Maanmittauspäivät Dipolissa vielä ehdit mukaan. Viisasten kivi löytyi Heinolasta. Ilmakuvia viistoon ja pystyyn Maanmittari vesillä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maanmittauspäivät Dipolissa vielä ehdit mukaan. Viisasten kivi löytyi Heinolasta. Ilmakuvia viistoon ja pystyyn Maanmittari vesillä"

Transkriptio

1 1/2015 Maanmittauspäivät Dipolissa vielä ehdit mukaan Viisasten kivi löytyi Heinolasta Ilmakuvia viistoon ja pystyyn Maanmittari vesillä MAANMITTAUSLAITOS MUUTTUU JA MUKAUTUU ÄLYKÄSTÄ ERIKOISTUMISTA RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALALLE CREM EUROOPAN IHMISOIKEUSTUOMIOISTUIN MISTÄ DRAIVIA MAANKÄYTTÖALALLE? APUA ALUESUUNNITTELIJOIDEN ARKEEN MAATILOJEN TILUSSIJOITUKSEN OPTIMOINNISTA VANHAN MAANMITTARIN MUISTELMIA

2

3 SISÄLTÖ 1/ Ari Laitala (pääkirjoitus) LUOVAA TUHOA VAUHDITTAMASSA 6 Marika Ahlavuo, Hannu Hyyppä, Mika Lindholm ja Juha Hyyppä ÄLYKÄSTÄ ERIKOISTUMISTA RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALALLE 9 HÄRKÄÄ SARVISTA 10 Pekka Lehtonen ILMAKUVIA VIISTOON JA PYSTYYN 15 Ari Tella MAANMITTAUSLAITOS MUUTTUU JA MUKAUTUU 18 Emma Kaksonen ASIANTUNTIJAPALVELUT YRITYKSEN STRATEGISESSA KIINTEISTÖJOHTAMISESSA KOHTAAVATKO TARVE JA TARJONTA? 21 Saara Jämes YKSITYISEN PYSÄKÖINNINVALVONNAN NYKYTILA 22 Susanna Kari JANI PÖTRÖNEN MAANMITTARI VESILLÄ 26 Hannu Hyyppä ja Marika Ahlavuo MISTÄ MAANKÄYTTÖALALLE DRAIVIA? 29 Maarit Nordmark SUOMALAINEN TOTUUDENTORVI 30 Tuija Lilja HEINOLAN KIINTEISTÖVEROPROJEKTI 34 Sampo Hatunen EUROOPAN IHMISOIKEUSTUOMIOISTUIMEN (EIT) KÄYTÄNNÖSTÄ 37 JARRUMIES 38 Sami Lankiniemi UUSI TYÖKALU HELPOTTAA ALUESUUNNITTELIJOIDEN ARKEA 40 Aulis Tenkanen MAATILOJEN TILUSSIJOITUKSEN OPTIMOINNISTA 42 Kalevi Raussi VANHAN MAANMITTARIN MUISTELMIA OSA 4 45 Matti Holopainen TULEVAISUUDEN KUNTA 46 MAANMITTAUSTA TALLENTAMASSA 47 MAANKÄYTTÖ 120 VUOTTA SITTEN 48 Markku Markkula UUSIA SÄÄDÖKSIÄ 50 UUTISIA 58 KESKUSTELUA 59 RESUME 60 PALVELUHAKEMISTO PÄÄKIRJOITUS S. 5 Kasvu alkaa, kun luovuus pääsee jälleen niskan päälle. ÄLYKÄSTÄ ERIKOISTUMISTA RAKENNUS- JA KIINTEISTÖ- ALALLE S. 6 Varsinkin opiskelijavoimien hyödyntäminen tulevaisuuden nousevien osaamisten kartoituksessa on alalle tärkeää. MAANMITTAUSLAITOS MUUTTUU S. 15 Taloudelliset seikat ovat tärkeitä, mutta muutakin odotetaan. ASIANTUNTIJAPALVELUT KIINTEISTÖJOHTAMISESSA S. 18 Pitkäkestoinen asiakassuhde on pitkän onnistuneen yhteistyön tulos, joka perustuu yhteiseen luottamukseen. MAANMITTARI VESILLÄ S. 22 Näkymätön maailma tulee akustisissa mittauksissa näkyväksi. HEINOLAN KIINTEISTÖVERO- PROJEKTI S. 30 Kiinteistöveron tuotto on noussut 21 %, vaikka veroprosenttia ei ole nostettu. EUROOPAN IHMISOIKEUS- TUOMIOISTUIN S. 34 Artiklan sisältö on kyllä käytännön arviomiehen kannalta hyvin ympäripyöreä. SAMI LANKINIEMI S. 38 Tuloksena syntyi ajatus nettisivustosta, joka olisi kuin kestävän aluesuunnittelun TripAdvisor. MAANKÄYTTÖ 120 VUOTTA SITTEN S. 47 Ach. Wahlroos kaipaa talvitöihin välineitä, joilla selviää lumisissa olosuhteissa. KUSTANTAJAT: Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto MIL, Maanmittausalan ammattikorkea koulu- ja opistoteknisten liitto MAKLI ry, Suomen Kartoittajayhdistys SKY Päätoimittaja: Ari Laitala, sähköposti: ari.laitala maankaytto.fi, puh KANSI: Tervetuloa Maanmittauspäiville 2015 Dipoliin. Kuva: Susanna Kari.

4 4 MAANKÄYTTÖ

5 PÄÄKIRJOITUS LUOVAA TUHOA VAUHDITTAMASSA MIELIKUVISSA NOUSUKAUSI on yrityksen perustamisen kulta-aikaa. Kuluttajilla ja yrityksillä on rahaa investoimiseen ja ehkä vähän turhaankin kuluttamiseen. Raha ei ole niin tiukassa, etteikö voitaisi kokeilla uusiakin juttua. Menestyvän kiinteistövälitysbisneksen Trulian Amerikan maille perustaneen Sami Inkisen viesti on kuitenkin toisenlainen. Mahtava aika yrityksen perustamiselle on nyt! Perustelu menee kutakuinkin niin, että vaikeina aikoina kuluttamista on harkittava huolella. Jos joku pystyy kehittämään selvästi arvoa lisäävän tuotteen, ovat ostajat herkkiä tarttumaan tällaisiin tilaisuuksiin. Laskukaudella rahaa ei riitä hukattavaksi. Maailmahan on ongelmia pullollaan ja jokainen ongelma on mahdollisuus, Inkinen kiteyttää. Maanmittausala on perinteisesti ollut kovin julkishallintovetoista. Mutta ei meidän yrityskentässämmekään ihan hiljaista ole. Meillä on perinteisesti ilmakuvaamiseen, mittaamiseen, paikkatietoihin ja laitteistopuoleen liittyviä yrityksiä. Kiinteistöomaisuuden hoitoon ja alan konsultointiin keskittyvä liiketoiminnan alue on kehittynyt huimasti viimeisen 15 vuoden aikana. Kaavojen teko on jo pitkään ollut konsulttipainotteista ja siellä tunnutaan maanmittareita tarvittavan jatkossakin. Myös energiatehokkuuden vaaliminen ja vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtyminen tarvitsee yrittäjyyspohjaista osaamista, jota meidänkin ammattikunnastamme löytyy. Yleiskuvan alan yrittäjyyskentästä saa tutustumalla lehtemme palveluhakemistoon (s ), joka on päivittynyt uuden toimintavuoden alkaessa. Jonkinlaisena uutena alueena alkaa hahmottua rakennetun ympäristön 3D/4D-mallintaminen ja sen lukuisat sovellukset. Julkisen datan avaaminen ei pelkästään paikka- ja maastotiedon edustaa meille sellaista liiketoimintamahdollisuutta, jota emme ehkä vielä ymmärräkään. Alan start-up kentässä näyttää kuitenkin melko vaisulta. Ne, ketkä osallistuivat Kiinteistöalan Vuosiseminaariin marraskuussa 2014, olivat tilaisuudessa nähdä viisi esittäytymässä käynyttä kiinteistöalan start-upia. Yleisempi kuva alamme start-up toiminnasta jää kuitenkin vaisuhkoksi. Ongelman perimmäiset syyt ovat osin tuttujakin. Kun työmarkkinat tuntuvat edelleen vetävän suhteellisen hyvin, tarvitaan kovaa kutsumusta tai pieni annos hulluutta lähteä tallomaan usein kovin ohdakkeistakin yrittäjyyden polkua. Yrittäjyyttä tarvittaisiin kuitenkin lisää. Tilastokeskus julkaisi tammikuussa tuoreimmat tilastot yritysten lukumäärän kehittymisestä. Lopettaneiden yritysten määrä on kasvanut ja aloittaneiden yritysten vähentynyt. Vaikka tämä tieto perustuu muutaman kvartaalin lukuihin, vastannee se varsin hyvin isompaa tilannekuvaa. Tiedämme, että uusia yrityksiä tarvitaan uusien työpaikkojen luomiseksi. Ne tarjoavat julkiselle sektorille tilaisuuden järjestää osan toiminnoista tehokkaammin. Tärkeää on myös se, että yritykset ovat julkisen toiminnan jatkuva sparraaja. Ja onhan yritystoiminnalle tietysti oma valtaisa toimintakenttänsä siellä, missä julkisen sektorin ei ole mielekästä operoida lainkaan. Luova tuho on taloustieteilijöiden termi, jolla tarkoitetaan yrityskentän uudistumista. Yritykset ovat luovan tuhon alkulähde mutta myös sen kohde. Uudistuskyvyttömät tai -haluttomat yritykset jäävät uusien, aiempaa tehokkaammin toimivien yritysten jalkoihin. Asiaa selventää ETLAn Mika Maliranta tuoreessa kirjassaan Luovan tuhon tie kilpailukykyyn. Miten innovointi vaikuttaa yrityksiin, kansantalouteen ja kansalaisiin. Osasyy nykyiseen taloustilanteeseen on se, että luovassa tuhossa on tuho päässyt niskan päälle. Käynnissä on parhaillaan jonkinlainen innovaatiomylläkkä. Kasvu alkaa, kun luovuus pääsee jälleen niskan päälle. Näin toivottavasti käy, mutta se ei tapahdu itsestään selvästi eikä välttämättä kovin nopeastikaan. Vaikka monille meistä yrittäjyys ei ole mielekäs vaihtoehto, ovat luovan tuhon muutkin roolit tärkeitä. Kaikki meistä työskentelevät tehtävissä, joissa käytetään suppeammin tai laajemmin yrityskentän tuottamia tavaroita ja palveluja. Ostopäätösten valmistelijoina ja päätöksen tekijöinä maanmittaritkin ovat osa luovan tuhon prosessia. Eikä sitä yrittäjyyttäkään kannata ihan kaikkien haudata. Uusia yrityksiä eivät tarvitse ainoastaan Suomi ja maanmittausala. Osalle maanmittareista se on merkityksellistä myös yksilöllisellä tasolla, yhtenä ammatillisen toiminnan mielekkäänä uravaihtoehtoja. Heille Sami Inkisellä on vielä yksi neuvo: Paras aika perustaa yritys oli eilen. Toiseksi paras hetki on tänään. ARI LAITALA ari.laitala maankaytto.fi MAANKÄYTTÖ

6 Julkiset kaupunkitilat kuvastavat yhä enemmän kaupunkikulttuuria. Metropolia Ammattikorkeakoulun rakennusja kiinteistöala, Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti sekä Geodeettinen laitos ratkoivat yhdessä, miten Suomen innovaatio- ja tutkimusjärjestelmän tulisi tuottaa yhteisvoimin osaamista ja kilpailukykyä. Tuloksena syntyi Yhteistä tulevaisuutta rakentamassa ja kartoittamassa -julkaisu, joka perustuu yhteisiin poikkitieteellisiin avauksiin, käynnissä oleviin tutkimushankkeisiin ja käynnistyviin yhteistyöalustoihin alan uudenlaisen toiminnan vauhdittamiseksi. Julkaisun ovat mahdollistaneet yli 40 rakennus- ja kiinteistöalan huippuosaajaa vuosien 2013 ja 2014 aikana mm. Seinäjoen ja Kymen ammattikorkeakouluista sekä Helsingin, Turun ja Islannin yliopistoista. ÄLYKÄSTÄ Teksti ja kuvat: Marika Ahlavuo, Hannu Hyyppä, Mika Lindholm ja Juha Hyyppä YHTEISTÄ TULEVAISUUTTA RAKENTAMASSA JA KARTOITTAMASSA -teos on jatkoa loppuvuonna 2012 ilmestyneelle julkaisulle Rakennus- ja kiinteistöalan tulevaisuuden näkymiä. Tarkoituksena on vastata siihen, kuinka korkeakoulut ja yliopistot tuottaisivat tulevaisuudessakin suomalaiselle rakennus- ja kiinteistöalalle osaajia, joiden avulla kehittäisimme kansainvälisesti kilpailukykyistä monialaista osaamista ja palveluja unohtamatta kotimaan rakentamisen laadun parantamista terveellisen ja turvallisen asumisen takaamiseksi. Tavoite oli tehdä näkyväksi monialainen ja osittain kenties yllättäväkin yhteistyö niin tutkimus-, kehitys- kuin innovaatiopuolella myös yhteisten hankkeiden muodossa, jotka sivuavat globaaleja kysymyk- 6 MAANKÄYTTÖ

7 siä älykkäistä kaupungeista ilmastonmuutokseen. Globaalit tärkeät tutkimuskysymykset on tuotu esille eri tekijäryhmien näkökulmasta. Teos on myös osoitus siitä, että virtuaalisten verkostojen tuloksien näkyvöittäminen vaatii vahvaa orkestrointia. Yhteinen halu koota yhteen yleistajuttavasti se, mitä pinnan alla eri verkostoissa tapahtuu, mahdollistivat tämän julkaisun. YHTEISET HAASTEET MOTIVOIVAT KATSAUKSEN TEKOON Suomalaiset yliopistot, tutkimuslaitokset ja korkeakoulut ovat sijainnistaan riippumatta samanlaisten haasteiden edessä. Yhtenä haasteena on saada mm. rakennus- ja kiinteistöalan tulevaisuuden kehitystä ja liiketoimintaa tukeva tieto kohtaamaan niin, että se on hyödyksi useamman alan kehitykselle. Olennaisen tiedon löytäminen ja analysointi jatkokäyttöön vaatii uudenlaista ja uudistuvaa toimintakulttuuria, jota olemme pyrkineet kuvaamaan myös tässä julkaisussa. Julkaisussa kuvatut hankkeet ja projektit ovat olemassa olevaan yhteistyöhön pohjautuvaa sekä alueelliseen kehittämiseen liittyvää tekemistä. Suomalaiset yliopistot, tutkimuslaitokset ja korkeakoulut ovat sijainnistaan riippumatta samanlaisten haasteiden edessä. Tulevaisuuden kautta peilataan opetus- ja tutkimusorganisaation osaamista, innovaatiokehitystä ja siihen liittyvää johtamista sekä toimenpiteitä tekemisen kehittämiseksi. Osaaminen näkyy lisääntyneenä verkottumisena, monialaisuutena sekä tiedon jakamisena ja näkyvyytenä. Tietojohtamisella päästään suunnitelmalliseen, oleellisen tiedon nopeampaan hyödyntämiseen. ERIKOISTUMISTA rakennus- ja Tutkimus- ja kehitystuloksien näkyvöittäminen korostuu tuloksekkaassa tekemisessä. kiinteistöalalle MAANKÄYTTÖ

8 Osaaminen näkyy lisääntyneenä verkottumisena, monialaisuutena sekä tiedon jakamisena ja näkyvyytenä. Julkaisussa esitetään toimintatapoja toimintaympäristön kehittämiseksi ja tulosten jakamiseksi myös kärkiosaamisen kautta muutamien T&K-hankkeiden myötä. Varsinkin opiskelijavoimien hyödyntäminen tulevaisuuden nousevien osaamisten kartoituksessa on alalle tärkeää. Toisaalta uusilla yhteistyöalustoilla on mahdollisuus ratkaista edellä mainittuja haasteita tehokkaasti. Metropolia Ammattikorkeakoulun innovaatiotyöt ovat yllättäneet positiivisesti tilanteissa, joissa pyritään löytämään uudenlaisia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokenttää sivuavia vaihtoehtoisia ratkaisuja asetettuihin haasteisiin nopeasti. KORKEAKOULUT JA YLIOPISTOT UUDISTUVAT KOVAA VAUHTIA PYSYVÄTKÖ YRITYKSET MUKANA? Yritysten panos innovaatioekosysteemissä on korvaamattoman arvokasta, jotta käytännön tieto liikkuu oppilaitoksiin ja rikastaa teoriapohjaista opetusta. Toimiva yhteistyö yli oppilaitosrajojen, ajankohtaiset alueelliset tai laajemmat tutkimusaiheet mahdollistavat myös uuden tiedon nopeamman soveltamisen niin yritys- kuin oppilaitostasolla. TUORETTA NÄKÖKULMAA LOKEROITUNEESEEN AJATTELUUN Metropolian media-, hyvinvointi- ja rakennusalan johdolla on yhdistetty osaamista ja tuotettu rakennusalalle hyödyllisiä selvityksiä, käytännön ratkaisuja ja uusia hankkeita esimerkkeinä kaupunkiympäristön digitalisoituminen, monikäyttöinen virtuaalisuus ja paikkatieto, RFID-teknologian hyödyntäminen rakennustuotannossa, terveellinen talo sekä vanhustenkeskuksen monialainen toiminnallinen suunnittelu. OPPILAITOSYRITYSYHTEISTYÖ MAHDOLLISTAA ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN Julkaisun tavoitteena on osoittaa, että välittämällä poikkitieteellistä tutkimus- ja kehitysosaamistamme alan toimijoille olemme yhdessä vahva keskittymä rakennus- ja kiinteistöalalla. Suomessa T&K-toimintaa rahoitetaan paljolti julkisin varoin, joten tunnistamme myös yhteiskunnallisen vastuumme tiedon välittämisessä nopeammin kotimaisen yhteiskunnan energiaksi. Samalla toimintatapamme uudistaa yrityskulttuuria tarjoamalla entistä tarkempia, edullisempia ja visuaalisempia menetelmiä suomalaisen rakennetun ympäristön parantamiseksi. Hannu Hyyppä työskentelee Aalto-yliopistossa professorina ja toimii Suomen Akatemian rahoittaman Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikön Aalto-yliopiston osuuden johtajana sekä Metropolia Ammattikorkeakoulussa rakennus- ja kiinteistöalalla. Sähköposti hannu.hyyppa aalto.fi. Marika Ahlavuo toimii koordinaattorina sekä Metropoliassa että Aalto-yliopistossa Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutissa, joka on osa Suomen Akatemian Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikköä Sähköposti marika.ahlavuo aalto.fi. Yhteistä tulevaisuutta rakentamassa ja kartoittamassa. Rakennus- ja kiinteistöalan julkaisuja nro 2. Joulukuu Metropolia Ammattikorkeakoulu, rakennus- ja kiinteistöala 2014 yhteistyössä Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti ja Geodeettinen laitos. ISBN sivua. Julkaisu on saatavana sähköisenä osoitteista julkaisut, ja fi/~valokuvaus/ytrk.pdf. Mika Lindholm (TkL) toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa rakennus- ja kiinteistöalan osaamisaluepäällikkönä ja rakentamistalouden yliopettajana. Sähköposti mika.lindholm metropolia.fi. Juha Hyyppä toimii professorina Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa (ent. Geodeettisessa laitoksessa) ja Suomen Akatemian rahoittaman Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikön johtajana. Sähköposti juha.hyyppa maanmittauslaitos.fi. 8 MAANKÄYTTÖ

9 H Ä R K Ä Ä S A R V I S T A Taloustaito painoi virheitä villaisella Minkä kirjoitin, sen kirjoitin Pontius Pilatus Taloustaito on selvästi Suomen suurilevikkisin talouslehti. Sen levikki on noin ja lukijoita on noin Lukijoista lukee lehteä sekä painettuna että verkossa ja lukee pelkkää verkkoversiota. Kasvu on ollut viime vuosina huikeaa. Lukijat haluavat yhä painettua lehteä. 57 prosenttia lukijoista on antanut lehdestä kiitettävän arvosanan Virheitäkin tulee, mutta sattuu sitä paremmissakin perheissä. Luen Taloustaitoa valikoidusti. Kaikkea ei kannata lukea, sillä monet tutut asiat toistuvat vuodesta toiseen tai asia ei liippaa minua läheltä. Kertaus ei varmaankaan ole pahitteeksi ja ainahan tulee uusia lukijoita. Katson ensin sisällysluettelosta, mitä lehti sisältää. Sitten valitsen jutut, jotka kiinnostavat. Lehden numerossa 9/14, joka ilmestyi , oli mm. kirjoitus yksityisteistä. Tuttua asiaa, ajattelin, mutta avasin kuitenkin lehden tämän jutun kohdalta. Yllätykseni oli suuri, kun huomasin, miten paljon asiavirheitä se sisälsi. Mainitsen kaksi pahinta. Kirjoituksen mukaan yksityistiet eivät ole jokamiehenoikeuksien piirissä ja tiekunnalla on oikeus estää muita kuin tieosakkaita käyttämästä tietä. Yksityisteitä voidaan käyttää jokamiehenoikeudella kävelyyn, pyöräilyyn, hiihtoon ja jopa hevosella ajoon. Tien käyttämistä muuhun kuin tieosakkaiden hyväksi tapahtuvaan liikenteeseen ei saa kieltää sinä aikana, jolloin valtio tai kunta avustaa tien kunnossapidossa. Säännöllisen liikenteen harjoittamiseen tarvitaan tällöinkin asianmukainen lupa samoin kuin tien käyttämiseen sellaiseen toimintaan, joka selvästi lisää kunnossapitokustannuksia. Jos em. muusta liikenteestä aiheutuu huomattavaa haittaa, kunnan suostumuksella voidaan kieltää se tai rajoittaa sitä. Otin yhteyttä kirjoituksen laatijaan Matti Sovijärveen, joka kertoi, että tehtyjen huomautusten johdosta on nettiin laitettu korjattu versio. Menin katsomaan sitä. Se oli tehty Nettikirjoituksen loppuun oli merkitty, että juttuun on päivitetty tarkennuksia muun muassa leipätekstin 12 kappaleeseen, joiden järjestysnumerot oli myös mainittu. Nettikirjoituksessa ei ollut mitään mainintaa siitä, että se on tehty lehtiversion korjaamiseksi. Otin yhteyden toimituspäällikkö Riitta Rimmiin, joka oli koonnut kyseisen lehden. Hän oli hyvin perillä tilanteesta ja kertoi, että kirjoitus oli tarkistutettu ulkopuolisilla henkilöillä, joista hän ei kuitenkaan tarkemmin kertonut. Rimmi kertoi, että Matti Sovijärvi on eräs lehden luottotoimittajista ja toimii free lancerina. Hänen mukaansa Sovijärven työssä ei ole ollut ennen huomauttamista. Kysyin Rimmiltä, miksei korjauksia ole laitettu painettuun lehteen, jolloin ne olisivat voineet tavoittaa kaikki lehden lukijat toisin kuin netissä julkaistu kirjoitus, jolla on vain vähän lukijoita. Kommentteja siellä oli kaksi, joista toiseen vastasin kertoen miten voi saada tiedon siitä, avustetaanko jotakin tiettyä yksityistietä. Rimmi kertoi, että asiasta oli keskusteltu, mutta lukuisten virheiden oikaiseminen olisi vienyt liikaa tilaa lehdestä. Siksi asia hoidettiin netissä korjatulla kirjoituksella. Huomautin Rimmille myös siitä, ettei nettikirjoituksessa ole mitään viittausta lehdessä olleeseen virheelliseen painettuun tekstiin. Kysyin Rimmiltä, miksei lehdessä ole Lukijan posti -osastoa tai vastaavaa. Hän vastasi, että siitä on keskusteltu, mutta sen perustamisesta on luovuttu, koska lehdestä tulee kommentteja hyvin harvoin. Hän sanoi myös, että kun kyseisen lehden julkaisusta on näinkin pitkä aika, ei sitä enää ole syytä kommentoida lehdessä. Olisin voinut esittää kritiikkiäni kommentoimalla nettikirjoitusta, mutta katsoin sen turhaksi, koska netissä on lukijoita vähän ja kommenttien lukijoita vielä vähemmän. Moneen kertaan korjatussa tekstissäkin netissä on vielä virheitä tai epätarkkuuksia. Mainitsen kolme. Kirjoituksessa sanotaan, että jos ei lainkaan aio käyttää tietä ajoneuvoilla, tien varrelta maata omistava voi periaatteessa olla liittymättä tiekunnan jäseneksi. Ensinnäkin pitäisi puhua tien vaikutuspiiristä eikä tien varresta. Toiseksi, kun tehdään uutta tietä, niin jokainen, jonka omistama kiinteistö on kokonaan tai osaksi sillä tien vaikutuspiiriksi katsottavalla alueella, jolta tai jolle tapahtuviin kuljetuksiin tietä tarvitaan tai voidaan käyttää, on velvollinen tieosakkaana osuutensa mukaan tekemään ja pitämään kunnossa tietä. Kolmanneksi, tekstin mukaan tienpidon maksujen perusteena on hyöty eli käyttö. Ne eivät ole sama asia, sillä käyttö voi vuosittain vaihdella paljonkin. Tienpitovelvollisuus tulee jakaa tieosakkaiden kesken heidän tiestä saamansa hyödyn mukaan. Sitä arvioitaessa on otettava huomioon tieosakkaalla tien vaikutuspiirissä olevan alueen suuruus ja missä määrin tietä käytetään tai tullaan käyttämään erilaisiin kuljetuksiin. On hämmästyttävää, että joku harrastelija voi tällä tavoin seikkailla ison ja arvostetun lehden sivuilla. Yksityisteistä on oikeaa tietoa helposti saatavissa. Se kuuluisa Murphyn laki taisi kuitenkin näyttää voimansa. Virheellisten tietojen julkaisemisesta ei todennäköisesti ole koitunut mitään vahinkoa vaan ihmiset jatkavat elämäänsä terveen järjen mukaisesti kuten tähänkin asti jatkuvuuden lakia toteuttaen. Raimo Koivistoinen raimo.koivistoinen kolumbus.fi MAANKÄYTTÖ

10 ILMAKUVIA viistoon ja pystyyn Haastattelu: Pekka Lehtonen Neuvotteluhuoneen seinällä on kansallismaisemien ilmakuvia. 28 kansallismaisemakuvaa olivat Brysselissä näytteillä silloin, kun Paavo Lipponen toimi EU-puheenjohtajana. Isonkyrön vanhan kivikirkon vieressä olevalla saarella mestattiin aikoinaan Jaakko Ilkka. Lentokuva Vallas Oy Kun ensimmäisen kerran asioin Lentokuva Vallaksen kanssa, se koski viistokuvia, joita tilasin Maankäyttö-lehden jutun havainnollistamiseen. Viistokuva, perinteisessä, yksinkertaisessa mielessä jäi jatkossakin päällimmäiseksi käsitykseksi. Valtaisa ilmakuvapankki suomi.ilmasta.fi oli jossain määrin tuttu, samoin ilmakuvakirjat, joissa isänmaan äidinkasvojen herkimpiä vivahteita on viistokuvattu. KÄSITYS AVARTUI MERKITTÄVÄSTI yrityksen kotipesässä, lähellä lentokenttää, Pirkkalassa. Yrityksen osoite on harhaanjohtava: Taitajankuja 2. Kun menin sisään, kuljin läpi mappihyllyillä sisustettujen toimistohuoneiden, tapasin kokoustilassa ei vain kaksi, vaan viisi taitajaa. Kymmenistä hyllymetreistä vielä sen verran, että niissä on noin 300 mappia, joissa noin filmikuvaa 1970-luvulta alkaen vuoteen Huh! On harpattava eteenpäin ja kerrottava, että vuodesta 2001 alkaen Lentokuvan digitaalisessa kuvapankissa odottaa runsaat digikuvaa tarvitsijoitaan. Jatkuvasti täydentyvä kuva-arkisto dokumentoi elävästi Suomen kulttuurihistoriaa ja kehitystä, sanotaan esitteessä. Kahden tunnin rönsyilevä keskustelu tuotti vastauksia, mutta ehkä myös enemmän kysymyksiä vanhaa ja toisin suuntautunutta ilmakuvatekniikkaa muistelevalle toimittajalle. Tarkemmin yrityksen teknologiaan voi tutustua Pentti Ruokokosken artikkelissa Maankäyttö-lehden numerossa 4/2012. Mutta mistä tähän on tultu? ILMAVOIMISTA SE ALKOI Hannu Vallas, yhtiön perustaja, on taustaltaan ilmavoimien hävittäjälaivueen tiedustelu-upseeri 1970-luvun alusta. Ilmavoimissa hän perehtyi merivalvontaan ja kohteiden tunnistuksiin. Siitä seurasi myös valokuvaukseen ja ilmakuvien tulkintaan perehtyminen sekä valokuvauksen ja kohteiden tunnistuksen opettaminen valvontalentäjille. 10 MAANKÄYTTÖ

11 Lennettiin laivan viereen ja kuvattiin niin, että kapteenin pompannapit ja silmämunatkin erottuivat, Hannu Vallas kiteyttää tunnistuslentoja. Vallas oli saanut jo 1960-luvulla siviilissä lentokoulutuksen ja ottanut ensimmäiset ilmakuvansa luvulla ilmavoimien palvelusuran alettua hän alkoi sivutoimiluvalla ilmakuvauksen paikallisen lentokoulun pienosakkaana. Toiminimi rekisteröitiin 1980 ja vuonna 1991 perustettiin osakeyhtiö. Aluksi toiminta tapahtui perheen voimin. Ensimmäisiä kaupallisia kuvauksia tehtiin Porissa kaupungin kaavoitukselle sekä Olkiluodon rakenteilla olevalle atomivoimalalle. Vallas siirtyi laivueen muuton johdosta Porista Pirkkalaan vuonna Pirkkalassa ilmakuvauksiin käytettiin paikallisen lentokoulun palveluksia. Vuonna 1986 Vallas siirtyi reserviin ja yritystoiminta sai uutta potkua. Samaan aikaan ilmestyi ensimmäinen Siivet-lehti, jota Vallas ryhtyi toimittamaan. Lehti keskittyi paljolti sotilasilmailuun. Vuonna 1989 päätettiin yhteistoiminnassa lentokoulun kanssa hankkia kuvaustoimintaa varten USA:sta siihen erityisesti soveltuva erikoiskone Cessna C177 RG Cardinal. Kone siirtyi myöhemmin kokonaan Lentokuvan omistukseen. Lentäminen harrastuksena 1960-luvulta ja valvontalentotoiminta ilmavoimien palveluksessa ohjasi Vallaksen myöhemmin yrittäjän ammattiin. Perusosaamiselle rakentui vähittäinen ilmakuvaustoiminnan kehittäminen yhteistyössä lentokoulun kanssa ja sittemmin omana työnä henkilöstön kasvun myötä. Parhaillaan yrityksessä on käynnissä sukupolvenvaihdos. Osa työntekijöistä on tullut näin yhtiön osakkaiksi. Sitoutuminen työhön ja yritykseen sekä porukkahenki huokuivat pöydän ääreen kokoontuneesta ryhmästä. TEKNIIKKA MUUTTUNUT MUUTAMASSA VUOSIKYMMENESSÄ Alussa kuvattiin filmille. Esimerkiksi Olkiluodossa lennettiin ensin mustavalkoiset kuvat lehdistön tarpeisiin, sitten seinätauluiksi värifilmille ja vielä painotuotteisiin väridiat isolla Pentaxin 6 7 -tykillä. Asiakkaalle saatettiin siten kuvata kuvat kolmekin kierrosta kerralla, Hannu Vallas kertoo. Viistokuvia ruvettiin käyttämään kaavoituksen apuna samoin kuntien ja firmojen esittelyihin. Laivayhtiöt Viking Line ja Silja Line tilasivat laivoistaan edustus- ja markkinointi-ilmakuvia. Jo 1970-luvun lopulla viistokuvausten rinnalle tulivat myös koneen lattiaan tehdyn luukun kautta tehdyt pystykuvaukset. Kinodioille kuvattiin esimerkiksi Uudenkaupungin 37 km 2 :n suuruinen padottu makeanveden allas runsaalle 400 kuvalle. Vesioikeus oli määrännyt kaupungin vuosittain dokumentoimaan ja kartoittamaan altaan rehevyys- ja levämuutokset. Biologi laittoi ääriviivakartan seinälle, heijasti siihen diakuvan ja piirsi kynällä kasvustojen rajat. Se oli analogia-aikaa, eikä siitä tekniikasta ole kauan. DIGITALISOITUMINEN RÄJÄYTTÄÄ ALAN Vuonna 1999 Lentokuva osti Tampereelta kuvatoimisto Diaboxin tavoitteena ilmakuvien parempi käyttömarkkinointi kuvatoimistotoiminnan kautta. Lentokuvan filmikuvia oli jo 90-luvulla skannattu kalliin skannerin avulla. Samaan aikaan digitaalisuus eteni eri tavoin ja Pirkanmaalle luotiin Pirkanmaan yrittäjien ja Tampereen Puhelimen kanssa Lentokuvan internetsivut muille yrittäjille näytteeksi ja malliksi. Internetkuvapankkien tulo alkoi ja Lentokuvalle (Diabox) luotiin oma kuvapankki verkkoon. Asiakkaana ollut Viking Line halusi käyttöönsä vastaavan ja sitä pidetään Lentokuvan toimesta edelleen kuvien maailmanlaajuisena jakelukanavana. Lentokuvan omaan kuvapankkiin sisältyy valtaisa määrä suomalaista maisemaa ja kohteita kaikilta Suomen paikkakunnilta luvun alussa markkinoille alkoi tulla kuvakennon omaavia digikameroita. Siitä alkoi valtavan nopea digitaalisuuden vallankumous valokuvauksessa. Kuvatoimiston valokaapeissa olleet noin diakuvaa jäivät pian vanhanaikaisiksi ja niiden käyttö tyrehtyi täysin. Kun aikaisemmin mainostoimistojen ihmiset istuivat tuntikausia valokaappien edessä kuvia etsien, he alkoivat lähettää tilauksiaan sähköpostilla ja odottivat pikaisia sähköisiä kuvien toimituksia. Diojen palauttaminen kuvaajille oli valtava ponnistus. Digitaalisuus toi valokuvaukseen järisyttävät muutokset, kun filmien skannaus oli vain lyhyt välivaihe kehityksessä. Useat globaalit yritykset, kuten Agfa ja Kodak kaatuivat digitalisaation myötä. NYKYTUOTTEET JA PALVELUT Keskustelussa toistui kaksi linjaa, yhtäältä erilaiset viistokuvaukset, joita voidaan käsitellä ja hyödyntää uusimman tekniikan ryydittämänä moninaisin tavoin ja toisaalta yhtiön kuvauksissaan pääosin käyttämät 1-moottoriset pienkoneet. Pienkone on erittäin kilpailukykyinen vaihtoehto lennokkien ja 2-moottoristen ilmakuvauskoneiden välisessä ja osin lomittaisessa käyttöalueessa. Kustannustehokkuus tulee esiin erityisesti uusia ammattitason digitaalisia järjestelmäkameroita ja uusia kuvausten jatkokäsittelyn ohjelmistoja käyttäen, Hannu Vallas kiteyttää. Pienkoneella voimme lentää päivässä maksimissaan 8 tuntia kuvauslentoja yhdellä lepotauolla. Kahden peräkkäisen päivän aikana pilotilla on 14 tunnin maksimi. Voimme lentää paikasta riippuen 60 metrin korkeudella esteestä ja yläraja on metriä. Näin toimintakorkeudet menevät osittain limittäin UAV- ja 2-moottoritoiminnan kanssa. Pienkoneemme lentävät noin 200 km tunnissa. Näin saatu valtava datavirta tuo kustannushyötyjä kaikille. Näillä lennoillamme olemme erittäin ulottuvia koko Suomen alueella, mikä tuo toiminnalle kustannustehokkuutta, Vallas laskee. Geologi Pentti Ruokokosken tehtävänä on uusien ilmakuvatuotteiden suunnittelu ja toteuttaminen. Tällaisia ovat fotogrammetrisesti lasketut ortokuvat ja korkeusmallit sekä jatkokehittelynä esimerkiksi valuma-alueiden mallinnokset. Yksimoottorisella koneella voidaan tehdä se, mitä tehdään kaksimoottorisellakin, sanoo Ruokokoski. Digitalisoitumisen jälkeen on uutta, että samantasoista kartoituskuvaa saadaan digitaalisella järjestelmäkameralla ja pienkoneella. Koko kartoitus- ja kuvausmaailma on muuttunut digitalisoinnin mukana. Olemme parhaillaan kehittämässä myös viistokuvien oikaisemista. Kameroiden digitalisoitumisen lisäksi kuvausten käsittelyohjelmistoissa on tapahtunut valtava kehitys. Ohjelmistojen kehitys on saanut aikaan sen, että samat manuaaliset ja puoliautomaattiset tehtävät, jotka ovat perinteisesti kohdistuneet ilmakuviin, tehdään Pienkone on erittäin kilpailukykyinen vaihtoehto lennokkien ja 2-moottoristen ilmakuvauskoneiden välisessä ja osin lomittaisessa käyttöalueessa. MAANKÄYTTÖ

12 nyt tietokoneella ohjelmallisesti. Ohjelmisto osaa poistaa linssivirheet, tehdä sisäisen ja ulkoisen orientoinnin ja blokkitasoituksen. Samaan maastopisteeseen kohdistuu useita kuvia ja siten voidaan ohjelmallisesti saada pisteestä tarkempi laskenta, jos käytössä olisi vain yksi stereopari. KESKUSTELLAAN YKSITTÄISISTÄ HANKKEISTA Lentokuva Vallas on tehnyt muun muassa kaivosalueiden ortokuvauksia. Näistä voidaan tehdä valuma-alueiden malleja. Eikö maastotietokanta tuota saman? Tarkkuus on erilainen: maastotietokannassa pikselikoko on 50 cm, meillä se on paikallisesti 5 cm. Teemme täsmätyötä pienistä alueista tarkasti ja nopeasti, sanoo Ruokokoski. Esimerkiksi rakennusliikkeille voidaan tehdä kohdealueen esisuunnitteluun ortokuva ja kuvata sitten alueesta ympäri ns. 360 asteen viistokuvat, jolloin visualisoijat voivat luoda kohteesta 3D-mallin, johon voidaan lisätä esimerkiksi suunnitellun kohteen havainnolliset rakennusmassat esittelyjä ja päätöksentekoja varten. Nämä ovat nykyisin yhteiskunnan perusaineistoa suunnittelutarpeisiin, Hannu Vallas komppaa. Hiljattain kuvattiin Vantaan kaupungin Aviapolis-alueesta 360 asteen ympärikuvaus sisäänpäin kahdelta eri korkeudelta tietyistä GPS-pisteistä, joilla kullakin oli oma kuvan tähtäyspisteensä. Tästä syntyy alueen jatkokehittelyyn 3D-malli, jota arkkitehdit ja muut suunnittelijat voivat hyödyntää. Aiemmin olemme kuvanneet Helsingin kaupungille 360 asteen kuvauksen ulospäin. Tällöin kuvasimme helikopterista Itäväylän päällä matalalla paikallaan pyörien kattavan kuvauksen Kalasataman kehittämisalueesta, Vallas kertoo. Tavanomaisia kohteiden viistokuvauksia tehdään esimerkiksi erilaisten rakennushankkeiden eri vaiheissa, kuten parhaillaan esimerkiksi SOK:n jättimäisen logistiikkakeskuksen rakennustyömaalla Sipoossa. Sivuviistokuvauksina kuvaamme esimerkiksi kuntien kattavia viistokuvauksia GPS-jonoina esimerkiksi 500 metrin jonovälillä. Esimerkkinä mainitaan Vantaan kaupunki, joka on kuvauttanut koko kaupungin kattavat viistokuvaukset yleiskaavoitusta varten vuodesta 1996 alkaen 3 4 vuoden välein, aluksi kinodiakuvauksina. Kuvauksissa on käytetty jonoväleinä 500 m ja aiemmin kuvauskorkeutena 600 m polttovälin oltua 50 mm luvulla siirryttiin digikuvaukseen. Jussi Kirjasniemi kertoo, kuinka Vantaan tihentynyt lentoliikenne aiheutti ongelmia lentojen sujuvuuteen. Lennonjohdon kanssa sovittiin lentokorkeus, jolta kuvaus voi sujua esteittä. Sen pohjalta päätettiin käyttää pientä 85 millin teleobjektiivia ja nostaa lentokorkeus runsaaseen kilometriin, jolloin perspektiivi ja kuva-ala pysyivät kutakuinkin entisen kaltaisina. Vantaan työn määrittely oli niin tarkka, että he antoivat kunkin kuvan sijainnille vaatimukset. Kuvat piti olla linjassa jonossa, mutta myös keskenään vastaavissa kohdissa eri jonoissa. Lentokuvan itse kehittämällä paikannuspohjaisella (GNNS) kameranlaukaisulaitteella saatiin täsmälleen tilattu määrä kuvia määritellyistä kuvanottopisteistä. Tuloksena syntyi Vantaalle viistokuvaus hallinnon moniin tarkoituksiin. Tulos on nähtävissä Vantaan kotisivuilla. Kameranlaukaisulaitteemme auttaa täsmälliseen kuvaukseen. Kun aikaisemmin seurasimme silmällä kuvien peittävyyttä ja lauoim me kameraa käsin, nyt peitto pysyy tasaisena paikannuksen avulla, Kirjasniemi sanoo. Etuviistokuvauksia kuvaamme koneen lattialuukun kautta alas laskettavalla kameralla. Kuvauskohteita voivat olla voima-, rata- ja tielinjaukset esisuunnittelussa, jolloin lennämme määriteltyjä GPS-jonoja alueen päällä. Dokumentointi jatkuu usein työmaan toistuvina seurantakuvauksina, kuten parhaillaan E18-moottoritien ja monien muiden vastaavien osalta. TULEVAISUUS EDELLYTTÄÄ KEHITYSTOIMINTAA Lentokuva on mukana myös MMEA-Tekes-hankkeessa. Netissä olevan kapulakielimäärittelyn mukaan projektissa tutkitaan ympäristötehokkuuden määritelmää ja sen arviointimenetelmiä. Lyhenteen takana ovat mittaus, monitorointi ja ympäristöarviointi (MMEA). Mukana ovat myös mm. Aalto-yliopisto ja Geodeettinen laitos, nykyisin Maanmittauslaitokseen yhdistettynä ja Paikkatietokeskukseksi nimitettynä. Pekka Lehtonen Taitajankujan taitajat Lentokuvan neuvotteluhuoneessa. Vasemmalta GIS-asiantuntija Pentti Ruokokoski, ilmakuvaaja ja ohjelmistojen kehittäjä Jussi Kirjasniemi, myyntipäällikkö ja ilmakuvaaja Panu Nikkola, toimitusjohtaja ja digitaalisesta kuva-arkistosta vastaava Mika Lehmus, ilmakuvaaja, hallituksen pj ja yrityksen perustaja Hannu Vallas. Kuvasta puuttuu ansiolentäjä Juho Kuikko. 12 MAANKÄYTTÖ

13 Hankkeessa on vertailtu ja rinnan testattu uusien sensorien toimintaa UAV- ja Lentokuvan pienkonetoiminnan kanssa. Pienkoneissa voidaan käyttää myös kevyitä laserkeilaimia ja kameroita sekä erilaisia uusia sensoreita. Ruokokoski kertoo, että tuotevalikoima kasvaa teknologian myötä ja mainitsee hyperspektrikameran, joka kuvaa eri valon aaltopituusalueilla. Kaikkiin uusiin laitteisiin liittyy myös voimaperäistä ohjelmistokehitystä. Geodeettisen laitoksen kanssa on ollut juuri näihin liittyvää yhteistyötä, jolla on tarkoitus kehittää yhteiskuntaa palvelevia tuotteista. Lentokuva Vallas Oy ILMAKUVAUSTEN AJOITUKSISTA Ilmakuvauksia voidaan tehdä ympäri vuoden, joskin talvella vähäisessä määrin. Useimmiten ne ovat joitakin kohdekuvauksia, esimerkiksi rakennushankkeista, tai vaikkapa hiihtokeskusten pr-kuvauksia. Usein kaavoitukseen liittyvät kuvaukset halutaan tehtäviksi ennen lehden tuloa puihin, mutta toisinaan asiakas haluaakin, että lehti on puussa, jolloin vihertävä kohde näyttää muun muassa markkinoinnin yhteydessä paremmalta, sanoo Panu Nikkola. Teknisissä kuvauksissa kuvaustemme pieni maastopikselikoko mahdollistaa maanpinnan näkymisen myös lehtien ollessa puussa, lisää Pentti Ruokokoski. Olemme tehneet paljon rantakaavoituksia palvelevia viistokuvauksia myös keskellä kesää. Kaavoittaja saa näistä kuvauksista alueen kokonaiskuvan ja havainnot maaston yksityiskohdista helposti ja viistokuvista saadun lisäinformaation avulla voi kaavoittaja piirtää ortokuville suunnitelmaluonnoksia, kertoo Hannu Vallas. Kartoituskuvausten lisäksi kuvauksillamme palvellaan myös ympäristön muutosten seurantaa, kasvillisuuden luokittelua erityisesti järvien osalta. Turvesoiden kuvaukset ovat myös ohjelmassamme. Näissä kuvauksissa olemme olleet joustava ja kustannustehokas toimija, kokoaa asiaa toimitusjohtaja Mika Lehmus. Ruokokoski korostaa vielä, että laserin ja UAV-laitteiden osalta on vallinnut jonkinlainen globaali hypetys. Kun laser tuottaa 2 pistettä neliömetrille, tuottaa meidän ortokuvauksemme saman vastaavasti 10 cm:n välein, siksi puustoisessa maastossa näkyy välistä myös maa. Pienkoneiden käyttö ilmakuvauksissa on jäänyt osin näiden hypetysten jalkoihin. Esimerkiksi UAV-käyttö on uusien turvallisuusmääräysten johdosta huomattavan rajoitettua. Taitajankujan taitajat kritisoivat voimakkaasti ortokuvaohjeistusten jälkeenjääneisyyttä. Kunnista saattaa edelleen tulla tarjouspyyntöjä, joissa perusteiksi määritellään 1/1995-ohjeistuksia. Miksi yhteiskunta ei seuraa teknologian kehitystä? Nyt ollaan jo pitkällä 2000-luvun digitaalisessa maailmassa. Toimitusjohtaja Mika Lehmus muistuttaa vielä lopuksi, että tuotekehitys tapahtuu pääosin talon sisällä: pieni osaava joukko, jolla on erityyppinen hyvä taustakoulutus. Lentokuva Vallaksen lähtökohta on siis pienkoneen edullinen hyödyntäminen ilmakuvaamisessa. Digitalisoitumisen myötä kuvien monipuolinen käsittely ja mm. orto-oikaisut ovat tulleet mukaan tarjontaan. Lennokkitekniikan myötä kehittyneet tehokkaat ohjelmat ovat tuoneet mahdollisuuksia meidänkin tuotetarjontamme edelleen laajentamiseen. Iso harppaus pienelle yritykselle, mikä myötäilee yleistä kehitystrendiä. Haastattelija aistii innostuneen, etten sanoisi itseluottamusta uhkuvan hengen. Lentokuva Vallas Oy Sivutoiminen ilmakuvaus alkoi 1970-luvun puolivälissä Porissa T:mi Lentokuva H. Vallas rekisteröitiin 1980 Lentokuva Vallas Oy aloitti 1991 HENKILÖKUNTA: 5 6 henkilöä Lentokuva Vallaksen kustannustehokkaan toiminnan kivijalka on pienkonekuvaus. Cessna C177 RG Cardinal valmiina lähtöön niin kuin myös lentäjä Juho Kuikko (vas.) ja ilmakuvaaja Panu Nikkola. LIIKEVAIHTO: euroa (2014) ASIAKKAAT: Pääasiassa ammattilaiskäyttäjiä, kuten: kuntien kaavoitus ja mittaus sekä elinkeinot, satamat, valtionhallinto SYKE ja ELY-keskukset, Liikennevirasto ja muukin julkissektori sekä arkkitehti-, suunnitteluja konsulttitoimistot ja yritykset, rakennusliikkeet ja teollisuus, elinkeinoelämä. TUOTTEET JA PALVELUT: kuvataan pienkoneilla ja helikoptereilla viistokuvaukset : kohde- ja aluekuvaukset, rantakaavakuvaukset, sivuviisto- ja etuviistokuvaukset gps-jonoina pystykuvaukset: ortokuvaukset, korkeusmallit, valuma-aluemallit UAV-toiminta yhteistyön kautta ilmakuviin perustuvat kuvateokset eri kustantajien kanssa kuvapankit: palvelut ulkopuolisille, oma kuvapankki: kehitystoiminta (tekeillä): laserkeilaus, multispektrikuvaukset MAANKÄYTTÖ

14 Maksaisitko kaupunkimallista omaisuuden, jos saat sen halvemmallakin? Oleellista kaupunkimalleissa on tekemisen helppous, muutosten havainnointi ja niiden päivitys sekä riittävä tarkkuus. Terrasolid-ohjelmilla voit nyt tehdä automaattisesti todellisia, teksturoituja kaupunkimalleja. Voit sijoittaa helposti malliin uusia rakennuksia ja katsella sitten muuttuvaa ympäristöä joko suunnitteluympäristössäsi tai virtuaalisesti Internetissä. Mallin tekotarpeet: Lentokoneella keilatut laserpisteet Midas-, Pictometry- tai muut mahdolliset viistokuvat Terrasolid-ohjelmat Useimmilla kaupungeilla on jo tarvittava aineisto ja ohjelmat. Tarvitaan vain hieman hieman koulutusta ja innostusta! Software for LiDAR Processing Puhelin: ,

15 Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen kuva-arkisto Maanmittauslaitos uudistui jälleen vuodenvaihteessa, kun Geodeettinen laitos ja osa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta yhdistyivät Maanmittauslaitokseen. Geodeettisen laitoksen paikkatiedon tutkimus siirtyi Maanmittauslaitokseen. Kuvassa jokiympäristön topografian kartoitusta reppulaserkeilausjärjestelmällä. MAANMITTAUSLAITOS muuttuu ja mukautuu Ari Tella VALTIOLLA ei kai ole tällä hetkellä organisaatiota, virastoa tai toimintoa, joka ei olisi suurennuslasin alla. Talouden tilanne edellyttää säästämistä ja tuottavuuden kasvua. Virastojen yhdistäminen, siirtyminen suurempiin yksiköihin on keinovalikoimassa ja sitä käytettiin kun Maanmittauslaitos, Geodeettinen laitos (GL) ja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) tietotekniikkapalvelut muodostivat vuoden 2015 alusta lukien uuden Maanmittauslaitoksen. Yhdistymisen taustalla on valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistaminen sekä Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) hallinnonalan tieto- ja paikkatietotekniikan kehittämis-, tuki- ja tutkimustehtävien kokoaminen. Uudistaminen käynnistyi ns. ELMA-hankkeena alkuvuonna Syksyllä 2013 tehtiin yhdistymisen siirtosuunnitelma ja helmikuussa 2014 alkoi siirron toteutusprojekti. Kolme virastoa yhdistyivät Yhdistämisessä ei puututtu minkään viraston ydintehtäviin ja niinpä yhdistämisen suunnittelun alkumetreille käytettiin englanninkielistä käsitettä, siirto tehdään as is. Toki joitain muutoksia tehtiin. Talous- ja henkilöstöhallinnon ja viestinnän henkilöitä koottiin yhteen. Olennaista muutoksessa henkilöstön kannalta oli myös se, ettei ketään irtisanottu eikä kenenkään palkka laskenut. Odotukset ovat suuret. Taloudelliset seikat ovat tärkeitä, mutta muutakin odotetaan. Tutkimuksen yhdistettynä Maanmittauslaitoksen vanhastaan vahvaan paikkatietoosaamiseen ja aineistojen tuntemukseen toivotaan luovan kasvualustan innovaatioille ja uusille aluevaltauksille. Tiken tietotekniikkaosaamisen yhdistäminen Maanmittauslaitoksen vastaavaan osaamiseen toivotaan puolestaan aikaansaavan synergiahyötyjä ja osaamisen laajenemista. Odotukset ovat sähköisten palveluiden kasvattamisessa. MUUTOS LÄPI PROJEKTINA Maanmittauslaitoksessa on oltu muutoksen kourissa jo jonkin aikaa. Vuonna 2010 toiminta laajeni kirjaamisasioihin ja vuoden 2014 alusta siirryttiin valtakunnalliseen toimintaan, jossa maanmittaustoimistot lakkasivat. Vuoden 2015 alusta lukien Maanmittauslaitoksessa on nyt myös paikkatietoalan tutkimus ja ICT-palvelutuotanto muille MMM:n virastoille. MAANKÄYTTÖ

16 Maanmittauslaitos Pääjohtaja Keskushallinto Tuotanto Yleishallinto Tietotekniikan palvelukeskus Paikkatietokeskus Perustoimitukset Henkilöstö- ja talouspalvelut ICT-tuotantopalvelut Geodesia ja geodynamiikka Arviointitoimitukset Sovelluspalvelut Geoinformatiikka ja kartografia Tilusjärjestelyt Asiakasratkaisut Kaukokartoitus ja fotogrammetria Kirjaamisasiat Teknologiaratkaisut Navigointi ja paikannus Rekisterit Paikkatietoinfrastruktuurin palvelut Maastotiedot Tietopalvelut Kaikki edellä mainitut muutoshankkeet toteutettiin projekteina. Yhdistymisprojekti organisoitiin johtoryhmään, projektiryhmään ja osaprojekteihin. Kolmen viraston yhdistäminen tehtiin laajassa yhteistyössä muutoksen kohteena olevien virastojen kanssa. Mukana oli henkilöitä MMM:stä, Maanmittauslaitoksesta, GL:sta ja Tikesta, sekä asiakasvirastoista Maaseutuvirastosta ja Evirasta. Myös henkilöstöjärjestöjen edustajat osallistuivat projektiin. Projektissa oli mukana noin 70 asiantuntijaa, jotka työskentelivät seitsemässä osaprojektissa: lainsäädäntö, tehtävät ja johtaminen, asiakasohjaus ja rahoitus, Yhteisen matkan kulkeminen uudistuksen valmistelun yhteydessä on vähentänyt epäilyjä ja muutos on laajasti hyväksytty. hallinnon tietojärjestelmien yhdistäminen, yleishallinto, tietojärjestelmät ja viestintä. Yhdistyminen edellytti valtavan määrän asioiden selvittämistä, suunnittelua ja toteuttamista. Asioita oli isoista linjoista pieniin yksityiskohtiin; organisaatiorakenteesta käyntikorttien tilaamiseen. Yksittäisiä tehtäväkohteita oli noin 250. Näin laajassa projektissa oli olennaista varmistaa, ettei tehdä päällekkäistä työtä, kaikki työt tulee tehtyä ja että työt tehtiin osaprojektien yhteistyönä. Matkan varrella asiat muovautuivat, tuli esiin uusia asioita, joita ei osattu suunnitella, ja taisipa jokin asia osoittautua tarpeettomaksikin. Kokonaisuus tuli olla hallussa ja sen varmistamisessa olennaisessa roolissa oli projektin vetäjän ja osaprojektipäälliköiden muodostama projektiryhmä. JATKUVAA VIESTINTÄÄ HENKILÖSTÖLLE Tehtävät säilyivät yhdistyvissä virastoissa ennallaan, mutta lähes kaikki muut, varsinkin hallinnolliset asiat, muuttuivat. Siirtyvät henkilöt joutuivat opettelemaan uusia ohjelmia ja menettelytapoja, joita opetettiin lukuisissa koulutustilaisuuksissa. Lisäksi kaikille Maanmittauslaitoksen yhdistyvien osien johtajille ja esimiehille järjestettiin mentori, jolta on voinut tarkemmin kysellä Maanmittauslaitoksen toimintatapoja. Tärkeää oli varmistaa, että siirtyvillä oli riittävästi tietoa muutoksesta. Muutoksen kohteena oleville pyrittiin luomaan turvallisuuden tunne siitä, että heidätkin on huo mioitu kaiken keskellä. Asioiden jatkuva viestintä projektin edistymisestä nähtiin tärkeänä. Yhdistymisprojektin tiedonvälityskanavaksi perustettiin extranet-sivut, johon koottiin projektin uutiset, projektimateriaalit, organisaatioiden esittelyt ja keskustelupalsta. Yhdistymisestä tehtiin lehti, joka jaettiin kaikille yhdistyvissä organisaatioissa, järjestettiin yhteinen vapaamuotoinen tilaisuus Kaivopuistossa sekä lukuisia infotilaisuuksia. Yhdistyvien virastojen henkilöstöjen suhtautuminen yhdistymiseen vaihteli. Aluksi oli vahvojakin epäilyjä yhdistymisen 16 MAANKÄYTTÖ

17 Nyt voidaan arvioida vasta teknisiä tyylipisteitä, kaatumisia ei ole tullut, ehkä pari horjahdusta. järkevyydestä ja millainen Maanmittauslaitos olisi työnantajana. Yhteisen matkan kulkeminen uudistuksen valmistelun yhteydessä on vähentänyt epäilyjä ja muutos on laajasti hyväksytty. TEHTÄVIEN SIIRTO PROJEKTILTA JOHDOLLE Olennaista oli myös asioiden siirtyminen toimivalle organisaatiolle. Projektin edetessä ja yhdistymishetken lähetessä toimiva organisaatio otti asioita haltuun ja projektin työt vähenivät. Olennaista oli sopia työnjako projektin ja toimivan organisaation kesken, jotta kaikilla oli yhteinen käsitys, mitä kukin tekee ja että kaikki tuli tehdyksi. Tiedon viemisessä eteenpäin esimiehet ovat avainasemassa, siksi heille järjestettiin koulutustilaisuuksia muutoksesta. Samoin Tiken ja Maanmittauslaitoksen kehittäjät järjestivät hyvissä ajoin vuoden 2014 puolella yhteisiä tutustumistilaisuuksia kehittämisen eri osa-alueista. Huomio oli, että monia samoja asioita tehdään, joten opittavaa ja yhteistä tekemistä tulee riittämään. KOHTI YHTEISTÄ TULEVAISUUTTA Toiminta on käynnistynyt uudessa Maanmittauslaitoksessa pääosin hyvin, mutta lopputuloksen arviointi laajemmin voidaan tehdä vasta myöhemmin. Nyt voidaan arvioi da vasta teknisiä tyylipisteitä, kaatumisia ei ole tullut, ehkä pari horjahdusta. Yllättävää on ollut se, miten paljon jotkin toimintatavat poikkeavat yhdistyvissä virastoissa toisistaan. Kolmen viraston kasvaminen yhteen ja niiden kulttuurien yhtenäistyminen vie aikansa, eikä se tapahdu itsestään vaan ainoastaan yhteisten tekemisten kautta. Maanmittauslaitos on ollut viimeiset vuodet jatkuvassa muutoksessa ja nyt tehty yhdistäminen muuttaa Maanmittauslaitoksen roolia niin hallinnonalalla kuin yhteiskunnassa. Yhdistyminen vahvistaa kaikkien olemassaoloa kohti tulevaisuutta. Lisätietoa: yhteen2015. Ari Tella on maanmittausalan DI ja työskentelee yli-insinöörinä Maanmittauslaitoksessa. Sähköposti ari.tella maanmittauslaitos.fi. TERVETULOA ASIOIMAAN MYÖS VERKOSSA MAANMITTAUSLAITOS.FI Mitä palveluita Maanmittauslaitos nykyisin tarjoaa? Tule keskustelemaan osastollemme Maanmittauspäivillä Espoossa MAANKÄYTTÖ

18 Asiantuntijapalveluiden käyttäminen osana yrityksen strategista kiinteistöjohtamista on kasvanut merkittävästi viimeisen 5 10 vuoden aikana. Yritysten liiketoimintaympäristöjen jatkuvat muutokset ja yhä jatkuva kansainvälistyminen tulevat kasvattamaan konsulttipalveluiden kysyntää myös tulevaisuudessa. Asiantuntijapalvelut yrityksen strategisessa kiinteistöjohtamisessa KOHTAAVATKO TARVE JA TARJONTA? Emma Kaksonen Mitä kehittyneempi yritys on, sitä strategisempaa yrityksen CREM on. YRITYKSEN STRATEGINEN KIINTEISTÖJOHTAMINEN (Corporate Real Estate Management, CREM) on käynyt läpi valtavan muutoksen viimeisen vuosikymmenen aikana. CREM ei ole enää pelkästään palveluiden tuottamista kiinteistölle vaan se on enemmänkin pääliiketoiminnan kumppani, joka kulkee käsi kädessä bisneksen kanssa. Liiketoimintaympäristön muuttuessa myös CREM -asiantuntijapalveluiden käyttäminen osana yrityksen kiinteistöjohtamista on lisääntynyt tuoreen tutkimuksen mukaan merkittävästi. Tässä artikkelissa käsiteltävä tutkimus on tehty yhteistyössä CBRE:n Suomen ja Iso-Britannian toimistojen kanssa ja siihen osallistui yhteensä 11 käyttäjäorganisaatiota sekä kaksi kiinteistöalan asiantuntijaa. Haastattelututkimuksen osallistuneet organisaatiot olivat Elisa, ExxonMobil, Google, IBM, Itella, Microsoft, Pfizer, RBS, Sanoma, StoraEnso ja Tieto. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia yrityksen strategisen kiinteistöjohtamisen evoluutiota ja sen tämän hetkistä asemaa pyrkien samalla selvittämään minkälaisia erilaisia konsultti-asiakassuhteita on olemassa ja mitkä keskeiset tekijät vaikuttavat pitkäkestoisiin onnistuneisiin konsultti-asiakassuhteisiin. 18 MAANKÄYTTÖ

19 YRITYKSEN STRATEGISEN KIINTEISTÖJOHTAMISEN NYKYTILANNE Yrityksen strateginen kiinteistöjohtaminen lähestyy kiinteistöjä strategisesta näkökulmasta, jonka tarkoituksena on yhdistää kiinteistöt ja yrityksen toimiala pääbisneksen kanssa liiketoimintoja tukien (Dewulf, Krumm & Jorge 2003). Tutkimus osoittaa, että tämä määritelmä ei toteudu vain teoriassa vaan on peruspilarina jokaisen haastateltavan yrityksen kiinteistöstrategialle. Joroff (1993) on kehittänyt yrityksen strategiselle kiinteistöjohtamiselle evoluutiomallin, joka luokittelee yrityksiä sen mukaan, miten kehittynyt CREM on. Kuvaaja 1 esittää, miten kehittynyttä tutkimukseen osallistuneiden yritysten ja näiden edustamien toimialojen CREM on Joroffin mallin mukaan. Tutkimus osoittaa, että mitä kehittyneempi yritys on, sitä strategisempaa yrityksen CREM on. Yrityksen strateginen kiinteistöjohtaminen ei ole enää vain palveluiden tuottamista vaan tulokset viittaavat siihen, että CREM on usein varsin strategisessa asemassa tietoteollisuuden aloilla, kuten IT- ja rahoitusaloilla sekä lääketeollisuudessa, kun taas perinteisen teollisuuden aloilla CREM on tyypillisesti keskittynyt enemmän operatiivisten kokonaisuuksien hallintaan. Haastateltavat kokivat yrityksen CREM:n muuttuneen viimeisen 5 10 vuoden aikana. Suurimmat muutokset yrityksen CREM:ssä olivat haastateltavien mukaan tapahtuneet kiinteistöportfolion suuruudessa, kiinteistöorganisaatiossa, kiinteistöjohtamisen tiimin koossa ja toimintatavoissa sekä ulkoistettujen palveluiden kasvussa. Tutkimuksen mukaan eräs selkeä trendi on ollut se, että yritykset pyrkivät luopumaan omistamistaan kiinteistöistä esimerkiksi myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyiden kautta vapauttaakseen kiinteistöissä olevaa pääomaa ydinliiketoiminnan käyttöön sekä ollakseen kustannustehokkaita. Yksi haastateltavista kuvasi tätä merkittävänä draivina vähentää neliöitä yrityksen työskentelytapojen tehostamiseksi. Haastateltavat kokivat myös itse kiinteistöorganisaation ja niiden työtapojen muuttuneen. Vaikka kiinteistöorganisaatioiden koko on pienentynyt, moni haastateltavista koki niiden tietotaidon ja osaamisen kasvaneen. Samalla yhteistyö liiketoimintojen kanssa on tiivistynyt. Myös kiinteistöorganisaation toimintavaltuuksien ja -edellytysten koettiin olevan pääosin hyvällä tasolla. Yhä useammin yrityksen sisäiset resurssit eivät riitä johtamaan kiinteistöjä globaalilla tai edes kotimaisella tasolla, mikä on lisännyt palveluiden ostamista. Havainnot paljastavat, että globaalilla tasolla käyttäjäyritykset käyttävät yhä enemmän myös kiinteistöalan neuvonantopalveluja. Tutkimuksen mukaan käytetyimmät KUVAAJA 1. Yrityksen strateginen kiinteistöjohtamisen taso eri toimialoilla. KUVAAJA 2. Käytetyimmät CREM-asiantuntijapalvelut. KUVAAJA 3. Tekijät, jotka vaikuttavat pitkäkestoisiin konsultti-asiakassuhteisiin. MAANKÄYTTÖ

20 Luottamus ei koostu vain yhdestä tekijästä, vaan se on usean osatekijän summa. Kuitenkin vain yksi tekijä voi vaikuttaa keskinäisen luottamuksen menettämiseen. CREM-asiantuntijapalvelut kohdemaissa olivat transaktioneuvonanto sekä arviointipalvelut. Myös projektijohtamis- sekä vuokralaisedustuspalvelut olivat melko käytettyjä: hieman alle puolet vastaajista mainitsi käyttäneensä kyseisiä palveluita. Sen sijaan kaavoitus-, vero- ja ympäristövaikutusten arviointipalvelut olivat selvästi vähemmän käytettyjä. MIKSI YRITYKSET KÄYTTÄVÄT CREM-ASIANTUNTIJAPALVELUJA? Tutkimus osoittaa, että yleisin syy CREM-asiantuntijapalveluiden käyttämiselle on sisäisen tietotaidon puuttuminen. Asiantuntijaresurssit ovat joustavia ja niillä voidaan kattaa myös sellaisia osa-alueita ja/tai maantieteellisiä alueita, jossa yrityksellä ei ole omia resursseja. Haastateltavien mukaan asiantuntijapalveluiden avulla organisaatio suoriutuu paremmin ja kustannustehokkaammin omista tehtävistään, minkä lisäksi organisaation omat resurssit saadaan optimoitua. Asiantuntijayritykset pystyvät myös tarjoamaan organisaatioiden käyttöön ns. best practice -ratkaisuja esimerkiksi markkinatietojen ja ohjelmasovellusten muodossa. Asiantuntijapalveluiden käytössä oli huomattavia eroja kohdemaiden välillä. Iso-Britanniassa CREM-asiantuntijapalveluiden käyttäminen osana kiinteistöjohtamista on yleisempää kuin Suomessa. Myös konsultti-asiakassuhteen määrittelemisessä oli eroja; Iso-Britanniassa konsultti-asiakassuhteesta puhutaan enemmänkin kumppanuutena (engl. partnership), kun taas Suomessa konsultin ja asiakkaan välinen suhde koetaan edelleen enemmän ostajatoimittaja -suhteeksi. Palveluntuottajien tarjoamien palveluiden ja asiakasratkaisujen skaala on laaja ja erottautuakseen kilpailijoista palveluntuottajalta vaaditaan määrätietoista työtä. Kyseessä ei ole yksinkertainen haaste, sillä tutkimuksen tulokset osoittavat, että onnistuneen ja pitkäkestoisen konsultti-asiakassuhteen takana on monta tekijää. Pitkäkestoista asiakassuhdetta ei kuitenkaan luoda päivässä, kuukaudessa tai välttämättä edes vuodessa, vaan se on pitkän onnistuneen yhteistyön tulos, joka perustuu yhteiseen luottamukseen. Tärkeimpinä tekijöinä haastateltavat pitivätkin keskinäistä luottamusta sekä konsulttia itse. Ratkaisevaa on kuitenkin se, että vain yksi tekijä voi vaikuttaa keskinäisen luottamuksen menettämiseen. Luottamus ei koostu vain yhdestä tekijästä, vaan se on usean osatekijän summa. Näitä osatekijöitä ovat mm. konsultin ammattitaito, työn laatu ja käyttökelpoiset tulokset, henkilökemia, konsultin joustavuus eri tilanteissa sekä kustannustehokkuus. Myös yritys konsultin takana nähtiin todella tärkeänä osatekijänä. Itse yrityksen merkitys nähtiin kuitenkin rajallisena, sillä loppujen lopuksi konsultti on se, joka hoitaa toimeksiannon työtehtävät ja vastaa asiakassuhteesta. Pitkäkestoinen onnistunut konsultti-asiakassuhde vaatii määrätietoista työtä, mutta ennen kaikkea molemminpuolista luottamusta. Yritysten liiketoimintaympäristöjen jatkuvat muutokset ja yhä jatkuva kansainvälistyminen tulevat kasvattamaan konsulttipalveluiden kysyntää myös tulevaisuudessa. Ne asiantuntijayritykset, jotka onnistuvat tuottamaan laadukkaita palveluita ja vastaamaan asiakkaidensa muuttuviin tarpeisiin, pystyvät rakentamaan molemmin puolin kannattavan ja onnistuneen konsultti-asiakassuhteen, jolla on hyvät mahdollisuudet kehittyä pitkäkestoiseksi kumppanuudeksi. LÄHTEET CBRE (2014) Information on the company. Luettavissa osoitteessa www. cbre.fi/fi_en/about_us. Joroff, M., Louargand, M., Lambert, S. & Becker, F. (1993) Strategic Management of the Fifth Resource: Corporate Real Estate. The Industrial Development Research Foundation, no. 49, United States of America. ISBN Dewulf, G., Krumm, P. & de Jonge, H. (2003) Successful Corporate Real Estate Strategies. Department of Real Estate & Project Management, Deflt University of Technology. ARKO Publisher, Nieuwegein. ISBN ONNISTUMISEN TEKIJÄT PITKÄKESTOISISSA KONSULTTI-ASIAKASSUHTEISSA Liiketoiminnan jatkuvuuden ja kannattavuuden kannalta yritykset pyrkivät pitkäkestoiseen asiakassuhteeseen asiakkaan kanssa. Tutkimus osoittaa, että tämä pätee myös kiinteistöalalla. Yhä useampi alan yritys pyrkii solmimaan yhteistyö- tai kumppanuussopimuksen asiantuntijayrityksen kanssa. Pyrkiessään pitkäkestoiseen asiakassuhteeseen konsultin tulee ymmärtää ja sisäistää asiakasyrityksen liiketoiminta sekä sen edellytykset. Toivotun lopputuloksen saavuttaminen edellyttää myös, että konsultti ymmärtää, mitä asiakas todella tarvitsee ja millä edellytyksillä konsultti pyrkii asiakastaan tukemaan. Kirjoittaja työskentelee CBRE Finland:lla ja on valmistunut kiinteistösijoittamisen ja -rahoittamisen maisteriohjelmasta Aalto-yliopistosta. Kirjoitus pohjautuu syksyllä 2014 tehtyyn diplomityöhön Key factors in creating successful long term consultancy-client relationships in Corporate Real Estate Advisory services. Sähköposti emma.kaksonen cbre.com. 20 MAANKÄYTTÖ

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä

Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä 20.9.2011 Pentti Kupari Maanmittauslaitos, ilmakuvakeskus pentti.kupari@maanmittauslaitos.fi 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Maanmittauslaitoksen

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi -työtila Käyttäjien profiilitietojen (toimiala, paikkakunta, kiinnostuksen kohteet) mukaan rakentuva sähköinen työtila,

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

www.terrasolid.com Kaupunkimallit

www.terrasolid.com Kaupunkimallit www.terrasolid.com Kaupunkimallit Arttu Soininen 03.12.2015 Vuonna 1993 Isoja askeleita 1993-2015 Laserkeilaus helikopterilla/lentokoneella Laserkeilaus paikaltaan GPS+IMU yleistynyt kaikkeen ilmasta mittaukseen

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum Giganteum 1/11 Giganteum 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Leppiaho Mika Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik 11.12.2012 Timo Collanus Erityisasiantuntija Turun kaupunki Timo Collanus VTM/ taloustiede 1998 Koulutustutkimusta

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin 29.09.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon ICT-toiminto 2 Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide: Luodaan

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 1 TUTKIMUKSEN PÄÄHAVAINNOT 2 Onko yrityksesi kasvamassa vai hiipumassa?

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely. Erityisasiantuntija Elisa Kettunen

Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely. Erityisasiantuntija Elisa Kettunen Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely Erityisasiantuntija Elisa Kettunen Aiheet Tunnusluvut ja tietohallinnon organisointi Toiminnan kehittäminen ja haasteet Avoin data, avoin lähdekoodi

Lisätiedot

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Kyselyt täydennysrakentamisen edistämisen tarpeista Kiinteistö-

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä,

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, 18.4.2016 MEGATRENDIT MUOKKAAVAT MAAILMAA ARVOT JA ARVOKETJUT MUUTTUVAT MINKÄ PITÄÄ MUUTTUA

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Tieisännöinnin- ja Tieisännöitsijän työn tehostaminen!

Tieisännöinnin- ja Tieisännöitsijän työn tehostaminen! Tieisännöinnin- ja Tieisännöitsijän työn tehostaminen! Tieisännöitsijöiden neuvottelupäivä 2014 Tampere Kari Äikäs 2014 1 Tehostamisen tavoitteet Parempi taloudellinen tulos Parempi asiakaspalvelu Vähemmän

Lisätiedot

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Matti Helkamo Siemens Osakeyhtiö, Building Technologies Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät Restricted Siemens Osakeyhtiö 2016 www.siemens.fi

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset.

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin Kiinteistö- ja rakennusalasta vetovoimaa Keski-Suomeen Jyväskylä 13.1.2016 Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen, RAKLI ry Murroskartta Kaupan murros

Lisätiedot

Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus 27.10.2016 Tampereen kaupungin innovaatiopolitiikka Tampere on kaupunkistrategiansa ja elinvoimasuunnitelman mukaisesti lähtenyt voimakkaasti uudistamaan elinkeino-,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Liikenne- ja viestintäministeriö 327 Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi automatisaatiosta ja robotisaatiosta HEL 2016-002831 T 03

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Kuinka tavoitteemme täyttyi laatustrategian toimeenpanon hankkeen aikana Miksi vertaisarviointia Yhtenä hankkeen tavoitteena oli lisätä LaStradaverkoston

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Työ 2.0 Lupa tehdä fiksummin! 20.1. Teemana Uusi työ. #Työ2.0

Työ 2.0 Lupa tehdä fiksummin! 20.1. Teemana Uusi työ. #Työ2.0 Työ 2.0 Lupa tehdä fiksummin! 20.1. Teemana Uusi työ #Työ2.0 1 Uusi työ valtionhallinnon toimintatavat digiaikaan! OHJELMA 20.1.2016, Paikka: VM:n Paja, Mariankatu 9 #Työ2.0 Päivän vetäjinä Esko Kilpi

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden kuntani

Minun tulevaisuuden kuntani Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Valtion yhteiset osaamiset

Valtion yhteiset osaamiset Valtion yhteiset osaamiset Taustalla Kieku-prosessit ja -järjestelmä Kieku sisältää osaamisen hallinnan työkaluja, jotka virastot voivat halutessaan ottaa käyttöön: - Suorituksen johtaminen - Koulutusten

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot