Suomen maaseutuverkosto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen maaseutuverkosto 2007 2014"

Transkriptio

1 MAASEUTUVERKOSTON LOPPUR APORT TI 2009 Suomen maaseutuverkosto Loppuraportti Maaseutuverkostoyksikkö

2

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman painopistealueet ja tavoitteet Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet ja tehtävät Maaseutuverkoston rakentamistyön analyysi - Miten maaseutuverkostotoiminta Suomeen rakennettiin kaudelle ? Suomen maaseutuverkostoon vaikuttaneen toimintaympäristön muutoksia Maaseutuhallinnon asiakaskunnan muutokset Poliittiset muutokset Taloudelliset muutokset Sosiaaliset muutokset Teknologiset muutokset Ekologiset muutokset Sidosryhmäanalyysi, Maaseutuverkoston toimijat Maaseutuhallinnon organisaatiot Leader-ryhmät Järjestöt ja yhdistykset Oppilaitokset ja tutkimuslaitokset Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR Ahvenanmaa osana maaseutuverkostoa Maaseutuverkoston tehtävät, Maaseutuverkostoyksikkö toimijana Viestintä Koulutus Hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen Kansainvälinen yhteistyö Hallinto Maaseutuverkostoyksikön organisatorinen asema Maaseutuverkostoyksikön resurssit ja toimintojen kehittäminen Johtopäätökset Onnistumiset Haasteet Viestit tulevalle maaseutuverkostotoiminnalle Liitteet...36

4 Suomen maaseutuverkosto Loppuraportti 1. Johdanto Vuonna 2007 aloitettiin Euroopan unionin jäsenmaissa maaseutuverkostotoiminta maaseudun kehittämisohjelmien toimeenpanon tehostamiseksi ja toimijoiden yhteistyön lisäämiseksi. Suomessa mukana ovat olleet kaikki Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien toimintalinjat ja toimijat. Edellisillä EU-ohjelmakausilla sekä Suomessa ja muissa Euroopan Unionin jäsenmaissa toimi Leader-verkostoyksiköt, mikä kokosi Leader-työn toimijat yhteen. Maaseutuverkostot perustettiin Euroopan unionin jäsenmaihin ohjelmakaudelle Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/ artiklan mukaan. Asetus määritteli maaseutuverkoston tavoitteet ja tehtävät. Artiklan 68 mukaan kukin jäsenvaltio sai itse päättää, miten organisoi maaseutuverkoston toiminnan. Maaseutuverkoston perustamisesta kansallisesti Suomessa säädettiin laissa maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista (532/2006) sekä valtioneuvoston asetuksella maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista (634/2007) sekä valtioneuvoston asetuksella maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (861/2007). Maaseutuverkoston toimikaudeksi päätettiin Suomessa ohjelmakausi ja yksi siirtymävaihevuosi eli vuodet Rahoitus tapahtui Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisellä avulla. Tämän maaseutuverkostotoiminnan loppuraportin kirjoittamisen taustamateriaalina on käytetty erityisesti seuraavia materiaaleja: 1. Maaseutuverkostotoiminnan strategia vuodelta Koulutustarvekyselyt vuosilta 2008 ja Maaseutuverkostotoiminnan palaute- ja vaikuttavuuskyselyt vuosilta 2010, 2012 ja Maaseutuverkoston koulutusten ja tapahtumien osallistujapalautteet vuosilta Maaseutuverkoston ohjausryhmän jäsenten maaseutuverkostotoiminnan arviointi syksyltä Maaseutubarometri 2014, Taloustutkimus Oy Loppuraportin sisällöllisenä rakenteena on käytetty interventiologiikan mallia (kuva 1) ja maaseutuverkostotoiminnan strategia-asiakirjan pohjaa vuodelta Erityisesti toimintaympäristön analyysia ja sidosryhmäanalyysia on tehty vertaillen ja pohjautuen vuoden 2008 tilanteeseen. Interventiologiikan mallin maaseutuverkostotoimintaa varten on kehittänyt Euroopan arviointiverkosto vuonna Interventiologiikan malli ei siis ole ollut käytettävissä kuluneen ohjelmakauden alussa, mutta tulee palvelemaan tulevan kauden maaseutuverkostotoimintaa ja ohjelmatyötä. Tässä loppuraportissa arvioidaan tulosten ja tuotosten vaikuttavuuden kautta ovatko maaseutuverkostotoiminnalle asetetut tavoitteet ja visiot toteutuneet. Kirjoittamistyön ovat tehneet maaseutuverkostoyksikön henkilöstö. Raportti on käsitelty ja hyväksytty maaseutuverkoston ohjausryhmän kokouksessa. 4 Suomen maaseutuverkosto 2014 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

5 Kuva 1. Interventiologiikan malli maaseutuverkostotoiminnassa Euroopan arviointiverkoston mukaisesti. 2. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman painopistealueet ja tavoitteet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman painopistealueet loivat pohjan Suomen maaseutuverkostotoiminnalle. Maaseutuverkostotyö kattoi Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmat. Painopistealueet on kuvattu Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa vuosille seuraavasti: 1. Maa- ja metsätalouden harjoittaminen taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla koko Suomessa. 2. Yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yrittäjien verkostoitumista suosiva ja kehittävä toiminta maaseudun elinkeinojen monipuolistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. 3. Paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistaminen maaseudun elinvoiman ja elämänlaadun lisäämiseksi. Maaseutuverkostotoiminnan työtä ohjaavana ovat olleet maaseudun kehittämisohjelmien toimintalinjojen tavoitteet. Ohjelmakaudella maaseudun kehittämisohjelmissa oli neljä toimintalinjaa: 1. Toimintalinja 1. Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen 2. Toimintalinja 2. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen 3. Toimintalinja 3. Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseutualueiden elinkeinoelämän monipuolistaminen 4. Toimintalinja 4. Leader MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto

6 3. Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet ja tehtävät Suomen maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet kaudelle kuvattiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa seuraavasti: Tieto maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuuksista ja tuloksista lisääntyy ohjelman toimijoiden, potentiaalisten tuensaajien ja suuren yleisön keskuudessa. Ohjelmaa toteuttavien viranomaisten ja sidosryhmien välinen tiedonkulku paranee. Osaaminen lisääntyy kokemusten vaihdon kautta. Maaseutuverkostotoiminnan strategiatyön pohjalta vuonna 2008 muodostettiin maaseutuverkoston visio sekä maaseutuverkostoyksikön visio ja toiminta-ajatus. Maaseutuverkoston visio Maaseutuverkosto on vuonna 2013 luja ja joustava maaseudun kehittäjien verkosto, maaseudun edun tekijä. Maaseutuverkosto oli toimintatapa, joka kokosi yhteen maaseudun kehittämistyöhön ja maaseudun kehittämisohjelmiin osallistuvat viranomaiset, järjestöt ja kansalaistoimijat. Yhteistyö ja vuorovaikutteisuus olivat kivijalka maaseutuverkostotyölle. Kullakin toimijaorganisaatiolla on oma visionsa, tavoitteensa ja tehtävänsä, joten maaseutuverkosto oli ja on hyvin monimuotoinen ja moni-ilmeinen verkosto. Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteena oli luoda positiivinen imago maaseudun kehittämisohjelmille ja maaseudulla tapahtuvalle toiminnalle. Yhteistä kaikille toimijoille ajateltiin olevan maaseudun edun tekeminen. Maaseutuverkostoyksikön visio Maaseutuverkostoyksikkö lisää maaseututoimijoiden yhteisen tekemisen meininkiä. Maaseutuohjelmien mahdollisuudet tulevat hyödynnettyä täysimittaisesti. Maaseutuverkostoyksikön vision pohja-ajatuksena oli, että yksikkö on dynaaminen ja joustava palveluita tarjoava sekä maaseutuverkoston toimintaa kehittävä ja koordinoiva taho. Maaseutuverkostoyksikön tavoitteena oli mahdollistaa ja edistää maaseutuverkostoa luomaan uusia maaseudun kehittämisen toimintamalleja sekä uudenlaista kuvaa maaseudusta ja sen kehittämisestä. Maaseutuverkostoyksikkö toimi molemmilla kotimaisilla kielillä huomioiden myös kulttuurilähtökohtaiset taustat ja toimintamallit sekä Suomen alueiden erilaisuus. Maaseutuverkostoyksikön toiminta-ajatus Maaseutuverkostoyksikkö energisoi maaseututoimijoiden välisiä yhteyksiä ja tehostaa osaamisen välittymistä maaseudun kehittämiseksi. Maaseutuverkostoyksikön työtapoja pyrittiin alusta alkaen muodostamaan ja hiomaan niin, että koko laajan maaseutuverkoston rakentaminen ja osallistaminen mahdollistuisi maaseudun kehittämisohjelmien eteenpäinviemiseksi maaseutuverkoston tavoitteet ja tehtävät täyttäen. 6 Suomen maaseutuverkosto 2014 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

7 Maaseutuverkoston tehtävät Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa maaseutuverkoston tehtäviksi ohjelmakaudella määriteltiin seuraavat, osaamisen sekä tiedon ja taidon lisäämistä tavoittelevat asiat: 1. Tiedottaa ohjelmien toimenpiteistä, tukijärjestelmistä ja niihin liittyvistä ajankohtaisista asioista, esimerkiksi internetin ja julkaisujen avulla. 2. Järjestää tapaamisia ja koulutuksia maaseudun kehittämiseen liittyvistä teemoista (esimerkiksi valtakunnalliset seminaarit). 3. Koota ja välittää tietoa maaseudun kehittämiseen ja ohjelmien toteuttamiseen liittyvistä koulutuksista ja tapahtumista, esimerkiksi ylläpitämällä internet-sivuilla yhteistä tapahtumakalenteria. 4. Laatia koulutussuunnitelma toimintaryhmille ja niiden sidosryhmille, yhteistyössä hallintoviranomaisten ja toimintaryhmien kanssa. 5. Avustaa tarvittaessa verkostossa toimivia tahoja koulutusten, seminaarien ja tapahtumien suunnittelussa, järjestelyissä ja koulutusaineiston tuottamisessa. 6. Kerätä, analysoida ja levittää tietoa maaseudun kehittämisestä sekä siihen liittyvien tukijärjestelmien hyvistä käytännöistä, sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. 7. Edistää maaseudun toimijoiden ja asiantuntijoiden verkostoitumista ja verkostojen yl-läpitoa, esimerkiksi kohderyhmittäin tai toimialoittain. 8. Edistää kansainvälisten ja aluerajat ylittävien hankkeiden yhteistyötä ja tiedon välitystä. 9. Pitää yhteyttä, hankkia ja välittää tietoa EU:n maaseutuverkostoon sekä muihin EU:n jäsenvaltioiden maaseutuverkostoihin. Tehtävien mukaisesta toiminnasta ja tuloksista maaseutuverkostoyksikön osalta kerrotaan ja niiden vaikuttavuutta arvioidaan luvussa Maaseutuverkoston rakentamistyön analyysi - Miten maaseutuverkostotoiminta Suomeen rakennettiin kaudelle ? Maaseutuverkoston suunnittelutyö kaudelle aloitettiin maa- ja metsätalousministeriössä jo vuonna Valmistelu jatkui intensiivisemmin tammikuussa 2007 kahden suunnittelijan voimin. Kevään aikana pidettiin 11 maaseudun kehittämisen sidosryhmien kuulemistilaisuutta. Niissä sidosryhmät nostivat esiin mm. seuraavia toivomuksia maaseutuverkostotyöstä: Luotava kehittäviä jännitteitä, uusia avauksia maaseudun kehittämistyöhön Maaseudusta ja sen kehittämisestä voitava luoda uudenlainen kuva Maaseutuverkosto tarvitsee verkostojohtamista. Verkostoja pitää aktiivisesti rakentaa, ne eivät synny itsestään Verkoston ja verkostoyksikön rajapinnat vaativat selkiyttämistä Toiminnan käynnistämisellä koettiin olevan kiire, koska tiedottamista kaivattiin Maaseutuverkostotyön sydän oli maaseutuverkostoyksikkö, joka aloitti toimintansa syksyllä Yksikön tehtävä oli koordinoida, aktivoida ja mahdollistaa koko maaseutuverkoston toimintaa. Tärkeä tehtävä oli koota maaseudun toimijat yhteen verkostoon, sitä koko ajan täydentäen ja aktivoiden. Seitsemän henkilön yksikkö järjesti MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto

8 koulutuksia ja verkostotapahtumia, keräsi ja levitti hyviä käytäntöjä, viesti maaseudun kehittämisestä eri kanavien kautta ja edisti kansainvälisyyttä. Kaiken toiminnan keskiössä olivat Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmat, niiden mahdollisuudet, tulokset ja vaikutukset. Ketä palveltiin, kuka oli maaseutuverkostoyksikön asiakas? Maaseutuverkoston yhteinen asiakas on maaseutu ja sen asukkaat, viljelijä, yrittäjä, hanketoteuttaja ja muu potentiaalinen tuensaaja. Maaseutuverkoston toimijat palvelivat ja palvelevat asiakkaita omien tehtäviensä ja tavoitteidensa mukaisesti. Maaseutuverkostoyksikön asiakkaana olivat lähinnä maaseutuohjelman toimijat, jotka samalla muodostivat maaseutuverkoston. Maaseutuverkostoyksikön viestinnän, koulutusten ja tapahtumien keskeisimpiä asiakasorganisaatioita olivat ELY-keskukset, Leader-ryhmät, kunnat, MTK, SLC, neuvontajärjestöt, kylätoimijat, nuorisojärjestöt ja muut järjestöt ja yhdistykset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, Maaseutuvirasto, MMM ja muut ministeriöt sekä muut ohjelman toimijat. Valtaosaltaan asiakkaat olivat samalla toimintojen kohderyhmänä sekä yhteistyökumppaneita. Koulutustilaisuuksia ja tapahtumia tehtiin verkostomaisesti yhteistyössä. Viestinnän kohderyhmänä olivat edellisten lisäksi erityisesti suuri yleisö ja potentiaaliset tuensaajat. Sekä koulutusten ja viestinnän osalta maaseutuverkostoyksikön tehtävänä oli ohjelman toimenpiteiden taustoittavan ja täydentävän tiedon tuottaminen ja viestiminen. Maaseutuvirasto, ELY-keskukset ja kunnat vastasivat alueillansa viranomaisviestinnästä, tukiehtojen kouluttamisesta jne. suoraan potentiaalisille tuensaajille, viljelijöille, yrittäjille ja hanketoteuttajille. Maaseutuvirasto vastasi ELY-keskusten ja kuntien kouluttamisesta tukiehtojen osalta. Maaseutuverkostoyksikön koulutustilaisuudet ja tapahtumat olivat lähtökohtaisesti kuitenkin avoimia kaikille maaseudun kehittämisestä kiinnostuneille tahoille ja henkilöille. Maaseutuverkoston muodostuminen ja kehittyminen Maaseutuverkostoa ajateltiin alusta alkaen avoimena verkostona. Maaseutuverkostossa ei kerätty jäseniä vaan kaikki maaseutuohjelman osalliset muodostivat maaseutuverkoston. Maaseutuverkosto muodosti ja muodostaa sipulimaisen rakenteen. Keskiössä on keskushallinnon toimijat, jotka mahdollistavat maaseutuohjelman hallinnollisen olemassa olon, ulkokehällä on asiakasrajapinta. Ohjelmakauden aikana tehtiin kolme maaseutuverkostoanalyysiä (kuvat 2 4). Analyysit teetettiin yhtäaikaisesti maaseutuverkoston palaute- ja vaikuttavuuskyselyjen kanssa. Analyysien kautta pyrittiin hahmottamaan abstraktia maaseutuverkostoa. Minkälaisia vuorovaikutussuhteita toimijoiden välillä on? Mitkä ovat verkoston solmukohdat? Miten yhteistyösuhteet kehittyivät ohjelmakauden kuluessa? Kyselyissä pyydettiin nimeämään merkittävimmät yhteistyökumppanit maaseudun kehittämistyössä sekä määrällisesti että laadullisesti. Maaseudun kehittämisohjelmien toimijat muodostavat laajan verkoston. Verkoston muoto ja lenkit ovat vaihdelleet ohjelmakauden aikana riippuen organisaatioiden omista tarpeista ja ajanhetkestä. Maaseutuverkoston keskiössä ovat melko luontaisesti ohjelman hallintoviranomaiset ja ympärillä ohjelmaa toteuttavat järjestöt ja muut sidosryhmät. Sidosryhmäosiossa, luvussa 4, on hahmotettu eri sidosryhmien toimintaa osana maaseutuverkostoa. 8 Suomen maaseutuverkosto 2014 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

9 Kuva 2. Maaseutuverkostoanalyysi Yhteistyön määrä eri toimijoiden välillä. Mitä keskemmällä toimija kuviossa on, sitä enemmän yhteyksiä sillä on muihin toimijoihin. Kuva 3. Maaseutuverkostoanalyysi Yhteistyön määrä eri toimijoiden välillä. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto

10 Kuva 4. Maaseutuverkostoanalyysi Yhteistyön määrä eri toimijoiden välillä. Maaseutuverkoston ohjausryhmä ja työryhmät Maaseutuverkoston toimintaa ohjasi 21-jäseninen maaseutuverkoston ohjausryhmä (liite 8). Se ohjasi ja linjasi maaseutuverkoston toimintaa sekä seurasi koko kaudelle vahvistetun toimintasuunnitelman ja vuotuisen toimintasuunnitelman toteutumista. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi aluksi maa- ja metsätalousministeriön edustaja ja ohjelmakauden toisella puoliskolla ELY-keskuksen edustaja. Esittelijänä toimi maaseutuverkostoyksikön johtaja. Maa- ja metsätalousministeriö asetti maaseutuverkoston ohjausryhmän noin 2½ vuodeksi kerrallaan eri alueiden ja sidosryhmien tasapuolisen osallistumisen varmistamiseksi. Ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa vuodessa, mikä mahdollisti asioiden riittävän seurannan ja suunnittelun. Ohjausryhmän suuren koon vuoksi, kokoukset eivät ehkä kuitenkaan toimineet parhaalla mahdollisella tavalla yhteisen näkemyksen löytämiseksi ja toiminnan linjaamiseksi. Ohjausryhmän jäsenten asiantuntemusta ei pystytty riittävästi hyödyntämään verkoston toiminnassa, vaikkakin keskustelut olivat useimmiten erittäin antoisia ja maaseutuverkostotoimintaa edesauttavia. Verkostomaisessa toiminnassa puheenjohtajan rooli korostuu erityisen merkittävänä ohjausryhmän kokouksissa esittelijänä toimivan maaseutuverkostoyksikön johtajan sparrausja yhteistyökumppanina. Tämän suhteen rakentamiseen kannattaa jatkossa kiinnittää alusta alkaen huomiota. Ohjausryhmä asetti kauden aikana yhteensä viisi työryhmää: alueiden välinen yhteistyö-, Leader-, innovaatio-, vuorovaikutus- ja yrittäjyystyöryhmät. Vuorovaikutustyöryhmä toimi vuoden ajan aivan kauden alussa, yrittäjyys-työryhmä toimi loppukaudella eli vuoden Muut työryhmät toimivat koko kauden vuodesta 2008 lähtien. 10 Suomen maaseutuverkosto 2014 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

11 Työryhmien tavoitteena oli luoda osallistumisen väyliä verkostomaisen työskentelyn tueksi ja olla lähinnä operatiivisen toiminnan tukena. Työryhmät pyrkivät löytämään ja tekemään uusia avauksia sekä tekemään niiden mukaisia ehdotuksia maaseutuverkoston vuotuisiin toimintasuunnitelmiin. Työryhmät innostivat toimijoita, vahvistivat verkostoa sekä tuottivat ja välittivät tietoa maaseutuohjelmien toiminnoista. Kuhunkin työryhmään kutsuttiin vähintään viisi eri sidosryhmien asiantuntijaa. Työryhmät kokoontuivat tarpeen mukaan. Maaseutuverkostoyksikön asiantuntijat toimivat työryhmätyön valmistelijoina ja sihteereinä. Innovaatioryhmä edesauttoi tieteen ja tutkimuksen innovaatioiden sekä maaseutupolitiikan soveltamista käytännön työhön. Vuorovaikutusryhmä toimi viestintätarpeiden foorumina. Leader-ryhmä oli toimintaryhmätyön kehittämisen, suunnittelun ja toteuttamisen voimavarana, alueiden välinen työryhmä kehitti toimintamalleja kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi. Yrittäjyys-työryhmä edisti lähinnä maaseutuohjelman yritysten perustamisen ja kehittämisen toimenpiteitä tulevalle ohjelmakaudelle. Euroopan maaseutuverkosto Euroopan Unionin jäsenmaiden maaseutuverkostot muodostivat Euroopan maaseutuverkoston, jota koordinoi Euroopan maaseutuverkostoyksikkö, ENRD Contact Point, joka aloitti toimintansa 2008 syyskaudella. Sen tehtävä oli edistää tiedonvaihtoa ja yhteistyötä jäsenmaiden maaseutuverkostojen välillä ja kerätä Euroopan tasolla maaseudun kehittämistyön tuloksia ja analysoida vaikuttavuutta. ENRD Contact Point toimi Brysselissä vahvassa yhteistyössä komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston kanssa. Komission maaseutuverkoston koordinaatiokomitea käsitteli ja seurasi maaseutuverkostotoimintaa. Komitean jäseninä Suomesta olivat MMM:n edustaja ja maaseutuverkostoyksikön johtaja. Euroopassa kansalliset maaseutuverkostot toimivat hyvin eri tavalla omien kansallisten tavoitteiden mukaisesti. Liikkeellelähtö eri maissa oli eriaikaista, ja joissakin jäsenvaltioissa verkostotyön toimeenpano oli hyvin haasteellista. Suomen maaseutuverkostoyksikön tavoitteena oli alkuvaiheessa luoda erityisesti tiivis yhteistyö Ruotsin ja Viron kanssa. Yhteistyötä tehtiinkin tiiviisti koko ohjelmakauden ajan, yhteistyötä on kuvattu kansainvälisyyden edistämisen osiossa kappaleessa Suomen maaseutuverkostoon vaikuttaneen toimintaympäristön muutoksia 5.1. Maaseutuhallinnon asiakaskunnan muutokset Yritystoiminta oli ohjelmakaudella haastavaa sekä maaseudulla että kaupungeissa. Maatalousyrittäjyyttä leimasi erityisesti tilakokojen kasvu ja tilamäärän väheneminen, tietyillä tuotantosuunnilla jopa radikaalisti. Tilakoon kasvu ei kuitenkaan ole ollut takuu kannattavuuden kasvusta. Maaseudun kehittämisohjelma oli merkittävä maatalousyritysten ja kotimaisen ruuantuotannon tukija ohjelmakaudella. Esim. tilakoon kasvun vaatimat investoinnit olisivat olleet lähes mahdottomia toteuttaa ilman ohjelman rahoitusta. Maaseutuyrittäminen monipuolistui ja tilakoon kasvun myötä on perustettu mm. osakeyhtiöitä, mutta vetureina ovat edelleen mikroyritykset. Työllistävä vaikutus kohdistuu vieläkin usein itsensä työllistävään yrittäjään. Toisaalta kuitenkin on toimialoja, joilla erityisesti maaseudulla on suoranainen työllisyyspula, erityisesti tämä korostuu suorittavilla sesonkialoilla. Ohjelmatyöllä onnistuttiin helpottamaan yrittäjien välistä yhteistyötä ja kasvua. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto

12 Ohjelmakaudella pyrittiin ja osin onnistuttiinkin tuotteiden ja palveluiden uusien jakelukanavien ja jatkojalostuksen kehittämisessä. Toisaalta kuitenkin heikkenevässä taloudellisessa tilanteessa kuluttajakäyttäytyminen ei tue riittävästi esim. lähiruuan ja luomutuotannon kasvua, vaan hinta edelleen ohjaa ostopäätöksiä. Verkostotyöllä kuitenkin onnistuttiin vahvistamaan kuluttajien sitoutumista kotimaisuuteen ja rakentamaan toimintamalleja, jotka helpottavat tuotteiden ja palveluiden saavutettavuutta. Elintarviketurvallisuuden ja -lainsäädännön korostuminen ja siitä johtuvat haasteet yritystoiminnassa ajoittain aiheuttivat voimakkaitakin reaktioita. Päätöksenteko ja vaikuttamisen mahdollisuudet tuntuvat tiukentuvassa toimintaympäristössä ja erittäin tiukkojen tulkintojen kautta karkaavan yrittäjiltä, kuten muiltakin kansalaisilta. Tämä heijastui ajoittain myös verkostotyöhön, esimerkiksi kansainvälisen LINC-seminaarin vieraiden mukanaan tuomista maistiaisista jouduttiin rajaamaan pois tuore-elintarvikkeet. Tähän toimenpiteeseen ei missään muussa seminaarin aiemmista järjestäjämaista turvauduttu. Verkostotyöllä kuitenkin pyrittiin edesauttamaan muutosten jalkauttamista ja yrityskentän osallistamista ja tätä kautta helpottamaan kaikkien osapuolten toimintaa. Työllisyysaste on heikentynyt maaseudulla kuten koko maassa, mutta ajoittain kehitys on ollut parempaa maaseudulla kuin kaupungeissa. Osaltaan tämä selittynee maaseudun ikärakenteella. Maaseudun väki eläköityy nopeasti ja nuoret muuttavat kaupunkeihin. Työttömyysaste on kasvanut maaseudulla kaupunkeja nopeammin, mutta vielä nopeampaa kehitys olisi ollut ilman ohjelmarahoituksella luotuja ja säilytettyjä työpaikkoja Poliittiset muutokset Niukkuus ja keskittäminen leimasivat koko ohjelmakauden poliittista kenttää. Ne heijastuivat kaikkeen tekemiseen, yritystoimintaan, palveluihin sekä aluepolitiikkaan, josta on tullut merkittävä vaikuttaja maaseudun kehittämisessä. Poliittisuus on tarttunut kansalaisten arkiseen puheenparteen ihmisten ottaessa entistä avoimemmin kantaa yhteiskunnassa tehtäviin poliittisiin päätöksiin, esimerkiksi byrokratian määrään. Maaseutuverkoston kautta asiakkaille, toimijoille, hallinnolle ja päättäjille pystyttiin tarjoamaan yhteiset foorumit maaseutupolitiikan edistämiselle ja maaseudun kehittämisen keskustelulle. EU-parlamentin mukaantulo maaseudun kehittämisohjelman laadinta- ja hyväksymisprosessiin hidastutti päätöksentekoa Euroopan unionin tasolla, mutta toki toi lisää kansalaisten näkemysten huomioonottamista päätöksissä. Tämä heijastui jäsenmaiden toimintaan kuluneen ohjelmakauden aikana, hidastuttaen asioiden käsittelyyn saamista ja siten päätöksentekoa kansallisella tasolla. Paikallisten ratkaisujen korostuminen ja paikkaperusteinen politiikka antavat myös yhä enemmän leimaa aluepolitiikkaan. Tämä luo tarvetta entistä enemmän paikallisen kehittämistyön sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön tarpeeseen. 12 Suomen maaseutuverkosto 2014 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

13 5.3. Taloudelliset muutokset Vuodesta 2008 tähän päivään saakka taloudelliset muutokset ovat merkittävin koko suomalaista yhteiskuntaa ja sitä myöden maaseutua ja maaseutuverkostoa kohdannut laajavaikutteinen toimintaympäristömuuttuja. Yhteiskunnan kaikilla tasoilla ajauduttiin taloudelliseen taantumaan. Talouden heikkeneminen osaltaan heijastui myös maaseutuohjelman toimeenpanoon. Suomalaisten arkea sävytti huono työllisyyden aste, kuntatalouksien kriisiytyminen, liiallinen säästäminen ja sitä seuraava yksityisen kulutuksen lasku. Näistäkin syistä viennin merkitys korostui ja jatkaa korostumistaan. Kotimarkkinat ovat rajalliset. Tällä hetkellä viennissä on suuria haasteita, erityisesti maataloustuotteiden osalta. Venäjän vientikielto on ollut ruokaperunalla voimassa jo runsaan vuoden, sianlihalla tammikuusta 2013 lähtien, mikä on osaltaan heikentänyt voimakkaasti tilojen kannattavuutta. Myös maitotilojen kannattavuus on heikentynyt maidon hinnan laskiessa Venäjä-pakotteiden myötä. Maaseudun yrittäjät ja sitä kautta maaseutu kokonaisuutena joutuivat varsin konkreettisesti tämänhetkisen maailmanpolitiikan kriisin sijaiskärsijäksi markkinatalouden heikentyessä. Maatalouden rakennemuutos, erityisesti tuotannon keskittyminen, kasvattaa tehtävien investointien kokoa ja yrittäjän riskiä. Maatalousyrittäminen vaatii jatkuvasti uutta osaamista, myös liikkeenjohdon ja työn organisoinnin osalta. Haastavasta taloudellisesta tilanteesta johtuen verkostotyöllä on ollut merkittävä rooli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitusmahdollisuuksien, tiedon ja kehittämisosaamisen välittäjänä ja kokoajana Sosiaaliset muutokset Palvelutarpeiden ja rakenteiden muutokset jatkuivat koko ohjelmakauden ajan. Lähipalveluiden tarpeen merkitys on kasvanut väestön edelleen ikääntyessä samalla, kun palveluita on keskitetty suurempiin yksiköihin. Maaseudun palveluiden tuottamiseen syntyy uusia toimintamalleja kuntien ulkoistaessa palveluitaan yksityisille palveluntarjoajille. Tämä on mahdollistanut uusia avauksia maaseudun kehittämisohjelman hyödyntämiseen palveluita kehitettäessä. Tarve uusien rakenteiden ja ratkaisujen luomiseen tulee varmasti jatkumaan myös tulevaisuudessa. Maaseudun elämänlaatu on säilynyt Taloustutkimus Oy:n tekemän Maaseutubarometri 2014 mukaan hyvänä, mielikuva maaseudusta suuren yleisön keskuudessa on myönteinen. Luonto, aitous ja hyvä elämä nousevat vahvimmin esiin mielikuvatutkimuksissa. Toki maaseutuun yhdistetään negatiivisia mielikuviakin, kuten huoli arjen sujuvuudesta. Maaseudun kehittämisohjelmalla on pyritty luomaan ja viestimään maaseudun monipuolisista mahdollisuuksista, muistakin kuin luontoon liittyvistä. Maaseutu nähdään edelleen voimavarana, ja yhä useampi suomalainen haluaisi asua maalla. Tosiasia kuitenkin on, että työpaikat keskittyvät kaupunkeihin, joten muuttoliike on tämänhetkisen kehittämishakuisen aluepolitiikan kanssa yhtenevää. Tiedon ja ihmisten liikkumisen helpottuminen tarjosi mahdollisuuksia uusien verkostojen luomiseen sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Yhteistyö ja sitä kautta saavutettu toiminnan tehostuminen on ollut merkittävä osa verkoston toimintaa. Tieto hyvistä käytännöistä ja menestyneistä hankkeista pystyttiin välittämään onnistuneesti verkoston eri toimijoille ja niiden tuloksia on voitu hyödyntää myös EU-tasolla. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto

14 5.5. Teknologiset muutokset Teknologian kehitys ja sen mukanaan tuomat mahdollisuudet ja muutokset ovat muokanneet koko yhteiskuntaa. Tiedon saavutettavuus ja viestinnän monipuolistuminen vaikuttavat kaikkeen ja kaikkiin, mutta samalla ne ovat korostaneet alueiden eriarvoisuutta. Maaseudulla, erityisesti saaristoalueilla, ei riittävää infrastruktuuria ole vielä pystytty luomaan. Siirrettävän tiedon määrän kasvaessa vanhojen laajakaistaverkkojen kapasiteetti ei riitä. Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeudet ovat kehittyneet merkittävästi, mutta kehitys on tasapainoilua palveluiden kattavuuden ja kannattavuuden välillä. Verkostotyön kannalta teknologia on toiminut pitkälti uusien viestintä- ja kommunikaatiotapojen mahdollistajana. Uusia teknisiä ratkaisuja pystyttiin hyödyntämään esim. koulutuksien järjestämisessä. Toisaalta etäyhteydet ovat myös haaste verkostotyölle, koska asiakaspalvelu ja verkoston vahvistaminen vaativat kasvokkain tapahtuvaa kanssakäymistä. Sosiaalinen media, joukkorahoitus, tubettaminen, kulutuksen siirtyminen verkkoon ja työnteon sijaintiriippumattomuus ovat ohjelmakauden uusia ilmiöitä tai ovat nousseet ja vahvistuneet merkittävästi. Verkostotyössä pyrittiin reagoimaan teknologian muutoksiin mahdollisuuksien mukaan, mutta uusien menetelmien ja palveluiden hyödyntämisessä tulisi olla huomattavasti enemmän terävyyttä, uskallusta ja resursseja tulevalla kaudella. Esim. sosiaalisen median käyttöön siirtyminen lisäsi uutta potkua maaseutuviestintään. Se on kuitenkin edelleen pahasti aliresursoitu ja toimii pitkälti yksisuuntaisena viestintäkanavana, eikä sillä saatu vielä aikaan toivottuja tuloksia, aktiivista osallistumista tai keskustelua. Media ja sen kulutustavat kokivat myös suuria muutoksia. Lyhytjänteisyyden kasvu ja suuri kilpailevan tarjonnan määrä luovat haastavan toimintakentän, joka tuntuu vaikeutuvan teknologian kehittymisen kanssa samaan tahtiin. Tietoa jaetaan entistä enemmän vain sähköisesti, media sirpaloituu ja henkilöityy. Alati kasvavasta sisältömassasta on päivä päivältä vaikeampi nousta esiin kilpailtaessa sensaatio- ja huomiohakuisten kanavien kanssa Ekologiset muutokset Selvitysten mukaan ympäristön tila ja erityisesti vesistöjen tila parantui ympäristötoimenpiteiden avulla. Viljelijät sitoutuivat hyvin toimenpiteisiin ja viljelykäytännöt ovat muuttuneet vähemmän ympäristöä kuormittavaksi. Ympäristöasioiden merkitys ja kiinnostus ympäristöä kohtaan on lisääntynyt. Mielikuva puhtaasta ja houkuttelevasta suomalaisesta maaseudusta on vahvistunut yhteiskunnassa ohjelmakauden aikana. Eläinten hyvinvointiin on panostettu, ja myös asenteisiin ja arvoihin on kyetty vaikuttamaan. Vastuullisuus ja ekologisuus ovat olleet vahvasti kasvavia kulutustrendejä mutta ne eivät realisoidu riittävästi kuluttajien tehdessä ostopäätöksiä. Biotalous on ollut kasvava tuotantoala ja sen mahdollisuudet on hyödynnettävä tehokkaasti maaseudulla. Suomessa halutaan lisätä uusiutuvan energian hajautettua tuotantoa osana kestävää energiapolitiikkaa ja vihreän talouden kasvua. Maaseudun resurssit ovat keskeisiä pyrittäessä vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä riippuvuutta tuontienergiasta. Samalla hajautetun energiantuotannon uudet innovaatiot ja liiketoimintamallit voivat luoda maaseudulle kestäviä elinkeinoja ja hyvinvointia. Uusiutuvan energian tuotanto ja erityisesti pienet tuotantoyksiköt kuitenkin kohtaavat nykyisellään merkittäviä haasteita toimintaedellytyksien, kannattavuuden ja kilpailukyvyn osalta. 14 Suomen maaseutuverkosto 2014 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

15 6. Sidosryhmäanalyysi, Maaseutuverkoston toimijat 6.1. Maaseutuhallinnon organisaatiot Maa- ja metsätalousministeriö Maa- ja metsätalousministeriön tehtävänä maaseudun kehittämistyön osalta on tehdä poliittiset linjaukset, ohjelman valmistelu, lait, asetukset, säädökset sekä vastata seurannasta ja arvioinnista. Maaseutuverkostoyksikkö toimi maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston yksikkönä vuodet Maa- ja metsätalousministeriön rooli maaseutuverkostossa oli suuri. Ministeriön virkamiehiä oli mukana asiantuntijoina maaseutuverkoston tilaisuuksissa. Yleisestikin MMM oli kiinnostuneita maaseutuverkostotyön tarjoamista mahdollisuuksista ohjelman toimeenpanon välineenä. Roolinsa mukaisesti MMM aktiivisesti seurasi, miten maaseutuohjelma eteni, miten tavoitteisiin päästiin ja miten ohjelman toimeenpano sujui. Ohjelmakautta, varsinkin se alkupuolta, leimasi keskustelu byrokratian määrästä. Toimijat olivat hyvin huolestuneita jatkuvasti lisääntyvästä byrokratiasta. Keskeisimmiksi ongelmiksi menettelyissä nähtiin tukimuotojen erillisyys, käsittelyaikojen pituus, muutospäätösten määrä, kustannuslajien tiukkuus, kuittikopioiden vaatimiseen liittyvät ongelmat sekä yleiskustannusten määrittämiseen liittyvät epäselvyydet. MMM asetti byrokratian purkutalkoot -työryhmän selvittämään sitä, miten maaseudun yritys- ja hankerahoituksen hakuprosessin hallinnollista taakkaa voitaisiin keventää. Työryhmän työllä oli tulosta ja byrokratiaa saatiinkin osaksi järkeistettyä. Uuden maaseutuohjelman valmistelun myötä ja ohjelmakauden alkamisen kynnyksellä huoli hallinnollisen taakan ja valvonnan lisääntymisestä jälleen kasvoi tuensaajien ja ohjelman toteuttajien keskuudessa. Maaseutuvirasto Maaseutuverkostoyksikkö siirtyi maa- ja metsätalousministeriöstä Maaseutuvirastoon vuoden 2014 alussa. Ohjelmakauden aikana maaseutuverkostoyksikkö teki Maaseutuviraston kanssa monenlaista yhteistyötä. Maaseutuvirasto tarjosi tarvittavaa asiantuntemusta ohjelman toimeenpanosta. Maaseutuviraston arkea sävyttivät ohjelmakauden alussa viraston perustaminen ja siirto Helsingistä Seinäjoelle. Virkamiehistö vaihtui radikaalisti ja ymmärrettävästi uusien ihmisten kaikki tarmo keskittyi perustyötehtäviin. Byrokratian purkaminen haastoi myös Maaseutuviraston miettimään uusia tapoja toimia. Maaseutuviraston näkökulma maaseutuohjelmaan on viraston luonteesta johtuen hyvin tekninen. Maksatus-, tarkastus- ja valvontatehtävät ovat Maaseutuviraston ydintehtäviä ja tämä rooli on ollut näkyvimpänä myös maaseutuverkostotoiminnassa. ELY-keskukset ELY-keskukset olivat aluehallinnon uudistuksen vuoksi jatkuvassa muutoksessa koko ohjelmakauden ajan. Hallintorakenteita on muutettu useasti ja muutos on meneillään edelleen uuden ohjelmakauden alkaessa. ELY-keskuksia koskeneet suuret organisatoriset muutokset vaikeuttivat ELY-keskusten verkostoitumista ja osallistumista maaseudun kehittämistyöhön. Vähenevillä resursseilla on pitänyt huolehtia lähinnä viranomaisvelvoitteiden täyttämisestä. ELY-keskukset olivat maaseutuverkostotoiminnassa kuitenkin vahvin hallinnollinen organisatorinen lenkki. ELY-keskukset ovat olleet alueellisen maaseudun kehittämistyön vetureita ja toimeenpanijoita. Maakuntien yhteistyöryhmien maaseutujaostot, maaseudun kehittämistyön ohjausryhmät tai muut vastaavat ryhmät ovat toimineet ELY-keskusvetoisesti kooten yhteen alueellisia maaseutuverkostoja, maaseudun kehittämisohjelman toimijoita. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto

16 ELY-keskukset olivat tyytyväisiä siihen, että maaseutuverkoston järjestämien tapahtumien kautta he pääsivät entistä enemmän tekemisiin kollegojensa kanssa ympäri Suomen. Palautteen mukaisesti esimerkiksi maksajat, Leader-vastaavat ja yritystutkijat eivät mielestään riittävästi ennemmin tavanneet valtakunnallisesti toisiaan. Huolestuttavaa on ELY-keskusten henkilöstövähennystarpeet valtiontalouden säästötalkoiden myötä. Miltä näyttää entistä niukemmin resurssein toteutettava alueellinen maaseudun kehittämistyö? Valvonta- ja tarkastustyön lisääntyvästä määrästä huolimatta ELY-keskusten resursseja pitäisi pystyä kanavoimaan myös laaja-alaiseen maaseudun kehittämistyöhön ja kehittämisohjelmien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Kunnat Kunnat ovat vahvoja paikallisen kehittämisen asiantuntijoita ja tärkeä voimavara maaseudun kehittämistyössä. Kunnissa on potentiaalia maaseutuohjelmien hyödyntämiseen. Tämän hetken heikko taloudellinen tilanne ja sitä myöten vähenevät henkilöstöresurssit tuovat isoja haasteita kuntakeskusten ja kylien kehittämiseen. Kuntaliitosten myötä kunnan toimintakenttä ja suhteet maakuntakeskuksiin ja alue- ja valtionhallintoon muuttuvat. Kuntien tavoittaminen koettiin maaseutuverkostoyksikössä erittäin haasteelliseksi vuonna Olisi haluttu tavoittaa erityisesti seutusihteerit ja kuntajohtajat, mutta sähköpostilistojen kerääminen ei onnistunut, ja Kuntaliitto ei luovuttanut keskitetysti tietoja. Suora yhteydenpito jäi siten valitettavan vähäiseksi. Ohjelmakauden aikana muodostettiin kuntien maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueet (YTA). YTA-alueiden muodostaminen koettiin verkostotyön kannalta hyväksi asiaksi, sillä ne helpottavat yhteydenpitoa kuntiin. YTAalueet antavat myös paremmat lähtökohdat maaseutuhallinnolle maaseudun kehittämistyöhön viljelijätukihallinnon lisäksi. Kuntien ja kylien suhde on ollut jatkuva keskusteluaihe. Tähän ovat vaikuttaneet paljon myös tehdyt kuntaliitokset. Ne ovat lisänneet tarvetta kunnan ja sen kylien neuvottelu- ja sopimusprosessin edistämiselle, kunnan oman maaseutuohjelman laatimiselle, kunnan maaseutuohjelman ja kylien suunnitelmien yhteensovittamiselle, sopimuksellisuudelle ja sen hyödyntämiselle mm. palveluiden tuottamisessa sekä lähidemokratian edistämiselle. Maaseutuverkostotoiminnan ansiosta maakuntaliitot tulivat vahvemmin mukaan maaseutukeskusteluun ja maaseudun kehittämiseen. Euroopan komissio nosti esille yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (CLLD) mahdollisuutta myös muissa rahastoissa kuin maaseuturahastossa. Uudella ohjelmakaudella Leader-tyyppinen toiminta toteutuu kuitenkin vain maaseuturahastossa ja meri- ja kalatalousohjelmassa. Rakennerahastoissa paikallislähtöinen kehittäminen ei edennyt. Paikalliskehittämismallien ja tulosten esiin nostaminen maakuntaliittoihin päin on tarpeen myös tulevaisuudessa, jotta paikallisen kehittämisen ymmärrys lisääntyisi Leader-ryhmät Ohjelmakaudella Suomessa toimi 55 Leader-ryhmää Manner-Suomen alueella ja Ahvenanmaalla yksi. Koko Suomen maaseutu oli katettuna Leader-toiminnalla. Leader-ryhmät ovat aktiivisia, ennakkoluulottomia, luovia ja näkyviä toimijoita, joilla on kokoaan suurempi merkitys maaseutuverkostotyössä. Leader-ryhmät ovat kyenneet luomaan ja ylläpitämään Suomessa myönteistä maaseutumielikuvaa. Leader-ryhmien näkyvyys on ollut maaseutuohjelmalle vahva kärki. Leader-ryhmien välinen yhteistyö kehittyi lupaavasti ohjelmakauden aikana. Tämä näkyi niin maakunta- kuin valtakunnallisella tasolla. Monella ELY-keskusalueella Leader-ryhmät palkkasivat yhteisen tiedottajan. Mukana oli usein myös ELY-keskus. Leader-ryhmillä oli myös yhteisiä kv-koordinaattoreita. Strategia- ja laatutyössä ryhmät sparrasivat hienosti toisiaan ja jotkut aloittivat vertaisauditoinnit osana laatutyötä. 16 Suomen maaseutuverkosto 2014 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

17 Valtakunnallisella tasolla Leader-ryhmät palkkasivat yhteisen Leader-asiamiehen, jonka tehtävä oli seurata ja olla mukana tuomassa Leader-näkökulmaa esimerkiksi maaseutuohjelman ja sitä ohjaavien lakien ja asetusten laadinnassa. Leader-ryhmillä on ollut lisäksi edustajat kaikissa uuden ohjelman valmisteluryhmissä. Valtakunnallisesti Leader-ryhmät, maaseutuverkostoyksikkö, MMM ja Mavi toteuttivat laajat Leader-brändi- ja laatuprosessit. Ne osaltaan lisäsivät Leader-työn valtakunnan tason yhteistyötä, näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. EU-tasolla Leader laajentui yhä uusille alueille. Edellisestä ohjelmakaudesta Leader-ryhmien lukumäärä yli kaksinkertaistui, ja Leader kattoi 77 % Euroopan maaseudusta. Kaikkiaan ryhmiä oli Euroopassa Myös Leader-budjetin kehitys oli lupaavaa. Käytettävissä on ollut yli 9 miljardia euroa paikalliseen kehittämiseen, kun edellisellä kaudella Euroopan Leader-budjetti oli noin 5 miljardia euroa. Tässä eurooppalaisessa Leaderperheessä suomalaiset Leader-ryhmät ja toimijat ovat hyvin näkyviä, kiitos mm. aktiivisen kv-hanketoiminnan. Leader-ryhmien eurooppalainen kattojärjestö ELARD sai myös lisää näkyvyyttä EU-tason toimielimissä Järjestöt ja yhdistykset Ohjelmakauden aikana Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC olivat aktiivisia maaseudun kehittämistyön toimijoita. Viljelijöiden etujärjestöissä ymmärrettiin laajasti ohjelman mahdollisuuksien hyödyntäminen sekä mietittiin ja toteutettiin yhteisiä alueellisia kehittämistoimia. Maaseutuverkostoyksikkö koki ProAgrian ja muut neuvontajärjestöt kumppanina, ostopalveluntuottajana ja koulutusten kohderyhmänä. Neuvontajärjestöt ovat vaikuttava ja tarpeellinen taho maaseutuohjelman toimeenpanossa. Niiden pitäisi pystyä antamaan profiloituneita syötteitä maaseudun kehittämistyöhön. Verkostotyötä tehdessä onkin noussut esille, miten voisi jatkossa vahvistaa neuvontajärjestöjen asiantuntemusta kehittämistyössä entisestään. Suomen Yrittäjät olivat maaseutuverkostotoiminnassa harmillisen passiivisia. Keskusjärjestön kautta tai heidän avustuksellaan ei riittävästi tavoitettu aluejärjestöjä. Yrittäjäjärjestöjen edustajia olisi kaivattu enemmän mm. yrittäjyyskampanjan osallistumiseen ja innovaatioleireille. Yrittäjien aluejärjestöt eivät ehkä vielä tunne riittävästi maaseuturahoitusta, joten heidän systemaattinen sitouttamisensa on tulevaisuudessa tärkeää. 4H-järjestö on valtakunnallinen, yhtenäinen ja kehittyvä lasten ja nuorten elämänhallintaa ja yritteliäisyyttä tukeva kansalaisjärjestö sekä johtava nuorisopalveluja tuottava järjestö. 4H-liito oli hyvin aktiivinen hanketoimija. Sekä valtakunnallisissa että alueellisissa hankkeissa kehitettiin toimintaa ja käynnistettiin uusia toimintamuotoja. Myös paikallisilla 4H-yhdistyksillä oli omia nuorille suunnattuja maaseudun kehittämishankkeita. 4H-järjestö oli myös aktiivinen maaseutuverkostotoiminnan osallinen, yhteistyössä tehtiin mm. ympäristöteemavuoden aikana ala-asteen viides- ja kuudesluokkalaisille suunnattu Ympäristörata-kampanja. Kylätoiminta on elävä osa maaseudun paikallista kansalaistoimintaa. Kyliä kehittävät paitsi organisoituneet kyläyhdistykset, mutta myös esimerkiksi urheiluseurat, metsästysseurat ja nuorisoseurat. Kylätoiminnan ydintä ovat olleet kyläläisten aktivointi, kylien kehittämissuunnitelmien laatiminen ja toteuttaminen, tapahtumien järjestäminen, asuinympäristöstä huolehtiminen ja talkoot. Kylätoiminnan avulla halutaan vaikuttaa oman elinympäristön kehitykseen, joten kylänäkökulman esille tuominen kunnallisessa päätöksenteossa on ollut tärkeä osa toimintaa. Tulevaisuudessa kuntakentän muutos tulee entisestään kääntämään katseet kyliin sekä kunnan ja kylien väliseen yhteistyöhön. Tulevalla ohjelmakaudella on tarvetta verkottaa kylätoimijoita entistäkin vahvemmin muiden maaseudun kehittäjien kanssa. Leader-ohjelmien yhtenä painopisteenä oli kylien kehittäminen. Leader-ryhmien antamat mahdollisuudet hankerahoitukseen antoivat suuren avun kylähankkeiden toteutukseen. Näillä rahoilla saatiin mm. kunnostettua maisemia, reitistöjä ja rakennuksia, toteutettua tapahtumia ja lisättyä harrastusmahdollisuuksia. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto

18 Maaseutuverkostotyössä kylätoimijoiden suora tavoittaminen tapahtui varsinkin ohjelmakauden alussa koulutuksien kautta, mm. pidettiin kyläsuunnitelmien päivittämiskoulutuksia. Yhteistyössä Suomen kylätoiminnan kanssa toteutettiin Leader-ryhmien ja kylätoimijoiden alueelliset kehittämispäivät, valtakunnallinen roadshow, joissa markkinoitiin erityisesti maaseudun kehittämisohjelman hanke- ja yritystukien mahdollisuuksia. Valtakunnallinen Voimistuvat kylät -kampanja, Landepaku- sekä Kauppa-auto kiertueet olivat merkittäviä yhteistyön muotoja kylien kanssa Oppilaitokset ja tutkimuslaitokset Tutkimuksen ja koulutuksen tehokas linkittäminen maaseudun kehittämiseen on maaseutuverkoston yksi kriittisistä pisteistä. Käytännön toimijoilla, tutkimuksella ja koulutuksella tulisi olla jatkuva ja toisiaan sparraava vuorovaikutus. Tutkimustietoa tulisi hyödyntää monipuolisesti maaseudun kehittämistyössä, tutkimuksen pitäisi tarttua arjen haasteisiin ja oppilaitoksilla tulisi olla aktiivinen rooli molempiin suuntiin. Korkeakoulujen yksi yhteiskunnallinen tehtävä on alueiden kehittäminen. Osaamisen tuottamisessa korkeakouluilla on keskeinen rooli ja samalla ne muodostavat innovaatiojärjestelmän perustan. Oppilaitosten roolia maaseutuverkostotyössä pitäisi kuitenkin vahvistaa. Ne ottivat koppia hyvällä tavalla mm. innovaatioleireistä. Ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävä tulisi saada entistä vahvemmin sidottua opetussuunnitelmiin, se edesauttaisi kehittämistyötä. Opiskelijat voisivat tällöin mahdollisesti tehdä vielä vahvemmin opinnäytetöitänsä aluelähtöisesti. Tutkimuslaitokset, mm. yliopistojen instituutit ja taloudelliset tutkimuslaitokset, olivat vahvasti mukana maaseudun kehittämistyössä kuluneen ohjelmakauden ajan. Tarvetta kuitenkin on vielä lisätä kehittäjien ja tutkijoiden vuorovaikutusta. Tutkimuksen sirpaloituminen ja tutkimustulosten hyödyntäminen suoraan käytännön työssä ovat jatkuvia haasteita. Maaseudun Uusi Aika yhdistys on ollut hyvä maaseutututkimuksen foorumi, tutkijoita ja kehittäjiä lähentävä yhdistys Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) tehtävänä on maaseutupolitiikkaan vaikuttaminen ja maaseutupolitiikan tekeminen. YTR siirtyi työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen vuoden 2013 alussa. Poliittisella rakenteellaan Suomi on Euroopassa poikkeusmaa, sillä YTR:n kaltaista laajaa maaseutupolitiikkaa toteuttavaa verkostoa ei muissa maissa ole. YTR:n tulisi uskaltaa tehdä rohkeaa maaseutupolitiikkaa. Maaseudun elinvoimaisuuden haasteet ovat entistäkin suuremmat maaseudun asutuksen harventuessa ja valtiontalouden kestävyysvajeen ollessa suuri. Nyt uuden organisaatiorakenteen myötä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmää uhkaa vähenevä voima puhua maaseudun puolesta. Maaseutuverkostoyksikkö teki Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) kanssa yhteistyötä mm. erilaisten tapahtumien, tilaisuuksien ja kampanjoiden osalta. Maaseutuakatemia järjestettiin yhteistyössä YTR:n ja Agronomiliiton kanssa. Suomessa kansallisen politiikkaverkoston ja maaseutuverkoston välillä ohjelmakauden alussa vallinnut epäsuhta kyettiin murtamaan, minkä tuloksena saavutettiin tuloksellista yhteistyötä. Merkittävä yhteinen maankattava kiertue oli alueelliset tulevaisuustyöpajat. Yhteistyössä oli mukana myös Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Maamerkit-ohjelmallaan. Alueelliset tulevaisuustyöpajat loivat pohjaa uuden ohjelmakauden alueelliseen ja valtakunnalliseen suunnitteluun. Historian ensimmäinen Maaseutuakatemia järjestetiin yhteistyössä YTR:n ja Agronomiliitoon kanssa. Maaseutuverkostotyössä olisi pitänyt ohjelmakauden alusta alkaen ottaa mukaan enemmän poliittisia päätöksentekijöitä, sillä maaseudun kehittämistyö on suurelta osin vaikuttamista maaseudun elinolosuhteisiin ja 18 Suomen maaseutuverkosto 2014 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

19 mahdollisuuksiin. Maaseutuohjelman toteutus tulisi olla vahvasti mukana suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä ja tätä myöten päättäjien tulisi tuntea nykyistä paremmin EU-rahoituksen mahdollisuudet ja tulokset. Politiikan ja kehittämisen suhde on nähty kuitenkin jossain määrin toisiaan poisrajaavana, vaikkakin ne voisivat tukea parhaimmillaan toinen toisiansa Ahvenanmaa osana maaseutuverkostoa Ahvenanmaa on erityinen alue Suomessa. Sitä ei voi ajatella tavanomaisena suomalaisena ELY-keskusalueena tai maakuntana. Ahvenanmaan erityisasema tulisi mahdollisesti ottaa maaseutuverkostotoiminnassa tulevaisuudessa entistäkin paremmin huomioon. Toimijoiden verkottamista ja yhteistyön rakentamista Manner-Suomen ja Ahvenanmaan välillä tehtiin ohjelmakauden alusta alkaen. Ahvenanmaan edustaja oli alusta asti mukana maaseutuverkoston ohjausryhmässä ja alueiden välisessä työryhmässä. Ahvenanmaan kanssa tehtiin maaseutuohjelmien välistä vertailua ja ajatuksenvaihtoa. Kyettiinkö maaseutuverkostotoiminnassa riittävällä tavalla huomioimaan Ahvenanmaan oma ohjelma? Saadun palautteen mukaan maaseutuverkostotoiminta on ollut laajuudessaan Ahvenanmaan toiveiden mukaista ja tarpeet täyttävää sekä aiheiltaan monipuolista. Käytössä olevien resurssien vuoksi Ahvenanmaalla ei aina ollut mahdollisuuksia tarttua maaseutuverkostoyksikön aloitteisiin. Resurssit pyrittiin keskittämään Ahvenanmaan oman ohjelman toimenpanoon. Ahvenanmaan osalta tulee jatkossakin huomioida mm. riittävät ja toimivat videoneuvotteluyhteydet, jottei matkustaminen muodostu osallistumista rajaavaksi tekijäksi. Maaseutuverkostoyksikön huolenaiheena on se, miten Ahvenanmaalle taataan riittävät ohjelmahallinnon resurssit. 7. Maaseutuverkoston tehtävät, Maaseutuverkostoyksikkö toimijana Tässä kappaleessa käsitellään tehtäväkohtaisesti tuloksia ja tuotoksia arvioiden niiden vaikuttavuutta. Maaseutuverkostolle määritellyt yhdeksän tehtävää (katso kpl 3.) voidaan jakaa neljään tehtäväkokonaisuuteen: viestintä, koulutus, hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen sekä kansainvälistymisen edistäminen. Maaseutuverkostoyksikkö vastasi maaseutuverkostolle asetettujen tehtävien toteutumisesta. Yksikön toiminta perustui vuosittaisiin maaseutuverkoston toimintasuunnitelmiin, mitkä pohjautuivat puolestaan koko kauden toimintasuunnitelmaan. Vuosittaisten toimintasuunnitelmien laadintaprosessi Maaseutuverkostoyksikkö keräsi jatkuvasti osana normaalia toimintaa tietoa maaseutuverkoston tarpeista maaseutuverkoston vuotuisia toimintasuunnitelmia varten. Erityisesti koulutusten ja tapahtumien osallistujapalautteet toimivat tässä roolissa. Tämän lisäksi vuosittain tehtiin verkostolle sähköinen kysely, millä kartoitettiin sidosryhmien tarpeita maaseutuverkostotyölle. Vuonna 2008 koulutus- ja palvelutarvekartoitus oli perusteellinen alkukartoitus, 2009 erityiskohderyhmänä olivat ELY-keskukset. Viestintäsuunnitelmat laadittiin yhteistyössä maaseutuohjelman viestintäryhmän kanssa. Viestintäsuunnitelma oli osa maaseutuverkoston vuotuista toimintasuunnitelmaa. Sisältö rakentui niin ikään maaseutuverkoston toimijoiden toiveista ja tarpeista. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto

20 Näiden tietojen pohjalta maaseutuverkostoyksikkö teki keväisin toimintasuunnitelmaluonnoksen, jonka ohjausryhmä käsitteli. Ohjausryhmän linjausten pohjalta luonnos lähetettiin kommenttikierrokselle maaseutuverkoston osallisille. Saatu palaute huomioitiin ja ohjausryhmä käsitteli toimintasuunnitelman syksyllä toisen kerran. Virallisen hyväksynnän vuosisuunnitelmalle teki maa- ja metsätalousministeriö. Vuosisuunnitelman laadintaprosessi oli osallistava ja moniportainen. Tällä menettelyllä pyrittiin varmistamaan, että eri kohderyhmien tarpeet tulisivat mahdollisimman hyvin huomioiduiksi. Prosessi toimi periaatteessa hyvin. Sähköisiin tarvekyselyihin saatiin hyvin vastauksia, mutta muuten maaseutuverkosto oli passiivinen kommentoimaan vuosisuunnitelmaluonnoksia. He eivät käyttäneet tarjottua mahdollisuutta vaikuttaa. Maaseutuverkoston ohjausryhmä ei myöskään halunnut vahvasti linjata maaseutuverkostoyksikön työtä vuosisuunnitelman kautta. Luonnoksiin ei tullut merkittäviä muutoksia prosessin aikana. Vuosisuunnitelmat ovat olleet kuin hyvä buffet-pöytä, kaikille on ollut tarjolla kaikkea. Selkeämmät valinnat ja koulutusten sekä tapahtumien koostaminen isommiksi kokonaisuuksiksi olisi poistanut silppumaisuutta. Nopeita johtopäätöksiä tehtiin, mutta syvällisempi analyysi jäi osittain puuttumaan Viestintä Maaseutuverkoston tehtävät viestintään liittyen Maaseutuverkostoyksikön viestinnän tavoitteena oli olla aktiivista, yleistajuista, helposti lähestyttävää ja kohdennettua. Viestintä suunnattiin maaseutuverkoston toimijoille ja toisaalta suurelle yleisölle. Maaseutuverkostoyksikön ensisijainen tavoite viestinnän osalta oli välittää tietoa ohjelman mahdollisuuksista, tuloksista ja vaikutuksista. Tuenhakijoille suunnattu viranomaistiedotus, kuten tukien hakuun ja maksamiseen liittyvä tiedotus, oli maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston vastuulla. Tehtävät viestinnän osalta: 1. Tiedottaa ohjelmien toimenpiteistä, tukijärjestelmistä ja niihin liittyvistä ajankohtaisista asioista, esimerkiksi internetin ja julkaisujen avulla. 2. Edistää maaseudun toimijoiden ja asiantuntijoiden verkostoitumista ja verkostojen ylläpitoa, esimerkiksi kohderyhmittäin tai toimialoittain. 3. Koota ja välittää tietoa maaseudun kehittämiseen ja ohjelmaan liittyvistä koulutuksista ja tapahtumista, missä keskeinen väline on Maaseutu.fi-sivuston tapahtumakalenteri Tuotokset ja tulokset Maaseutuverkostoyksikön viestinnän välineinä ja samalla merkittävimpiä tuotoksia oli www-sivut maaseutu.fi / landsbygd.fi / rural.fi. Maaseutu.fi-sivuston käyttäjämäärä vakiintui ohjelmakauden aikana noin 5000 kuukausittaiseen kävijään. Sivustolla keskimäärin vietetty aika oli kolme minuuttia, mikä on erittäin hyvä indikaattori sisällön kiinnostavuudesta. Ohjelman toimijat oppivat käyttämään sivustoa ensisijaisena tiedonlähteenä. Maaseutuverkostoyksikkö avasi ensimmäiset Facebook-sivustonsa vuonna 2011, Maaseutu- Tilaa elämälle ja Landepaku. Sosiaalisen median käyttöönotto oli uusi avaus maaseudun kehittämisohjelman viestinnässä. Sivustojen käyttäjämäärät kasvoivat ohjelman loppua kohden, tykkääjien määrä lähes kolminkertaistui vuoden 2014 aikana, tykkääjiä oli noin Myös kattavuus ja sitoutuminen kanavaan olivat tyydyttäviä. 20 Suomen maaseutuverkosto 2014 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Sivu 1 11.4.2016 Maaseutuverkosto Sivu 2 11.4.2016 Maaseutuverkoston tavoitteet 2014-2020 sidosryhmien osallistuminen maaseudun

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Varsinais-Suomen kv-hankepäivä Loimaa 11.11.2016 Sivu 1 7.11.2016 Kansainväliset

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne Maaseudun alueelliset kehittämistoimet 2014-2020, valmistelun tilanne 22.8.2013 Itä-Suomen maaseudun kehittäjät Valamossa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Alueellinen maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen

Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen 12.2.2016 Arviointi tukee toiminnan kehittämistä Arviointi on väline toiminnan kehittämiseen ei tarkastus tai arvostelu. Ohjelman

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Leader-koulutus Johanna Rannanjärvi ja Emmi Mäkinen Maaseutuvirasto. Sivu 1

Leader-koulutus Johanna Rannanjärvi ja Emmi Mäkinen Maaseutuvirasto. Sivu 1 Leader-koulutus 2016 Johanna Rannanjärvi ja Emmi Mäkinen Maaseutuvirasto Sivu 1 Komission rooli Vastaa maatalousrahastosta (maaseuturahasto) Hyväksyy kansalliset kehittämisohjelmat Antaa parlamentin ohella

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta Leader-puheenjohtajien tapaaminen 3.9.2016 Laura Jänis, MMM Leader-työn tavoitteet ja periaatteet Leader-työn tavoitteet Oman alueen kehittäminen Paikallisen

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus MYR 13.3.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Sivu 1 16.3.2015 Työryhmät MYR asettanut kaksi työryhmää maaseudun kehittämisohjelman tueksi: biotalouden

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous 13.12.2012 Minna-Mari Kaila 13.12.2012 Työntäyteinen vuosi edessä ja takana EU:n maatalous-, maaseutu- ja aluepolitiikat uudistetaan. Politiikan sisällöstä

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Isokatu 4, 90100 Oulu puhelin 010 322 1980 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet Viking Amorella: tiedostus- ja koulutusristeily 3.2. 2016 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO toimintasuunnitelma / LUONNOS

SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO toimintasuunnitelma / LUONNOS SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO 2014 2020 toimintasuunnitelma / LUONNOS 1.7.2014 Sisältö: 1. Lähtökohdat... 1 1.1 Suomen maaseudun kehittämisohjelmat... 2 1.2. Maaseutuverkoston strategia... 4 1.3 Maaseutuverkoston

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Yleiskatsaus ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavat maaseutuohjelman toimenpiteet Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Maaseutuohjelman 2014-2020 tilanne

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Maakunnan tehtävät maaseudun kehittämisessä. Neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö/ruokaosasto 17.1.

Maakunnan tehtävät maaseudun kehittämisessä. Neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö/ruokaosasto 17.1. Maakunnan tehtävät maaseudun kehittämisessä Neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö/ruokaosasto 17.1.2017 1 MMM:n toimialan aluehallinnon ja kuntien tehtävät maakuntiin Hallituksen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot