loukkaavia tai valheellisia tietoja tai vihjauksia. Poika liittää kuvaan myös Niinan puhelinnumeron. Teon voi katsoa olevan yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämistä. Tapahtuiko videossa rikos? Jos tapahtui, niin mikä tai mitkä? Videossa esitetty tapaus ylittää rikoskynnyksen kolmella eri tavalla (kunnianloukkaus, yk- 17

20 sityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen ja tekijänoikeusrikkomus). Voiko jollekulle aiheutua seurauksia? Millaisia? Kuvamuokkauksen tehneelle pojalle teosta voi olla niin sosiaalisia kuin rikosoikeudellisiakin seurauksia: Osa kavereista saattaa suhtautua pojan tekoon vihamielisesti, ja poika voi kokea teostaan syyllisyyttä. Kunnianloukkauksesta voidaan tuomita sakkoihin tai jopa vankeuteen. Törkeästä kunnianloukkauksesta seuraamusasteikko on sama kuin pahoinpitelyssä eli sakoista jopa kahteen vuotta vankeutta. Niinalle puolestaan pojan ajattelemattomasta teosta saattaa koitua vakavia sosiaalisia seurauksia. Osa Niinan koulukavereista saattaa alkaa kiusata Niinaa kuvamuokkauksen takia. Mikäli kuva leviää nettiin, ajattelematon teko päättyymyös lukuisten Niinalle tuntemattomien ihmisten silmien eteen. Niina saattaa alkaa saada häirikkösoittoja tai -tekstiviestejä tuntemattomilta ihmisiltä, ja nämä häirikköviestit saattavat satuttaa ja pelottaa pahastikin. Kenelle Niinan kannattaisi kertoa asiasta ja miten hän saa kuvansa pois netistä? Niinan olisi ensiksikin syytä puhua asiasta jollekin luotettavalle aikuiselle eli vanhemmilleen tai opettajalle. Niinan tulisi myös pyrkiä selvittämään tilanne kuvamuokkauksen tehneen pojan kanssa. Nämä ovat usein tehokkaimpia tapoja saada koulutovereiden loukkaukset ja koulukiusaaminen loppumaan. Mikäli loukkaava kuva leviäisi nettiin, tulisi Niinan ottaa yhteyttä myös kyseisen verkkopalvelun ylläpitoon väärintekijöiden kiinnisaamiseksi. Näin toimimalle pyritään estämään vahingoittavan ja loukkaavan materiaalin edelleen leviäminen. Jos Niinan yritykset selvittää asia eivät tuottaisi toivottua tulosta, Niina voisi harkita yhteydenottoa poliisiin Törttöilyn seuraukset Tavoite: Nuori ymmärtää, millaisia seurauksia ajattelemattomasta toiminnasta netissä saattaa olla. Tarvikkeet: Kalvo (liitteet 9), tietokone ja dataprojektori. Kesto: Noin 10 minuuttia. Tehtävänanto: Näytä kalvo (liite 9). Kerro: On hyvä huomioida, että netissä tapahtuva kunnianloukkaus tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen voi johtaa jopa kovempaan rangaistukseen, koska törttöily netissä on usein julkista, jolloin herjaavat kommentit näkee moni netin käyttäjä. Näin ollen solvaava käytös netissä saattaa myös aiheuttaa enemmän mielipahaa uhrille. Kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä voidaan tuomita sakkoihin tai jopa vankeusrangaistukseen. Lisäksi tuomitun tulee korvata oikeudenkäyntikulut, joihin kuuluvat omat ja vastapuolen oikeudellisen avustajan palkkiot. Laittomasta toiminnasta jää nettiin usein jäljet, joten poliisi voi tarvittaessa jäljittää lainrikkojat! Poliisi saa tietonsa palveluntarjoajilta, ja lupa tietojen saamiseen voidaan joko saada suoraan poliisilain pykälän mukaan tai tuomioistuimen päätöksellä pakkokeinolain mukaan. 18

21 Mitä laki sanoo kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä? Rikoslaki 24. luku 8. Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen Joka oikeudettomasti 1) joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai 2) muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi. Rikoslaki 24. luku 9. Kunnianloukkaus Joka 1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka 2) muuten kuin 1. kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista, on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Edellä 1. momentin 2. kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen. Rikoslaki 24. luku 10. Törkeä kunnianloukkaus Jos 9. :n 1. momentissa tarkoitetussa kunnianloukkauksessa 1) rikos tehdään joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla tieto tai vihjaus lukuisten ihmisten saataville taikka 2) aiheutetaan suurta tai pitkäaikaista kärsimystä taikka erityisen suurta tai tuntuvaa vahinkoa ja kunnianloukkaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. 19

22 4.4. Miten omia oikeuksiaan voi turvata? Tavoite: Nuori saa välineitä turvallisen ja viisaan netinkäytön tueksi. Tarvikkeet: Kalvo (liite 10), tietokone ja dataprojektori. Kesto: Noin 15 minuuttia. Tehtävänanto: Näytä kalvo (liite 10). Keskustelkaa yhdessä ryhmänä, mitä seuraavat lauseet tarkoittavat: Muista, että netti on julkaisuväline! Netissä saattaa aivan huomaamattaan jakaa elämänsä ja yksityisyytensä itselle tuntemattomien ihmisten kanssa. Kaikki eivät ymmärrä, miten laajan yleisön netissä voi saavuttaa, miten julkisuudessa tulisi toimia ja minkälaisia seurauksia julkisuudella voi olla. Osa netin sosiaalisista palveluista on keskinäisviestintää, kun taas osa on julkista eli kaikkien käyttäjien nähtävissä. Nämä ovat seikkoja, jotka hämärtävät varsinkin nuorten käsitystä siitä, mitä netissä sopii julkaista ja kertoa itsestään. Mieti, millaisen kuvan haluat itsestäsi antaa. Kaikki julkisessa verkossa julkaisemasi tekstit, kuvat ja videot näkyvät potentiaalisesti koko maailmalle! Omia oikeuksiaan voi turvata esimerkiksi miettimällä tarkasti, minkälaisen kuvan haluaa itsestään antaa nettiyleisölle. Monet blogit, kuvagalleriat ja foorumit saattavat saada paljonkin julkisuutta verkon käyttäjien keskuudessa. Kaikki netin sisältö on periaatteessa kaikkien netin käyttäjien ulottuvilla, joten mahdollinen yleisö voi koostua useista sadoista miljoonista ihmisistä. Esimerkiksi oman koko nimen julkaiseminen verkossa riittää mahdollisten ahdistelutilanteiden syntyyn, sillä nimen perusteella on varsin helppo saada selville puhelinnumero ja osoitetiedot. Erilaisia tietoja yhdistelemällä saadaan selville tarkempia henkilötietoja. Harva kuvagallerian käyttäjä tulee ajatelleeksi, että yhteisöihin liittymällä paljastaa samalla paljonkin tietoa itsestään. Moni kuuluu esimerkiksi paikkakunta- tai kadunnimiyhteisöön. Pidä käyttäjätunnuksesi ja salasanasi muiden ulottumattomissa! Käyttäjätunnus ja vahingossa paljastettu salasana avaavat huijarille portin toisen käyttäjän tietoihin. Salasanat voidaan huijata tai kiristää, arvata ja myös löytää helposta piilosta. Nuoret jakavat myös ajattelemattomuuttaan salasanojaan luottamuksen osoituksena kavereilleen, jotta he voivat käydä esimerkiksi tarkastamassa käyttäjän sähköpostin. On muistettava, että salasana on aina henkilökohtainen, eikä sitä kannata antaa edes parhaalle ystävälle. Netti on kuin iso kopiokone tai arkisto. Kerran netissä julkaistua tekstiä, kuvaa tai videota ei saa sieltä kenties koskaan pois! On tärkeää muistaa, että jokainen julkilausuttu ja verkkoon talletettu yksityistieto voi jäädä elämään verkkoon, vaikka kuvat ja tekstit poistettaisiinkin omalta koneelta tai netistä. Tiedot ovat jo ehtineet kopioitua esimerkiksi netin arkistopalveluihin, josta ne on käytännössä mahdotonta saada pois. Kun televisiossa ja radiossa ohjelmat tulevat ja menevät, internetissä sama aineisto voi pysyä vuodesta toiseen ja tulla vastaan vuosienkin kuluttua. Tämän takia jokaista verkkoon laitettua tietoa on syytä punnita tarkkaan ja erityisesti omia henkilökohtaisia tietoja on syytä varjella. 20

23 4.5. Kotitehtävä: Testaa nettitaitosi Tavoite: Oppilaat testaavat opittuja nettitaitoja. Tarvikkeet: Kotitehtävälomakkeita (liite 23) monistettuna koko ryhmälle. Kesto: Noin 3 minuuttia. Aluksi: Jaa nuorille kotitehtävälomakkeet. Kerro, että tehtävän tarkoitus on testata opittuja nettitaitoja. Muistuta nuoria myös netinkäyttöpäiväkirjan täyttämisestä, jonka lomake jaettiin ensimmäisellä oppitunnilla. Kerro, että netinkäyttöpäiväkirjat palautetaan oppituntien vetäjälle viimeisellä oppitunnilla. Jokaisesta netinkäyttökerrasta täytetään oma rivinsä ja kysymyksiin vastataan mahdollisimman tarkasti. Viimeisellä tunnilla jaetaan kysymyslomakkeet, joihin kirjoitettavat vastaukset toimivat koontina netinkäyttöpäiväkirjalle. Tehtävänanto: Tee Testaa nettitaitosi -kotitehtävä ja tuo tehtävälomake mukanasi seuraavalle oppitunnille. 21

24 5. Neljäs oppitunti Tekijänoikeudet (45 min) Tavoitteet 5.1. Kotitehtävän tarkastus Nuori oppii, mitä tekijänoikeudella ja sen loukkaamisella tarkoitetaan. Nuori ymmärtää, että hänellä on omiin tuotoksiinsa tekijänoikeus. Nuori myös oppii kunnioittamaan toisten tekijänoikeuksia. Nuori ymmärtää, millaisia seurauksia tekijänoikeuden loukkaamisesta saattaa olla niin henkilölle, jonka tekijänoikeuksia on loukattu, kuin tekijänoikeuksia loukanneellekin. Tarvikkeet Kalvot neljänteen oppituntiin (liitteet 11 13). Tehtävälomake Kenen oikeudet? -tarinaan (liite 24). Tietokone ja dataprojektori. Valmistelut Varmista, että tilassa on tarvittava tekninen laitteisto (tietokone ja dataprojektori) kalvosarjan esittämiseen. Testaa, että tekninen laitteisto toimii. Monista oppituntiin liittyvä tehtävälomake jokaiselle nuorelle. Tunnin kulku 1) Kotitehtävän tarkastus (5 min) 2) Kenen oikeudet? -tarina ja siihen liittyvä tehtävä (20 min) 3) Tekijänoikeuksien A-B-C (20 min) Tavoite: Kerrataan edellisillä tunneilla opittuja nettitaitoja. Tarvikkeet: Täytetyt kotitehtävälomakkeet (liite 23). Kesto: Noin 5 minuuttia. Tehtävänanto: Tarkistetaan oikeat vastaukset yhdessä. Oikea rivi: 1B, 2A, 3D, 4C, 5B, 6B Kenen oikeudet? -tarina ja siihen liittyvä tehtävä Tavoite: Nuori oppii, mitä tekijänoikeudella ja sen loukkaamisella tarkoitetaan. Tarvikkeet: Kalvot (liitteet 11 12), tietokone ja dataprojektori, tarinaan liittyvä tehtävälomake (liite 24) monistettuna. Kesto: Noin 20 minuuttia. Hyvä tietää: Kenen oikeudet? -tarinassa havainnollistetaan, miten musiikkiteos leviää luvatta eri kanavia pitkin. Jos ryhmä on pieni, nuorilla voi luetuttaa tarinan tehtävälomakkeesta. Isompien ryhmien kohdalla tarinan pääpiirteet käydään läpi kalvossa (liite 11) olevia avainkohtia hyödyntäen. Aluksi: Oppitunnin vetäjän on hyvä pohjustaa tarina muutamalla kysymyksellä. Näin oppilaiden huomio kohdistuu tarinan sisältöön. Kenen oikeudet ovat tarinassa uhattuna? Tapahtuuko tarinassa rikos? Voiko jollekulle koitua seurauksia? 22

25 Tarina: Bändin musiikkia maailmalle Lauralla ja Saralla on oma bändi. Saran eno omistaa studion, jossa tytöt nauhoittivat itse säveltämänsä ja sanoittamansa kappaleen. Tytöt eivät kuitenkaan ole kovin tyytyväisiä biisiin. Laura päättää antaa kappaleen cd:llä kaverilleen Heidille. Ehkä Heidi osaisi kertoa, miten kappaletta voisi parannella. Heidi sanoo kuuntelevansa cd:n mielellään. Kotona hän päättää tehdä cd:stä kopion. Onhan hyvä, että hänelle jää kavereiden musiikista kopio senkin jälkeen, kun hän joutuu palauttamaan alkuperäiskappaleen Lauralle ja Saralle. Heidi vaihtelee musiikkia nettituttujensa kanssa. Hänellä on nettituttuja ympäri Eurooppaa, joista moni pitää suomalaisesta musiikista, etenkin hevistä. Vaikka Lauran ja Saran biisi ei olekaan heviä, Heidi päättää silti laittaa kappaleen omille kotisivuilleen, josta sen voi vapaasti ladata. Tytöille hän ei muista asiasta sanoa. Ensimmäisen viikon aikana parikymmentä henkilöä käy lataamassa Lauran ja Saran tekemän kappaleen Heidin verkkosivuilta. Myös Heidin isoveli Tom kuulee biisin. Hänestä on typerää, että Heidi jakaa kappaletta ilmaiseksi. Tom on kerännyt tietokoneelleen laajan musiikkikirjaston tarkoituksenaan jakaa musiikkia netissä maksua vastaan. Hän ehdottaa Heidille, että myös Lauran ja Saran kappale ladattaisiin musiikkikirjastoon. Heidi saisi sitten itselleen ne eurot, jotka kilahtavat Tomin tilille niiltä, jotka ostavat biisin. Tehtävänanto: Näytä kalvo (liite 11). Jaa monistetut tehtävälomakkeet. Nuoret voivat täyttää tehtävälomakkeen joko yksin tai pareittain. Tehtävälomakkeen täyttämisen jälkeen kysymyksistä keskustellaan yhdessä ryhmänä kalvon (liite 12) pohjalta. Kuka omistaa oikeudet tyttöjen biisiin? Lauralla ja Saralla on oma bändi, ja he tekevät itse musiikkinsa. Tytöillä on tekijänoikeudet omaan teokseensa (musiikkikappaleisiin). Teoksen tekijällä on siis oikeus päättää siitä, miten hänen tekemäänsä teosta käytetään. Teos voi olla kirja, runo, valokuva, musiikkikappale, taideteollinen tuote ja niin edelleen. Teoksen on oltava tekijänsä työn itsenäinen ja omaperäinen tuotos. Onko joku jo syyllistynyt tai syyllistymässä rikokseen? Perustele vastauksesi. Tekijänoikeudet eivät estä yksityistä käyttöä ja hyvien tapojen mukaista siteeraamista. Omaan käyttöön voi kopioida kahdesta neljään kappaletta cd-levyjä tai ottaa kirjan sivuista kopiot. Tietokoneohjelmista saa luvallisesti kopioida omaan käyttöön varmuuskopiot. Musiikin yksityistä käyttöä on myös se, että soittaa kopioimaansa musiikkia kavereilleen tai pitää kotibileet, joissa soittaa kopioimaansa musiikkia vierailleen. Siten Heidi saa tehdä cd:stä kopion omaan käyttöönsä. Julkisissa tapahtumissa musiikkia ei voi kuitenkaan vapaasti soittaa, vaan tällöin soitetusta musiikista maksetaan tekijänoikeuskorvauksia. Korvaussummat ovat riippuvaisia siitä, onko tilaisuus maksullinen vai ei ja kuinka paljon tilaisuudessa on osallistujia. Korvaukset tilitetään musiikin tuottajien ja taiteilijoiden tekijänoikeusjärjestölle. Siten Heidi ei saa ilman Lauran ja Saran lupaa levittää tyttöjen musiikkia netissä. Mikäli Heidi kuitenkin levittää Lauran ja Saran biisiä netissä luvatta, teko voidaan tulkita tekijänoikeusrikkomukseksi. 23

26 Vielä tuomittavampaa on se, että Heidin isoveli Tom päättää levittää Lauran ja Saran tekemää musiikkia maksua vastaan. Ilmeisesti Tom levittää maksua vastaan muutakin musiikkia omasta musiikkikirjastostaan. Tällainen laajamittainen musiikin luvaton levittäminen voidaan tulkita tekijänoikeusrikokseksi. Voiko jollekulle koitua seurauksia? Millaisia? Teosten luvaton levitys on rikos. Luvatonta tiedostojen jakoa kutsutaan teon vakavuuden ja vahingollisuuden perusteella joko tekijänoikeusrikkomukseksi tai tekijänoikeusrikokseksi. Luvattomasta tiedostojen jaosta voi saada rangaistuksen, joka vaihtelee sakoista kahteen vuoteen vankeutta. Maksettavaksi voi tulla myös vahingonkorvaus sille, jonka oikeuksia on rikottu. Tarvittaessa poliisi voi tehdä kotietsinnän ja takavarikoida esimerkiksi tietokoneen rikoksentekovälineenä. Miten tytöt voisivat turvata oikeuksiaan jatkossa? Musiikin tekijänoikeudet ovat sekä muusikoilla (taiteilijoilla) että äänitteen tuottajilla (niillä, jotka ovat maksaneet äänitteen tekemisen). Muusikot ja tuottajat jakavat oman sopimuskäytäntönsä mukaan musiikista tulevat tekijänoikeuskorvaukset. Käytännössä yksilöidyt korvaukset tulevat yksittäisten kappaleiden radio- ja tv-soitosta. Pienemmistä yleisötilaisuuksista maksetaan könttäkorvaus siitä riippumatta, mitä yksittäisiä kappaleita tilaisuudessa esitetään, ja raha jaetaan yleisesti toimialalle (muusikoille ja tuottajille) musiikkialan omien käytäntöjen mukaan Tekijänoikeuksien A-B-C Tavoite: Nuori oppii, mitkä ovat tekijänoikeuden lähtökohdat ja mitä tekijänoikeuden loukkaamisesta saattaa seurata. Tarvikkeet: Kalvo (liite 13), tietokone ja dataprojektori. Kesto: Noin 20 minuuttia. Hyvä tietää: Nykyinen tekijänoikeuslaki kieltää musiikin ja elokuvien luvattoman lataamisen internetistä. Siitä onkin tullut yleisin rikos suomalaisten 9.-luokkalaisten keskuudessa. Nettipiratismi on yleisempää kuin koulusta pinnaaminen, koulukiusaaminen, varkaudet tai pahoinpitelyt. Lähes kolmannes (29 prosenttia) 9.-luokkalaisista lataa luvattomasti tiedostoja netistä joka päivä tai ainakin lähes päivittäin. Samanikäisistä 69 prosenttia on syyllistynyt tekoon vähintään kerran viimeisen vuoden aikana ja 74 prosenttia ainakin kerran elämässään. Lähes kaksi kolmesta 9.-luokkalaisesta kertoo omistavansa vähintään sata tiedostoa, jotka on ladattu luvattomasti internetistä. Kaksi kolmasosaa 9.-luokkalaisten internetistä imuroiduista aineistosta on musiikkia. Seuraavaksi eniten ladataan elokuvia. (Salmi 2008.) Muiden julkaisemista teoksista (nettiartikkelit, perinteiset lehdet, kirjat ja niin edelleen) saa ottaa hyvän tavan mukaisia ja laajuudeltaan kohtuullisia sitaatteja ja kopiota myös julkiseen käyttöön, kuten kouluopetukseen. Myös esimerkiksi esitelmiin voi lainata kuuluisan kirjailijan runoja, kun mainitsee asianmukaisesti lähteen eli alkuperäisen runoilijan nimen. Yksityisiä kopioita ei saa kuitenkaan myydä tai esittää julkisesti. Tekijänoikeuslain mukaan itse ottamansa kuvan saa laittaa nettiin, mikäli kuva on otettu yleisellä paikalla. Yksityisessä tilassa otetun kuvan julkaisemiseen pitää olla kuvassa olijoiden lupa. Mikäli kuva on jonkun toisen ottama, kuvan julkaisemiseen on oltava lupa kuvan ottajalta. 24

27 Tehtävänanto: Näytä kalvo (liite 13). Kerro: Tekijä on usein käyttänyt teokseensa aikaa ja vaivaa, joten hänellä on oikeus päättää teoksen käytöstä ja ansaita työllään mahdollisesti rahaa. Yksikään elokuva, kirja, sarjakuva tai laulu ei synny ilman, että joku tai jotkut ihmiset sen tekevät. Tämän työn tulosta sanotaan teokseksi, johon tekijä saa tekijänoikeuden. Taiteilijoiden oikeus oman työnsä tuloksiin on sama asia kuin muidenkin työtään tekevien ihmisten. Puuseppäkin päättää, mitä tekee suunnittelemallaan ja rakentamallaan vaatekaapilla. Hän voi vapaasti valita, pitääkö sen itse tai millä hinnalla on valmis sen myymään. Samankaltainen oikeus on kaikilla luovan työn tekijöillä. Tämä oikeus tekijänoikeus muistuttaa omistusoikeutta ja nauttii perustuslain mukaista omaisuuden suojaa. Valtaosa netin vertaisverkoissa olevasta aineistosta on laitettu esille ilman lupaa. Jos vertaisverkossa on tunnettujen esittäjien musiikkia tarjolla ilmaiseksi, todennäköisesti kyse on lainvastaisesta kopioinnista ja levittämisestä. Tuntemattomampien musiikin harrastajien tekemiä kappaleita verkossa voi toki olla luvallisestikin levityksessä. Paras laillisuuden varmennin yleensä on se, että musiikin lataamisesta pyydetään jokin hinta. 25

28 Tekijänoikeusrikkomus vai tekijänoikeusrikos? Tekijänoikeusrikkomus on kyseessä esimerkiksi silloin, kun joku levittää toisen tekemää teosta luvatta. Musiikin kopioiminen sinällään luvallisesti omaan käyttöön, mutta laittomasta lähteestä (luvatta musiikkia levittävästä vertaisverkosta tai vaikkapa piraatti-cd:ltä), katsotaan myös tekijänoikeusrikkomukseksi. Tekijänoikeusrikos on kyseessä silloin, kun tekijänoikeudenloukkaus (esimerkiksi laiton levitys) tapahtuu ansiotarkoituksessa. Digitaalisissa ympäristöissä, esimerkiksi netissä, laiton levitys luokitellaan aina tekijänoikeusrikokseksi, tapahtuipa levitys ansiotarkoituksessa tai ei. Mitä laki sanoo tekijänoikeuksista? Tekijänoikeuslaki 7. luku 56. Rikoslain rangaistussäännökset Rangaistus tekijänoikeusrikoksesta säädetään rikoslain (39/1889) 49. luvun 1. :ssä, teknisen suojauksen kiertämisestä luvun 3. :ssä, teknisen suojauksen kiertämiskeinorikoksesta luvun 4. :ssä ja oikeuksien sähköisten hallinnointitietojen loukkausrikoksesta luvun 5. :ssä. Tekijänoikeuslaki 7. luku 56. a Tekijänoikeusrikkomus Joka 1) tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta valmistaa teoksesta kappaleen tai saattaa teoksen yleisön saataviin tämän lain säännösten vastaisesti tai rikkoo 3. :n säännöksiä moraalisista oikeuksista, 2) muuten rikkoo sellaista tämän lain säännöstä, jolla suojataan tekijänoikeutta, taikka toimii vastoin 41. :n 2. momentin nojalla annettua määräystä, 51. tai 52. :n säännöstä taikka 53. :n 1. momentissa tai 54. b :n 1. momentissa tarkoitettua kieltoa, taikka 3) tuo maahan tai Suomen alueelle edelleen kolmanteen maahan kuljetettavaksi teoksen kappaleita, joiden hän tietää tai joita hänellä on perusteltua syytä epäillä valmistetuiksi ulkomailla sellaisissa olosuhteissa, että valmistaminen Suomessa olisi ollut rangaistavaa tämän lain mukaan, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava rikoslain 49. luvun 1. :ssä tarkoitettuna tekijänoikeusrikoksena, tekijänoikeusrikkomuksesta sakkoon. Tekijänoikeusrikkomuksena ei pidetä muutaman kappaleen valmistamista yksityistä käyttöä varten sellaisesta tietokoneella luettavassa muodossa olevasta tietokoneohjelmasta tai tietokannasta, joka on julkaistu taikka jonka kappaleita on tekijän tai tietokannan valmistajan suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, taikka teoksesta 11. :n 5. momentin vastaisesti. Rikoslaki 49. luku 1. Tekijänoikeusrikos Joka ansiotarkoituksessa tekijänoikeuslain (404/1961) säännösten vastaisesti ja siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle, loukkaa toisen oikeutta 1) kirjalliseen tai taiteelliseen teokseen, 2) kirjallisen tai taiteellisen teoksen taikka kansanperinteen esitykseen, 3) äänilevyyn tai muuhun laitteeseen, jolle on tallennettu ääntä, 4) filmiin tai muuhun laitteeseen, jolle on tallennettu liikkuvaa kuvaa, 5) radio- tai televisiolähetykseen, 6) luetteloon, taulukkoon, ohjelmaan tai muuhun sellaiseen tekijänoikeuslaissa tarkoitettuun työhön, jossa on yhdisteltynä suuri määrä tietoja, tai tietokantaan, jonka sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen on edellyttänyt huomattavaa panostusta, taikka 7) valokuvaan, on tuomittava tekijänoikeusrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Tekijänoikeusrikoksesta tuomitaan myös se, joka ansiotarkoituksessa ja siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle, tuo maahan yleisölle levitettäväksi tai Suomen alueelle edelleen kolmanteen maahan kuljetettavaksi ulkomailla valmistetun tai jäljennetyn 1. momentissa tarkoitetun teoksen tai valokuvan kappaleen taikka äänilevyn, filmin tai muun laitteen, jolle on tallennettu ääntä tai liikkuvaa kuvaa, taikka luettelon, taulukon, ohjelman tai muun sellaisen työn, jossa on yhdisteltynä suuri määrä tietoja, taikka tietokannan, jonka sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen on edellyttänyt huomattavaa panostusta, ja jonka hän tietää valmistetuksi tai jäljennetyksi sellaisissa olosuhteissa, että valmistaminen tai jäljentäminen Suomessa tehtynä olisi ollut rangaistavaa 1. momentin tai tekijänoikeuslain 56. a :n mukaan. Tekijänoikeusrikoksesta tuomitaan myös se, joka tietoverkossa tai tietojärjestelmän avulla loukkaa toisen oikeutta 1. momentissa mainittuihin suojan kohteisiin siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle. 26

29 6. Viides oppitunti Nuorten rikosoikeudellinen vastuu (45 min) Tavoitteet Nuori oppii, mitä rikosoikeudellisella vastuulla tarkoitetaan. Nuori ymmärtää, että myös nuoreen rikoksen tekijään kohdistetaan oikeudellisia toimenpiteitä ja seuraamuksia. Nuori ymmärtää, millaisia seurauksia lakien rikkomisesta saattaa koitua. Tarvikkeet Kalvot viidenteen oppituntiin (liitteet 14 17). Tehtävälomake Netinkäyttöpäiväkirjan koonti (liite 21). Tietokone ja dataprojektori. Valmistelut Varmista, että tilassa on tarvittava tekninen laitteisto (tietokone ja dataprojektori) kalvosarjan esittämiseen. Testaa, että tekninen laitteisto toimii. Monista oppituntiin liittyvä tehtävälomake jokaiselle nuorelle. Tunnin kulku 1) Rikosten käsittely ja rangaistukset (20 min) 2) Netinkäyttöpäiväkirjojen purku (15 min) 3) Laki, nuoret ja netti -oppituntien kertaus ja palaute (10 min) 6.1. Rikosten käsittely ja rangaistukset Tavoite: Nuori oppii, mitä rikosoikeudellisella vastuulla tarkoitetaan. Nuori myös ymmärtää, millaisia seurauksia lakien rikkomisesta saattaa koitua. Tarvikkeet: Kalvot (liitteet 14 17), tietokone ja dataprojektori. Kesto: Noin 20 minuuttia. Hyvä tietää: Asianomistajarikoksilla tarkoitetaan rikoksia, joissa rikoksen kohde saa päättää, haluaako hän nostaa asiasta oikeusjutun. Asianomistajarikosten lisäksi on niin sanottuja virallisen syytteen alaisia rikoksia, joissa syyttäjä voi viedä tietoonsa tulleen tapauksen tuomioistuimen ratkaistavaksi, vaikka uhri ei sitä enää itse haluaisikaan. Tyypillisesti virallisen syytteen alaiset rikokset ovat hyvin vakavia. 27

30 Tehtävänanto: Näytä kalvo (liite 14). Kerro: Vaikka nuoren rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana, voidaan myös alle 15-vuotiaaseen kohdistaa oikeudellisia toimenpiteitä ja seuraamuksia. Lievissä rikoksissa (asianomistajarikoksissa) sovittelu toimii pääsääntöisesti hyvänä vaihtoehtona sille, että asia vietäisiin tuomioistuimeen. Sovittelulla tarkoitetaan sitä, että tekijä ja uhri istuvat saman pöydän ääreen keskustelemaan siitä, miten tehty teko voitaisiin hyvittää. Tukenaan ja apunaan osapuolilla on niin sanottu sovittelija. Sovittelijoina toimivat tehtävään koulutetut vapaaehtoiset sovittelijat, jotka toimivat sovittelutoimiston ammattihenkilöstön ohjauksessa. Sovitteluun sopivia asianomistajarikoksia ovat esimerkiksi vahingonteko, lievä vahingonteko, lievä pahoinpitely, kunnianloukkaus, kotirauhan rikkominen, laiton uhkaus, lievä kavallus, lievä petos ja näpistys. Virallisen syytteen alaiset rikokset ovat rikoksia, joissa syyteharkintavalta on sovittelusta huolimatta syyttäjällä. Virallisen syytteen alaisia rikoksia ovat esimerkiksi pahoinpitely, varkaus, petos, kavallus ja ryöstö. Mikäli virallisen syytteen alainen asia sovitellaan, syyttäjä päättää viime kädessä sen, nostaako hän syytteen vai jättääkö syytteen nostamatta saavutetun sovinnon perusteella. Vaikka syyte nostettaisiin, voidaan onnistunut sovittelu ottaa huomioon syyteharkinnassa ja rangaistusta tuomittaessa ja mitattaessa (Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa, Rikoslaki 3:5.3 ja 6:3.3). Tehtävänanto: Näytä kalvo (liite 15). Kerro: Rikoksien seuraamukset eli rangaistukset voivat vaihdella sakoista vankeusrangaistukseen. Nuorisorangaistukseen voidaan tuomita vuotias nuori, jos sakko katsotaan riittämättömäksi ja ehdoton vankeus liian ankaraksi rangaistukseksi. Nuorisorangaistuksen pituus on neljästä kuukaudesta vuoteen. Nuorisorangaistus koostuu valvonnasta, sosiaalista toimintakykyä edistävistä tehtävistä sekä työelämään perehtymistä. Nuorisorangaistuksen toimeenpanee Kriminaalihuoltolaitos. Muita rangaistuksia nuorelle rikoksen tekijälle voivat olla muun muassa kodin ja koulun erilaiset toimenpiteet, sosiaaliviranomaisten toimenpiteet ja turvallisuusselvitys. Tehtävänanto: Näytä kalvo (liite 16). Kerro: Nuorilla rikoksentekijöillä on myös vahingonkorvausvelvollisuus, sillä laissa ei ole määritelty vahingonkorvausvelvollisuuden alaikärajaa. Tällöin maksetaan vahingonkorvaus sille, jonka oikeuksia on rikottu. Vahingonkorvaukset ovat voimassa ikuisesti, jos vaatimus uudistetaan kolmen vuoden välein. Samalla vahingonkorvaussummalle kertyy korkoa noin kymmenen prosenttia eli vahingonkorvaus kaksinkertaistuu kymmenessä vuodessa. Ulosoton kautta peritään vain sakot ja tuomioistuimessa tuomitut vahingonkorvaukset. Mikäli rangaistukseen liittyy menettämisseuraus, rikoksentekijä menettää rikoksentekovälineen (esimerkiksi tietokoneen) valtiolle. Tehtävänanto: Näytä kalvo (liite 17). Kerro: Poliisilla on niin sanottu toimenpiderekisteri, johon merkitään kaikki tiedot henkilöstä, joihin kohdistuu poliisin toimenpiteitä, vaikka kyseessä ei olisi rikos (esimerkiksi siksi, että tekijä on alle 15-vuotias). Toimenpiderekisteriin kirjataan kaikki rikosilmoitukset, sakot ja sekalaisilmoitukset. Ne pysyvät rekisterissä vanhenemisajan mukaan ja poistuvat sen jälkeen arkistoon 50 vuodeksi. Rikosilmoitukset kirjataan myös alle 15-vuotiaiden tekijöiden kohdalla, vaikka ne eivät johtaisikaan poliisin osalta isompiin toimenpiteisiin. Alle 15-vuotiaana tehtyjen hölmöilyjen osalta tiedot poistuvat rekisteristä 28

31 yleensä vuoden sisällä siitä, kun henkilö on täyttänyt 18 vuotta, mikäli uusia rötöksiä tilille ei ole tullut. Rikosrekisteriin tulee merkintä kaikista vankeus- ja nuorisorangaistuksista. Rikosrekisterimerkinnät säilyvät vähintään viisi vuotta. Tiettyihin opiskelu- ja työpaikkoihin haettaessa (esimerkiksi poliisiksi) tehdään niin sanottu turvallisuusselvitys. Vaikkei vanha rikosmerkintä näkyisikään (enää) rikosrekisterissä, se voi tulla ilmi turvallisuusselvityksessä ja evätä esimerkiksi tiettyyn työpaikkaan pääsyn. Lisätietoa turvallisuusselvityksistä löytyy suojelupoliisin verkkosivuilta, osoitteesta Omat tiedot poliisin rekistereissä voi pyytää poliisilta kerran vuodessa maksutta. Lisätietoa omien tietojen tarkastamisesta löytyy poliisin verkkosivuilta, osoitteesta fi _ Neuvot Netinkäyttöpäiväkirjojen purku Tavoite: Nuori pohtii omaa netinkäyttöään. Tarvikkeet: Täytetyt netinkäyttöpäiväkirjat (liite 20), tietokone ja netinkäyttöpäiväkirjan koontilomake (liite 21) monistettuna koko ryhmälle. Kesto: Noin 15 minuuttia. Tehtävänanto: Jaa netinkäyttöpäiväkirjan koontilomake jokaiselle nuorelle. Nuoret haastattelevat toisiaan netinkäyttöpäiväkirjoihin kirjattujen tietojen pohjalta. Ryhmän vastaukset puretaan ryhmäkeskusteluina Laki, nuoret ja netti -oppituntien kertaus ja palaute Tavoite: Kerrataan opittua ja annetaan palautetta. Tarvikkeet: Kalvo (liite 18). Kesto: Noin 10 minuuttia. Tehtävänanto: Kerratkaa ryhmänä opittua kalvon (liite 18) pohjalta. Pohtikaa, mitä seuraavat lauseet voisivat käytännössä tarkoittaa: Mieti, millaisen kuvan haluat itsestäsi antaa (kuvat, tekstit). Avoimessa verkossa julkaistun kuvan levitystä, muokkausta ja käyttöä eri yhteyksissä on käytännössä hyvin vaikea estää. Kurjaa kuvaa tai tekstiä ei kenties koskaan saa netistä pois. Sinulla on oikeus omiin teoksiisi, mutta kannat julkaisemistasi kuvista ja teksteistä vastuun. Muista kunnioittaa myös muiden oikeuksia. Keskustelun jälkeen käy palautekeskustelu Laki, nuoret ja netti -oppitunneista. Mikä on tärkein asia, jonka opit Laki, nuoret ja netti -oppituntien aikana? Mitä tunneilta jäi päällimmäisenä mieleen? Mitä asioita olisi pitänyt käsitellä enemmän? Entä mitä vähemmän? 29

32 7. Lisätehtäviä 7.1. Selvitä kuka -haastattelutehtävä Tavoite: Rentouttaa tunnelmaa ja saada nuoret keskustelemaan toistensa netinkäyttötottumuksista. Tarvikkeet: Haastatteluruudukko (liite 25). Kesto: Noin 10 minuuttia. Tehtävänanto: Harjoituksen tavoitteena on selvittää, mihin tarkoituksiin toverit käyttävät internetiä. Ohjeista nuoret haastattelemaan toisiaan haastatteluruudukossa olevien nettitoimintojen tiimoilta. Nimikirjoituksen voi kirjoittaa kaverin ruudukossa siihen kohtaan, jonka netinkäyttöön liittyvä väittämä kuvaa itseä. Tavoitteena on kerätä mahdollisimman monta nimeä tehtävämonisteeseen ja saada jokaisen nimi johonkin ruutuun. Tyhjiä ruutuja ei saa jäädä Viisaasti verkossa Tavoite: Lisätä oppilaiden ymmärrystä nettiturvallisuuden eri osa-alueilta. Tarvikkeet: Kysymyspaperit monistettuna kaikille oppilaille (liite 26), nettiyhteys ja tietokoneet oppilaille Kesto: Noin 45 minuuttia. Tämä tehtävä sopii hyvin kotitehtäväksi tai koulun atk-luokassa tehtäväksi vaikka pareittain. Oppilaat lukevat MLL:n Nuortennetistä Minä ja media -asiatekstit (Ihana internet, Mieti ennen kuin klikkaat, Turvaa oikeutesi, Nettikiusaaminen, Oikeutesi verkossa) ja vastaavat sen jälkeen kysymyksiin erilliselle paperille Muut MLL:n mediakasvatusaineistot Nettiviisaaksi-oppituntimateriaali Oppituntipaketissa käsitellään netin julkisuutta, netin luotettavuutta sekä netin mahdollisuuksia ja ongelmatilanteita. Sen avulla voi tutustua ilmiöihin, joita nuoret kohtaavat netissä sekä saada välineitä turvallisen netinkäytön käsittelyyn nuorten kanssa. Viisaasti verkossa -materiaalit oppitunneille ja vanhempainiltaan Viisaasti verkossa -materiaalin tavoitteena on edistää lasten ja nuorten turvallisia nettitaitoja. Materiaali on suunnattu erityisesti luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen. Materiaali sisältää valmiit esitysaineistot, lyhytvideot, jaettavat monisteet sekä vetäjän oppaan. Digitaaliset pelit -materiaali Melkein kaikki ovat pelanneet digitaalisia pelejä ainakin kerran. Netissä ja konsoleilla voi pelata monenlaisia pelejä ja verkosta löytyy aina peliseuraa. Vaikka nuoret vaikuttaisivatkin taitavilta pelaajilta, he tarvitsevat silti ohjausta pelimaailmojen ymmärtämiseen ja verkon sosiaalisen puolen hahmottamiseen. Pelaajien vanhemmat tarvitsevat myös tietoa esimerkiksi pelien vaikutuksista ja ikärajoista. MLL:n lähestymistapa pyrkii olemaan neutraali: peleistä tiedostetaan sekä hyvät että huonot puolet. Aineisto sopii sekä vuotiaiden pelipajaksi että vanhempainillaksi. Materiaali sisältää valmiit esitysaineistot ja vetäjän oppaan. 30

33 Viisaasti verkossa Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali nettiturvallisuudesta Aineisto pitää sisällään teorian lisäksi tukioppilaiden jatkokoulutuksen, joka kerää tukioppilaat yhteen tutustumaan itseensä verkon käyttäjinä ja yhteisöjen jäsenenä. Samalla tukioppilaat oppivat taitoja, joita he voivat viedä nuoremmille oppilaille vaikkapa kummiluokkatunneilla. Kerho käyntiin Tukioppilas mediakerhon apuohjaajana Aineisto on suunniteltu tueksi ja innostukseksi tukioppilasohjaajille, nuoriso-ohjaajille, opettajille, MLL:n paikallisyhdistysten vapaaehtoisille, iltapäiväkerhojen ohjaajille sekä muille nuorten kanssa toimiville kasvattajille. Sen tavoitteena on kannustaa kouluja ja MLL:n paikallisyhdistyksiä perustamaan mediakerhoja, joissa noin 15-vuotiaat nuoret toimivat apuohjaajina. Sosiaalinen media ja kiusaaminen -oppituntipaketti (tulossa) Oppituntipaketti sisältää kahdeksan 45 minuutin oppituntia 9 12-vuotiaille. Aineisto antaa ammattikasvattajille perustiedot netti- ja kännykkäkiusaamisesta. Se myös sisältää käytännön harjoituksia, joiden avulla aihetta voi käsitellä lasten ja nuorten kanssa. Videot MLL ja IRC-Galleriaa ylläpitävä Sulake Dynamoid Oy ovat tuottaneet lyhytvideoita nettielämästä, joita voi käyttää keskustelun herättäjinä viisaasta nettikäyttäytymisestä muun muassa oppitunneilla, nuorisotyössä, kerhotoiminnassa ja vanhempainilloissa. Esitteet Mediakasvatusesitteisiin on koottu vinkkejä lasten ja nuorten mediakasvatuksen sekä lasten ja vanhempien turvallisten nettitaitojen edistämiseen. Nämä ja muut kasvattajia mediakasvatuksessa tukevat aineistot löytyvät MLL:n verkkosivuilta, osoitteesta 31

34 8. Pieni verkkosanakirja Blogi Blogit ovat yksinkertaisia julkaisujärjestelmiä, jotka mahdollistavat tekstin, kuvan, äänen ja videoiden julkaisemisen internetissä suhteellisen helposti, nopeasti ja edullisesti. Lukijan näkökulmasta katsottuna blogit ovat verkkosivuja, jotka koostuvat lyhyistä, päiväkirjan tavoin päivätyistä ja kronologisesti käänteisesti järjestetyistä sisällöistä. Päivitysjärjestyksen lisäksi blogin merkintöjä on usein mahdollista seurata esimerkiksi erilaisten teemojen, aihealueiden tai kategorioiden, niin sanottujen tagien, avulla. Nuorille bloggaaminen on lähinnä verkkopäiväkirjan kirjoittamista, jolloin blogiin merkitään muistiin tärkeitä tapahtumia ja itselle merkityksellisiä asioita. Keskustelufoorumit Keskustelufoorumi on yleensä verkkosivusto tai internet-sivuston osa, jossa voi keskustella eri aiheista. Keskustelufoorumeissa viestit tallentuvat pysyvästi nähtäville, jolloin vanhoja keskusteluja voi selata jälkikäteen. Keskustelufoorumeilla viestit ovat yleensä pitkiä ja huoliteltuja ja niissä lainataan usein edellisistä viesteistä oleellisia kohtia ja vastataan niihin, kuten sähköpostissa. Suosituimmat keskustelut voivat kestää jopa vuosien ajan. Keskustelufoorumeilla on usein jokin tietty aihepiiri, joka yhdistää foorumilla käyviä keskustelijoita. Foorumeilla on ylläpitäjä ja moderaattoreita, jotka voivat pitää yllä järjestystä muun muassa poistamalla asiattomia viestejä tai foorumin sääntöjä rikkovia käyttäjiä palvelusta. Pikaviestimet Pikaviestin on tietokoneohjelma, jonka avulla voidaan muodostaa yhteys kahden tai useamman tietokoneen välille ja välittää tekstiviestejä, ääntä, videokuvaa, tiedostoja ja sovelluksia. Yleensä keskustelun osapuolet näkevät toisen kirjoittaman tekstin joko rivi riviltä, heti kun se on kirjoitettu, tai viesti viestiltä. Tämän ansiosta keskustelu muistuttaa enemmän puhelinkeskustelua kuin kirjevaihtoa. Pikaviestimien käyttönimiä ovat muun muassa Mese (esimerkiksi Windows Live Messenger), Skype, ICQ ja AIM. Vertaisverkot Vertaisverkko (P2P, engl. peer to peer) on verkko, jossa ei ole kiinteitä palvelimia ja asiakkaita, vaan jokainen verkkoon kytketty taho toimii sekä palvelimena että asiakkaana verkon muille jäsenille. Vertaisverkon käyttäjä voi siis sekä ladata sisältöä omalle kovalevylleen että tarjota oman kovalevynsä sisältöjä muiden käyttöön. Internetissä vertaisverkkoja käytetään useisiin tarkoituksiin, kuten tiedostojen jakamiseen, internet-puheluihin ja pikaviestintään. Arkikielessä vertaisverkoilla tarkoitetaan nimenomaan tiedostonjakoverkkoja, joiden valtava suosio on nostanut ne suuren yleisön tietoisuuteen. Tiedon jakaminen ja lataaminen vertaisverkosta on helppoa, mutta usein jaossa on esimerkiksi tekijänoikeuksien alaista musiikkia ja elokuvia, joiden levittäminen ja lataaminen on laitonta. Vertaisverkot ovat myös kokemattomalle käyttäjälle tietoturvariski, sillä varomaton käyttäjä voi jakaa koko kovalevynsä sisällön muille verkon käyttäjille tai saada vertaisverkosta haittaohjelman omalle koneelleen. 32

35 Yhteisöpalvelut Internetin yhteisöpalveluihin rekisteröitymällä voi asettaa omilla tiedoilla varustetun profiilin verkkoon muiden käyttäjien selailtavaksi ja kommentoitavaksi. Yhteisöpalveluihin rekisteröityminen on yleensä ilmaista, mutta lisäominaisuuksien hankkimiseen tarvitaan rahaa. Useimmissa palveluissa tarjotaan mahdollisuutta oman profiilin kehittämiseen, palvelun personointiin, kaverilistojen luomiseen ja blogin kirjoitteluun. Nuoret käyttävät yhteisöpalveluita ensisijaisesti yhteydenpitoon kavereidensa kanssa. Jotkut nuoret etsivät palveluista uusia ystäviä. Yhteisöpalveluiden käyttäjät hyväksyvät rekisteröityessään kuva- ja käyttäytymissäännöt, joissa kerrotaan, miten palvelussa tulee käyttäytyä ja minkälaista materiaalia palveluun saa lisätä. Palveluja valvotaan yleensä sekä käyttäjien tekemien ilmoitusten perusteella että käymällä sisältöä läpi ylläpidon voimin. Nuorten suosimia yhteisöpalveluita ovat muun muassa Facebook, IRC-Galleria, Twitter ja YouTube. 33

36 9. Lasten ja nuorten nettisanastoa IHQ = ihku, ihana IRL = in real life, oikeassa elämässä LOL = laughing out loud, nauraa ääneen OMG = Oh My God!, Voi luoja! WTF = What The Fuck!, Mitä hittoa! Bomberi, n00b, lame = haukkumasanoja aloittelijalle, joka kysyy tyhmiä tai muuten ärsyttää Fleimi, fleimaus = tappelu tai riidan haastaminen netissä (flame: liekki) Floodaus, floodata = joku lähettää kanavalle tai keskustelualueelle tekstiä nopeasti, yleensä roskaa (flood = tulva) Koodari, nörtti, dataaja = paljon tietokonetta käyttävä henkilö Logata, loggautua = kirjautua sisään nettipalveluun Modaus, modata = muokata omien sivujen ulkonäköä Moderaattori, mode = palvelun ylläpitäjä, joko käyttäjien keskuudesta valittu vapaaehtoinen tai palkattu työntekijä Nikki, nick = nimimerkki Peelo = netissä häiritsevästi tai typerästi käyttäytyvä henkilö Seriffi, sefu = keskustelupalstan tai -kanavan valvoja, jolla on oikeus muokata tai poistaa viestejä Spämmi = roskapostia, ei-toivottua ja kohdentamatonta sähköpostia, usein mainospostia Trolli = tahallaan ärsyttämään pyrkivä henkilö tai kirjoitus keskustelupalstalla; myös typeräksi tai aloittelijaksi tekeytyvä henkilö tai tämän kirjoittama teksti Ware, warez = laiton (piraatti)materiaali, esimerkiksi pelit, ohjelmat tai musiikki. Waretus on verkosta saatavien laittomien materiaalien lataamista omalle koneelle. 34

37 10. Hyödyllisiä linkkejä Mannerheimin Lastensuojeluliitto Suomen Asianajajaliitto Poliisin neuvoja rikostilanteisiin Poliisin vihjepalvelulomake Nettivinkki Keskusteluapua MLL:n Lasten ja nuorten puhelin p ja MLL:n Vanhempainpuhelin p ja Suomen laki Tietoa nettiturvallisuudesta ja mediakasvatuksesta Tekijänoikeustietoa kouluille Tietoa musiikin tekijänoikeuksista Kouluopetukseen liittyvistä tekijänoikeuksista Usein kysyttyä kuvien tekijänoikeuksista Creative commons -lisenssistä (Creative Commons on Yhdysvalloissa vuonna 2001 perustettu voittoa tavoittelematon yhteisö, joka pyrkii edistämään luovan työn tuotteiden levittämistä laillisesti. Creative Commons tarjoaa erilaisia lisenssejä, joilla voi määrätä tekijänoikeuslain suomista oikeuksista.) Sovittelutoiminta Linkki käsittelee sovittelutoimintaa Helsingissä. Tietoa tekijänoikeuksista ja internetpiratismista 35

38 Lähteet Eurobarometer, Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents perspective. European Commission, Luxembourg. Juntunen Ritva (2008), Luetaan lakia -palsta. Lapsemme 2/2008, 47; Lapsemme 3/2008, 47; Lapsemme 4/2008, 47. Kangas, Sonja, Lundvall, Anniina & Sintonen, Sara (2008), Lasten ja nuorten mediamaailma pähkinänkuoressa. Liikenne- ja viestintäministeriö, Lasten ja nuorten mediafoorumi. Kansallinen nuorisotutkimus media /30 Research. Mustonen, Anu & Peura, Juuso (2007), Netin kuvagalleriat nuorten elämässä. Nettikyselyn tuloksia Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Saatavilla osoitteesta Pelastakaa lapset ry (2009), Mobiilikysely Saatavilla osoitteesta Salmi, Venla (2007), Helsingin nuoret rikosten tekijöinä Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 73. Suoninen, Annikka (2004), Mediakielitaidon jäljillä: Lapset ja nuoret valikoivina mediankäyttäjinä. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 81. Jyväskylän yliopisto. 36

39 Laki, nuoret ja netti Kalvosarja ja tehtävämonisteet Kalvosarja s Tehtävämonisteet s

40 LIITE 1 38

41 LIITE 2 39

42 LIITE 3 40

43 LIITE 4 41

44 LIITE 5 42

45 LIITE 6 43

46 LIITE 7 44

47 LIITE 8 45

48 LIITE 9 46

49 LIITE 10 47

50 LIITE 11 48

51 LIITE 12 49

52 LIITE 13 50

53 LIITE 14 51

54 LIITE 15 52

55 LIITE 16 53

56 LIITE 17 54

57 LIITE 18 55

58 Haastattelutehtävä Haastattelija: Haastateltava: Haastattele luokkatoveriasi netinkäytöstä. Kirjoita häneltä saamasi vastaukset tähän paperiin ja esittele luokkatoverisi netinkäyttötapoja koko luokalle. 1) Kuinka paljon luokkatoverisi käyttää nettiä? Mitä eri nettipalveluja hän käyttää? 2) Mikä on hänen suosikkisivustonsa netissä? Miksi hän käyttää sitä? 3) Onko hän koskaan törmännyt toisten netin käyttäjien kurjaan toimintaan eri verkkopalveluissa? Jos on, niin millaiseen? Miltä toisten törttöily netissä hänestä tuntui? 4) Onko hän koskaan esimerkiksi julkaissut omia tuotoksiaan netissä (esimerkiksi kuvia, videoita, runoja tai musiikkia)? Jos on, millaista palautetta hän on saanut muilta netin käyttäjiltä? Miltä palaute on tuntunut? LIITE 19 56

59 Netinkäyttöpäiväkirja Täytä lomake mahdollisimman tarkasti ja totuudenmukaisesti. Täytä yksi ruuturivi yhdestä netinkäyttökerrasta. Jos tila loppuu kesken, jatka lomakkeen toiselle puolelle. Lomake kerätään viimeisellä oppitunnilla. Lomakkeeseen ei tarvitse laittaa nimeä. Millä verkkosivuilla kävit? Käytitkö Meseä / Skypeä / tms.? Miksi käytit nettiä? Kuinka kauan vietit aikaa netissä? LIITE 20 57

60 Netinkäyttöpäiväkirjan koonti Netinkäyttöpäiväkirjan koonti 1. Kuinka paljon vietit aikaa netissä yhteensä? 2. Mihin käytit eniten aikaa netissä? Miksi? 3. Kuulutko johonkin nettiyhteisöön? Jos kuulut, niin mihin ja miksi kuulut siihen? Tai miksi et kuulu yhteisöihin? 4. Juttelitko kuluneen viikon aikana jonkun kanssa netissä? Mikäli juttelit, olivatko he tuttuja koulusta, harrastuksista vai pelkästään netistä? 5. Minkälaisen kuvan luulet ihmisten saavan nettikirjoitustesi ja kuviesi perusteella? Saisivatko he samanlaisen kuvan, jos tapaisivat sinut kasvokkain? LIITE 21 58

61 Hyvä läppä? -video Hyvä läppä? Katso videotarina ja pohdi seuraavia kysymyksiä. 1. Miksi poika tekee kuvamuokkauksen? 2. Mitä Niinan oikeuksia poika rikkoi? 3. Tapahtuiko videossa rikos? Jos tapahtui, niin mikä tai mitkä? 4. Voiko jollekulle aiheutua seurauksia? Millaisia? 5. Kenelle Niinan kannattaisi kertoa asiasta ja miten hän saa kuvansa pois netistä? LIITE 22 59

62 Testaa nettitaitosi Testaa nettitaitosi 1. Jenni saa kuulla, että Joni on ottanut Jennin galleriaprofiilista kuvan koneensa taustakuvaksi. Jenni raivostuu asiasta. Mitä Jenni voi tehdä? a) Soittaa poliisille, sillä Joni on tehnyt rikoksen. b) Pyytää Jonia vaihtamaan taustakuvaa, vaikka teko ei sinällään olekaan väärin. c) Nostaa oikeusjutun kuvagalleriaa vastaan. 2. Verkkopelissä pelin ylläpitäjä pyytää salasanaasi pelin päivitystä varten. Miten toimit? a) Kyseessä on huijari. Poistun tilanteesta ja ilmoitain asiasta pelin oikealle ylläpitäjälle. b) Annan salasanani, jotta hahmoni toimisi uudessakin versiossa. c) Annan salasanani, mutta vaihdan sen heti kun päivitys on tehty. En halua salasanani päätyvän vääriin käsiin. 3. Minkä seuraavista tiedoista voit kertoa itsestäsi netissä melko turvallisin mielin? a) Urheiluseuran nimen b) Koulun nimen c) Sosiaaliturvatunnuksen d) Syntymävuoden e) Katuosoitteen 4. Keskustelufoorumin häirikkö Pera67 on uhkaillut Jori94:ää ja levitellyt tästä perättömiä juoruja. Jorin mitta on nyt täynnä ja hän kertoo Peralle tekevänsä tästä ilmoituksen poliisille. Miten nyt suu pannaan, Pera? a) Suomi on vapaa maa. Kyllä täällä puhua saa! Ei se ole laitonta, joten turha sotkea poliisia asiaan. b) Hah, miten luulet selvittäväs kuka mä oon!? c) Sori, en tajunnut tekeväni jotain väärin. Voidaanko vielä sopia tää asia? d) No, älä nyt suutu! Riittääkö, jos perustan tänne 300 anteeksipyyntökeskustelua? 5. Otit kaverisi bileissä kuvia viime viikonloppuna. Osa kuvista on hassunhauskoja ja vähän nolojakin poseerauskuvia. Voitko laittaa kuvat nettigalleriaan? a) Joo, jos kysyn bileiden järjestäjältä luvan. b) Joo, jos kysyn kaikilta kuvissa esiintyviltä ihmisiltä luvan. Ja lisäksi bileiden järjestäjältä. c) Totta kai, sillä tekijänoikeus on aina kuvaajalla ja saan tehdä kuvilla mitä haluan. d) En, yksityistilaisuudessa otettuja kuvia ei saa missään tapauksessa esittää julkisesti. 6. Millainen on hyvä salasana? a) Mahdollisimman helppo muistaa, tyyliin oma nimi ja syntymävuosi. b) Se ei tarkoita mitään, ja siinä on kirjaimia ja numeroita. Tätä ei kyllä arvaa kukaan! c) Ihan randomilla valittu sana, joka ei liity mitenkään minuun, mutta on silti helpompi muistaa kuin joku kirjain-numeroyhdistelmä. Vaikka koiranputki! LIITE 23 60

63 Kenen oikeudet? Kenen oikeudet? Lue tarina ja pohdi alla olevia kysymyksiä. Lauralla ja Saralla on oma bändi. Saran eno omistaa studion, jossa tytöt nauhoittivat itse säveltämänsä ja sanoittamansa kappaleen. Tytöt eivät kuitenkaan ole kovin tyytyväisiä biisiin. Laura päättää antaa kappaleen cd:llä kaverilleen Heidille. Ehkä Heidi osaisi kertoa, miten kappaletta voisi parannella. Heidi sanoo kuuntelevansa cd:n mielellään. Kotona hän päättää tehdä cd:stä kopion. Onhan hyvä, että hänelle jää kavereiden musiikista kopio senkin jälkeen, kun hän joutuu palauttamaan alkuperäiskappaleen Lauralle ja Saralle. Heidi vaihtelee musiikkia nettituttujensa kanssa. Hänellä on nettituttuja ympäri Eurooppaa, joista moni pitää suomalaisesta musiikista, etenkin hevistä. Vaikka Lauran ja Saran biisi ei olekaan heviä, Heidi päättää silti laittaa kappaleen omille kotisivuilleen, josta sen voi vapaasti ladata. Tytöille hän ei muista asiasta sanoa. Ensimmäisen viikon aikana parikymmentä henkilöä käy lataamassa Lauran ja Saran tekemän kappaleen Heidin verkkosivuilta. Myös Heidin isoveli Tom kuulee biisin. Hänestä on typerää, että Heidi jakaa kappaletta ilmaiseksi. Tom on kerännyt tietokoneelleen laajan musiikkikirjaston tarkoituksenaan jakaa musiikkia netissä maksua vastaan. Hän ehdottaa Heidille, että myös Lauran ja Saran kappale ladattaisiin musiikkikirjastoon. Heidi saisi sitten itselleen ne eurot, jotka kilahtavat Tomin tilille niiltä, jotka ostavat biisin. 1. Kuka omistaa oikeudet tyttöjen biisiin? 2. Onko joku jo syyllistynyt tai syyllistymässä rikokseen? Perustele vastauksesi. 3. Voiko jollekulle aiheutua seurauksia? Millaisia? 4. Miten tytöt voisivat turvata oikeuksiaan jatkossa? LIITE 24 61

64 Selvitä kuka Selvitä kuka. Kerää jokaiseen ruutuun vähintään yksi nimi. Jokaisen ryhmäläisen nimi on oltava ruudukossa vähintään kerran! Ei käytä nettiä joka päivä On profiili irc-galleriassa Ei ole laittanut omaa kuvaansa nettiin Mesettää melkein joka päivä Lukee verkkolehtiä Pelaa verkkopelejä On allekirjoittanut adressin netissä On ostanut verkkokaupasta jotain On käynyt MLL:n Nuortennetissä On ladannut musiikkia netistä Irkkaa On yli 100 kaveria meselistalla Käyttää nettiä pääasiassa tiedonhakuun Käyttää nettiä eniten kavereiden kanssa jutteluun On löytänyt netistä uuden ystävän On tavannut nettitutun On törmännyt nettikiusaamiseen On valistanut vanhempiaan nettiasioissa Osallistuu aktiivisesti jonkin keskustelupalstan keskusteluihin Haluaisi vähentää netinkäyttöään 62 LIITE 25

65 Nuortennetti: Minä ja media Viisaasti verkossa Lue Nuortennetistä ( mediasta kertova osio Minä ja media. Vastaa sen jälkeen seuraaviin tehtäviin. Kirjoita vastaukset erilliselle paperille. 1. Ihana internet Keksi vähintään kaksi lisäkohtaa netin hyvien puolien listaan. Kirjoita ne samaan tyyliin kuin Nuortennetissä on tehty. 2. Mieti ennen kuin klikkaat a) Tutkiskele jonkun sinulle tuntemattoman ihmisen profiilia jossakin yhteisöpalvelussa (esimerkiksi kuvagalleriapalvelussa) ja kirjoita vihkoosi, minkälaisen mielikuvan saat henkilöstä. Mitä hän harrastaa, minkälainen hän on luonteeltaan? Miksi hän on valinnut oletuskuvakseen juuri kyseisen kuvan? Mitä hän haluaa viestiä kuvalla? b) Mikäli sinulla itselläsi on profiili jossakin yhteisöpalvelussa, mieti, millaisen kuvan joku tuntematon saa sinusta profiilisi perusteella. 3. Turvaa oikeutesi a) Mitä voi tapahtua, jos paljastat henkilötietojasi netissä? b) Miten suojaat henkilötietosi parhaiten? 4. Nettikiusaaminen a) Miten nettikiusaaminen eroaa koulukiusaamisesta? b) Miten itse voi ennaltaehkäistä nettikiusaamista? c) Mitkä ovat mielestäsi kolme parasta neuvoa nettikiusatulle? d) Miten opettajan, kuraattorin tai vanhemman pitäisi sinun mielestäsi puuttua nettikiusaamiseen? 5. Oikeutesi verkossa a) Miten itse voi huolehtia siitä, ettei tule epähuomiossa rikkoneeksi toisten netin käyttäjien oikeuksia? b) Miten voi mielestäsi parhaiten turvata oikeuden yksityisyyteen? c) Miten voi mielestäsi parhaiten turvata oikeudet omiin luomuksiin? d) Mitä oikeuksia sinä lisäisit netinkäyttäjien oikeuksien listaan? Keksi vähintään kolme uutta ja kirjoita ne samaan tyyliin kuin Nuortennetissä on tehty. LIITE 26 63

66 Opetu s - ministeriö

Laki, nuoret ja netti. Opetu s - ministeriö

Laki, nuoret ja netti. Opetu s - ministeriö Laki, nuoret ja netti Opetu s - ministeriö Netti on osa nuorten arkea Yhteydenpitoa kavereihin, tiedostojen vaihtoa, harrastusryhmiä, fanitusta, pelaamista, tiedon hakua, oppimista, asioiden hoitamista,

Lisätiedot

Keitä me olemme? Mannerheimin Lastensuojeluliitto Suomen Asianajajaliitto

Keitä me olemme? Mannerheimin Lastensuojeluliitto Suomen Asianajajaliitto Oikeutesi netissä Keitä me olemme? Mannerheimin Lastensuojeluliitto MLL on kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja onnelliseen lapsuuteen. MLL:n Nuortennetti tarjoaa nuorille tietoa,

Lisätiedot

Laki, nuoret ja netti. Oppituntipaketti 8. 9.-luokkalaisille

Laki, nuoret ja netti. Oppituntipaketti 8. 9.-luokkalaisille Laki, nuoret ja netti Oppituntipaketti 8. 9.-luokkalaisille Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen.

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Kouvolan nuorisopalvelut Niina Soisalo

Kouvolan nuorisopalvelut Niina Soisalo Vaikka voisi näyttää siltä, että lapset istuvat yksin medialaitteidensa parissa, on vuorovaikutus ja kommunikaatio muiden kanssa keskeistä lasten verkon ja median käytössä (Rahja, 2013, 11). Verkko mahdollistaa

Lisätiedot

Nuoret ja netti. kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen. Mervi Keinänen

Nuoret ja netti. kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen. Mervi Keinänen Nuoret ja netti kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen Mervi Keinänen Netin käyttö koostuu pienistä paloista Viihdekäyttö Kaverisuhteiden ylläpitäminen Rentoutuminen ja viihtyminen Hyötykäyttö

Lisätiedot

Vanhempainillassa käsiteltäviä teemoja

Vanhempainillassa käsiteltäviä teemoja Vanhempainillassa käsiteltäviä teemoja Nuorten netinkäyttö/sosiaalinen media Nettikiusaaminen Pelit ja pelaaminen Miten tukea nuorta mediankäytössä Kouluttajana Anne Hämäläinen Mediankäyttö koostuu pienistä

Lisätiedot

Oikeutesi netissä. Opas oppitunnin vetäjälle

Oikeutesi netissä. Opas oppitunnin vetäjälle Oikeutesi netissä Opas oppitunnin vetäjälle Viisaasti verkossa Oikeutesi netissä opas oppitunnin vetäjälle Oikeutesi netissä Opetustunti yläkouluikäisille Viisaasti verkossa -hanke Finnish Internet Awareness

Lisätiedot

Lapset netissä Opas vanhemmille. Yhteistyössä

Lapset netissä Opas vanhemmille. Yhteistyössä Lapset netissä Opas vanhemmille Yhteistyössä Kukaan ei ole digitaitoinen syntyessään Lapset ottavat nopeasti uusia teknologioita haltuun. He ovat syntyneet kännykkä kädessä ja siksi heitä usein kutsutaan

Lisätiedot

vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen

vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen Helsingin nettipoliisi ylikonstaapeli Marko Forss vanhempi konstaapeli Jutta Antikainen vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettipoliisitoiminta Alkoi

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi. Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema

Lisätiedot

Etäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma

Etäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma Etäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma 10.6.2013 Koonnut Virpi Soini 2. luokan tavoitteet tutustuu verkko-opiskeluun ja harjoittelee käytännön työtaitoja, kuten tekstintuottamista

Lisätiedot

Nuoret ja nettimaailma. Annukka Saukko & Minna-Maija Saukko Seinäjoen kaupunki, nuorisotoimi

Nuoret ja nettimaailma. Annukka Saukko & Minna-Maija Saukko Seinäjoen kaupunki, nuorisotoimi Nuoret ja nettimaailma Annukka Saukko & Minna-Maija Saukko Seinäjoen kaupunki, nuorisotoimi Käsiteltävät asiat Miten nuoret käyttävät nettiä? Mitkä ovat nuorten suosimia nettipalveluita? Millaisia nuoret

Lisätiedot

TURVALLISESTI SOMESSA

TURVALLISESTI SOMESSA TURVALLISESTI SOMESSA 1 VANHEMPANA DIGIAJASSA Sosiaalisesta mediasta, peleistä, erilaisista sovelluksista ja älylaitteista on tullut tärkeä osa lastemme elämää. Vanhempaa jatkuvasti muuttuvien laitteiden

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Kännykkäkasvattajan. käsikirja. 1 uusi viesti

Kännykkäkasvattajan. käsikirja. 1 uusi viesti Kännykkäkasvattajan käsikirja 1 uusi viesti 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Tutkikaa yhdessä mitä kaikkea kivaa kännykällä voi tehdä. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Perustiedot selvityksestä

Perustiedot selvityksestä Perustiedot selvityksestä Selvitys on STM:n rahoittama ja Helsingin kaupungin Klaari-toiminnan koordinoima. Vastaukset kerätty verkkokyselynä koulupäivän aikana Helsingin ja Vantaan 10-18-vuotiailta koululaisilta

Lisätiedot

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA?

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? Tekijänoikeudet ja tietosuoja verkossa Ella Kiesi 26.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vaikuttava lainsäädäntö Tekijänoikeuslaki 404/1961

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain, pakkokeinolain 10 luvun 7 :n ja poliisilain 5 luvun 9 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Reilusti nuori. Nettikiusaamisesta tulevaisuuden oppimiseen. 2.2.2012, Mertalan koulu Mari Muinonen

Reilusti nuori. Nettikiusaamisesta tulevaisuuden oppimiseen. 2.2.2012, Mertalan koulu Mari Muinonen Reilusti nuori Nettikiusaamisesta tulevaisuuden oppimiseen 2.2.2012, Mertalan koulu Mari Muinonen Olen olemassa? Lämmittelyä Yhä nuoremmat osaavat käyttää Reaali ja virtuaali sama asia Mobiiliteknologiat

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Kännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä

Kännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä Kännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä 2006 Lapset matkapuhelimen käyttäjinä Kysely toteutettiin syyskuussa 2006 ja kyselyyn vastasi 17 848 lasta. Kysely oli avoinna Habbo Hotellin,

Lisätiedot

Nuoret ja sosiaalinen media

Nuoret ja sosiaalinen media Nuoret ja sosiaalinen media Marko Masco Seppälä & Kosti Pasanen Move - Monialainen verkkonuorisotyön hanke Oulun kaupunki, sivistys- ja kulttuuripalvelut Nuoret ja internet Aikuiset mieltävät internetin

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective)

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) Country Specific Questionnaire Finland PARENTS OF CHILDREN BETWEEN 6 17 Q0. Onko taloudessanne

Lisätiedot

1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL. Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media

1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL. Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media 1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media Hyvä(sti) lapsuus? Miten mediat ovat muuttaneet lapsen kasvuympäristöä? Onko muutos luonteeltaan

Lisätiedot

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan! Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke Tule mukaan toimintaan! Kansalaisjärjestöt On mahdollisuus osallistua erilaisiin toimintoihin ja harrastuksiin. Voi vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Suuri

Lisätiedot

Lapset ja Internetin turvallinen käyttö

Lapset ja Internetin turvallinen käyttö Lapset ja Internetin turvallinen käyttö 1 JOHDANTO... 1 2 VANHEMPIEN VASTUU... 1 2.1 Internetin käytön seuraaminen... 1 2.2 Suodatinohjelmat... 1 2.3 Henkilöllisyyden pitäminen salassa... 2 2.4 Kaupallisuus...

Lisätiedot

OPPITUNTIMATERIAALIT MEDIAKASVATUS Netiketti Säännöt

OPPITUNTIMATERIAALIT MEDIAKASVATUS Netiketti Säännöt OPPITUNNIN KUVAUS OPPITUNNIN NIMI Sisältö Luokka-aste Suositeltu ohjelmiston kokemustaso Tavoitteet Kesto Tarvikkeet Tehtävän sanastoa Petra s Planet for Schools -ohjelmiston pelisäännöt Käydään läpi netikettiä

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

1. Tietoa tekijänoikeuksista

1. Tietoa tekijänoikeuksista KOPIRAITTILAN KOULU LUKION Kopiraittilan koulun materiaaleissa tekijänoikeustaidot on jaettu kolmeen kokonaisuuteen: tekijänoikeustietouteen, erityyppisten aineistojen käyttötaitoon sekä tiedonhankintataitoon

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lapset ja uusmedia. Uusmedia

Lapset ja uusmedia. Uusmedia Lapset ja uusmedia Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 07.12.2011 Uusmedia Välineiden ja teknologioiden muodostama ekologia,

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta. sellaisina kuin ne ovat, 27 luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja 42 luvun 1 laissa 343/1939, ja

Laki. rikoslain muuttamisesta. sellaisina kuin ne ovat, 27 luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja 42 luvun 1 laissa 343/1939, ja EV 56/2000 vp - HE 184/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamista koskevien rangaistussäännösten uudistamiseksi Eduskunnalle on vuoden 1999 valtiopäivillä

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutusta opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta

Lisätiedot

Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet

Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet LIITE 5 Tampereen kaupunki Kasvatus ja opetuspalvelut 2012 2015 Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet Tavoitteena on, että oppilas hyödyntää tieto ja viestintätekniikan mahdollisuuksia

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

TOIMINTAOHJEET ULKOISEN SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖÖN

TOIMINTAOHJEET ULKOISEN SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAOHJEET ULKOISEN SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖÖN ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO Julkaisuvuosi 2015 www.epliitto.fi 1. YLEISOHJEET... 3 2. ESIINNY OMANA ITSENÄSI... 3 3. HENKILÖKOHTAISEN MIELIPITEEN ILMAISEMINEN...

Lisätiedot

kenttäopas Mediakasvattajan kenttätesti! Peruskouluikäisten vanhemmille. Mediakasvattajan

kenttäopas Mediakasvattajan kenttätesti! Peruskouluikäisten vanhemmille. Mediakasvattajan Mediakasvattajan kenttäopas Peruskouluikäisten vanhemmille. Mediakasvattajan kenttätesti! Oletko huolestunut, huolehtiva vai huoleton mediakasvattaja? www.tietoturvakoulu.fi Mediakasvattajan kenttäopas

Lisätiedot

Viisaasti verkossa vanhempainilta

Viisaasti verkossa vanhempainilta Viisaasti verkossa vanhempainilta Vanhempainillassa käsiteltäviä teemoja Mihin tarkoituksiin lapset ja nuoret käyttävät nettiä? Mitä hyötyä netistä on? Mitä haasteita lasten ja nuorten nettielämään saattaa

Lisätiedot

VIRTUAALINEN LÄHIPOLIISITOIMINTA. Ylikonstaapeli Marko Forss Helsingin poliisilaitos

VIRTUAALINEN LÄHIPOLIISITOIMINTA. Ylikonstaapeli Marko Forss Helsingin poliisilaitos VIRTUAALINEN LÄHIPOLIISITOIMINTA Ylikonstaapeli Marko Forss Helsingin poliisilaitos Toiminnan tarkoitus Lähipoliisitoimintaa, jossa pyritään keskittymään paikallisiin ihmisiin, sekä alueen tapahtumiin

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

5/8/2016 The Copyright Law 1

5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 2 Yleistä Tekijänoikeuden kohteena on kirjallinen tai taiteellinen teos. Suojan saadakseen teoksen tulee ylittää ns. teoskynnys. Suojattu teos on

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Joulukuu 2011 Lapsen oikeudet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus valtioita

Lisätiedot

LNPN oikeus olla keskeneräinen

LNPN oikeus olla keskeneräinen LNPN oikeus olla keskeneräinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton tukipalvelu - Lasten ja nuorten puhelin 116 111 - Nuortennetin kirjepalvelu

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Vastuu Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: hyvitys, korvaus, tekijänoikeusrikkomus, tekijänoikeusrikos, tekijänoikeus, taloudelliset oikeudet, teos, YouTube Vastuu Siviilioikeudellinen

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPETUSVINKIT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPETUSVINKIT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KOPIRAITTILAN KOULU Tekijänoikeustaidot on jaettu materiaalissa kolmeen osaan: tekijänoikeustietouteen, erityyppisten aineistojen käyttötaitoon ja tiedonhankintataitoon ja kriittiseen

Lisätiedot

Yhdessä meissä on voimaa

Yhdessä meissä on voimaa 8. lk Yhdessä meissä on voimaa 1. Yhdessä 8.-luokkalaisina 2. Mielen hyvinvoinnin tukitekijät ja kompastuskivet 3. Kaverisuhteet 4. Empatiataidot 5. Järkeä ja jämäkkyyttä 6. Elämän pulmista ja kriiseistä

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.)

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.) 1. Luokka-aste 3 66 22.8% 4 92 31.8% 5 103 35.6% 6 23 8 % 7 2 0.7% 8 2 0.7% 9 1 0.3% 2. Sukupuoli Tyttö 159 55 % Poika 130 45 % 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät päivittäin koulussa? ATK-luokan/kirjaston

Lisätiedot

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28. 1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.8% 2. Sukupuoli Tyttö 179 59.9% Poika 120 40.1% 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät

Lisätiedot

Viisaasti verkossa Nettikasvatuksen abc

Viisaasti verkossa Nettikasvatuksen abc Viisaasti verkossa Nettikasvatuksen abc Internet osana arkea Netti ei ole nuorille uutta mediaa, se on aina ollut olemassa Lähes kaikki käyttävät nettiä joka päivä Nettiin mennään koulussa, kotona, kavereilla

Lisätiedot

Petri Ilmonen. Nettietiketti. Internetin käyttäytymissäännöt selkokielellä

Petri Ilmonen. Nettietiketti. Internetin käyttäytymissäännöt selkokielellä Petri Ilmonen Nettietiketti Internetin käyttäytymissäännöt selkokielellä Oppimateriaalikeskus Opike, KVL ry ja käsikirjoittaja Käsikirjoittaja: Petri Ilmonen Selkokielen tarkastus: Pauliina Kyllönen Toimitus:

Lisätiedot

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa

Lisätiedot

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen Yhdessä elämään Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen. Ystävyys ja toimeen tuleminen Aikuisten tehtävä on auttaa lapsia ymmärtämään ystävyyden erilaisuutta, ja sitä että kaikkien

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015

Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 6 luvun 5, 17 luvun 1 a, 8 a :n 2 kohta ja 18 a :n 1 momentin 4

Lisätiedot

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään

Lisätiedot

Turvallinen internetin käyttö. Kai Salminen Product Manager Consumer Business / Broadband Elisa Oyj

Turvallinen internetin käyttö. Kai Salminen Product Manager Consumer Business / Broadband Elisa Oyj Turvallinen internetin käyttö Kai Salminen Product Manager Consumer Business / Broadband Elisa Oyj Nuoret ja internet 57 % lapsista ja nuorista käyttää internetiä huoneessaan, 39 % kotona muualla kuin

Lisätiedot

Ajankohtaista kuluttaja-asioista. Lakimies Kristiina Vainio kkv.fi. kkv.fi

Ajankohtaista kuluttaja-asioista. Lakimies Kristiina Vainio kkv.fi. kkv.fi Ajankohtaista kuluttaja-asioista Lakimies Kristiina Vainio 16.6.2017 Kuluttajakasvatus koulussa Kuuluu moniin oppiaineisiin jokainen meistä on kuluttaja Kuluttajasopimukset ovat osa talouden hoitoa Esim.

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

Lapset ja medialukutaito

Lapset ja medialukutaito Lapset ja medialukutaito Tampere 28.11.2014 Saara Pääjärvi Erityisasiantuntija KM, LTO Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) mediakasvatus ja kuvaohjelmayksikkö (MEKU) Kansallinen audiovisuaalinen

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27% Kaikki vastaajat (N=819) % 30 20 10 0 25% 26% 22% 27% 29% 36% 7. 8. 9. 34% 52% % 52 50 48 48% 46 Tyttö Poika Aloittelija: minulla ei ole kokemusta ipadin käytöstä Noviisi: minulla on ipadin peruskäyttökokemusta,

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta IT-erityisasiantuntija Lauri Karppinen Tietosuojavaltuutetun toimisto 21.11.2011 Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Tietosuojavaltuutettu Ohjaa,

Lisätiedot

Turvallinen internetin käyttö. Tiina Kuusisto, Edupoli Pasi Kotilainen, luokanopettaja

Turvallinen internetin käyttö. Tiina Kuusisto, Edupoli Pasi Kotilainen, luokanopettaja Turvallinen internetin käyttö Tiina Kuusisto, Edupoli Pasi Kotilainen, luokanopettaja Nuoret ja internet 57 % lapsista ja nuorista käyttää internetiä omassa huoneessaan, 39 % kotona muualla kuin omassa

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, 22.10. Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Tutustuminen ja esittelyt Ketäs te olette? Etsi täältä sellainen henkilö,

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

Lapset ja media. Opas selkokielellä

Lapset ja media. Opas selkokielellä Lapset ja media Opas selkokielellä Sisältö Johdanto 3 Ikärajat 4 Netti 8 Pelit 14 Käyttääkö lapsi liikaa mediaa? 15 Lukeminen 16 Jokainen voi tuottaa mediasisältöjä 18 2 Johdanto Lapsella on oikeus käyttää

Lisätiedot

VANHEMPAINILTA Opsii!

VANHEMPAINILTA Opsii! VANHEMPAINILTA 6.9.2016 Opsii! ILLAN SISÄLTÖ Ops - mitä uutta? Arvioinnin ja arviointikäytänteiden muutokset Kaikki koodaataan! Laaja-alainen osaaminen ja valinnaisuus OPS MITÄ UUTTA VAI MITÄÄN UUTTA?

Lisätiedot

VIRTUAALINEN LÄHIPOLIISITYL. HIPOLIISITYÖ ja SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET. Ylikonstaapeli Mikko Manninen Helsingin poliisipiiri 2010

VIRTUAALINEN LÄHIPOLIISITYL. HIPOLIISITYÖ ja SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET. Ylikonstaapeli Mikko Manninen Helsingin poliisipiiri 2010 VIRTUAALINEN LÄHIPOLIISITYL HIPOLIISITYÖ ja SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET Ylikonstaapeli Mikko Manninen Helsingin Eteläinen poliisipiiri 2010 Mikä on IRC-Galleria? Vuonna 2000 perustettu Suomen toiseksi

Lisätiedot

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa!

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Lapset ensin. MLL:n vapaaehtoisena toimiminen Tule mukaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin vapaaehtoistoimintaan. Juuri sinä voit antaa lasten ja nuorten

Lisätiedot

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret

Lisätiedot

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot