Maanmittauspäivät Dipolissa vielä ehdit mukaan. Viisasten kivi löytyi Heinolasta. Ilmakuvia viistoon ja pystyyn Maanmittari vesillä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maanmittauspäivät Dipolissa vielä ehdit mukaan. Viisasten kivi löytyi Heinolasta. Ilmakuvia viistoon ja pystyyn Maanmittari vesillä"

Transkriptio

1 1/2015 Maanmittauspäivät Dipolissa vielä ehdit mukaan Viisasten kivi löytyi Heinolasta Ilmakuvia viistoon ja pystyyn Maanmittari vesillä MAANMITTAUSLAITOS MUUTTUU JA MUKAUTUU ÄLYKÄSTÄ ERIKOISTUMISTA RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALALLE CREM EUROOPAN IHMISOIKEUSTUOMIOISTUIN MISTÄ DRAIVIA MAANKÄYTTÖALALLE? APUA ALUESUUNNITTELIJOIDEN ARKEEN MAATILOJEN TILUSSIJOITUKSEN OPTIMOINNISTA VANHAN MAANMITTARIN MUISTELMIA

2

3 SISÄLTÖ 1/ Ari Laitala (pääkirjoitus) LUOVAA TUHOA VAUHDITTAMASSA 6 Marika Ahlavuo, Hannu Hyyppä, Mika Lindholm ja Juha Hyyppä ÄLYKÄSTÄ ERIKOISTUMISTA RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALALLE 9 HÄRKÄÄ SARVISTA 10 Pekka Lehtonen ILMAKUVIA VIISTOON JA PYSTYYN 15 Ari Tella MAANMITTAUSLAITOS MUUTTUU JA MUKAUTUU 18 Emma Kaksonen ASIANTUNTIJAPALVELUT YRITYKSEN STRATEGISESSA KIINTEISTÖJOHTAMISESSA KOHTAAVATKO TARVE JA TARJONTA? 21 Saara Jämes YKSITYISEN PYSÄKÖINNINVALVONNAN NYKYTILA 22 Susanna Kari JANI PÖTRÖNEN MAANMITTARI VESILLÄ 26 Hannu Hyyppä ja Marika Ahlavuo MISTÄ MAANKÄYTTÖALALLE DRAIVIA? 29 Maarit Nordmark SUOMALAINEN TOTUUDENTORVI 30 Tuija Lilja HEINOLAN KIINTEISTÖVEROPROJEKTI 34 Sampo Hatunen EUROOPAN IHMISOIKEUSTUOMIOISTUIMEN (EIT) KÄYTÄNNÖSTÄ 37 JARRUMIES 38 Sami Lankiniemi UUSI TYÖKALU HELPOTTAA ALUESUUNNITTELIJOIDEN ARKEA 40 Aulis Tenkanen MAATILOJEN TILUSSIJOITUKSEN OPTIMOINNISTA 42 Kalevi Raussi VANHAN MAANMITTARIN MUISTELMIA OSA 4 45 Matti Holopainen TULEVAISUUDEN KUNTA 46 MAANMITTAUSTA TALLENTAMASSA 47 MAANKÄYTTÖ 120 VUOTTA SITTEN 48 Markku Markkula UUSIA SÄÄDÖKSIÄ 50 UUTISIA 58 KESKUSTELUA 59 RESUME 60 PALVELUHAKEMISTO PÄÄKIRJOITUS S. 5 Kasvu alkaa, kun luovuus pääsee jälleen niskan päälle. ÄLYKÄSTÄ ERIKOISTUMISTA RAKENNUS- JA KIINTEISTÖ- ALALLE S. 6 Varsinkin opiskelijavoimien hyödyntäminen tulevaisuuden nousevien osaamisten kartoituksessa on alalle tärkeää. MAANMITTAUSLAITOS MUUTTUU S. 15 Taloudelliset seikat ovat tärkeitä, mutta muutakin odotetaan. ASIANTUNTIJAPALVELUT KIINTEISTÖJOHTAMISESSA S. 18 Pitkäkestoinen asiakassuhde on pitkän onnistuneen yhteistyön tulos, joka perustuu yhteiseen luottamukseen. MAANMITTARI VESILLÄ S. 22 Näkymätön maailma tulee akustisissa mittauksissa näkyväksi. HEINOLAN KIINTEISTÖVERO- PROJEKTI S. 30 Kiinteistöveron tuotto on noussut 21 %, vaikka veroprosenttia ei ole nostettu. EUROOPAN IHMISOIKEUS- TUOMIOISTUIN S. 34 Artiklan sisältö on kyllä käytännön arviomiehen kannalta hyvin ympäripyöreä. SAMI LANKINIEMI S. 38 Tuloksena syntyi ajatus nettisivustosta, joka olisi kuin kestävän aluesuunnittelun TripAdvisor. MAANKÄYTTÖ 120 VUOTTA SITTEN S. 47 Ach. Wahlroos kaipaa talvitöihin välineitä, joilla selviää lumisissa olosuhteissa. KUSTANTAJAT: Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto MIL, Maanmittausalan ammattikorkea koulu- ja opistoteknisten liitto MAKLI ry, Suomen Kartoittajayhdistys SKY Päätoimittaja: Ari Laitala, sähköposti: ari.laitala maankaytto.fi, puh KANSI: Tervetuloa Maanmittauspäiville 2015 Dipoliin. Kuva: Susanna Kari.

4 4 MAANKÄYTTÖ

5 PÄÄKIRJOITUS LUOVAA TUHOA VAUHDITTAMASSA MIELIKUVISSA NOUSUKAUSI on yrityksen perustamisen kulta-aikaa. Kuluttajilla ja yrityksillä on rahaa investoimiseen ja ehkä vähän turhaankin kuluttamiseen. Raha ei ole niin tiukassa, etteikö voitaisi kokeilla uusiakin juttua. Menestyvän kiinteistövälitysbisneksen Trulian Amerikan maille perustaneen Sami Inkisen viesti on kuitenkin toisenlainen. Mahtava aika yrityksen perustamiselle on nyt! Perustelu menee kutakuinkin niin, että vaikeina aikoina kuluttamista on harkittava huolella. Jos joku pystyy kehittämään selvästi arvoa lisäävän tuotteen, ovat ostajat herkkiä tarttumaan tällaisiin tilaisuuksiin. Laskukaudella rahaa ei riitä hukattavaksi. Maailmahan on ongelmia pullollaan ja jokainen ongelma on mahdollisuus, Inkinen kiteyttää. Maanmittausala on perinteisesti ollut kovin julkishallintovetoista. Mutta ei meidän yrityskentässämmekään ihan hiljaista ole. Meillä on perinteisesti ilmakuvaamiseen, mittaamiseen, paikkatietoihin ja laitteistopuoleen liittyviä yrityksiä. Kiinteistöomaisuuden hoitoon ja alan konsultointiin keskittyvä liiketoiminnan alue on kehittynyt huimasti viimeisen 15 vuoden aikana. Kaavojen teko on jo pitkään ollut konsulttipainotteista ja siellä tunnutaan maanmittareita tarvittavan jatkossakin. Myös energiatehokkuuden vaaliminen ja vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtyminen tarvitsee yrittäjyyspohjaista osaamista, jota meidänkin ammattikunnastamme löytyy. Yleiskuvan alan yrittäjyyskentästä saa tutustumalla lehtemme palveluhakemistoon (s ), joka on päivittynyt uuden toimintavuoden alkaessa. Jonkinlaisena uutena alueena alkaa hahmottua rakennetun ympäristön 3D/4D-mallintaminen ja sen lukuisat sovellukset. Julkisen datan avaaminen ei pelkästään paikka- ja maastotiedon edustaa meille sellaista liiketoimintamahdollisuutta, jota emme ehkä vielä ymmärräkään. Alan start-up kentässä näyttää kuitenkin melko vaisulta. Ne, ketkä osallistuivat Kiinteistöalan Vuosiseminaariin marraskuussa 2014, olivat tilaisuudessa nähdä viisi esittäytymässä käynyttä kiinteistöalan start-upia. Yleisempi kuva alamme start-up toiminnasta jää kuitenkin vaisuhkoksi. Ongelman perimmäiset syyt ovat osin tuttujakin. Kun työmarkkinat tuntuvat edelleen vetävän suhteellisen hyvin, tarvitaan kovaa kutsumusta tai pieni annos hulluutta lähteä tallomaan usein kovin ohdakkeistakin yrittäjyyden polkua. Yrittäjyyttä tarvittaisiin kuitenkin lisää. Tilastokeskus julkaisi tammikuussa tuoreimmat tilastot yritysten lukumäärän kehittymisestä. Lopettaneiden yritysten määrä on kasvanut ja aloittaneiden yritysten vähentynyt. Vaikka tämä tieto perustuu muutaman kvartaalin lukuihin, vastannee se varsin hyvin isompaa tilannekuvaa. Tiedämme, että uusia yrityksiä tarvitaan uusien työpaikkojen luomiseksi. Ne tarjoavat julkiselle sektorille tilaisuuden järjestää osan toiminnoista tehokkaammin. Tärkeää on myös se, että yritykset ovat julkisen toiminnan jatkuva sparraaja. Ja onhan yritystoiminnalle tietysti oma valtaisa toimintakenttänsä siellä, missä julkisen sektorin ei ole mielekästä operoida lainkaan. Luova tuho on taloustieteilijöiden termi, jolla tarkoitetaan yrityskentän uudistumista. Yritykset ovat luovan tuhon alkulähde mutta myös sen kohde. Uudistuskyvyttömät tai -haluttomat yritykset jäävät uusien, aiempaa tehokkaammin toimivien yritysten jalkoihin. Asiaa selventää ETLAn Mika Maliranta tuoreessa kirjassaan Luovan tuhon tie kilpailukykyyn. Miten innovointi vaikuttaa yrityksiin, kansantalouteen ja kansalaisiin. Osasyy nykyiseen taloustilanteeseen on se, että luovassa tuhossa on tuho päässyt niskan päälle. Käynnissä on parhaillaan jonkinlainen innovaatiomylläkkä. Kasvu alkaa, kun luovuus pääsee jälleen niskan päälle. Näin toivottavasti käy, mutta se ei tapahdu itsestään selvästi eikä välttämättä kovin nopeastikaan. Vaikka monille meistä yrittäjyys ei ole mielekäs vaihtoehto, ovat luovan tuhon muutkin roolit tärkeitä. Kaikki meistä työskentelevät tehtävissä, joissa käytetään suppeammin tai laajemmin yrityskentän tuottamia tavaroita ja palveluja. Ostopäätösten valmistelijoina ja päätöksen tekijöinä maanmittaritkin ovat osa luovan tuhon prosessia. Eikä sitä yrittäjyyttäkään kannata ihan kaikkien haudata. Uusia yrityksiä eivät tarvitse ainoastaan Suomi ja maanmittausala. Osalle maanmittareista se on merkityksellistä myös yksilöllisellä tasolla, yhtenä ammatillisen toiminnan mielekkäänä uravaihtoehtoja. Heille Sami Inkisellä on vielä yksi neuvo: Paras aika perustaa yritys oli eilen. Toiseksi paras hetki on tänään. ARI LAITALA ari.laitala maankaytto.fi MAANKÄYTTÖ

6 Julkiset kaupunkitilat kuvastavat yhä enemmän kaupunkikulttuuria. Metropolia Ammattikorkeakoulun rakennusja kiinteistöala, Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti sekä Geodeettinen laitos ratkoivat yhdessä, miten Suomen innovaatio- ja tutkimusjärjestelmän tulisi tuottaa yhteisvoimin osaamista ja kilpailukykyä. Tuloksena syntyi Yhteistä tulevaisuutta rakentamassa ja kartoittamassa -julkaisu, joka perustuu yhteisiin poikkitieteellisiin avauksiin, käynnissä oleviin tutkimushankkeisiin ja käynnistyviin yhteistyöalustoihin alan uudenlaisen toiminnan vauhdittamiseksi. Julkaisun ovat mahdollistaneet yli 40 rakennus- ja kiinteistöalan huippuosaajaa vuosien 2013 ja 2014 aikana mm. Seinäjoen ja Kymen ammattikorkeakouluista sekä Helsingin, Turun ja Islannin yliopistoista. ÄLYKÄSTÄ Teksti ja kuvat: Marika Ahlavuo, Hannu Hyyppä, Mika Lindholm ja Juha Hyyppä YHTEISTÄ TULEVAISUUTTA RAKENTAMASSA JA KARTOITTAMASSA -teos on jatkoa loppuvuonna 2012 ilmestyneelle julkaisulle Rakennus- ja kiinteistöalan tulevaisuuden näkymiä. Tarkoituksena on vastata siihen, kuinka korkeakoulut ja yliopistot tuottaisivat tulevaisuudessakin suomalaiselle rakennus- ja kiinteistöalalle osaajia, joiden avulla kehittäisimme kansainvälisesti kilpailukykyistä monialaista osaamista ja palveluja unohtamatta kotimaan rakentamisen laadun parantamista terveellisen ja turvallisen asumisen takaamiseksi. Tavoite oli tehdä näkyväksi monialainen ja osittain kenties yllättäväkin yhteistyö niin tutkimus-, kehitys- kuin innovaatiopuolella myös yhteisten hankkeiden muodossa, jotka sivuavat globaaleja kysymyk- 6 MAANKÄYTTÖ

7 siä älykkäistä kaupungeista ilmastonmuutokseen. Globaalit tärkeät tutkimuskysymykset on tuotu esille eri tekijäryhmien näkökulmasta. Teos on myös osoitus siitä, että virtuaalisten verkostojen tuloksien näkyvöittäminen vaatii vahvaa orkestrointia. Yhteinen halu koota yhteen yleistajuttavasti se, mitä pinnan alla eri verkostoissa tapahtuu, mahdollistivat tämän julkaisun. YHTEISET HAASTEET MOTIVOIVAT KATSAUKSEN TEKOON Suomalaiset yliopistot, tutkimuslaitokset ja korkeakoulut ovat sijainnistaan riippumatta samanlaisten haasteiden edessä. Yhtenä haasteena on saada mm. rakennus- ja kiinteistöalan tulevaisuuden kehitystä ja liiketoimintaa tukeva tieto kohtaamaan niin, että se on hyödyksi useamman alan kehitykselle. Olennaisen tiedon löytäminen ja analysointi jatkokäyttöön vaatii uudenlaista ja uudistuvaa toimintakulttuuria, jota olemme pyrkineet kuvaamaan myös tässä julkaisussa. Julkaisussa kuvatut hankkeet ja projektit ovat olemassa olevaan yhteistyöhön pohjautuvaa sekä alueelliseen kehittämiseen liittyvää tekemistä. Suomalaiset yliopistot, tutkimuslaitokset ja korkeakoulut ovat sijainnistaan riippumatta samanlaisten haasteiden edessä. Tulevaisuuden kautta peilataan opetus- ja tutkimusorganisaation osaamista, innovaatiokehitystä ja siihen liittyvää johtamista sekä toimenpiteitä tekemisen kehittämiseksi. Osaaminen näkyy lisääntyneenä verkottumisena, monialaisuutena sekä tiedon jakamisena ja näkyvyytenä. Tietojohtamisella päästään suunnitelmalliseen, oleellisen tiedon nopeampaan hyödyntämiseen. ERIKOISTUMISTA rakennus- ja Tutkimus- ja kehitystuloksien näkyvöittäminen korostuu tuloksekkaassa tekemisessä. kiinteistöalalle MAANKÄYTTÖ

8 Osaaminen näkyy lisääntyneenä verkottumisena, monialaisuutena sekä tiedon jakamisena ja näkyvyytenä. Julkaisussa esitetään toimintatapoja toimintaympäristön kehittämiseksi ja tulosten jakamiseksi myös kärkiosaamisen kautta muutamien T&K-hankkeiden myötä. Varsinkin opiskelijavoimien hyödyntäminen tulevaisuuden nousevien osaamisten kartoituksessa on alalle tärkeää. Toisaalta uusilla yhteistyöalustoilla on mahdollisuus ratkaista edellä mainittuja haasteita tehokkaasti. Metropolia Ammattikorkeakoulun innovaatiotyöt ovat yllättäneet positiivisesti tilanteissa, joissa pyritään löytämään uudenlaisia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokenttää sivuavia vaihtoehtoisia ratkaisuja asetettuihin haasteisiin nopeasti. KORKEAKOULUT JA YLIOPISTOT UUDISTUVAT KOVAA VAUHTIA PYSYVÄTKÖ YRITYKSET MUKANA? Yritysten panos innovaatioekosysteemissä on korvaamattoman arvokasta, jotta käytännön tieto liikkuu oppilaitoksiin ja rikastaa teoriapohjaista opetusta. Toimiva yhteistyö yli oppilaitosrajojen, ajankohtaiset alueelliset tai laajemmat tutkimusaiheet mahdollistavat myös uuden tiedon nopeamman soveltamisen niin yritys- kuin oppilaitostasolla. TUORETTA NÄKÖKULMAA LOKEROITUNEESEEN AJATTELUUN Metropolian media-, hyvinvointi- ja rakennusalan johdolla on yhdistetty osaamista ja tuotettu rakennusalalle hyödyllisiä selvityksiä, käytännön ratkaisuja ja uusia hankkeita esimerkkeinä kaupunkiympäristön digitalisoituminen, monikäyttöinen virtuaalisuus ja paikkatieto, RFID-teknologian hyödyntäminen rakennustuotannossa, terveellinen talo sekä vanhustenkeskuksen monialainen toiminnallinen suunnittelu. OPPILAITOSYRITYSYHTEISTYÖ MAHDOLLISTAA ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN Julkaisun tavoitteena on osoittaa, että välittämällä poikkitieteellistä tutkimus- ja kehitysosaamistamme alan toimijoille olemme yhdessä vahva keskittymä rakennus- ja kiinteistöalalla. Suomessa T&K-toimintaa rahoitetaan paljolti julkisin varoin, joten tunnistamme myös yhteiskunnallisen vastuumme tiedon välittämisessä nopeammin kotimaisen yhteiskunnan energiaksi. Samalla toimintatapamme uudistaa yrityskulttuuria tarjoamalla entistä tarkempia, edullisempia ja visuaalisempia menetelmiä suomalaisen rakennetun ympäristön parantamiseksi. Hannu Hyyppä työskentelee Aalto-yliopistossa professorina ja toimii Suomen Akatemian rahoittaman Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikön Aalto-yliopiston osuuden johtajana sekä Metropolia Ammattikorkeakoulussa rakennus- ja kiinteistöalalla. Sähköposti hannu.hyyppa aalto.fi. Marika Ahlavuo toimii koordinaattorina sekä Metropoliassa että Aalto-yliopistossa Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutissa, joka on osa Suomen Akatemian Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikköä Sähköposti marika.ahlavuo aalto.fi. Yhteistä tulevaisuutta rakentamassa ja kartoittamassa. Rakennus- ja kiinteistöalan julkaisuja nro 2. Joulukuu Metropolia Ammattikorkeakoulu, rakennus- ja kiinteistöala 2014 yhteistyössä Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti ja Geodeettinen laitos. ISBN sivua. Julkaisu on saatavana sähköisenä osoitteista julkaisut, ja fi/~valokuvaus/ytrk.pdf. Mika Lindholm (TkL) toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa rakennus- ja kiinteistöalan osaamisaluepäällikkönä ja rakentamistalouden yliopettajana. Sähköposti mika.lindholm metropolia.fi. Juha Hyyppä toimii professorina Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa (ent. Geodeettisessa laitoksessa) ja Suomen Akatemian rahoittaman Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikön johtajana. Sähköposti juha.hyyppa maanmittauslaitos.fi. 8 MAANKÄYTTÖ

9 H Ä R K Ä Ä S A R V I S T A Taloustaito painoi virheitä villaisella Minkä kirjoitin, sen kirjoitin Pontius Pilatus Taloustaito on selvästi Suomen suurilevikkisin talouslehti. Sen levikki on noin ja lukijoita on noin Lukijoista lukee lehteä sekä painettuna että verkossa ja lukee pelkkää verkkoversiota. Kasvu on ollut viime vuosina huikeaa. Lukijat haluavat yhä painettua lehteä. 57 prosenttia lukijoista on antanut lehdestä kiitettävän arvosanan Virheitäkin tulee, mutta sattuu sitä paremmissakin perheissä. Luen Taloustaitoa valikoidusti. Kaikkea ei kannata lukea, sillä monet tutut asiat toistuvat vuodesta toiseen tai asia ei liippaa minua läheltä. Kertaus ei varmaankaan ole pahitteeksi ja ainahan tulee uusia lukijoita. Katson ensin sisällysluettelosta, mitä lehti sisältää. Sitten valitsen jutut, jotka kiinnostavat. Lehden numerossa 9/14, joka ilmestyi , oli mm. kirjoitus yksityisteistä. Tuttua asiaa, ajattelin, mutta avasin kuitenkin lehden tämän jutun kohdalta. Yllätykseni oli suuri, kun huomasin, miten paljon asiavirheitä se sisälsi. Mainitsen kaksi pahinta. Kirjoituksen mukaan yksityistiet eivät ole jokamiehenoikeuksien piirissä ja tiekunnalla on oikeus estää muita kuin tieosakkaita käyttämästä tietä. Yksityisteitä voidaan käyttää jokamiehenoikeudella kävelyyn, pyöräilyyn, hiihtoon ja jopa hevosella ajoon. Tien käyttämistä muuhun kuin tieosakkaiden hyväksi tapahtuvaan liikenteeseen ei saa kieltää sinä aikana, jolloin valtio tai kunta avustaa tien kunnossapidossa. Säännöllisen liikenteen harjoittamiseen tarvitaan tällöinkin asianmukainen lupa samoin kuin tien käyttämiseen sellaiseen toimintaan, joka selvästi lisää kunnossapitokustannuksia. Jos em. muusta liikenteestä aiheutuu huomattavaa haittaa, kunnan suostumuksella voidaan kieltää se tai rajoittaa sitä. Otin yhteyttä kirjoituksen laatijaan Matti Sovijärveen, joka kertoi, että tehtyjen huomautusten johdosta on nettiin laitettu korjattu versio. Menin katsomaan sitä. Se oli tehty Nettikirjoituksen loppuun oli merkitty, että juttuun on päivitetty tarkennuksia muun muassa leipätekstin 12 kappaleeseen, joiden järjestysnumerot oli myös mainittu. Nettikirjoituksessa ei ollut mitään mainintaa siitä, että se on tehty lehtiversion korjaamiseksi. Otin yhteyden toimituspäällikkö Riitta Rimmiin, joka oli koonnut kyseisen lehden. Hän oli hyvin perillä tilanteesta ja kertoi, että kirjoitus oli tarkistutettu ulkopuolisilla henkilöillä, joista hän ei kuitenkaan tarkemmin kertonut. Rimmi kertoi, että Matti Sovijärvi on eräs lehden luottotoimittajista ja toimii free lancerina. Hänen mukaansa Sovijärven työssä ei ole ollut ennen huomauttamista. Kysyin Rimmiltä, miksei korjauksia ole laitettu painettuun lehteen, jolloin ne olisivat voineet tavoittaa kaikki lehden lukijat toisin kuin netissä julkaistu kirjoitus, jolla on vain vähän lukijoita. Kommentteja siellä oli kaksi, joista toiseen vastasin kertoen miten voi saada tiedon siitä, avustetaanko jotakin tiettyä yksityistietä. Rimmi kertoi, että asiasta oli keskusteltu, mutta lukuisten virheiden oikaiseminen olisi vienyt liikaa tilaa lehdestä. Siksi asia hoidettiin netissä korjatulla kirjoituksella. Huomautin Rimmille myös siitä, ettei nettikirjoituksessa ole mitään viittausta lehdessä olleeseen virheelliseen painettuun tekstiin. Kysyin Rimmiltä, miksei lehdessä ole Lukijan posti -osastoa tai vastaavaa. Hän vastasi, että siitä on keskusteltu, mutta sen perustamisesta on luovuttu, koska lehdestä tulee kommentteja hyvin harvoin. Hän sanoi myös, että kun kyseisen lehden julkaisusta on näinkin pitkä aika, ei sitä enää ole syytä kommentoida lehdessä. Olisin voinut esittää kritiikkiäni kommentoimalla nettikirjoitusta, mutta katsoin sen turhaksi, koska netissä on lukijoita vähän ja kommenttien lukijoita vielä vähemmän. Moneen kertaan korjatussa tekstissäkin netissä on vielä virheitä tai epätarkkuuksia. Mainitsen kolme. Kirjoituksessa sanotaan, että jos ei lainkaan aio käyttää tietä ajoneuvoilla, tien varrelta maata omistava voi periaatteessa olla liittymättä tiekunnan jäseneksi. Ensinnäkin pitäisi puhua tien vaikutuspiiristä eikä tien varresta. Toiseksi, kun tehdään uutta tietä, niin jokainen, jonka omistama kiinteistö on kokonaan tai osaksi sillä tien vaikutuspiiriksi katsottavalla alueella, jolta tai jolle tapahtuviin kuljetuksiin tietä tarvitaan tai voidaan käyttää, on velvollinen tieosakkaana osuutensa mukaan tekemään ja pitämään kunnossa tietä. Kolmanneksi, tekstin mukaan tienpidon maksujen perusteena on hyöty eli käyttö. Ne eivät ole sama asia, sillä käyttö voi vuosittain vaihdella paljonkin. Tienpitovelvollisuus tulee jakaa tieosakkaiden kesken heidän tiestä saamansa hyödyn mukaan. Sitä arvioitaessa on otettava huomioon tieosakkaalla tien vaikutuspiirissä olevan alueen suuruus ja missä määrin tietä käytetään tai tullaan käyttämään erilaisiin kuljetuksiin. On hämmästyttävää, että joku harrastelija voi tällä tavoin seikkailla ison ja arvostetun lehden sivuilla. Yksityisteistä on oikeaa tietoa helposti saatavissa. Se kuuluisa Murphyn laki taisi kuitenkin näyttää voimansa. Virheellisten tietojen julkaisemisesta ei todennäköisesti ole koitunut mitään vahinkoa vaan ihmiset jatkavat elämäänsä terveen järjen mukaisesti kuten tähänkin asti jatkuvuuden lakia toteuttaen. Raimo Koivistoinen raimo.koivistoinen kolumbus.fi MAANKÄYTTÖ

10 ILMAKUVIA viistoon ja pystyyn Haastattelu: Pekka Lehtonen Neuvotteluhuoneen seinällä on kansallismaisemien ilmakuvia. 28 kansallismaisemakuvaa olivat Brysselissä näytteillä silloin, kun Paavo Lipponen toimi EU-puheenjohtajana. Isonkyrön vanhan kivikirkon vieressä olevalla saarella mestattiin aikoinaan Jaakko Ilkka. Lentokuva Vallas Oy Kun ensimmäisen kerran asioin Lentokuva Vallaksen kanssa, se koski viistokuvia, joita tilasin Maankäyttö-lehden jutun havainnollistamiseen. Viistokuva, perinteisessä, yksinkertaisessa mielessä jäi jatkossakin päällimmäiseksi käsitykseksi. Valtaisa ilmakuvapankki suomi.ilmasta.fi oli jossain määrin tuttu, samoin ilmakuvakirjat, joissa isänmaan äidinkasvojen herkimpiä vivahteita on viistokuvattu. KÄSITYS AVARTUI MERKITTÄVÄSTI yrityksen kotipesässä, lähellä lentokenttää, Pirkkalassa. Yrityksen osoite on harhaanjohtava: Taitajankuja 2. Kun menin sisään, kuljin läpi mappihyllyillä sisustettujen toimistohuoneiden, tapasin kokoustilassa ei vain kaksi, vaan viisi taitajaa. Kymmenistä hyllymetreistä vielä sen verran, että niissä on noin 300 mappia, joissa noin filmikuvaa 1970-luvulta alkaen vuoteen Huh! On harpattava eteenpäin ja kerrottava, että vuodesta 2001 alkaen Lentokuvan digitaalisessa kuvapankissa odottaa runsaat digikuvaa tarvitsijoitaan. Jatkuvasti täydentyvä kuva-arkisto dokumentoi elävästi Suomen kulttuurihistoriaa ja kehitystä, sanotaan esitteessä. Kahden tunnin rönsyilevä keskustelu tuotti vastauksia, mutta ehkä myös enemmän kysymyksiä vanhaa ja toisin suuntautunutta ilmakuvatekniikkaa muistelevalle toimittajalle. Tarkemmin yrityksen teknologiaan voi tutustua Pentti Ruokokosken artikkelissa Maankäyttö-lehden numerossa 4/2012. Mutta mistä tähän on tultu? ILMAVOIMISTA SE ALKOI Hannu Vallas, yhtiön perustaja, on taustaltaan ilmavoimien hävittäjälaivueen tiedustelu-upseeri 1970-luvun alusta. Ilmavoimissa hän perehtyi merivalvontaan ja kohteiden tunnistuksiin. Siitä seurasi myös valokuvaukseen ja ilmakuvien tulkintaan perehtyminen sekä valokuvauksen ja kohteiden tunnistuksen opettaminen valvontalentäjille. 10 MAANKÄYTTÖ

11 Lennettiin laivan viereen ja kuvattiin niin, että kapteenin pompannapit ja silmämunatkin erottuivat, Hannu Vallas kiteyttää tunnistuslentoja. Vallas oli saanut jo 1960-luvulla siviilissä lentokoulutuksen ja ottanut ensimmäiset ilmakuvansa luvulla ilmavoimien palvelusuran alettua hän alkoi sivutoimiluvalla ilmakuvauksen paikallisen lentokoulun pienosakkaana. Toiminimi rekisteröitiin 1980 ja vuonna 1991 perustettiin osakeyhtiö. Aluksi toiminta tapahtui perheen voimin. Ensimmäisiä kaupallisia kuvauksia tehtiin Porissa kaupungin kaavoitukselle sekä Olkiluodon rakenteilla olevalle atomivoimalalle. Vallas siirtyi laivueen muuton johdosta Porista Pirkkalaan vuonna Pirkkalassa ilmakuvauksiin käytettiin paikallisen lentokoulun palveluksia. Vuonna 1986 Vallas siirtyi reserviin ja yritystoiminta sai uutta potkua. Samaan aikaan ilmestyi ensimmäinen Siivet-lehti, jota Vallas ryhtyi toimittamaan. Lehti keskittyi paljolti sotilasilmailuun. Vuonna 1989 päätettiin yhteistoiminnassa lentokoulun kanssa hankkia kuvaustoimintaa varten USA:sta siihen erityisesti soveltuva erikoiskone Cessna C177 RG Cardinal. Kone siirtyi myöhemmin kokonaan Lentokuvan omistukseen. Lentäminen harrastuksena 1960-luvulta ja valvontalentotoiminta ilmavoimien palveluksessa ohjasi Vallaksen myöhemmin yrittäjän ammattiin. Perusosaamiselle rakentui vähittäinen ilmakuvaustoiminnan kehittäminen yhteistyössä lentokoulun kanssa ja sittemmin omana työnä henkilöstön kasvun myötä. Parhaillaan yrityksessä on käynnissä sukupolvenvaihdos. Osa työntekijöistä on tullut näin yhtiön osakkaiksi. Sitoutuminen työhön ja yritykseen sekä porukkahenki huokuivat pöydän ääreen kokoontuneesta ryhmästä. TEKNIIKKA MUUTTUNUT MUUTAMASSA VUOSIKYMMENESSÄ Alussa kuvattiin filmille. Esimerkiksi Olkiluodossa lennettiin ensin mustavalkoiset kuvat lehdistön tarpeisiin, sitten seinätauluiksi värifilmille ja vielä painotuotteisiin väridiat isolla Pentaxin 6 7 -tykillä. Asiakkaalle saatettiin siten kuvata kuvat kolmekin kierrosta kerralla, Hannu Vallas kertoo. Viistokuvia ruvettiin käyttämään kaavoituksen apuna samoin kuntien ja firmojen esittelyihin. Laivayhtiöt Viking Line ja Silja Line tilasivat laivoistaan edustus- ja markkinointi-ilmakuvia. Jo 1970-luvun lopulla viistokuvausten rinnalle tulivat myös koneen lattiaan tehdyn luukun kautta tehdyt pystykuvaukset. Kinodioille kuvattiin esimerkiksi Uudenkaupungin 37 km 2 :n suuruinen padottu makeanveden allas runsaalle 400 kuvalle. Vesioikeus oli määrännyt kaupungin vuosittain dokumentoimaan ja kartoittamaan altaan rehevyys- ja levämuutokset. Biologi laittoi ääriviivakartan seinälle, heijasti siihen diakuvan ja piirsi kynällä kasvustojen rajat. Se oli analogia-aikaa, eikä siitä tekniikasta ole kauan. DIGITALISOITUMINEN RÄJÄYTTÄÄ ALAN Vuonna 1999 Lentokuva osti Tampereelta kuvatoimisto Diaboxin tavoitteena ilmakuvien parempi käyttömarkkinointi kuvatoimistotoiminnan kautta. Lentokuvan filmikuvia oli jo 90-luvulla skannattu kalliin skannerin avulla. Samaan aikaan digitaalisuus eteni eri tavoin ja Pirkanmaalle luotiin Pirkanmaan yrittäjien ja Tampereen Puhelimen kanssa Lentokuvan internetsivut muille yrittäjille näytteeksi ja malliksi. Internetkuvapankkien tulo alkoi ja Lentokuvalle (Diabox) luotiin oma kuvapankki verkkoon. Asiakkaana ollut Viking Line halusi käyttöönsä vastaavan ja sitä pidetään Lentokuvan toimesta edelleen kuvien maailmanlaajuisena jakelukanavana. Lentokuvan omaan kuvapankkiin sisältyy valtaisa määrä suomalaista maisemaa ja kohteita kaikilta Suomen paikkakunnilta luvun alussa markkinoille alkoi tulla kuvakennon omaavia digikameroita. Siitä alkoi valtavan nopea digitaalisuuden vallankumous valokuvauksessa. Kuvatoimiston valokaapeissa olleet noin diakuvaa jäivät pian vanhanaikaisiksi ja niiden käyttö tyrehtyi täysin. Kun aikaisemmin mainostoimistojen ihmiset istuivat tuntikausia valokaappien edessä kuvia etsien, he alkoivat lähettää tilauksiaan sähköpostilla ja odottivat pikaisia sähköisiä kuvien toimituksia. Diojen palauttaminen kuvaajille oli valtava ponnistus. Digitaalisuus toi valokuvaukseen järisyttävät muutokset, kun filmien skannaus oli vain lyhyt välivaihe kehityksessä. Useat globaalit yritykset, kuten Agfa ja Kodak kaatuivat digitalisaation myötä. NYKYTUOTTEET JA PALVELUT Keskustelussa toistui kaksi linjaa, yhtäältä erilaiset viistokuvaukset, joita voidaan käsitellä ja hyödyntää uusimman tekniikan ryydittämänä moninaisin tavoin ja toisaalta yhtiön kuvauksissaan pääosin käyttämät 1-moottoriset pienkoneet. Pienkone on erittäin kilpailukykyinen vaihtoehto lennokkien ja 2-moottoristen ilmakuvauskoneiden välisessä ja osin lomittaisessa käyttöalueessa. Kustannustehokkuus tulee esiin erityisesti uusia ammattitason digitaalisia järjestelmäkameroita ja uusia kuvausten jatkokäsittelyn ohjelmistoja käyttäen, Hannu Vallas kiteyttää. Pienkoneella voimme lentää päivässä maksimissaan 8 tuntia kuvauslentoja yhdellä lepotauolla. Kahden peräkkäisen päivän aikana pilotilla on 14 tunnin maksimi. Voimme lentää paikasta riippuen 60 metrin korkeudella esteestä ja yläraja on metriä. Näin toimintakorkeudet menevät osittain limittäin UAV- ja 2-moottoritoiminnan kanssa. Pienkoneemme lentävät noin 200 km tunnissa. Näin saatu valtava datavirta tuo kustannushyötyjä kaikille. Näillä lennoillamme olemme erittäin ulottuvia koko Suomen alueella, mikä tuo toiminnalle kustannustehokkuutta, Vallas laskee. Geologi Pentti Ruokokosken tehtävänä on uusien ilmakuvatuotteiden suunnittelu ja toteuttaminen. Tällaisia ovat fotogrammetrisesti lasketut ortokuvat ja korkeusmallit sekä jatkokehittelynä esimerkiksi valuma-alueiden mallinnokset. Yksimoottorisella koneella voidaan tehdä se, mitä tehdään kaksimoottorisellakin, sanoo Ruokokoski. Digitalisoitumisen jälkeen on uutta, että samantasoista kartoituskuvaa saadaan digitaalisella järjestelmäkameralla ja pienkoneella. Koko kartoitus- ja kuvausmaailma on muuttunut digitalisoinnin mukana. Olemme parhaillaan kehittämässä myös viistokuvien oikaisemista. Kameroiden digitalisoitumisen lisäksi kuvausten käsittelyohjelmistoissa on tapahtunut valtava kehitys. Ohjelmistojen kehitys on saanut aikaan sen, että samat manuaaliset ja puoliautomaattiset tehtävät, jotka ovat perinteisesti kohdistuneet ilmakuviin, tehdään Pienkone on erittäin kilpailukykyinen vaihtoehto lennokkien ja 2-moottoristen ilmakuvauskoneiden välisessä ja osin lomittaisessa käyttöalueessa. MAANKÄYTTÖ

12 nyt tietokoneella ohjelmallisesti. Ohjelmisto osaa poistaa linssivirheet, tehdä sisäisen ja ulkoisen orientoinnin ja blokkitasoituksen. Samaan maastopisteeseen kohdistuu useita kuvia ja siten voidaan ohjelmallisesti saada pisteestä tarkempi laskenta, jos käytössä olisi vain yksi stereopari. KESKUSTELLAAN YKSITTÄISISTÄ HANKKEISTA Lentokuva Vallas on tehnyt muun muassa kaivosalueiden ortokuvauksia. Näistä voidaan tehdä valuma-alueiden malleja. Eikö maastotietokanta tuota saman? Tarkkuus on erilainen: maastotietokannassa pikselikoko on 50 cm, meillä se on paikallisesti 5 cm. Teemme täsmätyötä pienistä alueista tarkasti ja nopeasti, sanoo Ruokokoski. Esimerkiksi rakennusliikkeille voidaan tehdä kohdealueen esisuunnitteluun ortokuva ja kuvata sitten alueesta ympäri ns. 360 asteen viistokuvat, jolloin visualisoijat voivat luoda kohteesta 3D-mallin, johon voidaan lisätä esimerkiksi suunnitellun kohteen havainnolliset rakennusmassat esittelyjä ja päätöksentekoja varten. Nämä ovat nykyisin yhteiskunnan perusaineistoa suunnittelutarpeisiin, Hannu Vallas komppaa. Hiljattain kuvattiin Vantaan kaupungin Aviapolis-alueesta 360 asteen ympärikuvaus sisäänpäin kahdelta eri korkeudelta tietyistä GPS-pisteistä, joilla kullakin oli oma kuvan tähtäyspisteensä. Tästä syntyy alueen jatkokehittelyyn 3D-malli, jota arkkitehdit ja muut suunnittelijat voivat hyödyntää. Aiemmin olemme kuvanneet Helsingin kaupungille 360 asteen kuvauksen ulospäin. Tällöin kuvasimme helikopterista Itäväylän päällä matalalla paikallaan pyörien kattavan kuvauksen Kalasataman kehittämisalueesta, Vallas kertoo. Tavanomaisia kohteiden viistokuvauksia tehdään esimerkiksi erilaisten rakennushankkeiden eri vaiheissa, kuten parhaillaan esimerkiksi SOK:n jättimäisen logistiikkakeskuksen rakennustyömaalla Sipoossa. Sivuviistokuvauksina kuvaamme esimerkiksi kuntien kattavia viistokuvauksia GPS-jonoina esimerkiksi 500 metrin jonovälillä. Esimerkkinä mainitaan Vantaan kaupunki, joka on kuvauttanut koko kaupungin kattavat viistokuvaukset yleiskaavoitusta varten vuodesta 1996 alkaen 3 4 vuoden välein, aluksi kinodiakuvauksina. Kuvauksissa on käytetty jonoväleinä 500 m ja aiemmin kuvauskorkeutena 600 m polttovälin oltua 50 mm luvulla siirryttiin digikuvaukseen. Jussi Kirjasniemi kertoo, kuinka Vantaan tihentynyt lentoliikenne aiheutti ongelmia lentojen sujuvuuteen. Lennonjohdon kanssa sovittiin lentokorkeus, jolta kuvaus voi sujua esteittä. Sen pohjalta päätettiin käyttää pientä 85 millin teleobjektiivia ja nostaa lentokorkeus runsaaseen kilometriin, jolloin perspektiivi ja kuva-ala pysyivät kutakuinkin entisen kaltaisina. Vantaan työn määrittely oli niin tarkka, että he antoivat kunkin kuvan sijainnille vaatimukset. Kuvat piti olla linjassa jonossa, mutta myös keskenään vastaavissa kohdissa eri jonoissa. Lentokuvan itse kehittämällä paikannuspohjaisella (GNNS) kameranlaukaisulaitteella saatiin täsmälleen tilattu määrä kuvia määritellyistä kuvanottopisteistä. Tuloksena syntyi Vantaalle viistokuvaus hallinnon moniin tarkoituksiin. Tulos on nähtävissä Vantaan kotisivuilla. Kameranlaukaisulaitteemme auttaa täsmälliseen kuvaukseen. Kun aikaisemmin seurasimme silmällä kuvien peittävyyttä ja lauoim me kameraa käsin, nyt peitto pysyy tasaisena paikannuksen avulla, Kirjasniemi sanoo. Etuviistokuvauksia kuvaamme koneen lattialuukun kautta alas laskettavalla kameralla. Kuvauskohteita voivat olla voima-, rata- ja tielinjaukset esisuunnittelussa, jolloin lennämme määriteltyjä GPS-jonoja alueen päällä. Dokumentointi jatkuu usein työmaan toistuvina seurantakuvauksina, kuten parhaillaan E18-moottoritien ja monien muiden vastaavien osalta. TULEVAISUUS EDELLYTTÄÄ KEHITYSTOIMINTAA Lentokuva on mukana myös MMEA-Tekes-hankkeessa. Netissä olevan kapulakielimäärittelyn mukaan projektissa tutkitaan ympäristötehokkuuden määritelmää ja sen arviointimenetelmiä. Lyhenteen takana ovat mittaus, monitorointi ja ympäristöarviointi (MMEA). Mukana ovat myös mm. Aalto-yliopisto ja Geodeettinen laitos, nykyisin Maanmittauslaitokseen yhdistettynä ja Paikkatietokeskukseksi nimitettynä. Pekka Lehtonen Taitajankujan taitajat Lentokuvan neuvotteluhuoneessa. Vasemmalta GIS-asiantuntija Pentti Ruokokoski, ilmakuvaaja ja ohjelmistojen kehittäjä Jussi Kirjasniemi, myyntipäällikkö ja ilmakuvaaja Panu Nikkola, toimitusjohtaja ja digitaalisesta kuva-arkistosta vastaava Mika Lehmus, ilmakuvaaja, hallituksen pj ja yrityksen perustaja Hannu Vallas. Kuvasta puuttuu ansiolentäjä Juho Kuikko. 12 MAANKÄYTTÖ

13 Hankkeessa on vertailtu ja rinnan testattu uusien sensorien toimintaa UAV- ja Lentokuvan pienkonetoiminnan kanssa. Pienkoneissa voidaan käyttää myös kevyitä laserkeilaimia ja kameroita sekä erilaisia uusia sensoreita. Ruokokoski kertoo, että tuotevalikoima kasvaa teknologian myötä ja mainitsee hyperspektrikameran, joka kuvaa eri valon aaltopituusalueilla. Kaikkiin uusiin laitteisiin liittyy myös voimaperäistä ohjelmistokehitystä. Geodeettisen laitoksen kanssa on ollut juuri näihin liittyvää yhteistyötä, jolla on tarkoitus kehittää yhteiskuntaa palvelevia tuotteista. Lentokuva Vallas Oy ILMAKUVAUSTEN AJOITUKSISTA Ilmakuvauksia voidaan tehdä ympäri vuoden, joskin talvella vähäisessä määrin. Useimmiten ne ovat joitakin kohdekuvauksia, esimerkiksi rakennushankkeista, tai vaikkapa hiihtokeskusten pr-kuvauksia. Usein kaavoitukseen liittyvät kuvaukset halutaan tehtäviksi ennen lehden tuloa puihin, mutta toisinaan asiakas haluaakin, että lehti on puussa, jolloin vihertävä kohde näyttää muun muassa markkinoinnin yhteydessä paremmalta, sanoo Panu Nikkola. Teknisissä kuvauksissa kuvaustemme pieni maastopikselikoko mahdollistaa maanpinnan näkymisen myös lehtien ollessa puussa, lisää Pentti Ruokokoski. Olemme tehneet paljon rantakaavoituksia palvelevia viistokuvauksia myös keskellä kesää. Kaavoittaja saa näistä kuvauksista alueen kokonaiskuvan ja havainnot maaston yksityiskohdista helposti ja viistokuvista saadun lisäinformaation avulla voi kaavoittaja piirtää ortokuville suunnitelmaluonnoksia, kertoo Hannu Vallas. Kartoituskuvausten lisäksi kuvauksillamme palvellaan myös ympäristön muutosten seurantaa, kasvillisuuden luokittelua erityisesti järvien osalta. Turvesoiden kuvaukset ovat myös ohjelmassamme. Näissä kuvauksissa olemme olleet joustava ja kustannustehokas toimija, kokoaa asiaa toimitusjohtaja Mika Lehmus. Ruokokoski korostaa vielä, että laserin ja UAV-laitteiden osalta on vallinnut jonkinlainen globaali hypetys. Kun laser tuottaa 2 pistettä neliömetrille, tuottaa meidän ortokuvauksemme saman vastaavasti 10 cm:n välein, siksi puustoisessa maastossa näkyy välistä myös maa. Pienkoneiden käyttö ilmakuvauksissa on jäänyt osin näiden hypetysten jalkoihin. Esimerkiksi UAV-käyttö on uusien turvallisuusmääräysten johdosta huomattavan rajoitettua. Taitajankujan taitajat kritisoivat voimakkaasti ortokuvaohjeistusten jälkeenjääneisyyttä. Kunnista saattaa edelleen tulla tarjouspyyntöjä, joissa perusteiksi määritellään 1/1995-ohjeistuksia. Miksi yhteiskunta ei seuraa teknologian kehitystä? Nyt ollaan jo pitkällä 2000-luvun digitaalisessa maailmassa. Toimitusjohtaja Mika Lehmus muistuttaa vielä lopuksi, että tuotekehitys tapahtuu pääosin talon sisällä: pieni osaava joukko, jolla on erityyppinen hyvä taustakoulutus. Lentokuva Vallaksen lähtökohta on siis pienkoneen edullinen hyödyntäminen ilmakuvaamisessa. Digitalisoitumisen myötä kuvien monipuolinen käsittely ja mm. orto-oikaisut ovat tulleet mukaan tarjontaan. Lennokkitekniikan myötä kehittyneet tehokkaat ohjelmat ovat tuoneet mahdollisuuksia meidänkin tuotetarjontamme edelleen laajentamiseen. Iso harppaus pienelle yritykselle, mikä myötäilee yleistä kehitystrendiä. Haastattelija aistii innostuneen, etten sanoisi itseluottamusta uhkuvan hengen. Lentokuva Vallas Oy Sivutoiminen ilmakuvaus alkoi 1970-luvun puolivälissä Porissa T:mi Lentokuva H. Vallas rekisteröitiin 1980 Lentokuva Vallas Oy aloitti 1991 HENKILÖKUNTA: 5 6 henkilöä Lentokuva Vallaksen kustannustehokkaan toiminnan kivijalka on pienkonekuvaus. Cessna C177 RG Cardinal valmiina lähtöön niin kuin myös lentäjä Juho Kuikko (vas.) ja ilmakuvaaja Panu Nikkola. LIIKEVAIHTO: euroa (2014) ASIAKKAAT: Pääasiassa ammattilaiskäyttäjiä, kuten: kuntien kaavoitus ja mittaus sekä elinkeinot, satamat, valtionhallinto SYKE ja ELY-keskukset, Liikennevirasto ja muukin julkissektori sekä arkkitehti-, suunnitteluja konsulttitoimistot ja yritykset, rakennusliikkeet ja teollisuus, elinkeinoelämä. TUOTTEET JA PALVELUT: kuvataan pienkoneilla ja helikoptereilla viistokuvaukset : kohde- ja aluekuvaukset, rantakaavakuvaukset, sivuviisto- ja etuviistokuvaukset gps-jonoina pystykuvaukset: ortokuvaukset, korkeusmallit, valuma-aluemallit UAV-toiminta yhteistyön kautta ilmakuviin perustuvat kuvateokset eri kustantajien kanssa kuvapankit: palvelut ulkopuolisille, oma kuvapankki: kehitystoiminta (tekeillä): laserkeilaus, multispektrikuvaukset MAANKÄYTTÖ

14 Maksaisitko kaupunkimallista omaisuuden, jos saat sen halvemmallakin? Oleellista kaupunkimalleissa on tekemisen helppous, muutosten havainnointi ja niiden päivitys sekä riittävä tarkkuus. Terrasolid-ohjelmilla voit nyt tehdä automaattisesti todellisia, teksturoituja kaupunkimalleja. Voit sijoittaa helposti malliin uusia rakennuksia ja katsella sitten muuttuvaa ympäristöä joko suunnitteluympäristössäsi tai virtuaalisesti Internetissä. Mallin tekotarpeet: Lentokoneella keilatut laserpisteet Midas-, Pictometry- tai muut mahdolliset viistokuvat Terrasolid-ohjelmat Useimmilla kaupungeilla on jo tarvittava aineisto ja ohjelmat. Tarvitaan vain hieman hieman koulutusta ja innostusta! Software for LiDAR Processing Puhelin: ,

15 Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen kuva-arkisto Maanmittauslaitos uudistui jälleen vuodenvaihteessa, kun Geodeettinen laitos ja osa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta yhdistyivät Maanmittauslaitokseen. Geodeettisen laitoksen paikkatiedon tutkimus siirtyi Maanmittauslaitokseen. Kuvassa jokiympäristön topografian kartoitusta reppulaserkeilausjärjestelmällä. MAANMITTAUSLAITOS muuttuu ja mukautuu Ari Tella VALTIOLLA ei kai ole tällä hetkellä organisaatiota, virastoa tai toimintoa, joka ei olisi suurennuslasin alla. Talouden tilanne edellyttää säästämistä ja tuottavuuden kasvua. Virastojen yhdistäminen, siirtyminen suurempiin yksiköihin on keinovalikoimassa ja sitä käytettiin kun Maanmittauslaitos, Geodeettinen laitos (GL) ja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) tietotekniikkapalvelut muodostivat vuoden 2015 alusta lukien uuden Maanmittauslaitoksen. Yhdistymisen taustalla on valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistaminen sekä Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) hallinnonalan tieto- ja paikkatietotekniikan kehittämis-, tuki- ja tutkimustehtävien kokoaminen. Uudistaminen käynnistyi ns. ELMA-hankkeena alkuvuonna Syksyllä 2013 tehtiin yhdistymisen siirtosuunnitelma ja helmikuussa 2014 alkoi siirron toteutusprojekti. Kolme virastoa yhdistyivät Yhdistämisessä ei puututtu minkään viraston ydintehtäviin ja niinpä yhdistämisen suunnittelun alkumetreille käytettiin englanninkielistä käsitettä, siirto tehdään as is. Toki joitain muutoksia tehtiin. Talous- ja henkilöstöhallinnon ja viestinnän henkilöitä koottiin yhteen. Olennaista muutoksessa henkilöstön kannalta oli myös se, ettei ketään irtisanottu eikä kenenkään palkka laskenut. Odotukset ovat suuret. Taloudelliset seikat ovat tärkeitä, mutta muutakin odotetaan. Tutkimuksen yhdistettynä Maanmittauslaitoksen vanhastaan vahvaan paikkatietoosaamiseen ja aineistojen tuntemukseen toivotaan luovan kasvualustan innovaatioille ja uusille aluevaltauksille. Tiken tietotekniikkaosaamisen yhdistäminen Maanmittauslaitoksen vastaavaan osaamiseen toivotaan puolestaan aikaansaavan synergiahyötyjä ja osaamisen laajenemista. Odotukset ovat sähköisten palveluiden kasvattamisessa. MUUTOS LÄPI PROJEKTINA Maanmittauslaitoksessa on oltu muutoksen kourissa jo jonkin aikaa. Vuonna 2010 toiminta laajeni kirjaamisasioihin ja vuoden 2014 alusta siirryttiin valtakunnalliseen toimintaan, jossa maanmittaustoimistot lakkasivat. Vuoden 2015 alusta lukien Maanmittauslaitoksessa on nyt myös paikkatietoalan tutkimus ja ICT-palvelutuotanto muille MMM:n virastoille. MAANKÄYTTÖ

16 Maanmittauslaitos Pääjohtaja Keskushallinto Tuotanto Yleishallinto Tietotekniikan palvelukeskus Paikkatietokeskus Perustoimitukset Henkilöstö- ja talouspalvelut ICT-tuotantopalvelut Geodesia ja geodynamiikka Arviointitoimitukset Sovelluspalvelut Geoinformatiikka ja kartografia Tilusjärjestelyt Asiakasratkaisut Kaukokartoitus ja fotogrammetria Kirjaamisasiat Teknologiaratkaisut Navigointi ja paikannus Rekisterit Paikkatietoinfrastruktuurin palvelut Maastotiedot Tietopalvelut Kaikki edellä mainitut muutoshankkeet toteutettiin projekteina. Yhdistymisprojekti organisoitiin johtoryhmään, projektiryhmään ja osaprojekteihin. Kolmen viraston yhdistäminen tehtiin laajassa yhteistyössä muutoksen kohteena olevien virastojen kanssa. Mukana oli henkilöitä MMM:stä, Maanmittauslaitoksesta, GL:sta ja Tikesta, sekä asiakasvirastoista Maaseutuvirastosta ja Evirasta. Myös henkilöstöjärjestöjen edustajat osallistuivat projektiin. Projektissa oli mukana noin 70 asiantuntijaa, jotka työskentelivät seitsemässä osaprojektissa: lainsäädäntö, tehtävät ja johtaminen, asiakasohjaus ja rahoitus, Yhteisen matkan kulkeminen uudistuksen valmistelun yhteydessä on vähentänyt epäilyjä ja muutos on laajasti hyväksytty. hallinnon tietojärjestelmien yhdistäminen, yleishallinto, tietojärjestelmät ja viestintä. Yhdistyminen edellytti valtavan määrän asioiden selvittämistä, suunnittelua ja toteuttamista. Asioita oli isoista linjoista pieniin yksityiskohtiin; organisaatiorakenteesta käyntikorttien tilaamiseen. Yksittäisiä tehtäväkohteita oli noin 250. Näin laajassa projektissa oli olennaista varmistaa, ettei tehdä päällekkäistä työtä, kaikki työt tulee tehtyä ja että työt tehtiin osaprojektien yhteistyönä. Matkan varrella asiat muovautuivat, tuli esiin uusia asioita, joita ei osattu suunnitella, ja taisipa jokin asia osoittautua tarpeettomaksikin. Kokonaisuus tuli olla hallussa ja sen varmistamisessa olennaisessa roolissa oli projektin vetäjän ja osaprojektipäälliköiden muodostama projektiryhmä. JATKUVAA VIESTINTÄÄ HENKILÖSTÖLLE Tehtävät säilyivät yhdistyvissä virastoissa ennallaan, mutta lähes kaikki muut, varsinkin hallinnolliset asiat, muuttuivat. Siirtyvät henkilöt joutuivat opettelemaan uusia ohjelmia ja menettelytapoja, joita opetettiin lukuisissa koulutustilaisuuksissa. Lisäksi kaikille Maanmittauslaitoksen yhdistyvien osien johtajille ja esimiehille järjestettiin mentori, jolta on voinut tarkemmin kysellä Maanmittauslaitoksen toimintatapoja. Tärkeää oli varmistaa, että siirtyvillä oli riittävästi tietoa muutoksesta. Muutoksen kohteena oleville pyrittiin luomaan turvallisuuden tunne siitä, että heidätkin on huo mioitu kaiken keskellä. Asioiden jatkuva viestintä projektin edistymisestä nähtiin tärkeänä. Yhdistymisprojektin tiedonvälityskanavaksi perustettiin extranet-sivut, johon koottiin projektin uutiset, projektimateriaalit, organisaatioiden esittelyt ja keskustelupalsta. Yhdistymisestä tehtiin lehti, joka jaettiin kaikille yhdistyvissä organisaatioissa, järjestettiin yhteinen vapaamuotoinen tilaisuus Kaivopuistossa sekä lukuisia infotilaisuuksia. Yhdistyvien virastojen henkilöstöjen suhtautuminen yhdistymiseen vaihteli. Aluksi oli vahvojakin epäilyjä yhdistymisen 16 MAANKÄYTTÖ

17 Nyt voidaan arvioida vasta teknisiä tyylipisteitä, kaatumisia ei ole tullut, ehkä pari horjahdusta. järkevyydestä ja millainen Maanmittauslaitos olisi työnantajana. Yhteisen matkan kulkeminen uudistuksen valmistelun yhteydessä on vähentänyt epäilyjä ja muutos on laajasti hyväksytty. TEHTÄVIEN SIIRTO PROJEKTILTA JOHDOLLE Olennaista oli myös asioiden siirtyminen toimivalle organisaatiolle. Projektin edetessä ja yhdistymishetken lähetessä toimiva organisaatio otti asioita haltuun ja projektin työt vähenivät. Olennaista oli sopia työnjako projektin ja toimivan organisaation kesken, jotta kaikilla oli yhteinen käsitys, mitä kukin tekee ja että kaikki tuli tehdyksi. Tiedon viemisessä eteenpäin esimiehet ovat avainasemassa, siksi heille järjestettiin koulutustilaisuuksia muutoksesta. Samoin Tiken ja Maanmittauslaitoksen kehittäjät järjestivät hyvissä ajoin vuoden 2014 puolella yhteisiä tutustumistilaisuuksia kehittämisen eri osa-alueista. Huomio oli, että monia samoja asioita tehdään, joten opittavaa ja yhteistä tekemistä tulee riittämään. KOHTI YHTEISTÄ TULEVAISUUTTA Toiminta on käynnistynyt uudessa Maanmittauslaitoksessa pääosin hyvin, mutta lopputuloksen arviointi laajemmin voidaan tehdä vasta myöhemmin. Nyt voidaan arvioi da vasta teknisiä tyylipisteitä, kaatumisia ei ole tullut, ehkä pari horjahdusta. Yllättävää on ollut se, miten paljon jotkin toimintatavat poikkeavat yhdistyvissä virastoissa toisistaan. Kolmen viraston kasvaminen yhteen ja niiden kulttuurien yhtenäistyminen vie aikansa, eikä se tapahdu itsestään vaan ainoastaan yhteisten tekemisten kautta. Maanmittauslaitos on ollut viimeiset vuodet jatkuvassa muutoksessa ja nyt tehty yhdistäminen muuttaa Maanmittauslaitoksen roolia niin hallinnonalalla kuin yhteiskunnassa. Yhdistyminen vahvistaa kaikkien olemassaoloa kohti tulevaisuutta. Lisätietoa: yhteen2015. Ari Tella on maanmittausalan DI ja työskentelee yli-insinöörinä Maanmittauslaitoksessa. Sähköposti ari.tella maanmittauslaitos.fi. TERVETULOA ASIOIMAAN MYÖS VERKOSSA MAANMITTAUSLAITOS.FI Mitä palveluita Maanmittauslaitos nykyisin tarjoaa? Tule keskustelemaan osastollemme Maanmittauspäivillä Espoossa MAANKÄYTTÖ

18 Asiantuntijapalveluiden käyttäminen osana yrityksen strategista kiinteistöjohtamista on kasvanut merkittävästi viimeisen 5 10 vuoden aikana. Yritysten liiketoimintaympäristöjen jatkuvat muutokset ja yhä jatkuva kansainvälistyminen tulevat kasvattamaan konsulttipalveluiden kysyntää myös tulevaisuudessa. Asiantuntijapalvelut yrityksen strategisessa kiinteistöjohtamisessa KOHTAAVATKO TARVE JA TARJONTA? Emma Kaksonen Mitä kehittyneempi yritys on, sitä strategisempaa yrityksen CREM on. YRITYKSEN STRATEGINEN KIINTEISTÖJOHTAMINEN (Corporate Real Estate Management, CREM) on käynyt läpi valtavan muutoksen viimeisen vuosikymmenen aikana. CREM ei ole enää pelkästään palveluiden tuottamista kiinteistölle vaan se on enemmänkin pääliiketoiminnan kumppani, joka kulkee käsi kädessä bisneksen kanssa. Liiketoimintaympäristön muuttuessa myös CREM -asiantuntijapalveluiden käyttäminen osana yrityksen kiinteistöjohtamista on lisääntynyt tuoreen tutkimuksen mukaan merkittävästi. Tässä artikkelissa käsiteltävä tutkimus on tehty yhteistyössä CBRE:n Suomen ja Iso-Britannian toimistojen kanssa ja siihen osallistui yhteensä 11 käyttäjäorganisaatiota sekä kaksi kiinteistöalan asiantuntijaa. Haastattelututkimuksen osallistuneet organisaatiot olivat Elisa, ExxonMobil, Google, IBM, Itella, Microsoft, Pfizer, RBS, Sanoma, StoraEnso ja Tieto. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia yrityksen strategisen kiinteistöjohtamisen evoluutiota ja sen tämän hetkistä asemaa pyrkien samalla selvittämään minkälaisia erilaisia konsultti-asiakassuhteita on olemassa ja mitkä keskeiset tekijät vaikuttavat pitkäkestoisiin onnistuneisiin konsultti-asiakassuhteisiin. 18 MAANKÄYTTÖ

19 YRITYKSEN STRATEGISEN KIINTEISTÖJOHTAMISEN NYKYTILANNE Yrityksen strateginen kiinteistöjohtaminen lähestyy kiinteistöjä strategisesta näkökulmasta, jonka tarkoituksena on yhdistää kiinteistöt ja yrityksen toimiala pääbisneksen kanssa liiketoimintoja tukien (Dewulf, Krumm & Jorge 2003). Tutkimus osoittaa, että tämä määritelmä ei toteudu vain teoriassa vaan on peruspilarina jokaisen haastateltavan yrityksen kiinteistöstrategialle. Joroff (1993) on kehittänyt yrityksen strategiselle kiinteistöjohtamiselle evoluutiomallin, joka luokittelee yrityksiä sen mukaan, miten kehittynyt CREM on. Kuvaaja 1 esittää, miten kehittynyttä tutkimukseen osallistuneiden yritysten ja näiden edustamien toimialojen CREM on Joroffin mallin mukaan. Tutkimus osoittaa, että mitä kehittyneempi yritys on, sitä strategisempaa yrityksen CREM on. Yrityksen strateginen kiinteistöjohtaminen ei ole enää vain palveluiden tuottamista vaan tulokset viittaavat siihen, että CREM on usein varsin strategisessa asemassa tietoteollisuuden aloilla, kuten IT- ja rahoitusaloilla sekä lääketeollisuudessa, kun taas perinteisen teollisuuden aloilla CREM on tyypillisesti keskittynyt enemmän operatiivisten kokonaisuuksien hallintaan. Haastateltavat kokivat yrityksen CREM:n muuttuneen viimeisen 5 10 vuoden aikana. Suurimmat muutokset yrityksen CREM:ssä olivat haastateltavien mukaan tapahtuneet kiinteistöportfolion suuruudessa, kiinteistöorganisaatiossa, kiinteistöjohtamisen tiimin koossa ja toimintatavoissa sekä ulkoistettujen palveluiden kasvussa. Tutkimuksen mukaan eräs selkeä trendi on ollut se, että yritykset pyrkivät luopumaan omistamistaan kiinteistöistä esimerkiksi myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyiden kautta vapauttaakseen kiinteistöissä olevaa pääomaa ydinliiketoiminnan käyttöön sekä ollakseen kustannustehokkaita. Yksi haastateltavista kuvasi tätä merkittävänä draivina vähentää neliöitä yrityksen työskentelytapojen tehostamiseksi. Haastateltavat kokivat myös itse kiinteistöorganisaation ja niiden työtapojen muuttuneen. Vaikka kiinteistöorganisaatioiden koko on pienentynyt, moni haastateltavista koki niiden tietotaidon ja osaamisen kasvaneen. Samalla yhteistyö liiketoimintojen kanssa on tiivistynyt. Myös kiinteistöorganisaation toimintavaltuuksien ja -edellytysten koettiin olevan pääosin hyvällä tasolla. Yhä useammin yrityksen sisäiset resurssit eivät riitä johtamaan kiinteistöjä globaalilla tai edes kotimaisella tasolla, mikä on lisännyt palveluiden ostamista. Havainnot paljastavat, että globaalilla tasolla käyttäjäyritykset käyttävät yhä enemmän myös kiinteistöalan neuvonantopalveluja. Tutkimuksen mukaan käytetyimmät KUVAAJA 1. Yrityksen strateginen kiinteistöjohtamisen taso eri toimialoilla. KUVAAJA 2. Käytetyimmät CREM-asiantuntijapalvelut. KUVAAJA 3. Tekijät, jotka vaikuttavat pitkäkestoisiin konsultti-asiakassuhteisiin. MAANKÄYTTÖ

20 Luottamus ei koostu vain yhdestä tekijästä, vaan se on usean osatekijän summa. Kuitenkin vain yksi tekijä voi vaikuttaa keskinäisen luottamuksen menettämiseen. CREM-asiantuntijapalvelut kohdemaissa olivat transaktioneuvonanto sekä arviointipalvelut. Myös projektijohtamis- sekä vuokralaisedustuspalvelut olivat melko käytettyjä: hieman alle puolet vastaajista mainitsi käyttäneensä kyseisiä palveluita. Sen sijaan kaavoitus-, vero- ja ympäristövaikutusten arviointipalvelut olivat selvästi vähemmän käytettyjä. MIKSI YRITYKSET KÄYTTÄVÄT CREM-ASIANTUNTIJAPALVELUJA? Tutkimus osoittaa, että yleisin syy CREM-asiantuntijapalveluiden käyttämiselle on sisäisen tietotaidon puuttuminen. Asiantuntijaresurssit ovat joustavia ja niillä voidaan kattaa myös sellaisia osa-alueita ja/tai maantieteellisiä alueita, jossa yrityksellä ei ole omia resursseja. Haastateltavien mukaan asiantuntijapalveluiden avulla organisaatio suoriutuu paremmin ja kustannustehokkaammin omista tehtävistään, minkä lisäksi organisaation omat resurssit saadaan optimoitua. Asiantuntijayritykset pystyvät myös tarjoamaan organisaatioiden käyttöön ns. best practice -ratkaisuja esimerkiksi markkinatietojen ja ohjelmasovellusten muodossa. Asiantuntijapalveluiden käytössä oli huomattavia eroja kohdemaiden välillä. Iso-Britanniassa CREM-asiantuntijapalveluiden käyttäminen osana kiinteistöjohtamista on yleisempää kuin Suomessa. Myös konsultti-asiakassuhteen määrittelemisessä oli eroja; Iso-Britanniassa konsultti-asiakassuhteesta puhutaan enemmänkin kumppanuutena (engl. partnership), kun taas Suomessa konsultin ja asiakkaan välinen suhde koetaan edelleen enemmän ostajatoimittaja -suhteeksi. Palveluntuottajien tarjoamien palveluiden ja asiakasratkaisujen skaala on laaja ja erottautuakseen kilpailijoista palveluntuottajalta vaaditaan määrätietoista työtä. Kyseessä ei ole yksinkertainen haaste, sillä tutkimuksen tulokset osoittavat, että onnistuneen ja pitkäkestoisen konsultti-asiakassuhteen takana on monta tekijää. Pitkäkestoista asiakassuhdetta ei kuitenkaan luoda päivässä, kuukaudessa tai välttämättä edes vuodessa, vaan se on pitkän onnistuneen yhteistyön tulos, joka perustuu yhteiseen luottamukseen. Tärkeimpinä tekijöinä haastateltavat pitivätkin keskinäistä luottamusta sekä konsulttia itse. Ratkaisevaa on kuitenkin se, että vain yksi tekijä voi vaikuttaa keskinäisen luottamuksen menettämiseen. Luottamus ei koostu vain yhdestä tekijästä, vaan se on usean osatekijän summa. Näitä osatekijöitä ovat mm. konsultin ammattitaito, työn laatu ja käyttökelpoiset tulokset, henkilökemia, konsultin joustavuus eri tilanteissa sekä kustannustehokkuus. Myös yritys konsultin takana nähtiin todella tärkeänä osatekijänä. Itse yrityksen merkitys nähtiin kuitenkin rajallisena, sillä loppujen lopuksi konsultti on se, joka hoitaa toimeksiannon työtehtävät ja vastaa asiakassuhteesta. Pitkäkestoinen onnistunut konsultti-asiakassuhde vaatii määrätietoista työtä, mutta ennen kaikkea molemminpuolista luottamusta. Yritysten liiketoimintaympäristöjen jatkuvat muutokset ja yhä jatkuva kansainvälistyminen tulevat kasvattamaan konsulttipalveluiden kysyntää myös tulevaisuudessa. Ne asiantuntijayritykset, jotka onnistuvat tuottamaan laadukkaita palveluita ja vastaamaan asiakkaidensa muuttuviin tarpeisiin, pystyvät rakentamaan molemmin puolin kannattavan ja onnistuneen konsultti-asiakassuhteen, jolla on hyvät mahdollisuudet kehittyä pitkäkestoiseksi kumppanuudeksi. LÄHTEET CBRE (2014) Information on the company. Luettavissa osoitteessa www. cbre.fi/fi_en/about_us. Joroff, M., Louargand, M., Lambert, S. & Becker, F. (1993) Strategic Management of the Fifth Resource: Corporate Real Estate. The Industrial Development Research Foundation, no. 49, United States of America. ISBN Dewulf, G., Krumm, P. & de Jonge, H. (2003) Successful Corporate Real Estate Strategies. Department of Real Estate & Project Management, Deflt University of Technology. ARKO Publisher, Nieuwegein. ISBN ONNISTUMISEN TEKIJÄT PITKÄKESTOISISSA KONSULTTI-ASIAKASSUHTEISSA Liiketoiminnan jatkuvuuden ja kannattavuuden kannalta yritykset pyrkivät pitkäkestoiseen asiakassuhteeseen asiakkaan kanssa. Tutkimus osoittaa, että tämä pätee myös kiinteistöalalla. Yhä useampi alan yritys pyrkii solmimaan yhteistyö- tai kumppanuussopimuksen asiantuntijayrityksen kanssa. Pyrkiessään pitkäkestoiseen asiakassuhteeseen konsultin tulee ymmärtää ja sisäistää asiakasyrityksen liiketoiminta sekä sen edellytykset. Toivotun lopputuloksen saavuttaminen edellyttää myös, että konsultti ymmärtää, mitä asiakas todella tarvitsee ja millä edellytyksillä konsultti pyrkii asiakastaan tukemaan. Kirjoittaja työskentelee CBRE Finland:lla ja on valmistunut kiinteistösijoittamisen ja -rahoittamisen maisteriohjelmasta Aalto-yliopistosta. Kirjoitus pohjautuu syksyllä 2014 tehtyyn diplomityöhön Key factors in creating successful long term consultancy-client relationships in Corporate Real Estate Advisory services. Sähköposti emma.kaksonen cbre.com. 20 MAANKÄYTTÖ

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

www.terrasolid.com Kaupunkimallit

www.terrasolid.com Kaupunkimallit www.terrasolid.com Kaupunkimallit Arttu Soininen 03.12.2015 Vuonna 1993 Isoja askeleita 1993-2015 Laserkeilaus helikopterilla/lentokoneella Laserkeilaus paikaltaan GPS+IMU yleistynyt kaikkeen ilmasta mittaukseen

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin?

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategisen uudistumisen elementit ja kokemuksia vaativista julkisen sektorin uudistamisprosesseista Mitä digitaalinen transformaatio

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved.

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved. Digitaalisuuden edistäjä TERVETULOA Yhtiökokous 1.4.2014 1. Teleste lyhyesti VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 2.Tilinpäätös

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi -työtila Käyttäjien profiilitietojen (toimiala, paikkakunta, kiinnostuksen kohteet) mukaan rakentuva sähköinen työtila,

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012

Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012 Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012 Sisältö Viestinnän Keskusliitto Next Media Kirjastolisenssihanke Kustantajanäkökulma Pilotti Pilotin tuloksia Kuva: Harri Heikkilä, Aalto ARTS Viestinnän

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 18.5.2010. Tampereen ammattikorkeakoulu Markku Lahtinen

Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 18.5.2010. Tampereen ammattikorkeakoulu Markku Lahtinen Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 18.5.2010 Tampereen ammattikorkeakoulu Markku Lahtinen TAMK lukuina 10 000 opiskelijaa 7 koulutusalaa 45 koulutusohjelmaa, joista 8 englanninkielistä

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ Kohtalonkysymys: toteutuuko kansalaisdemokratia suurkunnissa? Keski Suomessa on 23 kuntaa. Kuntayhteistyötä tehdään erityisesti soten, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinojen edistämisen asioissa. Maakunnallisesti

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

Maastotietokannan ylläpito

Maastotietokannan ylläpito Maastotietokannan ylläpito Kuntien paikkatietoseminaari 10.-11.2.2015 Risto Ilves Kehityspäällikkö, Maastotietotuotanto Maanmittauslaitos Sisältö Nykytoiminta lyhyesti Kansallinen maastotietokanta hanke

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin 29.09.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon ICT-toiminto 2 Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide: Luodaan

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Yrityksen kilpailukyky vahvaksi: ensitietoa matkailun turvallisuusnormistosta. Seinäjoki 8.10.2013 Kouvola 9.10.2013 Eija Raasakka

Yrityksen kilpailukyky vahvaksi: ensitietoa matkailun turvallisuusnormistosta. Seinäjoki 8.10.2013 Kouvola 9.10.2013 Eija Raasakka Yrityksen kilpailukyky vahvaksi: ensitietoa matkailun turvallisuusnormistosta Seinäjoki 8.10.2013 Kouvola 9.10.2013 Eija Raasakka Esityksen sisältöä Taustaa matkailun turvallisuustyölle Matkailun turvallisuusverkosto

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi VT Ari-Pekka Launne Kolster OY AB Helsinki 31.5.2012 IPR ja Internet mistä on kysymys? Internet on muuttunut muutamien toimijoiden yhteydenpitovälineestä globaaliksi

Lisätiedot

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille 27.5.2015, Tampere Technopolis, Häggman-Sali, Kalevantie 2, 33100 Tampere Regina Saari

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Valtion henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen ja digitalisointi

Valtion henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen ja digitalisointi Valtion henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen ja digitalisointi 19.5.2015 Neuvottelujohtaja Seija Petrow, Valtion työmarkkinalaitos Apulaisjohtaja Mari Näätsaari, Valtiokonttori Julkishallinnon kovat

Lisätiedot

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012 Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012 Viestintäsuunnitelma/luonnos SEPA-ydinryhmän kokous 25.10.2011/ Kristiina Siikala Kyselytutkimukset verkkolaskun ja e-laskun käytöstä

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Tavoite: kartoittaa laajasti mm. TEM hallinnon alan, ministeriöiden, seutukuntien ja kuntien arviot ja tarpeet taustana julkisen hallinnon vaikeutuva

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Asiakaslupaus SURF-arkkitehtipalvelut Puucomp Oy

Asiakaslupaus SURF-arkkitehtipalvelut Puucomp Oy Case: Asiakaslupaus SURF-arkkitehtipalvelut Puucomp Oy - Kiteytetty asiakaslupaus - Esitystapa asiakaslupaukselle Mistä kaikki alkoi? Oy Puu-Component Ab perustettiin alihankintayritykseksi valmistamaan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET

FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET Tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen 29.03.2012 Aktuaareille 1 FINANSSIALAN HENKILÖSTÖ IÄN MUKAAN 2011 900 800 Vakuutusyhtiöt Pankit 700 600 500 400 300 200 100 0 18

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012. QPR Software Plc

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012. QPR Software Plc QPR Software Oyj Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012 Vuosi 2011 Yhtiö käynnisti Kokonaisarkkitehtuuripalvelut-liiketoiminnan vuoden alussa. Yhtiö lanseerasi uuden tuotteen, QPR ProcessAnalyzerin

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

Muuttuva riskiympäristö

Muuttuva riskiympäristö Muuttuva riskiympäristö Trendejä Vaikutuksia riskiympäristöön Vakuuttamisen näkökulma 1 23.10.2015 Mäkinen Pekka Yleisesti yrityksiä koskevat megatrendit Kolme merkittävää suuntausta nostattaa merkittäviä

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

Suomalaisista 46 % on käynyt viimeisen vuoden aikana teatterissa, baletissa tai oopperassa vähintään yhden kerran. Määrä on pysynyt lähes samana viime tutkimuskertaan (v. 2004) verrattuna. Teatterissa

Lisätiedot

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Kuntien Tiera Oy 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Syyskuussa 2010 perustetun Tieran omistajina on tällä

Lisätiedot

Paikkatietoratkaisut markkinoinnin apuvälineenä. Käyttökohteet ja käytännön hyödyt Ilkka Suojanen

Paikkatietoratkaisut markkinoinnin apuvälineenä. Käyttökohteet ja käytännön hyödyt Ilkka Suojanen Paikkatietoratkaisut markkinoinnin apuvälineenä Käyttökohteet ja käytännön hyödyt Ilkka Suojanen Sisältö ESRI Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen sekä tulevaisuuden tarpeet Markkinointi, myynti ja jakelun

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014 SOTE yritysten kasvu ja kansainvälistyminen SOTE-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen Esityksen sisältö Yritystoiminnan kehittämispalvelut

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Enemmän kuin irrallinen 360 -arviointi Agenssi360 HRM on ainutlaatuinen yhdistelmä johtamisen tavoitetilan määrittelyä, 360 -arviointia ja kasvokkaista

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot