Kouluruoka 60 vuotta - Pysäköinninvalvonta Vaasassa - Välinehuolto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kouluruoka 60 vuotta - Pysäköinninvalvonta Vaasassa - Välinehuolto"

Transkriptio

1 Vaasan kaupungin henkilöstölehti - Vasa stads personaltidning No Kouluruoka 60 vuotta - Pysäköinninvalvonta Vaasassa - Välinehuolto

2 5/2008 MERITUULI - HAVSVINDEN PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Ville Rintamäki Lokakuu 2008 Merituuli ilmestyy viikolla, jolloin sunnuntaina on kunnallisvaalit. Kaupungin henkilöstön kannalta on vaaleilla kaksinkerroin merkitystä toisaalta kaupunkikunnan jäseninä ja toisaalta voimme vaikuttaa millainen työnantajaisäntä meillä on. Kunnat ja kaupungit ovat muusta elinkeinoelämän sektorista poikkeava siinä suhteessa, että meillä on tehtävät jaettu vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden ja henkilöstön kesken. Karkea jako on, että luottamushenkilöt tekevät päätökset ja seuraavat asioiden toteuttamista ja henkilöstö valmistelee ja panee päätökset täytäntöön. Voidaan myös jakaa tehtävät niinkin, että luottamushenkilöt tekevät strategiset linjaukset jaostoksi päätepisteenä kaupunginhallitus on Päätoimittaja sen henkilöstöjaostoksi Ville Rintamäki ja sittemmin yleis- siitä, mihin suuntaan kaupunkia tulevina vuosina henkilöstöasioiden tärkeyden ja arvostuksen kehitetään eri toimintojen osa-alueilla ja kannalta oikea kehitys. Henkilöstöhän kui- henkilöstö toimeenpanee linjaukset jokapäiväisessä tenkin kaupungissa antaa kaikki palvelut kaulua työssään. Linjauksiin voi myös kuupunkilaisille, kunnallisessa palvelutuotantotenkin arvoja joiden mukaan henkilöstön tulee ketjussa koneistus ja automatisointi ei vain toimia. Demokratia tässä tapauksessa kunnallisella oikein onnistu. tasolla terminä juontaa kreikan sanoista demos: kansa/väkijoukko ja kratos: Alkukesästä tehty kysely työhyvinvoinnin komento/valta eli kansanvalta. Meidän aikanamme tiimoilta oli onnistunut, saimme paljon hytuvasta siis valittujen edustajien kautta tapahvää palautetta, jota käytämme suunnitelman vallankäytöstä on kysymys. Ideaalina teossa. Tähän palaan tämän vuoden viimeisessä ehkä on, että kaupunginvaltuusto edustaa kaupungin numerossa tarkemmin. asukkaita pienoiskoossa. Toisin sanoen kysehän on meidän asioidemme päättämisestä, meidän sekä kaupungin asukkaina että Kaunista ja mukavaa syksyä! työntekijöinä. Tämän vuoksi on tärkeätä että ville rintamäki osallistumme vaaleihin ja käytämme äänioikeuttamme ja vielä niin, että sen takana on vahva harkinta siitä, kuka näistä asioista on mielestämme paras päättäjä. Kaupungin johtamisjärjestelmää ollaan kehittämässä. Ehdotusten eteneminen on ollut kovin hidasta, vaikka ei kovin suurista muutoksista edes ole kysymys. Henkilöstöasioita kyseinen prosessi koskee siltä osin, että kaupunginhallituksen yleisjaosto mahdollisesti lakkaa. Tällöin henkilöstöasioiden linjaus ja periaatteet käsiteltäisiin jaoston sijasta kaupunginhallituksessa. Myös on kaavailtu, että henkilöstöjohtaja kuuluisi kaupunginhallituksen virkamieskokoonpanoon. Näin henkilöstöasioiden hoito saisi sille kuuluvan painoarvon. Esittely kuuluisi kaupunginjohtajalle. Uskon, että tie henkilöstölautakunnasta kaupunginhallituk- SISÄLTÖ sivu 2 Pääkirjoitus 3 Sosiaalikeskus vihittiin käyttöön Henkilöhaastattelussa: Hannu Kuokkanen 5 Vaihde tiedottaa 6 Medfostrare ger guldkant i Gerby skola 7 Henkilöstökoulutus 8 Kouluruoka 60 vuotta 9 Taitaja Pysäköinninvalvonta Vaasassa 11 Aluetyöterveys tiedottaa 12 Välinehuollossa pöpöt kuolevat 14 Toimittajan päivä kaupunginsairaalan osastolla 16 Näyttelemisestä on tullut elämäntapa Vaasan Ylioppilasteatteri Rampissa näyttelevälle Tarja Autiolle 17 Jaakko Salon valokuvanäyttely Kun jäät tulivat 17 Vuoden työpaikka Kaupungin palkitseminen 19 Jussi Perttola eläkkeelle Kannen kuva: Jaakko J. Salo Kun jäät lähtevät - näyttelykuva Vaasan kaupungin henkilöstölehti Vasa stads personaltidning Osoite/adress MERITUULI PL 3, VAASA Puh./tel Päätoimittaja/Chefredaktör Ville Rintamäki Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare Salli Hietikko Taitto ja ulkoasu/ombrytning och layout Salli Hietikko 29. vuosikerta / årgången ISSN Painopaikka/Tryckeri: Litoset Seuraava lehti ilmestyy viikolla 50 Följande tidning utkommer vecka 50 Viimeinen aineistonjättöpäivä Sista inlämningsdagen för materialet är Toimitusneuvosto/Redaktionsråd Ahonpää Tuula, liikunta- ja vapaa-aikavirasto Björksten Eija, kasvatus- ja opetusvirasto Fogelberg Krister, Pohjanmaan pelastuslaitos Gromov Tarja, Vaasan ammattikorkeakoulu Hudd Eva, tekninen toimi Kivelä Hillevi, toisen asteen koulutusorganisaatio Koski Marjukka, kulttuurivirasto Kuha Rita, hallintopalvelut Leppäkorpi Minna, luottamusmiehet Murto Liisa, sosiaali- ja terveysvirasto Pakka Anna, kirjasto Seppo Tuula, sosiaali- ja terveysvirasto Teppo Tarja, Vaasan Vesi VERKKOTUULI n:o on ilmestynyt henkilöstöpalveluiden kotisivuilla osoite: tai ulkoa Sisältö: HR-järjestelmät Asumisen paloturvallisuuden edistäminen asuntomessutapahtuman avulla Kokemuksia Aslak-kuntoutuksesta Palkantarkistukset Taitaja ammattitaidon SM-kilpailut Vaasassa / Mästare FM i yrkesskicklighet i Vasa LE-KA heilui pesispuulaakissa Vaasa LittFest Vasa ym. 2

3 MERITUULI - HAVSVINDEN 5/2008 TEKSTI JA KUVAT: ERKKI PENTTINEN Sosiaalikeskus vihittiin käyttöön Entinen saunatalo pääsi pitkä odotuksen jälkeen remontoitavien rakennusten listalle. Vuonna 1952 rakennettu talo on remontoitu kellarista vesikattoon. Koska rakenus on rakenushistoriallisesti arvokas, ei ulkopuolelle tehty muutoksia. Ulkoseinä sai valkoisen värin, joka korostaa arvokkaasti funkkistaloa. Räystästä kiertää sininen väri, joka tuo taloon jännittävällä tavalla ryhtiä. Vaasalaiset tuntevat rakennuksen saunatalona, aikakautensa Tropiclandiana. Kerroksissa on ollut naisten-, miesten- ja perhesaunat, pesuloita, parturikampaamo, asuntoja, autokoulu, nuorisotoimisto, työvoimapalveluja jne. Viimeisinä pois muuttivat ennen remonttia entinen päivähoito-osasto opetusvirastoon ja vuonna 2006 yhdistetyn sosiaalija terveysviraston hallinto Vaasanpuistikko 20:een. Tammikuun alussa 2007 Vaasan talotoimi aloitti purkamistyöt. Talotoimen omat ammattimiehet vahvistettuna urakoitsijoilla saivat korjaus- ja muutostyöt valmiiksi helmikuussa Remontin suunnittelusta vastasi arkkitehti Anna-Maija Salo ja rakennustöistä Risto Päivike. Rakennustyömaan vastaavana oli Harri Suoranta. Vihkiäiset juhlaseminaarin yhteydessä Vihkiäispäivä alkoi sosiaalityön juhlaseminaarilla Sosiaalityön indentiteettiä vahvistamassa. Seminaari järjestettiin juhlana, koska varsinaiseen vihkiäistilaisuuteen eivät tilat antaneet myöten kutsua kaikkia yhteistyökumppaneita. Seminaarin pääpuhujana oli sosiaalityön professori Aila-Leena Matthies, joka tarkasteli puheessaan sosiaalityön asemaa 2010-luvun Suomessa. Hänen mukaansa sosiaalityön tulisi olla enemmän vaikuttamassa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja kehitykseen, se on sosiaalityön yksi päätehtävä. Nyt panostetaan liikaa pelkästään talouspolitiikan perusteiden turvaamiseen. Pitäisi panostaa myös koulutuspolitiikkaan ja sosiaalipolitiikkaan, koska yhteiskunnan tasapainon säilyttäminen edellyttää niiden kaikkien toimintaedellytysten turvaamista. Håkan Nordman kertoi Vaasan kaupungin yhteiskuntavastuusta ja kuvasi miten kaupunki on tukenut omilla toimillaan hyvinvoinnin edistämistä. Perusturvaministeri Paula Risikko tarkasteli yhteisön ja yhteiskunnan tilaa Kauhajoen tapahtumia peilaten. Seminaari kokonaisuudessaan avarsi monen läsnä olleen käsitystä sosiaalityön tehtävästä ja vahvisti sosiaalialan ammattilaisten näkemystä omasta tehtävästään. Vihkiäistilaisuus itsessään oli hyvin lämminhenkinen ja myönteinen tilaisuus. Puheiden välissä kuultiin tulosalueen oman väen musiikkiesityksiä: Pikatukku-orkesteri ja Sos- Donnat koskettivat läsnäolleiden tuntoja omilla musiikkiesityksillään. Paula Risikko korosti puheenvuorossaan sosiaalialan ammattilaisen eettistä arvopohjaa, jolle työssä jaksaminen perustuu. Hän nosti vahvasti esiin asiakkaan näkökulman ja erityisesti asiakkaan oikeuden hyvään palveluun. Sosiaalikeskus on remontissa saanut hyvät puitteet, joissa vaativaa työtä pystyy tekemään. Juha Karvala tarkasteli omassa puheenvuorossaan talon historiaa ja millaista työtä ja osaamista eri aikakausina on vaadittu asiakkaiden auttamiseksi. Tietenkin lopuksi juotiin hyvät kakkukahvit avoimissa ovissa tarjottiin kaupunkilaisille ja yhteistyökumppaneille mahdollisuus tutustua taloon ja siinä tehtävään työhön. Tilaisuutta käytti hyväkseen n. 350 henkilöä nauttien niin hernekeitosta kuin omenapiirakasta ja kahvista. 3

4 5/2008 MERITUULI - HAVSVINDEN Rakennuslakimies ja monien harrastusten mies HAASTATTELU JA KUVA: SALLI HIETIKKO Rakennusvalvontatoimiston rakennuslakimiehenä toimiva Hannu Kuokkanen on ollut elämässään ehtiväinen. Virkatehtävien ohella miehen monet, vaativat ja aikaa vievät harrastukset ovat sitä luokkaa, että niiden luetteleminenkin saa tavallisemman tallaajan hengästymään. Hannu Kuokkanen on syntyperäinen vaasalainen ja Vaasan Lyseon kasvatti. Lyseon jälkeen hän meni Turkuun lukemaan lakia. Siltä reissulta löytyi puolisokin, ruissalolaissyntyinen Leena, joka nykyisin on Steinerkoulun talouspäällikkö. Steiner-aate oli heille niin tärkeä, että 1980-luvun lopulla he olivat perustamassa Steinerkoulua Vaasaan ja panivat lapsensa sinne. Meillä on kolme lasta. Kaikki ovat käyneet Steinerkoulun ja kirjoittaneet sieltä ylioppilaaksi. Steinerkoulussa opitaan samat asiat, mutta eri metodeilla. Aluksi lapsilla ei ole oppikirjoja. Asiat käydään läpi piirtämällä. Nykyisten metodien mukaan lapsen tunne-elämää ja tahtoa vahvistetaan. Sama opettaja on oppilailla kahdeksan vuotta, Hannu kertoo. Yleinen käsitys on, että Steinerkoulun käyneet suuntautuvat taiteellisille aloille. Kuokkasen perheen lasten ammatinvalinnat osoittavat aivan muuta: Paula, vanhin tyttäremme on parhaillaan Saksassa tekemässä väitöskirjaa fysiikan alalta. Keskimmäinen lapsi, Elina on opettajana tavallisessa peruskoulussa ja nuorimmainen, Jyry on tekniikan ylioppilas ja opiskelee talonrakennusalaa. Steinerkoulu yhdistää myös lasten vanhempia Hannu Kuokkanen kannustaa vanhempia valitsemaan Steinerkoulun. Vanhempien yhteisöllisyys on tiivistä ja tuonut uusia kokemuksia. Lasten vanhemmat ovat olleet mm. viulunrakennuskursseilla tekemässä viuluja omille lapsilleen. Viulut tehtiin sarjatyönä. Kukaan ei ole tiennyt, minkä viuluista hän saa itselleen. Työt jaettiin taitojen mukaan. Naiset tekivät paljon hiomistyötä, miehet ne työvaiheet, joissa piti työskennellä leikkurin tai sorvin kanssa. Viulut on jaettu arpomissysteemillä tai toiveiden mukaan. Siinäkin on yhteisöllisyyttä. Työura Hannu Kuokkanen työhuoneessaan. Auskultoin Kyrönmaan tuomiokunnassa. Istuin käräjiä Laihialla ja Isossakyrössä. Se oli nuorelle, vastavalmistuneelle jännittävää aikaa. Sitten menin Hovioikeuteen. Olin siellä kolme vuotta viskaalina. Samaan aikaan minulla oli lakiasiaintoimisto yhdessä toisen viskaalin kanssa. Se vei paljon iltoja ja viikonloppuja. Kun tuli mahdolliseksi siirtyä kaupungille rakennuslakimieheksi, siirryin tänne. Välillä olin kaksi vuotta teknisen viraston lakimiehenä. Työtehtävät ovat vaihdelleet. Olen ollut keskusvaalilautakunnan sihteerinä, pysäköinninvalvojana ja vesilautakunnan sihteerinä. Nyt olen kaupungin edustajana sovittelussa. Sovittelutehtävä Ajatus sovittelussa on, että henkilö, joka on tehnyt rikoksen tai moitittavan teon, tapaa uhrin, ehkä pyytää häneltä anteeksi ja sopii korvauksesta. Yleensä on järjestetty sellaista työtä, jolla he voivat korvata aiheuttamansa vahingon. Tuomioistuinkäsittelyssä, joka ehkä seuraa, otetaan huomioon vahingon korvaaminen alentavana tekijänä. Nuoret ovat ajattelemattomia ja voivat tietyssä ikävaiheessa tehdä sellaista, mikä ei ole sopivaa. Usein korostan sitä, että te rikotte sellaista tavaraa, jossa teidän vanhempanne ovat maksajina. Joskus sanon, että te tulette koko loppuelämänne olemaan kustantajia, jotka kustannatte uusien graffitimaalarien tekemisiä. Puhuttelu on sovittelussa tärkeää. Nuori tapaa henkilön, joka edustaa Vaasan kaupunkia ja kertoo hänelle, että se omaisuus, jota hän on rikkonut, on meidän yhteistä omaisuutta, hänenkin omaisuuttaan. Työtehtävät Rakennusvalvonnassa on kiva, noin kymmenen henkilön työyhteisö; rakennusarkkitehtejä, rakennusmestareita, rakennusinsinöörejä ja toimistohenkilökuntaa. Meille kuuluvista työtehtävistä olemme tehneet kolme prosessikuvausta; rakennusluvan myöntämisprosessi (kuinka se tapahtuu), tarkastusprosessi (kuinka se suoritetaan), rakennetun ympäristön valvontaprosessi (kuinka valvonta-asioita ja pakkotoimenpiteitä viedään eteenpäin). Kaikki tekevät jonkin vaiheen näistä. Minä katson asemakaavamääräysten osalta väestönsuojarasitteita, autopaikkarasitteita ja kulkuaukkoja rakennuksiin, jos ne eivät ole sillä tontilla, mihin rakennetaan. Pakkotoimenpiteet (jos joku on esim. rakentanut luvatta rakennuksen tai pitää tonttiaan huonossa kunnossa) kuuluvat myös minulle. Suomalaisissa on paljon keräilyluonnetta. Kerätään tavaraa varalle ja kun niitä on nurkissa, naapurit hermostuvat. Ihmiset ovat erilaisia eri puolilla Suomea. Sitä on tutkittukin: Kun Itä-Suomessa tai Lapissa pistetään vanha traktori pihan perälle, se on Antti-sedän tai Juhanienon työn tulosta ja saa ruostua siellä. Varsinais-Suomi ja ruotsinkielinen Pohjanmaa ovat malliesimerkkejä siitä, että kaikki pidetään hyvässä kunnossa. Jos nämä sitten osuvat naapureiksi, voi tulla törmäyksiä. Muistelua 1980-luvulla jouduttiin asettamaan Suomen valtiolle uhkasakko, kun 4

5 MERITUULI - HAVSVINDEN 5/2008 Vanhan Vaasan sairaalaan sijoitetut rikoksentekijät ilmoittivat pelastuslaitokselle, että jotkut pyromaanit ovat saaneet sinne tulitikkuja. Rikolliset olivat huolestuneita omasta turvallisuudestaan. He ovat kaltereiden takana, miten heille käy? Rakennukset ovat Engelin piirtämiä. Niissä oli sammal välipohjana ja ne olivat muutenkin huonossa kunnossa. Asetimme Suomen valtiolle uhkasakon ja rakennukset kunnostettiin. Kun Teeriniemen asemakaava tehtiin, yksityiset kerrostalot eivät saaneet tehdä väestösuojia, vaan niiden piti maksaa osuus Vaasan kaupungille, joka rakentaisi sinne yhteisen väestösuojan. Kaupunki keräsi rahat, mutta ei rakentanut. Jouduimme asettamaan Vaasan kaupungille uhkasakon. Sinne rakennettiin kaksi väestösuojaa, joita käytetään rauhan aikana mm. painisaleina. Uinti ykkösharrastus Nuorena poikana katselin uintikilpailuja, uimanäytöksiä ja pellehyppyjä ja ajattelin, että olisipa kiva, jos pääsisi mukaan. Kun Vaasaan tuli uimahalli v. 1963, osallistuin koululaiskilpailuihin ja kysyttiin uimaseuraan. Harrastin kilpauintia 14- vuotiaasta 18-vuotiaaksi. Olin SMkilpailuissakin, vaikka en mitaleille päässyt. Myöhemmällä iällä aloitin uintiharrastuksen uudelleen terveydellisistä syistä. Minulle tuli selän kanssa hankaluuksia ja sain sen uinnilla kuntoon. Kuulun Vaasan uimaseuran johtokuntaan. Vastuualueenani on masters-toiminta, joka on yli 25-vuotiaille tarkoitettua toimintaa. Masters-uimareita on Vaasassa tällä hetkellä toistakymmentä, mukana on sekä miehiä että naisia. Huhtikuussa Australiassa pidetyissä MM-kilpailuissa sijoituin useammassa uintilajissa neljänneksi, viidenneksi ja kuudenneksi vuotiaitten sarjassa. Olen sprintteri-typpi. 50 metriä ja 100 metriä ovat ne matkat, joista pidän ja joissa menestyn. Perhonen ja selkäuinti ovat suosikkilajejani. Vapaauinnissa ja perhosuinnissa olen sekunnin päässä Euroopan ennätyksestä. Uin nyt samoja aikoja kuin 17- vuotiaana. Se johtuu siitä, että valmentautuminen on muuttunut täysin. Ennen uitiin kovia, maitohapollisia harjoituksia melkein koko ajan. Nykyisen valmennuksen mukaan pitää uida hitaasti paljon ja vähän kovaa. Harrastuksessa täytyy olla jokin asia, joka pitää yllä mielenkiintoa. Minulla se on: Kuinka uida teknisesti vielä paremmin? Olen koko ikäni harrastanut liikuntaa. Olen ollut mukana karatessa, harrastanut taijita ja mil-fight ia, joka on sotapoliiseille tarkoitettua koulutusta. Aikuislukiossa olen opiskellut saksaa ja ranskaa. Kirjallisuudessa varsinkin historia kiinnostaa. Heikki Ylikangas on nyt menossa. Viime kesänä luin suomennettua Koraania ja tutustuin islaminuskon taustoihin lukemalla Jaakko Hämeen-Anttilan kirjoja. Ystäväperhetoiminnan kautta mukaan SPR:n Minun kohdallani SPR-toiminta lähti siitä, kun Vaasaan tuli kiintiöpakolaisia 1980-luvun lopulla ja hakeuduin SPR:n järjestämään ystäväperhetoimintaan. Minulla oli useampia perheitä ystäväperheinä ja olin viisi vuotta ystäväperhetoiminnan vetäjänä. Siellä kysyttiin osaston johtokuntaan ja jossakin vaiheessa osaston puheenjohtajaksi. Nyt en tee työtä missään ryhmässä, vaan koetan organisoida toimintaa niin, että koko osasto toimisi hyvin. SPR:n Vaasan osastossa on jäseniä Kirpputorilla työllistämme vuoden aikana n. 100 pitkäaikaistyötöntä. Elämänohje Varo yhden kirjan ihmistä! Tämän taustalla on se, että lapsuuskotiini tilattiin monen puolueen lehtiä. Meille tuli Sosiaalidemokraatti, Uusi Suomi, Ilkka ja Vaasa-lehti. Kaikkia luettiin kiivaasti kotona. Näiden lisäksi kotiimme tuli Neuvostoliitto (senaikaisesta Neuvostoliitosta) China Reconstruct (Kiinasta) ja Newsweek (Amerikoista). Näilläkin säännöllisesti tulleilla lehdillä oli vaikutusta nuoren miehen maailman hahmottamiseen eri kanteilta. Lukemalla eri mielipidesuuntia edustavia lehtiä saa laajemman näkemyksen asioista. Vaihde tiedottaa VUODEN 2009 YHTEYSTIEDOT ENIRON JA FONECTAN LUETTELOSSA Vuoden 2009 puhelinluettelot tulevat jakoon marraskuussa. Kaupungin yhteystiedot löydät Eniron luettelosta kokonaisuudessaan ja uudesta, VLP:n toimintaa jatkavan Fonectan luettelosta suppeammassa muodossa. Flexim työajan seuranta antaa tietoa välittäjille Yhteys Flexim-työajanseurannan ja vaihteen infojärjestelmän kanssa toimii hyvin. Antamasi tiedot välittyvät vaihteeseen, joka tiedottaa milloin olet tavoitettavissa työpisteessäsi. Kun leimaat itsesi kokoukseen, matkalle, lomalle tai omalle asialle, muista merkitä aina myös paluuaika. Käyttöohje: Kokous: muu syy + 1 (kokous) + enter. laite kysyy paluuaikaa, jos palaat saman päivän aikana, paina uudestaan enter ja laite ehdottaa sinulle paluuaikoja puolen tunnin välein, hyväksy ja palatessasi työpaikalle, kirjaudu sisään. Matkalle: matka ulos ja palaat myöhemmin: paluuaika pp.kk ja kellonaika: Matkalta palattuasi: matka sisään. Ja muista vielä, että jos jokin meni pieleen; korjaus eli eiku-näppäin löytyy C:stä. Sitä painamalla pääset aina alkutilanteeseen. Ja tietenkin: Käytä fleximiä, aina kun se työpisteestäsi löytyy! Vaihde tiedottaa: Tällä hetkellä ei vaihteessa ole vakinaista johtavaa puhelunvälittäjää. Sijaisena tehtävää hoitaa Raili Rossi. 5

6 5/2008 MERITUULI - HAVSVINDEN Medfostrare ger guldkant i Gerby skola Hur mår våra barn i skolan? Mot bakgrund av de skoltragedier som inträffat i vårt land under det senaste året finns det allt skäl att fråga sig hur många ögon som ser och öron som lyssnar i den miljö där barnen växer och finns till. Att hemmet har det yttersta ansvaret för barnens välmående är en självklar sak, men faktum kvarstår: barn har i dag ett outtömligt behov av en lyssnande närvaro, av fler vuxna i vardagen. Det är här medfostrare kommer in i bilden. Samtidigt som föräldrarnas och barnens gemensamma tid i hemmet med åren har minskat bor mor- och farföräldrarna ofta långt borta från sina barnbarn. De äldres antal växer i samhället och flera av dem känner att de fortfarande kunde göra en insats i samhället. I skolan kämpar lärarna ofta med stora klasser och allt flera arbetsuppgifter. För att avhjälpa bristen på vuxna i barnens liv har man på många håll i Finland tagit med mor- och farföräldrar i skolvardagen. De finns där som medfostrare och en extra resurs för barnen. I Österbotten sker det här inom Folkhälsans regi. Alla har inte ens barnbarn i den skola där de verkar. En av dem är Inger Ahrner. Hon är ny medfostrare i Gerby skola från och med hösten Ingers dotter, som är lärare i skolan, värvade henne som medfostrare sedan hon blivit pensionär. Hennes stora kunnande inom textilslöjden kommer väl till pass när hon finns med i textilslöjdssalen. - Väldigt trevligt har det varit att komma med och hjälpa till i skolan! Eleverna i fyran där jag är medfostrare är så fina och positiva. Just i textilslöjden kan jag vara till hjälp, men det är inte sagt att min hjälp skulle vara till så stor nytta i matematiken med alla nya system som man har att räkna nu för tiden, säger Inger. Två som varit med ett bra tag redan är Henry och Helvi Lumme. - Vi kan säga att vi är bekanta i huset vid det här laget. Det här är vårt sjunde år som medfostrare, säger Helvi. Det var våra barnbarn som i tiden värvade oss. Nu går de inte längre i den här skolan, men vi fortsätter komma ändå. - Inom slöjden tycker jag att vi behövs som bäst, säger Henry. - Ja, det är inom sådana ämnen där det kan uppstå en diskussion som vår hjälp som den där extra guldkanten av lyssnande vuxna kan vara värdefull, säger Helvi. Henry anser vidare att det är roligt att se att skolan av i dag är en helt annan än då han själv gick i skolan. - Lärarna här är alldeles underbara personer! Min lärare i småskolan var född 1888 och kändes väldigt gammal när jag gick i skolan. Jag fick minsann lida för att jag var vänsterhänt bland mycket annat, säger Henry. - Idag har lärarna en helt annan förståelse för barnen. Dessutom är Henry Lumme bygger båt tillsammans med Anton West. barnen väldigt öppna nuförtiden, säger Henry. Alla tre är överens om att man har en annan roll än läraren i klassrummet. Läraren är den som har ansvaret för undervisningen, medan medfostraren är en ren resursperson, som står till klassens och lärarens förfogande. Därigenom sker också varje vecka naturliga möten mellan olika generationer inom skolans väggar. Det är nog så viktigt då många barn inte träffar så många äldre personer över huvudtaget. Med sin livserfarenhet och sin vitt skilda kompetens kan medfostrarna bidra med mycket positivt i skolan. De får ingen ersättning för det jobb de gör, men blir bjudna på lunch som tack för hjälpen. De nio medfostrarna i Gerby skola är med och ger en dag i veckan just den här speciella guldkanten. TEXT: PIA BOIJE FOTO: ROLAND TRÄSKELIN 6

7 MERITUULI - HAVSVINDEN 5/2008 HENKILÖSTÖKOULUTUS PERSONALUTBILDNING Kaikki henkilöstökoulutustiedot löytyvät Koulutusohjelmistosta, jonne pääsee intranetin etusivulta kohdasta Koulutus. Voit katsella koulutustietoja joko koulutuskalenterista, jossa ovat kuukausittaiset koulutustiedot, tai koulutusohjelmasta, jossa koulutukset ovat katsottavissa aihealueittain. Jos Sinulla ei vielä ole sisäänkirjautumistunnuksia Koulutusohjelmistoon, voit pyytää niitä oman toimialasi pääkäyttäjältä (nimiluettelo intran Koulutus-sivulla) Henkilöstöpalvelujen järjestämä keskitetty henkilöstökoulutus loppuvuodesta: Inger Ahrner hjälper Felicia Kvist i textilslöjden. TULEVAISUUDEN VAASA - strategisen johtamisen monimuotovalmennus 4. ryhmän viimeiset lähipäivät 1,5 pv Alskat-hemmet Ihmisten johtaminen ja uuden aikakauden esimiesote perjantaina klo 9 16 järj. Vaasan kesäyliopisto, luennoitsijana filosofi Esa Saarinen paikka: Silveria, Ruutikellarintie 4 Sisältö: - Kuinka tukea ja energisoida ihmisiä muutoksessa - Johtajan oma jaksaminen, innostus ja uudistuminen - Miksi mekanistinen ote ja ahdas tulospyrkimys eivät riitä - Keskinäisen kunnioituksen kulttuuri - Innostus ja elämänusko vastaan latistuksen mankeli - Tarvitaan johtajan tajua subjektien maailmalle - Kokonaisuuksien hallinta vastaan uomakipitys - Tunneäly ja systeemiäly - Johtajan aitousvaatimukset edellyttävät kirkasta arvopohjaa Ilmoittautumiset välittömästi sähköpostilla Helvi Lumme vid symaskinen tillsammans med Moa Rosenlöf. Esimiesseminaari torstaina klo paikka: Vaasan yliopisto, Fabriikki, F118 luennoitsijat: työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka ja professori Kari Uusikylä ohjelmasta tiedotetaan esimiehille sähköpostitse tarkemmin. Ilmoittautumiset koulutusohjelmiston kautta. Tiedottajakurssi torstaina Ilmoittautumiset koulutusohjelmiston kautta. 7

8 5/2008 MERITUULI - HAVSVINDEN Kouluruoka 60 vuotta TEKSTI JA KUVA: SALLI HIETIKKO Syksyllä 2008 tuli kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun maassamme aloitettiin lakisääteisen maksuttoman kouluruoan tarjoaminen kansakouluissa. Ensimmäisenä maana maailmassa Suomessa säädettiin v laki viiden vuoden siirtymäajalla, jossa kunnat velvoitettiin tarjoamaan oppilaille kouluateria jokaisena koulupäivänä. Myöhemmin opiskelijoiden määrä on laajentunut niin, että myös lukiolaiset ja ammatillisen perusasteen koulutuksen opiskelijat ovat päässeet oppilaalle maksuttoman kouluaterian piiriin. Kaikkiaan tänä päivänä tästä edusta saa nauttia n lasta ja nuorta Suomessa. Viikko 41 oli kouluilla KOULURUOKA 60 VUOTTA juhlaviikko. Ruokalistalla oli kouluruokia eri vuosikymmeniltä. Ma luku: Juustoinen Currybroilerkeitto, annosrieska, kurkkuveneet Ti luku: Makaronilihalaatikko, puolukkahillo Ke luku: Jauhelihakastike, perunat, tomaatti To luku: Kinkkuperunavuoka, salaatti Pe Kouluruoka 60 vuotta juhlamenu: Appelsiinilohi, Yrttitarhan kastike, Buffet-perunat, hunajaiset punajuurisuikaleet, kurpitsainen salaatti, ruusunmarjavanilla Makaronilihalaatikko maistuu. Ruokailemassa vas. rehtori Britt Kaskela-Nortamo, 1A-luokan oppilaat Annukka Hopponen, Annina Kapela ja Roosa Joki-Hollanti sekä opettaja Maritta Viinikka- Autio. Takana seisomassa vastaava emäntä Hilkka Sorsa. Tiistaina Keskuskoulun keittiöstä tunki sieraimiin herkullinen makaronilaatikon tuoksu. Tarjolla oli lasten kestosuosikkia, makaronilihalaatikkoa ja lisäkkeenä puolukkahilloa ja vihersalaattia. Ensimmäisenä ruokailuun ennätti opettaja Maritta Viinikka-Autio 1 A luokan kanssa. Ennen ruokasaliin tuloa luokassa oli luettu ruokaruno: Maasta versonut on vilja tämä, armaan aurinkoisen kypsyttämä. Armas aurinko ja rakas maa, teitä emme saata unhoittaa. Teistä kiittää saamme Jumalaa. Tämän jälkeen nyökyttelemme toisillemme ja toivotamme hyvää ruokahalua. Sitten mennään käsipesulle. Siellä tehdään jono, otetaan ulkovaatteet mukaan ja tullaan tänne ruokalaan. Syödään sivistyneesti, minkä jälkeen tullaan kiittämään opettajalle. Muuten keittäjäparka saisi 400 kiitosta päivässä ja se olisi hänelle vähän rasittavaa. Opettaja vie kiitokset keittäjille ja oppilaat lähtevät sen jälkeen ulos, Maritta Viinikka-Autio kertoo. Keskuskoulun rehtori, Britt Kaskela-Nortamo, opettaa myös ekaluokkalaisia. Keskustelemme paljon ruokailutavoista, kuinka paljon ruokaa otetaan ja että kaikkea pitäisi maistaa. Syödään haarukalla ja veitsellä eikä puhuta ruoka suussa. Keskustellaan saman pöydän kavereiden kanssa eikä käännytä muihin pöytiin. Ekaluokkalaiset Annukka Hopponen, Annina Kapela ja Roosa Joki-Hollanti osaavat syödä kauniisti ja tietävät, että ruokailun jälkeen veitsi ja haarukka laitetaan lautaselle kello viiden asentoon. Heidän mielestään hyviä ruokia ovat spagetti ja makaronilaatikko. Opettajat ja koulun emäntä muistelevat, millaista kouluruokailu oli heidän lapsuudessaan Emäntä Hilkka Sorsa kävi aikanaan kansakoulua Laihian Jokisalon kylässä. Koulusta sai lämpimän keittoruuan. Maitopullo ja voileipä tuotiin kotoa evääksi. Koululla oli keittäjä-vahtimestari, joka lämmitti luokkahuoneet, keitti ruuan ja siivosi. Aloitin koulun pienessä Kintauden kansakoulussa lähellä Jyväskylää noin 44 vuotta sitten. Silloin oli metalliset kipot, joista syötiin. Tuotiin vielä omia eväitäkin. Istuttiin vanhanaikaisesti paripulpeteissa. Ruokailun ajaksi vedettiin ruokaliina pöydälle ja ruoka tuotiin luokkiin, opettaja Maritta Viinikka-Autio muistelee. Siihen aikaan, kun hän kävi koulua, koululaisten piti syk- 8

9 MERITUULI - HAVSVINDEN 5/2008 syllä poimia pari litraa puolukoita ja tuoda ne kouluun. Opettaja Britt Kaskela-Nortamon koulumuistot ajoittuvat luvun vaihteeseen: Aloitin koulun Kristiinankaupungissa pienessä, kolmen opettajan koulussa. Kouluruokailusta minulla on vain hyviä muistoja. Kouluruoka oli hyvää ja ruokailu oli kiva tilanne. Meillä oli tosi kiva keittäjä. Hän oli kiltti, tuli aina puhumaan meidän kanssamme ja antoi lisää ruokaa, jos halusimme. Mitä muistatte kouluruokailusta niiltä ajoilta, kun tulitte työelämään? Hilkka Sorsa on keitellyt kouluruokia yli 30 vuotta. Tänä aikana kouluruuat ja keittiö ovat muuttuneet. Koko ajan on ollut kotitalousopettajien tekemät ruokalistat. Ruuat olivat 30 vuotta sitten samoja kuin nytkin; hernekeittoa, makaronilaatikkoa, jauhelihakastiketta Lapset pitävät selkeistä ruuista. Puurotkin maistuvat. Keitot ovat nykyisin täyteläisempiä, niitä suurustetaan. Perunoita ei enää kuorita keittiöllä, kaikki tulee pilkottuna ja paloiteltuna. Keskuskoululla keitetään vielä nytkin ruoka omassa keittiössä. Ruokaa tehdään 420 henkilölle ja henkilökuntaa on neljä. Maritta Viinikka-Autio aloitti opettajan työt 1980-luvulla. Keskuskoululla oli silloin ihan eri systeemit ruuan jaossa. Keittäjät jakoivat ruuan pöydiltänsä. He antoivat kaikille tietyn annoksen ja ainakin osa siitä piti syödä. Nyt on ihan eri tilanne. Saa ottaa itse sen, mitä tarvitsee ja pitää opetella arvioimaan, paljonko ruokaa lautaselleen ottaa. Sekin on tärkeää. Nyt huomioidaan allergiat ja kasvisruokavalio. Maitovalikoima on monipuolistunut, samoin rasvat. Ruoka-astiat ovat muuttuneet metallikipoista ensin muovilautasiksi ja nyt posliinilautasiin. Käytännön syistä mukit ovat muovisia. Määrärahat ovat pienet. Siihen nähden, miten vähän rahaa ruokaan käytetään, kouluruoka opettajien mielestä hyvin monipuolista. TEKSTI: SUSANNE WIIK-MANNILA KUVA: TIMO VÄRE Taitaja 2009 ammattitaidon SM-kilpailut Vaasassa! Botniahallissa järjestetään ammattitaidon SMkilpailut joissa kilpaillaan Suomen mestaruuksista 36 ammattilajissa. Taitaja -kisat on vuosittainen tapahtuma, jossa ammatillisten oppilaitosten opiskelijat saavat mahdollisuuden osoittaa taitonsa kansallisella tasolla. Kilpailujen järjestäjänä vuonna 2009 toimivat Vaasan ammattiopisto ja Svenska yrkesinstitutet (Yrkesakademi i Österbotten) yhteistyössä elinkeinoelämän ja yritysten kanssa. Tapahtuman kävijätavoite on ja se on vuoden 2009 suurin yleisötapahtuma Pohjanmaalla. Valtakunnallisesti se on ammatillisen koulutuksen suurin vuosittainen tapahtuma. Huomispäivän ammattilaisia Kilpailuihin voivat osallistua kilpailuvuonna enintään 20 vuotta täyttäneet ammatillisten oppilaitosten opiskelijat. Käytännössä kilpailut toteutetaan siten, että Botniahalliin rakennetaan kilpailualueet kaikille 36 lajille, joita ovat mm. pukuompelu, ravintolakokki, hiusmuotoilu, autonasennus, lähihoitaja, levy- ja hitsaus, www-sivujen suunnittelu jne. Lajialueet vastaavat todellisia työskentely-ympäristöjä tarvittavine laitteineen ja välineineen. Katsojat voivat seurata kilpailun etenemistä paikan päällä koko ajan. Lajialueilla tuomarit arvioivat kilpailusuoritukset ja asettavat kilpailijat paremmuusjärjestykseen. Samassa yhteydessä Taitaja 2009 kilpailujen kanssa järjestetään myös Taitaja 9, kädentaitokilpailu peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille ja Abilympics, vammaisten ja erityisryhmien ammattitaitokilpailu. Kaikille jotain Taitajatiimi: Susanna Westling, Iiro Suksi, Tiina Lillbacka, Jukka Tammenpää ja Johanna Svedström. Taitaja 2009 on loistava tilaisuus päästä tutustumaan yli 36 ammattiin, joten tapahtuma on mitä parhain tilaisuus ammatinvalintaa miettiville. Tapahtuman pääkohderyhmänä ovatkin peruskoulujen seitsemäs-, kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset sekä heidän vanhempansa, eli ne joita ammatinvalintakysymykset eniten kiinnostavat. Torstaina kilpailut kestävät klo saakka, joten tuolloin on mahdollista päästä paikalle vaikkapa työpäivän jälkeen yhdessä nuoren kanssa. Taitaja 2009 on kuitenkin myös viihteellinen tapahtuma, jossa kannattaa vierailla, vaikkei ammatinvalintaa suunnittelisikaan. Viihdettä ja nähtävää riittää kaikille iästä riippumatta. Tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy ja jatkuva ilmainen bussikuljetus Vaasan torilta. Kilpailujen aikana Botniahallissa on myös Taitaja 2009 Rekrytori. Rekrytorilla kävijöillä on mahdollisuus tavata yritysten- ja elinkeinoelämän edustajia ja löytää vaikkapa uusi työpaikka! Lisäksi järjestetään muita oheistapahtumia, seminaareja ja koulutustilaisuuksia. Yritysyhteistyö Yrityksille Taitaja 2009 tarjoaa lyömättömän mahdollisuuden kohdata ja rekrytoida tulevaisuuden työntekijöitä. Tapahtuma on myös tehokas keino näkyä niin kilpailujen aikana kuin sen markkinoinnissakin. Yhteystyökumppaneiden hakeminen on täydessä vauhdissa. Johtavat vaasalaiset suuryritykset, ABB ja Wärtsilä Oyj, ovat jo tapahtuman pääyhteistyökumppaneiden joukossa kuten Vaasan kaupunkikin. Maaliskuuta odotellessa! Vaasan seutu on Taitaja 2009 kilpailujen aikana vahvasti esillä koko maan tiedostusvälineissä ei vain paikkana, jossa kilpailut järjestetään, vaan myös tapahtumarikkaana kaupunkina ja viihtyisänä asuinpaikkana. Toivotaan koko Vaasan seudun hyötyvän tapahtumasta, mutta ennen kaikkea toivotaan kilpailijoille hyvää kisamenestystä. Huomispäivän ammattilaisia tarvitaan! Lisätietoja osoitteessa 9

10 5/2008 MERITUULI - HAVSVINDEN Pysäköinninvalvonta Vaasassa TEKSTI JA KUVAT: SALLI HIETIKKO Pysäköintirintamalla on viime aikoina tapahtunut uusia asioita, joista kaikkien autoilevien kansalaisten on syytä olla tietoisia. Lappu-Liisoja katukuvassa näkyy edelleen, mutta paljon on heidänkin työnsä vuosien varrella muuttunut. Vaasan kaupungin pysäköinninvalvoja on Tomas Häyry, joka tässä tehtävässä on suoraan poliisipäällikön alainen. Pysäköinninvalvontaa kaduilla tekevät Lappu- Liisat, viralliselta nimeltään pysäköinnintarkastajat, joita on kolme. Pirjo Koskela on heistä virkaiältään vanhin. Hän on ollut tässä työssä 22 vuotta, kesäkuusta 1986 lähtien. Pysäköinnintarkastajat liikkuvat kaduilla myös iltaisin ja viikonloppuisin. Keskustassa liikutaan kävellen, esikaupunkialueilla autolla. Työpäivän aikana tulee käveltyä n. 8 km. Pirjo Koskelan työuran aikana moni asia on muuttunut: Ennen oli yksittäisiä mittareita, joista sai puolen tunnin, tunnin ja kahden tunnin aikoja. Nyt on automaatteja, joista voi ostaa aikaa vaikka koko päiväksi. Ennen mittarit olivat paikkakohtaisia. Samalla maksulla ei voinut ei voinut siirtyä toiseen paikkaan, vaikka aikaa olisi ollut jäljellä. Nyt alueet on jaettu vyöhykkeisiin. Jos maksaa I-vyöhykkeen mukaan (hinta 1,70 euroa/tunti), voi pysäköidä missä vain. Teatterin takana olevalla pysäköintialueella pysäköinti on halvinta, 1,30 euroa/vrk. Keskusta on muuttunut hiljaiseksi, kun autot ovat torin alla toriparkissa. Paljon pysäköintialueita on poistunut. Meidän valvonnassa on vain teatterin takana oleva pysäköintialue ja Viikaren pieni pysäköintialue kadunvarsipysäköinnin lisäksi. Pysäköintikiekko on tullut minun aikanani. Sitä on helppo valvoa. Kiekon käytössä autoilijoilla on vielä oppimista. Kiekkoon laitetaan saapumisajan sijasta lähtöaika. Hyväksymme vain täysille tai puolille tunneille merkityn ajan, ei mitään siltä väliltä. Epähuomiossa kello 14 ja kello 4 menevät joskus sekaisin. Ihmisten suhtautuminen Ihmisten suhtautuminen on Pirjon ja Tomaksen mielestä muuttunut. Pirjo kertoo, että heille kommentoidaan nyt paljon enemmän kuin ennen. Välillä tulee tosi törkeääkin Pirjo Koskela ja Tomas Häyry kehoittavat autoilijoita kertaamaan liikennesääntöjä ja opettelemaan uudet liikennemerkit. Sillä tavoin voi välttyä monelta pysäköintivirhemaksulta! tekstiä. Etenkin sivullisten kommentoiminen on lisääntynyt, vaikka heillä ei ole kyseisen auton kanssa mitään tekemistä. Aggressiivisia ihmisiä on aiempaa enemmän. Pitää varautua siihen, että voi kohdata väkivaltaisia ihmisiä. Tulee myös hyvää palautetta. On aivan ihania ihmisiä. Kirjeissäkin on kiitelty, Pirjo iloitsee. Nekin, jotka eivät ymmärrä pysäköinninvalvonnan tarkoitusta, ovat nopeita soittamaan heti, kun joku on pysäköinyt heidän porttinsa eteen. Tästähän tässä on kysymys, että meillä on jonkinlainen järjestys ja toimivuus liikenteessä, Tomas lisää. Lappu-Liisat siirtyneet koneaikaan Elokuussa Lappu-Liisatkin siirtyivät koneaikaan. Ennen pysäköintivirhemaksut kirjoitettiin käsin, nyt Lappu-Liisat kantavat mukanaan pientä käsitietokonetta ja printteriä. Sillä tulostetaan lappu, joka liimataan pysäköintivirhemaksulomakkeeseen. Lappu-Liisoilla työ vähän lisääntyi, mutta toimistotyö vähenee huomattavasti, kun tietoja ei tarvitse syöttää uudelleen tietokoneeseen. Pirjon ensikommentit muutaman viikon totuttelun jälkeen ovat, että sateella laite ainakin toimii eikä mennyt rikki, vaikka kaatuessani lensi voimalla asfalttiin. Koneen pitäisi toimia pakkasellakin, mutta nähtäväksi jää, miten näpytteleminen onnistuu kintaat kädessä! 10

11 MERITUULI - HAVSVINDEN 5/2008 Uutta pysäköinnissä: Parkit-järjestelmä Parkkimaksujen maksu kännykällä tuli Vaasassa mahdolliseksi viime vuonna. Parkit-järjestelmä otetaan käyttöön tekemällä sopimus Parkitjärjestelmää hoitavan yhtiön kanssa. Heiltä saa tarran, joka kiinnitetään auton tuulilasiin merkiksi pysäköinnintarkastajalle. Yhtiö perii pienen kuukausimaksun ja soittaminen järjestelmään maksaa myös. Parkit-järjestelmä on jo monien firmojen käytössä. Esim. jakelutehtävissä tai jos pitää pyöriä monessa paikassa lyhyen ajan sisällä, se on hyvä. Kokouksissa istuvat voivat jatkaa parkkiaikaa soittamalla menemättä autolle. Yksityisistä ihmisistä järjestelmä sopii sellaisille, jotka tulevat joka päivä autolla keskustaan. Ei tarvitse miettiä, onko tarpeeksi parkkirahaa mukana. Säästöä tulee siinäkin, että veloitus on per minuutti, kun se automaatilla on vähintään 10 min. Kaupungin virastoista Parkit-järjestelmä on käytössä ainakin sosiaalija terveysvirastossa ja kotihoidossa. Muissakin kaupungin yksiköissä se varmaan tulee harkintaan, koska pysäköintiajan lataaminen kaupunkikorttiin on lopetettu. Yksityisten hallinnoimat pysäköintialueet Tänä vuonna uutena ilmiönä ovat tulleet yksityisten hallinnoimat pysäköintialueet. Vaasassa toimii kaksi tällaista firmaa ja ne jakelevat omia lappujaan omilla alueillaan. Centrumin parkki (joka aiemmin kuului kaupungin valvontaan), Citymarketin ja Anttilan kellarit, entisen Centralin piha, Vaasa-hotellin piha ja kellari, rautatieaseman pohjoispuoli sekä postitalon ympäristö ovat yksityisten pysäköintiyhtiöiden valvonnassa. Varsinkin Postitalossa asioidessa pitää nykyään olla tarkkana, koska ainut kaupungin valvonnassa oleva alue on Rosteninkadun hotellin puoleinen osa. Tomas Häyry muistuttaa, että valitusprosessi yksityisen parkkiyhtiön ja kaupungin maksumuistutuksesta on aivan erilainen: Jos meidän maksukehotuksesta valittaa, se on hallintoprosessi. Kansalaisella on oikeus valittaa viranomaisen toiminnasta ja valittamisessa ei ole mitään riskiä. Jos yksityisen parkkiyhtiön maksusta valittaa, se on normaali siviilikanne. Hävitessään joutuu maksamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut ja se on aivan olennainen riski. Tarkkana pitää olla siinäkin, että yksityisten hallinnoimilla alueilla pysäköinti voi olla maksullista myös sunnuntaisin tai maksu voi olla vuorokausimaksu. Se vaatii autoilijoilta tarkkaavaisuutta, koska on totuttu siihen, että pysäköinti on maksutonta iltaisin, viikonloppuisin ja öisin. Kun ajaa näille alueille, on tehnyt sopimuksen heidän sääntöjensä mukaan ja joutuu maksamaan sopimussakon, jos rikkoo sitä. Näistä ihmiset paljon soittelevat ja näiden firmojen sakotusoikeutta selvitellään oikeudessa. Tilastotietoa: Vuonna 2006 oli maksukehotuksia kpl, vastalauseita tuli 570, pysäköinninvalvojan ratkaisusta eteenpäin hallinto-oikeuteen valitti 14. Vuonna 2007 oli maksukehotuksia vajaa kpl, vastalauseita tuli 257, pysäköinninvalvojan ratkaisusta eteenpäin hallinto-oikeuteen valitti 8. Tavallisin syy parkkisakon antamiseen on maksamatta jättäminen tai ajan ylitys. Tämän vuoden tammielokuussa kaikista annetuista maksukehotuksista 45 % johtui siitä, että pysäköintimaksua ei ollut suoritettu. Toisella sijalla (13 %) on pysäköinti kielletty. Oikaisuvaatimuksia tulee n. 2 %. Tavallisimmin niitä tehdään tilanteista, joissa mittari on ollut rikki tai pysäköimiseen on ollut kiinteistönomistajan suostumus ja sitä tullaan selvittelemään jälkeenpäin. On ihan inhimillisiä tapauksia: Kuitti on jäänyt taskuun, se on lentänyt lattialle tai se on väärinpäin ja sitä tullaan näyttämään. Liikennesäännöt kertaukseen! Kertaus on opintojen äiti. Liikennesääntöjä saa ja pitäisikin kerrata vähän väliä. Usein tulee esille, että ihmiset eivät tunne pysäköintikieltoaluemerkkiä eivätkä tiedä sen merkitystä. Se on aika uusi merkki, jota ei ehkä ole ollut silloin, kun oli autokoulussa. Jos ajaa tällaiselle alueelle, siellä ei saa pysäköidä muualle kuin erikseen osoitetuille paikoille. Olisi hyvä välillä tarkistaa, ovatko omat tiedot ajan tasalla, on kaupungin pysäköinninvalvontaa tekevien pieni toivomus! HUOMIO TÄNÄ VUONNA 50-VUOTTA TÄYTTÄVÄT VAASAN KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT! Vaasan Aluetyöterveys järjestää vuonna vuotta täyttäville työntekijöille mahdollisuuden osallistua UKK-kävelytestiin Botniahallissa! Osallistuminen testiin edellyttää ilmoittautumista määräaikaan mennessä seuraavasti: Ilmoittaudu mennessä Vaasan Aluetyöterveyteen puh: tai sähköpostitse osoitteeseen: (nimi, puhelinnumero ja työpaikka!). Otamme yhteyttä määräaikaan mennessä ilmoittautuneisiin työntekijöihin tarvittavien tietojen informoimiseksi. Kävelytesti järjestetään Botniahallissa klo 15 alkaen. Mikäli osallistujia on runsaasti, järjestämme toisen tilaisuuden syksyn aikana. TERVETULOA TESTAAMAAN OMA KUNTOSI!!!! KALLELSE TILL GÅNGTESTTILLFÄLLE! Vasa Regionala företagshälsovård ordnar ett gångtesttillfälle för Vasa stads arbetstagare, som fyller 50 år under år Tid: Torsdagen den kl 15 c Ämne: UKK-institutets gångtest ( 2 km ) Plats: Utrustning: Anmelning: tiedottaa - informerar Botniahallen; Vi samlas vid Botniahallens ingång (insidan) Klä dig i bekväma kläder och ordentliga skor för testen. Sista anmelningsdag är : Tel eller adresse: SÅHÄR FÖRBEREDER DU DIG FÖR GÅNGTESTEN: 1. Sov tillräckligt natten före testen. 2. Du bör undvika alkohol dagen före testen. 3. Du bör undvika att äta, dricka kaffe och röka minst två timmar före testen 4. Hårt motionsutövande dagen före testen kan försämra resultatet. 5. Klä dig i bekväma kläder och lämpliga skor för testen. VÄLLKOMMEN ATT TESTA DIN KONDITION! ON AIKA suojata itsensä influenssaa vastaan Rokotuksia saa työterveysasemalta lokakuun lopusta lähtien. Varaathan aikasi omalta työterveyshoitajalta. DET ÄR DAGS att skydda sig mot influensan Vaccinationer ges på företagshälsostationen fr.o.m. slutet av oktober. Vänligen boka tid hos din egen företagshälsovårdare. Työterveysaseman väki / Företagshälsovårdens personal 11

12 5/2008 MERITUULI - HAVSVINDEN Välinehuollossa pöpöt kuolevat! TEKSTI JA KUVAT: SALLI HIETIKKO Tällä instrumentilla poistetaan hammaskiveä, näillä hammaslääkäri vetää hampaan pois ja tällä annetaan puudutuspiikki. Olemme terveyskeskuksen välinehuollon puhtaassa tilassa ja välinehuoltaja Ulrika Svarvar esittelee desinfioivasta pesukoneesta ottamiaan välineitä. Täällä puhdistetaan mm. hammashuollossa käytetyt instrumentit niin, että niitä voi steriloituina turvallisesti käyttää seuraavan potilaan hoitoon. Toiminnan kuvaus Välinehuolto on osa terveydenhuoltoketjua. Sen tehtävä on huoltaa potilaan hoidossa ja tutkimuksessa tarvittava välineistö tartuntavaaran Välinehuoltajat yhteiskuvassa. Kuvassa vasemmalta: Liisa Muuri, Tuulikki Kaivonen, Maarit Soro, Sanna Yrjänäinen, Ulrika Svarvar, Sirpa Haglund, Tuula Hautala ehkäisemiseksi. Käyttötarkoituksen ja toimenpiteen mukaan välineiden on oltava joko steriilejä, desinfioituja tai puhtaita. Vaasan kaupungin terveyskeskuksen välinehuollon suurin asiakas on kaupungin hammashuolto. Heidän osuutensa on noin 80 %, loppuosa koostuu eri terveysasemien lääkäreiden sekä hoitoloiden vastaanoton instrumenteistä. Henkilökunta ja työpisteet: Terveyskeskuksen välinehuolto toimii kolmessa eri toimipisteessä. Henkilökunnan koulutus on välinehuoltajan ammattitutkinto. Gerbyn välinehuollossa toimii Tuula Hautala, Kirkkopuistikon välinehuollossa Sirpa Haglund, pääterveysaseman välinehuollossa Tuulikki Kaivonen, Liisa Muuri, Ulrika Svarvar sekä vä- Ulrika Svarvar esittelemässä välinehuollon työvaiheita. Likaisessa tilassa työntekijällä pitää olla suojavaatetus. Puhtaassa tilassa tavarat nostellaan pesukoneesta työpöydälle. 12

13 MERITUULI - HAVSVINDEN 5/2008 linehuollon opiskelija Sanna Yrjänäinen. Vastaava välinehuoltaja Maarit Soro aloitti välinehuollossa Hän on koulutukseltaan sairaanhoitaja ja osallistuu esimiestehtäviensä ohella myös käytännön työhön. Välinehuollon nykyisestä henkilökunnasta pisin työhistoria on Liisa Muurilla. Liisa aloitti vuonna 1980 Kirkkopuistikon terveysasemalla. Siellä oli yhdessä huoneessa kaksi pientä pesukonetta ja lattiamallinen autoklaavi. Kun Tuulikki Kaivonen vuonna 1982 tuli vanhalle polille laitosapulaiseksi, välinehuolto kuului laitosapulaisten tehtäviin. Huuhteluhuoneessa oli pesukone ja autoklaavi toisessa huoneessa. Laitosapulaiset pesivät instrumentit, pakkasivat ne ja antoivat seinässä olevasta luukusta lääkintävahtimestarille, joka laittoi ne autoklaaviin. Välinehuollon prosessi Välineiden huolto alkaa jo osastolla tai toimenpideyksikössä. Hoitohenkilökunta tekee tärkeät esivalmistelut. Siellä käytetyt välineet huuhdellaan, pestään ja siirretään desinfektionesteeseen kuljetusastiaan. Liotusvaiheen jälkeen laatikot kuljetetaan välinehuoltoon, jossa välinehuoltajan työ alkaa. Hän puhdistaa, pesee, desinfioi, tarkastaa, pakkaa ja steriloi instrumentit. Jokainen instrumentti pitää palauttaa samaan paikkaan, mistä se on tullutkin. Tarkka on oltava, tavaraa on paljon, se on samanlaista ja sitä tulee useista eri paikoista. Välinehuoltoyksikkö on puhtausasteen mukaan kolmiosainen. Likaisella puolella vastaanotetaan kuljetukset, välineet lajitellaan ja siirretään desinfioiviin pesukoneisiin. Pesukoneet avautuvat puhtaaseen tilaan, missä instrumentit tarkastetaan ja pakataan asiakkaiden tarpeiden mukaan. Instrumentit ja pakkaukset steriloidaan autoklaavissa. Steriili tila toimii valmiiden tuotteiden varastona, kunnes kuljetusyksikkö toimittaa ne asiakkaille. Työn kuvaus Työ välinehuollossa vaatii tarkkuutta, sorminäppäryyttä, laitteiden hallintaa ja hyvää organisointikykyä. Työ on vastuullista tartuntojen leviämistä ehkäisevää työtä, ja aina on muistettava, että se on osa potilaan hoitotyötä. Työtämme ohjaa aseptinen omatunto. Kaikki mikrobit, näkymätönkin lika pyritään eliminoimaan. Jokainen työvaihe on yhtä tärkeä. Työtä tehdään käsillä, sydämellä ja sielulla, välinehuoltajat kertovat. Ihaillen katson näitä tyttöjä, jotka ovat tehneet kauan tätä työtä. Kuinka nopeasti he tarkistavat instrumentit ja kuinka kätevästi instrumenttien käsittely käy. Kun itse olen vielä alkumetreillä, tuntuu, että sormet ovat aika kömpelöt. Jokainen instrumentti tarkastetaan yksitellen. Koska instrumentit ovat etupäässä pieniä hammashoidon instrumentteja, apuna käytetään myös suurennuslasia, Maarit Soro jatkaa. Välinehuoltoa opiskeleva Sanna sanoo pitävänsä tästä työstä juuri siksi, että tämä on käsityötä. Instrumentit ovat teräviä. Niitä käsitellessä pitää varoa, että ei saa haavoja sormiinsa. Puhtaassa tilassa työskennellään paljain käsin, mutta likaisella puolella pitää olla paksut hanskat. Jos siellä tulee haava, pitää käydä kontrolliverikokeissa infektioriskin poissulkemiseksi. Kerran viikossa tulee hepatiittitiskiä tai muuta infektiotiskiä. Niitä käsitellessä pitää likaisella puolella laittaa visiiri ja tuplahanskat, Ulrika Svarvar kertoo. Välinehuoltajan on hallittava monien eri laitteiden toiminta, joista tärkein ja keskeisin laite on autoklaavi, jossa instrumentit steriloidaan. Sterilointi on menettelytapa, jonka tarkoituksena on poistaa tai tappaa kaikki mikro-organismit. Työssämme ja koko välinehuollon prosessissa instrumentit kulkevat monien eri laitteiden kautta, joten on hyvin tärkeätä, että laitteet huolletaan sekä tarkastetaan säännöllisesti ja niiden toimintaa valvotaan. Välinehuoltotoimintaa ohjaavat erilaiset lait ja asetukset, joiden tarkoituksena on edistää ja ylläpitää laitteiden käytön turvallisuutta. Välinehuoltoyksikkö onkin tiiviissä yhteistyössä talon oman huoltoyksikön kanssa, Maarit Soro tähdentää. Välinehuollon velvoitteet ja haasteet lisääntyvät vuosi vuodelta. Tämän päivän sana on laatu ja laadunvarmistus. Osana potilaan hoitoketjua välinehuolto vaatii jatkuvaa kehitystyötä. Työpöydällä instrumentit tarkastetaan yksitellen.... ja siirretään autoklaaviin steriloitaviksi. Steriilissä tilassa tavarat siirretään autoklaavista varastoon. 13

14 5/2008 MERITUULI - HAVSVINDEN Toimittajan päivä kaupunginsairaalan osastolla TEKSTI JA KUVAT: SALLI HIETIKKO Kaupunginsairaala on ns. palvelualue, jossa on eri palveluyksiköitä eli osastoja. Se kuuluu koti- ja laitoshoidon tulosalueeseen, joka on osa sosiaali- ja terveysvirastoa. Kaupunginsairaalan kaikki osastot sijaitsevat ns. sairaalanmäellä. Vuodeosastoja on 13, potilaspaikkoja 365 ja vakinaista hoitohenkilökuntaa lähes 350. Osastot ovat erilaisia: Suurin osa on pitkäaikaishoitopaikkoja. Osasto 6:lla annetaan psyko-geriatrista hoitoa. Saattohoidonpaikkoja on muutama. Yksi osastoista on ruotsinkielinen. Lyhytaikaishoidossa on akuuttipotilaita, intervallipotilaita ja keskussairaalasta lyhytaikaiseen jatkohoitoon tulevia. Ylihoitaja Irma Iivonen kertoo, että uusia vaihtoehtoja kehitellään jatkuvasti. Vuodenvaihteen jälkeen, ehkä maalis-huhtikuussa, on tulossa yksi uusi osasto, jonka paikoista 10 muutetaan lomapaikoiksi mm. omaishoitajien lomia varten. Ensi vuoden alkupuolella aloittaa myös kokeiluluontoinen kotiuttamisosasto niitä potilaita varten, joilla on selvä kotiuttamisennuste. Osastolle tulee harjoituskeittiö ja kuntosali. Kotiuttamisosastolla potilaita kuntoutetaan kotona selviytymistä varten. Hoitajat menevät sieltä tarvittaessa kotiinkin ja saattavat potilaan kotihoidon piiriin. Toimittaja pesemässä potilasta. Liisan seurassa päivän töihin Olin sopinut ylihoitaja Irma Iivosen ja Liisa Murron kanssa, että menen keskiviikkona osastolle 6, jossa Liisa Murto, toimitusneuvostomme jäsen, työskentelee hoitajana. Liisan työparina pääsen seuraamaan työtä osastolla ja osallistumaankin siihen. Osasto 6 on psyko-geriatrista hoitoa antava suljettu osasto. Siellä on psykiatrisia potilaita ja sellaisia potilaita, joilla on käytöshäiriöitä. Myös potilaat, joiden psykiatrinen sairaus on siinä vaiheessa, että keskussairaalatasoisella erikoishoidolla ei voida enää vaikuttaa potilaan terveydentilaan. Tämä ei ole mikään hiljainen osasto. Sen huomasin heti aamulla, kun kello 8 ruokasalissa joku jo lauloi täyttä päätä. Liisa kertoi, että kovimmillaan meno ja hälinä ovat iltapäivisin. Vuoronvaihdot yritetään tehdä vähin äänin ja niin, että potilaat eivät huomaisi poistumista. Muuten hekin ovat ovella lähtemässä johonkin. Hoitajilla on omat potilaansa, joiden hoidosta he päivävuorossa ollessaan vastaavat. Omahoitajaan on luottamuksellisemmat välit kuin muihin hoitajiin. Psyykkisesti sairaalle oma hoitaja on erityisen tärkeä ja tuo hänen elämäänsä turvallisuutta. Päivällä vuorossa on kahdeksan hoitajaa osastonhoitaja mukaan luettuna ja kaksi tai kolme laitosapulaista. Jatkuvasti on myös opiskelijoita, koska sairaalalla on opetusvelvollisuus. Ilta- ja yövuorossa on vähemmän hoitajia. Aamuvuorossa kullekin hoitajalle tulee omien potilaiden lisäksi kaksi potilasta lisää. Viikonloppuisin yhdellä hoitajalla voi olla jopa kuusi hoidettavaa. Meillä on aika paljon pitkän tien kulkijoita. Monet potilaista ovat siirtyneet osasto 6:lle Huutoniemeltä, kun siellä olleet osastot lakkautettiin. He ovat olleet sairaalassa vuosikausia. Nuorimmat potilaista ovat keski-ikäisiä, vanhimmat yhdeksänkymppisiä. Yleensä he ovat täällä elämänsä loppuun asti. Monien kanssa pystyisi juttelemaan, kun vain olisi aikaa olla heidän kanssaan. Sitähän nämä potilaat haluaisivat, hoitajat juttelevat. Huolenpidon huomasi Potilaat käyttävät osittain omia vaatteitaan. Se tuo kodin tuntua laitokseen. Niin kuin sekin, että perusrutiinien; peseytymisen, pukemisen ja hampaiden pesun lisäksi omahoitajat tietävät omien potilaidensa erikoismieltymykset ja huomioivat ne. Laitetaan koreat helmet kaulaan ja pikkuisen hajuvettä tai ripsiväriä ja huulipunaa kasvoille. Sitten kelpaa lähteä nättinä aamupalalle. Tupakoitsijat saavat tupakoida, mutta ei milloin vain. Kaapin ovessa on lista, johon on merkitty, milloin tupakan saa antaa ja missä tupruttelu on sallittua. Huolenpitoa sekin, sillä tulitikkujen ja tupakan kanssa ei tällaisella osastolla sovi leikkiä. Liisa laittoi minutkin töihin. Erästä naispotilasta pestessämme Liisa kertoi, miten hoitotyö on kehittynyt ja hoitotarvikkeet parantuneet. Kun hän noin 30 vuotta sitten tuli taloon, vaippoja ei paljoakaan ollut. Lakanasta yritettiin tehdä jonkunlaisia kapaloita. Nyt vaipat ovat isoja ja pintakuivia ja niiden pukeminen Liisa Murto siirtämässä potilasta nostotaljan avulla sängystä pyörätuoliin. 14

15 MERITUULI - HAVSVINDEN 5/2008 on helppoa. Moni asia tälläkin osastolla on muuttunut ja se on hyvä asia. Visioita ja kehittämistä ja kehittymistä pitää olla, että jaksaa, hän totesi. Ruoka nautinto Heti aamusella potilaita alettiin tuoda aamupalalle. Aamupuuroon laitettiin kunnolla marjakiisseliä ja voita. Tärkeintä on, että ruoka maistuu. Ruoka-ajat ovat päivän kohokohtia ja syöminen yksi niistä harvoista nautinnoista, joita täällä on, Liisa selitti. Aika monet tuotiin ruokasaliin syömään ja söivät itse, osaa syötettiin. Osalle potilaille ruoka vietiin huoneisiin. Minut Liisa laittoi auttamaan yhtä miespotilasta syömisessä. Puuron lusikoin suuhun liukkaasti, mutta voileivän saaminen omaan käteen ei tahtonut onnistua. Liisa opasti, että ruokatarjottimelta pitäisi siirtää tyhjät astiat sivuun, koska monilla on hahmottamisvaikeuksia. Olisi myös hyvä olla punainen alunen, jolta astiat hyvin erottuvat. Muistoja omasta kodista Kotoa saisi kyllä tuoda omia tavaroitaan, mutta eihän tänne niitä mahdu, Liisa toteaa esitellessään neljän hengen huonetta, jossa pienen tyhjän tilan lattiasta täyttää kasa rollaattoreita. Yhden hengen huoneita on vain muutama. Kotiväestä muistuttavat omaisten valokuvat yöpöydällä tai ikkunalaudalla. Piirroksia, nukkeja ja pehmoleluja näkyy myös. Hoitajat muistelevat, miten eräälle vuodepotilaalle tyyny, johon oli painettu omaisen valokuva, oli niin rakas, että sen piti olla aina hänen lähellään. Kaikilla ei omaisia olekaan. Työturvallisuuteen panostettu Osasto 6:n potilaat ovat psykiatrisesti sairaita. Heillä jalat voivat toimia hyvinkin, mutta pää ei. Joskus siellä on melkoinen hässäkkäkin pystyssä, ylihoitaja Irma Iivonen tietää. Osastolla on 27 potilasta. Hoitajat tuntevat omat potilaansa. Siellä olisi pian rähäkkä pystyssä, jos hoitajilla ei olisi ammattitaitoa hallita tilannetta. Jotkut potilaat ovat aggressiivisia. Vaikka hoitajat tuntevat potilaansa, he voivat kuitenkin olla arvaamattomia. Vaaratilanteet kirjataan vihkoon. Se on pääasiassa tuuppimista, raapimista ja sylkemistä, mutta on lyöntejäkin. Kun olet töissä ja sinua syljetään, raavitaan ja tuupitaan, välillä tuntuu, että jaksaako tätä. Meillä on kyllä yritetty huomioida nämä asiat ja järjestetty Lehdon Tapion toimesta täsmäkoulutusta väkivaltatilanteisiin, Irma Iivonen kertoo. Miksi hoitotyö? Liisa Murto: Naapurin flikat olivat sairaanhoitajia. Lapsena ihastelin heitä. He olivat niin hienon näköisiä, kun heillä oli sellainen hilkka päässä ja puukengät. Ajattelin, että kyllä sen pitää olla hieno homma! En ole koskaan ajatellutkaan muuta alaa. Olin ensin apuhoitajana ja jatkoin opiskelua psykiatriseksi sairaanhoitajaksi, koska halusin terveydellisistä syistä vaihtaa kevyempään työhön. Tunnen, että olen omalla alallani. Viihdyn tällaisella osastolla, jossa on menoa ja meininkiä. Perushoitaja Merja Niemistö lähti ylioppilaaksi tulonsa jälkeen kihlattunsa kanssa Tukholmaan töihin. Olin ensin sairaalassa kaksi vuotta töissä ilman koulutusta ja kävin siellä mielisairaanhoitajakoulun. Seitsemän vuotta olimme Tukholmassa. Sitten olin 7 vuotta Vanhan Vaasan sairaalassa. Sieltä muutin Huutoniemen sairaalaan ja sitten tänne. Tällä osastolla olen ollut sen perustamisesta, v lähtien. Ammatinvalinta kävi ihan vahingossa näin, mutta kyllä minä olen tykännyt! Perushoitaja Tuula Jokinen on lapsesta saakka ollut kova hoitamaan. Peruskoulun jälkeen hän piti välivuoden ja pyrki sitten sairaanhoitooppilaitokseen, kun sinne pääsi vasta 17-vuotiaana. Koulun jälkeen hän tuli tähän taloon töihin. Tällä osastolla hän on ollut 4 vuotta. Osasto 6:n hoitajista aistii, että he viihtyvät työssään ja osaavat sen. Ilmapiiri osastolla on mukava ja toinen toisensa huomioiva. Tämän päivän jälkeen arvostaa heidän työtään aivan toisella tavalla ja on terveydestään entistä kiitollisempi. Potilaan nostoon ja kääntelyyn tarvitaan työparia. Ruuanjako käynnissä. 15

16 5/2008 MERITUULI - HAVSVINDEN TEKSTI: SALLI HIETIKKO KUVAT: KAJ JOHANSSON Näyttelemisestä on tullut elämäntapa Vaasan Ylioppilasteatteri Rampissa näyttelevä Tarja Autio toteaa Hyvää yötä, Äiti! -työryhmän jäsenet Rampin katsomossa vas. Sari Vesanto, Tarja Autio, takana vas. Kaj Johansson, Jan Holm, Marjo Ollikainen, Mikael Ehrs. Kuvasta puuttuu Tommi Kippola. saana, ihmiselämää tukevana ja siihen kannustavana. Näytelmä sisältää myös vahvan lähimmäisriippuvuuden. Itse kukin voi miettiä, onko hyvä, että eri sukupolvet asuvat saman katon alla, Tarja analysoi. Vaasan Ylioppilasteatteri Ramppi on vuodesta 1991 ollut monien opiskelijoiden ja työelämässä olevienkin teatterin tekemisen paikka. Voi harrastaa näyttelemistä, toimia tuottajana, lavastajana, tarpeistonhoitajana, järjestäjänä mihin vain rahkeet ja innostus riittävät. Kaupunginkanslian pr-sihteeri Tarja Autiota kiinnostaa näytteleminen. Rampin johtokunta päättää, mitkä näytelmät otetaan ohjelmistoon. Jäsenet voivat tehdä ehdotuksia johtokunnalle. Näytelmäkohtaisesti päätetään, keillä on päävastuu eri tehtävistä, mutta kaikki tekevät kaikenlaista talkoohengellä ja innostuksella. Se on yksi harrastajateatterin ominaisuus. Kesällä riehuttiin Kiljusen herrasväkenä Tropiclandian rannassa, syksyllä on paneuduttu vakavaan ja ajankohtaisia teemoja käsittelevään amerikkalaisen Marsha Normanin näytelmään Hyvää yötä äiti. Hyvää yötä äiti - näytelmän ohjaa Wasa Teaterin näyttelijä Jan Holm. Näytelmän työryhmään kuuluu seitsemän henkilöä. Sari Vesanto ja Tarja Autio ovat näyttämöllä, Sarilla on tyttären ja Tarjalla äidin rooli. Kielikylpyteatteri Vaasan ylioppilasteatteri on ainut kaksikielinen ylioppilasteatteri Suomessa. Kielikylpyteatteri, kuten ramppilaiset sanovat. Niin nytkin: Näytelmän esityskieli on suomi, suomenkieliset tekstit ovat kuiskaajalla, ohjaaja ohjaa ruotsiksi, ja hänellä näytelmän teksti on englanniksi. Se toimii ja se on luontevaa. Jos joku asia ei mene perille, se ei ole kielellinen ongelma. Täällä on aikaa analyysille ja kritiikille, Tarja vakuuttaa. Hyvää yötä äiti Näytelmässä Hyvää yötä äiti Ramppi tarttuu vakavaan aiheeseen. Tarina alkaa siitä, että äitinsä kanssa asuva aikuinen tytär ilmoittaa äidilleen, että hän aikoo tänä iltana tappaa itsensä. Näytelmän sanoma on, että ihmiset näkisivät toisen hädän. Mielenterveydelliset ongelmat ovat tavallisia nykyään. Varsinkin nuoret voivat pahoin. Siksi tällainen tarina on syytä kertoa, tuotantotiimi perustelee valintaa. Tässä käydään se pienoismaailma läpi, jonka tällaiset perheet tai ystävykset ovat joutuneet käymään. Äiti yrittää kymmenillä eri keinoilla antaa tyttärelleen elämänuskoa ja virikkeitä. Pidän tätä tekstiä vii- Faktatietoa: Vaasan Ylioppilasteatteri Ramppi on perustettu vuonna Teatterin osoite: Hietasaarenkatu 14 (ent. leipätehdas). Jäseniä on Jäsenmäärä vaihtelee, koska opiskelijat usein muuttavat pois paikkakunnalta opintojen päätyttyä. Vuosittain otetaan uutta jäsentä. Ramppi kouluttaa jäsenistöään mm. Suomen ylioppilasteattereiden yhdistyksen eli SYTY:n kursseilla. Tarja kertoi teatteriharrastuksestaan innostuneesti: En ole enää vuosiin asennoitunut teatteriin harrastuksena, se on muodostunut jo elämäntavaksi. Lähes viikoittain olen katsomassa jotain esitystä, lukemassa tekstiä, harjoittelemassa tai vähintäänkin seurustelen hengenheimolaisteni kanssa, enempi tai vähempi syvällisesti! Harrastus mielletään sanana, ehkä käsitteenä - joka jollain lailla toimii vastapainona ansiotyölle tai paikkaa muita ajankäyttöön liittyviä osioita. Tiedän kymmeniä mukavampia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia kuin hiostava, hermostuttava, jopa järjen vievä teatterihar- RASTUS. Mieluummin toki tuijottaisin takkatulta ja grillaisin herkkusieniä romanttisen musiikin soidessa taustalla, kuin pänttäisin repliikkejä ja kuuntelisin ohjaajan kommentteja siitä miten tasaisen pyöreä nolla olen! Miksi sitten näyttelet, nytkin tosi vaativassa roolissa? Ihmisten käyttäytymisen seuraaminen ja sen tulkitseminen yhdistettynä monipuoliseen taidelajiin pitää minua Thalian temppelin asukkaana. Olen ollut mukana ainoastaan näyttelijän tehtävissä, valitettavasti vai pitäisikö sanoa toistaiseksi. Ja kyllähän nuo fik- 16

17 MERITUULI - HAVSVINDEN 5/2008 suimmat näytelmät ovat jopa lisänneet omaa yleissivistystä, yhtä sun toista pitää ottaa selvää, että ymmärtää roolinsa käyttäytymistä. Aikajana, maantiede, kansalaisuus onhan niitä. Tuntuuko vakavalta, ei se sitä ole. Se on osa valmistautumista. Uskon, että kun sen tekee - sellainen näkyy lavalla ja palkitsee yleisönsä. Mitä sitten tulee esityksen jälkeen kuuluviin aplodeihin tai henkilökohtaisiin suosionosoituksiin, narraisin, jos väittäisin ettenkö pitäisi, siitäkin. Jaakko J. Salon valokuvanäyttely KUN JÄÄT TULIVAT on parhaillaan esillä Valokuvagalleria Ibiksessä. Yksi näyttelyn kuvista on Merituulen kansikuvana. Jokaisesta näyttelyn valokuvasta Jaakko Salolla olisi varmasti kerrottavana oma tarinansa. Niin tästäkin: Otin kuvan UNESCON maailmanperintökohteeseen kuuluvalla rannalla Kuvassa oleva heinä kasvaa ulkomeren kivikkoisilla rannoilla ja on n cm korkeata. Päästäkseni sopivaan kuvakulmaan, piti mennä jäiseen meren rantaan makaamaan. Kivet olivat ohuen jään peitossa, joten konttiminen oli ainoa tapa edetä oikeaan paikkaan. Onneksi ei ollut ihmisiä näkemässä. KUVA: SALLI HIETIKKO Harjoitukset käynnissä, vai onkohan Tarja mittaamassa Jan Holmin kanssa kieli- ja kulttuurimuuria? Näyttelyssä on kuva myös tästä jääkivikosta. Aallot tulivat osittain ylitseni. Kameran olin kyllä suojannut roiskeilta ja päälläni oli ns. pelastajanpuku, joka pitää kuivana silloin, kun siinä ei ole reikää. Nyt oli. Ja hanskat jäivät repun viereen ylemmäs saarelle. Luonto ja erityisesti kaikki mereen liittyvä on innoittanut Jaakko J. Saloa kuvauskohteena. Sopivia kuvauskulmia etsiessä ja oikeaa kuvausajankohtaa vartoessa näiltä reissuilta ei haasteita puutu. Näytelmästä Hyvää yötä äiti on vielä jäljellä seuraavat esitykset: , , , , ja Esitykset alkavat klo 19. Ei väliaikaa. Lippujen hinta 7 euroa/5 euroa. Näytelmän ikäraja 14 vuotta. Jaakko J. Salon valokuvanäyttely Kun jäät tulivat on esillä valokuvagalleria Ibiksessä asti. Sieltä se siirtyy Wild Life filmifestivaalin ajaksi, Pohjanmaan museon tiloihin. Vuoden työpaikka 2008 Kehittämisryhmiä pyydettiin ehdottamaan vuoden työpaikkaa. Ehdotuksia tuli tosi vähän, joten ilmoittautumista jatketaan asti. Jaossa on vuoden työpaikalle 3000 euroa. Tästä on lähtenyt tieto työpaikkojen esimiehille. Kriteerit* ovat samoja kuin edellisinäkin vuosina. Pitäkääpä huolta, että olette kilpailussa mukana. * Kehityskeskustelujen ja työpaikkakokousten säännönmukaisuus ja toimivuus. Työyhteisön kehittäminen työyhteisökyselyn ja asiakaspalautteen pohjalta. Työhön liittyvien riskien arviointi ja toimenpideohjelmat. ammatillisen koulutuksen järjestäminen/osallistuminen. 17

18 5/2008 MERITUULI - HAVSVINDEN Kaupunki juhli 40 ja 30 vuotta palvelleita työntekijöitään 20 vuotta palvelleetkin saavat ylimääräisiä vapaapäiviä KUVAT: SALLI HIETIKKO Teatterikahvila Kulmassa järjestetyssä juhlassa kellon ja kunniakirjan jakoivat kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Kouhi ja henkilöstöpäällikkö Juha Suikkanen. 40 vuotta palvelleet saivat kellon sijasta lahjakortin. Kuulaopiston nuoret muusikot vastasivat juhlan musiikkiannista. Lopuksi juotiin kakkukahvit. Vaasan kaupunkia 40 vuotta palvelleet saavat lahjakortin lisäksi kaksi viikkoa palkallista vapaata. 30 vuotta kaupunkia palvelleet saavat kellon lisäksi viikon palkallista vapaata. 20 vuotta kaupunkia palvelleet saavat 3 päivää palkallista vapaata. Vapaata tulee työntekijän itse anoa työnantajalta. Loma annetaan vuoden kuluessa siitä, kun em. palvelusvuosien määrä Vaasan kaupungilla täyttyi. Vaasan kaupunki palkitsee työntekijöitään 3:n päivän palkallisella vapaalla myös ammattitutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta. 60 vuotta täyttäneet kokoaikatyötä tekevät saavat anomuksesta Vaasan kaupungin ikäohjelman mukaisesti joka vuosi 3 tai 5 ylimääräistä lomapäivää. Lisätietoja löytyy henkilöstöpalveluiden kotisivuilta. 40 vuotta palvelleet Mäkilä Kaija, Sosiaali- ja terveysvirasto Nyberg Björn, Vasa yrkeshögskola 30 vuotta palvelleet Ahokas Riitta, Keskushallinto Alanko Leena, Kaupunginkirjasto Antila Orvokki, Kasvatus- ja opetusvirasto Blomqvist Ulla-Britt, Vasa Städservice Erkkilä Marjo, Vaasan Siivouspalvelut Fagerlund Eija, Kasvatus- ja opetusvirasto Fagerström Ann-Mari, Social- och hälsovårdsverket Grev Vuokko, Kasvatus- ja opetusvirasto Hahto Riitta, Kasvatus- ja opetusvirasto Hangasmaa Mervi, Kasvatus- ja opetusvirasto Hautamäki Pekka, Pohjanmaan pelastuslaitos Heino Tapani, Vaasan Talotoimi Heinola Britt, Social- och hälsovårdsverket Huttunen Eija, Kasvatus- ja opetusvirasto Hägen Britta, Vaasan Ruokapalvelut Jokela Aini, Kasvatus- ja opetusvirasto Jungerstam Riitta, Sosiaali- ja terveysvirasto Järvinen Erkki, Vapaa-aikavirasto Karvala Irja, Sosiaali- ja terveysvirasto Kaustinen Jorma, Tekniset palvelut Kerrman Katri, Toinen aste Keto Pirkko, Kasvatus- ja opetusvirasto Koivula Klaus, Katutoimi Kolehmainen Pekka, Vaasan Talotoimi Kormano Leea, Vaasan Ruokapalvelut Käräjämäki Ritva, Kasvatus- ja opetusvirasto Laaksonen Liisa, Toinen aste Laine Aimo, Katutoimi Laine Marja, Kasvatus- ja opetusvirasto Lang Torbjörn, Österbottens räddningsverk Latvastenmäki Leena, Vaasan Talotoimi Lehtimäki Erkki, Vaasan Talotoimi Leminen Merja, Kaupunkisuunnittelu Lepistö Marion, Kasvatus- ja opetusvirasto Leppäniemi Tuulikki, Sosiaali- ja terveysvirasto... Martikainen Anu-Liisa, Sosiaali- ja terveysvirasto Minkkinen Pekka, Toinen aste Moilanen Tuula-Maija, Vapaa-aikavirasto Myllymäki Eija, Keskushallinto Mäenpää Eeva, Sosiaali- ja terveysvirasto Mäkinen Harriet, Miljösektorn Männistö Markku, Vapaa-aikavirasto Möykkymäki Irma, Sosiaali- ja terveysvirasto Nieminen Leena, Kasvatus- ja opetusvirasto Niemistö Ritva, Toinen aste Norrlund Inger, Social- och hälsovårdsverket Nygård Maj-Britt, Verket för fostran och utbildning Ojala Arja, Kaupunginkirjasto Palomäki Marja, Keskushallinto Paro Leena, Kaupunginkirjasto Perttola Jussi, Tarkastustoimi Pohto Matti, Vaasan Talotoimi Poti Marita, Sosiaali- ja terveysvirasto Pränny Helena, Vaasan Ruokapalvelut Pöyhönen Pekka, Kasvatus- ja opetusvirasto Ramsila Kari, Tekninen keskus Rantala Helena, Kasvatus- ja opetusvirasto Reinikainen Pertti, Vaasan Vesi Rintamäki Hillevi, Sosiaali- ja terveysvirasto Saarnisto Jukka, Pohjanmaan pelastuslaitos Saikkonen Risto, Kasvatus- ja opetusvirasto Salminen Sirpa, Keskushallinto Sillanpää Rainer, Tekniset palvelut Sirén Arja, Rakennusvalvontatoimi Storbacka Jarl, Vasa Hussektor Svarvar Gunhild, Verket för fostran och utbildning Svedström Linnea, Social- och hälsovårdsverket Syrjämäki Helinä, Sosiaali- ja terveysvirasto Söderman Inger, Verket för fostran och utbildning Taipalus Keijo, Tekninen keskus Toivio Eeva, Kasvatus- ja opetusvirasto Toppinen Heli, Kasvatus- ja opetusvirasto Tuuri Ulla, Sosiaali- ja terveysvirasto Ulmanen Jarmo, Vapaa-aikavirasto Väliaho Birgitta, Kasvatus- ja opetusvirasto Östersund Solveig, Verket för fostran och utbildning 18

19 MERITUULI - HAVSVINDEN 5/2008 Erilainen nuori vanhuuseläkkeelle KIITOKSET KUVA: HEIMO HOKKANEN Lämmin kiitos kaikille, jotka muistivat jäädessäni eläkkeelle. Seija Suokko Lämmin kiitos Kiitos teille kaikille, jotka muistitte minua lahjoin ja kukkasin ja järjestitte onnellisen sekä ikimuistoisen päivän jäädessäni eläkkeelle. Maire Kuoppamaa Vartt tack för arrangemangen och minnesgåvorna den 12 september Kerstin Gullblom, glad pensionär Lämmin kiitos järjestelyistä ja muistolahjoista 12. syyskuuta Kerstin Gullblom, iloinen eläkeläinen Tarkastuspäällikkö Jussi Perttolan eläkejuhlia vietettiin Maaherrantalolla perjantaina Toinen elämä työaika päättyy aikanaan ja alkaa kolmas elämä. Itse kukin me vuosien mittaan vartutaan, tässäkö se olikin tämä. Aika juoksee aina vaan vinhaa vauhtia, pian olemme vaari taikka muori. Työ ja myös eläkkeellä olo vaativat puhtia, TAHDON OLLA ERILAINEN NUORI. Lämmin kiitos eläkejuhlista, jotka järjestitte minulle. Tiedotuksia Jupe 64 v Kulttuurivirastossa tp.toimistosihteerinä on oppisopimuksella aloittanut Aune Mäkelä ajalla , puh Henkilöstöpalvelut tiedottaa Tuulikki Kruhse-Poutanen on aloittanut henkilöstösuunnittelijana Tuulikin tavoitat numerosta 1104 tai sähköpostitse Tuija Kaski-Kuula on aloittanut työvoimasuunnittelijana Tuijan tavoitat numerosta 1108 tai sähköpostitse Bert Lundström on aloittanut määräaikaisena työturvallisuusasioiden projektikoordinaattorina ajalla Bertin tavoitat numerosta tai sähköpostitse Lämpimät kiitokseni teille kaikille, jotka muistitte minua jäädessäni eläkkeelle. Tässä sovitetaan eläkeläisen tossua. Sopii loistavasti ja pääsin eläkkeelle Kiitos teille kaikille yhteisistä työvuosista. Huutoniemen Tuhkimo alias Maija Herler Raija Myllyniemi, eläkeläinen Kiitos muistamisesta eläkkeelle siirtyessäni sekä yhteistyöstä kuluneina vuosina. Aulikki Huhtala Kiitos muistamisesta täyttäessäni 60 vuotta. Rainer Sillanpää Tofflorna passar utmärkt. Fick gå i pension den Tack alla ni för de gemensamma arbetsåren! Askungen från Roparnäs Maija Herler 19

20 9$$6$1.$8381*,17($77(5, (6,77bb 9lLQ /LQQD 7bb//b 32+-$17b+'(1 $//$ -XNND 3HOWROD (OLQD /XXNNRQHQ.XYD -\UNL 7HUYR 'UDPDWLVRLQWL MD RKMDXV -XKD /XXNNRQHQ YLHU /DYDVWXV 6DOOD 6DOLQ YLHU 3XYXW $QQD 6LQNNRQHQ YLHU 9DORW +HLNNL 3DDVRQHQ YLHU 0XVLLNNL 7DLWR +RIIUpQ YLHU (16,,/7$ VXXUL Ql\WWlP 5RPHR /,387 9DDVDQ NDXSXQJLQWHDWWHUL ZZZ YDDVD IL WHDWWHUL

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Someron Esan uimarin kilpailuohje kilpailumatkoilla pitää käyttää seuran edustusasua aina

Someron Esan uimarin kilpailuohje kilpailumatkoilla pitää käyttää seuran edustusasua aina kilpailumatkoilla pitää käyttää seuran edustusasua aina EDELLINEN PÄIVÄ: pitää syödä hyvin, että jaksaa. KARKIT JA NAPOSTELTAVA OLISI SYYTÄ JÄTTÄÄ POIS. Hyvä tapa varsinkin ennen pääkisoja, on aloittaa

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Sverigefinskt familjeläger 1-3 augusti 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Tervetuloa Örebron läänin ensimmäiselle

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille Matias magneettitutkimuksessa Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille 1 Moi! Minä olen Matias ja harrastan jääkiekkoa. Kaaduin harjoituksissa ja loukkasin polveni.

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg]

Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Klicka här, skriv ev. Undertitel Lapsilisää maksetaan, kunnes lapsi täyttää 16 vuotta. Sen jälkeen peruskoulua jatkavat lapset saavat jatkettua

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

TerveysInfo. Drick mjölk hela livet. Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen

TerveysInfo. Drick mjölk hela livet. Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen TerveysInfo Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen maksuton, A5 : 4 s. : piirr. : 4 vär. http:///www/fi/liitetiedostot/ Barnet_och_mjolken. Hakusanat: ravitsemus, lapset,

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

Heta ja Oiva hammashoidossa

Heta ja Oiva hammashoidossa Heta ja Oiva hammashoidossa Innokkaana lähdössä Ihana aamu: emäntä varustaa autoon meidän pesän. Harvoin päästään mukaan, mutta aina silloin on tiedossa jotain tosi innostavaa. Ei haitannut, vaikka ei

Lisätiedot

PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA

PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ AINO-MARJA KONTIO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi

Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi Minulla on paljon taitoja ja Minä osaan jo paljon asioita! Nuoruus on aikuisena olemisen harjoittelua. Itsenäistyminen tarkoittaa sellaisten taitojen kehittymistä, jotka

Lisätiedot

TAKU 1 AKU 2 NUMERO 2. Leirin avajaiset. Sää huomenna 14 [1] Lieskahdus. Kävimme VESIHIIHTO- HARJOITUKSISSA. Pelastusjohtaja Harri Setälä

TAKU 1 AKU 2 NUMERO 2. Leirin avajaiset. Sää huomenna 14 [1] Lieskahdus. Kävimme VESIHIIHTO- HARJOITUKSISSA. Pelastusjohtaja Harri Setälä Leirilehti 11.06.2015 NUMERO 2 Leirin avajaiset Pelastusjohtaja Harri Setälä Kävimme VESIHIIHTO- HARJOITUKSISSA TAKU 1 ILOISIA LEIRIKASVOJA AKU 2 Sää huomenna 14 RUOAKSI HUOMENNA: 7.30 aamupala: kaurapuuro,

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula http://web.tuusula.fi/kirkonkylankoulu

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula http://web.tuusula.fi/kirkonkylankoulu KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula http://web.tuusula.fi/kirkonkylankoulu 1. LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖ JA LOMA-AJAT Syyslukukausi 12.8.2013 (ma) - 21.12.2013 (lauantai) Syysloma 14.10.-20.10.2013

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Harjoittelijan palaute 2011

Harjoittelijan palaute 2011 Harjoittelijan palaute 2011 Koulutusala Mistä sait tiedon harjoittelupaikasta? 1 Millainen hakuprosessi mielestäsi oli? Saitko tarpeeksi ohjeistusta ennen harjoittelun alkamista? 2 Kun aloitit harjoittelun,

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula. http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula. http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/ KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/ 1. LUKUVUODEN 2012-2013 TYÖ JA LOMA-AJAT LUKUVUOSI 2012-2013 Syyslukukausi 14.8.2012 (ti) - 21.12.2012

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Taitaja 2016 SEINÄJOKI. Ti 10. to 12.5.2016

Taitaja 2016 SEINÄJOKI. Ti 10. to 12.5.2016 Taitaja 2016 SEINÄJOKI Ti 10. to 12.5.2016 Sisältöä Kuka on Samppa Juryn toiminta Päätuomarin rooli Vastalauseen käsittely Esimerkkejä ongelmatilanteista Muistettavaa Taitaja 2016 Seinäjoki / Samppa 18.4.2016

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Busseista myydään ainoastaan kertalippuja käteisellä

Busseista myydään ainoastaan kertalippuja käteisellä MATKALIPUT Bussikorttien (5 e) myynti ja lataus: Vaasan Paikallisliikenne Oy, Hovioikeudenpuistikko 11 Auki: arkisin 11.00-16.00 Studio Ticket, Rewell Center, www.studioticket.fi Bussikorttien latauspisteet:

Lisätiedot

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry Taitajaa taitavammin Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry 6. Miten hyvin kilpailulajisi järjestelyt mielestäsi sujuivat? 1=erittäin huonosti 2=huonosti 3=kohtalaisesti 4=hyvin 5=erittäin

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot