VIITTOMAKIELENTULKIN TYÖHÖN LIITTYVIÄ ORGANISAATIOITA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIITTOMAKIELENTULKIN TYÖHÖN LIITTYVIÄ ORGANISAATIOITA"

Transkriptio

1 VIITTOMAKIELENTULKIN TYÖHÖN LIITTYVIÄ ORGANISAATIOITA Päivi Rajalin Opinnäytetyö Kevät 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma

2 2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/TURUN YKSIKKÖ Viittomakielentulkin koulutusohjelma (AMK) Rajalin, Päivi Viittomakielentulkin työhön liittyviä organisaatioita Turku sivua 8 liitettä Viittomakielentulkin ammattia käsittelevää suomenkielellä kirjoitettua kirjallisuutta on maassamme hyvin vähän. Alan kirjallisuudelle olisi käyttöä tulkkikoulutuksessa ja nuorta ammattia tunnetuksi tekemisessä. Tähän tarpeeseen päätimme viiden Diakoniaammattikorkeakoulun muuntokoulutuksessa olleen viittomakielentulkin voimin vastata kirjoittamalla viittomakielentulkin käsikirjan. Opinnäytetöinä valmistuneet osat ovat: Raija Roslöfin kirjoittama Viittomakielentulkin ammatillisuus ihmissuhteissa, Heidi Hynysen kirjoittama Viittomakielentulkin työn sisältöseikat ja Maarit Laitisen sekä Satu Markun kirjoittama Viittomakielentulkin työn muotoseikat. Tämä opinnäytetyö on neljäs osa: Viittomakielentulkin työhön liittyviä organisaatioita. Työssäni esittelen tulkkipalvelua tuottavia organisaatioita, viittomakielentulkkeja työllistäviä asiakasryhmien organisaatioita, viittomakielentulkin ammatin edunvalvonnan organisaatiot ja viittomakielentulkkien kansainväliset organisaatiot. Saatavilla olevien lähdemateriaalien sekä organisaatioiden edustajille lähettämieni kyselyjen perusteella olen tutkinut organisaatioiden toimintaa. Aineistoksi olen kerännyt myös kentällä toimivien tulkkien kokemuksia eri organisaatioista. Viittomakielentulkkien kokemuksia keräsin Diakonia-ammattikorkeakoulun muuntokoulutusopiskelijoilta sekä Viittomakielialan osuuskunta Vian opiskelutulkeilta keväällä Kyselyt eri organisaatioiden edustajille lähetin syksyllä 2002 ja talvella Viittomakielentulkkipalvelua tuotetaan maassamme erilaisten organisaatioiden kautta. Tulkkien työnantaja on koko ammatin olemassaolon aikana ollut epäselvä. Tämän ongelman poistamiseksi ja tulkkipalvelun järjestämiseksi järkevällä tavalla on perustettu erilaisia organisaatioita. Ammattiyhdistysten avulla viittomakielentulkkien työolot ja palkkaus ovat parantuneet ja työn ammatillinen status on kasvanut. Yhteistyöllä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin voidaan levittää hyväksi havaittuja käytänteitä ja kehittää tulkin ammattia ja palvelua kaikkia osapuolia tyydyttäväksi. Yksittäisten viittomakielentulkkien omistamat tiedot on tärkeä kirjoittaa muistiin, jotta nuorempi tulkkisukupolvi ja asiasta tietämättömät voivat löytää tiedon helposti ja yhteisen ammatin tiedollinen pääoma siirtyy eteenpäin tukien kaikkien ammatillista kasvua. Asiasanat: organisaatio, tulkkaus, kuurot, viittomakieli, edunvalvonta, ammattiyhdistykset Säilytyspaikka: DIAK/ Turun yksikön kirjasto

3 3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC/TURKU UNIT Studies in Sign Language Interpretation Rajalin, Päivi Viittomakielentulkin työhön liittyviä organisaatioita Organisations in the Field of Sign Language Interpretation Turku pages, 8 appendices The history of writing books on sign language in Finnish is rather short. There are only few books available for a student who wishes to learn the art of interpreting sign language, let alone making the young profession known to larger audiences. In order to help overcoming this shortage, five of us in the transfer studies program in sign language interpretation decided to write a hand book of sign language interpretation for the beginning interpreter. My final paper equals the fourth part of the book. In my article, I introduce organisations providing interpretation services, customerbased organisations in need of interpretation services, trade unions of the sign language interpreters, and the international co-operative organisations of sign language interpreters. I have collected information on these organisations found in the written material provided by the organisations and through questionnaires sent to their representatives. I have also gathered and made use of the experiences of the sign language interpreters working within and in connection with these organisation. The experiences of the sign language interpreters are mainly gathered from the students of the transformation education of the Diaconia Polytechnic and the student interpreters working within the In sign language sector co-operative Via in the spring The questionnaires to the representatives of different organisations were sent in the fall 2002 and winter The remaining information I have collected in the course of the project. The organisations providing sign language interpretation services in Finland are various. It has been unclear throughout the years who the employers of the interpreters really are. Fortunately co-operative organisations have been founded to sort out this unfruitful situation and organise the field of interpretation services. With the help of trade unions, the working conditions, salaries and the status of sign language interpreters have improved. National and international co-operation is needed in spreading the organisational models and know-how in order to develop the profession and interpretation services to satisfy everybody s needs. It is important to write down the experience of individual sign language interpreters in order to help the coming generations of interpreters and their customers in finding out information about the interpretation organisations. This creates a basis for passing on know-how and further developing the field of expertise in sing language interpretation. Key words: organisation, interpretation, deaf, sign language, trade unions This study is stored at the library of Diaconia Polytechnic Turku unit

4 4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuskohde Tutkimusmenetelmät 9 3 VIITTOMAKIELISEN TULKKIPALVELUN ORGANISAATIOT Yleiskatsaus tulkkikeskuksiin Honkalampi-säätiö Honkalampi-säätiön toiminta Honkalampi-säätiön tulkkikeskuksen historiaa Honkalampi-säätiön tulkkikeskuksen toiminta Tulkkikeskuksen toimivuus ja kehittäminen Viittomakielialan Osuuskunta Via Osuuskunnan perustamiseen tähtäävät toimet Osuuskunnan perustaminen Osuuskunnan toimiala ja alueet Osuuskunnan organisaatio Osuuskunnan jäsenyys Osuuskunta työnantajana Toimivuus ja tulevaisuuden näkymät Esimerkki yksittäisen tulkin perustamasta yrityksestä Tulkin koulutus Yrityksen perustaminen Yrityksen toiminta Yrityksen tunnettuus ja toimivuus Tulevaisuuden suunnitelmia VIITTOMAKIELIALAN ORGANISAATIOT Kuurojen Liitto ry Kuurojen Liiton järjestämä tulkkipalvelu ja sen tavoitteet Kuurojen Liiton järjestämän tulkkipalvelun toteutus Kuurojen Liitossa työskentelevien tulkkien omat kokemukset Kuulonhuoltoliitto ry 34

5 5 4.3 Suomen Kuurosokeat ry VIITTOMAKIELENTULKKIEN EDUNVALVONTA Suomen Viittomakielen Tulkit ry (SVT) Taustaa viittomakielentulkkien ammattiyhdistyksen perustamiselle SVT:n perustaminen SVT:n toiminnan käynnistäminen SVT:n tärkeitä saavutuksia SVT:n toiminta ja rahoitus SVT:n jäsenyys SVT:n organisaatio SVT:n yhteistyötahot ja edustus SVT:n tulevaisuus Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n liittyminen Ertoon Ertoon kuuluvat toimialat ja tehtävät Erton organisaatio Jäseneksi liittyminen ja jäsenmaksu Erton jäsenedut Opiskelijoiden ERTO Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n ja Erton yhteistyö VIITTOMAKIELENTULKKIEN KANSAINVÄLISET ORGANISAATIOT European Forum of Sign Language Interpreters (EFSLI) Efslin perustaminen Efslin tavoitteet Efslin jäsenyys Efslin organisaatio Efslin rahoitus Efslin toiminta World Association of Sign Language Interpreters (WASLI) POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET 62 8 LÄHTEET. 66

6 6 LIITTEET Liite 1. Tulkkikeskusten ylläpitäjäyhteisö ja perustamisvuosi Liite 2. Viittomakielialan Osuuskunta Vian toimistot Liite 3. Kuurojen Liitto ry:n organisaatio Liite 4. Viittomakielialan organisaatioiden yhteystiedot Liite 5. Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n puheenjohtajat Liite 6. Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n nykyistä aikaisempia logoja Liite 7. Erton jäsenyhdistykset ja paikallisyhdistykset Liite 8. Efslin tapahtumat 10 vuoden ajalta

7 7 1 JOHDANTO Opiskelen Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun yksikön viittomakielentulkkien muuntokoulutusohjelmassa. Valmistuin viittomakielentulkiksi vuonna 1998 kolmivuotisen opistoasteen tutkinnon suorittamisen jälkeen. Oltuani pari vuotta työelämässä halusin jatkaa opintojani suorittamalla ammattikorkeakoulututkinnon. Aloitin muuntokoulutuksen syksyllä Muuntokoulutus on laajuudeltaan 40 opintoviikkoa ja opiskeluun kuuluu myös opinnäytetyön tekeminen, joka on 10 opintoviikkoa. Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun yksikkö on tekemässä kirjaa viittomakielentulkin ammatillisuudesta. Viittomakielentulkin ammatista kertovaa suomenkielistä kirjallisuutta on hyvin vähän, siksi kirjan kirjoittaminen tuntuu erittäin tärkeältä. Kirjan on tarkoitus toimia käsikirjana viittomakielentulkin opintoja aloittaville tai kenelle tahansa ammatista kiinnostuneille. Muuntokoulutuksen kouluttajamme Terhi Rissanen esitteli meille muuntokoulutusopiskelijoille ideoimansa kirjan sisältökokonaisuuksia. Ammatillisuutta käsitellään neljästä eri näkökulmasta: työn sisältöseikat, työn muotoseikat, työhön liittyvät organisaatiot sekä työssä vaikuttavat ihmissuhteet. Kirja kootaan neljästä opinnäytetyöstä. Raija Roslöfin kirjoittama opinnäytetyö on Viittomakielentulkin ammatillisuus ihmissuhteissa, Heidi Hynysen kirjoittama opinnäytetyö on Viittomakielentulkin työn sisältöseikat ja Maarit Laitisen sekä Satu Markun työ Viittomakielentulkin työn muotoseikat. Minun opinnäytetyöni on Viittomakielentulkin työhön liittyviä organisaatioita. Työssäni esittelen viittomakielentulkin työhön liittyviä tärkeitä organisaatioita. Viittomakielentulkkien oma valtakunnallinen ammattiyhdistys Suomen Viittomakielen Tulkit ry on toiminut 20 vuotta, mutta yhdistyksen historiaa ei ole kirjoitettu muistiin. Tärkein työni lähtökohta onkin kerätä hajallaan oleva tieto organisaatioista yksiin kansiin. Näin perustiedot organisaatioista ovat helposti löydettävissä. Työssäni esittelen ensin tutkimuksen toteuttamiskappaleen jälkeen tulkkipalvelua järjestäviä organisaatiota Suomessa. Kappaleessa neljä kerron viittomakielentulkkeja työllistävistä asiakasryhmien organisaatioista: Kuurojen Liitto ry:stä, Suomen

8 8 kuurosokeat ry:stä ja Kuulonhuoltoliitto ry:stä. Suomen Viittomakielen Tulkit ry ja Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry valvovat viittomakielentulkkien etuja. Nämä yhdistykset esittelen kappaleessa viisi. Lopuksi ennen johtopäätöksiä kerron kahdesta viittomakielentulkkien kansainvälisestä yhdistyksestä, jotka ovat European Forum of Sign Language Interpreters (EFSLI) ja World Association of Sign Language Interpreters (WASLI). Lähetin kyselyjä eri organisaatioiden edustajille ja saamieni tietojen sekä lähdemateriaalin avulla esittelen organisaatioiden toimintaa. Työtä tehdessäni sain paljon itselleni uutta mielenkiintoista tietoa ja viittomakielentulkin ammatin kenttä ja sen historia selkiytyivät. Tietojen keruu ja muistiin kirjoittaminen on mielestäni tärkeää, jotta tiedot siirtyvät myös tuleville sukupolville. 2 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Opinnäytetyössäni tutkin viittomakielentulkin työhön liittyviä kansallisia ja kansainvälisiä organisaatioita. Aiheeseen olen perehtynyt lähdemateriaalin, organisaatioiden edustajille lähetettyjen kyselyiden vastausten ja kentällä toimivien tulkkien kirjoittamien kokemusten pohjalta Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on kerätä hajallaan oleva tieto viittomakielentulkin työhön liittyvistä organisaatioista yksiin kansiin, josta tiedot on nopeasti ja helposti löydettävissä. Tutkimuksessa esittelen perustietoja organisaatioista ja niiden toimintatavoista. Työn tavoitteena on siirtää yksittäisten tulkkien muistissa oleva ja eri lähteisiin kirjoitettu informaatio myös tuleville tulkkisukupolville ja alasta kiinnostuneille. Laajaalainen tietämys ammatista vahvistaa ammatti-identiteettiä.

9 9 2.2 Tutkimuskohde Tutkimuksen kohteena on viittomakielentulkin työhön liittyvät organisaatiot. Niitä ovat viittomakielisen tulkkipalvelun organisaatiot, viittomakielialan asiakasryhmien organisaatiot, viittomakielentulkkien edunvalvontaan liittyvät organisaatiot ja viittomakielentulkkien kansainväliset organisaatiot. Viittomakielisen tulkkipalvelun organisaatioista olen tutkinut lähdemateriaalin perusteella yleisellä tasolla tulkkikeskusten toimintaa Suomessa. Viittomakielisen tulkkipalvelun organisaatioista olen ottanut esimerkeiksi kolme tapaa tuottaa tulkkipalveluja. Olen perehtynyt Honkalampi-säätiön omistaman tulkkikeskuksen, Viittomakielialan Osuuskunta Vian ja viittomakielentulkki Ulla Peltolan perustaman yrityksen (toiminimi) toimintaan. Viittomakielentulkin asiakasryhmien organisaatioista olen tutkinut Kuurojen Liitto ry:tä, Kuulonhuoltoliitto ry:tä ja Suomen Kuurosokeat ry:tä. Olen perehtynyt järjestöihin viittomakielentulkkeja työllistävästä näkökulmasta. Viittomakielentulkkien edunvalvonnasta vastaa kaksi järjestöä, joiden toimintaa selvitin: Suomen Viittomakielen Tulkit ry (SVT) ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto Erto ry. Tutkimuskohteenani Suomen organisaatioiden lisäksi oli viittomakielentulkkien kansainväliset organisaatiot European Forum of Sign Language Interpreters (EFSLI) ja suunnitteilla oleva World Association of Sign Language Interpreters (WASLI). 2.3 Tutkimusmenetelmät Tutkimukseni on kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimusaineistoa keräsin lähettämällä eri organisaatioiden edustajille kyselyjä sähköpostilla talven aikana. Pyysin myös Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) muuntokoulutusopiskelijoilta ja Viittomakielialan Osuuskunta Vian opiskelutulkeilta omakohtaisia kokemuksia

10 10 organisaatioista keväällä ja syksyllä Lisäksi olen perehtynyt saatavilla oleviin lähdemateriaaleihin. Viittomakielialan Osuuskunta Via järjesti opiskelutulkeilleen koulutuspäivän Vierailin tilaisuudessa ja pyysin tulkkeja kirjoittamaan minulle kokemuksiaan viittomakielentulkin työhön liittyvistä organisaatioista ja lähettämään ne minulle sähköpostilla. Sain vastauksen kahdelta tulkilta pyysin samoja kokemuksia Diakin muuntokoulutusopiskelijoilta ja sain taas kaksi vastausta. Aineistoksi sain siis neljän viittomakielentulkin kokemuksia organisaatioista. Kokemukset olen liittänyt osaksi tätä työtä varsinaisen tekstin väliin tapauskertomuksiksi. Varsinaista tutkimusmateriaalia sain eri organisaatioiden edustajilta, jotka vastasivat lähettämääni kyselyyn. Kyselyrungot olivat erilaisia eri organisaation edustajille. Honkalampi-säätiön toiminnasta kertoi tulkkikeskusvastaava Satu Seppäläinen, joka vastaa tulkkikeskuksen hallinnosta ja hankkeista. Viittomakielialan Osuuskunta Vian toimintaa esitteli osuuskunnan toimitusjohtaja Kaisa Rintala. Viittomakielentulkki Ulla Peltola Pietarsaaresta vastasi kyselyyni esimerkkinä tulkin perustamasta yrityksestä. Viittomakielialan organisaatioita tutkiakseni lähetin kyselyn kolmelle taholle. Kuurojen Liiton tulkkitiimi, Susanna Söderlund, Virpi Thurén ja Sirpa Ruuskanen, vastasi kyselyyni. Kuulonhuoltoliitto ry:n toiminnasta kertoi kommunikaatiosihteeri Sirpa Lauren. Suomen Kuurosokeat ry:n edustajana kyselyyn vastasi kommunikaatioprojektisihteeri Riitta Lahtinen, joka tutkii ja kehittää kuurosokeiden kommunikaatiomenetelmiä. Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n toimintaa tutkiakseni lähetin kyselyn usealle ihmiselle. Viidelle puheenjohtajalle lähetettyyn kyselyyn vastasi neljä entistä puheenjohtajaa: Elina Lehtomäki, Outi Huusko, Eeva Uski ja Nina Wilenius. Lisäksi lähetin kyselyn Kuurojen Liiton viittomakielikeskuksen johtajalle Päivi Lapille sekä viittomakielentulkeille Raimo Blomille ja Riitta Vivolin-Karénille. Henkilökohtaisen haastattelun antoi Raili Ojala-Signell, joka työskentelee Kuurojen Liiton kirjastossa. Erityisalojen Toimihenkilöliitto Erto ry:n edustajana asiantuntija Matti Hellsten vastasi kyselyyni.

11 11 Kansainvälisten organisaatioiden toiminnasta antoi tietoa Efslin (European Forum of Sign Language Interpreters) puheenjohtaja Marco Nardi. Hän kertoi myös suunnitteilla olevasta maailmanlaajuisesta tulkkijärjestöstä. 3 VIITTOMAKIELISEN TULKKIPALVELUN ORGANISAATIOT Vammaispalvelulaki (nro 380/1987) velvoittaa kunnat järjestämään tulkkipalvelut kuulo- ja kuulonäkövammaisille henkilöille. Kunnat päättävät itse järjestettävien tulkkipalveluiden tuottamistavoista. Tällä hetkellä useat eri organisaatiot sekä yksityiset viittomakielentulkit tuottavat viittomakielen tulkkipalveluja Suomessa. Kymmenen kaupunkia, neljä kuntayhtymää, kaksi kuurojen yhdistystä, yksi säätiö ja Viittomakielialan Osuuskunta Via ovat perustaneet omat tulkkikeskuksensa. Näissä tulkkikeskuksissa on yksi tai useampi päätoiminen kokopäiväisesti tai puolipäiväisesti työskentelevä viittomakielentulkki. Neljä kuntaa ja yksi yksityinen organisaatio ovat järjestäneet paikkakunnalleen tulkkivälityksen, joka on avoinna muutaman tunnin viikossa. Suomessa on muutamia yksityisten viittomakielentulkkien perustamia yrityksiä tai toiminimiä. (Jaamalainen&Takkinen 2000, 1.) Viittomakielentulkkien työnantajakysymys on koko ammatin historian ajan ollut epäselvä. Viittomakielentulkki, kuuro asiakas ja maksajatahona kunta muodostavat kolmion, jonka eri osapuolien asema on ollut vuosikausia keskustelun aiheena. Kunnat huolehtivat työnantajamaksuista, mutta viime kädessä rinnastavat tulkit yrittäjiin (ks Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n ja Erton yhteistyö). Muun muassa tästä syystä on perustettu erilaisia organisaatioita, jolloin työantajakysymys on selvä. Viittomakielentulkki on tällöin työsuhteessa organisaatioon. Aluksi kerron yleisesti Suomessa toimivista tulkkikeskuksista. Esimerkkeinä tulkkipalvelun organisaatioista esittelen tarkemmin Honkalampi-säätiön tulkkikeskuksen, Viittomakielialan Osuuskunta Vian ja yksittäisen tulkin perustaman yrityksen. Nämä organisaatiot ovat järjestäneet omalla tavallaan tulkkipalvelun tuottamisen.

12 Yleiskatsaus tulkkikeskuksiin Suomessa on tällä hetkellä 24 tulkkikeskusta (ks. Liite 1. Tulkkikeskusten ylläpitäjäyhteisö ja perustamisvuosi). Viittomakielialan Osuuskunta Via on perustanut uusimmat tulkkikeskukset toisen vuonna 1999 Iisalmeen (Rissanen 2003, puhelinhaastattelu) ja toisen vuonna 2001 Ouluun (Haho 2003, puhelinhaastattelu). Tulkkikeskukset voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään niiden antaman palvelun perusteella. Suomessa on tulkkikeskuksia, jotka ainoastaan välittävät alueella toimivien asioimistulkkien palvelua. Tulkkikeskuksen palveluksessa on yksi koko- tai osaaikainen tai tuntipohjainen työntekijä. Hänen tehtäviinsä kuuluu ainoastaan tilausten vastaanotto ja niiden välittäminen alueella toimiville asioimistulkeille. Toisen ryhmän muodostavat tulkkikeskukset, jotka sekä tarjoavat tulkkipalvelua että välittävät alueella työskentelevien asioimistulkkien palvelua. Tulkkikeskuksen palveluksessa on yksi tai useampia viittomakielentulkkeja, jotka ottavat vastaan tilauksia. Osan tulkkitilauksista he hoitavat itse ja osan he välittävät asioimistulkeille. Tilaukset välitetään eteenpäin yleensä silloin, kun tilausajankohta ei sovi tulkkikeskuksen omille tulkeille. Kolmannen ryhmän muodostavat tulkkikeskukset, jotka tarjoavat ja/tai välittävät sekä tulkki- että opetuspalveluja. Tulkkikeskuksessa työskentelee yksi tai useampi työntekijä, joka sekä tulkkaa että opettaa tai välittää alueella toimivien asioimistulkkien ja opettajien palveluja. (Topo&Heiskanen&Rautavaara&HannikainenIngman&Saarikalle& Tiilikainen. 2000, 155.) Seuraavan esimerkin tulkilla on kokemusta työn välityksestä kuin työnteostakin tulkkikeskuksessa. Olen ollut sijaisena puolen vuoden ajan pienessä tulkkikeskuksessa ainoana työntekijänä; työ oli aika raskasta kokemattomalle. Tällä hetkellä olen kuukausipalkkaisessa työssä muualla; olen ilmoittanut tulkkikeskukselle, milloin olen käytettävissä. Olemme harvakseltaan yhteydessä molempiin suuntiin (kesäaikana, jolloin minulla ei ollut kkpalkkaista työtä yhteydenpito oli tiiviimpää). Tulkkikeskuksien perustaminen alkoi 1980-luvulla. Ainoastaan neljä tulkkikeskusta perustettiin silloin. Ensimmäinen tulkkikeskus perustettiin Helsinkiin vuonna Suurin osa keskuksista perustettiin vuoden 1994 jälkeen, jolloin kunnan erityinen järjestämisvelvoite tulkkipalvelussa tuli voimaan vuoden 1994 alussa. Vuosi 1994 oli tulkkikeskuksien perustamisen huippuvuosi. Silloin perustettiin kuusi uutta

13 13 tulkkikeskusta. Kuntien erityinen järjestämisvelvoite edisti tulkkikeskusten perustamista. (Topo ym. 2000, 155.) Suomen suurin tulkkikeskus on pääkaupunkiseudun tulkkikeskus. Vuonna 1998 keskuksen välitysten ja toteutumatta jääneiden tilausten kokonaismäärä oli 6182 (Topo ym. 2000, 252). Lisäksi kuudessa muussa keskuksessa on huomattava määrä välityksiä (v. 1998): Kuopio 1331, Joensuu 1501, Jyväskylä 1690, Oulu 1942, Tampere 2336 ja Turku 3120 (Topo ym. 2000, 174). 3.2 Honkalampi-säätiö Honkalampi-säätiö on perustettu Honkalammen kunta-yhtymän säädekirjalla vuonna Varsinainen toiminta alkoi ( Honkalampi-säätiö. Honkalampi-säätiön www-sivut ) Ensimmäisiä toimintoja olivat projektit ja palvelukotien rakentaminen. (Seppäläinen 2003, henkilökohtainen tiedonanto.) Joensuun Honkalampi-säätiön tulkkikeskus on ainoa säätiön omistama tulkkikeskus Suomessa. Se on esimerkki yhdestä ratkaisusta, joka toimii tulkkipalveluja järjestettäessä. Seuraavissa kappaleissa esittelen tarkemmin säätiön ja tulkkikeskuksen toimintaa Honkalampi-säätiön toiminta Honkalampi-säätiön toimialue on pääasiallisesti Pohjois-Karjalan maakunta. Säätiön tarkoituksena on Pohjois-Karjalan alueella asuvien vammaisten asumis- ja toimintamahdollisuuksien edistäminen. Tähän toimintaan liittyvät palvelukodit, Lieksan taidetoimintakeskus, Joensuun tulkkikeskus, AAC-keskus/Tikoteekki ja avustajakeskus. Lisäksi säätiön tarkoituksena on vammaisten, vajaakuntoisten ja heidän omaistensa kuntoutumisen tukeminen ja järjestäminen, mikä tapahtuu kliinisen tutkimus- ja kuntoutusyksikön sekä työvalmennuskeskus Kasken avulla. Kliininen tutkimus- ja kuntoutusyksikkö tarjoaa terapiapalveluja, puhe-, toiminta-, musiikki-, fysio- ja psykoterapiaa. Psykoterapiaa annetaan myös viittomakielellä kasvokkain ja

14 14 etäpalveluna. Säätiön tarkoituksena on vammaispalvelujen ja muiden sosiaalipalvelujen laadullisen kehittymisen edistäminen. Säätiöllä on erilaisia tutkimus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeita. Esimerkiksi tulkkikeskuksella on kaksi hanketta liittyen videoneuvottelulaitteisiin ja palvelujen kehittämiseen, ja lisäksi säätiöllä on työllistymiseen ja lasten varhaiskuntoutukseen liittyviä projekteja. (Seppäläinen 2003, henkilökohtainen tiedonanto.) Honkalampi-säätiön hallituksessa on edustajat Honkalammen kuntayhtymästä sekä CPliitosta ja Kehitysvammaisten tukiliitosta. Hallinto toimii niin, että jokaisella tulosyksiköllä on toiminnasta vastaava henkilö. (Seppäläinen 2003, henkilökohtainen tiedonanto.) Honkalampi-säätiö saa rahoituksensa palvelujen ostajilta (kunnat, Kansaneläkelaitos, työvoimahallinto, järjestöt ja yritykset). Lisärahoitusta antavat mm. Rahaautomaattiyhdistys, Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR) projektista ja toimialasta riippuen. (Seppäläinen 2003, henkilökohtainen tiedonanto.) Honkalampi-säätiön tulkkikeskuksen historiaa Viittomakielen tulkkikeskus perustettiin Joensuuhun vuonna 1990 Honkalammen kuntayhtymän toimesta. Tuolloin toimessa oli yksi viittomakielentulkki, joka hoiti päivystystä, välitystä, tulkkausta ja opetusten koordinointia. Kuntayhtymällä oli sopimukset kuntien kanssa palvelun tuottamisesta vain tämän yhden tulkin työn osalta. Asioimistulkit laskuttivat edelleen suoraan kuntia. Vuonna 1994 alkoi RAY:n (Rahaautomaatti yhdistys) rahoittama tulkki- ja kommunikaatiokeskus-projekti, joka jakautui puhevammaisten ja viittomakielen tulkkipalvelujen kehittämis- projektiksi. AAC (puhetta korvaavat ja tukevat kommunikaatiomuodot) puolen kehittämisestä vastasi Pirkko Jääskeläinen ja viittomakielen tulkkipalvelujen puolella Satu Seppäläinen ja osan aikaa Susanna Joensalo. Viittomakielen tulkkipalvelujen puolella kehitettiin malli, jota alettiin toteuttaa Samalla tulkkikeskus siirtyi Honkalampi-säätiölle. (Seppäläinen 2003, henkilökohtainen tiedonanto.)

15 Honkalampi-säätiön tulkkikeskuksen toiminta Joensuun viittomakielen tulkkikeskuksessa on tällä hetkellä työsuhteessa kuusi henkilöä. Heistä yksi on vuokrattu Viittomakielialan osuuskunta Vialle töihin opiskelutulkiksi, kaksi työskentelee määräaikaisesti ja kolme toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella. Lisäksi vaihteleva määrä asioimistulkkeja työskentelee säätiön alaisuudessa tuntipalkkaisina. Vuonna 2002 tulkkikeskus tarjosi töitä 25 asioimistulkille Pohjois-Karjalan maakunnassa ja koko Suomessa, riippuen siitä missä sopimuskuntien asiakkaat käyttivät palveluja. (Seppäläinen 2003, henkilökohtainen tiedonanto.) Meillä on sopimus 19 kunnan kanssa, joten lääniä riittää ajella. Meillä on toimintasäteenä n. 150 km ja etätulkkauksen osalta vielä enemmän, mutta siinä kilometrit ei tunnu. Tulkkikeskuksen toimenkuva on hyvin laaja. Siihen kuuluvat välitys, tulkkaus, opetus, etätulkkaus, opiskelutulkkaus, projektityö, tiedotus, koulutus ja toimistotyöt (laskutus jne.). Kaikki työntekijät eivät tee kaikkea, vaan työt jaetaan taitojen ja toiveiden mukaan. Asioimistulkit ovat tuntipalkkaisina työsuhteessa toimeksiannon perusteella. Tulkit toimittavat tulkkikeskukseen listat ajoista, jolloin he voivat työskennellä. Tulkkikeskus voi täyttää niitä sopimuksen mukaan. Illat, viikonloput ja erikoistulkkaukset kysytään erikseen. Asioimistulkeille maksetaan SVT:n suositusten mukaan ja lisäksi on pieniä porkkanoita, kuten opetuksista matka-ajan palkka, lauantaikorvaus. Tulkit on vakuutettu säätiön puolesta keikan aikana. Lomarahat maksetaan ja palkkapäivä on kerran kuussa tai kaksi kertaa jos tahtovat. Varsinaista tulkkipulaa ei tällä hetkellä ole, mutta jos joku asiakas lähtee koulutukseen voi pakka olla sekaisin. Meillä oli viime vuonna 2233 tilausta, joista 93%:sesti pystyttiin toteuttamaan. Tavoite on, että pystyttäisiin toteuttamaan vähintään 95%:sesti.

16 16 Tulkkikeskuksen asiakkaita ovat kuurot, kuurosokeat ja kuuroutuneet sekä lisääntyvässä määrin yritykset ja yhteisöt. Vuonna 2002 henkilöasiakkaita oli 110 ja yrityksiä sekä yhteisöjä oli 17. (Seppäläinen 2003, henkilökohtainen tiedonanto.) Koulutuksiin tulkkikeskuksen tulkit osallistuvat kiinnostuksen mukaan. Keskus järjestää omaa koulutusta (esim. paritulkkauksesta), ja se on tarkoitettu myös asioimistulkeille. Tulkkikeskus voi myös tukea rahallisesti esimerkiksi tulkkipäiville osallistumista Tulkkikeskuksen toimivuus ja kehittäminen Seppäläinen kertoo Honkalampisäätiön tulkkipalvelun järjestämismallin toimivuudesta kolmesta eri näkökulmasta näin: Meidän mielestä malli toimii hyvin. Tärkeimpänä on se, että meillä on asiakkaina niin palvelun käyttäjät kuin palvelun maksajat eli kunnat (pääsääntöisesti). Kunnat ovat olleet tyytyväisiä keskitettyyn ratkaisuun, koska se saa kerran kuussa kootun laskun käytetystä palvelusta ja on voinut siirtää asiantuntijuuden tulkkikeskukselle. Ja samassa sopimuksessa on kirjattu sekä viittomakielen tulkkipalvelu ja puhevammaisten tulkkipalvelu. Asiakkaan näkökulmasta malli mahdollistaa sen, että tilatessaan tulkin hän voi valita vapaalla olevista tulkin ja saa tiedon heti. Toimistolla on yleensä aina joku paikalla, joten voi käydä tilaamassa tulkin tai tehdä tulkkaus ilman varattua aikaa päivystysaikana. Samoissa tiloissa tulkkikeskuksen kanssa toimii myös Kuurojen Liiton kuntoutussihteeri ja työasiamies sekä Kuurosokeiden aluesihteeri. Asioiden hoitaminen yhdellä kertaa on näppärää. Asioimistulkin näkökulmasta on hyvä, kun palkka tulee yhdestä paikasta ja tietää mitä maksetaan. Tulkit ovat saaneet työt pois kotoa. Tarkoitan, ettei asiakkaat soita tulkeille kotiin paitsi hätätapauksissa. Asioimistulkit voivat tulla tulkkikeskukselle tauottamaan, syömään. Tulkkikeskus hankkii materiaalia opetukseen, kirjallisuutta alasta ja videoita, jotka ovat kaikki asioimistulkkien käytössä. Sekä koulutus, mitä järjestetään, on myös asioimistulkeille. Laskukaavakkeet tulevat keskuksen puolesta ja niiden täytössä neuvotaan. Yksi tärkeä osa meidän yhteistyötä on virkistyminen. Meillä on yhteisiä tapaamisia tulkkikeskuksella tai muualla, joissa käsitellään asiaa ja lopuksi mukavaa yhdessäoloa ja SYÖMISTÄ. Tulkkikeskus järjestää pikkujoulut kaikille tulkeille ja myös kustantaa ne.

17 17 Seppäläinen sanoo, että kehittämistä on aina. Tulkkikeskuksen tavoitteena on, että tulkkikeskus vahvistuu ja virkoja olisi enemmän kuin asioimistulkkeja. Tavoite on jo joltain osin myös toteutunut. Seppäläisen mielestä aina tulee kuitenkin olemaan asioimistulkkeja pakosta tai omasta tahdosta. Asioimistulkkien asemassa olisi tarkistamisen varaa, erityisesti tulkkausten peruuntuessa ja sairastapausten kohdalla. Tällä hetkellä tulkkikeskus maksaa tulkille puolet edellisenä tai samana päivänä peruuntuneen työn palkasta. Tulkkikeskus pyrkii tosin siihen, että se antaa osan tulkkikeskustulkkien keikoista asioimistulkeille, mikäli peruutus on johtunut asiakkaasta. Tulkkikeskustulkille riittää aina toimistolla muuta työtä, jota asioimistulkki ei pysty tekemään. Tällaiset järjestelyt toteutetaan kuitenkin vain, jos tulkkaustilanne ja asiakas mahdollistavat vaihdon. (Seppäläinen 2003, henkilökohtainen tiedonanto.) Kehittämistyö kuuluu olennaisena osana Joensuun tulkkikeskuksen toimintaan ja työskentelyyn. Se näkyy muun muassa siinä, että tulkkikeskus on monissa hankkeissa kumppaneina ja toteuttajina. Osittain tähän on syynä se, että samassa toimintarakennuksessa työskentelee kuurojen ja kuurosokeiden työntekijöitä, Itä- Suomen osaamiskeskus, AAC-keskus, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton aluetoimisto ja Humanistisen ammattikorkeakoulun kehittämisprojekti. (Seppäläinen 2003, henkilökohtainen tiedonanto.) Seppäläinen toteaa kehittämistyöstä näin: On hienoa kaivaa uusista tulkeista kehittäjiä ja innovaattoreita. Kun itse pitkään tekee kehittämistyötä niin siihenkin jämähtää ja eikä näe helposti uusia uria, siksi tarvitaan uusia kehittäjiä ja näkijöitä vierelle työskentelemään. 3.3 Viittomakielialan Osuuskunta Via Osuuskunta on osuuskuntalain mukaan yhteisö, jonka jäsenmäärä ja pääoma ovat edeltä käsin määräämättömät. Osuuskunnan tarkoituksena on jäsentensä taloudenpidon ja elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet osallistuvat siihen käyttämällä hyväkseen yhteisön palveluja. (Kostilainen 1998, 201.) Osuuskunta on yritys, joka rekisteröidään Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin. Osuuskunta poikkeaa muista yritysmuodoista ennen kaikkea jäsenten taloudellisen vastuun ja omistajien lukumäärän mukaan. (Hiltunen-Lagzouli& Viljakainen 1998, 141.)

18 18 Viittomakielialan Osuuskunta Via (Andelslaget Via inom Teckenspråksbranchen/ Via Sign Language Sector Cooperative) on viittomakielentulkkien perustama työosuuskunta, joka tarjoaa työtä jäsenilleen ja osuuskuntaan työsuhteessa oleville työntekijöille. Se on ainut valtakunnallinen tulkkipalveluja tuottava taho. Osuuskunnan kotipaikka on Helsinki. (Viittomakielialan Osuuskunta Via, säännöt.) Osuuskunnan perustamiseen tähtäävät toimet Suomen Viittomakielen Tulkit ry (SVT) perusti vuonna 1997 tulevaisuustyöryhmän, jonka tehtävänä oli luoda visioita mm. viittomakielentulkin työn organisoinnista. Työryhmä oli pohdintojensa tuloksena päätynyt aina samaan ratkaisuun. Viittomakielentulkkien kannattaisi perustaa yritys, joka tuottaisi tulkkauspalveluja. Tulevaisuustyöryhmä tutustui erilaisiin yritysmuotoihin ja niiden toimintaperiaatteisiin Helsingin yliopiston Osuustoimintainstituutissa ja Kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalvelussa helmikuussa Asiantuntijat suosittelivat osuuskuntamuotoisen yrityksen perustamista, koska yritysmuodon päätöksentekomekanismi on yksinkertainen, organisaatio keveä ja osuuskunta soveltuu hyvin työvoimavaltaiselle alalle. (Kalliomäki 2000, 4-5.) Yhteistyö Kansan Sivistystyön Liiton (KSL) kanssa käynnistyi, kun se järjesti tiedotusja koulutustilaisuuden tulevaisuustyöryhmälle ja SVT:n hallitukselle osuustoiminnallisesta yhteisyrittämisestä toukokuussa Yhteistyön tuloksena työryhmä esitteli vision osuuskunnan perustamisesta tulkkien opintopäivillä Vaasassa syksyllä ( Historia. Viittomakielialan Osuuskunta Vian www-sivut ). Yhteistyössä KSL:n kanssa järjestettiin viittomakielentulkeille neljä koulutustilaisuutta osuuskuntatoiminnasta Helsingissä, Oulussa, Turussa ja Jyväskylässä vuoden 1999 helmikuuhun mennessä. Koulutustilaisuuksien jälkeen perustettiin 16 opintokerhoa kevään 1999 aikana eri puolille Suomea. Niissä tutustuttiin KSL:n tuottaman materiaalin pohjalta osuustoiminnan perusteisiin käytännön tehtävien avulla ja suunniteltiin tulevan osuuskunnan toiminnan eri muotoja. Kerhoissa kävi noin 80 tulkkia. Opintokerhojen vetäjät ja yhteyshenkilöt kokoontuivat Tampereelle

19 19 toukokuussa 1999 tekemään yhteenvetoa ja sopimaan työnjaosta jatkossa. Osuuskunnan perustamisesta kiinnostuneet tulkit kokoontuivat Oulussa elokuussa 1999 kaksipäiväiseen kokoukseen, jossa koottiin yhteen opintokerhojen tekemä työ sekä sovittiin osuuskunnan perustamisen edellyttämistä valmisteluista. ( Historia. Viittomakielialan Osuuskunta Vian www-sivut ) Jokaiselle opintopiirille annettiin jonkin osa-alueen valmistelu ennen perustamiskokousta. Turussa työstettiin osuuskunnan sääntöjä ja Helsingissä mietittiin budjettia. Kuopiolaiset tekivät henkilötietolomakkeen ja miettivät pelisääntöjä. Osa helsinkiläisistä teki perustamiskokousta varten pohjatyötä papereiden, tilintarkastajien ja kokousjärjestelyjen suhteen. (Kalliomäki 2000, 18.) Osuuskunnan perustaminen Viittomakielialan Osuuskunta Vian perustamistilaisuus oli Helsingissä Käpylän iltaoppikoulussa Paikalla oli noin viisikymmentä asiasta kiinnostunutta. Heistä 31 viittomakielentulkkia allekirjoitti osuuskunnan perustamiskirjan ja liittyi jäseneksi. ( Historia. Viittomakielialan Osuuskunta Vian www-sivut ) Tulkit olivat pääkaupunkiseudulta, Turun seudulta, Oulun seudulta, Ylä-Savosta ja Kuopiosta. (Kalliomäki 2000, 25.) Kokouksessa hyväksyttiin säännöt ja käytiin keskustelu osuuskunnan pelisäännöistä sekä toiminnan aloittamisesta. ( Historia. Viittomakielialan Osuuskunta Vian www-sivut ). Pian perustamistilaisuuden jälkeen osuuskuntaan liittyi uusia jäseniä, joten vuosi 2000 käynnistyi 40 jäsenen voimin (Kalliomäki 2000, 25). Hallitukseen valittiin kuusi varsinaista jäsentä sekä henkilökohtaiset varajäsenet. Ensimmäisen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Outi Huusko, varapuheenjohtajaksi Kati Lakner, sihteeriksi Marjukka LaCross. Muut jäsenet olivat Ulla Veitonen, Leena Haho ja Annu Honkanen. Hallituksen valitsema, Vian ensimmäinen toimitusjohtaja oli Raija Moustgaard. (Kalliomäki 2000, 26.) Toimintaa suunniteltiin ja käynnistettiin vähitellen eri paikkakunnilla tarpeiden ja kysynnän mukaan. Toiminta käynnistyi pääasiassa Ylä-Savossa ja palvelutuotannolla lähinnä pääkaupunkiseudun järjestö- ja yhteisöasiakkaille (Rintala 2003,

20 20 henkilökohtainen tiedonanto). Oulussa ja Iisalmessa piti toimia nopeasti. Via onnistui pääsemään mukaan tarjouskilpaan Oulun tulkkipalveluja järjestettäessä uudella tavalla. Iisalmen tulkkikeskuksen lopetettua Via vastasi kysyntään ja perusti sinne ensimmäisen osuuskunnan tulkkikeskuksen. (Kalliomäki 2000, 26.) Osuuskunnan toimiala ja -alueet Viittomakielialan Osuuskunta Vian säännöissä määritellään osuuskunnan toimiala seuraavasti. Osuuskunnan tarkoituksena ja toimialana on jäsentensä elinkeinon ja taloudenpidon tukemiseksi sekä ammattitaidon kehittämiseksi tuottaa viittomakielialan käännösviestintä- ja muita asiantuntijapalveluja julkishallinnolle, oppilaitoksille, yrityksille, yhteisöille, yksityishenkilöille ja säätiöille sekä harjoittaa työvoiman vuokrausta jäsentensä työpanoksella. Osuuskunta voi harjoittaa jäsentensä työpanoksella seuraavia toimialoja: käännöstyöt, kielentarkastus, tulkkaus, kieltenopetus, sanasto- ja terminologiatyöt, artikkelien kirjoittaminen, spiikkaus, opetus- ja koulutusmateriaalin valmistus ja myynti, tutkimus ja konsultointi, kulttuurien väliseen viestintään liittyvä koulutus, sokeitten ja kuurosokeitten opastus, vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien käyttö, opetus ja tulkkaus, työnohjaus, edellä mainittujen töiden välitys sekä muut osuuskunnan tavoitteiden mukaiset tehtävät. Jäsentensä ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi osuuskunta voi järjestää jäsenilleen koulutusta ja itseopiskelumahdollisuuksia. Osuuskunta voi omistaa, hallita, ostaa ja myydä kiinteää omaisuutta sekä osakkeita ja osuuksia sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. Osuuskunta voi ottaa työ- tai toimeksiantosuhteeseen myös ulkopuolisia osuuskunnan hallituksen päätöksellä. (Viittomakielialan Osuuskunta Via, säännöt.) Tällä hetkellä eniten työllistävä toimialan on ehdottomasti opiskelutulkkaukset, sitten tulevat asioimistulkkaukset ja viimeisenä opetukset. Opetukset ovat selvässä kasvussa. (Rintala 2003, henkilökohtainen tiedonanto.) Vialla on toimintaa laajasti pääkaupunkiseudulla sekä sen ympäristökunnissa Uudellamaalla, Ylä-Savon kunnissa, Oulussa ja Turussa sekä niiden ympäristökunnissa.

YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit

YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA Rit Yhdistys Yhdistys on Suomessa luonnollisten henkilöiden, oikeuskelpoisten yhteisöjen tai molempien jotakin tarkoitusta varten perustama

Lisätiedot

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : -

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : - PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisterijärjestelmä Sivu 1 31.07.2013 : - SÄÄNNÖT Yritys- ja yhteisötunnus: 2555471-2 Yhtiö: Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunta Käsittelevä toimisto: Jäljennöksen

Lisätiedot

Kuulo- ja kuulonäkövammaisten tulkkauspalvelu / Itä-Suomi. Yleistulkkaus, perustaso

Kuulo- ja kuulonäkövammaisten tulkkauspalvelu / Itä-Suomi. Yleistulkkaus, perustaso Yleistulkkaus, perustaso Viittomakielen opetus- ja tulkkauspalvelu Kirsi-Marja Mäki 2. Nurmeksen kaupunki 4. TulkkausILONA Oy 6. Tmi Sirpa Kartiala 7. Persoona Oy / Tulkkipalvelu Sivupersoona 8. Sign Line

Lisätiedot

OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA

OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA Osuustoiminnan juuret 1800- luvun teollistuvassa Euroopassa 1901säädettiin osuuskuntalaki Suomessa 1990- luvun lama loi ns. uusosuustoiminnan 2011- uusi buumi??

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki.

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNTA 1 (5) 16.4.2013 SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Kuulo- ja kuulonäkövammaisten tulkkauspalvelu / Länsi-Suomi. Yleistulkkaus, perustaso

Kuulo- ja kuulonäkövammaisten tulkkauspalvelu / Länsi-Suomi. Yleistulkkaus, perustaso Yleistulkkaus, perustaso Juhan Paja Ky 1. Viittomakielinen opetus- ja tulkkauspalvelu Kirsi-Marja Mäki 2. Viittomakielen tulkkaus- ja käännöspalvelu Oiva Oy 3. VIPARO - Viittomakieliset Palvelut Aro 4.

Lisätiedot

PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013

PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on PESÄPUU ry, kotipaikka on Jyväskylän kaupunki ja toimialueena koko maa. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Keski-Suomen tulkkipalvelukartoitus 2007. Kaisu Puttonen

Keski-Suomen tulkkipalvelukartoitus 2007. Kaisu Puttonen Keski-Suomen tulkkipalvelukartoitus 2007 Kaisu Puttonen Tulkkipalvelukartoitus Kartoitus tehty yhtstyössä Vammaisalan sosiaalityön ja erityisosaamisen kehittämishankkeen kanssa. Hankkeen yhtenä tavoitteena

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Mutkatonta molemmille osapuolille. Mediapolis 24.4.2014. Anna Hurmalainen

Mutkatonta molemmille osapuolille. Mediapolis 24.4.2014. Anna Hurmalainen Mutkatonta molemmille osapuolille Mediapolis 24.4.2014 Anna Hurmalainen Muutama sana meistä Moniverso on toiminut yli 10 vuotta. Osuuskunta, jossa on 7 jäsentä, Pirkanmaalla ja pääkaupunkiseudulla Toimisto

Lisätiedot

Kuulo- ja kuulonäkövammaisten tulkkauspalvelu / Etelä-Suomi. Yleistulkkaus, perustaso

Kuulo- ja kuulonäkövammaisten tulkkauspalvelu / Etelä-Suomi. Yleistulkkaus, perustaso Yleistulkkaus, perustaso Fitsign 2. Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 3. Viittomakielen tulkkaus ja käännöspalvelu Oiva Oy 4. Sanscom 5. Oy Käännös- ja tulkkauspalvelu Mokoma

Lisätiedot

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto Määritelmä Jäsenmäärä ja pääoma edeltä käsin määräämättömät, voi vaihdella Tarkoituksena on tukea jäsenten taloudenpitoa tai elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

15.9.2015. Kuinka elää kuvataiteella Neuvontaa ja apua ammatillisiin pulmiin

15.9.2015. Kuinka elää kuvataiteella Neuvontaa ja apua ammatillisiin pulmiin 15.9.2015 Kuinka elää kuvataiteella Neuvontaa ja apua ammatillisiin pulmiin Kuinka elää kuvataiteella Hankkeen aikana Tarjotaan neuvontapalveluita taiteilijoille Järjestetään täydennyskoulutusta Kehitetään

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Terveysosasto. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010

Terveysosasto. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010 Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010 Järjestämisvastuun siirto Kelaan Kyseessä on hallinnollinen siirto Asiakkaan oikeus tulkkauspalveluun säilyy pääosin entisellään Siirron

Lisätiedot

OSUUSKUNTA - MONTA YRITYSTÄ YHDESSÄ. Mirja Taipale yritysneuvoja, osuuskunnat Tredea Oy

OSUUSKUNTA - MONTA YRITYSTÄ YHDESSÄ. Mirja Taipale yritysneuvoja, osuuskunnat Tredea Oy OSUUSKUNTA - MONTA YRITYSTÄ YHDESSÄ Mirja Taipale yritysneuvoja, osuuskunnat Tredea Oy Yksin tai yhdessä osuuskunnan voi perustaa yksin, kaksin, kolmisin ylärajaa ei ole jäsen voi olla luonnollinen henkilö,

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: POHJOIS-SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT r.y. FÖRETAGSLÄKARNA I NORRA FINLAND r.f. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue.

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. Lahden Formula K-kerhon säännöt Lahden Formula K-kerho r.y. 1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki.

Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki. 1 TULKKITOIMINNAN YHTEISTYÖRYHMÄ Pöytäkirja1/2012 Aika 6.2.2012 klo 10 16 Paikka Läsnä Poissa Tulkit Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki. Laurén Sirpa (puheenjohtaja),

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkauspalvelusta. Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava

Puhevammaisten tulkkauspalvelusta. Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava Puhevammaisten tulkkauspalvelusta Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta 1.9.2010.

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Kuulo- ja kuulonäkövammaisten tulkkauspalvelu / Pohjois-Suomi. Yleistulkkaus, perustaso

Kuulo- ja kuulonäkövammaisten tulkkauspalvelu / Pohjois-Suomi. Yleistulkkaus, perustaso Yleistulkkaus, perustaso Viittomakielen tulkkaus- ja käännöspalvelu Oiva Oy 2. Juha Pekkala 3. VIPARO - Viittomakieliset Palvelut Aro 4. Honkalampi-säätiö 5. G-B Tolk 6. Tulkkaus- ja käännöspalvelu Mireal

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

JSA-Tekniset ry:n säännöt

JSA-Tekniset ry:n säännöt JSA-Tekniset ry:n säännöt Vuosikokouksen 23.03.2001 hyväksymät säännöt. Säännöt on merkitty yhdistysrekisteriin 06.09.2001 numerolla 138924. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on JSA-tekniset ry, josta

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013 Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013 Aika: 25.11.2013 klo 10.00-15.35 Paikka: Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Osallistujat: Sirpa Laurén (puheenjohtaja),

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

TSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa 11.12.2012, päivitetty 28.4.2014

TSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa 11.12.2012, päivitetty 28.4.2014 TSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa 11.12.2012, päivitetty 28.4.2014 1 NIMI JA TOIMIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry., ruotsiksi Hälso- och socialvårdens

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Kuulo- ja kuulonäkövammaisten tulkkauspalvelu / Lounais-Suomi. Yleistulkkaus, perustaso

Kuulo- ja kuulonäkövammaisten tulkkauspalvelu / Lounais-Suomi. Yleistulkkaus, perustaso Yleistulkkaus, perustaso SV - Tulkki 2. Viittomakielen tulkkipalvelu Armi 3. Viittomakielen tulkkaus- ja käännöspalvelu Oiva Oy 4. Tulkkauspalvelu Käet Oy 5. Helena Kosonen / Viitox Toiminimi 6. TIIMA

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN TERVEYDENHUOLLON PERINNEYHDISTYS RY

ETELÄ-POHJANMAAN TERVEYDENHUOLLON PERINNEYHDISTYS RY 1 ETELÄ-POHJANMAAN TERVEYDENHUOLLON PERINNEYHDISTYS RY S Ä Ä N N Ö T 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Yhdistyksen nimi on Etelä-Pohjanmaan terveydenhuollon perinneyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Seinäjoen

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA. www.tulkkauspalvelut.fi

LAATUKÄSIKIRJA. www.tulkkauspalvelut.fi LAATUKÄSIKIRJA 2015 www.tulkkauspalvelut.fi SISÄLLYSLUETTELO Tulkkauspalvelun esittely 2 Toiminnan kuvaus 3 Tulkkimme & kielet 4 Laatu ja laadun mittaaminen 5 Yhteystiedot 6 TULKKAUSPALVELUN ESITTELY Oulan

Lisätiedot

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. LUONNOS 17.11.2015 SAIMAAN LENTOASEMA -SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Säätiön nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. 2 Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen Yritysmuodot T:mi OY KY AY OSK Yritysmuoto, eli yhtiömuoto on oikeudellinen muoto, jolla harjoitetaan yritystoimintaa. Suomessa yhtiön pitää rekisteröityä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään

Lisätiedot

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI sivu 1/5 VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Yhdistyksen nimi on Vantaan liike- ja virkanaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Vantaa. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Koulutettuja hammashoitajia, suun terveydenhoitoalan lähihoitajia ja suuhygienistejä sekä alan opiskelijoita edustava

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008 Sisällysluettelo Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Tarkoitus ja sen toteuttaminen 2 Jäsenyyttä koskevat

Lisätiedot

18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki

18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki 18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki Liiton ja yhdistyksien sääntöjen tarkastelua / Aluetyö AlueAvaimet: 18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki Liiton

Lisätiedot

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT 2011 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry (epävirallisesti lyhennettynä SVL), jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

HOPE osk perustamisleiri 3 Ahlman 25.9.2013 TERVETULOA!

HOPE osk perustamisleiri 3 Ahlman 25.9.2013 TERVETULOA! HOPE osk perustamisleiri 3 Ahlman 25.9.2013 TERVETULOA! Osuuskunnan perustamisleirit Kaikki leirit on nyt käyty! Enää edessä on osuuskunnan perustaminen. Se tulee tehdä 31.10.2104 mennessä. Osuuskunnan

Lisätiedot

Nimi: Kotipaikka: Osoite:

Nimi: Kotipaikka: Osoite: Jäsenvaliokunnan ehdotus yhdistysten mallisäännöiksi 4.3.2015 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi: Kotipaikka: Osoite: Rekisterinumero: Merkitty rekisteriin: 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Rakennusmestarit

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. Yhdistyksen nimi on Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. ja sen kotipaikka on Turku.

Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. Yhdistyksen nimi on Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. ja sen kotipaikka on Turku. Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. ja sen kotipaikka on Turku. 2 Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT

SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT Kysytty 27-01-2013. Voimassa 27-12-2012 lähtien SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n. Säännöt. 27.5.2013 perustamiskokouksen hyväksymät säännöt

Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n. Säännöt. 27.5.2013 perustamiskokouksen hyväksymät säännöt 1 Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n Säännöt 27.5.2013 perustamiskokouksen hyväksymät säännöt 2 Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Varkauden

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa HELSINGIN PSYKOTERAPIAYHDISTYS r.y. HELSINGFORS PSYKOTERAPIFÖRENING r.f. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Psykoterapiayhdistys r.y., Helsingfors Psykoterapiförening

Lisätiedot

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki.

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. AURAMO-SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. 2 Tarkoitus Säätiön tarkoituksena on tukea: korkeatasoista partiojohtajakoulutusta Suomessa,

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA TAUSTATIEDOT

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA TAUSTATIEDOT KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA 1/7 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli mies nainen 2. Syntymävuosi 3. Asumismuoto itsenäisesti omassa asunnossa (esim. vuokralla) vanhempien luona

Lisätiedot

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Gynekologiyhdistys - Finlands Gynekologförening ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Nykyinen (voimassa 27.12.2012 lukien) (Päätettäväksi varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa 16.4.2013. Voimaan mahdollisimman pian.

Nykyinen (voimassa 27.12.2012 lukien) (Päätettäväksi varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa 16.4.2013. Voimaan mahdollisimman pian. 16.4.2013 SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT Nykyinen (voimassa 27.12.2012 lukien) Muutosehdotus (Päätettäväksi varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa 16.4.2013. Voimaan mahdollisimman pian.) 1 Toiminimi

Lisätiedot

OHJELMISTOYRITTÄJÄT R.Y:N SÄÄNNÖT. 1 Nimi ja kotipaikka

OHJELMISTOYRITTÄJÄT R.Y:N SÄÄNNÖT. 1 Nimi ja kotipaikka OHJELMISTOYRITTÄJÄT R.Y:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ohjelmistoyrittäjät r.y., jota näissä säännöissä kutsutaan Yhdistykseksi. Kansainvälisissä yhteyksissä voidaan yhdistyksen nimestä

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki

Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 6/2013 Aika: 2.9.2013 klo 10-16 Paikka: Osallistujat: Poissa Tulkit Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Sirpa Laurén

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Vakka-Suomen Media Osuuskunta ja sen kotipaikka on Uusikaupunki.

Osuuskunnan toiminimi on Vakka-Suomen Media Osuuskunta ja sen kotipaikka on Uusikaupunki. luonnos 2.9.2014 OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT Yleisiä säännöksiä 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Vakka-Suomen Media Osuuskunta ja sen kotipaikka on Uusikaupunki. 2 Toiminnan tarkoitus ja toimiala

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Valtakunnallinen etätulkkaushanke 2007-2009

Valtakunnallinen etätulkkaushanke 2007-2009 Valtakunnallinen etätulkkaushanke 2007-2009 Saavutettavuutta kuulo- ja puhevammaisten etätulkkaukseen Tulkkipalvelupäällikkö Timo Heiskala Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymä Perustietoa hankkeesta

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Tarkoituksen toteuttaminen 4 Toiminnan tukeminen Yhdistyksen nimi on Oulun Insinööriopiskelijat

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT ------- Nämä säännöt on hyväksytty Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa 21.5.2003 ja

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

KUOPION SEUDUN TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ SÄÄDEKIRJA

KUOPION SEUDUN TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ SÄÄDEKIRJA SÄÄDEKIRJA Allekirjoittaneet yhteisöt ovat päättäneet perustaa säätiön, jonka nimi on Kuopion seudun työvalmennussäätiö. Säätiön tarkoituksena on tukea työelämästä syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteenkandidaattiseura r.y. luovuttavat säätiölle peruspääomaksi yhteensä 10.000 markkaa.

Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteenkandidaattiseura r.y. luovuttavat säätiölle peruspääomaksi yhteensä 10.000 markkaa. Oikeusministeriön päätös hakemukseen, jossa Helsingin kaupungista olevat Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteeenkandidaattiseura r.y. ovat pyytäneet lupaa saada 2. päivänä joulukuuta 1965

Lisätiedot

JÄSENYHDISTYSTEN MALLISÄÄNNÖT. Yhdistyksen kotipaikka on HELSINGIN kaupunki ja toimialueena Suomen valtakunnan valtiollinen alue.

JÄSENYHDISTYSTEN MALLISÄÄNNÖT. Yhdistyksen kotipaikka on HELSINGIN kaupunki ja toimialueena Suomen valtakunnan valtiollinen alue. Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterin ennakkotarkastus suoritettu 16.4.2007 hyväksyntä 5.6.2009 Yhdistysrekisterin ennakkotarkastuksessa tehdyt 2 pientä muutosta on lihavoitu. JÄSENYHDISTYSTEN

Lisätiedot

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viikinkiajan Laiva ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

Toimialoina ovat kaikki kulttuurin ja taiteen alat ja näiden toimintaa välittömästi tai välillisesti tukevat toimialat.

Toimialoina ovat kaikki kulttuurin ja taiteen alat ja näiden toimintaa välittömästi tai välillisesti tukevat toimialat. Kulttuuriosuuskunta Bertta Osuuskunnan säännöt 1 Toiminimi ja kotipaikka 2 Toimiala Osuuskunnan toiminimi on Kulttuuriosuuskunta Bertta ja sen kotipaikka on Kotka. Osuuskunnan tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry Johtosääntö Suomen Akvaarioliitto ry Päivitetty: 18.2.2008 Edellinen päivitys: 9.2.2008 Suomen Akvaarioliitto ry 2(6) Johdanto Suomen Akvaarioliitto ry:n (SAL) johtosääntö on suunniteltu helpottamaan liiton

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa.

Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa. Suomen työnohjaajat ry SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa. 2. Toiminnan tarkoitus ja toiminnan laatu Suomen

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

OULUN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY SÄÄNNÖT

OULUN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY SÄÄNNÖT OULUN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistys on paikallisyhdistys

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot