TANSSIViihde LAVAKAUDEN PÄÄTTÄJÄISET TANSSIRAVINTOLA ON LÄHELLÄ JA LÄHESTYTTÄVISSÄ TANSSIVIIHTEEN SEMINAARISTA MUSIIKKIVÄKI VERKOSTOITUI KELLON YMPÄRI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TANSSIViihde LAVAKAUDEN PÄÄTTÄJÄISET TANSSIRAVINTOLA ON LÄHELLÄ JA LÄHESTYTTÄVISSÄ TANSSIVIIHTEEN SEMINAARISTA MUSIIKKIVÄKI VERKOSTOITUI KELLON YMPÄRI"

Transkriptio

1 PARITANSSIA LAPSILLE KÄY TANSSIMAAN -PALS- TALLA s. 15 SUURI TANSSIRISTEILY HAUSKANPITOA PARITANSSIN MERKEISSÄ LAIVALLA s. 8 MARCO BJURSTRÖM KOKO SUOMI TANSSII -PALSTALLA s. 14 TANSSIViihde SUOMALAISEN SEURATANSSIKULTTUURIN JA ISKELMÄMUSIIKIN ERIKOISLEHTI 4/2007 TANSSIRAVINTOLA ON LÄHELLÄ JA LÄHESTYTTÄVISSÄ ARTISTIHAASTATTELUISSA MM. FREDI LASSE HOIKKA TOMI MARKKOLA CHARLES PLOGMAN TOMMI SOIDINMÄKI YHTEENVETO TANSSIVIIHTEEN SEMINAARISTA TANSSIPAIKKA- LIITTEESSÄ MUKANA: Auran Nuortentalo, Aura Hotelli Levitunturi, Sirkka Hotelli-Ravintola Karelia, Joensuu Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, Kurikka Kruunupuisto, Punkaharju Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja Ravintola Galax, Turku Rokuan Kuntokeskus, Rokua Savonlinna-Sali, Savonlinna Scandic Luosto, Luosto Tanssikrouvi, Häijää Tanssiravintola Lempi & Toivo, Kemi Teeriharju, Somero Viihdekeskus Merisärkkä, Kalajoki Viihteen Valtatie 2, Harjavalta Wanhan Tanssikellari, Helsinki ANNE MATTILA PERHE ON VOIMANLAHDE s. 10 LAVAKAUDEN PÄÄTTÄJÄISET MUSIIKKIVÄKI VERKOSTOITUI KELLON YMPÄRI

2 2 TANSSIVIIHDE -LEHTI 4/2007 PÄÄTOIMITTAJAN SANANEN KUVA: J.VUORENPÄÄ VUOSI ON TAAS KOHTA PULKASSA JA UUSI ODOTTAMASSA VUOROAAN NURKAN TAKANA M ietiskellessäni vuoden saldoa, olen tullut siihen tulokseen, että Tanssiviihde lehden ehkä hieman haparoivista ensiaskeleista on alkanut pikku hiljaa muodostua yhä selkeämpiä ja määrätietoisempia. Ehkä ensi vuosi mahdollistaa jo varsin mukavan ja vakaan kävelyvauhdin. Alkaa siis näyttää vahvasti siltä, että en taida olla sittenkään aivan blondi, kun uskon tähän lehteen. Olen tosin aina välillä joutunut tarkastelemaan hiusteni juurikasvua, mutta kyllä se vieläkin maantienväriseltä näyttää. Heh - Sitä paitsi luja usko siirtää vaikka vuoria tai ainakin se on siirtänyt vuorenpäätä kovasti paikasta toiseen. Kesällä oli pakko hankkia pieni ja terhakka diesel-auto vanhan bensakäyttöisen tilalle, kun bensan hinnat hipovat melkein jo pilviä ja matkaaminen on ollut siten hyvin kallista meikäläisen kilometrimäärillä. Tosin vähäpäästöisten autojen verotuksen huojentumisen vuoksi, autoni arvo laski yhdellä iskulla melkein 4000 euroa, joten eipä siitä vaihdosta tainnut olla minulle kovinkaan paljon taloudellista hyötyä. Dieselin hintakin kohoaa näköjään koko ajan ja se taitaa kohta saavuttaa bensan hinnan, jos huonosti käy. No, ehkä luontoa säästyy ainakin! Kuluneet kuukaudet ovat olleet varsin rankkoja ja työntäyteisiä, mutta kyllä ihminen kestää lähes mitä vaan, kun sydän on mukana tekemisissä. Ilman oikeanlaista motivaatiota, en olisi varmaan tässä nyt. Se positiivinen palaute, joka lukijoilta ja ylipäätään kentältä on kaiken kaikkiaan kantautunut, on antanut minulle paljon voimia jatkaa työtäni. En olekaan ainoa, joka uskoo tähän julkaisuun ja sen menestykselliseen tulevaisuuteen! Ja mitä enemmän eri tahot ottavat osaa lehden tekemiseen ilmoitustilaostoilla ja muutoin, sitä isompi ja vahvempi julkaisu meillä on ja sitä enemmän voimme tavoittaa ihmisiä tanssin ja musiikin pariin ja nimenomaan niitä UUSIA ihmisiä, joita tanssipaikat tarvitsevat pärjätäkseen tulevaisuudessakin. Ja kyllä siitä siivusta saavat myös esiintyjät voita leivän päälle lisää! Jees, ei muuta kuin mukavia lukuhetkiä. Kaiketi tässä on sa- malla myös paikallaan toivottaa Rauhaisaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2008 kaikille osapuolille! Tanssiterveisin, Jaana Jande Vuorenpää :) päätoimittaja Otin osaa syksyn naamiaisristeilyyn m/s Viking Isabellalla. Tässä meikäläisen uusi Halloween look - uskallatko hakea tanssimaan? Vain pirunsarvet puuttuvat? ;D Hauskat ja tehokkaat tanssileirit ja kurssit järjestää Boogie Tour Ry. Lisätietoja verkossa: TANGO (pe) BUGG (la) FUSKU/ FOKSI (su) Huippuopettajat Suomesta ja Ruotsista, neljä tasoryhmää, vapaaehtoinen parinvaihtosysteemi, tasoryhmästä riippuen joko aamupäivät tai iltapäivät vapaata, vaikka joulu-ostoksilla käymiseen. Mahdollisuus osallistua muiden tasojen tunneille. Ilmoittaudu: tai p Voit ilmoittautua yksin tai parin kanssa, mutta ilman paria ilmoittautuneet saavat vahvistuksen vasta, kun parimäärä on tasan. Hinta/hlö: 35 /päivä, koko leiri mennessä ilmoittautuneille -10% Ilmoittautumiset pareittain (alkeisryhmiin myös ilman paria): p tai Leirin hinta/hlö: pe 20, la ja su 35, koko leiri 80. Huom! mennessä ilmoittautuneille -10% JULKAISUTIEDOT Julkaisija SUOMEN SEURATANSSILIITTO SUSEL ry Kankaanrannantie 46, Harjavalta Kustantaja JAAMEDIA PL 57, Tampere Lehden toimitus Päätoimittaja/taitto:Jaana Vuorenpää, GSM , Toimitus: Juha Lahti, Marianne Krause, Vierailevat toimittajat: Heikki Merihaara Toimitusneuvosto: Matti Mustajärvi SUSEL ry, Pentti Teräväinen Discopress Oy, Suomen Huvijärjestäjien Keskusliiton ja Suomen Ohjelmatoimistojen liiton edustajat, Jaana Vuorenpää Painopaikka Pirkanmaan Lehtipaino, Tampere Painosmäärä kpl Kannen pääkuva Paula Teräväinen; Lavakauden Päättäjäiset / Paula Koivuniemi Ilmoitusmyynti ja lehden tilaukset: Jaana Vuorenpää GSM Aineiston toimitus postiosoite; Jaamedia/Tanssiviihde lehti, PL 57, Tampere ; Ilmestymisviikot ja aineistopäivät 2008: helmikuu vko 8-1/ toukokuu vko 21-2/ syyskuu vko 44-3/ Valmiit ilmoitukset tulee olla toimituksella viimeistään 5 arkipäivää ennen julkaisuviikon ensimmäistä päivää. Lehden 1/2008 aineistopäivä on (Valmiit ilmoitukset 11.2.) Jakelu: Julkaisua jaetaan ilmaisjakelulehtenä SUSELin jäsenseurojen lisäksi tanssilavoilla ja - ravintoloissa, hotelleissa, huoltoasemilla, kauppakeskuksissa ja muissa mahdollisissa yrityksissä eri puolilla Suomea. Lehti on myös tilattavissa maksua vastaan sekä luettavissa verkkosivuilta digilehtenä. Katso lehden mediatiedot: ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen Yhteistyössä mukana; Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto ry Ohjelmatoimistojen Liitto ry Suomen Tanssinopettajien Liitto ry Discopress Oy LEHDEN 4/2007 JAKELUPAIKAT SUSEL jäsenistö (kts. yhteystiedot s. 19). Lehtiä on saatavilla SUSEL jäsenten toimesta myös pienempiä määriä satunnaisissa kohteissa. Jakelupaikkojen tarkemmat yhteystiedot ovat luettavissa verkkosivustolla; Anttilan tavaratalo, Tampere ABC Aura ABC Iisalmi ABC Jalasjärvi ABC Kiikoinen ABC Kiurvesi ABC Kokkola ABC Masuuni, Karkkila ABC Rauma ABC Tikkula, Pori ABC Viipurinportti, Lappeenranta Auran Nuortentalo, Aura Cafe Tuike, Viitasaari Hesestoppi, Parkano Hiitteenharjun TeeBee, Harjavalta HimosAreena, Jämsä Hotelli Cumulus, Kemi Hotelli Hiittenharju, Harjavalta Hotelli Iso-Valkeinen, Kuopio Hotelli Kalliohovi, Rauma Hotelli Korpilampi, Espoo Hotelli Levitunturi, Sirkka Hotelli Luostotunturi, Sodankylä Hotelli Mesikämmen, Ähtäri Hotelli Sommelo, Kuusankoski Hotelli Ylläs Saaga, Ylläsjärvi Hotelli Ylläsrinne, Yllärjärvi Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, Kurikka Hullu Poro Areena, Sirkka Humppilan lasi, Humppila Härkäpakari Oy, Huittinen Imatran Kylpylä, Imatra Kangasalan Kisaranta, Kangasala Kankaanpään Kuntoutuskeskus, Kankaanpää Karelia, Joensuu Kauppahotelli Grand, Lahti /Iltaravintola Tähtitaivas Kaustisen kansantaiteenkeskus, Kaustinen Kruunupuisto, Punkaharju K-Supermarket, Kankaanpää Kuntotalo, Kouvola Kylpylähotelli Keurusselkä, Keuruu Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Kyläkauppa Veljekset Keskinen, Tuuri Kärsämäen Kataja, Kärsämäki Lapland Hotel Äkäshotelli, Äkäslompolo Linjurin Kauppakeskus, Salo Lomahotelli Jämi, Jämijärvi Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi Martin Kievari, Hietama Neste Aapiskukko, Pälkäne Neste Häijää, Häijää Neste Länsituuli, Noormarkku Neste Napapiiri, Rovaniemi Neste Pentinkulma, Urjala Nokian Kerhola, Nokia Pajarinhovi, Kitee Paradise Garden, Salo Pesäkallio, Lahti Puistokulma, Vantaa Ravintola Galax, Turku Ravintola Kaleva, Mikkeli Rokuan Kuntokeskus, Rokua Ruusulinna, Nurmijärvi Saariselän Tunturihotelli, Saariselkä Salon Citymarket, Salo Savonlinna-Sali, Savonlinna Scandic, Luosto Siuntion Hyvinvointikeskus, Siuntio Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Sokos Hotel Vantaa, Ravintola Tulisuudelma Sokos Hotelli Tahkovuori, Tahkovuori Suomen Tanssitarvike Oy (Hki, Oulu, Lahti, Turku) Suutari-Kake, Lappeenranta (Prisma) Tango Kahvila, Joensuu (rautatieasema) Tanhuhovi, Lohja Tanssikrouvi, Häijää Tanssipaviljonki Tulenliekki, Heinävesi Tanssiravintola Jyväshovi, Jyväskylä Tanssiravintola Lempi & Toivo, Kemi Tanssiravintola Lyhty, Seinäjoki Tanssiravintola Marilyn, Kouvola Tanssiravintola Rukahovi Teboil Pirkanhovi, Lempäälä Teboil Tähtihovi, Heinola Teeriharju, Somero Wanhan Tanssikellari, Helsinki Viihdekeskus Merisärkkä, Kalajoki Vuokon Soppi Oy, Härkä-Center, Nokia Vuoksenniskan Työväentalo, Imatra Ylläksen Kaivohuone, Äkäslompolo

3 TEKSTI JA KUVA: LASSE FINSKA OLAVI VIRTA SININEN HUVIMAJA LAULUKILPAILUN VOITTAJAT Lohjalla Laurentius salissa laulettiin kilpaa syyskuun alkupuolella jo neljättä kertaa Olavi Virta nimeä kantavan laulukilpailun Sininen huvimaja merkeissä. Siuntion Hyvinvointikeskuksessa käytyjen semifinaalien pohjalta Lohjalle kelpuutettiin kaksikymmentä laulajaa; neljätoista yleiseen miesten ja naisten finaaliin sekä kuusi miesten ja naisten seniorisarjan finaaliin. Illan loppukilpailussa kuultiin kaikkiaan kahtatoista kilpailijaa, joista tuomaristo valitsi seuraavat voittajat vuodelle Miestensarjan voitti Marko Mäntyniemi Seinäjoelta ja naistensarjan Katja Jakku Viialasta. Seniorisarjan miestensarjan voitto matkasi Juha Kuneliuksen myötä Ruotsiin ja naistensarjan voitti puolestaan Liisa Suomalainen Kemijärveltä. Lohjalla kuten Siuntiossakin finalisteja säesti Jukka Eskelisen orkesteri. Tapahtuman järjestää, Viihdeohjelmat Keravalta. Kuvassa Lohjan yleisen naistensarjan voittaja viialalainen Katja Jakku esiintymässä Sinutnion semifilaanlissa. TANGOKUNINGAS KAUKO SIMONEN VETÄYTYY ELÄKKEELLE TEKSTI JA KUVA: LASSE FINSKA Kauko Simonen, pesunkestävä tangojen tulkitsija, tunnetaan samettiäänestään ja aidosta ja rehellisesti lavaesiintymisestään. Kuvassa Simonen esiintymässä Huittisten Hirvensuulilla. Kauko Simonen lähti 15 -vuotiaana armeijan leipiin Satakunnan ja Hämeen rajamailta Viljakkalasta. Ensin soitto-oppilaaksi vuonna 1966 Hämeenlinnaan ja sieltä Rovaniemelle ammattimuusikoksi1970, ja eläkkeelle Simonen jäi lopulta sotilasmuusikkona Vuonna 1985 maamme ja koko maailman ensimmäiseksi Tangokuninkaaksi Seinäjoella valittu Kauko Simonen on päättänyt lopettaa keikkailevan artistin uransa joulukuussa. Viimeinen keikka pidetään kyseisen kuun 6. pvä Oulussa. Kauko Simonen on voittanut kaksi muutakin laulukilpailua; Humppakuninkaan tittelin 1981 Loimaalla ja Valssinvaltiaan tittelin Forssassa Nyt on tullut aika jättää estradit muille. Kuusi vuotta sitten saatu infarkti ja sepelvaltimotauti laittavat lopulta hiljentämään keikkailut. Vielä kuitenkin ilmestyy seitsemäs levy, jossa on kymmenen uutta ja kymmenen vanhaa levytystä. Levyn julkaisee VL-Musiikki loppuvuodesta. Ritva vaimon kanssa omistaudutaan terveille elämäntavoille Rovaniemen Syväsenvaarassa, kertoo Simonen. ARTIKKELIT SISÄLLYSLUETTELO Tässä numerossa mm AJANKOHTAISTA UUTISET JA TIEDOTTEET TAPAHTUMAT JA MUUT ARTISTIT JA MUSIIKKI TANSSI JOKA LEHDESSÄ MM aihealueittain 3 Halloween tunnelmaa laivalla Tanssiviihteen seminaarin yhteenveto Tommi Soidinmäki hurmaa Fredi; Huolehtikaa lapsista! Elämäniloa pyörätuolitanssista KYSY BUFFETIN PUOLELTA TAPAHTUMAKALENTERI SUSEL JÄSENSEURATIEDOT SUSEL YHTEISTYÖJÄSENET SUSEL JÄSENETUPAIKAT TANSSIPAIKKALIITE (keskiaukeama) INDUSTRY AWARDS VUODEN TANSSIPAIKKA TANSSIPAVILJONKI TULENLIEKKI Suomen musiikkiteollisuuden jokavuotinen Musiikki & Media tapahtuma palkitsi joukostaan jälleen parhaat osaajat. Perjantaina Tampere-talon Industry Awards gaalassa palkintoja jaettiin kaiken kaikkiaan 21 sarjassa. Livesarjan Vuoden tanssipaikaksi 2007 valittiin Leppävirralla sijaitseva Tanssipaviljonki Tulenliekki. Tanssipaikan omis- taja ja toimitusjohtajana toimiva Pentti Leinonen kävi noutamassa palkinnon. Hän kertoi arvostavansa tunnustustaan suuresti ja on todella otettu tultuaan valituksi. Muita palkittuja oli tänä vuonna mm. Vuoden musiikkikustannusyhtiöksi valittu Warner/Chappell Music Finland ja Vuoden levy-yhtiöksi nimitetty SonyBMG Music Entertainment Finland. Industry Awards -palkintojen saajat päättää kullekin palkintokategorialle tai sarjalle nimetyt raadit. Musiikki & Median hallitus valitsee puolestaan raatien kokoonpanot suomalaisten musiikkialan ammattilaisten joukosta. Kuhunkin raatiin valitaan äänestettävän sarjan toimijan vastapoolin edustajia. Palkintojen tarkoituksena on huomioida kuluneen vuoden aikana työssään ansioituneet musiikkibisneksen ammattilaiset. Palkinnot ovat musiikkibisneksen ammattilaisten tunnustus niille alan toimijoille, joiden työn tulokset ovat usein tuntuvampia ja näkyvämpiä kuin tekijät itse. FINLANDERSILLE PLATINAA! Finlanders on ollut Suomen huipulla jo yli kaksikymmentä vuotta. Lukuisat konsertti- ja TV-esiintymiset sekä lava- ja ravintolakeikat ovat tuoneet yhtyeen tutuksi koko Suomen viihdekansalle. Nyt tämä maineikas pitkän linjan tanssiorkesteri on saanut ensimmäisen platinalevynsä iskelmäristeilyllä ke Yhtyeen Seikkailija-albumi on ylittänyt kappaleen myyntimäärän. Levyn yksi soitetuimpia hittejä on Oikeesti, joka on Kaisa Rannan säveltämä ja Sinikka Svärdin sanoittama kappale. PUHEENVUORO VIIHDETTÄ HAMPAAT IRVESSÄ Olen tyrmistynyt tekijänoikeuskeskustelun kulusta. Saan miltei tappouhkauksia kun kehitän keskustelua suomalaisen tekijänoikeuksien omistajan ja niitä generoivan tahon näkökulmasta. Mistä kumpuaa sokea luottamus nykyjärjestelmiin, vaikka tekijöiden asema tuntuu alati huononevan? Tekijänoikeus on työsuorite ja osa symbioottista tuotanto- ja palveluketjua, jota kauppaa ja teollisuutta harjoittavat yritykset välittävät kulutukseen success fee periaatteella. Jos ketju katkeaa, kukaan ei saa mitään. Järjestöt katkovat ketjua tavan takaa estäen milloin minkäkin palvelutuotannon. Tekijöillä on yrittäjäriski, mutta ei mitään oikeutta suoraan sopimiseen. Johtopäätökseni on, että viihteessä taistellaan kymmenien vuosien takaisten valtarakenteiden säilymisestä, eikä tekijän oikeuksista. Poptori on tahtomattaan myrskynsilmissä, koska se on irronnut järjestöjen riippuvuussuhteista. Näemme kotimaisen viihde-elinkeinon elvyttämisessä vain radikaalien toimien tuovan parannuksia. Otan kantaa infrastruktuuriin, sillä vika on siinä eikä osaamisessa. Politiikassa kritiikkiä pidetään normaalina, mutta jostain syystä viihteen puolella keskustelua ei haluta käydä. Työtämme väheksytään, vaikka kymmenet artistit ovat saaneet kauttamme uutta nostetta ja tulovirtaa. Vapautamme tekijöiden oikeudet uuteen ansaintaan ja luovat teokset takaisin yleisölle, tuottamalla ne uudelleen. Olemme vuoden 2001 jälkeen käyttäneet ,94 euroa tuotantoihin ja tuotekehityksiin. Tästä summasta ,66 on luovan työn tekijöille maksettuja palkkoja. Tänä aikana olemme maksaneet lisäksi ,05 euroa tekijänoikeusmaksuja. Ala tarjoaa ylivoimaisen kilpailuedun niille joilla on rahaa, eli monikansallisille pörssiyhtiöille. Kaikesta näkee, että raha ja parhaat hitit tulevat rahan luokse. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Ajamme toimialamme asiointia superministeriöön oikeudenmukaisuussyistä. Jos olisimme käyttäneet nuo summat rakennusalalla, meillä olisi n. 10 milj. euron kiinteistöomaisuus. Nyt meillä on 0 euroa finanssimarkkinoilla noteeraamatonta tekijänoikeutta. Mitä enemmän ja laadukkaampaa suomalaista työtä tehdään, sen suurempia rahoitusvaikeuksia kohdataan, sillä kestävä kulttuurituote tuloutuu vasta vuosien jälkeen. Jos kulttuurityötä tehdään, sillä täytyy olla samat talouden mekanismit käytössään kuin muullakin työllä. Tämä seikka on ymmärrettävä, käsitellään asioita millä hallinnon momentilla hyvänsä. Köyhän on oltava nöyrä on ainoa sääntö, jota Poptori työssään rikkoo. Erkki Puumalainen toimitusjohtaja Poptori Oy

4 4 TANSSIVIIHDE -LEHTI 4/2007 TALVIKAUDEN PAKINA Vihreät Niityt iskelmäviikko järjestettiin Suomen suvessa Kiuruvedellä jo yhdeksännen perättäisen kerran. Upeita konsertteja, taiteilijajuhlia, tansseja, jännitystä tihkuva Toivo Kärki -laulukilpailu, tanssileiri, maaseudun oheistapahtumia, esitelmiä, paneeleita, ihmisten kohtaamisia ja syviä tunteita suomalaisen korkeatasoisen musiikin parissa. Vihreät Niityt iskelmäviikko on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisen iskelmämusiikin arvopohjaisena ykköstapahtumana ja sen tietävät parhaiten kymmenet tuhannet iskelmävieraat läheltä ja kaukaa. Myös valtakunnallinen media mm. TV2 ja Radio Suomi ovat löytäneet Niityt. Te siis arvostatte iskelmäviikkoa, mutta kuinka on arvostus kulttuuria tukevissa piireissä? Voi olla, että arvostetaan, mutta se ei ole ainakaan toistaiseksi näkynyt kulttuuritukia myöntävien päätöksissä, ellei sellaiseksi katsota Opetusministeriön vuonna 2006 Vihreille Niityille myöntämää 2000 euron suuruista avustusta. Yhdeksälle toimintavuodelle jyvitettynä tuki tarkoittaa 222 euron vuosittaista avustusta! Vihreitten Niittyjen suosio ei siis näy ainakaan valtion kulttuuritukien muodossa. Vertailun vuoksi, vanhat festivaalit saavat vuosittain satojatuhansia ja yksi lähes euroa! En ole katkera, mutta muistutan, että kevyenmusiikin tapahtumissa käytetään samoja nuotteja kuin oopperatapahtumissakin. Tässä asiassa puhun myös monien muiden tanssi- KULTTUURIAPURAHOJEN JAOSSA KIRVEELLE TÖITÄ! ja iskelmätapahtumien puolesta. Totuus on, että me kaikki kansankulttuuria tekevät olemme taka-alalla kun miljoonien tukipotteja jaetaan. Eduskunnan varapuhemies Seppo Kääriäinen peräänkuulutti Vihreitten Niittyjen avauspuheessaan tarvetta kulttuuri- tukijärjestelmän asettamiseksi vakavasti uuteen harkintaan. Olen täysin samaa mieltä. Kun vanhat tapahtumat saavat suuret tukensa automaattisesti muiden jäädessä ilman, kuka luo enää uutta kulttuuritarjontaa? Katseeni suuntautuu taiteen keskustoimikuntaan, joka tekee esityksiä valtakunnallisten kulttuuritapahtumien avustuksien jaosta kulttuuriministeriölle. Kysynkin, mikä on keskustoimikunnan ja ministeriön rooli ja vastuu iskelmä- ja tanssikulttuurin kehittämisessä? Yksi selvitys kevyen musiikin huonosta menestymisestä tukimarkkinoilla voisi löytyä Taiteen keskustoimikunnan kokoonpanosta, jonka16.toimikunnan jäsenen joukosta ei löydy yhtään populaarimusiikin edustajaa! Olisikohan syytä meidän alan edustajien yhdessä Soloartistien kanssa ryhdistäytyä ja ajaa toimikuntaan ainakin muutama iskelmä- ja tanssimusiikin edustaja päätöksiä tekemään?! Erästä Suomen tunnetuinta savolaista filmimogulia lainatakseni totean, että näissä kulttuuriapurahojen jaoissa on pasasen malliin paljon kirveelle töitä! Reijo Glad tuottaja, taiteellinen johtaja Vihreät Niityt -iskelmäviikko TANSSIVIIHDE LEHDEN TOIMINNASSA MUUTOKSIA Ensimmäinen Tanssiviihde lehden toimintavuosi 2007 on mennyt selkeässä kasvusuunnassa ja se onkin vakiinnuttanut asemansa varsin ansiokkaasti kuluneen vuoden aikana tanssikulttuurin ja iskelmämusiikin äänenkannattajana eri tahojen keskuudessa. Lehti ei ole pelkästään tanssiväelle profiloituva julkaisu, vaan kohteena on koko Suomen kansa, jonka vuoksi lehden sisällön viihteellisyyteen ja monipuolisuuteen panostetaan entistä laajemmin. Toimintaa pyritään koko ajan kehittämään ja kasvattamaan, jotta se palvelisi mahdollisimman hyvin eri osapuolia ja täyttäisi sille määritellyn tarkoituksen. Julkaisun ensisijainen tavoite on innostaa uusia ihmisiä tanssin ja musiikin pariin, käymään tanssipaikoilla viihtymässä ja lisätä yleensäkin ihmisten tietoutta tästä ainutlaatuisesta kulttuuristamme sekä sen arvostusta. Tanssi on hyvää liikuntaa ja sopii kaikille sekä aktivoi myös ihmisten sosiaalista elämää eli kaiken kaikkiaan hyvin monipuolinen harraste ihmisten yleisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Lehden avulla voidaan myös motivoida alalla vaikuttavia tahoja intensiivisempään yhteistyöhön ja aktivoida osaltaan lisäksi kotimaan matkailua. JULKAISIJA JA KUSTANTAJA MUUTTUI Lehden toimintamuoto on kokenut muutoksen tuulia. Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry:n ja Jaamedian keskinäisellä sopimuksella Tanssiviihde lehden julkaisija ja kustantaja on 1/2008 numerosta alkaen Jaamedia ja SUSEL siirtyy lehden pääyhteistyökumppaniksi. Jaamedia toimii kustantajana myös jo 4/2007 numeron osalta. SU- SELin ja sen jäsenten toiminnot ja edut lehdessä säilyvät kuitenkin lähes ennallaan. Tämän muutoksen tarkoituksena on ollut lähinnä yksinkertaistaa lehden byrokraattista toimintamuotoa ja mikä osaltaan antaa myös molemmille tahoille paremmat mahdollisuudet keskittyä omaan ydinosaamiseensa. UUDET VERKKOSIVUT Tanssiviihde lehdelle on tulossa omat verkkosivut osoitteeseen vielä tämän vuoden aikana. Sivustoa valmistellaan parhaillaan ja tavoitteena on, että marraskuun loppuun mennessä olisi jo ainakin väliaikainen sivusto avoinna. Sivustolle on suunnitteilla mm. nettiartikkeliosio, jonka kautta voidaan julkaista laajemmin erilaisia ajankohtaisia nettiartikkeleita ja joista informoidaan myös kausittain lehdissä. Tulossa on lisäksi kuva-albumi, jossa on kuvia eri tanssipaikoista, artisteista, tapahtumista jne. Näille verkkosivuille on mahdollista ostaa niin ikään erillistä mainostilaa. Kunnes tämä uusi sivusto on valmis, lehden verkkosivut ovat vielä SUSELin sivuston yhteydessä. MUITA MUUTOKSIA Mediatiedot 2008 julkaistaan tämän loppu vuoden aikana. Sieltä löytyvät uudet ilmoitustilahinnat ja myös muuta toimintaa on jossain määrin päivitetty; on mm. laajempi mahdollisuus ilmoitustilaostojen räätälöityihin vuosisopimuksiin. Lehden ulkoasua pyritään uudistamaan koko ajan aikauslehtimäisempään suuntaan ja sivukoko muuttuukin nyt hieman pienemmäksi, mutta säilyy edelleen kustannussyistä sanomalehtenä. Muutosta aikaisempaan on niin ikään se, että ensi vuonna ilmestyy vain kolme numeroa neljän sijasta. Elokuun ja marraskuun numerot yhdistetään isoksi syys-talvikauden jättinumeroksi. Tämä muutos johtuu lähinnä toiminnallisista syistä. Elokuun lehden osalta ilmoitustilamyynti ja aineiston saanti on ollut hieman hidasta, sillä moni taho on heinä-elokuun vielä kesälomilla ja henkilöiden tavoittaminen saattaa olla siten hankalaa. Useimmat kesätanssipaikat jatkavat toimintaansa pitkälle syksyyn asti ja talvipaikat avaavat ovensa vasta kenties lokakuussa. Pikkujouluaika ja joulumarkkinat voidaan myös tällä tavoin huomioida ajallisesti paremmin lehdessä. Joulukuun ja helmikuun väli on tanssikulttuurissa jossain määrin muutoinkin hieman hiljaisempaa aikaa. Suunnittellut ilmestymiskuukaudet ja -viikot ovat ensi vuodelle helmikuu (vko 8), toukokuu (vko 21) ja syys-lokakuu (vko 44). UUSIA JAKELUPAIKKOJA TARVITAAN Haemme koko ajan lisää myös uusia jakelupaikkoja, joissa lehti tavoittaa kaikenlaisia ihmisiä ja joissa on laaja asiakasvaihtuvuus. Jakelupaikkoina toimivat yleisesti ottaen mm. hotellit, kylpylät, huoltoasemat ja kauppakeskukset sekä luonnollisesti myös tanssipaikat. Tällä hetkellä jakelupaikkoja on kaiken kaikkiaan noin 200 kpl, mutta tavoitteena on tuplata määrä ensi vuoden aikana. Erityisesti huoltoasemat ja kauppakeskukset kiinnostavat, koska lehtiä menee niissä todella hyvin. Kaikki jakelupaikat listataan aina jokaiseen lehteen ja myös lehden verkkosivustolla on oma osionsa, jossa on kaikkien paikkojen yhteystiedot ja mahdollinen linkki heidän omalle sivustolleen. Lehdet toimitetaan Matkahuollon toimesta pääasiallisesti aina suoraan perille asti ja jakelupaikan velvollisuus on lähinnä huolehtia lehtitelineen täytöstä ja tarvittaessa lehtien väliaikaisesta varastoinnista, jos lehtiä on jaossa enemmän kuin 600 kpl (tuo määrä mahtuu kerrallaan telineeseen). Sekä tietysti siitä, että lehdet ovat asianmukaisesti esillä sovitun kauden ajan, eikä niitä heitetä roskiin ennen jakeluajan päättymistä. Metallisissa telineissä lehdet ovat aina siististi esillä ja niiden paikkaa voidaan helposti tarvittaessa vaihtaa. Jokaista numeroa koskien kullekin jakelupaikalle pyritään kartoittamaan myös aina sopiva määrä lehtiä, että telineet eivät olisi tyhjillään missään vaiheessa, mutta niitä ei olisi myöskään liikaa. Jakelusopimus on voimassa aina toistaiseksi periaatteella ja se tehdään kirjallisesti. Jos olette kiinnostuneita lähtemään mukaan lehden jakelutoimintaan tai haluatte suositella uutta jakelupaikkaa, ottakaa yhteyttä Jaamediaan. Yhteistyötä tekemällä voimme vaikuttaa tämän suomalaisen kulttuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen, ja osaltaan siten myös ihmisten yleiseen hyvinvointiin!

5 SYDÄMESSÄIN TEKSTI:AHTI KUKKONEN / KUVAT: PEKKA ALITALO, AHTI KUKKONEN JA OLLI SILTANEN RAULI BADDING SOMERJOKI Rauli Badding Somerjoki oli se, joka sai suomen kielen soimaan rockissa toisin kuin kukaan ennen häntä. Hän toi rocklaulun Suomeen. Badding levytti 70-luvun alkupuolella useita Chuck Berryn kappaleita suomeksi. Yksi niistä oli Reelin And Rockin eli Fiilaten ja höyläten, vanha 1950-luvulla valmistunut laulu, jota Berry oli terävöittänyt uudella tekstillä. Fiilaten ja höyläten syntyi, kun Jarkko Laine teki Baddingiä varten tähän yhtä tehokkaan tekstin. Tämä huhtikuussa 1973 julkaistu single räjäyttikin pankin, sillä sen ansiosta Baddingistä tuli hetkessä kuuluisa. Hän oli kyseisen vuoden halutuin artisti ja kuuluisuus vei miestä ympäri Suomea. Synnyin rokkaamaan levy meni hyvin kaupaksi. Kukaan ei enää vastustanut Baddingin tapaa laulaa rockia. Nyt se olikin ehdottoman oikea tulkinnan muoto. Tänä vuonna tuli kuluneeksi tasan 60 vuotta Rauli Badding Somerjoen syntymästä ( ). Baddingin muistoa juhlittiin viime heinäkuussa musiikkinäytelmä -esityksellä, jossa oli mukana joukko tunnettuja somerolaisia muusikkoja laulajia sekä paikallinen tanssiseura Monokas. Tämän upean ja näyttävän esityksen ohjasi Kaija Parko. Tilaisuus nimettiin Baddingin mukaan Sydämessäin Rauli Badding Somerjoki 60v. Mukana esityksessä oli yhteensä noin 50 ihmistä: kaksi bändiä. toistakymmentä solistia, kahdeksan tanssiparia ja muita avustajia. Syyskuun alussa oli vuorossa Badding-laulukilpailu - Somero Soikoon. Tuolloin monitoimihalli täyttyi Baddingin musiikin ystävistä ja tapahtuma lunasti paikkansa merkittävänä paikallisena tapahtumana. Jälleen kerran somerolainen tango ja rokki soivat vaikuttavasti - nostalgista musiikkia ja lavatanssin riemua. Tilaisuudella osoitettiin kunnioitusta niin lavatanssi-ilmiölle kuin tanssimusiikin mestareille, Unto Monoselle ja Rauli Badding Somerjoelle. Jälleen kerran tanssi-iltamat syntyivät paikallisin voimin ja mukana oli eriikäisiä lavatanssikulttuurin harrastajia, tekijöitä ja arvostajia. Musiikista vastasivat varta vasten kootut iltamabändit somerolaistaitureiden, Pertti Riikosen ja Vesa Toukkarin, johdolla. Laulajina on tunnettuja somerolaisia laulajia. Iltamien yhteydessä on muisteltu myös muita somerolaisia soittajia. Tutuksi ovat tulleet niin kosketinsoittaja Arto (Mamba) Koskinen, Tommi Parko kuin Antti Toukkari. Arto Koskinen on sovittanut mm. kappaleen Valot ja ollut mukana monissa Nummisen projekteissa. Antti Toukkari soitti Baddingin Oy Niittisydän Ab -yhtyeessä 70-luvun alussa kitaraa ja nyt esityksessä saksofonia. Laulaja, lauluntekijä, Mauri Antero Numminen houkutteli 60-luvun loppupuolella Baddingin mukaan omiin underground - touhuihinsa ja auttoi tätä alkuun muusikon urallaan. Hän järjesti Baddingin ensimmäisen oman singlen tekemisen sekä tuotti mm. ensimmäisen LP:n, Synnyin rokkaamaan. Tommi Parko on mukana M.A.Nummisen Underground levyllä In memoriam. SYDÄMESSÄIN RAULI BADDING, 60 V Molempien iltamien teemat olivat samat: muistojen musiikkia, tangon tuskaa ja rockin riemua. Esitykset olivat matka menneisyyden tanssilavalle ja uskomattomien parinmuodostumien maailmaan. Tanssilavaahan voidaan pitää suurten tunteiden, Yläkuvassa Bensaa suonissa, niin tanssijoilla kuin laulaja Harry Nurmellakin. Alakuvassa Pilvet karkaa niin minäkin ja Niina Alitalo - Vesa Toukkari, Mika Kesälinna ja Pasi Herkkola säestyspuuhissa. uskomattomien tyyppien ja arkipäivän komiikan näyttämönä. Iltamat esittelivät ajan henkeä ja musiikin luonnetta, parinmuodostus ja liikunnan ilo ovat tanssialavan keskeisiä elementtejä. Baddingin ja Monosen kappaleiden sanoituksissa on kaihoa ja kaipausta jonnekin, josta ei edes tiedetä. Heidän musiikkinsa puhuttelee ja synnyttää tunnereaktioita vuosikymmenestä toiseen. Tämänvuotisessa esityksessä ensimmäisessä osassa oli meno rajumpaa ja toisessa hiukan höllättiin. Illan isäntänä toimi Matti Kultanen, joka itsekin on käynyt koulua samaan aikaan Raulin kanssa. Laulajia tämänvuotisissa esityksissä oli kaikkiaan 13. Niistä mainittakoon mm. Mika Luodon kappale, Kuin runotar hän kulkee, oli mestarillinen tulkinta. Sydän lämpöä täys kappa- 5 leen tulkitsi Kusti Välttilä. Tämä tunnelmallinen kappale sai aikaan yleisön piirissä kohahduksia - esityksessä oli jotain hyvin herkkää baddingmäisyyttä. Kakskymmentä suvea, Kaija Härmälän esittämänä, aloitti toisen osan. Kaijan varsinainen mestarinäyte oli Valot, jonka tulkinnan paikallislehti Somero, noteerasi varsin korkealle: Tulkinta kestää vertailun sopraano Mari Palon taannoiseen levytykseen. Kari Luodon ja Harry Nurmen tyyliin rokahtava meno luontui mainiosti. Lavakonkari Harry Nurmi sai ylistystä paikallislehden palstoilla: Nuorekkaasta rockstatuksestaan huolimatta Baddingin musiikki kaipaa sittenkin hieman elämänkokemusta taakseen. TÄMÄ EI JÄÄ TÄHÄN Ohjaajana toiminut Kaija Perko luonnehti Raulin ja Unton merkitystä myös hyvin vaikuttavana. - Unto Mononen ja Rauli Badding Somerjoki ovat tuoneet suomalaiseen musiikkiin omaleimaisen ja tärkeän erityispiirteen. Sitä voisi kutsua vaikka somerolaislisäksi! Se ei tullut ilmaiseksi; kummankin taiteilijan elämä ja kohtalo todistavat - niin kuin runoilija Eino Leino asian ilmaisi - että kalliit ovat laulujen lunnaat. Sanotaan myös, että kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. Enää se ei pidä paikkaansa: Unto Mononen ja Rauli Badding Somerjoki kuuluvat somerolaisen kulttuurin kiintotähtiin. Heidän säteilynsä kestää. M/S VIKING ISALBELLALLA HALLOWEEN TUNNELMAA TEKSTI JA KUVAT: JAANA VUORENPÄÄ Turkulainen tanssiseura Flying Steps on järjestänyt jo noin kymmenen vuoden ajan joka syksy tanssintäyteiset naamiaisbileet laivalla. Tapahtuma on kerännyt nuorisoa ja hieman vanhempaakin tanssinharrastajaa ympäri Suomea. Tieto naamiaisista on kulkenut lähinnä suusta suuhun ja parhaimmillaan mukana on ollut jopa 120 osanottajaa. Kutsuja on lähetetty myös suoraan tanssiseuroille ja kaikki ovat olleet aina tervetulleita mukaan. Tapahtuman puuhamiehenä toiminut Jari Tuominen, on ollut tyytyväinen naamiaisten antiin. - Naamiaisten tarkoitus on ollut kerätä samanhenkisiä tanssi-intoisia henkilöitä pitämään hauskaa ja rentoutumaan hullutellen yhdessä, ja siinä on onnistuttu todella hyvin. Lapsenmieltä ei saa unohtaa, ja täällä sen voi päästää hyvin esiin, Tuominen kertoo. Ajankohta on aina hieman vaihdellut, mutta nyt se osui sopivasti pyhäinpäivän aattoon. Laivalla kulkikin mitä hurjimpia olioita ja asuihin oli nähty todella paljon vaivaa. Paikalla oli mm. luolamies, prinsessa, pelle, poliisi, elvis, geisha, gangsteri, romaanimies, naispaholainen, norsuja, merirosvoja, sairaanhoitajia. Parhaan asun palkinnon voitti hurja h a a m u n e l i k k o, jonka taidokkaasti toteutetut asusteet ja siihen sopiva aavemainen liikehtiminen saivat jo melkein oikeasti uskomaan haamuihin. Nämä puvut koostuivat vaaleansävyisistä ja hieman repaleisista vaatteista ja kunkin yllä oli myös runsaasti seittejä ja hämähäkkejä. IIK! Yksi humoristisemmista ja huomiota herättävimmistä puvuista oli tamperelaisten Hannan, 32, ja Markuksen, 34, lehmän ja sonnin asusteet. Heidän suunnitellessaan pukeutumista oli tavoitteena saada molemmille yhtenäinen tyyli ja asut löytyivätkin suhteellisen helposti aivan valmiina liikkeestä. Pitäähän lehmällä olla mukana matkassa aina oma sonni! Anne on osallistunut jo useana vuonna naamiaisristeilylle tapaamaan tuttuja, mutta hän sai tänä vuonna houkuteltua myös Markuksen mukaan hauskanpitoon. - Tämä on ollut todella positiivinen kokemus. Normaalistihan ensimmäinen ilta menee laivalla yleensä pitkäksi ja seuraava päivä otetaan sitten vähän enemmän lepäillen. Nyt on ollut kuitenkin koko ajan jotain kivaa tekemistä, Markus kertoo. Kanssamatkustajat suhtautuivat varsin positiivisin mielin heihin, ehkä tosin hieman huumorilla kuittaillen ja erityisesti Annen lehmäpuvun mittavat utareet herättivät paljon suorastaan koskettelevaa mielenkiintoa. Matkan varsinainen naamiaisosuus alkoi vasta laivan paluumatkalla Tukholmasta Turkuun. Tanssia sai koko päivän ajan aina siihen asti, kunnes laiva saapui päätesatamaan. Iltaa oli mahdollisuus jatkaa yhdessä vielä Auran Nuortentalon tansseissa, jonne menemisestä on myös muodostunut vankka perinne naamiaisiin osallistujien kesken. Todennäköisesti naamiaiset järjestetään taas ensi vuonna, vaikka Jari Tuominen aikookin Ylh. kuvassa Hanna ja Markus. Keskellä asusta päätellen nähtävästi vankilasta karannut pelle ja hippityttö. Alhaalla pukukilpailun voittanut haamujengi. jättäytyä tämän jälkeen tapahtuman järjestelyistä syrjään.

6 6 TANSSIVIIHDE -LEHTI 4/2007 LAVAKAUDEN PÄÄTTÄJÄISET 2007 MUSIIKKIVÄKI VERKOSTUI KELLON YMPÄRI TEKSTI: PENTTI TERÄVÄINEN / LYHENNYS J.VUORENPÄÄ KUVAT: PAULA TERÄVÄINEN Levyjulkkareitaan tapahtumassa juhlistanut Tiina Pitkänen esiintyi illan aikan Pekka Nebelung & Volga yhtyeen säestyksellä. Lavakauden päättäjäisiä juhlittiin syyskuuta jo 18. kertaa keräten noin 500 musiikin ja median ammattilaista verkostoitumaan ja pitämään hauskaa yhdessä. Paikkana oli jälleen kerran Ikaalisten Kylpylä. Tapahtuman lämmittelyosuus alkoi jo lauantaina, jolloin pidettiin tanssiviihteen vaikuttajien keskeinen seminaari. Siellä pohdittiin tanssikulttuurin nykytilaa ja sen edistämistä (kts. juttu toisaalla). Varsinainen tapahtuma lähti käyntiin vasta sunnuntai-iltapäivällä. Aulatiloissa oli esillä Reijo Tapio Huhtasen pystyttämä keikkajulistenäyttely ja lauluntekijöiden Biisikioskilla saattoi käydä kuuntelemassa demoja uusista kappaleista. Hausmyllyn tiimi viihdytti paikallaolijoita myös uuden albuminsa tuotannolla. ASIAA JA VIIHDETTÄ WANHALLA Kuten muutamana aiempana vuotena, sunnuntain päivätilaisuus starttasi iltapäivällä Wanhan Ravintolan puolella. Levyjulkkareitaan juhlinut Rocieros soitti sisääntulomusiikkia samalla, kun talo tarjosi kuoharia tervetuliaisiksi. Koska tapahtuman tarkoituksena on tutustuttaa ihmisiä toisiinsa, iltapäivä aloitettiin osanottajien esittelykierroksella. Mikrofoni kiersi ja jokainen kertoi nimensä sekä edustamansa tahon. Pisimpään puhui kuopiolainen lauluntekijä, kuplettimies Niilo Munde, joka voisi ryhtyä kyllä keikkailemaan myös stand up koomikkona. Dannyn hybridimediakirja ansaitsi oman aikansa. Dannya haastatteli aiheen tiimoilta yhtenä illan juontajanakin toiminut Kari Niiranen alias DJ Nite, joka työskenteli aikanaan tiskijukkana D-tuotannon kiertueilla. Kyseessähän ei ole pelkästään Suomen vaan koko maailman ensimmäinen artistin hybridimediakirja, jossa on samassa paketissa CD-levy, DVD-konsertti extroineen ja värikäs 84- sivuinen kirja. Poptori mainostaa pakettia äänilevyn uutena tulemisena. Toivottavasti muutkin artistit innostuvat paketointiin, jossa kuluttaja saa todella vastinetta rahoilleen. Tätä eivät piraatit kopioi. Lauantain seminaari jatkui myös sunnuntaina, sillä iltapäivän asiateemana oli uusien artistien lanseeraus. Alustuksen aiheesta piti Ikaalisten artistikoulutuksen vetäjä Eija Hinkkala, jonka puhe lähti artistin näkökulmasta, joita olikin valtaosa yleisön joukosta. Paneloinnin jälkeen saatiin kuulla artistikoulutuksen Ideasta estradille opiskelijoiden upeaa laulantaa. Ryhmä mainosti samalla myös ensi kevään loppushowtaan, josta on kehkeytymässä kokemisen arvoinen tapaus. Iltapäivän levyjulkkariosuu- Ylh. Kari Niiranen ja Pena Teräväinen SISU palkinnon voittaneen Ilkka Vainion (kesk.) puristuksessa. Alh. Dannyn D Voices kuoro; Varpu Virta, Miina Mikkonen ja Katja Lukin. TEKSTI: JAANA VUORENPÄÄ KUVA: PAULA TERÄVÄINEN TANSSIVÄKI POHTI TULEVAISUUTTA Lavakauden päättäjäisten yhteydessä järjestettiin ensimmäistä kertaa tanssikulttuurin eri osa-alueita käsittelevä seminaari, johon osallistui noin 30 henkeä. Mukana oli edustava läpileikkaus tanssiparkettien liepeillä työskentelevistä ja harrastavista ihmisistä. Pääasiallisina aiheina olivat mm. tanssietiketti ja suvaitsevaisuuden korostaminen tanssipaikoilla, uusien ihmisten viihtymään saaminen. Myös rahasta puhuttiin, sillä erityisen paljon puhetta herätti vetävien tähtiartistien hinnoittelu, joka tuntuu karanneen jossain määrin käsistä. Uusien artistien lanseeraus puhututti niin ikään seminaarissa. Tietämättömyys tanssipaikkojen yleisistä toimintatavoista saattaa olla toisinaan syynä eri yleisöryhmien keskeisiin konflikteihin ja suvaitsemattomuuteen. Se voi osaltaan myös nostattaa kynnystä lähteä tanssimaan tanssipaikkaan. Tanssilattian käytöstä on mm. oma yleinen etikettisääntönsä koskien liikkumisen kiertosuuntaa. Jos se häiriytyy, lattialla saattaa tulla tavallista enemmän yhteentörmäyksiä ja se voi aiheuttaa sekasortoa. Kun kaikki tanssivat samalla periaatteella liikkuen, siten tilaa löytyy myös paremmin. Tanssietiketin esiintuomisen keinoina voisi olla mm. tanssiseurojen ja paikkojen yhteistyö. Tanssiseurojen jäsenet voivat toimia esimerkiksi tanssi-isäntinä ja emäntinä opastaen yleisöä tanssipaikan toimintaan ja yleisetikettiin sekä lisäksi tanssittaa heitä. Seurat voivat järjestää tanssikursseja tanssipaikoilla, joissa voidaan opastaa tanssinsalojen lisäksi yleisiä käyttämismalleja niin alkeis- kuin aktiiviharrastajille. Tanssietiketistä ja tanssipaikan omista toimintaperiaatteista on hyvä tiedottaa myös tanssipaikan tiedotustaululla. Hakuvuorot tulisi olla niin ikään selkeästi merkitty joko valotaululla tai muutoin, myös esiintyjän ilmoitus vuoron alkamisesta ja päättymisestä toimii hyvin. Toisena aiheena oli uusien ihmisten ja varsinkin nuorison saaminen tanssipaikoille viihtymään. Keinot tähän ovat hyvin moninaisia. Tärkeää olisi pystyä tuomaan tanssikulttuuria esiin entistä positiivisemmassa ja trendikkäämmässä valossa eri medioissa. Television, radioiden ja lehtien rooli on tässä hyvin merkittävä. Tanssipaikkojen perusmarkkinointia pitäisi myös lisätä ja tätä voitaisiin toteuttaa myös yhteismarkkinointina eri tahojen kesken, jolloin se olisi taloudellisesti edullisempaa ja laajentaisi mahdollisuuksia markkinoinnin kasvattamiseen. Tanssikurssitarjontaa lapsille ja nuorille pitäisi niin ikään kehittää. Kilpatanssipuolellahan lasten tanssikurssitarjontaa on hyvin paljon, mutta seuratanssipuolella se on vielä vähäistä. Mitä nuorempana lapset ja nuoret saavat kosketuksen tanssin maailmaan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä he tanssivat vielä vanhempanakin. Tanssinopetus tulisi saada esimerkiksi koulujen liikuntatuntien perusohjelmaan, sillä kuuluhan tanssitaito omalla tavallaan yleissivistykseen. Uusien artistien lanseerauksesta käytiin myös paneelikeskustelua, jossa osanottajina olivat artistit Janne Tulkki ja Tiina Pitkänen, toimittajat Marja Tuomisaari ja Lasse Finska sekä tanssienjärjestäjä Sirpa Moilanen (Sotkamon Naapurivaara). Voisiko tanssinopetuksen lisätä siten myös liikunnanopettajien, lastentarhanopettajien ja muiden nuorisotyöntekijöiden omaan koulutusohjelmaan, jotta heillä olisi paremmat valmiudet opettaa tanssia puolestaan lapsille ja nuorille. Uudet ja eksoottiset tanssit houkuttelevat nuorisoa paremmin kuin ehkä aivan perinteiset tanssilajit. 18-v ikärajoitukset haittaavat osaltaan nuorten tutustumista perinteisiin tanssilavoihin? Ikärajoitus on tosin pitkälti tanssilavan itsensä määritettävissä, koska suoranaisesti laki ei sitä velvoita, kunhan myyntiä ei tapahdu alaikäisille. Jotkut tanssilavat ovat ratkaisseet tilanteen anniskelualueiden selkeällä eriyttämisellä muusta huvialueesta tai käyttävät muita valvonnallisia toimenpiteitä!

7 7 Kai ja Veli-Matti Jämsä voittitvat Kesän 2007 Tanssihitti - äänestyksen kappaleellaan Haavoittumaton, joka on myös Yölintu yhtyeen tuoremman levyn nimikappale. Danny alias Ilkka Lipsasen viimeisin tuotos on maailman ensimmäinen artistin hybridimediakirja, joka sisältää 84 sivuisen kirjan lisäksi CD- ja DVD-levyn. Paula Koivuniemi palkittiiin Vuoden 2007 Tanssittajana. Hän kaikkien ikäryhmien suosikki ja tuonut tanssipaikoille ja iskelmämusiikin pariin aivan uutta väkeä. dessa Lasse Finska haastatteli tapahtumassa uusia levyjä julkaisevia artisteja. Puheen- ja soittovuoron saivat Tiina Pitkänen, Kaija Pietilä ja Erkki Hällström. TÄHTIEN TUIKETTA ILTAGAALASSA Tätä Suomi tanssii gaala oli monipuolisen musiikin juhlaa. Vaikka painotus oli tanssi- ja iskelmämusiikissa, illan mittaan kuultiin laaja kattaus kotimaisen musiikin eri lajeja, sillä paikalla oli lähes 50 eri esiintyjää. Vauhdikkaasti vyöryvä tähtiparaati kesti palkitsemisineen noin kuusi tuntia. Illan juontajina toimivat tuttuun tapaan Lasse Finska, Kari Nite Niiranen ja Pena Teräväinen. Alkupuheenvuorossa muistettiin kuluneen vuoden aikana edesmenneitä artisteja, jotka olivat olleet tuttu näky myös aikaisimmissa Lavakauden päättäjäisissä. - Ei Esko Rahkonen ole kuollut, hän lauloi tänäänkin radiossa, totesi Pena. VUODEN PALKITUT Tanssikansan supersuosikki Paula Koivuniemi nimettiin Vuoden 2007 Tanssittajaksi. Vuoden 2007 Tanssittajatulokkaan palkinnon pokkasi kaksinkertainen SM-orkesteri Varjokuva, joka on kuluneen vuoden aikana noussut maan vetovoimaisimpien yhtyeiden joukkoon. Valinnan tekivät Tätä Suomi tanssii listaa laativat musiikkijuontajat. Lista täyttää tänä vuonna jo 21 vuotta. Paula Koivuniemi on keikkaillut yli 40 vuotta ja vakiinnuttanut paikkansa kansakunnan levykaapin päällä. Paula on tuonut tanssipaikoille ja iskelmämusiikin pariin uutta väkeä, ja hän on kaikkien ikäryhmien suosikki. Varjokuva-orkesteri on tehnyt puolestaan pitkän linjan kenttätyötä sisukkaasti, linjastaan tinkimättä. Loistavat arvostelut saanut esikoisalbumi löi yhtyeen koko kansan tietoisuuteen. Vain ani harvalta levyltä on noussut yhtä monia tanssihittejä (Kesämuisto, Ilta himmenee, Sua odotan, Return To Sender jne.) vakituiseen käyttöön. Kehuja on kerännyt myös Varjokuvan soitannollinen ote: yhtye käyttää taitavasti harvinaisen laajaa instrumenttivalikoimaa ja sen kompit ovat aina kohdallaan. Tanssiväen SISU-palkinto määrätietoisesta, pitkäaikaisesta työstä tanssikulttuurin hyväksi ojennettiin ensimmäiselle kruunatulle tangokuninkaalle Kauko Simoselle, joka on ilmoittanut siirtyvänsä lauluhommista eläkkeelle Suomen itsenäisyyden 90-vuotispäivänä. Toinen SISU-palkinto annettiin levytuottaja-sanoittaja Ilkka Vainiolle, jonka määrätietoinen, pitkäaikainen työ tanssikulttuurin hyväksi jatkuu edelleen. Vainio on tuottanut lukemattomia tanssi- ja iskelmälevyjä. Hän on myös satojen hitti-iskelmien sanoittaja. Vainio on ollut mukana tekemässä mm. Paula Koivuniemen, Heli Ruotsalaisen ja tangokuninkaallisten albumeja. Lavakauden päättäjäisissä palkittiin lisäksi radioiden Kuukauden Levy voittajat vuoden ajalta. Tällaisen kunniakirjataulun saivat mm. Paula Koivuniemi, Ville Leinonen, Vesa-Matti Loiri, Antti Sarpila, Jorma Kääriäinen, Juha Metsäperä, Heli Ruotsalainen, Taikakuu, Fredi ja Annika Eklund. Vuoden 2006 levy oli Juha Metsäperän Pienen hetken albumi ja Vuoden 2006 Joululevyksi valittiin Tarja Turusen Henkäys ikuisuudesta. Netissä toimitetun Kesän 2007 Tanssihitti äänestyksen voitti Kai ja Veli-Matti Jämsän kappale Haavoittumaton, joka on Yölintu-yhtyeen tuoreimman albumin nimikappale. Ehdolla oli kaiken kaikkiaan 57 kappaletta, jotka ovat olleet kesän mittaan Tätä Suomi tanssii listalla. Loppuillan tanssi- ja biletyssetistä vastasi Pekka Nebelung & Volga ja hyvin vastasikin. Alan huippumiehistä koostuva ryhmä näytti osaamistaan. Keulamies Nebelung on paitsi laulaja ja vetävä lavahahmo, myös erinomaisen taitava puhallinsoittaja. Kielitaitoa hänellä riittää vaikka muuallekin kuin kotimaan keikoille. Kello kävi jo pitkälle aamuyötä, kun pääsalin soitto seisahtui. Sinnikkäät juhlijat siirtyivät pubin puolelle, joka sulkeutui vasta aamuneljältä. Sisukkaimmat sissit jatkoivat verkostoitumista samoilla silmillä aamupalaan asti. Muutama otti tästäkin aikalisän ja jätti kylpylän vasta tiistaina. Merkkaa kalenteriisi ensi vuoden syyskuun 7. ja 14. päivät. Seuraavat Lavakauden päättäjäiset pidetään jompanakumpana sunnuntaina. Tervetuloa mukaan taas ensi vuonna! Katso kuvia ja alkuperäinen juttu tapahtumasta; Ravintoloissa tilanne on kuitenkin eri ja lailla määrätty. Panostaminen laajempaan ohjelmatarjontaan houkuttelee aina myös uutta yleisöä; erilaisia esiintyjiä esiintymään ja selkeitä te toja vaihtelevin yleisökohderyhmin. Kun asiakas saadaan kerran paikalle, hän voi tulla toisenkin kerran. Faktaa on myös, että nuoret artistit ja orkesterit vetävät niin ikään enemmän nuoria. Työnantajat tulisi saada tarjoamaan tanssia työntekijöilleen tyky-toimintana. Suomen Seuratanssiliitolla on tällä hetkellä menossa Yrityshaastekampanja, jolla halutaan kannustaa yrityksiä juuri tähän suuntaan. Artistien hinnoittelu on tämän hetken ehkä kaikista eniten eri tahoja puhuttava aihe ja alan kuuma peruna, mutta josta aiheutuvat seuraukset saattavat vaikuttaa lopulta kaikkien osapuolten tuottavaan toimintaan ja mahdollisuuksiin. Siksi yhteisen tasapainon löytäminen on hyvin tärkeä ja oleellinen seikka koko kulttuurin menestykselliselle jatkumiselle. Tilanteen kehittymiselle ei ole olemassa pelkästään yhtä syyllistä, vaan se on syntynyt ajan myötä monen eri tekijän aiheuttamana. Huvipaikkojen määrä on uhkaavasti vähentymässä. Vielä 60-luvulla oli jopa 3000 tanssipaikkaa, kun taas 2000-luvun alkupuolella aktiivisempaa tanssitoimintaa harjoittavia tahoja on laskettu olevan enää noin reilu 200 kpl. Määrän pienentyessä entisestään tulevaisuudessa myös artistien työmahdollisuudet kaventuvat ja hinnat tulevat laskemaan tätä kautta joka tapauksessa, koska markkinat muuttuvat silloin tanssinjärjestäjäkeskeiseksi. Tarvitseeko niin pitkälle kuitenkaan mennä, ennen kuin aletaan toimia yhteisesti asian kohentamiseksi? Artistien hinnat eivät kohtaa aina välttämättä toteutunutta lipunmyyntiä; jos artisti ei vedä riittävästi yleisöä, tällöin tanssipaikoille voi tulla mittaviakin tappioita. Pääsylippujen hinnan selkeä nostaminen vähentäisi oleellisesti jo itsessään yleisöä. Perus tanssi-iltoja ei voi verrata suoraan myöskään konsertteihin, joissa liput ovat huomattavasti korkeampia hinnoiltaan. Jos tanssi-iltojen liput nousisivat samalle tasolle konserttien kanssa, silloin yleisöllä ei olisi myöskään yksinkertaisesti varaa käydä niin usein tansseissa, saati sitten nuorison, jolla käyttörahaa on huomattavasti vähemmän kuin aikuisväestöllä. Tanssi-illat tanssipaikoilla tulisi säilyttää kaiken kansan viihtymismuotona, johon kenellä tahansa on varaa tulla useammankin kerran viikossa. Artisteille tanssipaikat ovat myös tärkeä osa perusesiintymisiä, joissa he voivat päästä yleisön kanssa kosketuksiin ja tuoda omaa tuotantoaan ja ammattitaitoaan esiin laajamittaisemmin. Esiintyjien ja tanssinjärjestäjien toiminta on aina kahdenkeskeistä, ja heidän välisiin sopimuksiin alan järjestötkään eivät voi vaikuttaa muuta kuin neuvoa-antavasti. Hinnoittelussa on puolin ja toisin huomioitava useita eri tekijöitä. Mitkä ovat yhteiset resurssit tarvittavan yleisömäärän houkuttelemiseen paikalle, että molempien osapuolten toiminta kannattaa!? Mitä sitten voidaan yhteisesti tehdä? Voisiko ratkaisuna olla ns. prosenttipalkkiot tuotosta; takuusumma molemmille osapuolille, jonka jälkeen jäävä tulos tasataan sovitun mukaisesti. Silloin niin tanssinjärjestäjä kuin esiintyvä artisti vastaisivat yhdessä illan taloudellisesta tuloksesta. Illan tuottaessa enemmän, saisivat molemmat osapuolet myös enemmän ja mahdollinen tappiokin jakaantuisi siten molempien kesken. Ennen kaikkea nyt on lyötävä viisaat päät yhteen ja keskityttävä uusien ihmisten houkuttelemiseen tanssipaikoille, jotta voidaan saada tarvittava tuotto molemmille jaettavaksi. Karkeasti arvioiden vain noin alle 20 % artisteista ja esiintyjistä esiintyy nykyään prosenttipalkalla. Uuden artistin lanseeraus ei ole helppoa. Haasteita ja portinvartijoita, jotka artistin täytyy pehmittää, on useita. Oman bändin saaminen on usein vaikein haaste. Jos ei ole bändiä, ei ole keikkojakaan. Keikkajärjestäjien vakuuttaminen: kuka ostaa porsaan säkissä? Kuka osaa myydä itsensä keikoille? Äänite on niin ikään tärkein markkinointiväline, mutta laadukkaan teko ei ole halpaa. Entä miten artisti voi saada media kiinnostumaan itsestään? Suurin osa alalle halukkaista joutuu perääntymään ja etsimään muita hommia. Syitä voivat olla ammattitaidottomuus (kynnys alalle on matala), luovuttaminen (rahan ja uskonpuute) ja katkeruus (ei tupata, kun ei tykätä). Porttien avaamista helpottavat ohjelmatoimistot ja levy-yhtiöt, jotka ovat myös itse portinvartijoita. Ovet aukeavat kuitenkin vain harvoille ja valituille. Pelkkä persoonallisuus sekä laulu- ja esiintymistaito eivät riitä. Tarvitaan muun muassa markkinointitaitoja, tuotteistamista, promoamista ja myyntiosaamista sekä liiketoiminnallista osaamista. Artistin täytyy tuntea alan yleiset toimintatavat ja käytännöt, verkostot, tekijänoikeudet jne. Näistäkään ominaisuuksista ei ole haittaa: sitkeys, sosiaalisuus, yhteistyökyky, johtajuus, riskinottokyky, uskallus, yrittäjyys, kilpailun ja kateuden sietokyky, täysillä tekeminen, kahden työn tekeminen (oltava päivätöissä rahan takia). Voimia urakkaan voi antaa rakkaus musiikkiin, laulamiseen ja esiintymiseen. Toiminnan on oltava pitkäjännitteistä, eikä sitä voi rakentaa sattuman tai laulukisavoiton vaan ammattitaidon varaan. Ura edellyttää hyvää fyysistä ja henkistä kuntoa. Tarvitaan myös realistinen minäkuva ja hyvä itsetunto. Artistikoulutuksesta saa evästä menestymiseen, mutta onnistuminen on lopulta kiinni ihmisestä itsestään. Tulokset näkyvät keskimäärin noin 3 5 vuoden kuluttua niiden kohdalla, joilla näitä ominaisuuksia on. Helppoa ei ole siis kellään! Seminaarissa korostettiin paljolti yhteistoiminnan merkitystä. Kaikkien osapuolten on keskusteltava asioista avoimesti ja pystyttävä myös tekemään konkreettisia tekoja, jotta tanssikulttuurin jatko ja alan työllisyys taataan. Yhdessä voimme vaikuttaa asioihin ja tilanteisiin sekä saada isojakin kehitysratkaisuja aikaiseksi Tanssikulttuurin ajankohtaisia asioita pohtiva seminaari järjestetään myös ensi vuonna syyskuussa Lavakauden päättäjäisten yhteydessä. Varaa kalenteriisi jo nyt tuo ajankohta ja lähde vaikuttamaan tulevaisuuteesi!

8 8 TANSSIVIIHDE -LEHTI 4/2007 TEKSTI: MARIANNE KRAUSE LAVALLE LAIVALLE KUVAT: J. VUORENPÄÄ JA JALI SMOLANDER SYKSYN TIIVISTUNNELMAI- NEN TANSSIRISTEILY Tapahtuman juontajana toiminut Lola Wallinkoski haastatteli kaikki esiintyjiä alkuillan esittelyn yhteydesssä. Vuorossa Mikko Mäkeläinen ja taustalla Varjokuvan basisti Juho Kulmala. Lokakuun alkupuolella pidetty ja valtavan suosion saanut Suuri Tanssiristeily keräsi laivan täyteen tanssinharrastajia ja muita iloisia risteilijöitä. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä usean tahon kanssa. Matkapojat toivat, Viking Line majoitti, Auraviihde viihdytti ja SUSEL opetti yli puolta tuhatta tanssituristia. - Ei tartte edes tuntea, kun on samanhenkisiä ihmisiä, iloitsee Sini-Pauliina Suikka, Espoosta saapunut tanssinharrastaja. - Heti ilmoittauduttiin mukaan kun huomattiin ilmoitus netissä, innostuvat Riikka Ojanperä ja Risto Ruuskanen Helsingistä kertomaan lähdöstään risteilylle. Turusta lähteneelle m/s Viking Isabellalle saapui enemmän kuin puolituhatta tanssin ystävää ympäri Suomen. Iltaa vietettiin kolmen huippuorkesterin säestämissä tansseissa sekä improvisoiduissa levytansseissa. Seuraava päivä meni tanssitunneilla ja alkuiltatansseissa, jotka saatiin loppumaan vasta kun laiva saapui satamaan. - Oli kätevää, kun matkatoimisto järjesti bussikyyditkin, ei ollut kallistakaan, iloitsevat Ojanperä ja Ruuskanen. Varjokuva orkesterin solisti ja rumpali Kyösti Mäkimattila miettiväisenä risteilyn fanitapaamisessa. LAITAMYÖTÄISESSÄ Risteilyn kohokohtia olivat itseoikeutetusti Varjokuvan, Pekka Nebelung & Volgan ja Mikko Mäkeläisen & Myrskylyhdyn esiintymiset. Lattia oli niin täynnä tanssitaitoisia, että innokkaimmat tanssivat pöytien välissä ja käytävillä. Henkilökunta oli joustavaa, tanssijat varovaisia, eikä vaaratilanteita näyttänyt olevan, vaikka ainakin merenkäynti välillä teetti ylimääräisiä sivuaskelia. Ylä- ja alamäkeen suoritetut pyörähdykset naurattivat pareja. Muusikko Mikko Mäkeläinen toteaa, että illalla tungos oli niin valtava, ettei korokkeelta käsin oikein saanut selvää menosta. - Ehkä joidenkin illan ilottelijoiden jalka ei enää aamulla tainnut niin vipata, Mikko naureskelee. Risteilyn esiintyjien ohjelmistot olivat tarkkaan mietittyjä, sillä paikalla oli hyvin monenlaisia yleisöryhmiä ja esiintymisajat vaihtelevia. -Tanssiristeilyn päivätansseihin katsotaan enemmän tanssijoille suunnattua musiikkia. Oli mielekäs keikka, monta orkesteria ja mekin tapaamme tuttuja niistä. Tanssijatkin tapaavat toisiaan, kertoo Mäkeläinen Myrskylyhdyn ohjelmistosta. Nebelung sanoo, että bändillekin on kivaa, kun on paljon tanssimaan tullutta väkeä. - Eipä tarvitse arpoa mitä soittaisi. Tanssittavaa musiikkia. Jos soitetaan rumbaa, niin ihmiset saattavat jopa tanssia rumbaa, Nebelung vertaa tavanomaisiin laivakeikkoihin. Laiva toimii hyvin tanssipaikkana, vaikka itse tanssimiseen varattu tila saattaakin olla pienehkö verrattaessa perinteisiin tanssilavoihin. Oikeanlaisen tunnelman aikaan saaminen on peruslähtökohta yleisön viihtymiselle. Esiintyvällä orkesterilla on tässä iso rooli. -Tanssin ja lavan ei tarvitse olla erillään ravintolasta ja viihteestä. Rytmimusiikkiohjelmisto ja tyyli pysyy; tanssilavatunnelmaa viedään keikalle kuin keikalle. Esikuvat löytyvät luvuilta, pohtii Kyösti Mäkimattila Varjokuva-yhtyeestä etuheittokampauksessaan risteilyn fanitapaamisessa. RISTEILYLLÄ VIIHDYTTIIN Tanssiporukan lisäksi risteilyllä oli toki muitakin matkustajia, jotka varmasti saivat rautaisannoksen tanssikulttuuria tuliaisikseen. Tunnelma risteilyllä on tietenkin tiiviimpi kuin lavalla, mutta siksihän risteilylle tullaankin. - Kaikki nurkat hyväksi käyttäen luova tanssi-ihminen keksii keinot, kunhan kuulee rytmin, naureskelee Sini-Pauliina Suikka. Tanssiristeilyllä viihtyvät parit, parittomat, tanssikonkarit ja vastainnostuneet leirimäisessä tunnelmassa. - Tänne on helppo tulla yksin tai tanssitaidottakin, ja täällä jokainen pääsee vuorollaan tanssimaan, vaikkei lavalla pääsisikään, kertoo SUSELin hallituksen varapuheenjohtaja Matti Mustajärvi. Lattareita tällä kertaa opettanut tanssinopettaja ja SUSELin koulutussihteerinä toimiva Eija Puranen on samaa mieltä. - Ei ole niin nokonuukaa vaikkeivät jalat aina ole oikein päin. Tänne tullaan hyvän fiiliksen takia. Purasen tunneilla olikin paljon yksintanssia ja hauskaa jammailua paritanssin lisäksi. Tunnelma oli katossa, ja aamusta lähtien kiirehdittiin tunneille, vaikka ilta oli venynyt pikkutunneille. - Tänne ei tulla näyttäytymään vaan yhdessäolon vuoksi, toteaa Erkki Kaitsalmi. Tanssiaktiivi Lilli Kivimäki Tampereelta oli myös hyvin tyytyväinen risteilyn antiin. - Meistä oli positiivinen ylläri, että ihmiset todella lähtivät tänne, siis tanssin takia, ja että saa treenata samalla, Kivimäki kertoo. - Tavallisetkin turistit olivat innostuneet tanssimaan ja musa oli suunnattu nuorekkaille, todella monipuolista. Voisi lähteä toisenkin kerran, jos on mahdollisuus. SUSELin sihteeri ja ensi vuonna puheenjohtajana toimintaa jatkava Päivi Mustonen hehkuttaa samaa. - Ensi vuonna uudestaan! Tosiaankin, sillä Auraviihteeltä tulleiden tietojen mukaan seuraava tanssiristeily järjestetään näillä näkymin jo ensi vuoden maaliskuussa. Eija Puranen ohjasi innokkaita oppilaitaan risteilyn paluumatkalla lattaripainotteisessa tunnelmassa. Vuorossa Merenquen eksoottiset askellukset.

9 ARTISTIT JA MUSIIKKI 9 CHARLES PLOGMAN ON AURANNUT OMAN TIENSÄ Kahdenkymmenenviiden vuoden kokemus keikkailusta on antanut Charles Plogmanille hyvän vainun siitä, mitä yleisö haluaa. Tällä hetkellä hän elää omaa pientä unelmaansa. Parin viime vuoden aikana Charles Plogman on lyönyt itsensä lopullisesti läpi suomalaisen tanssi- ja iskelmäyleisön sydämiin. Plogman tekee n. 140 keikkaa vuodessa. -Tuleehan siinä autossa istuttua, mutta varsinkin kesällä Suomi on niin kaunis, että tunnen itseni etuoikeutetuksi, kun saan nähdä niin paljon. Näin syksyllä mieli on vähän haikea, kun kesälavat laittavat ovensa kiinni, sanoo Plogman. TEKSTI: PETER EKHOLM KUVAT: MISKA PUUMALA KAHDEN LEVYN SYKSY Tämä syksy on Plogmanille kiireistä aikaa, koska häneltä ilmestyy kolmas sooloalbumi ja myöhemmin syksyllä ilmestyy myös joululevy. Kolmas levy on yleensä monella tavalla artistille vedenjakaja. Yleisö toivoo tuttua ja turvallista, mutta samalla myös jonkin verran uudistumista. Plogman itse on tyytyväinen uuteen levyynsä Jos minut kesyttäisit. Levyä työstettiin pikkuhiljaa koko vuosi ja viimeiset viilaukset tehtiin kesän alussa. - Mielestäni tämän on paras levyni tähän mennessä. Olen miettinyt paljon keikkayleisöä ja tältä levyltä löytyy sitä tuttua minua, mutta myös monipuolisesti muutakin tanssikengälle sopivaa musiikkia, kuten esimerkiksi hidas valssi ja lattarityyppinen tsatsaa biisi, Plogman miettii. Hänen molemmat aikaisemmat levynsä Jalat alta sekä Aamuun on hetki aikaa ovat myyneet kultaa. MONIPUOLISUUS TÄRKEÄÄ Yli 25 vuotta tien päällä ovat opettaneet Plogmanille paljon. Hän keikkailee Tommys orkesterin kanssa. Plogman miettii paljon ohjelmistoaan ja juuri sitä, miten illasta saa hyvän ja monipuolisen kokonaisuuden. - Minulla on ollut tapana jokaisen uuden levyn kohdalla ottaa kaikki uudet biisit heti ohjelmistooni. Se on toiminut hyvin ja myös yleisö oppii heti tuntemaan muutkin kuin sinkkubiisit. Joskus on tämän takia joitakin itselle rakkaita lauluja jäänyt pois ohjelmistosta, mutta kyllä se on kokonaisuus joka ratkaisee. - Tommys soittaa omien settiensä aikana niitä lajeja, jotka taas puuttuvat omasta setistäni. Saadakseen musiikillisesti mahdollisimman monipuolisen illan, kannattaa kuunnella koko ilta, Plogman sanoo. JOULUINEN HAAVE Plogmanin pitkäaikainen haave on ollut tehdä levy, jossa on uusia joululauluja. Tänä jouluna tuo haave toteutuu, kun hänen joululevynsä julkaistaan. Pienet jouluun ja talveen liittyvät tarinat ovat olleet tekemisen lähtökohtana. Melodinen ja rauhallinen kokonaisuus vie kuulijan joulun tunnelmiin. Levyn kappaleet ovat syntyneet muutaman viime vuoden aikana. Myös tälle levylle hän on säveltänyt suurimman osan lauluista. Jutun lopuksi on pakko paljastaa otsikon sanaleikki. Plogman on suomeksi auramies. TOMI MARKKOLA ON MONIOSAAJA Tomi Markkolan muusikon ura alkoi jo 13-vuotiaana haitarinsoitolla. Pienimuotoisia keikkojakin tuli silloin jonkin verran tehtyä. Kun sitten kukaan muu orkesterin jäsenistä ei suostunut laulajan hommaa ottamaan kontolleen, jäi se Markkolan hoidettavaksi, ja me kaikkihan hyvin tiedämme, että hän on tämän hommansa vuosien saatossa varsin hienosti hoitanut. TEKSTI: JUHA LAHTI KUVA: MELODIA KP päivään asti varsin tasaisena eikä merkkejä suosion hiipumisesta ole havaittavissa. Mikä on siis miehen suosion salaisuus? - No ehkä salaisuus on se, etten ole koskaan yrittänyt vetää mitään roolia. Myös se, että soitan keikoilla harmonikkaa, on hyvä asia. Ja sitten minulla on ollut aina hyviä taustabändejä, kuten Sylvia, Bolero ja nyt Fernet. Ja bändin pitää olla hyvä, jotta homma toimii. Yleisöä pitää myös kuunnella ihan konkreettisesti itse kyselen jopa kappaleitteni tempojen toimivuutta tanssijoilta, Markkola luettelee asioita. minulle. Hoidamme tanssilavaa vaimon kanssa yhdessä. Minä vastaan kuitenkin Riutanharjun ohjelmasta, Markkola kertoo. Kaiken muun tekemisen lisäksi Tomi Markkola on myös koulutettu viherpeukalo, sillä hänellä on puistopuutarhurin koulutus ja löytyypä työkokemusta muun muassa Nokian golfkentän kenttämestarin tehtävästä, jossa hän aikoinaan toimi kymmenen työntekijän esimiehenä. UUSI LEVY MYYNTIIN Markkolan yksi tasaisen suosion salaisuuksista on varmasti säännöllinen äänitetuotanto. Mitään rimanalituksia levyjen kanssa ei ole missään vaiheessa tehty, vaan kappaleet soivat myös radiossa varsin tiuhaan tahtiin. Uusin levy, nimeltään Miehen Tie, on järjestyksessään miehen kahdeksas pitkäsoitto, ja se julkaistiin lokakuun alkupuolella. Uusi levy antaa varmasti vauhtia taas tuleville keikoille, joita kertyy Markkolalle noin 160 vuodessa. Puhtia keikkailuun hän saa lenkkelilystä, hiihdosta ja golfista ja Riutanharjun remontinkin hän laskee harrastukseksi. Tulevaisuuden suhteen miehen mielessä on muutakin kuin tanssilavakeikat: - Jossain vaiheessa haluan tehdä konsertteja. Ja myös kirkkomusiikki kiinnostaa, Markkola heitti lopuksi ja kiirehti varmasti sen rakkaimman harrastuksensa pariin vaipanvaihtoon. Laulaminen on ollut Tomi Markkolan ammatti jo yli kymmenen vuoden ajan siis siitä lähtien, kun hän toisella yrittämällään vuonna 1996 otti itselleen tangokuninkaan tittelin. Ensimmäinen yrityskin edellisenä vuonna oli vienyt miehen jo kymmenen parhaan joukkoon, voittajaksi silloin kruunattiin Jari Sillanpää. - Kun menin mukaan kilpailuun toistamiseen 1996 ja voitin kilpailun, niin moni kyllä sanoi, ettei sinusta voi Sillanpään jälkeen mitään nimeä tulla, Markkola muistelee. Tangokuninkuudesta alkoi kuitenkin upea iskelmälaulajan ura, joka onkin jatkunut tähän MONESSA MUKANA Tomi Markkolan elämä ei kuitenkaan ole pelkkää laulamista. Siitä pitää omalta osaltaan huolen perhe, johon kuuluvat vaimo ja kaksi poikaa. Nuorempi miehenaluista oli haastatteluhetkellä vasta parin viikon ikäinen. Mutta miten laulajan ammatti lyö yksiin perhe-elämän kanssa? - Tämä on vähän kaksijakoinen asia. Perheen kannalta työajat ovat hyvät, koska olen yleensä päivät kotona. Huono asia taas on se, että olen yleensä viikonloput keikoilla. Markkola pyörittää myös Riutanharjun tanssilavaa Riihimäellä. Takana on nyt neljäs kesä. Tanssilava työllistää kesäaikaan 15 työntekijää. Onko laulaja Tomi Markkolasta siis kasvamassa raudanluja bisnesmies? - No ei tästä kyllä bisnestä saa tekemälläkään. Lähinnä se on sellainen rakas harrastus Kahvila Ravintola Parkano Aukioloajat su - to 9-23 pe - la 9-24 HELSINKI: Aleksis Kiven katu p. (09) , ma-pe 11-18, la LAHTI: Vesijärvenkatu 26 p. (03) , ma, ke ja pe 12-18, la OULU: Pakkahuoneenkatu 32 p. (08) , ma, ke ja pe 12-18, la TURKU: Sammaltie 12, Piikkiö p. (050) , avoinna sopimuksen mukaan

10 10 TANSSIVIIHDE -LEHTI 4/2007 ARTISTIT JA MUSIIKKI TEKSTI: JUHA LAHTI / KUVA: HARRI HINKKA ANNE MATTILALLE PERHE ON VOIMANLÄHDE NAUTIMME TOISISTAMME Vasta vähän yli kaksikymppinen Anne Mattila on ehtinyt saavuttaa nuoresta iästään huolimatta urallaan jo varsin paljon. Haastattelun alla mietin, olisiko paikan vakiintuminen iskelmälaulajattariemme tähtikaartissa muovannut tämän nuoren artistin olemusta ja käyttäytymistä johonkin suuntaan? Vai onko ihmisen sittenkin mahdollista säilyttää se alkuperäinen luonnollisuus ja vaatimattomuus kaiken julkisuudenkin keskellä? Näköjään on! Ja juuri kyky säilyttää oma luonnollisuutensa ja rehellisyytensä kaikessa tekemisissään onkin varmasti aina ollut vahvin avu Anne Mattilan suosion saavuttamisessa ja sen pysymisessä. Mitään imagoa ei ole tarvinnut rakentaa se on tullut itsestään. Laulajattaresta on helppo luoda itselleen mielikuva aina iloisesta ja joskus vähän rempseästäkin maalaistytöstä, joka ei juuriaan peittele eikä häpeile. Päinvastoin, hän on niistä ylpeä. - Kyllä minä edelleen aika usein vedän ne punaiset kumisaappaat jalkaan ja lähden pihalle lehtiä haravoimaan tai äidin kanssa mustikkaan, Anne Mattila tokaisee. Juuri kaikenlainen yhdessä puuhastelu tuntuukin olevan Mattilan perheelle varsinainen rikkaus. - Tänä iltana pidämme mökillä lettukestit koko perheen kesken. Minä tykkään kokata isommalle porukalle. Ja sitten lopuksi tietenkin saunotaan, Mattila kertoo tiistain iltasuunnitelmista. Myös keikkailulta jäävä vapaa-aika kuluu osittain sisarusten kesken. Ja kuinka ollakaan, musiikki liittyy olennaisena osana myös näihin heidän yhteisiin hetkiinsä. - Meillä on kotona sellainen karaoketyyppinen laitteisto, jolla saadaan kappaleista pelkät musiikkitaustat soimaan. Siellä sitten paljon likkojen kanssa lauleskellaan ja treenataan varsinkin konsertteja varten, Anne Mattila kertoo. Perheen yhteenkuuluvuuden tunne on arvokas asia ja luo hyvän ja turvallisen pohjan elämälle ja kaikelle tekemiselle. Tämän on myös Anne Mattila oivaltanut. - Kun oikeasti nautitaan toisistamme, niin kyllä se näkyy myös esiintymisissä, hän mainitsee. Väistämättä tulee mieleen kysymys, että miten nyt 23-vuotiaan ja jo pitkän aikaa suosion huipulla olleen laulajan ystäväpiiri on suhtautunut asiaan? Onko Anne Mattila erilainen nuori? - No olenhan minä erilainen nuori siinä mielessä, että teen tätä laulajan työtä ammatikseni ja olen paljon julkisuudessa. En kuitenkaan tunne olevani mitenkään outo, eikä laulaminen ja julkisuus ole millään tapaa vaikuttanut ystäväpiiriini. TANSSILAVOJA JA KONSERTTEJA Jo kahdeksan vuotta ammatikseen laulanut nuori artisti on tehnyt itselleen selväksi sen, mitä hän oikeasti haluaa tehdä, mikä on tärkeää ja mikä ei. - Minulle on itse asiassa aivan sama, saanko yksi, kaksi tai neljä kultalevyä. Ei sillä ole merkitystä. Teen sitä mikä tuntuu hyvältä. Laulaminen keikoilla on minulle tärkeää. Toisaalta on myös niin, että jos asettaa itselleen liikaa tavoitteita, tulee myös liikaa yrittämistä ja teennäisyyttä, Anne Mattila analysoi. Parin vuoden päästä tulee kuluneeksi 10 vuotta siitä, kun Anne Mattila kertoo ammattimaisen laulajanuransa alkaneen. Odotettavissa on siis massiivinen konserttikiertue, vai kuinka? - Eipä taida tulla. Olen ajatellut asian niin, että tehdään sitten konserttikiertue kun tulee 50 vuotta ikää täyteen. Siihen asti haluan tehdä työtä tanssilavoilla. Kun ihmisillä on nykyään kaikenlaisia murheita ja saamme lähes päivittäin lukea lehdistä kamalista tapahtumista, on todella palkitsevaa, kun huomaa laulamisellaan ja lauluillaan tekevänsä jonkun ihmisen iloiseksi. Siksi laulaminen keikoilla on minulle tärkeää, Anne Mattila kertoo. Toki konserttiesiintymisiäkin on ollut ja niitä on tulevaisuudessakin luvassa, sillä Mattilan laulavat sisarukset pitävät aina aika ajoin yhteiskonsertteja, joissa he kukin vuorollaan esittävät omia kappaleitaan. Tätä puolta ollaan nyt myös kehittämässä muun muassa äänissä laulamisen suuntaan, ja asian tiimoilta saadaan nähdä ja kuulla tuloksia ehkä ensi syksynä. Laulajan työ on raskasta. Esiintymiset ovat lähes poikkeuksetta myöhään illalla ja yöllä, ja pitkät ajomatkat rassaavat. Ja itse laulamisen tekninen onnistuminen vaatii hyvää terveyttä ja kuntoa. - Urheilen mahdollisimman paljon vapaa-aikanani ja pyrin pitämään kunnostani mahdollisimman hyvää huolta. Lisäksi olen luonteeltani sellainen, etten helposti masennu. Esimerkiksi syksy on mielestäni upeaa aikaa kaikkine luonnon kauniine väreineen. Ja talven kovimmilla paukkupakkasilla voi sitten vaikkapa kietoutua peiton alle ja katsoa viimeinkin sen suosikkileffansa. Kannattaa aina etsiä asioista niitä positiivisia puolia. Anne Mattila on julkaissut uransa aikana jo useita albumeja, jotka ovat tuottaneet myös joitakin platina- ja kultalevyjä. Hänen uusin levynsä on hiljattain julkaistu Nyt voimme jatkaa. JASKA MÄKYNEN TALVEKSI ETELÄN LÄMPÖÖN Vuonna 1991 Tangokuninkaaksi valittu Jaska Mäkynen 55 vetäytyy talveksi Kanariansaarille etelänlämpöön. Hän on siellä aina pääsiäiseen asti ja piipahtaa vain jouluksi kotimaahan parille keikalle. Jaska Mäkynen keikalla Huittisissa Hirvensuulilla. Kaija Pohjolan kanssa 1991 Tangokuninkaallisiksi valittu Jaska Mäkynen sai jo vuonna 1985 ja 1987 Tangoprinssin tittelit. Tätä ennen vuonna 1984 hän voitti Isosyötteellä Suomen tangomestari tittelin Kauko Simosen tullessa toiseksi. Mäkynen teki ensimmäisen palkkiollisen laulukeikkansa Alajärvellä 1973 marraskuussa. - Sain keikasta 100 markkaa, josta verojenpidätyksen jälkeen käteeni jäi 73 markkaa 80 penniä ja se oli silloin iso raha. Musiikki on aina vetänyt puoleensa ja tansseissa aloin käydä, kun täytin 16. Muistan hyvin ensimmäisen tanssi-iltani Alavudella. Illan TEKSTI JA KUVA: LASSE FINSKA solistina oli Esko Rahkonen ja hänen esittämänsä kappale Kylmää sotaa ja rakkautta on siitä hetkestä ollut yksi rakkaimmista kappaleista. Kun seuraavaa levyä alan tekemään se kappale tulee myös tälle levylle ja mahdollisesti nimikkokappaleeksi. Tähän mennessä on ilmestynyt sellaiset kymmenkunta pitkäsoittoa, kertoo Mäkynen. Jaska Mäkynen on kotoisin Alavudelta ja asuu nykyään Kuortaneella, joka nyt talveksi jää kakkoskodiksi, kun talvi vietetään Kanariansaarilla. Mies on hankkinut laulajanammatin lisäksi muitakin ammatteja. Jaska on tehnyt pitkän päivätyön ompelukonemekaanikkona ja myyntimiehenä. Lisäksi hän on ollut apuna veljensä huopakattofirmassa katontekijänä. Oma yhtye Nelostie on seurannut Jaskaa kaikki nämä vuodet säestävänä yhtyeenä. Mukaan vahvasti on tulossa myös oma tytär Hanna-Kaisa, joka voitti Ikaalisissa Kultaisen Harmonikan suomenmestaruuden vuonna Hanna-Kaisan kanssa tehtiin kuluneena kesänä 2007 jo 15 yhteistä keikkaakin, sekä vuonna 2005 hengellinen levy yhdessä. Hanna-Kaisa osaa laulaa, josta on valtavan hieno tuki mm. yhteisissä duetoissa. Hanurihan on totta kai aina Hanna-Kaisalla mukana keikoillamme, kertoo ylpeä Jaska isä.

11 ARTISTIT JA MUSIIKKI VALLOITTAVA JA KARISMAATTINEN TOMMI SOIDINMÄKI HURMAA Mitä tapahtuu silloin, kun sympaattinen aito maalaispoika, jolla on vahva karismaattinen olemus, yhdistetään upeaan lauluääneen? Siitä tulee tuloksena valovoimainen tähtiartisti, jollainen Keski- Suomesta kotoisin oleva laulaja Tommi Soidinmäki, 24, ehdottomasti on! Hän valloittaa yleisönsä aidolla olemuksellaan ja samettisen vahvalla äänellään ja saa hieman vanhempienkin tyttöjen polvet vielä veteliksi. Tommi Soidinmäki aloitti musiikillisen uransa omien sanojensa mukaan jo kolmivuotiaana laulamalla jok ikisissä kissanristiäisissä mm. Dingon Autiotalo kappaletta, joka oli hänen silloinen bravuurinumeronsa. Myös näytteleminen kiinnosti häntä lapsena kovasti ja monesti sukulaiset saivatkin näytteitä pojan taidoista sekä pääsivät itse mukaan Tommin kirjoittamiin näytelmiin. Yläasteiässä musiikki alkoi tuntua yhä enemmän omimmalta ja Tommi menikin opiskelemaan Kaustisen musiikkilukioon. Siellä ollessaan hän päätti saada musiikista myös ammatin itselleen. Parhaillaan Tommi kouluttautuu musiikkipedagogiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Opiskelut ovat pitäneet hänet varsin kiireisenä aktiivisen keikkailun ohessa, mutta jopa 15 keikkaa keskimäärin kuukaudessa esiintyvä Tommi aikoo saada luvut päätökseen jo ensi syksyyn mennessä. Miehellä on nuoresta iästään huolimatta jo varsin mittava kilpailutausta, ja kisoista on tullut myös useita voittoja. Ensimmäinen ykkössija heltisi kotipaikkakunnan Tenavatähti kisasta vuonna Viisi vuotta myöhemmin Tommi voitti Lavatähti -kisan. Heti sitä seuraavana vuonna tuli Ponnahdus Pinnalle -kisan voitto sekä vuonna 2004 hänestä tuli järjestyksessään toisella yrittämällä Tangokuningas, joka nosti Tommin suuren yleisön tietoisuuteen ja sinne hän on myös ansiokkaasti jäänyt. Varsinaisen keikkailun Tommi aloitti vasta tangokuninkuusvuotenaan. Esiintyminen on ollut hänelle aina kuitenkin hyvin luontevaa ja josta hän nauttii suuresti. - Välitön kanssakäyminen yleisön kanssa antaa minulle lavalla esiintymiseen myös oman juttunsa, josta on hyvä ammentaa. Ehkä se on joidenkin mielestä eräänlainen klisee, mutta minusta yleisöltä voi saada paljon ponnetta itselleen ja heistä se kaikki lähtee, jonka ansiosta on myös helppo rentoutua ja antaa parastaan esiintymiseensä, Tommi mietiskelee. Lapsuuden into näyttelemiseen on säilynyt Tommilla niin ikään läpi vuosien. Satunnaisten lukioaikaisten koulunäytelmien ja kotipaikkakunnan teatteriesityksissä hän on päässyt harjoittamaan näyttelijän halujaan erilaisissa pikkurooleissa. Tommi neuvottelee tällä hetkellä jo neljännestä roolityöstään, joista kolmesta aikaisemmasta hän on joutunut valitettavasti jättäytymään pois muiden työkiireidensä takia. Tommilla on kuitenkin vahvana haaveena päästä näyttäytymään teatterilavalla, joten hän ei pidä sitä mitenkään mahdottomana ajatuksena, että jonain päivänä hän tekisi isomman roolin jossain musikaaliproduktiossa. Vaihtuvuutta työhön tuo loppu vuoden osalta nyt marraskuussa alkava neljän konsertin pituinen italialaismusiikkia sisältävä Amado Mio -konserttikiertue yhdessä Tomi Metsäkedon ja Sanin kanssa, joka jatkuu vielä Tanssilavat onnen huuman ja katkeran kalkin näyttämöt! TANSSILAV AKIRJA Tanssista, lavoista ja lavojen tansseista. Kerkko Hakulinen ja Pentti Yli-Jokipii Viihdyttävä tietokirja perisuomalaisen tanssilavakulttuurin taustoista ja olemuksesta ennen ja nyt. Muistelmia tanssikuumeen kulta-ajoilta, hyvän tanssipaikan tekijät ja Suomen lähes 600 tanssilavaa. 223 sivua, nelivärikuvitus ISBN Suositushinta 36 Kustannusosakeyhtiö AtlasArt 2007 Myynti: kirjakaupat keväällä. Joulukuun vaihteessa Tommi on mukana puolestaan Joulun Kosketus kirkkokonserttikiertueella. Konserttien väliin jäi myös uuden Ota minut -albumin julkistaminen, joka tapahtui lokakuun viimeisenä päivänä. Uusimman levyn nimikkokappale on saanut jo paljon soittoaikaa ja keikkunut menestyksellisesti monilla listoilla. Tätä albumia on tehty ja hiottu huolella ja Tommi onkin perin tyytyväinen sen sisältöön. - Olen hyvin onnellinen siitä, että olen saanut tehdä aika pitkälle tämän uuden levyn Asikaisen Riston kanssa. Risto kokeilee aivan selkeästi minua kohtaan rajojaan, sillä levylle on koottu hieman rohkeampia biisejä kuin aikaisemmin. Tälle levylle tulee myös sellainen hieno vanha venäläinen kansansävelmä kuin Tiet, joka on alkujaan Laila Kinnusen levyttämä. Se on minulle sellainen eräänlainen mottolaulu, joka kertoo ihmisen elämästä ja sen vaiheista. Se on täyttä totta joka sana, mitä siinä laulussa kerrotaan, Tommi kertoo levystään. Albumi on soundillisesti ja Alemana Dance Center, PORI puh , fax laaja ja laadukas valikoima tanssikenkiä, tanssiasuja ja muita alan tuotteita! tilaa esittely tilaisuuksiisi, soita puh tai sähköpostitse TEKSTI: JAANA VUORENPÄÄ KUVA: NUMI NUMMELIN teemallisesti hieman selkeämpi kuin aikaisemmat pitkäsoitot, jotka olivat Tommin omasta mielestä jossain määrin hieman sillisalaatteja sisällöltään. Jokainen levyistä on ollut kuitenkin yhtä merkityksellinen hänelle ja niissä kaikissa on ollut omat hyvät puolensa. Albumilla on mukana myös Tommille aivan uusia säveltäjätuttavuuksia, jotka tuovat erilaista sävyä levyn sisältämään musiikkiin. Jore Marjarannan ja Samuli Edelmanin taustalla vaikuttanut Ako Kiiski ja Ville Nurmi, joka on puolestaan soittanut Anna Erikssonin ja Petri Laaksosen bändeissä, ovat säveltäneet kappaleita levylle. Tanssillisuutta ei ole myöskään unohdettu, sillä se sisältää esimerkiksi muutaman lattarityylisen kappaleen ja nopean foxin. Toki radioystävällisyys tulee niin ikään huomioida. - Se mikä on tanssipaikoilla kova juttu, ei mene välttämättä lainkaan radiosoitossa läpi. Olemme pyrkineet saamaan levylle aikaiseksi sellaisen kultaisen keskitien, että se voisi soida hyvin radioissa että keikoilla, Tommi toteaa. Alemana Dance Center, JKL puh./fax katso liikkeidemme tarkemmat aukioloajat ja yhteystiedot nettisivustoltamme! TUTUSTU tuotteisiin UUTUSLEVYT AMMATTILAISRAADISSA TANSSIKAPPALEITA UUSILLA ÄÄNILEVYILLÄ 11 Tätä Suomi Tanssii listaa laativat tanssiravintoloiden musiikki-isännät arvostelevat alkuvuoden uutuuslevyjä tanssi- ja iskelmämusiikin saralta. Lista julkaistaan tuoreeltaan kahdesti kuussa nettisivuilla Tomi Markkola - Miehen tie CD - Vihdoinkin se ilmestyi, tätä on odotettu Tomilta. Täynnä juuri sellaista musiikkia mitä odotimmekin. Löytöinä mm. Miehen tie, Jos vielä, Lähellä sinua, Taipumaton sekä Erämaa. Lasse - Hiukka häiritsi tässä soundiosastossa tämä liiallinen kompressointi ja kaikuefektien käyttö. Tomin laulu ja tulkinta on kyllä nyt niin miellyttävällä tasolla, ettei mitään rajaa. Hieman olisin toivonut lisää jonkinlaista monipuolisuutta kappalevalikoimaan. Siltikin varsin tasapainoinen ja hieno iskelmälevy. Pertsa - Tomi laulaa hyvin ja taustat toimivat komiasti eli kokonaisuus on toimiva paketti, mutta se iso hitti tältä cd:ltä mielestäni puuttuu. Juke Jyrki Anttila - Rakkauden siivin CD - Tyylikästä viihdettä. Osaava orkesteri säestää taitavaa solistia. Tango oli aika hieno. Rami - Jotenkin se vaan kuulostaa niin kornilta kun oopperamies tulkitsee tällaista nk. kevyempää materiaalia. Laadukas paketti omassa sarjassaan kaikin puolin. Pertsa - Jyrki kuulostaa yhtä hyvältä cd:llä kuin livenä kuultuna. Varsin onnistunut kokonaisuus ja voi suositella lämpimästi hankittavaksi, vaikkapa Isänpäivälahjaksi. Juke Korsuorkesteri Raatteentie CD - Perinteistä humppaa tarjoillaan herkullisissa kuoseissa. Haitari, viulu ja oliko vielä balalaikkakin? Hyvä meininki. Selkeä ja kontekstiin sopiva soundimaailma. Isänmaallista huumorihumppaa. Pertsa - Hyvää soitantaa hyvällä rytmillä. Sanoitus kyllä vähän tynttää. Kaikki kunnia veteraaneille, meillä OLI sentään itsenäinen maa monta kymmentä vuotta. Rami - Hienoa ja upeaa humppaa siitä parhaimmasta päästä. Teksti istuu kuin tauti tähän säveleeseen. Lasse Saija Varjus Varjus CD - Kunnioitettavaa. Rohkeita sovituksia, kitaran ja haitarin vuoropuheluja ja sanoituksissakin asiaa. Todella kovan luokan tulkinta, laulajan äänessä on sitä jotain. Rami - Varsin vamppaavaa ja säväyttävää tulkintaa Saijalta. Meikäläiselle nämä Syrjän ja Leskisen coveroinnit putosivat. Oikein mukava albumikokonaisuus, sopivan kaukana sellaisesta jäykästä ja perinteisestä iskelmätoteutuksesta. Mainiota. Pertsa - Saija kuuluu maamme upeaäänisempiin naissolisteihin. Hienoa että saamme häneltä uutta musiikkia. Löytöinä mm. Haaveilen tänään, Pimeyden tango, Mimosan hipiä sekä Sähköö, jossa duetto Pate Mustajärven kanssa. Lasse Joel Hallikainen - Miljoonan ruusun maa CD - Kauan ehti Joel olla hiljakseen iskelmälevyn suhteen. Nyt jälleen herkullisia kappaleita on kuultavissa koko CD. Kypsän tuntuista musiikkia, tanssittaviakin ovat. Löytöinä mm. Kerro mitä on rakkaus, Kyyneleet, Hengitän sinua sekä Miljoonan ruusun maa. Lasse - Tämä jousien käyttö luo kappaleisiin sellaisen M. Toivasmaisen romanttisen säväyksen, huh. Avauskappaleessa sitä perinteistä hittipotentiaalia. Tyylikäs kokonaisuus. Ja mikä pahinta ja parasta, tämä kuulostaa Joel Hallikaiselta. Keep on rolling. Pertsa - Pari kappaletta erottui edukseen. Kerro mitä rakkaus on ja nimibiisi. Yleisilme on hieman haikea ja ylitunteellinen sanoitusten ja esityksenkin vuoksi. Sovitukset ovat täyteläisiä ja tyylillä tehtyjä. Rami Syke - Osaa mieskin rakastaa CD - Pirteää, kevyttä ja tanssittavaa iskelmää koko levyn verran. Homman kruunaa lopussa kaunis häävalssi. Rami - Mukava kokonaisuus, siistiä toimintaa kaikin puolin. Hyvä ja selkeä kokonaissoundi. Ehkäpä liiankin ihqua, pientä särmää kaipailin. Finlanders pamahti mieleen tätä albumikokonaisuutta kuunnellessani. Pertsa - Urjalalainentanssiorkesteri on saanut pitkästä aikaa upean tanssilevyn ilmoille. Hienoa tanssimusiikkia, joista löytöinä mm. Sinä, Jos lähdet pois, Olit niin villi, Osaa mieskin rakastaa sekä Erämaan tuuli. Lasse Erkki Hällström - Kulkurin iltatähti CD - Ammattilainen säveltäjänä, mutta lauluosuus on epätasaista. Osittain ontuu tekniikka ja osittain sorrutaan tulkitsemaan liikaa. Rami - Erkin ääni on kyllä komia ja soveltuu parhaiten laulelmatyyppisiin kappaleisiin, joissa tarkkuus ei ole niin tärkeässä roolissa. Havaitsin myös käsittämättömän tyylittömiä kaikuefektejä, huh huh. Useimmiten tulee kritisoitua vokalistin laulun jäämistä musiikin alle piiloon, tällä kertaa asia onkin aivan päinvastoin. Pertsa - Hatunarvoinen nosto miehelle, joka tekee hieman päälle kuusikymppisenä esikoislevynsä ja onnistuu siinä täyden kympinarvoisesti. Hällström on tehnyt määrätynlaisen historiallisen teon, tuoden lauluissaan esiin jo hieman unhottuneita Suomalaisia ikivihreitä kappaleita. Lasse

12 12 TANSSIVIIHDE -LEHTI 4/2007 FREDI: HUOLEHTIKAA LAPSISTA! Cats-musikaaliin mukaan lähteminen merkitsi Fredin elämän muuttumista jälleen vähän kiireisemmäksi. Monissa revyissä ja parissa oopperassakin mukana ollut pitkän linjan viihdetaiteilija halusi ottaa roolin vastaan, kun sitä hänelle tarjottiin. Ehkä yksi syy motivaatioon on se, että musikaalin tarina, jossa nuoret ja vanhemmat kissat elävät elämäänsä yhdessä, on juuri sitä, mistä ihmiset ovat menettämässä otteensa. Fredi toivookin, että kosketus nuorten ja aikuisten välille saataisiin takaisin. Keskustellessani Matti Siitosen Fredin - kanssa, tunnistin hänessä ihmisen, jolla on elämänkokemuksen mukanaan tuomaa tietämystä monistakin arkipäivän asioista. Tunnistin ihmisen, jolla on oma elämä hallussa ja arvot kohdallaan. Vaikka juuri tällä hetkellä musikaaliharjoitukset Lahdessa vievätkin lähes kaiken ajan, on miehellä ollut aikaa miettiä vuosien saatossa muitakin kuin työasioita. Erityisen huolissaan hän on tämän hetken maailman menosta ja sitä kautta lasten tekemisistä ja heidän tulevaisuudestaan. - Suomessa vallitsee tällä hetkellä jonkinlainen heti kaikki mulle - meininki. Meidän pitäisi kuitenkin rauhoittua ja keskittyä enemmän lapsiin. Kunpa jokainen ajateltaisiin, että lapset ovat meidän kaikkien vastuulla, Fredi kertoo tuntemuksistaan. Fredille lastenlapset ovat olleet kova juttu. Hän tunnustaa, että omille lapsille ei aikanaan jäänyt niin paljon aikaa kuin mitä hän pystyy nyt lastenlapsilleen antamaan. - On aivan ihanaa seurata pienen ihmisen kehittymistä. Nyt TEKSTI: JUHA LAHTI KUVA: HENRIK SCHÜTT ajattelee lapsista eri tavalla kuin silloin aikanaan, kun oli itse paljon menossa. Vanhempani hoitivat silloin paljon lapsiamme sitä vain moikattiin ja mentiin, Fredi muistelee. Myös koulukiusaamisen Fredi näkee erittäin huolestuttavana piirteenä. - Kiusaaminen pitäisi tavalla tai toisella saada kuriin. Siinähän voidaan pahimmassa tapauksessa pilata yhden ihmisen koko elämä, Fredi analysoi. LUOMISINTO HUIPUSSAAN Musiikkielämänsä Fredi kertoo kulkevan seitsemän vuoden sykleissä. Juuri nyt on huippukohta menossa. - Viime aikoina on esimerkiksi sävellyspuolella ollut hiljaisempaa, mutta nyt on luominen huipussaan, Fredi mainitsee. Sen lisäksi, että mies on nyt siis mukana Cats- musikaalissa, on hän ehtinyt ahkeroimaan myös levytysrintamalla. Fredin elokuussa julkaistu levy sisältää myös viisi hänen itsensä säveltämää kappaletta. Myös muutamia omia sanoituksia on pitkäsoitolla mukana. - Into tehdä uutta musiikkia on nyt kova. Myös muille artisteille olen materiaalia tekemässä. Pienoisena yllätysvetona Fredi kertoi äskettäin tehneensä myös yhden tanssilavakeikan. - Tanssipaikat ovat nykyään ARTISTIT JA MUSIIKKI suurempia kuin ennen, sellaisia viihdekeskus-tyyppisiä..meininki tanssipaikoilla on vuosien saatossa kuitenkin säilynyt aika lailla ennellaan. Tosin tanssipaikat itsessään ovat parantuneet ja esimerkiksi alkoholitarjonta on tullut kuvaan mukaan. Kun silloin aikanaan itse paljon kiersi tanssilavoja, ei niistä aina löytynyt edes takahuonetta artisteille, vaan sitä omaa vuoroaan piti odotella tanssiyleisön joukossa, Fredi muistelee. Saammeko nauttia jatkossa Fredin upeasta tulkinnasta enemmänkin maamme tanssipaikoilla? - Voisihan se olla ihan hieno juttu, Fredi kertoo arvoituksellisesti. LASSE HOIKKA KUN AIKA ON Souvarit-yhtyeen keulahahmo ja perustaja, rakastettu ja ihailtu laulaja Lasse Hoikka julkaisee soololevyn Kun aika on Souvareitten 30-vuotisjuhlan kynnyksellä. Souvarit heitti ensimmäisen keikkansa syyskuussa Muurolan lavalla vuonna -78, ja siitä päivästä lähtien ura on ollut nousujohteinen. Lasse Hoikka on kiitollinen siitä, että työ tien päällä on tuottanut tulosta. On syntynyt ainutlaatuinen Lasse ja Souvarit -suosio. Yleisö viihtyy tanssipaikoilla, levyt menevät kuin kuumille kiville ja yhtye solisteineen on saanut nauttia hienoista hetkistä lavalla sekä tietenkin lukuisista kulta- ja platinalevyistä. Tilausta soololevyllekin on ollut jo vuosia. Lassen pitkän uran TEKSTI:REIJA KOKKOLA KUVA: LIISA PAKKANEN kunniaksi hänelle räätälöitiin aivan omantyylinen, viihdyttävä, koskettava ja taitavasti rakennettu countryhenkinen iskelmälevy, joka sisältää voimakkaita tunteita ja herkkiä tunnelmia. Mies itse, komea ääni ja 12 hienoa kappaletta muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden, joka sykäyttää hyvän musiikin ystävän sydäntä. Rovaniemeläinen laulaja harrastaa vapaa-aikanaan metsästystä, kalastusta ja kullanhuuhdontaa. Saa nähdä, huuhteleeko Lapin oma poika Lasse Hoikka vielä kultaa tällä levyllä! TÄTÄ SUOMI TANSSII Musiikkijuontajien lista maan tanssituimmista iskelmistä marraskuun alkupuolella Uusi lista ilmestyy kahdesti kuussa netissä ed vk Kappale Artisti Levymerkki Ilta himmenee Varjokuva Mediamusiikki Kellot soi Topi Sorsakoski & Agents EMI Moskova Paula Koivuniemi Edel Vanha suola janottaa Charles Plogman Bluebird Jos minut kesyttäisit Charles Plogman Bluebird Se maa on kaunis Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty Mediamusiikki Taipumaton Tomi Markkola MTG Sateen hiljainen ääni Reijo Taipale Bluebird Soittaja Fredi Bonnier Aamu toi, ilta vei Juha Metsäperä Hurmio No kai nyt sentään Martti Metsäkedon orkesteri pienk Maailman upein nainen Charlies Edel Nyt voimme jatkaa Anne Mattila Bluebird Niin paljon rakkautta sain Topi Sorsakoski & Agents EMI Olit niin villi Syke Magnum Albumi Jari Sillanpää Bridgehead Maria Paula Koivuniemi Edel Haavoittumaton Yölintu Warner Kaipuuni on uskomaton Anne Mattila Bluebird 20 * * Villit vattupensaat Ässät Silturecords Mitä sulle kuuluu? Finlanders MTG 22 * * Viilennä tunteeni Teuvo Oinas Magnum Hei Mambo Anita Hirvonen Woodoodo 24 * * Marraskuu Antti Tuisku HMC 25 * * Jokainen hetki Arja Koriseva pienk Kulkurin iltatähti Erkki Hällström VL-Musiikki 27 * * Sä häikäiset mua Pepe Enroth W Records Sinun silmiesi tähden Jyrki Anttila MTG Tiikerinainen Turusta Mika Peltoniemi & Turhat jätkät pienk Miljoonan ruusun maa Joel Hallikainen Suomen Sävel Discopress Oy

13 ARTISTIT JA MUSIIKKI HENKKA & KULKURIT EXTRAVIIHTEEN LEIPIIN TEKSTI: JUHA LAHTI KUVA: PETRI HEINONEN SUUNTA TANSSILAVOILLE Henkka & Kulkurit- kokoonpanon vuosien työ tanssimusiikin parissa ei ole mennyt hukkaan, sillä kaikki merkit ovat nyt sellaiset, että orkesteri on nousemassa lajissaan maamme kovimpaan kärkeen. T.T. PURONTAKA Toholammilta kotoisin oleva nykyään Kokkolassa asuva T.T. Purontaka on meille Suomalaisille tansseissa kävijöille käsite. T.T. tunnetaan myös tuttavallisemmin Tapsa. Ensimmäinen keikka tehtiin 1987 ja nyt on vuosia jo kunnioitettavat 20 takana. Myös levyttämään Tapsa pääsi samana vuonna, samainen kappale Ei kukaan muu on edelleen keikkaohjelmistossa. Varsinainen ensimmäinen pitkäsoitto tuli vuonna 1994 ja kaikkiaan on levyjä tehty seitsemän kappaletta. Uusin kahdeksas levy Kun aika on, ilmestyi lokakuun 15 päivä. Levyllä on tunnetusti tanssijalanalle menevää musiikkia. Työstämässä levynkappaleita ovat olleet mm. Timo Kosonen, Bo Söderholm, Ari Hylkiä, Teemu Haapaniemi, Keijo Laitinen sekä Kari Salli. Levy on tuotettu Kokkolassa Kari Sallin studioilla. T.T. Purontakan levy-yhtiönä on Olarin Musiikki Oy. TEKSTI: LASSE FINSKA KUVA: PURONTAKAN KUVAPANKKI VAATIMATON PUURTAJA 13 T.T valitsee tarkkaan laulut, joita levyttää ja esittää yleisölle. Hän suhtautuu työhönsä vakavasti ja tekee sitä kaikella kunnioituksella perinteiseen suomalaiseen musiikkiin ja suomalaisiin iskelmämusiikin luojiin. Tämän myötä hänen suosionsa on kasvanut entisestään tanssilavoilla ja ravintoloissa. HMC OHJELMAMYYNTI YLPEÄNÄ ESITTÄÄ Anna Hanski Isto Hiltunen Annika Eklund Tiina Pitkänen Vuonna 2002 perustettu orkesteri on tähän asti taivaltanut nelimiehisenä kokoonpanona esittäen kahden kitaran, basson ja rumpujen voimin rautalankatyylistä materiaalia. Nyt on kuitenkin viiden mies, kosketinsoittaja, astumassa toimintaan mukaan. Rautalankaa ei kuitenkaan jätetä. - Rautalankatyyli tulee edelleen pysymään musiikkimme pohjana. Se, mitä kaikkea kosketinsoittaja tuo bändin sointiin mukanaan, emme vielä ihan tarkkaan tiedä, Henri Potkonen mainitsee. Orkesteri on olemassaolonsa aikana tuottanut myös muutamia äänitteitä. Omakustannesinglet julkaistiin 2003 ja Ne sisältävät bändin omia kappaleita. Kesällä 2007 julkaistiin ensimmäinen pitkäsoitto, joka sekin oli vielä omakustanne. Levy ylsi myös radiotoimittajien kuukauden levy- äänestyksessä kolmannelle sijalle. Seuraava single kokoonpanolta tulee ulos alkuvuodesta TAVOITTEENA AMMATTILAISUUS Kaikilla orkesterin jäsenillä on soittamisen lisäksi myös päivätyö. Noin viidenkymmenen keikan vuosivauhti ei yksistään vielä elätä, mutta tulevaisuudessa Potkonen toivoo tilanteen olevan toinen. - Tosissaan olemme liikkeellä ja ammattilaisuuteen tähdätään. Nyt siihen on hyvät mahdollisuudet, kun pääsimme vielä Extraviihteen palvelukseen, Potkonen analysoi. Tähänastiset keikat ovat suurelta osalta painottuneet pienempiin esiintymispaikkoihin ja tilaisuuksiin. - Joitakin isompia tanssilavakeikkojakin olemme toki tehneet, mutta jatkossa tähtäin juuri lavoille. Näistä muutamista keikoista isommille tanssipaikoille on ollut hurjasti apua oppimismielessä, ja ainakin tanssijoiden vaatimustaso on tullut tutuksi. Nöyränä olemme lavoille menossa, mutta emme nöyristele, Potkonen heittää. Henkka & Kulkurit aikovat jatkossakin antaa musiikin tehdä työn puolestaan. Monipuolinen, hyvin harjoiteltu ohjelmisto on Potkosen mielestä yksi avain menestykseen. Myös sellainen luonnollinen olemus ja esiintyminen tulevat jatkossakin näkymään. Henkka & Kulkurit on: Henkka Potkonen (laulu ja kitara), Pete Honkala (kitara), Martti Peussa (koskettimet), Mikko Raivio (basso) ja Toni Salminen (rummut). Uusi miehitys kosketinsoittaja mukaan lukien tekee ensiesiintymisensä joulukuun alkupuolella. Potkonen heittääkin asian tiimoilta terveisensä suomalaiselle tanssikansalle: - Ensi keväänä on jo täysi vauhti päällä uudella ilmeellä tulkaa katsomaan! Neljänsuora Sirpa Jokinen Petri Pirttikangas Suvi Teräsniska Johanna Piipponen The Ratzz Antti Raiski SINUA PALVELEE: HMC - Helsinki Music Company Oy PL Helsinki Juha Metsäperä Sanna-Mari Titov

14 14 TANSSIVIIHDE -LEHTI 4/2007 KOKO SUOMI TANSSII HAASTATTELUSSA MARCO BJURSTRÖM TEKSTI: HEIKKI MERIHAARA, KUVA: MARCON KUVAPANKKI (KANSIKUVA; MARKO RANTANEN) Tanssia, show ta, hymyä ja naminamia on Marco Bjurströmin elämässä niin paljon, että jokainen suomalainenkin on saanut siitä osansa. Marco on tullut tutuksi television musiikki- ja tanssiohjelmista ja lehtien palstoilta. Hän kiertää Ritva Enäkosken kanssa yrityksissä kertomassa, miten meidän tulee esiintyä ja mistä saamme voimavaroja. Marcolla on ollut sormensa pelissä myös lukuisissa musikaalikoreografioissa sekä -ohjauksissa. Mitä tanssi sinulle merkitsee? Tanssi vei minut nykyiselle uralleni. Se on mukana kaikessa mitä teen. Tanssi on työ, elämäntapa ja ennen kaikkea väline saada ihmiset oivaltamaan, miten elämänlaatua voisi kohentaa. Millaisia ovat ensimmäiset tanssimuistosi? Ensimmäiset omat tanssikokemukseni ajoittuvat kansakoulun neljännelle luokalle ja Prinsessa Ruusunen -musikaaliin. Konkreettisemmaksi tanssiharrastus muuttui, kun menin 12-vuotiaana Aira Samulinin tanssikouluun Helsingissä. John Travolta ja Saturday Night Fever kutsuivat! Kuinka ajatus tanssikoulusta syntyi? Pääsin puolivahingossa Samulinin tanssikoulussa opetta- TANSSI Tällä palstalla haastattelemme suomalaisia julkisuuden henkilöitä; miten tanssi ja musiikki kuuluvat heidän elämäänsä sekä miten he kokevat sen merkityksen. jaksi. Teimme keikkoja Airan johdolla. Se tuntui kivalta ja sitä halusin tehdä lisää. StepUp syntyi yhteisestä halusta kehittää showtanssia. Perustamishetkellä vuonna 1987 olin 21-vuotias. Teimme niin hienoa show ta kuin osasimme, täysillä eteenpäin. Tässä sitä vielä mennään! Showtanssista on tullut ihan salonkikelpoista. Kuinka tulit ruutukasvoksi? Vuonna 1997 teimme StepUpin kanssa seitsemänosaisen televisiosarjan. Muuten tanssi loisti monta vuotta poissaolollaan. Haaveenani oli, että joraaminen pääsisi jossain vaiheessa oikeuksiinsa. Tein Me kastelijat sarjaa sekä BumtsiBumia, joka nosti minut varsinaisesti ruutukasvoksi 230 jaksollaan vuosina Sitten kuulin huhuja Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta, jota lähetettiin Iso-Britanniassa. Innostuin formaatista. Samaan aikaan minut pyydettiinkin mukaan palaveriin suunnittelemaan Suomen-versiota ohjelmasta. Mitä Tanssii tähtien kanssa merkitsee suomalaisille? Se on nostanut tanssia uudestaan puheenaiheeksi ja harrastukseksi. Vaikka Tanssii tähtien kanssa perustuukin kilpatanssiin, se puhuu samalla kaikkien tanssilajien puolesta. Jokainen voi oppia tanssimaan, kun ei aseta rimaa liian korkealle. Millaisia ajatuksia Suomen voitto Eurovision tanssikilpailussa herätti? Katja Koukkulan ja Jussi Väänäsen voitto oli ansaittu. On hienoa, että uuden kilpailun ensimmäinen voittajamaa on Suomi. Itse kilpailu tuntui aika lailla vitsiltä. Kaikki parit eivät olleet kovatasoisia ja monet olivat vain lähteneet pitämään hauskaa. Nähtäväksi jää, miten kilpailu kehittyy. Nykymuodossa sillä ei ole paljonkaan elinmahdollisuuksia. Itse toivoisin, että Eurovision tanssikilpailu voisi profiloitua kaikkien tanssilajien kilpailuksi. Näin tehtiin Euroviisuissakin musiikin suhteen. Kun luovuuden portit avautuvat, siitä tulee mielenkiintoinen sillisalaatti. Mitä työpäiväsi sisältävät? StepUp Show Schoolissa opetan kolmesti viikossa yhteensä kymmentä eri ryhmää. Lisäksi pidän satunnaisia kursseja maakunnissa. Mukaan mahtuu yrityksille suunnattuja tanssituokioita ja -kursseja. Työni on suloinen sekamelska viestintää, valmennusta ja juontamista. Musikaaliprojektejakin on tekeillä. Muuttuuko suhtautuminen tanssiin iän mukana? Kyllä. Lapsille se on leikkimistä, hauskanpitoa ja ajanviettoa. Jo noin 13-vuotiaana monet haaveilevat esiintymisistä ja tanssiin liittyvästä ammatista. Osa tiivistää treenaamista ja hioo taitonsa äärimmilleen. Yli 20-vuotiailla suhtautuminen muuttuu rennommaksi. Tanssin avulla ihmiset pitävät huolta kehostaan ja mielestään. Osa aikuisoppilaista uskaltautuu tunneille vasta tuolloin, kun toiset ovat tanssineet jo nuorena. Perhe, työ ja opiskelu verottavat nuorten aikuisten tanssiharrastusta. Mitä ajattelet lavakulttuurista? Se on suomalainen juttu, josta voimme olla ylpeitä. Ihmiset viettävät aikaa yhdessä lavoilla ja harrastavat samalla liikuntaa. Intohimoiset lavatanssijat eivät käytä aikaansa kaljan kittaamiseen tai seiniin nojailuun he tanssivat koko illan. Lavakulttuuri on elänyt monenlaisia vaiheita. Uskoisin, että lavoja on nykyisin oikeassa suhteessa harrastajamääriin verrattuna. Näetkö mitään uhkakuvia tanssilavoille? Jonkinlainen murrosvaihe on väistämättä edessä. Nykylavojen imago on hieman vanhanaikainen. Tanssilavoille pitäisi saada houkuttimia myös nuoremmille. En tosin osaa vastata, mitä se olisi. Artistit tekevät huikeaa työtä kulkiessaan tuhansia kilometrejä työn perässä. Esiintymisolot eivät aina ole imartelevia. Vuosia sitten tein Jari Sillanpään kanssa yhteistyötä ja kävin katsomassa muutaman keikan. Ihmettelin sitä, kuinka keikoista muodostui konsertin ja lavatanssien välimuotoja. Lavan edessä oli suuri määrä ihmisiä vain katsomassa, jolloin tanssijoille jäi vähemmän tilaa. Eihän siinä silti mitään pahaa ole. Ehkä se on sitä toivottua kehitystä? Harrastatko itse perinteisiä tansseja? En juurikaan. Pitäessäni nuorempana showtanssikursseja muun muassa Lapissa saatoin istua illalla ravintolassa ja lupautua jonkun kanssa lattialle. Kun yhden tanssin jälkeen istuin pöytään syödäkseni, ihmiset tulivat jonossa hakemaan minua parketille. Monet loukkaantuivat, kun kieltäydyin. Heidän mielestään tanssinopettajan kuului tanssia. Kunnioitan tanssiharrastusta paljon, mutta paritanssi ei ole minun juttuni. Millaista tanssimisen pitää olla? Tanssissa tunne, liike ja musiikki kohtaavat toisensa. Luonnollisuus on tärkeää ahdistun väkinäisestä vääntämisestä. Kun keho ja mieli ovat synkassa keskenään, homma luistaa. Jos joku miettii tunneillani oikeita askeleita, saatan sanoa: älä niistä askelista murehdi, anna mennä vaan! PYÖRÄTUOLITANSSILLE TEKSTI: PIRJO MALMBERG-TARVONEN OMA YHDISTYS Suomen pyörätuolitanssiseura ry perustettiin syksyllä 2006 Porvoossa. Toiminta kattaa kuitenkin koko Suomen. Seuraan voi liittyä varsinaiseksi jäseneksi tai kannattavaksi jäseneksi. Kotisivut saimme loppukesällä ja osoite on Kotisivuilla on tietoa mm. pyörätuolitanssista, seuran tapahtumista, säännöt ja valokuvia. Seuran toiminnan tarkoituksena on edistää ja kehittää pyörätuolitanssin harrastus- ja kilpailutoimintaa. Toimintamme on monipuolista. Järjestämme pyörätuolitanssin neuvonta- ja harjoitustilaisuuksia, näytöksiä, koulutusta, kilpailuja ja pyörätuolitanssitapahtumia. Näitä kaikkia voi meiltä myös tilata. Hankimme ja ylläpidämme yh- teyksiä vammaisjärjestöihin sekä tanssiliikunnan ja soveltavan liikunnan järjestöihin. Kannustamme jäseniämme paikalliseen kerhotoimintaan. Pyörätuolitanssi soveltuu henkilöille, joilla jokin liikuntarajoite estää tavallisen tanssimisen. Kaikki tanssit voidaan soveltaa pyörätuolitanssijoille, vain mielikuvitus on rajana. Haluamme rohkaista niin liikuntavammaisia kuin jaloillaan liikkuvia, koska rohkaisua tarvitsevat molemmat. Tanssiminen tuo ihmisen esille, se on aina enemmän tai vähemmän esiintymistä. Arkuus ja ujous alussa ovat luonnollinen reaktio, joka on ymmärrettävää. Liikuntavamma tuo tanssiin lisähaasteen ja se voi alussa tuntua jopa vaikealta. Hyvässä ohjauksessa tanssin ilo kuitenkin löytyy melko helposti. Tanssijan asenteella on siihen suuri vaikutus. Tanssitaidon saaminen vaatii harjoitusta kaikissa tanssimuodoissa. Pyörätuolitanssia voi tanssia duonakin eli kaksi pyörätuolilaista yhdessä, mutta paritanssi combi-tyylillä on paljon suositumpi tanssimuoto. Ja siihen tarvitaan pystytanssijoita. Myös pyörätuolitanssia taitavista tanssinohjaajista ja -opettajista on huutava puute Suomessa. SUSELIN OHJAAJAKOULUTUKSEN SUOSIO ON HUIMA! Paritanssia harrastavien ihmisten määrä on viime vuosina ollut selvässä kasvussa ja yhä useampi haluaa tanssimisesta pysyvän harrastuksen eli pelkän alkeiskurssitoiminnan pyörittäminen ei enää tyydytä harrastajakuntaa. Seurat ovat onneksi reagoineet tähän ja kouluttavat ohjaajia sekä alkeis- että jatkotasolle. Suselin ohjaajakoulutuksessa on meneillään 8. vuosikurssi ja koulutettuja seuratanssinohjaajia on kentällä jo melkoinen määrä. Tällä hetkellä meneillään olevissa starttiosiossa ja perusohjaajakoulutuksessa on yhteensä lähes 70 ohjaajakokelasta. Perusohjaajakoulutus antaa valmiudet alkeiskurssien pitämiseen eri lajeissa, joten eri puolille Suomea levittäytyy tulevan marraskuun tenttiviikonlopun jälkeen taas uusi ja innokas joukko, joka on valmis vastaamaan kentän haasteisiin perusteellisen koulutuksen jälkeen. Koulutus herättää valtaosassa mukanaolijoita ehtymättömän tiedonjanon ja yhä useampi ohjaajista hakeutuukin ohjaajien jatkokoulutukseen ja käy sen jälkeen täydentämässä tietojaan liiton järjestämissä täydennyskoulutuksissa tai Oulussa avoimessa ammattikorkeakoulussa. Lisäksi osa ohjaajista kouluttautuu eteenpäin tanssinopettajiksi suorittamalla Suomen Tanssinopettajaliiton seuratanssinopettajatutkinnon. Ohjaajakoulutustiimi kokee ohjaajien tiedonjanon erittäin arvokkaana; tanssiminen on elävää ja muuttuvaa kulttuuria joten sen parissa työskentelevien pitää päivittää tietojaan jatkuvasti. Koulutusten suosiosta kertoo myös se, että koulutussykliä muutettiin kentältä tulleiden toiveiden mukaan ja uusi ohjaajien jatkokoulutus aloitetaan jo tammikuussa Ohjaajakoulutukseen voi tutustua paremmin liiton www-sivuilla.

15 TANSSI KÄY TANSSIMAAN Käy Tanssimaan -palsta esittelee paritanssia tanssinopettajien ja tanssinohjaajien näkökulmasta. Artikkelien kirjoittajina tulevat toimimaan pitkän linjan tanssinammattilaiset ja ohjaajat Suomen Tanssinopettajain liiton opettajien, Suomen Seuratanssiliiton ohjaajien sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kasvattien tanssinopettajien joukosta. Artikkelit lähestyvät seuratanssia eri lähtökohdista ja luvassa on kiintoisia juttuja tanssinopetuksellisista asioista, tanssista kuntoilumuotona, tans- mielensilajien kehittymisestä jne. Lukijat saavat lisäksi tutustua artikkelien kirjoittajiin, sillä jokaista kirjoittajaa on pyydetty lyhyesti esittelemään itsensä ja omaa toimintaansa seuratanssin parissa. Palstan koordinaattorina toimii Liisa Kontturi. PERUSTAIDOISTA TANSSIKSI PARITANSSIA LAPSILLE TEKSTI: ELINA MAULA Lasten opettaminen on haastavaa, mutta myös hyvin palkitsevaa työtä. Pienten lasten valmiudet oppia taitoja ovat erilaiset kuin aikuisten. Siksi lapsia opettaessa on tärkeää ottaa huomioon eri ikä-ryhmien kehitysvaiheet, jotka ohjaavat liikunnallisten taitojen kehittymistä.. HENKILÖKUVA ELINA MAULA 15 Elina Maula on ollut musiikin, liikunnan ja käsitöiden parissa koko ikänsä. Käsityöt olivat viedä mennessään, mistä muistona vaatetusartesaanin paperit. Reippaana ja liikkuvaisena opiskelu liikunnan parissa veti kuitenkin puoleensa ja elämä vei Rovaniemelle opiskele-maan liikunnanohjaajaksi. Tanssi tuli elämään mukaan jo varhaisessa vaiheessa, ensin joukkuevoimistelun ja myöhemmin seuratanssien muodossa ja sitä kautta löytyi lopulta se oma tie. Elinalla on takanaan monipuolinen liikunta-alan koulutus. Opetustyössä kokemusta on ker-tynyt tanssinopetuksesta ja liikunnanohjauksesta niin lasten, nuorten kuin vanhempienkin parissa. Tällä hetkellä Elina opiskelee Oulun seudun ammattikorkeakoulussa tanssinopet-tajaksi seuratanssin puolella ja kilpailee aktiivisesti seuratanssissa sekä SUSEL:n cupissa että Suomen Lavatanssicupissa. Koulun ulkopuolinen opetustyö on vielä vähäistä, mutta tulevaisuudessa tavoitteena on tehdä töitä tanssin parissa omassa yrityksessä. Varhaisvaiheessa liikunnallisten taitojen oppiminen tapahtuu leikin, jäljittelyn ja toistojen avulla vuotias opettelee perustaitoja, kuten juokseminen ja yhdellä jalalla hyppely. Lapsen mielikuvituksensa alkaa herätä ja hän ajattelee asioita mielikuvien avulla. 6-vuotias osaa jo yksinkertaisia liikeyhdistelmiä, kuten juoksu ja hyppy, juoksu ja heitto. Lapsi ymmärtää oikean ja väärän, joten yksinkertaiset sääntöleikit sopivat tämän ikäisille vuotiailla perustaidot alkavat kehittyä liikemalleiksi ja edellytykset lajinomaiseen harjoitteluun paranevat. Kyseessä on ensimmäinen liikunnallinen herkkyyskausi vuotiailla on menossa toinen liikunnallinen herkkyyskausi, jolloin lapsi oppii uusia taitoja nopeammin kuin missään muussa kehitysvaiheessa. Koordinaatio, tasapaino ja ketteryys ja nopeus kehittyvät. Mitä monipuo-lisemmin taitoja opetellaan varhaisten kehitysvaiheiden aikana, sitä parempi pohja lapsella on oppia eri liikeyhdistelmiä myöhemmällä iällä. Näen tanssinopetuksen osana liikuntakasvatusta ja liikunnallisten taitojen kehitystä. Tanssi on lii-kuntaa siinä missä jääkiekkoilukin ja opettamisessa pätevät samat perusasiat. Liikunnallisia taitoja voi opettaa tanssin avulla tai oikeastaan tanssia voi opettaa liikunnallisten perustaitojen avulla. Oppiakseen sambaa, lapsen täytyy ensin osata sivulle-viereen askeleet. Se, mikä erottaa tanssin mones-ta muusta liikunnasta, on liikkeiden yhdistäminen musiikkiin. Tanssihan on musiikin ilmentämistä liikkeen avulla. Oppiessaan tekemään sivulleviereen askeleita musiikin rytmiin, lapsi oppii yksin-kertaisia tanssin perustaitoja. Opettaessani 3-6 -vuotiaiden lapsiryhmiä, painotan opetuksen monipuolisuutta, koska monipuoliset perustaidot, hermojen ja lihasten yhteistyö, luovat perustan kokonaisvaltaiselle liikunnalliselle kehi-tykselle. Tanssituokio lapsille sisältää leikkien ja mielikuvien avulla oppimista, luovuutta kehittäviä harjoitteita, paljon toistoja, yhdessä toimimista, itseluottamuksen vahvistamista, loruja, rytmitystä, laululeikkejä ja uusia elämyksiä. Tärkeintä lapselle on kokea liikkumisen sekä tanssimisen riemu ja saada onnistumisen elämyksiä, jotka vahvistavat lapsen itseluottamusta ja saavat hänet innolla mu-kaan tanssin pariin. PARITANSSIA KOULUIKÄISILLE Lähdin alkusyksystä opettamaan paritansseja 12 -vuotiaille koululaisille. Opetus eroaa pienten las-ten opetuksesta siinä, että 12 -vuotiaat ymmärtävät jo vaikeampia sanallisia ohjeita ja heillä on kär-sivällisyyttä tehdä toistoja. Oppiminen tapahtuu vielä pääasiassa näköaistin avulla matkimalla, joten mallin näyttäminen on tärkeää. Haastavinta opetuksessa on se, että lapset ovat murrosiän kynnyk-sellä, jolloin parin kanssa lähikontaktissa tanssiminen vieroksuttaa. Kun avovientitansseja, kuten jenkka ja rockjive, opettaa sopivassa suhteessa sylitanssien ohella, yhteistyö parin kanssa sujuu. Kokemus on ollut kaikin puolin palkitseva ja mielestäni paritanssin yhdistäminen koulun liikuntaan on hyvä tapa ylläpitää paritanssiperinnettä. Se on oppilaille erilainen tapa tutustua musiikin tahtiin liikkumiseen, kuin perinteinen aerobic. Oulun ammattikorkeakoulu on Oulun seudulla tehnyt ahke-rasti töitä musiikkiliikunnan ja paritanssin levittämisessä koulumaailmaan ja toivoisinkin, että myös muualla otettaisiin rohkeasti paritanssi mukaan kouluopetukseen jo alaluokilla. TANSSITARVIKKEET HARJOITUSASUT TANSSIMUSIIKKI TANSSIKENGÄT Pitkäkatu 35, Äänekoski GSM TERVETULOA TUTUSTUMAAN!

16 16 TANSSIVIIHDE -LEHTI 4/2007 TANSSI ELÄMÄNILOA PYÖRÄTUOLITANSSISTA TEKSTI: PIRJO MALMBERG-TARVONEN JA STIG TARVONEN KUVAT: JAANA VUORENPÄÄ Tanssi on liikuntamuoto, joka on kehittää koordinaatiota, parantaa istuma-asentoa, ryhtiä ja kuntoa. Tanssi tekee saman niin pyörätuolilaiselle kuin pystytanssijalle. Tanssimisesta tulee iloinen mieli. Tanssiharrastus tuo uusia ystäviä ja tuttavuuksia niin tanssilavoilta, kursseilta kuin kilpailuistakin. Pyörätuolitanssista on tullut meillekin vuosien myötä elämäntapa. Pirjo Malmberg-Tarvonen ja Stig Tarvonen tanssahtelemassa Kaarinan Littoisten lavalla viime kesänä. Olimme kokeilleet tanssia pyörätuolin kanssa satunnaisesti muutaman kerran juhlissa tai laivaristeilyillä. Emme silloin tienneet, että se oli oikea tanssilaji. Teki vain mieli tanssimaan. Tanssimme herätti myönteistä huomiota. Ihmiset tulivat tervehtimään meitä ja kertomaan, että heidän joku tuttu tai omainen on pyörätuolissa ja kannustivat meitä liikuttuneina. Saamamme huomio ihmetytti meitä. Varsinainen pyörätuolitanssin harrastus sai ensi kipinän syksyllä 2000, kun Porvoossa järjestettiin pyörätuolitanssitapahtuma. Huomasimme paikallislehdessä ilmoituksen, ja niinpä olimme matkalla tähän tilaisuuteen oikeastaan tietämättä, mihin olimme menossa. Lähtökohta oli, että piti löytää jokin liikunnan laji, jota voi pyörätuolistakin käsin harrastaa. Jännitti ja pelotti. Tilaisuudessa oli paljon väkeä. Tanssiminen oli mielettömän hauskaa. Tanssin huuma loppui lyhyeen vakavan sairastumisen takia, josta toipuminen kesti pari vuotta. Kipinä jäi kuitenkin kytemään. Liityttyämme Invalidiliiton jäseniksi alkoi meille tulla liiton lehti, jossa oli sitten ilmoitus Peurungassa järjestettävästä kahden päivän pyörätuolitanssikurssista. Pohdimme asiaa vain pienen hetken, jos sitäkään. Odottavin mielin läksimme Peurunkaan keväällä Takana oli monta pitkää vaikeaa vuotta. Kurssilla kääntyi elämässämme uusi lehti, hurahdimme lopullisesti tanssiin. Useita pyörätuolitanssikursseja on tullut ja mennyt sen jälkeen, mutta jotain aivan ihmeellistä tapahtui jossain syvällä sisimmässä tuona kevättalven viikonloppuna. Sitä muistelemme vieläkin. Tanssikokemuksemme ovat peräisin nuoruuden aikaisilta tanssilavoilta. Pyörätuolitanssissa alkutuntemus oli, että kaikki piti aloittaa alusta. Emme tienneet pyörätuolitanssista yhtikäs mitään. Harjoittelu oli aloitettava perusaskeleista ja kuvioista. Sitten alkoi hillitön pyörätuolin säätäminen. Kokeilujen ja kokemuksen kautta siitä tuli hyvä. Hyvin pian huomasimme, että pyörätuolitanssi on välineurheilua, mutta että tavallinen aktiivipyörätuoli voi muuttua kelpo tanssituoliksi sopivin säädöin ja muutoksin. ENSIMMÄINEN KILPAILUKOKEMUS OLI HUIKEA Homma alkoi sujua ja kiinnostus kilpailemiseen heräsi. Suomessa ei ole vuosiin järjestetty pyörätuolitanssikilpailuja ja sen vuoksi kiinnostuimme Hollannissa vuosittain järjestettävistä avoimista pyörätuolitanssikisoista. Ne pidetään aina pääsiäisenä. Olemme osallistuneet näihin kisoihin kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla saimme kaksi semifinaalisijaa ja yhden finaalin 5. sijan. Sitten päätimme keskittyä vakiotansseihin ja kilpailla tasoa ylemmässä eli amatööriluokassa. Pääsimme semifinaaliin, mikä oli tavoitteemme, mutta jota emme uskoneet saavuttavamme. Läksimme ensimmäisiin kisoihin samalla mentaliteetilla kuin koko pyörätuolitanssin harrastukseen silloin alussa: eli ei minkäänlaista tietoa siitä, mihin oikeastaan olimme menossa. Kilpailussa käytettiin englannin kieltä, mutta hyvin paljon myös hollannin kieltä. Piti kuunnella tarkkaan, milloin oma vuoro oli. Kommelluksiakin sattui. Ensimmäinen tanssi, hidas valssi, alkoi soida. Reitti lavalle oli tukossa ja paniikissa tungeksimme tanssilattialle. Hidas valssi kuitenkin lievitti jännitystä. Tanssi alkoi sujua, ja kun kaikki ensimmäisen kierroksen tanssit oli tanssittu, tuli tunne, että siinäkö se nyt oli. Mieli teki takaisin tanssilattialle. Kipinä kilpailemiseen heräsi. Saimme tanssia tuon viikonlopun aikana monta kierrosta kumpanakin päivänä. Olimme väsyneitä, mutta onnellisia. Oli mitalikin kotia tuotavaksi, mikä oli iloinen yllätys. TANSSITAITO Tanssitaito ei ole syntynyt tuosta vain. Se on vaatinut paljon työtä ja harjoittelua, nyt jo kuudetta vuotta. Kilpaileminen ei ole pääasia, mutta esiintyminen ja kilpailu ovat olleet tehokasta harjoittelua ja oppia tavallisten treenien lisäksi. Tämä sopii meille, mutta jokainen tanssin harrastaja voi asettaa omanlaisensa tavoitteet. Tärkeitä on, että tanssi on hauskaa. Lavatansseista haemme paitsi ilonpitoa myös tanssikuntoa ja väistämisen taitoa. Pyörätuolitanssin ohjaajista on ollut pulaa. Tavallisen tanssin ohjaaja ei automaattisesti ole pystyvä pyörätuolitanssin ohjaaja. Ne muutamat harvat aktiivisesti pyörätuolitanssia ohjaavat henkilöt Suomessa on nopeasti lueteltu. Lisää kaivattaisiin ja pian. Pyö-rätuolitanssin ohjaaminen vaatii nöyrää ja kärsivällistä mieltä, koska tanssin soveltaminen erilaisten liikuntavammaisten tanssijoiden toimintakykyyn vaatii luovuutta, joustavuutta ja aktiivista kuuntelutaitoa. Suomen pyörätuolitanssiseura ja SIU järjestävät kursseja myös tanssinohjaajille. Kursseilla opetetaan ja tutustutetaan tanssinohjaajat tähän erilaiseen tanssin elementtiin niin pyörätuolitanssijana kuin pystytanssijana. Molemmat ovat tärkeitä osata, koska muuten ei voi ymmärtää, mistä pyö-rätuolitanssissa on kysymys. TANSSI NIINKUIN SOITTAISIT! Viihteen Valtatie V2 Liikuntatie 4 Harjavalta La Klo Tanssimusiikin perusteet Mikä tekee foksista foksia tai jivestä jiveä? Tutustumme tuttujen rytmien perusteisiin kuuntelemalla ja kokeilemalla - TANSSIMALLA! Klo Lattarien lumoissa Tutustumme lattareille tyypilliseen liikkumistapaan ja tanssin alkeisiin Lassen musisoinnin tahdittamana. Tule mukaan ja NAUTI! Kurssille voivat osallistua sekä vasta-alkajat että pitemmällä olevat tanssijat. Kurssin hinta asti, jälkeen 45 Ilm. enn. tai p Edullinen tanssipaketti! HOTELLI HIITTENHARJU. Sis. tanssilippu V2, majoitus, aamiainen. p Illan orkesteri Finlanders Liisa Kontturi Lasse Paasikko dipl.tans.opettaja muusikko w w w. v i e t a v a n h y v a a. n e t

17 ???? TANSSI K Y S Y BUFFETIN PUOLELTA Tällä palstalla lukijat voivat kysyä mieltään askarruttavia tanssikulttuuriin liittyviä kysymyksiä. Vastauksia julkaistaan mahdollisuuksien mukaan ja ne ovat luettavissa myös verkkosivustollamme. Vastaajina toimivat Liisa Kontturi, Lasse Paasikko, Markku Laaksonen, Pentti Teräväinen, Petri Riento ja Sakari Kesonen. 17 Kysymyksiä voit lähettää sähköpostitse osoitteeseen: tai verkkosivustomme; palautelomakkeella sekä myös postitse: Jaamedia/Tanssiviihde lehti, PL 57, Tampere Merkitse kuoreen viite Kysy Buffetin Puolelta LIISA LASSE MARKKU PENTTI PETRI SAKARI LIISA KONTTURI vastaa mielellään tanssimista, tanssitekniikkaa ja tanssilajeja koskeviin kysymyksiin. LASSE PAASIKKO vastaa parhaimman mukaan tanssimusiikkia koskeviin kysymyksiin. Mitä ohjelmatoimistot oikeastaan tekevät? Hyvä kysymys. Monella saattaa olla sellainen mielikuva, että toimisto vain myy ja vetää välistä. Nykyisin toimistot tarjoavat artisteille kuitenkin erittäin laajan palvelupaketin, johon kuuluvat myyntityön lisäksi mm. rahoitus, laskutus, sopimus- ja palkkahallinto tilityksineen (mm. verot ja lakisääteiset työnantajamaksut), matkojen ja majoitusten järjestelyä, tiedottamista, web-sivujen ylläpitoa, mainosten suunnittelua ja lähettämistä, yhteissuunnittelua levy-yhtiön kanssa, urasuunnittelua, jne. Toimiston tehtäväkokonaisuus voi lähennellä manageritehtäviä, tosin vain ohjelmatoimiston vaatimattomammalla myyntipalkkiolla. Osa toimistoista on erikoistunut asiakassopimuspalveluihin, eli he tarjoavat kokemuksensa ja verkostonsa niiden ohjelma-ostajien käyttöön, jotka haluavat käyttää ammattilaisten palvelua hankinnoissaan. Lyhyesti: ohjelmatoimiston palvelu on tänä päivänä asiantuntijapalvelua samaan tapaan kuin vaikka tilitoimistot, isännöintitoimistot, lakiasiaintoimistot, yms. tarjoavat. Vastaajana Markku Laaksonen MARKKU LAAKSONEN vastaa esim. alan yleistä kehitystä, taloutta, markkinointia, rakenteita ja mediaa koskeviin kysymyksiin. PENTTI TERÄVÄINEN vastaa äänitteitä, artisteja sekä erilaisia hittilistoja koskeviin kysymyksiin. Mä mistä löytäisin sen laulun? Olen etsinyt jo pitkään levyä, jonka laulusta muistan vain pätkän tekstiä ja melodiaa. Osaatko neuvoa, miten pääsen tuon kotimaisen tanssikappaleen jäljille? Levyn metsästys on helpointa internetin avulla, mutta ei helppoa kuitenkaan. Tee näin: kirjoita muistamasi teksti Google-hakukoneeseen. Jos muistit oikein, näyttöön ilmestyy parhaassa tapauksessa hakutulos, josta kappaleen nimi selviää. Jos tunnet paikallisia muusikoita, he saattavat muistaa kappaleen nimen saman tien. Jos tiedät tai arvaat kappaleen nimen, kirjoita Googleen äänitearkisto ja löydät Suomen äänitearkiston sivuille. Kirjoita kappaleen nimi oikeaan kohtaan, paina enter ja kas kone ehdottaa levyjä, joilla tuo kappale on. Varsinainen etsintä alkaa tästä. Ensin kannattaa kääntyä palvelevan levykaupan (niitäkin on!) puoleen. Asiantuntija selvittää koneeltaan, onko kappale saatavilla. Useimmat vanhat levyt on loppuunmyyty tukusta, joten seuraavaksi kannattaa etsiä netissä toimivista levykaupoista ja käytettyjä levyjä välittävistä paikoista kuten Huuto.net ja Keltainen pörssi. PETRI RIENTO vastaa pääasiassa liittoa, sen kehitystä, ja liiton linjauksia koskeviin kysymyksiin. SAKARI KESONEN vastaa tanssi-illan järjestämiseen ja valtakunnallisesti neuvoteltuihin sopimuksiin liittyviin kysymyksiin. Jos kyseessä on edelleen aktiivinen artisti, apua voi saada myös hänen nettisivuiltaan. Useimmilla artisteilla on joko oma tai fanikerhon nettisivu. Siellä tiedetään, onko kappale saatavilla tai haluaako joku luopua omastaan. Vanhempia levyjä voi etsiä divareista, kirpputoreilta, levymessuilta ja levynkeräilijöiltä. Vaikeimmin löydettäviä ovat sellaiset takavuosien kappaleet, joita ei ole koskaan julkaistu LP- tai CDlevyillä. 78-kierroksen gramofonilevyt, vanhat LP-levyt, vinyylisinglet ja neljän kappaleen EP-levyt ovat harvinaisia ja siksi niin kiinnostavia keräilykohteita. Vastaajana Pentti Teräväinen MINUN TARINANI - HELENA VIRMALAINEN TANSSIVA KOKKI Minun tarina alkaa jo nuoruudesta. Kun kaverit kuuntelivat Pelle Miljoonaa ja Eppu Normaalia, minun korvaani kuulosti hyvältä Erkki Junkkarisen Ruusuja hopeamaljassa, en sitä toki silloin ääneen uskaltanut tunnustaa. Tanssi tuli todenteolla elämääni kun aloitin työt Härmän Kuntokeskuksessa. Tanssia harrastava poikaystävä tuli silloin myös mukaan kuvioihin. Häneltä opin kaikki perustanssit. Ajan mittaan poikaystävä unohtui, mutta tanssi jäi. Härmän Kuntokeskus on myös jäänyt elämääni. Olen työskennellyt siellä kokkina jo 22 vuotta. Tanssimusiikkia on tarjolla lähes joka ilta ja maamme eturivin artistit ovat saaneet tanssijalan vipattamaan useasti. Monta pihviä on käännetty humppaa nytkytellen. Työkään ei tunnu läheskään niin raskaalta, kun korvissa soi hyvä musiikki. Ensimmäinen tanssikauteni oli vuosina , ennen sota-aikoja, kuten eräät Tanssikaverit kuvaan: Tangomarkkinahumussa Anne Puranen, Aapo Kauppinen, Helena Virmalainen ja Harri Salmi TEKSTI JA KUVAT: HELENA VIRMALAINEN Kokki Helena Virmalainen ja työkaverinsa vuoropäällikkö Pasi Holkkola tanssituttavani vinoilevat. Silloin tanssin kyllä aivan hullun lailla. Erään kesäloman saldo oli 22 tanssilippua ja noin km auton mittarissa. Äidin kommentti olikin, että kyllä tuollainen tanssiminen käy jo työstä. Voi sitä nuoruuden intoa, silloin tutustuin lavoihin ympäri Suomenmaata. Pitkä, komea mies asteli elämääni vuonna - 96 ja siinä rakkauden huumassa tanssi unohtui muuta-maksi vuodeksi. Palasin tanssin pariin kuitenkin uudelleen 2000-luvun alussa. Onneksi taidot eivät olleet ruostuneet ja tuttavia, vanhoilta hyviltä sota-ajoilta, pyöri vielä tanssikuvioissa mukana. Mikä mukavinta, minua ei ollut unohdettu. Pohjanmaan tuulitukkaa tai Eloveena-tyttöä oli jopa kaivattu. Tänä päivänä harrastan tanssia, ehkä hieman harkitummin tai ainakin yritän. Tanssi on kuin piru, kun sille antaa pikkusormensa, niin sepä vie koko käden. Tanssimassa käyn niissä hyviksi havaituissa paikoissa, jotka löysin silloin aikaisemmin. Tanssista saa niin uskomattoman paljon voimavaroja elämään ja jaksamista arkiseen aherrukseen. Tanssittajani ovat ikähaitarissa vuotta. Keskustelut tanssin aikana heidän kanssaan ovat monesti hyvin mielenkiintoisia ja erilaisia. Vanhemmilta herroilta saan arvokkaita neuvoja elämän varrelle ja nuoremmille, voin jo itsekin lausua muutaman opetuksen sanan. Tanssikursseja en ole koskaan käynyt ja voisinkin todeta, että pojat lavoilta, ovat opettaneet ja kurssittaneet minua matkan varrella. Iso kiitos siitä heille! Jokainen käynti tansseissa on yhdenlainen tanssikurssi. Suljen vain silmät ja antaudun tanssittajan ja rytmin vietäväksi. Monesti onnistuneen tanssireissun jälkeen onnellinen hymy jää kasvoille, moneksi päiväksi, eikä meinaa lähteä kulumallakaan. Seinäjoen tangomarkkinoiden aikana tanssivat ystäväni majoittuvat kodissamme. Silloin aviomieheni ei-tanssiva ystäväpiiri ja minun tanssihullut kaverit kohtaavat meillä ja toivonkin aina, että joku heistä hurahtaisi tanssin lumoavaan maailmaan. Terveiset kaikille tanssitutuilleni. Lavoilla nähdään ja parketilla liidellään!

18 18 TANSSIVIIHDE -LEHTI 4/2007 TAPAHTUMAKALENTERI SEURATANSSINOHJAAJAT KOULUTTAUTUVAT SEURATANSSIN PERUSOHJAAJAN KOULUTUS (96t) Koulutus alkaa Ilmajoella ja on tarkoitettu starttikurssin käyneille tai näyttökokeen antaneille ohjaajakokelaille. SEURATANSSINOHJAAJIEN JATKOKOULUTUS (96t) Koulutus alkaa Ilmajoella ja on tarkoitettu seuratanssin perusohjaajakoulutuksen käyneille. SEURATANSSINOHJAAJIEN TÄYDENNYSKOULUTUS (16-20t) Ilmajoella Koulutukseen voivat osallistua Suselin ohjaajat ja muut aktiivisesti seuratanssinopetustoiminnassa mukana olevat. Tutustu koulutuksen sisältöihin ja koulutusaikatauluihin Kouluttajina toimivat seuratanssin huippuammattilaiset: Juhani Tahvanainen, Liisa Kontturi, Eija Puranen, Timo Arstila sekä tanssimusiikkikouluttaja Lasse Paasikko ja vierailevia kouluttajia. Tietoja koulutuksen sisällöstä: koulutusvastaava Liisa Kontturi , SUSEL jäsenten ilmoittamat tapahtumat. Tiedot löytyvät kokonaisuudessaan verkkosivuiltamme Lyhenteet: TK - tanssikurssi tai -leiri, CUP - SUSEL CUP Lavatanssikilpailu, MUU - muu tilaisuus, KON - konsertti, TAP - tapahtuma, KOU - koulutus TK / Syksyn ja kevään ajan aina 30.4 asti / Tanssivalmennusta Presidentti Clubilla / keskiviikkoisin klo / Sokos Hotel Presidentti, Helsinki / TK / Syksyn ja kevään ajan aina 30.4 asti / Tanssiseura Saiset ry:n viikkoharjoitukset/ ti klo Palvelutalo ke klo Myllymäki / KON / /Matti ja Teppo -konserttikiertue / www. auraviihde.fi KON / / Sinitaivas 20 v -juhlakonserttikiertue / www. auraviihde.fi TK / / Timo Arstila ja Anne Jänkälä Kiuruvedellä / Lava-Jive, Bugg / TAP / 5.12 / Itsenäisyyspäivän aaton Suurtanssit / Turkuhalli / KON / / White Christmas -konserttikiertue / www. auraviihde.fi KON / / Tulkoon Joulu -kirkkokonserttikiertue / www. auraviihde.fi KON / / Iloinen Joulukonserttikiertue /Finlanders ja 7 Seinähullua Veljestä/ www. auraviihde.fi TK / TAP / / SUSEL Suurleiri / useita tanssilajeja / eri opettajia / Ikaalisten Kylpylä / TK / / Tanssikoulu Aaltonen Kiuruvedellä / TK / 9.2 / Lattarilauantai Lappeenrannassa/ Kimmo Lasanen / TK / / Vuskarit Runnin Kylpylässä / Jive, Bugg / TK / / Vuskarit Runnin Kylpylässä / Foksi/Fusku, Humppa ja Valssi / TAP / / Stadi Tanssii -tapahtuma / Helsinki-Pavi / Salsa SM, Arg.Tango SM, valmennusta ja kilpailuja ja tanssia / Tervetuloa mukavaan joukkoon! Tarkempia tietoja myös: Lisätiedot kursseista ja ilmoittautumiset: Eija Puranen TK / / Tanssikoulu Onnenmaa Kiuruvedellä / HUOM! Tanssikursseja ja myös muita yksittäisiä tapahtumia kannattaa käydä katsomassa aina myös suoraan kunkin SUSEL jäsenen ylläpitämiltä verkkosivuilta. Osoitteet löytyvät viereiseltä sivulta. Tilaan Tanssiviihde lehden alk. numerosta / itselleni lahjaksi määräaikaistilaus 12 kk / 25 eur kestotilaus / 20 eur (laskutusväli 12 kk) muutan tilaukseni kestotilaukseksi irtisanon tilaukseni maksetun ajan loppuun päättymään heti osoitteen muutos alkaen / 200 ajaksi / / 200 Entinen osoite tai lehden saaja Sukunimi Lähiosoite Etunimi Postinumero Postitoimipaikka Puhelin PALVELUKORTTI TANSSIKENGÄT JOKAISEEN JALKAAN Laaja valikoima, kaikki koot suoraan myymälästä TANSSIKURSSIT NON-STOP tanssikoulu PilviSteps Pasilan asema 2. kerros, Helsinki puh tai Uusi osoite tai lahjatilauksen saaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite LEHDEN TILAUS Postinumero Postitoimipaikka Puhelin c/o Jaamedia PL TAMPERE Kirjemaksu Tanssiviihde lehden voi nyt myös tilata suoraan kotiin. Tilausmuodot ovat: - kestotilaus / 20 - määräaikaistilaus 12 kk / 25 Ulkomaan postituslisä 4 eur! Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Jatkuva tilaus laskutetaan 12 kuukauden välein aina kunkin laskutusjakson alussa. Tilaaja voi irtisanoa jatkuvan tilauksen ilmoittamalla siitä vähintään kolme viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. Määräaikaistilaus on voimassa 12 kk ajan, joka on samalla tilauksen laskutusjakso. Määräaikaistilaus laskutetaan määräajan alussa. Tilaaja voi milloin tahansa pidentää määräaikaisen tilauksen pituutta tai siirtyä jatkuvan tilauksen tilaajaksi ilmoittamalla siitä tilauspalveluun. Yhteyshenkilö lehden tilauksissa: Jaana Vuorenpää, GSM , Lehden voi tilata myös verkkosivuston kautta tai oheisella tilauslomakkeella. Ilmestyy 2008 alkaen kolme kertaa vuodessa! Helmikuu Toukokuu Syys-lokakuu

19 SUOMEN SEURATANSSILIITTO SUSEL RY:N JÄSENTANSSISEURAT ALUEITTAIN ETELÄ-KARJALA Saimaan Seuratanssijat SaiSet ry, LAPPEENRANTA www. saiset.net, ETELÄ-POHJANMAA Botafogo ry, SEINÄJOKI Fuskaajat ry, SEINÄJOKI Tanssiliikuntaseura Mesikämmenet ry, ÄHTÄRI www. geocities.com/mesikammenet, ETELÄ-SAVO Mikkelin Tanssihullut ry, MIKKELI ITÄ-UUSIMAA Porvoon Lavatanssiseura ry, PORVOO KAINUU Kuhmon Lavatanssijat ry, KUHMO Tanssiurheiluseura Kajaanin Casamba ry, KAJAANI www. casamba.fi, KESKI-POHJANMAA Kokkolan Tanssiklubi ry, KOKKOLA KESKI-SUOMI Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry, JYVÄSKYLÄ www. kestavat.fi, Tanssin Taikaa ry, JYVÄSKYLÄ www. tanssittaa.fi, KYMENLAAKSO Lavatanssiseura Tanssikas ry, KOUVOLA www. tanssikas.net, LAPPI Kemijärven Seuratanssijat ry, KEMIJÄRVI www. kemijarvi.fi/seuratanssijat, Meri-Lapin Seuratanssijat SwengiJengi ry, KEMI Saarenkylän Nuorisoseura ry/nastat, ROVANIEMI www. nastat.net, Sodankylän Seuratanssijat ry, SODANKYLÄ www. plappi.fi/~seuratanssijat, Tanssiseura Heinäkengät ry, INARI Tanssiseura Menomono ry, KITTILÄ PIRKANMAA Tanssiseura Hurmio ry, TAMPERE POHJANMAA Tanssiurheiluseura Rolling ry, VAASA Vaasan Viuhka ry, VAASA POHJOIS-KARJALA Itä-Suomen Tanssimaailma ry, JOENSUU Liperin Lavatanssijat LiLat ry, LIPERI Scandinavian Culture Forum ry, JOENSUU Suomalaisen Humpan yhdistys ry, JOENSUU Ylä-Karjalan Tanssikerho Täysikuu ry, NURMES POHJOIS-POHJANMAA Raahen Tanssiklubi ry, RAAHE Tanssikerho Jammarit ry, NIVALA www. jammarit.net, POHJOIS-SAVO Jumis-Paloisten nuorisoseura ry/viäntymättömät ry, VARPAISJÄRVI ei www-sivuja, Tanssiseura J & V ry, KUOPIO Tanssiseura Tanssi-Savo ry, KUOPIO Tanssiseura Ylä-Savon Vuskarit ry, KIURUVESI PÄIJÄT-HÄME Lahden Lavarientäjät LAVARIT ry, LAHTI Möysän Nuorisoseura ry, LAHTI Tanssiklubi Dancing ry / Tanssikerho Jam n Roll, LAHTI www. jamroll.com, RUOTSI Saanko Luvan Seuratanssijat ry, GÖTEBORG SATAKUNTA Lavatanssiseura TanssiTossut ry, HARJAVALTA Rauman Danseor ry, RAUMA (02) UUSIMAA Lohjan Tanssifestivaalit ry, LOHJA Rock n Roll Dance Club Comets ry, HELSINKI Tanssin Taitajat ry, VANTAA Tanssiurheiluseura Heartbreakers HB ry, HELSINKI ei www-sivuja, Team Illusion ry, TUUSULA www. teamillusion.fi, VARSINAIS-SUOMI Lavatanssiseura Monokas ry, SOMERO Salon Seuratanssi Klubi ry, SALO Tanssirinki ry, TURKU www. tanssirinki.com, Tanssiurheiluseura Bolero ry/ Flying Steps, TURKU Turun Kansantanssin Ystävät ry/sekahaku, TURKU YHTEISTYÖJÄSENET: Alemana Dance Center Pori Auraviihde Oy Turku Dance Stop Oy Äänekoski Extraviihde Oy Riihimäki Finlanders Production Oy Rauma Fysioterapia ja tanssinopetus Helsinki Maija-Leena Astikainen Ky Hotelli Levitunturi Sirkka Hotelli Ylläs Saaga Ylläsjärvi Mosala Oy (Kaustinen Folk Music Festival) Kaustinen Kisa Ravintolat(Tanssipaviljonki Tulenliekki) Heinävesi Leenan Kahvio Turku Lehtimäki & Lehtonen Ay (Kapakanmäki) wwww.kapakanmaki.fi Tuulos MML-Invest Oy (Satulinna,Jenkkapirtti) Hämeenlinna Nokian kaupunki / Tapsan Tahdit Nokia Ohjelmatoimisto Atlas Turku Pipex In Style Joensuu Piruetti Oy Tampere Pistohiekan Lava Puumala Saariselän Tunturihotellit Oy Saariselkä Seinäjoen Tangomarkkinat Oy Seinäjoki Sempatik Oy (Ravintola 91,1) Helsinki Suomen Media & Action Piikkiö Suomen Viihdekeskus Jyväskylä Taikakuu Oy Tampere Tanssikoulu Baila Baila Helsinki Tanssikoulu Eija Puranen Ikaalinen Tanssikoulu Hannu Koivisto Leppävesi Tanssikoulu Liisa Kontturi Oulu Tanssikoulu Pilvisteps Helsinki Tanssikoulu Tahvanainen / Dancebic Joensuu Tanssikoulu Vietävän Hyvää Turku Telexmyynti R.Koivisto Oy (Kyröskosken Suurlava) Kyröskoski JÄSENETUPAIKAT Edut voimassa toistaiseksi ellei toisin ilmoiteta! Aulavan lava, Alavus Esakallio, Somero Haikan lava, Pirkkala Hotelli Iso Valkeinen, Kuopio Hotelli Rauhanlahti, Kuopio Huvilintu, Raisio Höyryveturipuisto, Haapamäki Kalliojärven Viihdekeskus, Isokyrö Kapakanmäki, Tuulos Kerhola, Nokia Kisaranta, Kangasala Kohoniemi, Pielavesi Krouvin lava, Hartola Kulttuuritalo, Helsinki Kyröskosken Suurlava, Kyröskoski Laurilan lava, Marttila Liperin lava, Liperi Littoisten lava, Kaarina Lomakeskus Revontuli Lusan halli, Kurikka Martin Kievari, Hietama Mäntyrinne, Savonlinna Naapurivaaran Huvikeskus, Sotkamo Pesäkallio, Lahti Petäjäjoen Paviljonki, Loimaa Pistohiekan Lava, Puumala Riutanharju, Riihimäki Rönnin lava, Eräjärvi Savion lava, Laukaa Suukosken keidas, Tervola Syvälahden lava, Kangasniemi Tanhuhovi, Lohja T-talo, Turku Tanssi- ja huvikeskus Satulinna, Hattula Tanssipaviljonki Tulenliekki, Leppävirta UUSI Teeriharju, Somero UUSI Tommolan Suurlava, Mäntyharju UUSI Vesivehmaan Jenkkapirtti, Asikkala Viihdekeskus Hojo hojo, Tuusniemi LISÄTIETOJA JÄSENETUPAIKOISTA VERKKOSIVUILTA Ada-Maria Ateljeeompelimo, JOENSUU; -10% normaalihintaisista tuotteista. Alemana Dance Center, Pori, Tre, Jkylä; alkaen -5 % Intersport, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. Joensuun Erä-Urheilu Oy, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. Joen Kultakeidas, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. Kelloliike Ilmankangas ky, Joensuu; kaikista normaalihintaisista tuotteista -20% Muotiputiikki Helmi, Somero; -12 % norm.hinnoista pepper.corn / TVT -Style Ky, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. Roset Ideat; -10 % norm.hinnoista Suomen Media & Action; -10% tanssikursseista ja -leireistä Suutari Kake, Lappeenranta; -10 % norm.hinnoista 19

20

OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011

OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011 OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011 Ajankohta Tilaisuus Paikka Ilmoitt. viim. Alueell./ valtak. kutsu TAMMIKUU 13.1. Työvaliokunta kokoontuu, eduskunta Helsinki 25.1. Hankepoliklinikka

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 9.11.2011 SBL:n hallitus on vahvistanut sitovasti

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 2.12.2010 SBL:n hallitus vahvistaa

Lisätiedot

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2013

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2013 SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2013 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 5.12.2012 Hallitus hyväksyy kalenterin kokouksessaan.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012 SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 18.10.2012 SBL:n hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012 SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 1.12.2011 SBL:n hallitus on vahvistanut sitovasti

Lisätiedot

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 Toivasten Sukuseura ry oli taas kutsunut jäseniään ja muitakin Toivasia ja Toivas-mielisiä kokoontumaan Kuopion Hotelli Atlakseen seuraamaan seuran

Lisätiedot

Tämä on suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle 2014

Tämä on suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle 2014 Tämä on suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle 2014 SBL:n hallitus on hyväksynyt SM-kilpailut ajalle 1.1.-31.7.2014 sitovasti. Loput vuoden 2014 SM kilpailut hallitus vahvistaa sitovasti maaliskuun

Lisätiedot

ja TYK-kuntoutuksen yhdyshenkilöt

ja TYK-kuntoutuksen yhdyshenkilöt Kelan ASLAKkurssien ja TYK-kuntoutuksen yhdyshenkilöt Päivitetty 12.4.2012 1 Kelan ASLAK -kurssien ja TYK-kuntoutuksen yhdyshenkilöt Sisällysluettelo 1. ASLAK-kurssien ja TYK-kuntoutuksen yhdyshenkilöt

Lisätiedot

o alkukarsinnoista pääsee jatkoon 1 8 henkilöä riippuen kilpailijoiden määrästä ja tasosta

o alkukarsinnoista pääsee jatkoon 1 8 henkilöä riippuen kilpailijoiden määrästä ja tasosta KARAOKEN MAAILMANMESTARUUSKILPAILUJEN LYHYT ESITTELY Karaoken MM-kilpailut on järjestetty yhtenätoista vuotena, vuodesta 2003 alkaen. Karaoke World Championships tapahtuman ja sen oikeudet omistaa suomalainen

Lisätiedot

Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle

Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle 2015 Saatteeksi: Kilpailukalenterista on varattu sitovasti viikonloput SM-kilpailuille. Niitä saatetaan pelata joko lyhyempinä tai pidempinä riippuen

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk) . KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto

Lisätiedot

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI Vuosien 2007 09 ja nykyisen valtuuskunnan jäsenet kokoontuivat yhteiseen juhlakokoukseen. JUHLAVUOSI Lääkäriliitto juhli näyttävästi Lääkäriliitto juhli 100-vuotista taivaltaan 26.2. monin eri tavoin.

Lisätiedot

1. PÄRE 26.7. Turku Tukholma 08.45 8.8. Tukholma Turku 20.10 LÄHTÖ 25-26.7. PALUU 9.8.

1. PÄRE 26.7. Turku Tukholma 08.45 8.8. Tukholma Turku 20.10 LÄHTÖ 25-26.7. PALUU 9.8. Leirilippukuntien bussiaikataulut 1. PÄRE 26.7. Turku Tukholma 08.45 8.8. Tukholma Turku 20.10 16.30 (25.7.) Kemijärvi, linja-autoasema 23.30 18.30 (25.7.) Rovaniemi, linja-autoasema 21.30 20.00 (25.7.)

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2 / 2015

JÄSENTIEDOTE 2 / 2015 LAVATANSSISEURA TANSSIKAS JÄSENTIEDOTE 2 / 2015 Hallituksen tervehdys Jäsenedut Seuravaatteet Kesän tapahtumat Kevätkokous Syksyn tulevaa ohjelmaa HALLITUKSEN TERVEHDYS Kurssitarjontamme jatkuu hyvin aktiivisena

Lisätiedot

Hyvä kauppa! VALTAKUNNALLINEN KELIAKIAVIIKKO 6.-12.9.2010

Hyvä kauppa! VALTAKUNNALLINEN KELIAKIAVIIKKO 6.-12.9.2010 Hyvä kauppa! VALTAKUNNALLINEN KELIAKIAVIIKKO 6.-12.9.2010 Keliakiaviikon kauppatapahtumat (noin 80 tapahtumaa, tilanne 6.9.2010) Tule mukaan keliakiaviikon kauppatapahtumiin! Keliakiayhdistykset järjestävät

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 26.10.2010 SBL:n hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Sisältö 2011. Pukkilansaari- Kyrönjoen helmi Isonkyrön keskustassa 3. Saaren historia 3. Kaikki elämäsi juhlat samassa paikassa 3. Taattua viihdettä 3

Sisältö 2011. Pukkilansaari- Kyrönjoen helmi Isonkyrön keskustassa 3. Saaren historia 3. Kaikki elämäsi juhlat samassa paikassa 3. Taattua viihdettä 3 1 PUKKILAN- SAARI Sisältö 2011 Pukkilansaari- Kyrönjoen helmi Isonkyrön keskustassa 3 Saaren historia 3 Kaikki elämäsi juhlat samassa paikassa 3 Taattua viihdettä 3 Kaiken kansan Pukkila 4 Kesän 2011 ohjelma

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

YAMA-ARASHI RY 3/2007

YAMA-ARASHI RY 3/2007 YAMA-ARASHI RY 3/2007 JUDO Varapuheenjohtajalta Kesä mennyt on ja syksy saapuu. Vai olisiko Vielä on kesää jäljellä. -iskelmän sanat ja ajatukset paremmin kohdallaan raapustaessani alkuvuoden muisteloita

Lisätiedot

URHEILUTOIMITTAJAT GOLFMESTARUUSTULOKSET Sivu 1 (15)

URHEILUTOIMITTAJAT GOLFMESTARUUSTULOKSET Sivu 1 (15) URHEILUTOIMITTAJAT GOLFMESTARUUSTULOKSET Sivu 1 (15) 1991 Siilinjärvi/Tarinaharju Hcp, 36 reikää 1. Seppo Jolkkonen Porvoo 2. Mikko Juntunen Kuopio 3. Arto Teronen Helsinki 1992 Nokia River Golf 1. Mikko

Lisätiedot

Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle

Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle 2015 Saatteeksi: Kilpailukalenterista on varattu sitovasti viikonloput SM-kilpailuille. Niitä saatetaan pelata joko lyhyempinä tai pidempinä riippuen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

TAMMIKUU VIIKKO MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI. Lipposen Talvirallisprint, Rantasalmi - K. Suonenjoki ralli - HRT

TAMMIKUU VIIKKO MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI. Lipposen Talvirallisprint, Rantasalmi - K. Suonenjoki ralli - HRT TAMMIKUU 2009 VIIKKO MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI 1 2 OP 3 4 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Suonenjoki ralli - HRT Lipposen Talvirallisprint, Rantasalmi - K 12 13 14 15 16

Lisätiedot

Kauden avaustilaisuus 06.05.2014

Kauden avaustilaisuus 06.05.2014 Kauden avaustilaisuus 06.05.2014 PÄIVÄN OHJELMA 12:05 OP-Pohjola - Isännän tervehdys (O. Latola) 12:10 Tilaisuuden avaus ja Superpesiksen kuulumiset (J. Pyysalo) 12:20 Superpesis Nelonen Median kanavilla

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA JÄSENLEHTI 1/2013 KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry 1 KESKI-SUOMEN TANSSIN YSTÄVÄT KESTÄVÄT RY:N HALLITUS YLÄRIVI: Markku Kärkkäinen, jäsen, äänentoistolaitteet,

Lisätiedot

Atte Dahlman. Tomi Hurme

Atte Dahlman. Tomi Hurme Atte Dahlman Atte Dahlman aloitti McDonald s-yrittäjänä huhtikuussa 2015. Hän omistaa Tammiston ravintolan. Ennen yrittäjyyttä Atte on työskennellyt it-alalla myyntitehtävissä. Tomi Hurme Tomi Hurme aloitti

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan.

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. 1 Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. Etelä-Suomi Altia Oyj A sikkalan kunnan vesilaito s Espoon Vesi

Lisätiedot

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012 SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa Kilpailutoimikunnan puheenjohtajaan: Mauri Saastamoinen 050 57 47 557 / competition@bridgefinland.com SBL:n hallitus on

Lisätiedot

UUTISIA JA KISASIJOITUKSIA VUOSILTA 2004-2005 JOULUKUU 2005. Parketti vietti joulujuhlaa (13.12.2005) Järjestötalolla Katso kuvia joulujuhlasta

UUTISIA JA KISASIJOITUKSIA VUOSILTA 2004-2005 JOULUKUU 2005. Parketti vietti joulujuhlaa (13.12.2005) Järjestötalolla Katso kuvia joulujuhlasta UUTISIA JA KISASIJOITUKSIA VUOSILTA 2004-2005 JOULUKUU 2005 Parketti vietti joulujuhlaa (13.12.2005) Järjestötalolla Katso kuvia joulujuhlasta Tanssiesitysten lomassa suoritettiin menestyksekkäästi F-katselmus

Lisätiedot

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2010

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2010 SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2010 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 15.1.2010 TAMMIKUU 2.1. klo 11.00

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Jäsentiedote 3 / 2011

Jäsentiedote 3 / 2011 Jäsentiedote 3 / 2011 Terveiset Tanssikkaasta! Lämmin kesä alkaa kääntyä jälleen syksyksi. Haluammekin kiittää kaikkia Tango & Tanssilavaan osallistuneita! Tapahtumaan osallistui huikeat yli 100 tanssijaa,

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin!

Tervetuloa mukaan SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! www.saunamafia.fi 15. 17.7.2011 1/8 MUKAVAA HAUSKAN- JA MUUNKIN PITOA! Löylynlyömät eli SaunaMafian joukkue Ikaalisten XVII Saunafestivaaleilla. AIKA: Pe 13. - Su 15.7.2012 PAIKKA: Ikaalisten Kylpylä Saunomista,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille!

TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille! TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille! Tangon saloihin meitä ovat perehdyttämässä tanssinopettajat: Jari ja Sari Aaltonen (JaSa) Tanssikoulu Aaltonen, Oulu Kimmo ja Marika Lasanen (KiMa)

Lisätiedot

TOIMILUVAT ANALOGISEN RADIOTOIMINNAN HARJOITTAMISEKSI Valtakunnallinen ja siihen rinnastettava toiminta

TOIMILUVAT ANALOGISEN RADIOTOIMINNAN HARJOITTAMISEKSI Valtakunnallinen ja siihen rinnastettava toiminta TOIMILUVAT ANALOGISEN RADIOTOIMINNAN HARJOITTAMISEKSI Valtakunnallinen ja siihen rinnastettava toiminta Kristillinen Media Oy Taajuuskokonaisuus 9 Metroradio Finland Oy Taajuuskokonaisuus 5 Metroradio

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KAMPRAATTTI ON OSALLISTUNUT SEURAAVIIN KUOROKILPAILUIHIN, -KATSELMUKSIIN JA -FESTIVAALEIHIN:

KAMPRAATTTI ON OSALLISTUNUT SEURAAVIIN KUOROKILPAILUIHIN, -KATSELMUKSIIN JA -FESTIVAALEIHIN: KAMPRAATTI, viralliselta nimeltään Ilmajoen musiikkikoulun kamarikuoro Kampraatti, on perustettu vuonna 1979. Kuoron on perustanut ja koko sen historian ajan johtanut Ilmajoen musiikkiopiston rehtori,

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

7714 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki Iso 0094 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Alajärvi Kauppakatu 16

7714 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki Iso 0094 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Alajärvi Kauppakatu 16 Nimi Osoite 7714 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki Iso 0094 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Alajärvi Kauppakatu 16 62900 Alajärvi Iso 2488 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007 Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007 Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 Sekakuoroliitto järjestää perinteiset Sekakuoropäivät ensi maaliskuussa Helsingissä. Tapahtuma alkaa lauantaina

Lisätiedot

welc me to X Cultural Kitchen X

welc me to X Cultural Kitchen X KULTTUURIKEITTIÖ HELSINKI PIETARI FRANKFURT Kulttuurikeittiö / Cultural Kitchen on kulttuurikarnevaali, jossa yhdistyvät ruoka, matkailu, design, taide ja musiikki. Joka ilta kolmen ruokalajin kattauksesta

Lisätiedot

Peltolan uutiset 2/2011

Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutisten toisessa numerossa luodaan katsaus kentänhoitoon. Mitä kaikkea goflkentän hoitaminen vaatii? Haastattelussa kenttämestari Mikko Eskelinen. Lopuksi katsotaan taas

Lisätiedot

Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle

Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle 2016 Saatteeksi: Kilpailukalenterista on varattu sitovasti viikonloput SM-kilpailuille. Niitä saatetaan pelata joko lyhyempinä tai pidempinä riippuen

Lisätiedot

RL Nuorisojaoston avoinkokous. 6. Raksanuoret Internet sivujen katsaus ja Extran kehittäminen

RL Nuorisojaoston avoinkokous. 6. Raksanuoret Internet sivujen katsaus ja Extran kehittäminen Aika 24.01.10 klo: 10:00 Paikka Siikaranta, naruportintie 68 02860 Espoo Käsiteltävät asiat Asia Otsikko 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2. Työjärjestyksen hyväksyminen 3. Edellisen kokouksen pöytäkirjan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Jyväskylä 2012 2 ON SYNNYTTÄÄ UUSIA KASVUYRITYKSIÄ JA VAUHDITTAA JO OLEMASSA OLEVIEN YRITYSTEN KASVUA. Tavoite Kummankin Kasvu Open 2012 kilpailusarjan (Kasvuyritykset ja Kasvun ideat) voittajat valitsevat

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja Suomen suurin musiikin tekijänoikeusjärjestö Jotta musiikki soi huomennakin Reilu peli: palkkaa työstä tä Musiikissa on taikaa, se saa ihmiset ja asiakkaat viihtymään Se ei synny itsestään, jokaisella

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

PÄIVÄKIRJA. HYVÄÄ JA AURINKOISTA KESÄÄ JA KIITOS KAUDESTA! terveisin Terhi 27.4.2008

PÄIVÄKIRJA. HYVÄÄ JA AURINKOISTA KESÄÄ JA KIITOS KAUDESTA! terveisin Terhi 27.4.2008 PÄIVÄKIRJA 26.5.2008 Tyttöjen kausi päättyi muutaman viikon takaisiin harrastesarjojen SM-kisoihin Jyväskylässä. Sijoitus oli hienosti neljäs, tosin harmittavasti 0.05 pisteen päässä pronssi mitalista.

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Käsikirjoituskokoelmat

Käsikirjoituskokoelmat ANTERO BRANDT Muusikko (1961-) COLL.574 Nimimerkit Mango Tarkka, Minierkki, Monday Morning, Paitaressu, Tervaa ja männynkäpyjä, Vonku Petteri Muusikko (kitaristi, säveltäjä), lastentarhanopettaja Esko

Lisätiedot

Lahti 1 106,8 Heinola Esan Kirjapaino Oy, Iskelmä Lahti Iskelmä, populaari, varttunut väestö 103,0 Lahti

Lahti 1 106,8 Heinola Esan Kirjapaino Oy, Iskelmä Lahti Iskelmä, populaari, varttunut väestö 103,0 Lahti Alueelliset ja paikalliset taajuuskokonaisuudet Alueet Taajuudet Hakijat pääasiallinen kohderyhmä tai suuntaus Etelä- ja Pohjois-Savo Kuopio-Iisalmi 89,5 Iisalmi Kevyt Kanava Oy, (Iskelmä Oikea Asema)

Lisätiedot

Yrittäville. Suomalaisille. Yos! Yrittäjyyden Osaamiskeskus Yrittäjän MBA - ohjelma Akateeminen yrittäjäkoulu

Yrittäville. Suomalaisille. Yos! Yrittäjyyden Osaamiskeskus Yrittäjän MBA - ohjelma Akateeminen yrittäjäkoulu Yrittäville. Suomalaisille. Yos! Yrittäjyyden Osaamiskeskus Yrittäjän MBA - ohjelma Akateeminen yrittäjäkoulu 1 Yrittäville. Suomalaisille. Yos! Yrittäjyyden Osaamiskeskus Yrittäjän MBA - ohjelma Akateeminen

Lisätiedot

7625 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY OLAVINKATU 48 57100 Savonlinna 7633 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY KAUPPAKESKUS WILLA TORIKATU 7 7862 SUOMALAINEN

7625 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY OLAVINKATU 48 57100 Savonlinna 7633 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY KAUPPAKESKUS WILLA TORIKATU 7 7862 SUOMALAINEN 106 kplnimi Osoite 7714 ETELÄ-POHJANMAAN KIRJAKAUPPA OY Info Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki 0094 ETELÄ-POHJANMAAN KIRJAKAUPPA OY Info Alajärvi Kauppakatu 16 62900 Alajärvi 2488 ETELÄ-POHJANMAAN

Lisätiedot

Sinettiseura uudistus etenee

Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä

Lisätiedot

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta!

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta! Puheenjohtaja Sihteeri Taiteellinen johtaja Helena Toivanen Irma Pakarinen Rita Varonen Laulutalo, Kauppakatu 51 Laulutalo, Kauppakatu 51 Kilpisenkatu 14 a 13 80100 Joensuu 80100 Joensuu 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

Akaan Verkko -hanke kuvina

Akaan Verkko -hanke kuvina Akaan Verkko -hanke kuvina Kiipula Talo, jota haaveilimme yhteiseen käyttöön yhdessä saman katon alla yrittäminen, yhdistysmaailma ja hanke. Talvi 2010. Hämeenlinnalainen Pikku Pena, Pentti Nyholm oli

Lisätiedot

KATUKIIT TIEDOTUSLEHTI 1/99

KATUKIIT TIEDOTUSLEHTI 1/99 KATUKIIT TUKIITÄJÄ JÄT TIEDOTUSLEHTI 1/99 www.katukiitajat.fi.fi Hei taas kaikki vanhat ja uudet jäsenet! Taas on yksi luisteluvuosi takana ja pikkujoulut juhlittu. Porukkaa olikin mukavasti paikalla.

Lisätiedot

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 4/13 Aika 10.4.2013 klo 17.30 Paikka Urheilukentän huoltorakennus Osallistujat Niina Kivinen (pj), Marke Paavola (si), Katri Paavola, Ari Kankkonen, Ari Pekkarinen, Pekka Nikula, Heli Sorvisto, Marjo Salminen,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Sulasolin palvelut jäsenille yhteistyökumppaneiden kautta jäsenet voivat toteuttaa edullisesti omat verkkosivut. Kustannustoiminta ja nuottipalvelu Nuottimateriaalin

Lisätiedot

MEDIA- TIEDOT. 010 229 0400 * Hopunkatu 1, PL 101, 38201 Sastamala * www.alueviesti.fi

MEDIA- TIEDOT. 010 229 0400 * Hopunkatu 1, PL 101, 38201 Sastamala * www.alueviesti.fi MEDIA- TIEDOT 2016 010 229 0400 * Hopunkatu 1, PL 101, 38201 * www.alueviesti.fi Viesti Jokaiseen Talouteen Joka Viikko - Alueviesti Kustannusliike Aluelehdet Oy on vuonna 1980 perustettu perheyritys,

Lisätiedot