Lakiasuon turvetuotannon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Kouvola

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 2/2013/2 Dnro ESAVI/72/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Lakiasuon turvetuotannon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Kouvola Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ HAKEMUS Etelä-Suomen aluehallintovirastoon saapunut hakemus koskee Inkerilän kylässä Kouvolan kaupungissa sijaitsevan 46,8 ha:n suuruisen Lakiasuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. HAKEMUKSEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa oleva ympäristölupa Lakiasuon turvetuotannon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Itä-Suomen ympäristölupaviraston antamassa ympäristölupapäätöksessä nro 121/04/2 ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla annettuun määräykseen, jonka mukaan luvan saajan oli mennessä tehtävä lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus, mikäli se aikoi jatkaa päätöksessä tarkoitettua turvetuotantoa vuoden 2012 jälkeen. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 121/04/2 myöntänyt ympäristöluvan Lakiasuon 69 ha:n suuruisen alueen turvetuotantoon ja vesilain mukaisen oikeuden kuivatusvesien johtamiseen toisen maalle kaivetussa ojassa Haukijokeen. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 07/0011/1 muuttanut ympäristölupaviraston päätöksen lupamääräyksen 23 ensimmäistä kappaletta kalataloudellisen haitan korvauksen osalta, mutta pysyttänyt muilta osin ympäristölupaviraston päätöksen. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh fax Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 Tarkistamisen kannalta keskeiset voimassa olevat lupamääräykset ovat seuraavat: 2. Vesiensuojelurakenteina on toteutettava ja pidettävä käytössä sarkaojaaltaat päisteputkipidättimineen, vähintään kaksi virtaamanrajoitinta, kaksi laskeutusallasta pintapuomeineen sekä riittävän laaja kasvillisuussuodatin. Toinen virtaamanrajoitin ja laskeutusaltaiden pintapuomit on otettava käyttöön tuotantokauden 2005 alkuun mennessä Riittävän laajaa kasvillisuussuodatinta koskeva suunnitelma on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi mennessä. Kasvillisuussuodattimen toimintakunto ja tehokkuus on varmistettava antamalla kasvillisuussuodattimen kasvillisuuden (luontainen ja kylvetty) kehittyä vähintään kaksi kasvukautta ennen kuin vedet johdetaan kasvillisuussuodattimen kautta. 18. Lakiasuon käyttö-, hoito-, päästö- ja vesistötarkkailu toteutetaan Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän ympäristökeskuksen toiminta-alueen turvetuotantosoiden yhteistarkkailuohjelman periaatteiden mukaisesti. Erityisesti on tarkkailtava kasvillisuussuodattimen puhdistustehoa. 19. Vaikutuksia alapuolisten vesistöjen kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Kaakkois-Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava TE-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 22. Luvan saajan on maksettava vuodesta 2005 alkaen Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikölle kalatalousmaksua euroa vuodessa käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämistoimenpiteisiin turvetuotantoalueen alapuolisessa vesistössä Pieni- Murtosessa ja Murtosessa. Maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Maksuvelvollisuus päättyy sen vuoden lopussa, jolloin kasvillisuussuodatin on ollut käytössä kaksi vuotta. 23. Luvan saajan on maksettava Inkerilän osakaskunnalle turvetuotannon kuivatusvesistä vuosina aiheutuneesta haitasta kalastolle ja kalastukselle Pieni-Murtosessa ja Murtosen pohjoisosassa korvauksena 500 euroa vuodessa eli yhteensä euroa. Korvaus on maksettava 30 päivän kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Korvaukselle on maksettava 6 prosentin vuotuinen korko vaatimuksen esittämispäivästä lukien eräpäivään saakka. Eräpäivän jälkeiseltä ajalta tulee korvaukselle maksaa vuotuista viivästyskorkoa, jonka määrä ylittää seitsemällä prosenttiyksiköllä kulloinkin voimassa olevan viitekoron. 2

3 3 Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila ja toiminnan muutokset Turvetuotanto Lakiasuolla on alkanut vuonna Turvetuotannon arvioidaan jatkuvan vielä vuotta. Tuotannosta on poistunut 1,5 ha, ja alueet, joiden osalta vuokrasopimusta ei ole saatu jatkettua, on luovutettu pois. Tuotantopinta-ala on pienentynyt 22,2 ha ja on nykyisin yhteensä 46,8 ha. Voimassa olevan ympäristöluvan mukainen Lakiasuon turvetuotantoalue muodostuu viidestä pinta-alaltaan 7,4 ha:n, 12,5 ha:n, 16,4 ha:n, 4,0 ha:n ja 2,4 ha:n suuruisesta lohkosta ja yhteensä 4,1 ha:n suuruisista auma-alueista. Koko tuotantoalue on tuotannossa. Lakiasuon tuotantoalueelta on tuotettu turvetta vuosina seuraavasti: Vuosi Jyrsinpolttoturve (m 3 ) Palaturve (m 3 ) Tuotanto on jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla tai toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä. Vuosittain tuotantopäiviä on ja tuotantokausi on toukokuusta syyskuuhun. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m 3 jyrsinpolttoturvetta. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen (paitsi imuvaunukeräilyssä). Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Jyrsinpolttoturvetta kuljetetaan vuosittain lämmityskaudella välisenä aikana noin 180 rekkakuormaa. Turve toimitetaan pääasiassa Stora Enson Heinolan ja Kaukaan Voima Oy:n Lappeenrannan voimalaitoksille. Toimitus tapahtuu työmaateitä ja maantietä 3722 myöten valtatielle 15 ja siitä edelleen käyttöpaikkoihin. Maanomistajat päättävät vuokra-alueiden tulevasta maankäytöstä. Yksityiskohtaisempi jälkihoitosuunnitelma toimitetaan lupamääräysten seuraavassa tarkistamishakemuksessa. Luvan haltija on aluehallintovirastoon toimittamassaan täydennyksessä ilmoittanut, että luvan haltijan hallussa olevat ja pois luovutetut tuotannosta poistuneet alueet eivät ole

4 Purkuvesistö Vesistön tila vielä siirtyneet uuteen maankäyttöön. Alueet ovat pääosin kivikkoisia ja kasvittumattomia. Polttoöljy varastoidaan niin, ettei se pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen vahinkotapauksissa. Tuotantokauden aikana kuluu polttoöljyä noin l, voiteluöljyjä noin 140 l ja muita voiteluaineita noin 30 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Tuotannossa syntyy noin 140 l jäteöljyä, noin 25 kg kiinteää öljyjätettä, noin 700 l kuivajätettä, noin kg aumamuovia ja noin 100 kg rautaromua. Jätteet säilytetään tukikohta-alueella niille varatuissa asianmukaisissa paikoissa ja toimitetaan käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Hakemukseen liitetyssä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden, laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat lietteenpidättimillä varustetut sarkaojaaltaat, laskeutusaltaat ja 2,9 ha:n suuruinen kasvillisuuskenttä. Kasvillisuuskenttä on vanhaa turvetuotantoaluetta, jolle on kylvetty ruokohelpiä alkukasvillisuudeksi. Kasvillisuuskenttä on rakennettu vuonna 2008 ja otettu käyttöön vuonna Ojituksen yksinkertaistamiseksi selkeytysallas 2 yhdistetään kulkemaan altaan 1 kautta, jonka mitoitus riittää nykyisen suuruiselle tuotantoalueelle. Lakiasuo sijaitsee Kymijoen vesistöalueella (14) Harjujoen-Lappajärven alueella (14.18) ja edelleen Pasinjoen-Hangasjärven valuma-alueella (14.184). Harjujoen-Lappalanjärven alueen pinta-ala on 436,31 km 2 ja järvisyys 12,04 % sekä Tirvajärveen laskevan Pasinjoen-Hangasjärven valuma-alueen pinta-ala 104,21 km 2 ja järvisyys 6,66 %. Kuivatusvedet johdetaan vesienkäsittelyn jälkeen reittiä Nahkaoja Haukijoki Pieni Murtonen Penttilänjoki Suuri Murtonen Myllyoja Hangasjärvi. Haukijoen vesi on Nahkaojan liittymän ylä- ja alapuolella keskimäärin erittäin tummaa sekä sisältää runsaasti orgaanista ainetta ja rautaa. Haukijoen ravinnepitoisuudet ovat ojavedelle kohtuullisia. Pieni-Murtonen ja Murtonen ovat tummavetisiä, sameita ja reheviä sekä sisältävät runsaasti orgaanista ainetta ja rautaa. Veden kokonaislaatu on Pieni-Murtosessa hieman heikompi kuin Murtosessa. Sekä Pieni- Murtosessa että Murtosessa esiintyy talvisin voimakasta happivajausta. Järvien väliin jäävän Penttilänjoen veden laatu on jokseenkin samanlaista kuin järvissä. Murtosen tila on a-klorofylli-pitoisuuden perusteella välttävä ja vedenlaatuaineiston perusteella tyydyttävä. Suuri-Murtosen tilaan on vaikuttanut merkittävästi valuma-alueelta tuleva kuormitus. Veden ravinnepitoisuudet ovat koholla ja poikkeavat merkittävästi järvityypin vertailuoloista. Muista Lakiasuon alapuolisista vesistöistä ei ole saatavilla arvioita niiden ekologisesta tilasta. Lakiasuon tuotantoalan pienentyessä ja 4

5 vesienkäsittelyn tehostuessa alueen ravinne- ja orgaanisen aineen kuormitus alapuolisiin vesistöihin pienenee. Suunnitelman mukainen vesienkäsittelymenetelmä (kasvillisuuskenttä) on Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukainen. Päästöt ja niiden vaikutukset vesistöön Lakiasuon aiheuttama kuormitus ennen vuotta 2010 arvioitu Kaakkois- Suomen muiden soiden keskimääräisten ominaiskuormituslukujen avulla. Tuotantoalueelta lähtevästä vedestä on kuitenkin otettu näytteet vuosittain kolme kertaa vuodessa vesistötarkkailun yhteydessä. Kuormitustarkkailua on tehty vuodesta 2010 lähtien. Vuosien 2010 ja 2011 tarkkailutulosten vuosikeskiarvojen mukaan suolta lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia eikä vuosikeskiarvojen välillä ollut merkittäviä eroja. Tulosten perusteella ruokohelpikenttä poisti keskimäärin kohtalaisesti kiintoainetta ja hieman kokonaisfosforia ja kokonaistyppeä. Vuosina 2010 ja 2011 kenttä ei poistanut orgaanista ainetta (COD Mn ), ja puhdistustehot olivat negatiivisia. Lakiasuon tuotantoalueen ruokohelpikentän keskimääräiset puhdistustehot (%) vuosilta 2010 ja 2011 laskettuna kentälle tulevan veden ja kentältä lähtevän veden pitoisuuksien perusteella ovat seuraavat: Kiintoaine Kemiallinen hapenkulutus Kokonaistyppi Kokonaisfosfori ,8 8,8 13 Keskiarvo Kuormitustarkkailujen perusteella Lakiasuon tuotantoalueen keskimääräinen bruttokuormitus vuosina on ollut kiintoainetta kg, typpeä 760 kg ja fosforia 28 kg vuodessa. Kasvillisuuskentän käyttöönoton jälkeen vuosina 2010 ja 2011 Lakiasuon tuotantoalueen keskimääräinen bruttokuormitus on ollut kiintoainetta kg, typpeä 720 kg, fosforia 16 kg sekä orgaanista ainetta kg (mitattuna kemiallisella hapenkulutuksella) vuodessa. Keskimääräinen nettokuormitus on ollut kiintoainetta kg, typpeä 560 kg, fosforia 9,5 kg ja orgaanista ainetta kg (mitattuna kemiallisella hapenkulutuksella) vuodessa. Lakiasuon turvetuotantoalueen nettokuormitus tulevalla lupakaudella vuosien 2010 ja 2011 kuormitustarkkailun tulosten perusteella arvioituna on keskimäärin kiintoainetta kg, typpeä 400 kg, fosforia 6,6 kg ja 5400 kg orgaanista ainetta (mitattuna kemiallisella hapenkulutuksella) vuodessa. Verkkokoekalastusten perusteella Pieni-Murtosen ja Murtosen kalakannoissa ei arvioida tapahtuneen muutoksia. Vuosina 2009 ja 2011 Murtosen yksikkösaalit olivat järven rehevyystasoon nähden odotettua alhaisempia. Pieni-Murtosessa vuoden 2011 korkea yksikkösaalis oli reheville vesille tyypillisellä tasolla. Yksikkösaaliiden vuosien väliset erot johtuivat ilmeisesti 5

6 vuoden 2009 koeverkkokalastusten aikaan selvästi alhaisemmasta veden lämpötilasta. Pieni-Murtonen ja Murtonen ovat petokalavaltaisia järviä. Hakija on aluehallintovirastoon toimittamaansa vastineeseen liittänyt Lakiasuon tuotantoalueen tarkkailutulokset ja reduktiot ajalta Tulosten perusteella kuivatusvesien keskimääräiset pitoisuudet ajalla olivat kasvillisuuskentän yläpuolella 26,9 mg/l kiintoainetta, µg/l kokonaistyppeä ja 71,3 µg/l kokonaisfosforia. Kasvillisuuskentän alapuolella vastaavat pitoisuudet olivat 5,4 mg/l, µg/l ja 35,9 µg/l. Vastaavat nettoreduktiot olivat 80 %, 38 % ja 50 %. Vesienhoitosuunnitelma Pöly ja melu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmaan vuoteen 2015 liitetyn Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelman Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueelle vuosille mukaan Suuri- Murtosen ekologista tilaa pidetään tyydyttävänä. Tavoitetilaksi on asetettu vuoteen 2015 mennessä hyvä tila, joka arvioidaan saavutettavan nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella turvetuotannolta edellytetään tehokkaampien vesienkäsittelymenetelmien käyttöönottoa. Ravinteiden lisäksi erityisesti kiintoaineen hallintaan on kiinnitettävä huomiota. Turvetuotannon pölypäästöjen määrään vaikuttavat turpeen kosteus, maatuneisuus, hiukkaskoko, tuotantomenetelmä ja tuulen voimakkuus. Suurimmat pölypäästöt ajoittuvat turpeen keräys- ja aumausvaiheisiin, jolloin käsitellään kuivaa turvetta. Suurimmat päästöt aiheutuvat kuormauksesta hakumenetelmällä ja turpeen käännöstä. Pölyhiukkasten kokojakauma painottuu yli 10 μm:n hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM10, alle 10 μm) ja pienhiukkasia (PM2,5, alle 2,5 μm). Turvetuotannossa syntyvän pölyn määrää pyritään vähentämään valitsemalla vähän pölyäviä tuotantotapoja. Avohakkuiden välttäminen tuotantoalueen ja asutuksen välillä vähentää tuotannosta aiheutuvaa pölyhaittaa. Myös turveaumojen sijoittelu mahdollisimman kauas asutuksesta vähentää pölyhaittaa. Melutaso tuotantoalueiden ympäristössä vaihtelee käytettävien koneyhdistelmien ja melun paikallisten leviämisolosuhteiden mukaan. Melun määrään voidaan vaikuttaa koneiden valinnalla, töiden ajoituksella, turveaumojen ja teiden sijoituksella sekä riittävän leveillä ja tiheillä kasvillisuusvyöhykkeillä. Lakiasuon tuotantoalueen lähiympäristössä alle 500 m:n etäisyydellä ei sijaitse asutusta. Lähin talo sijaitsee noin 800 m:n päässä tuotantoalueen reunasta suosta luoteeseen. 6 Vahingot Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan korvattavaa vahinkoa.

7 7 Esitys tarkistetuiksi lupamääräyksiksi HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Käyttö-, päästö ja vaikutustarkkailussa noudatetaan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmaa. Lakiasuo kuuluu ohjelman B-tarkkailuluokkaan (tiheä tarkkailu). Vesistötarkkailua tehdään vuosittain. Kuormitustarkkailua ja vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailua esitetään tehtäväksi kahtena vuotena lupakaudella tiheän tarkkailun mukaisesti. Tarkkailuvuodet valitaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Vesistötarkkailua esitetään jatkettavaksi vuosittain samoilla tarkkailupisteillä kuin ennenkin. Kalataloustarkkailua esitetään jatkettavaksi samoin menetelmin kuin aikaisemmin eli kalastustiedustelun, koekalastusten ja elohopeamääritysten avulla. Kalastustiedustelu tulisi toistaa kerran seuraavalla lupakaudella. Tarkkailuvuodet valitaan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tiedustelun otanta ja koekalastusten paikat pyritään pitämään samoina kuin aikaisempina tarkkailuvuosina, jotta tulosten vertailukelpoisuus säilyy. Muita tarkkailuja hakija ei ole katsonut tarpeelliseksi. Itä-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 121/04/2 lupamääräyksen 22 mukaan luvan saajan on maksettava vuodesta 2005 alkaen Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikölle kalatalousmaksua euroa vuodessa käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämistoimenpiteisiin turvetuotantoalueen alapuolisessa vesistössä Pieni-Murtosessa ja Murtosessa. Maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Maksuvelvollisuus päättyy sen vuoden lopussa, jolloin kasvillisuussuodatin on ollut käytössä kaksi vuotta. Hakijan mukaan kalatalousmaksu voi tuotantoalan vähäisestä (22,2 ha) pienentymisestä huolimatta olla 500 euroa vuodessa. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakijaa toimittamaan suunnitelman vesienkäsittelyn tehostamisesta pintavalutuskentän avulla ja selvityksen tuotannosta poistuneiden alueiden nykyisestä käytöstä. Hakija on aluehallintovirastoon toimittamassaan täydennyksessä ilmoittanut, että sillä ei ole Lakiasuolla hallussa pintavalutuskentäksi sopivaa aluetta. Tuotantoalueen lähiympäristö on metsätalouskäytössä ja ojitettu, eikä ole muiltakaan osin pintavalutuskentäksi sopivaa. Lähialueelta ei ole mahdollista hankkia pintavalutuskentäksi sopivaa aluetta. Hakijan hallussa olevat ja pois luovutetut tuotannosta poistuneet alueet eivät ole vielä siirtyneet uuteen maankäyttöön. Alueet ovat pääosin kivikkoisia ja kasvittumattomia.

8 Hakemuksesta tiedottaminen Hakija on liittänyt aluehallintovirastoon toimittamaansa vastineeseen Lakiasuon tuotantoalueen tarkkailutulokset ja reduktiot ajalta Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ja Kouvolan kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Kouvolan kaupungilta ja Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. 8 Lausunnot 1) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on edellyttänyt, että kasvillisuuskentän ympärivuotisesta käytöstä annetaan lupamääräys. Hakemuksen mukainen turvetuotannon vesienkäsittely on Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman ja sen Kaakkois-Suomen alueen vesienhoidon toimenpideohjelman tavoitteiden mukaista. Ympäristölupahakemukseen liittyvä vesiensuojelusuunnitelma ja siinä esitetyt toimet ovat riittäviä ja vastaavat turvetuotannossa BAT-periaatteen mukaista vesiensuojelun tasoa. Lakiasuon tuotantoalueen kuormitus- ja vaikutustarkkailu tulee jatkossakin suorittaa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman puitteissa. Ohjelmaa tulee voida päivittää ja tarkistaa Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen määräämällä tavalla. Lakiasuon tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä on pääosin metsätalousmaata ja jonkin verran peltoa. Etäisyys lähimpään asutukseen on noin 800 m. Turvetuotannosta ei arvioida aiheutuvan pöly- tai meluhaittaa. Valvontaviranomaiselle ei ole valitettu tuotannosta aiheutuvasta melu- tai pölyhaitasta. 2) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on todennut, että Lakiasuon turvetuotannon vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on seurattu nykyisellä lupakaudella kalataloudellisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Koekalastusten ja -ravustusten sekä kalastustiedustelujen tulosten perusteella tarkkailualueen kalastajien määrässä, kalansaaliissa tai saaliin koostumuksessa ei liene tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tiedustelujen perusteella turvetuotannon haitallisten kalastovaikutusten on kuitenkin arvioitu lisääntyneen viime vuosina. Vuonna 2010 käyttöön otetun kasvillisuuskentän vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen ei vielä voida arvioida tarkkailutuloksista. Ympäristölupaviraston päätöksessä nro 121/2004/2 perusteltiin maksuvelvollisuuden tarpeen

9 Muistutukset ja mielipiteet loppumista sillä, että vesienkäsittelyn tehostaminen kasvillisuussuodattimella tulee ennalta arvioiden poistamaan alapuoliselle vesistölle aiheutuvat rahalla korvattavat kalataloushaitat kahden tuotantokauden jälkeen. Kalatalousviranomaisen käsityksen mukaan kuormituksen mahdollisen vähentymisen ja veden laadun paranemisen vaikutukset näkyvät kalastossa ja kalastuksessa useiden vuosien viiveellä (rehevyyden aiheuttamat kasvillisuuden muutokset, pohjan liettymisestä johtuva kutualueiden pilaantuminen ja kalojen elohopeapitoisuus). Kalaston (petokalat) sukukypsyysiän saavuttamiseen kuluu Lakiasuon tuotantoalueen vaikutusalueella yleensä ainakin 5 vuotta. Kuormituksen positiivisten muutosten jälkeen kalatalousmaksu tulee pysyttää ennallaan, kunnes kalaston syntyneet vuosiluokat saavuttavat lisääntymisiän. Arvio kalastovaikutuksista ja kompensaatiomuutoksista tulee tehdä aikanaan tarkkailun tulosten perusteella. Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan Murtosen tavoitetilaksi on asetettu hyvä vuoteen 2015 mennessä. Suuri-Murtosen ravinteikkaaseen tilaan on vaikuttanut merkittävästi valuma-alueelta tuleva kuormitus, joista yhtenä turvetuotanto. Toimenpideohjelman toteutuminen edellyttää myös Lakiasuon turvetuotannon nykyistä tehokkaampia vesiensuojelutoimia sekä kalataloudellisen haitan kompensointia. Kalatalousviranomainen on vaatinut, että luvan saajan on maksettava vuodesta 2012 alkaen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle kalatalousmaksua euroa vuodessa käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämistoimenpiteisiin turvetuotantoalueen alapuolisessa vesistössä Pieni-Murtosessa ja Murtosessa. Maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Lakiasuon turvetuotannon vaikutuksia alapuolisten vesistöjen kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava kalatalousviranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 3) Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on edellyttänyt, että ympäristöluvassa asetetaan vesienkäsittelylle sulan maan aikaiset puhdistustehovaatimukset ja muulle ajalle vähintään puhdistustehosuositukset. Puhdistustehovaatimusten ja -suositusten tulee olla samaa tasoa kuin Vapo Oy:n Haukkasuon turvetuotannolle myönnetyssä ympäristöluvassa. Mikäli vuonna 2010 perustettu kasvillisuuskenttä ei täytä näitä vaatimuksia, tulee vesienkäsittelyä tehostaa lisätoimenpiteillä. 4) Kouvolan kaupunginhallitus on ilmoittanut yhtyvänsä Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan asiassa antamaan lausuntoon. 5) AA ja BB (Murtoniemi RN:o 9:1, Inkerilä, Kouvola) ovat vastustaneet turvetuotannon tuotantopinta-alan kasvattamista Lakiasuon alueella. 9

10 Muistuttajat omistavat kesämökkitontin Suuri-Murtosen rannalla. Järven tila on huonontunut virkistysarvoltaan vuosi vuodelta. Veden laatu on nykyisin niin humuspitoista, että muistuttajat ovat joutuneet rakentamaan tontille kaivon saunavesiä varten. Osasyynä humuspitoisuuden lisääntymiseen on osaltaan vedenpinnan dramaattinen lasku alkuperäisestään vuoden 2006 syyskuussa. Nykyisin normaali pinnan keskikorkeus on vieläkin noin 30 cm ennen laskua olleen pinnankorkeuden alapuolella. Muistuttajat ovat ihmetelleet, miksi järven humuspitoisuutta sallitaan lisätä turvetuotannon lisäämisellä. Turpeenoton lisääminen lisää myös kuormitusta Suuri-Murtoseen ja nostaa entisestään järven kiintoaineen määrää. Uusissa laskelmissa pitää ottaa huomioon järven tilavuuden pienentyminen alkuperäisten laskelmien aikaisesta tasosta. 6) Inkerilän osakaskunta (Yhteiset vesialueet RN:o 876:1, Inkerilä, Kouvola) on ilmoittanut, että sen hallinnoimiin yhteisiin vesialueisiin kuuluvat myös Pieni-Murtonen, Suuri-Murtonen ja osa Hangasjärvestä. Lakiasuon tuotantoalueen vesienkäsittelystä huolimatta alapuolisten Pieni- Murtosen, Suuri-Murtosen ja Hangasjärven vedenlaatu ei ole parantunut. Järvet ovat nykyään hyvin humuspitoisia ja kalapyydykset limoittuvat hyvin nopeasti. Kalasto sekä vesistöjen käyttö- ja virkistysarvo ovat heikentyneet. Osakaskunta on vaatinut, ettei ympäristölupamääräyksiä ja -vaatimuksia kevennetä tuotantopinta-alan muutoksista huolimatta. Muistuttaja on vaatinut vuosittaista euron kalatalousmaksua. Osakaskunta on vaatinut turvetuotannosta kärsivien osakaskunnan hallinnoimien vesialueiden virkistys- ja kalastusolosuhteiden parantamiseksi vuosittaista euron suuruista indeksiin sidottua korvausta. Lisäksi muistuttaja on vaatinut Lakiasuon turvetuotannon lopettamisen jälkeen indeksiin sidottua vuosittaista euron suuruista korvausta sadan vuoden ajan turvetuotannon pilaamien vesien parantamisen rahoittamiseksi. 7) CC ja DD (Mäntyluoto RN:o 12:1, Inkerilä, Kouvola), EE ja FF (Kuusisto RN:o 12:4, Inkerilä, Kouvola), GG (Penttilä RN:o 3:161, Inkerilä, Kouvola), HH (Kettukallio RN:o 12:7, Inkerilä, Kouvola) ja II (Mäntykallio RN:o 12:2, Inkerilä, Kouvola) ovat vaatineet Lakiasuon turvetuotannon lopettamista alapuolisten järvien veden laadun parantamiseksi. Luvan haltija tulisi velvoittaa osallistumaan vesistöjen kunnostukseen. Muistuttajat ovat esittäneet perusteita turpeennostoa vastaan. 8) Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry on todennut, että huomioon ottaen Lakiasuon purkuvesistön nykytila, Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen tavoitteet ja EU:n vesipuitedirektiivi jatkoluvan myöntämiselle Lakiasuon turvetuotantoalueelle ei ole perusteita. Hakijan esittämä vesiensuojeluratkaisu on täysin riittämätön eikä edusta BAT-tekniikkaa. 10

11 Tuotantoalueen alapuolinen vesistö on vain välttävässä tai tyydyttävässä tilassa aina Vääntäjänvirtaan (Väliväylä) asti. Haukijoki on turvetuotannon seurauksena tummunut ja liettynyt. Pieni-Murtonen -järvi on lähes umpeenkasvanut ja sen kalataloudellinen arvo hyvin pitkäksi ajaksi menetetty. Lakiasuon tuotantoalueen purkuvedet kulkeutuvat edelleen Väliväylään, josta muun muassa Kouvolan kaupunki ottaa juomavetensä. Väliväylä on myös tärkeä virkistysvesistö retkeilyn, kalastuksen ja mökkeilyn kannalta. Väliväylän veden laatuun on sijoitettu voimakkaasti esimerkiksi Väliväylä kuntoon -hankkeen ja vesihuolto-osuuskunnan kautta. Väliväylää kuitenkin rasittaa turvetuotanto, johon hankkeilla ei ole vaikutusta. Asiassa tulee sen vuoksi soveltaa laajalti ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisia säännöksiä haittojen ennaltaehkäisystä. Toissijaisesti, jos jatkolupa myönnetään, luonnonsuojelupiiri on esittänyt, että aluehallintovirasto asettaa Lakiasuon turvetuotannolle seuraavat ehdot: - Tuotantoalueen kaikille päästölajeille asetetaan määrälliset raja-arvot kilogrammoissa. - Laaditaan arvio reduktiotasosta, jos paikalle sijoitetaan kemiallinen puhdistusmenetelmä. - Humuksen kiinniotto määrätään vesiensuojelun lupamääräyksessä toteutettavaksi monipuolisin keinoin. - Kaikki tuotantoalueelta tulevat vedet tulee käsitellä, myös eristysojista purkautuva vesi. - Laskeutusaltaat ja sarkaojat on puhdistettava säännöllisesti (mahdollisimman usein vähävetisinä aikoina, usean kerran vuodessa) ja läjitettävälle massalle on varattava alue, joka ympäröidään tulvavallein. - Toteutetaan varsinainen kuormitustarkkailu turvetuottajien yhdenvertaisuuden vuoksi, lisäksi suuren kokonaiskuormituksen vuoksi vesienkäsittelyrakenteiden yhteydessä suoritetaan jatkuvatoimista mittausta, jonka tiedot tulee toimittaa ajantasaisesti saataville internetissä. - Asetetaan velvoite purkuvesistön biologisesta ja liettymistarkkailusta. - Laaditaan luvanhakijan kustannuksella selvitys Lakiasuon turvekentän vaikutuksesta talousveden laatuun purkuvesistössä, etenkin vedenoton vuoksi - Velvoitetaan Vapo Oy osallistumaan Väliväylä kuntoon -hankkeen kustannuksiin. - Laaditaan rapuselvitys, koska lajia on esiintynyt alueella. 11

12 - Laaditaan selvitys alapuolisten lampi- ja jokivesien kunnostustarpeesta ennen lupaehtojen harkintaa. - Luvanhakija ja maanomistaja yhdessä velvoitetaan muodostamaan Lakiasuolle tuotannon jälkeen vettä sitovia pintoja ja kasvillisuuskosteikkoja, sekä kantamaan vastuu kentän aiheuttamista valumista 30 vuoden ajan kaivuun päättymisen jälkeen. Lakiasuon mataloitunut turvekenttä on tuotantonsa loppuvaiheessa. Nostettava turve on pitkälle maatunutta ja hienojakoista. Tämä asettaa erityiset haasteet vesiensuojelulle. Erityisesti humuksen ja kiintoaineen kiinniotto on tärkeää. Lakiasuon ympäristölupapäätöksessä vuonna 2002 ei toteutettu riittävällä tarkkuudella ympäristönsuojelulain 42 :n mukaista harkintaa toiminnan vaikutuksesta alapuolisen vesistön laatuun, minkä vuoksi se tulee suorittaa nyt tarkistuksen yhteydessä. Luonnonsuojelupiiri on perustellut vaatimustaan sillä, että Parkanon Saukkosuota koskeneessa korkeimman hallintooikeuden päätöksessä ( , taltionumero 147), jossa se hylkäsi kohteen ympäristöluvan, korkein hallinto-oikeus tarkasteli tarkemmin ympäristönsuojelulain syntyprosessia ja tarkoitusperiä. Luonnonsuojelupiiri on esittänyt korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä mainittuja perusteluja hakemuksen hylkäämiseksi. Lakiasuon tuotantoalueen purkuvesistössä suoritettu velvoitetarkkailu ei paljasta liettymiä, vaan huomioi ainoastaan virtaaman laimentamia vesimassoja. Kun Lakiasuon turvetuotannon päästöjen seurantamittaukset suoritetaan 0,1 metrin syvyydestä on selvää, ettei purkuvesistössä alempana kulkevaa raskaampaa ainesta tunnisteta. Kuormituksen näkymättömyys mittauksissa koskee myös purkuvesistön pohjaan kerrostuneita kiintoaines- yms. päästöjä. Niiden aiheuttama haitta ilmenee erityisesti liettymisenä. Liettyminen johtuu siitä, että turve muuntuu vesistössä. Biologinen prosessi muuttuu turvesuolta tulevien valumien vaikutuksesta, ja ravinteita irtoaa enemmän kuin turpeesta tai turveliejusta. Aluehallintoviraston tulee sen vuoksi tutkituttaa liettymisen syy hakijan kustannuksella ennen kuin voi tehdä lupapäätöksen asiassa. Hakijan on selvitettävä turvetuotannosta peräisin olevien kiintoainesliettyminen esiintyminen ja määrä Lakiasuon tuotantoalueen kuivatusvesien laskupaikan (tuotantoalueen purkukohta Nahkaojaan) sekä Hangasjärven välillä. Selvityksen perusteella on laadittava suunnitelma kustannusarvioineen liettymistä aiheuttavien haittojen poistamiseksi Nahkaojan purkupaikan ja Hangasjärven välillä. Samalla on varmistettava, ettei liete lähde poistettaessa liikkeelle. Pieni-Murtosesta, Suuri-Murtosesta ja Hangasjärvestä tulee ottaa sedimenttinäytteet aiemman turvekertymän selvittämiseksi. 12

13 Vesientilan tarkkailua pitää parantaa niin, että toiminnan aiheuttamista päästöistä vallitsee ajantasainen ja totuudenmukainen käsitys juuri kyseisen suon aiheuttamista päästöistä. Tämä tarkoittaa muun muassa jatkuvaa purkuvesien tarkkailua niin, että mittauspaikka, -ajankohta tai -syvyys eivät heikennä tulosten luotettavuutta. Ominaiskuormituslukuihin perustuvaa käsitystä Lakiasuon aiheuttamista vesistöpäästöistä ei tule hyväksyä ja hakijan esittämät tiedot tulee hylätä epäluotettavina. Lakiasuon tuotantoalueen purkuvedet johdetaan Väliväylään yhdessä muiden vesistön varressa olevien turpeentuotantoalueiden kanssa. Turvetuotannon yhteisvaikutusta ei ole huomioitu tuotantoalueiden ympäristöluvituksessa. Turvetuotannon vaikutukseen ei puututa myöskään Väliväylän vesistönkunnostushankkeissa. Tämän vuoksi turvetuotannon Väliväylään kohdistuviin päästöihin tulee puuttua ympäristöluvituksen yhteydessä tapauskohtaisesti ja myös huomioiden samalla Väliväylään kohdistuvan turvetuotannon yhteisvaikutus. Valkealan reitti on luokiteltu ympäristöministeriön toimesta erityistä suojelua vaativaksi vesistöksi. Väliväylä on myös Kouvolan seudun tärkein talousveden lähde. Raakavesi tekopohjavesilaitokseen otetaan Haukkajärvestä. 9) JJ ja KK (Kuusiniemi RN:o 2:127, Inkerilä, Kouvola), LL (Mäntyranta RN:o 2:121, Inkerilä, Kouvola), MM (Rantapalsta RN:o 2:103, Inkerilä, Kouvola), NN ja OO sekä PP, QQ ja RR Jussilanlahdentien asukkaina ovat todenneet, että Lakiasuon turvetuotanto on aiheuttanut Suuri-Murtosessa rehevöitymistä ja umpeen kasvamista. Järven pohjoispää on tukkeutumassa kokonaan. Muistuttajat ovat vaatineet, että Lakiasuon turvetuotanto lopetetaan. 13 Hakijan vastine Hakija on todennut, että Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) lausunnon mukaan ensiksi kuivatusvedet vastaanottavan Pieni Murtosen veden laatu on parantunut vuosijaksolla , mutta alempana olevan Suuri Murtosen heikentynyt. Hakijan mukaan kasvillisuuskentän käyttö tulee olemaan ympärivuotista. Vastineen ja päätöksen antamisen ajankohta sekä tarpeellisen rakentamisen edellyttämä aika (muun muassa suoran sähkön edellyttämä rakentaminen) huomioon ottaen käyttö olisi ympärivuotista alkaen. Tarkkailujen ja pölyn sekä melun osalta hakijalla ei ole ollut huomautettavaa lausunnosta. Hakija on todennut Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen 2) lausunnosta, että hakijan esittämä vuosittainen kalatalousmaksu on riittävä hankkeesta aiheutuvan kalataloudellisen haitan estämiseksi, kun otetaan huomioon pienentynyt tuotantoala ja kuivatusvesien puhdistuksen taso. Muutoin hakijalla ei ole ollut huomautettavaa lausunnosta.

14 14 Hakija on todennut Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 3) ja Kouvolan kaupunginhallituksen 4) lausunnoista, että Haukkasuolla on ympärivuotinen kemiallinen puhdistus ja Lakiasuolle tulee ympärivuotinen kasvillisuuskenttä, jonka toiminnassa voi olla vaihtelua sellaisista tekijöistä johtuen, joihin toiminnanharjoittaja ei voi vaikuttaa. Kuivatusvesien puhdistuksesta aikaväliltä on tiedot vastineen liitteessä 1. Muutoin hakija on viitannut soveltuvin osin muualla vastineessa lausumaansa. Hakija on todennut AA ja BBn 5) muistutuksesta, että hakemus ei koske ympäristöluvan hakemista uudelle hankkeelle tai tuotantoalueen laajentamista. Toiminnan ympäristöluvan edellytykset on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä. Kysymys on lupamääräysten tarkistamisesta eikä kuormituksen lisäämisestä nykytasostaan. Kuivatusvesien puhdistus on asianmukaista. Hakija on todennut Inkerilän osakaskunnan 6) muistutuksesta, että Lakiasuon tuotantoalueen kuivatusvesien puhdistuksella voidaan vaikuttaa vain tuotantoalueelta lähtevän päästön määrään ja vaikutuksiin purkuvesistöissä. Lakiasuon tuotantoalue muodostaa vain vähäisen osan muistutuksessa mainittuja vesistöjä kuormittavasta maa-alasta ja toiminnoista. Kuivatusvesien puhdistaminen on asianmukaista. Hankkeesta aiheutuva kalataloudellinen haitta voidaan estää vuosittain suoritettavan 500 euron suuruisen kalatalousmaksun käytöllä hankkeen vaikutusalueella. Muuta hyvitettävää haittaa tai vahinkoa ei aiheudu. Ennalta arvaamattomien vahinkojen osalta jo voimassa oleva lupa sisältää määräyksen. Hakija on todennut CC ja asiakumppaneiden 7) muistutuksesta, että päätöksellä ei voida määrätä voimassa olevaa ympäristölupaa raukeamaan. Muutoin hakija on viitannut muualla vastineessa soveltuvin osin lausumaansa. Hakija on viitannut Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry:n 8) muistutuksen lupaa koskevilta osin soveltuvin osin muualla vastineessa lausumaansa. Kuivatusvesien puhdistus on parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kasvillisuuskentän ympärivuotiselle käytölle ei ole tarkoituksenmukaista asettaa puhdistustehoa koskevia määräyksiä. Eristysojilla estetään ulkopuolisten vesien pääseminen tuotantoalueen ojastoihin ja hallitsemattomia ylivirtaamatilanteita. Tuotantoalueen ojitus ja vesienpuhdistusmenetelmät mitoitetaan tuotantoalueelta muodostuvalle valumalle. Eristysojiin johtuu valumaa käytännössä niiden ulkopuolisilta alueilta, eivätkä vedet eristysojissa sinällään pilaannu tai muutu huonommaksi verrattuna ojaan saapumistilaansa. Veden laatu määräytyy ulkopuolisten alueiden ominaisuuksien ja toimintojen mukaan, ja nämä vedet johtuisivat puhdistamattomina samoihin vesistöihin kuin aikaisemmin.

15 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Eristysojiin kaivetaan lietesyvennyksiä, joiden tarkoitus on estää kaivun aikaisia ja suurten valuntatilanteiden aikana aiheutuvia eroosiosta johtuvia kiintoainepäästöjä. Muutamassa vuodessa ojat asettuvat ja kasvittuvat, mikä osaltaan vähentää mainittuja päästöjä. Jo alkuvaiheessaan eristysojana tai sen jonakin osuutena voi toimia vanha sammaloitunut tai kasvittunut metsäoja, mikä välittömästi osaltaan estää tai vähentää kiintoaineen ojassa kulkeutumista. Eristysojat kaivetaan vain kertaalleen eivätkä ne yleensä edellytä perkaamista. Kunnossapidon ja tarkkailun osalta voimassa olevan luvan määräykset ovat riittävät. Hankkeella ei ole vaikutusta talousveden ottoon. Talousvettä ei oteta vesistöistä. Hankkeella ei ole vaikutusta vesistöjen veden käyttökelpoisuuteen muuhun tarkoitukseen Väliväylä kuntoon -hankkeen kustannuksiin osallistumisvelvoitteelle ja rapuselvitykselle sekä purkureitin kunnostustarveselvitykselle ei ole olemassa perusteita. Vaateet eivät ole yhdistyksen puhevallassa. Jälkihoidon osalta tavanomaiset määräykset ovat riittävät turvetuotannon vaikutusten hallinnoimiseksi. 15 Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto tarkistaa Lakiasuon turvetuotantoalueen toistaiseksi voimassa olevan Itä-Suomen ympäristölupaviraston antaman ja Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellään nro 07/0011/1 muuttaman ympäristölupapäätöksen nro 121/04/2 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 46,8 ha. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 10 olevan kartan Vedenlaadun tarkkailupisteet, Lakiasuo, mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan (Nahkaoja) kautta Haukijokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 3 olevan piirustuksen Tuotantosuunnitelma, mittakaava 1:8 000, mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti vähintään suunnitelmassa esitetyn pinta-alaltaan 2,9 ha:n suuruisen kasvillisuuskentän avulla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia.

16 16 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

17 7. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 8. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 9. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 10. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailujen kattavuutta. 11. Vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman mukaisesti. Kalataloustarkkailu on tehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla ja tarkkailusuunnitelma on toimitettava viranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailusuunnitelmia voidaan tarkentaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Vesistö- ja kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on lisäksi toimitettava Valkealan kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiinty- 17

18 neet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 12. Luvan saajan on osallistuttava laskuojan kunnossapitoon. 13. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 500 euroa kalatalousmaksua Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, ellei kalatalousmaksua ole vielä siltä vuodelta suoritettu. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 14. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen vedet voidaan ohjata vesienkäsittelyn ohi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesienkäsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupa ja sen velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 18 Korvaukset Hankkeesta ei ole aiheutunut eikä ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa.

19 19 Lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen perustelut Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesienkäsittelyn tehosta ja sen parantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisiltaosin. Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston antamassa päätöksessä nro 121/04/2. Toiminnassa ja siitä aiheutuvissa päästöissä ei tapahdu oleellisia muutoksia aikaisemmin myönnetyn luvan mukaiseen toimintaan ja päästöihin verrattuna. Turvetuotantoala on pienentynyt aiemman luvan mukaisesta noin kolmanneksella. Kasvillisuuskentän pinta-ala on noin 6,2 % tuotantoalueen pinta-alasta. Luvan haltijalla ei ole mahdollisuutta tehostaa vesienkäsittelyä pintavalutuskentän avulla. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista sijaintipaikan olosuhteissa. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu siten, että ne vastaavat nykyisiä vaatimuksia. Toimittaessa hakemuksen ja tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Hanke ei heikennä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman ja siihen liitetyn Kaakkois-Suomen alueen vesienhoidon toimenpideohjelman tavoitteiden toteutumista.

20 20 Lupamääräysten perustelut Päästöt vesiin Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, mikä tässä tapauksessa on kasvillisuuskenttä. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Lupamääräyksen 12 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien haittojen poistamiseksi. Tuotantoalueen ja päästöjen sekä päästöjen aiheuttamien haitallisten vaikutusten pienenemisen vuoksi kalatalousmaksua alennetaan lupamääräyksen 13 mukaisesti. Vesienkäsittelyä koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 2 4 ilmenevällä tavalla ja tarkkailua koskevat vaatimukset lupamääräyksistä 10 ja 11 ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto toteaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen 2) vaatimukseen kalatalousmaksusta, että lupamääräyksessä 13 asetettu kalatalousmaksu on määrältään riittävä, kun otetaan huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus sekä vesistön kalataloudellinen arvo. Aluehallintovirasto toteaa AA ja BBn 5) muistutuksesta, että asiassa on kysymys voimassa olevan luvan mukaisten lupamääräysten tarkistamisesta. Lupaa ei ole haettu tuotantoalueen laajentamiseen. Tuotantoalue on pienentynyt noin kolmanneksella. Aluehallintovirasto toteaa, että asiassa saatujen selvitysten perusteella Inkerilän osakaskunnan 6) korvausvaatimus on perusteeton. Luvan haltija on lupamääräyksessä 13 määrätty maksamaan vuosittaista kalatalousmaksua Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen. Aluehallintovirasto viittaa myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen 2) muistutuksesta lausuttuun. CCn ja asiakumppaneiden 7) sekä JJn ja asiakumppaneiden 9) vaatimukseen Lakiasuon turvetuotannon lopettamisesta ja Kymenlaakson

21 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO luonnonsuojelupiiri ry:n 8) vaatimukseen Lakiasuon turvetuotannon jatkoluvan epäämisestä, että asiassa on kysymys voimassa olevan luvan mukaisten lupamääräysten tarkistamisesta. Luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 121/04/2. Aluehallintovirasto toteaa Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry:n esittämistä ehdoista lisäksi, että tällä päätöksellä tarkistetut lupamääräykset ovat riittävät. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan muutoksenhausta huolimatta jatkaa voimassa olevan luvan mukaisin lupamääräyksin. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100, 103 a Jätelaki (1072/1993) 4, 6 ja 15 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteen maksutaulukon mukaan ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on euroa. Maksu peritään 50 % taulukon mukaista maksua pienempänä, koska kyseessä on ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukainen lupamääräysten tarkistamishakemus. 21

22 22 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Vapo Oy Jäljennös päätöksestä Kouvolan kaupunki Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

23 23 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Jukka Leinonen Anne Valjakka Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Jukka Leinonen ja esitellyt ympäristölakimies Anne Valjakka. AV/sl

24 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

25 Kartta Liite 2