Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen"

Transkriptio

1 Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen Liito-ohjelman vuosikirja 2008 Toimittanut Hanna Lehtimäki, Life Works Consulting Oy

2 Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen Liito-ohjelman vuosikirja 2008 Toimittanut Hanna Lehtimäki, Life Works Consulting Oy

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 500 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta ohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. Toimittanut Hanna Lehtimäki, Liito-ohjelman koordinaattori KTT, Dosentti Life Works Consulting Oy ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Taitto: DTPage Oy

4 Lukijalle Innovatiivisia toimintamalleja ja uutta osaamista liiketoimintaan Teknologia, tuote ja prosessi eivät yksinään riitä kansainvälisen kilpailukyvyn luomiseen ja säilyttämiseen. Yrityksen menestykseen tarvitaan myös uutta liiketoimintaosaamista ja uusia toimintatapoja sekä kykyä ja halua uudistaa liiketoimintastrategiaa. Yrityksen kokonaisvaltainen johtaminen vaatii uusia toimintatapoja. Kilpailukyvyn parantamiseksi uusia menetelmiä voidaan kehittää esimerkiksi markkinoinnin prosessien hallintaan, asiakkuuksien johtamiseen, innovaatioiden luomiseen, verkostojen ja kumppanuuksien hoitoon sekä osaamisen johtamiseen. Liito-ohjelma on rahoittanut ohjelman puoliväliin menessä 56 tutkimuslaitoksen projektia ja 32 yrityksen kehitysprojektia. Ohjelman tavoitteena on lisätä tasokasta soveltavaa liiketoimintatutkimusta Suomessa ja keskittää sisällöllisesti hajautunutta liiketoimintatutkimusta yritysten kannalta oleellisiin aiheisiin. Yrityksiä Liito rohkaisee katsomaan kriittisesti omaa liiketoimintaansa ja kehittämään sitä. Ohjelma rahoittaa yritysten ja tutkimuslaitosten yhteisiä kehitysprojekteja, jotka tuottavat tutkimuksen avulla uutta tietoa ja uusia toimintatapoja. Ohjelman puolivälissä tulokset ovat innostavia ja rohkaisevia. Yhteistyö tutkijoiden kesken sekä tutkijoiden ja yritysten välillä on tiivistynyt niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Soveltavan liiketoimintaosaamisen tutkimuksen linjaukset ovat selkeytyneet ja yhteistyö yritysjohtajien ja liiketoimintaosaamisen tutkijoiden välillä on lisääntynyt. Ohjelman vuosikirja raportoi tuloksia valmistuneista ja käynnissä olevista tutkimusprojekteista. Kirja tarjoaa tuoreita näkökulmia yritysten liiketoimintaosaamisen kehitykseen. Vuosikirjassa on 56 tutkimusprojektin projektikuvaukset ja 12 yrityksen kehitysprojektin kuvaukset. Liiketoimintaosaamisen tutkimuskenttä on laaja. Liiketoimintaosaamisen tutkimuksen teoreettiset juuret ulottuvat psykologian tutkimuksesta tuotantotalouden tutkimukseen ja kulttuurin tutkimuksesta kansantaloustieteeseen. Vastaavasti yrityksissä liiketoimintaosaamisen kehityskohteet vaihtelevat suuresti riippuen yrityksen koosta, toimialasta ja omistusmuodosta. Yhteistä liiketoimintaosaamisen kehittämiselle ja tutkimukselle on, että yrityksen toimintamalleja uudistetaan. Liiketoiminta on ihmisten toimintaa. Siksi liiketoimintainnovaatiot ovat tavalla tai toisella sosiaalisia innovaatioita, joiden luomiseen kytkeytyy laaja joukko sidosryhmiä ja yrityksen toimintoja. Oleellista on liiketoiminnan jatkuvuuden ylläpitäminen ja liiketoiminnan kasvun aikaansaaminen. Vuosikirjassa esillä olevat tutkimusprojektit on ryhmitelty sisällöllisesti kolmeen laajaan teemaan. Ensimmäinen teema on arvon luominen liiketoimintaan ja asiakkaalle. Tutkimusprojekteissa etsitään uusia jäsennyksiä ja toimintamalleja liiketoimintaan, jonka ensisijaisena tavoitteena on asemoituminen arvoketjussa, toimialan liiketoimintaverkossa tai 3

5 brändiympäristössä. Murros tuotantolähtöisestä liiketoiminnasta asiakasarvoa tuottavan liiketoiminnan toimintamallien hakemiseen on suuri. Toisen teeman tutkimusprojektit antavat tietoa yritystoiminnan kasvun aikaansaamiseksi ja kasvun johtamiseksi. Mukana on tutkimusprojekteja, jotka luovat toimintamalleja uuden yritystoiminnan aikaansaamiseksi ja projekteja, jotka kartoittavat ja arvioivat yritysten kasvustrategioita. Omissa ryhmissään ovat tutkimusprojektit, jotka kehittävät globaalisti toimivien yritysten kasvumalleja ja liiketoiminnan kasvumahdollisuuksia verkostojen johtamisen avulla. Kolmannen teeman tutkimusprojektit jäsentävät yrityksen strategista johtamista. Projektit tuottavat uutta ymmärrystä siitä, miten markkinointi ja myynti, yrityksen talouden johtaminen, kansainvälinen projektijohtaminen ja osaamisen hallinta suuntaavat ja muotoilevat yrityksen strategiaa. Lisäksi mukana on tutkimuksia, jotka kehittävät yritysten ylimmän johdon toimintatapoja ja johtamiskäytäntöjä. Liito-ohjelman rahoitus edellyttää tutkimusyhteistyötä kotimaassa ja kansainvälisesti. Tutkimusprojektiesittelyissä on lueteltu koti- ja ulkomaiset tutkimusyhteistyökumppanit. Case-esimerkkejä on runsaasti. Ne kuvaavat yritysten tutkimusyhteistyöstä saamia hyötyjä. Projektikuvauksissa on listattu projektissa mukana olevat yritykset. Kokemukset tutkijoiden ja yritysjohtajien välisestä yhteistyöstä ovat olleet opettavaisia. Yhteisen kielen löytäminen johtamiseen ja käytännön ongelmien ratkaisemiseen harjaantuneiden liiketoimintajohtajien ja liiketoimintaosaamisen kehittämisestä ja uusien kysymysten esittämisestä innostuneiden tutkijoiden välillä on vaatinut runsasta vuorovaikutusta. Yhteistyökäytäntöjä on syytä edelleen kehittää ja vahvistaa. Vuosikirjassa esillä olevat yritysprojektit ovat omana ryhmänään. Projektikuvaukset luotaavat suomalaisten yritysten monipuolisia kehityshaasteita. Globaalin talouden kehittyminen tuottaa uudenlaisia kehityspaineita liiketoiminnan kasvattamiselle. Vaikka kehityshaasteet ovat yrityskohtaisia, yhteistä hankkeille on, että haetaan kasvun ja kansainvälisen liiketoiminnan edellytyksiä parantavia toimintamalleja yrityksen toimintaan. Toivotamme lukijalle ajatuksia ja oivalluksia herättäviä lukuhetkiä. Suomessa on vahvaa liiketoimintaosaamista niin tutkijoilla kuin yritysjohtajillakin. Tietoa jakamalla, erilaiseen osaamiseen tutustumalla ja osaamista yhteiseksi tekemällä edistetään suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Ilpo Ihanamäki Liito-ohjelman päällikkö Tekes Hanna Lehtimäki dosentti, kauppatieteiden tohtori Liito-ohjelman koordinaattori Life Works Consulting Oy 4

6 Sisältö TUTKIMUSPROJEKTIT 8 Arvon luominen liiketoimintaan ja asiakkaalle...9 Uuden arvotarjoaman löytäminen...9 Elintarviketeollisuuden uudistuva liiketoiminta...13 Dominance Strategies Leveraging Strongholds for Market Expansion...18 Verkostotalouden paradoksien johtaminen...21 Brands, Innovation and Globalization Corporate Branding...32 Asiakaslähtöinen liiketoiminnan uudistaminen: kokonaisvaltainen asiakkuuksien hallinta strategisen johtamisen välineenä...36 Yritysten uudistuminen: ennakoivia johtamiskäytäntöjä innovaatioiden edistämiseen ja menestykselliseen liiketoimintaan...41 Management, Development, Learning and Innovation in Business Networks...49 Creating Operation Models for Innovation-Oriented Networked Business...54 Creative Renewal towards Wellbeing...58 Knowledge Creation in Collaborative Innovation and Networked R&D...62 Lean-tuotekehitys verkostossa...68 Discontinuous Innovation Project Finland...76 Balanced Innovation Front-End...79 Tulevaisuuden epävarmuuden hallinta osana innovaatioprosessin johtamista...85 Innovatiivisen teknologian kaupallinen hyödyntäminen...90 Sopimusosaaminen teollisuuden elinkaari- ja palveluliiketoiminnassa...93 IT Leadership Potential

7 Liiketoiminnan kasvun aikaansaaminen ja johtaminen Verkostoitunut yrittäjyys Tuotekehitysintensiivisten toimialojen kasvustrategia Yritysostodynamiikat ja kasvustrategiat Kasvuyritystoiminnan strategialogiikka Globaalien toimijoiden kilpailu- ja yhteiskuntastrategiat Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävien massaräätälöintistrategioiden toteuttaminen Responding to Globalization: Strategies and Management for Competitiveness Teollisen järjestelmän suorituskyky ja dynaamisten verkostojen johtaminen ja ohjaus Global Network Management Pienen ja keskisuuren teollisuuden ideat innovaatioiksi Verkostojohtamisen menetelmien sopeuttaminen Venäjän liiketoimintaan rakennus-, kiinteistö ja ympäristöalalla Liiketoiminnan strateginen johtaminen Strateginen markkinointi ja markkinoinnin vaikuttavuus Myyntitoiminnan kehittäminen teollisissa ja teknologisissa yritysverkostoissa Developing Customer Centric Marketing Communications Referenssilähtöisen liiketoiminnan kehittäminen Yritysten maksukyky ja strateginen johtaminen Tiedon louhinta ja strateginen johtaminen Global Project Strategies II Rajat ylittävä osaamisen johtaminen Globaalin johtajuuden haaste Verkostojohtamisen menetelmät hajautetussa toimintaympäristössä Virtual and Mobile Knowledge Work

8 Liiketoimintaosaamisen johtamisen systematisointi Transformative Action and CEO Leadership in Finland s Leading Corporations Hallitus ja johtoryhmä innovaatioiden ja arvon maksimoijana YRITYSPROJEKTIT Uudistuvalla liiketoiminnalla vakaaseen kasvuun ja kansainvälistymiseen verkko-oppimisportaali Työnjohtaja strategian tekijänä Innovation and Competence Verkoston kasvumalli Suomalainen kone- ja metallituoteteollisuus muutosten edessä Projektiosaamisen kehittäminen sopeutumiskyky osana tarjontaa

9 TUTKIMUSPROJEKTIT Arvon luominen liiketoimintaan ja asiakkaalle 9 Arvotarjoaman uudistaminen muuttuvassa kilpailutilanteessa 9 Kilpailuetua brändistä ja asiakastuntemuksesta 26 Liiketoiminnan uudistaminen verkostosuhteissa 41 Innovaatioprosessit globaalissa taloudessa 68 Strategista kilpailuetua liiketoiminnan tukifunktioista 93 Liiketoiminnan kasvun aikaansaaminen ja johtaminen 103 Uudet yritykset ja yritysten kasvustrategiat 103 Toimintamalleja globaaliin liiketoimintaan 117 Verkostojen johtamisesta liiketoiminnan kasvua 142 Liiketoiminnan strateginen johtaminen 154 Markkinointi ja myynti yrityksen strategian suuntaajana 154 Yrityksen talouden johtaminen 175 Kilpailuetua kansainvälisestä projektijohtamisesta ja osaamisen hallinnasta 184 Liiketoimintaosaaminen ylimmässä johdossa 221 YRITYSPROJEKTIT 236 8

10 Arvon luominen liiketoimintaan ja asiakkaalle Arvotarjoaman uudistaminen muuttuvassa kilpailutilanteessa Uuden arvotarjoaman löytäminen Asiakaslähtöisen ja kokonaisvaltaisen arvon luominen vahvistaa yritysten kilpailukykyä Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on luoda kattava viitekehys, työkalupakki ja tietopankki uuden arvon löytämiseen ja luomiseen yrityksen ja asiakkaan liiketoiminnassa testata arvonluomiseen kehitettyä työkalupakkia yritysten reaalihaasteissa. Yritykset hyötyvät tutkimuksesta, koska se luo aiempaa nopeamman ja systemaattisemman tavan löytää merkittävää uutta arvoa ja uutta markkinatilaa tarjoaa uusia ajatuksia ja näkökulmia yrityksen omaan liiketoimintaan ja toimialaan tarjoaa yrityksille uusia innovaatioita ja arvotarjoamia. Tutkimuksen avainsanat: uuden arvon löytäminen ja luominen, tuotekehitys, arvotarjoama, uusi markkinatila Tutkimustyö Uuden arvon luominen on kaiken liiketoiminnan keskiössä. Yhä kovenevassa globaalissa kilpailussa uuden arvon luomisen ymmärtäminen korostuu kilpailukykytekijänä. Uuden arvon ja erityisesti uuden arvotarjoaman luomiseen liittyvät useat eri tieteenalat markkinoinnista puuteknologiaan, johtamisesta teolliseen muotoiluun ja laskentatoimesta vaatesuunnitteluun. Tällä hetkellä ei vallitse yksimielisyyttä siitä, mitä uuden arvon luomisella tarkoitetaan. Samoin puuttuu metaymmärrys, integroiva viitekehys, joka kuvaa, mistä uutta arvoa löytyy, mistä eri aineksista uutta arvoa luodaan sekä miten sitä luodaan. Arvon luomisen ymmärtämiseksi tarvitaan eri tieteenaloja yhdistävä näkökulma, joka tarkastelee liiketoimintaa kokonaisvaltaisesti ja asiakaslähtöisesti. ANTO-hanke jäsentää nykyisin hajallaan olevaa arvotarjoaman teoreettista kenttää ja rakentaa sen käsitteistöä eri oppialoilta tuleville tutkijoille ja käytännön toimijoille. Arvotarjoamalla tarkoitetaan asiakkaan koko niin sanotun kulutusputken aikaista kokemusta ei siis vain käyttöhetken kokemusta yrityksestä ja palvelusta. Kokonaisvaltaiseen kokemukseen liittyvät toisaalta a) yrityspuolen tarjoamat tuotteet, tilat ja muut fyysiset komponentit sekä aineettomat palvelukomponentit ja b) asiakkaat sekä heidän tekemisensä. Asiakas ei siis vain kuluta tai tuhoa tarjoaman arvoa, kuten perinteisen tuotelähtöisen ajattelun mukaisesti uskotaan, vaan hän on nimenomaan mukana luomassa arvoa yritysten kanssa. Arvon luomisesta on kirjoitettu muun muassa 1. markkinoinnin kirjallisuudessa ja teoksissa, joissa on esitetty arvon eri määritelmiä. Markkinoinnin piirissä arvon luomista on lähestytty useista eri kulmista, kuten hyödyt vs. uhraukset, asiakassuhde, laatu ja tyytyväisyys, asiakkaan arvo yritykselle ja osakkeenomistajalle luotava arvo. Useimmissa näkökulmissa painottuu asiakkaan kokeman arvon ymmärtäminen. 2. Michael Porterin teoksissa ja muussa yrityksen ja toimialan suhdetta tutkivassa kirjallisuudessa, jossa näkökulma on lähinnä oman toiminnan asemointi ja sopeuttaminen (annettuna otettavaan) toimialaan ja ympäristöön. 3. muussa puhtaassa strategiakirjallisuudessa, jossa perspektiivi on usein arvon kaappaaminen kilpailijoilta, asiakkailta ja toimittajilta pikemminkin kuin uuden arvon löytäminen, löydetyn arvon pohjalta uuden arvotarjoaman kehittäminen tai arvon realisoituminen asiakkaille. 9 TUTKIMUSPROJEKTIT

11 } 4. managereille suunnatussa kirjallisuudessa, kuten Hamelin sekä Kimin ja Mauborgnen teoksissa. Näiden teosten vahvuus on käytäntöön sovellettavissa viitekehyksissä ja jopa työkaluissa sekä tietyssä innostavuudessa ja käytännön arvonluomiseen kannustamisessa. 5. innovaatiokirjallisuudessa, joka esittää kysymyksen siitä, miten erityyppisiä innovaatioita löydetään ja luodaan. Näissä teoksissa on ehdoteltu hyvin erityylisiä tulokulmia, kuten Lead user -innovaatioita ja Management-innovaatioita. 6. tuotekehityskirjallisuudessa, joka esittää kysymyksen, miten uusia tuotteita kehitetään 7. verkostokirjallisuudessa, joka esittää kysymyksen, miten yritysverkostot muodostuvat ja toimivat suhteessa arvon luomiseen 8. muotoilukirjallisuudessa, joka esittää kysymyksen, miten asiakasymmärrys kerätään ja muutetaan tuotteiksi ja palveluiksi. ANTO-hankkeessa tutkijat ja yritysjohtajat työskentelevät yhdessä saadakseen näkyviin yritysten liiketoiminnan perusoletukset ja lainalaisuudet. Näihin oletuksiin ja lainalaisuuksiin sisältyvät käsitykset siitä, mikä on tai ei ole mahdollista sekä siitä, mikä on tavoiteltavaa ja mikä ei. Tutkijat haastavat näitä käsityksiä rohkean ennakkoluulottomasti ja tarjoavat yritysjohtajille vaihtoehtoisia näkökulmia omien yritystensä strategiseen kehittämiseen. Tutkijat tuovat yritysten liiketoiminnan jäsentämiseen laaja-alaisesti aineksia teoriasta. Näistä aineksista luodaan arvonluomisen työkalupakki, jota testataan yhdessä hankkeeseen osallistuvien yritysten kanssa. Tutkimusmenetelmät Iittala Group Iittala Groupin liiketoiminnan ajankohtaisia haasteita ovat brändin rakentaminen ja keittiötarvikkeisiiin ja kattamiseen liittyvien tarjoamien kehittäminen yhdessä niihin liittyvien kauppapaikkojen kanssa. Seuraavassa on muutama esimerkki yrityksen arvon luonnin mahdollisuuksista: 1. Eräs lainalaisuus Iittalan liiketoiminnassa on voimakas syklisyys. Vuoden 2007 vuosikertomus osoittaa, että neljäs kvartaali toi 85 prosenttia yrityksen tuloksesta: joulusesonki on siis yrityksen vuoden tärkein myyntiajankohta. Koska Iittalan tavoitteena on luoda uutta arvoa, tulisiko sen jatkossa panostaa esimerkiksi kevätsesongin luomiseen tai edes tämän mahdollisuuden systemaattiseen analysointiin? Tutkimuksessa kerätään laaja kirjallisuusaineisto aikaisemmasta tutkimuksesta. Keskeisimmät kirjallisuuslähteet ovat saatavilla yliopistokirjastojen elektronisissa tietokannoissa. Kirjallisuusaineiston etsimisessä luodaan ja testataan arvontuotannon hakusanojen lista, jonka avulla eri tieteenalojen tutkimuksista voidaan löytää arvontuotantoon liittyviä tutkimusraportteja ja tieteellisiä lehtiartikkeleita. Kirjallisuusaineiston lisäksi kerätään suomalaisia yritystapauksia sekä kirjallisuudesta että tutkijahaastatteluilla. Sekä kirjallisuutta että hankkeessa haastatteluin kerättyä aineistoa analysoidaan tulkinnallisin tutkimusmenetelmin perusoletuksia kyseenalaistaen. Näin rakennetaan kokonaismallia, jossa etsitään samankaltaisuuksia ja tunnistetaan yhteisiä arvotarjoaman ulottuvuuksia. Malliin lisätään tutkimuksen edetessä uusia ulottuvuuksia niin kauan, kunnes uusien näkökulmien määrä selvästi vähenee. Kirjallisuuslähteet Berry, L. L. Shankar, V. Parish, J. T. Cadwaller, S. Dotzel, T. 2006: Creating new markets through service innovation. MIT Sloan Management Review, Winter, pp Brandenburger, A. M. Nalebuff, B. J. 1996: Co-opetition. Currency Paperbacks Doubleday. Jaworski, B. Kohli, A. K. Sahay, A. 2000: Market-driven versus driving markets. Academy of Marketing Science, Vol 28, No. 1. Winter: Greenvale. 2. Voimakkaan syklisyyden lisäksi toinen lainalaisuus Iittalan liiketoiminnassa on se, että valtaosa yrityksen asiakkaista on naisia. Mikäli yrityksessä halutaan luoda merkittävää uutta arvoa ja kenties samalla muuttaa toimialaa, olennaista olisi kehittää miehiä kiinnostava tarjoama, joka kytkeytyisi jollakin tavalla Iittalan Kertakäyttökulttuuria vastaan -brändiin. 3. Eräs Iittalan liiketoiminnan pullonkaula, joka estää merkittävää lisämyyntiä, on asiakkaiden säilytystilan puute: on vaikeaa ostaa lisää astioita, kun kaapit ovat niitä jo entuudestaan täynnä. Tämän ongelman ratkaiseminen loisi asiakkaille paljon uutta arvoa ja Iittalalle lisääntyvää myyntiä. Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen 10 Liito-ohjelman vuosikirja 2008

12 Christensen, C. 1997: The Innovator s dilemma: When new technologies cause great firms to fail. Boston: Harvard Business School Press. Danneels, E. 2003: Tight-loose coupling with customers: the enactment of customer orientation. Strategic Management Journal 24, pp Govindarajan, V. Gupta, A. K. 2001: Strategic innovation: A conceptual road map. Business Horizons, Vol 44, No 4, pp Hamel, G. 2006: The why, what, and how of management innovation. Harvard Business Review, February, pp Kim, W. C. Mauborgne, R. 2005b: Blue ocean strategy: from theory to practice. California Management Review 47, 3, p Levitt, T. 1960: Marketing myopia. Harvard Business Review 38, Jul/Aug 4, pp Lynn, G. S. Morone, J. G. Paulson, A. S. 1996: Marketing and discontinuous innovation: The probe and learn process. California Management Review, Vol 38, No. 3, Spring. MacMillan, I. McGrath, R. G. 1997: New points of differentiation. Harvard Business Review 75, 4, Jul/Aug. McGrath, R. G. MacMillan, I. 2005: Market Busters 40 strategic moves that drive exceptional business growth. Boston: Harvard Business School Press. Normann, R. 2001: Reframing business when the map changes the landscape. Wiley & Sons. Payne, A. Holt, S. 2001: Diagnosing customer value: integrating the value process and relationship marketing. British Journal of Management 12, pp Pine, I. I. Joseph, B. Gilmore, J. H. 1999: The experience economy. Boston: Harvard Business School Press. Porter, M. E. 2008: The five competitive forces that shape strategy. Harvard Business Review, Jan, pp Prahalad, C. K. Ramaswamy, V. 2003: The new frontier of experience innovation MIT Sloan Management Review, pp Priem, R. 2007: A consumer perspective on value creation. Academy of Management Review 32, 1, pp Sawhney, M. Balasubramanian, S. Krishnav, V. V. 2004: Creating growth with services. Sloan Management Review. Stabell, C. B. Fjeldstad, O. D. 1998: Configuring value for competitive advantage: on chains, shops, and networks. Strategic Management Journal 19, pp Verganti, R. 2003: Design as brokering of languages: innovation strategies in Italian firms. Design Management Journal 14, No 3, p. 34. Von Hippel, E. 2005: Democratizing innovation. MIT Press. Woodall, 2003: Conceptualizing value for customer: an attributional, structural, and dispositional analysis. Academy of Marketing Science Review 12 (www.amsreview.org/articles/woodall pdf). Tärkeimmät julkaisut Helminen, P. (painossa) 2008: Disabled persons as lead users for silver market customers. In The Silver Market Phenomenon: Business Opportunities in an Era of Demographic Change. Edited by Florian Kohlbacher and Cornelius Herstatt. Springer. Tuulenmäki, A. 2007: Systems Intelligence and New Value Creation. In Hämäläinen, R. P. Saarinen, E. (eds): Systems Intelligence in Leadership and Everyday Life. Systems Analysis Laboratory, June ISBN Tuulenmäki, A. (tarkastuksessa) 2008: New value opportunity spaces integrative framework of new value sources. Helsinki University of Technology. Licentiate Thesis. Projektin julkaisuja on nähtävissä lisää Internet-osoitteessa Kansainvälinen yhteistyö Projektissa on tehty kansainvälistä yhteistyötä seuraavien tahojen ja henkilöiden kanssa: Kyoto Institute of Technology: professori Mikio Fujito ja apulaisprofessori Yoji Kitani, Design Management Engineering. KIT:n osaamista on ANTO-projektin asiakascaseissa hyödynnetty japanilaisen perinteen sekä markkina- ja designajattelun tuntijana. Lisätietoa KIT:stä on saatavissa Internet-osoitteessa Bern Universitet: professori C. Lutthje, Lead User, User innovation ekspertti (Eric Von Hippelin oppilas), projektiryhmäläisen väitöskirjan ohjaaja. Lisätietoa on saatavissa Internet-osoitteessa Stanford University, Center for Design Research (CDR), professori Larry Leiffer, yksi D-schoolingin kantavia hahmoja. Decode-tutkimusryhmällä on usean vuoden kokemus yhteisten kurssien järjestämisestä CDR:n kanssa. Kurssiyhteistyö on poikinut myös tutkimusyhteistyötä ja viikoittaisen yhteydenpidon Stanfordiin. Lisätietoa on saatavissa Internet-osoitteessa 11 TUTKIMUSPROJEKTIT

13 Projektiryhmä Tutkimuksen projektiryhmän muodostavat seuraavat henkilöt: Anssi Tuulenmäki, Research Manager, TKK/ BIT, Design Factory sähköposti puh avainsanat: new value creation, strategic innovation, business modeling Juha Ainoa, Researcher, TKK/BIT sähköposti puh avainsanat: design/product development, timing, design conceptualisation Lotta Hassi, Researcher, TKK/BIT sähköposti puh avainsanat: future friendly business innovations, new value creation through sustainability Pia Helminen (Hannukainen), Researcher TKK/BIT sähköposti puh avainsanat: user innovation, product design and development Aino Nishihama, Research Assistant TKK/BIT, Kyoto Institute of Technology sähköposti avainsanat: design thinking, interior design Lauri Tolvas, Research Assistant TKK/ BIT sähköposti puh avainsanat: business strategy, strategic innovation Teemu Surakka, Researcher, TKK/BIT sähköposti puh avainsanat: knowledge intensive firms, value networks, value creation. Projektin kotisivut ovat Internetosoitteessa Projektiin osallistuvat yritykset Iittala Group, Johtaja Elina Björklund, Provoke Design Oy, CEO Mikko Kämäräinen, S-ryhmä, Tutkimuspäällikkö Tero Mustonen, Stala Oy, Tuotekehityspäällikkö Ismo Roponen, Suunto Oy, Johtaja Kimmo Pernu, Vaisala Oyj, BU Manager Hannu Katajamäki, Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen 12 Liito-ohjelman vuosikirja 2008

14 Elintarviketeollisuuden uudistuva liiketoiminta Elintarviketeollisuuden monimuotoiset haasteet Tutkimuksen keskeiset tulokset trendikartoitus elintarviketeollisuuden ja kaupan alan markkinoiden kehityksestä: strategisen hankinnan merkitys kasvaa tulevaisuudessa ympäristötietoisuudesta ja eettisyydestä tulee osa ostopäätöstä päiväysmerkinnöistä tulee entistä kiinteämpi osa tilaus toimitusprossessin johtamista yhteisen näkemyksen merkitys arvoketjun arvon tuottamisessa korostuu; elintarviketeollisuuden arvoverkkojen rakenteiden, sisältöjen ja mallien analyysi. Tutkimuksen hyödyt yrityksille arvoketjun toimijoiden ydinkyvykkyyksien selvittäminen strategisen hankinnan ja markkinaorientaation sekä näiden liiketoimintaroolin ymmärryksen lisääminen elintarviketeollisuuden tulevaisuuden makro- ja mikrotrendien kartoittaminen eettisistä ja ympäristövastuullisista elintarvikkeista tehtävien erillistutkimusten tekeminen arvoketjustrategian ymmärryksen lisääminen yrityskumppaneiden organisaatioissa tehtävien tutkimusten, lukupakettien, erillisten tieteellisten artikkeleiden sekä workshop- ja johtoryhmätyöskentelyn seurauksesta saatavan teoreettisen tiedon lisääminen. Tutkimuksen avainsanat: markkinaorientaatio, strateginen hankinta, kumppanuussuhteet, elintarviketeollisuus, arvoketjun arvon tuottaminen 13 TUTKIMUSPROJEKTIT

15 Tutkimustyö Globalisaatio, markkina- ja tarjontapaikkojen muutokset, asiakkaiden käyttäytymisen moniroolisuus, markkinoiden fragmentoituminen ja informaatioteknologian muutokset luovat kilpailullisia haasteita elintarviketeollisuuteen. Menestyksen entistä tärkeämmiksi reunaehdoiksi muodostuvat markkinoiden ennakointi (market sensing), kyky sopeutua muuttuviin tilanteisiin, asiakaslisäarvon arviointi ja tuottaminen sekä asiakassuhteiden järjestelmällinen hallinta. Elintarviketeollisuuden Uudistuva Liiketoiminta -projektissa edellä mainittuja haasteita on tarkasteltu mallintamalla arvoverkoston toimintaa. Pakkausvalmistajasta, raaka-ainetoimittajasta, valmistajasta ja vähittäiskaupasta koostuvan verkoston toimintaa on tutkittu kolmesta eri näkökulmasta. Markkinaorientaation ympärillä käytävä teoreettinen keskustelu, jossa käsitellään markkinatiedon hankintaa, jakamista ja hyödyntämistä, oli tärkeässä asemassa projektin toteutuksessa. Toinen projektin taustalla vaikuttava pääteoria oli kumppanuusteoria, joka sisältää toimijoiden välisten suhteiden mallinnuksessa ja analysoinnissa käytettävät työkalut. Lisäksi arvoverkoston toimintaa mallinnettiin erilaisten arvoketju- ja arvoverkostoteorioiden avulla. Näiden kolmen pääteorian avulla syvennyttiin muuttuviin asiakastarpeisiin sekä niihin mekanismeihin ja yritysten sisäisiin toimintatapoihin, joiden avulla asiakastarpeita muutetaan käytännön liiketoiminnaksi. Teorioiden avulla analysoitiin lisäksi arvoketjun toimijoiden välisiä suhteita ja arvoketjun sekä -verkoston erilaisia prosesseja. Elintarviketeollisuuden arvoketju Case-tutkimuksen kohteena ollut elintarviketeollisuuden arvoketju koostui pakkausvalmistajasta, raaka-ainetoimittajasta, valmistajasta sekä kaupasta. Jokainen arvoketjun toimija on elintarviketeollisuudessa toimiva merkittävä yritys. Case-arvoketjun yritysten mielenkiinto kohdistui erityisesti toimialan muutos- ja ruokatrendeihin. Projektin avulla yritykset halusivat saada tietoa siitä, millaisia tulevaisuuden ruokatrendit voivat olla ja miten markkinatieto voidaan muuttaa käytännön liiketoiminnaksi. Toimialan tulevaisuuden kehityssuuntausten lisäksi haluttiin saada ulkopuolinen ja objektiivinen näkemys arvoketjun sisäisiin operatiivisiin toimintoihin, kuten tilaus toimitus-prosesseihin ja joidenkin tuotteiden kustannuskertymiin. Tutkimusprojektin tavoitteena on ollut tunnistaa mahdollisuuksia tehostaa prosesseja ja parantaa kysynnän ennakointia. Projektissa on tuotettu, kehitetty ja jalostettu tietoa sekä arvoverkoista että markkinaorientaatiosta elintarvikealalla nyt ja tulevaisuudessa. Projektissa on tutkittu arvoverkkojen rakenteita, sisältöjä ja malleja. Tutkimusprojektin erillistutkimuksissa on käsitelty sekä arvoketjun yksittäisten toimijoiden markkinoiden ennakointikykyä että markkinaorientaatiota koko arvoketjun tasolla. Lisäksi projektissa on tarkasteltu toimijoiden välisiä kumppanuussuhteita ja toimijoiden strategista hankintaa, jotka ovat sekä akateemisesti että käytännön liiketoiminnassa erittäin ajankohtaisia aiheita. Erillistutkimuksissa on syvennytty myös tilaus toimitus-prosessin tarkkaan kuvaamiseen sekä kustannuskertymän analysointiin. Lisäksi projektissa tehtiin erillinen laaja trendikartoitus, josta raportoitiin projektin yhteistyökumppaneille. Käytännössä projektin tutkimukset ovat edistäneet arvoketjun toimijoiden ymmärrystä siitä, millainen merkitys markkinoiden ennakoinnilla on liiketoimintaosaamisen kannalta. Trendikartoituksen avulla toimijoille tuotettiin tietoa siitä, mihin suuntaan elintarviketeollisuuden ja kaupan markkinat ovat kehittymässä. Trendikartoitukseen liittyneet, projektin aikana järjestetyt johtoryhmän kokoukset sekä erityisesti workshopit olivat erinomaisia tiedon jakamisen foorumeita tutkijoiden ja yrityskumppaneiden välillä. Nämä tilai- Yrityksiä käsiteltiin tutkimusprojektissa sekä yksittäisinä case-yrityksinä että kokonaisena arvoketjuna, jolloin casetutkimuksen kohteena oli koko arvoketju yhtenä kilpailullisena yksikkönä. Yksittäisiä toimijoita koskevat tutkimukset kohdistuivat tilaus toimitus-prosessin mallintamiseen, hankintastrategiaan sekä arvoketjun toimijan markkinoiden ennakointikyvyn tutkimiseen. Vastaavasti koko arvoketjun tasolla tehtyjen tutkimusten avulla etsittiin vastauksia koko verkoston markkinaorientaatioon. Yhdessä erillistutkimuksissa vertailtiin myös arvoketjun toimijoiden näkemyksiä erilaisten arvoa tuottavien tekijöiden (esimerkiksi kustannustehokkuuden, luotettavuuden ja joustavuuden) tärkeydestä nykyisessä arvon tuottamisessa ja tulevaisuuden arvon tuottamisessa. Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen 14 Liito-ohjelman vuosikirja 2008

16 suudet loivat myös hyvät puitteet saman arvoketjun toimijoille vaihtaa tietoa omista markkinanäkymistään sekä visioida koko arvoketjun ja elintarviketeollisuuden tulevaisuutta. Elintarviketeollisuus on tutkimusprojektin aikana noussut aidosti merkittäväksi teollisuudenalaksi ja osaksi yhteiskunnallista keskustelua. Ruoan hinnan nousu, ympäristötietoisuuden ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kasvaminen osaksi kulutustottumuksia sekä ruoan tuotantoketjun läpinäkyvyyden vaade ovat vaikuttaneet myös projektin tutkimustulosten hyödyntämisnäkymiin. Yritykset ovat kiinnostuneita erityisesti tulevaisuuden ruokatrendeistä, eettisestä kuluttamisesta sekä tilaus toimitus-prosessin tehostamistoimenpiteistä. Projekti on pystynyt vastaamaan tutkimuksellisesti näihin tarpeisiin siten, että tutkimustuloksia pystytään hyödyntämään organisaatioissa suoraan operatiivisella tasolla ja sisäisissä koulutuksissa. Molemmat projektin tutkijaosapuolet (Tampereen yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ovat olleet tuottamassa opintojaksoja koulutusohjelmaan osallistuvien yrityskumppaneiden johtajille ja päälliköille. Yrityskumppaneiden kanssa on lisäksi sovittu, että heidän nimeämilleen henkilöille järjestetään tutkimustulosten pohjalta erillisiä tilaisuuksia heidän valitsemistaan projektin aihealueen teemoista. Tutkimusmenetelmät Case-tutkimus Tutkimuskohteena olleen arvoketjun toiminnasta hankittiin laadullista ja määrällistä tutkimusaineistoa. Tulkinnallisen tutkimuksen lähestymistapaa käytettiin ensisijaisesti arvoketjun kumppanuussuhteita ja markkinaorientaatiota käsittelevissä erillistutkimuksissa. Myös vähemmän vakiintuneita projektiivisia menetelmiä sovellettiin kuluttajalähtöisissä tutkimuksissa. Tilastollinen aineisto Tilastollista aineistoa analysoitiin arvoverkoston tilaus toimitus-prosessien ja kustannuskertymien tutkimisessa sekä selvitettäessä verkoston arvoa tuottavien tekijöiden painoarvoja. Jälkimmäisessä tutkimuksessa sovellettiin erityisesti niin sanottua parivertailujen metodia, joka on osa analyyttista hierarkiaprosessia (AHP). Kirjallisuuslähteet Al-Mudimigh, A. S. Zairi, M. A Abdel, M. M. 2004: Extending the concept of supply chain: The effective management of value chains. International Journal of Production Economics. Vol. 87 (3), pp Normann, R. Ramirez, R. 1993: From value chain to value constellation: Designing Interactive Strategy. Harvard Business Review. Vol. 71 (4), pp Schnetzler, M. J. Sennheiser, A. Schönsleben, P. 2007: A decomposition-based approach for the development of a supply chain strategy. International Journal of Production Economics. Vol. 105 (1), pp Svensson, G. 2002: The theoretical foundation of supply chain management. A functionalist theory of marketing. International Journal of Physical Distribution & Logistics Management. Vol. 32 (9), pp Walters, D. Lancaster, G. 2000: Implementing value strategy through the value chain. Management Decision. Vol. 38 (3), pp Elg, U. 2002: Intern-firm market orientation: Its significance and antecedents in distribution networks. Journal of Marketing Management. Vol. 18 (7/8), pp Foley, A. Fahy, J. 2004: Towards a further understanding of the development of market orientation in the firm: A conceptual framework based on the market-sensing capability. Journal of Strategic Marketing. Vol. 12 (4), pp Kohli, A Jaworski, B. 1990: Market orientation: The construct, research propositions and managerial implications. Journal of Marketing. Vol. 54 (2), pp Narver, J. C. Slater, S. F. Tietje, B. 1998: Creating a market orientation. Journal of Market Focused Management. Vol. 2 (3), pp Ellram, L. M. 1991: A managerial guideline for the development and implementation of purchasing partnerships. International Journal of Purchasing and Materials Management. Vol. 27 (3), pp Möller, K. Rajala, A. Svahn, S. 2005: Strategic business nets their type and management. Journal of Business Research. Vol. 58 (1), pp Tärkeimmät julkaisut Ahtonen, A.-K. 2007: The structure of the food industry value net. Konferenssijulkaisu, esitetty syyskuussa 2007 Logistics Research Network -konferenssissa. Julkaistu LRN-konferenssijulkaisut-julkaisusarjassa. Ahtonen, A.-K. 2007: Elements of supply strategy. Konferenssijulkaisu, esitetty Strategisen Johtamisen Tulevai- 15 TUTKIMUSPROJEKTIT

17 suusfoorumissa maaliskuussa 2007 Kirkkonummella. Julkaistu Strategisen Johtamisen Tulevaisuusfoorumi -julkaisusarjassa. Ahtonen, A.-K. Sissonen, H. Virolainen, V.-M. 2008: The sources of structural power in value net. Konferenssijulkaisu, esitetty Australiassa maaliskuussa 2008 (17 th International Annual IPSERA -conference). Ahtonen, A.-K. Virolainen, V.-M. 2007: Supply strategy in food industry value net perspective. Konferenssijulkaisu, esitetty International Conference in Production Research -konferenssissa Valparaisossa, Chilessä heinä-elokuussa Julkaistu ICPRkonferenssijulkaisut -sarjassa. Ahtonen, A.-K. Virolainen, V.-M. 2008: Supply strategy in food industry value net perspective. Konferenssipaperi tarkastusprosessissa International Journal of Logistics: Research & Applications -lehteen. Ahtonen, A.-K. Virolainen, V.-M. Kaurijoki, M. Kuusela, H. 2008: The influence of power on collaboration. Konferenssijulkaisu, esitetty Australiassa (17 th International Annual IPSERA -conference). Elg, U. Paavola, H. (painossa): Market Orientation of Retail Brands in the Grocery Chain: the Role of Supplier Relationships. Referoitu journal-artikkeli, hyväksytty julkaistavaksi The International Review of Retail Distribution and Consumer Research -lehdessä. Lankinen, J. Rökman, M. Tuominen, P. 2007: Market-sensing Capability and Market Orientation in the Food Industry: Empirical Evidence from Finland. Esitetty Nordic Academy of Management -konferenssissa Bergenissä, Norjassa elokuussa Rintamäki, T. Kuusela, H. Mitronen, L. 2007: Identifying competitive customer value propositions in retailing. Managing Service Quality Journal. Vol. 17. Issue Saarijärvi, H. Kuusela, H. 2008: Illustrating value creation within a value chain. Artikkeli lähetetty tarkastusprosessiin International Journal of Physical Distribution and Logistics Management -journaaliin huhtikuussa Tanila, J. Kuusela, H. Mitronen L. Saarijärvi, H. 2008: Agile manufacturing in food industry modelling the impacts of rapid product deterioration. Konferenssipaperi, esitetty maaliskuussa 2008 Innsbruckissa International Working Seminar on Production Economics -konferenssissa. Lähetetty myös tarkastusprosessiin International Journal of Production Economics -journaaliin. Tanila, J. Saarijärvi, H. Virolainen, V.-M. Kuusela, H. 2008: Supply chain management of rapidly deteriorating products a model to understand the implications of product deterioration Konferenssipaperi, esitetty Innsbruckissa International Working Seminar on Production Economics -konferenssissa maaliskuussa Lähetetty myös tarkastusprosessiin International Journal of Production Economics -journaaliin. Ainasoja, M. 2007: Yritysasiakkaan vuorovaikutuksessa kokema arvo. Case: Saarioinen Oy:n ja avainasiakkaiden suhde. Tampereen yliopisto. Luettavissa Internet-osoitteessa Anttila, L. 2008: Valmista vaivattomasti nuorten kuluttajien näkemyksiä ruoasta ja syömisestä. Tampereen yliopisto. Luettavissa Internet-osoitteessa Bergius, A. 2007: Valmistajan, vähittäiskaupan ja keskusliikkeen välinen yhteistyö myynninedistämiskampanjassa. Tampereen yliopisto. Luettavissa Internet-osoitteessa Juvonen, M. 2008: Ympäristövastuullisuus elintarvikkeen ostopäätöksessä. Yliopisto, julkaisun tiedot, sähköinen linkki. Tampereen yliopisto. Luettavissa Internet-osoitteessa Kansikas, T. 2007: Kustannusten ja ajan sitoutuminen tuotteeseen elintarviketeollisuuden arvoverkostossa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Luettavissa Internet-osoitteessa https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/30605/tmp.objres.760.pdf?sequence=1. Lankinen, J. 2006: Pirkanmaan elintarviketeollisuuden markkinoiden ennakointi ja asiakassuuntautuneisuus. Tampereen yliopisto. Luettavissa Internet-osoitteessa Mäkipää, J. 2008: Elintarvikkeiden päiväysmerkintöihin liitetyt merkitykset. Tampereen yliopisto. Luettavissa Internet-osoitteessa Niemelä, S. 2008: Pakkauskuva brändin identiteetin viestijänä. Tampereen yliopisto. Luettavissa Internet-osoitteessa Niskanen, J. 2008: Asiakaslähtöisyys elintarvikepakkauksen tuotekehitysprosessissa. Tampereen yliopisto. Luettavissa Internet-osoitteessa Rintala, J. 2007: Markkinoiden muutosten ennakointi. Case Ruokakesko. Tampereen yliopisto. Luettavissa Internet-osoitteessa Saarijärvi, H. 2007: Elintarviketeollisuuden arvoketju priorisointia parivertailulla. Tampereen yliopisto. Luettavissa Internet-osoitteessa Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen 16 Liito-ohjelman vuosikirja 2008

18 Tarpila, R. 2008: Kuluttajien mielikuvat terveysvaikutteisista elintarvikkeista. Tampereen yliopisto. Luettavissa Internet-osoitteessa Tiirinki, M. 2008: Eettisten elintarvikkeiden kuluttamisen merkitykset. Tampereen yliopisto. Luettavissa Internet-osoitteessa Kansainvälinen yhteistyö Tutkimusprojektissa tehtiin tutkijavierailu Lundin yliopistoon sekä tehtiin yhteistyötä Lundin yliopiston professori Ulf Elgin kanssa. Yhteistyö realisoitui yhteisen tieteellisen artikkelin julkaisemiseen (Elg Paavola). Lisäksi projektissa tehtiin tutkijavierailu Nottinghamin yliopistoon, jossa vieraili tutkijoita sekä Tampereen yliopistosta että Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Kansainvälisiä tutkijayhteyksiä ylläpidettiin myös esiintymällä tutkimuspapereilla aihealueen konferensseissa esimerkiksi Chilessä (International Conference in Production Research), Itävallassa (International Working Seminar on Production Economics) ja Australiassa (International Annual IPSERA). Projektiryhmä tutkimusprojektin johtaja, professori Hannu Kuusela, projektin johtaminen ja hallinnointi, erillistutkimukset projektipäällikkö, KTM Hannu Saarijärvi, projektin tutkimuksellinen kokonaisuus, erillistutkimukset projektipäällikkö ( ), KTT Heli Paavola, projektin tutkimuksellinen kokonaisuus, erillistutkimukset projektitutkija, KTM Mari Ainasoja, pro gradu -opinnäytetyö projektitutkija, KTM Liisa Anttila, pro gradu -opinnäytetyö projektitutkija, KTM Minna Juvonen, pro gradu -opinnäytetyö tutkija, KTM Mari Kaurijoki, väitöskirjatutkimus, erillistutkimukset projektitutkija Juulia Mäkipää, pro gradu -opinnäytetyö projektitutkija, KTM Sonja Niemelä, pro gradu -opinnäytetyö projektitutkija, KTM Johanna Niskanen, pro gradu -opinnäytetyö projektitutkija, KTM Jenni Rintala, pro gradu -opinnäytetyö tutkija, DI Jussi Tanila, erillistutkimukset projektitutkija, KTM Riina Tarpila, pro gradu -opinnäytetyö projektitutkija, KTM Meri Tiirinki, pro gradu -opinnäytetyö. tutkimusprojektin varajohtaja, professori Veli-Matti Virolainen, projektin erillistutkimukset, osaprojektikokonaisuuden hallinta tutkija, KTM Anni-Kaisa Ahtonen, väitöskirjatutkija, erillistutkimukset projektitutkija, KTM Tuomas Kansikas, pro gradu -opinnäytetyö tutkija, KTM Nina Rasmussen, väitöskirjatutkimus, erillistutkimukset. Tampereen yliopisto Johtamistieteiden laitos TAMPEREEN YLIOPISTO puh. (03) faksi (03) Internet-osoite sähköposti Vastuullinen johtaja Hannu Kuusela KTT, professori puh. (03) sähköposti Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kauppatieteellinen tiedekunta PL 20, LAPPEENRANTA puh. (05) faksi (05) Internet-osoite sähköposti Projektin varajohtaja Veli-Matti Virolainen TkT, professori puh. (05) sähköposti Projektipäällikkö Hannu Saarijärvi KTM puh sähköposti Yritysyhteistyökumppanit Myllyn Paras Oy Internet-osoite Yhteyshenkilö: kaupallinen johtaja Timo Jokela Ruokakesko Oy Internet-osoite Yhteyshenkilöt: johtaja Ari Akseli ja ostojohtaja Jukka Koivunen Saarioinen Oy Internet-osoite Yhteyshenkilöt: markkinointijohtaja Jouni Mattila ja markkinointijohtaja (Horeca) Janne Tuomisto Wipak Oy Internet-osoite Yhteyshenkilö: aluemyyntipäällikkö Jussi Kosunen. 17 TUTKIMUSPROJEKTIT

19 Dominance strategies Leveraging Strongholds for Market Expansion Liiketoiminnan laajentaminen vahvan markkina-aseman avulla Tutkimuksen keskeiset tavoitteet selvittää, kuinka markkinasegmenttien väliset riippuvuudet vaikuttavat kilpailun dynamiikkaan ja kuinka suomalaiset ohjelmistoalan yritykset voivat parhaiten varautua tilanteeseen selvittää, kuinka joukko suuryrityksiä on varmistanut itselleen johtoaseman. Tutkimuksen avainsanat: Liiketoiminnan laajentaminen, kilpailu monilla markkinoilla, kilpailukyky Tutkimustyö Useiden suomalaisten teknologiayritysten ongelmana on, että vaikka ne kykenevät valmistamaan myyviä tuotteita ja saamaan ne kansainvälisille markkinoille, suuryhtiöt pystyvät vahvan asemansa turvin ennen pitkää valtaamaan niiden markkinasegmentit. Esimerkiksi ohjelmistoteollisuudessa lukuisat innovatiiviset erikoisalojen oivallukset ovat hävinneet kansainvälisiltä markkinoilta monialaisten kilpailijoiden liitettyä samantyyppisiä ratkaisuja omiin tuotteisiinsa. Esimerkiksi Microsoft kykeni kaappaamaan tekstinkäsittelyn ohjelmistomarkkinat liittämällä oman ohjelmistonsa Windows-käyttöjärjestelmään. Samankaltainen uhkakuva on virustentorjuntaohjelmistojen mahdollinen integrointi käyttöjärjestelmiin tai verkosto-ohjelmistojen ja -ratkaisujen tai toisaalta päätelaitteiden ohjelmistojen ja sovellusten liittäminen yhteen niin tiukasti, että vain pakettiratkaisuja myyvät yritykset jäävät henkiin. Vaikka kestävää kilpailuetua on tutkittu laajasti, lähes valta-aseman saavuttaneista yrityksistä on tehty hämmästyttävän vähän empiiristä tutkimusta. Esimerkkeinä vahvoista toimijoista ovat Microsoft (ohjelmistoala), Intel (mikroprosessorit), Nokia (matkapuhelimet) ja Cisco (Internet-reitittimet), mutta yhtä hallitsevia yrityksiä toimii myös perusaloilla (esim. pakkaustuotannon maailmanmerkki TetraPak). Kaikille näille yrityksille on yhteistä se, että ne ovat saavuttaneet hallitsevan aseman ydinaloillaan ja vähitellen laajentuneet markkinajohtajiksi myös niihin läheisesti liittyvillä sektoreilla. Jotta voisimme paremmin ymmärtää kestävän kilpailuedun dynamiikkaa, tutkimme niitä strategioita, joiden avulla yritykset hyödyntävät vahvaa markkina-asemaansa saavuttaakseen hallitsevan aseman omalla alallaan ja lujittaakseen sitä. Kysymystä tarkastellaan kahdesta hyvin erilaisesta näkökulmasta. Ennen kaikkea pyrimme selvittämään, kuinka suuret ja hallitsevat toimijat voivat hyödyntää vahvuuttaan myös alaansa liittyvillä markkinoilla. Samalla tarkastelemme kysymystä myös suhteellisen pienten, kapeilla markkina-alueilla toimivien yritysten kannalta, jotka joutuvat jatkuvasti suojautumaan suurten toimijoiden laajentumisyrityksiltä. Tutkimuksessa pyritään löytämään vastaus kolmeen kysymykseen, joilla on sekä käytännöllistä että tutkimuksellista merkitystä: Koska ja kuinka yritykset voivat käyttää vahvaa markkina-asemaansa uusille alueille laajentumiseen? Mihin näiden dynaamisten laajentumisstrategioiden toteuttaminen perustuu? Kuinka yritykset voivat torjua vahvaa markkina-asemaansa hyödyntävien kilpailijoiden tunkeilun? Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa toteutamme laaja-alaisia yritysprojekteja tiiviissä yhteistyössä tähän projektiin osallistuvien yritysten (Nokia, Nokia Siemens Networks ja Itella) kanssa. Niissä keskitytään ongelmiin, joita kyseiset yritykset ovat kohdanneet omissa laajentumisstrategioissaan ja kootaan aineistoa induktiivista teoriaa varten. Ensimmäistä ryhmää täydennämme tarkastelemalla eräitä muita johtavia teollisuusyrityksiä. Tutkittavien suuryritysten tilanteen pohjalta rakennetaan yritystason teoria, jolla pyritään vastaamaan kahteen ensimmäiseen kysymykseen. Toisessa vaiheessa pohdimme kolmatta kysymystä tarkastelemalla eräiden suomalaisten pienten ja keskisuurten ohjelmistoyritysten tilannetta. Tällaiset yritykset ovat usein luoneet itsel- Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen 18 Liito-ohjelman vuosikirja 2008

20 Net Income Million USD leen markkinarakoja ja joutuvat jatkuvasti torjumaan suurten kansainvälisten toimijoiden yrityksiä vallata ja hallita niitä. Sopivat yritykset valitaan yhdessä Ohjelmistoyrittäjät ry:n kanssa. Kolmannessa vaiheessa toteutamme ohjelmistoalan osasektorilla kattavan kvantitatiivisen analyysin, jolla voimme testata kahdessa ensimmäisessä vaiheessa laadittuja teorioita. Kvantitatiivinen testi on tärkeä keino selvittää induktiivisessa tutkimuksessa tuotettujen tulosten toimivuutta. Tämän projektin tulokset ovat hyödyksi sekä johtotehtävissä toimiville että päätöksentekijöille seuraavista syistä: 1. Tarvitaan enemmän tietoa kestävän kilpailuedun perusteista Suomen talouden vetureina toimivissa suuryrityksissä. Nokia ja Itella ovat saavuttaneet vahvan aseman ydinmarkkinoillaan, ja jotta ne voivat säilyttää asemansa ja vahvistaa sitä, on oleellista pohtia myös laajentumisstrategioita. Samaan aikaan myös COMPUWARE CORPORATION BMC SOFTWARE INC AUTODESK INC INTUIT INC SYMANTEC CORPORATION INFOSYS TECHNOLOGIES -ADR CHECK POINT SOFTWARE TECHN SABRE HOLDINGS CORPORATION ELECTRONIC ARTS INC SUNGARD DATA SYSTEMS INC CA INC ADOBE SYSTEMS INC SAP AG -ADR ORACLE CORPORATION MICROSOFT CORPORATION näitä suuryrityksiä uhkaavat globaalit toimijat, jotka pyrkivät laajentumaan niiden ydinalueille. Ottaen huomioon Nokian ja Itellan ja niiden alihankkijoiden merkityksen Suomen taloudelle, on erittäin tärkeää selvittää, miten ne voivat jatkaa kasvu-uralla Esimerkiksi juuri ohjelmistoalan pienet ja keskisuuret yritykset ovat osaltaan varmistamassa Suomen kilpailukykyä. Näitä yrityksiä uhkaavat jatkuvasti vahvaa markkina-asemaansa hyödyntävät toimijat, kuten Microsoft, Oracle ja SAP. Siksi pienille ja keskisuurille yrityksille on elintärkeää tuntea näiden suuryritysten laajentumisstrategiat ja osata torjua ne tehokkaasti. 3. Vaikka esimerkiksi Microsoftin tekemät niputtamispäätökset ovat olleet kilpailuviranomaisten mielenkiinnon kohteena jo kymmenen vuoden ajan, keskustellaan akateemisissa piireissä vieläkin siitä, loukattiinko niillä kilpailulainsäädännön henkeä jos ei sen kirjainta. Kilpailulakeja ja taloudellisia kannustimia laadittaessa olisi tunnettava eri yritysten strategiavaihtoehdot ja niiden vaikutukset. Oheisessa kuviossa havainnollistetaan kannattavimmat ohjelmistoyritykset; se osoittaa selkeästi Microsoftin hallitsevan aseman. Tutkimusmenetelmät Tutkimuksessa sovelletaan useita menetelmiä. Teorian rakentamisessa ja yritysten ongelmien ratkaisemisessa käytämme useita yrityksiä koskevia tapaustutkimuksia. Tapaustutkimusmenetelmä soveltuu erittäin hyvin monipuolisen teorian rakentamiseen ja antaa työlle syvyyttä, jota tarvitaan yritysmaailman käytännön ongelmien ratkaisemisessa. Joissakin projektin osissa käytämme myös analyyttista mallinnusta ja simulointia vaihtoehtoisena teorianrakentamisen ja testauksen menetelmänä. 19 TUTKIMUSPROJEKTIT

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3)

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) code name 1 2 sum YABIA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YABIA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal

Lisätiedot

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Nostaa tunteen ja asiakkaan kokeman arvon yhdeksi liiketoiminnan keskeiseksi ajuriksi. Haastaa yrityksiä tarkastelemaan liiketoimintaa asiakkaiden tunteiden kautta.

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Alihankintafirmojen palveluliiketoiminta ajan hermolla arvoa asiakkaalle

Alihankintafirmojen palveluliiketoiminta ajan hermolla arvoa asiakkaalle Alihankintafirmojen palveluliiketoiminta ajan hermolla arvoa asiakkaalle Projekti: Pelin muuttaminen strategisella arvoinnovoinnilla (PELURI) Tekes tilaisuus Menestys liiketoiminnassa vaatii tunnetta Kai

Lisätiedot

Kuinka rakentaa globaaleja verkostoja - kommenttipuheenvuoro

Kuinka rakentaa globaaleja verkostoja - kommenttipuheenvuoro Suomalaiset pk-yritykset kasvavat globaalissa taloudessa 25.11.2008 Kuinka rakentaa globaaleja verkostoja - kommenttipuheenvuoro Tuija Mainela, professori, KTT Oulun yliopisto, Markkinoinnin laitos Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT Heli Ruokamo, KT Varadekaani, Professori, Kasvatustieteiden tiedekunta Johtaja, Mediapedagogiikkakeskus Lapin yliopisto Sairaalakirjastopäivät,

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen esittely Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen opiskelijat käyvät sekä markkinoinnin että kansainvälisen liiketoiminnan

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Johdatus markkinointiin

Johdatus markkinointiin Markkinoinnin perusteet 23A00110 Johdatus markkinointiin Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Päivän agenda Kuka kukin on? Mitä markkinointi on? Miksi sinun tulisi

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

World Alliance for Low Carbon Cities. 10. huhtikuuta 2013

World Alliance for Low Carbon Cities. 10. huhtikuuta 2013 World Alliance for Low Carbon Cities 10. huhtikuuta WALCC Finland 10.4. 13.00 Tilaisuuden avaus, Johan Wallin, WALCC 13.10 Mitä yritykset ovat tekemässä? WALCC tilannepäivitys 4-6 yrityspuheenvuoroa +

Lisätiedot

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineinfo 10.3.2015 4301+02 klo 12:15-14

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineinfo 10.3.2015 4301+02 klo 12:15-14 Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineinfo 10.3.2015 4301+02 klo 12:15-14 Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen opiskelijat käyvät sekä markkinoinnin

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös Osakkeen arvonmääritys Onnistunut sijoituspäätös Teos pohjautuu osittain aiemmin useana painoksena nimillä Yrityksen arvonmääritys ja Uusi yrityksen arvonmääritys ilmestyneeseen teokseen. Copyright 2012

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan Christian Grönroos, Raimo Hyötyläinen, Tiina Apilo, Heidi Korhonen, Pekka Malinen, Taina Piispa, Tapani Ryynänen, Iiro Salkari, Markku Tinnilä, Pekka Helle Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6.

Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6. Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa Julkisen tutkimuksen haku 1.9.2014-28.11.2014 Nuppu Rouhiainen 2.6.2014 DM1291371 Haun kuvaus Tekesin useiden ohjelmien yhteinen tutkimushaku,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA

W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA Talentum Helsinki 2005 Ystävyydelle ja perheillemme, jotka lisäävät mielekkyyttä maailmaamme. The title of the original edition is Blue Ocean Strategy

Lisätiedot

Uusi arvonluonti. Julkisen tutkimuksen haku Minna Suutari

Uusi arvonluonti. Julkisen tutkimuksen haku Minna Suutari Uusi arvonluonti Julkisen tutkimuksen haku 22.5.-16.9.2014 Minna Suutari 28.5.2014 Haun kuvaus Tekesin useiden ohjelmien yhteinen tutkimushaku, jossa haetaan 1) Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden rinnakkaishankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Korkeakoulujen IT muutoksessa Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Miksi me välitämme Trendeistä? Globaalit macro trendit Toimialakohtaiset trendit Teknologia trendit Oma synteesi ja tutkimus Lisää

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen

Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen Kiinteistö- ja rakentamistalouden tutkimusseminaari 15.09.2004 Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen Tomi Ventovuori Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous Tutkimuksen tavoitteet Tunnistaa

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Asiakasarvot ja arvon tuottaminen kaupassa

Asiakasarvot ja arvon tuottaminen kaupassa Asiakasarvot ja arvon tuottaminen kaupassa Ohjelmajohtaja Timo Rintamäki, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos 27.9.2016 Aalto-yliopisto, 23C61050 R001U271 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

DSII. Teollisuuden tohtorikoulu Doctoral School of Industry Innovations. Seppo Tikkanen Tampere University of Technology

DSII. Teollisuuden tohtorikoulu Doctoral School of Industry Innovations. Seppo Tikkanen Tampere University of Technology DSII Teollisuuden tohtorikoulu Doctoral School of Industry Innovations Seppo Tikkanen Tampere University of Technology DSII on TTY:n tohtorikoulu joka yhdistää teollisuuden tarpeet ja akateemisen tutkimuksen

Lisätiedot

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1 Tutkittua tietoa T. Dybå, T. Dingsøyr: Empirical Studies of Agile Software Development : A Systematic Review. Information and Software Technology 50, 2008, 833-859. J.E. Hannay, T. Dybå, E. Arisholm, D.I.K.

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström #innovaativat julkiset hankinnat Ilona Lundström Innovaatio on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen Tuoteinnovaatiot, prosessi-innovaatiot, palveluinnovaatiot,

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Ohjelmapolku: Otsikko: Strategiasta johtamalla toteutukseen KA-työ mahdollistajana strategioiden toteutukseen Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Miten korkeakoulun

Lisätiedot

Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä. Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä Prof. Pirjo Ståhle

Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä. Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä Prof. Pirjo Ståhle Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 14.11.2007 Prof. Pirjo Ståhle Kolme suurta muutosvoimaa kilpailukyvyn perustana Globalisaatio Teknologia

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Älykäs muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Pohjois-Savon liitto 11.3.2015 Pentti Sydänmaanlakka - Johtamisen suurimmat haasteet - Älykäs vai älytön organisaatio? - Älykäs

Lisätiedot

11.10.2011 Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu

11.10.2011 Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu Hyvä liikeidea? 11.10.2011 Virpi Laukkanen Savonia-ammattikorkeakoulu Mistä hyvä bisnes syntyy? TILANNE TOIMINTA TULOS (hyvä) tyyppi + (onnekas/suotuisa) tilanne = (hyvä) toiminta (hyvä) tulos (Pyykkö,

Lisätiedot

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen Älykäs erikoistuminen Kristiina Heiniemi-Pulkkinen 9.6.2015 Miksi? Perimmäisenä ajatuksena on EU rahoituksesta saatavan hyödyn kasvattaminen; kullakin alueella on omat vahvuutensa ja päällekkäisen työn

Lisätiedot

PÄÄAINEENA TUOTANTOTALOUS

PÄÄAINEENA TUOTANTOTALOUS PÄÄAINEENA TUOTANTOTALOUS University Teacher Katariina Pukkila-Palmunen Industrial Management Department of Production Faculty of Technology University of Vaasa Tuotantotalouden yksikkö 1/2 Ammattilaisia

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA

YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA Professori Hannu Kärkkäinen Tampereen teknillinen yliopisto KOULUTUSTILAISUUS 18.9.2012 KLO 9-12 YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA THE RANGE OF WHAT WE THINK AND DO IS LIMITED BY WHAT WE FAIL

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Yritykset toimivat hajautetuissa arvoverkostoissa, joissa on sekä suuria että pk yrityksiä/yhteisöjä.

Lisätiedot

Rohkea tiikerin loikka: arvoa ja arvostusta arkeen

Rohkea tiikerin loikka: arvoa ja arvostusta arkeen Rohkea tiikerin loikka: arvoa ja arvostusta arkeen Maaria Nuutinen PsT, Tutkimuspäällikkö VTT LIIDERIT Rohkeus, muutoskyky ja tuottavuus tiistai 28.10. http://www.vtt.fi/sites/aaa/ 2 Tiikerin loikka -

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta buildingsmart määritelmä buildingsmart määriteltiin Washingtonin IAIkokouksessa viime marraskuussa seuraavasti: buildingsmart is integrated

Lisätiedot

Ketteryyttä asiakaskeskeisen liiketoimintamallin

Ketteryyttä asiakaskeskeisen liiketoimintamallin 14 ARVONLUONNIN MUUTOKSEN AAKKOSET MENETELMIÄ HUOMISEN ARVONLUONTIIN Ketteryyttä asiakaskeskeisen liiketoimintamallin jatkuvaan kehittämiseen ja uudistamiseen Asiakaskeskeisyys korostuu lähes jokaisen

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Menestyksen eväät Kone- ja metallituoteteollisuus tuottavuusloikkaukseen yhteistyöllä Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Liiketoimintasuhteen anatomia Jukka Vesalainen Vaasan yliopisto

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen

Lisätiedot

TKK 100 vuotta -merkki

TKK 100 vuotta -merkki TKK 100 vuotta -merkki jari laiho design studio WHO ARE YOU oy Merkin esittely TKK Viestintä elementit TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä

Lisätiedot

Toimialan ja yritysten uudistuminen

Toimialan ja yritysten uudistuminen Toimialan ja yritysten uudistuminen - mahdollisuuksia ja karikoita Jari Kuusisto MIT Sloan School of Management University of Vaasa 1 Jari Kuusisto University of Vaasa Esityksen rakenne Metsäsektorin lähtötilanne

Lisätiedot

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu luonnonvara-alalla ja elintarvikeketjussa työskentelevien

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille OSKE tänään - miten huomenna? 4.11.2011 Janne Poranen, Technology Manager VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esityksen sisältö Kuituprosessien

Lisätiedot