KERROSTALON JÄTE- HUOLTO ASUKKAAN NÄKÖKULMASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KERROSTALON JÄTE- HUOLTO ASUKKAAN NÄKÖKULMASTA"

Transkriptio

1 Lajittelisin, jos KERROSTALON JÄTE- HUOLTO ASUKKAAN NÄKÖKULMASTA Kehittämisen perusteita Improving Household Waste Management in Existing Blocks Tekesin Streams teknologiohjelman projekti Irene Roos, Työtehoseura ry Riitta Kojo, Suunnittelukeskus Oy Liisa Sillanpää, Työtehoseura ry Työtehoseuran raportteja ja oppaita 12 ISBN ISSN

2 TYÖTEHOSEURA Julkaisusarja ja numero Työtehoseuran raportteja ja oppaita TR 12 Julkaisuaika (kk ja vuosi) PL 28 (Melkonkatu 16 A) Lokakuu HELSINKI Tekijä(t) / Authors Toimeksiantaja / Commissioner Irene Roos, Riitta Kojo ja Liisa Sillanpää / Irene Roos, Tekes Streams -teknologiaohjelma / The Streams - Riitta Kojo and Liisa Sillanpää Programme of National Technology Agency of Finland Julkaisun nimi / Title Tutkimuksen nimi / Name of research Lajittelisin, jos Kerrostalon jätehuolto asukkaan Kotitalouksien jätehuoltojärjestelmän kehittäminen; näkökulmasta - Kehittämisen perusteita / "I would sort, if" vanhat kerrostalot. Streams -teknologiaohjelman projekti Improving Household Waste Management in Existing 462/02 / Improving Household Waste Management in Blocks - Motivations Existing Blocks. Streams -project 462/02. Tiivistelmä Tavoite oli laatia jo rakennetuille, "vanhoille", kerrostalokotitalouksille ja -kiinteistöille jätteiden lajittelun järjestämiseen suunnittelumallit. Mallien avulla sekä asunnon että kiinteistön jätetiloja tulisi voida parantaa ilman suuria remontteja. Kehittämistarpeisiin perehdyttiin kolmen yleisimmän jätehuoltojärjestelmän alueella asukaskyselyllä sekä haastattelemalla asukkaita ja isännöitsijöitä. Kerrostaloissa asui yleensä 1-2 hengen talouksia. Keskeinen johtopäätös oli: Asunnossa tarvittava säilytystila riippuu pihan jätekeräyksen järjestelyistä; mitä useampia jätelajeja kiinteistöllä kerätään, sitä vähäisempi on säilytystarve asunnossa. Asukkaiden yleisin kehittämistoive oli saada kaikkien jätelajien keräys kiinteistölle. Asuntojen jätetilojen suunnitteluun laadittiin 5-vaiheinen malli. Toimiva ratkaisu syntyy vain, kun asukas itse päättää ja suunnittelee asunnon jätetilat. Jäteastioille riittää paremmin tilaa, mikäli altaiden yhteydessä on tilaa säästävä vesilukko. Jätevaunuja on runsaasti tarjolla, mutta ei hyviä biojäteastioita. Jätevaunujen toimivuus testattiin Työtehoseuran ja Ruotsin Kuluttajaviraston yhteistyönä (Kotitaloustiedote 3/2003). Kiinteistön jätetilojen toimivuudessa isännöitsijällä ja huoltoyhtiöllä on ratkaiseva rooli. Usein kiinteistöjen välisellä yhteistyöllä saataisiin kaikille osapuolille hyvä ratkaisu.vaikeinta on perinteisten sisäpihojen välinen yhteistyö. Asukkaat haluavat ja tarvitsevat jatkuvaa tiedotusta heitä koskevasta jätehuollosta joko kiinteistön ilmoitustaululla tai asuntoihin jaettuna. Myös vieraskielisten ja uusien asukkaiden opastus on hoidettava. Lajitteluohjeiden lisäksi tarvitaan tietoa myös jätejakeiden lopullisesta käytöstä. Projektissa kehitettiin kiinteistön jätetilojen suunnittelun, kunnostuksen ja toimivuuden ylläpitämisen malli. Tiedottaminen on myös motivaation edellytys, mikä tuli esiin projektiin liittyvässä osatutkimuksessa. Toisessa osatutkimuksessa, joka käsitteli biojätteen erilliskeräilyn toteutumista kotitalouksissa, todettiin että keräyksen käynnistämistä helpottaa, kun asukkaille jaetaan tarvittavat uudet välineet, kuten biojäteastia ja biohajoavia pusseja. Abstract The aim was to improve household waste management in existing blocks of flats by creating guidelines, that help households and managers of blocks to plan functional waste management. Waste utilization in Finland is based on source separation. The waste categories to be separated vary according to the processing method available in the region. The older blocks of flats are not originally equipped with particular places for waste collection points. In addition the increased amount of waste and number of waste types to be sorted have caused problems in finding enough space for the containers. In the Finish households the source separation system usually is based on a dolly for waste bins located under or at side of the kitchen sink. A Finnish invention the so called space-saving water trap gives more space in the cupboard under the sinks, and enables thus full utilization of the space. Based on the field visits, questionnaire and interviews of residents in three most common systems of waste separation and collection, guidelines were drawn up. In addition, the guidelines were based on e.g.: 1) a researcher exchange for testing dollies for household waste bins at the Swedish Consumer Agency. 2) a study of national laws and statutes, as well as communal regulations and orders from the point of view of renovation of the refuse areas within a residential block. 3) On commission two side projects were carried out; one on the recycling motives of household waste, one on starting source separation of biowaste in households. One of the key findings of the field study was: the better the variety of bins available at the block, the less bins and space is needed at home. The most common improvement mentioned by the households was the availability of containers for all waste sorts at the block. On the market there are several dollies and systems for waste bins in household with different qualities, but hardly any practical dish for biowaste. Co-operation between blocks is needed. Usually the co-operation is most difficult in the blocks with traditional closed courtyards.within the theme interview on the recycling motives it appeared, that social support and the feeling of significance of waste recycling are important motivating factors in the source separation of waste. Starting source separation of biowaste was easier when some accessories, e.g. the bin and suitable biodegradable bags were given to the households. Avainsanat / keywords kotitalousjäte, syntypaikkalajittelu, kiinteistön jätetilat, suunnittelumallit / household waste, source separation, waste collection points of the blocks, guidelines for planning ISBN ISSN Yksikkö Kotitalousosasto, PL 13, RAJAMÄKI Kieli / Language Suomi / Finnish Sivuja / Pages 114 Myynti Työtehoseura, PL 28, HELSINKI puh (09) Hinta / Price - (vain verkkoversio)

3 SISÄLTÖ ALKUSANAT... 5 SUMMARY JOHDANTO Lähtökohdat Rajaukset Raportin rakenne Käsitteiden määrittelyä YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Asunnon jätetilat ja -varusteet Kiinteistö ja sen jätetilat ja astiat Tietoa, tiedotusta ja motivaatioon vaikuttamista Kokemuksia biojätteen erilliskeräyksen käynnistämisestä Miten tästä eteenpäin? SUUNNITTELUMALLIT Asunnon jätetilat Viisi askelta toimivaan jätteiden lajitteluun asunnossa Sisustusehdotuksia Kiinteistön jätetilan suunnittelun ohje Jätetilan kunnostuksen vaiheet olemassa olevalla kiinteistöllä Jätetilan sijoituspaikan kriteerit Lajittelu ajantasalle Keräysastioiden oikean mitoituksen varmistaminen Uuden jätetilan suunnittelu Jätetilan pitäminen toimivana VANHOJEN KERROSTALOKIINTEISTÖJEN JÄTEHUOLLON LÄHTÖKOHDAT Asuminen ja kiinteistöt Keittiöt ja jätetilat Jätteen keräyksen kehitys Kiinteistön jätetilojen muutokset JÄTTEENKERÄYKSEN NYKYTILA Jätejakeet Erilliskeräys ja kuljetus Tiettyjen jakeiden keräys yhdessä ja jatkolajittelu Keräys erivärisiin pusseihin, optinen lajittelu Jätehuollossa odotettavissa olevat muutokset Jätekertymät Kotitalouksissa syntyvä jäte Kiinteistöllä kertyvä jäte Jätetilat asukkaan kannalta KIINTEISTÖJEN JÄTETILOJEN SUUNNITTELUN OHJAUS Kiinteistön jätetilojen ja niiden muutosten vaatimat luvat Jätetilojen suunnitteluohjeet Asunnon jätetilat Kiinteistöjen jätetilat...52 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 12 (2004) 3

4 7 MARKKINOIDEN JÄTEASTIAT Asunnon jäteastiat Tilaasäästävä vesilukko Jäteastioiden ja -vaunujen vertailu Kiinteistön jäteastiat VAIHTOEHTOISIA RATKAISUJA Nørrebron malli, Tanska Jätteiden imukeräys, Tukholma Biojätteen poisto viemäriteitse KYSELY JA HAASTATTELUT KOLMEN JÄTEHUOLTO- YHTIÖN ALUEELLA Kiinteistöjen ja kotitalouksien valinta Kyselyn tulokset Asunnot ja jätteiden lajittelu Kiinteistön jätetila Haastattelun tulokset YTV:n alue Kiertokapula Oy:n alue Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n alue Johtopäätökset OSASELVITYKSET Lajittelumotivaatioon vaikuttavat tekijät Biojätteen erilliskeräyksen järjestelyt kotitaloudessa...82 LÄHTEET...86 LIITTEET 4 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 12 (2004)

5 ALKUSANAT Projektin lähtökohtana oli tarkastella kotitalouden jätehuoltoa asukkaiden näkökulmasta. Syntypaikkalajittelua tarkastellaan yleensä kuljetuksen ja käsittelyn kannalta. Kotitalouksien kannalta lajittelu- ja keräystilojen toimivuus ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Projekti on Tekesin Streams teknologiaohjelman projekti 462/02, Kotitalouksien jätehuoltojärjestelmän kehittäminen; vanhat kerrostalot eli JÄTELMÄ. STREAMS teknologiaohjelman Yhdyskuntien jätevirroista liiketoimintaa tavoitteena on uuden liiketoiminnan luominen yhdyskuntien kiinteiden jätteiden vähentämisen, jätteiden hyötykäytön ja loppusijoittamisen alueella. Vanhoissa kerrostaloissa on usein huonosti tilaa jätteen lajitteluun sekä asunnossa että pihalla. Kotona jäte kilpailee tilasta muun säilytettävän tavaran kanssa. Pihalla autot vievät usein parhaat paikat. Kun jätteen lajittelu on helppoa ja sujuvaa, myös jätteen laatu on hyödyntämisen kannalta hyvä. Projektin tavoitteena on parantaa lajittelun mahdollisuuksia ja asukkaiden lajittelumotivaatiota. Projekti on Työtehoseura ry:n ja Suunnittelukeskus Oy:n yhteistyö. Työtehoseuran tutkijan Irene Roosin osuutta ovat kotitaloutta ja asuntoa käsittelevät kohdat ja Suunnittelukeskuksen suunnittelija Riitta Kojon kiinteistöä ja pihaa koskevat kohdat. Työtehoseurasta tutkija Anne Korhonen on käsitellyt ja kirjoittanut kyselyä koskevan osuuden. Mauri Marttila Kiinteistöliitosta kirjoitti kappaleen 6.1 Kiinteistön jätetilojen ja niiden muutosten vaatimat luvat. Projektiin liittyy kaksi osaselvitystä, joista toinen käsittelee lajittelumotivaatioon liittyviä tekijöitä, ja toisessa seurattiin biojätteen erilliskeräilyn käynnistymistä kotitalouksissa. Osaselvitykset on julkaistu erikseen. Hankkeen rahoittajina oli Tekesin ohella jätealan yrityksiä, joiden edustajat toimivat myös projektin johtoryhmässä. Johtoryhmän puheenjohtaja oli Markku Salo Jätelaitosyhdistyksestä. Tekesin taholta projektia valvoi teknologiaasiantuntija Helena Manninen. Muut jäsenet olivat: Tapani Flaaming / Flaaming Oy, Aki Itänen / Ekokem Oy Ab, Juhani Juvonen / Vapo Oy, Mats Koivusalo / Ab Ekorosk Oy, Anneli Laakso / Suomen Aaltopahviyhdistys ry, Reijo Lehtinen / Rakennusteollisuus RT ry, Mauri Marttila / Suomen Kiinteistöliitto ry, Seija Paajanen / Suomen Kuntaliitto, Kyösti Pöyry / Paperinkeräys Oy, Ismo Ropponen / Stala Oy, Jukka Suvisalmi / Plastiroll Oy Bioska. Työtehoseura kiittää lämpimästi johtoryhmää, joka koko projektin ajan toimi aktiivisesti tutkijoiden tukena. Rajamäellä syyskuussa 2004 Työtehoseura ry Työtehoseuran raportteja ja oppaita 12 (2004) 5

6 SUMMARY Introduction Waste utilization in Finland is based on source separation. Waste collection spaces are regulated nationally and locally. The waste categories to be separated are defined by the municipal waste management regulations. Local authorities inform housing companies about the number and recommended size of waste containers needed in a courtyard. In the last few years, the source separation of waste in Finland has been studied mostly from the viewpoints of waste collection and transportation and waste processing. Less attention has been paid to the prerequisites of the households for managing the source-separated waste and to the functionality of the containers and waste collection points of refuse areas in blocks of flats. The biggest problem with the older blocks of flats is that they are not originally equipped with particular spaces for waste collection. In addition the amount of waste and the number of waste types to be sorted have increased in Finland causing problems in finding enough space for the containers as well as space for waste sorting in dwellings. This 2-year project focused primarily on the arrangements in existing blocks of flats, and in flats. It was carried out by TTS Institute together with Plancenter Ltd within the Streams Programme of National Technology Agency of Finland (Tekes), which financed 50% of the project. Several operators in the field of waste management financed the other half. Aim of the project The project aimed at creating guidelines, which help households and managers of blocks of flats to plan their source separation of waste. Easy source separation makes it possible to get cleaner components of waste for recovery. The guidelines will help the households to assess their own needs in waste management and to plan the space they need for the waste management activities, such as collecting waste paper and packaging materials, bio waste and municipal solid waste. Similarly, the people responsible for the waste management in blocks of flats will be able to select the most suitable type and site for the waste collection point, and be able to fulfil the changing requirements of the municipalities. Methods A market survey of waste bins for the households was made in autumn The available waste containers were also studied, as well as the views of waste transportation organisations and end-users. A test on dollies for household waste bins was conducted together with the Swedish Consumer Agency, as a researcher exchange. In the test the dollies were assessed according to their easiness of installation, space requirements, working height, handling, and cleaning qualities. A study of national laws and statutes, as well as municipal regulations and orders from the point of view of renovation of the refuse areas within a residential block was conducted as well. 6 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 12 (2004)

7 Two side projects were carried out on commission; one, a theme interview, on household waste recycling motives of households, one on starting source separation of biowaste in households. According to the theme interview on motives, social support and the feeling of significance of waste recycling are important factors in the source separation of waste. For some people, the feeling of significance is not of primary importance. Their premise is the fact that there are certain rules and regulations and one has to follow them. Generally, the Finnish households view source separation positively and are willing to separate at source if they get enough guidance. The other side project showed that starting the source separation of biowaste was easier when some accessories, e.g. the bin and suitable biodegradable bags were given to the households. The field study in collected information on the situation. The researchers made several site visits in Finland and even in Sweden in order to clarify the present situation of household waste management. The site visits were made to various residential areas in three most common systems of waste separation and collection. Based on the field visits several blocks of flats were chosen for further study. In these blocks a questionnaire was distributed. Based on the results of the questionnaire interviews were carried out in order to understand the problems of the households. All these were used as basis for guidelines for households and managers of blocks of flats. Results Test on dollies On the market there are several dollies and systems for waste bins for households with different qualities, but hardly any practical dish for biowaste. The number of bins in each system varied from two to four, and prices ranged from 15 to 205 euros. A dolly for the waste containers can be located under the kitchen sinks. The structure of the whole system should be simple in order to make cleaning easier. It is easier to clean the cupboard if the bins and holders are easy to remove and reinstall after cleaning. Bins that are too large to fit into the sink for washing are difficult to clean. Dimensions of holders and bins vary a great deal, which is useful to know when refurnishing an old sink cupboard. Cast iron drainpipes and water traps take up a lot of space; the space-saving water trap, a Finnish invention, gives more space under the sinks and enables full utilization of cupboard space, e.g. containers for sorting waste. The test also proved that all the products have their pros and cons. The choice of the system also depends on the amount of waste produced and the categories sorted by the household. People should be able to alter their waste sorting systems, since the basis of waste sorting can change over the years. Key findings The key findings of the field study were: a) the better the variety of bins available at the block, the less bins and space is needed at home, b) lack of space in the kitchen is not the basic problem, but lack of outlining the space, Työtehoseuran raportteja ja oppaita 12 (2004) 7

8 c) functional source sorting can only be based on a household s own planning and choises. The most common improvement mentioned by the households was the availability of containers for all waste sorts at the block. Co-operation between blocks is needed. Usually the cooperation is most difficult in the blocks with traditional closed courtyards. Continuous and updated information - given at the block - on the waste types to be sorted and the location of the closest collection points for recycable waste were considered important and motivating by the households. Laws, statutes, as well as communal regulations and orders don t restrict renovation of the refuse areas, but they often are contradictory, e.g. they prevent the kerb side collection. Guidelines Guidelines to help households and managers of apartment houses to plan their source separation of the waste were the main target of the project. Guidance in five steps to functional waste sorting at home In older apartments the spaces for storage are scarce, especially for sorting waste. However, lack of space in the kitchen or an apartment is not the basic problem, but it is the lack of outlining the space. The outlining should be done by the households themselves. Own planning and decisions make the waste separation functional and motivating. The frame is given in the local or even national requirements and recommendations. And if the house offers outside in its yard a good variety of bins and containers for sorted waste, less bins and space are needed at home. In the report there are step by step guidelines for a household to plan its waste separation arrangements at home. The guidelines will, hopefully, later be given in a form of browser operated network service to serve as an interactive planning game. The first step is to find out which waste fractions are collected in an area and a block in question. Then you should considere and decide, which fractions you are ready to sort, and how far you are ready to bring them. After this you should think, which amounts your family is producing waste, and the volumes of the containers for them. This all is affected by how often you are willing to empty your bins, storing bags and vessels. The fourth step is to find a place where you are willing to collect the fractions. You can collect some sorts in the same container, e.g. glass and metal, and then separate them at the collection point. The last step is to empty the cabin and to refurnice it according to your own plan. The report shows some examples on interior furnicing of cabins with different breadth. Guidance for planning and renovating waste spaces in blocks The tables in the report give one approach to renovate waste spaces in blocks. They give step by step advice for renovation and refer to respective national laws and statutes, as well as to communal regulations and orders. The first group of tables gives the criteria of placing the waste container considering safety and dwelling comfort. The next group of tables focuses on sorting and making it more effective, on the proper size, amount and quality of containers as well as monitoring the situation. Other groups of tables give advice for building and constructing a new waste space and for keeping it functional. 8 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 12 (2004)

9 1 JOHDANTO 1.1 Lähtökohdat Syntypaikkalajittelua on viime vuosina tarkasteltu useissa selvityksissä kuljetuksen ja käsittelyn kannalta. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet kotitalouksien edellytykset syntypaikalla lajiteltujen jätteiden varastointiin sekä asuinkiinteistöjen keräysastioiden ja -tilojen toimivuus kotitalouksien kannalta. Projektin pääasiallisena kohteena ovat kotitaloudet ja vanhojen kerrostalokiinteistöjen jätehuoltotilojen kehittäminen. Fyysisesti projekti käsittää jätehuoltojärjestelmän kotitaloudesta kiinteistön keräyspaikalle. Hyvät syntypaikkalajittelun edellytykset takaavat, että lajittelutulos on jätteiden hyödyntämisen kannalta paras mahdollinen, eli talteen saatavat jakeet säilyvät puhtaina. Yksi keino tavoitteen saavuttamiseksi on edistää ja selkiyttää jätehuoltoon käytettävien tilojen suunnittelua kaikkien alan toimijoiden yhteistyönä. Projektin tavoite on: laatia kotitalouksien käyttöön suunnittelumalli jätteiden lajittelun järjestämiseksi asunnoissa. Painopiste on ilman suuria remontteja toteutettavissa ratkaisuissa. laatia kiinteistöille suunnittelumalli, jota voidaan käyttää apuna kehitettäessä kullekin kiinteistölle parhaiten soveltuvaa jätehuoltoratkaisua. 1.2 Rajaukset Keskusteluissa rahoittajien kanssa hanke rajattiin käsittelemään vanhoja kerrostaloja, joilla tässä tarkoitetaan vanhaan kaupunkirakenteeseen kuuluvia keskustojen vanhoja kerrostaloja. Jätehuollon kannalta kiinteistöä voidaan kuitenkin pitää vanhana, mikäli se on suunniteltu ennen 1990-luvulla alkanutta syntypaikkalajittelun laajenemista. Projektin johtoryhmän ehdotuksesta mukaan valittiin kiinteistöjä, joissa on asuntojen lisäksi yrityksiä. Projektin ulkopuolelle jätettiin aluekeräyspaikat sekä jätteiden kuljetus ja käsittely. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 12 (2004) 9

10 Kuva 1. Projektin viitekehys. Projekti käsittää jätehuoltojärjestelmän kotitaloudesta kiinteistön keräyspaikalle. Projekti koostuu kolmesta osaselvityksestä ja niiden perusteella laadituista kiinteistöjen ja asuntojen jätehuollon järjestämisen ohjeista. Kyselyllä ja haastattelulla selvitettiin kotitalouksien ja kiinteistöjen jätehuoltojärjestelyjä (Työtehoseura ry ja Suunnittelukeskus Oy); osaselvitykseen sisältyi myös keittiön kaappeihin asennettavien jätevaunujen markkinaselvitys ja niiden asennettavuuden ja käytettävyyden testi (Työtehoseura ja Ruotsin kuluttajavirasto) Kotitalouksien jätteiden lajittelun motivaatiota kartoittava esitutkimus (Chydenius-Instituutti) Biojätteen erilliskeräyksen onnistumiseen vaikuttavien tekijöiden selvitys (Työtehoseura ry ja Jätekukko Oy). Osaselvitysten perusteella laadittiin suunnittelumallit asuntojen ja kiinteistön pihan jätelajittelulle ja -tiloille (Työtehoseura ry ja Suunnittelukeskus Oy). 1.3 Raportin rakenne Raportissa esitetään ensin kaikkien kolmen osaselvityksen pohjalta tiivistelmä ja johtopäätökset kappaleessa 2. Niille rakentuvat kappaleessa 3 esitetyt asunnon ja kiinteistön pihan jätetilojen suunnittelumallit. Kappale 4 käsittelee kotitalouksien jätetilojen kehitystä ja siihen vaikuttaneita tekijöitä asuntojen ja kiinteistöjen osalta. Kappale 5 käsittelee asuinkiinteistöjen jätehuollon nykytilaa ja kappale 6 jätetilojen ohjeistusta. Kappale 7 kertoo nykyisistä jäteastioista sisältäen myös keittiön jätelajitteluvaunujen testin. Kappale 8 jättää pohdintaan joitakin mahdollisesti vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kappale 10 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 12 (2004)

11 9 sisältää pääkohdat kyselystä ja haastattelusta, jotka tehtiin asukkaille kolmen jäteyhtiön alueella. Kappaleessa 10 referoidaan projektiin sisältyviä osaselvityksiä lajittelumotivaatioon vaikuttamisesta ja biojätteen erilliskeräilyn käynnistämisestä. Selvitykset on julkaistu omina raportteinaan. Projektia esiteltiin jätealan kansainvälisessä symposiumissa Skotlannissa syksyllä 2003 (Liite 4). Kuva 2 osoittaa projektin osien tarkoitusta ja hierarkiaa pyrittäessä projektin tavoitteeseen. TUTKIMUSTARPEITA TOIMIVAN JÄTETILAN SUUNNITTELUMALLI KOTITALOUDELLE KIINTEISTÖLLE - KOTITALOUDEN - ASUKAAN JA KIINTEISTÖN LÄHTÖKOHDISTA LÄHTÖKOHDISTA PARANNUSEHDOTUKSIA JÄTEALAN ASIANTUNTIJAT JOHTORYHMÄSSÄ KYSELY- JA HAASTATTELUTUTKIMUS BIOJÄTTEEN ERILLISKERÄILYN KÄYNNISTYMISESTÄ KOTITALOUKSISSA TIEDON LEVITTÄMINEN BIOJÄTESTRATEGIAN TOTEUTUKSEEN RAPORTIT INTERNETISSÄ SEMINAARI ALAN ASIAN- TUNTIJOILLE JA TOIMIJOILLE SEMINAARI, ARTIKKELIT, KYSELY SEKÄ ASUKKAIDEN JA ISÄNNÖITSIJÖIDEN HAASTATTELU KOLMEN ERI JÄTEHUOLTOYHTIÖN ALUEELLA JÄRJESTELMIEN TOIMIVUUS MOTIVOINTIIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ SELVITTÄVÄ HAASTATTELU VANHAN JA UUDEN 2-PUSSIJÄRJESTELMÄN ALUEELLA KEITTIÖIDEN JÄTEASTIOIDEN TOIMIVUUDEN VERTAILU EU:sta ODOTETTAVISSA ASUNTOJEN JÄTETILOJEN KEHITYS JA NYKYTILA JÄTEHUOLLON KEHITYS JA NYKYTILA ASUKKAAN MAHDOLLISUUDET OHJAUS LÄHTÖKOHTA KIINTEISTÖN JÄTEASTIAT JA MUUTA NIIHIN LIITTYVÄÄ ASUINKIINTEISTÖJEN JÄTETILOJEN SUUNNITTELUN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET VAIHTOEHTOISIA RATKAISUJA ASUINKIINTEISTÖJEN JÄTEHUOLLON KEHITYS JA NYKYTILA Kuva 2. Projektin osien jäsentyminen ja projektin päämäärä Työtehoseuran raportteja ja oppaita 12 (2004) 11

12 1.4 Käsitteiden määrittelyä Jätealan termistö ei ole vakiintunut. Samasta asiasta käytetään eri nimityksiä. Kappaleeseen on koottu jätealan termejä ja niiden selityksiä. Tässä raportissa esiintyvät termit on alleviivattu. kotitalousjäte, talousjäte: jäteluokka johon kuuluu kotitalouksissa peräisin oleva kulutusjäte 1) jätejae: aine tai esine, joka voidaan erillisenä tunnistaa ja tarvittaessa ottaa 1) 2) erilleen jätteestä jätelaji: jätejakeiden ryhmä, joka muodostetaan niiden koostumuksen ja ominaisuuksien perusteella 1) 2) jäteluokka: jätelajien ryhmä, joka muodostuu jätteitä synnyttävän toiminnan 1) 2) tai hallinnollisen määräyksen perusteella hyötyjäte: hyödyntämistä varten talteen otettua jätettä 1), esimerkiksi keräyspaperia ja -pahvia, keräyslasia ja -metallia 2) keittiöjäte: biojae (ruuantähteet) ja polttoon soveltuva jae (paperi, pahvi ja muovi). Jakeet erotetaan toisistaan lajittelulaitoksella. (Ekorosk) biohajoava jäte: mikrobitoiminnan vaikutuksesta hajoava jäte 1) biojäte, eloperäinen jäte: eloperäistä ainetta oleva jätelaji 1), joka on biologisesti hajoavaa, kiinteää ja myrkytöntä. Biojätettä on muun muassa ruokajäte ja puutarhajäte 2) biologinen jäte: biologinen jäte jaetaan kahteen ryhmään: tunnistettava ja ei tunnistettava biologinen jäte. Kummankin jätelaadun käsittely on sama. Biologinen jäte pakataan niin, ettei sisältö pääse valumaan pois. Jäte voidaan kerätä esim. muoviseen pussiin, joka pakataan pahvilaatikkoon. Pakkaukseen tulee merkitä Biologinen jäte. Biologinen jäte sijoitetaan kaatopaikalle erityisjätteenä välittömästi haudaten 4) myös: - Keittiöjäte lajitellaan märkään (biologinen jäte) ja kuivaan (palava jäte) jätteeseen (Ekorosk) elintarvikejäte: ruoan valmistuksen tai tarjoilun yhteydessä käyttämättä jääneitä ruoka-aineksia ja elintarvikkeita sekä ruoan tähteitä. Myös elintarvikkeiden ja rehujen valmistuksessa sekä elintarvikkeiden kaupassa syntyvä biojäte on elintarvikejätettä 2 energiajae: muuhun hyötykäyttöön kelpaamatonta, polttokelpoista jätettä 2) energiajäte: saadaan lajittelemalla polttokelpoiset jätteet omaksi jakeeksi, materiaalina hyödynnettävät jätteet omiksi jakeiksi ja jäljelle jää kaatopaikkajäte (Juvonen ym. 2003) myös: - haitattomasti esikäsiteltävää ja poltettavaa jätettä, kuten materiaalihyötykäyttöön soveltumatonta muovi-, paperi-, pahvi- ja kartonkijätettä, yleensä muovipohjainen pakkausjäte (Päijät-Hämeen Jätehuolto) - jätepolttoaineen valmistukseen ja muuhun energiahyötykäyttöön soveltuva erilliskerätty jäte (YTV) jäännösjae: jäte joka jää jätteen syntypaikalla jäljelle ongelmajätteiden ja erilliskerättävien hyödynnettävien jätteiden erikseen keräämisen jälkeen esimer- 12 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 12 (2004)

13 kiksi biojäte, energiahyötykäyttöön soveltuvat jakeet ja kaatopaikalle toimitettava jäte karkeajäte: jätteenkäsittelylaitoksille soveltumatonta jätettä, jota ei voida hyödyntää aineena tai energiana (Ekorosk) kuiva- tai sekajäte: jää jäljelle, kun materiaalina hyödynnettävät jakeet on lajiteltu erikseen (Juvonen ym. 2003) myös: - sekajäte: lajittelematonta jätettä 2) - kuivajäte: asumisessa syntyvä jäte, joka jää jäljelle, kun biojäte, materiaalina hyödynnettävät jätteet, ongelmajätteet ja erityisjätteet kerätään erikseen (Pirkanmaan Jätehuolto) ruokajäte: mm. ravintoloiden, pitopalveluiden, keskuskeittiöiden ja kotitalouksien keittiöiden ruokajätettä, kun se on tarkoitettu käsiteltäväksi biokaasutai kompostilaitoksessa yhdyskuntajäte: asumisessa syntynyt jäte sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntynyttä jätettä, ei kuitenkaan ongelmajäte eikä käymäläjäte (YTV) hyötykäyttö: jätteiden hyödyntäminen raaka-aineena tai energiana 2) kierrätys: tavaroiden ja vaatteiden kierrättäminen sellaisenaan tai jäteraakaaineen kierrättäminen 2)5) myös: - jätteiden tai jätejakeiden käyttäminen raaka-aineena tai materiaalina 2) 1) 2) 3) uusiokäyttö: jätteiden kierrätys takaisin tuotannon raaka-aineeksi hyödyntäminen: jätteen sisältämän raaka-aineen talteenottaminen kerääminen: toimintaa, jossa jäte siirretään hyödyntävään tai käsittelevään yritykseen tai kunnan tai muun yhteisön haltuun 2) lajittelu: jätejakeiden erottaminen toisistaan sekä hyödyntämistä että kaatopaikkasijoittamista varten 3) myös: - jätteiden erottaminen ohjeiden mukaisesti eri lajeihin ominaisuuksien perusteella 2) 1) Ympäristösanasto. TSK 27. Tekniikan sanastokeskus ) Kierrätysopas ) Kierrätyssanastoa ) Terveydenhuoltoalan jäteopas. elokuu ) Lamberg 2004 Ab Ekorosk Oy: Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy: Pirkanmaan Jätehuolto Oy: YTV: Työtehoseuran raportteja ja oppaita 12 (2004) 13

14 2 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 2.1 Asunnon jätetilat ja -varusteet Keskeinen jätetila on keittiössä Keittiö ja siellä pesupöydän yhteydessä oleva kaappi, allaskaappi, ovat edelleen ensisijaisesti jätteiden säilytyspaikka asunnossa. Allaskaapissa säilytetään ennen kaikkea sekajäte ja biojäte. Hyödynnettävistä jätteistä niissä säilytettiin yleensä lasia, metallia ja kartonkia. Paperia kerätään pääasiassa muualla asunnossa. Jätteitä ja muuta samantapaista Haastatteluissa kävi ilmi, että jätteiden säilytykseen liittyy luontevasti myös muuta samantapaista säilytystä. Allaskaapissa säilytetään kodin hoitoon liittyviä tarvikkeita, esimerkiksi kukkien hoitoaineita, pesuaineita, harjoja ja käytettyjä muovikasseja. Kaapin sisustusta tulisi voida muuntaa näihinkin käyttötarkoituksiin. Pihan jäteastiat ratkaisevia Jätteiden säilytys on osa koko asunnon säilytysproblematiikkaa. Kyselyyn vastanneiden mukaan jätteiden säilytystilojen vähäisyys on suuri ongelma. Myös haastatteluissa se tuli voimakkaasti esiin. Projektin eri osien kuluessa vahvistui kaksi keskeistä johtopäätöstä: Pihan ja/tai korttelin keräysjärjestelmä ohjaa asunnoissa tapahtuvaa lajittelua. Asunnossa tarvittava säilytystila riippuu pihan jätekeräyksen järjestelyistä; mitä useampia jätelajeja kiinteistöllä kerätään, sitä vähäisempi on säilytystarve asunnossa. Mikäli pihalla on astiat kaikille toisistaan erillään kerättäville jätelajeille, jätteiden tilantarvetta asunnossa vähenee; jätteet voidaan viedä pihan/kiinteistön astioihin aina asunnosta lähdettäessä, lukuun ottamatta bio- ja sekajätettä. Tämä koskee kerrostalojen pieniä talouksia; isoille jätemäärille toimintatapa ei ole yhtä hyvä. Kyselyn vastaajat kokivat usein ongelmaksi kiinteistön tarjoamien lajittelumahdollisuuksien vähyyden. Lajittelumahdollisuuksien lisäämistä esitettiin yleisimmin myös parannusehdotuksissa. Jätevaunuja on, bioastioista puutetta Vanhoissa kerrostaloissa on useimmiten pienet keittiöt ja keittiökaappien mitat vaihtelevat. Kotitalouksien on vaikea löytää toimivia jätekaapin sisustusratkaisuja. Haastatellut taloudet olivat etsineet tarpeisiinsa soveltuvia biojäteastioita löytämättä niitä. Biojäteastioiksi oli ostettu muihin tarkoituksiin suunniteltuja astioita. Myös projektin markkinatutkimuksen mukaan tarjolla on vain vähän biojätteelle sopivia astioita. Sen sijaan erilaisia lajitteluvaunuja on runsaasti. Samankin kotitalouden tarpeet vaihtelevat suuresti kotitalouden koon, elämänvaiheen ja asuinpaikkakunnan mukaan. Jätteiden keräykseen tarvitaan muunneltavia ratkaisuja, joita voidaan sopeuttaa yksittäisen kotitalouden tarpeisiin. 14 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 12 (2004)

15 Itse suunniteltu toimii ja sitouttaa Kyselyn ja haastattelun perusteella jätteiden säilytykseen asunnossa on käytettävissä vain vähän tilaa. Vähäinen tila on kuitenkin mahdollista saada riittämään, mikäli tilan käyttö jäsennetään paremmin ja tila sisustetaan tarkoituksenmukaisesti. Esimerkiksi tilaasäästävä vesilukko mahdollistaa altaiden alla olevan tilan tehokkaamman käytön. Paras ja toimivin ratkaisu syntyy, kun kotitaloudet sisustavat itse jätteille varatut tilat ottaen huomioon omat tarpeensa. Projektissa laadittiin kotitalouksien käyttöön suunnittelumallin runko. Jatkotoimenpiteenä esitetään suunnittelumallin toteuttamista sähköisenä, mikä liittäisi kotitaloudet jätelajittelun uusiin merkityksiin ja yhteyksiin. 2.2 Kiinteistö ja sen jätetilat ja astiat Vanhat kiinteistöt ja uudet vaatimukset Vanhojen kerrostalokiinteistöjen piha-alueita suunniteltaessa jätemäärät, jätehuollon vaatimustaso sekä keräykseen ja kuljetukseen käytetty kalusto ovat olleet täysin erilaiset kuin nykyisin. Vanhat kerrostalot voidaan jakaa pihojen tyypin ja jätehuollon kehittämismahdollisuuksien kannalta seuraaviin kuvan 3 mukaisiin ryhmiin. kulku pihalle porttikäytävästä kulku pihalle kadulta sisäpiha korttelipiha Lamellitalo Pistetalo eristetty naapureista yhteydessä naapuripihoihin Porttikäytävä on usein jäteautolle ahdas. Jäteastioiden kuljetusmatkat autolle ovat pitkät. Piha on ahdas ja tarjoaa vain vähän sijoitusmahdollisuuksia jätetilalle. Kuten edellä. Pihojen tehokas suunnittelu edellyttää kiinteistöjen välistä yhteistyötä. Piha tarjoaa yleensä enemmän mahdollisuuksia kuin em. korttelipihat. Kuva 3. Vanhojen kerrostalojen pihatyypit jätehuollon kehittämisen kannalta. Sisäpihat hankalia, uudemmille helpompi kulkea Porttikäytävän kautta saavutettava sisäpiha on vaikea muuttaa jätehuollon kannalta toimivaksi. Sisäpihoja erottavat toisistaan erilaiset rakenteet, joten yhteistyötä naapureiden kanssa on hankala järjestää. Tavallista on, ettei jäteauto mahdu porttikäytävästä sisäpihakiinteistön pihaan. Korttelipihan kehittäminen edellyttää kiinteistöjen välistä yhteistyötä. Lamelli- ja pistetalojen pihoilta on yleensä esteetön yhteys kadulle, joten niistä saadaan toimivia helpommin. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 12 (2004) 15

16 Määräykset muuttuneet usein Kiinteistön jätetiloja koskevat ohjeet ja määräykset ovat muuttuneet usein ja määräysten muuttuessa äskettäin kunnostetut jätetilat ovat saattaneet muuttua huonosti toimiviksi luvun nopeat muutokset ovat johtaneet siihen, että jopa 1990 alkupuolella rakennetut jätetilat ovat käyneet pieniksi. Jätetilojen rakentamista koskevia ohjeita on annettu jo kauan. Niitä ei ole kuitenkaan noudatettu kaikissa kiinteistöissä. Syynä on saattanut olla, että uusien ja ajanmukaisten jätetilojen sijoittaminen on pihan ahtauden tai muodon takia hyvin vaikeaa. Jätetilojen kunnostusintoa on myös vähentänyt, etteivät kunnostustoimet ole auttaneet pitkäksi aikaa, kun määräysten muuttuessa jätetilat ovat jääneet jälleen pieniksi. Kaikilla haastattelun kiinteistöillä, joilla oli jätehuone tai jätekatos, tila oli käynyt pieneksi ja astioita oli jouduttu sijoittamaan jätetilan ulkopuolelle. Lait eivät tue toisiaan Kiinteistön jätetiloihin vaikuttavat lait eivät tue toisiaan. Esimerkiksi kaavamääräykset rajoittavat jätehuoneen sijoittamismahdollisuuksia. Kavennuksia tai hidasteita varten voidaan tehdä rakennusrasite. Kavennukset muodostaisivat hyvän tilan esimerkiksi syväkeräyssäiliöille. Katualuetta ei voi kuitenkaan käyttää jäteastioiden sijoitukseen, mikä estää myös kadunvarsikeräyksen toteuttamista eli jätteen keräyksen automatisointia. Kunnostustarpeiden tunnistamisella parannusta Kyselyssä asukkaat mainitsivat jätetilojen puutteista useimmin ahtauden. Muita puutteita olivat mm. jätteiden keräyspaikan sijainti suoraan asuinhuoneiden ikkunoiden vieressä, jäteastioiden huono sijoitus ja jätehuoneen puutteet, kuten valon puute ja hankala ovi. Huonot tilat ovat myös jätteenkuljettajille turvallisuusriski. Tyypillistä on kuitenkin hankaluuksien hyväksyminen. Usein tyydytään pitkiäkin aikoja huonosti toimiviin ja jopa turvallisuudeltaan huonoihin ratkaisuihin. Esimerkiksi reittiä jätetilaan saatetaan pitää helppona, vaikka reittiin kuuluu hissi, porraskäytävään aukeava alaovi (jätepussi piti laskea maahan) ja jätehuoneen korkea kynnys. Jäteastiat ovat niin korkealla, että jätepussin joutuu heittämään astiaan. Kiinteistön jäteastian käyttöympäristöä tulisi kehittää toimivammaksi asukkaan kannalta. Erilaisten käyttäjien (esimerkiksi vanhukset, lapset, vammaiset) tulisi pystyä käyttämään jätetilaa. Käyttöä kuitenkin vaikeuttaa mm. astioiden korkeus yhdessä vaikeasti auki pidettävän kannen kanssa. Jäteastioita ei siten ole myöskään helppo käyttää tilanteessa, jossa jätteen tuojalla on jätepussin lisäksi muutakin kannettavaa, esimerkiksi kauppakassi tai tilanteessa, jossa hyödynnettävät jätteet lajitellaan jätetilassa tuontiastiasta keräysastioihin. Kiinteistöjen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota kiinteistön asukkaiden toiminnallisiin tarpeisiin. Kehittämisvaihtoehtoina kyseeseen saattavat tulla esimerkiksi laskutila, ripustuskoukut, kannen avausta helpottavat laitteet tai koroke. Jätetilojen mitoitukseen ja suunnitteluun on käytettävissä useiden eri tahojen laatimia ohjeita, siksi projektissa laadittu ohje tähtää jätetilan kunnostustarpeiden selvitykseen eikä ole varsinainen suunnitteluohje. 16 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 12 (2004)

17 Kiinteistölle lisää lajittelumadollisuuksia Asukkaiden yleisin toive oli saada kiinteistölle useampien jätelajien keräys. Aluekeräyspaikat olivat monelle hankalan matkan päässä. Lajittelun ekologiset edut menetetään, jos kotitaloudet joutuvat autoillaan kuljettamaan jätteitä keräyspaikoille. Lajittelumahdollisuuksien lisäämistä esitettiin yleisimmin myös parannusehdotuksena. Kotitaloudet halusivat lajitella useampia jakeita, mutta kun vastaanottopaikkoja ei ollut, se ei tuntunut järkevältä. Asukkaita ärsyttivät ns. suuret jätteet, jotka nyt lojuvat kellarissa tai ullakon käytävillä. Niille tulisi järjestää säännöllinen keräys. Yleisesti toivottiin jatkuvaa tiedotusta aluekeräyspaikoista sekä kiinteistöllä noudatettavasta lajittelusta. Kartonki ja pahvikeräykseen kelpaavista materiaaleista oli epätietoisuutta. Mm. pizzalaatikot aiheuttivat ongelmia, jos kartonkikeräystä ei ollut järjestetty kiinteistöllä. Niitä on hankala pussittaa ja irrallisina ne aiheuttavat vaikeuksia kiinteistöllä ja lajittelulaitoksella. Yhteistyöllä viihtyisyyttä ja toimivuutta Haastattelun kohteena olleiden kiinteistöjen jätehuoltotiloihin ja järjestelyihin perehdyttäessä oli usein ilmeistä, että kiinteistöjen välisellä yhteistyöllä ja sopimisella voitaisiin parantaa jätetiloja, pihojen viihtyisyyttä ja käyttöarvoa. Kiinteistön isännöitsijä ja hallitus ovat ratkaisevassa asemassa. Kiinteistöjen välinen yhteistyö ei näytä nykyään olevan yleistä. Sisäpihakiinteistöllä yhteistyön järjestäminen on hankalaa pihan rakenteesta johtuen. Muilla kiinteistöillä olisi kuitenkin yhteistyöllä mahdollista parantaa jätteenkeräyksen tasoa ja pihan viihtyisyyttä. Neljä haastatelluista kiinteistöistä suunnitteli jätetilojen kunnostusta. Näistä kaksi piti mahdollisena ja jopa todennäköisenä yhteistyötä naapurikiinteistöjen kanssa (pihat yhteydessä naapureiden pihoihin). Apu teknologiasta vai palveluista? Projektin yhteydessä tutustuttiin Ruotsissa jätteiden imukeräykseen vanhojen kerrostalojen alueella ja Tanskassa vihreiden talonmiesten hoitamaan korttelikohtaiseen jätelajitteluun. Ne edustavat kahta hyvin erilaista tapaa ratkaista vanhojen kerrostalojen jätelajittelu: teknologia tai palvelu. Yhteistä molemmille malleille on, että ne edellyttävät kiinteistöiltä yhteistyötä. 2.3 Tietoa, tiedotusta ja motivaatioon vaikuttamista Missä lähimmät aluekeräyspaikat? Projektin kyselyyn vastanneista lähes kaksi kolmasosaa oli saanut omasta mielestään riittävästi tietoa jätteiden lajittelusta ja osasi mielestään lajitella. Jatkuva tiedottaminen on silti tarpeen. Esimerkiksi toisessa tämän projektin kahdesta osaselvityksestä, Chydenius-Instituutin Motivaatio selvityksessä todettiin, että osa kotitalouksista selkeästi kaipasi tiedotteita, joilla muistutettaisiin lajittelusta ja rohkaistaan lajitteluun. Valtaosa kyselyn vastaajista toivoi tietoa aluekeräyspaikoista. Tietoa haluttiin saada säännöllisesti ja sitä pidettiin välttämättömänä esimerkiksi silloin, kun keräyspaikka muuttui. Lisäksi toivottiin pakkausmerkintöjä lajittelun helpottamiseksi. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 12 (2004) 17

18 Myös haastatteluissa tuli vahvasti esiin se, että kotitaloudet kaipaavat tietoja alueellisten keräyspaikkojen sijainnista. Erittäin ärsyttäväksi koettiin alueellisen keräyspaikan poistamisesta aiheutunut hankaluus. Tiedotuksen merkitys kasvaa entisestään, mikäli kiinteistön asukkaat vaihtuvat usein. Myös Motivaatio selvityksen kotitalouksissa hyötykäyttöaseman kaukainen sijainti koettiin usein ongelmaksi. Niille, joilla ei ole autoa käytössään, jätteiden kuljettaminen on mahdotonta tai sukulaisten ja tuttavien varassa. Mitä jätteelle tapahtuu syntypaikkalajittelun jälkeen? Asukkaat halusivat myös tietoa siitä, onko jätteiden lajittelusta hyötyä ja mitä jätteille tapahtuu tai jätteistä tehdään seuraavissa vaiheissa. Sellainen tieto koettiin kannusteeksi. Tiedon ja palautteen sekä yleisen myönteisen suhtautumisen motivaatiota lisäävä merkitys tuli esille myös osaprojekteissa, Motivaatio ja Biojätteen erilliskeräily. Lajittelua arvostava ympäristö motivoi Chydenius-Instituutin Motivaatio -tutkimuksen mukaan lajittelun kokeminen tärkeäksi ja sosiaalisen ympäristön tuki ovat tärkeitä lajitteluun motivoitumisen kannalta. Taloyhtiön puheenjohtajalla tai hallituksella näyttäisi olevan runsaastikin mahdollisuuksia vaikuttaa asukkaiden lajitteluun, mikäli tahtoa ja voimavaroja riittää. Jätehuollon moitteeton toiminta, ekopisteiden ja hyötykäyttöaseman läheinen sijainti sekä jäteastioiden tyhjentäminen kannustavat lajitteluun. Lajittelun tulisi toteutua koko ketjussa; kotitaloudet tuntevat lajittelun kotona merkityksettömäksi, jos työpaikalla tai taloyhtiössä ei jätehuoltoa ole järjestetty. Myös kuvin kaikki eivät osaa suomea Ulkomaalaiset asukkaat tulisi ottaa huomioon astioiden merkintöjä suunniteltaessa. Esimerkiksi käyttämällä kuvia tekstin tukena voidaan saada lajitteluohjeet paremmin ymmärretyiksi. Yleisenä käsityksenä voidaan sanoa, että tiedotusmateriaalit tuntuivat tavoittavan asukkaat huonosti. Ilmaislehdet eivät tavoita mainoksista tms. kieltäytyneitä Yhtenä vaihtoehtona voidaan esittää kiinteistön omaa jätehuoltomateriaalia, jossa on esitetty kiinteistöllä käytössä oleva järjestelmä ja lähellä olevat aluekeräyspaikat. 2.4 Kokemuksia biojätteen erilliskeräyksen käynnistämisestä Toinen tämän projektin kahdesta osaselvityksistä käsitteli biojätteen erilliskeräyksen käynnistymisen sujumista Jätekukko Oy:n alueella. Vertailtavana oli kaksi aluetta, joista toisella jaettiin kotitalouksille biojäteastia ja siihen pusseja noin vuoden tarpeiksi. Toisella alueella kotitaloudet joutuivat itse hankkimaan astiat ja pussit lukuun ottamatta alussa jaettua pussinäytettä. Kotitaloudet omaksuivat kitkatta biojätteen erilliskeräilyn ja jätelaitos sai enemmän ja parempaa raaka-ainetta. Vajaan vuoden kuluttua biojätteen erilliskeräyksen aloittamisesta valtaosa kotitalouksista lajitteli yleensä biojätteet. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että biojätteen erilliskeräys. hyväksytään helposti; sen merkityksestä tiedottaminen lisää motivaatiota 18 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 12 (2004)

19 on vaivattomampaa aloittaa, kun jätehuollosta vastaava organisaatio jakaa sopivan astian ja suojapussit on hygieenistä, mutta kannattaa käyttää astiassa riittävästi kuivikkeita (talouspaperi, sanomalehti tms.) ja pestä astia säännöllisesti biohajoavan pussin hintaa pidettiin korkeana 2.5 Miten tästä eteenpäin? Projektin kuluessa listattiin jatkotoimia tutkimuksen, tuotekehittelyn, tiedotuksen ja viranomaismääräysten alueilta. Projektin tulosten jalostamista Suunnittelumallin muokkaaminen verkkopalveluksi. Verkkopalveluna tarjottava suunnittelupeli tai malli elävöittää, järkeistää ja motivoi kotitalouksien jätehuollon kehittämistä ja tilojen suunnittelua. Asukaskyselyjen ja - haastattelujen sekä asuntoihin ja kiinteistölle tehtyjen käyntien perusteella arvioituna kotitalouden toimiva jätetila syntyy vain kotitalouden itsensä suunnittelemana. Suunnittelu tulisi siten saada helpoksi ja mielenkiintoiseksi; jätehuolto ei vielä ole sinällään houkutteleva sisustuksen kohde. Kotitalouden omiin valintoihin ja päätöksiin perustuva ratkaisu sitouttaa ja motivoi. Verkkopalveluna toteutetulle suunnittelumallilla pystytään paremmin osoittamaan kuluttajalle jätekysymysten ja lajittelun merkitys ja tekemään helpoksi ja hauskaksi. Tarjottavia taustatiedostoja ovat mm. kunnat ja niiden jätehuoltojärjestelmän mukaiset lajitteluohjeet kotitalouksille, keittiön jätekaappien mallistot, markkinoiden jätevaunut ja astiat. Kiinteistön sisäinen jätehuollon tiedotuksen tehostamismahdollisuudet. Monilla jätelaitoksilla on sekä www-sivuilla että painotuotteina tiedotusmateriaalia. Selvitetään miten kattavasti sitä on saatavilla, miten paljon sitä käytetään ja miksi sitä ei ole kaikissa kiinteistöissä. Tuotekehitystä Biojäteastian kehittäminen. Biojäte on jätteenä hankala, sillä se vaatii astian. Käytännöllisen biojäteastian tulee olla helposti käsiteltävä, tyhjennettävä ja puhdistettava. Kotitalouksille on huonosti tarjolla sopivan pieniä biojäteastioita. Biojätteen lajittelu yleistyy, joten markkinoilla tulisi olla erilaisiin tarpeisiin soveltuvia astioita. Biohajoavan sisäpussin ja astian tulee yhdessä toimia kokonaisuutena tarkoituksenmukaisesti. Keittiön jätekaapin sisustus muunneltavaksi. Jätteiden säilytykseen liittyy luontevasti myös muuta samantapaista säilytystä, esimerkiksi kukkien hoitoaineita, tiskiaineita, harjoja ja käytettyjä muovikasseja. Kaapin sisustus ei vastaa näitä käyttötarkoituksia. Muunneltavuutta edellyttää myös, että samankin kotitalouden tarpeet vaihtelevat mm. elämänvaiheen ja asuinpaikan mukaan. Kiinteistön jätetilojen tuotekehitystä asukaskäyttäjän kannalta. Erilaisten käyttäjien (esimerkiksi vanhukset, lapset, vammaiset) tulisi pystyä käyttämään jätetilaa. Jätetiloja ja jäteastioita tulisi myös pystyä käyttämään helposti tilanteessa, jossa jätteen tuojalla on jätepussin lisäksi muuta kannettavaa, esimerkiksi kauppakassi. Tilat ja astiat vaativat kehittämistä. Kyseeseen saattavat tul- Työtehoseuran raportteja ja oppaita 12 (2004) 19

20 la esimerkiksi laskutila, ripustuskoukut, kannen avausta helpottavat laitteet tai koroke. Tiedotusta, kiinteistöllä kiinteistön jätehuollon vastuuhenkilöstä/-henkilöistä tulisi tiedottaa asukkaille kiinteistöön näkyville lajitteluohje, myös kuvallisena lajitteluun rohkaisevaa ja kannustavaa tiedotusta; taloyhtiön puheenjohtajalla tai hallituksella on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa asukkaille säännöllistä tiedotusta aluekeräyspaikkojen sijainnista, erityisesti sijainnin muuttumisesta asukkaille palautetta lajittelun laadusta ja lajittelun vaikutuksesta kiinteistön jätehuollon kustannuksiin tiedotusta kiinteistöltä kerättävän jätteen lopullisesta käytöstä Tiedotusta, yleisesti Osaprojektin Kotitalousjätteiden lajittelumotivaatio mukaan yksi tärkeimpiä lajittelumotivaatioon vaikuttavia tekijöitä olivat mm. lajittelun kokeminen tärkeäksi ja sosiaalisen ympäristön tuki. Tarvitaan lajitteluun rohkaisevaa ja kannustavaa tiedotusta esimerkiksi valtakunnallisessa ja paikallisessa mediassa, opetuksen piirissä, erilaisissa tapahtumissa ja erityisesti kiinteistöllä; taloyhtiön puheenjohtajalla tai hallituksella on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa Tiedotusta kerättävän jätteen lopullisesta käytöstä ja merkityksestä (taloudellisesti sekä ympäristön kannalta) Jätehuollon vastuutahoilta Kiinteistöyhtiöille ja isännöitsijöille perusteluja yhteistyöllä saavutettavista eduista Yhtenäisen lajittelun toteuttamista koko ketjussa: työpaikat, kiinteistöt, kodit, virastot, koulut jne. Luovaa ideointia kotitalouksien jätehuollon edistämiseksi (vrt. työllistäminen & Vihreät talkkarit ) Uusien keräystilojen sijoituspaikkojen selvittäminen, esimerkiksi kadunvarsikeräyksen hyötyjen ja haittojen selvittäminen. Kiinteistön toimia asukkaiden hyväksi Kiinteistölle astiat kaikille suuremmissa määrin kertyville jakeille yleisesti käytetyn ja esteettömän kulkutien varteen. Se säästää tilaa asunnossa. Lisäksi aluekeräyspaikalle on matkaa eikä kaikilla ole mahdollisuutta kuljettaa jätteitä sinne. Yhteistyöhön naapurikiinteistöjen kanssa; kiinteistö voi näin lisätä pihan toimivuutta ja viihtyisyyttä Suurikokoisen romun yms. kuljetuspalvelujen kehittäminen 20 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 12 (2004)

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe etu Monikäyttöpaperi hoitaa useimmat pyyhintätehtävät Sopiva lasipintojen pyyhintään Sopii käsien kuivaamiseen Elintarvikekäyttöön hyväksytty Tork Easy Handling, pakkaus, jota on helppo kantaa mukana,

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta

Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta Jätehuoltopäivät 5.10.2011, Tampere Pentti Rantala Pirkanmaan Jätehuolto Kunnat omistavat 100 %, Tampere suurin Hoidetaan kuntien lakisääteinen tehtävä, ei viranomainen

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

RePlast FinEst Training and Development Project Plastics (+ WEEE Plastic Components) recycling

RePlast FinEst Training and Development Project Plastics (+ WEEE Plastic Components) recycling RePlast FinEst Training and Development Project Plastics (+ WEEE Plastic Components) recycling Workshop III 4.-5.2006 Pajulahti, Nastola Sauli Eerola RePlast FinEst Project: Stages of research work Stage

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Taulukon edut Taulukon haitat Taulukon haittojen välttäminen Dynaamisesti linkattu lista Linkatun listan solmun määrittelytavat Lineaarisen listan toteutus dynaamisesti linkattuna

Lisätiedot

ASUNTOSUUNNITTELU TÄNÄÄN

ASUNTOSUUNNITTELU TÄNÄÄN ASUNTOSUUNNITTELU TÄNÄÄN MINIMIASUMINEN JAETUT TILAT HANNU HUTTUNEN 12.12.2016 GOLBAALIT HAASTEET ILMASTON MUUTOS SIIRTOLAISUUS KAUPUNKIEN KASVU KOTOISET HAASTEET UUDET TEKNOLOGIAT ENERGIATEHOKKUUS KESTÄVÄ

Lisätiedot

FinFamily Installation and importing data (11.1.2016) FinFamily Asennus / Installation

FinFamily Installation and importing data (11.1.2016) FinFamily Asennus / Installation FinFamily Asennus / Installation 1 Sisällys / Contents FinFamily Asennus / Installation... 1 1. Asennus ja tietojen tuonti / Installation and importing data... 4 1.1. Asenna Java / Install Java... 4 1.2.

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta

Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta Jätehuoltopäivät 5.10.2011, Tampere Pentti Rantala Pirkanmaan Jätehuolto Kunnat omistavat 100 %, Tampere suurin Hoidetaan kuntien lakisääteinen tehtävä, ei viranomainen

Lisätiedot

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013 Irlanninsusikoiran luonnekysely A survey of the temperament of Irish wolfhounds koiran omistajille ja kasvattajille 213 for dog owners and breeders in 213 Teksti / author: Jalostustoimikunta / breeding

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖKNKKA A KONKKA. välikoe 2..2008. Saat vastata vain neljään tehtävään!. aske jännite U. = 4 Ω, 2 = Ω, = Ω, = 2, 2 =, = A, 2 = U 2 2 2 2. ännitelähde tuottaa hetkestä t = t < 0 alkaen kaksiportaisen

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Kokouspöytäkirja. 2. Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Kokouspöytäkirja. 2. Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. NHFiF Sihteeri Harri Koivusalo Kokouspöytäkirja Hallituksen kokous 4/2001 Aika: 17.10.2001 Klo 14:00-15:30 Paikka: Suomen Ympäristökeskus (SYKE) Läsnä: Aija-Riitta Elo puheenjohtaja Harri Koivusalo sihteeri

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

The Viking Battle - Part Version: Finnish

The Viking Battle - Part Version: Finnish The Viking Battle - Part 1 015 Version: Finnish Tehtävä 1 Olkoon kokonaisluku, ja olkoon A n joukko A n = { n k k Z, 0 k < n}. Selvitä suurin kokonaisluku M n, jota ei voi kirjoittaa yhden tai useamman

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Supply Chain Management and Material Handling in Paper Industry Case Tervakoski Oy

Supply Chain Management and Material Handling in Paper Industry Case Tervakoski Oy Tampere University of Applied Sciences Paper technology International Pulp and Paper Technology Supply Chain Management and Material Handling in Paper Industry Case Tervakoski Oy Supervisor Commissioned

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds PhD Anne Hemmi 14.2.2013 RRR 2013 Conference in Greifswald, Germany Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds Eutrophication in surface waters High nutrient

Lisätiedot

CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN

CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN POSTI GROUP CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN TIINA KATTILAKOSKI POSTIN TALOUDEN SUUNNITTELU Mistä lähdettiin liikkeelle? Ennustaminen painottui vuosisuunnitteluun

Lisätiedot

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa.

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa. Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset Alueen kunnat perustivat 2013 Asukaspohja n. 56 000 1 viranhaltija, 8 henkilön lautakunta Talousarvio n. 100 000 Isäntäkuntana Iisalmi Hoitaa jätehuollon viranomaistehtävät

Lisätiedot

03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN

03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN 78 03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN Wheels and tyres are heavy. Their handling may involve heavy lifting at the workshop. We have developed a logical ergonomic method for transporting wheels. The focus here is our

Lisätiedot

Tilausvahvistus. Anttolan Urheilijat HENNA-RIIKKA HAIKONEN KUMMANNIEMENTIE 5 B RAHULA. Anttolan Urheilijat

Tilausvahvistus. Anttolan Urheilijat HENNA-RIIKKA HAIKONEN KUMMANNIEMENTIE 5 B RAHULA. Anttolan Urheilijat 7.80.4 Asiakasnumero: 3000359 KALLE MANNINEN KOVASTENLUODONTIE 46 51600 HAUKIVUORI Toimitusosoite: KUMMANNIEMENTIE 5 B 51720 RAHULA Viitteenne: Henna-Riikka Haikonen Viitteemme: Pyry Niemi +358400874498

Lisätiedot

Alueen asukkaiden käsitykset kampuksesta

Alueen asukkaiden käsitykset kampuksesta Alueen asukkaiden käsitykset kampuksesta Myllypuron alueen asukkaiden keskuudessa kerättävien aineistojen kerääminen ja jäsentely. Mielenkiinnon kohteina myllypurolaisten käsitykset kampuksesta ja sen

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä Tommi Kukkonen Jäteneuvoja. Taloyhtiön jätehuolto

Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä Tommi Kukkonen Jäteneuvoja. Taloyhtiön jätehuolto Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä 15.11.2016 Tommi Kukkonen Jäteneuvoja Taloyhtiön jätehuolto Puhas Oy Perustettu 1997, aiempi nimi Joensuun seudun jätehuolto Oy Järjestää omistajakuntiensa lakisääteiset

Lisätiedot

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Tietoa Joensuun Eliittikisoista

Tietoa Joensuun Eliittikisoista Tietoa Joensuun Eliittikisoista Harjoittelu ja verryttely Yleisurheilukenttä (Keskuskenttä) Kisan aikana Joensuu Areena + kuntosali Pesäpallokenttä ja Louhelan kenttä heitoille Uimahalli Vesikko + kuntosali

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.x. Version 0.2 Pekka Muhonen 2/10/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes Contents

Lisätiedot

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma BOARD PROGRAM Hallitusohjelma Henrikki Soininen AYYH VPJ PROJEKTIT PROJECTS 1.2 Tilaohjelma opiskelijakeskukselle/student center 3.3 Tutoroinnin arvostus/valuation of tutoring 5.1 Kuntavaalitavoitteet/Municipal

Lisätiedot

Pricing policy: The Finnish experience

Pricing policy: The Finnish experience Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict

Lisätiedot

Arktinen keskus Johtokunta Timo Koivurova Kokous 2/2016 Paikka: Arktinen keskus, Thule-kokoushuone

Arktinen keskus Johtokunta Timo Koivurova Kokous 2/2016 Paikka: Arktinen keskus, Thule-kokoushuone 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 59 :n mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, jollei hallintoelin ole

Lisätiedot

Valuation of Asian Quanto- Basket Options

Valuation of Asian Quanto- Basket Options Valuation of Asian Quanto- Basket Options (Final Presentation) 21.11.2011 Thesis Instructor and Supervisor: Prof. Ahti Salo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla. Muilta

Lisätiedot

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta)

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta) SUPERMOTO SM 2013 OULU Lisämääräys ja ohje Oulun Moottorikerho ry ja Oulun Formula K-125ry toivottaa SuperMoto kuljettajat osallistumaan SuperMoto SM 2013 Oulu osakilpailuun. Kilpailu ajetaan karting radalla

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015 Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia Tytti Viinikainen 1.10.2015 ECOMMissa kolme sessiota työpaikkateemasta Pääteemana, miten saada yritykset/työpaikat kuskin paikalle

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Group 2 - Dentego PTH Korvake. Peer Testing Report

Group 2 - Dentego PTH Korvake. Peer Testing Report Group 2 - Dentego PTH Korvake Peer Testing Report Revisions Version Date Author Description 1.0 Henrik Klinkmann First version Table of Contents Contents Revisions... 2 Table of Contents... 2 Testing...

Lisätiedot

KMTK lentoestetyöpaja - Osa 2

KMTK lentoestetyöpaja - Osa 2 KMTK lentoestetyöpaja - Osa 2 Veijo Pätynen 18.10.2016 Pasila YHTEISTYÖSSÄ: Ilmailun paikkatiedon hallintamalli Ilmailun paikkatiedon hallintamalli (v0.9 4.3.2016) 4.4 Maanmittauslaitoksen rooli ja vastuut...

Lisätiedot

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects 1 Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects Pekka Ranta Project Manager -research group, Intelligent Information Systems Laboratory 2 Semogen -project Supporting design of a machine system

Lisätiedot

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 27.4.2016 Kauttua Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Mineraalien kaivu 59 % Rakentaminen 19 % Palvelut ja kotitaloudet 3 % Teollisuus

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Lähde / Source: Macrobond

Lähde / Source: Macrobond Teollisuustuotanto Yhdysvalloissa kasvanut vahvasti, Suomessa tuotanto jäänyt matalalle tasolle Strong Growth in US Industrial Production, Finnish Production Volumes Remain Low Lähde / Source: Macrobond

Lisätiedot

Plant protection of cereals current situation

Plant protection of cereals current situation Plant protection of cereals current situation PesticideLife Opening seminar 19.2.2010, Jokioinen Pertti Rajala Cereals, total 1 203,1 Winter wheat 16,4 Spring wheat 201,9 Winter rye 11,3 Sring rye 5,1

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

Travel General. General - Essentials. General - Conversation. Asking for help. Asking if a person speaks English

Travel General. General - Essentials. General - Conversation. Asking for help. Asking if a person speaks English - Essentials Voisitko auttaa minua? Asking for help Puhutko englantia? Asking if a person speaks English Puhutteko _[kieltä]_? Asking if a person speaks a certain language En puhu _[kieltä]_. Clarifying

Lisätiedot

Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville

Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville Pakollinen liite rakennustyön tarkastusasiakirjaan ja toiseen hakuvaiheeseen / Compulsory supplement the construction

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan?

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? RATKAISUJA LUONNOSTA LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 2016 Miimu Airaksinen Research professor VTT Technical Research Centre of Finland Kaupungit ovat tärkeitä

Lisätiedot

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership ECSEL lyhyesti 2015 ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership The Public-Private Partnership keeping Europe at the Forefront of Technology Development Electronic Components and

Lisätiedot

indexhan wen Club Ambulant -play together

indexhan wen Club Ambulant -play together Club Ambulant -play together Tänä vuonna näyttelyn teema on Tulevaisuuden oppimisympäristö. Kurssin tavoite oli löytää persoonallisia, joustavia ja inspiroivia ratkaisuja koulumaailmaan. indexhan wen Suunnitellessamme

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN

Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN 18.2.2016 Jätehuollon tehtävät ja roolit kunnassa Jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävät Jätehuollon palvelutehtävät Omistajaohjaus (kunnat)

Lisätiedot

SSTY:n EMC-seminaari. EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit. Ari Honkala SESKO ry

SSTY:n EMC-seminaari. EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit. Ari Honkala SESKO ry SSTY:n EMC-seminaari EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit SESKO ry 2016-10-04 Tässä esityksessä käsitellään Yleistä täydentävistä (collateral, -1 sarja, horisontaaliset) ja eritysvaatimuksia

Lisätiedot

GOOD WORK LONGER CAREER:

GOOD WORK LONGER CAREER: Juhani Ilmarinen, Ville Ilmarinen, Pekka Huuhtanen, Veikko Louhevaara, Ove Näsman GOOD WORK LONGER CAREER: WORK WELL-BEING IN FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES 2010-2015 Background Collective agreement between

Lisätiedot