LINNAKLUBIN SANOMAT. Savonlinnan LinnaKlubi Kaheskymmeneskaheksaslehti Maalis-toukokuu 2013

Transkriptio

1 LINNAKLUBIN SANOMAT Savonlinnan LinnaKlubi Kaheskymmeneskaheksaslehti Maalis-toukokuu 2013

2 SISÄLTÖ PIÄKIRJOTUS... 3 KLUBITALO-PROJEKTIN TOIMINTAKERTOMUS HYGIENIAPASSI, LINTULAUDAN ELÄMÄÄ... 9 RUNOJA UNETTOMUUDESTA NATSIKKA OSTOKSILLA SAUVAKÄVELY VOIMAANTUMINEN NÄKYY JOKAISEN KEHOSSA ITALIALAINEN RUOKAKULTTUURI KIINALAINEN RUOKAKULTTUURI RANSKALAINEN RUOKAKULTTUURI IHMISEN YKSITYISYYDESTÄ, HYMY...20 TYHJÄSTÄ ON PAHA NYHJÄSTÄ PUUKÄSITÖITÄ LINNAKLUBIN KARVAISET NAAPURIT LINNAKLUBILAISET...27 LINNAKYÖKKI TARJOAA SYNTYMÄPÄIVÄT KLUBIN JELEPPAAJAT, KIRPPUTORI, KIITOKSET...32 VIIKKO-OHJELMA TULEVAT OHJELMAT, TAIDENÄYTTELYT, HYVINVOINTIRYHMÄ...34 LEHTI KAIPAA TEKIJÖITÄ...35 YHTEYSTIEDOT.36 2

3 PIÄKIRJOTUS Tunnereaktiot keskittyvät miehillä oikeaan aivopuoliskoon, mutta naisten tunneilmaisut lähtevät molemmista puoliskoista. Ihminen voi tietoisesti saada aivojen muistijäljet toimimaan, muistaa. On myös taitoja, jotka opitaan ilman, että niiden yksityiskohtia tarvitsee muistaa. Tällaisia ovat esimerkiksi polkupyörällä ajo tai tietyn tanssin osaaminen. Lohdullista tietää, että jokaisen aivoissa on valtava määrä käyttämättömiä voimavaroja. AIVOT EIVÄT KÄYTÖSSÄ KULU! Sen tiedämme, että aivoja käyttämällä voimme merkittävästi vaikuttaa parantavasti aivotoimintaamme. Unohtaminen on aivoille elintärkeää: Jokainen muistijälki ei voi säilyä loputtomiin aivojen hermoverkostossa. Jos muistamattomuus muuttuu ongelmaksi, sen syyt kannattaa selvittää. Oppiiko vanhana enää uutta, vai häviääkö entinenkin viisaus? Aivoissa on kuitenkin vanhanakin paljon käyttämätöntä kapasiteettia ja aivot pystyvät mukautumaan muuttuneisiin olosuhteisiin. Pysyäkseen vireinä koko elinajan aivot tarvitsevat virikkeitä ja älyllistä ponnistelua. Kontaktit toisiin ihmisiin, mielekkäät harrastukset ja fyysisen kunnon ylläpitäminen, myös liikunta vaikuttaa aivojen toimintaan niin välillisesti kuin välittömästikin. Se vaikuttaa myös verenkierto- ja hengityselimistöön sekä lihaksiin sekä positiivisesti mielenterveyteen ja lisää henkistä hyvinvointia. Aivot ovat tärkein sukupuolielimemme; RAKKAUS EI RIEHUKAAN RINNASSA, EIKÄ SYDÄN SORRU SURUSSA, VAAN TALAMUS ON TULESSA RAKASTAESSA JA LIMBINEN SYSTEEMI SORTUU SURUSSA! Sanna 3

4 KLUBITALO-PROJEKTIN TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2012 Klubitalo-projekti on suunniteltu viisivuotiseksi ( ) ja sitä rahoittaa Rahaautomaattiyhdistys ja Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (SOSTERI). LinnaKlubi toimii Savonlinnan ja ympäristökuntien mielenterveyspalveluiden täydentäjänä ja kaikki klubitalon toiminta on vapaaehtoista ja maksutonta. LinnaKlubi noudattaa kansainvälisiä Fountain Houseklubitalostandardeja. Toimintamme tavoitteena on edistää klubitalon jäsenten elämänlaatua työpainotteisen päivän, vapaa-ajan ohjelman, siirtymätyöohjelman ja vertaistuen avulla. Tavoitteenamme on myös vähentää mielenterveyskuntoutujien sairaalahoidon ja muiden mielenterveyspalvelujen tarvetta. Tärkeänä tehtävänä työntekijöiden ja jäsenten yhteistyöllä on ylläpitää yhteisöä, joka mahdollistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sosiaalisia suhteita jäsenilleen. LinnaKlubi haluaa toimia myös asumispalvelujen piirissä olevien mielenterveyskuntoutujien elämänlaadun edistäjänä, sosiaalisen verkoston laajentajana ja tukena omaan kotiin siirryttäessä. Tässä työssä tärkeänä yhteistyökumppanina on asumispalveluja tarjoava taustaorganisaatiomme Kotilo ry sekä myös yksityiset asumispalveluntuottajat. Hallinto ja päätöksenteko LinnaKlubin taustaorganisaationa/hallinnoijana toimiva Kotilo ry tarjoaa kuntoutumis- ja asumispalveluja sekä kuntoutumista tukevaa työ- ja päivätoimintaa. Klubitalon johtaja kuuluu Kotilo ry:n johtoryhmään, mikä seuraa LinnaKlubin budjetin toteutumista, sekä voi ottaa kantaa toiminnallisiin asioihin. LinnaKlubin ohjausryhmä on yhteistyöfoorumi taloudellisten sekä toiminnallisten tietojen jakamiseen Klubitalon, toisen rahoittajan Itä-Savon sairaanhoitopiirin sekä taustaorganisaatio Kotilo ry: n kesken. Ohjausryhmää täydentämään olemme vuonna 2012 pyytäneet mukaan myös Savonlinnan Kaupungin edustajan. Ohjausryhmän tärkeimpänä tehtävänä on ollut vuonna 2012 ja on edelleen suunnitella toiminnan jatkumista projektin jälkeen. Klubitalotoimintaa aloitettaessa perustettiin myös LinnaKlubin neuvoa-antava hallitus, mikä vuonna 2012 kokoontui yhden kerran. LinnaKlubin neuvoa-antavan hallituksen tarkoituksena on toimia yhteistyössä klubitalon jäsenten ja työntekijöiden kanssa, tehdä klubitalotoimintaa tunnetuksi, auttaa siirtymätyö-paikkojen hankinnassa ja pitää yhteyttä eri tahojen päätöksentekijöihin. Ohjausryhmän perustamisen myötä neuvoa-antavan hallituksen rooli hakee vielä muotoaan. Toiminnallisten asioiden tärkeimpänä päätöksentekofoorumina toimii joka maanantai pidettävä, kaikille yhteisömme jäsenille avoinna oleva klubikokous (aikaisemmin yhteisökokous). Klubikokouksen avulla harjaannutetaan myös kokoustaitoja. Tilat Vuoden 2012 toimimme taustaorganisaatio Kotilo ry:n omistamassa omakotitalossa. Klubitalon sijainti on hyvä; n. 1,5 km Savonlinnan keskustasta ja paikallisbussipysäkki löytyy klubitalon vierestä. Myös jäsentemme paljon käyttämät palvelut löytyvät lähettyviltä. Nykyiset tilat mahdollistavat monipuolisen työpainotteisen päivän toteuttamisen. Mm. omakotitalon piha ja puutarha tarjoaa ulkotöitä useille jäsenillemme. Jäsentyytyväisyyskyselyn sekä sidosryhmille suunnatun haastattelututkimuksen mukaan klubitalon tilat ovat kuitenkin käymässä pieniksi. Oman arviointimme (työntekijät ja jäsenet) mukaan erityisen haasteen asettavat keittiö- ja ruokailutilat, kun keittiöyksikössä työskentelee päivittäin useita jäseniä (jopa 10 henkilöä) ja ruokailijamäärä voi olla jopa 26. Myös yhden yhtenäisen tilan puuttuminen vaikeuttaa yhteisten tilaisuuksien (asiantuntijatilaisuudet, juhlat, yhteistyöpalaverit ym.) toteuttamista. Tila-asiaan palataan projektin jälkeisen rahoituksen varmistuttua. 4

5 Verkostoituminen Oppilaitosyhteistyö on jatkunut hedelmällisenä. LinnaKlubi tarjosi työharjoittelupaikan neljälle sairaanhoitajaopiskelijalle ja yhdelle lähihoitajaopiskelijalle. Vuoden aikana toimintaamme osallistui myös yksi työttömien harjoittelussa oleva henkilö sekä kaksi työelämän valmennuksessa olevaa henkilöä. Lisäksi fysioterapeuttiopiskelijat ovat pitäneet toiminnallisia ryhmiä ja luentoja klubitalolaisille, aiheina mm. liikunta, ensiapu ja muut terveysasiat. Opiskelijoiden ohjaukseen osallistuu aina klubitalon työntekijä ja jäsen, ja ohjaus- ja arviointitilanteet tarjoavat jäsenillemme mielekkäitä työtehtäviä. Ammatti- ja aikuisopiston kuntouttaviin linjoihin tutustuttiin työntekijöiden ja jäsenten voimin. Tärkeänä yhteistyötahona on ollut paikallinen Kelan kuntoutusasiantuntija, joka on käynyt keskustelemassa Klubitalolla Kelan tukien, kuntoutusten sekä sosiaaliturvan ja työn yhteensovittamisen teemoista. Hedelmällistä yhteistyötä tehtiin Omaiset mielenterveystyön tukena Itä-Suomi ry:n kanssa. Klubitaloilla pidettiin omaisten ryhmiä sekä tietoiltoja tärkeistä mielenterveyskuntoutukseen liittyvistä asioista. Omaiset mielenterveystyön tukena ry:n työntekijä on nähnyt Klubitalon hyvänä ja vetovoimaisena paikkana pitää tilaisuuksia, jossa käyvät myös klubitalon ulkopuoliset ihmiset. Eri mielenterveystoimijoiden yhteistyönä järjestettiin kaksi mielenterveysfoorumia, joiden tehtävänä on jakaa ajankohtaisia mielenterveystyöhön liittyviä asioita ammattilaisten, palveluiden käyttäjien, opiskelijoiden, poliitikkojen ja kaikkien asiasta kiinnostuneiden kuntalaisten kanssa. Yhteistyöpalavereja pidetään säännöllisesti ja yhdessä toteutetaan myös Mielenterveysviikon sekä Hyvän mielen viikon ohjelmaa. Joka kesä toteutettava pidempi klubitalo vierailu tehtiin vuonna 2012 Ahvenanmaalle klubitalo Pelareniin. Matkalle osallistui 19 henkilöä. Vaikuttavuuden arviointi Mielenterveyskuntoutustyön vaikuttavuuden arviointi on haasteellista, mutta ehdottoman tärkeää. Lähtökohtana tulee olla kuntoutujien kokemukset ja mielipiteet. Vaikuttavuuden arviointia varten olemme laatineet suunnitelman, jonka mukaisesti systemaattinen tiedon kerääminen mahdollistuu. Sen lisäksi, että klubitalon jäsenet ja henkilökunta arvioivat toimintaansa ja sen vaikuttavuutta säännöllisesti, on tärkeää arvioida toimintaa myös sidosryhmien näkökulmasta. Kun klubitalon yhtenä tärkeänä tavoitteena on vähentää muiden mielenterveyspalveluiden käyttöä jäsentensä osalta, on sidosryhmiltä saatu tieto merkittävää. Toisaalta sidosryhmät voivat tuoda kehittämiskohteita esille ajatellen yhteistyötä sekä LinnaKlubin toimintaa. Vuonna 2012 opinnäytetyönä tilattu arviointi LinnaKlubin toiminnasta on tärkeä osa vaikuttavuuden arviointia. Opinnäytetyön tavoitteena oli arvioida, eteneekö LinnaKlubin toiminta asetettujen päämääriensä suuntaan. Arviointia tehtiin haastattelemalla sidosryhmien edustajia. Haastattelu tutkimusta täydennettiin kyselytutkimuksella, joka oli suunnattu klubitalon jäsenille. Sidosryhmien edustajien näkemyksen mukaan klubitalotoiminnalla on pystytty vähentämään jäsenten muun hoidon tarvetta, ja tärkeimpänä tuloksena, kohentamaan kuntoutujien elämänlaatua, vähentämään syrjäytymistä sekä yksinäisyyttä. Saman tuloksen antoi myös vuonna 2012 tehty jäsentyytyväisyyskysely. Jäsentyytyväisyyskyselyssä jäsenet ovat 5

6 voineet arvioida myös työntekijöiden toimintaa. Vuoden 2012 kyselyn mukaan palkattuun henkilökuntaan on oltu tyytyväisiä. Jäsentyytyväisyyskysely toistetaan vuosittain ja tavoitteena on lisätä kyselyyn vastaavien jäsenten määrää vuonna Vuonna 2012 tehty opinnäytetyö poiki uusia aiheita ja vuoden lopussa tilasimmekin siirtymätyöohjelman käynnistämiseen toimintatutkimuksen sairaanhoitajaopiskelijalta. Siirtymätyöohjelma käynnistyi hyvin ja vuonna 2013 vähittäistavarakaupassa aloittaa työskentelyn 1-2 klubitalomme jäsentä. Toinen vuoden 2013 puolelle tilattu opinnäytetyö on toiminnallinen kuntoutustarinoita kokoava ryhmätyöskentely, jonka tuotoksia on tarkoitus käyttää vertaistukimateriaalina klubitalon sisällä sekä materiaalina kokemusasiantuntijuuteen liittyen. Toimintamme yhtenä kehittämisen foorumina on 1-2 kertaa vuodessa pidettävä kehittämispäivä, mihin voivat kaikki klubitalon työntekijät ja jäsenet osallistua. Klubitalotoiminnan kehittämisessä on lisäksi tärkeänä tukena Suomen klubitalojen verkostoyhdistys, jonka toimintaan osallistuimme vuonna 2012 resurssien mukaisesti vierailemalla eri klubitaloissa sekä osallistumalla keväseminaariin Salossa. Tilastotietoja Alkuvuoden 2012 työntekijöitä klubitalolla oli kolme; johtaja ja kaksi ohjaajaa. Syksypuolella työntekijämäärä väheni kahteen ja puoleen yhden työntekijän osa-aikaisuuden vuoksi. Keskimääräinen päivittäinen kävijämäärä oli 20 ja keskimääräinen ruokailijamäärä päivässä 14,6. Päivän keskimääräinen kävijämäärä on noussut vuodesta ,3 kävijällä ja ruokailijamäärä 1,5 ruokailijalla LinnaKlubin jäsenten käyntimäärät vuonna 2012 kuukausittain KAIKKI 151 NAISET MIEHET

7 Työpainotteinen päivä Työpainotteinen päivä muodostaa klubitalon toiminnan perustan. Talossamme työt jakaantuvat toimisto-, keittiö- ja kiinteistönhoitotöihin. Toimistotöihin kuuluu mm. tilastointia, esitteiden tekoa, klubilehden toimittamista, sähköpostin hoitamista ja toiminnasta tiedottamista. LinnaKlubilla julkaistaan LinnaKlubin sanomia, missä kirjoitetaan ajankohtaisista asioista, kerrotaan menneistä tapahtumista ja jaetaan tuntemuksia. Toimistotöissä voi opetella ja kehittää samalla ATK-taitoja. Päivittäin valmistetaan työntekijöiden ja jäsenten yhteistyöllä monipuolinen, terveellinen lounas, johon kuuluvat salaatit, leivät, juomat, lounasannos ja jälkiruoka. Ruuasta maksetaan omakustannehinta, kolme euroa. LinnaKlubin kahvilassa on myös hyvin jäsenystävälliset hinnat. Juhlapäivät ja kausituotteet huomioidaan ruuan valmistuksessa ja tarjoilun esteettisyyteen pyritään kiinnittämään huomiota. Myös monenlainen suunnittelu- ja puhtaanapitotyö kuuluvat työpainotteisen päivän tehtäviin. Yhteistyöllä laaditaan ostoslistat sekä kuukausittaiset ruokalistat. Kiinteistönhoito- ja pihatyöt työllistävät useita jäseniämme; kesällä nurmikonleikkaus, kasvimaanhoito ja muut pihatyöt sekä talvella lumityöt. Lämmitykseen liittyvät puutyöt olivat myös vuonna 2012 merkittävä ja mielekäs työtehtävä useille jäsenillemme. Puut käytiin kaatamassa metsästä ja jatkojalostaminen (pätkiminen, halkominen ja pinoaminen) tarjosi työtehtäviä. Metsäreissuilla keräsimme myös marjoja ja sieniä talomme keittiötä varten. Talvella lämmitystehtävät työllistivät kovasti. Työpainotteisen viikon lopetukseen liittyen perjantaisin iltapäivällä talo tarjoaa ahkeruuskahvit ja samalla muistellaan menneen viikon onnistumisia. Klubitalon muu toiminta Työpainotteisen päivän lisäksi vietettiin paljon vapaa-aikaa yhdessä. Vapaa-ajan ohjelmaa varten järjestettiin myyjäisiä ja kirpputoritoimintaa, jolla saatiin kerättyä rahoitusta. Perjantaisin talomme on auki klo 20 asti. Iltaa vietetään yhdessä vapaamuotoisesti pelaillen, syöden ja saunoen. Perjantai-illoista on muodostunut tärkeä vapaa-ajanviettotapa ja se tarjoaa myös opiskeleville ja työssä käyville jäsenillemme mahdollisuuden osallistua klubitalon toimintaan ja kuulua yhteisöön. Lauantain aukiolo toteutuu jäsenvetoisesti klo Hyvinvointi ravitsemuksen ja liikunnan avulla sai uutta puhtia syksyllä LinnaKlubilla aloittaneen hyvinvointiryhmän muodossa. Hyvinvointiryhmän tavoitteena on kokonaisvaltainen elämänhallinnan ja terveyttä edistävien elämäntapojen siirtäminen osaksi ryhmäläisten 7

8 arkipäivää. Ryhmää toteutetaan yhteistyössä Itä-Savon sairaanhoitopiirin ravitsemusterapeutin kanssa ja siinä on huomioitu yleiset ravitsemussuositukset sekä ryhmäläisten omat mielenkiinnonkohteet. Liikunta kuului tärkeänä osana Linnaklubin toimintaa myös vuonna Erilaisiin liikunnallisiin lajeihin tutustuminen oli mielekästä: kuntosali, keilaus, jousiammunta, sauvakävely, retkeily, ratsastus ym. Juhlapyhien huomioiminen on LinnaKlubin toiminnassa tärkeää. Myös monipuolinen harrastaminen ja mm. luontoon liittyvä matkailu ovat osa Linnaklubin päivää. Vuonna 2012 alkaen olemme osallistuneet myös Mikkelin ammattikorkeakoulun koordinoimaan Green Care- projektiin. Green Care toiminnalla edistetään tavoitteellisesti ja vastuullisesti ihmisten hyvinvointia ja elämän laatua luontoavusteisin menetelmin. Opiskelu, siirtymätyö ja työllistymisen edistäminen Työllistymistä ja oppimista edistävinä toimina LinnaKlubilla järjestettiin vuonna 2012 hygieniapassikoulutusta, ATK-koulutusta tekstinkäsittelystä ja taulukkolaskentaohjelmasta. Jäseniä tuettiin myös työnhaussa ja koulutukseen hakeutumisessa. Siirtymätyöohjelmaa ideoitiin lisää ja sen käynnistämiseen saadaan lisäresurssia vuonna 2013 opinnäytetyön tiimoilta. Uuteen siirtymätyöpaikkaan valmistautuminen on jo aloitettu. Työelämä- ja työyhteisötaitojen kehittämisessä käytettiin oman toiminnan lisäksi myös koko klubitaloyhteisölle suunnattua ulkopuolisen ohjaamaa työnohjausta. Vuonna 2013 on suunniteltu tiiviimpää yhteistyötä ja mahdollisesti projekteja Ammatti- ja aikuiskoulutuskeskuksen kanssa kuntouttavien koulutuslinjojen osalta sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun, Etelä-Savon maakuntaliiton sekä muiden kartoitettavien yhteistyötahojen kesken esimerkiksi kokemusasiantuntijuuden pilotointia käytäntöön Savonlinnan seudulla. 8

9 Kuvissa LinnaKlubilla 6 hygieniapassin suorittanutta tutkinnon vastaanottajan Kirsin kanssa.(yksi passin suorittanut ei ole kuvissa) ONNEA HEILLE Lintulaudan elämää Koko talven olemme seuranneet mielenkiinnolla lintulaudallamme vierailevia höyhenpeitteisiä ja kaikenkarvaisia kavereita, olemme yrittäneet tunnistaa ja oppia uusia lintulajeja ja aina uuden kaverin tunnistaminen on aiheuttanut suurta riemua ja jippii huutoja ja välillä on totta kai syntynyt kiistaa, onko tipu talitintti vai hömötiainen. Kaikenkarvaisista ei ole syntynyt kiistaa orava on orava ja kissa on kissa ja naapurin koira on koira. talitintti,hömötiainen,urpiainen, sinitiainen 9

10 Voisinpa uudelleen olla lapsi viaton, olla tietämätön maailman pahuudesta. Olla heinätöissä maalla papan pikku apurina ja mummon kiusana taikinavarkaana pullan teossa. Olla isän kanssa pikkumekaanikkona kun vuartburggi oli taas ruvennut nykimään 50 kilometrin nopeudessa ja hyytynyt ylämäkkeen. Pelkeleen lomu! sanoisin niin kuin isäni oli tälle auton kuvatukselle usein sanonut ja mie salakuunnellut. Olla äidin siivousapurina imurin kanssa heiluen. Pyöriessäni vaan nuo kukkamaljakot oli pudonneet äiti oli vaan laittanut väärään paikkaan näin mie ymmärsin. Voisinpa vielä olla lapsi! ja saisin elää elämäni toisella lailla. Elä elämää, elä elämää elämättä jätä (Petteri Jussilaa lainaten) On päivä kolea, kostea. Pisarat koskettaa. On syksy vuodenajoista värikkäin, on vihreää, ruskeaa, keltaista värejä erisävyisiä! Kaunista! Värien loistoa parhaimmillaan. Viimeisetkin muuttolinnut muuttaa maihin lämpöisiin jättäen hyvästit kylmälle, kolealle, kostealle maalle. Pian lumi peittää maan. On valoisia kirkkaita päiviä ja pikimustia öitä. Puhtaan lumen valkeus tuo mieleeni olisipa sielunikin yhtä puhdas ja kirkkaus että olisipa ajatuksenikin joku päivä yhtä kirkas Onko millään mitään merkitystä? Miksi olen täällä? Mitä minä täällä teen, oikeasti? Kulutanko vain muiden hermoja? Vienkö pienessä suljetussa tilassa vain muilta happea? Tuhlaan muiden aikaa? Miksi otan sen joka olisi enemmän kuulunut muille? Ehkä kaikella on merkitystä! Kaipa minulle on luotu joku tarkotus olla täällä oikeasti! Pitäähän sitä joskus kokeilla muiden hermoja! Aukaisee oven niin kaikki saa happea pienessä tilassa. Kaipa muilla on ylimääräistä aikaa käytettäväksi! Ehkäpä muut eivät halunnut sitä ja siksi otin sen! 10

11 UNETTOMUUDESTA Unettomuus on yleinen vaiva, josta tilapäisenä tai pitkäaikaisena kärsii yli miljoona suomalaista. Sen vaikutukset ihmisen jokapäiväiseen elämään, terveyteen ja henkiseen hyvinvointiin ovat kokonaisvaltaiset. Unettomuus heikentää elämänlaatua ja altistaa sekä fyysisille että psyykkisille sairauksille. Tämän vuoksi on hyvä ymmärtää sen syitä ja hoitomahdollisuuksia. Unettomuudelle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Perinteisesti unettomuuden oireina pidetään seuraavia: Nukahtamisvaikeudet Katkonainen uni Liian varhainen herääminen Unen huono laatu/ virkistämätön uni Olennaista unen määrittelyssä on se, katsooko henkilö itse kärsivänsä unettomuudesta. Luontainen unentarve vaihtelee yksilöittäin. Terve aikuinen tarvitsee vuorokaudessa keskimäärin 7-8 tuntia unta, jotkut pärjäävät viidellä tunnilla toiset taas saattavat tarvita yli kymmenen tuntia. Ihmisen vanhetessa unentarve vähenee, yöuni lyhenee ja muuttuu kevyemmäksi. Lähes jokainen kärsii joskus uniongelmista, eikä satunnaisesti valvottu yö ole haitallista. Hoitamattomana sen taustalla on tapana pahentua ajan myötä. Jos univaikeudet pitkittyvät tai alkavat muuten häiritä jokapäiväistä elämää, asialle on tehtävä jotain. Unettomuus on yleensä hoidettavissa, joten siitä kärsivän kannattaa ottaa yhteys lääkäriin. Nukkumisolosuhteet: Huolehdi, että nukkumispaikkasi on mahdollisimman rauhallinen ja miellyttävä. Makuuhuoneen tulisi olla melko viileä (n.18 astetta) ja hyvin tuuletettu. Joskus valoisuus häiritsee, kannattaa hankkia pimennysverhot tai käyttää silmälappuja. Jos äänet häiritsevät, kannattaa totutella nukkumaan korvatulpat korvissa Ruokailu ja juominen: Kahvia tai muita kofeiinipitoisia juomia ei tulisi juoda lähellä nukkumaanmenoaikaa. Liian raskas ateria ennen nukkumaanmenoa pitää elimistön työssä liian pitkään. Nikotiini kiihdyttää aineenvaihduntaa ja toimii stimulanttina, joten tupakkavalmisteet vaikeuttavat nukahtamista. Alkoholi saattaa auttaa nukahtamista, mutta tekee unesta levotonta, joten sen nauttimista tulisi välttää. Elämäntavat: Mielessä pyörivät asiat, niin positiiviset kuin negatiivisetkin, estävät helposti nukahtamisen. Tämän vuoksi olisikin tärkeää yrittää rentoutua iltaisin (huolet ja ratkaisemattomat asiat on syytä kirjata paperille ennen nukkumaan menoa, kirjaa suunnitelmasi ja listaa tekemättömät työt). Raskas liikunta illalla voi viivästyttää nukahtamista. Siksi kannattaa varata tunteja rentoutumiseen liikunnan ja nukahtamishetken väliin. Rentoutumisessa voi auttaa iltarutiinien kehittäminen; ne nollaavat pään ja valmistelevat mielen iltaa ja yötä varten. Päiväunia tulisi välttää, mutta jos ne ovat välttämättömät, ihanteellinen kesto on 40 minuuttia. Vuoteeseen kannattaa mennä vasta, kun tuntee itsensä aidosti väsyneeksi. Aamuisin kannattaa yrittää nousta aina samaan aikaan; siitä syntyy pian nukahtamista helpottava rytmi ja rutiini. Puhuthan pahat asiat pois mielenpäältäsi ystävälle tai ammattiauttajalle. Muistathan, että ajoittainen unettomuus on osa tervettä elämää. Se kuuluu vaikeisiin elämänvaiheisiin, kuten suruun. 11

12 Melatoniini Melatoniini on ns. pimeä hormoni, jota erittyy aivoissa sijaitsevasta käpyrauhasesta. Melatoniini auttaa elimistön sisäistä kelloa pysymään ajassa säädellen vuorokausirytmiä ja edistäen unensaantia. Sen eritys on suurimmillaan yöllä pimeän aikaan ja on huipussaan keskiyön jälkeisinä tunteina. Melatoniini vahvistaa elimistön puolustusjärjestelmää ja vaikuttaa myös vireystilaan. Se on tärkeä hormoni normaalin ihmisen vuorokausirytmin säilymisen ja hyvän unen kannalta. vähenee, jolloin luonnollinen melatoniin määrä ei välttämättä riitä hyvän unen tankkaamiseen. Sanna Miten melatoniini vaikuttaa? Se on tärkeä hormoni normaalin ihmisen vuorokausirytmin säilymisen ja hyvän unen kannalta. Sitä erittyy vähemmän, jos ihminen kärsii stressistä. Tämä on osa syynä siihen, miksi ihminen kärsii unettomuutta. Myös alkoholi vähentää melatoniinin tuotantoa. Iän myötä Natsikka ostoksilla Kiertelin päivänä muutamana tavarataloissa aikani kuluksi. Yhdestä löytyi grilli mökille, kaikilla mausteilla ja vuoden takuulla hintaan 5,90. Toisesta kaupasta tarttui kainaloon 16 rullaa, wc-paperia hintaan 3,99. Kuittipaperia on koko kesäksi mökille. Onnesta mykkänä tulin ostoksilta asunnolleni ja ajatuksin, että tulee lämmin kesä ja grilli kuumana joka päivä. Jalmari 12

13 Sauvakävely Hyvinvointiryhmän innoittamana vanhasta harrastuksesta löytyi kuin uusi. Innostus puhkesi uudestaan ryhmän kannustuksesta. Kuin huomaamatta vanhat ystävät lähtivät oven pielestä mukaan kävelykaveriksi, kun kukaan muu ei lähtenyt. Ja vieläkin näin on. Ystäväni kulkevat mukanani kuuntelemassa ja seuraamassa vuodenaikojen vaihtelujen mukanaan tuomia jänniä muutoksia luonnossa. Sauvakävelyn lyhyt historia Sauvakävelybuumi sai alkunsa 1990-luvun loppupuolella. Hiihtäjät olivat käyttäneet hiihtosauvoja kesätreeneissään jo kymmeniä vuosia, mutta suuren yleisön ja median tietoisuuteen laji nousi vuonna Samaan aikaan suomalainen urheiluvälinevalmistaja Exel kehitti ensimmäisen version kävelysauvasta. Sauvakävelyn isänä voidaan pitää Suomen Latu ry:n entistä toiminnanjohtajaa, Tuomo Jantusta. Suomen Latu on ollut kehittämässä lajin tiedotus- ja koulutustoimintaa yhdessä välinevalmistaja Exelin kanssa. Sauvakävely nousi nopeasti kansan tietoisuuteen, ja vuosien varrella sen harrastajamäärät ovat tasaisesti kasvaneet. Sauvakävely meillä ja maailmalla Vuonna 2006 tehdyn gallupin mukaan lajia on kokeillut jo 1,5 miljoonaa suomalaista. Sauvakävely on saanut jopa tietynlaisen kansallislajin aseman, eikä suotta: säännöllisesti harrastavia on reilut puoli miljoonaa! Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n julkaiseman tutkimuksen mukaan sauvakävely on 2010-luvulla Suomen kahdeksanneksi suosituin aikuisten liikuntaharrastus. Maailmalla laji kulkee nimellä Nordic Walking, ja sen harrastajia on jo lähes kymmenen miljoonaa. Suosituinta sauvakävely on Keski-Euroopassa ja Suomessa. Saksassakin on tutkimusten mukaan jo 3,2 miljoonaa sauvakävelijää. Laji leviää suuriin maihin kuten USA:han ja Kiinaan, joten harrastajamäärään odotetaan huomattavaa kasvua tulevina vuosina. Sauvakävelyn ohjaajia on jo noin 40 eri maassa, ja laji on yksi nopeimmin kehittyvistä vapaaajan harrastuksista maailmassa. Turvallinen ja tehokas sauvakävelytekniikka - näin kävelet oikein! jalkaterät eteenpäin tehokas päkiätyöntö eli jalkaterä rullaa askeleessa vartalo tiukkana, mutta hieman etukenoon, napa selkärankaan katse kaukaisuuteen ja ryhdikäs asento sauvat liikkuvat vartalon sivuilla - älä pidä "appelsiineja" kainalossa yläselkään tulisi saada liikettä ja pientä kiertoa Suomalaiset ovat sauvakävelykansaa! Eikä ihme, sillä oikealla tekniikalla laji on tehokasta kuntoilua. Kynnys sauvakävelyn aloittamiseen on matala: välineiksi tarvitaan vain kävelysauvat ja mukavat kengät. Heikko peruskunto tai ylipaino eivät ole esteinä aloittamiselle. Harrastamaan voi lähteä suoraan kotiovelta kaikkina vuodenaikoina. Sauvakävely on erittäin tehokas kuntoilumuoto. Laji sopii niin kestävyysharjoitteluksi kuin tueksi painonhallintaan. Oman liikunnan seuraaminen vaikkapa askelmittaria käyttäen kannustaa sauvakävelyn harrastajaa. Harjoittelua voi myös tehostaa vaihtelevalla maastolla, nopeammalla temmolla sekä lisäpainoilla. Tekniikka haltuun! Puoli miljoonaa suomalaista sauvakävelee vähintään kerran viikossa, mikä itsessään on mahtavaa. Valitettavan moni heistä tekee sen kuitenkin väärällä tekniikalla. Jos hartiasi kipeytyvät tai sauvakävely tuntuu hyödyttömältä sauvojen ulkoiluttamiselta, tarkista tekniikkasi. Oikealla tekniikalla sauvakävelystä saa todellisen fitness-lajin! Sauvakävelyn tekniikka on helppo oppia. Oikealla tekniikalla hartiat pysyvät rentona, ylävartalo tekee tehokkaasti töitä ja askel rullaa hyvässä kävelyrytmissä. Anna itsesi innostua sauvakävelystä Tekniikka kuntoon! Sauvakävelyssä ylävartalon tulee nojata hieman eteenpäin: näin selkälihasten aktivoituminen lisää selän lihastukea. Sauvat tehostavat ylävartalon ja rintakehän vastakiertoa rangan ympäri ja aktivoivat hartioiden ja lapaluiden liikettä. Sauvojen tasapainottavan vaikutuksen ansioista lonkan oikea asento ja lonkkanivelen ojentuminen kävelyn varvastyöntövaiheessa parantuu ja lantionseudun käyttö tehostuu. Sauvakävelyharjoitukset kannattaa aloittaa roikottamalla sauvoja rennosti alhaalla suorilla käsillä ja hakemalla kävelyrytmiä. Kun rytmi löytyy, askeleeseen yhdistetään vastakkaisen käden sauvatyöntö taakse. Sauvojen hihnoihin tukien sormet aukeavat kädensijoista ja ylävartalo kiertää käsiojennukseen mukaan. Sompaa ei heitetä missään vaiheessa eteen. Etummaisen käsivarren ollessa hieman koukussa ja somman vastakkaisen jalan kanssa suunnilleen samalla tasolla, sauva osuu maahan viistosti noin 40 asteen kulmassa. herkkä ote sauvasta - älä purista sauva osuu maahan vastakkaisen jalan kantapään taakse sauvojen suunta on koko suorituksen ajan viistosti taaksepäin käsi aukeaa sauvatyönnön lopuksi vartalolinjan takana hartiat alhaalla, älä nosta olkapäitä 13

14 Terveysvaikutukset Miksi sauvakävely on tehokasta kuntoliikuntaa? hapenkulutus on runsaampaa kuin kävelyssä syke nousee korkeammalle kuin kävelyssä kaikki lihasryhmät joutuvat töihin askel pitenee ja kävelyryhti paranee parantaa käsien lihaskestävyyttä pienentää alamäessä hieman polviniveleen kohdistuvaa kuormitusta rintarangan liikkuvuus paranee selän lihakset pysyvät terveempinä vaikuttaa mielialaan positiivisesti tuntuu fyysisesti kevyemmältä kuin ko. rasitustason kävely Oikein suoritettuna sauvakävely on jopa 20% tehokkaampaa kuin kävely. Sauvakävelyn teholukuihin vaikuttaa aina henkilön paino, pituus ja sauvojen tehokkaan käytön osaaminen, maasto sekä vauhti. Hyvässä seurassa kauniissa luonnossa sauvakävely on fyysisten terveysvaikutuksien lisäksi myös psyykkisesti arvokas liikuntamuoto. Aerobinen rasitus mahdollistaa juttelemisen sauvakävelyä harrastaen. Villitys haihtui, suosio jäi Uutuudenviehätyksen haihduttua sauvakävelyn näkyvyys mediassa on vähentynyt, mutta lajin suosio on säilynyt. Suomen Liikunta ja Urheilu järjestön kevään 2010 julkaiseman tutkimuksen mukaan sauvakävely on kahdeksanneksi suosituin liikuntalaji Suomessa. Jopa meistä sauvakävelee ainakin kerran viikossa. Luku on kasvanut edellisestä liikuntatutkimuksesta (vuosilta ) kymmenellätuhannella. Erityisesti vanhempien ihmisten keskuudessa sauvakävelyn suosio on huima vuotiaiden joukossa laji on kasvattanut harrastajamääräänsä 40%. Tässä ikäryhmässä sauvakävely nousi toiseksi suosituimmaksi liikuntalajiksi. Sauvojen valinta Sauvojen valinnassa kannattaa kysyä asiantuntevan myyjän neuvoa. Sopivan kävelysauvan valintaan vaikuttavat henkilön pituus, käsien ja jalkojen mittasuhteet sekä sauvakävelykokemus. Kävelysauvan pituus Tavalliselle kuntoilijalle hyvä nyrkkisääntö on, että kyynärpään tulisi muodostaa 90 asteen kulma sauvan ollessa rentona kädessä. Kokeneempi harrastaja voi valita hieman pidemmänkin sauvan. Esimerkkejä sopivista pituuksista: Käsihihna Sauvojen käsihihnoilla on iso merkitys kävelymukavuuteen ja tehoon. Hihnan tulee tukea kättä ja tuntua miellyttävältä. Se ei saa hiertää eikä puristaa. Hyvä hihna on säädettävä, pesuun irrotettava ja valmistettu kestävästä materiaalista. Piikki Kävelusauvassa on piikki, jota käytetään lenkkeillessä pehmeässä maastossa, lumessa tai jäällä. Hyvin muotoiltu piikkiosa iskeytyy maahan oikeassa kulmassa eikä lipsu. Asfaltilla ja muilla kovemmilla alustoilla käveltäessä tarvitaan asfalttitassu, joka vaimentaa tärähdyksen. Henkilö 160 cm - sauva 110 cm Henkilö 170 cm - sauva 115 cm Henkilö 180 cm - sauva 120 cm 14

15 Sauvakävelyn hyödyt Sauvakävely on monipuolista kestävyysharjoittelua. Se lisää aerobista kuntoa ja vahvistaa erityisesti käsien ja hartioiden lihaksia. Kun kädet tulevat jalkojen kaveriksi kävelyyn, harjoituksen teho kasvaa merkittävästi. Vauhti ei välttämättä lisäänny, mutta käsien ja jalkojen yhteistyö tekee harjoituksesta kokonaisvaltaisen. Sauvakävely onkin tehokkaampaa kuin miltä se tuntuu. Se on myös turvallista, koska sauvat ovat tukena myös liukkaalla tai kuoppaisella alustalla Syke nousee. Sauvakävelyssä syke on keskimäärin 13 % korkeampi kuin normaalikävelyssä. Energiaa kuluu. Sauvakävely kuluttaa noin 400 kcal tunnissa, kun normaalikävelyssä kuluu 280 kcal tunnissa. Sauvat vähentävät polviin ja muihin niveliin kohdistuvaa kuormitusta. Rintarangan ja kaularangan liikkuvuus paranee. Niska-hartiaseudun lihaskivut vähenevät. Käsi- ja selkälihakset vahvistuvat Voimaantuminen näkyy jokaisen kehossa Epävarmuus ja kasvavat vaatimukset ruokkivat ylivarovaisuutta, näköalattomuutta ja itseluottamuksen puutetta. Moni ei uskalla repäistä itseään irti siitä elämäntilanteesta tai roolista, mihin hän on hakeutunut tai joutunut. Muutos alkaa pienestä. Ensin tarvitaan havahtuminen ja tahto muutokseen. Voimaantumistutkimus nimettiin EU-ssa. Tarkoituksena on päästä mittaamaan voimaantumisen elvyttävää vaikutusta kehossa. Voimaantumisessa on kyse voimantunteesta, jonka turvin ihminen jaksaa luottaa itseensä, omaa myönteisen minäkuvan, onnistuu perustehtävissään ja asettaa itselleen kohtuullisia tavoitteita. Hän osaa suhtautua myönteisesti niin itseensä kuin muihinkin. Itsearvostus, itseluottamus, minäkuva ja identiteetti ovat perustekijöitä. Kun ihminen on havahtunut huomaamaan voimaantumisen tarpeensa, häntä voidaan ohjata ja tarjota hyviksi havaittuja erilaisia käytännöntapoja. Mielenterveysongelmista kuntoutuvalle on voimaantuminen tärkeää. On edettävä pienin askelin ja iloittava jokaisesta edistyksen merkistä. Sen tunnistaa itse, mutta sitä voidaan peilata myös muiden ihmisten kautta. Voimaantuminen ilmenee muutoksena käyttäytymisessä. Ihminen arvostaa enemmän itseään, rohkaistuu tekemään asioita, innostuu ja sitoutuu tekemiinsä tavoitteisiin. Muutos on täysin mahdollista, kun pienetkin hyvät muutokset huomataan ja kiitetään heti. Jokaisessa ihmisessä on jotain hyvää. Pienistä onnistumisista seuraa suurempia onnistumisia. Liian moni pelkää itsensä nolaamista. Epäonnistuminenkin saadaan tuntumaan onnistumiselta. Todetaan vain, että nyt kävi vähän hassusti, mutta yritän kohta uudelleen. Yleinen ilmapiiri lieventää epäonnistumista ja kannustaa uuteen yritykseen. Kehittyvä lapsi ja kuntoutuva mielenterveysongelmainen tarvitsevat onnistumisen kokemuksia. Monien mielestä jopa vapaa-aika ja viihde ovat suuntutuneet kilpailuun ja voittamiseen. Yleisesti pahoitellaan sitä, että onnistuminen mitataan vain rahassa. Yksittäisen ihmisen lisäksi yhteiskunta tarvitsee voimaantumista. Sanna 15

16 Seuraavassa hyvinvointiryhmän tuotokset eri ruokakulttuureista. Italialainen ruokakulttuuri Italialainen keittiö on maailman kuulu. Pizza on yksi tunnetuimmista Italialaisista ruokalajeista. Rannikkoseuduilla syödään kalaa ja muita meren antimia. Ligurian seuduilla käytetään paljon yrttejä ja kasviksia ruoanvalmistuksessa, koska siellä ei ole kalaa saatavilla. Vuoristoissa kasvatetaan hedelmiä ja käytetään paljon sianlihaa erimuodoissa. Pohjoisiin maakuntiin kuuluvilla alueilla tarjotaan paljon risotto- ja polentaruokia sekä ilmakuivattua kinkkua. Etelässä taas syödään paljon vihanneksia, aurinkokuivattuja tomaatteja, munakoisoa, paksua ja rasvaista pizzaa, jäätelöä sekä Mozzarellaa. Tyypillisiä ruoka-aineita ovat pastat, tomaatti, lampaan- ja vasikanliha, jotka kuuluvat Keski-Italian ruokakulttuuriin. Oliiviöljy on erittäin tärkeää. Ruoan merkitys Italian kulttuurissa on erittäin tärkeä. Italiassa syödään etenkin päivällisellä useita ruokalajeja, jolloin ateriointi kestää useita tunteja. Täydelliseen Italialaiseen ateriaan sisältyy aperitiivijuoma (I aperitivo),alkupalat (gli antipasti), alkuruoka(il primo piatto= ensimmäinen lautanen), pääruoka ( il secondo piatto)= toinen lautanen), jälkiruoka( i dolci= makeat) sekä ruoan sulattelua helpottamaan tarkoitettu alkoholijuoma ( il digestivo). Pitkän kaavan mukaan ruokaillaan erityisesti viikonloppuisin ja juhlissa, mutta italialaiset voivat nauttia useampia ruokalajeja myös tavallisena arki-iltana. Koonnut: Asko Kiinalainen ruokakulttuuri Kiinalainen pitää kiinni vakiintuneista ateriaajoista. Yhdenkin aterian jättäminen väliin herättää huolta asianomaisen terveydestä. Aterioilla tarjotaan kiinalaista ruokaa, joka syödään puikoilla. Kiinassa on jo varhain opittu arvostamaan terveellistä, monipuolista ja taitavasti valmistettua ruokaa. Kohteliaan isännän tehtäviin kuuluu nostella vieraan lautaselle herkkupaloja. Lautasta ei tarvitse syödä tyhjäksi. Mikäli vieraat tyhjentävät tarjoiluastian, isäntä tilaa lisää. Tarjoilua suunniteltaessa on hyvä välttää ruokalajeja, joiden valmistuksessa käytetään maitoa tai kermaa tai voita, joiden käyttö aiheuttaa niihin tottumattomille vatsavaivoja. Tästä poikkeuksena ovat kylmänä tarjottavat jäätelö ja jogurtti. Ruokailutilanne on vilkas, sosiaalinen ja ystävällinen. Normaaleille kiinalaisille ruokailussa on tärkeintä säännöllisyys ruoka-ajoista pidetään kiinni ja sosiaalisuus. Ruokailu kestää huomattavan pitkään, sillä ruokalajeja on useita, ja ateriakokonaisuuteen kuuluu aina alkupaloja, pääruoat ja keitto. Ruoka syödään pääasiassa puikoilla ja ruokaa tarjoillaan aina toisille. Kiinalaiset syövät joka aterialla riisiä, nuudelia tai hirssiä, joita täydennetään muilla ruokalajeilla. Kiinalainen pyrkii aina makujen tasapainoon: makeaa ja hapanta, kuumaa ja kylmää, mietoa ja mausteista. Inkivääri, kevätsipuli ja valkosipuli muodostaa makujen perustan Alkupalat tarjoillaan usein kylminä ja ne voivat olla pähkinöitä, säilöttyjä vihanneksia tai vaikka possun korvia ja ankanjalkoja. Pääruokien jälkeen syödään yleensä vielä keitto. 16

17 Moni kiinalainen ei varsinaisen aterian aikana juo varsinaista ruokajuomaa, joten keitto toimiikin juoman korvikkeena. Kiinalaiset varovat juomasta kylmiä juomia, tai syömästä kylmiä ruokia, koska niiden sanotaan olevan epäterveellistä. Varsinaisia jälkiruokia kiinalaiset eivät syö, korkeintaan pöytään saatetaan tuoda hedelmiä. Ruokajuomaksi tulee varata mahdollisen viinin ja oluen lisäksi myös sekä hiilihapollista ja hapotonta kivennäisvettä ja mielellään kuumaa vettä termoskannussa. Kiinalaiset eivät käytä alkoholia juopuakseen. Ruoan kera tarjoillaan yleensä kuumaa vettä, tai teetä esim. jasmiiniteetä. Jos on olemassa jotakin, minkä otamme vakavasti, se ei ole uskonto eikä opiskelu vaan ruoka, sanoi Lin Yutang, ja niinpä ihmiset haluavat oppia asioita ruoasta. Maailman loistavista keittiöistä Itämainen keittiö sijoittuisi ensimmäiseksi, jos otettaisiin huomioon heidän ruokamieltymyksensä ja se arvostus ja kunnioitus, jota he tuntevat täydellisyyttä tavoittelevia ruoka-aineita kohtaan. Mitään ruokaa ei pidetä toista parempana, vaan kaikki on tarkoitettu tarjoiltavaksi parhaalla mahdollisella tavalla, sillä sen tarkoitus on ravita henkeä, sielua ja ruumista Itämaat esittelivät länsimaille ruokailun kokemuksena ja elämyksenä. Ruoka tarjottiin siten, että ruokailija nautti ruokailukokemuksesta. Itämaiden asukkaat halusivat jakaa myös keittotaitotekniikkaa kaikille vieraille. Kiinalainen ruoka on parhaimmillaan vastavalmistettuna. Anna siis vieraiden odottaa ruokaa eikä ruoan vieraita. Älä koskaan jätä ruoka-aineita suupalaa suuremmiksi, jotta voidaan haluttaessa nauttia puikoilla. Älä keitä kasviksia liian kypsiksi, niiden on tunnuttava hampaissa hieman kovilta. näin maku säilyy raikkaana ja koostumus eheänä. Ruokien kastikkeet ovat kirkkaita, korkeintaan nuolijuurijauholla suurustettuja. Kaikki ruokalajit keittoa lukuun ottamatta, joka voidaan tarjota ensimmäiseksi tai viimeiseksi tuodaan pöytään yhtä aikaa. Tavallisesti kiinalaiset tarjoavat yhtä monta erilaista ruokalajia kuin on vieraita. Kiinalaisia mausteita ovat inkiväärinjuuri, joka maistuu parhaimmillaan tuoreena. Sambal oelek on hyvin vahva chilipippurista valmistettu punainen maustetahna. Kiinalainen ruokakulttuuri määritetään usein neljään maatieteelliseen osaan (ilmansuuntien mukaan): Pohjoiseen Pekingiläiseen keittiöön: Pekingin ympärillä suositaan vehnätuotteita, kuten nuudeleita, nyyttejä, leipää ja suhteellisen vähän mausteita tai höyrytettyjä enemmän kuin riisiä. Alueella käytetään paljon myös säilöttyjä kasviksia ja pähkinöitä. Erilaiset Wokit ovat suosittuja. Reseptit suosivat melko paljon runsaasti soijaa ja myös seesam öljyä. Itäiseen Shanghain keittiöön: Siellä käytetään merenantimia, ruoka valmistetaan taidokkaasti yleensä höyryttämällä. Ruoka valmistetaan taidokkaasti. Shanghailaisessa keittiötaidon ominaispiirteinä pidetään ruoka-aineiden runsasta valikoimaa ja kaikenlaisien erikoisuuksien innokasta kokeilua. Sokeria ja öljyä käytetään tuhlailevasti. Ruoat maistuvat makeahkoilta. Itämaisessa keittiössä käytetään sokeria melko tuhlailevasti. Läntiseen Sichuanilaiseen keittiöön: Läntisessä keittiössä käytetään eniten mausteita. Alue myös tunnetaan tulisista mauista ja monimutkaisista ruoanlaittotavoista. Alueella käytetään chiliä, sichuaninpippuria, inkivääriä ja valkosipulia, samoin viinietikkaa, riisiviiniä ja seesamiöljyä. Raaka-aineista käytetään paljon porsaanlihaa, kanaa, hedelmiä, kasviksia ja tofua. Soijapavuista valmistettua juustoa käytetään runsaasti. Tofu vaikuttaa hormoni toimintaan ja tämän vuoksi naiset eivät tarvitse vaihdevuosilääkitystä. Eteläiseen Kantonin keittiöön: Alue on tunnetuin keittiö maailmalla. Alueella kalastetaan paljon, kalaa höyrystetään, paistetaan ja friteerataan erilaisiksi herkuiksi. Tunnetuimpia ovat hapanimeläkastikepohjaiset kastikkeet ruoat ja höyrytetyt dim sum piiraat, joita tarjotaan bambukoreista. Kantonin keittiössä ei käytetä voimakkaita mausteita. Kiinalainen keittotaito on yksi maailman vanhimmista ja sen vaikutus on levinnyt ympäri maapalloa. Jo varhain on opittu arvostamaan terveellistä, monipuolista ja 17

18 taitavasti valmistettua ruokaa. Alituinen polttoaineen puute on opettanut kiinalaiset kehittämään nopeita ruoanvalmistusmenetelmiä, joissa uunia ei tarvita. Kiinalainen ruoka valmistetaan nopeasti wok-pannulla. Nyt on nousussa kevyempi ja alkuperäisempi kiinalainen kasvisruoka. Valkuaisaineita kiinalaiset saavat myös pavuista, herneistä ja tofujuustosta. Ruoanvalmistuksessa on tärkeää, että kasviksia ei kypsennetä liikaa vaan ne Kiinalainen tee Teen historiaa Kiinassa on juotu teetä tuhansia vuosia. Teetä alettiin juoda tang-dynastian aikana. Kerrotaan että tee havaittiin hyväksi juomaksi muutaman teelehden pudottua sattumalta veteen. Teestä tuli jo tuolloin arvostettu juoma, jota vain keisarit ja heidän perheensä joivat. Teen nelituhatvuotinen historia on täynnä satuja, tarinoita, uskomuksia ja tapoja. Onko kiina teen kotimaa? Näin ainakin halutaan uskoa, mutta on paljon niitäkin, jotka sanovat teen olevan kotoisin intiasta. Mutta vain kiinassa teellä on tuhansien vuosien aikana ollut erittäin tärkeä asema, niin uskonnossa, keisareiden hoveissa kuin ulkomaan kaupassakin. Teelaatuja Kiinassa on maailman suurin valikoima eri teelaatuja. Teet jaetaan siellä kuuteen pääluokkaan. On vihreät teet, jotka ovat kaikkein suosituimpia. On mustat teet, joista suurin osa viedään länteen. Pienemmät teeryhmät ovat keltaiset teet, valkoiset teet, tummat teet ja olong-teet. Vihreä tee on kiinan yleisimpiä teelajeja. Vihreää teetä ei ole fermentoitu eli hiostettu. Fermentointi muuttaa teen värin mustaksi. Pohjois-Kiinassa suosittua on jasmiinitee. jätetään puolikoviksi, rapeiksi. Pääsääntö on, että kasvikset tarjoillaan kuumina myös kiinankaali, kurkku ja tomaatti. Kasvisruoat kypsennetään nopeasti wok-pannussa kuumalla lämmöllä pienessä määrässä öljyä. Muita perinteisiä tapoja valmistaa kiinalaisia ruokia ovat höyrytys uppopaistaminen ja hauduttaminen. Itäisen ja eteläisen keittiötaidon ominaispiirteinä pidetään, että ruokaaineiden valikoima on todella runsas ja erikoisuuksia kokeillaan innokkaasti. Kiinassa juodaan paljon teetä. Ihmiset kuljettavat teekuppeja mukanaan missä vain. Tavallinen kansa, lähes kaikki kiinalaiset, juo teetä, niin kuin suomalaiset kahvia. Kupposen aamulla, kupposen illalla Silloin kun sitä tekee mieli, ilman sen kummempia rituaaleja. Kiinalainen juo teensä yleensä sellaisenaan, höyryävänä ilman hunajaa, sokeria tai makeaa leivonnaista. Teen valmistus Teejuoman valmistus on hyvin yksinkertaista. Vesi keitetään ja kaadetaan kuppiin teelehtien päälle. Kun lehdet ovat painuneet astian pohjalle, tee on valmista. Samoille lehdille kaadetaan vielä toinenkin annos vettä. Kiinan pohjoisosissa juodaan tee suurista kannellisista mukeista. Tee pysyy kannen avulla lämpimänä ja sillä voi työntää suuhun pyrkiviä teelehti sivuun. Kiinalaiset uskovat teen voimaan. Tee ei ole heille vain pelkkä juoma. Sillä on lääkkeenomaisia vaikutuksia, he sanovat. Tee sekä virkistää että rauhoittaa. Se auttaa rasvaisen ruoan sulamista. Se tuo helpotusta ripulista kärsiville. Liiallisesta teenjuonnista varoitetaan etenkin korkeasta verenpaineesta kärsiviä, sydänvikaisia, sappivikaisia, ummetuksesta kärsiviä, vanhuksia sekä lapsia. Koonnut: Merja L. ja Sanna 18

19 Ranskan ruokakulttuuri Ranskan ruokakulttuurilla ja maailmankuululla ranskalaisella keittiöllä on pitkät perinteet. Ranskalainen ruoka ja ruoanlaitto on vaikuttanut laajalti eri maiden keittiöihin ympäri maapalloa. Ranskalaisen keittiön historia ulottuu luvuille saakka, jolloin kuninkaallisten hovien keittiöissä ryhdyttiin valmistamaan ranskalaista ruokaa italialaisen asemesta. Ranskalaisen keittiön ja ruokakulttuurin nopeaan suosituksi tulemiseen vaikutti suuresti se, että silloiset kuninkaalliset käyttivät lemmenleikkien lisäksi suuren osan ajastaan hyvän viinin ja ruoan nauttimiseen. Ranskalaisen keittiön olennaisia raaka-aineita ovat peruna, vihreät pavut, porkkana, sienet, tomaatti, kana, kalkkuna, ankka, hanhi, nauta, sika, lammas, kaniini, hevonen, turska, sardiini, tonnikala, osterit, rapu, lohi, taimen, sammakko, persikka, omena, kiivi, viinirypäle, luumut, kirsikka, mansikka. Monelle kuitenkin ranskalaisesta ruokakulttuurista puhuttaessa tulee ensiksi mieleen patongit, viinit, juustot ja maalaismakkarat. Ranskalainen illallinen venyy lyhyimmilläänkin puoleentoista tuntiin. Kaksi tuntia on lähempänä totuutta, kolme tuntia vierähtää ennen kuin on huomannutkaan. Kiirettä ei tarvitse pitää. Pääruoan jälkeen on juustojen vuoro, siis jos vatsassa suinkin on tilaa. Ja sitten on jälkiruoan aika. Jälkiruokalista on yleensä pitkä. Sieltä löytyvät erilaiset piirakat, tortut ja jäätelö. Kahvi tuodaan vasta jälkiruoan jälkeen. Se on vahvaa, pehmeän makuista espressoa, joka tasoittaa hyvin aterian. Sen perään voi vielä ottaa digestiivin, jonka sanotaan auttavan ruoansulatusta. "Uskonnon ja eri kulttuurien vaikutus ranskalaiseen ruokakulttuuriin on nykyisin hyvin monitahoinen. Yhtäältä siinä näkyvät katolisen kirkon vaikutus esimerkiksi paastonajan ja kirkollisten pyhäpäivien ruokineen, ja toisaalta siihen on vaikuttanut runsas muuttoliike esimerkiksi islamilaisesta Pohjois-Afrikasta, mikä näkyy eri etnisten ruokien ja ruokakulttuurin maihinnousuna."vuoden 2011 tiedon mukaan katolilaisia oli maassa 62 %, muslimeja 6 %, protestantteja 2 %, juutalaisia 1 %... Ranska on varsin maallistunut maa, joten katolisen uskonnon perinteitä koskien mm. paastoa ennen pääsiäistä ei yleisesti noudateta. Toki löytyy myös hyvin uskonnollisia ihmisiä, jotka välttävät esim. lihaa paaston aikana. Laskiaistiistaina (Mardi gras) syödään kuitenkin melko yleisesti räiskäleitä Tuhkakeskiviikkoa alkavaa paastoa ennen. Muiden uskontojen kuin kristinuskon ruokanormistoa noudatetaan hiukan uskollisemmin. Näin esim. muslimien halálja juutalaisten kosher-vaatimusten suhteen. Ranskasta löytyy useita vaatimukset täyttäviä teurastamoja.pariisi on kulinaristien kehto. Sieltä löytyy myös eri uskontojen ravitsemusnormeja noudattavia herkkupaikkoja. Tunnetuimpia Suomessakin valmistettavia ja tarjoiltavia Ranskalaisia ruokia ovat patonki, croissantit, Creme brule ja Ranskalainen sipulikeitto. Useimpien mielestä klassinen ranskalainen keittiö on keittiöistä parhain, mutta osa asettaa sen edelle joko kiinalaisen tai venäläisen keittiön. Kolmen suurimman keittiön joukkoon se silti silloinkin luettaneen. Koonnut: Sirpa ja Jorma 19

20 IHMISEN YKSITYISYYDESTÄ Olen monta kertaa miettinyt, miksi ihmiset enimmäkseen elävät toisten henkilöiden negatiivisista tiedoista kuin, että oltaisiin aidosti iloisia positiivisista tapahtumista. Täytyy todeta, kuinka ikävää on pahan puhuminen verrattuna hyvän puhumiseen. Siinähän voisi käydä niin, että puhuessaan hyvää saattaisi aiheuttaa jollekin jopa hyvän mielen. Minusta elämä on kuin tiimalasi, en tarkoita, että aika olisi rahaa, vaan että se on vieläkin arvokkaampaa, ei sitä rahassa mitata. Ajatelleenpa esim. selvittämättömiä ihmissuhteita onko ihminen valmis kestämään esim. jos menettää lähimmäisen aivan yllättäen esim. jonkun tapaturman, kolarin tai jonkun muun johdosta. On sanonta, että minkä voit tehdä tänään, älä jätä sitä huomiseksi. Kun meillä ei ole kuin tämä yksi elämä elettävänä, niin kannattaako tuhlata aikaa joihinkin tyhmiin ristiriitoihin, kun niin paljon kaunista kuitenkin tämä elämä pitää sisällään. Palatakseni tuohon ihmisen yksityisyyteen, talohan elää tavallaan ja täytyy panna asiat tärkeysjärjestykseen. Sehän on ollut aina selvää, että kylä tietää asiat paremmin kuin asianomaiset itse. Tällaiset kuulopuheet voi vaivatta tallentaa mappi Ö:hön. Se on merkki, että ihmisillä on tekemisen puute, kun joudetaan jauhamaan toisten asioita. Vaikka toisaalta, sana kiire mainitaan aina vaan useammin. Mielestäni jokaiselle täytyisi antaa ns. elämisen vapaus. Kuten laulussa lauletaan eksynyt oon asfalttiviidakkoon. Jos ihmiset eivät ymmärrä, katu kyllä ymmärtää. On se aika pieni lohtu yksinäisille, joita on paljon. Edellä mainittuihin kirjoituksiin vedoten voi todeta, että näin saadaan syrjäytyneitä ihmisiä, koska kaikki eivät jaksa taistella oikeuksiensa puolesta, vaan luovuttavat vahvempien edessä. Mietiskelijä, Savonlinna HYMY Hymy ei maksa mitään, mutta antaa paljon. Se rikastuttaa häntä, joka sen saa, muttei tee antajaansakaan köyhemmäksi. Se kestää vain hetken, mutta joskus sen muisto säilyy ikuisesti. Kukaan ei ole niin rikas ja vaikutusvaltainen, että pystyisi tulemaan toimeen ilman sitä, eikä kukaan niin köyhä ettei se häntä rikastuttaisi. Hymy luo onnea kotiin, hyvää tahtoa liike-elämään ja on ystävyyden tunnus. Se tuo levon väsyneelle, ilon väsyneelle, ilon lannistuneelle, auringonpaisteen murheellisille, ja on luonnon paras vastamyrkky kaikkiin huoliin. Siitä huolimatta sitä ei voi ostaa, kerjätä, lainata, varastaa sillä toisinaan sillä ei ole mitään arvoa kenellekään kuin poisannettuna. Jotkut ihmiset ovat liian väsyneitä hymyilläkseen. Hymyile sinä heille, sillä ei kukaan niin suuresti hymyä tarvitse kuin hän, joka ei itse enää jaksa hymyillä. 20

21 TYHJÄSTÄ ON PAHA NYHJÄSTÄ maalis-huhtikuu 2013 Minä, ajatus, tyhjyys. Siis mielen onkalo, joka on tyhjä-valoton, outo, hiljainen.. ja jälleen kerran tyhjä. Olenko sittenkään ihminen, kun päässä soi tyhjyys. Olenko inhimillinen muita kohtaan vain olemalla hiljaa? Silloin kuin muilla soi elämän suurimmat kysymykset ja suu täynnä mielipiteiden vaihtoa. Ymmärtävätkö he minua? Vai luulevatko minun olevan ylimielinen? En tiedä...mutta, kun en jaksa! En tee mitään ja minulla on raskasta! En jaksa edes puhua muuta kuin epämääräisiä sanoja sieltä täältä. Olen melkein koko ajan väsynyt, että jopa puhuminenkin tuntuu turhalta toistolta. Olen musta-valkoisessa mykkä filmissä, eikä siellä tarvinnut ajatella, mitä puhuisi. Riitti vallan hyvin, kun vain oli paikalla ja ajatteli tyhjää. Ei minun päässäni mitään vikaa ole. Päinvastoin - ajatus on kuin jokavuotisella joulukuun lahjapakettien kirjalla MITÄ?MISSÄ?MILLOIN? vuosiluku perässä, eikä ajatusta voi kuunnella äänellä, paitsi silloin tällöin yksittäisillä sanoilla kuin kommentoisi tekemääni. huhtikuu 2013 Jos yritän liikaa, niin se on minulle jo liikaa. Enpä ole ennen keksinytkään mitään näin yksinkertaista. Siis aion vain keskittyä mykkänä olemiseen, koska olen oikeutettu siihen. Voin kumminkin vastata pakolliset mutta en yritä liikaa.. VOI Ei olen taas väsynyt, väsynyt yhä uudelleen väsynyt... Juolahti mieleeni liika yritykseni paheneminen Burn Outiksi. Voi ei.. en saa mitään aikaiseksi tässä kirjoituksessani, mutta kotona kyllä tiskasin, imuroin, pesin osan vaatteita, söin alkuviikolla valmistamaani nakkikeittoa. Nukuin yöllä huonosti ja aamupalan jälkeen herättyäni, noin kello 13.30, yritin taas nukkua. Epäonnistuin. Ai miksi yritin nukkua? Koska en jaksa, kun olen koko päivän tehnyt EI MITÄÄN! Olen 34- vuotias ja asun yksin. No okei.. liikun ulkona mutta en säännöllisesti. Kutsun pakollisia kävelyjäni lenkkeilyksi. Ja ainakin olen itse uskonut sen. Laiskistumiseni näkyy kyllä Klubitalollakin. En ole viime aikoina tehnyt juuri muuta kuin istunut ja kerännyt ns. voimia. Kun tekee kaiken eli ei mitään; ei siis tarvitse odottaa ei mitään. 21

22 Tyhjästä on paha nyhjästä.. ajatuksia.. joskus toukokuussa 2013 Minulla on mennyt useampi vuosi kotona odottaen tekemättä lähestulkoon mitään. Luullen, että parantuisin seuraavalla viikolla tai seuraavana kuukautena, vuotena. Mutta vasta viime aikoina olen alkanut tajuamaan tosiasioita, siis ei mitään pientä asiaa, vaan ison faktan; ettei elämä odota tai tule joskus tulevaisuudessa vastaan. Tämän tajuamiseen meni minulta 30 vuotta. (joku kyllä epäili, etten olisi tajunnut tätä asiaa). Asia kuultuna oli hyvin simppeli mutta tajuaminen olikin sitten aivan jotain muuta kuin yksinkertainen. Kun nyt on hyvässä elämän iässä, niin tuntuu, että jotain jäi elämättä. Mutta tässähän sitä eletään tätä päivää, ei eilistä tai vuotta 85. Joskus tuntuu typerältä ajatella, mitä kaikkea on mennyt ohitse aivan huomaamatta. Viime viikolla ajatukseni siirtyi menneisyyteen. Katselin lapsuudessani otettuja valokuvia ja harmittelin, ettei minulla ollut niitä enempää kotona. Taas tällä viikolla sain päivitettyä oman naamakirja-kuvan. Olin iloinen siitä, koska inhosin edellistä kuvaani todella paljon. Seuraava tulevaisuuden ostos on kyllä valokuvakirja. Mutta en silti huoli mitä tahansa valokuva-albumia sillä aion löytää jostakin jonkin erilaisen ja värikkään albumin. Kuulostaa jälleen yhtä hyvältä kuin aikomukseni kahden edellisen talven aikana käydä jäällä kävelyllä - Enpä saanut aikaiseksi vaikka kävelen tietä lähes jään vierestä max. 6 kertaa viikon aikana. No ei paineita jos sitä sitten taas ensi talvena yrittäisi sinne jäälle kävelylle Hei taas. Olen saanut paljon asioita aikaiseksi? Olen kävellyt noin 2 viikon ajan lähes päivittäin pidemmälle kuin kaupalle, pidemmälle kuin postilaatikolle. Hyvä minä. Olen edistynyt askeleen kohti parempaa. Ja talviturkkikin tuli heitettyä pois pari viikkoa sitten. Vesi oli alussa hyvin kylmää mutta tuli kuitenkin uitua saunan kera. En ole moneen vuoteen jaksanut nauttia suomen kauniista luonnosta. Mutta eilen huomasin kuinka valoisa suomen kesä on ja kirkkaita loistavia värejä; sireenit, päivänkakkarat, voikukat ja paljon minun kaipaamani kukat lemmikit. Niitä en ole edes nähnyt tai siis huomannut vuosikymmeniin. Pienenä piirtelin jatkuvasti edellä mainittuja kukkia ja muistaakseni viimoiset kukka-piirrokset olivat siinä 5-6 luokan ajoilta. Tahdon taivaltaa yli yön ja unen, Suuren meren yli Pilvihattaroilla nukkua uinua unessa ja mukavana herätä aamulla meressä mukavasti kellua iltapäivällä heilauttaa tutuille kättä Kenen tahto on kovin? kehtaan kysyä Marika Berg 22

23 Puuka sitö ita Kello ja kanteleet Kasvihyllyköt Kanteleen tekoa LinnaKlubilla Töitä ihmettelemässä Jennin ensimmäisiä kolvauksia 23

24 Hannan maalaamia tauluja ja laatikko Kaunis neito kukkaniityllä Jennin kuvittama kello ja linnunpöntöt LinnaKlubin alakerran paja on ollut ahkerassa käytössä. Nuoret aikuiset ovat siellä työskennelleet yhdessä ahkeroiden ja opettaneet toisilleen erilaisia taitoja. Kuten kuvista näkyy, siellä on syntynyt monenlaisia hienoja tuotoksia. Olisi tärkeää, että myös nuoret aikuiset löytäisivät paikkansa Klubitalolta ja näin voisimme edistää heidän kuntoutumistaan ja tulevaisuuden jatkosuunnitelmia esim. opintoja. Toivommekin, että jatkossa tulisit ideoimaan ja kertomaan minkälainen toiminta kiinnostaisi sinua. 24

25 LinnaKlubin karvaiset naapurit Orava (Sciurus vulgaris) on jyrsijöiden lahkoon kuuluva nisäkäs. LinnaKlubin lintulaudalla vierailee useimpia cityoravia joiden ruokavalioon kuuluu kaikki lintulaudan antimet. Tavallisesti oravat syövät kuusen siemeniä huonona käpy vuotena oravat turvautuvat männyn siemeniin. Syksyisin oravat syövät myös sieniä. Sen lisäksi oravat voivat syödä kukkia, marjoja, hedelmiä, vihreitä kasvinosia ja nilaa. Eläinravintona kelpaavat toukat, hyönteiset ja linnunmunat ja jopa poikaset. josta johtuen oravat melkein kuolivat sukupuuttoon siksi orava rauhoitettiin 1929 ja metsästysaikaa lyhennettiin. Orava on aidosti päiväaktiivinen otus ja sen reviiri on yleensä parin hehtaarin kokoinen. Orava tekee reviirilleen useita pesiä yleensä korkealle joko kuuseen tai mäntyyn mutta linnunpönttökin kelpaa kodiksi. Oravaa ei paljoa naapurit häiritse siksi se onkin sopeutunut hyvin city-oravaksi. Oravan metsästys on vieläkin sallittua mutta se on hyvin vähäistä. Viimevuosisadan alussa oravaa metsästettiin satojatuhansia yksilöitä 25

26 Kun ihminen arvostelee toista ihmistä, mikä on syy? Etsi oikea vaihtoehto seuraavista vaihtoehdoista : A) Arvosteleva ihminen haluaa nostaa oman arvonsa toisten silmissä B) Arvosteleva ihminen on kateellinen arvostelevalle ihmiselle C) Arvostelija haluaa kontrolloida arvostelevaa ihmistä D) Arvostelija on masentunut E) Arvostelija haluaa luoda yhteishenkeä arvostelun tavalla F) Tämän kysymyksen laatija yrittää vaikuttaa toisiin ihmisiin Oikea vastaus vaihtoehtoihin on: jokainen voi valita mieleisensä vaihtoehdon. 26

27 LinnaKlubilaiset Viisi viikkoa työharjoittelua on hujahtanut nopeasti. Tulen kaipaamaan teitä ja muistan teitä kaikkia lämmöllä. Nyt on aika jatkaa eteenpäin ja kohti uusia haasteita. Sain hyviä eväitä matkalleni teiltä ja ne auttavat minua opiskellessani, työelämässäni ja ihmissuhteissani. Olette huipputyyppejä! Kiitos kaikille ja valoa ja voimaa elämäänne! Onnellisin olet silloin, kun et lainkaan kysy itseltäsi, oletko onnellinen vai onneton, kun unohdat itsesi ja täytyt siitä tehtävästä ja tekemisen ilosta, jossa tunnet tekeväsi jotain omaa, hauskaa ja jopa hyödyllistäkin. (Claes Anderson) Heidi 27

28 Linnakyökki tarjoaa kesäkuussa 2013 Ma 3.6. Ti 4.6. Ke 5.6. To 6.6. Pe 7.6. Jauhelihakastike Spagetti Salaatti Kalaruoka Kesäkeitto Ahvenanmaanpannukakku Kinkkukiusaus Punajuuria Hyrskytyskurkut Italianpata Salaatti Ma Ti Ke To Pe Pekoninakit Muusi Kasviksia Broilerikastike Riisi Raaste Maaartisokkakeitto Leikkele Kiisseli Grilliruoka Täytetyt paprikat Kalaruoka Ma Ti Ke To Pe Pastaruoka Raaste Grillatut täytetyt jauhelihapihvit Kasviksia Salaatti Sosekeitto Sämpylä Juusto Vispipuuro Juhannusjuhlat Muikut Kalastajakojulla Juhannusaatto LinnaKlubi on kiinni Ma Ti Ke To Pe Pinaattikeitto Keitetyt kananmunat Marjoja Makaronilaatikko Raaste Kalaruoka Ruokaisasalaatti: Linssisalaatti Perunasalaatti Maksakastike Perunoita Puolukka Raaste Ruokailuun tulee ilmoittautua klo mennessä. Tulethan valmistamaan ruokaa kanssamme ja syömään yhdessä LinnaKlubille. Kalaruokapäivinä valmistamme sesongin mukaista kalaruokaa! 28

29 Linnakyökki tarjoaa heinäkuussa 2013 Ma 1.7. Ti 2.7. Ke 3.7. To 4.7. Pe 5.7. Jauhelihakeitto Jäätelö Grillausta Salaatti Tomaattinen kinkkukastike Pasta Raaste Kalaruoka Lihakasvispata Salaatti Ma 8.7. Ti 9.7. Ke To Pe Kesäkeitto Ruissämpylä Raparperipiirakka Uunipuuro Leikkele Mehukeitto Kalaruoka Broileriviilokki Perunat Salaatti Kasvissosekeitto Lämpimät leivät Mansikoita Ma Ti Ke17.7. To Pe Makkarakastike Muusi Kukka-/parsakaali Kalaruoka Kulttuuripäivä Moussaka Fetasalaatti (kreikkalainen) Grillausta Täytetyt tomaatit Kermaviilikastike Peruna Ma Ti Ke To Pe Risotto Raaste Perunalaatikko Tomaattisipulisalaatti Grillattua broileria Uudet perunat Kasviksia Minestronekeitto Leikkele Pannari Kalaruoka Ma Ti Ke Savupekonipasta Salaatti Kaalikeitto Leikkele Jäätelö ja mansikat Kalaruoka Ruokailuun tulee ilmoittautua klo mennessä. Kalaruokapäivinä valmistamme sesongin mukaista kalaruokaa 29

30 Linnakyökki tarjoaa elokuussa 2013 To 1.8. Pe 2.8. Broileria Riisi Mustaherukka Salaatti Kesäkurpitsakeitto Leikkele Mansikoita Ma 5.8. Ti 6.8. Ke 7.8. To 8.8. Pe 9.8. Savukalasalaatti Ruispatonki Tuoremarjakiisseli Grilliruokaa Salaattia Kasvissosekeitto Lämpimät voileivät Hedelmärahka Lasagne Vihersalaatti Kalaruoka Ma Ti Ke14.8. To Pe Kanakeitto Raejuusto Sämpylät Possunuudeliwokki raaste Kulttuuripäivä (ratatoulle ranskalaista) Kalaruoka Hapanimeläpossu salaatti Ma Ti Ke To Pe Perunapurjososekeitto Ruisneliöt, juusto Aprikoosikiisseli Pasta carbonara Ruispatonki Kalaruoka Lihapullat Perunasose Salaatti Uunipuuro Raparperikeitto Leikkele Ma Ti Ke To Pe Kasvisgratiini Salaatti Nakkeja Maksapihvit Peruna Porkkanaananasraaste Puolukka Kalaruoka Kanawokki Salaatti Kebab Veneperunat Kaaliraaste Tulethan valmistamaan ruokaa kanssamme ja syömään yhdessä LinnaKlubille. 30

31 Toukokuu Riitta K Merja L Marjaana L Arto N Tarja K Anna M Suvi T Mika T Seppo P Kari S Laila T Eppu L Janne Ä Miia N Pertti P Marika B Pia E Kesäkuu Anne K Päivi H Eija R Sini-Maria K-H, Raimo S Anu H Jaana T Markku K Hannu H Torsti T Katja P Tuukka S Jaana H Petri R Erja A Ossi M Sirpa-Liisa P Hanna L Jukka N Tuula S Heinäkuu Veikko R Anssi P Kira P Pekka P Pirjo R Sari T Kaappo S Riitta K Ari P Päivi S Jani K Matti T Minna N Kirsi T Mikko H Elokuu Helvi A Pirjo A Ari P Jouni H Mikko H Anssi K Petri U Eero H Marko N Paula T Auli H Annu M Pauliina H Simo V Seppo V