Sivistys- ja henkilöstötoimi

Transkriptio

1 Sivistys- ja henkilöstötoimi Valtuustoseminaari Ritva Viljanen Ritva Viljanen 1

2 Helsingin väkiluvun kasvu jatkuu Toteutunut Ennuste 2011 Ennuste 2010 Ennuste 2009 Ennuste Ritva Viljanen 2

3 Lasten ja nuorten määrä kasvaa Päivähoitoikäisten (0 6 v.) määrä ja vuosina 2010, 2011 ja 2012 laaditut ennusteet Toteutunut Ennuste 2010 Ennuste 2011 Uusi Ritva Viljanen Peruskouluikäisten (6 11 ja v.) määrä ja vuonna 2012 laadittu ennuste vuotiaat vuotiaat

4 Mitä on olla nuori Helsingissä hyviä uutisia korkea-asteen tutkintoja muuta maata enemmän työllisyysaste koko maata parempi vastavalmistuneet työllistyvät muuta maata paremmin yksinhuoltajaperheiden asumisväljyys muita perheitä parempi Ritva Viljanen 4

5 Mitä on olla nuori Helsingissä huonoja uutisia (1) ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa vuotiaista 22 % ja vuotiaista 18 % koulutuksen ulkopuolelle jää vuotiaista 15 % (erityisesti pojat) 16,5 % lapsista asui köyhissä perheissä ja pienituloisuus muuta maata yleisempää Ritva Viljanen 5

6 Mitä on olla nuori Helsingissä huonoja uutisia (2) uusien lastensuojelun asiakkaiden määrä kasvoi 75 % vuosina (uusi lastensuojelul) kiireellisten sijoitusten tärkein syy päihteet toimeentulotuen piirissä olevien lasten ja nuorten määrä kasvanut viiden vuoden aikana: Kasvu % vuotiaat 34% vuotiaat 31 % Ritva Viljanen 6

7 Nuorten syrjäytyminen pääkaupunkiseudulla nuorta ( vuotiaita) kateissa (23 % koko maan syrjäytyneistä nuorista) näistä Helsingissä (17 % koko maan syrjäytyneistä nuorista) ei koulutusta eivät töissä eivät opiskele 44 % ulkomaalaisia Vuosittain noin 400 nuorta jää ilman jatkokoulutuspaikkaa, viime vuosina jopa Ritva Viljanen 7

8 Maahanmuuttajataustainen väestö kasvaa ja keskittyy Ulkomailla synt. Suomen kansalaiset Ulkomaan kansalaiset Vieraskieliset Tuomarinkylä Suutarila Puistola Jakomäki Östersundom Pitäjänmäki Munkkiniemi Kaarela Haaga Reijola Länsi-Pakila Oulunkylä Maunula Pasila Taka-Töölö Itä-Pakila Vanhakaupunki Vallila Alppiharju Kallio Kampinmalmi Ullanlinna Lauttasaari Malmi Latokartano Herttoniemi Kulosaari Vironniemi Myllypuro Laajasalo Vartiokylä Mellunkylä Vuosaari Osuus ja kasvu % suhteessa koko kaupunkiin Pienempi osuus, hitaampi kasvu Pienempi osuus, nopeampi kasvu Suurempi osuus, hitaampi kasvu Suurempi osuus, nopeampi kasvu Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 104/ Ritva Viljanen 8

9 Muunkielinen väestö Helsingin seudulla ja ennuste vuoteen muunkielisten osuus väestönkasvusta oli 67,5 %; vrt muunkielisten osuus väestönkasvusta oli 120 %. Maahanmuuttajien määrä lisääntyy voimakkaasti, kuten myös kotimainen muutto. 1/3 maahanmuuttajista muuttaa maasta ensimmäisen kymmenen maassaolovuoden aikana Helsinki Muu pääkaupunkiseutu Kehysalue Ritva Viljanen 9

10 Maahanmuuttajanuorilla erityisiä ongelmia 2011 yhteishaussa 83 % suomen- tai ruotsinkielisistä nuorista sai paikan. Muunkielisistä nuorista 58 % sai paikan. Koko maassa 23,5 % maahanmuuttajanuorista syrjäytyy (kantasuomalaisista 5,7 %). Pääkaupunkiseudulla 41 % syrjäytyneistä on maahanmuuttajanuoria. Helsingissä 44 % syrjäytyneistä on maahanmuuttajanuoria (kantasuomalaisista 6,7%). Erityisiä ongelmia somaleilla ja kurdeilla (vähintään 30 % syrjäytyy) Ritva Viljanen 10

11 Metropolipolitiikka ja maahanmuuttajat Maahanmuuttajien työllisyyden parantamiseen liittyvät toimenpiteet olleet osa hallitusten metropolipolitiikkaa. Valtio on selkeästi tunnustanut myös laajemmin, että maahanmuutto on metropoli-ilmiö Ritva Viljanen 11

12 Maahanmuuttajajärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö Keskeinen osa kaupunkilaisdemokratiaa on vuoropuhelu maahanmuuttajajärjestöjen kanssa. kenttä kuitenkin laaja ja hajanainen toimenpiteet järjestöjen toiminnan vahvistamiseksi keskeisiä kotoutumisen näkökulmasta Ritva Viljanen 12

13 Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa Yli 65-vuotiaat Helsingissä ja ennuste Ritva Viljanen 13

14 Avointa tietoa kaikille palvelut ja asiointi opetus ja tutkimus päätöksenteko osallistuminen ja vaikuttaminen innovaatiot ja uusi liiketoiminta Ritva Viljanen 14

15 Koulutus mahdollistaa hyvän tulevaisuuden syrjäytyneissä nuorissa enemmän nuoria ilman opiskelupaikkaa kuin ilman työtä kouluttamattoman nuoren tärkeämpää hakea opiskelupaikkaa kuin hakea työtä rikollisuus ja kouluttamattomuus korreloivat keskenään Ritva Viljanen 15

16 Erityisesti vakavan väkivallan tekijät ja uhrit ovat useimmiten syrjäytyneitä Kahden väestöryhmän vertailu eri asteisen väkivallan tekijöinä ja uhreina (Lähde: OPTL/ Rikollisuuden riskitekijät) Pahoinpitely (OR) Törkeä pahoinpitely/ henkirikoksen yritys (OR) VÄKIVALLAN TEKIJÄNÄ Vähintään lukion käynyt työllinen 1 1 Vain peruskoulun käynyt pitkäaikaistyötön VÄKIVALLAN UHRINA Vähintään lukion käynyt työllinen 1 1 Vain peruskoulun käynyt pitkäaikaistyötön Ritva Viljanen 16

17 Tavoitteena syrjäytymisen ja koulupudokkuuden ehkäisy Perusopetuksen positiivisen diskriminaation jakoperiaatteet uudistettu lukuvuoden alusta. Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen kohdennettu 2 4 miljoonaa euroa vuodessa. Peruskoulun päättötodistuksen saaneiden helsinkiläisnuorten osuus noussut 97 %:sta 99 %:iin. Toisen asteen opinnot keskeyttäneiden osuuksissa ei ole olennaisia muutoksia. Erityistoimenpiteisiin keskeyttämisten vähentämiseksi miljoonan euron erillismääräraha syksystä 2012 Vuonna 2013 erillismääräraha 2,4 milj. euroa Ritva Viljanen 17

18 Yhteiskuntatakuun ja nuorisotakuun toteuttaminen tavoitteena vähentää olennaisesti syrjäytyneiden nuorten määrää etsivää nuorisotyötä tehostetaan maahanmuuttajanuorille lisätukea Avoimella opistolla uutta otetta lähiöiden pd-toimien määrällinen nosto koulutuspaikkoja Respa-malli käyttöön Tulevaisuustiski vakinaiseksi Ritva Viljanen 18

19 Lisää ammatillisen koulutuksen paikkoja lukiopaikkoja 60%:lle kymppiluokat 8 %:lle ammatillinen koulutuspaikkoja 25 %:lle Ritva Viljanen 19

20 Ammatillisen koulutuksen tarjontaa lisätty ja kehitetty Vuoden 2013 alusta järjestämislupa opiskelijalle (yli paikkaa / 26 % enemmän kuin vuonna 2008) Koulutustakuun toteuttaminen edellyttää kuitenkin vielä satojen paikkojen lisäystä. Vuoden 2013 alussa Helsingissä aloittaa Suomen suurin ammatillinen oppilaitos. Uudelleenorganisoinnin tavoitteena on: parempi palvelukyky ja koulutuksen työelämävastaavuus tehostaa koulutuksen läpäisyä luomalla opiskelijalähtöisempi oppilaitos, joka tarjoaa opiskelijoille tasalaatuiset, yksilölliset palvelut Ritva Viljanen 20

21 Palveluverkkoa sopeutettu muuttuviin palvelutarpeisiin Alueilla, joilla oppilasmäärät laskussa, on luovuttu joistakin perusopetuksen opetustiloista. Ammatillisen koulutuksen tarvitsemista lisätiloista on tehty Tilakeskuksen kanssa kokonaissuunnitelma, joka ulottuu vuoteen Suunnittelukaudella on valmisteltu malli poikkihallinnolliselle ja asukaslähtöiselle palveluverkon uudistamiselle Ritva Viljanen 21

22 Oppilashuoltoa vahvistettu Oppilas- ja opiskelijahuoltohenkilöstön määrä kasvanut suhteessa oppilasmääriin Toisen asteen opintojen keskeyttämisten vähentämiseen varattu miljoonan euron määräraha on kohdennettu psykologien, kuraattorien, opiskelijatoiminnan koordinaattoreiden ja uraohjaajien palkkaamiseen kaksiopettajajärjestelmän toteuttamiseen opintojen alussa Ritva Viljanen 22

23 Iltapäivä- ja kerhotoiminnan tarjontaa lisätty Syksyllä 2012 iltapäivätoimintaan osallistui lähes lasta. Lukuvuonna paikka pystyttiin tarjoamaan kaikille hakuaikana paikkaa hakeneille luokkalaisille. Myös peruskoulujen kerhotoimintaa on lisätty. Vuodesta 2011 alkaen toimintaa on ollut kaikissa kaupungin kouluissa Ritva Viljanen 23

24 Työllisyydenhoito: Tulevaisuustiski Tulevaisuustiski tarjoaa ohjausta ja neuvontaa vuotiaille nuorille, jotka ovat ilman toisen asteen koulutuspaikkaa. Asiakasmäärä on kasvanut koko strategiakauden aikana. Palaute ja vaikuttavuusmittauksen tulokset ovat erinomaisia. Toiminnan vakinaistamista esitetään v alusta alkaen Ritva Viljanen 24

25 Maahanmuuttajien työllistäminen Osa pääkaupunkiseudun aiesopimuksen mukaista maahanmuuttajien työllistymisen varhaista tukea Ideana on pitkäkestoinen ja suunnitelmallinen työllistymisjakso (6 kk + 6 kk). Toiminta käynnistetty v ja siihen on vuosittain otettu 100 uutta osallistujaa. Alustavien tulosten mukaan malli on tehostanut maahanmuuttajien työllistymistä Ritva Viljanen 25 25

26 Lainaus, kirjastokäynnit ja verkkokäynnit lainaus kirjastokäynnit verkkokäynnit muutos -/ lainaus ,4 % käynnit ,0 % verkkokäynnit ,4 % Ritva Viljanen 26

27 Kirjastoverkon kehittäminen kirjastoa, joista kolme koulun yhteydessä olevaa lastenkirjastoa (uusin Sakarinmäki 2009) kaksi kirjastoautoa, joista toinen lastenauto Kotikirjasto Ilona (kotipalvelu) remontoidut kirjastot: Oulunkylä (2010), Käpylä (2011), Myllypuron mediakirjasto (2011), Puistola ja Kontula (2012), Tapanila suljettuna remontin takia Kulosaari suljettu 2009 (talo purettu) Keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailu käynnissä Ritva Viljanen 27

28 28

29 Ritva Viljanen 29

30 Keskustakirjasto on aktiivinen korttelikeskus Ritva Viljanen 30

31 31

32 32

33 Haaste Digitaalisen kirjaston rakentaminen Uudet oppimisympäristöt E-kirjat Kirjallisuus, musiikki, elokuvat Uuden tiedon luominen Näyttely- ja tietokeskus Pilvipalvelut Hybridimedia Kohtaamispaikka Metatieto Kansallinen digitaalinen kirjasto Kansalaistiedon jalostamo HUB Keskustakirjastohanke, Librarium - käytettävyystutkimus 2010 Klaus Oesch 33

34 Helsinki kulttuurin tukijana Kulttuurin rahoitus 102 miljoonaa euroa: 2,3 % kaupungin TA:sta 175 euroa / asukas Rahoitus jakaantuu: taidelaitokset 42 % kirjastot 32 % kulttuuritalot 10 % taideoppilaitokset 5 % yleinen kulttuuri 7 % Ritva Viljanen 34

35 35

36 Helsingin kulttuuristrategia Valtuuston päätös vuoden 2011 lopussa Ritva Viljanen 36

37 Musiikkitalo Ensimmäinen vuosi oli menestys. Ainutlaatuinen yhteistyö: HKO, RSO, SibA ja musiikin kenttä Avajaiskonsertti n. 100 tapahtumaa kuukaudessa kävijöitä yhteensä yli , joista konserttivieraita n Avoin kaikille: auki 7 päivää viikossa klo 8/9 22, lähes ympäri vuoden Käyttöaste aktiivikaudella jopa yli 90 % Konserttisalissa tapahtumia 670 (ennuste 2012) Isoja mahdollisuuksia kaupungin brändäykseen Konsertteja täydentää: lapsityö, perheet ja kansainväliset huippuvierailut Ritva Viljanen 37

38 Ritva Viljanen 38

39 39

40 40

41 Hauska ja toimiva Helsingin asemaa tapahtumakaupunkina on vahvistettu, mm. tapahtumastrategia yhden luukun periaate asiakkaille isojen toimijoiden pelisääntöjä selkiytetty festivaalitoimijoiden kehittymistä on tuettu Ritva Viljanen 41

42 Taiteen kentässä uusia painotuksia Erityisesti sirkus ja tanssi ovat nousseet esim. uuden sirkuksen keskus Circo Suvilahdessa Ritva Viljanen 42

43 Taidemuseo Tanssin talo Dokumentti-, klassikko-, art house, lasten elokuvakeskus Helsinki-viikoille kummiksi check point Ritva Viljanen 43

44 Korkeasaari nähtävä osana Kalasataman ja Suvilahden kehitystä Uusia mahdollisuuksia Uusia näkökulmia Ritva Viljanen 44

45 Sivistysrooteli jalkautuu ihmisten elinpiiriin Muistojen matkalaukut Kulttuuritoimen aluetalot Nuorisotoimen lähitoiminnat Konsertit palvelutaloissa Kummilapset Museovaarit ja mummot Ritva Viljanen 45

46 Aktiiviseen kansalaisuuteen opitaan Nuorten osallisuutta ja oikeaa kuuntelua Ruudin jatkokehittäminen ja jalkauttaminen alkoi Ritva Viljanen 46

47

48 Verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus Verke Ritva Viljanen 48

49 Nuorten toimintakeskus Happi : kävijää 2011: kävijää Ritva Viljanen 49

50 50

51 51

52 52

53 Helsinkiläisten tyytyväisyys liikuntapalveluihin Keskiarvot (asteikolla 1 5) vuosina 2005, 2008 ja 2012 Lähde: Kaupunkipalvelututkimus vuonna 2012 Uimahallit Kuntoradat ja ulkoilureitit Urheilu- ja pelikentät Ulkoilualueet ja -puistot Uimarannat ja maauimalat Sisäliikuntatilat 4,13 4,09 3,98 4,13 4,05 3,96 4,04 4 3,91 4,04 3,95 3,93 3,97 3,92 3,73 3,83 3,76 3, Liikuntapalveluista tiedottaminen 3,4 3,29 3, pisteet Ritva Viljanen 53

54 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisy Lasten ja nuorten matalankynnyksen harrasteliikuntaa Liikuntavirasto tukee liikuntaseurojen lasten ja nuorten liikuntatoimintaa sekä järjestää omia matalankynnyksen harrasteliikuntaryhmiä Lasten harrasteliikuntaa (EasySport) Nuorten harrasteliikuntaa (Fun Action) Ritva Viljanen 54

55 Lähiliikuntapaikat Koulujen ja päiväkotien pihoja kehitetään lähiliikuntapaikoiksi Lähiliikuntapakki: Lähiliikuntapaikkojen suunnitteluohjeet Kattavan ulkoilureittiverkoston varrelle lisää ulkokuntoiluvälineitä; esim. WDC-hanke Töölönlahden ulkoilureitin uudet kuntoiluvälineet Pyöräilyn edellytyksiä kehitetään SmartUs Run&Fun lähiliikuntapaikka Jakomäen peruskoulun pihalla: Vuoden liikuntateko 2010 palkinto SmartUs-kenttä yhdistää liikunnan ja teknologian opetukseen ja muuhun liikkumiseen. Ympäristöä säästäen lähelle liikkumaan Ritva Viljanen 55

56 Ikääntyville toimintakykyä liikunnalla Senioriliikuntaa Liikkumissopimus: liikuntaviraston liikunnanohjausosasto kouluttaa kotihoidon ja vanhuspalveluiden henkilöstöä vanhusten arkiliikkumisen ja liikuntaharjoittelun tukemiseen. Liikkumissopimus-toimintamalli palkittiin vuonna 2010 Helsingin kaupungin Vuoden saavutus palkinnolla Ritva Viljanen 56

57 Uusia liikuntapaikkoja ja palveluja kumppanuushankkeilla Uusia liikuntapalveluja kumppanuushankkeilla liikuntayrittäjien ja liikuntaseurojen kanssa esim. Itä-Helsinkiin Kivikon liikuntapuiston Lumiparkin lumilautailurinne ja frisbeegolfrata Lähiöprojektin vuosien toimenpiteissä useita liikuntaa edistäviä hankkeita Ritva Viljanen 57

58 Vetovoimaisia urheilu- ja liikuntatapahtumia Liikuntatoimi on ollut mukana hakemassa, luomassa puitteita ja toteuttamassa Helsingissä järjestettäviä liikunta- ja urheilutapahtumia, mm. yleisurheilun EM-kilpailut 2012 jääkiekon MM-kilpailut 2012 valtakunnallinen nuorten Your Move tapahtuma Mukana luomassa puitteita vuosina 2011 ja 2012 pelattuun jääkiekon Talviklassikkootteluun, jolloin Helsingin olympiastadion ollut ensimmäisen kerran loppuunmyyty kansallisessa urheilutapahtumassa Ritva Viljanen 58

59 Olympiastadion liikuttaa jokaista Ritva Viljanen 59

60 Vakinaisen henkilöstön ikäprofiili Ritva Viljanen 60

61 Eläkkeelle jääneiden keski-ikä Ritva Viljanen 61

62 Eläkkeeseen oikeuttavan iän saavuttava vakinainen henkilöstö Ritva Viljanen 62

63 Henkilöstöjohtamiseen työvälineitä Hyvän esimiehen ABC -verkkoaineisto Sähköinen idea- ja innovaatiojärjestelmä (Helmen sovelluksissa) Ennakoivan henkilöstösuunnittelun työvälineet: käyttöön kaikissa kaupungin virastoissa ja liikelaitoksissa Eri elämäntilanteissa olevan henkilökunnan erilaiset työelämätarpeet Tulos- ja kehityskeskusteluihin mukaan henkilökohtainen kehittymissuunnitelma ryhmätuloskeskustelut Ritva Viljanen 63

64 Palkitsemisella uutta virtaa Palkitsemisen kokonaisuutta uudistettu: Tulospalkkiojärjestelmän periaatteet tukemaan hallintokunnat ylittäviä prosessitavoitteita ja strategiaohjelman toteuttamista Kertapalkitsemisen käytännöt uudistettu ja yhdenmukaistettu. Kannustuslisinä maksettujen palkkioiden määrä kasvoi strategiakauden aikana. Henkilökohtaisen osaamisen ja ammattitaidon kehittyminen paremmin huomioon palkitsemisessa Uusien ideoiden palkitsemisesta annettiin uudet ohjeet Ritva Viljanen 64

65 Henkilöstövoimavaran riittävyyden strategiatyö Henkilöstön saatavuutta edistävät kärkihankkeet: Lääkärit ja sairaanhoitajat Ydinviestien määrittely rekrytointiviestintään Työntekijävideot Reittioppaat työnantajakuvan kehittämiseen työsuhteen eri vaiheissa Lääkärien uramalli Sairaanhoitajien myönteisen ilmapiirin vahvistaminen Sairaanhoitajaopiskelijoiden työnhakuvalmennukset ammattikorkeakouluissa Rakennusmestarit Oppilaitosyhteistyön vahvistaminen opinto- ja työmaapolkumallilla Uratarinat eri julkaisuissa ja videoissa Ritva Viljanen 65

66 Suomen suurimmalla työnantajalla esimerkillinen työnantajapolitiikka Ritva Viljanen 66