Suomen maaseutuverkosto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen maaseutuverkosto 2007 2014"

Transkriptio

1 MAASEUTUVERKOSTON LOPPUR APORT TI 2009 Suomen maaseutuverkosto Loppuraportti Maaseutuverkostoyksikkö

2

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman painopistealueet ja tavoitteet Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet ja tehtävät Maaseutuverkoston rakentamistyön analyysi - Miten maaseutuverkostotoiminta Suomeen rakennettiin kaudelle ? Suomen maaseutuverkostoon vaikuttaneen toimintaympäristön muutoksia Maaseutuhallinnon asiakaskunnan muutokset Poliittiset muutokset Taloudelliset muutokset Sosiaaliset muutokset Teknologiset muutokset Ekologiset muutokset Sidosryhmäanalyysi, Maaseutuverkoston toimijat Maaseutuhallinnon organisaatiot Leader-ryhmät Järjestöt ja yhdistykset Oppilaitokset ja tutkimuslaitokset Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR Ahvenanmaa osana maaseutuverkostoa Maaseutuverkoston tehtävät, Maaseutuverkostoyksikkö toimijana Viestintä Koulutus Hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen Kansainvälinen yhteistyö Hallinto Maaseutuverkostoyksikön organisatorinen asema Maaseutuverkostoyksikön resurssit ja toimintojen kehittäminen Johtopäätökset Onnistumiset Haasteet Viestit tulevalle maaseutuverkostotoiminnalle Liitteet...36

4 Suomen maaseutuverkosto Loppuraportti 1. Johdanto Vuonna 2007 aloitettiin Euroopan unionin jäsenmaissa maaseutuverkostotoiminta maaseudun kehittämisohjelmien toimeenpanon tehostamiseksi ja toimijoiden yhteistyön lisäämiseksi. Suomessa mukana ovat olleet kaikki Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien toimintalinjat ja toimijat. Edellisillä EU-ohjelmakausilla sekä Suomessa ja muissa Euroopan Unionin jäsenmaissa toimi Leader-verkostoyksiköt, mikä kokosi Leader-työn toimijat yhteen. Maaseutuverkostot perustettiin Euroopan unionin jäsenmaihin ohjelmakaudelle Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/ artiklan mukaan. Asetus määritteli maaseutuverkoston tavoitteet ja tehtävät. Artiklan 68 mukaan kukin jäsenvaltio sai itse päättää, miten organisoi maaseutuverkoston toiminnan. Maaseutuverkoston perustamisesta kansallisesti Suomessa säädettiin laissa maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista (532/2006) sekä valtioneuvoston asetuksella maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista (634/2007) sekä valtioneuvoston asetuksella maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (861/2007). Maaseutuverkoston toimikaudeksi päätettiin Suomessa ohjelmakausi ja yksi siirtymävaihevuosi eli vuodet Rahoitus tapahtui Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisellä avulla. Tämän maaseutuverkostotoiminnan loppuraportin kirjoittamisen taustamateriaalina on käytetty erityisesti seuraavia materiaaleja: 1. Maaseutuverkostotoiminnan strategia vuodelta Koulutustarvekyselyt vuosilta 2008 ja Maaseutuverkostotoiminnan palaute- ja vaikuttavuuskyselyt vuosilta 2010, 2012 ja Maaseutuverkoston koulutusten ja tapahtumien osallistujapalautteet vuosilta Maaseutuverkoston ohjausryhmän jäsenten maaseutuverkostotoiminnan arviointi syksyltä Maaseutubarometri 2014, Taloustutkimus Oy Loppuraportin sisällöllisenä rakenteena on käytetty interventiologiikan mallia (kuva 1) ja maaseutuverkostotoiminnan strategia-asiakirjan pohjaa vuodelta Erityisesti toimintaympäristön analyysia ja sidosryhmäanalyysia on tehty vertaillen ja pohjautuen vuoden 2008 tilanteeseen. Interventiologiikan mallin maaseutuverkostotoimintaa varten on kehittänyt Euroopan arviointiverkosto vuonna Interventiologiikan malli ei siis ole ollut käytettävissä kuluneen ohjelmakauden alussa, mutta tulee palvelemaan tulevan kauden maaseutuverkostotoimintaa ja ohjelmatyötä. Tässä loppuraportissa arvioidaan tulosten ja tuotosten vaikuttavuuden kautta ovatko maaseutuverkostotoiminnalle asetetut tavoitteet ja visiot toteutuneet. Kirjoittamistyön ovat tehneet maaseutuverkostoyksikön henkilöstö. Raportti on käsitelty ja hyväksytty maaseutuverkoston ohjausryhmän kokouksessa. 4 Suomen maaseutuverkosto 2014 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

5 Kuva 1. Interventiologiikan malli maaseutuverkostotoiminnassa Euroopan arviointiverkoston mukaisesti. 2. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman painopistealueet ja tavoitteet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman painopistealueet loivat pohjan Suomen maaseutuverkostotoiminnalle. Maaseutuverkostotyö kattoi Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmat. Painopistealueet on kuvattu Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa vuosille seuraavasti: 1. Maa- ja metsätalouden harjoittaminen taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla koko Suomessa. 2. Yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yrittäjien verkostoitumista suosiva ja kehittävä toiminta maaseudun elinkeinojen monipuolistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. 3. Paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistaminen maaseudun elinvoiman ja elämänlaadun lisäämiseksi. Maaseutuverkostotoiminnan työtä ohjaavana ovat olleet maaseudun kehittämisohjelmien toimintalinjojen tavoitteet. Ohjelmakaudella maaseudun kehittämisohjelmissa oli neljä toimintalinjaa: 1. Toimintalinja 1. Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen 2. Toimintalinja 2. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen 3. Toimintalinja 3. Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseutualueiden elinkeinoelämän monipuolistaminen 4. Toimintalinja 4. Leader MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto

6 3. Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet ja tehtävät Suomen maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet kaudelle kuvattiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa seuraavasti: Tieto maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuuksista ja tuloksista lisääntyy ohjelman toimijoiden, potentiaalisten tuensaajien ja suuren yleisön keskuudessa. Ohjelmaa toteuttavien viranomaisten ja sidosryhmien välinen tiedonkulku paranee. Osaaminen lisääntyy kokemusten vaihdon kautta. Maaseutuverkostotoiminnan strategiatyön pohjalta vuonna 2008 muodostettiin maaseutuverkoston visio sekä maaseutuverkostoyksikön visio ja toiminta-ajatus. Maaseutuverkoston visio Maaseutuverkosto on vuonna 2013 luja ja joustava maaseudun kehittäjien verkosto, maaseudun edun tekijä. Maaseutuverkosto oli toimintatapa, joka kokosi yhteen maaseudun kehittämistyöhön ja maaseudun kehittämisohjelmiin osallistuvat viranomaiset, järjestöt ja kansalaistoimijat. Yhteistyö ja vuorovaikutteisuus olivat kivijalka maaseutuverkostotyölle. Kullakin toimijaorganisaatiolla on oma visionsa, tavoitteensa ja tehtävänsä, joten maaseutuverkosto oli ja on hyvin monimuotoinen ja moni-ilmeinen verkosto. Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteena oli luoda positiivinen imago maaseudun kehittämisohjelmille ja maaseudulla tapahtuvalle toiminnalle. Yhteistä kaikille toimijoille ajateltiin olevan maaseudun edun tekeminen. Maaseutuverkostoyksikön visio Maaseutuverkostoyksikkö lisää maaseututoimijoiden yhteisen tekemisen meininkiä. Maaseutuohjelmien mahdollisuudet tulevat hyödynnettyä täysimittaisesti. Maaseutuverkostoyksikön vision pohja-ajatuksena oli, että yksikkö on dynaaminen ja joustava palveluita tarjoava sekä maaseutuverkoston toimintaa kehittävä ja koordinoiva taho. Maaseutuverkostoyksikön tavoitteena oli mahdollistaa ja edistää maaseutuverkostoa luomaan uusia maaseudun kehittämisen toimintamalleja sekä uudenlaista kuvaa maaseudusta ja sen kehittämisestä. Maaseutuverkostoyksikkö toimi molemmilla kotimaisilla kielillä huomioiden myös kulttuurilähtökohtaiset taustat ja toimintamallit sekä Suomen alueiden erilaisuus. Maaseutuverkostoyksikön toiminta-ajatus Maaseutuverkostoyksikkö energisoi maaseututoimijoiden välisiä yhteyksiä ja tehostaa osaamisen välittymistä maaseudun kehittämiseksi. Maaseutuverkostoyksikön työtapoja pyrittiin alusta alkaen muodostamaan ja hiomaan niin, että koko laajan maaseutuverkoston rakentaminen ja osallistaminen mahdollistuisi maaseudun kehittämisohjelmien eteenpäinviemiseksi maaseutuverkoston tavoitteet ja tehtävät täyttäen. 6 Suomen maaseutuverkosto 2014 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

7 Maaseutuverkoston tehtävät Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa maaseutuverkoston tehtäviksi ohjelmakaudella määriteltiin seuraavat, osaamisen sekä tiedon ja taidon lisäämistä tavoittelevat asiat: 1. Tiedottaa ohjelmien toimenpiteistä, tukijärjestelmistä ja niihin liittyvistä ajankohtaisista asioista, esimerkiksi internetin ja julkaisujen avulla. 2. Järjestää tapaamisia ja koulutuksia maaseudun kehittämiseen liittyvistä teemoista (esimerkiksi valtakunnalliset seminaarit). 3. Koota ja välittää tietoa maaseudun kehittämiseen ja ohjelmien toteuttamiseen liittyvistä koulutuksista ja tapahtumista, esimerkiksi ylläpitämällä internet-sivuilla yhteistä tapahtumakalenteria. 4. Laatia koulutussuunnitelma toimintaryhmille ja niiden sidosryhmille, yhteistyössä hallintoviranomaisten ja toimintaryhmien kanssa. 5. Avustaa tarvittaessa verkostossa toimivia tahoja koulutusten, seminaarien ja tapahtumien suunnittelussa, järjestelyissä ja koulutusaineiston tuottamisessa. 6. Kerätä, analysoida ja levittää tietoa maaseudun kehittämisestä sekä siihen liittyvien tukijärjestelmien hyvistä käytännöistä, sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. 7. Edistää maaseudun toimijoiden ja asiantuntijoiden verkostoitumista ja verkostojen yl-läpitoa, esimerkiksi kohderyhmittäin tai toimialoittain. 8. Edistää kansainvälisten ja aluerajat ylittävien hankkeiden yhteistyötä ja tiedon välitystä. 9. Pitää yhteyttä, hankkia ja välittää tietoa EU:n maaseutuverkostoon sekä muihin EU:n jäsenvaltioiden maaseutuverkostoihin. Tehtävien mukaisesta toiminnasta ja tuloksista maaseutuverkostoyksikön osalta kerrotaan ja niiden vaikuttavuutta arvioidaan luvussa Maaseutuverkoston rakentamistyön analyysi - Miten maaseutuverkostotoiminta Suomeen rakennettiin kaudelle ? Maaseutuverkoston suunnittelutyö kaudelle aloitettiin maa- ja metsätalousministeriössä jo vuonna Valmistelu jatkui intensiivisemmin tammikuussa 2007 kahden suunnittelijan voimin. Kevään aikana pidettiin 11 maaseudun kehittämisen sidosryhmien kuulemistilaisuutta. Niissä sidosryhmät nostivat esiin mm. seuraavia toivomuksia maaseutuverkostotyöstä: Luotava kehittäviä jännitteitä, uusia avauksia maaseudun kehittämistyöhön Maaseudusta ja sen kehittämisestä voitava luoda uudenlainen kuva Maaseutuverkosto tarvitsee verkostojohtamista. Verkostoja pitää aktiivisesti rakentaa, ne eivät synny itsestään Verkoston ja verkostoyksikön rajapinnat vaativat selkiyttämistä Toiminnan käynnistämisellä koettiin olevan kiire, koska tiedottamista kaivattiin Maaseutuverkostotyön sydän oli maaseutuverkostoyksikkö, joka aloitti toimintansa syksyllä Yksikön tehtävä oli koordinoida, aktivoida ja mahdollistaa koko maaseutuverkoston toimintaa. Tärkeä tehtävä oli koota maaseudun toimijat yhteen verkostoon, sitä koko ajan täydentäen ja aktivoiden. Seitsemän henkilön yksikkö järjesti MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto

8 koulutuksia ja verkostotapahtumia, keräsi ja levitti hyviä käytäntöjä, viesti maaseudun kehittämisestä eri kanavien kautta ja edisti kansainvälisyyttä. Kaiken toiminnan keskiössä olivat Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmat, niiden mahdollisuudet, tulokset ja vaikutukset. Ketä palveltiin, kuka oli maaseutuverkostoyksikön asiakas? Maaseutuverkoston yhteinen asiakas on maaseutu ja sen asukkaat, viljelijä, yrittäjä, hanketoteuttaja ja muu potentiaalinen tuensaaja. Maaseutuverkoston toimijat palvelivat ja palvelevat asiakkaita omien tehtäviensä ja tavoitteidensa mukaisesti. Maaseutuverkostoyksikön asiakkaana olivat lähinnä maaseutuohjelman toimijat, jotka samalla muodostivat maaseutuverkoston. Maaseutuverkostoyksikön viestinnän, koulutusten ja tapahtumien keskeisimpiä asiakasorganisaatioita olivat ELY-keskukset, Leader-ryhmät, kunnat, MTK, SLC, neuvontajärjestöt, kylätoimijat, nuorisojärjestöt ja muut järjestöt ja yhdistykset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, Maaseutuvirasto, MMM ja muut ministeriöt sekä muut ohjelman toimijat. Valtaosaltaan asiakkaat olivat samalla toimintojen kohderyhmänä sekä yhteistyökumppaneita. Koulutustilaisuuksia ja tapahtumia tehtiin verkostomaisesti yhteistyössä. Viestinnän kohderyhmänä olivat edellisten lisäksi erityisesti suuri yleisö ja potentiaaliset tuensaajat. Sekä koulutusten ja viestinnän osalta maaseutuverkostoyksikön tehtävänä oli ohjelman toimenpiteiden taustoittavan ja täydentävän tiedon tuottaminen ja viestiminen. Maaseutuvirasto, ELY-keskukset ja kunnat vastasivat alueillansa viranomaisviestinnästä, tukiehtojen kouluttamisesta jne. suoraan potentiaalisille tuensaajille, viljelijöille, yrittäjille ja hanketoteuttajille. Maaseutuvirasto vastasi ELY-keskusten ja kuntien kouluttamisesta tukiehtojen osalta. Maaseutuverkostoyksikön koulutustilaisuudet ja tapahtumat olivat lähtökohtaisesti kuitenkin avoimia kaikille maaseudun kehittämisestä kiinnostuneille tahoille ja henkilöille. Maaseutuverkoston muodostuminen ja kehittyminen Maaseutuverkostoa ajateltiin alusta alkaen avoimena verkostona. Maaseutuverkostossa ei kerätty jäseniä vaan kaikki maaseutuohjelman osalliset muodostivat maaseutuverkoston. Maaseutuverkosto muodosti ja muodostaa sipulimaisen rakenteen. Keskiössä on keskushallinnon toimijat, jotka mahdollistavat maaseutuohjelman hallinnollisen olemassa olon, ulkokehällä on asiakasrajapinta. Ohjelmakauden aikana tehtiin kolme maaseutuverkostoanalyysiä (kuvat 2 4). Analyysit teetettiin yhtäaikaisesti maaseutuverkoston palaute- ja vaikuttavuuskyselyjen kanssa. Analyysien kautta pyrittiin hahmottamaan abstraktia maaseutuverkostoa. Minkälaisia vuorovaikutussuhteita toimijoiden välillä on? Mitkä ovat verkoston solmukohdat? Miten yhteistyösuhteet kehittyivät ohjelmakauden kuluessa? Kyselyissä pyydettiin nimeämään merkittävimmät yhteistyökumppanit maaseudun kehittämistyössä sekä määrällisesti että laadullisesti. Maaseudun kehittämisohjelmien toimijat muodostavat laajan verkoston. Verkoston muoto ja lenkit ovat vaihdelleet ohjelmakauden aikana riippuen organisaatioiden omista tarpeista ja ajanhetkestä. Maaseutuverkoston keskiössä ovat melko luontaisesti ohjelman hallintoviranomaiset ja ympärillä ohjelmaa toteuttavat järjestöt ja muut sidosryhmät. Sidosryhmäosiossa, luvussa 4, on hahmotettu eri sidosryhmien toimintaa osana maaseutuverkostoa. 8 Suomen maaseutuverkosto 2014 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

9 Kuva 2. Maaseutuverkostoanalyysi Yhteistyön määrä eri toimijoiden välillä. Mitä keskemmällä toimija kuviossa on, sitä enemmän yhteyksiä sillä on muihin toimijoihin. Kuva 3. Maaseutuverkostoanalyysi Yhteistyön määrä eri toimijoiden välillä. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto

10 Kuva 4. Maaseutuverkostoanalyysi Yhteistyön määrä eri toimijoiden välillä. Maaseutuverkoston ohjausryhmä ja työryhmät Maaseutuverkoston toimintaa ohjasi 21-jäseninen maaseutuverkoston ohjausryhmä (liite 8). Se ohjasi ja linjasi maaseutuverkoston toimintaa sekä seurasi koko kaudelle vahvistetun toimintasuunnitelman ja vuotuisen toimintasuunnitelman toteutumista. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi aluksi maa- ja metsätalousministeriön edustaja ja ohjelmakauden toisella puoliskolla ELY-keskuksen edustaja. Esittelijänä toimi maaseutuverkostoyksikön johtaja. Maa- ja metsätalousministeriö asetti maaseutuverkoston ohjausryhmän noin 2½ vuodeksi kerrallaan eri alueiden ja sidosryhmien tasapuolisen osallistumisen varmistamiseksi. Ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa vuodessa, mikä mahdollisti asioiden riittävän seurannan ja suunnittelun. Ohjausryhmän suuren koon vuoksi, kokoukset eivät ehkä kuitenkaan toimineet parhaalla mahdollisella tavalla yhteisen näkemyksen löytämiseksi ja toiminnan linjaamiseksi. Ohjausryhmän jäsenten asiantuntemusta ei pystytty riittävästi hyödyntämään verkoston toiminnassa, vaikkakin keskustelut olivat useimmiten erittäin antoisia ja maaseutuverkostotoimintaa edesauttavia. Verkostomaisessa toiminnassa puheenjohtajan rooli korostuu erityisen merkittävänä ohjausryhmän kokouksissa esittelijänä toimivan maaseutuverkostoyksikön johtajan sparrausja yhteistyökumppanina. Tämän suhteen rakentamiseen kannattaa jatkossa kiinnittää alusta alkaen huomiota. Ohjausryhmä asetti kauden aikana yhteensä viisi työryhmää: alueiden välinen yhteistyö-, Leader-, innovaatio-, vuorovaikutus- ja yrittäjyystyöryhmät. Vuorovaikutustyöryhmä toimi vuoden ajan aivan kauden alussa, yrittäjyys-työryhmä toimi loppukaudella eli vuoden Muut työryhmät toimivat koko kauden vuodesta 2008 lähtien. 10 Suomen maaseutuverkosto 2014 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

11 Työryhmien tavoitteena oli luoda osallistumisen väyliä verkostomaisen työskentelyn tueksi ja olla lähinnä operatiivisen toiminnan tukena. Työryhmät pyrkivät löytämään ja tekemään uusia avauksia sekä tekemään niiden mukaisia ehdotuksia maaseutuverkoston vuotuisiin toimintasuunnitelmiin. Työryhmät innostivat toimijoita, vahvistivat verkostoa sekä tuottivat ja välittivät tietoa maaseutuohjelmien toiminnoista. Kuhunkin työryhmään kutsuttiin vähintään viisi eri sidosryhmien asiantuntijaa. Työryhmät kokoontuivat tarpeen mukaan. Maaseutuverkostoyksikön asiantuntijat toimivat työryhmätyön valmistelijoina ja sihteereinä. Innovaatioryhmä edesauttoi tieteen ja tutkimuksen innovaatioiden sekä maaseutupolitiikan soveltamista käytännön työhön. Vuorovaikutusryhmä toimi viestintätarpeiden foorumina. Leader-ryhmä oli toimintaryhmätyön kehittämisen, suunnittelun ja toteuttamisen voimavarana, alueiden välinen työryhmä kehitti toimintamalleja kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi. Yrittäjyys-työryhmä edisti lähinnä maaseutuohjelman yritysten perustamisen ja kehittämisen toimenpiteitä tulevalle ohjelmakaudelle. Euroopan maaseutuverkosto Euroopan Unionin jäsenmaiden maaseutuverkostot muodostivat Euroopan maaseutuverkoston, jota koordinoi Euroopan maaseutuverkostoyksikkö, ENRD Contact Point, joka aloitti toimintansa 2008 syyskaudella. Sen tehtävä oli edistää tiedonvaihtoa ja yhteistyötä jäsenmaiden maaseutuverkostojen välillä ja kerätä Euroopan tasolla maaseudun kehittämistyön tuloksia ja analysoida vaikuttavuutta. ENRD Contact Point toimi Brysselissä vahvassa yhteistyössä komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston kanssa. Komission maaseutuverkoston koordinaatiokomitea käsitteli ja seurasi maaseutuverkostotoimintaa. Komitean jäseninä Suomesta olivat MMM:n edustaja ja maaseutuverkostoyksikön johtaja. Euroopassa kansalliset maaseutuverkostot toimivat hyvin eri tavalla omien kansallisten tavoitteiden mukaisesti. Liikkeellelähtö eri maissa oli eriaikaista, ja joissakin jäsenvaltioissa verkostotyön toimeenpano oli hyvin haasteellista. Suomen maaseutuverkostoyksikön tavoitteena oli alkuvaiheessa luoda erityisesti tiivis yhteistyö Ruotsin ja Viron kanssa. Yhteistyötä tehtiinkin tiiviisti koko ohjelmakauden ajan, yhteistyötä on kuvattu kansainvälisyyden edistämisen osiossa kappaleessa Suomen maaseutuverkostoon vaikuttaneen toimintaympäristön muutoksia 5.1. Maaseutuhallinnon asiakaskunnan muutokset Yritystoiminta oli ohjelmakaudella haastavaa sekä maaseudulla että kaupungeissa. Maatalousyrittäjyyttä leimasi erityisesti tilakokojen kasvu ja tilamäärän väheneminen, tietyillä tuotantosuunnilla jopa radikaalisti. Tilakoon kasvu ei kuitenkaan ole ollut takuu kannattavuuden kasvusta. Maaseudun kehittämisohjelma oli merkittävä maatalousyritysten ja kotimaisen ruuantuotannon tukija ohjelmakaudella. Esim. tilakoon kasvun vaatimat investoinnit olisivat olleet lähes mahdottomia toteuttaa ilman ohjelman rahoitusta. Maaseutuyrittäminen monipuolistui ja tilakoon kasvun myötä on perustettu mm. osakeyhtiöitä, mutta vetureina ovat edelleen mikroyritykset. Työllistävä vaikutus kohdistuu vieläkin usein itsensä työllistävään yrittäjään. Toisaalta kuitenkin on toimialoja, joilla erityisesti maaseudulla on suoranainen työllisyyspula, erityisesti tämä korostuu suorittavilla sesonkialoilla. Ohjelmatyöllä onnistuttiin helpottamaan yrittäjien välistä yhteistyötä ja kasvua. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto

12 Ohjelmakaudella pyrittiin ja osin onnistuttiinkin tuotteiden ja palveluiden uusien jakelukanavien ja jatkojalostuksen kehittämisessä. Toisaalta kuitenkin heikkenevässä taloudellisessa tilanteessa kuluttajakäyttäytyminen ei tue riittävästi esim. lähiruuan ja luomutuotannon kasvua, vaan hinta edelleen ohjaa ostopäätöksiä. Verkostotyöllä kuitenkin onnistuttiin vahvistamaan kuluttajien sitoutumista kotimaisuuteen ja rakentamaan toimintamalleja, jotka helpottavat tuotteiden ja palveluiden saavutettavuutta. Elintarviketurvallisuuden ja -lainsäädännön korostuminen ja siitä johtuvat haasteet yritystoiminnassa ajoittain aiheuttivat voimakkaitakin reaktioita. Päätöksenteko ja vaikuttamisen mahdollisuudet tuntuvat tiukentuvassa toimintaympäristössä ja erittäin tiukkojen tulkintojen kautta karkaavan yrittäjiltä, kuten muiltakin kansalaisilta. Tämä heijastui ajoittain myös verkostotyöhön, esimerkiksi kansainvälisen LINC-seminaarin vieraiden mukanaan tuomista maistiaisista jouduttiin rajaamaan pois tuore-elintarvikkeet. Tähän toimenpiteeseen ei missään muussa seminaarin aiemmista järjestäjämaista turvauduttu. Verkostotyöllä kuitenkin pyrittiin edesauttamaan muutosten jalkauttamista ja yrityskentän osallistamista ja tätä kautta helpottamaan kaikkien osapuolten toimintaa. Työllisyysaste on heikentynyt maaseudulla kuten koko maassa, mutta ajoittain kehitys on ollut parempaa maaseudulla kuin kaupungeissa. Osaltaan tämä selittynee maaseudun ikärakenteella. Maaseudun väki eläköityy nopeasti ja nuoret muuttavat kaupunkeihin. Työttömyysaste on kasvanut maaseudulla kaupunkeja nopeammin, mutta vielä nopeampaa kehitys olisi ollut ilman ohjelmarahoituksella luotuja ja säilytettyjä työpaikkoja Poliittiset muutokset Niukkuus ja keskittäminen leimasivat koko ohjelmakauden poliittista kenttää. Ne heijastuivat kaikkeen tekemiseen, yritystoimintaan, palveluihin sekä aluepolitiikkaan, josta on tullut merkittävä vaikuttaja maaseudun kehittämisessä. Poliittisuus on tarttunut kansalaisten arkiseen puheenparteen ihmisten ottaessa entistä avoimemmin kantaa yhteiskunnassa tehtäviin poliittisiin päätöksiin, esimerkiksi byrokratian määrään. Maaseutuverkoston kautta asiakkaille, toimijoille, hallinnolle ja päättäjille pystyttiin tarjoamaan yhteiset foorumit maaseutupolitiikan edistämiselle ja maaseudun kehittämisen keskustelulle. EU-parlamentin mukaantulo maaseudun kehittämisohjelman laadinta- ja hyväksymisprosessiin hidastutti päätöksentekoa Euroopan unionin tasolla, mutta toki toi lisää kansalaisten näkemysten huomioonottamista päätöksissä. Tämä heijastui jäsenmaiden toimintaan kuluneen ohjelmakauden aikana, hidastuttaen asioiden käsittelyyn saamista ja siten päätöksentekoa kansallisella tasolla. Paikallisten ratkaisujen korostuminen ja paikkaperusteinen politiikka antavat myös yhä enemmän leimaa aluepolitiikkaan. Tämä luo tarvetta entistä enemmän paikallisen kehittämistyön sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön tarpeeseen. 12 Suomen maaseutuverkosto 2014 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

13 5.3. Taloudelliset muutokset Vuodesta 2008 tähän päivään saakka taloudelliset muutokset ovat merkittävin koko suomalaista yhteiskuntaa ja sitä myöden maaseutua ja maaseutuverkostoa kohdannut laajavaikutteinen toimintaympäristömuuttuja. Yhteiskunnan kaikilla tasoilla ajauduttiin taloudelliseen taantumaan. Talouden heikkeneminen osaltaan heijastui myös maaseutuohjelman toimeenpanoon. Suomalaisten arkea sävytti huono työllisyyden aste, kuntatalouksien kriisiytyminen, liiallinen säästäminen ja sitä seuraava yksityisen kulutuksen lasku. Näistäkin syistä viennin merkitys korostui ja jatkaa korostumistaan. Kotimarkkinat ovat rajalliset. Tällä hetkellä viennissä on suuria haasteita, erityisesti maataloustuotteiden osalta. Venäjän vientikielto on ollut ruokaperunalla voimassa jo runsaan vuoden, sianlihalla tammikuusta 2013 lähtien, mikä on osaltaan heikentänyt voimakkaasti tilojen kannattavuutta. Myös maitotilojen kannattavuus on heikentynyt maidon hinnan laskiessa Venäjä-pakotteiden myötä. Maaseudun yrittäjät ja sitä kautta maaseutu kokonaisuutena joutuivat varsin konkreettisesti tämänhetkisen maailmanpolitiikan kriisin sijaiskärsijäksi markkinatalouden heikentyessä. Maatalouden rakennemuutos, erityisesti tuotannon keskittyminen, kasvattaa tehtävien investointien kokoa ja yrittäjän riskiä. Maatalousyrittäminen vaatii jatkuvasti uutta osaamista, myös liikkeenjohdon ja työn organisoinnin osalta. Haastavasta taloudellisesta tilanteesta johtuen verkostotyöllä on ollut merkittävä rooli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitusmahdollisuuksien, tiedon ja kehittämisosaamisen välittäjänä ja kokoajana Sosiaaliset muutokset Palvelutarpeiden ja rakenteiden muutokset jatkuivat koko ohjelmakauden ajan. Lähipalveluiden tarpeen merkitys on kasvanut väestön edelleen ikääntyessä samalla, kun palveluita on keskitetty suurempiin yksiköihin. Maaseudun palveluiden tuottamiseen syntyy uusia toimintamalleja kuntien ulkoistaessa palveluitaan yksityisille palveluntarjoajille. Tämä on mahdollistanut uusia avauksia maaseudun kehittämisohjelman hyödyntämiseen palveluita kehitettäessä. Tarve uusien rakenteiden ja ratkaisujen luomiseen tulee varmasti jatkumaan myös tulevaisuudessa. Maaseudun elämänlaatu on säilynyt Taloustutkimus Oy:n tekemän Maaseutubarometri 2014 mukaan hyvänä, mielikuva maaseudusta suuren yleisön keskuudessa on myönteinen. Luonto, aitous ja hyvä elämä nousevat vahvimmin esiin mielikuvatutkimuksissa. Toki maaseutuun yhdistetään negatiivisia mielikuviakin, kuten huoli arjen sujuvuudesta. Maaseudun kehittämisohjelmalla on pyritty luomaan ja viestimään maaseudun monipuolisista mahdollisuuksista, muistakin kuin luontoon liittyvistä. Maaseutu nähdään edelleen voimavarana, ja yhä useampi suomalainen haluaisi asua maalla. Tosiasia kuitenkin on, että työpaikat keskittyvät kaupunkeihin, joten muuttoliike on tämänhetkisen kehittämishakuisen aluepolitiikan kanssa yhtenevää. Tiedon ja ihmisten liikkumisen helpottuminen tarjosi mahdollisuuksia uusien verkostojen luomiseen sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Yhteistyö ja sitä kautta saavutettu toiminnan tehostuminen on ollut merkittävä osa verkoston toimintaa. Tieto hyvistä käytännöistä ja menestyneistä hankkeista pystyttiin välittämään onnistuneesti verkoston eri toimijoille ja niiden tuloksia on voitu hyödyntää myös EU-tasolla. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto

14 5.5. Teknologiset muutokset Teknologian kehitys ja sen mukanaan tuomat mahdollisuudet ja muutokset ovat muokanneet koko yhteiskuntaa. Tiedon saavutettavuus ja viestinnän monipuolistuminen vaikuttavat kaikkeen ja kaikkiin, mutta samalla ne ovat korostaneet alueiden eriarvoisuutta. Maaseudulla, erityisesti saaristoalueilla, ei riittävää infrastruktuuria ole vielä pystytty luomaan. Siirrettävän tiedon määrän kasvaessa vanhojen laajakaistaverkkojen kapasiteetti ei riitä. Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeudet ovat kehittyneet merkittävästi, mutta kehitys on tasapainoilua palveluiden kattavuuden ja kannattavuuden välillä. Verkostotyön kannalta teknologia on toiminut pitkälti uusien viestintä- ja kommunikaatiotapojen mahdollistajana. Uusia teknisiä ratkaisuja pystyttiin hyödyntämään esim. koulutuksien järjestämisessä. Toisaalta etäyhteydet ovat myös haaste verkostotyölle, koska asiakaspalvelu ja verkoston vahvistaminen vaativat kasvokkain tapahtuvaa kanssakäymistä. Sosiaalinen media, joukkorahoitus, tubettaminen, kulutuksen siirtyminen verkkoon ja työnteon sijaintiriippumattomuus ovat ohjelmakauden uusia ilmiöitä tai ovat nousseet ja vahvistuneet merkittävästi. Verkostotyössä pyrittiin reagoimaan teknologian muutoksiin mahdollisuuksien mukaan, mutta uusien menetelmien ja palveluiden hyödyntämisessä tulisi olla huomattavasti enemmän terävyyttä, uskallusta ja resursseja tulevalla kaudella. Esim. sosiaalisen median käyttöön siirtyminen lisäsi uutta potkua maaseutuviestintään. Se on kuitenkin edelleen pahasti aliresursoitu ja toimii pitkälti yksisuuntaisena viestintäkanavana, eikä sillä saatu vielä aikaan toivottuja tuloksia, aktiivista osallistumista tai keskustelua. Media ja sen kulutustavat kokivat myös suuria muutoksia. Lyhytjänteisyyden kasvu ja suuri kilpailevan tarjonnan määrä luovat haastavan toimintakentän, joka tuntuu vaikeutuvan teknologian kehittymisen kanssa samaan tahtiin. Tietoa jaetaan entistä enemmän vain sähköisesti, media sirpaloituu ja henkilöityy. Alati kasvavasta sisältömassasta on päivä päivältä vaikeampi nousta esiin kilpailtaessa sensaatio- ja huomiohakuisten kanavien kanssa Ekologiset muutokset Selvitysten mukaan ympäristön tila ja erityisesti vesistöjen tila parantui ympäristötoimenpiteiden avulla. Viljelijät sitoutuivat hyvin toimenpiteisiin ja viljelykäytännöt ovat muuttuneet vähemmän ympäristöä kuormittavaksi. Ympäristöasioiden merkitys ja kiinnostus ympäristöä kohtaan on lisääntynyt. Mielikuva puhtaasta ja houkuttelevasta suomalaisesta maaseudusta on vahvistunut yhteiskunnassa ohjelmakauden aikana. Eläinten hyvinvointiin on panostettu, ja myös asenteisiin ja arvoihin on kyetty vaikuttamaan. Vastuullisuus ja ekologisuus ovat olleet vahvasti kasvavia kulutustrendejä mutta ne eivät realisoidu riittävästi kuluttajien tehdessä ostopäätöksiä. Biotalous on ollut kasvava tuotantoala ja sen mahdollisuudet on hyödynnettävä tehokkaasti maaseudulla. Suomessa halutaan lisätä uusiutuvan energian hajautettua tuotantoa osana kestävää energiapolitiikkaa ja vihreän talouden kasvua. Maaseudun resurssit ovat keskeisiä pyrittäessä vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä riippuvuutta tuontienergiasta. Samalla hajautetun energiantuotannon uudet innovaatiot ja liiketoimintamallit voivat luoda maaseudulle kestäviä elinkeinoja ja hyvinvointia. Uusiutuvan energian tuotanto ja erityisesti pienet tuotantoyksiköt kuitenkin kohtaavat nykyisellään merkittäviä haasteita toimintaedellytyksien, kannattavuuden ja kilpailukyvyn osalta. 14 Suomen maaseutuverkosto 2014 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

15 6. Sidosryhmäanalyysi, Maaseutuverkoston toimijat 6.1. Maaseutuhallinnon organisaatiot Maa- ja metsätalousministeriö Maa- ja metsätalousministeriön tehtävänä maaseudun kehittämistyön osalta on tehdä poliittiset linjaukset, ohjelman valmistelu, lait, asetukset, säädökset sekä vastata seurannasta ja arvioinnista. Maaseutuverkostoyksikkö toimi maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston yksikkönä vuodet Maa- ja metsätalousministeriön rooli maaseutuverkostossa oli suuri. Ministeriön virkamiehiä oli mukana asiantuntijoina maaseutuverkoston tilaisuuksissa. Yleisestikin MMM oli kiinnostuneita maaseutuverkostotyön tarjoamista mahdollisuuksista ohjelman toimeenpanon välineenä. Roolinsa mukaisesti MMM aktiivisesti seurasi, miten maaseutuohjelma eteni, miten tavoitteisiin päästiin ja miten ohjelman toimeenpano sujui. Ohjelmakautta, varsinkin se alkupuolta, leimasi keskustelu byrokratian määrästä. Toimijat olivat hyvin huolestuneita jatkuvasti lisääntyvästä byrokratiasta. Keskeisimmiksi ongelmiksi menettelyissä nähtiin tukimuotojen erillisyys, käsittelyaikojen pituus, muutospäätösten määrä, kustannuslajien tiukkuus, kuittikopioiden vaatimiseen liittyvät ongelmat sekä yleiskustannusten määrittämiseen liittyvät epäselvyydet. MMM asetti byrokratian purkutalkoot -työryhmän selvittämään sitä, miten maaseudun yritys- ja hankerahoituksen hakuprosessin hallinnollista taakkaa voitaisiin keventää. Työryhmän työllä oli tulosta ja byrokratiaa saatiinkin osaksi järkeistettyä. Uuden maaseutuohjelman valmistelun myötä ja ohjelmakauden alkamisen kynnyksellä huoli hallinnollisen taakan ja valvonnan lisääntymisestä jälleen kasvoi tuensaajien ja ohjelman toteuttajien keskuudessa. Maaseutuvirasto Maaseutuverkostoyksikkö siirtyi maa- ja metsätalousministeriöstä Maaseutuvirastoon vuoden 2014 alussa. Ohjelmakauden aikana maaseutuverkostoyksikkö teki Maaseutuviraston kanssa monenlaista yhteistyötä. Maaseutuvirasto tarjosi tarvittavaa asiantuntemusta ohjelman toimeenpanosta. Maaseutuviraston arkea sävyttivät ohjelmakauden alussa viraston perustaminen ja siirto Helsingistä Seinäjoelle. Virkamiehistö vaihtui radikaalisti ja ymmärrettävästi uusien ihmisten kaikki tarmo keskittyi perustyötehtäviin. Byrokratian purkaminen haastoi myös Maaseutuviraston miettimään uusia tapoja toimia. Maaseutuviraston näkökulma maaseutuohjelmaan on viraston luonteesta johtuen hyvin tekninen. Maksatus-, tarkastus- ja valvontatehtävät ovat Maaseutuviraston ydintehtäviä ja tämä rooli on ollut näkyvimpänä myös maaseutuverkostotoiminnassa. ELY-keskukset ELY-keskukset olivat aluehallinnon uudistuksen vuoksi jatkuvassa muutoksessa koko ohjelmakauden ajan. Hallintorakenteita on muutettu useasti ja muutos on meneillään edelleen uuden ohjelmakauden alkaessa. ELY-keskuksia koskeneet suuret organisatoriset muutokset vaikeuttivat ELY-keskusten verkostoitumista ja osallistumista maaseudun kehittämistyöhön. Vähenevillä resursseilla on pitänyt huolehtia lähinnä viranomaisvelvoitteiden täyttämisestä. ELY-keskukset olivat maaseutuverkostotoiminnassa kuitenkin vahvin hallinnollinen organisatorinen lenkki. ELY-keskukset ovat olleet alueellisen maaseudun kehittämistyön vetureita ja toimeenpanijoita. Maakuntien yhteistyöryhmien maaseutujaostot, maaseudun kehittämistyön ohjausryhmät tai muut vastaavat ryhmät ovat toimineet ELY-keskusvetoisesti kooten yhteen alueellisia maaseutuverkostoja, maaseudun kehittämisohjelman toimijoita. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto

16 ELY-keskukset olivat tyytyväisiä siihen, että maaseutuverkoston järjestämien tapahtumien kautta he pääsivät entistä enemmän tekemisiin kollegojensa kanssa ympäri Suomen. Palautteen mukaisesti esimerkiksi maksajat, Leader-vastaavat ja yritystutkijat eivät mielestään riittävästi ennemmin tavanneet valtakunnallisesti toisiaan. Huolestuttavaa on ELY-keskusten henkilöstövähennystarpeet valtiontalouden säästötalkoiden myötä. Miltä näyttää entistä niukemmin resurssein toteutettava alueellinen maaseudun kehittämistyö? Valvonta- ja tarkastustyön lisääntyvästä määrästä huolimatta ELY-keskusten resursseja pitäisi pystyä kanavoimaan myös laaja-alaiseen maaseudun kehittämistyöhön ja kehittämisohjelmien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Kunnat Kunnat ovat vahvoja paikallisen kehittämisen asiantuntijoita ja tärkeä voimavara maaseudun kehittämistyössä. Kunnissa on potentiaalia maaseutuohjelmien hyödyntämiseen. Tämän hetken heikko taloudellinen tilanne ja sitä myöten vähenevät henkilöstöresurssit tuovat isoja haasteita kuntakeskusten ja kylien kehittämiseen. Kuntaliitosten myötä kunnan toimintakenttä ja suhteet maakuntakeskuksiin ja alue- ja valtionhallintoon muuttuvat. Kuntien tavoittaminen koettiin maaseutuverkostoyksikössä erittäin haasteelliseksi vuonna Olisi haluttu tavoittaa erityisesti seutusihteerit ja kuntajohtajat, mutta sähköpostilistojen kerääminen ei onnistunut, ja Kuntaliitto ei luovuttanut keskitetysti tietoja. Suora yhteydenpito jäi siten valitettavan vähäiseksi. Ohjelmakauden aikana muodostettiin kuntien maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueet (YTA). YTA-alueiden muodostaminen koettiin verkostotyön kannalta hyväksi asiaksi, sillä ne helpottavat yhteydenpitoa kuntiin. YTAalueet antavat myös paremmat lähtökohdat maaseutuhallinnolle maaseudun kehittämistyöhön viljelijätukihallinnon lisäksi. Kuntien ja kylien suhde on ollut jatkuva keskusteluaihe. Tähän ovat vaikuttaneet paljon myös tehdyt kuntaliitokset. Ne ovat lisänneet tarvetta kunnan ja sen kylien neuvottelu- ja sopimusprosessin edistämiselle, kunnan oman maaseutuohjelman laatimiselle, kunnan maaseutuohjelman ja kylien suunnitelmien yhteensovittamiselle, sopimuksellisuudelle ja sen hyödyntämiselle mm. palveluiden tuottamisessa sekä lähidemokratian edistämiselle. Maaseutuverkostotoiminnan ansiosta maakuntaliitot tulivat vahvemmin mukaan maaseutukeskusteluun ja maaseudun kehittämiseen. Euroopan komissio nosti esille yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (CLLD) mahdollisuutta myös muissa rahastoissa kuin maaseuturahastossa. Uudella ohjelmakaudella Leader-tyyppinen toiminta toteutuu kuitenkin vain maaseuturahastossa ja meri- ja kalatalousohjelmassa. Rakennerahastoissa paikallislähtöinen kehittäminen ei edennyt. Paikalliskehittämismallien ja tulosten esiin nostaminen maakuntaliittoihin päin on tarpeen myös tulevaisuudessa, jotta paikallisen kehittämisen ymmärrys lisääntyisi Leader-ryhmät Ohjelmakaudella Suomessa toimi 55 Leader-ryhmää Manner-Suomen alueella ja Ahvenanmaalla yksi. Koko Suomen maaseutu oli katettuna Leader-toiminnalla. Leader-ryhmät ovat aktiivisia, ennakkoluulottomia, luovia ja näkyviä toimijoita, joilla on kokoaan suurempi merkitys maaseutuverkostotyössä. Leader-ryhmät ovat kyenneet luomaan ja ylläpitämään Suomessa myönteistä maaseutumielikuvaa. Leader-ryhmien näkyvyys on ollut maaseutuohjelmalle vahva kärki. Leader-ryhmien välinen yhteistyö kehittyi lupaavasti ohjelmakauden aikana. Tämä näkyi niin maakunta- kuin valtakunnallisella tasolla. Monella ELY-keskusalueella Leader-ryhmät palkkasivat yhteisen tiedottajan. Mukana oli usein myös ELY-keskus. Leader-ryhmillä oli myös yhteisiä kv-koordinaattoreita. Strategia- ja laatutyössä ryhmät sparrasivat hienosti toisiaan ja jotkut aloittivat vertaisauditoinnit osana laatutyötä. 16 Suomen maaseutuverkosto 2014 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

17 Valtakunnallisella tasolla Leader-ryhmät palkkasivat yhteisen Leader-asiamiehen, jonka tehtävä oli seurata ja olla mukana tuomassa Leader-näkökulmaa esimerkiksi maaseutuohjelman ja sitä ohjaavien lakien ja asetusten laadinnassa. Leader-ryhmillä on ollut lisäksi edustajat kaikissa uuden ohjelman valmisteluryhmissä. Valtakunnallisesti Leader-ryhmät, maaseutuverkostoyksikkö, MMM ja Mavi toteuttivat laajat Leader-brändi- ja laatuprosessit. Ne osaltaan lisäsivät Leader-työn valtakunnan tason yhteistyötä, näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. EU-tasolla Leader laajentui yhä uusille alueille. Edellisestä ohjelmakaudesta Leader-ryhmien lukumäärä yli kaksinkertaistui, ja Leader kattoi 77 % Euroopan maaseudusta. Kaikkiaan ryhmiä oli Euroopassa Myös Leader-budjetin kehitys oli lupaavaa. Käytettävissä on ollut yli 9 miljardia euroa paikalliseen kehittämiseen, kun edellisellä kaudella Euroopan Leader-budjetti oli noin 5 miljardia euroa. Tässä eurooppalaisessa Leaderperheessä suomalaiset Leader-ryhmät ja toimijat ovat hyvin näkyviä, kiitos mm. aktiivisen kv-hanketoiminnan. Leader-ryhmien eurooppalainen kattojärjestö ELARD sai myös lisää näkyvyyttä EU-tason toimielimissä Järjestöt ja yhdistykset Ohjelmakauden aikana Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC olivat aktiivisia maaseudun kehittämistyön toimijoita. Viljelijöiden etujärjestöissä ymmärrettiin laajasti ohjelman mahdollisuuksien hyödyntäminen sekä mietittiin ja toteutettiin yhteisiä alueellisia kehittämistoimia. Maaseutuverkostoyksikkö koki ProAgrian ja muut neuvontajärjestöt kumppanina, ostopalveluntuottajana ja koulutusten kohderyhmänä. Neuvontajärjestöt ovat vaikuttava ja tarpeellinen taho maaseutuohjelman toimeenpanossa. Niiden pitäisi pystyä antamaan profiloituneita syötteitä maaseudun kehittämistyöhön. Verkostotyötä tehdessä onkin noussut esille, miten voisi jatkossa vahvistaa neuvontajärjestöjen asiantuntemusta kehittämistyössä entisestään. Suomen Yrittäjät olivat maaseutuverkostotoiminnassa harmillisen passiivisia. Keskusjärjestön kautta tai heidän avustuksellaan ei riittävästi tavoitettu aluejärjestöjä. Yrittäjäjärjestöjen edustajia olisi kaivattu enemmän mm. yrittäjyyskampanjan osallistumiseen ja innovaatioleireille. Yrittäjien aluejärjestöt eivät ehkä vielä tunne riittävästi maaseuturahoitusta, joten heidän systemaattinen sitouttamisensa on tulevaisuudessa tärkeää. 4H-järjestö on valtakunnallinen, yhtenäinen ja kehittyvä lasten ja nuorten elämänhallintaa ja yritteliäisyyttä tukeva kansalaisjärjestö sekä johtava nuorisopalveluja tuottava järjestö. 4H-liito oli hyvin aktiivinen hanketoimija. Sekä valtakunnallisissa että alueellisissa hankkeissa kehitettiin toimintaa ja käynnistettiin uusia toimintamuotoja. Myös paikallisilla 4H-yhdistyksillä oli omia nuorille suunnattuja maaseudun kehittämishankkeita. 4H-järjestö oli myös aktiivinen maaseutuverkostotoiminnan osallinen, yhteistyössä tehtiin mm. ympäristöteemavuoden aikana ala-asteen viides- ja kuudesluokkalaisille suunnattu Ympäristörata-kampanja. Kylätoiminta on elävä osa maaseudun paikallista kansalaistoimintaa. Kyliä kehittävät paitsi organisoituneet kyläyhdistykset, mutta myös esimerkiksi urheiluseurat, metsästysseurat ja nuorisoseurat. Kylätoiminnan ydintä ovat olleet kyläläisten aktivointi, kylien kehittämissuunnitelmien laatiminen ja toteuttaminen, tapahtumien järjestäminen, asuinympäristöstä huolehtiminen ja talkoot. Kylätoiminnan avulla halutaan vaikuttaa oman elinympäristön kehitykseen, joten kylänäkökulman esille tuominen kunnallisessa päätöksenteossa on ollut tärkeä osa toimintaa. Tulevaisuudessa kuntakentän muutos tulee entisestään kääntämään katseet kyliin sekä kunnan ja kylien väliseen yhteistyöhön. Tulevalla ohjelmakaudella on tarvetta verkottaa kylätoimijoita entistäkin vahvemmin muiden maaseudun kehittäjien kanssa. Leader-ohjelmien yhtenä painopisteenä oli kylien kehittäminen. Leader-ryhmien antamat mahdollisuudet hankerahoitukseen antoivat suuren avun kylähankkeiden toteutukseen. Näillä rahoilla saatiin mm. kunnostettua maisemia, reitistöjä ja rakennuksia, toteutettua tapahtumia ja lisättyä harrastusmahdollisuuksia. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto

18 Maaseutuverkostotyössä kylätoimijoiden suora tavoittaminen tapahtui varsinkin ohjelmakauden alussa koulutuksien kautta, mm. pidettiin kyläsuunnitelmien päivittämiskoulutuksia. Yhteistyössä Suomen kylätoiminnan kanssa toteutettiin Leader-ryhmien ja kylätoimijoiden alueelliset kehittämispäivät, valtakunnallinen roadshow, joissa markkinoitiin erityisesti maaseudun kehittämisohjelman hanke- ja yritystukien mahdollisuuksia. Valtakunnallinen Voimistuvat kylät -kampanja, Landepaku- sekä Kauppa-auto kiertueet olivat merkittäviä yhteistyön muotoja kylien kanssa Oppilaitokset ja tutkimuslaitokset Tutkimuksen ja koulutuksen tehokas linkittäminen maaseudun kehittämiseen on maaseutuverkoston yksi kriittisistä pisteistä. Käytännön toimijoilla, tutkimuksella ja koulutuksella tulisi olla jatkuva ja toisiaan sparraava vuorovaikutus. Tutkimustietoa tulisi hyödyntää monipuolisesti maaseudun kehittämistyössä, tutkimuksen pitäisi tarttua arjen haasteisiin ja oppilaitoksilla tulisi olla aktiivinen rooli molempiin suuntiin. Korkeakoulujen yksi yhteiskunnallinen tehtävä on alueiden kehittäminen. Osaamisen tuottamisessa korkeakouluilla on keskeinen rooli ja samalla ne muodostavat innovaatiojärjestelmän perustan. Oppilaitosten roolia maaseutuverkostotyössä pitäisi kuitenkin vahvistaa. Ne ottivat koppia hyvällä tavalla mm. innovaatioleireistä. Ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävä tulisi saada entistä vahvemmin sidottua opetussuunnitelmiin, se edesauttaisi kehittämistyötä. Opiskelijat voisivat tällöin mahdollisesti tehdä vielä vahvemmin opinnäytetöitänsä aluelähtöisesti. Tutkimuslaitokset, mm. yliopistojen instituutit ja taloudelliset tutkimuslaitokset, olivat vahvasti mukana maaseudun kehittämistyössä kuluneen ohjelmakauden ajan. Tarvetta kuitenkin on vielä lisätä kehittäjien ja tutkijoiden vuorovaikutusta. Tutkimuksen sirpaloituminen ja tutkimustulosten hyödyntäminen suoraan käytännön työssä ovat jatkuvia haasteita. Maaseudun Uusi Aika yhdistys on ollut hyvä maaseutututkimuksen foorumi, tutkijoita ja kehittäjiä lähentävä yhdistys Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) tehtävänä on maaseutupolitiikkaan vaikuttaminen ja maaseutupolitiikan tekeminen. YTR siirtyi työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen vuoden 2013 alussa. Poliittisella rakenteellaan Suomi on Euroopassa poikkeusmaa, sillä YTR:n kaltaista laajaa maaseutupolitiikkaa toteuttavaa verkostoa ei muissa maissa ole. YTR:n tulisi uskaltaa tehdä rohkeaa maaseutupolitiikkaa. Maaseudun elinvoimaisuuden haasteet ovat entistäkin suuremmat maaseudun asutuksen harventuessa ja valtiontalouden kestävyysvajeen ollessa suuri. Nyt uuden organisaatiorakenteen myötä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmää uhkaa vähenevä voima puhua maaseudun puolesta. Maaseutuverkostoyksikkö teki Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) kanssa yhteistyötä mm. erilaisten tapahtumien, tilaisuuksien ja kampanjoiden osalta. Maaseutuakatemia järjestettiin yhteistyössä YTR:n ja Agronomiliiton kanssa. Suomessa kansallisen politiikkaverkoston ja maaseutuverkoston välillä ohjelmakauden alussa vallinnut epäsuhta kyettiin murtamaan, minkä tuloksena saavutettiin tuloksellista yhteistyötä. Merkittävä yhteinen maankattava kiertue oli alueelliset tulevaisuustyöpajat. Yhteistyössä oli mukana myös Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Maamerkit-ohjelmallaan. Alueelliset tulevaisuustyöpajat loivat pohjaa uuden ohjelmakauden alueelliseen ja valtakunnalliseen suunnitteluun. Historian ensimmäinen Maaseutuakatemia järjestetiin yhteistyössä YTR:n ja Agronomiliitoon kanssa. Maaseutuverkostotyössä olisi pitänyt ohjelmakauden alusta alkaen ottaa mukaan enemmän poliittisia päätöksentekijöitä, sillä maaseudun kehittämistyö on suurelta osin vaikuttamista maaseudun elinolosuhteisiin ja 18 Suomen maaseutuverkosto 2014 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

19 mahdollisuuksiin. Maaseutuohjelman toteutus tulisi olla vahvasti mukana suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä ja tätä myöten päättäjien tulisi tuntea nykyistä paremmin EU-rahoituksen mahdollisuudet ja tulokset. Politiikan ja kehittämisen suhde on nähty kuitenkin jossain määrin toisiaan poisrajaavana, vaikkakin ne voisivat tukea parhaimmillaan toinen toisiansa Ahvenanmaa osana maaseutuverkostoa Ahvenanmaa on erityinen alue Suomessa. Sitä ei voi ajatella tavanomaisena suomalaisena ELY-keskusalueena tai maakuntana. Ahvenanmaan erityisasema tulisi mahdollisesti ottaa maaseutuverkostotoiminnassa tulevaisuudessa entistäkin paremmin huomioon. Toimijoiden verkottamista ja yhteistyön rakentamista Manner-Suomen ja Ahvenanmaan välillä tehtiin ohjelmakauden alusta alkaen. Ahvenanmaan edustaja oli alusta asti mukana maaseutuverkoston ohjausryhmässä ja alueiden välisessä työryhmässä. Ahvenanmaan kanssa tehtiin maaseutuohjelmien välistä vertailua ja ajatuksenvaihtoa. Kyettiinkö maaseutuverkostotoiminnassa riittävällä tavalla huomioimaan Ahvenanmaan oma ohjelma? Saadun palautteen mukaan maaseutuverkostotoiminta on ollut laajuudessaan Ahvenanmaan toiveiden mukaista ja tarpeet täyttävää sekä aiheiltaan monipuolista. Käytössä olevien resurssien vuoksi Ahvenanmaalla ei aina ollut mahdollisuuksia tarttua maaseutuverkostoyksikön aloitteisiin. Resurssit pyrittiin keskittämään Ahvenanmaan oman ohjelman toimenpanoon. Ahvenanmaan osalta tulee jatkossakin huomioida mm. riittävät ja toimivat videoneuvotteluyhteydet, jottei matkustaminen muodostu osallistumista rajaavaksi tekijäksi. Maaseutuverkostoyksikön huolenaiheena on se, miten Ahvenanmaalle taataan riittävät ohjelmahallinnon resurssit. 7. Maaseutuverkoston tehtävät, Maaseutuverkostoyksikkö toimijana Tässä kappaleessa käsitellään tehtäväkohtaisesti tuloksia ja tuotoksia arvioiden niiden vaikuttavuutta. Maaseutuverkostolle määritellyt yhdeksän tehtävää (katso kpl 3.) voidaan jakaa neljään tehtäväkokonaisuuteen: viestintä, koulutus, hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen sekä kansainvälistymisen edistäminen. Maaseutuverkostoyksikkö vastasi maaseutuverkostolle asetettujen tehtävien toteutumisesta. Yksikön toiminta perustui vuosittaisiin maaseutuverkoston toimintasuunnitelmiin, mitkä pohjautuivat puolestaan koko kauden toimintasuunnitelmaan. Vuosittaisten toimintasuunnitelmien laadintaprosessi Maaseutuverkostoyksikkö keräsi jatkuvasti osana normaalia toimintaa tietoa maaseutuverkoston tarpeista maaseutuverkoston vuotuisia toimintasuunnitelmia varten. Erityisesti koulutusten ja tapahtumien osallistujapalautteet toimivat tässä roolissa. Tämän lisäksi vuosittain tehtiin verkostolle sähköinen kysely, millä kartoitettiin sidosryhmien tarpeita maaseutuverkostotyölle. Vuonna 2008 koulutus- ja palvelutarvekartoitus oli perusteellinen alkukartoitus, 2009 erityiskohderyhmänä olivat ELY-keskukset. Viestintäsuunnitelmat laadittiin yhteistyössä maaseutuohjelman viestintäryhmän kanssa. Viestintäsuunnitelma oli osa maaseutuverkoston vuotuista toimintasuunnitelmaa. Sisältö rakentui niin ikään maaseutuverkoston toimijoiden toiveista ja tarpeista. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto

20 Näiden tietojen pohjalta maaseutuverkostoyksikkö teki keväisin toimintasuunnitelmaluonnoksen, jonka ohjausryhmä käsitteli. Ohjausryhmän linjausten pohjalta luonnos lähetettiin kommenttikierrokselle maaseutuverkoston osallisille. Saatu palaute huomioitiin ja ohjausryhmä käsitteli toimintasuunnitelman syksyllä toisen kerran. Virallisen hyväksynnän vuosisuunnitelmalle teki maa- ja metsätalousministeriö. Vuosisuunnitelman laadintaprosessi oli osallistava ja moniportainen. Tällä menettelyllä pyrittiin varmistamaan, että eri kohderyhmien tarpeet tulisivat mahdollisimman hyvin huomioiduiksi. Prosessi toimi periaatteessa hyvin. Sähköisiin tarvekyselyihin saatiin hyvin vastauksia, mutta muuten maaseutuverkosto oli passiivinen kommentoimaan vuosisuunnitelmaluonnoksia. He eivät käyttäneet tarjottua mahdollisuutta vaikuttaa. Maaseutuverkoston ohjausryhmä ei myöskään halunnut vahvasti linjata maaseutuverkostoyksikön työtä vuosisuunnitelman kautta. Luonnoksiin ei tullut merkittäviä muutoksia prosessin aikana. Vuosisuunnitelmat ovat olleet kuin hyvä buffet-pöytä, kaikille on ollut tarjolla kaikkea. Selkeämmät valinnat ja koulutusten sekä tapahtumien koostaminen isommiksi kokonaisuuksiksi olisi poistanut silppumaisuutta. Nopeita johtopäätöksiä tehtiin, mutta syvällisempi analyysi jäi osittain puuttumaan Viestintä Maaseutuverkoston tehtävät viestintään liittyen Maaseutuverkostoyksikön viestinnän tavoitteena oli olla aktiivista, yleistajuista, helposti lähestyttävää ja kohdennettua. Viestintä suunnattiin maaseutuverkoston toimijoille ja toisaalta suurelle yleisölle. Maaseutuverkostoyksikön ensisijainen tavoite viestinnän osalta oli välittää tietoa ohjelman mahdollisuuksista, tuloksista ja vaikutuksista. Tuenhakijoille suunnattu viranomaistiedotus, kuten tukien hakuun ja maksamiseen liittyvä tiedotus, oli maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston vastuulla. Tehtävät viestinnän osalta: 1. Tiedottaa ohjelmien toimenpiteistä, tukijärjestelmistä ja niihin liittyvistä ajankohtaisista asioista, esimerkiksi internetin ja julkaisujen avulla. 2. Edistää maaseudun toimijoiden ja asiantuntijoiden verkostoitumista ja verkostojen ylläpitoa, esimerkiksi kohderyhmittäin tai toimialoittain. 3. Koota ja välittää tietoa maaseudun kehittämiseen ja ohjelmaan liittyvistä koulutuksista ja tapahtumista, missä keskeinen väline on Maaseutu.fi-sivuston tapahtumakalenteri Tuotokset ja tulokset Maaseutuverkostoyksikön viestinnän välineinä ja samalla merkittävimpiä tuotoksia oli www-sivut maaseutu.fi / landsbygd.fi / rural.fi. Maaseutu.fi-sivuston käyttäjämäärä vakiintui ohjelmakauden aikana noin 5000 kuukausittaiseen kävijään. Sivustolla keskimäärin vietetty aika oli kolme minuuttia, mikä on erittäin hyvä indikaattori sisällön kiinnostavuudesta. Ohjelman toimijat oppivat käyttämään sivustoa ensisijaisena tiedonlähteenä. Maaseutuverkostoyksikkö avasi ensimmäiset Facebook-sivustonsa vuonna 2011, Maaseutu- Tilaa elämälle ja Landepaku. Sosiaalisen median käyttöönotto oli uusi avaus maaseudun kehittämisohjelman viestinnässä. Sivustojen käyttäjämäärät kasvoivat ohjelman loppua kohden, tykkääjien määrä lähes kolminkertaistui vuoden 2014 aikana, tykkääjiä oli noin Myös kattavuus ja sitoutuminen kanavaan olivat tyydyttäviä. 20 Suomen maaseutuverkosto 2014 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Valtakunnallinen maaseutuverkosto

Valtakunnallinen maaseutuverkosto Valtakunnallinen maaseutuverkosto Pohjois-Pohjanmaan Maaseutufoorumi 19.11.2013 Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola Sivu 1 19.11.2013 Esityksen sisältö 1) Valtakunnallinen maaseutuverkosto toimii myös

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman viestintä 2014-2020. Annukka Lyra, MMM

Maaseutuohjelman viestintä 2014-2020. Annukka Lyra, MMM Maaseutuohjelman viestintä 2014-2020 Annukka Lyra, MMM Sivu 1 7.10.2014 Kuusi päämäärää ja viestinnän tarkoitus Älykästä, osallistavaa ja kestävää kasvua Suomen maaseudulla 1. osaaminen, tiedonvälitys,

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Sivu 1 7.4.2015 Maaseutuverkoston tavoitteet 2014-2020 sidosryhmien osallistuminen maaseudun kehittämiseen lisääntyy maaseudun

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman VIESTINTÄSUUNNITELMA 2011

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman VIESTINTÄSUUNNITELMA 2011 # 42712 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman VIESTINTÄSUUNNITELMA 2011 Viestintäsuunnitelman on laatinut maa ja metsätalousministeriön maaseutuverkosto ja maaseudun kehittämisyksiköiden sekä Maaseutuviraston

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Hämeenlinna 5.11.2013 Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola Sivu 1 8.11.2013 Esityksen sisältö 1) Maaseutuverkoston vuosi 2014 2) Laatukoulutus 3) Maaseutuverkostoyksikkö

Lisätiedot

EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013

EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013 EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013 ylitarkastaja Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriö Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 24.11.2005 Hki, Messukeskus EU

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Sivu 1 11.4.2016 Maaseutuverkosto Sivu 2 11.4.2016 Maaseutuverkoston tavoitteet 2014-2020 sidosryhmien osallistuminen maaseudun

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 Maaseutuviraston asiakasstrategia MAVI:n asiakkaat ja muut sidosryhmät ASIAKKAAT (keitä varten) Viljelijät Maaseutuyritykset Maaseudun

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group)

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Joutsenten reitti ry Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Yksi Suomen 55 Leader-ryhmästä, joka toteuttaa maa- ja

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuverkostosta

Ajankohtaista maaseutuverkostosta Ajankohtaista maaseutuverkostosta Maaseutututkijatapaaminen Säkylä, 27. 28.8.2015 Joel Karlsson Sivu 1 30.8.2015 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO 2014 2020 toimintasuunnitelma / LUONNOS 29.9.2014

SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO 2014 2020 toimintasuunnitelma / LUONNOS 29.9.2014 SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO 2014 2020 toimintasuunnitelma / LUONNOS 29.9.2014 Sisältö: 1. Lähtökohdat... 1 1.1 Suomen maaseudun kehittämisohjelmat... 2 1.2 Maaseutuverkoston tavoitteet... 3 1.3 Maaseutuverkoston

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ELY-keskukset Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Liitteenä on maksamista

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 Sivu 1 20.6.2011 Kehittämisen lähtökohdat Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 toteutetaan koko maassa Ahvenanmaata

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12 Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020

Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Ohjelman varat toimenpiteittäin Luonnonhaittakorvaukset*** Ympäristökorvaukset

Lisätiedot

Varsin Hyvä ry LEADER 2014-2020

Varsin Hyvä ry LEADER 2014-2020 Varsin Hyvä ry LEADER 2014-2020 Aluemuutoksia: - Taivassalon kunta uutena - Raisiosta alueita mukaan (Hauninen, Hahdenniemi, Palovuori) - Naantalista Luonnonmaan ja Livonsaaren lisäksi uusia alueita (mm.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Maaseuturyhmien, ohjaus- ja seurantaryhmien yhteistoimintapäivä 23.9.2009

Maaseuturyhmien, ohjaus- ja seurantaryhmien yhteistoimintapäivä 23.9.2009 Maaseuturyhmien, ohjaus- ja seurantaryhmien yhteistoimintapäivä 23.9.2009 Nvm Sirpa Karjalainen maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 29.9.20097.3.2009 Tavoitteet Sivu 2 29.9.20097.3.2009 MMM hallinnonalan

Lisätiedot

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 1 Taustaa Työ- ja elinkeinoministeriö kehittää ja koordinoi Yritys-Suomi-palvelukokonaisuutta Suomalainen yrityspalvelujärjestelmä on tehtyjen tutkimusten

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot